Muuriankkuri 1/2013

P U O L U S T U S H A L L I N N O N R A K E N N U S L A I T O K S E N S I D O S RY H M Ä L E H T I Kesäkuu 2013

Merisotakoulun rakennusten korjaukset jatkuvat Ympäristötutkimukset kriisinhallintakohteissa Bioenergialla lämpöä varuskuntiin Kansainvälinen ympäristökonferenssi Helsingissä

Pääkirjoitus Puolustusvoimien tilahallinta ja uusi logistiikkajärjestelmä

P

uolustusvoimauudistus on puolustusvoimien tilahallinnan ja Rakennuslaitoksen oman toiminnan kannalta haasteellinen painopistealue.

Jo parin vuoden ajan käynnissä ollut muutosprosessi jatkuu vielä vuoteen 2015 asti. Puolustusministeriön käynnistämä tilahallinnan kokonaistarkastelu on osa tätä prosessia.

Rakennuslaitos tukee puolustusvoimia varuskuntien alasajossa monin eri tavoin. Paikallisesti on mm. tehty suunnitelmat rakennuksia, rakennelmia, verkostoja ja niiden teknisiä järjestelmiä koskevien vastuiden, viranomaistehtävien ja alihankintasopimusten irtisanomisesta tai siirtämisestä kolmannelle osapuolelle. Rakennuslaitoksen keskusyksikkö vastaa uudistukseen liittyvän investointiohjelman projektinjohdosta sekä lakkautettavien varuskuntien maaperätutkimuksista ja maan kunnostushankkeista.

Työt ovat vielä kesken, mutta välitodistus on hyvä. Pääesikunta ja puolustusministeriö ovat tyytyväisiä jo tehtyyn työhön, ja puolustusvoimat voi luottaa siihen, että lakkautettavat varuskunnat ovat luovutuskunnossa määräaikaan mennessä.

R

akennuslaitoksen organisaatiota uudistetaan parhaillaan, jotta organisaatio, sopimustoiminta, asiakassuhteiden hallinta ja toimintaprosessit saadaan yhteensopiviksi uuden logistiikkajärjestelmän kanssa vuoden 2015 alusta lukien.

Pääesikunnan logistiikkaosaston johdolla on valmisteltu valtakunnallisesti keskitettyä, sisällöltään yhdenmukaista ylläpitosopimusta. Standardoitu ylläpito ja sopimus tehostavat toimintaa ja alentavat kustannuksia. Yhtenäistämisen periaate koskee myös puolustusvoimien investointi-

ohjelmia: suunnitellaan ja rakennetaan tyyppirakennuksia ja karsitaan erityispiirteitä, jotka väistämättä aiheuttavat lisäkustannuksia.

Puolustusvoimien Logistiikkalaitos ja sen logistiikkarykmentit saavat merkittävän roolin tilahallinnan päätöksenteossa, kun resursseja keskitetään. Uudistuksen myötä myös Rakennuslaitos jaetaan kolmeen logistiikkarykmenttien mukaiseen palvelualueeseen. Varuskunnissa toimivat palveluyksiköt huolehtivat jatkossakin joukkoosastoille tuotettavista palveluista.

Tilahallinnan kokonaistarkastelua tekevä työryhmä jatkaa työtään vuoden 2013 loppuun.

Jo nyt voidaan kustannusvertailujen perusteella todeta, että Rakennuslaitoksen palveluiden kilpailukyky on edelleen hyvällä tasolla.

Helsingissä järjestetty sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutuksien hallintaa käsitellyt kansainvälinen konferenssi on saanut erinomaista palautetta. Suomen puolustushallinnon työtä erityisesti ampumaratojen sekä ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelussa ihasteltiin.

aikille Toivotan k kuhetkiä antoisia lu a urin pariss Muuriankk esää! ja hyvää k Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja

Muuriankkuria on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

2

Sisältö 4

Ajankohtaista rakentamisesta

6

Bioenergialla lämpöä Säkylän varuskuntaan

8

Sodankylän varuskuntaan viihtyisä ravintola

10 – Suomenlinnaan siirtyvä merivoimien tutkimus- ja kehittämistoiminta on meille merkittävä asia, sanoo Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo.

Suomenlinnassa Merisotakoulun rakennusten korjaustyöt jatkuvat

14

Sodankylän varuskunnan muonituskeskuksesta peruskorjattiin viihtyisä ravintola.

Kansainvälinen joukko ympäristöasiantuntijoita koolla Säätytalolla

18

UNIFIL-tukikohtien ympäristöselvitykset Libanonissa

21

Juhani Heimosen kolumni: Velvollisuudesta oikeukseksi

22

Rakennuslaitoksen johtokunnan jäsen Kati Jussila

24

English Summary

26 Kansainvälisessä puolustushallinnon ympäristökonferenssissa luennoi 35 ympäristöalan huippuasiantuntijaa.

Ajankohtaista

– Johtokuntatyöskentely on mielenkiintoista pitkän aikavälin strategista työtä, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kati Jussila.

Muuriankkuri kesäkuu 2013 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö, PL 1, 49401 Hamina, puh. 0299 8300, www.phrakl.fi Päätoimittaja Pekka Salojärvi, puh. 0299 831000, pekka.salojarvi@phrakl.fi Tuotanto PR Viestintä Princeps Oy, Translation Integra Oy toimituspäällikkö Kirsti Helin, puh. 0400 447 382, kirsti.helin@princeps.fi, ulkoasu Sanna Moisio Painopaikka Kopijyvä Oy 12. vuosikerta Painosmäärä 2 700 kpl Kannen kuvat Henrik Helin ja Rakennuslaitos ISSN-L 1459-1480 Tilaukset ja osoitteen­muutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset info@princeps.fi.

Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

3

A J A N KO H TA I S TA Teksti: Kirsti Helin | Kuva: Henrik Helin

Puolustusvoimien uusi organisaatio ja toimintatapa otetaan käyttöön vuoden 2015 alussa.

Tämä vaatii uusia tilaratkaisuja useissa puolustusvoimien kohteissa.

Puolustuskiinteistöjä muutetaan

uusiin käyttötarkoituksiin

V

uosi sitten kesäkuussa 2012 saatiin lopulliset päätökset siitä, mitkä varuskunnat lakkautetaan ja mitä ryhdytään kehittämään ja laajentamaan uusiin käyttötarkoituksiin.

Vuoden 2013 lopussa lakkautetaan Pohjois-Karjalan Prikaati Kontiolahdella, Kotkan Rannikkopataljoona Kotkassa, Ilmavoimien Teknillinen Koulu Jämsässä ja vuoden 2014 lopussa Pioneerirykmentti Keuruulla, Hämeen Rykmentti Lahdessa sekä Lentosotakoulu Kauhavalla.

Vuoden 2014 lopussa yhdistetään useita toimintoja: Lapin Ilmatorjuntarykmentti (Rovaniemi) Jääkäriprikaatiin (Sodankylä), Reserviupseerikoulu (Hamina) Maasotakouluun (Lappeenranta), Viestirykmentti (Riihimäki) Panssariprikaatiin (Hattula) sekä Tykistöprikaati (Niinisalo) Porin Prikaatiin (Säkylä).

uudistetun toimintamallinsa, kertoo Rakennuslaitoksen rakennuttamispalvelujen toimialajohtaja Raimo Jokela.

– Kohteiden suunnittelu ja rakennuttaminen on toteutettava tiukassa aikataulussa, mikä vaatii meiltä resurssien keskittämistä ja erityisjärjestelyjä. Muutoskorjauksiin osoitettu 50 miljoonan määräraha, on niukka ja vaatii toimenpiteiden priorisointia.

Rakennuslaitoksessa on 30 rakennuttamisen asiantuntijaa, joista 20 työskentelee keskusyksikössä rakennuttamispalvelujen toimialalla ja 10 rakennuttamisen valvojina Rakennuslaitoksen muissa toimipisteissä eri varuskunnissa.

Rakennushankkeet ovat pääasiassa nykyisten tilojen uudelleen hyödyntämistä ja tiivistämistä. Suurinta muutosta vaativien varuskuntien hankesuunni-

telmat ovat jo valmiina ja ensimmäiset korjauskohteet ovat valmistumassa Riihimäellä. Muita isompia korjausrakentamisen kohteita ovat Vekaranjärvi, Säkylä, Hamina, Lappeenranta, Rissala, Tikkakoski, Rovaniemi ja Pirkkala.

Syksyllä 2012 perustettiin seurantaryhmä, jonka tehtävänä on valvoa, että puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat rakennushankkeet toteutuvat ajallaan ja tietyssä kiireellisyysjärjestyksessä.

Seurantaryhmää johtaa Pääesikunnan logistiikkaosasto. Muut osallistujat ovat vuoden 2015 alussa toimintansa aloittavan Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen runko, Maavoimien Materiaalilaitoksen esikunta, puolustushaarojen kiinteistöpäälliköt, Senaatti-kiinteistöt ja Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Korjausrakentamiselle tiukka aikataulu ja budjetti Rakennuslaitoksen asiantuntijat laativat jo puolustusvoimauudistusta suunniteltaessa puolustuskiinteistöjen tilankäyttöselvityksen ja mm. KIRAVE-tietojärjestelmän tietojen avulla selvitettiin eri puolustuskiinteistöjen vuokravaikutuksia ja ylläpitokustannuksia.

– Laajan, lähinnä peruskorjaushankkeita sisältävän investointiohjelman avulla pyritään uudet tilaratkaisut saamaan valmiiksi siihen mennessä, Korjausrakentamisen kohteita ovat Riihimäki, Vekaranjärvi, Säkylä, Hamina, Lappeenranta, Rissala, kun puolustusvoimat ottaa käyttöön Tikkakoski, Rovaniemi ja Pirkkala. Kuvassa Lappeenrannan varuskunnan rakennuksia.

4

A J A N KO H TA I S TA Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: KARI KOPONEN JA PUOLUSTUSVOIMAT

Rovajärven ampuma-alueen

ympäristö seurannassa

R

ovajärven ampuma- ja harjoitusalueen ympäristön tilaa seurataan jatkuvasti. Rakennuslaitos arvioi Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen toimintojen vaikutusta ympäristöön vuonna 2012 tekemässään ympäristöselvityksessä.

Ympäristöselvityksen perusteella Lapin ELY-keskus teki maaliskuussa 2013 päätöksen, jonka mukaan ampuma-alueen ympäristön tilaa seurataan asianmukaisesti eikä alueen toimintaan siten ole tarvetta soveltaa laajempaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

– Selvityksen perusteella laadittiin koko ampuma- ja harjoitusalueen kattava pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelma, kertoo johtava asiantuntija Kari Koponen Rakennuslaitoksen ympäristöyksiköstä. – Tarkkailuohjelma on laadittu yhteistyössä mm. paliskuntien kanssa. Alueelle asennetaan kesällä 2013 uusia pohjaveden tarkkailukaivoja.

Vuonna 2014 ampuma-alueen maaperän haitta-ainepitoisuuksia tutkitaan.

Rovajärven ampuma-alue on puolustusvoimien pääampuma-alue ja valtakunnallisesti kehitettävä ampuma- ja harjoitusalue. Alueen pintaala on noin 1 100 km2, josta maalialuetta on noin kolmannes. Puolustusvoimat käyttää Metsähallitukselta vuokrattua aluetta noin 200 päivää vuodessa. Ampumapäiviä näistä on keskimäärin 135.

Tällöin alueen muu käyttö on kokonaan tai osittain rajoitettu.

Rovajärven ampuma- ja harjoitusalueen pinta- ja pohjavesiä

tarkkaillaan säännöllisesti.

Puolustusvoimat kehittää aluetta jatkuvasti Rovajärven ampuma-alueen merkitys rakentanut alueen infrastruktuuria ja kasvaa entisestään tultaessa 2020-luvulle, tiestöä, jonka kunnossapidosta se myös kun Maavoimien joukko-osastoja keski- vastaa ympäri vuoden. Osana infrastruktetään entistä isompiin harjoituksiin. tuurin kehittämistä puolustusvoimat on Tähän vaikuttaa myös se, että puolus- rakentanut vuonna 2012 tietoliikennetusvoimat luopuu osasta Etelä-Suomen maston, joka mahdollistaa tarvittaessa hyvät yhteydet kaikille alueen toimijoille, ampuma-alueita.

Viime vuosina puolustusvoimat on alueen asukkaat mukaan lukien.

Trombi 13 -harjoituksessa 5 900 henkilöä

Trombi 13 -harjoituksessa Rovajärvellä harjoiteltiin ja koulutettiin maavoimien uudistettua taistelutapaa taisteluosastokokoonpanossa.

Maavoimien taisteluosaston taisteluharjoitus TROMBI 13 järjestettiin Rovajärven harjoitusalueella 24.–30.5.2013. Harjoitus on maavoimien suurin ja tärkein harjoitus vuonna 2013. Siihen osallistui noin 5 900 henkilöä ja noin 1 200 ajoneuvoa. Harjoitus kokosi Rovajärvelle joukkoja ja henkilöstöä kaikista maavoimien joukko-osastoista sekä rajavartiolaitoksesta.

TROMBI 13 -harjoitukseen oli laadittu erillinen ympäristönsuojeluohjeistus sen varmistamiseksi, että ympäristönsuojelu tulee riittävästi huomioiduksi harjoituksessa.

5

R A K E N TA M I N E N Teksti ja kuvat: Samuli Vahteristo

Bioenergialla lämpöä Säkylän varuskunnan tarpeisiin

S

äkylän varuskunta sai ensimmäiset joukkonsa 50 vuotta sitten kesällä 1963, kun tuolloin Turussa sijainneesta Porin Prikaatista yksi pataljoona siirtyi Huovinrinteelle uutuuttaan hohtaviin kasarmeihin. Sotilaskoulutus alkoi Huovinrinteellä pyöriä täydellä teholla vuodesta 1966. Lämpöä ja etenkin lämmintä vettä on aina tarvittu paljon. Parhaimmillaan on lähes 2 000 miestä ollut aamu- tai iltapesulla saman tunnin aikana, ja viimeisellekin miehelle on aina lämmintä vettä riittänyt.

Varuskunnan lämpökeskus on tuottanut lämpöä ja lämmintä vettä ison varuskunnan ja lähituntumassa sijaitsevan asuntoalueen tarpeisiin. Säkylän varuskunnassa otettiin iso askel lämmön tuottamiseksi entistä taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin, kun lämmöntuotannosta vastaava Adven Oy otti käyttöön puuhakekattilan helmikuussa 2013. Kattila on teholtaan 5 MW ja se korvaa nykyisen öljyn käytön lähes kokonaan.

Hakekattilan tuottamasta energiasta ohjataan vuosittain noin 3 500 MWh höyryksi ja noin 20 000 MWh kaukolämpöverkkoon. Vanhoja öljykattiloita käytetään tarvittaessa vara- ja huippuenergian tuotantoon. Uusi lämpökeskus käyttää paikallista polttoainetta ja on siten osaltaan toteuttamassa kestävän kehityksen tavoitteita.

Puhtaampaa energiaa ja huoltovarmuutta – Kehitämme jatkuvasti energiatehokkuutta sekä biopolttoaineiden, jätemateriaalien ja hukkalämpöjen 6

hyödyntämistä ja panostamme niiden käytön lisäämiseen, kertoi Heikki Aarrejoki Adven Oy:n asiakkuusjohtaja uudistetun lämpökeskuksen avajaistilaisuudessa.

Porin Prikaatin huoltopäällikkö, everstiluutnantti Juha Majala suorastaan hyrisee tyytyväisyyttään.

– Uuden puuhakekattilan myötä saamme lämmitysmenojen ja kuuman käyttöveden osalta vuositasolla lähes 60 % säästöt. Se merkitsee rahassa noin

puolen miljoonan euron säästöä Porin Prikaatin toimintamenokehyksestä.

Luontokuvausta harrastava huoltopäällikkö on erityisen mielissään varuskunnan ympäristöarvojen paranemisesta.

– Vanha lämpökeskus on tupruttanut savua ja nokihiukkasia varuskunnan lähiympäristöön. Uuden savukaasupuhdistimen ansiosta ympäristöä haittaavat saasteet saadaan poistettua.

Nykytilanteeseen pitää olla enemmän

Porin Prikaatin huoltopäällikkö Juha Majala ja Rakennuslaitoksen Säkylän paikallispäällikkö Jouni Aro ovat enemmän kuin tyytyväisiä varuskunnan uuden lämpökeskuksen taloudellisuuteen, toimintavarmuuteen ja ympäristöystävällisyyteen.

kuin tyytyväinen. Puolustusvoimat ottaa kaikessa toiminnassaan entistä enemmän huomioon ympäristövaikutukset, ja Säkylän uusi hakelämpölaitos on tervetullut jatke ympäristömyönteisten tekojen sarjaan, Majala toteaa.

Majalan mielestä myös kotimaisen polttoaineen eli puuhakkeen käyttö on järkevää. – Puolustusvoimissa arvostetaan toimintavarmuutta. Kotimaisen polttoaineen eli puuhakkeen saatavuus pystytään turvaamaan myös kriisioloissa.

Energiakulutusraportit pitävät ostajan valppaana Rakennuslaitoksen Säkylän paikallispäällikkö Jouni Aro on tyytyväinen uuteen lämpölaitokseen ja myös varuskunnan energiantuottajan Advenin haluun panostaa ympäristöystävällisen ja taloudellisen energian toimittamiseen.

– Olemme yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa kilpailuttaneet Säkylän varuskunnan lämmön toimittamisen vuonna 2011. Neljän tarjoajan joukosta Advenin tarjous osoittautui kokonaistaloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.

Adven on sitoutunut toimittamaan kaukolämpöä 13 vuoden ja höyryä 10 vuoden ajan. Höyry menee Säkylän

Uusi hakekattila on sijoitettu vanhan lämpökeskuksen tiloihin. Kuvassa etualalta lähtee savukaasuputki sähkösuodattimeen.

vaatetuskorjaamon pesu- ja kuivatusprosessiin. Adven huolehtii myös lähes 4 kilometrin pituisen kaukolämpöverkon kunnossapidosta, Aro kertoo.

Säkylän varuskunnan rakennuskanta koostuu yhteensä 22 rakennuksesta. Kasarmit, esikunta, muonituskeskus, sotilaskoti, kuntotalo, koulutushalli, huoltokeskus, korjaamo, varuskuntasairaala, vaatetuskorjaamo ja asuntoalueella sijaitsevat 16 rivitaloa ja kaksi kerrostaloa ovat 1960-luvulla rakennettuja, mutta osin peruskorjattuja. Porin Prikaatin hallinnassa olevien rakennusten lämmitettävä tilavuus on noin 400 000 m³, mikä vastaa noin 132 omakotitalon lämmöntarvetta. Kruunuasunnot Oy:n vuokraamien rivi- ja kerrostalojen tilavuus on noin 40 000 m³.

– Rakennukset ovat osittaisesta peruskorjauksesta huolimatta melkoisia energiasyöppöjä. Peruskorjauksissa on tavoitteena parantaa rakennusten energiatehokkuutta nykyisestä F- tai G-luokasta C-luokkaan, Jouni Aro kertoo. Tavanomainen rakennus sijoittuu yleensä D-luokkaan.

Lämmönmyyjä on sitoutunut varuskunta-alueen energiatehokkuuden parantamiseen. Adven toimittaa kuukausi- ja vuosiraportit sekä vuosittain myös vertailuraportit.

Sähkösuodatin poistaa savukaasuista nokihiukkaset ja epäpuhtaudet. Piipusta tulee vain vesihöyryä.

– Peruskulutusraporttien lisäksi saamme tiedon, jos esimerkiksi jossain yksittäisessä rakennuksessa lämpöenergian kulutus lisääntyy poikkeavalla tavalla. Näin voimme nopeasti ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi, Aro sanoo.

Lämpökeskuksen hoitajan Jukka Jalosen mukaan kaukolämpöverkkoon on asennettu 350 m³ kaukolämpöakku eli noin 15 metriä korkea lämpöeristetty vesisäiliö, johon varastoidaan hakekattilalla yöaikaan ja viikonloppuisin tuotettavaa kuumaa vettä.

Lämpökeskus toimii täysin automaattisesti, ja sitä valvotaan ja ohjataan tietokoneavusteisesti.

7

R A K E N TA M I N E N Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: Henrik Helin JA PUOLUSTUSVOIMAT

Sodankylän varuskuntaan viihtyisä ravintola

R

avintolapäällikkö Annamaija Tervo on tyytyväinen Sodankylän varuskunnan ravintolan uusittuihin tiloihin.

– Olemme saaneet hyvää palautetta niin varusmiehiltä kuin maksavilta asiakkailtakin: ravintola on nyt viihtyisä ja lämminhenkinen ja sekä ruoka että palvelu ovat parantuneet.

– Teemme töitä samalla henkilöstöllä, mutta uudistetut työskentelytilat ovat selvästi vaikuttaneet henkilökuntamme mielialaan ja palvelun tasoon, kertoo Tervo, joka johtaa 21 henkilöä − Ravintolamme on nyt viihtyisä ja lämminhenkinen ja uusilla työskentelytiloilla on ollut positiivinen vaikutus henkilökuntaamme, toteaa Annamaija Tervo.

Varusmiehet ovat entistä tyytyväisempiä ruuan tasoon uudessa ravintolassa.

8

työllistävän varuskuntaravintolan toimintaa.

Rakennuksen korjaus kesti noin vuoden, ja sinä aikana varuskunnan ruoka valmistettiin pihalle pystytetyssä konttikeittiössä, josta se kuljetettiin väliaikaisiin ruokailutiloihin.

– Uudet ravintola- ja tuotantotilat on rakennettu alun perin 1960-luvulla valmistuneeseen rakennukseen, jossa talvella oli kylmä ja kesällä kuuma. Nyt rakennukseen on asennettu uudet ilmastointilaitteet, ja ilmastointi toimii erinomaisesti,

Annamaija Tervo ja Yrjö Heiniemi seuraavat kuinka hyvin uusi astioiden palautuslinjasto toimii.

kertoo Rakennuslaitoksen aluejohtaja Yrjö Heiniemi.

– Rakennuksen korjaustyöt tuotantolaitteistoineen maksoivat kaikkiaan 6,5 miljoonaa euroa. Kustannusarvio ja aikataulu pitivät hyvin.

Asiakas on ykkönen Puolustusvoimien ruokahuolto (PURU) yhtiöitettiin vuoden 2012 alussa valtion Leijona Catering Oy:ksi, jonka hoitamat varuskuntien ravintolat toimivat liiketaloudellisin periaattein.

– Bisneksessä kaikki lasketaan ja hinnoitellaan, mutta täytyy myös panostaa asiakaspalveluun, joten toiminnassamme korostuu entistä enemmän ajattelu ”asiakas on ykkönen”. Toiminta on muuttunut erilaiseksi ja samalla mielenkiintoisemmaksi, toteaa Annamaija Tervo, joka on toiminut lähes 30 vuotta puolustushallinnon ruokahuollon esimiestehtävissä.

Remontin jälkeen rakennuksen nimikin on muuttunut ruokalasta ravintolaksi ja Annamaija Tervon titteli vaihtui ravitsemispäälliköstä ravintolapäälliköksi. Tosin osa varuskunnan väestä puhuu vanhasta tottumuksesta edelleenkin ”mukesta” eli muonituskeskuksesta. Ruokailijoita käy päivittäin 800– 900. Ravintolassa tarjoillaan aamupala, lounas ja päivällinen ja varusmiehille vielä iltapalaa.

Museovirasto osallistui korjaustöiden suunnitteluun ja mm. rakennuksen kaikki 1960-luvun tyyliin kuuluvat sisäpuuseinät on säilytetty.

Sodankylän varuskunta-alue on merkitty maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, ja ruokalan lisäksi muita suojeltavia rakennuksia ovat kasarmit, esikunta, sotilaskoti ja liikuntahalli. Arkkitehti Osmo Lapon aikanaan Sodankylän kunnan keskustan kupeeseen suunnittelemat tummasävyiset ja matalat rakennukset sulautuvat hyvin mäntymetsämaisemaan.

Uudistetussa ravintolassa henkilökunnalle on oma ruokailutila, jossa on tarjolla useampi ruokavaihtoehto ja mm. aiempaa runsaampi salaattipöytä.

Hyvät työskentelytilat – Rakennuksen perusparannus on onnistunut erittäin hyvin. Tilojen suunnittelu yhteistyössä Rakennuslaitoksen kanssa on ollut hedelmällistä, ja tilojen ja laitteistojen käyttöönotossa olemme saaneet heiltä aina heti apua kun olemme tarvinneet. Rakennuslaitoksen Sodankylän aluetoimistossa on palvelualtista väkeä. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä ja tunnemme toisemme, kiittelee Tervo.

– Työssämme ergonomia on parantunut oleellisesti ja kaikenlainen turha juokseminen ja hakeminen on vähentynyt. Salihenkilöstö voi nyt hoitaa linjastossa asiat yhdessä paikassa, ja keittiössä kylmiöt ovat lähellä ja pyörillä liikkuvat apupöydät helpottavat toimintaa.

Uutta on myös se, että ruokavarastot sijaitsevat talon toisessa päässä ja vastaavasti maastosta palautettaville astioille ja ruokajätteille on tilat talon toisessa päässä. Tuotantotilojen hygieniaa lisäävät oviaukkojen vaahdottimet, jotka desinfioivat kengät.

Joukkoruokailun hygieniaan on kiinnitetty myös huomiota lisäämällä käsienpesupaikkoja ja vessoja.

Pohjoisin joukko-osasto Sodankylän varuskunnassa toimiva Jääkäriprikaati on Maavoimien pohjoisin joukko-osasto, joka on erikoistunut arktisen sodankäynnin koulutukseen. Jääkäriprikaatissa työskentelee noin 240 henkilöä ja varusmiespalveluksen suorittaa vuosittain noin 1 500 varusmiestä.

Varusmiehet koulutetaan sodan ajan organisaation mukaisiin tehtäviin jääkäri-, kranaatinheitin-, esikunta-, huolto-, panssarintorjunta-, panssarintorjuntaohjus-, sissi-, tiedustelu- ja sotilaspoliisijoukkoihin.

Arktiseen sodankäyntiin liittyvä tutkimus ja koulutuksen kehittäminen sisältyvät luontevasti Jääkäriprikaatin toimintaan. Lapin luonto ja arktiset olosuhteet luovat erinomaiset puitteet tutkimus- ja kehittämistyölle.

9

VA RU S K U N T A Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: KIRSTI HELIN, Henrik Helin, ANTTI KURKIVUORI ja puolustuvoimat

Merivoimien tutkimus- ja kehitt채mistoiminta Suomenlinnaan

Merisotakoulun rakennusten k채ynnistyv채t j채lleen 10

− Osaksi Merisotakoulun toimintaan tuleva merivoimien tutkimus ja kehittämistoiminta on meille tärkeä asia, sanoo Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo.

K

korjaustyöt Merisotakoulun rakennusten korjaustyöt Suomenlinnassa jatkuvat viiden vuoden tauon jälkeen.

un Merivoimien Tutkimuslaitos vuoden 2013 lopussa lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona, sen toimintoja siirtyy Suomenlinnaan Merisotakoulun yhteyteen. – Pidän koulutuksemme rinnalla tapahtuvaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa merkittävänä asiana, sanoo Merisotakoulun johtaja, kommodori Sakari Martimo.

Suomenlinnan Pikku-Mustasaaressa sijaitsevia Merisotakoulun rakennuksia peruskorjattiin viimeksi vuosina 2007–2008. Tuolloin peruskorjattiin 1700–1800-luvuilla rakennetut päärakennus ja viereisen rakennuksen alakerta sisä- ja ulkotilojen osalta ja niihin uusittiin mm. talotekniikka. Päärakennus toimii reserviupseerioppilaiden majoitustiloina, ja viereisen rakennuksen alakerrassa on nykyaikainen laitoskeittiö ruokasaleineen.

Puolustusbudjetissa on nyt määrärahat Merisotakoulun rakennusten korjauksen jatkamista varten, ja seuraavaksi on vuorossa ruokalarakennuksen 2. ja 3. kerroksen perusparannus. Näihin tiloihin sijoittuvat merivoimien tutkimus- ja kehittämistoiminnot vuoden 2015 aikana.

11

Lauttamatkan päässä vallien sisällä Puolustusvoimauudistuksen myötä myös Merisotakoulun on sopeutettava toimintaansa ja nykyisistä tehtävistä poistuu noin 15 prosenttia. Merisotakoulun henkilöstövahvuus nousee kuitenkin reiluun sataan henkilöön, kun nykyinen Merivoimien tutkimuskeskus Espoon Kilossa lakkautetaan itsenäisenä joukko-osastona ja pääosa sen henkilöstöstä siirtyy Suomenlinnaan.

– Merisotakoulun tulevaisuus näyttää kaikin puolin hyvältä, ja toimin-

nallisesti yksikkömme koko on ihanteellinen. Täällä saarella ollaan lautan takana ja vallien sisällä ja toimitaan hyvässä yhteistyössä kuin pienessä kylässä, Martimo kuvaa. – Miellyttävän toimintaympäristömme ovat huomanneet myös useat pääkaupunkiseudulla toimivat kollegat, jotka tulevat mielellään tiloihimme pitämään kokouksiaan ja tuovat myös ulkomaisia vieraita tänne.

– Suomenlinnan saari asettaa omat haasteensa rakennuksille, joista mereen matkaa on vain noin 10 metriä. Täytyy

nostaa hattua entisajan rakentajille, sillä rakennukset ovat pysyneet hyvin ryhdissään talven viimoista ja kesän helteistä huolimatta. Rakennuslaitos on myös pitänyt rakennuksista hyvää huolta, ja Suomenlinnan hoitokunta on osaltaan huolehtinut hienosti ulkoalueistamme.

Kevään isot koulutustapahtumat Merivoimien kevään isoja koulutustapahtumia ovat koulutuspurjehdus kansainvälisille merialueilla ja rannikkotaisteluharjoitus Hankoniemellä.

Merisotakoulu toimii samassa Suomenlinnan linnoituksessa, jossa perustettiin maamme ensimmäinen saaristolaivasto ja aloitettiin laivapoikakoulutus 1700-luvun puolivälissä.

12

Koulutuspurjehdukset aloitettiin jo 1920-luvulla, ja yksi ensimmäisistä koulutusaluksista oli Suomen Joutsen, jolla tehtiin matkoja aina EteläAmerikkaa myöten. Koulutuspurjehduksen pituus on vaihdellut vuosien varrella muutamasta viikosta jopa puoleen vuoteen.

Tänä vuonna purjehdus tehtiin miinalaiva Pohjanmaalla 2.5.–14.6.

Kuuden viikon matka suuntautui Atlantin kautta Välimerelle, ja alus pysähtyi huoltoa ja täydennystä varten Espanjan Alicantessa ja Kroatian Splitissä. Paluumatkalla osallistuttiin kansainväliseen BALTOPS 2013 -merisotaharjoitukseen Itämerellä.

– Purjehdukseen osallistui kaksi kadettikurssia, aliupseerikurssit, varusmiehiä sekä aluksen oma henkilöstö ja opettava henkilöstö, ja kokonaisvahvuus oli noin 110 henkeä, Martimo kertoo. Hän oli itsekin mukana purjehduksella yhden viikon ajan.

– Koulutuspurjehdus on jatkuvaa opiskelua merellä, ja se on tärkeä koulutusjakso laivastolinjan opiskelijoille. Matkan aikana on oppitunteja ja harjoitellaan käytännössä mm. merimiestaitoja, asejärjestelmiä, evakuointia ja lääkintätaitoja.

Toinen Merisotakoulun johtama merkittävä koulutustapahtuma on kaksi kertaa vuodessa pidettävä rannikkotaisteluharjoitus. Tänä keväänä HELGA-harjoitus toteutettiin 26.– 31.5. Raaseporin –Hangon–Kemiönsaaren alueella.

– Rannikkotaisteluharjoituksessa annetaan kaikille Merivoimien joukko-osastoille koulutusta. Harjoituksen aikana ammutaan tykeillä ja ohjuksilla ja testataan erilaisia järjestelmiä ja järjestelyjä. Harjoitukseen osallistui kaikkiaan noin 1 500 sotilasta.

Miinalaiva Pohjanmaan Välimerelle suuntautuneeseen koulutuspurjehdukseen osallistui yhteensä 110 sotilasta.

Merisotakoulu Merisotakoulu on merivoimien komentajan alainen sotilasopetuslaitos.

Nykymuodossaan se perustettiin vuonna 1930, mutta meriupseerikoulutusta on annettu jo vuodesta 1779 alkaen.

Merisotakoululla annetaan koulutusta kolmella eri osastolla: korkeakoulu-, täydennyskoulutus- ja reserviupseeriosastoilla. Korkeakouluosasto järjestää merikadettikurssit, täydennyskoulutusosasto erilaisia merivoimien henkilökunnalle suunnattuja kursseja sekä ammattiupseerien opetuksen, ja reserviupseeriosasto toteuttaa kaksi kertaa vuodessa reserviupseerikurssin. Koulutettavien määrä on vuosittain 450 sotilasta ja siviiliä. Koulutuksen lisäksi Merisotakoulu tutkii ja kehittää merivoimien meri- ja rannikkosodankäyntiä.

13

Y M PÄ R I S T Ö Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: Henrik Helin

Kansainvälinen joukko ympäristöasiantuntijoita koolla Helsingissä Helsingissä toukokuussa järjestetty kansainvälinen puolustushallinnon ympäristökonferenssi oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Tapahtumaa isännöivät puolustusministeriö, puolustusvoimat ja Puolustushallinnon rakennuslaitos.

Puolustusministeri Carl Haglund avasi konferenssin.

14

H

elsingin Säätytalolla toukokuun lopulla pidettyyn konferenssiin osallistui 115 henkilöä 17 eri maasta. Puhujia oli yhteensä 35 Euroopasta, Yhdysvalloista ja Kanadasta.

Esitelmien aiheita olivat mm. ympäristöstrategiat ja -lainsäädäntö, ampumaratojen ja harjoitusalueiden ympäristönsuojelu, ympäristöjohtaminen ja -raportointi, ympäristönsuojelu kriisinhallinta- ja muissa operaatioissa, pilaantuneiden maa-alueiden kunnostus ja meluhaittojen hallinta. Asioita käsiteltiin sekä kansainvälisestä että kansallisesta näkökulmasta.

Puhujat toivat esille myös tulevaisuuden kysymyksiä, kuten ympäristölainsäädännön kehityksen Euroopassa ja muualla maailmassa. Kansallisten ja ylikansallisten säädösten muutokset tulevat vaikuttamaan vahvasti ympäristökysymysten käytännön ratkaisuihin riippumatta siitä, viekö yleinen kehityssuunta kohti eri toimijoiden säädösten yhtenäistymistä vai erkanemista.

Ympäristönsuojelu yhä tärkeämpää Konferenssin pääpuhujina olivat puolustusministeri Carl Haglund ja kansanedustaja Pekka Haavisto.

Ministeri Haglund painotti ympäristöasioiden merkitystä kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla puolustushallinto mukaan lukien. – Tietyt ympäristöongelmat voivat helposti muuttua

turvallisuusongelmiksi, esimerkkinä voidaan mainita akuutti pula puhtaasta vedestä.

Haglundin mukaan pohjoismainen yhteistyö voi toimia hyödyllisenä foorumina ympäristöasioissa. Myös uusien puolustusjärjestelmien ympäristövaikutukset on arvioitava.

Kansanedustaja Haavistolla on laaja kokemus kriisinhallinta-asioista.

Johtaessaan YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in kenttätutkimuksia Haavisto selvitti esimerkiksi sitä, millaisia tuhoisia vaikutuksia sodilla oli ihmisten elinympäristöön. Haavisto kertoi kuuden vuoden kokemuksistaan YK:n ympäristöohjelmassa, jolloin hän vieraili mm.

Balkanilla, Afganistanissa, Liberiassa ja Sudanissa.

Haavisto uskoo ympäristönäkökulman olevan entistä suuremmassa roolissa eri maiden puolustusvoimien toiminnan suunnittelussa ja tulevan myös osaksi rauhanprosessia erilaisia konflikteja ratkaistaessa. – Luonnonvarat voivat paitsi aiheuttaa konflikteja myös toimia rauhanprosessin moottorina.

Haaviston mukaan Suomi voisi edistää Geneven sopimusta, joka suojelisi ympäristöä sotien ja konfliktien keskellä.

Aiemmat sopimukset säätelevät muun muassa haavoittuneiden, sotavankien ja siviilien kohtelua. – Kansainvälisen sopimuksen synty on pitkä prosessi, ja sen aikaan saaminen kestäisi vähintään viisi vuotta.

Haavisto muistutti, että ympäristöasioilla on myös taloudellinen puolensa: ympäristöstä huolehtimien tuo rahallisia säästöjä.

YK:n edustajana konferenssissa puhunut Ivan Blazevic toimii UNEP:in konfliktien ja katastrofien jälkihoitoon erikoistuneessa yksikössä.

Hänen mukaansa maailmalla on tällä hetkellä yhteensä 120 000 rauhanturvaajaa 15 eri operaatiossa. Rauhanturvatoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia: operaatiot tuottavat päivittäin mm. 180 tonnia jätettä ja kuluttavat 10 miljoonaa litraa vettä.

Rauhanturvaoperaatioiden suurimmat ympäristövaikutukset liittyvät energian ja veden käyttöön sekä jätehuoltoon. Tämä käy ilmi vastikään valmistuneesta raportista ”Greening the Blue Helmets: Environment, Natural Resources and UN Peacekeeping Operations”. Blazevicin mukaan rauhanturvakohteiden ympäristöasioiden kuntoon saamisella ja yhteisellä ympäristöpolitiikalla saataisiin huomattavat säästöt vuosittain.

Rakennuslaitoksessa ympäristöosaamista Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen korosti, että puolustushallinnon ympäristöasiat ovat edenneet 2000-luvulla hyvin, kun puolustushallintoon on saatu henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet 15

Konferenssin puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Matias Warsta puolustusministeriöstä.

Helsingin Säätytalolla 21.-22.5.2013 järjestetty ympäristökonferenssi kokosi yhteen puolustushallinnon ympäristöasiantuntijoita 17 eri maasta.

Kansanedustaja Pekka Haavisto arvioi, että puolustusvoimien ympäristötietoisuus on parantunut viime vuosina. − Ympäristöasiat otetaan entistä enemmän huomioon vuonna 2015 voimaan tulevassa puolustusvoimauudistuksessa, sanoi puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Rotonen.

YK:n edustaja Ivan Blazevic toi uutta tietoa rauhanturvaoperaatioiden ympäristövaikutuksista.

Arkkitehti Turkka Ehramaan esittelemä kriisin- Ympäristöasiantuntija Reija Kalajo kertoi sotilaallisten kriisinhallintakohteiden ymhallintaleirien ekologinen rakentaminen hepäristötutkimuksista. rätti suurta mielenkiintoa kuulijoissa.

16

Rakennuslaitoksen ympäristötoimialan johtaja Sara Kajander oli yksi konferenssin pääjärjestäjistä. Hänen puheenvuoronsa käsitteli Suomen ampumaratojen ympäristönsuojelun parantamishanketta.

nimenomaan ympäristöasioiden hoitoon. – Ympäristöasiat otetaan entistä enemmän huomioon myös vuonna 2015 voimaan astuvassa puolustusvoimauudistuksessa. Puolustushallinto pyrkii mahdollisimman korkeaan ympäristönsuojelun tasoon myös silloin, kun hallinnonalalle on myönnetty välttämättömiä lainsäädännöllisiä poikkeuksia.

Konferenssissa Rakennuslaitoksen puolesta esiintyivät Turkka Ehramaa, Reija Kalajo, Sara Kajander ja Kari Koponen.

Itsekin kriisinhallintajoukoissa toiminut arkkitehti Turkka Ehramaa esitteli Rakennuslaitokselle laatimaansa rauhanturvarakentamisen konseptia, jossa näkökulmana ovat kestävän kehityksen mukainen rakentaminen ja rakennusten elinkaaren ympäristövaikutukset tilapäisessä rakentamisessa. Ehramaan mukaan rakentamisen ja kuljetuksen tehokkuutta voidaan parantaa mm. puumateriaalivalinnoilla ja elementtirakentamisella.

Rakennuksen ekologisuutta voidaan lisätä esimerkiksi soveltamalla passiivisen jäähdytyksen keinoja.

Ympäristöasiantuntija Reija Kalaoja totesi, että ympäristötutkimuksia on tehty sotilaallisen kriisinhallinnan kohteissa jo lähes 10 vuotta. – Ympäristötutkimuksissa selvitetään esimerkiksi tukikohtien maaperän pilaantumista sekä pohja- ja pintaveden laatua.

Maaperätutkimukset ovat haasteellisempia kansainvälisissä tukikohdissa kuin kotimaan varuskunnissa muun muassa siksi, että leirien historia on usein tuntematon ja maaperän luontaiset taustapitoisuudet saattavat poiketa Suomen olosuhteista.

Ympäristötoimialan johtaja Sara Kajander esitteli Suomen kansallista

ampumaratojen ympäristönsuojelun BAT-hanketta (Best Available Techniques), jossa määritellään parhaat käyttökelpoiset tekniikat ja käytännöt ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaan. Puolustusvoimien tavoitteena on vuoteen 2018 mennessä parantaa käytössään olevien ampumaratojen ympäristövaikutusten hallintaa ja teknistä suojelua niin, että ne vastaavat ympäristölupien ja BATperiaatteiden vaatimuksia.

Ympäristöasiantuntija Kari Koponen esitteli ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristövaikutusten selvityksiä.

Selvitysten avulla on luotu yhtenäinen toimintamalli ampuma- ja harjoitusalueiden ympäristöriskien arviointiin, käytön seurantaan ja ympäristötarkkailuun. Tarkkailukohteita voivat olla myös kiinteän polttoaineen jakelu- ja varastointipaikat, varikot ja korjaamot, pesulat, kaatopaikat ja jätealueet, jätevedenpuhdistamot, telakka-alueet ja lentokentät. Ympäristötarkkailun tiedonhallinnassa (suunnittelu, raportointi ja arkistointi) käytetään paikkatietopohjaista KIRAVE-järjestelmää.

Konferenssi oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa. Yhdysvalloissa on jo aiemmin järjestetty vastaavia konferensseja, joissa myös Suomen puolustushallinnon ympäristöasiantuntijat ovat käyneet puhumassa.

Konferenssiesitykset herättivät runsaasti kysymyksiä, ja keskustelu oli vilkasta niin kokoussalissa kuin ruoka- ja kahvitauoilla sekä illallisella.

Konferenssin puheenjohtaja Matias Warsta oli tyytyväinen tilaisuuteen ja kertoi, että tavoitteena on järjestää vastaavanlainen ympäristökonferenssi joka toinen vuosi maittain kiertävällä järjestelyvastuulla.

Keskustelu oli vilkasta myös taukojen aikana.

17

Y M PÄ R I S T Ö Teksti: Kirsti Helin | Kuvat: Rakennuslaitos

Libanonin UNIFIL-tukikohtien ympäristöselvitykset

M

arraskuussa 2013 suomalaiset ottavat huoltovastuun Etelä-Libanonissa sijaitsevasta suomalais-irlantilaisten UNIFIL-joukkojen pääleiristä. Tukikohta sijaitsee asumattomalla alueella lähellä At Tirin kylää. Muutaman kilometrin päässä on ns. Blue Line, jota pidetään vahvistamattomana rajalinjana Israelin suuntaan. Alueella on tällä hetkellä noin 500 rauhanturvaajaa.

18

Vuonna 2008 rakennettu rauhanturvaajien tukikohta on ollut viimeisen vuoden ajan irlantilaisten vastuulla, ja sitä ennen se oli ranskalaisten rauhanturvaajien käytössä.

Ennen leirin huoltovastuun siirtymistä suomalaisille tukikohdan ympäristöasiat tutkitaan ja tehdään ns. lähtötilannekartoitus, jota voidaan käyttää vertailuaineistona, kun suomalaiset myöhemmin luopuvat alueesta.

Ympäristön tarkkailua ja näytteiden ottoa Puolustushallinnon ympäristöasiantuntijat ovat käyneet kartoittamassa energia-, vesi-, jätevesi- sekä jätehuollon järjestelyitä alueella. Ympäristötutkimuksissa selvitettiin myös, mitkä toiminnot saattavat pilata maaperää tai pohjavettä.

Viikon aikana maaliskuussa tutkimus ryhmä teki katselmuksia ja otti näytteitä maaperästä sekä käsitellystä

säiliövedestä ja pullovedestä. Analyysien tulokset toimitetaan vastuuhenkilöille Suomessa ja Libanonissa. Suomalainen hygieenikko aloittaa työt tukikohdassa syksyllä 2013.

Tutkimusryhmään kuuluivat Porin Prikaatin ympäristöpäällikkö Jari Ruski, Maavoimien Materiaalilaitoksen ympäristöpäällikkö Tytti Martikainen ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ympäristöasiantuntija Reija Kalajo.

Polttoaineen käsittely suurin ongelma Reija Kalajo kertoo, että maaperän pilaantumista havaittiin erityisesti polttoainesäiliöiden läheisyydessä. – Huolimattoman säiliöiden täytön ja tankkaustoiminnan vuoksi polttoainetta saattaa vuotaa maahan. Maaperän pilaantumis-

riskiä kasvattaa myös se, että polttoaineen tankkauspaikka on vain osittain asfaltoitu eikä siellä ole öljynerotinta lainkaan.

– Kävimme myös parissa pienemmässä suomalaisten ja irlantilaisten käyttämässä tukikohdassa. Toisessa niistä havaitsimme tutkimusmatkamme pilaantuneimman kohteen. Voimakoneen öljysäiliön ympäristö oli silminnähden pilaantunut ja alueen kunnossapito oli hyvin puutteellista. Alueella mitattiin lähes 50 000 mg/kg öljypitoisuuksia, kun pitoisuudet saisivat olla korkeintaan 1 000–2 000 mg/kg.

Tutkimusryhmän raportti valmistuu juhannukseen 2013 mennessä. Englanninkielisessä raportissa kuvataan ympäristön tila ja esitetään seurantaa ja kunnostustarpeita koskevat suositukset.

Suomi ottaa irlantilais-suomalaisen pataljoonan johtovastuu loppusyksystä 2013.

Raportoinnissa noudatetaan ohjekirjaa Environmental Guidebook for Military Operations, jonka Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltain puolustusvoimat ovat laatineet yhteishankkeena kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden ympäristönsuojelun ohjeistukseksi.

Tutkimusryhmä tapasi UNIFILin päämajassa Libanonin rauhanturvaoperaation ympäristöpäällikön, egyptiläisen Ayman Abdelwahabin. – Saimme käyttöömme UNIFILin ympäristöpolitiikkaan liittyviä dokumentteja sekä luonnoksen operaation ympäristöohjeistuksesta, joka koskee mm. jätehuoltoa ja pilaantuneen maan käsittelyä.

Näitä ohjeistuksia käytetään myös suomalaisten rauhanturvaajien ympäristöohjeistuksessa ja -koulutuksessa, Kalajo kertoo.

Maaperän pilaantumista havaittiin erityisesti polttoainesäiliöiden läheisyydessä.

Päätukikohta sijaitsee pienen At Tirin kylän läheisyydessä keskellä pataljoonan vastuualuetta.

19

Kiinnostavaa kenttätyötä Reija Kalajo kertoo, että ympäristötutkimukset sotilaallisen kriisinhallinnan kohteissa tuovat mielenkiintoista vaihtelua hänen työhönsä, joka pääsääntöisesti on maaperätutkimuksen ja kunnostuksen koordinointia Suomen varuskunnissa sekä varikko- ja harjoitusalueilla.

– Suomessa käytämme ulkopuolisia ympäristöalan yrityksiä, mutta ulkomaan komennuksilla saan itse tutkia ja ottaa näytteitä.

Diplomi-insinööri Reija Kalajo on toiminut Rakennuslaitoksen ympäristö-

asiantuntijana runsaat viisi vuotta oltuaan sitä ennen jätehuollon suunnittelijana ympäristöalan konsulttiyritys Ramboll Finland Oy:ssä. Hänen vuonna 2011 valmistuneen diplomityönsä aiheena olivat sotilasräjähteiden vaikutukset puolustusvoimien ampumaja harjoitusalueiden maaperään ja pohjaveteen.

– Libanonissa päivät olivat työntäyteisiä: katselmuksia, näytteiden ottoa ja muistiinpanojen kirjoittamista.

Kotiin tuomisina meillä oli kaksi laukullista maanäytteitä ja noin 30 litraa vesinäytteitä. Koko aika toimittiin suljetulla

− Ympäristötutkimukset sotilaallisen kriisinhallinnan kohteissa tuovat mielenkiintoista vaihtelua työhöni, kertoo Rakennuslaitoksen ympäristöasiantuntija Reija Kalajo. Etelä-Libanonin lisäksi hän on tehnyt ympäristöselvityksiä Kosovossa ja Afganistanissa.

20

alueella verkkoaitojen sisäpuolella. Iltaisin oli mahdollisuus käydä leirin lenkkipolulla, kuntosalilla ja suomalaisten rakentamassa saunassa. Nettiyhteydet eivät aina toimineet, mutta suomalaisia uutisia päästiin katsomaan.

Reija Kalajo on tehnyt aiemmin vastaavanlaisia ympäristöselvityksiä sotilaallisen kriisinhallinnan kohteissa Kosovossa ja Afganistanissa. – Aiemmat selvitykset ovat liittyneet joukkojen poistumiseen ja tukikohdasta luopumiseen. Libanonissa sen sijaan selvitettiin tilannetta ennen kuin suomalaiset ottavat leiristä vastuun.

Kotiin tuomisina ympäristötutkijoilla oli kaksi laukullista maanäytteitä ja noin 30 litraa vesinäytteitä.

KO L U M N I VM Juhani Heimonen on Turun Sanomien pääkirjoitus- ja artikkelitoimituksen päällikkö ja reservin komentajakapteeni.

Juhani Heimonen

Velvollisuudesta oikeudeksi

S

uomalaisen kaaderiupseerin ideaalityyppi on vihdoin päivitetty.

Vajaa kuusi vuosikymmentä Tuntemattoman sotilaan jälkeen median tentattavaksi asettui toukokuisena torstaina yliluutnantti Atte Kaleva, 34. Tunnelma ulkoministeriön pressikeskuksessa oli käsin kosketeltavan intensiivinen.

Neljä ja puoli kuukautta Arabian niemimaalla Jemenissä panttivankina virunut Kaleva kuvaili, miltä tuntuu, kun terroristin Kalashnikov sojottaa suoraan ohimoon. ”En pelännyt, että sitä olisi minuun laukaistu. Siinä se ero tulee, että kohdistetaanko vai laukaistaanko”, Kaleva totesi tyynesti.

Väitöskirjaa valmistelevaa Porin Prikaatin koulutusupseeria on luonnehdittu hyytävän kylmähermoiseksi mieheksi, jolla riittää paineensietokykyä vaikka muille jakaa.

Hänessä henkilöityy vakuuttavalla tavalla nykyaikaisen sotilaskoulutuksen ja sotilasammattiin rekrytoinnin tuloksellisuus.

Ihannekuvaa täydentää Atte Kalevan puoliso ja kohtalotoveri Leila Kaleva. Tämä kertoi varusmiespalveluksen tuottaneen valmiuksia, jotka olivat tervetullut apu jemeniläisessä savimajassa vietettyjen piinaviikkojen aikana.

Neste Oilissa johtajana työskentelevä Leila Kaleva on yksi yli viidestä tuhannesta, jotka ovat vuodesta 1995 lähtien suorittaneet naisten vapaaehtoisen asepalveluksen.

Sotilasarvossa hän on vain pari askelmaa aviomiestään jäljessä.

Reservin vänrikki Leila Kalevan kaltaiset naiset ovat omalta osaltaan oikaisseet sen veriruskean vääryyden, josta Suomen asevelvollisuusjärjestelmää syytetään. He ovat ilman lain pakkoa astuneet riviin ja täyttäneet kansalaisvelvollisuuden, joka kuulemma karkeasti rikkoo sukupuolten yhdenvertaisuutta.

Voi sitä itkua ja hammasten kiristystä, joka kiirii kautta tasavallan miesten oikeuksien puolesta. Kirjailija Arno

Kotron mukaan täytyy olla koomapotilas tai suomalainen tasa-arvoviranomainen, jos ei tunnista miesten asevelvollisuudessa yhdenvertaisuuden ongelmaa (HS 18.5.).

Psykologian opettajana Kotro joutuu kauhukseen seuraamaan, miten kesken lukion iskee kutsunnat, jossa nuoret jaetaan sukupuolen mukaan kahteen kastiin. ”Toinen porukka saa tehdä mitä lystää, toinen pannaan valitsemaan armeijan ja siviilipalveluksen välillä.”

Sääliksi käy. Ei puolustusvoimien syyniin marssivia nuorukaisia, vaan Kotron edustamaa ajattelutapaa. Häneltä on jäänyt pahasti älyllisyyden katveeseen yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallinen ja sosiaalinen ulottuvuus.

Suomalainen mies ei ole ikätoveriensa kanssa missään, eikä koskaan yhtä tasa-arvoinen kuin astuessaan inttiin ja jakaessaan kasarmielämän, metsäleirien ja sulkeisharjoitusten ihanuudet ja velvollisuudet samojen normien alaisena. Ne ovat kokemuksia, joiden merkitys kasvaa sitä mukaa kuin yhtenäiskulttuurimme rapautuu ja kansakuntamme pirstaloituu sosiaalisesti yhä pienempiin, toisilleen vieraisiin osasiin.

Elämän arvokkaimpia pääomia saa harvoin ilmaiseksi.

Armeijaan lähtevä joutuu astumaan mukavuusalueensa ulkopuolelle. Eikä se ole kivaa. Ilmankos 20–30 prosenttia miesten ikäluokasta keskeyttää asepalveluksen, valitsee siviilipalveluksen tai vapautetaan asevelvollisuudesta kokonaan tai osittain.

Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa taitaa ikävä kyllä olla oikeassa päätellessään, etteivät vapauteen tottuneet nuoret halua riskeerata omaa henkeään muiden tähden.

Uhrautumisen vaatimuksessa on kieltämättä jotakin, mikä historian valossa puistattaa. Eri asia on, olemmeko nyt matkalla toiseen äärimmäisyyteen, yhteiskuntaan jonka jäsenillä on rajattomasti oikeuksia eikä lainkaan velvollisuuksia.

21

J O H TA M I N E N Teksti: Kirsti Helin | Kuva: Petri Puromies

Johtokuntatyö antaa käytännön eväitä valtiontalouden suunnitteluun Kati Jussila Työ

Luottamustoimi

Koulutus

Perhe

Asuu Kotoisin Harrastukset

neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriön talousohjausyksikkö Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunnan jäsen taloustieteen maisteri, Tukholman yliopisto puoliso ja 6- ja 4-vuotiaat tyttäret Helsingin Töölössä Vähästäkyröstä, Pohjanmaalta Purjehdus ja mökkeily Tammisaaren saaristossa

− Työni valtiovarainministeriön talousohjausyksikössä on varsin mielenkiintoista. Tässä saa olla aikalailla valtiontalouden aitiopaikalla, toteaa neuvotteleva virkamies Kati Jussila.

22

-R

akennuslaitoksen johtokunnan jäsenyys on avannut minulle aivan uudenlaisia näköaloja. Pääsen konkreettisesti tutustumaan puolustushallinnon alaan ja niihin asioihin, joita valtiovarainministeriö ohjaa taloudellisesti, kertoo Puolustushallinnon rakennuslaitoksen johtokunnan jäsen ja valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Kati Jussila.

– Valtion taloudessa on tällä hetkellä käynnissä erilaisia sopeutustoimenpiteitä, jotka koskevat myös puolustushallintoa ja vaikuttavat Rakennuslaitoksen toimintaan.

Puolustushallinnon rakennuslaitosta koskevassa asetuksessa on määritelty, mitä asioita johtokunta käsittelee. Johtokunnan tehtävänä on mm. ohjata ja valvoa laitoksen toimintaa, asettaa yleiset vaatimukset laitoksen toiminnalle, päättää laitoksen toimintalinjoista sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vahvistaa pitkän aikavälin kehittämisohjelmat. Käytännössä Rakennuslaitoksen johto valmistelee asiat johtokunnan kokousten käsiteltäväksi. Johtokunta kokoontuu vuosittain 6–7 kertaa.

– Johtokunnan työskentely on mielenkiintoista pitkän aikavälin strategista työtä, ja haluan olla osaltani valtiovarainministeriön edustajana kehittämässä Rakennuslaitoksen toimintaa, sanoo Kati Jussila.

Työtä aitiopaikalla Taloustieteen maisteri Kati Jussila toimii neuvottelevana virkamiehenä

valtiovarainministeriön finanssipolitiikan yksikössä. Hänen budjettivastuullaan on opetus- ja kulttuuriministeriön opintotukiasiat, kulttuuripolitiikka, urheilu, nuorisotyö, kirkollisasiat sekä ministeriön yleinen hallinto.

– Käytännössä sektoriministeriöistä tulee meidän yksikköömme arvioitavaksi budjettiesitykset, ja me valmistelemme hallinnonalojen esitykset eteenpäin yhdessä muiden ministeriöiden osastojen ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa ensin budjettipäällikölle ja sen jälkeen valtiovarainministerille.

– Toimenkuvaani kuuluu toimia myös erilaisissa sektorivastuulleni kuuluvissa työryhmissä, ja tällä hetkellä olen mukana mm. Helsingin Olympiastadionin perusparannushankkeen ohjausryhmässä. Tukholman yliopistosta valmistunut Kati Jussila vastaa myös budjettiosastolla pohjoismaisesta yhteistyöstä.

– Olen toiminut lähes koko työurani valtiovarainministeriössä erilaisissa tehtävissä. Olen viihtynyt erittäin hyvin työssäni, jossa saa toimia aikalailla valtiontalouden aitiopaikalla. Edellisissä tehtävissäni valmistelin talousennusteita ja sitten valtion talousarvion yleisiä osioita.

Valtiontalouden linjaukset Hallituksen kehysriihen budjettivalmistelut opetus- ja kulttuuriministeriön osalta ovat pitäneet Kati Jussilan kiireisenä kevään mittaan.

Kehysriihessään hallitus sopii valtiontalouden linjauksista pidemmälle ajanjaksolle: maaliskuun kehysriihessä

hallitus sopi valtiontalouden linjoista vuosille 2014–2017.

Kehysriihi on julkisuudessa saanut paljon kritiikkiä osakseen, mutta Jussila muistuttaa, että kehysriihi on hallituksen selonteko eduskunnalle ja pitkän aikavälin suunnitelma, joka tarkentuu elokuussa annettavassa talousarviosuunnitelmassa. – Väli maaliskuusta elokuuhun on haastava, varsinkin jos tehdään päätöksiä, jotka herättävät enemmänkin kysymyksiä. Tämä kevät on ollut aika poikkeuksellinen.

Valtiovarainministeriö ennakoi Suomen kokonaistuotannon kasvun olevan varsin hidasta, keskimäärin vajaat 2 % lähivuosina. Lisäksi pidemmällä aikavälillä Suomen julkiseen talouteen syntyy kestävyysvaje, kun työllisten määrä suhteessa työelämän ulkopuolisiin on vähenemässä.

Hallituksen tavoitteena on tasapainottaa valtiontaloutta ja kääntää valtionvelka suhteessa kokonaistuotantoon laskuun hallituskauden aikana.

Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus on sitoutunut tekemään sopeutustoimia verotukseen ja valtion menoihin, mistä johtuen esim. puolustusministeriön hallinnonalalla toteutetaan merkittäviä säästöjä.

Säästöjä toteutetaan kaikilla hallinnonaloilla, ja ne kohdistuvat myös kuntien valtionosuuksiin. Tavallinen kansalainen huomaa valtiontalouden sopeutustoimet mm. kiristyvässä verotuksessa. Sopeutustoimet ovat suuruudeltaan noin 5,2 miljardia euroa vuonna 2015.

23

E N G L I S H S U M M A RY

International Defence & Environment experts gathered in Helsinki

H

eld in Helsinki in May 2013, the European Conference of Defence and Environment brought together 35 speakers from Europe, the USA and Canada, and a total of 115 participants from 17 countries. Conference topics covered, for example, international and national environmental strategies and legislation, environmental protection in shooting ranges and training areas, environmental management and reporting, environmental protection in crisis management and other operations, remediation of contaminated sites, and noise control.

The speakers also addressed future issues, such as the development of environmental legislation in Europe and globally. Amendments to national and multinational regulations will have a great impact on the practical solutions to environmental issues, irrespective of whether the general trend will lead to greater harmonisation or differentiation.

The keynote speakers were Minister of Defence Carl Haglund

and Member of Parliament Pekka Haavisto.

Minister Haglund highlighted the need to consider environmental aspects in all sectors of society, including defence administration.

“Certain environmental issues can easily turn into security problems, an acute lack of pure water being a good example.”

MP Haavisto focused on the impacts of war and conflicts on environment and society. During his assignment as the leader of the UNEP’s postconflict environmental assessments in, for example, the Balkans, Afghanistan, Liberia and Sudan, Haavisto saw the catastrophic effects of wars on the human living environment.

Representing the UN, Ivan Blazevic from the UNEP’s Post-Conflict and Disaster Management Branch discussed the environmental impacts of the UN peacekeeping operations.

At present, there are 120,000 peacekeepers in 15 different areas around the world. The recently issued report Greening the Blue Helmets: Environment, Natural Resources and UN Peacekeeping Operations shows that the greatest impacts involve the use of energy and water, as well as waste management. According to Blazevic, the peacekeeping operations could achieve considerable annual savings by controlling the environmental issues by means of a shared environmental policy and using, for example, sustainable energy sources.

Bioenergy is used to heat the garrison area in Säkylä

I

n the future, the Huovinrinne garrison area in Säkylä will be heated with biomass-based energy. The newly commissioned 5 MW boiler is designed to burn woodchips and it replaces the use of oil almost completely. In terms of heating and hot water expenditure,

24

the new system will cut the costs by nearly 60%, which means an annual savings of approx. 500,000 euro in the operational costs of the Pori Brigade.

Garrisons throughout Finland are seeking to improve their energy efficiency and advance the utilization of biofuels,

waste materials and residual heat.

The Pori Brigade provides training for 2,200 conscripts and 1,000 reservists each year. Its key duties include the training of wartime troops and the national supervision of Army crisis management operations.

Environmental surveys underway at the UNIFIL bases in Lebanon

I

n November 2013, Finns will take over the lead and responsibility for the maintenance of the Finnish-Irish UNIFIL battalion’s base in Southern Lebanon. The base is located in an unpopulated area near the village of At Tir. A few kilometres away lies the Blue Line, the border demarcation between Lebanon and Israel. There are currently around 500 peacekeepers in the area.

During the past year, the Irish have been in charge of the base, which was

originally built in 2008 and previously used by French peacekeepers. An environmental survey conducted in the area will serves as the baseline status report and reference for use at the time when Finland’s period of responsibility ends.

Environmental specialists from the Finnish Defence Administration have visited the base to map the energy, water, sewage and waste management arrangements in the area. The survey also includes the analysis of potential

sources of soil or groundwater contamination. The report of the team will be published in English and it describes the current state and presents recommendations for future monitoring and remediation needs. Reporting will be in compliance with the Environmental Guidebook for Military Operations, a guideline for environmental protection during international crisis management operations. The guidebook is jointly drawn up by the Finnish, Swedish and US defence forces.

Naval research and development activities move to Suomenlinna

T

he Naval Research Institute will cease operating as an independent unit at the end of 2013, but its activities will continue as part of the Naval Academy at Suomenlinna Island, Helsinki. “Research and development carried out here alongside naval training and education is an important aspect for us,” explains the Commander of the Naval Academy, Captain (Navy) Sakari Martimo.

As part of the upcoming Defence Reform, the Naval Academy will have to adjust its operations, which means a 15% reduction in personnel tasks. The number of personnel will, however, increase to slightly over 100 employees, as the majority of the current

Naval Research Institute personnel will be transferred to Suomenlinna.

The major spring training events of the Finnish Navy include the training cruise in international seas and the coastal combat exercise in the Hankoniemi region. This year’s training cruise took place onboard the FNS Pohjanmaa between 2 May and 14 June. During the six weeks, the ship cruised via the Atlantic to the Mediterranean, and stopped for maintenance and supplies at the ports of Alicante in Spain and Split in Croatia. On the way back, the ship participated in the international BALTOPS 2013 military exercise in the Baltic Sea. The other major training event led

by the Naval Academy is the coastal combat exercise, which is arranged twice annually. All Navy troops gather for the exercise, during which heavy guns and missiles are fired, and various systems and arrangements are tested.

In May, a total 1,500 soldiers took part in the exercise.

25

NIMITYSUUTISET Pasi Aikio on nimitetty kiinteistöpalvelupäälliköksi Lapin alueelle Rovaniemen paikallistoimistoon.

Markku Auvinen on nimitetty LVI-insinööriksi Etelä-Suomen alueelle Helsingin aluetoimistoon.

Marita Hyvönen on nimitetty siivouspäälliköksi Lapin alueelle Sodankylän aluetoimistoon.

Pasi Aikio

Markku Auvinen

Marita Hyvönen

Erkki Lagerkrans

Jarmo Peltonen

Niina Rekola

Janne Sinkkonen

Esko Viitanen

Erkki Lagerkrans on nimitetty LVI-vastaavaksi EteläSuomen alueelle Tammisaaren paikallistoimistoon.

Jarmo Peltonen on nimitetty kiinteistöpalvelupäälliköksi Keski-Suomen alueelle Tikkakosken aluetoimistoon.

Niina Rekola on nimitetty projektisihteeriksi LänsiSuomen alueelle Säkylän paikallistoimistoon.

Janne Sinkkonen on nimitetty määräaikaiseksi henkilöstöasiainhoitajaksi keskusyksikköön Haminaan.

Esko Viitanen on nimitetty paikallispäälliköksi Lapin alueelle Rovaniemen paikallistoimistoon.

Vartioparaatit soivat jälleen Helsingin kaduilla Viime vuosina suuren suosion saavuttaneet Helsingin varuskunnan vartioparaatit elävöittävät kaupunkikuvaa tänäkin kesänä lähes joka perjantai. Vartioparaatikulkueet lähtevät Helsingin Senaatintorilta kello 12.30. Soittokunnat tarjoavat vartioparaatien jälkeen perjantaisin kello 14.00 noin tunnin mittaisen konsertin Esplanadin lavalla. MIL-Espa-konserteissa kuullaan monipuolisesti musiikkia lattarirytmeistä rakastetuimpiin marsseihin ja klassiseen puhallinmusiikkiin.

Poikkeuksena 26.7. ja 2.8, jolloin konsertit alkavat klo 11.00.

Vartioparaatit ja MIL-Espa-konsertit 28.06. Karjalan ja Savon sotilassoittokunnat sekä Rakuunasoittokunta 05.07. Laivaston soittokunta 19.07. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 26.07. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 02.08. Ilmavoimien soittokunta ja Pohjanmaan sotilassoittokunta 09.08. Kaartin soittokunta 16.08. Puolustusvoimien varusmiessoittokunta 23.08. Kaartin soittokunta ja Marinemusikkorps Nordsee (Saksa)

26

Suomen suosituimmat koko perheen piknik-konsertit Kesällä kuullaan ilmaisissa puistokonserteissa eri puolilla Suomea viihdyttävää jazzia, rockia ja iskelmää. Tapahtuma järjestetään kahdellatoista paikkakunnalla kesäkuussa ja elokuussa. Soittokunnista muodostettujen big bandien solisteina kuullaan huippunimiä, kuten Johanna Försti ja Jukka Perko.

Elokuun MILjazz-tapahtumat Ke 14.8. Helsinki Santahamina klo 18.00 Pe 16.8. Oulu Ammattiopisto Luovi, Kasarmi klo 18.00 La 17.8. Kajaani Rantapuisto klo 16.00 Pe 23.8. Kouvola Rykmentinpuisto, Kasarminmäki klo 18.00 La 24.8. Turku Forum Marinum klo 18.00 Su 25.8. Raasepori Uudenmaan Prikaati, Dragsvik klo 14.00 Lisätietoja esiintyjistä ja kulkuyhteyksistä: www.miljazz.fi.

A J A N KO H TA I S TA

Lakkautettavan Pohjois-Karjalan Prikaatin maaperä kunnostetaan Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa sijaitseva Kontiorannan varuskunta lakkautetaan vuoden 2013 lopussa. Alue kunnostetaan vuoden 2013 loppuun mennessä jatkokäyttöä varten.

Varuskunta sijaitsee kokonaisuudessaan pohjavesialueella.

Kunnostus toteutetaan kolmessa vaiheessa, joista ensimmäinen alkaa kesällä.

Varuskunta-alueen maaperää on tutkittu vuonna 2012. Kesän 2013 aikana kunnostetaan kyllästämöalue, polttoaineen jakopaikka sekä kaksi kaatopaikkaa ja vanha pistoolirata. PohjoisKarjalan ELY-keskus on tehnyt kunnostusta koskevan päätöksen.

Varuskunnan ampumaradat kunnostetaan erillisessä urakassa syksyn 2013 aikana. Alueen haulikkoradan kunnostus toteutetaan myöhemmin tulevina vuosina.

Maata arvioidaan kaivettavan yhteensä noin 6 500 m3.

Pilaantunutta maata arvioidaan poistettavaksi noin 4 000 tonnia ja jätteitä 2 250 tonnia. Kunnostuksen arvioitu kesto on kaksi kuukautta. Vastaava urakoitsija on Lassila & Tikanoja Oyj. Kunnostusvaiheiden aikana kunnostettavien alueiden tiestöllä sekä VT6:n suunnassa on ajoittain normaalia enemmän raskasta liikennettä.

Valtionhallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit

Muuri tehostaa sisäistä viestintää

Kieku on kehittämishanke, jossa otetaan käyttöön valtionhallinnon yhteiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja niitä tukevat tietojärjestelmät. Käyttöönotto tehdään ministeriöiden, hallinnonalan virastojen, Valtiokonttorin, Palkeiden ja CGI Suomi Oy yhteistyönä.

Rakennuslaitoksen Kieku-hankkeen aloitustilaisuus oli 3.5.

Kiekua määritellään ja testataan noin vuoden ajan, ja järjestelmä otetaan käyttöön 1.4.2014. Järjestelmän käyttökoulutukset ovat tammi-maaliskuussa 2014.

Kieku tukee työtapojen kehittämistä, toimintojen automatisointia ja itsepalvelua sekä antaa mahdollisuuden henkilökohtaiseen kehittymiseen. Kieku on myös hyvä työkalu esimiehille ja aktivoi heidän rooliaan.

Rakennuslaitoksen Kieku-hankkeen työryhmään kuuluvat hallintojohtaja Ritva Peura (muutosjohtaminen ja palvelut), taloushallinnosta Pekka Urtti ja Päivi Jarva, henkilöstöhallinnosta Tarja Paavola, Maarit Harju, Janne Sinkkonen ja Kaisu Linerva, ja tietohallinnosta Esko Jatkola ja Mikko Heikkinen. Hanketta koordinoi toistaiseksi talouspäällikkö Pekka Urtti, mutta puolustusministeriö on rekrytoimassa projektikoordinaattorin, joka toimii jatkossa myös Rakennuslaitoksen projektikoordinaattorina.

Projektin tiedottamisesta vastaa Marika Hirvi.

Rakennuslaitoksen intranetin nimeksi tulee Muuri. Nimi äänestettiin voittajaksi useiden hyvien ehdotusten joukosta henkilöstölle järjestetyssä nimikilpailussa. Muuriin kerätään Rakennuslaitoksen ajankohtaiset asiat, kaikki ohjeistukset sekä henkilöstön omat oivallukset, joiden avulla voidaan helpottaa ja tehostaa työntekoa. Muurin yhtenä tavoitteena on tukea hiljaisen tiedon keruuta ja jakamista.

Intranetin odotetaan tehostavan ja yhdenmukaistavan Rakennuslaitoksen sisäistä viestintää, mikä edistää maantieteellisesti eri paikkakunnilla toimivien työntekijöiden kommunikointia ja toimintatapojen yhdenmukaistamista ja kehittämistä. Muurissa sisältö on kaikkien saatavilla ja käyttäjillä on mahdollisuus avoimeen kommentointiin. Näin madalletaan yksiköiden ja toimialojen välisiä raja-aitoja.

Intranet-projektin konseptointi on valmistunut, ja parhaillaan ollaan kilpailuttamassa järjestelmäalustaa ja teknistä toteutusta. Myös sisällöntuotantoprosessi on käynnistetty ja tavoitteena on saada uusi Muuri-intranet käyttöön vuoden 2014 alkupuolella.

KIEKU-projekti etenee

27

Rakennuslaitoksella yksi yhteinen puhelinnumero Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kaikki yksiköt tavoittaa yhdestä valtakunnallisesta puhelinvaihteesta, jonka numero on 0299 8300.

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 Kotisivut www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi

Keskusyksikkö

Keski-Suomen alue

Isoympyräkatu 10 49400 Hamina johtaja Pekka Salojärvi

Jyväskylän aluetoimisto 41160 Tikkakoski aluejohtaja Taisto Hämäläinen

Etelä-Suomen alue

Itä-Suomen alue

Helsingin aluetoimisto Santahamina D 34 00860 Helsinki aluejohtaja Aki Toivonen

Mikkelin aluetoimisto Karkialampi 50150 Mikkeli aluejohtaja Tapio Laitinen

Hämeen alue

Kainuun alue

Hämeenlinnan aluetoimisto PL 307 13131 Hämeenlinna aluejohtaja Matti Leppänen

Kajaanin aluetoimisto PL 630 87101 Kajaani aluejohtaja Sakari Hukkanen

Länsi-Suomen alue

Lapin alue

Turun aluetoimisto Heikkilän kasarmi 20810 Turku aluejohtaja Reima Johansson

Sodankylän aluetoimisto PL 5 99601 Sodankylä aluejohtaja Yrjö Heiniemi

Rakennuslaitos toimii puolustusvoimien asiantuntijaorganisaationa: • kokonaistaloudellisesti tehokkaimmat kiinteistöjen ylläpito- ja energiapalvelut • strategisissa kohteissa oma palvelutuotanto ja erityisosaaminen • markkinoiden parhaat palvelut • investointien suunnittelussa ja toteutuksessa vahva maanpuolustusintressi • tehokas kiinteistötietohallinto • puolustusvoimat voi keskittyä ydintehtäväänsä ja omistaja investointien rahoittamiseen sekä kiinteistöjen kehittämiseen.

Parhaat palveluratkaisut puolustushallinnolle • • • • • • • • •

Kiinteistöjen hankesuunnittelut Kiinteistöjen rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Maisemasuunnittelu Kiinteistöjen ylläpito Energiahuolto Ympäristönsuojelu Kiinteistöjen tietohallinto Asukasisännöinti