Muuriankkuri 1/20

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti

KESÄKUU 2020

HX ja Laivue 2020

Hankkeet tuovat lisärakentamista tukikohtiin Laivaston soittokunta sai uudet tilat Heikkilän kasarmilta

Hallitulla palveluiden kotiuttamisella parempaa valmiutta

Energiatehokkuus tarkassa syynissä

PÄÄKIRJOITUS

Puolustuskiinteistöissä asiakas tulee keskiöön

P

uolustuskiinteistöt-hankkeen valmistelu on edennyt kevään aikana niin hienosti, että tavoittelemme yhä toiminnan käynnistämistä suunnitellusti vuoden 2021 alusta.

Hanke on hitsannut nykyisiä kumppaneita, pääasiakastamme Puolustusvoimia, kiinteistöjen omistajaa Senaatti-kiinteistöjä sekä Rakennuslaitosta entistä tiiviimmin yhteen. Myös puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön yhteistyö on toiminut mallikkaasti.

Valmistelu on ollut todella antoisaa, ja olemme oppineet tuntemaan toistemme osaamisen ja vahvuudet päivä päivältä paremmin. Samalla uudistuksen hyödyt ja mahdollisuudet ovat selkiytyneet henkilöstöllemme. Juuri toteutetun organisaatiokulttuureita koskevan kyselyn tulosten mukaan monet jo odottavat uusia työkavereita.

Rakennuslaitoksen työntekijät haluavat säilyttää Puolustuskiinteistöissä nykyiseen organisaatioon vahvasti liitetyn maanpuolustushenkisyyden ja luotettavuuden. Samalla toivotaan uudistumista ja kehittymistä: vähemmän byrokratiaa, ihmiskeskeisyyden lisäämistä ja notkeutta toimintaan. Osa kaipaa vielä lisää tietoa ja osallistumismahdollisuuksia uudistukseen liittyen.

Muuriankkuri 1/2020

2

Kevään suunnittelussa on hahmoteltu myös Puolustuskiinteistöjen strategiaa, jonka hyväksymisestä ja sisällöstä päättää myöhemmin nimitettävä Puolustuskiinteistöjen hallitus. Rakennuslaitoksen strategiaan nähden olennaisin painopisteen muutos luonnostelussa on ollut asiakaslähtöisyyden aiempaa voimakkaampi korostaminen. Asiakaspalveluperiaate tunnistetaan jo Rakennuslaitoksessa keskeiseksi arvoksi, mutta Puolustuskiinteistöissä se olisi aiempaa vahvemmin kaiken tekemisen keskiössä.

Asiakastyölle luodaan selkeä toimintamalli ja Puolustuskiinteistöjen organisaatio yhteensovitetaan Puolustusvoimien johtamisjärjestelmään.

Erityisesti paikallistason yhteistyöhön panostetaan. Puolustusvoimien joukko-osastoille ja muille yksiköille sekä puolustusvoimien strategisille kumppaneille nimetään yhden luukun periaatteen mukaan kiinteistöpäällikkö, jonka kautta löytyy ratkaisu erilaisiin toimitiloihin liittyviin tarpeisiin.

Kokonaisvuokraan siirtyminen ja yhden kumppanin malli antavat jatkossa paremmat työkalut vastata asiakkaan tarpeisiin. Puolustuskiinteistöt tulee satsaamaan kunnossapitoon ja asiakkaan nopeaan palveluun arki-

sissa kysymyksissä. Uskon, että tällä saavutetaan nopeasti näkyviä tuloksia. Myös toiminnan taloudellisuutta tullaan parantamaan suunnitelmallisesti. Alkuvaiheessa tämä edellyttää muun ohella erilaisia investointeja, joiden vaikutukset näkyvät pienellä viiveellä. Tekemään ryhdytään heti!

Strategiatyössä sekä uuden organisaation, prosessien ja toimintamallien suunnittelussa keskeistä on varmistaa Puolustuskiinteistöjen kyky olla osa puolustusjärjestelmää. Tässä olemme hyvällä tiellä.

Toivotan kaikille lukijoille oikein hyvää kesää!

Matias Warsta Rakennuslaitoksen johtaja

MUURIANKKURIA on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen.

Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntijaorganisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.

– Tavoitteena on lähettää HX-hankkeen lopulliset tarjouspyynnöt vuoden loppuun mennessä, kertoo ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

4 8 10 12

STRATEGISET HANKKEET

aikataulussaan koronaepidemiasta huolimatta

HX CHALLENGE

iso ponnistus lennostolle

HALLITULLA PALVELUIDEN

kotiuttamisella parempaa valmiutta

LAIVASTON SOITTOKUNNALLE

uudet toimitilat Heikkilään

Energiatehokkuuskatselmuksia tehdään yhteensä 350 kohteessa.

16 18 20 25

Kuva: Kirsti Helin

Kuva: Pekka Rötkönen

Kuva: Puolustusministeriö

Sisältö

Päällikkökapellimestari Petri Junna esittelee soittokunnan uusia tiloja, jotka on rakennettu entiseen varusvarastoon.

TOIMITILOJEN ENERGIATEHOKKUUS

tarkassa syynissä

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ

selkeyttämään ympäristöjohtamista

25 26

RAKENNUSLAITOKSEN

hankintatoimi sai kehuja

ENGLISH SUMMARY

KONTIORANNAN VARUSKUNNASTA

ekologinen lomakeskus

HENKILÖSTÖN MAANPUOLUSTUSTAHTO

ja sitoutuneisuus korkealla tasolla

MUURIANKKURI kesäkuu 2020 Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Muuriankkuri 19. VUOSIKERTA ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.

Päätoimittaja Matias Warsta puh. 0299 831 000 matias.warsta@rakennuslaitos.fi

Tuotanto Princeps Oy Toimituspäällikkö Kirsti Helin puh. 0400 447 382 kirsti.helin@princeps.fi Taitto: Princeps Oy / Sanna Purho Translation: Integra Oy Kannen kuva: Puolustusvoimat Painopaikka Hansaprint Oy ISSN-L 1459-1480

Tilaajarekisteri Tilaajarekisteriä ylläpitää Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset: info@princeps.fi

Muuriankkuri 1/2020

Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos PL 1, 49401 Hamina puh. 0299 8300 www.rakennuslaitos.fi

3

STRATEGISET HANKKEET

FIGHTER PROGRAM

x

FINLAND

HX- ja Laivue 2020 -hankkeet aikataulussaan koronaepidemiasta huolimatta Muuriankkuri 1/2020

4

Puolustusvoimien strategiset hankkeet HX ja Laivue 2020 ovat tärkeitä Suomen Ilmavoimien ja Merivoimien suorituskyvyille pitkälle tulevaisuuteen.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Puolustusvoimat ja puolustusministeriö

HX-hanke – testauksia ja neuvotteluja

Puolustusvoimat hankkii Ilmavoimille noin 60 hävittäjää, joilla nykyiset Hornetit korvataan vuosina 2025–2030.

Hankinnan kokonaisarvo on 10 miljardia euroa. Käyttöikänsä päähän tulevat Hornetit myydään varaosiksi, museoidaan tai romutetaan.

Ilmavoimien F/A-18 Hornet -hävittäjät korvaavassa HX-hankkeessa on ehdolla viisi hävittäjää: ruotsalainen Saab Gripen E/F, ranskalainen Dassault Rafale, Britannian, Saksan, Espanjan ja Italian yhdessä kehittämä Eurofighter Typhoon sekä amerikkalaiset Lockheed Martin F-35A ja Boeing F/A-18F Super Hornet. − Hävittäjäkandidaattien testaukset ehdittiin toteuttaa juuri ennen koronaepidemian puhkeamista, ja olemme nyt saaneet kaikilta tarjoajilta vastaukset tarkennettuun tarjouspyyntöömme jatkoneuvotteluja varten, kertoo Lauri Puranen.

Kaikki viisi kandidaattia lennättivät koneensa alkuvuodesta Suomeen

testattaviksi. HX Challenge -koelennot toteutettiin hyvin vaihtelevissa sääolosuhteissa Ilmavoimien Pirkkalan tukikohdasta. Lauri Puranen korostaa, että testien tarkoituksena ei ollut verrata kandidaatteja keskenään vaan todentaa tarjousdokumenteissa annettuja tietoja.

– Halusimme varmistua siitä, että valmistajien alustavissa tarjouksissaan antamat suoritusarvot vastaavat todellisuutta, esimerkiksi että hävittäjän asejärjestelmä on niin tehokas kuin on kerrottu ja että tutkalla näkee yhtä kauas kuin on luvattu.

Seuraavaksi hävittäjiä ja niiden asejärjestelmiä arvioidaan simuloidussa sotatilanteessa. Suomalaisia koelentäjiä lähetetään valmistajamaihin todentamaan koneiden suoritusarvoja simulaattoritestauksilla heti kun se on mahdollista koronaepidemian matkustusrajoitusten puolesta. − Ennen lopullisen tarjouspyynnön laatimista kunkin laitevalmistajan kanssa käydään viikon mittaiset jatkoneuvottelut. Koronaepidemian takia

Muuriankkuri 1/2020

– On selvää, että peli kovenee, kun hankintapäätös lähestyy, toteaa kenraalimajuri evp Lauri Puranen. Hän on toiminut puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtajana vuoden 2016 alusta lukien.

STRATEGISET HANKKEET

H

X-hankkeen hävittäjillä korvataan Ilmavoimien nykyiset Hornet-monitoimihävittäjät vuodesta 2025 eteenpäin. Ilmavoimien on tarkoitus lentää uusilla hävittäjillään 2060-luvulle saakka.

Laivue 2020 -hankkeen tehtävänä on korvata Merivoimien seitsemän poistuvaa alusta. Tilalle hankintaan neljä modernia korvettia, jotka muodostavat jatkossa meripuolustuksen rungon.

Molempien hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp Lauri Puranen uskoo hankkeiden etenevän aikataulun mukaisesti koronaepidemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. − Tavoitteena on lähettää HX-hankkeen lopulliset tarjouspyynnöt tämän vuoden loppuun mennessä, jolloin hallitus ja eduskunta voisivat tehdä hävittäjien hankintapäätöksen vuonna 2021 niin kuin on suunniteltu. − Laivue 2020 -hanke etenee niin ikään suunnitelmien mukaisesti. Laivat ovat tällä hetkellä suunnitteluvaiheessa ja niiden rakentaminen alkaa Rauman telakalla tammikuussa 2022.

5

STRATEGISET HANKKEET

neuvottelut on jouduttu siirtämään elo-syyskuulle. Yhteydenpitoa ei ole voitu pitää etäyhteyksillä, sillä suurin osa hävittäjätarjoajien materiaalista on turvaluokiteltua. Myös Suomessa tarjouksia analysoivien on oltava puolustusvoimien turvaverkon piirissä, joten työskentely tavanomaisilla kodin etäyhteyksillä ei myöskään onnistu, kertoo Puranen.

Bisnestä suomalaiselle teollisuudelle

Hävittäjähankintaan sisältyy yhteistyön velvoite, jonka mukaan valitun hävittäjätoimittajan tulee tehdä yhteistyötä suomalaisten toimijoiden kanssa 30 prosentilla tarjoamastaan hankintahinnasta. HX-hankkeen teolliseen yhteistyöhön voivat osallistua yritykset ja tutkimusorganisaatiot, joiden osaaminen liittyy kansallisen turvallisuuden kannalta kriittisiin teknologioihin.

Business Finland avustaa hävittäjätarjoajia sopivien tahojen löytämiseksi teolliseen yhteistyöhön. Se järjestää yhteistyön mahdollisuuksista infotilaisuuksia ja webinaareja sekä kertoo verkkosivuillaan, kuinka yhteistyöhön voi hakeutua. Yhteistyönä hankittavat tuotteet voivat liittyä laajasti teknologian eri osa-alueisiin kuten kyberkyvykkyyteen, johtamisjärjestelmiin, tiedusteluun ja valvontaan.

Lauri Puranen uskoo, että yhteistyö tulevan hävittäjätoimittajan kanssa voi tuoda suomalaisille yrityksille ja tutkimusorganisaatioille aivan uudenlaista korkean teknologian osaamista sekä avata uusia liiketoiminta- ja vientimahdollisuuksia.

Peli ja keskustelu kovenevat Muuriankkuri 1/2020

6

− HX-hankkeen omistaa Ilmavoimien komentaja, joka vastaa siitä, että valituksi tulee oikeanlainen suorituskyky.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos vastaa hankkeen fyysisestä etenemisestä tarjouspyyntöineen. Minä puolestani toimin hankkeen kapellimestarina ja yhteyslinkkinä poliitikoihin ja julkisuu-

teen, kuvaa Lauri Puranen eri tahojen roolia.

– HX-hanke on saanut paljon julkisuutta. Hankkeen etenemistä seurataan hyvin tarkasti, kuten kuuluukin. Hanketta viedään tasapuolisesti eteenpäin, eikä myöskään HX-tarjoajilta ole tullut kommentteja, että hankkeessa olisi tasapuolisuuteen liittyviä ongelmia.

– On selvää, että peli kovenee, kun hankintapäätös lähestyy. Hankkeen läpivientiin pyritään vaikuttamaan monin motiivein, keinoin ja monelta taholta. Välillä loka lentää, mutta tunnen olevani etuoikeutettu, kun olen vielä päässyt mukaan tällaiseen projektiin.

Kenraalimajuri Lauri Puranen siirtyi sotilasuransa päätyttyä virkamieheksi puolustusministeriöön. Hän on

toiminut aiemmin muun muassa Ilmavoimien komentajana, Lapin lennoston komentajana ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkönä. Uransa aikana Lauri Puranen on toiminut myös hävittäjälentäjänä.

Laivue 2020 työllistää kotimaisia laivanrakentajia

Laivue 2020 -hankkeessa Merivoimille hankitaan neljä Pohjanmaa-luokan korvettia. Syyskuussa 2019 allekirjoitettiin sopimukset, joiden mukaan Rauma Marine Constructions Oy rakentaa laivat ja ruotsalainen Saab Ab toimittaa niihin taistelujärjestelmät.

– Hankkeen myötä Suomi saa käyttöönsä kaikkien aikojen suorituskykyi-

Havainnekuva vuosina 2025–2028 valmistuvista Pohjanmaa-luokan korveteista.

Muuriankkuri 1/2020

simmät sota-alukset. Uudet monitoimikorvetit kykenevät pinta-alusten ja sukellusveneiden torjuntaan, ilmatorjuntatehtäviin sekä merioperaatioiden johtamiseen, kuvaa Puranen.

Laivat valmistuvat vaiheittain, ensimmäinen alus luovutetaan Merivoimille vuonna 2025 ja viimeinen alus vuonna 2028.

Laivue 2020 -hankkeen kokonaiskustannus on 1,3 miljardia euroa. Korvettien rakentamisen suora työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 3 600 henkilötyövuotta. Laivojen rakentajaksi valittiin kotimainen toimija huoltovarmuuden vuoksi sekä suomalaisen laivanrakentamisosaamisen ylläpitämiseksi erityisesti sotalaivojen ja valtionalusten osalta.

STRATEGISET HX- ja Laivue 2020 -hankkeet edellyttävät Ilmavoimien ja Merivoimien tukikohdissa merkittävää lisärakentamista.

– Ilmavoimilla on neljä tukikohtaa Pirkkalassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Uudelle hävittäjäkalustolle pitää rakentaa lisää halli- ym. tiloja, mutta ennen kaikkea Puolustusvoimat joutuu kiinnittämään entistä enemmän huomiota tukikohtien turvallisuuteen niin taistelupuolustuksen, tiedon turvaamisen kuin fyysisten toimitilojen osalta, sanoo hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen.

HX-hankkeen 10 miljardin euron kokonaisbudjetista 250–300 miljoonaa euroa käytetään tukikohtien rakentamiseen.

– Parhaillaan selvitämme, millaisia uusia tiloja ja toimintoja uudet hävittäjät tarvitsevat, sekä arvioimme eri kandidaattien tarpeet ja kustannusvaikutukset, kertoo strategisten hankkeiden toimitila- ja ympäristöryhmän vetäjä evl Vesa Halinen puolustusministeriöstä.

– Rakentamisen suunnitelmat valmistuvat vuoden 2020 loppuun mennessä, samoin kuin ympäristö- ja kemikaaliturvallisuutta koskevat suunnitelmat.

Myös Merivoimien uudet korvetit vaativat tukikohtien lisärakentamista alusten kotisatamissa Turun Pansiossa ja Kirkkonummen Upinniemessä. Pohjanmaa-luokan korvettien pituus on 114 metriä, leveys 16 metriä ja paino noin 3 900 tonnia.

– Pohjanmaa-luokan isot korvetit asettavat uusia vaatimuksia satamien syväyksen ja laiturien kestävyyden osalta, ja tukikohtien laiturirakenteet ovat jo elinkaarensa päässä, toteaa Halinen.

– Rakennustyöt alkavat ensimmäiseksi Pansiossa syksyllä 2020. Ruoppaustöiden ja rakentamisen aikataulutuksessa ja toteutuksessa pyritään minimoimaan ympäristölle aiheutuvat haitat. Samaa rakennuskonseptia on tarkoitus käyttää myöhemmin muissa alusten tukeutumispaikoissa.

– Rakennuslaitoksella ja myöhemmin Puolutuskiinteistöillä on merkittävä rooli molempien hankkeiden rakentamisen suunnittelussa ja toimeenpanossa, korostaa Vesa Halinen.

STRATEGISET HANKKEET

STRATEGISTEN HANKKEIDEN VAIKUTUKSET TUKIKOHTIEN RAKENTAMISEEN

7

STRATEGISET HANKKEET

HX Challenge -tapahtuma oli haaste Ilmavoimille Monitoimihävittäjien sotilaallisen suorituskyvyn arviointi on iso ja kokonaisvaltainen prosessi.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVA: Puolustusvoimat / Combat Camera

T Muuriankkuri 1/2020

8

avoitteena on varmistua Suomen Puolustusvoimille hankittavan hävittäjäratkaisun suorituskyvystä, soveltuvuudesta ja kasvupotentiaalista tuleviksi vuosikymmeniksi.

Ilmavoimien koelentäjät ja koelentoinsinöörit ovat perehtyneet HX-hankkeessa tarjottavien hävittäjien järjestelmiin useamman vuoden aikana.

Tämän vuoden tammi-helmikuussa Satakunnan lennosto isännöi Pirkkalan tukikohdassa HX Challenge -testaustapahtumaa, johon kaikki viisi kandidaat-

tia toivat omat koneensa koelennettäviksi ja testattaviksi.

Ilmataistelukeskuksen johtaja, evl Mika Kulkas, miten HX Challenge -tapahtuma toteutettiin?

HX Challenge oli Ilmavoimille kaiken kaikkiaan iso ponnistus. Laajalla puolustusvoimallisella yhteistyöllä onnistuimme toteuttamaan maailmanluokan testaustapahtuman kansallisin voimavaroin. Tapahtumaan osallistui

kokonaisuudessaan yli 250 ihmistä eri tehtävissä, joista noin 50 asiantuntijan joukko osallistui suoraan tai välillisesti koelentotoimintaan.

Millä tavalla koelentäjät valmistautuivat testiohjelmaan?

Koelentäjämme olivat perehtyneet huolellisesti eri koneiden ohjekirjallisuuteen, ohjaamoympäristöihin ja järjestelmiin useamman vuoden aikana.

Perehtymiseen on käytetty paljon työtunteja, jotka ovat pitäneet sisällään

Miten koelennot onnistuivat?

Koelennot sujuivat kaikkien kandidaattien kanssa odotetusti. Huolellinen ja yhdessä tehty suunnittelu mahdollisti testikokonaisuuden joustavan toteuttamisen haastavista talvisista olosuhteista huolimatta. Osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstömme suoriutui testiohjelman läpiviennistä erinomaisesti yhdessä hävittäjävalmistajien tuomien osastojen kanssa. Saimme tapahtumaan osallistuneilta kandidaateilta erittäin positiivista palautetta.

HX Challenge oli koelentotapahtuma, mutta mitä muuta siihen sisältyi?

Koelentäjien lisäksi mukana oli koelentoinsinöörejä sekä asiantuntijoita tehtäväntuen, taistelunjohtamisen, maatoiminnan ja eri järjestelmien osalta.

Jyväskylän Hallin lentokentälle raken-

netulla testikentällä suuri määrä asiantuntijoita Puolustusvoimien eri organisaatioista arvioi mm. eri sensoreiden ja tehtäväjärjestelmien suorituskykyjä.

Hallin testikentällä oli Maavoimien taistelukalustoa, mm. ilmatorjunta- ja tutkajärjestelmiä sekä johtamisjärjestelmän osia, joiden avulla pyrittiin todentamaan kandidaattien operatiivista tehokkuutta. Kandidaattien yhteistoiminta, digitaalinen yhteensopivuus ja verkottumisratkaisut todennettiin yhteistoiminnassa Merivoimien alusten, ilmatorjunnan ja ilmatulenjohdon kanssa.

Mitä testauksella haluttiin todentaa?

Testeillä haluttiin todentaa kandidaattien tarjoamien ratkaisujen suorituskyky suomalaisessa toimintaympäristössä.

Pääpaino testauksessa oli erilaisten sensori- ja tehtäväjärjestelmien suorituskyvyissä, ratkaisujen yhteentoimivuudessa puolustusjärjestelmän kanssa ja osin myös itse koneiden lentosuoritusarvojen todentamisessa. HX Challengessa

tarkasteltiin myös tarjottujen ratkaisujen maatoimintoihin liittyviä asiakokonaisuuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi tankkaus ja erilaiset koneelle tehtävät tarkastukset. Halusimme varmistaa meille vastauksissa kerrottujen tietojen olevan oikeita.

Miten koelentojen tuloksia hyödynnetään?

Koelennoilta kerätty tieto taltioidaan, analysoidaan ja raportoidaan osana kandidaattien suorituskyvyn arviointiprosessia. Analysoitua tietoa käytetään myöhemmin pitkäkestoisessa sotapelissä, jossa arvioidaan kunkin ratkaisun suorituskykyä ja soveltuvuutta osana Suomen puolustusjärjestelmää. Arvioinnissa huomioidaan lisäksi kunkin kandidaatin tulevaisuuden kasvu- ja kehittämispotentiaali. Näin varmistamme, että aikanaan hankittava kokonaissuorituskyky pysyy relevanttina koko elinkaarensa ajan.

Muuriankkuri 1/2020

– Koelennoilta analysoitua tietoa käytämme seuraavaksi sotapelissä, jossa arvioidaan kunkin kandidaatin suorituskykyä ja soveltuvuutta Suomen puolustusjärjestelmään, kertoo Ilmataistelukeskuksen johtaja Mika Kulkas.

STRATEGISET HANKKEET

lukemista, erilaisia kokeita, ohjaamoharjoittelua ja simulaattorilentämistä.

Näin voitiin varmistaa testiohjelman läpivienti tehokkaasti ja turvallisesti.

9

VARAUTUMINEN

Hallitulla palveluiden kotiuttamisella parempaa valmiutta Rakennuslaitos on siirtämässä joitakin ulkoistetuista palveluista takaisin oman henkilöstön hoidettaviksi.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Pekka Rötkönen ja Marika Valve

O Muuriankkuri 1/2020

10

stopalvelujen hallitulla kotiuttamisella halutaan parantaa oman henkilöstön valmius- ja turvallisuusosaamista sekä tehostaa toimintaa.

– Kysymys on lähinnä turvaluokiteltujen kohteiden teknisistä töistä, kuten LVIAS-töistä. Tämän alan osaaminen on valmiudellisesti erittäin kriittistä ja nykyisin tehtävät ovat aiempaa vaativampia, joten on järkevää kehittää Rakennuslaitoksen omaa valmius- ja turvallisuusosaamista sekä varautumista poikkeusoloihin, sanoo Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen.

– Palveluiden kotiuttaminen on tietyissä tapauksissa taloudellisesti perusteltua, jos ulkoistus aiheuttaa merkittäviä välillisiä kustannuksia, jotka

liittyvät esimerkiksi kilpailutukseen, perehdytykseen ja turvallisuuteen.

– Ulkoistettujen palvelujen käyttöön saanti häiriötilanteissa saattaa olla epävarmaa, ja siksi tietty kriittinen osaaminen on oltava itsellä.

Henkilöstöä jatkokoulutetaan

Risto Kososen mukaan ostopalvelujen kotiuttaminen tehdään harkitusti yksittäisten tehtävien osalta. Omaa henkilöstöä kannustetaan kouluttautumaan ja kehittämään osaamistaan näissä tehtävissä, ja tarvittaessa rekrytoidaan uusia henkilöitä.

Suuri osa Rakennuslaitoksen ylläpidon vastuulla olevista toimitiloista on puolustustarkoitukseen rakennettuja eri-

– Teknisten töiden osalta tulee kehittää omaa valmius- ja turvallisuusosaamista sekä varautumista poikkeusoloihin, korostaa Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen.

VARAUTUMINEN

Ostopalvelujen kotiuttaminen tehdään harkitusti yksittäisten tehtävien osalta.

palveluja lyhytaikaisilla sopimuksilla ja kilpailuttamalla yrityksiä jatkuvasti.

Valmius ja turvallisuus perustuvat lähtökohtaisesti omaan pysyvään henkilöstöön, jota täydennetään pitkäaikaisilla, laadukkaiden yrityskumppanien tuottamilla palveluilla. Kriisin yllättäessä ei voida enää paikata niitä puutteita, joita normaaliolojen varautumisessa on syntynyt, Risto Kosonen painottaa.

Ostopalvelut tulevaisuudessa

Markkinaehtoisia palveluita hyödynnetään niin nyt kuin tulevaisuudessakin merkittävissä määrin. Ne kohdistuvat erityisesti puolustushallinnon julkisiin tiloihin ja joihin ei liity merkittäviä valmius- tai turvallisuusvaatimuksia. Ulko-

puolista osaamista voidaan hankkia myös tehtäviin, joihin ei kannata rekrytoida omaa väkeä, kuten tilapäisiin töihin.

– Ulkopuolisen palvelun käytöstä sovitaan asiakkaan kanssa. Olennaista on, että yhteistyö palveluntuottajan kanssa rakentuu pidemmälle ajalle, jolloin yritys ja sen henkilöstöä voidaan varata Rakennuslaitoksen käyttöön poikkeusoloja varten puolustusvoimien reservistä ns. VAP-henkilöstövaraamismenettelyllä, Risto Kosonen kertoo.

Palveluntuottajien kanssa tehdään monivuotisia toimeksiantosopimuksia, ja yritykset koulutetaan ja sitoutetaan toimimaan myös häiriötilanteissa.

Yritykset myös auditoidaan ja palveluja tuottaville henkilöille tehdään turvallisuusselvitykset.

Muuriankkuri 1/2020

tyiskiinteistöjä. Merkittävä osa toimitiloista on korkean turvallisuustason ja salattavuusasteen tiloja, jotka edellyttävät niiden suunnittelu-, rakennus- ja ylläpitohenkilöstöltä erityistä osaamista.

Toimitilakannasta vain 5 % on toimistotiloja.

Puolustusvoimien käytössä oleviin kiinteistöihin kohdistuu tekniseen turvallisuuteen liittyvien yleisten vaatimusten lisäksi Puolustusvoimien toiminnasta, materiaalista ja kalustosta johtuvia, usein tiukempia vaatimuksia tekniselle turvallisuudelle.

– Rakennuslaitoksen ja jatkossa Puolustuskiinteistöjen tehtävät edellyttävät henkilöstön sitoutumista ja osaamista häiriö- ja poikkeustilanteissa työskentelyyn. Tätä kykyä ei saavuteta ostamalla

11

RAKENTAMINEN

Laivaston soittokunnalle tilat Heikkilän kasarmilta Muuriankkuri 1/2020

12

Laivaston soittokunta on saanut uudet toimitilat Merivoimien esikunnan läheisyydestä Turun Heikkilän kasarmialueella.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Kirsti Helin ja Laivaston soittokunta

– Akustiikassa on kaksi perusasiaa: ei saa olla meluisaa ja soittajien pitää kuulla toisiaan.

Täällä harjoitussalissa nämä ehdot täyttyvät erinomaisesti, kertoo päällikkökapellimestari Petri Junna.

Monipuoliset harjoitustilat

Päällikkökapellimestari Petri Junna esittelee ylpeänä soittokunnan uusia tiloja ja niiden huippuluokan akustiikkaratkaisuja. Entiseen varusvarastoon on rakennettu 1363 neliömetriä erilaisia tiloja soittokunnan käyttöön.

Orkesterille tärkein tila on 250 neliömetrin harjoitussali. Akustiikkaa voidaan muunnella seinille ripustettujen vaimennusverhojen ja puulevyjen avulla. Vaimennusverhojen ollessa auki puulevyt hajottavat heijastuksia seinistä, jolloin jälkikaiunta on tasaisempi ja salissa on miellyttävämpi soittaa. Kun verhot levitetään eteen, jälkikaiunta-aika lyhenee ja äänentaso

Muuriankkuri 1/2020

Vuonna 1988 valmistunut varusvarasto-saunarakennus on saanut Laivaston soittokunnasta uuden käyttäjän.

sesta lastauslaiturista, joiden kautta on helppo roudata soittovälineitä keikoille.

Satavuotias Laivaston soittokunta on Merivoimien edustusorkesteri, jossa on 32 ammattimuusikkoa ja kaksi kapellimestaria. Lisäksi soittokunnassa palvelee vuosittain muutamia varusmiehiä, jotka muodostavat soittokunnan bändin ja toimivat mediavarusmiehinä. Edelliset seitsemän vuotta soittokunta toimi Aurajokirannassa samassa rakennuksessa kuin Turun konservatorio ja sitä ennen Pansion varuskunnassa.

RAKENTAMINEN

L

aivaston soittokunta on osa Merivoimien esikuntaa ja on hienoa, että voimme toimia samalla alueella. On myös tärkeää, että Heikkilän kasarmialueella sijaitseva rakennus pysyi näin Puolustusvoimien käytössä, sanoo Laivaston soittokunnan päällikkökapellimestari, musiikkikomentajakapteeni Petri Junna.

Varusmieskoulutus lakkasi Heikkilässä vuonna 2002, jolloin Varsinais-Suomen ilmatorjuntarykmentti lakkautettiin. Laivaston soittokunnalle on nyt rakennettu toimitilat entiseen varusvarasto-saunarakennukseen, joka oli ollut tyhjillään pitkään. Uusien tilojen avajaisia juhlittiin 3.2.2020.

– Olemme todella tyytyväisiä uusiin tiloihimme, jotka on räätälöity juuri meidän tarpeitamme ajatellen. Soittokunnalla on nyt riittävästi ja monipuolisesti erilaisia harjoitustiloja. Orkesterille akustiikka on kaiken A ja O, ja se on täällä hyvin toteutettu. Rakennustyöt myös valmistuivat todella nopeasti puolessa vuodessa.

Petri Junna on toiminut ennen Laivaston soittokuntaa kuudessa eri sotilassoittokunnassa ja kehuu nykyisiä tiloja ehdottomasti parhaimmiksi. Erinomaisen akustiikkansa lisäksi rakennus saa kiitosta kahdesta varusvaraston aikai-

13

RAKENTAMINEN Kamarimusiikkisalissa kauniin muotoiset akustiikkaelementit hajottavat ja tasoittavat suorakulmaisen tilan äänikenttää.

Laivaston soittokunnan tilojen toteutus RAKENNUTTAJA JA RAKENTAMISEN VALVOJA Rakennuslaitos SUUNNITTELU Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy A-Insinöörit Oy RAKENTAJA Rakennus-Salama Oy KIINTEISTÖN OMISTAJA Senaatti-kiinteistöt Oy

Muuriankkuri 1/2020

14

vaimenee, niin että salissa voi soittaa vaikka heviä. Myös harjoitussalin katto on suunniteltu äänen suoria heijastuksia hajottavaksi, jolloin muusikot kuulevat paremmin toisiaan. Lisäksi lattian tammiparketin akustiset ominaisuudet tukevat tilan sointia.

Pienempi harjoitussali eli kamarimusiikkisali on kooltaan 56 neliömetriä, ja se on tarkoitettu soittokunnan pienempiä kokoonpanoja varten. Salin seinien kauniisti muotoillut valkoiset akustiikkaelementit hajottavat ja tasoittavat suorakulmaisen tilan äänikenttää. Näin vältetään kahden saman suuntaisen seinän väliin muodostuva tärykaikuilmiö ja äänikentästä tulee miellyttävämpi.

Soittokunnan varusmiesbändille on oma 32 neliömetrin harjoitustila, jossa voidaan soittaa sähköisesti vahvistettua musiikkia. Tilassa musiikin kaiunta on saatu lyhyemmäksi ja äänen erottelevuutta on lisätty laajalla seinärimoituksella ja seinän takana olevalla vai-

mentavalla materiaalilla. Bänditilassa on myös ns. bassoansa, jonka ansiosta bassotaajuudet soivat tarkasti eivätkä puuroudu muuhun musiikkiin.

Kolmen harjoitussalin lisäksi soittajille on neljätoista 1–2 hengen harjoitushuonetta, jotka toimivat samalla pukuhuoneina. Huoneiden akustiikka on suunniteltu eri instrumenteille sopivaksi. Avattavien elementtien avulla huoneiden akustiikkaa voidaan muokata tarpeen mukaan.

Harjoitustilojen lisäksi soittokunnan käytössä on pieni äänitysstudio, nuotisto, yhdeksän toimistohuonetta, neuvotteluhuone, kahvitila sekä vaatehuone esiintymisasuille. Soittimien huoltoon ja pesuun tarkoitetussa tilassa pääsee kylpemään isompikin tuuba.

Soittokunnan toimitilojen lisäksi rakennukseen on tehty uusi kuntosali ja saunaosasto on uusittu kaikkien Heikkilän kasarmialueella työskentelevien iloksi.

– Meillä on nyt kodikas ja viihtyisä työpaikka, ja tänne kahvitilaan on mukava aina välillä istahtaa, toteavat soittokunnan tiedottaja ja pasunisti Torsti Pirkkanen ja päällikkökapellimestari Petri Junna.

Laivaston soittokunnan syksyn konserttikalenteri

RAKENTAMINEN

PUOLUSTUSVOIMAIN LIPPUJUHLAN PÄIVÄN JUHLAKONSERTTI STRIIMATTUNA KORONAVIRUSEPIDEMIAAN liittyvien rajoitusten takia myös Laivaston soittokunnan kevään ja kesän konsertit jouduttiin peruuttamaan ja osa niistä on siirretty syksyyn ja ensi vuoden kevääksi.

Soittokunta pääsi kuitenkin soittamaan yhdessä pitkän tauon jälkeen Puolustusvoimain lippujuhlan päivän juhlakonsertissa 4. kesäkuuta. Turun Logomossa järjestetyssä konsertissa ei ollut yleisöä, mutta konserttia pääsi seuraamaan suorana lähetyksenä Ylen kanavilla.

Laivaston soittokunnan solisteina olivat Suomen eturivin artistit Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari, ja tilaisuuden juonsi Riku Rantala. Konsertissa kuultiin perinteisen paraatimusiikin lisäksi artistien omaa tuotantoa ja suomalaisille rakkaita kestosuosikkeja.

– Logomon konsertti oli mielenkiintoinen kokemus.

Suoria tv-lähetyksiä tulee harvoin eteen lukuun ottamatta perinteistä esiintymistämme Turun joulurauhan julistuksessa, jolla on vuosittain yli miljoona katsojaa, toteaa päällikkökapellimestari Petri Junna.

PE 4.9.2020 KLO 19 Traveler – ylikapellimestarin matkassa, Sigyn-sali, Turku KE 9.9.2020 KLO 19 Kamarimusiikki-ilta, Forssan työväentalo, Forssa

PE 11.9.2020 KLO 19 Kamarimusiikki-ilta, Wäinö Aaltosen museo, Turku PE 25.9.2020 KLO 19 Saxtronauts, Sigyn-sali, Turku TO 8.10.2020 KLO 18 Tulta ja tappuraa, Sibelius-akatemia, Helsinki TI 10.11.2020 KLO 19 Navy Rocks, Promenadisali, Pori KE 11.11.2020 KLO 19 Navy Rocks, Logomo, Turku TO 12.11.2020 KLO 19 Navy Rocks, Järvenpää-talo, Järvenpää

Puolustusvoimain lippujuhlan päivän konsertti lähetettiin suorana Turun Logomosta Riku Rantalan juontamana.

Muuriankkuri 1/2020

Kuva: Soile Timonen/Puolustusvoimat

TO 10.9.2020 KLO 19 Kamarimusiikki-ilta, Villa Lande, Kemiönsaari

15

YLLÄPITO

Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuus tarkassa syynissä Energiatehokkuutta on parannettu aikaisemminkin monilla toimenpiteillä, mutta ei niin johdonmukaisesti kuin nyt tehdään.

TEKSTI: Kirsti Heli KUVA: Pekka Rötkönen

Muuriankkuri 1/2020

16

E

nergiakatselmuksilla tarkastellaan yhteensä 350 eniten energiaa kuluttavaa kohdetta eri puolilla Suomea. Tähän mennessä katselmoituja kohteita on 31 kappaletta.

Katselmukset kohdistuvat erilaisiin rakennuksiin ja tiloihin kasarmeista maanalaisiin tiloihin. Katselmuksissa selvitetään kokonaisvaltaisesti rakennusten kiinteistötekniikan energiate-

hokkuutta ja säästöpotentiaalia valaistuksen, lämmönjaon, jäähdytyksen, vesijärjestelmien ja rakennusautomaation osalta.

– Tavoitteena on löytää toteuttamiskelpoisia ostoenergiaa säästäviä toimenpiteitä eikä niinkään kartoittaa kohteiden nykytilaa. Katselmuksia varten olemme kehittäneet mallin, joka antaa selkeät ohjeet siitä, mitä järjestelmiä

kohteissa tulee tarkastella ja miten, kertoo Rakennuslaitoksen energia-asiantuntija Simo-Petteri Koistinen.

Energiakatselmukset toteutetaan yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa. Konsultteja valittaessa turvallisuusasiat otetaan tarkasti huomioon.

Konsulteista tehdään turvallisuusselvitykset, kohteita ei saa kuvata eikä kohdetta saa yksilöidä tiettyyn paikkaan

Jos kaikki suunnitellut 350 kohdetta katselmoidaan ja tarvittavat investoinnit toteutetaan 80-prosenttisesti, saavutetaan kiinteistökuluissa yhteensä noin kolmen miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

paikallistettavaksi missään tiedonkeruun vaiheessa. Turvallisuussyistä kohteista annetaan etukäteen hyvin niukasti tietoja ja lähes kaikki tieto tulee kerätä katselmuksen aikana käsin.

Energiatehokkuuksissa isoja eroja

toinneilla ja toimenpiteillä, jotka maksavat itsensä nopeasti takaisin. – Tällaisia ovat esimerkiksi kasarmien vesikalusteisiin asennettavat säästösuuttimet ja -kahvat sekä ilmanvaihtokoneiden lämmön talteenoton kennojen puhdistukset.

Investointia edellyttävien parannusten lisäksi energiaa pystytään säästämään monilla automaation asetusten muutoksilla, kuten esimerkiksi muuttamalla ilmanvaihdon käyntiaikoja.

Jos kaikki suunnitellut 350 kohdetta katselmoidaan ja tarvittavat investoinnit toteutetaan 80-prosenttisesti, saavutetaan kiinteistökuluissa yhteensä noin kolmen miljoonan euron vuosittaiset säästöt.

Energiatehokkuutta vai energiansäästöä

– Energiatehokkuus ja energiansäästö ovat kaksi eri asiaa, joita ei tulisi sekoittaa keskenään, Koistinen muistuttaa.

– Turhien valojen sammuttaminen on energiansäästöä, ja energiatehokkuudesta on kyse, kun valaistustekniikkaa muuttamalla saadaan valaistusta tuotettua sama käyttöaika vähemmällä energialla. Eli käyttämällä itse vähemmän säästetään ja sijoittamalla parempaan tekniikkaan tehostetaan.

– Energiansäästämisen osalta on vaikeaa vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen ja toimintatapoihin. Jonkin verran tähän voidaan vaikuttaa esimerkiksi tie-

dottamalla ja kouluttamalla. Kun energian käyttöä halutaan vähentää, paras tulos saavutetaan tekemällä se käyttäjistä riippumattomasti automatiikalla ja tekniikalla!

– Puolustusvoimien toimitilojen energiatehokkuusprojekti on ollut todella opettavainen ja samalla haastava työ. Aluksi projekti eteni oikein hyvin, mutta kevään aikana sitä ovat hidastaneet muun muassa koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset, Simo-Petteri Koistinen toteaa.

Energiajohtamiseen ja -tehokkuuteen, säästöpotentiaalin kartoitukseen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaan liittyy kiinteästi energian kulutuksen mittaaminen rakennuskohtaisesti. Energiatehokkuusprojektin myötä on Rakennuslaitoksessa ryhdytty myös työhön rakennuskohtaisen energianmittauksen etäseurannan lisäämiseksi.

Kattava energian kulutuksen seuranta on tärkeää, kun johdetaan näin massiivista kiinteistömassaa. Rakennuslaitoksen hoitovastuulla on yhteensä noin 12,4 milj. rm3 tilat, jotka kuluttavat kiinteistölämpöä noin 260 000 MWh ja kiinteistösähköä noin 200 000 MWh vuodessa.

– Määrät ovat sen verran suuria, että niiden oikeanlainen johtaminen vaatii hyvää seurantaa. ”Sen mitä voit mitata voit myös johtaa” on jo vanha viisaus, tiivistää Koistinen.

Muuriankkuri 1/2020

Katselmuksissa on selvinnyt, että kohteiden energiatehokkuudessa on melkoista vaihtelua riippuen muun muassa siitä, missä käytössä rakennus on ja milloin se on rakennettu tai viimeksi peruskorjattu. Esimerkiksi jäähdytyksen hukkalämmön hyödyntämisessä on isoja eroja.

– Toisaalta kaikissa kohteissa energiatehokkuus ei ole kriittinen tekijä, vaan valmius- ja turvallisuusvaatimukset menevät edelle, Koistinen huomauttaa.

Katselmusten perusteella osassa kohteista on jo tehty muutoksia. Lämmitystä ja jäähdytystä on optimoitu, vesikalusteiden vesivirtaamia on säädetty, valaistusta on uusittu ledeillä ja ohjauksia on parannettu valaistukseen ja ilmanvaihtoon.

Koistisen mukaan suuri osa energiansäästöistä voidaan saavuttaa inves-

YLLÄPITO

– Parhaiten kiinteistöjen energian käyttöä voidaan vähentää automatiikalla ja tekniikalla, sanoo Rakennuslaitoksen energia-asiantuntija Simo-Petteri Koistinen.

17

YMPÄRISTÖ

Ympäristövaikutukset paremmin hallintaan Rakennuslaitoksessa otetaan käyttöön koko toiminnan kattava ympäristöjärjestelmä.

TEKSTI: Hanna Luhtio KUVA: Kirsti Helin

R Muuriankkuri 1/2020

18

akennuslaitoksen ympäristöjärjestelmä on valmistunut, ja sen jalkauttaminen on aloitettu tämän vuoden alussa. Ympäristöjärjestelmän tavoitteena on selkeyttää ympäristöjohtamista ja toimintatapoja sekä parantaa asiakirjojen ja ohjeistuksen saatavuutta.

Järjestelmän avulla halutaan sitoa ympäristöasiat entistä tiiviimmin osaksi Rakennuslaitoksen johtamisprosesseja, edistää ympäristövaikutusten huomioon ottamista palvelujen tuotannossa, varmistaa ympäristölainsäädännön nou-

dattamista sekä kehittää henkilöstön ympäristötietoisuutta ja osoittaa Rakennuslaitoksen ympäristövastuullisuutta.

Rakennuslaitoksessa ympäristövastuu kuuluu kaikille. Koko henkilöstön tehtävänä on huomioida työssään ympäristönäkökohdat ohjeiden ja koulutuksen mukaisesti.

Suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä

Ympäristöjärjestelmä pohjautuu ISO 14001 -standardiin, joka on ympäristö-

asioiden hallintajärjestelmien viitekehys.

Ympäristöjärjestelmän hallintamallissa kuvataan ympäristötyön vastuut ja organisointi sekä käytännöt, joilla järjestelmää johdetaan, kehitetään, hyödynnetään ja ylläpidetään.

Järjestelmän soveltaminen koostuu ympäristötoimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Ympäristönsuojelua kehitetään jatkuvasti asettamalla arviointien perusteella tavoitteet ja tarkastelemalla poikkeamia ja riskejä.

Rakennuslaitoksen ympäristöpolitiikkaa ohjaa puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia.

Se toimii puolustushallinnon ylimpänä linjauksena ja Rakennuslaitoksen ympäristöstrategian lähtökohtana.

Rakennuslaitoksen ympäristöstrategiset päämäärät ovat 1. ympäristönäkökohtien huomioiminen kaikessa päätöksenteossa 2. materiaalitehokas toiminta 3. kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja puolustuskiinteistöjen suorituskyvyn turvaaminen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa 4. vastuullinen kemikaalien hallinta ja käyttö.

Ympäristöjärjestelmän roolit ja vastuut Puolustusministeriön yhdyskunta- ja ympäristöpoliittinen strategia Rakennuslaitoksen ympäristövastuustrategia Rakennuslaitoksen ympäristöpolitiikka Kooste velvoittavasta lainsäädännöstä ja muista sitovista velvoitteista Toiminnan ympäristönäkökohdat Ympäristökäsikirja Rakennuslaitoksen ympäristöohjelma

Ympäristöjärjestelmän rakenne Suunnittelu - Ympäristöohjelma - Järjestelmän ylläpidon ja kehittämisen toimenpiteet

Kehittäminen - Tavoitteiden asettaminen

Toteutus

- Poikkeamien käsittely

- Toimenpiteiden jalkautus

- Prosessien parantaminen

Arviointi

- Toimenpiteiden toteutumisen seuranta - Auditoinnit, muut arviointi - Johdolle esittely

Muuriankkuri 1/2020

Rakennuslaitoksen ympäristövastuullisuuden periaatteita ovat toiminnan ympäristövaikutusten ja -riskien tunteminen ja niiden järjestelmällinen seuranta sekä haitallisten ympäristövaikutusten minimoiminen jatkuvan parantamisen kautta, lainsäädännön noudattaminen ja hyvä viranomaisyhteistyö.

Osana ympäristöjärjestelmän rakentamista Rakennuslaitos on tehnyt selvi-

YMPÄRISTÖ

Ympäristöstrategiset päämäärät

tyksen toimintaansa koskevista sitovista velvoitteista ja ympäristönäkökohdista riskitarkasteluineen. Ohjeita ja prosessikuvauksia kehitetään ympäristöasioiden edistämiseksi.

Ympäristöstrategian linjauksia suunnitellaan käytäntöön, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään ympäristöohjelman projektien avulla. Ympäristöohjelma laaditaan aina kolmeksi vuodeksi eteenpäin, ja sitä päivitetään vuosittain.

Organisointi ja hallintamalli

Järjestelmä tulee koko Rakennuslaitoksen käyttöön, ja se kattaa kaikki toimialat ja palveluyksiköt.

Ensi alkuun merkittävimmät kehitystoimenpiteet ovat ympäristönsuojelun tason seurannan, mittauksen ja analysoinnin vakiinnuttaminen sekä sisäisen auditointiohjelman laatiminen. Vuoden 2021 alussa on tarkoitus aloittaa ympäristöjärjestelmän sisäiset auditoinnit, joilla varmistetaan, että toiminta on sitovien velvoitteiden ja suunniteltujen järjestelyjen mukaista ja että johdon asettamat tavoitteet saavutetaan ja kehitystarpeet tunnistetaan. Auditoinneilla määritetään myös, toteutetaanko ja ylläpidetäänkö ympäristöjärjestelmää asianmukaisesti. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on järjestelmän ulkoinen auditointi ja sertifiointi.

19

KASARMIEN UUSI ELÄMÄ

Korpisotureiden varuskunnasta ekologinen lomakeskus Puolustusvoimilta siviilikäyttöön siirtyneen Kontiorannan kehittäminen on saanut viime aikoina uutta vauhtia.

TEKSTI: Kirsti Helin KUVAT: Sami Tolvanen, Oskari Nevalainen, Niina Vatanen , Kirsti Helin, Puolustusvoimat

Muuriankkuri 1/2020

20

K

ontiorannan varuskunnassa viimeisenä joukko-osastona toiminut Pohjois-Karjalan prikaati lakkautettiin vuoden 2013 lopussa. Kontiolahden kunta käytti etuosto-oikeuttaan ja hankki keväällä 2014 omistukseensa

158 hehtaarin maa-alueet ja 50 varuskuntarakennusta.

Höytiäisen rannalle, upeaan kangasmaastoon suunnitellaan nyt liikuntaan ja luontomatkailuun erikoistuvaa Arctic Blue Resort -lomakeskusta. Keskuksen

teemoina ovat ekologisuus ja vastuullisuus niin rakentamisen kuin palvelujen käytön osalta.

Kontioranta sijaitsee Kontiolahden kunnassa vajaat 20 kilometriä Joensuusta pohjoiseen. Entisen varuskun-

KASARMIEN UUSI ELÄMÄ

Kontiorannan varuskunta lakkautettiin vuoden 2013 lopussa.

– Kontioranta tarjoaa erinomaiset puitteet ekologiselle matkailulle, jonka suosio varmasti kasvaa niin kotimaisten kuin ulkomaisten matkailijoiden keskuudessa, uskoo Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä.

Kontiorannan varuskunnasta kaivattu vapaa-ajan kohde Pohjois-Karjalaan.

että ekologinen luontomatkailu kiinnostaa tulevaisuudessa entistä enemmän niin kotimaisia kuin ulkomaisia asiakkaita.

Prikaatin harjoitusalueet lenkkipoluiksi

Uusi lomakeskus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia urheiluun ja luonnossa liikkumiseen. Kävelymatkan päässä on 750 hehtaarin Jaamankankaan ulkoilualue, joka aiemmin toimi armeijan

lähiharjoitusalueena. Sieltä löytyvät reitit lenkkeilyyn ja maastopyöräilyyn sekä hyvät marjastusmaastot. Vesiurheilua ja kalastusta voi harrastaa kirkasvetisellä ja kalaisalla Höytiäisen järvellä. Lähietäisyydellä sijaitsevat myös ampumahiihtostadion hiihtolatuineen sekä golfkenttä ja frisbeegolfrata.

Kontiorannassa järjestetään jo nykyisin lähes 30 kisatapahtumaa vuodessa, hiihtokilpailujen lisäksi mm. polkujuoksukisoja. Suurelle yleisölle

Muuriankkuri 1/2020

nan alueelle on tulossa parin vuoden kuluessa hotelli ja lomamökkejä sekä liikuntatiloja. Hankkeessa on tarkoitus myös hyödyntää entisiä varuskuntarakennuksia. Lomakeskuksen rakentamisen kustannukset ovat kaikkiaan noin sata miljoonaa euroa. Brändin hankkeelle on luonut Arctic Brands Group, joka on tunnettu myös maailman parhaasta ginijuomasta.

– Kunta on asemakaavoittanut alueen ja rahoittanut hankkeen ekologisiin arvoihin perustuvan konseptin suunnittelun. Ensimmäisen korttelin kunnallistekniikka on jo valmiina ja rakentaminen voisi alkaa tänä kesänä, kertoo Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä.

– Kontiorannassa on paljon potentiaalia, ja olemme tyytyväisiä, että löysimme vihdoinkin sopivan kumppanin lomakohteen toteuttajaksi. Kontiolahden kunta haluaa edistää kaikin tavoin elinvoiman kasvua alueella ja uskomme,

21

KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Pohjois-Karjalan prikaatissa koulutettiin vuosittain noin 1 400 varusmiestä ja 1 000 reserviläistä.

Muuriankkuri 1/2020

22

Kontioranta on tullut tutuksi ampumahiihdon maailmancupin kisoista. Vuoden 2015 MM-kisoissa oli reilut 80 000 katsojaa paikan päällä. Kontiorannan harjoitusalueet ovat myös ulkomaisten maajoukkueiden ahkerassa käytössä.

Kunnanjohtaja Penttilä toteaa tyytyväisenä, että uusi lomakeskus tuo Kontiorantaan lisämajoitustilaa niin urheilijoille kuin katsojillekin.

– Iso apu majoitustarpeeseen on jo saatu varuskunnan kahdesta kasarmista. Rakennuksissa tarvittiin vain pientä pintaremonttia ja kalusteet vaihdettiin uusiin. Toisessa rakennuksessa on jatkuvasti majoitustoimintaa, ja asiakkaina on lähinnä urheilijoita ja leirikoululaisia.

Koronaepidemian takia tänä vuonna ampumahiihdon maailmancupin kisat jouduttiin pitämään ilman yleisöä.

– Hallituksen tiedonanto tapahtumien yleisömäärän rajoittamisesta 500 henkilöön tuli 12. maaliskuuta eli samana päivänä kuin kisojen oli määrä alkaa. Se oli meille kaikin puolin hankala tilanne, ja jo paikalle saapuneet katsojat piti käännyttää takaisin.

Onneksi kisat kuitenkin pystyttiin televisioimaan, kertoo Penttilä.

Varuskuntana 73 vuotta

Puolustusvoimat toimi Kontiorannassa 73 vuoden ajan. Varuskunnan ensimmäinen päiväkäsky annettiin 28.8.1940, kun talvisodan taisteluista kotiutettu

Jalkaväkirykmentti 34:n I pataljoona leiriytyi Kontiorantaan. Ensi alkuun varusmiehet rakensivat itse vaatimattomia parakkeja. Ensimmäiset varsinaiset kasarmirakennukset rakennettiin 1950-luvulla, ja vuonna 1976 rakennettiin viimeinen, viides kasarmi.

Pohjois-Karjalan prikaatin aikana 1990-luvulta alkaen Kontiorannan varuskunnassa koulutettiin vuosittain noin 1 400 varusmiestä ja 1 000 reserviläistä ja prikaatin palveluksessa oli 300 työntekijää.

Jere Penttilä kertoo, että varuskunnan lakkauttaminen oli iso menetys kunnalle.

– Varuskunta oli osa kunnan identiteettiä, ja varuskunnan loppuminen oli henkisesti kova isku maanpuolustustah-

KASARMIEN UUSI ELÄMÄ

Varuskunnan kaksi Puolustusvoimien aikana peruskorjattua kasarmia toimii urheilijoiden ja matkailijoiden majoitustiloina.

varuskunnan rantasauna. Rantasauna oleskelutiloineen on alueen vanhin ja hyväkuntoisin rakennus, ja se on nyt vuokrattuna ravintola-alan yrittäjälle tilauskäyttöön. Varuskunnan rakennuksista purkulistalla ovat uimahalli, sotilaskoti ja kolme huonokuntoista kasarmia.

Maaperä kunnostettu

Ennen varuskunta-alueen luovutusta siviilikäyttöön Rakennuslaitos kartoitti ja kunnosti alueen maaperän yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa.

– Laajojen selvitysten perusteella alueella tehtiin vuonna 2013 useita pilaantuneen maan kunnostuksia mm. ampumaradoilla ja kaatopaikoilla, ker-

too Rakennuslaitoksen ympäristöpalveluiden vs. toimialajohtaja Reija Kalajo.

– Lämpökeskuksen polttoainesäiliöiden purkamisen yhteydessä havaittiin ennakkotutkimuksista poiketen öljyä, joka oli peräisin vuosikymmeniä aiemmin tapahtuneesta mittavasta vahingosta. Myös tämä kohde kunnostettiin ja alueelle rakennettiin eristysrakenteita siltä osin kuin pilaantumaa ei saatu poistettua.

– Ympäristötoimet sujuivat ripeästi.

Alue puhdistettiin tehokkaasti vanhoista räjähteistä ja pilaantuneet maat vaihdettiin uusiin. Varuskunta-alue on ollut turvallista ottaa uuteen käyttöön, ja sinne on nyt hyvä rakentaa uutta lomakeskusta, toteaa Jere Penttilä.

Muuriankkuri 1/2020

toiselle väestöllemme. Verotuloissa ei onneksi tapahtunut suurta notkahdusta, sillä lähes kaikki varuskunnan työntekijät jäivät asumaan paikkakunnalle, ja suuri osa heistä sai työpaikan Joensuuhun perustetusta Puolustusvoimien palvelukeskuksesta.

Penttilän mukaan varuskunnan maa-alueen arvo on paljon isompi kuin rakennusten arvo, joiden pinta-ala on yhteensä noin 50 000 m2.

– Ylläpidettävä rakennusmassa oli valtava ja päätimme heti alkuun, missä rakennuksissa jatketaan lämmitystä ja mitkä puretaan.

Säilytettäviä rakennuksia ovat kaksi majoituskasarmia, esikuntarakennus, varuskuntasairaala ja ruokala sekä

23

KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Muuriankkuri 1/2020

24

YRITYSTOIMINTAA JA UUSIA KOTEJA KONTIORANNAN varuskunnan ydinalueen vieressä sijaitsee varuskunnan huoltovarikko, jonka tilat ovat nykyisin yrityskäytössä. Alueella toimii parikymmentä yritystä, jotka työllistävät yhteensä 50 ihmistä.

Kontiolahden kunnanjohtaja Jere Penttilä kertoo, että varikkoalueen tiloille oli suuri kysyntä ja että kaikki tilat joko vuokrattiin tai myytiin heti alkuvaiheessa.

Varikkoalueella toimii muun muassa puusepänliike Puuartisti Oy, joka valmistaa uniikkeja massiivipuisia huonekaluja ja sisustuksia. Yrityksen perustaja Miikka Kotilainen osti varikolta 280 neliön toimitilan vuonna 2014.

– Tilat olivat hyvässä kunnossa, vain pieniä muutoksia piti tehdä ja mm. valaisimet uusia. Toiminnan kasvaessa olemme laajentaneet verstasta 700 neliöllä, ja töitä tehdään nyt kahdeksan hengen tiimillä.

– Entinen varuskunta on meille erinomainen työympäristö. Ateljeetyyppinen verstaamme sopii hyvin tänne luonnon läheisyyteen. Alueelle on hyvät kulkuyhteydet ja kantavat asfaltoidut tiet, joita pitkin puurekat pääsevät perille.

Yrityksen tunnetuimpia asiakastöitä ovat Ähtärin eläinpuiston pandoille

– Ateljeetyyppinen verstaamme sopii hyvin tänne luonnon läheisyyteen, sanoo Puuartisti Oy:n toimitusjohtaja Miikka Kotilainen.

valmistetut puupallolelut sekä parhaillaan työn alla oleva Supercellin puusta rakennettavan pääkonttorin moderni savusauna, jossa materiaalina käytetään myrskyn kaatamia kuusia ja niiden juurakoita. Puuartisti on saanut myös julkista arvostusta. Vuonna 2018 se valittiin Kontiolahden vuoden innostavaksi yritykseksi ja tämän vuoden huhtikuussa Pohjois-Karjalan Vuoden 2020 nuoreksi yritykseksi.

Puuartisti käyttää raaka-aineena vanhoja, esimerkiksi puistoista kaadettuja puita, joilla on tarinoita kerrottavanaan. Miikka Kotilainen odottaa innolla Kontiorannan uuden lomakeskuksen valmistumista.

– Voisimme kalustaa rakennuksia varuskunta-alueelta kaadetuista puista ja antaa varuskunnan tarinoiden elää sitä kautta. Varuskunnan puut eivät ole mitään talousmetsää vaan järeitä tukkeja, ja jo yhdestä lankusta saisi kokonaisen pöydän.

Entiselle varuskunnan kantahenkilökunnan asuinalueelle, joka viime vuosikymmenellä toimi SF-Filmin elokuvien ja tv-sarjojen kuvauspaikkana, on kaavoitettu 500 asukkaan asuinalue. Kaikilta tonteilta on näkymä Höytiäiselle. Osa uusista omakotitaloista on valmiina.

Vuodesta 2018 alkaen alueella on jo toiminut alakoulu ja päiväkoti.

Höytiäisen rannalle entiselle kantahenkilöstön asuinalueelle rakennetaan parhaillaan pientaloja 500 asukkaalle.

Rakennuslaitoksen henkilöstötilinpäätös vuodelta 2019 on valmistunut. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2019 oli 675 (673 vuonna 2018). Pitkään jatkunut henkilöstön vähenemisen trendi päättyi, ja uusia henkilöitä rekrytoitiin vuoden aikana yhteensä 38.

Vuoden 2019 henkilöstötyytyväisyyskyselyssä kokonaistyytyväisyysindeksi oli 3,5 asteikolla 1–5. Tyytyväisimpiä oltiin oman työn sisältöön ja omiin vaikuttamismahdollisuuksiin (3,94) sekä Rakennuslaitoksen työnantajakuvaan ja arvoihin (3,86).

Aiempien vuosien tapaan arvio maanpuolustustahdosta oli korkea (4,5). Sitou-

tumisesta kertovat myös pitkät työsuhteet: 46 % henkilöstöstä on ollut vähintään 16 vuotta ja 32 % henkilöstöstä yli 25 vuotta puolustushallinnon palveluksessa.

Rakennuslaitoksessa tuetaan koulutusta monimuotoisesti. Henkilöstökoulutukseen käytettiin yhteensä 0,5 miljoonaa euroa ja koulutuksen hinta oli 744 euroa/htv. Henkilöstö on käyttänyt kiitettävästi opiskelumahdollisuuksia hyväkseen mm. suorittamalla eri asteisia ammattitutkintoja. Vuonna 2019 käynnistyi neljäs lähiesimiestyön ammattitutkintokoulutus.

– Vuoden 2019 aikana henkilöstön tehtävänimikkeet ja tehtävien osaamis-

UUTISIA

Maanpuolustustahto ja sitoutuneisuus korkealla tasolla vaatimukset kartoitettiin, mikä tukee henkilöstösuunnittelua ja varmistaa tarvittavan osaamisen sekä normaali- että poikkeusoloissa, kertoo Rakennuslaitoksen apulaisjohtaja Ritva Peura.

– Rakennuslaitoksen toiminnan painopiste siirtyi vuoden 2019 loppupuolella hallitusohjelmaan sisältyvään Puolustuskiinteistöt-hankkeen suunnitteluun.

Samalla on kuitenkin pidetty huolta siitä, että Rakennuslaitoksen toiminta on jatkunut normaalisti tinkimättä valmiuden ja varautumisen tai kiinteistönpidon tasosta.

Työtyytyväisyyskyselyn tulokset 2019 Johtaminen

3,32

Työn sisältö ja vaikuttamismahdollisuudet

3,94

Palkkaus

3,01

Osaaminen, oppiminen ja uudistuminen

3,40

Työyhteisön toimintakulttuuri

3,69

Työ- ja toimintaympäristö

3,59

Vuorovaikutus ja viestintä

3,20

Työnantajakuva ja arvot

3,86

Kokonaistyytyväisyys 1,0

3,51

1,5

2,0

2,5

3,0

Kehuja hankintatoimelle Rakennuslaitoksessa valtakunnallisesti toimiva kilpailutus- ja sopimushallintatiimi vastaa kilpailutuksista sekä sopimushallinnasta ja ostotoiminta on keskitetty ostotiimille. Rakennuslaitoksen palveluyksiköt ja keskusyksikkö tekivät tiimille viime vuonna yhteensä noin 130 kilpailutustoimeksiantoa.

Kesäkuussa 2019 voimaan astunutta hankintastrategiaa on toteutettu mm.

4,0

linjaamalla strategiset hankinnat johtoryhmän kokouksissa ja kouluttamalla palveluyksiköiden henkilöstöä. Hankintajärjestelmätiimi on osallistunut aktiivisesti valtionvarainministeriön järjestämiin valtion hankintojen digitalisoinnin työpajoihin ja kouluttanut henkilöstöä Handi-palvelun käytössä (Handi-palvelu = sähköisen tilaamisen ja laskujen käsittelyn järjestelmä).

Muuriankkuri 1/2020

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on antanut positiivisen lausunnon Rakennuslaitoksen hankintatoimelle.

Tarkastus kohdistui tällä kertaa Kouvolan palveluyksikön hankintaprosesseihin. Tarkastusotos kohdistettiin pääosin suurempiin, nettovolyymiarvoltaan yli 60 000 euron hankintoihin. Tarkastuslausunnossa todettiin, että kyseiset hankinnat on toteutettu ja dokumentoitu hyvin.

3,5

25

ENGLISH SUMMARY

HX Fighter Program and Squadron 2020 on schedule despite the COVID-19 epidemic

T

he two strategic capability projects of the Finnish Defence Forces – HX Fighter Program and Squadron 2020 – aim to safeguard the capabilities of the Air Force and Navy long into the future.

The current Hornet fighters used by the Air Force will be replaced by approximately 60 fighters in 2025– 2030. The total value of the procurement will be around 10 billion euro.

There are five tendering candidates in the HX Fighter Program: Saab Gripen E/F (Sweden), Dassault Rafale (France), Eurofighter Typhoon (UK, co-developed with Germany, Italy and Spain), Lockheed Martin F-35A (USA) and Boeing F/A-18F Super Hornet (USA).

The intention is to make the decision in 2021.

The aim of the Squadron 2020 project is to procure four multi-role corvettes for the Navy in 2025–2028. The vessels will be constructed in Finland

by Rauma Marine Constructions Oy, and the on-board combat systems will be supplied by Saab Ab, Sweden. The new corvettes will be the most suitable surface combatants for Finland. They are capable of engaging in both surface and anti-submarine warfare, carrying out air defence tasks and being in command of naval operations.

The strategic HX Fighter Program and Squadron 2020 projects also call for additional infrastructure construction

FIGHTER PROGRAM

x

FINLAND

at the Air Force and Naval bases. The Construction Establishment will play a significant role in the planning and implementation of the necessary construction projects.

HX Challenge was arranged for the testing of candidates

Muuriankkuri 1/2020

26

Photo: Defence Forces

T

he capability assessment of the multi-role fighter candidates is a massive process. The purpose is to ascertain the capability, suitability and growth potential of the fighter solution to be procured for the Finnish Defence Forces – for decades to come.

Over the past years, the Finnish Air Force test-flight pilots and engineers have received training in the systems of the HX candidates. In January–February 2020, the Satakunta Air Command hosted the HX Challenge testing and evaluation event. All of the five candidates brought their own aircraft to Pirkkala Air Base for test flights and evaluation.

The world-class testing event was successfully carried out by combined national resources and broad collaboration within the Defence Forces.

The test-flight data will be recorded, analysed and reported as part of the candidates’ capability assessment process.

ENGLISH SUMMARY

Bringing outsourced facilities services back in-house Photo: Pekka Rötkönen

T

he Construction Establishment is bringing certain outsourced services back in-house. The aim is to improve the preparedness and security competences of in-house personnel and to enhance efficiency by reducing workload and indirect costs related to the management of outsourced services.

The return of services to internal operations mainly concerns technical tasks carried out in security classified premises. The Construction Establishment is responsible for the facilities management of a huge number of defence properties, the majority of which are special facilities built for defence purposes. A large proportion of the premises are subject to high secu-

rity and confidentiality classification, and consequently, special expertise is required of the personnel involved in their design, construction and maintenance.

Decisions on bringing outsourced services back in-house will be made on

a case-by-case basis for each individual task. The personnel are encouraged to develop their competence in these duties and new resources will be recruited, if necessary.

logical values. Locally, people believe that there will be growing interest in ecological nature tourism both among domestic and foreign customers.

The former army training areas are well suited for hiking, mountain biking and berry-picking outings. Those

interested in water sports and fishing will love the clear-water Höytiäinen lake, which is rich in fish. The World Cup Biathlon Stadium, cross-country skiing tracks, a golf course and a disc golf course can also be found nearby.

The forest garrison will turn into an ecological sport resort Photo: Municipality of Kontiolahti

A

Muuriankkuri 1/2020

midst the beautiful forest and lake environment in North Karelia, the former Kontioranta garrison area is undergoing a makeover.

The plan is to develop the whole area into an ecological resort specialising in sports and nature tourism. The Arctic Blue Resort will be characterised by sustainable solutions both in terms of construction and services. The resort will comprise a hotel, rental cottages and sports facilities, and the idea is to utilise the former garrison buildings for these purposes. The project brand was created by Arctic Brand Group, which is also known for the world’s best gin drink.

The Municipality of Kontiolahti has purchased the area and drawn up a general plan as well as provided funding for the design of the concept based on eco-

27

Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 www.rakennuslaitos.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@rakennuslaitos.fi Kirjaamo: kirjaamo@rakennuslaitos.fi

Keskusyksikkö Palveluyksiköt Asiakastukikeskus

Keskusyksikkö

Palveluyksiköt

Isoympyräkatu 10 PL 1 49401 Hamina Johtaja Matias Warsta

Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Marko Hirvonen

Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Petri Oksanen

Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro

Hämeenlinna PL 1001 13721 Parola Johtaja Marko Hirvonen

Kouvola Paraatikenttä 1 45100 Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki

Tampere PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja

Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Janne Pakarinen

Sodankylä Huoltotie 7 99600 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola

Turku Heikkilän kasarmi PL 20 20811 Turku Johtaja Kaj Lindholm

Asiakastukikeskus Jyväskylä Puhelin: 0299 831 900 asiakastuki@rakennuslaitos.fi

Parasta kiinteistöalan valmiutta • Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeiden tunteminen • Valmiuden ja turvallisuuden ylläpito • Puolustuskiinteistöihin soveltuvat palvelut ja erityisosaaminen • Elinkaariosaaminen