Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti
KESÄKUU 2019
Koulutus 2020 - uudenlaista oppimista Säkylässä Rakennuslaitoksen 25-vuotisjuhla Haminassa
Ampumaratojen ympäristöasiat kuntoon
Rakennuspooli edistää rakentamisen valmiutta
PÄÄKIRJOITUS
Uusi STRATEGIA 2025 ottaa huomioon toimintaympäristömme muutokset
Muuriankkuri 1/2019
R
2
akennuslaitoksen uudistettu strategia saatiin valmiiksi vuoden 2018 lopussa. Strategian valmistelun pääperiaatteena oli sovittaa Rakennuslaitoksen strateginen kehittäminen toimintaympäristön muutoksiin sekä puolustusministeriön ja Puolustusvoimien kehitystavoitteisiin. Sisäisenä tahtotilana oli varmistaa koko henkilöstön mahdollisuus vaikuttaa strategian laatimiseen. Toimintaympäristössä tunnistettiin kuusi megatrendiä, jotka vaikuttivat merkittävästi laitoksen strategisen suunnan valintaan. Keskeisimmäksi muutostekijäksi nousi Suomen turvallisuusympäristön muutos, joka koskettaa laaja-alaisesti sekä koko yhteiskuntaa että sotilaallista maanpuolustusta. Rakennuslaitoksen osalta omien johtopaikkojen sijainti, energian saannin jatkuvuuden turvaaminen, tiedonsiirron, käytettävyyden ja yhteydenpidon varmistaminen, kansainvälisen avun antamisen ja vastaanottamisen tukeminen sekä henkilöstön valmiusosaamisen kehittäminen olivat asioita, joita tarkasteltiin strategian valmistelussa. Yhtenä keskeisenä toimintaympäristön muutostekijänä nousi esiin tarve saattaa julkinen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle, mikä
merkitsee Rakennuslaitokselle tiukkoja kustannusraameja myös tulevina vuosina. Valtionhallinnon ja Puolustusvoimien toimitilastrategiat puolestaan ohjaavat tehokkaampaan tilan ja energian käyttöön. Ympäristövastuun kehitys edellyttää myös Rakennuslaitokselta tehokasta ympäristöhaittojen ennaltaehkäisyyn tähtäävää ympäristöjohtamisjärjestelmää. Lisäksi uudessa strategiassa on otettu huomioon Senaatti-kiinteistöjen, Hanselin, Palkeiden ja Valtorin tuottamien valtion yhteisten palvelujen kehittämisestä tehdyt linjaukset sekä yleinen teknologiakehitys. Uudistettu toiminta-ajatuksemme kertoo Rakennuslaitoksen olemassaolon tarkoituksen: ”Rakennuslaitos on puolustushallinnon kiinteistö- ja ympäristöalan asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka tukee Puolustusvoimia ja sotilaallista maanpuolustusta kaikissa oloissa”. Rakennuslaitoksen visio ”Tuotamme parasta kiinteistöalan valmiutta” kiteyttää hyvin, mihin suuntaan organisaatiotamme kehitetään. Arvomme kertovat koko organisaation sitoutuneisuudesta puolustushallintoon, vastuulliseen palvelutuo-
tantoon, hyvän työnantajan henkilöstöpolitiikkaan, avoimuuteen ja kehityshakuisuuteen. Strategiaa toteuttaessamme olemme valmiita vastaamaan mihin tahansa uuteen edessämme olevaan haasteeseen. Rakennuslaitos täyttää tänä vuonna 25 vuotta, ja strategiauudistuksen yhteydessä olemme uudistaneet graafisen ilmeemme, joka näkyy myös tämän lehden toteutuksessa.
Hyvää kesää kaikille lukijoille! Pekka Salojärvi Rakennuslaitoksen johtaja
MUURIANKKURIA on alun perin käytetty linnojen ja linnoitusten perustusten kivimuurien yhteenliittämiseen. Puolustushallinnon rakennuslaitoksen tunnuksessa ja tämän lehden nimessä muuriankkuri kuvaa laitoksen roolia puolustushallinnon kiinteistötoimen hankinta- ja asiantuntija- organisaationa, joka muuriankkurin tavoin liittää markkinoiden parhaat palvelut maanpuolustukseen myös rauhan aikana.
Sisältö KUVA: KIRSTI HELIN
KUVA: RIITTA KAARNAKOSKI
KUVA: MATTI VIHURILA
Ampumaratojen ympäristöhankkeen valmistuminen ansaitsee peukutuksen.
Yleisölle avoin Hennala Klubi toimii entisen aliupseerikerhon tiloissa.
MORTTI-käymälä on ahkerassa käytössä Camp Maurissa.
4 KOULUTUS 2020
-ohjelmaa testataan Porin prikaatissa
16 MORTTI-HANKKEESSA virtsan ravinteista lannoitteita
28 ENGLISH SUMMARY
9 RAKENNUSLAITOKSEN
19 AMPUMARATOJEN
30 KOLUMNI
12 RAKENNUSPOOLI
24 HENNALAN
31 NIMITYSUUTISIA
25-vuotista toimintaa juhlittiin Haminassa
edistää rakennusalan valmiutta
Puolustushallinnon rakennuslaitoksen sidosryhmälehti Muuriankkuri ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja joulukuussa.
Julkaisija Puolustushallinnon rakennuslaitos PL 1, 49401 Hamina puh. 0299 8300 www.phrakl.fi Päätoimittaja Pekka Salojärvi puh. 0299 831000 pekka.salojarvi@phrakl.fi
varuskunnasta Lahden uusi asuin- ja yritysalue
Mika Aaltola: Poutasään lopun Suomi ja Eurooppa
Tuotanto Princeps Oy Toimituspäällikkö Kirsti Helin puh. 0400 447 382 kirsti.helin@princeps.fi Taitto: Princeps Oy / Sanna Purho Translation: Integra Oy Kannen kuva: Porin prikaati / Hari Mahat Painopaikka Grano Oy ISSN-L 1459-1480
Tilaajarekisteri Tilaajarekisteriä ylläpitää Viestintätoimisto Princeps Oy. Rekisterissä on tilaajan nimi ja lehden postitusosoite. Tietoja käytetään lehden postitusta varten ja ne poistetaan, kun tilaaja ilmoittaa tilauksen peruutuksesta. Tilaukset ja osoitteenmuutokset sekä palautteet ja kehittämisehdotukset: info@princeps.fi
Muuriankkuri 1/2019
MUURIANKKURI kesäkuu 2019 18. VUOSIKERTA
ympäristöasiat kuntoon hyvällä yhteistyöllä
3
4
Muuriankkuri 1/2019
VARUSKUNTA
VARUSKUNTA
Koulutus 2020 -ohjelmaa testataan Porin prikaatissa Viikot ja päivät alkavat orientaatiolla, jossa varusmiehille kerrotaan, miksi jokin asia tehdään ja miten asiat liittyvät toisiinsa.
P
uolustusvoimien uutta Koulutus 2020 -ohjelmaa testataan Porin prikaatissa yhteensä 14 perusyksikössä sekä Niinisalossa että Säkylässä. Testattavana on alokasjakson lisäksi koko puolen vuoden varusmieskoulutus. Koulutuksessa sovelletaan ilmiöpohjaista oppimista. Käytännössä se tarkoittaa, että kuhunkin opittavaan asiakokonaisuuteen perehdytään ensin tutkivan oppimisen kautta ja vasta sitten lähdetään harjoittelemaan opittua käytännössä. − Tavoitteenamme on päästä samantyyppisiin oppimismetodeihin kuin muualla yhteiskunnassa käytetään ottaen kuitenkin huomioon koulutuksemme erityispiirteet, kertoo Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa.
Moderni teknologia käyttöön
Ilmiöpohjaisen oppimisen apuvälineinä käytetään muun muassa mikroelokuvia,
ampumasimulaattoreita ja virtuaalisia koulutusympäristöjä. Koulutus- ja informaatioalustana toimii puolustusvoimien verkko-oppimisympäristö PV Moodle. Varusmiehillä on käytössään älypuhelin, josta löytyvät sekä oppimateriaalit että kaikki ne tiedot, joita varusmies tarvitsee palvelusaikanaan: viikko-ohjelmat, ruokalistat, loma-anomukset jne. − Nuorilla on matala kynnys ottaa uutta teknologiaa käyttöön. Asioiden omaksuminen kuvien ja videoiden kautta on heille tuttua entuudestaan. Kysymys on lähinnä siitä, kuinka nopeasti me täällä puolustusvoimissa pääsemme siihen mukaan, eversti Mika Kalliomaa toteaa. − Sotilaan taidot kuten ampuminen opitaan edelleenkin tekemällä ja toistokoulutuksella, ja meillä on edelleen samat koulutustavoitteet. Ilmiöpohjaisen oppimisen tarkoituksena on lisätä varusmiesten motivaatiota ja koulutuksen vetovoimaa. Varusmiehet tulevat puolustusvoimiin lainaksi muusta yhteis-
− On huomattavasti mielekkäämpää opetella uusia asioita, kun ymmärtää niiden laajemman merkityksen, sanoo Porin prikaatin komentaja, eversti Mika Kalliomaa.
Muuriankkuri 1/2019
TEKSTI Kirsti Helin KUVAT Kirsti Helin, Puolustusvoimat / Henna Soini ja Samu Penttilä
5
VARUSKUNTA
Ilmiöpohjaisen oppimisen apuvälineenä käytetään muun muassa simulaattoreita.
kunnasta, emmekä me voi olla liiaksi etäällä siitä, mihin he ovat tottuneet. − Palvelukseen astuvalle lähetetään kaksi kuukautta etukäteen kysely, jolla kartoitetaan hänen osaamistaan ja taitojaan sekä mihin ammattiin hän on suuntautumassa. Tavoitteena on tarjota kullekin varusmiehelle mahdollisimman motivoiva ja hyödyllinen palveluspaikka.
Muuriankkuri 1/2019
Sotilaan kokonaisvaltainen toimintakyky
6
Oppiminen tapahtuu jo ennen maastoon menoa.
Koulutus 2020 -ohjelmassa korostuu sotilaan kokonaisvaltainen toimintakyky, joka sisältää sekä fyysisen että psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn. – Tähän asti puolustusvoimissa on seurattu lähinnä sotilaan fyysistä toimintakykyä, esimerkiksi kuinka paljon varusmies jaksaa kantaa telamiinoja. Uudenlaisessa koulutuksessa pohditaan fyysisen toimintakyvyn lisäksi voimankäytön eettisiä perusteita, opetellaan psyykkisesti suoriutumaan pelon
ja paineen alla sekä opitaan toimimaan sosiaalisesti osana joukkoa. Isojen luokkahuoneiden powerpointsulkeiset ovat vaihtuneet pienryhmäkeskusteluihin. − Esimerkiksi pappi ei pidä enää oppitunteja luokassa vaan menee vartiomieskoulutuksen jatkeeksi maastoon, jossa varusmiesten kanssa yhdessä pohditaan, mitä esimerkiksi aseen käyttö tarkoittaa psyykkisesti, eettisesti ja henkisesti, kuvaa Kalliomaa. Mika Kalliomaa on varsin innostunut uudesta Koulutus 2020 -ohjelmasta. Hänen vuonna 2003 valmistuneen väitöskirjansa aiheena oli Verkkopohjaisen monimuoto-opetuksen kehittäminen Maanpuolustuskorkeakoululla vuosina 1996−2002. – Jo tuolloin tuli paljon pohdittua, miten uuden tyyppinen opetusmalli voisi toimia puolustusvoimissa.
Uusi viikkorytmi ja palveluksen jaksotus
Jokaisella koulutusviikolla on tietty teema. Maanantaina käydään läpi tulevan
VARUSKUNTA − Sotilaan taidot kuten ampuminen opitaan edelleenkin tekemällä ja toistokoulutuksella, painottaa eversti Mika Kalliomaa.
viikon teemat, perusasiat, tavoitteet ja valmistelut. Tiistai, keskiviikko ja torstai ovat tärkeimpiä koulutuspäiviä. Aamulla tuvissa käydään ryhmänjohtajan johdolla läpi yleisesti, mitä päivän aikana opiskellaan, ja sen jälkeen tehdään 2−3 koulutusteeman harjoitetta. Perjantaina viikon opit kerrataan, tehdään kokeet, käydään palautekeskustelut ja huolletaan varusteita. Mika Kalliomaan mukaan viikkokonsepti toimii hyvin. − Ensi alkuun alokkaiden päivät tulivat liian tiukoiksi,
joten viikko-ohjelmaa on joiltakin osin muutettu. Koulutus 2020 -ohjelma ei aiheuta muutoksia nykyisiin palvelusaikojen kokonaispituuksiin, mutta palvelusaika on jaksotettu uudella tavalla. Varusmieskoulutus alkaa kuuden viikon alokasjaksolla, joka on aiempaa kevyempi. Kaksi ensimmäistä viikkoa ovat orientaatiovaihe, jolloin perehdytään armeijan sisäiseen järjestykseen. Sen jälkeen on neljä viikon mittaista kurssia. Alokasjaksoa seuraa kuuden viikon
pituinen koulutushaarajakso, jossa opitaan puolustushaaran oman aselajin perusteet. Näiden kahden 6-viikkoisen jakson jälkeen valitaan aliupseerikoulutukseen lähtijät ja miehistö jatkaa harjaantumista joukkona toimimiseen kriisiajan kokoonpanossa ja tehtävässä.
Samanaikaisesti suunnitellaan ja toteutetaan
Nykyinen varusmieskoulutus on hyvin tarkasti valmiiksi suunniteltua. Koulu-
6 vk
6 vk
Alokasjakso
Koulutushaarajakso
6 vk
6 vk
Erikoiskoulutusjakso
Joukkokoulutusjakso
AU1
AU2
Ase- ja ampumakoulutusohjelma Toimintakykyohjelma
12-16 vk
RUK
Muuriankkuri 1/2019
Koulutuksen rakenne
7
VARUSKUNTA Muuriankkuri 1/2019
8
Porin prikaatin komentaja Mika Kalliomaa on aktiivinen triathlonin harrastaja. Pyöräosuuden harjoittelua saa kun polkee työmatkat Niinisalosta Säkylään.
tus 2020 -ohjelman kokeilussa on sen sijaan perusyksiköiden kouluttajille ja päälliköille annettu paljon vapauksia suunnitella ja toteuttaa koulutus tiettyjen reunaehtojen puitteissa. – Näin saamme laajasti tietoa kaikkien 15 perusyksikön osalta siitä, mikä toimii ja mikä ei, Kalliomaa sanoo. Koulutuskokeilun aikana varusmiehiltä kysellään säännöllisesti palautetta. Vertailutietoa aiempaan koulutukseen heillä ei kylläkään ole muutoin kuin kuulemiensa tarinoiden perusteella. Kalliomaan mukaan niin varusmiehiltä kuin henkilökunnalta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti myönteistä. − Muutosvastarintaa on toki ollut mutta sopivasti, ja olemme käyneet hyvää ja kehittävää keskustelua siitä, minkälainen opetus sopii puolustusvoimiin ja mitä muualta yhteiskunnasta on tuotavissa meille. Kokeilukulttuuriin kuuluu, että koulutusta suunnitellaan samalla, kun sitä toteutetaan, ja opetusmateriaalia syntyy opetettaessa. Kokeilun tavoitteena on löytää puolustusvoimista erikoisosaajia ja osaamiskeskuksia, jotka voivat miettiä muidenkin puolesta, kuinka koulutus kannattaa toteuttaa fiksusti. Tavoitteena on myös saada yhtenäiset koulutusmateriaalit verkkoon kaikkien hyödynnettäväksi. Jääkäriprikaatissa on jo osaamiskeskus, joka tuottaa selviytymiskoulutuksen materiaalia myös muille joukko-osastoille. Kalliomaan mukaan uudentyyppinen koulutus vaatii varuskunnilta myös uudenlaisia tiloja. − Isona ryhmänä luokassa istuminen vähenee ja tilalle tulevat simulaattorit ja tietokoneet. Tuvat eivät ole enää pelkästään nukkumista varten, vaan ne toimivat myös pienryhmätiloina. Koulutus 2020 -ohjelmaa testataan varuskunnissa yhteensä parin vuoden ajan. Uutta koulutusta kehitetään saatujen kokemusten ja tulosten perusteella ennen sen laajempaa käyttöönottoa eri joukko-osastoissa ja reserviläiskoulutuksessa.
VARUSKUNTIEN VÄLINEN TYÖMATKA TAITTUU POLKUPYÖRÄLLÄKIN SOTATIETEIDEN tohtori, eversti Mika Kalliomaa on toiminut Porin prikaatin komentajana heinäkuusta 2018 lähtien. Tätä ennen hän on palvellut Maanpuolustuskurssien johtajana, Puolustusvoimien viestintäjohtajana, tutkimusryhmän johtajana Maapuolustuskorkeakoulussa ja pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Hän on myös ollut Kadettikunnan jäsenlehden Kylkiraudan päätoimittaja. Kalliomaa ylennettiin everstiksi vuonna 2013. Mika Kalliomaa kuvaa nykyistä työtään unelmatehtäväksi. − Komentajan tehtävä on selkeä ja itsenäinen, ja prikaatin huippuammattilaisten kanssa on helppo toimia. Molemmissa varuskunnissa Säkylässä ja Niinisalossa on paljon erityisosaamista. Kalliomaan koti on Lohjalla, ja viikot hän asuu Säkylän varuskunnassa. Kaksi päivää viikosta työpaikkana on Niinisalon varuskunta Kankaanpäässä. Hän harrastaa triathlonia ja aikoo tänä kesänä osallistua neljään kisaan. Säkylän varuskunnan maasto Huovinrinteellä tarjoaa erinomaiset olosuhteet harjoitteluun, jota laji todella vaatiikin. Täysmatkan triathlon-kisassa uidaan ensin 3,8 kilometriä, sitten pyöräillään 180 kilometriä ja sen päälle vielä juostaan yli 42 kilometrin maraton. − Pyöräilyn harjoittelu tulee vähän niin kuin ilmaiseksi, sillä paluumatkan Niinisalosta ajan toisinaan polkupyörällä. Päivän kunnosta ja tuulesta riippuen 120 kilometrin matkanteko kestää nelisen tuntia.
RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA
TEKSTI Kirsti Helin KUVAT Sofia Virtanen
25 vuotta
puolustuskiinteistöjen asiantuntemusta
R
akennuslaitoksen neljännesvuosisataista toimintaa oli juhlistamassa noin 400 vierasta: asiakkaita Puolustusvoimista, yhteistyökumppaneita sekä nykyistä ja eläkkeelle siirtynyttä henkilöstöä. Reserviupseerikoulun Maneesissa kuultiin painokkaita puheita ja mahtavaa musiikkia sekä iloittiin jälleennäkemisistä. Johtaja Pekka Salojärvi korosti tervetuliaispuheessaan, että Raken-
nuslaitoksen johtoajatuksena on alusta lähtien ollut toimia Puolustusvoimien kiinteistöpuolen asiantuntijana ja palveluntuottajana myös poikkeusoloissa. − Se on edellyttänyt oman palvelutuotannon säilyttämistä ja myös sen puolustamista lukuisissa kiinteistöselvityksissä. − Viimeaikainen kiristynyt turvallisuustilanne, sodankäynnin muuttuminen, aseteknologian kehittyminen ja
kyberturvallisuuden uhat edellyttävät myös kiinteistöalalla nopeaa reagointikykyä, materiaalivalmiutta ja ajantasaista tilannekuvaa. Erityiskohteita ja -laitteita koskevan suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää henkilöstömme osaamistason jatkuvaa kehittämistä sekä harjoittelua yhdessä Puolustusvoimien kanssa. Puolustusministeri Jussi Niinistö toi esiin juhlapuheessaan, että puolus-
Muuriankkuri 1/2019
Rakennuslaitoksen 25-vuotisjuhlaa vietettiin 9. huhtikuuta Haminassa.
9
RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA
Johtaja Pekka Salojärvi korosti tervetuliaispuheessaan, että Rakennuslaitoksen johtoajatuksena on alusta lähtien ollut toimia puolustuskiinteistöjen asiantuntijana ja palveluntuottajana myös poikkeusoloissa.
Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen kiitti puheessaan Rakennuslaitosta siitä, että se on tuottanut joukko-osastoille niiden tarvitsemia palveluja tuntien hyvin alueet ja kiinteistöt.
Muuriankkuri 1/2019
Puolustusministeri Jussi Niinistö toi esiin juhlapuheessaan, että turvallisuusympäristön muutokset korostavat Rakennuslaitoksen työn tärkeyttä ja merkitystä.
10
tushallinnon kiinteistönpidossa on saavuttu eräänlaiseen käännekohtaan. – Turvallisuusympäristö on kehittynyt viime vuosina epäedulliseen suuntaan. Itämeren ja arktisen alueen sotilaallinen merkitys on kasvanut. Muutos vaatii puolustusvoimien kiinteistöjen rakenteellisen turvallisuuden ja tilaturvallisuuden, huoltovarmuuden ja kyberturvallisuuden parantamista. Kiinteistöalan tulee varautua siihen, että vaikuttaminen voi olla muutakin kuin avoin sotilaallinen konflikti. − Turvallisuusympäristön muutokset korostavat Rakennuslaitoksen työn tärkeyttä ja merkitystä. Kiinteistöt ovat osa puolustuksemme suorituskykyä, ja siksi on perusteltua kyseenalaistaa puolustuskiinteistöjen vertailu tavanomaisiin vuokramarkkinoihin. Vuoden 2003 kiinteistöuudistuksessa eriytettiin puolustuskiinteistöjen omistajahallinta ja
kiinteistöjen ylläpito. Nyt on aika arvioida, oliko tämä toimialan jakaminen kokonaisuudessaan viisas teko. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti Timo Rotonen kiitti puheessaan Rakennuslaitosta siitä, että se on lähipalveluperiaatteella tuottanut Puolustusvoimien joukko-osastoille niiden tarvitsemia palveluja tuntien hyvin alueet ja kiinteistöt. – Keskitetyt ratkaisut ja puolustusvoimallisesti yhdenmukaiset palvelut ja standardit ovat parantaneet kustannusten ennustettavuutta ja seurantaa. Kriittisten kohteiden valmiussuunnittelua harjoitellaan ja testataan valmiustarkastusten osana. − Vuosien varrella Rakennuslaitoksen tilahallinnasta on tehty useita selvityksiä. Parhaillaan tehtävässä Puolustuskiinteistöselvityksessä haetaan avoimesti tehokkainta ja tarkoituksenmukaisinta ratkaisua puolustuskiinteis-
töjen hallinnoimiseksi ja suorituskyvyn turvaamiseksi. Rakennuslaitoksen tuki Puolustusvoimille aikaisempien uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa on ollut merkittävä. Haluamme näyttäytyä ja toimia samalla tavalla Rakennuslaitoksen suuntaan. Rakennuslaitos nauttii asiakkaansa Puolustusvoimien varauksetonta luottamusta. Puheiden jälkeen ohjelmassa oli Rakuunasoittokunnan upea juhlakonsertti kapellimestari Riku Huhtasalon johdolla. Solistina oli Pentti Hietanen, joka viihdytti yleisöä laajalla repertuaarilla oopperalauluista viihde- ja rockmusiikkiin. Rakennuslaitoksen vuosijuhlapäivää juhlisti myös Haminassa sadan metrin korkeuteen kohonnut Suomen lippu, joka toivotti vieraat jo kaukaa tervetulleiksi.
11
Muuriankkuri 1/2019
RAKENNUSLAITOS 25 VUOTTA
VARAUTUMINEN
TEKSTI Kirsti Helin KUVAT Puolustusvoimien logistiikkalaitos ja Shutterstock
Rakennuspooli edistää rakennusalan valmiutta
Muuriankkuri 1/2019
Suomen huoltovarmuustoiminnan ydin on siinä, että yritykset ovat vahvasti sitoutuneet huoltovarmuuden turvaamiseen. Vastaavanlaista huoltovarmuustoimintaa ei löydy monestakaan muusta maasta.
12
R
akennusalan varautumista rakentamisen ja kriittisten rakennusmateriaalien osalta suunnittelee ja ohjaa Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Rakennuspooli. Rakennusalan yritysten edustajat yhdessä varautumisesta vastaavien viranomaisten kanssa muodostavat poolin ja sen aluetoimikunnat. Elinkeinoelämän edustajat toimivat toimikuntien puheenjohtajina. − Viranomaisilla on lakisääteinen varautumisen velvoite. Yhdessä viranomaisten kanssa suunnitellaan muun muassa aiheet ja tavoitteet valmiusharjoituksia varten, jotka sitten organisoidaan yhdessä Rakennuspoolin jäsenyritysten kanssa, kuvaa Rakennuspoolin pääsihteeri Juha Kaitera. Harjoitusaiheiden valinnassa pyritään jatkossa entistä enemmän hyödyntämään alueellisia riskiarvioita. Rakennuspoolin toimintaan osallistuu yli sata huoltovarmuuskriittistä rakennusalan ja rakennustuoteteollisuuden yritystä suunnittelutoimistot,
Pohjois-Suomen aluetoimikunta
VARAUTUMINEN
Rakennuspooli toimii maanlaajuisesti
Rakennuspooliin kuuluu yli sata huoltovarmuuskriittistä rakennusalan yritystä. Länsi-Suomen aluetoimikunta
Lounais-Suomen aluetoimikunta
Itä-Suomen aluetoimikunta
Kaakkois-Suomen aluetoimikunta
talotekniikkayritykset ja konevuokraajat mukaan luettuina. Pooli toimii valtakunnallisesti ja alueellisesta varautumisesta vastaavat sen kuusi aluetoimikuntaa. Rakennuspoolin sopijatahot ovat Rakennusteollisuus RT ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Yhteinen Toimialaliitto ry YTL ja Huoltovarmuuskeskus. Everstiluutnantti evp. Juha Kaitera on toiminut Rakennuspoolin pääsihteerinä vuodesta 2012 lähtien. Hän työskentelee Rakennusteollisuus RT:n yhteydessä Helsingin Eteläranta 10:ssä. – Puolustusvoimissa toimin useissa valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä tehtävissä, mistä on ollut hyötyä nykyisessä työssäni, Kaitera sanoo.
Sopimukset poikkeusolojen rakentamiseen
Viime vuosina Rakennuspooli on panostanut valmiusrakentamisen suunnit-
Viime vuosina Rakennuspooli on painottanut valmiusharjoituksissaan valmiusrakentamista.
Muuriankkuri 1/2019
Uudenmaan aluetoimikunta
13
VARAUTUMINEN Muuriankkuri 1/2019
Juha Kaitera: rakennusalan yritykset ovat erittäin motivoituneita osallistumaan huoltovarmuustoimintaan.
14
teluun ja sopimiseen. − Olemme auttaneet sopimusten laatimisessa ja tukeneet Puolustusvoimia oikean osaamisen löytämiseksi valmiusrakentamiseen, kertoo Kaitera. − Tänä päivänä pääosin siviiliyritykset varautuvat rakentamaan linnoitteet ja muutkin puolustusvalmisteluissa tarvittavat rakenteet. On järkevää hyödyntää normaalia rakentamisen kapasiteettia myös valmiusrakentamisessa. Näin voidaan käyttää pääosin normaaliolojen menetelmiä ja materiaaleja, jolloin itse tuotantoon ei tarvitse tehdä muutoksia poikkeustilanteisiin siirryttäessä. − On kuitenkin tärkeä tiedostaa, että valmiusrakentamisen sopimuksia ei käytetä perusvalmiuden aikana toteutettavassa rakentamisessa, ellei se liity suoranaisesti valmiusrakentamisen ylläpidon harjoitteluun tai kehittämiseen. Normaaliolojen rakentamisessa toimitaan täysin normaalien kilpailuttamissääntöjen mukaisesti.
Puolustusvoimat sitoutti sopimuksellisesti rakennusalan yrityksiä vuonna 2016, ja sen jälkeen Rakennuspooli on painottanut valmiusharjoituksissaan valmiusrakentamista. Harjoitukset on toteutettu läheisessä yhteistyössä puolustusvoimien eri joukko-osastojen ja Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen kanssa. Myös Rakennuslaitoksen edustajia on aktiivisesti osallistunut harjoituksiin. Rakennuslaitoksen valmiusjohtaja Risto Kosonen on poolitoimikunnan jäsen, ja Rakennuslaitos on edustettuna myös poolin aluetoimikunnissa.
Arjen tilanteisiin varautuminen
Rakennuspooli tekee suunnitelmia ja harjoittelee myös normaaliolojen häiriötilanteiden kuten esimerkiksi myrskytuhojen, tulvien ja öljyonnettomuuksien varalle. Poolin aluetoimikuntien avulla saadaan esimerkiksi raivauskalustoa sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan.
Toukokuun puolivälissä Rakennuspoolin Lounais-Suomen aluetoimikunta järjesti valmiusharjoituksen Turun saaristossa Korpoströmin alueella. Teemana oli öljyisen jätteen välivarastointiin varautuminen saariston olosuhteissa sekä liikenneyhteyksien turvaaminen. Juha Kaitera muistuttaa Suomenlahden öljykuljetusten suuresta riskistä. − Varautumisen skenaariona on yhden öljytankkerin öljypäästö, jolloin mereen joutuisi pahimmillaan 30 000 tonnia öljyä. Katastrofista syntyisi noin 200 000 tonnia öljyistä jätettä, jonka siivoaminen tulisi joidenkin arvioiden mukaan maksamaan jopa 4–5 miljardia euroa. Lisäksi isona ongelmana olisi öljyisen jätteen varastointi, jotta ympäristövahinko ei siirtyisi jonnekin muualle. Näihin kysymyksiin olemme nyt miettimässä ratkaisua yhdessä varautumisesta vastaavien viranomaisten kanssa. Varautumisessa Kaitera pitää vesihuollon turvaamista yhtenä kaikkein
Harjoitukset toteutetaan yhteistyössä eri joukko-osastojen, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen ja Rakennuslaitoksen kanssa.
merkittävimmistä asioista. – Häiriöt puhtaan veden saatavuudessa vaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan toimintaan, mistä viimevuosien paikalliset vesikriisit ovat varoittava esimerkki. Suomessa vesijohtoverkostot ovat paikoin päässeet huonoon kuntoon ja korjausvelkaa on kasaantunut merkittävästi. Huoltovarmuusorganisaatioon kuuluva Vesihuoltopooli vastaa varsinaisesti alan varautumisesta, mutta Rakennuspoolikin omalta osaltaan osallistuu varautumisen kehittämiseen. Pääkaupunkiseudun vesihuollon vakavaa häiriötilannetta harjoitellaan lokakuussa 2019 Kaartin jääkärirykmentin johtaman Ketju19-harjoituksen yhteydessä ja Rakennuspoolin Uudenmaan aluetoimikunnalla on siinä aktiivinen rooli.
Rakennuspooli on mukana laatimassa ohjeistusta, jolla parannetaan rakennusten digiturvallisuutta. Niin julkisissa kuin yksityisissä rakennuksissa hyödynnetään paljon digitalisaation mahdollisuuksia ja rakennusten erilaiset automaatiojärjestelmät ovat yhteydessä tietoverkkoihin. Esimerkiksi Smart city -hankkeet ja liikenteen automaatio vauhdittavat osaltaan asutun ympäristön digitalisaatiota. Myös kotien IoT-järjestelmät lisääntyvät kovaa vauhtia, ja rakennusten toimintaa voidaan optimoida ja etäohjata verkon kautta. Digitaalisuus helpottaa elämää, mutta muodostaa samalla kyberriskin, sillä vielä tänä päivänä osa rakennusten järjestelmistä on täysin suojaamattomia. Juha Kaitera kertoo pari esimerkkiä Yhdysvalloista. Toisessa tapauksessa rikolliset pääsivät yrityksen bisnesjärjestelmiin kiinteistöautomaation kautta, ja toisessa tapauksessa pelikasinolle aiheutui mittavat tappiot, kun sen tietojärjestelmä oli hakkeroitu kasinon akvaarion lämpötila-anturin kautta. Kotimaassa rakennusten automaatiojärjestelmiin on toistaiseksi aiheutettu häiriöitä lähinnä palvelunestohyökkäysten yhteydessä. − Tavoitteenamme on laatia RT- ja ST-kortistoon ohjeet rakennushankkeiden tilaajille, suunnittelijoille ja kiinteistöhuollolle. Ohjeiden avulla pystytään paremmin määrittelemään ja sopimaan siitä, millaista digitaalisen turvallisuuden tasoa rakennuksessa tarvitaan, miten se suunnitellaan ja rakennetaan sekä miten sitä ylläpidetään rakennuksen elinkaaren aikana. Turvaluokitus on neliportainen. − Ohjekortit lähetetään ennen julkaisua lausuntokierrokselle, ja ne on tarkoitus julkaista Rakennustieto Oy:n RT-kortistossa sekä Sähköinfon ST-kortistossa tämän vuoden aikana.
VARAUTUMINEN Muuriankkuri 1/2019
RAKENNUKSET DIGITURVALLISIKSI
15
YMPÄRISTÖ
TEKSTI Kirsti Helin KUVAT Timo Jakonen ja Kirsti Helin
MORTTI-käymälä ahkerassa käytössä
Virtsan ravinteet talteen Camp Maurissa Puolustusvoimissa testattavan käymälän lopputuotteesta toivotaan peltolannoitetta. Tämä olisi kiertotaloutta parhaimmillaan: pelloilta pöytään ja pöntöistä takaisin pellolle.
Muuriankkuri 1/2019
S
16
äkylän varuskunnassa Camp Maurin harjoitusalueella otettiin maaliskuussa koekäyttöön kenttäkäymälä, jossa virtsasta erotellaan talteen lannoitteiksi sopivat ravinteet eli typpi ja fosfori. Käymälävaunussa on vedetön pisuaari ja virtsan erotteleva käymäläistuin. Niistä virtsa johdetaan erilliseen käsittely-yksikköön, jossa ravinteet sidotaan tuhkaseokseen ja neste haihdutetaan lämpöpuhaltimien avulla. Tuloksena syntyy edelleen lannoitteeksi kehitettävä jauhemainen lopputuote, jonka paino on alle kymmenesosa alkuperäisen virtsan painosta. Testattavana olevan käymälän käsittelykapasiteetti on 30 litraa virtsaa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa 60–100 vessakäyntiä. Camp Maurissa käymälää käyttävät niin rauhanturvaajiksi koulutettavat, varusmiehet, reserviläiset
− Tulevaisuudessa ravinteiden talteenotto ja käyttö ovat tärkeä osa ruokahuollon kokonaisuudessa, sanoo SYKEn tutkimusinsinööri Riikka Malila.
YMPÄRISTÖ Ravinteet lannoitteiksi pelloille
– Ihmisen virtsa ja uloste sisältävät suuren määrän hyödyllisiä ravinteita, jotka
hukataan nykyisellä keskitetyllä jätevedenkäsittelyllä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkimusinsinööri Riikka Malila. – Tulevaisuudessa ravinteiden talteenotto ja käyttö ovat entistä tärkeämmässä roolissa ruokahuollon kokonaisuudessa. Lannoitteiden hinnat ovat kovassa nousussa, koska ruuantuotannolle korvaamaton fosfori on hupenemassa maailmasta ja typpilannoitteiden tuottaminen vaatii paljon energiaa. Nykyisellään vain noin 10 % ihmisten käymälätuotosten ravinteista päätyy lannoitteeksi pelloille. Malila korostaa, että ravinteiden talteenotto jo jätteen syntypaikalla vähentää osaltaan vesistöjen rehevöitymistä. − Valtaosa ihmisen käymälä- ja muiden jätteiden typestä, noin 70 %, on virtsassa. Jätevedenpuhdistamoille tulevasta typestä keskimäärin noin 40 %
Mortti-hankkeen lehdistötilaisuudessa pioneeri Ville Kujala oli mallina toimittajille.
Typen ja fosforin osuus erilaisissa ihmisen tuottamissa jätteissä Typpi
Fosfori
Virtsa
68%
40%
Biojäte
15%
20%
Uloste
9%
20%
Pesuvedet
8%
20%
100 %
100 %
(Lähde: SYKE/Riikka Malila 8.4.2019)
Muuriankkuri 1/2019
kuin kantahenkilökuntakin. Porin prikaatissa on vuosittain noin 5000 koulutettavaa, joten käyttäjiä riittää. Käymälän päivittäisestä ylläpidosta vastaa Rakennuslaitoksen paikallinen yksikkö. − Säkylän varuskunta valikoitui käymälän testipaikaksi muun muassa siksi, että varuskunta sijaitsee pohjavesialueella ja täällä ollaan hyvin valveutuneita ympäristöasioissa. Arvokkaiden ravinteiden talteenoton lisäksi MORTTI-käymälä toisi kustannussäästöjä kun käymäläjätettä ei tarvitsisi enää kuljettaa maastoharjoituksista joskus pitkiäkin matkoja erilliskäsittelyyn, kertoo kiinteistöpalveluiden johtava asiantuntija Eliisa Pärttö Rakennuslaitoksesta.
17
YMPÄRISTÖ
MORTTIHANKE MORTTI (Mobiili ravinteiden talteenotto kenttäolosuhteissa) -hanke sai lähtölaukauksen vuonna 2016 Sitran Ravinnekierto Challenge -ideakilpailussa, johon SYKE osallistui ehdotuksellaan Varusmiesvirtsan erilliskierrätyksestä ja prosessoinnista. Hanke käynnistyi myöhemmin vuonna 2017. Sitran rahoittamassa hankkeessa ovat mukana SYKE, Käymäläseura Huussi ry, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Puolustushallinnon rakennuslaitos. Virtsan käsittelymenetelmän on kehittänyt Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto, jossa myös analysoidaan kerätyn tuhkan ravinnepitoisuus.
− Talteenottava käymälä toisi kustannussäästöjä, kun maastoharjoituksista ei tarvitsisi kuljettaa käymäläjätettä erilliskäsittelyyn, sanoo johtava asiantuntija Eliisa Pärttö Rakennuslaitoksesta.
Muuriankkuri 1/2019
Kun jätevesijakeet erotellaan syntypaikalla, ravinteet saadaan talteen tehokkaammin ja puhtaampina.
18
päätyy rehevöittämään vesistöjä. Puhdistamoille tulevassa jätevedessä ovat sekoittuneena niin teollisuuden kuin kotitalouksien ja muiden yhdyskuntien jätteet, mikä vaikeuttaa puhdistamolietteen hyötykäyttöä.
MORTTI-hankkeen hyödyt käyttöön
Camp Maurin käymälästä saatavia käyttäjäkokemuksia ja tutkimustuloksia hyödynnetään menetelmien jatkokehittämisessä.
− Markkinoille tulisi saada kustannustehokas menetelmä, jolla jätevesien ravinteet saadaan prosessoitua hyötykäyttöön ilman pelkoa esimerkiksi lääkejäämistä ja muista haitta-aineista. Lisäksi lopputuote pitää jalostaa sellaiseen muotoon, että se on helppo levittää pelloille, Riikka Malila toteaa. − Talteenottava käymälä sopisi Puolustusvoimien maastoharjoitusten lisäksi hyvin myös isojen massatapahtumien kuten festareiden, messujen, partioleirien tai suviseurojen käyttöön.
Ruotsin maataloustieteellisen yliopiston tohtorikoulutettava Prithvi Simha esittelee lopputuotetta. Toisessa kädessä on purkissa biohiiltä ja toisessa tuhkaseosta ja virtsaa.
YMPÄRISTÖ Projektipäällikkö Teemu Hourula (vas.), ympäristöneuvos Matias Warsta, ympäristöasiantuntija Sami Sääksjärvi, meluasiantuntija Asko Parra, ympäristöpäällikkö Terhi Svanström, ympäristöyksikön johtaja Sara Kajander ja prikaatikenraali Janne Jaakkola peukuttavat onnistuneelle ARPA-hankkeelle.
ARPA tuotti hyvän tuloksen Ampumaratojen ympäristöasiat kuntoon hyvällä yhteistyöllä.
Y
mpäristönsuojelullisten tekijöiden ohella hankkeessa parannettiin myös ampumaratojen koulutuksellisia olosuhteita, joilla on suuri merkitys ennen kaikkea varusmiesten ja heidän kouluttajiensa arkeen. – Puolustushallinto voi ylpeydellä todeta, että sen ampumaradat ovat kokonaisuudessaan erinomaisessa kunnossa ja meille tärkeästä ympäristöstä on pidetty hyvää huolta, vakuuttaa ympäris-
töneuvos Matias Warsta puolustusministeriöstä. Puolustusvoimissa havahduttiin 2010luvun taitteessa siihen, että hajautetussa ympäristönsuojelun toimintamallissa ei ollut riittävästi varattu rahoitusta eikä resursseja ampumaratojen lupien vaatimien määräysten toteuttamiseen. Samalla todettiin, että ampumaratojen ympäristölupamenettelyiden läpivienti johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukai-
sella tavalla edellyttäisi muutoksia ympäristönsuojelun prosesseihin ja toimintamalleihin. Tämän vuoksi puolustushallinnon ympäristönsuojelun asiantuntemusta keskitettiin ja käynnistettiin ampumaratojen parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT, Best Available Techniques) ohjeen laatiminen yhdessä ympäristöhallinnon kanssa. Samanaikaisesti perustettiin ARPA-hanke ampumarato-
Muuriankkuri 1/2019
TEKSTI Matti Vihurila KUVAT Matti Vihurila, Puolustusvoimat ja Rakennuslaitos
19
YMPÄRISTÖ Muuriankkuri 1/2019
20
jen parantamiseksi valtakunnallisena kokonaisuutena. Seitsemän vuoden ja 25 miljoonan euron investointien jälkeen voidaan puhua menestystarinasta. Puolustusvoimat, Puolustushallinnon rakennuslaitos, Senaatti-kiinteistöt, Metsähallitus ja ampumaratojen muut käyttäjät yhdessä lukuisten palveluntuottajien ja urakoitsijoiden kanssa ovat tehneet järjestelmällistä yhteistyötä. Hankkeen rahoitus koostui puolustusvoimien ympäristönsuojelubudjetista, Senaatti-kiinteistöjen investointirahoituksesta sekä joukko-osastojen toimintamenomäärärahoista. Rahoitusta käytettiin ennen vuotta 2012 perustettuihin ja jatkossakin sotilaskoulutuksen kannalta välttämättömiin
Kokonaiskustannusten jakautuminen hankkeen eri osiin Selvitykset
745 000 €
2,9 %
Suunnittelu
1 541 000 €
6,1 %
Rakennuttaminen ja valvonta
2 199 000 €
8,7 %
Ampumakatokset
5 865 000 €
23,2 %
Ratojen uudelleen sijoittaminen
3 970 000 €
15,7 %
PIMA-käsittely
3 675 000 €
14,5 %
Vesienhallintarakenteet
4 610 000 €
18,2 %
YMPÄRISTÖ
Ampumakatoksista ulospäin syntyvää meluhaittaa on onnistuttu pienentämään merkittävästi sisäseiniin asennetuilla, ääntä imevillä materiaaleilla ja ampumapaikkojen eteen rakennetuilla seinämillä.
Hankkeessa saneerattiin 55 ampumakatosta ja rakennettiin 9 uutta.
Ympäristövaikutusten selvitys
Meluhaitat pienenivät merkittävästi
Kansallisen BAT-selvityksen tavoitteena oli luoda referenssidokumentit kiinteiden luotiase- ja haulikkoratojen melun- ja haitta-aineiden hallintaan. Tarkoitus oli löytää kustannustehokkaat sekä toiminnan laadun ja ympäristöolosuhteet huomioivat ratkaisut erityyppisten ampumaratojen ympäristönsuojelutarpeisiin. Samalla haettiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoi-
Ympäristönsuojelurakenteet jaetaan meluntorjunta- ja vesienhallintarakenteisiin, ja niiden soveltamisessa ja kehittämisessä pyrittiin siihen, että rakenteet ovat mahdollisimman pitkälti vakioituja ja vähän huoltoa vaativia. Meluntorjuntarakenteina toteutettiin ampumakatoksia, meluvalleja ja meluaitoja. − Ampumakatosten osalta päädyttiin kahteen eri versioon, joissa melua vähennetään verhoilemalla sisäpinnat
ääntä imevällä materiaalilla tai ampumapaikkojen välisillä sivuseinäkkeillä, sanoo meluasiantuntija Asko Parri Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Hankkeessa saneerattiin yhteensä 55 ampumakatosta, ja lisäksi rakennettiin yhdeksän uutta. Maa-aineksista rakennettujen meluvallien ohella ampumamelun leviämistä hillittiin meluaidoilla ja -seinäkkeillä. Esimerkiksi Tampereen Lakialassa ja Pöytyän Raasissa aita sijoitettiin katoksen päätyyn estämään melun leviäminen sivusuunnassa. − Lopputulosta voidaan pitää varsin onnistuneena. Kun aiemmin puolustusvoimien ampumaratojen melulle altistui 2 400 asukasta ja 630 vapaa-ajanasuntoa, hankkeen päättyessä vastaavat luvut olivat 500 asukasta ja 100 vapaaajanasuntoa. Samalla vähennettiin ampujien ja kouluttajien altistumista ampumamelulle. Lisäksi tausta- ja sivuvallien korotukset parantavat ratojen turvallisuutta, Parri avaa ARPA-hankkeen moninaisia vaikutuksia.
Haitta-aineriskit hallinnassa ja valvonnassa
Ampumaratojen vesienhallintarakenteilla pyritään estämään sade- ja hulevesien pääsy taustavalliin ja vedestä liukenevien haitta-aineiden kulkeutuminen pohja- ja pintavesiin. Vaihtoehtoina ovat investoinnit joko taustavallien suojausrakenteisiin tai vesienkäsittelyyn. Taustavallien tiivisrakenteilla ohjataan
Muuriankkuri 1/2019
ampumaratoihin, joita oli yhteensä 25. Kahdeksalla koulutuskäytössä olevalla radalla ei arvioitu olevan ympäristöhaittojen hallintaan liittyviä suojaustarpeita.
tuksenmukaisia ja kustannustehokkaita käytäntöjä, kuten työmenetelmiä ja raaka-ainevalintoja (BEP, Best Environmental Practice). Rakennuslaitoksen ympäristöyksikön johtaja Sara Kajander kertoo, että työn tuloksena saatiin laaja-alainen selvitys ampumaratatoiminnan ympäristövaikutuksista ja näkemys niiden hallinnan kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Haitta-ainepäästöjen ja melun hallinnan ja vähentämisen tarkastelu, niihin liittyvien BAT- ja BEP-periaatteiden määrittely sekä tekniikoiden ja käytäntöjen toteuttamiskelpoisuuden arviointi olivat osa selvitystyötä. ARPA-hankkeelle selvitys tuotti toimenpidetarpeen arvioinnin, toimenpiteiden suunnittelun perusteet ja prosessit, taloudellisen toteutuskelpoisuuden määrittelyn sekä viranomaisille yhteisen keskustelupohjan.
21
YMPÄRISTÖ
läpisuodattunut vesi salaojien kautta vesienkeräilyjärjestelmään. Suojahiekalla tai kivituhkalla peitetyn taustavallin sisään ankkuroitava muovikalvo osoittautui kustannustehokkaimmaksi ratkaisuksi. Pintaan kylvettiin nurmikko eroosion estämiseksi. Kohteissa, joissa laukausmäärät ovat vähäisiä, päädyttiin taustavallin pintaan kiinnitettyyn kumimattoon. Yhtenä vaihtoehtona käytettiin taustavallin kattamista, mikä vähentää eroosiota ja estää sadevesien pääsyn taustavalliin. Näin meneteltiin muun muassa Tammelan 10-paikkaisella pistooliradalla. − Haitta-ainepitoisten vesien käsittelyratkaisuina olivat allas- ja kaivojärjestelmät. Allaskäsittely sopii pintavesille, mutta pohjavesialueilla päädyimme 1–3 kaivosta koostuvaan järjestelmään. Se mahdollistaa raskasmetallipitoisuuksien näytteenoton ennen imeytyskaivoa tai purkuojaa, kertoo ympäristöasiantuntija Sami Sääksjärvi Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta. Hän toimi hankkeessa puolustusvoimien vastuuhenkilönä vuodesta 2015 alkaen.
PROJEKTIPÄÄLLIKÖLLE HUOLLON ANSIORISTI ARPA-HANKKEEN pitkäaikaisena projektipäällikkönä toimi Teemu Hourula Rakennuslaitokselta. Nyttemmin uuden työnantajan palvelukseen siirtyneen Teemun osaamista kiiteltiin ja hänet palkittiin hankkeen loppuseminaarissa Pääesikunnassa huhtikuussa. Huollon ansioristin Teemu Hourulalle ojensi Puolustusvoimien logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Janne Jaakkola. Palkitsemisen perusteluissa todetaan: Teemu Hourula on omassa tehtävässään vaikuttanut merkittävästi siihen, että puolustusvoimien kou-
Muuriankkuri 1/2019
Sotilaiden työskentelyolosuhteet paranivat
22
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toiminut ympäristöpäällikkö Terhi Svanström Pääesikunnan logistiikkaosastolta ei peittele tyytyväisyyttään puolustusvoimien ja Rakennuslaitoksen yhteisen ja monivuotisen hankkeen tuloksista. − Puolustusvoimien ampumaradat vastaavat nyt ympäristölupien vaatimuksia ja noudattavat BAT-periaatteita. Meluhaitat ovat vähentyneet merkittävästi, ja haitta-aineista aiheutuvat riskit ovat hallinnassa. Ampujien ja heidän kouluttajiensa työskentelyolosuhteet ovat parantuneet. Hankkeen lopussa kehitettiin myös toimintamalli rakenteiden kunnossapitoon, jotta ne pysyvät toimintakuntoisina tulevaisuudessakin, eli kunnossapitotarpeen arviointi on nyt osa kohdekohtaisia huolto- ja tarkkailuohjelmia, Svanström luettelee hankkeen saavutuksia.
Ampumaradoilla on estetty sade- ja hulevesien myötä kertyvien haitta-aineiden pääsy taustavalleista pinta- ja pohjavesiin. Yksi vaihtoehto on tiiviistetystä taustavallista salaojien kautta johdettujen vesien käsittely 1–3 kaivosta koostuvan järjestelmän kautta, mikä mahdollistaa raskasmetallipitoisuuksien näytteenoton ennen imeytyskaivoa tai purkuojaa.
lutustoiminta ampumaradoilla voi jatkua. Hourula on toiminut projektipäällikkönä vuonna 2012 käynnistyneessä ampumaratojen ympäristönsuojelun kehittämishankkeessa. Seitsemänvuotisen hankkeen aikana on kunnostettu kaikki sotilaskoulutuksen kannalta merkittävät ampumaradat ympäristölupamääräysten mukaiseen kuntoon niin, että niillä on ollut mahdollista jatkaa puolustusvoimien lakisääteistä koulutustoimintaa. Hourula on osoittanut erityistä kiinnostusta ampumaratojen kokonaiskehitykseen.
YMPÄRISTÖ ARPA-HANKKEEN ensimmäinen parannuskohde vuonna 2012 oli Parolannummen ampumarata Hattulassa. Siellä kahden kivääriradan ampumakatokset akustoitiin ja niiden etupuolelle rakennettiin noin 5 metrin mittaiset sivuseinäkkeet ja kattolipat. Ratojen päädyn ja sivujen maavalleja korotettiin maa-aineksella noin 2,5 metriä. Ratojen väliselle vallille asennettiin meluaita. − Tarkastusmittausten perusteella kivääriratojen seinäkkeillä varustetut katokset vaimentavat ympäristöön leviävää melua erittäin tehokkaasti. Samoin vallien korotukset yhdessä meluaidan kanssa ovat myös merkittäviä meluntorjuntakeinoja. Ne vaimentavat sekä suupamausta että luotiääntä etuja sivusuunnassa laskentamallin ja mittausten mukaan useita desibelejä, keskimäärin 3–5, kertoo Panssariprikaatin ympäristö- ja tilahallinnan suunnittelija Heli Lehtoniemi-Hakkarainen. Parolannummen ampumaradan läheisyydessä on Männistön asuinalue, minne
nyt kantautuu ammunnoista huomattavasti vähemmän ääniä kuin ennen. − Kylä on ampumasuunnassa sivulla, ja nykyisin laukausääniä on tietämättömän vaikea tunnistaa aseista lähteviksi, toteaa prikaatin harjoitusalueupseeri, kapteeni Pasi Suvitie. Ampumakoulutuksen kannalta muutoksilla ei ole ollut suurta vaikutusta. Katosten jatkaminen pitää sateen loitolla, mutta pakottaa käyttämään valoja myös päivällä. Pitkälle jatkuvat ja umpinaiset ”loosit” vaikeuttavat hieman maalialueen valvontaa, jolloin alueen eristämisellä rakenteellisin keinoin on aiempaa suurempi merkitys. − Ampumaradat ovat kunnostuksen jälkeen erinomaisessa kunnossa, mutta niiden pitäminen varo- ja ympäristömääräysten edellyttämässä kunnossa vaatii toki jatkuvaa työtä, Pasi Suvitie sanoo.
Muuriankkuri 1/2019
Teemu Hourula
PAROLANNUMMELLA SAATIIN AMPUMAMELU AISOIHIN
23
KASARMIEN UUSI ELÄMÄ Muuriankkuri 1/2019
Hennalan varuskunnasta Lahden kaupungille uusi asuin- ja yritysalue
24
Hennalan punatiilivaruskunnan rakennukset on myyty uusille omistajille. Entisiä kasarmeja kunnostetaan asunnoiksi ja alueella toimii jo useita yrityksiä. TEKSTI Kirsti Helin KUVAT Kirsti Helin, Kim Takala, Markus Hänninen, Risto Laine ja Riitta Kaarnakoski
− Tällä hetkellä ostajaa odottaa vielä tämä kasarmirakennus, joka nyt on sotilaslääketieteen museona, esittelee kaupunkikuvaarkkitehti Armi Patrikainen.
Apulandiassa voi tutustua Apulantabändin tarinaan. Museo ja kahvila ovat auki viikonloppuisin.
Aluetta kehitetään Museoviraston valvonnassa
KASARMIEN UUSI ELÄMÄ
väkoteja, liikuntapaikkoja ja muita palveluita. Julkiset kulkuyhteydet ovat hyvät Lahden keskustaan, ja kaupungin tavoitteena on saada 1990-luvulla suljettu Hennalan juna-seisake uudelleen avatuksi, mikä lyhentäisi matka-aikaa Helsinkiin.
Puolustusvoimat luopui Hennalan varuskunnasta puolustusvoimauudistuksen yhteydessä vuoden 2014 lopulla, ja kiinteistönomistajana Senaatti-kiinteistöt myi rakennukset seuraavan kahden vuoden aikana. Lahden kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt kehittävät ja suunnittelevat Hennalan aluetta yhteistyössä uusien omistajatahojen kanssa. Museovirasto valvoo kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen kaavoitusta ja rakennussuunnittelua.
Muuriankkuri 1/2019
H
ennala sijaitsee vain parin kilometrin päässä Lahden keskustasta ja on merkittävä alue kaupungille, sanoo Lahden kaupungin kaupunkikuva-arkkitehti Armi Patrikainen. − Lahdessa on useita asuinrakentamisen kehittämishankkeita ja Hennalan kaavoittaminen tuli meille vähän ylimääräisenä lisänä. Nyt alueesta halutaan kuitenkin tehdä niin hieno kuin suinkin pystytään. Lahdessa ei ole muuta näin vanhaa yhtenäistä aluetta. Uskon, että Hennalan kiinnostava rakennuskanta, rauhalliset viheralueet ja hyvä sijainti houkuttelevat ihmisiä tänne. − Tavoitteena on kehittää alueesta elävä kokonaisuus, jossa asuntojen lisäksi on monipuolista toimintaa, kuten yrityksiä, ravintoloita, kahviloita ja pop-up-myymälöitä. Hennalassa ja sen läheisyydessä on jo entuudestaan kauppoja, kouluja, päi-
25
KASARMIEN UUSI ELÄMÄ
Hennala Klubi on hieno juhlatila entisessä aliupseerikerhon rakennuksessa.
Muuriankkuri 1/2019
Vanhan kasarmin korkeissa huoneissa on viihtyisät työtilat toimistohotellin yrityksille.
26
Armi Patrikainen kertoo, että Puolustusvoimilta vapautuneet rakennukset olivat suurimmaksi osaksi käyttökelpoisessa kunnossa. Osassa rakennuksista tarvittiin vain pientä remonttia, ja ne ovat jo uudessa käytössä. − Oli hyvä, että rakennukset saatiin nopealla aikataululla myytyä uusille omistajille, joilta myös edellytetään rakennusten pitämistä hyvässä kunnossa, vaikka ne eivät heti tulisikaan käyttöön, Armi Patrikainen sanoo. − Tavoitteena on, että kasarmialueen kaava vahvistuu syksyyn 2019 mennessä, jonka jälkeen kaupunki aloittaa katualueiden rakentamisen.
Asuntoja, ravintoloita, yrityksiä
Kahta isoa kasarmia, sotilassairaalaa ja urheilukoulua muutetaan parhaillaan asuinkerrostaloiksi, joihin tulee yhteensä yli sata asuntoa. Alueella on jo valmiina kolme omakotitaloa, joista yksi on saneerattu entisestä kulkutautisairaalasta, toinen pesulasta ja kolmas sauna-pesulasta. Kaikki muut rakennukset paitsi entinen muonituskeskus on myyty yksityisomistukseen. Valtion omistukseen jääneestä 1970-luvulla rakennetusta muonituskeskuksesta on remontoitu tilat Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiaseman käyttöön.
Upseerikerho on ainoa rakennus, jonka toiminta on jatkunut samanlaisena kuin Puolustusvoimien aikana. Kasarmialueelle on lisäksi tullut kaksi uutta ravintolaa ja yksi kahvila. Sotilaskoti ja aliupseerikerho ovat muuttuneet tilausravintoloiksi, ja entisessä sotilasmusiikkimuseossa toimii Apulanta-yhtyeen Apulandia, jossa on yhtyeen toimitilojen lisäksi kahvila ja museo. Kaksi suurta miehistökasarmia on edelleen tyhjillään lukuun ottamatta toisen kasarmin sivurakennuksessa toimivaa kuntosalia. Toinen miehistökasarmeista oli pari vuotta turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksena, mikä on osaltaan hidastanut rakennuksen jatkokehittämistä. Kasarmialueen varasto- ja varikkorakennuksissa toimii tuotantolaitoksia, kuten vedenpuhdistuslaitteita valmistava yritys. Alueen lähes 40:stä rakennuksesta on myymättä yksi kasarmi, joka on toistaiseksi sotilaslääketieteen museon käytössä.
Toimistohotelli ja hostelmajoitusta
Kiinteistöyhtiö Business Center Papula omistaa kaksi kasarmia, joissa toimii toimistohotelli ja hostelli. Toimistohotellissa on vuokrattavana erikokoisia toimistotiloja ja ryhmätyötiloja. Käytettävissä on myös neuvottelutiloja ja aulapalvelut sekä varuskunnan iso sauna oleskelutiloineen. − Varuskunta-aikana nämä tilat olivat toimisto- ja koulutuskäytössä, joten ne oli helppo muuttaa meidän tarpeisiimme sopiviksi. Tarvittiin vain pintaremonttia ja keittiön varustuksen päi-
Uudisrakentamista 5 000 asukkaalle
Puolustusvoimilta vapautunut varuskunta-alue on kaikkiaan noin 80 hehtaarin suuruinen, josta puolet on rakentamatonta harjoitusaluetta. Asemakaavamuutoksessa tälle alueelle kaavoitetaan tontteja noin 5 000 asukkaalle. Uudet rakennukset ovat pääosin asuinkerrostaloja. Alueen valmistumisen arvioidaan kestävän parikymmentä vuotta. − Uudet rakennukset pyritään sovittamaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön. Mitä lähemmäksi vanhoja kasarmeja uudisrakennukset tulevat, sitä tarkempia ollaan rakennusten materiaalien, kattomuotojen ja väritysten osata, kaupunkikuva-arkkitehti Armi Patrikainen painottaa.
HENNALAN kasarmialue on arvokas kulttuuriympäristö Venäjän vallan ajalta, ja Museovirasto on luokitellut rakennukset suojeltaviin kohteisiin. Varuskunta rakennettiin 1910-luvulla paikalliselta maanomistajalta ostetulle maa-alueelle. Rakennusten perustukset ovat luonnonkiveä ja punatiilijulkisivut on koristeltu tiiliornamentein. Tyypillisiä piirteitä ovat valurautaiset porraskaiteet, peiliovet, moniruutuiset ikkunat ja peltikatto. Kasarmien huonetilat ovat suuria ja korkeita. Enimmillään, syksyllä 1915, Hennalan kasarmilla oli noin 8 100 miestä: osa oli venäläisiä kasakoita ja osa suomenmaalaisia tarkk´ampujapataljoonien sotilaita. Vuonna 1918 venäläiset ryhtyivät evakuoimaan sotilasomaisuuttaan. Vuonna 1921 Hennalaan sijoittui Tampereen rykmentti, joka toimi siellä talvisotaan 1939 saakka. Alue oli venäläisten jäljiltä huonossa kunnossa: osa rakennuksista oli jäänyt keskeneräisiksi ja kasarmialue oli kärsinyt melkoisia vaurioita sisällissodan taisteluissa ja vuosien 1918−19 punavankien vankileirin aikana.
Varuskuntaa ryhdyttiin korjaamaan 1920-luvulla. Venäläiskaudella rakennettua vesi- ja viemäriverkkoa parannettiin, harjoituskenttä salaojitettiin ja rakennuksia kunnostettiin, ja varuskunnan alueelle istutettiin lehtipuukuja. Talvisodan aikana Hennalaan sijoitettiin Huoltokoulutuskeskus, Lääkintähuoltokeskus ja Autokoulutuskeskus. Jatkosodan aikana varuskunnassa toimi puolustushallinnon laitosten esikuntia ja toimistoja. Sodan päätyttyä toiminnot jatkuivat rauhan ajan organisaationa. Vuonna 1986 siihen asti itsenäisinä joukkoyksikköinä toimineet joukot yhdistettiin Hämeen Rykmentiksi, johon kuuluivat Hämeen Ratsujääkäripataljoona, Huoltokoulutuskeskus, Tekninen Koulutuskeskus, Sotilasmusiikkikoulu, Puolustusvoimien Urheilukoulu ja Sotilaslääketieteen Keskus. Vuoden 2012 puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Hämeen Rykmentti lakkautettiin 31.12.2014. Vuosina 1980–2005 useita rakennuksia peruskorjattiin, mm. Sotilaslääketieteen museo (1983), Sotilasmusiikkimuseo (2002) ja miehistökasarmi (2005).
KASARMIEN UUSI ELÄMÄ
YLI SATA VUOTTA ARMEIJA-AIKAA HENNALASSA
Muuriankkuri 1/2019
vitystä, kertoo aulapalveluista vastaava Heidi Painilainen. − Päänvaivaa ovat aiheuttaneet paksut seinät, minkä takia langattomalle internetille on tarvinnut hankkia useita tukiasemia. − Toimistohotelliimme on sijoittunut yrityksiä laidasta laitaan: suunnittelutoimistoja, it-alan yrityksiä, konsultointi- ja valmennusyrityksiä, käännöstoimistoja ja fysioterapiayrityksiä. Asiakkaamme ovat ihastuneet vanhojen kasarmien korkeisiin huoneisiin, moniruutuisiin ikkunoihin ja koristeellisiin rappukäytäviin. Haluamme säilyttää rakennusten hengen ja vaalia historiaa, vaikka olemme tuoneet tänne uudenlaista toimintaa. Vanha kasarmialue on uniikki ja mielenkiintoinen ja se kehittyy koko ajan.
27
ENGLISH SUMMARY
The Construction Pool advances readiness in construction industries
I
n Finland, businesses and industry organisations are strongly committed to maintaining national security of supply. As part of the National Emergency Supply Organisation (NESO), the Construction Pool contributes through preparedness planning and steering within construction industries in terms of construction and critical construction materials. Over 100 enterprises that are critical in terms of security of supply, from engineering agencies to machinery
contractors, are involved in the activities of the Pool. − Public authorities have the statutory duty to undertake preparedness measures, and we take part in the planning and implementation of various readiness training exercises jointly with the authorities, explains Juha Kaitera, Secretary General of the Construction Pool. The Construction Establishment of Defence Administration is represented
in all six regional committees of the Pool, and Risto Kosonen, Chief of Risk Management and Security serves as a member of the national committee. The Construction Pool is responsible for activities related to emergency response in normal times as well, for example, in cases of storms, floods and oil spills. For preparedness, ensuring water supply is a principal element.
Shooting ranges now in compliance with environmental requirements
Muuriankkuri 1/2019
U
28
pon the completion of seven years of work and investments worth of 25 million euros, we can speak about a success story. The shooting ranges of the Defence Forces are now in compliance with the requirements of the environmental permits and the BAT principles. Noise hazards are significantly reduced, and the risks related to harmful substances are under control. The work environment of both shooters and their instructors is improved. Within the project, an action model was developed for the future maintenance of the structures, and the related needs will be assessed as part of normal maintenance schemes. According to Matias Warsta, Senior Advisor for the Environment in the Ministry of Defence, the Defence Administration has successfully managed to fix up the shooting ranges, thereby protecting our shared environment.
T
he Finnish Defence Forces will upgrade conscript training into the 2020s. Pori Brigade is one of the units in which the new programme is being piloted. The Training 2020 Programme focuses on an individual soldier’s overall capability, including physical, mental, social and ethical capabilities. Modern methods, such as phenomenon-based learning, are applied in training. Simulation and virtual learning environments are among the essential tools in the renewed training. − We will draw advantage of modern learning methods, while taking into consideration the special characteristics of military training. The necessary soldier’s skills, such as shooting skills, will still be acquired through learning by doing and repeating, explains Colonel Mika Kalliomaa, Commander of Pori Brigade. − The new training concept is intended to enhance conscripts’ motivation and make training more attractive. Conscripts are borrowed from the surrounding society for the duration of their service, and the Defence Forces cannot be too much different from what they are used to.
ENGLISH SUMMARY
Piloting the Training 2020 Programme in Pori Brigade
A
mobile outhouse equipped with urine drying technology is being tested by the Army in field conditions at Camp Mauri in the garrison of Säkylä. The idea is to separate and recover from the urine nutrients that are feasible for use in fertilisers, namely nitrogen and phosphorus. In a separate processing unit, urine is dehydrated and nutrients concentrated in ash. The re-
sulting powder can be utilised in fertiliser products. This is circular economy at its best: from fields to table and from toilets back to fields. − Human urine and faeces contain plenty of useful nutrients which are completely wasted in the currently used waste water cleansing process, says Riikka Malila, Research Engineer at the Finnish Environment Institute (SYKE).
- In the future, the recovery of nutrients plays an increasingly important role in the food production system. The prices of fertilisers are globally on the rise due to the declining resources of phosphorus, which is irreplaceable in terms of food production, and because the production of nitrogen fertilisers is highly energy-intensive.
Muuriankkuri 1/2019
Recovery of nutrients in urine
29
Muuriankkuri 1/2019
KOLUMNI
30
POUTASÄÄN LOPUN SUOMI JA EUROOPPA SUURVALTAPOLITIIKAN PALUUN MAAILMASSA
SUOMESSA on jouduttu heräämään valtapolitiikan muutokseen. Geopoliittisen sijaintinsa takia Suomi on altistunut valtapolitiikalle. Todellisuuden muutos on aiheuttanut Suomessa asioiden kieltämistä – jos maailma ei loppujen lopuksi muuttuisikaan. Toisaalta Suomessa on vahvistunut perinteinen ulkopolitiikan inhorealistinen piirre, joka korostaa myös epätoivottujen ja taantuvien tapahtumasarjojen huomioimista ulkopolitiikan kokonaistarkastelussa sekä varautumista myös pahimman varalle. Suoran sodan todennäköisyys on pieni ydinaseiden aikakaudella, mutta sodan ja rauhan välimaastossa on paljon ikäviä mahdollisuuksia. Maailma on muuttunut. Lähi-idässä keskeinen konflikti onkin Saudi-Aradian ja Iranin välillä. Israelista on tullut korkean innovaation talous, joka kasvaa ja jolla on läheisemmät suhteet Saudeihin. Kiinan nousu näkyy globaalisti. Uudessa kylmässä sodassa Venäjällä on sivurooli, mutta samalla se käy sotaa Ukrainassa. Muutoksien listaa voisi jatkaa pitkään. Poutasään loppu, oman maailmanaikamme loppu, on ristiaallokkoa vanhan ja uuden ajan myrskyissä. Nyt koittanut epävarmuuden aikakausi näyttäytyy konflikteina Euroopassa, keskeisten instituutioiden rapistumisena, uusnationalismin ideologian leviämisenä, geopoliittisten erityisvaatimusten paluuna, Yhdysvaltojen ja Kiinan hegemonisena kamppailuna sekä normien näivettymisenä. Kylmän sodan jälkimainingeissa padot murtuivat viimein myös Berliinissä ja Neuvostoliitto hävisi kylmän sodan sisäisiin ongelmiin ja vaikeuksiin uudistua. 1990-luvulla alkaneella poutasäällä kylmän sodan rakenteiden pakottavuus vaihtui ajatukseen tosiasioiden muokattavuudesta. Poutasäällä geopoliittiset haasteet tuntuivat katoavan. Poliittista maantiedettä ei enää nähty kohtalona. Perusajatus oli, että kukin eurooppalainen maa oli vapaa itse päättämään turvallisuuspoliittisen asemansa, Euroopan rajoja ei voimatoimin
enää muutettaisi ja Euroopan tulisi olla ilman jakolinjoja. Nämä uudet arvot olivat aluksi käsin kosketeltavia. Tämä asetelma toimi kansalle kuin rauhoittavana lääkkeenä tai tuudittavana kehtolauluna. Ongelmat olivat ikään kuin kauempana, usein globaalilla tasolla. Huoli ja hätä, kuten ydinsodan pelko, eivät pitäneet meitä enää öisin hereillä. Poutasäätä määrittivät suuret odotukset ja vahva toiveikkuus. Odotusarvona oli erityisesti geopoliittisesti merkittävien valtioiden, kuten Venäjän ja Kiinan, normalisoituminen, vapautuminen ja demokratisoituminen. Normalisoituminen viittasi ajatukseen geopoliittisten erityisvaateiden vähentymisestä. Valtioiden rajat koettiin vakiintuneiksi, ja vähemmistöjen kohteluun luotiin normistoja. Vapautuminen tarkoitti markkinatalouden parhaiden käytänteiden noudattamista ja ulkomaankaupan yhteiseen normistoon sitoutumista. Vapautuminen merkitsi myös kansalaisyhteiskunnan roolin korostumista. Olettamuksena oli, että vapaa ja aktiivinen kansalaisyhteiskunta oli uusi tasavaltalainen normi Euroopassa. Demokratiaa pidettiin parhaana mahdollisena poliittisena järjestelmänä, ja se leviäsi eri muodoissaan Euroopassa ja globaalisti. Maailmalle elettiin 70-luvulta alkaneen demokratian leviämisen ns. kolmannen aallon harjalla, jonka seurauksena noin 60 valtiota demokratisoitui ainakin jollain tasolla. Poutasäällä keskeisenä olettamana oli, että valtiot sitoutuvat asteittain sääntöperäiseen maailmanjärjestykseen ja sen arvoihin. Nämä olettamat ovat nyt osoittautuneet harhoiksi. Fakta on valtapoliittinen hybridikamppailu.
YTT Mika Aaltola toimii Ulkopoliittisessa instituutissa Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman ohjelmajohtajana sekä Tallinnan yliopiston kansainvälisten suhteiden professorina ja Tampereen yliopiston dosenttina.
Juha-Matti Airola on nimitetty projektipäälliköksi keskusyksikköön.
Jari Alikirri on nimitetty energiaasiantuntijaksi keskusyksikköön.
Ari Hirvelä on nimitetty tekniseksi päälliköksi Sodankylän palveluyksikköön.
Olli Hämäläinen on nimitetty turvallisuusasiantuntijaksi Jyväskylän palveluyksikköön.
Olli Jäntti on nimitetty teknisen turvallisuuden ja vesihuollon asiantuntijaksi keskusyksikköön.
Petri Karasti on nimitetty ma. tekniseksi asiantuntijaksi Sodankylän palveluyksikköön.
Risto Lassila on nimitetty energiaasiantuntijaksi keskusyksikköön.
Arto Männistö on nimitetty sähköasiantuntijaksi keskusyksikköön.
Janne Naappi on nimitetty kiinteistövalvomopäivystäjäksi asiakastukikeskukseen.
Juha Oksanen on nimitetty suunnittelupäälliköksi keskusyksikköön.
Jarmo Oksman on nimitetty energiaasiantuntijaksi keskusyksikköön.
Ville Paavilainen on nimitetty tekniseksi päälliköksi Tampereen palveluyksikköön.
Janne Pakarinen on nimitetty Jyväskylän palveluyksikön johtajaksi.
Kari Palomäki on nimitetty sähköasentajaksi Tampereen palveluyksikköön.
Jyrki Rikka on nimitetty valmiuspäälliköksi keskusyksikköön.
Nina Sauriala on nimitetty palveluyksiköiden taloustiimin vetäjäksi.
Juha Sorvali on nimitetty projektipäälliköksi keskusyksikköön.
Niina Tanskanen on nimitetty ma. projektisihteeriksi Turun palveluyksikköön.
Mari Tuononen on nimitetty henkilöstösuunnittelijaksi keskusyksikköön.
Muuriankkuri 1/2019
NIMITYSUUTISIA
31
Puolustushallinnon rakennuslaitos Puhelinvaihde 0299 8300 www.phrakl.fi Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@phrakl.fi Kirjaamo: kirjaamo@phrakl.fi
Keskusyksikkö Palveluyksiköt Asiakastukikeskus
Keskusyksikkö
Palveluyksiköt
Isoympyräkatu 10 PL 1 49401 Hamina Johtaja Pekka Salojärvi
Helsinki Santahaminantie 18 00860 Helsinki Johtaja Aki Toivonen
Kajaani PL 630 87101 Kajaani Johtaja Petri Oksanen
Säkylä Huovintie 24 B 27910 Säkylä Johtaja Jouni Aro
Asiakastukikeskus
Hämeenlinna Vankanlähde 7 PL 307 13131 Hämeenlinna Johtaja Heikki Ilmonen
Kouvola Paraatikenttä 1 45100 Kouvola Johtaja Jussi Hautamäki
Tampere Hatanpään valtatie 30 PL 253 33101 Tampere Johtaja Jani Haataja
Jyväskylä Puhelin: 0299 831 900 asiakastuki@phrakl.fi
Jyväskylä Rykmentintie 7 41160 Tikkakoski Johtaja Janne Pakarinen
Sodankylä PL 5 99601 Sodankylä Johtaja Jyrki Siirtola
Parhaat palveluratkaisut • Energiapalvelut • Kiinteistöpalvelut • Rakennuttamispalvelut • Siivouspalvelut • Tekniset palvelut • Tilaturvallisuuspalvelut • Ympäristöpalvelut
Turku PL 20 20811 Turku Johtaja Reima Johansson