Hartela 1/2011

Kevät 2011

Leppävaarasta iso yrityskeskittymä Kodinomaisille hoivakodeille kova kysyntä Pirkanmaalla tilaa kaupalle ja palveluille Johtava ekonomisti Lauri Uotila:

Suomen valtion ja kansalaisten talous hyvällä tolalla

Hartela 2011. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi Tuotanto Viestintätoimisto Princeps Oy / Kirsti Helin ja Sanna Moisio Kannen kuva Petri Puromies ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy Toimituksen osoite info@hartela.fi

4

Lauri Uotila kansantajuistaa vaikeimmatkin finanssiasiat

6

Quartetto Business Park isoille ja pienille yrityksille

8

Baswarella toimipaikat jo 13 maassa

10

Kesko laajenee Pirkanmaalla

12

Hyvä asuinympäristö vanhuksille

14

Painiitty – uusi kylämäinen asuinalue Helsingin rajalle

Ammattitaito arvoon!

R

akentaja on tyytyväinen runsaslumisen talven väistymiseen, mutta kesän lähestyessä rakentamisen resurssien niukkuus alkaa näkyä.

Tällä hetkellä melkoinen määrä rakentamisen resursseja on kiinni vuokraasuntotuotannossa. Sääntelytoimenpiteiden tuloksena vuokra-asuntoja on syntymässä lisää poikkeuksellisen nopealla aikataululla. Lyhyellä aikajänteellä vuokraasuntotilanne helpottuu, mutta kuinka pysyvästi? Pelkona on, että merkittävä osa nyt syntyvistä vuokra-asunnoista myydään muutaman vuoden kuluttua sääntelyn sen salliessa. Toteutuessaan ilmiö vaikuttanee tuolloin myös vapaarahoitteisen asuntokannan aloituspäätöksiin.

Meneillään oleva liikepaikkarakentamisen sääntelyn lisääminen kaventaa hankekehittäjien ammattikunnan leipää.

2

On totta, että ylilyöntejäkin on tapahtunut, mutta ovatko ne seurausta alan ammattilaisten toiminnasta? Rakentamisen alalle tulokynnys on tunnetusti alhaalla, mikä kerää myös ei-ammattilaisia, jotka helposti leimaavat koko alan. Samaan aikaan alalla toimii − valitettavan hiljaisesti − merkittävä määrä ammattinsa osaavia, vastuuntuntoisia, innovatiivisia kehittäjiä, joiden toimien avulla on saatu paljon hyvää aikaiseksi ja maatamme on rakennettu. Kannattaako heidän toimintaansa rajata säännöksiä lisäämällä?

Ennustaminen on vaikeaa suhdanneherkällä alalla. Tasainen tuotantovolyymi olisi kaikkien osapuolien, myös kuluttajien etu.

Sääntelytoimenpiteet ja rakentamista koskevien määräysten nopeatahtinen muuttaminen eivät helpota pyrkimystä tähän.

Sen sijaan, että rakentamisen tuotteisiin kohdistuvaa sääntelyä lisätään, kannattaisi ehkä miettiä, miten alan toimijoiden ammatti-

taito saatetaan arvoonsa.

Voitaisiinko alalle tulokynnyksen nostamisella varmistaa laatua ja lisätä omaehtoista tuotekehitystä?

Markkinat voivat sitten määrittää oikean tuotantovolyymin.Tasainen volyymi olkoon yhteinen tavoite.

Tästä lehdestä löydät viimeaikaisia esimerkkejä siitä, miten ”taito muuttuu taloksi” ammattilaisten käsissä. Rakentaminen on iloinen asia, mutta muistetaan nauttia myös kesästä!

Kimmo Aspholm varatoimitusjohtaja Rakennusosakeyhtiö Hartela

Swing laajenee Espoon Keilaniemessä Swing Life Science Center saa jatkoa, kun sen viereen rakennetaan kolme uutta toimistotaloa. Taloista ensimmäinen valmistuu kevään 2012 aikana. Taloon tulee yhteensä noin 5 400 m2 vuokrattavia toimitiloja. Swing Life Science Center Plus tulee näkyvälle paikalle Karhusaarentien varteen lähelle Aalto-yliopistoa, Nokiaa ja muita teknologia-alan yrityksiä.

Porvoon Taidetehtaan markkinointi alkanut Porvoon Taidetehtaan tilojen markkinointi alkoi huhtikuussa kongressimessuilla Helsingissä. Muutamien toimijoiden kanssa on jo tehty vuokrasopimukset. Taidetehtaan lämpiöravintola on vuokrattu Vuoristo-Yhtiöt Oy:lle, Media Centerin elokuvateatteri Bio Rex Cinemas Oy:lle ja bistroravintola Nordic Ravintolat Oy:lle. Taidetehtaan kongressikeskus avataan huhtikuussa 2012. Noin viiden

hehtaarin alueelle tulee tiloja kulttuurille, kokouksille ja kongresseille, mediakeskus monikäyttöisine elokuva- ja auditoriosaleineen, taiteilijoiden työtiloja, näyttelytiloja, kävelykatu erikoisliikkeineen sekä viihde- ja ravintolapalveluineen, päivittäistavarakauppa, hotelli, kongressi- ja matkailupalveluita. Alueelle rakennetaan myös erityyppisiä asuintaloja.

Kangasalle uusi lukio Hartelan Tampereen yksikkö rakentaa Kangasalan kunnan uuden lukion. Lukiorakennuksen on määrä valmistua toukokuun 2012 loppuun mennessä, ja koulutyö voi alkaa elokuussa 2012.

Luhdan tehdasompelimosta kauppakeskus Lahdessa Luhdan tehdasompelimo on muuttunut kauppakeskus Valoksi. Kauppakeskuksen avajaisia juhlittiin maaliskuun lopulla. Launeen kaupunginosassa sijaitsevassa kauppakeskuksessa on liiketilaa noin 10 000 neliömetriä, ja siellä toimivat mm. Asko, Sotka, Hoplop, Lumo by Wellfit ja Luhta Outlet.

Uuteenkaupunkiin uusi puutaloalue

Turussa Logomon rakentaminen jatkuu

Janhuanniemen alueelle rakennetaan Uudenkaupungin puukaupunkiperinteen hengessä uusi moderni puutaloalue. Alue sijaitsee meren rannalla vain noin kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

Hartelan korttelissa on parhaillaan rakenteilla 14 erillispientaloa, jotka ovat pintaalaltaan 100–160 m².

Logomossa rakentaminen jatkuu kulttuuripääkaupunkivuodenkin aikana ja työt valmistuvat vaiheittain. Tällä hetkellä rakennuksen keskiosaan rakennetaan Logomo-salia, jossa esitetään suurtuotantona ooppera Eerik XIV marraskuussa. Maaliskuussa perustetun Logomo Oy:n tehtävänä on hallinnoida entistä VR:n konepajaa ja vuokrata sen tiloja taiteilijoiden työtiloiksi, pitkäaikaiseen toimistokäyttöön ja lyhytaikaisiin tapahtumiin. Logomo on kulttuuripääkaupunki Turun tapahtumien keskus, jonka näyttelyissä ja konserteissa on ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vieraillut jo yli 80 000 kävijää.

HARTELA

2011

3

− Erilaisia uhkia ja kauhuskenaarioita on helppo esittää, mutta kaiken kaikkiaan maailmantalouden kehitys näyttää varsin hyvältä. Synkistelyyn ei ole syytä, sanoo Sampo Pankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila.

Suomen valtion ja kansalaisten talous

M

aan parhaaksi talousennustajaksi usein mainittu Lauri Uotila osaa kansantajuistaa vaikeimmatkin finanssiasiat. Hän ennustaa, että Euroopan maiden velkakriisistä, Libyan levottomuuksista ja Japanin luonnonkatastrofista huolimatta maailmantalous jatkaa kasvuaan. Kasvu on nyt erityisen nopeaa kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa, ja vähän hitaampaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa. − Kreikalla, Portugalilla, Irlannilla, Espanjalla ja Italialla on isot valtionvelat, mutta ne eivät vaikuta juurikaan Suomen talouteen. Suomi on hyvässä asemassa, sillä tärkeimmillä kauppakumppaneillamme Ruotsilla, Saksalla ja Venäjällä on hyvät talousnäkymät. Ruotsissa kasvu on erityisen nopeaa, Venäjä pärjää öljyllään ja Saksa on muuten hoitanut taloutensa kuntoon.

Uotila ei usko myöskään uuteen pankkikriisiin, kunhan Euroopan velkaantuneet maat pystyvät hoitamaan velkansa. – Valtioiden joutuminen konkurssiin järkyttäisi koko Euroopan pankkijärjestelmää.

Sellaisessa tilanteessa suomalaisetkaan pankit eivät pystyisi lainaamaan asiakkailleen rahaa, mikä vaikeuttaisi omaa yrityselämäämme. Pankkitakuiden antaminen on

4

Suomen kannalta paras vaihtoehto. − Euroopan Unioni ja yhteinen valuutta säilyvät velkakriiseistä huolimatta. EU on tulosta integraatiopolitiikasta, jota on tehty systemaattisesti jo 1950-luvulta lähtien.

Eurooppalainen sisämarkkina-alue hyödyttää myös Suomea pidemmällä aikavälillä.

Todennäköistä on, että vähitellen edetään kohti Euroopan liittovaltiota, mutta Euroopan Yhdysvaltoihin on vielä pitkä tie.

Vienti vetää myös rakennusalalla Lauri Uotila on optimistinen Suomen viennin osalta. – Perinteisellä metalli- ja metsäteollisuudella menee tällä hetkellä hyvin. Suomen vienti kääntyi viime vuonna nopeaan nousuun, joka on jatkunut vielä tänäkin vuonna. Nokian osalta aika näyttää, mihin yhteistyö Microsoftin kanssa johtaa.

Onneksi Nokian merkitys Suomen taloudelle ei ole enää läheskään sitä luokkaa kuin se oli 1990-luvulla. Suomi vie tänä päivänä entistä enemmän myös palveluja, mm. suunnittelutyötä Kiinassa ja Intiassa tehtävälle tuotannolle. − Rakennusteollisuus on suhdanneherkkä toimiala, ja viime vuosina ala on

ennakoinut taantumat entistäkin nopeammin. Keskeneräisiä työmaita pysäytetään, mutta taantuman taittuessa ne saadaan taas nopeasti käyntiin. Toimiala pääsi syvästä montusta nopeasti uuteen nousuun. Asuntotuotanto on jälleen normaalilla kasvu-uralla, ja uusia asuntoja tarvitaan paljon maan sisäisen muuttoliikkeen takia. − Rakennusteollisuutta vauhdittaa myös vienti Venäjälle, jossa rakentaminen on selvästi nousussa. Suomalaisten rakennusurakat Arabimaissa saavat sen sijaan vielä odottaa.

Japanin tulossa oleva jälleenrakentaminen tarjoaa myös suomalaisille puutalopaketeille hyvät vientinäkymät. Voisi kuvitella, että puutalot kestäisivät maanjäristyksiä paremmin kuin kivitalot, Uotila pohtii.

Supermatalat korot hienoisessa nousussa − Suomessa kotitalouksien velkaantuminen on pientä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, ja supermatala korkotaso helpottaa velkojen hoitoa. Näillä näkymin korot alkavat kuitenkin hissukseen nousta, mutta nousut jäävät ainakin parin vuoden sisällä vähäisiksi. Uskon, että ensi vuoden alussa Euroopan keskuspankin ohjauskorko

Kuvat: Petri Puromies

− Suomessa asiat ovat hyvällä tolalla. Velkataso on alhainen, työllisyys hyvä ja vienti vetää ja kansalaiset ovat optimistisia ja onnellisia, toteaa maamme eturivin ekonomisti Lauri Uotila.

hyvällä tolalla nousee 2 prosenttiin ja että vuoden 2012 lopussa se on yhä alle 3 prosenttia. Euriborkoron ennakoin olevan vuoden 2012 lopussa noin 3,5 prosenttia, mikä on edelleen matala korkotaso, Uotila sanoo. − Korkojen nousu hillitsee jonkin verran asuntojen hintojen nousua, mutta en kuitenkaan usko, että asuntojen hinnat laskevat.

Historia on opettanut, että asuntojen hinnat laskevat vain, jos työttömyys kasvaa reippaasti ja lainakorot nousevat selvästi, ja sellaista tilannetta ei ole näköpiirissä. Kaikki merkit viittaavat siihen, että työttömyys laskee edelleen Suomessa. Työttömyysaste oli helmikuussa 8,4 prosenttia, eli työllisyystilanne on paljon parempi kuin mihin vuoden 2009 taantuman arveltiin johtavan.

Uskon, että tänä vuonna työttömyysaste liikkuu 7,5 prosentissa.

Suomi maailman eliittiä Suomessa asiat ovat hyvällä tolalla. Valtion ja kotitalouksien velat ovat pienet, ja tutkimusten mukaan kansalaiset ovat maailman optimistisimpia tulevaisuuden suhteen. Onnellisuustutkimuksissa olemme maailman kärkeä.

Lauri Uotila muistuttaa, että Suomessa kansalaisten elintaso on kasvanut huikeasti.

– Muihin Euroopan maihin verrattuna elintaso on meillä kasvanut eniten sitten 1970-luvun. Myös julkisen talouden velka on Euroopan alhaisimpia. − Maan uudella hallituksella on kuitenkin haasteena tasapainottaa valtion ja kuntien taloutta, muuten täälläkin velka jatkaisi nousuaan. On tehtävä sekä verojen korotuksia että julkisten menojen leikkauksia.Yksityisten palvelujen osuutta pitäisi lisätä silloin, kun se on taloudellisesti tehokkaampaa. − Hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää kuluttamista, jotta talouden rattaat pyörisivät. Toki aina on hyvä säästää jonkin verran ja jättää tuloista pieni siivu kuluttamatta. Mihin se siivu sitten pitäisi sijoittaa, onkin hyvä kysymys. Osakkeisiin kannattaa sijoittaa, jos rahat voi sitoa pitkäksi aikaa, 10–20 vuodeksi. Pikavoittojen hakeminen on sattumankauppaa, ja sitä en suosittele kuin pienillä pelimerkeillä jännitysmielessä. Elämäntilanteen mukaan osakemarkkinoihin voi perehtyä täysipäiväisestikin ja miettiä vaikka aamusta iltaan, mitä ostaisi ja mitä myisi. Jos sellaiseen ajankäyttöön ei ole mahdollisuutta, pankit ja pankkiiriliikkeet tarjoavat auliisti asiantuntemustaan. − Asuntoihin sijoittaminen on riskitöntä, etenkin jos asunto on helposti vuokratta-

vissa ja vuokratuotto hyvä. Sijoitusasunto voi tuoda pientä, turvallista tuottoa, mutta arvonnousumielessä se ei ole hääppöinen vaihtoehto, eikä asunnoilla voi rikastua niin kuin pörssimarkkinoilla, Uotila neuvoo.

Talousasioiden kansantajuistaja Lauri Uotila on toiminut Sampo Pankin ekonomistina 29 vuotta, ja viime syksyyn asti hän oli pankin pääekonomisti.

– Minulla ei ole vielä mitään ajatusta lähteä eläkkeelle. Viihdyn erittäin hyvin työssäni mukavien työkavereiden ja esimiesten kanssa, Uotila toteaa. − Viime syksynä pääekonomistin titteli annettiin ehdotuksestani ekonomisti Pasi Kuoppamäelle. Halusin, että nuorempi kollega tietää oman uransa jatkon jo etukäteen, ettei tarvitse odotella, että lähtisi jo tuokin tuosta eläkkeelle. − Haluan edelleen jatkaa ajankohtaisten taloustilanteiden analysointia ja niiden kansantajuistamista. Käyn erilaisissa sidosryhmätilaisuuksissa ja seminaareissa esittämässä taloudellisia katsauksia.Viime vuonna tuli pidettyä noin 200 talouskatsausta eri puolilla Suomea, jonain päivänä oli kolmekin puheenvuoroa päivässä.

HARTELA

2011

5

Quartetto Business Campus

Leppävaaran

– 50 yrityksen keskittymä

E

spoon Leppävaarassa sijaitsevan Quartetto Business Campuksen viimeisen, yhdeksännen talon rakennustyöt on aloitettu. Kun talo valmistuu toukokuussa 2012, yrityspuistossa on toimitiloja yhteensä 53 000 neliömetriä ja yrityksiä lähes 50.

Quartetto Business Campus on liikenteellisesti hyvällä paikalla Kehä I:n, Turun moottoritien ja junaradan tuntumassa. − Quartetton suunnittelu alkoi jo vuonna 1999, jolloin teimme Hartelan toimeksiannosta ensimmäiset luonnokset, kertoo Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen toimitusjohtaja, arkkitehti Pekka Piha.

Ensimmäiset neljä taloa valmistuivat vuosina 2001–2002. Talojen nimet ovat Violin, Alto, Basso ja Cello. Yrityspuisto laajeni Linnoitustien toiselle puolelle vuonna 2003 taloilla Estrade ja Fuuga.

Seuraava talo Gongi valmistui keväällä 2009 ja viimeksi Harmonia talvella 2010. − Yrityspuiston nimi Quartetto on osoittautunut hyväksi, vaikka se aluksi tuntuikin vähän oudolta. Musiikin parista on ollut helppo keksiä taloille uusia nimiä.

Ehdotin leikilläni nyt rakenteilla olevan nimeksi Hanuria, mutta se ei kelvannut, Pekka Piha nauraa.

Rakenteilla oleva talo on myyty OP Henkivakuutukselle ja se liitetään yhdyskäytävällä yrityksen omistamaan viereiseen taloon. Uuteen taloon tulee noin 5 800 neliömetrin toimitilat.

− Quartetton arkkitehtuurissa ohjaavana tekijänä on ollut ajattomuus ja muunneltavuus, ja siinä on mielestäni onnistuttu hyvin, kun katsoo 2000-luvun alussa valmistuneita tiloja, sanoo toimitusjohtaja, arkkitehti Pekka Piha.

Kuvat: Petri Puromies

6

Hartela on rakentanut eteläiseen Leppävaraan toimitiloja yli 100 000 m2 ja niihin on tullut yli 5 000 työpaikkaa. Rakentaminen jatkuu Turunväylän varteen suunnitteilla olevilla Säterinkalliolla sekä Andante Business Parkilla.

Ajattomat ja muunneltavat toimitilat Yhteinen piirre kaikille rakennuksille on hyvä jaettavuus ja vuokrattavuus, mikä on tehnyt niistä myös kiinnostavan sijoituskohteen.

Rakennusten omistajia ovat Kuntien Eläkevakuutus, Jenni ja Antti Wihurin säätiö, Suomen kulttuurirahasto, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, EläkeTapiola, Soneran Eläkesäätiö, Helsingin seurakuntayhtymä, Kirkon keskusrahasto, ja OP Henkivakuutus. − Koska tontit ovat erimallisia, kaikki talotkin ovat vähän erilaisia. Monessa tapauksessa olemme voineet vaikuttaa talojen muotoon jo kaavoitusvaiheessa, Pekka Piha kertoo. − Quartetton arkkitehtuurissa ohjaavana tekijänä on ollut ajattomuus ja muunneltavuus. Rakennusten julkisivut ovat pääosin valkoista hienopestyä kalkkikiveä, hopeanhohtoista metallia ja lasia. Trendivärejä on käytetty vain kalusteissa, joita voi tarpeen mukaan vaihtaa pienemmin kustannuksin.

Mielestäni ajattomuudessa on onnistuttu hyvin, sillä ensimmäiset 2000-luvun alussa valmistuneet talot ovat kestäneet hyvin aikaa ja voisivat yhtä hyvin olla vasta valmistuneita. − Talojen käyttäjät ovat olleet jonkin verran mukana tilojen suunnittelussa, mutta tilat ovat hyvin yleispäteviä ja sopivat erilaisille yrityksille. Kymmenen vuoden aikana joitakin yrityksiä on muuttanut pois ja tilalle on tullut uusia, mutta tilat on aina voitu hyvin muuttaa uusien käyttötarpeiden mukaisesti.

Monipuoliset yrityspalvelut Yrityspuisto tarjoa yrityksille runsaasti erilaisia palveluja, kuten aula- ja toimistopalvelut, lounasravintoloita ja kahviloita, erikokoisia neuvottelutiloja av-välineineen ja catering-palveluineen, edustussaunat, kuntosalin ja fysioterapiapalvelut. Palvelut on koottu yhteiseen palveluportaaliin, joka on samalla myös yrityspuistossa toimivien yritysten yhteinen viestikanava.

Kunkin rakennuksen pääsisäänkäynnissä on aulavastaanotto, joka palvelee rakennuksen yrityksiä ja heidän vieraitaan.

Aulavastaanotossa hoidetaan mm. vieraiden vastaanotto, puhelinpalvelu, postin käsittely, toimitilojen turvallisuuden ylläpito ja muita yritysten tilaamia palvelutehtäviä.

KJ-Kiinteistöjohto Oy vastaa Quartetto Business Campuksen manageerauksesta, johon kuuluu hallinnollisen, taloudellisen ja teknisen johtamisen lisäksi myös rakennuksissa toimivien yritysten tyytyväisyydestä ja käyttäjäpalveluista huolehtiminen.

Leppävaara – kumppanuuden näyttö Larkas & Laine on yksi Suomen suurimmista arkkitehtitoimistoista, ja se työllistää 59 henkilöä. Toimisto on suunnitellut kymmeniä Hartelan rakentamia kohteita, toimitilojen lisäksi myös kauppakeskuksia, hotelleja sekä yksittäisiä asuintaloja ja kokonaisia asuinalueita. Yrityksen liikevaihto oli 4,9 miljoonaa euroa vuonna 2010. −Vuoden 2009 taantuman aikana uusien toimitilojen suunnittelu tyssäsi ja liikevaihtomme tipahti 45 prosenttia. Tilanteesta selvittiin kuitenkin lomautuksin ja viime vuonna saavutettiin jo lamaa edeltävä liikevaihtotaso, Pekka Piha kertoo. − Kumppanuuden merkittävin näyttö on Espoon Leppävaara, jonne Quartetto Business Campuksen lisäksi on yhteistyössä toteutettu Nokian yli 60 000 neliön toimitilat sekä Suomen 3M:n ja Sony Finlandin toimitalot. − Hartela on ollut Suomessa pioneeri toimitilojen kiinteistökehittäjänä, ja yhdessä meille on karttunut runsaasti kokemusta toimitilojen suunnittelusta, toimitusjohtaja Piha toteaa.

Rakentaminen Leppävaarassa jatkuu.

Turunväylän varrelle, Leppävaaran puolelle on suunnitteilla Säterinkallio ja Perkkaan puolelle kolmen toimitalon Andante Business Park. Molempiin kohteisiin tulee noin 16 000 m2 toimitiloja.

Alueen viimeisin, yhdeksäs talo valmistuu keväällä 2012.

Fuuga-talon sisäpiha.

HARTELA

2011

7

Suomalainen Basware maailman paras omalla alallaan Suomalainen ohjelmistotalo Basware Oyj on kasvanut 25 vuodessa maailman johtavaksi talousprosesseja automatisoivaksi yritykseksi.

B

asware on kehittymässä kansainväliseksi palveluyritykseksi ja yhtiön tavoitteena on nousta myös verkkolaskupalveluiden johtavaksi toimittajaksi maailmassa.

Yhtiöllä on toimipisteet Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Intiassa, Venäjällä ja Singaporessa. Basware työllistää

yli 1 000 ihmistä, joista noin 450 työskentelee Suomessa ja loput ulkomailla. Intian toimipisteestä on kasvanut yhtiön toiseksi suurin yksikkö.

Kuvat: Petri Puromies

8

Baswaren pääkonttori on toiminut Quartetto Business Parkissa 10 vuotta.

Baswaren liikevaihto ylitti viime vuonna 100 miljoonan rajan. Liikevaihdosta lähes 55 prosenttia tulee jo ulkomailta. Tärkeimmät kasvualueet ovat PohjoisAmerikka ja Euroopassa Iso-Britannia, Ranska ja Saksa. − Yrityksemme toiminta on laajentunut sekä orgaanisen kasvun että yritysostojen kautta, kertoo Baswaren talousjohtaja Mika Harjuaho. − Työntekijät eri maissa ovat pitkälti paikallista väestöä, ja myös useat ulkomaan yksiköissämme työskentelevät suomalaiset on rekrytoitu paikan päältä. Yhteinen kielemme on englanti ja kaikki olennaiset dokumentit tehdään englanniksi.

Tunnustusta meiltä ja muualta Basware on saanut osakseen niin kotimaista kuin kansainvälistä tunnustusta. Vuonna 2004 yritys vastaanotti Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon. Kansainvälinen talouslehti Global Finance valitsi vastikään Baswaren parhaaksi laskuautomaatioratkaisujen toimittajaksi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Forrester Researchin tuoreessa tutkimuksessa Baswaren hankintajärjestelmä arvioitiin yhdeksi maailman parhaimmista.

Myös sijoittajat ovat löytäneet Baswaren.

Yhtiön osakekurssi on noussut tasaisesti, ja viime vuonna osake nousi peräti 70,1 prosenttia. Yhtiön markkina-arvo on ylittänyt keskisuurten yritysten luokituksen rajan, ja osake on noteerattu vuoden 2011 alusta NASDAQ OMX:n keskisuurten yritysten markkinaluokassa. Basware on ollut pörssilistattu yritys vuodesta 2000 alkaen.

Pitkäjänteistä tuotekehitystä Vuonna 1997 Basware julkaisi aikansa edelläkävijätuotteen, maailman ensimmäisen osto-

− Jatkossa tavoittelemme vahvaa kansainvälistä kasvua. Suomessa olemme jo saavuttaneet johtavan markkina-aseman, kertoo Baswaren talousjohtaja Mika Harjuaho.

Baswaren pääkonttori sijaitsee Leppävaaran Quartetto-yrityspuistossa, jossa viihtyisyyttä toimitiloihin tuovat mm. lukuisat nuorten kuvataiteilijoiden taideteokset.

Kuvassa Office and Travel Manager Hanne Grönlund ja Mika Harjuaho.

laskujen käsittelyjärjestelmän. Viisi vuotta myöhemmin seurasi toinen innovaatio, kun automaattinen työnkulku lisättiin ostolaskujen käsittelyjärjestelmään. Vuonna 2004 julkaistiin laskuautomaatiojärjestelmä, johon sisältyy laskun ja tilauksen täsmäytys.

Vuoden 2007 alussa Basware julkaisi mobiilin käyttöliittymän laskujen hyväksyntään, ja vuonna 2009 yritys lanseerasi 100 % verkkolaskupalvelun sekä keskisuurille yrityksille suunnatun Software as a Service -ratkaisun.

Tulevaisuudessa Baswaren tavoitteena on nousta verkkolaskupalvelujen johtavaksi toimittajaksi maailmassa. Kansainvälisten markkinatutkimuslaitosten arvioiden mukaan verkkolaskutuksen yleisyys on maailmanlaajuisesti vasta 5–20 prosenttia eri maissa.

Suomi on edelläkävijä verkkolaskutuksessa. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKEn mukaan Suomessa yritysten välillä kulkee vuosittain yli 200 miljoonaa laskua, joista noin 35 prosenttia on verkkolaskuja. Täällä yritysten siirtymistä verkkolaskutukseen on vauhdittanut mm. se, että valtion virastot eivät vuoden 2010 alusta lähtien ole enää ottaneet vastaan paperilaskuja.

Basware panostaa verkkolaskupalvelujen kehittämiseen etenkin Euroopan ja PohjoisAmerikan markkinoilla. Yrityksen tavoitteena on ylittää 100 miljoonan verkkolaskun raja vuoteen 2014 mennessä.

Viihtyisä pääkonttori Leppävaaran Quartettossa Baswaren pääkonttori on toiminut Espoon Leppävaarassa Quartetto Business Parkissa 10 vuotta eli talon valmistumisesta lähtien.

– Tilat ovat olleet hyvin muunneltavissa henkilöstön määrän kasvaessa. Olemme

myös onnistuneet vuokraamaan lisätiloja, kun talosta on muuttanut toisia yrityksiä pois. Tällä hetkellä käytössämme on koko viisikerroksinen torni. Toimitilat ovat meille nyt riittävät, ja olemme saaneet järjestettyä mm. neuvottelutilat ensimmäiseen kerrokseen. Uskon, että kasvaneilla työtiloilla ja tehtävillä muutostöillä on vaikutuksensa myös henkilöstömme hyvään työtyytyväisyyteen, Mika Harjuaho toteaa. − Quartetton sijainti on hyvä tuli sitten mistä suunnasta tahansa junalla, bussilla, omalla autolla tai polkupyörällä. Yrityspuisto tarjoaa päivittäisiä palveluja, kuten vieraiden vastaanottopalvelut, auditoriopalvelut sekä kahvila- ja ravintolapalvelut.

Myös kuntosali on henkilöstön käytettävissä.

Läheinen kauppakeskus Sello tarjoaa runsaasti lisää palveluja.

The Art of Basware Viihtyvyyttä Baswaren toimitiloihin tuovat monet taideteokset, jotka ovat peräisin yhtiön vuosittain järjestämästä nuorten kuvataidekilpailusta. Kilpailu järjestetään tänä vuonna jo 12. kerran. Viime vuonna kilpailuun osallistui 550 teosta 200 kilpailijalta.

Kilpailun voittajateos lunastetaan Baswaren taidekokoelmaan, jota lisäksi kartutetaan muilla kilpailuun osallistuneilla töillä. Vuoden 2011 kilpailu on käynnissä parhaillaan ja tämän vuoden teemana on Courage – Rohkeus.

Kilpailun parhaimmisto on nähtävissä 1.–11.6.2011 Sanomatalon Mediatorilla Helsingin keskustassa. Näyttely on samalla myös myyntinäyttely.

HARTELA

2011

9

Pirkanmaan kasvu tuo tilaa kaupalle ja palveluille Pirkanmaa on Suomen merkittävin kasvukeskus pääkaupunkiseudun jälkeen. Maakunnan noin 450 000 asukkaasta 350 000 asuu Tampereen seudulla, ja alueelle arvellaan muuttavan vuoteen 2030 mennessä 90 000 uutta asukasta.

T

ampere on vanhastaan teollisuuspaikkakunta, jossa kaupan osuus on maan keskiarvoa pienempi. Pirkanmaalla onkin selkeästi palveluvaje, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kehittää kaupan ja palvelujen osuutta, sanoo Keskon aluejohtaja Jari Alanen.

Jari Alasen mukaan Suomessa on kaupan murrosvaiheesta huolimatta hyvät toimintaedellytykset kaupoille ja palveluyrityksille.

– Verkkokaupan lisääntymisestä huolimatta ihmiset haluavat edelleen myös paikallisia myymälöitä ja palveluita. Monikanavaisuus on varsinkin erikoistavarakaupassa tärkeässä

roolissa. Keskossakin käyttötavarakaupan kilpailukykyä vahvistetaan kehittämällä nykyisiä ja avaamalla uusia verkkokauppoja ja sähköisiä palveluita.

Kysyntää K-kauppiaaksi K-ryhmässä kaikki muut kaupat paitsi Anttilatavaratalot, Budget Sportit ja Citymarketien käyttötavaraosastot ovat kauppiasvetoisia. − Kauppiasyrittäjyys on K-ryhmän ehdoton kilpailuetu. Asiakkaat pitävät siitä, että kaupassa on tuttu kauppias, joka huolehtii valikoimista ja asiakaspalvelun laadusta.

Itsenäiset K-kauppiaat voivat vaikuttaa esimerkiksi lähituottajien tuotteiden osuuteen ruokakaupan tarjonnasta, Jari Alanen kertoo. − Pirkanmaalla on tällä hetkellä kiitettävästi kiinnostusta ryhtyä K-kauppiaaksi.

Lähtökohdat ovat moninaiset: Keskon kauppiasvalmennukseen voi tulla suoraan koulunpenkiltä tai kauppiaaksi voi siirtyä vaikka pankinjohtajan uralta tiiviin valmennuksen jälkeen. Normaalisti K-kauppiaat aloittavat pienemmästä K-kaupasta ja etenevät isompiin kauppoihin, mutta on myös yrittäjiä, jotka ovat aloittaneet suoraan K-citymarketin tai ison K-raudan kauppiaana.

Hartelan Tom Olli ja Keskon Jari Alanen tekevät tiivistä yhteistyötä uusien kauppakeskushankkeiden toteuttamiseksi.

Seuraavaksi toteutettavaksi tulee Valkeakosken K-citymarketkeskus ja suunnittelupöydällä on Tampereen Tesoman kauppakeskus.

Kuvat: MERJA OJALA

10

K-kauppiaan peruskoulutus kestää opiskelijan taustasta riippuen 6–18 kuukautta.

Kesko on kehittänyt yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa Kauppiasyrittäjyyspolku-nimisen opintokokonaisuuden, joka perehdyttää opiskelijan vähittäiskaupan maailmaan. Koulutusta tarjoaa tällä hetkellä 15 ammattikorkeakoulua.

K-instituutti on puolestaan Keskon oma ammatillinen oppilaitos, joka on 1950luvulta lähtien antanut sekä peruskoulutusta K-kauppiaaksi aikoville että täsmäkoulutusta mm. asiakaspalveluun, myyntiin, johtamiseen, henkilöstöhallintoon, taloushallintoon ja viestintään.

Kysyntä pirstaloitunut Ruokakaupan valikoimat ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana vastaamaan monipuolistunutta ja pirstaloitunutta kysyntää. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita: perinteitä, vaivattomuutta, terveellisyyttä, luomua, lähiruokaa, paikallista leipää, palvelutiskin palveluja jne. Kaupassa pitää olla valikoimaa ja se vaatii tilaa. K-ruokakaupoissa panostetaan erityisesti hedelmä-, vihannes-, leipä-, liha-, kala- ja valmisateriavalikoimiin sekä Pirkka-tuotteisiin. − Pienen myymälän tilat eivät riitä tarjoamaan kaikille kaikkea. Ruokakaupan suuryksikön pinta-alan pitäisi olla vähintään 3 500 neliötä, jotta kaupan toiminta tehostuisi, valikoimat olisivat laajempia ja hintataso edullisempi, Jari Alanen korostaa. − Ruokakaupan kehittäminen lähtee aina asiakkaista, joita pyritään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmiset haluavat tehdä päivittäisostoksensa lähikaupasta ja isommat ostokset viikonloppuisin marketeista, josta saa kaiken kerralla. Sinkkuus ja ikääntyminen lisäävät lähipalveluiden kysyntää. Jotta voidaan tarjota vaihtoehtoja, tarvitaan sekä lähipalveluja että suuryksiköitä. − Käytännössä asiakkaat päättävät omalla ostokäyttäytymisellään kauppojen tulevaisuudesta. Pienikin ruokakauppa tarvitsee ympärilleen 4 000−5 000 asukasta, jotta sen toiminta olisi kannattavaa,Alanen muistuttaa.

Kauppapaikalla on merkitystä Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki tuo lisää sääntelyä kauppapaikkojen rakentamiseen.

Uuden lain tavoitteena on, että kaikki kaupankäynti olisi jatkossa lähtökohtaisesti kaupunkien keskustoissa. − Haluammeko oikeasti, että esimerkiksi isot rautakaupat olisivat keskustoissa ja että rakentajat peräkärryineen ja lautakuormi-

Kesko Pirkanmaalla Keskolla on Pirkanmaalla tällä hetkellä 142 K-kauppaa, joista 90 on ruokakauppoja ja loput erikoistavaraliikkeitä ( K-rauta, Rautia, K-maatalous, Intersport, Kesport, Budget Sport, Musta Pörssi, K-kenkä, Andiamo, Kodin Ykkönen ja Anttila). K-ryhmän kokonaismyynti Pirkanmaalla oli viime vuonna yli 800 miljoonaa euroa ja ryhmä työllistää alueella noin 3 000 henkilöä.

Uuden kauppapaikan perustaminen on pitkä prosessi, joten koko ajan pitää olla useampia hankeaihioita, sanoo Keskon aluejohtaja Jari Alanen.

neen ovat liikenteen tukkona, Jari Alanen kysyy. K-ryhmässä tavoitteena on kuitenkin edelleen laajentaa rautakaupan kauppapaikkaverkostoa.

Tilaa vievän kaupan kustannukset ovat jo maan hinnan takia korkeammat kaupunkien keskustoissa. Kaupan logistiikan hoitaminen yöaikaan keskustoissa ei sekään ole yksinkertaista. Parkkipaikkojen tekeminen asiakkaille on kallista. – Kustannusten nousu näkyy väistämättä tuotteiden hinnoissa. Elinkeinoelämän pitäisi pystyä itse kilpailemaan, eikä sitä pitäisi liiaksi lailla säännellä. Pelisäännöt on tietenkin oltava, toteaa Alanen.

Suomen kauppakeskusyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Alanen korostaa, että tietyt ostokset ja myös julkiset palvelut tulisi saada saman katon alta yhdellä pysähtymisellä. Se helpottaisi ja nopeuttaisi asiointia ja on ekologistakin.

Yhteistyössä rakentajan kanssa Kaupan perustaminen on pitkä prosessi markkinatutkimuksineen ja kannattavuusselvityksineen. On tutkittava tarkkaan miltä tulevaisuus näyttää perustettavan kaupan osalta vielä 15 vuodenkin kuluttua.Aikaa vievät myös monivaiheiset kaavoitusmenettelyt. Pienenkin myymälän perustaminen voi siis kestää useamman vuoden.

Kesko ja Hartela ovat yhteistyössä toteuttaneet jo useita kauppakeskuksia ja kauppoja eri puolilla Suomea. − Yhteistyöhanke voi käynnistyä joko Keskon tai Hartelan aloitteesta. Kauppakeskus- ja liikekeskushankkeissa K-ruokakauppa toimii hyvänä veturina ja

on tärkeä hankkeen onnistumiselle. Yhteistyö on hyvin tiivistä ja siihen liittyy paljon asioita hankesuunnittelun ja -kehittelyn lisäksi, kertoo Hartelan Tampereen aluejohtaja Tom Olli. − Kaupan kannalta on tärkeää päästä yhteistyöhön rakentajan kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mieluiten jo ennen kun varsinaista suunnittelua on edes aloitettu.

Yhteistyö Hartelan kanssa on toiminut hyvin.

Kynnys ottaa yhteyttä on erittäin matala ja vastaukset tulevat nopeasti, Jari Alanen toteaa.

Pirkanmaalla seuraavat K-ruokakauppavetoiset kauppakeskukset rakennetaan Valkeakoskelle ja Tampereen Tesoman alueelle.

Valkeakosken ydinkeskustaan rakennetaan noin 9 950 neliömetrin kauppakeskus.

K-citymarketin lisäksi kohteeseen tulee erikoiskaupan myymälöitä. Kauppakeskus valmistuu vuoden 2012 aikana.

Tampereen Tesoma on noin 8 kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta. Tesoman hankkeessa kolme nykyistä liikekiinteistöä yhdistetään kauppakeskukseksi, johon rakennetaan uutta lisätilaa sekä kaupallisille että julkisille palveluille. Kauppakeskuksen koko tulee olemaan noin 25 000 neliömetriä, ja siihen sijoittuu ison ruokakaupan lisäksi noin 40 muuta myymälää. Kauppakeskuksen ensimmäisen vaiheen odotetaan valmistuvan vuonna 2013. − Koko ajan pitää olla useampia hankeaihioita, jotta niitä saataisiin sopivasti myös toteutusvaiheeseen pitkien kaavoitusja lausuntoaikojen jälkeen. Tälläkin hetkellä on useampi kauppahanke piirustuspöydällä, Alanen kertoo.

HARTELA

2011 11

Kunnat velvoitettuja hoitamaan ikääntyvät ihmiset ja purkamaan sairaalamaiset laitokset

Kodinomaisille hoivakodeille kova kysyntä

I

kääntyvälle väestölle suunniteltujen hoivakotien tarve on valtava. Uusimpien suositusten mukaan perinteisiä laitospaikkoja pitäisi purkaa sellaisella aikataululla, että rakentamisen tahti olisi 4 000 hoivakotiasuntoa vuodessa.Tällä hetkellä rakennetaan korkeintaan 2 000 asuntoa vuodessa, sanoo Attendo MedOnen kiinteistökehityspäällikkö Tuomas Terho.

Attendo MedOnen hoivakotien toimintaajatuksena on tarjota hyvä asuinympäristö vanhuksille. Yritys on rakennuttanut 15 hoivakotia ympäri Suomea ja saman verran

12

on suunnitteilla ja rakenteilla. Uusin hoivakoti avasi ovensa huhtikuun alussa Turun Hirvensalossa.

Hoivakodit tarjoavat asukkailleen kodinomaisen, turvallisen ja aktiivisen asuinympäristön.Asunnon ja paikalla valmistetun ruuan lisäksi ne tarjoavat monipuoliset terveys- ja kuntoutuspalvelut. Asukkaita kannustetaan yhteiseen tekemiseen, ja he voivat halutessaan osallistua esimerkiksi ruuan valmistukseen ja leipomiseen. − Jotta asukkaille voidaan tarjota ympärivuorokautista tukea ja hoivaa työllistää

esimerkiksi 60-paikkainen hoivakoti 36 henkilöä kolmivuorotyössä. Myös pienimuotoiset lääkäripalvelut hoidetaan omalla henkilöstöllä. Asukkaiden keski-ikä on noin 85 vuotta.

Terhon mukaan hoivakoteihin on ollut helppo saada työntekijöitä. − Parhaimmillaan hakemuksia on tullut yli 400 yhteen uuteen taloon. Palkkataso meillä on kutakuinkin sama kuin alalla yleensä, mutta suurimpina houkuttimina ovat olleet hoivakotiemme uudet ja toimivat tilat ja se, että kehitämme jatkuvasti toimintaamme.

− Hoivakotiasuntoja tulisi rakentaa 4 000 vuodessa, jotta laitoshoidosta päästäisiin eroon 2015 mennessä, sanoo Attendo MedOnen kiinteistökehityspäällikkö Tuomas Terho. Hoivakodit tarjoavat kodinomaista asumista ja monipuolisia hoivapalveluja.

Kaikilla omat huoneet − Tyypillisin hoivakotimme on 60-paikkainen, ja jokaisella asukkaalla on oma reilun 20 neliön huone ja kylpyhuone. Huoneen perusvarustukseen kuuluvat kiinteät vaatekaapit ja sairaalasänky, joka on tärkeä asukkaan hyvinvoinnin ja hoitajien työergonomian takia. Kodinomaisuutta huoneisiin tuovat asukkaiden omat kalusteet ja taulut, kertoo Tuomas Terho.

Attendo MedOnen oma sisustussuunnittelija on suunnitellut mm. huoneiden ja yhteisten tilojen värimaailman sekä viihtyisyyttä lisäävän valaistuksen. Kaikkien hoivakotien seurustelutilojen kalusteet ovat saman pohjalaisen huonekalutehtaan valmistamia.

Hoivakoti on jaettu neljään erilliseen 15 hengen ryhmäkotiin asukkaiden kunnon ja terveydentilan mukaan. Esimerkiksi dementikoille ja saattohoitoa tarvitseville on omat osastonsa. Kussakin ryhmäkodissa on yhteiset lasitetut parvekkeet ja piha-alueet.

Pihat ovat isoja, ja niissä on ikäihmisille suunnattuja liikuntavälineitä ja muita virikkeitä. Hoivakodin toimintaa tehdään tunnetuksi esimerkiksi järjestämällä yhteispihalla kahvikutsuja asukkaille ja naapurustolle.

Rakentamisen ja asumisen kustannukset − Yhden hoivakodin rakentamiskustannukset ovat meillä noin 100 000 euroa asukasta kohden. Tällä hetkellä rakentamisen valtakunnallinen keskitaso on noin 130 000

euroa. Olemme pystyneet pitämään rakennuttamiskustannukset kurissa määrätietoisen tuotekehittelyn ansiosta. Rakennuksissa ei ole mitään ylimääräisiä monumentteja, mutta ne sisältävät laadukkaat perusratkaisut ja ovat viihtyisiä ja kodinomaisia.

Pienillä asioilla, kuten esimerkiksi väreillä, saadaan paljon aikaan pienellä rahalla, Tuomas Terho sanoo.

Hoiva-asuntojen vuokrat ovat 300–550 euroa kuukaudessa paikkakunnasta riippuen, joten ne oikeuttavat Kelan myöntämään asumistukeen. Ruoka- ja hoivapalveluista muodostuvat kustannukset ovat kunnille noin 100 euroa vuorokaudessa asukasta kohden.

Hoivakodin omistajana on yleensä kunta tai yksityinen kiinteistösijoittaja, joka vuokraa tilat hoivapalveluja tuottavalle Attendo MedOnelle. Yritys on Pohjoismaiden johtava yksityinen terveys- ja hoivapalvelujen tuottaja, joka työllistää Suomessa noin 4 000 ja Ruotsissa noin 7 000 henkilöä.

Valmiista tilaelementeistä Hartela on rakentanut Attendo MedOnelle tähän mennessä seitsemän hoivakotia: kaksi Kuopioon, yhden Raaseporiin, Kempeleelle, Kokkolaan, Hämeenlinnan ja Turkuun.

Maaliskuussa aloitettiin hoivakodin rakentaminen Lohjalla.

Hartela rakentaa hoivakoteja osin elementtitekniikalla, ja vakiomallinen talo tehdään osittain valmiiksi Rauman elementtitehtaalla. Asuinhuoneet ja kylpyhuoneet

tuodaan elementteinä työmaalle, jossa tehdään rakennuksen keskiosa ja ulkopinnoite joko tiilestä tai rappauksesta.

Asuntojen kylpyhuoneet tulevat laatoitusta ja kalusteita myöten valmiina. − Elementtirakentamisen etuna on muun muassa se, että rakennustyö voidaan tehdä hyvissä olosuhteissa sisätiloissa. Näin vältetään kosteusongelmat ja materiaalihukka. Työmaalle ei myöskään tule roskaa eikä työmailta tarvita roskan poiskuljetusta, Terho kiittelee. − Olemme olleet tyytyväisiä Hartelaan rakentajana. Yhteistyö on sujuu hyvin, ja heidän toimintansa on hyvin joustavaa ja palvelualtista. Meillä on aina samat avainyhteyshenkilöt kaikissa rakennusprojekteissa, ja yhteydenpito on hyvin avointa puolin ja toisin. − Hoivatalon rakentaminen kestää 10–12 kuukautta maasto-olosuhteista riippuen.

On tärkeää, että rakentaminen pysyy aikataulussa, sillä asukkaat muuttavat taloon etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti.

Attendo MedOnen asunnot ovat kysyttyjä, ja talot täyttyvät puolen vuoden sisällä.

Asukkaille, heidän omaisilleen ja henkilökunnalle tehdyn kyselyn mukaan kaikki ovat olleet tyytyväisiä hoivakoteihin. − Kyselyssä saimme myös hyviä vinkkejä ja kommentteja, joiden perusteella voimme kehittää edelleen rakennettavia hoivakotejamme. Kyselyn mukaan jotkut asukkaat olivat aluksi vastustaneet hoivakotiin muuttoa, mutta jonkin aikaa asuttuaan he eivät olisi enää halunneet muuttaa muualle.

HARTELA

2011 13

Painiitty – luonnonläheinen kylä Helsingin rajalle

E

spoon Painiittyyn, hieman reilun 10 kilometrin päähän Helsingin keskustasta, rakennetaan uusi kylämäinen asuinalue, joka tarjoaa monimuotoista asumista virkistysalueineen ja julkisine palveluineen.

Noin 46 hehtaarin alue on säilynyt luonnonvaraisena saarekkeena rakennetun ympäristön, Espoon Lintuvaaran, Helsingin Konalan ja Vantaan Uusmäen keskellä.

Alue on pääosin metsittynyttä entistä peltoa ja niittyä mutta sieltä löytyy myös korkeita kallioita ja kallionaluslehtoja.

Painiittyyn rakennetaan kylämäistä asutusta noin 2 000 asukkaalle, ja puolet alueesta jätetään edelleenkin viheralueeksi. Runsaat viheralueet ja alueelle tehdyt ulkoilureitit valaistuine hiihtolatuineen ja lenkkipolkuineen toimivat sekä tulevien asukkaiden että koko lähiseudun ulkoilualueena.

Pientalot lämpiävät maalämmöllä Seuraavan 5–7 vuoden aikana Hartela rakentaa alueelle noin 80 000 kerrosneliömetriä asuntoja. Alueelle rakennetaan myös noin 10 000 kerrosneliömetriä julkisten palveluiden tiloja.

Asuintalot ovat pääosin kaksikerroksisia

pientaloja, paritaloja tai rivitaloja. Alueen keskellä on kolmessa korttelissa kolmi- tai nelikerroksisia kerrostaloja, joista yhteen valmistuu vanhemmalle väelle suunnattuja asumisoikeusasuntoja.

Ensimmäiset kaksikymmentä toisiinsa kytkettyä pientaloa valmistuvat tänä kesänä.

Asuntoja on tällä hetkellä myynnissä Painiitynportti- ja Heikunankulma -nimisissä taloyhtiöissä.

Nyt myynnissä olevat asunnot lämpiävät maalämmöllä. Lämpö tulee kaikkiin taloihin omalle tontille tehdystä kentästä, johon on porattu syvät kaivot. Koeporauksissa maaperä todettiin hyväksi maalämmölle, joka sopii erityisen hyvin lämmönlähteeksi myös asuntojen vesikiertoiseen lattialämmitykseen.

Vastaavia yhtä laajoja maalämmitysjärjestelmiä ei ole Espoossa muita. Pilottikohteessa VTT ja GTK olivat mukana selvittämässä maaperän lämmönjohtavuutta. Pitkällä aikavälillä maalämmön uskotaan tulevan asukkaille kaukolämpöä edullisemmaksi.

Asumistoiveet suunnittelun lähtökohtana Painiityn suunnittelun ensimmäisessä vaiheessa kerättiin runsaasti tutkimustietoa.

Haluttiin tietää, mitä kaikkea ihmiset toivovat asumiselta ja asuinalueeltaan. Aluetta rakennetaan nyt näiden toiveiden mukaisesti: on väljyyttä, riittävästi leikkipaikkoja ja lyhyt matka lenkkipoluille. Asunnot soveltuvat joustavasti monenlaisten perheiden käyttöön.

Tavoitteena on rakentaa pääkaupunkiseudulle ”meidän kylä”, jossa asukkaat tuntevat toisensa ja nauttivat kylämäisen asumisen eduista kuten turvallisuudesta, viihtyvyydestä ja vihreydestä.

HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011

TIESITKÖ ETTÄ

Liikevaihtoennuste 370 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 100 Perustettu vuonna 1942

• Vuonna 1942 Emil Hartela ja Vilho Heinonen perus tivat Turussa ”huoneenrakentamiseen” erikoistuneen Urakoitsijat Oy:n. Toiminta laajeni pääkaupunkiseudulle, jossa perustettiin vuonna 1959 nykyinen konsernin emoyhtiö, Rakennusosakeyhtiö Hartela.

• Jo 1960-luvun alussa Hartela vakiinnutti asemansa Suomen kymmenen suurimman rakennusliikkeen joukossa.

• 1970-luvun lopulla Hartela aloitti vientitoiminnan Lähi ja Kaukoitään. Sittemmin Hartela on laajentanut liike toimintaansa Suomen lähialueille Venäjälle ja muihin IVY-maihin. Ulkomaan toimistot ovat Moskovassa, Pietarissa ja Harkovissa.

• Hartela on myös Suomen suurimpia talotekniikkaurakoitsijoita.

etunimi.sukunimi@hartela.fi toimitilat@hartela.fi www.hartela.fi

Lähellä kulkevan Kehä I:n, Leppävaaran juna-aseman ja alueen läpi kulkevan bussilinjan ansiosta Painiitystä on hyvät julkiset yhteydet eri suuntiin. Painiitystä pääsee kätevästi kulkemaan myös kevyenliikenteen väyliä pitkin.

Alueelle on tulossa lähipalveluja, koulu ja päiväkoti. Laajemmat kauppakeskuspalvelut löytyvät parin kilometrin päästä joko Leppävaaran Sellosta ja Konalan Ristikosta.

Asuinalueen kaavavaiheen suunnittelu on tehty yhteistyössä Arkkitehtitoimisto Larkas & Laineen kanssa.