Hartela 2/2012

Syksy 2012

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Turun henkinen ilmapiiri kasvanut Turkuun uusia kaupunkikeskuksia

Pääkaupunkiseudun uudet yrityspuistot

Uudet energiamääräykset korostavat talotekniikkaa

Hartela uudisti konsernirakenteensa

H

artelan 70 toimintavuoden kuluessa on rakentaminen muuttunut paljon. Meille hartelalaisille on ollut aina tärkeää pysyä kehityksessä mukana, varsin usein ihan sen kärjessä. Perinteisen ammattiosaamisen yhdistäminen kykyyn omaksua uusia asioita on tuonut meidät menestyksellä läpi kaikkien vuosikymmenten.

Eräässä suhteessa Hartela on kuitenkin ollut useimpia kilpailijoitaan konservatiivisempi: konserniuudistuksia olemme tehneet vain harvoin ja harkitusti. Niitä ei yrityksen historiaan mahdu kovinkaan monta.Viime vuonna päätettiin pitkän esisuunnittelun jälkeen ajanmukaistaa konsernirakennetta ja muodostaa konsernin ohjausta ja keskitettyjä konsernipalveluja varten erillinen hallinnointiyhtiö – Hartela-yhtiöt Oy. Konsernin emoyhtiönä aiemmin toimineen Rakennusosakeyhtiö Hartelan osittaisjakautumisen myötä Hartela-yhtiöt Oy on nyt konsernin uusi emoyhtiö. Rakennusosakeyhtiö Hartela jatkaa entiseen tapaan pääkaupunkiseudulla ja Päijät-Hämeessä rakentavana yhtiönä.

Rakentaminen on hyvin paikallista toimintaa. Siksi me Hartelassa pidämme usean eri alueellisen ja liiketoiminnallisen yhtiön konsernirakennetta hyvänä. Konserniyhtiöt vastaavat jatkossakin operatiivisesta liiketoiminnastaan. Joitain toimintoja voidaan hoitaa tehokkaimmin keskitetysti, ja näitä toimintoja on nyt siirretty konsernin emoyhtiön hoidettavaksi.

Ajanmukaistetulla konsernirakenteella parannamme tulevaisuuden kilpailukykyämme. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen koko konsernissa, tehokkaat prosessit sekä entistä haluttavammat tuotteet saavutetaan helpommin laajalla yhteistyöllä.

Heikki Hartela Hartela-yhtiöt Oy toimitusjohtaja

2

4

Turku kasvaa pääkaupunkivuoden vauhdittamana

6

Uudessa Linnakaupungissa näkyy alueen teollinen historia

8

TNS Gallupille käyttäjälähtöiset toimitilat

10

Uusia toimitiloja pääkaupunkiseudun parhaille kasvupaikoille

12

Talotekniikan merkitys kasvaa uusissa energiamääräyksissä

14

Naantalin asumisoikeusasunnot passiivitalon ominaisuuksilla

Hartela syksy 2012. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2,

PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto Princeps Oy, info@princeps.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin ULKOASU Sanna Moisio Kannen kuva Bo Stranden ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy

Turun Logomoon uusi ravintola Vanhassa VR:n konepajassa on nyt uusi Kitchen-ravintola. Ravintolassa on enimmillään 250 asiakaspaikkaa. Logomon viiden salin tapaan myös ravintolatila on muuntuva ja voidaan muuttaa hetkessä tapahtumaravintolaksi tai klubiksi. Ravintolaa pitää turkulainen Sunborn Catering. Logomon isossa salissa järjestetään tänä vuonna yhteensä noin 350 erilaista tapahtumaa. Sähköisen keinoakustiikan keinoin tila voidaan sovittaa yhtä hyvin oopperalle kuin rockille.

Logomo sai Turun kulttuuripääkaupunkivuonna laajalti kansainvälistäkin julkisuutta. Kun New York Times valitsi Euroopasta 36 kohdetta, joissa kannattaa käydä, Logomo oli yksi niistä. Logomon luovan alan työpaikkojen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Mikäli olet kiinnostunut uudenlaisesta, inspiroivasta työympäristöstä, ota yhteyttä Olli Rosenbergiin (olli.rosenberg@hartela.fi).

Uusi voimalaitos A. Ahlströmin kulttuurihistorialliseen maisemaan Hartela rakentaa Noormarkussa A. Ahlströmin ruukkialueelle uutta vesivoimalaitosta. Voimalaitoksen erikoisuus ovat kalaportaat, jotka auttavat kalojen nousua Noormarkunjoen latvavesille. Vesivoimala tuottaa energiaa yli oman tarpeen, ja ylijäävä sähkö myydään sähkömarkkinoille. Vesivoimalan investointi kuuluu Ahlströmin perheyhtiön pitkän aikavälin suunnitelmiin samoin kuin ruukkialueen ja sen rakennuksista huolehtiminen. Noormarkun ruukki perustettiin vuonna 1806.

Asuin- ja liiketaloalue keskelle Kaarinaa Kaarinan keskusta muuttuu oleellisesti, kun kaupungin keskeisellä paikalla oleva tyhjä tontti rakennetaan. Uudet asuinkorttelit muodostuvat muurimaisesti suojaavista kerrostaloista ja sisäosien aukiota ympäröivistä monimuotoisista kerrostaloista. Kaupunkikuvallisena ajatuksena on vaihteleva veistoksellisten kappaleiden suunnitelma ja läpikuljettava elävä kaupunki.

As Oy Eerikinpiha on alueen ensimmäinen asuin- ja liiketalo, ja se valmistuu vuoden 2014 alkupuolella.

Porvoon Taidetehdas vihittiin käyttöön Porvoossa Taidetehtaan Kauppakujan avajaisia juhlittiin yleisötapahtumassa 9. elokuuta. Kutsuvierastilaisuudessa 13. elokuuta pääministeri Jyrki Katainen vihki Porvoon Taidetehtaan virallisesti käyttöön. Uudistetussa Porvoon Taidetehtaassa on mm. konserttisali, näyttelytiloja, taiteilijoiden työhuoneita, kokous- ja kongressitiloja, ravintoloita, elokuvateatteri sekä Kauppakuja. Taidetehtaan syksy on täynnä konsertteja, tapahtumia, teatteria ja näyttelyjä.

Tapahtumakalenteri on osoitteessa www.taidetehdas.fi.

Painiittyyn maalämpöisiä pientaloja Espoon Painiittyyn on rakenteilla pientaloja, joihin tulee yhteensä 16 asuntoa. Helsingin rajalla sijaitseva Painiitty on uusi kaupunginosa, joka rajoittuu idässä Vanhaan Hämeenkyläntiehen ja lännessä Kehä I:een. Hartela rakentaa alueelle noin 80 000 kerrosneliömetriä asuntoja. Asuntojen energialähteenä käytetään maalämpöä ja asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys.

Painiittyyn tulee rakennettavaksi myös noin 10 000 kerrosneliömetriä julkisten palveluiden tiloja, mm. päiväkoti ja koulu.

HARTELA

2012

3

− Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko Etelä-Suomen pitäisi olla yhtenäinen työssäkäyntialue, Aleksi Randell esittää.

Teksti: Kirsti helin | kuvat: henrik helin, JARI GRÖNROOS

Kasvuhakuinen Turku

-T

urun isännöimä Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 onnistui yli odotusten, ja jätti jatkuvan kasvun päälle, sanoo Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.

Kulttuuripääkaupunkivuoden aikana järjestettiin yhteensä 8 000 tilaisuutta ja tapahtumaa, joissa kävi yhteensä yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Turku oli sekä kansallisesti että kansainvälisesti hyvin esillä sellaisissakin kansainvälisissä tiedotusvälineissä, joihin Suomi harvoin pääsee. Medianäkyvyyden arvoksi on arvioitu lähes 60 miljoonaa euroa, josta ulkomainen osuus on 20 miljoonaa.

Randellin mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden tärkein anti pidemmällä aikavälillä on kaupungin henkisen ilmapiirin kasvu. − Huo-

4

mattiin, että eri toimijoiden yhteiset panostukset kannattavat ja että yhteisvoimin kaupunki voi kehittyä ja uudistua.

Kaupungin kasvutavoitteet Turun asukasluku on tällä hetkellä 178 000 ja tavoitteena on saada vuosittain 1 400 asukasta lisää siten, että vuonna 2035 asukasmäärä olisi 203 000. Samalla aikavälillä tavoitteena on saada kaupunkiin 20 000 uutta työpaikkaa. Viime vuosien lukujen perusteella kumpikin tavoite näyttää realistiselta.

Turun vahvuuksia ovat monipuolinen elinkeinorakenne ja laaja-alainen koulutustarjonta sekä lääke- ja bioalan tutkimustoiminta. Isoimpia toimialoja ovat meriteollisuus, metalliteollisuus

ja bioalat. Matkailu on nousussa, samoin kuin luovien alojen toiminta.−Turkuun syntyy tätä nykyä paljon uusia yrityksiä, ja haasteena on saada ne kasvamaan ja kansainvälistymään, Randell toteaa. − Parhaillaan on käynnissä selvitys, jolla kartoitamme, millaista liiketoimintaa yritykset kaipaisivat rinnalleen kasvun ja kansainvälistymisen tueksi. Selvityksen pohjalta otamme yhteyttä valikoituihin yrityksiin ja houkuttelemme niitä sijoittumaan Turkuun. − Turkulaista osaamista edustavat niin korkeakouluista valmistuvat kuin kokeneet meri- ja metalliteollisuuden ja IT-alan ammattilaiset. Kaupunki tarjoaa turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön sekä suomalaisittain ainutlaatuisen kaupunkikulttuurin.

Asuminen Turussa on huomattavasti pääkaupunkiseutua edullisempaa, ja etäisyys Helsingistä mahdollistaa työssäkäynnin molempiin suuntiin.

Turun työpaikkaomavaraisuus on tällä hetkellä 124 % eli suuri joukko naapurikuntien asukkaista käy Turussa töissä. Verotulojen saaminen kaupunkiin olisi tärkeää, jotta kaupunki pystysi tarjoamaan asukkailleen lakisääteiset palvelut sekä kehittämään asumista ja palveluja. Tähän odotetaan ratkaisua mm. meneillään olevilla valtionosuusjärjestelmän, kuntalain ja kuntarakenteen uudistushankkeilla.

Randell toteaa, että kilpailukykyä ei synny, jos asioita yritetään ratkaista vain pienen alueen sisällä. − Jotta Suomi pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, koko EteläSuomen pitäisi muodostaa yhteinen työssäkäyntialue. Pääkaupunkiseutu, Turku ja Tampere pitäisi yhdistää entistä nopeammilla raide- ja tieyhteyksillä. Keskeisin ratkaisu on suunniteltu oikorata Turusta Helsinkiin.

Tehdasalueiden uusi elämä Turussa maankäytön strateginen johtaminen ja kytkeminen kaupungin elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin kuuluu entistä vahvemmin kaupungin johdon tehtäviin.

Kaupunginjohtaja Randell myöntää, että Turussa on ongelmana vapaan maaalueen riittämättömyys etenkin pientaloasumiseen. Saarilla olisi vielä tilaa, mutta niiden kaavoittaminen on haasteellista.

Kaupungin kehällä on vanhoja teollisuusalueita, ns. brownfield-alueita, joita ollaan nyt kehittämässä asuin- ja työpaikkaalueiksi. Hyvä esimerkki entisen teollisuusrakennuksen muuttamisesta uudenlaiseen käyttöön on kulttuuripääkaupunkivuonna tutuksi tullut Logomo. Vanhat veturitallit ovat nousseet suosituksi kulttuuritapahtumien keskukseksi, ja parhaillaan niitä laajennetaan luovien toimialojen työpaikaksi.

TURKU syntyi 1200-luvun lopussa nykyiselle paikalleen asukkaita Turussa 178 000, koko kaupunkiseudulla 330 000 maapinta-ala 93, 3 km2 vesialueiden pinta-ala 213,2 km2 rautatieyhteys Helsinkiin ja Tampereelle moottoritie Turusta Helsinkiin, ajoaika noin 1 h 45 min kansainvälisiä henkilöliikenteen lentoja 10 kaupunkiin, matkustajia noin 400 000 vuodessa suurimmat yritykset: Bayer Schering Pharma, Wallac, Orion Pharma, STX Europe, Elomatic, Teleste, Turun Osuuskauppa, If Vahinkovakuutusyhtiö, Fläkt Woods, TS-Yhtymä, Hartela, Sandvik Mining and Construction

Tulevaisuuden isoja rakennuskohteita ovat Turun ammattikorkeakoulun kampus Kupittaalla, Linnakaupunki Turun linnan läheisyydessä, Ratapiha-alue matkailukeskuksineen ja Skanssin alue Helsingin moottoritien varressa. − Aikaisemmin aluesuunnittelussa tavoitteena oli saada vain yhden toimialan yrityksiä samalle alueelle. Nyt suunnitellaan alueita, joissa on eri alan yrityksiä ja asumista sekä palveluja ja elämää myös iltaisin, Randell sanoo. − Uusien alueiden suunnittelun ohella kaupungin vanhaa keskustaa täydennysrakennetaan ja sen kaupallista toimintaa kehitetään. Tähän mennessä Aurajoen rannat on saatu kauniiksi ja niistä on muodostunut kaupunkilaisten olohuone ja suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Seuraavaksi on ratkaistava torin alue ja vapautettava katualueita autoilta kävelylle. − Uusien alueiden kaavoitusprosessi kestää yleensä useita vuosia ja vaatii hyvää suunnittelua. Esimerkiksi tulevan Linnakaupungin suunnittelu käynnistyi jo lähes kymmenen vuotta sitten. Hartela on ollut kaupungille tärkeä kiinteistökehittäjä, joka paikallisena toimijana pystyy kehittämään kaupunkia pitkäjänteisesti ja vakavaraisena toimijana myös kantamaan osan riskeistä.

Hyvänä esimerkki Turun kaupungin ja Hartelan yhteistyöstä on Logomo.

ALEKSI RANDELL syntynyt 1975 Turussa Heidekenillä kasvanut yrittäjäperheessä valtiotieteen maisteri, Turun yliopisto Turun kaupunginjohtaja 1.9.2010 alkaen Aikaisempia työtehtäviä: Turun kaupunginhallituksen puheenjohtaja viestintäministerin erityisavustaja, liikenne- ja viestintäministeriö Luottamustehtäviä: Suomen Kuntaliiton valtuuston varapuheenjohtaja Turku Science Park Oy:n hallituksen jäsen asuu Turun keskustassa naimisissa, vaimo Johanna Lukola-Randell harrastukset: kuntourheilu, pyöräily, hiihto, salibandy, golf, purjehdus

HARTELA

2012

5

Teksti: Kirsti helin | kuva: henrik helin, cederqvist&jäntti arkkitehdit

Turun linnan kupeeseen uusi kaupunginosa

M

onipuolisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, ekologisuus, merellisyys. Näillä sanoilla kuvataan Turun paraatipaikalle lähivuosina rakennettavaa uutta kaupunginosaa, Linnakaupunkia.

Turun keskustan, Turun linnan, matkustajasataman ja Iso-Heikkilän yhdistävä Linnakaupunki on pinta-alaltaan kaikkiaan 270 hehtaaria. Kaavan alueelle lasketaan muuttavan 25 000 asukasta ja yli 20 000 työpaikkaa. Asunnot ovat sekä vuokra-asuntoja että vapaarahoitteisia.

Alue sijaitsee vain parin kilometrin päässä Turun ydinkeskustasta, ja tavoitteena onkin laajentaa Turun keskustaa satamaan saakka ja yhdistää Turun linna ja matkustajasatama luontevaksi osaksi kaupunkia. Linnan ympäristöön on suunniteltu myös uutta vierailukeskusta.

Nykyinen Juhana Herttuan puistotie laajennetaan leveäksi bulevardiksi, joka kulkee koko alueen läpi. Suunnitelmiin sisältyy myös pikaraitiotie, joka yhdistäisi sataman ja kaupungin ydinkeskustan ja palvelisi Linnakaupungin sisäistä liikennettä.

Syyskuussa valmistuneen selvityksen mukaan Turun pikaraitiotien ensimmäisiä kohteita olisivat Linna-

6

kaupungin lisäksi Skanssin alue, jota Hartela on parhaillaan rakentamassa. Molemmat alueet tiivistävät seudun yhdyskuntarakennetta ja tarjoavat kestävää kaupunkimaista elämäntapaa.

Turun kaupungin suunnittelukumppaneina Linnakaupungin rakennushankkeessa ovat Hartela ja YIT. Maa-alue on pääosin Turun kaupungin omistuksessa.

Elämää päivin ja öin − Linnakaupungista luodaan omaleimainen alue, joka tarjoaa asumisen ja työssäkäynnin lisäksi vapaaajan aktiviteetteja ja palveluja. Ajatuksena on rohkaista ihmisiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, mutta tarjota myös rauhallista ympäristöä, puistoja ja viheralueita, kuvaa Hartela Oy:n toimitusjohtaja Kari Mäkelä. − Meren ja Aurajoen läheisyys näkyy suunnittelussa mm. siten, että asunnoista avautuu näköaloja merelle, satamaan ja saaristoon. Meren ja saariston tarjoamat virkistys- ja harrastusmahdollisuudet lisäävät myös asuinalueen kiinnostavuutta.

Tavoitteena on parantaa Turun linnan ympäristöä

Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana tulevaa kauppakeskusta.

sekä uudistaa vajaassa käytössä olevia ja huonokuntoisia teollisuusalueita tehostamalla maankäyttöä ja muuttamalla osa teollisuusrakennuksista asumiskäyttöön.

Turun linna on ollut suunnittelun lähtökohtana, ja sen liepeillä rakentaminen on tarkoitus pitää matalana kun taas kauempana linnasta rakennukset ovat 8–12-kerroksisia.

Onpa alueelle suunniteltu rakennettavaksi jopa 35-kerroksinen asuin-/toimitalo.

Teollisuusmiljöö uuden innoittajana Hartelan hallinnassa on tällä hetkellä noin seitsemän hehtaarin maa-alue ja rakennusoikeutta noin 70 000–90 000 kerrosneliömetriä. Nykyisin alueella on vanhaa teollisuustoimintaa, autopurkamoja, konekorjaamoja ja kuljetusliikkeitä, jotka siirtyvät muualle.

– Haluamme säilyttää teollisuusrakennusten parhaita osia ja luoda näin historiallista ja vaihtelevaa miljöötä asuintaloihin ja toimitiloihin. Muun muassa entisen Rettigin tupakkatehtaan kaarihalleja säilytetään osana rakennettavaa 25 000 kerrosneliömetrin kauppakeskusta, joka toimii alueen keskuksena, kertoo Mäkelä. − Tavoitteena on, että rakentaminen voitaisiin aloittaa vuosina 2014–2015. Näin ison alueen kaavoitus vie vähintään puolitoista vuotta, mikäli siihen ei kohdistu valituksia.

Turun muut isot kehityshankkeet Linnakaupungin suunnittelu on Hartelan isoimpia hankkeita Turussa. Muita isoja hankkeita ovat Skanssin alue, Ratapihaalueella kultturikeskus Logomo sekä Turun lentokentän logistiikka-alue.

Turun ja Kaarinan rajalle vuonna 2009 avatun kauppakeskus Skanssin viereen rakennetaan parhaillaan kerrostaloja 250 asukkaalle. Ensimmäisen asuinkorttelin ensimmäinen talo valmistuu lokakuussa 2012 ja toinen keväällä 2013. Myös kauppakeskuksen laajentamissuunnitelma etenee Skanssin kaupunginosaa kehitetään kokonaissuunnitelman pohjalta, jonka kaavoitus etenee parhaillaan. Skanssi profiloituu korkealuokkaista kaupunkiasumista arvostavien lapsi- ja pienperheiden asuinalueena. Alueelle on tavoitteena rakentaa asunnot 5 000 asukkaalle.

Uuden kaupunginosan toteuttamista on vauhdittanut Turun ja Kaarinan yhteistyönä laadittu Skanssin ja Piispanristin osayleiskaava, joka käsittää yhteensä 560 hehtaarin alueen kaupunkien rajalla.

Suurin muutos koskee Skanssin aluetta.

Turun ratapiha-alueelle on suunniteltu matkakeskuksen lisäksi asuntoja, kaupallisia palveluja ja toimistotiloja.

Alueen rakentaminen tukee koko keskustan kehittymistä. Ratapihan ensimmäiset rakennuskohteet ovat pysäköintitalo ja ylikulkusilta Logomoon. Niiden rakentaminen voidaan aloittaa 2014– 2015, mikäli kaava valmistuu suunnitellussa aikataulussa.

Turun logistista vetovoimaisuutta parannetaan lentokentän viereen rakennettavalla logistiikka-alueella. Alueelle on suunniteltu yhteensä noin miljoona kerrosneliömetriä erikokoisia logistiikkatiloja. Turun seudulle houkutellaan sekä tavaran jakelukeskuksia että yrityksiä, jotka käyttävät logistiikkapalveluja.

Alueen logistista asemaa tukevat hyvät lento- ja laivayhteydet, Turku-Tampereen junarata sekä moottoritie Helsinkiin.

Alueella toimii jo kymmenkunta logistiikkayritystä.

HARTELA

2012

7

TEKSTI: Tiina Ruulio | Kuvat Noora Lehtovuori

– Käyttäjälähtöisyys meni trendien edelle, toteavat henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä ja toimitusjohtaja Reijo Mesimäki.

TNS Gallup muutti uusiin tiloihin Keilaniemeen Suomen suurin markkinatutkimusyritys TNS Gallup muutti elokuussa Swing Plus -toimitaloon Espoon Keilaniemeen.

M

uutto kivenheiton päästä Tapiolasta oli päätepiste pari vuotta sitten alkaneelle projektille, jossa TNS Gallup ryhtyi suunnittelemaan itselleen uusia tiloja yhdessä rakentajan ja sisustusarkkitehtien kanssa. Tilojen suunnittelu haluttiin tehdä huolellisesti, sillä asiantuntijaorganisaatiolle muutto koppikonttorista avokonttoriin ei ole välttämättä aivan helppoa. Omasta työhuoneesta luopuminen on iso asia.

Sinänsä TNS Gallupin muutto oli lähestulkoon välttämättömyys, sillä vanha toimitila Espoon Tapiolassa oli tullut elinkaarensa päähän.

– Olemme nyt puolta pienemmissä, runsaan 3 000 neliön tiloissa, joissa jokaisella on kuitenkin oma työpisteensä. Uudet tilat piti miettiä sen kautta, mitä liiketoimintamme todella merkitsee ja mitä ihmiset tarvitsevat työtilojensa suhteen, kertoo henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä TNS Gallupista.

Siis ensin tuli oma ajatus eli käyttäjälähtöisyys ja vasta sen jälkeen erilaiset trendit toimitilasuunnittelussa.

8

Jokaisen TNS Gallupin työntekijän oma henkilökohtainen tila on tällä hetkellä suurempi kuin ennen, kun hukkaneliöitä ei ole.

– Olennaista oli, että henkilöstö sai itse osallistua työpaikkansa suunnitteluun heti projektin alkaessa workshopeissa. Kaikista muuttoon liittyvistä asioista puhuttiin avoimesti. Muutos oli iso ja ennakkoluulot vahvat.

Valoa ja maisemia Valo, maisemat ja pinkkiharmaat sohvaryhmät sekä bränditunnukset ovat TNS Gallupin toimiston selvimmin erottuvat piirteet.

TNS Gallupin toimitusjohtajan Reijo Mesimäen mukaan uusissa tiloissa on hyvä hengittää, tehdä töitä, innovoida uutta ja olla tehokas. Muuttaminen avokonttoriin oli hänelle sinänsä helppoa, sillä hän on tehnyt töitä vastaavissa tiloissa aiemminkin työuransa aikana.

– Se, että ikkunasta näkee vähän kauemmas, tekee ajattelulle hyvää.

Budjetti piti paremmin kuin hyvin Toimitusjohtajan työpöytä on sijoitettu kolmanteen kerrokseen. – Istun nurkassa, mutta en suinkaan johtajan nurkkahuoneessa, hän vitsailee.Vain palkka-asioista vastaavalla henkilöllä on oma erillinen työhuoneensa.

Mesimäki on enemmän kuin tyytyväinen siihen, että toimitilaprojekti pysyi hyvin budjetissa. – Kustannustaso on nyt sellainen, että laadusta ei tarvinnut tinkiä tilojen toimivuuden kustannuksella.

– Ihmiset pystyvät kohtaamaan toisensa sujuvasti työpäivän kuluessa ja ratkomaan erilaisia ongelmia.Tarvittava työrauha on toteutettu akustiikan keinoin. Meillä on paljon erilaisia kohtaamispaikkoja, jolloin perusbyrokratiaan kuuluvia neuvotteluhuoneiden varaamisia ei tarvita, Mesimäki jatkaa.

Myös ympäröivä maailma eli tässä tapauksessa Espoon Keilaniemi ja Otaniemi vaikuttavat isoon kuvaan. – On selvää, että tänne on sijoittunut lukuisia mielenkiintoisia yrityksiä. Lähinaapurina samassa 5 400 neliön toimistorakennuksessa on Huhtamäki.

Erikseen ja yhdessä Eri tutkimusalojen, kuten median, päivittäistavarakaupan tai vaikkapa poliittisen mieli-

pideilmaston tutkijat istuvat uusissa tiloissa lähellä omia tiimejään.Toisaalta tiimit toimivat tänä päivänä yhä enemmän myös lomittain, joka sekin on vaikuttanut omalta osaltaan työpisteiden sijoitteluun.

– Asiantuntijatyötä tekevät ihmiset eivät pysty käyttämään koko ajan aivojaan täysillä.

Sitäkin syystä työpaikalle tarvitaan luontevia kohtaamispaikkoja, joissa voidaan hengähtää hetki ja innovoida yhdessä, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä jatkaa.

Kun tiimit pystyvät tapaamaan joustavasti, säästyy myös aikaa. Mesimäki uskookin, että uudet tilat vaikuttavat suotuisasti TNS Gallupin liiketoimintaan tiukassa markkinatilanteessa, jonka vahvin vastapeluri on haastateltavien ihmisten aikapula.

– Uusissa moderneissa tiloissa on helpompi toimia tehokkaasti, toimitusjohtaja toteaa.

Nykyisin kansainväliseen Kantar Groupiin kuuluvalla TNS Gallupilla on Suomessa

pitkä, vuoteen 1945 ulottuva historiansa.

– Olemme ylpeitä historiastamme, toimitusjohtaja sanoo. Samalla hän kiteyttää yrityksensä tulevaisuuden suunnan yhteen ajatukseen: – Meidän pitää pystyä tuottamaan asiakkaille kasvun mahdollisuuksia luotettavan tiedon avulla. Historia näkyy muun muassa uusissa neuvottelutiloissa, jonne on tuotu vanhan Suomen Gallup Oy:n aikaisia vanhoja huonekaluja Tapiolasta.

Uusiin tiloihin muutti noin 150 TNS Gallupin toimihenkilöä. Suurin osa TNS Gallupin tekemästä 1,3 miljoonasta tutkimushaastattelusta tehdään kuitenkin Tampereen haastattelukeskuksessa.

Espoossakin toki myös haastatellaan ja hoidetaan rekrytointeja, mutta ennen kaikkea tehdään asiakastyötä tutkimusyksiköissä.

Myös kvalitatiivisen tutkimuksen testaukselle saatiin toimivat ja näyttävät tilat.

Ympäristötietoinen toimisto Uusissa tiloissa on entistä helpompi toimia WWF:n Green Office -vaatimusten mukaisesti esimerkiksi sähkönkulutuksen ja lajittelun suhteen. TNS Gallup sitoutui tähän toimistoille tarkoitettuun ympäristöjärjestelmään neljä vuotta sitten.

Uusi toimisto on, uskomatonta kylläkin, myös edullisempi kuin vanha.

– Satsasimme erityisesti ergonomiaan, kun työpisteet uusittiin. Pöytiä voi säätää sähköisesti oikeastaan mielin määrin. Meillä on pitkiä työuria ja panostamme työhyvinvointiin, henkilöstöjohtaja Eila Onniselkä sanoo.

Reijo Mesimäki jatkaa samasta teemasta: On myös asiakkaan etu, että henkilöstömme voi hyvin.

Henkilöstö osallistui tiiviisti uusien toimitilojen suunnitteluun. Kuvassa toimialajohtaja Kirsi Maste ja johdon assistentti Johanna Sjöblom.

HARTELA

2012

9

Teksti: Kirsti helin | kuva: henrik helin

E-luku kertoo kokonaisenergiankulutuksen

COPYRIGHT C PÖYRY

Hartela tekee yhteistyötä Pöyryn energiatehokkuusasiantuntijoiden kanssa. Parhaillaan haetaan yhdessä energiatehokkaita ratkaisuja mm. Espoon Keilaniemeen rakennettavaan toimistotalo Keilaranta Toweriin.

Keilaranta Towerin energia- ja olosuhdesimuloinnit toteutetaan IDA-ICE ohjelmistolla.

U

udet energiatehokkuutta parantavat rakentamismääräykset astuivat voimaan heinäkuussa 2012.

Määräysten tarkoitus on ohjata entistä ekologisempaan energiankäyttöön ja suosia energiamuotoja, jotka aiheuttavat vähemmän haittaa ympäristölle.

Tavoitteena on noin 20 % energiatehokkuuden parannus aiempaan määräystasoon verrattuna. Energiatehokkuuden paranemisen ajatellaan tapahtuvan ensisijaisesti niin, että siirrytään kokonaisenergiatarkasteluun ja asetetaan sille vaatimukset, jolloin nykyisiä rakennuksen vaipan ja 10

ilmanpitävyyden vertailuarvoja ei tarvitse muuttaa. − Rakenteita parantamalla ei saavuteta enää paljoakaan energiansäästöä etenkään toimistorakennuksissa. Tähän asti on pääasiassa kiristetty rakennusten tiiviysvaatimuksia. Passiivitaloilla saavutetaan säästöjä, mutta sama säästö voidaan saavuttaa myös talotekniikalla, sanoo Pöyryn energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen. − Talotekniikka on saamassa sille kuuluvan painoarvon, kun kaikki energiansäästöratkaisut pannaan samalle viivalle.

Näin voidaan valita hankekohtaisesti kus-

E

Energiatehokkuusasiantuntija Mika Kovanen on tyytyväinen, että uusissa energiamääräyksissä talotekniikka on saanut sille kuuluvan painoarvon.

E-luKU tannustehokkaimmat energiaratkaisut.

Energiaa voidaan säästää esimerkiksi tehokkaalla lämmön talteenotolla, LVItekniikalla sekä tarpeenmukaisesti ohjautuvalla ilmanvaihdolla ja valaistuksella.

Lämpöhäviöistä kokonaisenergiatarkasteluun

Uusien energiamääräysten keskeinen muutos on se, että siirrytään tarkastelemaan rakennusten kokonaisenergian kulutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rakennusten kokonaisenergiankulutukselle määrätään rakennuskohtainen yläraja, joka ilmaistaan niin sanotulla E-luvulla (kWh/m2). E-luku tarkoittaa rakennukseen ostettavaa energiaa kerrottuna käytettyjen energiamuotojen kertoimella. − Uudessa E-luvussa kiinnitetään huomiota rakennusten käytön sijaan energian lähteeseen ja rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin. Tämä helpottaa samantyyppisten rakennusten energiavertailua. Asiaa voi verrata vaikkapa auton polttoaineen testikulutuslukemiin. Polttoaineen kulutushan riippuu paljolti ajotavasta, Kovanen kuvailee.

E-luvun laskennassa huomioidaan rakennuksen kuluttaman energian määrän lisäksi energian tuotantomuoto. Kaukolämmön ja uusiutuvan energian, kuten maalämmön tai pellettien käyttäminen talon lämmitykseen pienentää E-lukua.

Jos rakennuksen tarvitsemasta sähköenergiasta osa tuotetaan omalla tontilla esimerkiksi auringon tai tuulen avulla, tuotanto hyvitetään laskennassa ja se vähentää ostettavaa energian määrää ja siten pienentää E-lukua. − E-luvun laskennassa sähkönkulu-

tuksen kerroin on suurin, joten esimerkiksi valaistuksen optimoinnilla voidaan säästää huomattavasti energiaa. Esimerkiksi passiivitalo, jossa on pelkästään sähköinen ilmanvaihtolämmitys, on E-luvultaan samanarvoinen tai jopa huonompi kuin tavallinen omakotitalo, jonka energian lähteenä on maalämpö. Myös sillä on merkitystä, kuinka tehokkaasti maalämpöpumppu käyttää sähköä, Mika Kovanen sanoo.

Energiatehokkuus hankesuunnitteluun

− Suurimman hyödyn uusi E-luku tuo rakennushankkeiden suunnitteluprosessiin. Jatkossa energia-asiat otetaan entistä paremmin huomioon jo suunnittelun alkuvaiheessa, uskoo Mika Kovanen. − Energiatehokas rakentaminen nostaa rakentamiskustannuksia keskimäärin 3-5 %, mutta rakennuksen käyttäjälle energiatehokas talo tuo säästöjä pidemmällä aikavälillä.

Energianlähteen ja talotekniikan lisäksi energiatehokkuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen ilmansuunnat, aurinkosuojaus, kylmäsiltojen minimointi ja tarpeen mukaisesti ohjattujen teknisten järjestelmien käyttö. Toimistorakennuksissa ikkunoiden välissä olevien sälekaihtimien käytöllä voidaan säästää jopa kolmannes jäähdytysenergiasta.

Heinäkuussa 2012 voimaan tulleet energiamääräykset koskevat uusia rakennuksia, joissa käytetään energiaa tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen ja jäähdytykseen. Korjausrakentamisen energiamääräykset sekä uusittu energiatodistusasetus on määrä saada voimaan ensi vuoden alussa.

EU edellyttää, että vuonna 2021 uudisrakennusten pitää olla lähes nollaenergiataloja. Mika Kovanen korostaa, että isot rakennushankkeet kestävät useita vuosia, joten jo suunnitteluvaiheessa pitää osata ottaa energiatehokkuusasiat huomioon. − Se vaatii hyvää tiimityötä rakennushankkeen eri osapuolien eli rakennuttajan, rakentajan, arkkitehdin ja talotekniikan asiantuntijoiden kesken. Energia-asiantuntijan tehtävänä on tuoda esille mahdollisuudet, ja yhdessä haetaan parhaat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut.

Energiamuotojen kertoimet E-luvun laskennassa Mitä pienempi E-luku (kWh/m2), sitä energiatehokkaampi rakennus on Uusiutuva energia *) 0,5 Kaukojäähdytys 0,4 Kaukolämpö 0,7 Fossiiliset polttoaineet (öljy, kivihiili) 1,0 Sähkö 1,7 *) Uusiutuvan energian energiamuodon kerroin koskee ainoastaan ostettavia uusiutuvia polttoaineita, kuten haketta ja pellettiä. Esimerkiksi aurinkoenergialla, tuulivoimalla sekä lämpöpumpuilla (maalämpö yms.) tuotettu energia vähentää rakennuksen ostoenergian kulutusta eikä niillä siten ole energiamuodon kerrointa.

HARTELA

2012

11

Tehokkaita toimitiloja parhaille kasvupaikoille Hartela on suunnittelemassa uusia toimitiloja eri puolille pääkaupunkiseutua yrityspuistoihin, jotka sijaitsevat parhailla paikoilla ja hyvien kulkuyhteyksien päässä.

K

aikki kohteet tarjoavat monipuoliset kiinteistö- ja toimistopalvelut, joten niissä toimivat yritykset voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Näyttävät yrityspuistot rakentavat brändiä ja tuovat kilpailuetua, ja ne ovat korkean käyttöasteensa ansiosta myös kustannustehokkaita.

Toimitilat suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa vastaamaan kunkin yrityksen vaatimuksia, ja sisustusratkaisuiltaan ne ovat yrityksen tilanteen mukaan helposti muunneltavissa.Tilatehokkuudessa päästään hyvin alhaisiin lukuihin viihtyisyyden kärsimättä.

Yrityspuistot tarjoavat käyttäjilleen runsaasti erilaisia palveluja, kuten aula- ja toimistopalvelut, lounasravintoloita ja kahviloita, erikokoisia neuvottelutiloja av-välineineen ja catering-palveluineen, edustussaunat, kuntosalin ja fysioterapiapalvelut.

Palvelut on koottu yhteiseen sähköiseen portaaliin, joka on samalla myös yrityspuistossa toimivien yritysten yhteinen viestikanava.

Aulavastaanotossa hoidetaan mm. vieraiden vastaanotto, puhelinpalvelu, postin käsittely, toimitilojen turvallisuuspalvelut ja muita yritysten tilaamia palvelutehtäviä.

Jokaisessa yrityspuistossa on omat kiinteistön asiantuntijapalveluista vastaavat asiantuntijansa, joiden tehtäviin kuuluu rakennuksissa toimivien yritysten tyytyväisyydestä ja käyttäjäpalveluista huolehtiminen.

Swing Plus, Espoon Otaniemi Suosittu Life Science Center on saanut jatkoa.

LSC:n toinen vaihe, Swing Plus, sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä näkyvällä paikalla Espoon Otaniemessä Karhusaarentien ja Miestentien välissä.

12

Aalto-yliopiston ja VTT:n sekä alueen teknologian huippuyritysten läheisyys takaa kohteen yrityksille innovatiivisen toimintaympäristön. Sijainnin erinomaisuus korostuu vuonna 2015 valmistuvan Länsimetron myötä.

Keilaranta Tower, Espoon Keilaniemi Keilaranta Tower nousee ainutlaatuiselle ja edustavalle paikalle meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Valmistuessaan se on Suomen korkein toimistorakennus.

Rakennuksen arkkitehtuuri, ympäristöystävällisyys, tilojen toiminnallisuus ja tehokkuus sekä materiaalien laatu ovat omaa luokkaansa. Suuri rakennus taipuu joustavasti moneen eri tarpeeseen. Kerrokset on suunniteltu siten, että ne voidaan tarvittaessa jakaa ja yhteen kerrokseen on mahdollista sijoittaa yli 200 työpistettä.

Säterinkallio, Espoon Leppävaara Säterinkallio tarjoaa helposti tavoitettavan ja näkyvän sijainnin Leppävaarasta Turunväylän ja Kehä I:n solmukohdasta. Liikenneyhteydet alueelle ovat loistavat useiden suurten väylien ja julkisen liikenteen ansiosta. Bussipysäkit ovat aivan vieressä ja Leppä-

vaaran juna-asema kävelymatkan päässä. Näyttävä rakennus on jatkoa jo rakennetulle Quartetto Business Parkin yhdeksän talon ja Nokia Siemens Networksin viiden talon muodostamalle kokonaisuudelle.

Andante Business Park, Espoon Perkkaa Andante koostuu kolmesta toisiinsa liittyvästä toimitalosta. Ympäristön monipuoliset palvelut ja alueen jatkuva kasvu lisäävät Andanten vetovoimaa. Myös Leppävaaran palvelut ovat lähellä, esimerkiksi Kauppakeskus Sello on Andanten välittömässä läheisyydessä.

Uusittujen liikennejärjestelyjen ansiosta Andante on helposti saavutettavissa.

Länsiloiste, Espoon Niittykumpu Alueen liikenneyhteydet Länsiväylän ja Kehä II:n kautta ovat loistavat jo nyt, ja valmistuttuaan myös metro on pienen kävelymatkan päässä. Sijainti korkealla tontilla pääväylien tuntumassa tuo mukanaan myös erinomaisen näkyvyyden. Toimitilaa on kohteen ensimmäisessä vaiheessa tarjolla yhteensä noin 7 000 m2.

Bolero Business Park, Helsingin Pitäjänmäki Bolero Business Park sijaitsee Pitäjänmäen parhaalla paikalla, aivan juna-aseman tuntumassa.Yrityspuistossa

on jo kolme toimistorakennusta ja pysäköintitalo entuudestaan. Seuraavan vaiheen vuokrattava pintaala on noin 5 200 m2.Tilat voidaan toteuttaa siten, että samassa kerroksessakin voi olla kaksi eri vuokralaista.

Fresco Center, Helsingin Kalasatama Fresco Center sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin, vireästi kasvavaan Kalasatamaan, jonne pääsee kätevästi joko metrolla, ratikalla tai busseilla. Fresco Center tarjoaa yksilölliset tilaratkaisut, luovaa tekemisen fiilistä sekä loistavat verkostoitumismahdollisuudet. Toimistotilojen lisäksi rakennuksiin voidaan sijoittaa mm. näyttelytiloja tuotteiden ja palveluiden esittelyyn.

Scala Business Park, Vantaan Kaivoksela Scala Business Park on viidestä talosta muodostuva joustavasti muunneltava kokonaisuus, joka tulee hyvin saavutettavalle paikalle Hämeenlinnan väylän varrella.

Liikkuminen pääväyliä pitkin niin Helsingin keskustaan, lentoasemalle kuin muuallekin pääkaupunkiseudulle on nopeaa ja helppoa. Myyrmäen ja Kaivokselan palvelut ovat lähellä. Kohteeseen voidaan toteuttaa jopa 50 000 m2 erilaisia toimitiloja.

Jos olet kiinnostunut uusista toimitiloista, ota heti yhteyttä! Rakentamisen suunnitteluvaiheessa pääset hyvin vaikuttamaan tuleviin yrityksenne tilaratkaisuihin. Asiakkuuspäällikkö Helena Kangas, puh. 0400 717 698, helena.kangas@hartela.fi.

HARTELA

2012

13

Teksti: Kirsti Helin | Kuva: Kati Kuoksa

Ensimmäiset ARA-passiivitalot Naantaliin

N

aantalin Soinisiin rakennetaan ensimmäinen ARA-hintainen passiivitaloalue, joka muodostuu 38 paritalo- ja rivitaloasunnosta. Talot valmistuvat kahdessa vaiheessa tämän vuoden joulukuussa ja ensi vuoden maaliskuussa.

Kohteen rakennuttajana on VarsinaisSuomen Asumisoikeus Oy. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tekesin, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn ja Hartelan kanssa.

Energiansäästöä on haettu muun muassa paksuilla lämpöeristeillä ja rakenteiden tiiviydellä sekä tehokkaalla ilmanvaihdon lämmön talteenotolla. Pääasiallisena rakennusmateriaalina

Ministeri Krista Kiuru pitää Naantaliin rakennettavaa pari- ja rivitaloaluetta merkittävänä passiivitalorakentamisen esimerkkinä, jota todennäköisesti useampi rakennuttaja käyttää mallinaan tulevaisuudessa.

14

on puu, jota kuluu koko kiinteistöön peräti 500 kuutiometriä.

Alhainen energiakulutus Tarkan suunnittelun ansiosta talojen energiankulutus on hyvin alhainen. Asumisaikaista säästöä saadaan aikaan mm. seuraavilla toimenpiteillä: - tiiviit rakenteet ja hyötysuhteiltaan tehokas lämmön talteenotto - valaistuksessa käytetään leditekniikkaa - asunnoissa on energiakäyttöä alentava kotona/ poissa-kytkin - energiankulutusta voidaan seurata erillisiltä näytöiltä.

Itsenäinen, kotimainen Hartela Talojen energialähteenä ovat sähkö sekä asuntokohtaiset aurinkokeräimet. Auringon voimalla on arvioitu lämpiävän puolet vuosittain tarvittavasta lämpimästä vedestä. Koska asuntojen kokonaisenergiantarve on vähäinen, muut energiamuodot sähköön verrattuna olisivat olleet sekä teknisesti että taloudellisesti kalliita.

etunimi.sukunimi@hartela.fi toimitilat@hartela.fi www.hartela.fi

Tarkempaa yksityiskohtien suunnittelua Uudet rakentamismääräykset vaativat rakentajalta entistä huolellisempaa ja tarkempaa työtä. Seurantaa ja tiiviysmittauksia tehdään säännöllisesti koko rakennusprosessin ajan. Mittaustulosten mukaan Naantalin kohteessa on saavutettu hyvin passiivitalolle asetettu vaatimus n50 ≤ 0,6.

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru kävi tutustumassa Naantalin Soinisiin valmistuvaan passiivitalokiinteistöön. Ministeri totesi, että passiivitalokohteiden edelläkävijöitä tarvitaan. − Naantaliin rakennettavat passiivitalot ovat tärkeitä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.Tarvitsemme hyviä esimerkkejä vähäisestä energiankulutuksesta sekä uudis- että korjausrakentamisen osalta. − Uudet kokonaisenergiatarkasteluun tähtäävät rakentamismääräykset ovat yksi tärkeä askel uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamisessa. Jatkossa vastaavia askeleita tarvitaan lisää, jotta uudisrakentamisessa päästään lähes nollaenergiarakentamiseen vuoteen 2021 mennessä, Kiuru painotti.

HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 Liikevaihto 403 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 120

HARTELA-YHTIÖT OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELA Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 HARTELA OY Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, 26100 RAUMA puh. 010 561 2700, faksi 010 561 2701 Tammisaaren aluetoimisto Viherluodonkatu 8, 10600 TAMMISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, 33100 TAMPERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartelan Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HARTELA-FORUM OY Kasarmintie 23, PL 55, 90101 OULU puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Saipu Oy Lansantie 23, 02630 ESPOO puh. 010 561 3830, faksi 010 561 3831

Tarkan suunnittelun ansiosta Naantaliin rakennettavissa asumisoikeusasunnoissa on erittäin alhainen energiankulutus.

HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, 20360 TURKU puh. 010 561 2900, faksi 010 561 2901