Issuu

Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi:

Tyksistä Euroopan huippusairaala Uusi konsepti logistiikkarakentamiseen

Monikäyttöisiä korttelikokonaisuuksia

Gigahertsi tuo palvelut Herttoniemeen

2013

Tavaravirrat kohtaavat logistisissa solmupisteissä

Itellan valtava logistiikkakeskus valmistumassa Orimattilan Pennalaan

Logistiikan substanssiosaamista rakentamiseen

Uudenlaisia toimitiloja arjen lähtökohdista

ogistiikan tavaravirrat ja varastointi ovat jatkuvassa muutosvaiheessa. Keskieurooppalaiseen tapaan myös Suomen tavaravirtojen solmupisteille on löytymässä paremmat paikat sisämaasta kuin pääkaupunkiseudun kehäteiltä. Logistiikkaoperaattorit tarvitsevat isompia varastoja ja tiloja, joissa pystytään käsittelemään asiakkaitten tavaroita entistä laadukkaammin ja samalla tehostamaan eri toimijoiden toimitusketjuja. Keskittämällä toimintoja eri operaattoreiden yhdessä muodostamiin logistiikkakeskuksiin tai -alueisiin saadaan synergiaetuja palvelujen tarjonnan ja yhteistyön kautta. Uusilla alueilla on saatavilla ammattitaitoista ja motivoitunutta työvoimaa paremmin kuin pääkaupunkiseudulla. Samoin tonttimaa on edullisempaa. Koska muutos ja kehitys ovat jatkuvaa, logistiikkakeskukset ja varastorakennukset pitää suunnitella huolella yhteistyössä tulevan käyttäjän kanssa. Operaattorin muuttaessa vanhentuneista tiloista uusiin tulee yleensä koko palvelurakenne rakentaa uudestaan hyödyntäen viimeisintä nykyaikaista tekniikkaa ja automaatiota. Rakentajalta vaaditaan aitoa kumppanuutta ja eri urakkamuotojen mahdollisuuksien käyttämistä, jotta saadaan asiakkaan kannalta mahdollisimman joustava toimintatapa, jossa otetaan huomioon rakennusaikaiset muutokset ja käyttäjän muuttuvat tarpeet. Nykyaikaiselta logistiikkakeskukselta odotetaan paljon muutakin kuin suoraa lattiaa ja vedenpitävää rakennuksen vaippaa. Talotekniikan osalta suurissa rakennuksissa energiatehokkuus tulee korostetusti huomioitavaksi. Niinpä uusissa logistiikkakohteissa on usein käytössä maalämpöä ja aurinkoenergiaa sekä erilaisia energiatehokkuuteen tähtääviä rakenneosia julkisivuissa ja vesikatoissa. Valaistusta ohjataan liiketunnistimilla ja led-valaistusta käytetään erityisesti kylmissä tiloissa. Tietoliikenne-, kulunvalvonta- ja rikosilmoitusjärjestelmien suunnittelussa on otettava huomioon tulevan käyttäjän vaatimukset. Logistiikkarakentamisessakin aktiivinen käyttäjän ja rakentajan välinen vuorovaikutus lisää innovaatiota, ja tuloksena syntyy entistä parempia, edullisempia ja loppukäyttäjää parhaiten palvelevia toimitiloja. Olli-Pekka Teerijoki Rakennusosakeyhtiö Hartela aluejohtaja, Lahti

Tyksin T-sairaalaan vaativa ilmastointijärjestelmä

Tulevassa Finnoon keskustassa voi yhdistää työn, asumisen ja huvin

Herttoniemeen kauppakeskus Gigahertsi ja lisää asuntoja

Hartela 1/2013. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2,

PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto Princeps Oy, info@princeps.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin ULKOASU Sanna Moisio Kannen kuva Henrik Helin ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy

Vanhasta teollisuusrakennuksesta moderni Port Center Keskelle Turun satama-aluetta on avattu uusi satama- ja merenkulun toimintoihin liittyvä toimintakeskus, Turku Port Center. Vuonna 1948 rakennettu teollisuusrakennus on peruskorjattu nykyaikaisiksi toimitiloiksi. Linnakiinteistön nimellä tunnettuun rakennukseen ovat muuttaneet Länsi-Suomen merivartioston esikunta ja johtokeskus, josta johdetaan Suomen merialuetta aina Hangosta Tornioon. Lisäksi kiinteistössä toimivat mm. kauppa-alusliikennettä ohjaava liikenneviraston VTS-keskus, Turun satamahallinto ja merenkulkuoppilaitos Aboa Mare.

Logomoon luovan alan työtiloja Turun Logomoon valmistuu kevään aikana 5 000 neliötä toimitilaa luovien alojen yrittäjille. Rakennukseen sijoittuu mm. palvelumuotoilun, markkinoinnin ja mainonnan, pelialan, konsultoinnin sekä koulutus- ja tutkimusalan yrityksiä. Logomoon on myös rakennettu moderni keittiötila, jossa tehdään kokki Aki Wahlmanin johdolla kuvauksia suomalaisille elintarvikealan yrityksille, kuvataan television ruokaohjelmia ja järjestetään kokkauskouluja.

Suvisoitto Porvoon Taidetehtaalla 26.6.–30.6.2013 Kamariorkesteri Avanti!:n Suvisoitto soi ensimmäistä kertaa vain ja ainoastaan Taidetehtaalla. Vanhan Taidetehtaan viime vuonna valmistuneet peruskorjatut tilat tarjoavat upeat puitteet festivaalille. Festivaalin avajaistapahtuma on Taidetehtaan edessä sijaitsevalla Aleksanterin aukiolla. Konsertteja on yhteensä yhdeksän: orkesterikonsertit kuullaan Avantin nimikkosalissa ja kamarikonsertit Tehdassalissa. XXVIII Suvisoiton alaotsikko on ensirakkauksia. Kokonaisuuden on suunnitellut säveltäjä Jukka Tiensuu, joka sai säveltaiteen valtionpalkinnon vuonna 2012. Luvassa on mm. suuria tunteita, huumoria, eksotiikkaa, jazzia, balettia, uutta ja klassikoita. Lisätietoja www.taidetehdas.fi.

Kangasalalle kulttuuritalo ja Kimmo Pyykkö –museo Kangasalan keskustakorttelissa on aloitettu uuden kulttuuritalon ja sen yhteyteen tulevan Kimmo Pyykkö -museon rakentaminen. Rakennukset valmistuvat syksyllä 2014. Kulttuuritalo tarjoaa erinomaiset tilat konserteille ja teatterille, ja Kimmo Pyykkö -museosta tulee kansallisesti ja kansainvälisestikin mielenkiintoinen vierailukohde. Hartela on suunnitellut Kangasalan koko keskuskorttelin uudistamisen. Tavoitteena on tehdä elävä keskus, joka tarjoaa tekemisen meininkiä aamusta iltaan. Torin laitaan on jo aiemmin noussut uusi kirjasto ja kaksi asuinkerrostaloa.

Koteja Lahden ydinkeskustaan Lahden keskustaan rakennetaan kerrostalo, johon tulee 38 huoneistoa. Uusi taloyhtiö sijaitsee keskustan palvelujen välittömässä läheisyydessä. Vieressä ovat monipuolinen kulttuuritarjonta, virastot, terveyspalvelut sekä pienen kävelymatkan päässä urheilukeskus ja Vesijärven rantareitit. Seitsenkerroksisen asuinkerrostalon alle rakennetaan kaksi kellarikerrosta ja paikoituskerros. Asunnot ovat kooltaan 38–140 m2. Rakentaminen aloitetaan kesällä 2013, ja asunnot valmistuvat syyskesällä 2014.

HARTELA

2013

− Pennalan logistiikkakeskus on suurin kerralla rakennuttamamme kohde, joka valmistuu hyvin aikataulussaan, kiittelee Itella Real Estaten kehitysjohtaja Ville Jokela.

Teksti: Kirsti helin | KUVAT: KIRSTI HELIN, HANNU VALLAS, SEPPO TUOMINEN

Orimattilan Pennalasta

tavaravirtojen keskus Pennala 2 Logistiikkakeskus lyhyesti pinta-ala 77 000 m2; lavapaikkoja 80 000; pientavarahyllyjä 8 km; lastauslaitureita 62 pituus 548 metriä, leveys 122 metriä rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2011; valmistuminen kesään 2013 mennessä rakennushankkeen kokonaisarvo yli 60 miljoonaa euroa rakennushankkeesta on vastannut Hartelan Lahden aluetoimisto

Itella Logistiikka Tarjoaa palvelulogistiikan ratkaisuja auto-, meri- ja lentorahtiin sekä varastointiin ja muuhun sopimuslogistiikkaan Toimi 8 maassa: Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja, Latvia, Liettua, Viro ja Venäjä Liikevaihto 783 milj. euroa (2012) Henkilöstön määrä 7 400 (Suomessa 2 800 henkilöä) Suomessa markkinointijohtaja varastopalveluissa ja maan laajin jakelu- ja terminaaliverkko

tellan uusi logistiikkakeskus Orimattilan Pennalassa valmistuu kokonaisuudessaan kesäkuun alkuun mennessä. Puolen kilometrin pituisessa rakennuksessa on Itella Logistiikan asiakasyritysten käytössä yhteensä yli 70 000 neliötä varastotilaa, ja yhdessä Pennalan nykyisen palveluvaraston kanssa kaikkiaan yli 100 000 neliötä. Varastotilojen lisäksi rakennuksessa on toimistotiloja 70 henkilölle, ja keskus työllistää kaikkiaan 200–300 logistiikan ammattilaista. − Pennalan logistiikkakeskus on isoin kerralla rakennettu kohteemme, kertoo Itella Real Estate Oy:n kehitysjohtaja Ville Jokela. – Rakennusprojekti käynnistyi Hartelan kanssa jo vuonna 2008, mutta hanke oli muutaman vuoden jäissä epävakaan taloudellisen tilanteen vuoksi. Käynnistimme hankkeen uudelleen keväällä 2011, ja nyt rakennus on valmistumassa sovitun aikataulun mukaisesti. Logistiikkakeskuksen suurin asiakas on Rautakesko, joka on keskittänyt sinne varastotoimintonsa useasta eri varastoyksiköstä pääkaupunkiseudulta. Kohteen valinnan ratkaisi maantieteellisesti keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet Rautakeskon myymäläverkostoon. Pennalan uudet tilat mahdollistavat vaativienkin tuotteiden ja tavaroiden asianmukaisen varastoinnin ja käsittelyn. Mate-

riaalivirtoja tehostetaan esimerkiksi puheohjatulla keräilyjärjestelmällä ja automaattitrukeilla. Asiakasyritys voi varastopalveluiden lisäksi hyödyntää muitakin Itellan palveluita, kuten tuotteiden kokoaminen, tarroitus ja uudelleen pakkaaminen. Logistiikkakeskuksessa voidaan varastoida ja käsitellä turvallisesti myös vaarallisiksi aineiksi luokiteltuja tuotteita.

Energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakennus Ville Jokelan mukaan uudesta logistiikkakeskuksesta on pyritty tekemään mahdollisimman energiatehokas ja ympäristöystävällinen rakennus. Edistyksellisiä ratkaisuja ovat esimerkiksi maalämpöä ja maakaasua hyödyntävä hybridijärjestelmä, ilmatiiviit ulkoseinäpaneelit, ulkotilojen led-valaisimet, sisätilojen valaistuksen ohjaus sekä auringon säteilyä pois heijastava vaalea katto. − Maalämmön avulla tiloja voidaan myös jäähdyttää kesäisin. Kesällä rakennuksen lämmintä ilmaa pumpataan maalämpökuiluihin kallion sisään ja talvella ilmaa otetaan takaisin lämmitykseen, Jokela kuvaa. Rakennus on saatu ilmatiiviiksi Ruukin ja Aalto-yliopiston yhdessä kehittämillä energiapaneeleilla, joita logistiikkakeskuk-

sessa on kaikkiaan yli 20 000 neliötä. Energiapaneelit ovat esivalmistettuja elementtejä, jotka kohentavat ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä. Ilmatiiveytensä ansiosta ne vähentävät rakennuksen lämmitys- ja jäähdytystarvetta sekä hiilidioksidipäästöjä. Logistiikkakeskuksen ulkovarastoissa ja lastauslaitureilla on led-valaistus. Led-valot säästävät energiaa ja saavuttavat täyden valaistustehon nopeasti pakkasellakin siis toisin kuin energiansäästölamput tai loisteputket. Rakennuksen sisällä käytetään valaistuksen ohjausta eli hyllyjen välissä valot syttyvät liiketunnistimien avulla. Jokela toteaa, että energiansäästölaskelmat on tehty keskivertokulutuksen mukaan ja että lopulliset säästöt selviävät vasta jälkikäteen riippuen esimerkiksi siitä, kuinka kylmä talvi kunakin vuonna on. Kohteen omistajana ja rakennuttajana toimii Itella Real Estate Oy. Itellan kiinteistötoiminnot yhtiöitettiin omaksi yhtiökseen vuonna 2011. Kiinteistöyhtiö Itella Real Estate Oy vastaa kaikista Itellan kiinteistöistä Suomessa.Yrityksen palveluksessa on 40 henkilöä. Kohteen vuokralaisena ja käyttäjänä toimii Itella Logistics Oy, joka tarjoaa varastoinnin, kuljetuksen ja logistisen operoinnin palveluja asiakkailleen, kuten Pennalassa mm. Rautakeskolle. HARTELA

2013

Teksti: Kirsti helin | kuvat: KIRSTI HELIN, PIXMAC

Asiakaslähtöisiä logistiikkatiloja Hartela on panostamassa logistiikkasektoriin uudenlaisella toimintakonseptilla.

atkossa logistiikkatilojen suunnittelussa ja rakentamisessa halutaan tehdä enemmän yhteistyötä tiloihin tulevien loppukäyttäjien sekä logistiikan lisäarvopalveluja tuottavien yritysten kanssa. Tavoitteena on logistiikkapalveluja käyttävien yritysten toimitusketjujen hallinnan kehittämisen tukeminen joustavine tilaratkaisuineen. Hartelan logistiikka-asiantuntija Ari Niemelä vahvistaa yhtiön substanssiosaamista logistiikan alalla. Hänellä on pitkä ja laaja kokemus niin logistiikkayrityksen palveluksessa kuin yritysten toimitusketjujen hallinnan kehitystyössä. − Logistiikkakeskuksia ja -tiloja suunniteltaessa on tärkeä ymmärtää yritysten toimitusketjua eli osto- ja vientitoimintaa, kuljettamista, varastointia sekä mahdollisuuksia hyödyntää erilaisia logistisia lisäarvopalveluja, Ari Niemelä sanoo. − Kun ensin on tunnistettu tietyn toimialasegmentin logistiikkapalveluja hyödyntävien yritysten tarpeet, luodaan logistiikkapalveluja tuottavan kumppanin kanssa lisäarvoa tuova toimintaympäristö muunneltavine toimitiloineen. Näin saadaan optimaalinen logistiikkakeskus oikealle paikalle ja oikeanlaisille yrityksille, kuvaa Niemelä uutta konseptia. − Toimintakonseptilla voidaan tukea mm. maahantuojia, tukkuportaan toimijoita, tuotanto- tai teollisuusyrityksiä sekä vaikkapa verkkokauppaa. Isoilla yrityksillä logistiikkapalvelujen merkitys on yleensä tunnistettu hyvin, mutta Suomessa on paljon myös pkyrityksiä, jotka hyötyisivät ulkopuolisen palveluntarjoajan tuottamista logistiikkapalveluista.

Tehokas logistiikka tuo kilpailukykyä.

Tilastojen mukaan Suomen teollisuuden ja kaupan logistiikkakustannukset olivat noin 12 % yritysten liikevaihdosta ja 8,6 % suhteutettuna bruttokansantuotteeseen vuonna 2011. Toiminnan ulkoistaminen ja logistiikan lisäarvopalvelujen käyttö on Suomessa vähäisempää verrattuna kilpailijamaihimme. Logistiikkapalveluja tarjoavien yritysten määrä on kuitenkin kasvussa, ja niiden palvelutarjonta on laajenemassa. − Logistiikan lisäarvopalvelujen avulla yritykset voivat kehittää ja tehostaa toimintaansa ja asiakaspalveluaan ja sitä kautta edistää kilpailukykyään, Niemelä painottaa. − Perinteisen varastoinnin ja tavarankuljetuksen lisäksi logistiikkayritykset tarjoavat erilaisia lisäarvopalveluja, kuten tuotteiden kokoonpanoa, esikeräilyä, viimeistelyä, pakkaamista ja kuljetusvirtojen yhdistelyä. Logistiikkapalveluja tarjoavien yritysten toiminta perustuu suuruuden ekonomiaan: samoissa tiloissa hoidetaan useamman asiakkaan varastointiprosesseja ja muuta logistiikkaa.

– Suomessa on paljon pk-yrityksiä, jotka hyötyisivät ulkoistetuista logistiikkapalveluista. Meidän tehtävänämme on luoda asianmukaiset logistiikkatilat niitä tarvitseville yrityksille sekä etsiä sopiva logistiikkatoimija tiloihin, kuvaa Hartelan logistiikka-asiantuntija Ari Niemelä uutta konseptia.

Ensimmäinen kohde Riihimäellä Suomessa näyttäisi olevan tarvetta erityiskäsittelyä vaativien aineiden varastoinnille mm. teknokemian ja lääketeollisuuden alalla. Tuotteita voivat olla esimerkiksi raaka-aineet, palavat nesteet, räjähdys- ja paloherkät aineet, myrkyt, kaasut ja lääkkeet ja logistiikkatoimintoina esimerkiksi varastointi, käsittely ja uudelleen pakkaaminen. Hartela suunnittelee parhaillaan yhteistyössä muutaman yrityksen kanssa erityiskäsittelyä vaativille aineille tarkoitetun logistiikkakeskuksen rakentamista Riihimäelle. − Riihimäki on maantieteellisesti hyvällä paikalla yritysten toimintaketjuja ajatellen, ja alueella toimii jo muita kohdetoimialojen yrityksiä kuten Ekokem Oy Ab. Lähtökohtana on, että Hartelassa ymmärretään riittävästi näiden toimialojen logistiikan erityistarpeita ja osataan rakentaa näitä tarpeita tukevat toimitilat, Ari Niemelä toteaa. HARTELA

2013

TEKSTI: KIRSTI HELIN | kuvat: KIRSTI HELIN, HARTELA

Toimitiloilla iloa ja elämyksellisyyttä työntekoon

uomessa rakennetaan joustavia, laadukkaita ja näyttäviä toimitiloja, mutta valikoima on rajallinen suhteessa yritysten erilaisuuteen, toteaa Hartela-yhtiöiden kehitysjohtaja Tero Vanhanen. − Toimitilojen suunnittelulla on vielä paljon annettavaa. Nykyiset bisnesparkit näyttävät samanlaisilta, kuten niihin liitetyt palvelutkin. Rakennusliikkeenä meidän tehtävänämme on vaikuttaa siihen, että maahamme rakennetaan toimitiloja, joissa ihmiset voivat tehdä työtään onnellisina ja täten tuottavampina. Ympäristöpsykologia on tutkinut fyysisten tilojen ja käyttäjien vuorovaikutusta jo vuosikymmeniä. Tilat vaikuttavat ihmisten aivoihin ja sitä kautta työtehoon ja stressinsietokykyyn. Yksi diagnoosi suomalaisesta työelämästä on, että tuottavuus on laskenut, kun työstä on kadonnut ilo ja elämyksellisyys, jotka merkitsevät paljon enemmän kuin tilojen viihtyvyys. On esimerkiksi runsaasti tuloksia siitä, että luonto ja vihreys vaikuttavat ihmiseen ja alentavat jännittyneisyyttä, sydämensykettä ja verenpainetta.

– Tilojen suunnittelun pitää olla asiakaslähtöistä ja onnistuneen yhteiskehittelyn myötä saadaan aikaan ympäristö, joka lisää työn iloa ja tuottavuutta, Tero Vanhanen esittää.

Horisontaalisia kylämäisiä toimitiloja voidaan toteuttaa myös uudisrakentamisessa ja poikkeuksellisissa paikoissa. Esimerkiksi Konalan Kauppakeskus Ristikko antaa mahdollisuuden toteuttaa monimuotoista toimitilaa terasseineen ja aukioineen erikokoisten yritysten tarpeisiin kauppakeskuksen yläpuolella. Hartelassa on viime vuosina panostettu monikäyttöisiin korttelikokonaisuuksiin, joissa tilojen käyttöä mietitään arkielämän kautta. Toimitilan käyttäjä on myös kuluttaja, asukas ja vaikkapa perheellinen. Tällöin bisnesparkin sijaan kehitetään limittäin työpaikkoja, ravintoloita, katettuja kujia, kattoterasseja ja pieniä viheralueita istuinryhmineen. Ajatuksena on, että ihmiset pääsevät työnteon lomassa tapaamaan muita ihmisiä.Arki sujuu joustavasti, kun samoissa kortteleissa on lisäksi asuntoja, päiväkoteja ja kauppoja. Hartelalla on erilaisia kehityshankkeita käynnissä mm. myös Helsingissä Kalasatamassa, Espoossa Finnoossa ja Turussa Linnakaupungissa, joissa omaleimaisuus ja erilaiset teemat ilahduttavat tulevia käyttäjiä.

Tilat suunniteltava arkielämän lähtökohdista Tero Vanhanen korostaa, että erilaisille yrityksille ja ihmisille pitää kehittää erilaisia toimintaympäristöjä. Tilojen käyttäjän puolelta suunnitteluun on hyvä saada eri henkilöstöryhmien edustajia: johtoa, talous- ja henkilöstöhallintoa, sisäistä viestintää, tietotekniikkaa jne. Asiakkaan kuuntelun ohella keskusteluihin voidaan tuoda radikaalistikin erilaisia konsepteja, sillä parhaaseen lopputulokseen päästään yhteiskehittelyn kautta, jolloin eri alojen asiantuntemus päästään rakentamaan taloksi. Ja taloja voi olla monenlaisia! Uudenlaista kylämiljöötä muistuttavaa toimitilaa on valmistumassa mm.Turun Logomoon, jossa päästään lisäksi nauttimaan rouhevasta vanhasta veturihallimiljööstä. Hieman samoja piirteitä on Hartelan toteuttamassa Porvoon Taidetehtaassa.

1. Finnoon keskustassa yhdistyvät työ, arki ja huvi. 2. Kalasataman Frescon tilasuunnittelu joustaa. 3. Ristikossa yritys, yksikkö tai tiimi voi asettua yhteen ”taloon”. 4. Vanhasta VR:n konepajasta syntyi Logomo. 5. Logomon kohtaamispaikka Kitchen. 6. Logomoon rakentuu kylämäinen yhteisö.

HARTELA

2013

TEKSTI: KIRSTI HELIN | kuvat: JENNI VIRTA, henrik helin

Turussa Euroopan huippusairaala Uusi sairaalarakennus ja uudet toimintatavat nostavat Turun yliopistollisen keskussairaalan tehokkuutta.

T-sairaalaa eli Tulevaisuuden sairaalaa rakennettiin kolmessa vaiheessa, jotka veivät yhteensä 11 vuotta. Tuloksena syntyi yksi Euroopan moderneimmista sairaaloista, jossa kaikki palvelut järjestetään potilaskeskeisesti, kertoo johtajaylilääkäri Turkka Tunturi.

-sairaalaa nimitetään ”kuumaksi sairaalaksi”, koska sinne keskittyy vaativa ja raskas erikoissairaanhoito päivystystoimintoineen koko Varsinais-Suomen alueella. − Yliopistollisena sairaalana meillä on perinteisesti korkeaa osaamista ja tutkimusta lääketieteen erikoisaloilta, ja uudet tarkoituksenmukaiset sairaalatilat tehostavat edelleen toimintaamme, kertoo johtajaylilääkäri Turkka Tunturi. − Uuden sairaalan rakentamisen rinnalla olemme uudistaneet organisaatiomme ja muuttaneet toimintatapaamme siten, että kaikki palvelumme järjestetään nyt potilaskeskeisesti. Aikaisempien 18 klinikan tilalle on muodostettu kahdeksan toimialuetta keskeisten potilasryhmien mukaan. Esimerkiksi sydäntautipotilas tarvitsee usean eri erikoisalan osaamista, joten T-sairaalan Sydänkeskuksessa on nyt kardiologian, sydänkirurgian ja sisätautien alan ammattilaiset sekä kaikki tarvittavat tutkimuslaitteistot. Sydänkeskuksen lisäksi muut toimialueet ovat tuki- ja liikuntaelinsairauksien toimialue Tules, Vatsakirurgian ja urologian klinikka, Neuro, Medisiininen, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, Naistenklinikka sekä Lasten ja nuorten klinikka. Lisäksi on kaksi palvelualuetta: Toimenpide, teho- ja kivunhoitopalvelut Totek ja Asiantuntijapalvelut. − Toimintatavan muutos oli järkevää tehdä rinnakkain uuden sairaalan rakentamisen kanssa, koska näin tilat on voitu alusta lähtien suunnitella potilaan lähtökohdista. Potilaan elämää helpotetaan myös sillä, että valtaosa päivystystoiminnasta on keskitetty uuteen T-sairaalaan.

Tehokkuutta ja viihtyvyyttä Turkka Tunturi kertoo, että uuden toimintatavan ja uuden sairaalarakennuksen ansiosta Tyksin odotetaan nostavan toimintansa tehokkuutta 10-15 prosentilla. − Tilatehokkuutta uusi sairaala ei kuitenkaan tuo vanhaan verrattuna, sillä uusien sairaalastandardien myötä 10

potilashuoneiden, vastaanottohuoneiden ja leikkaussalien koot ovat ainakin kaksinkertaistuneet 1960-luvulla rakennettuun Usairaalaamme verrattuna. Vanhoissa sairaalarakennuksissa oli pääosin kolmen tai kuuden hengen potilashuoneita ja yhteinen WCsuihku käytävällä, kun nykyään tehdään vain yhden ja kahden hengen huoneita, joissa kaikissa on omat saniteettitilat, Tunturi toteaa. −Väljempien tilojen lisäksi uudessa sairaalarakennuksessa potilashuoneet on sisustettu kodikkaammin ja niissä on käytetty esimerkiksi paljon puupintoja. Uuteen sairaalan on myös hankittu runsaasti taidetta, sillä tutkitusti myös viihtyisä sairaalamiljöö vaikuttaa sairaan ihmisen toipumiseen, Tunturi sanoo. Taiteessa tulevat esille mm. saaristomaisema ja turkulainen kaupunkielämä. T-sairaalan ja uuden toimintamallin suunnitteluun on osallistunut satoja henkilöstön edustajia. Turkka Tunturi kertoo itse käyttäneensä muutosprosessin ja uuden sairaalan suunnitteluun ja täytäntöönpanoon 10-15 prosenttia työajastaan. − Potilaan elämää helpottavana tekijänä meillä on suurelta osin käytössä myös ns. jonottoman hoidon periaate. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että potilaalle ilmoitetaan heti lähetteen saavuttua mahdollisten tutkimusten ajankohdat ja lääkärin vastaanottoaika. Niin ikään leikkauspotilaita ei enää aseteta jonoon, vaan heille annetaan tieto leikkauksen ajankohdasta heti leikkauspäätöksen jälkeen. Se on vaatinut meiltä aikaisempaa pitkäjänteisempää suunnittelua. T-sairaalan valmistuttua 1930-luvulla rakennettu melko hyväkuntoinen A-sairaala Kiinamyllynkadulla jää edelleen täysimääräisesti käyttöön osittaisen saneerauksen jälkeen. Myös 1968 valmistuneeseen U-sairaalaan jää edelleen paljon toimintaa, mutta sieltä pyritään siirtämään toimintoja pois sisäilmaongelmien vuoksi mahdollisimman nopeasti, kuitenkin viimeistään 2018, jolloin valmistuu uusi lasten- ja naistensairaala todennäköisesti T- ja A-sairaaloiden välimaastoon rautatien ja moottoritien päälle.

Uuden T-sairaalan leikkaussaleissa ilmastointi hoidetaan tehokkaalla laminaarivirtausjärjestelmällä, jonka ansiosta leikkausalueelle ei pääse bakteereita ja muita epäpuhtauksia. Vaativa ilmastointijärjestelmä Uudessa T-sairaalassa on kiinnitetty erityistä huomiota ilmastointijärjestelmään, jonka on toteuttanut G-osalla Hartela Talotekniikkaan kuuluva Saipu Oy. IV-urakan laajuus oli noin 40 000 brm2 ja 3,5 vuotta kestäneen projektin aikana rakentamiseen osallistui 30 henkilöä Saipulta. Sairaalassa on paljon eristystiloja, jotka vaativat joko ylipaine- tai alipaineeristystä ympäröivästä tilasta, joka saadaan aikaan ilmanvaihtojärjestelmällä. Rakennuksessa on 14 ylipaineistettua leikkaussalia, joissa ilmanvaihto on monikymmenkertainen muihin tiloihin nähden. Leikkaussaleissa käytetään ns. laminaarivirtausjärjestelmiä, jossa ilma kiertää siten, ettei leikkausalueelle tule bakteereita ja muita epäpuhtauksia. Laminaarisessa virtauksessa puhdas tuloilma työntää epäpuhtaan ilman puhdistettavan alueen ulkopuolelle. Ilmastointijärjestelmä sisältää Saipun toteutusalueella mm. noin 40 kilometriä ilmanvaihtoputkia, jotka on kätketty kattopaneelien taakse. Rakennuksessa on 36 ilmastointikonehuonetta, jotka on sijoitettu kuuteen talon ulkopuoliseen torniin. Yleensä IV-konehuone sijaitsee talon katolla, mutta T-sairaalassa tekniikkatornit rakennettiin talon viereen, jotta huoltotilanteissa tekniikkatornit voidaan sulkea kerroskohtaisesti ja näin talon muu toiminta ei häiriinny.

Lääkärin työ tänä päivänä Turkka Tunturi on toiminut lähes 12 vuotta Tyksin johtajaylilääkärinä, ja sitä ennen 12 vuotta Tampereella ensin Tampereen yliopistollisen sairaalan ja sittemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallintoylilääkärinä. Ennen hallinnollisia virkatehtäviään hän teki potilastyötä kirurgina ja ortopedinä. Turkka Tunturi toteaa, että Suomessa koulutetaan tällä hetkellä tarpeeksi lääkäreitä, mm. Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan otetaan ensi syksynä jälleen 153 uutta opiskelijaa. Tunturi on kuiten-

kin huolissaan siitä, että lääkärit joutuvat tekemään töitä, jotka eivät vaadi lääkärin koulutusta. − Tänä päivänä perusterveydenhuolto ei kiinnosta lääkäreitä, sillä monimutkaisen sosiaaliturvamme takia lääkärit joutuvat kirjoittamaan valtavat määrät erilaisia lomakkeita ja todistuksia potilaille sen sijaan, että saisivat tehdä sitä työtä, johon heidät on koulutettu ja johon heillä on kiinnostusta: potilaiden tutkiminen ja hoitaminen. Yliopistosairaaloihin on helppo saada lääkäreitä, mutta ongelmia on pienemmissä sairaaloissa ja terveyskeskuksissa. Lääkäreitä

Tyksin LVI-valvoja Juha Kettunen ja Saipun projektipäällikkö Timo Eskolin ovat tyytyväisiä ilmastointijärjestelmän lopputulokseen. – Hyvä IV-asentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti, jotta oikea putki menee aina oikeaan paikkaan.

menee paljon myös teollisuuteen ja tutkimukseen, joissa ei välttämättä tarvittaisi lääkärin koulutusta, vaan muu bioalan koulutus voisi olla parempi. Turkka Tunturi on jäämässä eläkkeelle ensi elokuussa, mutta joitakin alustavia suunnitelmia hänellä on olla sen jälkeenkin mukana työelämässä parin päivän viikkotyöpanoksella. Lisääntyvän vapaa-ajan täyttää 3-vuotiaan Tomas-pojan kanssa touhuaminen. − Ensi kesänä täytyy opettaa pikkupoikaa mm. purjehtimaan, Tunturi kertoo. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä on jo aikuiset lapset ja seitsemän lastenlasta. HARTELA

2013

Hartela Espoon Finnoon keskustan kehittäjäksi

spoon kaupunki on suunnittelukilpailun kautta valinnut Hartelan kumppaniksi Finnoon keskustan suunnittelua ja toteutusta varten.Alueen sydämenä on metroaseman yläpuolelle sijoittuva, koko aluetta palveleva keskus puistoineen ja kauppoineen.Tavoitteena on omaleimainen vehreä kaupunki merenläheisyydessä. Suunnitteluvaraus on lähes 200 000 kerrosneliömetrin laajuinen.

Kaupunkimaista asumista meren äärellä − Kilpailuehdotuksemme vastaa ihmisten unelmaan asumisesta ja asioinnista luonnon helmassa, keskuspuistossa, meren läheisyydestä nauttien. Se tarjoaa alueen 12

käyttäjille valoa, väljyyttä, luontoa ja avaria näkymiä yhdistettynä vetovoimaiseen kivijalkamiljööseen, kuvailee Hartelan kehitysjohtaja Tero Vanhanen. − Kaikki on viritetty elämyksellistä asumista, kävelyä ja pyöräilyä silmällä pitäen. Metrosta noustaan keskuskorttelin palveluiden keskelle alueen sykkivään vihersydämeen. Tornitaloista voi tähystää Espoon saaristoon. Pyöräilyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Kulkureitit risteävät metron sisäänkäynnin ympäristössä kävelijän ja pyöräilijän ehdoilla. Elämykselliset polut asuinalueilta ja työpaikoilta metrokeskukseen houkuttelevat jättämään auton kotiin. Viherkansien alle sijoitetut pysäköintikadut ja lasikatteiset kauppakujat niveltyvät porrashuoneisiin. Näin kortte-

leihin muodostuu ympärivuotinen kesä. − Kuluttajat arvostavat entistä enemmän yksilöllisyyttä, ja kehitämme parhaillaan uusia asumisen konsepteja. Myös erilaiset omistus- ja hallintamuodot ovat alueella mukana,Vanhanen kertoo.

Vuosikymmenien kehityshanke Espoon kaupunki ja Hartela kehittävät ja laativat Finnoo I:n asemakaavaehdotukset osa-alueittain. Rakentamaan on tarkoitus päästä vuoteen 2015 mennessä. Kaupungin laatimaa asemakaavaluonnosta työstetään yhdessä eteenpäin kilpailuehdotuksen pohjalta. Hartela on innostunut koko Finnoon alueen pitkäjänteisestä kehittämisestä. Todellinen kehitystyö on vasta alussa, ja

Finnoon keskustan rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoteen 2015 mennessä.

kumppanuuden myötä päästään paneutumaan mm. optimaalisiin energiaratkaisuihin alueella. Hartelalle Finnoon kaltainen, jopa vuosikymmenien pituinen kumppanuuteen perustuva kehitystyö on luontainen toimintatapa. Kilpailuehdotus Finnoon keskuskorttelin kehittämisestä on laadittu Hartelan johdolla yhteistyössä yritysverkoston kanssa, johon kuuluvat pääarkkitehtinä Arkkitehtitoimisto C & J Oy ja asiantuntijoina ArkOpen Oy, WSP Finland Oy, Granlund Oy ja Realprojekti Oy sekä kumppaneina TA Rakennuttaja Oy ja VVO-yhtymä Oyj. Finnoon alueen suunnittelu ja rakentaminen valmiiksi vie aikaa useita vuosikymmeniä. Sen synnyttämiseen tarvitaan kaupungin, yritysten ja asukkaiden tiivistä yhteistyötä. Ideointiin voi osallistua esimerkiksi osoitteessa www.finnoo.fi. HARTELA

2013

Helsingin Herttoniemi on dynaaminen kaupunginosa

erttoniemi on vireä, kasvava kaupunginosa itäisessä Helsingissä. Linnuntietä alle kuuden kilometrin matka Helsingin rautatieasemalta Herttoniemeen taittuu metrolla kymmenessä minuutissa. Päivittäin metroa käyttää noin 14 000 matkustajaa. Uudelta Herttoniemenrannan asuinalueelta on upeat näkymät avomerelle kohti Suomenlinnaa, ja vanhan LänsiHerttoniemen urheilupuistosta voi ihailla Viikin luonnonsuojelualuetta ja Vanhankaupunginlahtea. Herttoniemi on kasvanut perinteisestä asuin- ja teollisuusalueesta dynaamiseksi asumisen, kaupan ja yritystoiminnan kaupunginosaksi. Alueella on asukkaita jo 50 000, ja seuraavan vuosikymmenen aikana asukasluvun arvioidaan kasvavan 10 000 hengellä. Työpaikkoja alueella on tällä hetkellä 15 000.

Parhaillaan on käynnissä useita suunnitteluhankkeita, jotka tähtäävät Herttoniemen toiminnalliseen elävöittämiseen. Esimerkiksi osana World Design Capital 2012 -vuotta käynnistettiin Designkatuhanke, jonka tavoitteena on tehdä yritysalueen ympäristöä viihtyisämmäksi ja kohentaa alueen identiteettiä.

Gigahertsi tuo palveluja Herttoniemen palvelutarjonta kasvaa oleellisesti, kun uusi kauppakeskus Gigahertsi valmistuu vuoden 2015 lopulla. Kauppakeskukseen tulee liiketiloja kahteen kerrokseen yhteensä noin 20 000 m2, ja niiden yläpuolelle palveluja toimistotiloja. Jo olemassa oleva kauppakeskus Megahertsi liitetään osaksi Gigahertsiä. Samaan kokonaisuuteen rakennetaan

myös kolme asuintornia, joissa on yhteensä 250 asuntoa. Gigahertsi sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle Itäväylän varteen. Kauppakeskukseen on helppo tulla autolla, ja metroasemalta sinne pääsee katettua kävelysiltaa pitkin. Rakennuksen alla on pysäköintitilaa kolmessa kerroksessa yhteensä 800 autolle. Kauppakeskuksen vuotuiseksi kävijämääräksi on arvioitu 5,2 miljoonaa henkilöä ja vuosimyynniksi 80 miljoonaa euroa. Vuoteen 2020 mennessä markkina-alueen ostovoiman ennustetaan kasvavan 138 miljoonaan euroon vuodessa. Jos olet kiinnostunut uudesta liiketilasta tai toimistotilasta, ota yhteyttä! Rakentamisen suunnitteluvaiheessa pääset hyvin vaikuttamaan tuleviin yrityksenne tilaratkaisuihin. Asiakkuuspäällikkö Helena Kangas, puh. 0400 717 698, helena.kangas@hartela.fi.

Itsenäinen, kotimainen Hartela etunimi.sukunimi@hartela.fi www.hartela.fi

HARTELA-YHTIÖT OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELA Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Lahden aluetoimisto Vesijärvenkatu 31 c, 15140 LAHTI puh. 010 561 3300, faksi 010 561 3301 Hartela Kiinteistömarkkinointi Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3200, faksi 010 561 3001 O. Salonen Oy Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 HARTELA OY Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2000, faksi 010 561 2001 Rauman aluetoimisto Seminaarinkatu 5, 26100 RAUMA puh. 010 561 2700, faksi 010 561 2701 Tammisaaren aluetoimisto Viherluodonkatu 8, 10600 TAMMISAARI puh. 010 561 2200, faksi 010 561 2201 Tampereen aluetoimisto Hämeenkatu 13 A, 33100 TAMPERE puh. 010 561 2500, faksi 010 561 2501 Hartela Kiinteistömyynti Oy Läntinen Rantakatu 53, PL 623, 20101 TURKU puh. 010 561 2100, faksi 010 561 2001 HARTELA-FORUM OY Kasarmintie 23, PL 55, 90101 OULU puh. 010 561 2600, faksi 010 561 2601 HARTELA TALOTEKNIIKKA OY Kaupintie 2, PL 32, 00441 HELSINKI puh. 010 561 3000, faksi 010 561 3001 Saipu Oy Lansantie 23, 02630 ESPOO puh. 010 561 3830, faksi 010 561 3831 HT-Sähköpalvelu Oy Arentitie 5, 00410 HELSINKI puh. 010 561 3500, faksi 010 561 3601 Turun Valo ja Voima Oy Hiidenkatu 9, 20360 TURKU puh. 010 561 2900, faksi 010 561 2901