Hartela 1/2012

Kevät 2012

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie

Oulussa osataan panna töpinäksi Huoneenrakentamisesta kaikki alkoi

Porvoon Taidetehdas avautuu yleisölle

Torikeskus tuo vilskettä Valkeakoskelle

Lasten Yrityskylä Logomossa

Kehittyvä seitsemänkymppinen

H

artela-konsernin 70. toimintavuosi lähestyy puoliväliä tilanteessa, jossa sekä kotimainen että globaali suhdannenäkymä on varsin sumea.

Hartelalla on erinomaista näyttöä selviytymisestä rakennusalaa koetelleista suhdannekuopista. Tästä voi kiittää pitkäjänteisyyttä niin omistajan toiminnassa kuin yrityksen johtamisessa ja hankekehityksessä, mutta myös koko henkilöstön sitoutuneisuutta, joka on leimallisen korkealla tasolla. Näitä kaikkia tarvitaan varmasti myös tulevina vuosina, sillä Hartelan toiminta-alueilla suhdanteet vaihtelevat todennäköisesti jopa aiempaa epäsäännöllisemmin.

Tässä lehdessä esitellään otos Hartelan hankkeita, kuten Porvoon Taidetehdas. Jokaisen hankkeen taustalla on usean vuoden pitkäjänteinen hankekehitystyö ja jokaista kohden useampi kuin yksi muu hankeaihio on tullut karsituksi – vain parhaat hankkeet etenevät. Toisaalta elinkelpoiset hankkeet, kuten esimerkiksi Valkeakosken Torikeskus, rakentuvat ja menestyvät myös nykyisinä suhdanne-epävarmoina aikoina.

Hartela-konserni on valtakunnallinen toimija, joka on vuodesta 2005 lähtien vaikuttanut myös Oulussa. Tässä lehdessä esiteltävä Oulun Lasarentinväylä-hanke on myös seutukunnallisesti hyvin merkittävä, ja konsernin pohjoisen painopisteen vahvistuminen osoittaa osaltaan myös, että 70-vuotias Hartela kasvaa ja kehittyy edelleen.

Hyviä lukuhetkiä!

Jaakko Taivalkoski Toimitusjohtaja Rakennusosakeyhtiö Hartela Oy

2

4

Porvoon Taidetehdas avaa ovensa

6

Pohjoisen investoinnit kasvattavat nuorten Oulua

8

Lasaretinväylälle kansainvälistä elämää

10

Torikeskus vauhdittaa Valkeakosken kasvua

12

Huoneenrakentamisesta kaikki alkoi

13

Elämyksellisyyttä ja räätälöintiä rakentamiseen

14

Logomossa lapset tutustuvat työ- ja yrityselämään

Hartela kevät 2012. Julkaisija Hartela-Yhtiöt, Kaupintie 2, PL 32, 00441 Helsinki, puh. 010 561 3000, www.hartela.fi Päätoimittaja Ville Kuusniemi TUOTANTO Viestintätoimisto Princeps Oy, info@princeps.fi TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Kirsti Helin ULKOASU Sanna Moisio Kannen kuva Hanna Poropudas ISSN 1796-4733 Paino Finepress Oy

Itellan logistiikkakeskuksen rakentaminen etenee Itellan uuden logistiikkakeskuksen rakentaminen on alkanut Lahden Pennalassa. Hallilla on pituutta 548 metriä ja leveyttä 122 metriä.

Johtaja Jukka Pyykkö Itella Logistiikasta kertoi peruskiven muuraustilaisuudessa, että rakennukseen tulee lastauslaitureita kaikkiaan 64, lavapaikkoja 75.000 ja riippuvarastoa vaatteille 23 kilometriä. Halliin mahtuisi 10 jalkapallokenttää tai 393 tenniskenttää.

Lahden keskustaan kerrostalo Lahdessa Radiomäen ja kaupungintalon naapuriin rakennetaan kerrostalokohde Asunto Oy Lahden Eliel. Lähellä ovat sekä keskustan palvelut että rautatieaseman tarjoamat monipuoliset liikenneyhteydet.

Eliel Saarisen suunnitteleman kaupungintalon läheisyys asettaa omat laadulliset kriteerinsä uudisrakennuksen julkisivulle.

Asunnot valmistuvat vuoden 2013 loppuun mennessä.

Asuntoja Helsingin Lauttasaareen Lauttasaaren merelliseen ympäristöön rakennetaan Asunto Oy Helsingin Kuunari. Yhtiö koostuu kolmesta pistetalosta, joissa asunnot ovat kooltaan 46–104 m2, sekä pihakannen alle sijoittuvasta autohallista.

Oulun keskustaan nousee uusi kerrostalo Asunto Oy Oulun Aleksanterinkatu 67:n on rakentaminen on aloitettu Hollihaan puiston läheisyyteen. Kohde on HartelaForum Oy:n historian suurimpia asuinkerrostalohankkeita, ja se valmistuu elokuussa 2013.

Tampereen Ratinaan neljäs talo Tampereen Ratinanrannassa Pyhäjärven rannalla on aloitettu neljännen ja samalla viimeisen taloyhtiön As Oy Ratinantammen rakennustyöt. Asuntoyhtiöön tulee 43 modernia kaupunkiasuntoa. Kohde valmistuu tammikuussa 2013.

Lasse Johanssonista hallituksen puheenjohtaja Rakennusosakeyhtiö Hartelan pitkäaikainen toimitusjohtaja DI Lasse Johansson (64) siirtyy konsernirakenteen uudistumisen myötä Hartela-konsernin emoyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.

Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimitusjohtajaksi on 1.5.2012 alkaen nimitetty DI, eMBA Jaakko Taivalkoski (39). Aiemmin Jaakko Taivalkoski on toiminut Lemminkäinen Talo Oy:ssä toimitilarakentamisen johtajana. Hartela-konsernissa Rakennusosakeyhtiö Hartelan toimialuetta ovat EteläSuomi, Päijät-Häme ja Itä-Uusimaa.

HARTELA

2012

3

TEKSTI JA KUVAT: KIRSTI HELIN

Porvoon Taidetehdas avaa ovensa – Taiteen, viihteen ja yritysmaailman kohtauspaikka

Dahlqvist on ollut Porvoon kaupungin ja Taidetehtaan säätiön edustajana mukana hankkeessa sen alusta lähtien eli vuodesta 2007, jolloin järjestettiin suunnittelukilpailu ja hankkeen toteuttajiksi valittiin kehittäjäryhmä Lars Project GmbH, Arkkitehdit Arrak Oy ja Rakennusosakeyhtiö Hartela.

Yhteistyöllä toimivia ratkaisuja

– Tervetuloa tutustumaan monipuoliseen kulttuuri- tai taidetarjontaamme, kutsuu toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist.

P

orvoon Taidetehtaan peruskorjaustyöt ovat valmistuneet. Avajaisia juhlitaan 13.−20.5.2012, jolloin yleisölle järjestetään opastettuja kierroksia ja erilaista ohjelmaa on joka päivä aamusta iltaan. − Taidetehtaalla taide, viihde ja yritysmaailma kohtaavat ennennäkemättömällä tavalla ja vanha tehdasmiljöö tarjoaa puitteet elämykselliseen vapaa-ajan viettoon kaikenikäiselle yleisölle, lupaa Taidetehtaan toiminnasta vastaava Porvoo Event Factory Oy:n toimitusjohtaja Susanne Dahlqvist.

4

Dahlqvist on tyytyväinen, kun Taidetehtaan korjaustyöt viimein valmistuvat ja yleisö pääsee nauttimaan sen monipuolisesta tarjonnasta.

– Matkan varrella on istuttu monen monta palaveria mm. pääarkkitehti Hannu Kiiskilän ja Hartelan tuotantojohtaja Matti-Pekka Jalosen kanssa ja mietitty talon toimintoja, rakenteita, tilajärjestelyjä ja värimaailmoja.Yhteinen sävel on aina löytynyt, ja käyttäjän edustajana olen päässyt vaikuttamaan tilaratkaisuihin jo alkumetreiltä lähtien. − Rakennustyömaa on tullut tutuksi, sillä työhuoneeni on ollut yhdessä työmaaparakissa. Rakentajat ovat kohteliasta porukkaa, ja täytyy oikein ihailla, kuinka siistinä työmaa on pidetty.

Vanhasta tehdasrakennuksesta on säilytetty kaksi siipeä ja lisäksi on rakennettu yksi uusi siipi. Taidetehtaan avarien tilojen värimaailma on valkoista, harmaata ja punaista. Lattiat ovat harmaata betonia, seinät osittain valkoista betonia ja osittain punaista tiiliseinää. − Jatkossa lisää väriä seinille tuovat lukuisat taideteokset, Dahlqvist kertoo. Ulkoapäin rakennus näyttää edelleen hyvin tehdasmaiselta korkeine, kauas näkyvine piippuineen.

Porvoonjoen länsirannalla sijaitseva Taidetehdas on alueen viimeinen tehdasrakennus, jonka kohtalosta kiisteltiin pitkään. Länsiranta oli aikanaan useine tehtaineen Porvoon merkittävä työssäkäyntialue, ja Porvoon vanhasta keskustasta tultiin käsikäyttöisellä lossilla joen yli. Moni porvoolainen muistaa edelleen yksityiskohtia Taidetehtaan aiemmasta elämästä. Tehtaan tiloissa on toiminut mm. hevosenkenkätehdas, vaneritehdas, mekaaninen verstas ja traktoritehdas, ja viimeiseksi rakennuksessa valmistettiin Fiskarsin traktorinosia.

Työhuoneita taiteilijoille Taidetehdas toimi jo ennen korjaustöitä taitelijoiden työtiloina, ja suurelle yleisölle rakennus tuli tutuksi Avantista! Suvisoitosta ja perinteisistä joulumarkkinoista.

Korjaustöiden aikana evakossa olleet taiteilijat ovat nyt muuttaneet takaisin ja uusiakin taiteilijoita on tullut.Taidetehtaan yläkerrasta on vuokrattu työtilat noin 40:lle eri alojen taitelijalle: taidemaalareille, keramiikkataiteilijoille, näyttelijöille, graafikoille, digitaiteilijoille, arkkitehdeille jne.

Rakennuksen vakinaisia toimijoita ovat yksityinen, noin 700 oppilaan tanssikoulu, kaupungin taidepaja, vaihtuva taidenäyttely ja taidelainaamo, kaupungin matkailutoimisto, kahvila ja tapahtumien lipunmyynti.

Tiloja kulttuuriesityksille ja bisnekselle Avanti-kamariorkesterin mukaan nimetty konserttisali nousevine katsomoineen tarjoaa akustisesti huipputasoiset puitteet. Susanne Dahlqvist kertoo, että uusi konserttisali on herättänyt runsaasti kiinnostusta ja se varattu jo melkein koko loppuvuodeksi.

Ohjelmistossa on mm. rockkonserttia, klassista musiikkia ja teatteria, ja lipunmyynti on käynnistynyt hyvin. Avajaiskonsertissa 19. toukokuuta esiintyy Nordea Jean Sibelius Orchestra kapellimestari Jukka-Pekka Sarasteen johdolla. Porvoo Festin viikonloppuna 8.− 10.6. Taidetehtaalla esiintyy useita tunnettuja artisteja ja Avanti Porvoon Suvisoiton esitykset ovat 28.6.−1.7.

Taidetehtaan Tehdassalissa on toukokesäkuussa esillä taiteilija Jukka Rintalan 60-vuotisjuhlanäyttely. Esillä on Rintalan mm. Linnan juhliin ja teattereille suunnittelemia pukuja sekä grafiikkaa. Heinäkuussa Tehdassalin valtaavat taiteilija Alvar

Vaikka Taidetehtaan ympäristö on vielä jonkin aikaa rakennustyömaana, niin sisällä kaikki on jo valmista. Lisätietoja www.porvoontaidetehdas.fi

Gullichsenin Bonk-teokset. Sali on vuokrattavissa myös erilaisiin tilaisuuksiin, kuten seminaareihin, klubi-iltoihin ja perhejuhliin.

Peruskorjauksen yhteydessä Taidetehtaaseen rakennettiin myös kokous- ja kongressitiloja yrityselämän tarpeisiin. Dahlqvist uskoo, että kokoustiloille löytyy asiakkaita myös pääkaupunkiseudulta: Porvoohan on vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. − Tavoitteena on, että puolet asiakkaistamme edustaa kulttuurielämää ja puolet yritysmaailmaa. Kävijämäärätavoite tälle vuodelle on satatuhatta.

Digitaalinen Mediakeskus Taidetehtaan kylkeen avautuu kesäkuussa uudisrakennus Mediakeskus, joka toimii iltaisin elokuvateatterina ja päivisin auditorioina. Bio Rex Cimena Oy:n vuokraama tila on maamme ensimmäinen täysin digitaliseksi suunniteltu elokuvateatteri, jonka neljä salia on varustettu huippuluokan kuva- ja äänitekniikalla. Teatterin tulevaan ohjelmistoon kuuluu mm. 3D-elokuvia sekä suoria ja taltioituja oopperaesityksiä maailman oopperataloista.

Dahlqvist kertoo, että Taidetehtaalla on paljon yhteistyötä myös kadun toisella puolella toimivan ammattikorkeakoulun

kanssa. – Ammattikorkeakoulu käyttää mm.

Mediakeskuksen tiloja auditoriona, ja opiskelijat ovat tehneet meille jo markkinatutkimuksia ja lanseerausmarkkinointia ja ajan mittaan yhteistyö laajenee varmasti edelleen.

Taidetehtaan ja Mediakeskuksen (Kiinteistö Oy Kokonniementie 1) omistavat Suomen Kulttuurirahasto, Emil Aaltosen säätiö sekä Alfred Kordelinin säätiö. Porvoo Event Factory Oy Ab vastaa tapahtuma- ja kokoustilojen markkinoinnista ja vuokrauksesta.

Kauppaliikkeitä ja asuntoja Kulttuuritarjonnan lisäksi Taidetehtaan alueelle tulee kaupallista toimintaa. Taidetehdasta vastapäätä valmistuu kesän 2012 aikana liikerakennus, jonka katutasossa on muoti- ja sisustusliikkeitä, kahvila sekä ravintola ja yläkerrassa toimistotiloja.

Alueelle syntyy noin 200–400 uutta työpaikkaa.

Hartela rakentaa reilun neljän hehtaarin alueelle myös kerros-, rivitalo- ja pienkerrostaloasuntoja 400–500 asukkaalle.

Ensimmäinen kerrostalo on rakenteilla, ja se valmistuu elokuussa 2012.

Alueen pysäköintitilat on rakennettu maan alle.

HARTELA

2012

5

− Oulu on ihmisen kokoinen kaupunki, jossa osataan ja halutaan tehdä yhteistyötä ja hyödyntää kansainvälisiä bisneksiä, korostaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie.

Teksti ja kuva: Kirsti helin

Pohjoisen investoinnit kasvattavat nuorten Oulua

O

ulusta on muutamassa vuodessa hävinnyt noin 4 000 työpaikkaa lähinnä ICT-alalla. Oulussa ei ole kuitenkaan jääty vastoinkäymisiä surkuttelemaan, vaan on pantu töpinäksi. Eri toimijat tekevät keskenään määrätietoista työtä uusien toimialojen ja yritysten edistämiseksi, ja kaupunkiin on syntynyt runsaasti uutta yritystoimintaa.

Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie kertoo, että kaupungin vetovoiman ja vireyden lisäämiseksi on käynnistetty useita kauaskantoisia uudistuksia.

6

Lisää vauhtia yhteiseen tekemiseen on tuonut viiden kunnan yhdistyminen, jossa Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät noin 200 000 asukkaan uudeksi Ouluksi. Virallisesti uusi Oulun kaupunki aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, mutta yhteistoimintaa on jo käynnistetty vaiheittain. Esimerkiksi vuoden 2011 alussa perustettiin viiden kunnan yhteinen elinkeinotoimi BusinessOulu.

ICT-alan osaajien määrä on edelleenkin kaupungin vahvuus, ja alalle tulee jatkuvasti uusia yrityksiä. Kaikkiaan ICT-alan yrityksiä on tällä hetkellä noin 800.

– Oulussa asiat etenevät rivakasti. Kaupunki on tarpeeksi iso saamaan kumppaneita, mutta toisaalta tarpeeksi pieni, jotta ihmiset tuntevat toisensa ja on helpompi toimia. Oulun on ”ihmisen kokoinen kaupunki”, jossa myös etäisyydet ovat lyhyet, Talvitie kiteyttää.

Kasvun siivittämänä Oulu on aloittanut myös keskustan kehittämisen. − Ydinkeskustaan on suunnitteilla 60 000– 80 000 kerrosneliötä asuinhuoneistoja ja liiketiloja sekä viheralueita.

Maan alle rakennettavat pysäköintitilat mahdollistavat ydinkorttelien täydennysrakentamisen. − Tuomiokirkon takana sijaitsevan Lasaretinväylän rakentaminen on osa kaupunkikeskustan uudistamista. Kaupunkilaisille tärkeän Hupisaaren läheisyydessä oleva alue on jo pitkään ollut odottavassa tilassa. On hienoa, että alue saadaan nyt kunnostettua ja monipuoliseen käyttöön, Talvitie toteaa.

Pohjoisen isot hankkeet Ydinvoimalan, kaivoshankkeiden, tuulivoimaloiden sekä Barentsinmeren öljy- ja kaasulöytöjen uskotaan tuovan myös Oulun seudun yritystoiminnalle runsaasti uusia mahdollisuuksia ja ihmisille töitä.

Fennovoima Oy teki syksyllä 2011 päätöksen ydinvoimalansa sijoittamisesta Pohjanlahden rannalle Pyhäjoen kuntaan noin 100 kilometrin päähän Oulusta.

Hankkeen kustannusarvio on noin 6 miljardia euroa, ja rakentamisvaiheen aikainen työvaikutus on noin 30 000–35 000 henkilötyövuotta.

– Oulun seutu hyötyy hankkeesta monella tavalla niin työvoiman, palvelujen kuin asuntojen tarjoajana, sanoo Talvitie.

Suomi on houkutteleva kaivostoiminnan maa. Pohjois-Suomessa on jo suuria kaivoksia toiminnassa: Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos Sodankylässä,Agnico-Eaglen kultakaivos Kittilässä, Talvivaaran malmikaivos Sotkamossa, Laivakankaan kultakaivos Raahessa ja Pampalon kultakaivos Ilomantsissa. Näiden lisäksi on suunnitteilla puolenkymmentä uutta kaivosta. − Oulun seudun perinteisesti vahvalla puu- ja kemianteollisuudella on myös uusia kasvunäkymiä, kun PohjoisEuroopan suunnitteilla olevat investoinnit lähtevät käyntiin lähi vuosina. Investointien yhteisarvoksi on laskettu yli 100 miljardia euroa seuraavan 10 vuoden aikana.

Talvitien mukaan Oulussa on ymmärretty kaivosalan merkitys ja panostetaan alan osaajien kouluttamiseen. – Kaivosalan osaajille on kysyntää, oli siten kysymys prosessi- tai kaivoslouhintatekniikan asiantuntijoista, maanrakennusosaajista tai koneen kuljettajista. Oulu tarjoaa kaivosalan koulutusta kaikilla koulutusasteilla: Oulun yliopistossa, Oulun ammattikorkeakoulussa ja Oulun seudun ammattiopistossa. − Työskentelemme aktiivisesti myös pohjoisen kumppanuusverkon rakentamiseksi yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Venäjän elinkeinoelämän sekä kuntien, maakuntaliittojen, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitoksen ja kauppakamarien kanssa, Talvitie luettelee.

Kansainvälinen nuorten kaupunki Oulussa asuu Suomen nuorin ja koulutetuin väestö. Vuoden 2013 alussa käynnistyvän uuden Oulun asukkaiden keskiikä on 34,5 vuotta ja joka kolmas asukas on korkeasti koulutettu.

Yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa opiskelee tällä hetkellä yhteensä 36 500 opiskelijaa.Viime aikoina on panostettu erityisesti myös kansainvälisen talouden koulutukseen. Yliopiston yhteydessä aloitti vuonna 2008 Martti Ahtisaari Institute of Global Business and Economics.

Nuorisotyöttömyys on ollut Oulussa maan korkeimpia eli 17 %, mutta Talvitie katsoo positiivisesti tulevaisuuteen tämänkin asian osalta. − Parin viime vuoden aikana lähes kaikki peruskoulun päättäneet ovat saaneet jatkokoulutuspaikan ja nuorten työttömyys on käännettävissä laskuun.

Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu Oulun kaupunkikuvassa: opiskelijoita ja työntekijöitä on eri puolilta maailmaa.

Ulkomaalaisten määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen 25 vuoden aikana ITC-buumin myötä. Talvitie toteaa kuitenkin, että Oululla on jo pitkät perinteet kansanvälisyydessä. – Oulun kautta lähti aikanaan jo Kainuun terva maailmalle, ja tänne on aina tultu ostamaan ja myymään tuotteita.

Päivittäin noin 50 lentovuoroa Oulun lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain. Oulun lentoasemalta lentää kuuden eri lentoyhtiön koneita. Lisäksi on suoria lomalentoja useampaan kohteeseen. Lentoaseman laajennus valmistui syksyllä 2011, ja neljä matkustajasiltaa tekee nyt koneisiin siirtymisen mukavammaksi.

Talvitie kertoo, että Oulun kaupunki ja lähikunnat sijoittivat osaltaan lentoaseman laajennukseen pari miljoonaa euroa ja se näyttää kannattaneen, sillä viimeisen 12 kuukauden aikana on jo ylitetty miljoonan matkustajan raja. − Kilpailun myötä lentohinnat ovat laskeneet oleellisesti, ja nykyisin menopaluulipun Helsinkiin saa keskimäärin 150 eurolla.

Talvitielle Helsingin matkat ovat käyneet tutuiksi, sillä hän toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajatehtäviensä lisäksi kansanedustaja Esko Kurvisen avustajana.

Ilmajoelta kotoisin olevan 31-vuotiaan ympäristötekniikan diplomi-insinööri Mari-Leena Talvitien perheeseen kuuluu Moona-tytär ja aviomies Timo, joka on tällä hetkellä hoitovapaalla. Vapaa-aikanaan Talvitie sauvakävelee, lukee ja tapaa tuttaviaan.

HARTELA

2012

7

kuva: Oulun yliopisto/Juha Sarkkinen

Oulun yliopistossa opiskelee lähes 1 000 ulkomaista opiskelijaa.

TEKSTI: KIRSTI HELIN

Lasaretinväylälle kansainvälistä elämää

H

artela on aloittanut Oulun keskustan tuntumassa sijaitsevan Lasaretinväylän alueen rakentamisen. Ensimmäiseksi rakennetaan kansainvälinen opiskelijatalo PSOASille ja peruskorjataan vanha, tulipalossa vaurioitunut voimalarakennus ja sen pihapiirissä olevat rakennukset.

Lasaretinväylän kulttuurihistoriallisesti arvokas alue on noin kolmen hehtaarin laajuinen. Rakennusalaa on kokonaisuudessaan noin 20 000 kerrosneliömetriä, ja rakentamisen arvioidaan kestävän neljä vuotta. Hartelan ja Arkkitehtitoimisto Kimmo Kuismasen ehdotus voitti Oulun kaupungin avoimen tontinluovutuskilpailun vuonna 2008. Ehdotus sisälsi monipuolista rakentamista taidehallin, toimistotiloja, palvelutalon sekä ateljee-, opiskelijaja yksityisasuntoja.

8

Asuminen kannustaa kanssakäymiseen Kansainvälisen opiskelijatalon rakennustyöt käynnistyivät helmikuussa, ja talon on määrä valmistua vuoden 2013 huhtikuuhun mennessä. Taloon tulee noin 100 asuntoa: yksiöitä, pieniä kaksioita ja kolmen hengen kimppa-asuntoja.

Tavoitteena on valita talon asukkaat niin, että puolet heistä on suomalaisia ja puolet ulkomaisia pidempi aikaisia tutkinto-opiskelijoita, kertoo Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiön (PSOAS) toimitusjohtaja Juha Aitamurto. − Asukkaiden yhteisillä tiloilla, kuten kahvila-ravintolalla ja talon pesulalla, jonka yhteydessä on yhteinen lehtienluku- ja internettila haluamme edistää asukkaiden vuorovaikutusta.

− Opiskelijatalon eteen rakennettava tapahtuma-aukio toivottavasti myös lisää opiskelijatalossa asuvien kanssakäymistä.

Samoin kunnostettava voimalarakennus kulttuuritiloineen tarjoaa alueella asuville opiskelijoille tekemistä.

Uusi opiskelijatalo sijaitsee reilun puolen kilometrin päässä Oulun keskustan kävelykadulta ja lähellä Hupisaaren virkistysaluetta. Autopaikkoja city-asukkaille ei tehdä, mutta sen sijaan alueelle rakennetaan kevyen liikenteen väylät, joita pitkin pääsee kätevästi kuuden kilometrin päässä sijaitsevalle yliopistolle. Myös bussiyhteydet ovat hyvät.

Lasaretinväylän opiskelijatalossa on kiinnitetty erityistä huomioita neliöiden tehokkaaseen käyttöön, jolloin asuntojen hinnat voidaan pitää edullisina. Huoneistojen värimaailma ja keittiö- ja kylpyhuone-

kuva: JAANI FÖHR

Voimalarakennus vaurioitui pahasti tulipalossa vuonna 2006 ja on siitä lähtien ollut tyhjillään.

Pihapiirissä on järjestetty Taiteiden yö -tapahtumia.

ARKKITEHTITOIMISTO KIMMO KUISMANEN

ARKKITEHTITOIMISTO KIMMO KUISMANEN

Peruskorjattavan voimalaitoksen toiseen ja kolmanteen kerrokseen rakennetaan loft-tyyppisiä toimistotiloja, joista on upeat näköalat jokiväylälle ja Hupisaaren puistoalueelle.

kalusteet pyritään valitsemaan nuoria asukkaita miellyttäviksi.

Oulun yliopisto ulkomaisten suosiossa Oulun yliopisto on suosittu ulkomaisten opiskelijoiden keskuudessa. − Yliopiston noin 16 000:sta opiskelijasta lähes 1 000 on ulkomaisia. Osa kansainvälisistä opiskelijoista on lyhyessä vaihto-opiskelussa, osa suorittaa perustutkintoa ja osa jatkotutkintoa. Vaihto-opiskelijat tulevat enimmäkseen Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta, kun taas tutkinto-opiskelijoita tulee Kiinasta, Venäjältä, Saksasta ja Pakistanista, kertoo Oulun yliopiston kansainvälisten asioiden johtaja Kimmo Kuortti. − Eniten ulkomaisia opiskelijoita on tekniikassa, taloustieteissä ja kasvatustieteissä. Maisteritutkintoa opiskelevat ovat

meillä 2−3 vuotta, tohtoritutkintoa tekevät noin 4 vuotta ja vaihto-opiskelijat 3–9 kuukautta.

Suurin osa ulkomaisista opiskelijoista asuu PSOASin opiskelija-asunnoissa. − Oulun yliopisto neuvottelee PSOASin kanssa kiintiön ulkomaisille opiskelijoille, mikä helpottaa asunnon löytymistä, kertoo Kuortti.

Lasaretinväylälle kansainvälinen taiteen keskus Entiseen voimalarakennukseen rakennetaan näyttely- ja residenssitilat taiteilijoille.

Oululaiset taiteilijayhdistykset perustivat vuonna 2009 työryhmän valmistelemaan tilojen kehittämistä. Projektipäällikkö Julia Heikkinen kertoo, että taidehallin ja residenssiohjelman tavoitteena on kehittää ja kansainvälistää Oulun kulttuurielämää

ja kaupunkikulttuuria.

– Hankkeella halutaan edistää eri alojen taiteilijoiden liikkuvuutta ja kansainvälistä verkostoitumista. Tehtävänämme on mm. suunnitella taidehallin toimintakonsepti ja luoda taidehallin toimintaa tukeva kansallinen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto.

Peruskorjauksen valmistuttua taidehallissa käynnistyy ympärivuotinen näyttely sekä monitaiteellinen residenssiohjelma.

Pohjois-Pohjanmaan liiton MannerSuomen ESR-ohjelman ja Oulun kaupungin rahoittama kehityshanke päättyy vuonna 2013, minkä jälkeen on tarkoitus palkata taidehallille henkilökunta ja käynnistää varsinainen toiminta vuonna 2014.

Hanketta hallinnoi Pohjoinen Valokuvakeskus ry ja yhteistyöverkostoon kuuluvat JoJo – Oulun tanssin keskus ry, Oulun Taiteilijaseura -63 ja PROTO – PohjoisSuomen taideteolliset suunnittelijat ry.

HARTELA

2012

9

Teksti: Eeva-Liisa Hynynen | KUVAT: MERJA OJALA JA AIHIO ARKKITEHDIT

Torikeskus vauhdittaa Valkeakosken kasvua Valkeakoski valitsi peltomarketin sijaan kaupungin keskustan kehittämisen.

Torin laidalle kohoaa uusi kauppakeskus, joka täyttää puolet korttelista.

10

V

alkeakosken Torikeskus on enemmän kuin kauppakeskus. Kyseessä on kaupungin ydinkeskustan merkittävin kehittämishanke. −Tavoitteenamme on vilkas, viihtyisä ja elinvoimainen kaupunkikeskusta, joka tarjoaa asukkaille palveluja ja työtä. Haluamme keskustaan ”positiivista pörinää”, joka vetää asukkaita puoleensa, kiteyttää kaupunginjohtaja Markku Auvinen.

Uuden K-citymarketin lisäksi kauppakeskuksessa avautuu loppusyksystä viisitoista erikoismyymälää sekä kahvila- ja ravintolakeidas. Lisäksi kauppakeskuksen kainaloon Mallasveden tuntumaan kohoaa vaiheittain kolme asuinkerrostaloa, jotka lisäävät kaupunkiasumisen laatua ja vetovoimaisuutta. ”Mansikkapaikkana” itseään markkinoiva Valkeakoski on jo useamman vuoden ollut muuttovoittoinen. Väestökasvu on vuositasolla prosentin luokkaa. Kasvun myötä kaupunki on jo investoinut muun muassa uusiin päiväkoteihin ja kouluihin.

− Myös kaupallisten palveluiden pitää olla laadukkaita ja lähellä. Kaupunki on linjannut, että haluamme kaupan palvelut ydinkeskustaan, jotta asiointi on mahdollista myös ilman autoa ja kaikenikäisten kaupunkilaisten arki on sujuvaa, kaupunginjohtaja toteaa.

Torikeskuksen suunnitteluun kului aikaa useita vuosia. − Kokonaiskuvio on viimein loksahtanut kohdalleen ja hankkeesta on tullut totta. Kaikki mukana olevat osapuolet ovat havainneet hankkeen hyväksi ja vetovoimaiseksi. − Torikeskus ei ole pelkästään liikekiinteistö. Se on kaupunkiarkkitehtuuria, joka muovaa keskustaa vetovoimaisemmaksi, kaupunginjohtaja summaa.

K-citymarket veturiksi Torikeskuksen keskeisin kaupallinen toimija on K-citymarket, jota luotsaa marraskuun puolivälistä lähtien kauppias Erkki Kuivajärvi.

Kuivajärvi arvioi, että Torikeskuksen avautuessa eivät parane pelkästään kaupunkikeskustan arkkitehtuuri ja viihtyvyys, vaan myös päivittäistavarakaupan valikoima.

Kuivajärven nykyiseen K-supermarket Apiantoriin verrattuna luvassa on lisää hyllymetrejä, laajempi tuotevalikoima ja uusia palveluita kotikeittiöineen ja paistopisteineen.

Uuden K-citymarketin saavutettavuus on erinomainen: sisään pääsee suoraan torilta. Parkkipaikat löytyvät kauppakeskuksen katolta. K-citymarket nielaisee kauppakeskuksen 9 500 m2:n kerrosalasta noin 6 500 m2. Pienet erikoismyymälät löytävät asiakkaansa marketin imussa. Kauppakeskuksen toiseen kerrokseen sijoittuvat kahvila- ja ravintolapalvelut. − Onhan tämä ainutlaatuinen hanke Valkeakosken kokoisessa pikkukaupungissa ja merkittävä minkä tahansa kaupungin mittakaavassa. Henkilökunta odottaa innostuneena siirtymistämme Torikeskuksen tiloihin, Kuivajärvi tunnustaa.

Seiniään merkittävämpi Torikeskus on ollut poikkeuksellisen kiinnostava hanke myös rakennuttajalle, rakentajalle sekä suunnittelijoille.

Torikeskuksen rakennuttaja on eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, joka vuokraa liiketilat kauppakeskukseen sijoittuville yrittäjille. − Torikeskus täyttää nykyaikaisen kaupankäynnin kriteerit, ja hanketta voi luonnehtia myös onnistuneeksi kaupunkikehittämishankkeeksi. Harvoin pääsee rakennuttamaan modernia markettia kaupungin ytimeen, johtaja Esko Torsti painottaa.

Ilmarinen pitää Torikeskusta erinomaisena sijoituksena. Kesko on Ilmarisen pitkäaikainen yhteistyökumppani sekä varma ja vakaa vuokralainen.Valkeakoski on muuttovoittoinen ja kehittyvä kaupunki elinvoimaisella alueella. − Meille on tärkeää olla edistämässä kaupan yksiköiden uudenlaista sijoittumista kaupunkikeskustoihin. Torikeskus on kestävän kehityksen mukainen hanke, jossa toteutuvat täysipainoisesti merkityksellisinä pitämämme kriteerit ja arvot sekä kohtuullinen tuottovaatimus, Esko Torsti kiteyttää.

Pirkanmaan isoin hanke Myös Torikeskuksen rakentaja tiedostaa olevansa mukana hankkeessa, jollaista ei osu kohdalle joka päivä. − Puolen korttelin kokoisen kauppakeskuksen rakentaminen kaupungin ydinkeskustaan ei ole ihan tavallinen kohde. Pirkanmaan alueella tämä on isoin, haastavin ja mielenkiintoisin hankkeemme, sanoo Hartelan aluejohtaja Tom Olli.

Hartela valikoitui yhdessä Aihio Arkkitehtien kanssa Torikeskuksesta järjestetyn kehittämiskilpailun voittajaksi. - Peltomarkettien aika alkaa olla ohi, ja jatkossa kauppakeskukset sijoittunevat osaksi kaupunkirakennetta. Torikeskus menee vieläkin pidemmälle sijoittuessaan kaupungin

K-kauppias Erkki Kuivajärvi, Hartelan aluejohtaja Tom Olli ja Valkeakosken kaupunginjohtaja Markku Auvinen uskovat, että Valkeakosken Torikeskuksesta haetaan mallia muuallekin.

merkittävimmälle paikalle torin laitaan.

Sijainti on haasteellinen sekä rakentamisen että arkkitehtuurin kannalta, Tom Olli tähdentää.

Haasteet ovat olleet rakennusteknisestikin poikkeuksellisia. Suurin osa autopaikoista on sijoitettu kauppakeskuksen katolle ja erityisosaamista ovat vaatineet myös kaarevat seinänosat ja lasiset julkisivut.

Kauppakeskus valmistuu loppusyksystä, mutta Hartelan rakentajat jatkavat työtään alueella.Yhtiö rakennuttaa kauppakeskuksen lähituntumaan kolme asuinkerrostaloa,joissa on panostettu asumisen laatuun. Ensimmäinen kohde, Valkeakosken Ankkuri, valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Valtaosa huoneistoista on jo myyty.

Sekä Torikeskuksen että asuinkerrostalojen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Kalevi Näkki Aihio Arkkitehdit Oy:stä.

- Näin suuri rakennushanke muuttaa näkyvästi kaupunkikuvaa ja keskustan ilmettä. Kyseessä ei ole mikään standardimarketti, vaan uudenlaista arkkitehtuuria edustava urbaani kauppakeskus, Näkki tiivistää.

Valkeakoski: 21 000 asukkaan kasvava kaupunki Etelä-Pirkanmaalla Mallasveden ja Vanajaveden yhtymäkohdassa Pinta-ala 372 km2 Kaupungiksi vuonna 1963 35 km Tampereelle Merkittäviä työnantajia UPM-Kymmene Oy:n Tervasaaren paperitehdas, Saarioinen Oy, Metso Paper Oyj

HARTELA

2012

11

Hartelalla on takanaan 70 rakentamisen vuotta: asuntoja, liike- ja toimistorakennuksia, teollisuusrakennuksia sekä julkisia rakennuksia. Vaikka moni asia rakentamisessa onkin muuttunut vuosikymmenten varrella, samat arvot ovat kuitenkin siirtyneet sukupolvelta toiselle. Ammattiylpeys, laatu, luotettavuus ja jatkuvuus ovat arvoja, jotka näkyvät jatkossakin Hartelan rakentamisessa.

Huoneenrakentamisesta kaikki alkoi 1940-luku Vuonna 1942 Emil Hartela ja Vilho Heinonen perustivat Turussa rakennusliikkeen nimeltä Urakoitsijat Oy. Sotaa seuranneina vuosina suurta asuntojen tarvetta vauhdittivat teollistuminen ja maaltamuutto. Ensimmäisiä rakennuskohteita olivat mm.

Yhtyneet Harja- ja Sivellintehtaat Oy (nykyisin tiloissa toimii Turun maakuntamuseo), Turun Seudun MatkaAutot Oy:n huoltorakennus, Asunto-osuuskunta Tiilentekijänkatu 4 ja Asunto Oy Martinkulma sekä Turun kaupungin saunalaitos.

1950-luku Yritys laajensi toimintaansa Helsinkiin.

Toiminta pääkaupunkiseudulla vakiintui vuosikymmenen kuluessa, ja vuonna 1959 perustettiin Helsinkiin Rakennusosakeyhtiö Hartela. Samoihin aikoihin Heinonen luopui osuudestaan yhtiössä. Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Turun yliopiston ylioppilaskunnan asuntola, Halisten vedenpuhdistuslaitos, KOP:n liike- ja asuintalo Porissa, Pitäjänmäen kirkko sekä useat asuintalot Turussa ja Helsingissä.

1960-luku Toiminta laajeni 1960-luvulla perinteisen

asunto- ja teollisuustilatuotannon ulkopuolelle aluerakentamiseen ja erikoiskohteisiin. Perheyhtiössä aloitti jo toinen sukupolvi, kun dipl.ins. Jaakko Hartela ja varatuomari Antti Hartela tulivat yrityksen johtoon.

Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Raision kauppaoppilaitos, Puotilan vanhainkoti Helsingissä, Leiraksen lääketehdas Turussa, Turun yliopiston hammaslääketieteen laitos, Maarianhaminan kaupungin urheilutalo sekä kymmenet kerrostalot Turussa ja Helsingissä.

1970-luku Ulkomaille suunnattiin jo 1970-luvulla: hotelleja, lomakyliä ja terveyskeskuksia rakennettiin Lähi-itään, Kaukoitään ja Neuvostoliittoon. Merkittäviä ulkomaisia kohteita olivat mm. Saft Rasinin terveyskeskus ja Tansan aluesairaala Egyptissä ja Suomalaisvenäläinen kauppakamari Moskovassa. Huomattavia kotimaisia rakennuskohteita olivat mm. Rajatorpan alueen asuinrakentaminen ja ostoskeskus, Itä-Pasilan ja Leppävaaran alueiden rakentamisen aloitus, Vakuutusyhtiö Sampo-Tarmon toimistorakennus Turussa, Turun tuomiokirkon ja Åbo Akademin restauroinnit ja saneeraukset sekä Hanasaaren B-voimalaitoksen II-vaihe, Roihuvuoren vesitorni ja Helsingin hammaslääketieteen laitos.

12

1980-luku Perinteinen asuntorakentaminen muo-

dosti liikevaihdosta vain puolet, ja uudeksi vahvuusalueeksi nousivat kotimaiset sairaalakohteet. Merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Rauman, Paraisten ja Turun Varissuon terveyskeskukset, Invalidiliiton palvelutalo Turussa, Satakunnan lastensairaala Porissa, Leppävaaran ja Kauniaisten kirkot, Turun Hansakortteli, Unic Oy:n toimitalo Espoossa, Valtioneuvoston linna sekä Salmisaaren B-voimalaitos.

1990-luku Taloudellisesti haasteellisella vuosikymmenellä Hartela säilytti kilpailukykynsä monipuolistamalla tonttivarantoaan ja suuntaamalla toimintaansa alueellisten näkökohtien mukaisesti. Hartela sai huomattavan osuuden esimerkiksi pääkaupunkiseudun kasvavista toimitilamarkkinoista. Merkittäviä toimitalokohteita olivat mm. Suomen 3M:n ja Pfizer Oy:n pääkonttorit Espoon Perkkaalla. Vuosikymmenen lopulla alkoi myös yrityspuisokonseptin suunnittelu.

2000-luku Konsernin osaamisalueita laajennettiin yritysostoin: Hartela Talotekniikka Oy on nykyään yksi Suomen suurimmista vaativien taloteknisten järjestelmien suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneista yrityksistä. Vuosikymmenen merkittäviä rakennuskohteita olivat mm. Novinsky Boulevardin talotekniikka Moskovassa, Viikin eläinsairaalan talotekniikka, Kangasalan kirjasto, Kauppakeskus Skanssi ja If Vahinkovakuutus Oy:n toimitilat Turussa sekä useat asuinrakennuskohteet esim. Oulun Koskenniskassa, Tampereen Ratinanrannassa, Kaarinan Raadelmassa ja Lahden Tornatorissa. Isoja yrityspuistokohteita olivat mm. Quartetto Business Campus Leppävaarassa, Swing Life Science Center Keilarannassa ja Bolero Business Park Pitäjänmäellä.

2010-luku Hartela-Yhtiöissä jatketaan edistyksellisten tuotantoteknisten ratkaisujen kehittämistä.

Yhtiön vahva taloudellinen asema ja pitkäjänteinen hankekehittely mahdollistavat omaperäisten hankkeiden käynnistämisen. 1980-luvun lopulla Jaakko Hartela siirsi konsernin osakekannan kolmelle lapselleen, jotka toimivat nykyisin yrityksen eri johtotehtävissä.

Ajankohtaista on laajempien aluekeskusten toteuttaminen, jossa yhdistyvät sekä liike- ja kulttuuritilojen rakentaminen että asuntotuotanto. Vuonna 2011 oli rakenteilla jopa 1 700 asuntoa.

TEKSTI: KIRSTI HELIN

Elämyksellisyyttä ja räätälöintiä rakentamiseen

H

artelan uusi kehitysjohtaja Tero Vanhanen korostaa massasta erottautumisen merkitystä. – Pitää löytää uusia keinoja, joilla voi hurmata asiakkaat, oli sitten kysymys asunnon tai toimitilojen etsijöistä. − Elämyksellisyys ja differoituminen ovat maailmalla olleet jo pitkään rakentamisen trendejä. On erityyppisille segmenteille erikoistuneita ”hurmuritoimijoita”, ja isommilla markkinoilla ”nichet” ovatkin kannattavia. Suomessa on markkinoiden pienuuden vuoksi oltu melko vastahakoisia uusille ideoille. − Hartela on jo toiminut suunnannäyttäjänä suomalaisen kiinteistö- ja rakennusalan uudistumisessa. Yritys on riittävän iso ja sillä on tarpeeksi muskeleita toteuttaa rohkeitakin hankkeita. Hartelan etuna on myös perheomistajuus ja sen myötä toiminnan ketteryys. Täällä voidaan myös suunnitella tulevaisuuden hankkeita pitkäjänteisemmin, kun ei tarvitse hötkyillä pörssiyhtiöiden tapaan lyhytaikaisten voittojen perässä. − Hartelalla on kokemusta mm. uudentyyppisestä loft-rakentamisesta, kuten Turun Logomo, Porvoon Taidetehdas, yrityksen toimitilat Turussa ja Oulussa sekä uusimpana Oulun Lasaretinväylä. − Logomo on loistava esimerkki. En tunne toista rakennusalan yritystä, jossa olisi mietitty yhdessä hankkeessa niin monipuolisesti sitä, millaisissa tiloissa luovan alan ihmiset viihtyisivät parhaiten, kehuu Vanhanen.

Segmentointia Vanhasen mukaan seniori- ja hoivatalot edustavat kohteiden segmentoinnin ensimmäistä aaltoa Suomessa. − Tulevaisuuden asuintaloja voisivat olla vaikkapa lapsiperhetalo, eläintalo tai musiikkitalo eli rakennetaan erilaisia taloja erilaisiin tarpeisiin. − Asiakaslähtöistä olisi myös rakentaa pieniä 10–25 neliön keskusta-asuntoja ihmisille, jotka käyvät kotona lähinnä vain

nukkumassa, tai niille, jotka tarvitsevat työpaikan läheistä kakkosasuntoa. Sen sijaan, että asukas maksaa isosta yksiöstä 700 euron kuukausivuokraa, voisi hän asua pienemmässä asunnossa 300 eurolla. − Toimitilojen kehittämisessä pätevät samat megatrendit kuin asumisessakin.

Nykyaikaisessa toimistosuunnittelussa on perehdyttävä asiakasyrityksen tarpeisiin ja luotava monitila-työympäristöjä koppi- ja avokonttorikombinaatioiden sijaan.

Workshoppeja Workshop-kulttuuri on tulossa myös rakennusalalle. Nykyisin jo suunnitellaan uusia kaupunkikeskuksia ja toimitiloja yhteistyössä usean tahon kesken. − Ruotsalaistyyppinen diskuteerauskulttuuri on voimistumassa meilläkin, mutta tuloshakuisessa moodissa. Hankkeita kehitetään yhdessä – jopa kilpailijoiden kanssa, toteaa Vanhanen.

Suomessa RAKLI ry on tehnyt merkittävää työtä workshoppien kehittämiseksi tuotteistamalla ns. Hankintaklinikan. Sen avulla on kumppanuusyhteistyössä suunniteltu erilaisia kohteita, kuten Jätkäsaaren asuin- ja työpaikka-alue. Hartelan voittamassa Vason passiivitalohankkeessa hyödynnettiin mm. Hankintaklinikkaa.

Suomessa on parhaillaan käynnissä lukuisia aluerakennushankkeita ja kaupungit kilpailevat keskenään erottuvuudesta.

Hartela rakentaa parhaillaan mm. Espoon Painiittyyn, 10 kilometrin päähän Helsingin keskustasta, uutta kylämäistä asuinaluetta, joka tarjoaa monipuolista asumista virkistysalueineen ja julkisine palveluineen.

Asunnon lisäksi asukkaat haluavat ostaa palan miljöötä.

Hartelassa arkkitehti SAFA Tero Vanhasen tehtäväkenttä on laaja: arkkitehtuuria, palvelumuotoilua, design managementia, kustannustehokkuuden kehittämistä ja tulevaisuuden tuotteiden konseptiideointia. − Käytännössä singahtelen sinne tänne, skissailen, luen alan tutkimuksia, kalastelen uutta tietoa netistä ja seminaareista ja käyn luennoimassa erilaisista teemoista, kuvailee vuoden alussa Hartelassa työt aloittanut Vanhanen.

Hän luonnehtii itseään arkkitehtiympäristöpsykologiksi: ”Arkkitehti ei voi luoda elämää, mutta hän voi luoda ympäristöä, johon sitä paremmin syntyy”.

Vanhasen suosikkeja ovat monimuotoiset eurooppalaiset kaupungit kävelykeskustoineen, ja niitä hän haluaisi rakennettavan myös Suomeen HARTELA

2012

13

TEKSTI ja kuvat: KIRSTI HELIN

Logomossa lapset tutustuvat työ- ja yrityselämään

H

Hartela Oy:n toimitusjohtaja Iiro Räty esittelee yrityksen hyvää tulosta.

artela saa joka päivä uuden toimitusjohtajan, nimittäin Logomon Yrityskylässä. − Päivän tulos on plussalla.

On mm. ostettu tontti ja tehty kaupat uuden kerrostalon rakentamisesta ja haettu lainaa pankista, kertoo toimitusjohtaja Iiro Räty intoa puhkuen. Suhdetoimintaakin toimitusjohtaja on ehtinyt hoitaa pitämällä puheen koko Yrityskylän väelle. − Tämä on ollut kiva päivä. Nyt tietää, mitä joku toimitusjohtaja tekee ja miten yritystä pyöritetään. Haluan isona rakennusliikkeen toimitusjohtajaksi ja mieluiten oman yrityksen, kertoo Iiro päättäväisenä.

Päivän aikana toimitusjohtajan pankkitilille napsahtaa henkilöstöpäällikön maksama 14 euron palkka. Omalla pankkikortillaan hän maksaa laskuja ja tekee hankintoja Yrityskylän muista yrityksistä.

Iiro Räty on 5-luokkalainen Turun Kakskerran koulusta ja nyt Logomossa oppimassa noin 60 muun koululaisen kanssa yritys- ja talouselämän toimintaa. Hartelan lisäksi Yrityskylässä toimii yhteensä 15 työnantajaa, mm. Turun Seudun Osuuspankki, Turku Energia, Posti, UPM, Atria, Mediatalo ja Kaupungintalo.

Tekemällä opitaan − Yrityskylässä opitaan tekemällä. Tavoitteena on, että koululaiset saavat omakohtaisen käsityksen yritysten, yhteiskunnan ja

14

talouden toiminnasta. Aikuisen roolissa harjoitellaan päivän ajan työntekoa, rahankäyttöä ja kuluttajana toimimista. Samalla toivomme, että Yrityskylä sytyttäisi nuorissa yrittäjyyden kipinän, kertoo hankkeen isä Tomi Alakoski Taloudellisesta tiedotustoimistosta.

Nuorten Yrityskylä on ensimmäinen laatuaan Euroopassa, ja idean siihen Alakoski sai vieraillessaan vuonna 2008 USA:ssa samantyyppisessä bisnestalossa.

Yrityskylä on saanut suuren suosion niin oppilaiden kuin opettajien keskuudessa.

Ennen varsinaista yrityskyläpäivää opettajat saavat päivän mittaisen perehdytyksen asiaan sekä oppimateriaalin kymmenelle koulutunnille. Niiden avulla käydään läpi esimerkiksi, miksi veroja maksetaan ja mistä saadaan palkkaa, kuinka tehdään työhakemus ja kuinka valmistaudutaan työhaastatteluun.

Työhaastattelujen kautta kukin tietää työpaikkansa ja ammattinsa jo tullessaan aamulla Yrityskylään. Päivän aikana opettajankoulutuksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijat ohjaavat koululaisia.

Yrityskylä sopii Logomoon Yrityskylä saa toiminnalleen tukea mukana olevilta organisaatioilta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä.Yrityskylä on suunniteltu liikkuvaksi ja kevytrakenteiseksi, joten se on helppo siirtää paikkakunnalta toiselle.

Tähän mennessä se on vieraillut Helsingissä, Kuopiossa ja Seinäjoella. Logomossa Yrityskylä toimii 25. toukokuuta asti, ja kaikki päivät on jo varattu täyteen yhteensä lähes 4 000 oppilasta varten. Syksyllä kylä siirtyy Tampereelle.

Logomossa yli 600 neliön avonainen tila sopii loistavasti Yrityskylän käyttöön.

Samalla Yrityskylä on lisännyt Logomon tunnettuutta monipuolisena tapahtumapaikkana. Halli toimi aikaisemmin Turun kulttuuripääkaupunkivuoden näyttely-

Itsenäinen, kotimainen Hartela HARTELA-YHTIÖT LUKUINA 2011 Liikevaihto 403 milj. euroa Henkilöstömäärä 1 120

etunimi.sukunimi@hartela.fi toimitilat@hartela.fi www.hartela.fi

tilana, ja jatkossa sitä on tarkoitus vuokrata studiotilaksi esimerkiksi mainos- ja tvtuotannolle. Logomon tilat ovat kokonaisuudessaan 24 000 kerrosneliömetriä.