TALVEN SÄHKÖHINNAN
ENNUSTAMINEN VAIKEAA
Tuotantokapasiteettia viime vuotta enemmän – Tilanne on parempi kuin vuosi sitten, mutta riskejä on edelleen. Näin kiteyttää Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman tilanteen ja näkymät sähkömarkkinoilla.
S
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: ELLA KAASINEN, SHUTTERSTOCK
– Suomessa on nyt enemmän tuotantoa, kiitos Olkiluoto 3:n käyttöönoton ja isojen tuulivoimainvestointien. Isot tuotantolaitokset ovat ajokunnossa, kuten myös siirtoverkot. Broman jatkaa listaa hyvistä indikaattoreista toteamalla EU-alueen kaasuvarastojen olevan täynnä (100%). – Lisäksi hydrobalanssi* Pohjoismaissa on edelleen hyvä ja samalla tasolla kuin viime vuonna, ja kulutusjousto sekä varamarkkinat ovat nekin edellisvuotta paremmat. Tästä kaikesta huolimatta sähkönhinnan ennustaminen on Bromanin mukaan vaikeaa. – Riskejä on kuitenkin aina. Iso laitos voi esimerkiksi vikaantua, siirtoyhteyksissä voi ilmetä ongelmia, voi tulla vähän pidempi todella kylmä ja/tai tuuleton ajanjakso, puhumattakaan maailman tilanteen aiheuttamista muista riskeistä.
8 Eko 2/2023
Menneinä kuukausina on nähty miten iso vaihtelevuus markkinahinnoissa voi olla. Elokuun alussa päivän spot-hinta oli esimerkiksi noin 33 euroa/MWh ja kolmisen viikkoa myöhemmin noin 200 euroa. Syyskuussa oli muutaman viikon pituinen jakso, jolloin hinta oli nollan pinnassa, kun se taas lokakuun alussa hetkellisesti nousi yli 200 euron. Haastattelua tehtäessä (20.10.) Broman näytti markkinoiden ja analyysitahojen ennusteet viidelle talvikuukaudelle (marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuu). Omassa myyntihinnoittelussaan yhtiöt lisäävät markkinahintoihin profiilikustannukset**, myyntimarginaalinsa ja verot. Entä minkälaisiin kuluttajahintoihin sitten saatetaan päätyä? Sitä Broman ei mielellään lähde tarkemmin ennustamaan. – Voisimme päätyä jonnekin 14 sentin kilowattihintaan, mutta ainoa asia, jonka
me jollakin varmuudella tässä vaiheessa tiedämme on, että tämä ennuste ei tule toteutumaan. – Sähkömarkkinoilla yllätykset ja suuretkin hinnanvaihtelut ovat pikemmin sääntö kuin poikkeus. Ja riskit markkinaennusteisiin nähden ovat yleensä enemmän hintoja nostavia kuin laskevia. Paljon riippuu säästäkin. *Hydrobalanssilla tarkoitetaan vesitasapainoa, eli kuinka paljon vesivoimaloilla on vettä varastoituna patoaltaissa. Hydrobalanssi on perinteisesti ollut paras mittari ennustamaan pohjoismaisen hinnan kehitystä, sillä Norjassa ja Ruotsissa on runsaasti vesivoimaa. Mikäli hydrobalanssi on korkea, vettä on käytettävissä vesivoimaloissa runsaasti, jolloin on mahdollista kasvattaa energiantuotantoa. Tällä on hintatasoa laskeva vaikutus.