Pörssikurssi 4/2012

14 Kenen joukoissa seisot?

18 Fuksiviikot

21 Pörssi liikkuu

24 Viitankantajan vaihdos

28 44. hyvä syy juhlia

Talo täynnä mahdollisuuksia

Meitä on moneksi – onneksi on uramahdollisuuksiakin!

Tutustu tarjoamiimme vaihtoehtoihin liikkeenjohdon konsultoinnin, yritysjärjestelyiden, verokonsultoinnin, tilintarkastuksen ja muiden varmennuspalveiden parissa osoitteessa www.pwc.fi/rekry.

”Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen

jaakko junttila

Pörssi Päijänteellä

18

Pörssikurssi

Kapitalistisen ilosanoman tuoja

Julkaisija

Pörssi – Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat ry

Päätoimittaja

Saara Hämäläinen tiedotus@porssiry.fi

Art Director

Jaakko Junttila

Yhteystiedot

Pörssi ry, PL 35, 40014 Jyväskylä p. 040 805 4504 www.porssiry.fi

Mediamyynti yritys@porssiry.fi

Kansi

kuva: Jaakko Junttila

Anna palautetta! tiedotus@porssiry.fi

Toimitus

Niina Ahlgren, Eveliina Lakka, Suvi-Tuuli Eskelinen, Aarne Töllinen, Riikka Niinikoski, Aleksi Rämö, Enni Aittila, Iiro Korhonen, Sanni Juoperi, Juha Järvinen, Tiina Saranpää, Joel Joel Jokinen, Santeri Ryhänen, Antti Lassila, Anna Rannisto, Tuomo Tanttu, Petri Pekkarinen, Hanna Mäkinen, Jenna Anttonen, Juho Tikkanen

Paino Kopijyvä Oy, Jyväskylä

Erityiskiitokset

Rehtori Matti Manninen, Susanna Horn, Keski-Suomen Ekonomit ry

Ilmestyminen

Viisi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy joulukuussa 2012 (aineistopäivä 12.11.2012).

Painosmäärä ja paperi

400 kpl, 200g RePrint DeLuxe, 100g RePrint DeLuxe. Lehti on painettu uusiopaperille.

Vakiot

Pääkirjoitus 4 Puheenjohtajalta 5 k opo 6

kyllin hyvää 10 nesuvastaavalta 26 Ympäristövastaava 30 kvartaalin pörssiläinen 34

a rtikkelit

nordic Business Forum 2012 7 Fuksigallup 12 k enen joukoissa seisot? 14

Pienten pörssiläisten ensimmäiset viikot 18

Ystävien kesken olvi 20 Pörssi liikkuu 21 kuulumisia kauppakorkeakoululta 22 Viitankantajan vaihdos 24 neljäskymmenesneljäs hyvä syy juhlia 28 Mikä eSn? 32

Päätoi M ittaja · Saara Hä Mäläinen

Tulevaisuudensuunnitelmia

Syyslukukausi on jo pitkällä, ja monelle uudelle opiskelijal le se on ollut oppi misen ja uuteen tutustumisen aikaa. Emme me vanhemmatkaan opiskelijat paikal lamme pysy, vaan muutosta tapah tuu jatkuvasti varsinkin opinto jen saralla. Kulunut syksy on ollut itselleni monella tapaa aikaa, jolloin olen joutunut suunnittelemaan tulevia vuosia. Syksyyn on kuulunut paljon päätöksiä, joiden tekeminen on aikaisemmin tuntunut vaikealta ja kaukaiselta. Kenties lähestyvä kandiseminaari palautti tämänkin opiskelijan maan päälle siitä, että opiskellakaan ei voi ikuisesti. Olivatpa opintosi missä vaiheessa tahansa, välillä tekee hyvää itse kullekin pysähtyä hetkeksi miettimään mitä tuleman pitää. Tulevaisuudesta keskustelin myös yliopistomme uuden rehtorin Matti Mannisen kanssa (kts. s. 24). Taloudellisesti vaikeista ajoista huolimatta hän oli opti-

Kauppa K or K ea K oulumme opis K elijoiden tus K in tarvitsee pessimismiin sortua, sillä tulevaisuuttamme turvaa hyvä K oulutus arvostetussa yliopistossa.

mistinen tulevaisuudennäkemyksissään. Miten meidän opiskelijoiden sitten tulisi suhtautua tulevaan? Voimmeko me katsoa tulevaisuuteen yhtä kirkkain silmin kuin rehtorimme? Sanotaan, että pessimisti ei pety. Kauppakorkeakoulumme opiskelijoiden tuskin tarvitsee pessimismiin sortua, sillä tulevaisuuttamme turvaa hyvä koulutus arvostetussa yliopistossa. Tutkinnollamme on painoarvoa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Mikä parasta, voimme itse vapaasti valita tutkintoomme niitä aineita, joihin haluamme erikoistua. Näin jokaisen tutkinto tulee olemaan erilainen ja ainutlaatuinen. Kukaan työmarkkinoilla tulee tuskin omaamaan täysin samanlaista tutkintoa kuin sinä, ja se tulee nähdä kilpailuetuna. Opiskelumme tuo myös toisenlaisia mahdollisuuksia turvata tulevaisuutemme. Verkostoitumisesta puhutaan jatkuvasti ja sen tärkeyttä korostetaan kaikkialla. Yliopistossa sinulle tarjoutuu lukemattomia mahdollisuuksia verkostoitumiseen. Enkä nyt tarkoita vain kyltereiden välistä verkostoitumista eri tapahtumissa, vaikka se onkin erittäin hyödyllistä. On tärkeää verkostoitua monipuolisesti myös muidenkin kuin kauppatieteilijöiden kanssa, olipa kyseessä sitten ainejärjestölehden haastattelun tekeminen Rehtoraatissa tai puheviestinnän kurssi Seminaarinmäellä. Kaikenlaiset verkostot ovat tärkeitä, sillä koskaan ei voi tietää mihin elämä meitä vie.

Jos pohdiskelet sitä, mistä mahdat löytää itsesi muutaman vuoden päästä, käännä sivulle 14. Sieltä löydät muutaman ekonominuraansa aloittelevan kauppatieteilijän kertomuksia työelämästään. Niistä voit löytää hyödyllisiä vinkkejä työelämään ja mahdollisesti myös tulevaisuudensuunnitelmiasi mullistavia kertomuksia.

kuva: Hanna Mäkinen

”Sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa.”

Pu H eenjo H taja · j u H o t ikkanen

”Tulen

aina olemaan pörssiläinen”

K ai KK ea vuorovai K utu K sesta ja ver K ostoitumisesta. kuva:

a lumnitoiminnassa

K yse on ennen

ästä päivästä alkaen, siihen saakka kunnes kuolen, tulen aina olemaan pörssiläinen.” Näin vannoivat tämän syksyn fuksit jälleen kerran Pörssi-valassa Harjun huipulla fuksiaisissa. Samalla heistä tuli virallisesti pörssiläisiä ja Jyväskylän yliopiston aktiivisimman ja kauneimman ainejärjestön jäseniä. Valan jälkeen jokainen sai vetää ylleen vielä uutuuttaan valkoisena hohtavat opiskelijahaalarinsa ja ”kantaa niitä ylpeydellä”. Samaan aikaan, kun tuoreet pörssiläiset astuivat ensimmäiset – mahdollisesti hieman horjuvat – askeleensa haalareissa, ottivat he myös alkumetrit Jyväskylän yliopiston tulevina alumneina.

Alumni-sana on alunperin latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia. Suomeen sana on rantautunut Yhdysvalloista, ja sillä tarkoitetaan tutkinnon suorittanutta, valmistunutta opiskelijaa. Jyväskylän yliopiston alumneja ovat kaikki Jyväskylän yliopistosta valmistuneet. Alumniksi kasvaminen alkaa jo opiskeluaikana, ja myös sinä olet alumni tutkinnon suoritettuasi.

Alumnitoiminta on alumneille järjestettävää toimintaa. Sen tarkoituksena on yhteyden vaaliminen oppilaitoksen ja sen entisten opiskelijoiden välillä sekä uusien yhteyksien luominen alumnien välille. Alumnitoiminnassa kyse on ennen kaikkea vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta.

Kauppatieteellistä opetusta ja tutkimusta on tehty Jyväskylän yliopistossa yli neljänkymmenen vuoden ajan. Heinäkuussa opinahjostamme valmistui jo kolmastuhannes kauppatieteiden maisteri. Pörssiläisten alumnien määrä on siis melkoisen suuri. Joukkoon tiivistyy huikea määrä asiantuntemusta ja näkemystä, mutta ennen kaikkea paljon kultaisia muistoja opiskeluvuosilta.

Pörssi on tänä vuonna laittanut alumnitoimintaan vauhtia. Suunnitelmallinen alumnitoiminnan kehittäminen on aloitettu yhdessä kauppakorkeakoulun sekä Avance-johtamiskoulutuksen kanssa. Lokakuun alussa pidettyjen Yliopistopäivien yhteydessä järjestettiin Pörssin aikaisempien puheenjohtajien keskustelupaneeli, jossa paikalla oli puheenjohtajia yhdistyksen historian eri vuosikymmeniltä, vanhimpana Tapani Nummi, yksi Pörssin perustajajäsenistä. Paneelin johtajana toimi kunniapörssiläinen ja kauppakorkeakoulun professori Jaakko Pehkonen. Yliopistopäivien yhteydessä palkittiin myös kunniamaininnalla Jyväskylän yliopiston vuoden alumni, pörssiläinen ja Lidl Suomen toimitusjohtaja Lauri Sipponen. Toinen syksyn alumnitapahtumista oli Alumniaiset, sekoitus Pörssin juhlien parhaita paloja, jossa sitsilaulut raikuivat Pörssi-alumnien kohdatessa tutuissa maisemissa ja tunnelmissa Seminaarinmäellä.

Vasta opiskelunsa aloittaneille alumnitoiminta saattaa kuulostaa vielä todella kaukaiselta asialta. Itseäni rohkaisee kuitenkin tietää, että opiskeluaikainen pörssihenki säilyy ja jatkuu valmistumisen jälkeen aktiivisen alumniuden muodossa. Kerran pörssiläinen – aina pörssiläinen!

”Tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmiin liittyviin päätöksiin sekä tuoda opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin.”

Uusia tuulia!

Pörssin syksy on jo kovassa käynnissä myös kopon näkökulmasta: fuksit ovat päässeet opintojensa ja opiskelijaelämän pariin kiitos loistavien tutoreidemme, opiskelijoiden luennot rullaavat omalla painollaan ja kokouksia on käytynä jo useita. Syksyn arjen lisäksi olette saattaneet huomata koulutuspoliittisella sektorilla myös uusia tuulia.

Ensinnäkin alkusyksystä pääsimme kv-vastaavana ja opiskelijaedustajana toimivan Hanna Mäkisen kanssa toteamaan, että kattava pohjatyö, luja usko omaan tekemiseen sekä keväinen Rukan ilmasto ovat tuottaneet tulosta. Pörssi ry:n puolesta laatimamme esitys JSBE:n tarjoamasta ja tohtorikoulutettava Susanna Hornin vetämästä Climate Business -kurssista sai kunniamaininnan SEFEn vuotuisessa opetuspalkintokilpailussa! Kilpailusta, kurssista ja Susannan mietteistä on luettavissa lisää sivulla 6.

Lisäksi Pörssi ry:n tiimit saivat tänä syksynä uuden ryhmän rinnalleen: kopotiimin, jonka tarkoituksena on tarjota opiskelijoille kanava vaikuttaa esimerkiksi opetuksen sisältöön ja opetussuunnitelmaan liittyviin päätöksiin sekä saada opiskelijoiden todellinen mielipide laajasti esiin. Koulutuspolitiikka ja sen myötä edunvalvonta ovat tärkeä osa opiskelijoiden ainejärjestötoimintaa. Ilman kattavaa opiskelijoiden näkökulmaa moni asia voisi olla hyvin eri tavalla kauppakorkeakoulussamme.

Kopotiimi sai saunanhöyryisen kasteensa Opinkivellä 8.10. ensimmäisen kokouksensa merkeissä. Osallistujia oli kiitettävästi aina tuoreista fukseista jo kokemusta keränneisiin opiskelijoihin. Tarkoituksena oli tutustua koulutuspoliittiseen toimintaan, opiskelijaedustajiin, hallintoelimiin ja opiskelijan vaikutusmahdollisuuksiin. Lisäksi pääsimme kokouksessa kuulemaan keskustelun muodossa opiskelijoiden kantoja caseen Joustava opiskelu, sen keinot ja mahdol -

lisuudet kauppakorkeakoulussa Kopona en voinut olla kuin onnel linen kuullessani, kuinka aihe herätti vilkasta keskustelua niin opiskelijoi den sitoutumisesta ja motivoinnista, tulevasta opetussuunnitelmasta kuin myös opetus- ja tenttimismuotojen ke hittämisestä. Joustavia opiskelumuo toja löydettiin mm. luentojen videoin nista, valtakunnallisen osaamisen yhdistämisestä sekä eTentti-mah dollisuuksien parantamisesta. Uuteen opetussuunnitelmaan liittyen esitettiin tuoreita ide oita niin itse kurssiaiheisiin kuin myös opetuskokonai suuksien rakentamiseen. Li säksi syksyllä käynnistynyttä omaopettaja-toimintaa kiiteltiin ylistävin sanoin. Omaopettajien nähtiin tuovan parempaa kokonaiskuvaa muun muassa opiskelun ja opetuksen tarkoituksesta sekä mahdollisista urapoluista. Kopotiimin ensimmäinen kokous todisti väitteeni todeksi: meistä kauppatieteiden opis kelijoista löytyy potentiaalia koulutuksen kehittämiseen – supliikkeja keskustelijoita sekä näkökulmansa taidokkaasti perustelevia ihmisiä, joita kiinnostaa aidosti tulevaisuuden urapolun lisäksi se, millaiselle pohjalle haluamme työelämään vaadittavan osaamisemme rakentaa. Tähän pohjaan pystymme vaikuttamaan sanomalla mielipiteemme ääneen, antamalla palautetta ja osallistumalla koulutuspoliittiseen keskusteluun. Lupaan, että kopotiimistä tullaan kuulemaan jatkossa ja tiimin sanoma viedään Ohjelmakaarelle asti.

Terveisin, Jenna Anttonen koulutuspoliittinen vastaava

ko P o · j enna a nttonen

kuva: k alle j okinen

”Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu.”

Santeri rYH änen

n ordic Bu S ine SS

Foru M oY

Nordic Business Forum 2012

Pohjois-Euroopan suurimpiin liike-elämän seminaareihin noussut Nordic Business Forum kokosi Jyväskylän Paviljongille 20. -21. syyskuuta 2300 johtajaa, avainhenkilöä ja yrittäjää joka puolelta Suomea ja muualta Euroopasta. Tämänvuotisen seminaarin pääteemoina olivat bisneksen ja hyvinvoinnin kasvu. Seminaarin järjestäjät Nordic Business Forum Oy:ltä marssittivat puhujankorokkeelle kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja ja arvostettuja bisnesajattelijoita ja tekijöitä Jari Sarasvuosta ja Peter Vesterbackasta Hans Rosslingiin ja Sir Richard Bransoniin. Seminaarin toinen päivä alkoi aikaisin perjantaiaamuna uusien seminaarivieraiden saapuessa paikalle seurustelemaan ja odottamaan seminaarihallin ovien avautumista. Jo edellisenä päivänä paikalla olleet kertailivat torstain tapahtumia: maailman tunnetuimpiin yritys- ja myyntivalmentajiin kuuluvan Brian Tracy ja maailman merkittävimpiin bisnesajattelijoihin kuuluva Daniel Pink olivat vakuuttaneet yleisön torstaina ja odotukset tulevan päivän ohjelmaan olivat korkealla.

Perjantain seminaaripäivän aloitti ensimmäisenä puhujana elinkeinoministeri Jyri Häkämies tärkeällä ja ajankohtaisella teemalla yritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle ja hyvinvoinnille. Suomalainen yhteiskunta on yritysvetoinen järjestelmä, jonka kasvun kulmakivinä korostuvat kaksi asiaa: avoin suhtautuminen epäonnistumisten ja virheiden sietämiseen sekä monitasoinen yritystoiminnan ja yrittäjyyden kannustavuus ja rohkaisu. Kannustavuuden lisäys vaatisi mahdollisesti Viron mallin tapaisia muutoksia pääomaverotukseen, kasvuyrittäjyyden lisäystä erityisesti yliopistolähtöisesti ja byrokraattisiin es-

teisiin puuttumista. Häkämies näkee suomalaisen ympäristöteknologian korkeassa tasossa paljon mahdollisuuksia: Clean techissä on potentiaalia tulevaisuuden kasvun veturiksi ja siihen Suomen pitäisi panostaa. Pääoman merkitys Suomelle on myös tärkeässä osassa, sillä pelkkä Suomen vienti ulkomaille ei riitä, vaan pääomaa on pystyttävä huokuttelemaan myös muualta Suomeen kasvun ylläpitämiseksi.

HaNS ROSSLiNg - TeacHiNg aBOu T THe gLOBaL cHaNge Seminaari siirtyi globaalimpaan näkökulmaan, kun maailman 100 vaikutusvaltaisimman ihmiseen joukkoon kuuluva lääketieteen ja kansainvälisen terveyden professori Hans Rossling asteli lavalle jatkamaan kasvuteemaa hieman erilaisesta näkökulmasta. Rosslingin perustama gapminder-säätiö pyrkii edistämään tietoutta maailman muutoksesta tilastollisiin faktoihin perustuen. Rossling onkin maailman johtavia köyhien alueiden asiantuntijoita, jonka neuvoilla kansainväliset suuryritykset suunnittelevat tulevaisuuden strategioitaan.

Rossling aloittaa yllättämällä yleisön ja osoittaa, että vastoin yleisiä uskomuksia maailman väestökasvu ei tule jatkumaan: Syntyneiden lasten määrän kasvu loppui jo 20 vuotta sitten, mikä on tärkeä tieto väestönkasvun uhasta huolestuneille. Rossling näkee keskeisenä ongelmana sen, että ihmiset eivät ymmärrä köyhyydeen vakavuutta. Maailma on kokonaisuutena mennyt eteenpäin ja muuttunut yhä paremmaksi paikaksi elää, mutta tilanne on vieläkin paikoin todella huono ja paljon on vielä tehtävissä. Perhesuunnittelun mahdollisuuksia lisäävät toimet ovat erityisen tärkeinä köyhissä maissa. Haaste on pitkälti siinä, että köyhien maiden edellytykset kouluttaa ja tarjota parempaa elämää asukkailleen ovat hyvin rajalliset.

mukaista, olisi tilanteen totuudenmukaisen tarkastelun kannalta. Rossling painottaa tämän ymmärtämisen tärkeyttä myös yritystoiminnan ja sijoituspäätösten kannalta - usein potentiaali tajutaan liian myöhään. Arvostettuna asiantuntijana ja mm. cocacolan strategista johtoa konsultoineena Rossling painottaa maailman väestö- ja ostovoimarakenteen muutoksen merkitystä kansainvälisessä liiketoiminnassa. Läntisen maailman rooli tulee vähenemään Aasian ja erityisesti Afrikan kasvaessa niin väestöllisesti kuin taloudellisesti: Liiketoiminnan on mentävä sinne missä markkinat ovat.

l äntisen maailman rooli tulee vähenemään a asian ja erityisesti a fri K an K asvaessa niin väestöllisesti

K uin taloudellisesti

Rossling esittää mallin, joka koostuu köyhää afrikkalaista naista auttavista ja eteenpäin ajavista asioista. Näistä keskeinen on työtä ja verotuloja tarjoavan, usein ulkomaalaisen yritystoiminnan perustaminen. Avun kohdistamisen ja tarvittavien investointien kannata keskeinen ongelma on se, että köyhissä maissa tapahtuvan talouskasvun hahmottaminen on vaikeaa: havahtuminen tapahtuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun esimerkiksi BKT:n konkreettinen taso nousee tietyn rajan yli. Tämä sen sijaan että tarkasteltaisiin prosentuaalista kasvua niin kuin asian-

Vaikka Rossling ei omien sanojensa mukaan mikään ilmastomuutosintoilija olekaan, luottaa hän silti dataan: syy muutokseen on yksinkertaisesti elintason noususta johtuva voimakas energian tarpeen lisääntyminen. Pohjoisen jääpeitteen voimakas väheneminen on kuitenkin hänen mukaansa yhtä lailla mahdollisuus kuin uhka. Pohjoismaiden näkökulmasta Pohjoisen merireitin sulaminen luo suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Fiksun sijoittajan kannattaakin ostaa maata tietystä Pohjois-Norjan rannikkokaupungista.

“MeNeST yS ei OLe OikeuS, Se ON VeLVOLLiSuuS”, JaRi SaRaSVuO

Suomalaisten yrityskonsulttien kärkinimi Jari Sarasvuo ja filosofi esa Saarinen käsittelivät puheenvuoroissaan kasvua henkilökohtaisemmasta yksilön ja yhteisön näkökulmasta ja tarjosivat seminaariyleisölle mielenkiintoisia ja silmiäavaavia ajatuksia. Sarasvuon teemoista hyvinvoinnin kasvun esteet ja Saarisen pihtaamisen kostonkierre vakuuttivat ja saivat yleisön miettimään asioita oman elämänsä kannalta.

SiR RicHaRD BRaNSON – LeaDeRSHiP STRaTegieS FOR gROw TH Kaksipäiväinen seminaari huipentui arvoisellaan tavalla kaikkien rakastaman liikemaailman rock-tähden Sir Richard Bransonin astellessa lavalle Jari Saravuon haastateltavaksi. Branson aloitti yrittäjän uransa jo 16-vuotiaana ja on vaiheikkaan elämänsä aikana kunnostautunut seikkailijana ja ennen kaikkea nerokkaana liikemiehenä: Bransonin Virgin-imperiumiin kuuluu tällä hetkellä yli 400 yritystä vuotuisella yli 20 miljardin dollarin liikevaihdolla. Virginillä on liiketoimintaa ympäri maailmaa

lähes jokaisella liiketoimintasektorilla mitä ajatella saattaa: lentomatkailusta rahoitukseen ja kolajuomista F1-talliin ja avaruusmatkailuun.

Vastoin yleistä liiketoimintaperiaatetta keskittyä tarkasti rajattuun ydinliiketomintaan, on Branson pystynyt menestymään lähes missä tahansa mitä on vain halunnut tehdä. Tärkeimmäksi tämän mahdollistaneeksi syyksi Branson nostaa arvostetun brändin, jonka päälle on helppo perustaa uutta. Useimmat Virginin aluevaltaukset ovat lähteneet liikkeelle siitä, että Branson on oman kokemuksensa kautta todennut Virginin voivan tehdä tämän asian paremmin ja pystyvän tarjoamaan markkinoille kilpailijaa laadukkaamman tuotteen. Branson näkee tilaisuuksia ja tarttuu niihin: hän on todella huono kieltäytymään uusista ideoista ja hänet tunnetaankin Virginillä lempinimellä Dr. Yes. Virginin laajentumisesssa korostuu lähes monopoliasemassa olleiden, Bransonin sanoin liian mukavasti helppoja voittoja tahkoavien fat’n flappy -tilassa olevien yritysten haastaminen. Usein näille markkinoille pääseminen ei ole kuitenkaan helppoa, vaan Branson on joutunut puolustamaan yhtiönsä etuja myös lakiteitse: Virgin atlantic airways taisteli pitkään British airwaysin kanssa oikeudessa, voitti ja jakoi miljoonien vahingonkorvaukset suoraan työntekijöilleen.

Bransonin vertaa menestyvää liikemiestä ja taiteilijaa toisiinsa: molemmilla on edessään tyhjä kangas, joka on täytettävä oikeilla palasilla. Bisneksessä on hänen mukaansa ennen kaikkea kyse positiivisen vaikutuksen tekemisestä. Virginin toimintaa oh-

jaavat lämpimät arvot: Branson perustaa menestyksensä pitkälti oikeiden ihmisten palkkaamiseen. Virginin perhemäinen brändi mahdollistaa sen, että yhtiö voi palkata juurikin ne parhaista parhaat ihmiset oikeisiin tehtäviin: työntekijöiden on oltava 100% sitoutuneita yhtiöön. Branson vannoo positiivisen palautteen nimiin eikä

m enestys al K aa omasta asennoitumisesta elämään. ”Give everythin G you can and enjoy life in full.”

hän näe kritiikissä hyötyä; työntekijöiden pitää antaa olla ihmisiä ja nähdä parhaat puolet jokaisessa kuten perheessä. Työntekijäliittoja tarvitaan vain silloin, jos johto epäonnistuu. Bransonin sanoin: ”Keep it humane.” Moni yritysjohtaja nauraisi tällaisille ajatuksille jonkun muun esittämänä, mutta Branson tekee asiat omalla tavallaan ja menestyy mahdollisesti juuri siksi niin hyvin.

Virgin on nimenomaan ”way of life” -brändi, jossa kiteytyy Bransonin kiinnostus oppia. Branson on vahvasti sitä mieltä, että jos pystyy yhdessä liiketoiminnassa pärjäämään hyvin, pystyy menestymään myös muussa. Avaintekijä menestykseen on ennen kaikkea se, että antaa kaikkensa sen eteen mitää tekee: oli sitten kyse taistelusta oman henkensä puolesta Tyynen valtameren yllä tai oman yrityksen puolustamista oikeudessa uhkaavaa konkurssia vastaan, vaatii tilanteesta selviäminen aina itsensä likoon laittamista. Menestys alkaa omasta asennoitumisesta elämään. ”Give everything you can and enjoy life in full.”

Vuoden 2012 seminaari oli valtava menestys, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Selvää kieltä onnistumisesta kertoo se, että ensi syksyn Jack welchin tähdittämään seminaariin ilmoittautui saman tien 2100 ihmistä. Tällä tahdilla Paviljonki kaipaa jo piakkoin laajennusta. Nordic Business Forum toteutti Hans-Peter Siefenin ja Jyri Lindénin johdolla tapahtuman, jonka merkitys Jyväskylän alueelle on suuri monella tasolla.

“Opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi”

Kyllin hyvää

Syyskuu tuli ja meni yhdessä hujauksessa, mutta sekä opinnot että opiskelijabileet jäivät jälleen osaksi jokaisen kylterin arkea koko loppulukuvuoden ajaksi. Kalenteri on täynnä yhtä sun toista, ja välillä saattaa tuntua että päivästä loppuvat tunnit kesken - varsinkin kun se ryhmätyö oli taas kerran budjetoitu tehtäväksi viimeisenä mahdollisena palautuspäivänä. Vaikka pitkät päivät töiden ja viihteen parissa saattavat tuntua ajoitain todella raskailta, kannattaa tuudittautua vanhan sananlaskun sanomaan siitä, ettei vierivä kivi sammaloidu. Haluankin tsempata kaikkia lukijoita pitämään kivet vierimässä, ja kuinkas muuten se onnistuisi, kuin ottamalla vaarin seuraavista Kylli-Sedän kootuista neuvoista!

örssin edustus on ollut perinteisesti ylteriyhteisöjen

är K i K astia

#1 Liiku

Aamulenkki harjulla tai Jyväsjärvellä piristää kummasti. Pörssin sählyvuorolla ja kylterifutiksessa tapaa uusia naamoja, joiden kanssa kisailu saa unohtamaan kaikki opintojen deadlinet ainakin hetkeksi. Yliopistoliikunnan jumppien ja Pörssi Fightersin hikikarkeloiden ansiosta vuosijuhlatamineet eivät purista ja viihteelle voi lähteä kerrankin hyvällä omatunnolla.

#2 VaLMiSTauDu

keSäT yöHakuuN aJOiSSa Kesätöiden hakuaika on monelle meistä varsinainen mörkö, jonka olemassaoloa ei halua tunnustaa kuin vasta kevään viime metreillä. Vuoden yhteen stressaavimmista ajanjaksoista voi kuitenkin varautua jo syksyllä: kun CV ja hyvä hakemuspohja on hoidettu ajoissa kuntoon, ne eivät ole enää kevään murhe. CV:n muotoseikoissa kyltereitä auttaa SEFEn jäsensivuilta löytyvä CV-generaattori, sisällön suhteen apua tarjoavat esimerkiksi SEFEn ura- ja työnhaunpalvelut, joihin voit ottaa yhteyttä jo syksyn aikana (www.sefe.fi, va-

raa aika). Myös tammikuussa pidettäville Pörssin Firmamessuille kannattaa tulla, sillä siellä sinulla on mahdollisuus osallistua kiitosta keränneelle SEFEn työnhaun infoluennolle ja varata henkilökohtainen aika CV-sparrausta varten. Lisätietoja kaikesta edellä mainitusta saat luonnollisesti SEFEn ja Pörssin nettisivuilta sekä suoraan Kylliltä.

#3 Vaiku Tu, ViiHDy Ja VeRkOSTOiDu eLi OSaLLiSTu TaPaHTuMiiN

Luennoilla opit paljon tieteellisiä teorioita, mutta jos sinulle tarjoutuu mahdollisuus osallistua tapahtumiin, joissa pääset kuulemaan myös työelämässä vaikuttavien ihmisten käytännön tarinoita ja kokemuksia, kannattaa se ehdottomasti hyödyntää. Excut ja yritysvierailut ovat omiaan muistuttamaan meitä siitä maailmasta, johon jokainen valmistunut KTM lopulta astuu. Pörssin järjestämien excursioiden lisäksi kannattaa muistaa myös alkuvuodesta järjestettävät Kylteripäivät, joiden ohjelmaan kuuluu mielenkiintoisten asiantuntijaluentojen lisäksi – ja kunnon excun mukaisesti – myös paljon viihdettä. Pörssin edustus on ollut perinteisesti kylteriyhteisöjen kärkikastia, ja toivottavasti tämä perinne jatkuu myös tulevana vuonna. Olkaahan hereillä marraskuun 1. päivänä, sillä tapahtuman kiintiö on täyttynyt vuosi vuodelta yhä nopeammin!

Näiden kolmen vinkin myötä toivotan kaikille erittäin mukavaa ja aktiivista syksyä!

Kyllinne, Tuomo Tanttu 044 286 8805 tuomo.tanttu@sefe.fi

kY lli · tuo M o tanttu

enni aittila

iiro kor H onen

Fuksigallup

Läpi kevään kestänyt hypetys uusista fukseista on vihdoin saanut arvoisensa päätöksen! Uudet ja palleromme ovat täyttäneet luentosalit ja lämmittäneet sohvat Selkkarissa. Varmasti koko Pörssin historian tunnollisimmat fuksit ottavat alkavan yliopistouransa vakavasti niin luentosalien sisä- kuin ulkopuolellakin. Tuore fuksigallup esitteleekin teille nyt muutamia fuksejamme, olkaa hyvät!

eMMi kOiVuLuOMa

kySyMykSeT:

1. Miten opinnot ovat lähteneet käyntiin?

2. Mikä on ollut toistaiseksi paras tapahtuma Pörssissä?

3. Kolme sanaa, jotka tulevat mieleen sanasta “Pörssi ry”.

4. Miksi valitsit juuri Jyväskylän yliopiston?

kaSPaR LaSTikka

1. Ensimmäinen viikko oli kostea, mutta nyt pääsen pikkuhiljaa aloittelemaan opintojakin.

2. Fuksisitsit oli parhaat, hyvänä kakkosena Fuksiaiset.

3. Alkoholi, yritysyhteistyö ja verkostoituminen.

4. Yhteisvalinnan ohessa hain myös Jyväskylään. Lopulta valinta ratkesi Jyväskylän ja Oulun välillä.

1. Hyvin ovat lähteneet käyntiin, on ollut tosi hauskaa. Ensimmäisten viikkojen tutustumisten jälkeen alkaa pikkuhiljaa valmistautumiset tentteihin.

2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit ehdottomasti!

3. Juominen, juhliminen ja tanssiminen.

4. Jyväskylä on keskellä kaikkea ja suuri opiskelijakaupunki. Hain kauppatieteiden yhteishaun ohessa siksi myös tänne Jyväskylään.

JuuSO kaNTO

1. Opiskelut ovat alkaneet aika railakkaasti. Ensimmäisten alkoholipainotteisten viikkojen jälkeen alan nyt päästä pikkuhiljaa opiskelun makuun.

2. Fuksiaiset tai Fuksisitsit.

3. Alkoholi, hauskanpito ja yhtenäisyys.

4. Kuulin yliopistosta paljon positiivista palautetta kavereiltani. Myös vertailut Tampereen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston välillä kallistuivat Jyväskylän eduksi.

HeLi LuOTO

JOONaS NikkOL a

1. Ihan hyvin ovat lähteneet käyntiin. Hyvin olen viihtynyt koulussa, porukka on hyvä ja kannustaa opiskelemaan.

2. On ollut monia hyviä tapahtumia, mutta nostaisin Fuksiaiset esiin, koska ilta oli erilainen ja meno oli hyvä!

3. Menestys, hauskanpito ja tulevaisuus.

4. Jyväskylän on hieno kaupunki.

1. Ihan hyvin, opiskelijaelämään yritän päästä vähitellen kiinni.

2. Fuksisitsit ja niiden jälkeiset Poikkitieteelliset Haalaribileet.

3. Juominen, hauskanpito ja edunvalvonta.

4. Jyväskylä on kiva kaupunki ja kauppatieteet kiinnostavat.

MaTiLDa ViTeLi

JaRNO HiLTuNeN

1. Oikein mainiosti.

2. Fuksiaiset tapahtuman erikoisuuden vuoksi.

3. Aika hienot haalarit.

4. Asuin jo valmiiksi täällä Jyväskylässä, enkä nähnyt syytä muuttaa pois.

1. Hyvin lähteneet, tosin enemmän on aika toistaiseksi kulunut Pörssin bileissä kuin koulussa.

2. Fuksiexcu.

3. Hauskuus, kiire ja kaverit.

4. Koska Jyväskylän kauppakorkeakoulu on paras kauppakorkeakoulu!

ViLLe HeLMiNeN

1. Ihan hyvin juhlien merkeissä.

2. Fuksiaiset.

3. Juhla, darra ja Sefe maksaa.

4. Koska menin yhteisvalinnan pääsykokeisiin kaksi tuntia myöhässä.

a arne töllinen

a arne töllinen & j aakko j unttila

Kenen joukoissa seisot?

Suomen ekonomiliitto SeFe ry on kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden ja alan opiskelijoiden palvelu- ja etujärjestö. Ollessasi pörssiläinen, olet SEFEläinen. Pörssiläisyys on hauskaa. Sefeläisyys on hauskaa.

Valmistuttuasi ekonomiksi SEFE:n jäsenyys voi nousta entistäkin arvokkaammaksi. Lakiasianneuvonta, edunvalvonta, jäsenalennukset sekä paikallisyhdistyksen järjestämät verkostoitumismahdollisuudet auttavat uralla ja piristävät arkea. KeskiSuomessa ekonomien etuja valvoo ja arkea elävöittää keski-Suomen ekonomit ry Yhdistys on jäsentensä näköinen: samanaikaisesti nuori ja varttunut sekä kokenut ja kokematon. Haluamme tarjota jokaiselle jotakin.

Millaista nuorten ekonomin arki Jyvässeudulla on? Mitä opintojen viimeistelyssä kannattaa huomioida? Onko Keski-Suomessa töitä nuorille ekonomeille? Mikä kylteristä tulee isona?

Annetaan Nooran, Annan, Villen ja Jarkon kertoa omasta ekonomin arjestaan. He ovat nuoria. He ovat ekonomeja. He ovat keskisuomalaisia. He ovat nuoria KeskiSuomen ekonomeja.

NOORa PaSaNeN

“Yliopistossa oppi hallitsemaan kokonaisuuksia ja sai käsityksen liiketalouden eri osa-alueista”, toteaa itä-Suomen yliopistosta vuonna 2008 markkinoinnin ja KVliiketoiminnan ekonomiksi valmistunut Noora Pasanen. Päivittäisessä työssään Suomen Verkkomaksut Oyj:n asiakkuuspäällikkönä tarvitsemaa maksuliikenteen ja riskienhallinnan erikoisosaamista yliopisto ei Nooralle paljoa opettanut, mutta akateeminen maailma opetti itsenäiseen työskentelyyn ja prosessinomaiseen ajatteluun. Ekonomin arjen Noora kokee mielenkiintoiseksi. Toisaalta se on “ihan perustyötä”

” y rity K sen nopea

K asvu on ollut ihana mahdollisuus K asvaa ja K ehittyä myös itse”

eli sähköposteihin vastaamista ja asiakkaiden kanssa puhelimessa keskustelemista, mutta toisaalta arjessa voi myös vaikuttaa suurempiin asioihin esimerkiksi osallistumalla yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.

Noora uskoo, että jokainen valmistunut ekonomi löytää oman työelämässä paikkansa. Hän kokee kauppatieteellisten opintojen tarjonneen hyvän tietopohjan ekonomiuralle, mutta korostaa työssäoppimisen ja työssäkehittymisen tärkeyttä. Opintojaan viimeisteleviä Noora kehottaa tarkastelemaan työllistymismahdollisuuk-

sia monipuolisesti ja pelkkiä työnimikkeitä laajemmasta näkökulmasta. “Pelkkään nimikkeeseen ei kannata tuijottaa”, Noora kiteyttää.

Pian neljä vuotta Suomen Verkkomaksut Oyj:lla työskennelleen Nooran työviikot täyttyvät asiakkuuksien hallinnasta sekä esimerkiksi riskienhallinnan ja maksuliikenteen tuotekehitysprojekteista. Noora toteaakin työviikkojensa olevan erittäin vaihtelevia ja monipuolisia. Mielenkiintoista ekonomiuran alkuvuosista on tehnyt myös työnantajayrityksen nopea kasvu viiden hengen tiimistä yli kolmenkymmenen työntekijän organisaatioksi. “Yrityksen nopea kasvu on ollut ihana mahdollisuus kasvaa ja kehittyä myös itse ja toisaalta on ollut hienoa olla mukana luomassa kasvua”, Noora pohtii neljää ensimmäistä ekonomivuottaan.

Tulevilta vuosilta ekonomiuralta Noora odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mielenkiintoisia haasteita Jyväskylän alueella. “Jatkuvat haasteet pitävät työn tekemisen mielekkäänä”, Noora pohtii. Hänen mielestä Keski-Suomessa ekonomien työpaikoista kilpailu on kova, mutta toisaalta mielenkiintoisia työpaikkoja löytyy paljon. Noora huomauttaakin, että monet työpaikat eivät ole usein avoimessa haussa, jolloin verkostojen merkitys korostuu työnhaussa. Myös oman ekonomiuransa starttaamista helpottivat yliopistomaailmassa luodut kontaktit sekä yhteinen työkokemus tutkimusprojekteista: Suomen Verkkomaksujen toimitusjohtaja ja markkinointipäällikkö olivat Nooralle entuudestaan tuttuja jo ItäSuomen yliopiston ajoilta.

Työn ja opiskelun yhteensovittamisen Noora kokee opintojen loppuvuosina onnistuneen erittäin hyvin. Mikä parasta, aikaisempi työkokemus helpotti täysaikaisesti työelämään siirtymistä: “Koin pelkän opiskelun loppuvaiheessa jopa ehkä liiankin rennoksi, joten työt helpottivat rytmittämään arkea”, Noora summaa viimeisiä opiskeluvuosiaan.

“Kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä”

aNNa HaRTikaiNeN

Elokuussa 2012 ekonomiksi valmistuneen anna Hartikaisen opiskeluvuodet täyttyivät työnteosta, opiskelusta ja Pörssin ainejärjestötoiminnasta. Viimeiset kaksi vuotta Anna on työskennellyt liike-elämän valmennus- ja tutkimusyritys Balentor Oy:lla vastaten markkinoinnista, liikkeenjohdon konsultoinnista ja vaikuttavuustutkimusten toteuttamisesta.

Nykyisiin työtehtäviin Anna päätyi työharjoittelun kautta. Anna kokeekin ekonomiuransa alkaneen jo opiskeluvuosina SEFE ry:n kylteriyhdyshenkilön työtehtävien ja myöhemmin Balentorille tekemänsä työharjoittelun myötä.

Työviikkojen kohokohtia Annalle ovat asiakkaiden arkea aidosti auttavat oivallukset, ”sellaiset tilanteet, joissa asiakas huomaa saaneensa projektista vielä odotuksiaan enemmän”, Anna kiteyttää. Hänen mielestään ekonomin arki on vaihtelevaa ja hyvässä hengessä hektistä. ”Yksikään päivä ei ole samanlainen. Välillä ollaan reissussa ja välillä toimistolla”, Anna pohtii.

Vuorovaikutus-, organisointi- ja johtamistaidot ovat Annan arjessa arvokkainta osaamista. ”Lisäksi myös näkemyksellisyys ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia kuuluvat jokapäiväiseen työhön”, Anna lisää. Pohja työelämässä tarvittaville tietotaidoille on Annan mielestä luotu yliopistoopiskelussa ja myös työssä tarvittavassa käsitemaailmassa olisi ”ihan pihalla” ilman yliopisto-opintoja. Toisaalta käytännön osaamisen ja yliopistossa opittujen tietojen soveltamistaidot Anna on oppinut töitä tekemällä. Niitä ei yliopiston luentosaleissa opetettu.

Ekonomien työllistymismahdollisuudet Keski-Suomessa Anna näkee positiivisina. Vaikka suuret yritykset ovatkin viime vuosina supistaneet toimintojaan maakunnissa, on kasvavien PK-yritysten työtarjonta Annan mielestä hyvällä tasolla. ”Tulevaisuudessa näen Jyväskylän yhtenä nousevana alueena Suomessa”, Anna summaa. Omalta uraltaan hän odottaa jatkuvaa kehittymistä ja mahdollisuutta uuden oppimiseen. ”Uudistuminen ja liikkeellä pysyminen ovat edellytyksiä mielekkäälle

” u udistuminen ja lii KK eellä pysyminen ovat edellyty Ksiä miele KK äälle ura K ehity K selle”

urakehitykselle”, Anna pohtii.

Kokemuksensa perusteella Anna suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista. Jälkikäteen ajateltuna opiskeluvuodet olivat vauhdikkaita, mutta kertynyt työkokemus ja KTM-tutkintoon valmistuminen olivat Annalle arvokas yhdistelmä täysiaikaisesti työelämään siirtyessä. ”Toki tunnollisen opiskelun, sekä opiskelijaelämän ja työnteon yhteensovittaminen vaatii myös itsekuria”, Anna muistuttaa.

Valmistumassa olevia opiskelijoita Anna kehottaa hakemaan työelämän kontakteja ja tarkistamaan omia opintosuunnitelmiaan työllistymisen näkökulmasta: millaista osaamista sinä urallasi tulet tarvitsemaan?

ViLLe SaRPO

Seinäjoelta vuonna 2004 Jyväskylään muuttanut Ville Sarpo työskentelee Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tohtorikoulutettavana pääaineenaan yrittäjyys. Yhdeksi hienoimmista kokemuksista puolitoistavuotiselta ekonomiuraltaan hän nostaa uuden iBe-maisteriohjelman käynnistymisen. “Oli hieno huomata, kuinka paljon kiinnostusta käynnistämämme maisteriohjelma on herättänyt. Palaute on ollut tosi positiivista myös uusilta opiskelijoilta”, Ville summaa tänä syksynä startannutta maisteriohjelmaa.

Villen arki yliopistolla on vaihtelevaa työnkuvaan kuuluessa tutkimuksellisia sekä hallinnollisia työtehtäviä. “Opiskelijoiden ohjausta, lukemista, kirjoittamista, organisointia, sähköposteja ja viestintää”, Sarpo kuvaa omaa työviikkoaan. Käytännössä tohtorikoulutettava siis parantaa osaamistaan ja kehittää tietotaitojaan tavoitteenaan kauppatieteiden tohtorin tutkinto.

Yliopiston Ville kokee samanaikaisesi byrokraattiseksi, mutta paljon vapauksia tarjoavaksi työnantajaksi.  Hänen mukaansa kylterinä nautittu akateeminen vapaus jatkuu myös ekonomiuralle. Työssään tärkeimpiä tietotaitoja Villelle ovat vuorovaikutustaidot, tietojenkäsittelytaidot sekä viestintätaidot. Akateeminen jatkotutkimus edellyttää organisointia ja analyyttisyyttä. Maisteritutkinnon myötä opittu käsitteellisyys, laskentatoimen osaaminen ja tilastotaidot ovat olleet mukaan erityisen hyödyllisiä jatko-opintojen edetessä. “Mennessäsi mihin tahansa töihin, KTMtutkinnossa opittua numeropäätä tarvitaan, joten tylsiltä ja vaikeiltakin tuntuvat kurssit kannattaa ottaa tosissaan”, Ville vinkkaa tuleville ekonomeille lisäten: ”Verkostoitumisesta opiskeluaikana ei ole koskaan haittaa”.  Tulevaisuuteen Sarpo katsoo odottavasti. Erityisesti hän odottaa haastavia työtehtäviä ja  vaihtelevaa urakehitystä. “Kauppatieteellisellä alalla vaihtoehtoja riittää ja tohtorintutkinto ainoastaan lisää mahdollisuuksia”, Ville toteaa. Tavoitteenaan Villellä on saada tohtorin tutkinto siedettävissä

“Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire.”

K ylterinä nautittu a K ateeminen vapaus

jat K uu myös e K onomiuralle

ajassa valmiiksi, jonka jälkeen akateeminen ura on yksi vaihtoehto muiden joukossa.  Kauppatieteen opiskelijoita Ville kehottaa viettämään vaihto-opiskelujakson sekä löytämään sopivan tasapainon työnteon ja opiskelun välille. “Vaikka opiskeluaikaiset työtehtävät eivät olisikaan täysin oman alan hommia, työnteko kannattaa aina.” Valmistumassa oleville kyltereille työsuhde yliopistoon ja tohtorin tutkintoon tähtäävät jatko-opinnot tarjoavat Villen mielestä mielekkään mahdollisuuden kehittyä todelliseksi oman alan erityisasiantuntijaksi. Jatko-opinnot tarjoavat myös useita verkostoitumismahdollisuuksia oman alan huippuihin Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa, jotka muutoin ekonomiuran alkuvuosilta jäisivät ehkä kokematta”, Ville pohtii.

JaRkkO eLOL a Varkaudesta vuonna 2001 Jyväskylään opiskelemaan muuttanut Jarkko elola työskentelee kodin Terran johtajana Jyväskylän Palokassa. Opiskeltuaan vuoden ammattikorkeakoulussa BBa-linjalla, Jarkko aloitti taloustieteen opinnot johtamisen pääaineessa vuonna 2002. Taloustieteiden opinnot sujuivat nopeassa tahdissa ja maisterin tutkintotodistuksen Jarkko sai kolmessa vuodessa.

Opiskeluvuosina Jarkko raivasi työkseen metsiä ja myi matkapuhelimia. Työn, perhe-elämän ja nopeatempoisen opiskelun

yhteensovittaminen tarkoitti kiireistä arkea, mutta jälkikäteen ajateltuna yhdistelmä oli arvokas.  Opiskelijoille Terra-johtaja suosittelee työn ja opiskelun yhteensovittamista omat voimavarat huomioiden. Ansio on tärkeä arvo sinänsä, mutta uran kannalta kokemus ”hanttihommista” on vieläkin arvokkaampaa. Jarkon mielestä esimerkiksi työskentely pikaruokaravintolassa konkretisoi ketjutoiminnan tehokkuuden ja antaa jokaiselle uuden merkityksen sanalle kiire.

Jarkon mukaan esimiestyö edellyttää myös erilaisten asiakaspalvelutehtävien osaamista ja tuntemista. Hänen oma ura S-ryhmässä alkoi nopeasti valmistumisen jälkeen aloitettuaan S-ryhmän trainee-koulutuksessa. ”Muistan edelleen tarkasti sen hetken, missä ja milloin avasin S-ryhmältä tulleen valintakirjeen”, Jarkko muistelee ekonomiuransa starttia.

Viisitoista kuukautta kestäneen koulutusjakson jälkeen Jarkko jatkoi keskimaalla Hirvaskankaan aBc:n avausprojektissa, jonka jälkeen siirtyi Sokos-keskus laajennushankkeen projektipäälliköksi. ”Se oli iso palapeli seitsemässä kerroksessa” , Jarkko pohtii Sokoksen rakennusprojektin tarjoamia haasteita.

Sokos-projektin lähestyessä valmistumistaan, Jarkko siirtyi nykyisiin työtehtäviinsä Palokan Kodin Terran johtajaksi. Monipuolisesta trainee-koulutuksesta ja sen jälkeisistä työtehtävistä huolimatta siirtyminen ison myymälän johtajaksi oli haastava askel. ”Olihan se varsinkin aluksi

tosi kova koulu nuorelle kaverille”, Jarkko muistelee ja toteaa Kodin Terran työtehtävien kasvattaneen etenkin kokonaisvaltaista vastuunkanto- ja päätöksentekokykyä: ”Nuori ketju kehittyy rajulla vauhdilla ja se vaatii nopeaa päätöksentekoa perinteisestä ketjutoiminnasta poiketen myös paikallisella tasolla. Päätösten kanssa joutuu monesti painimaan yksin, mutta onhan se palkitsevaa, kun näkee konkreettisesti mihin tekemäsi päätökset johtavat”, Elola pohtii vaiheitaan Palokan Kodin Terrassa.

Johtamista, valtio-oppia ja markkinointia opiskelleena Jarkko uskoo pääainevalintojensa ohjanneen vahvasti urakehitystään.  ”Toisaalta esimerkiksi laskentatoimen kursseja olisi voinut käydä enemmän, ne ovat olleet sellaisia taitoja, jotka on ollut pakko oppia kovemman kautta työelämässä”, hän summaa. Jarkolle liiketoiminnan kokonaisvaltainen ymmärtäminen, analyyttisyys sekä harkittu, mutta nopea päätöksentekokyky ovat olleet uralla arvokkaimpia taitoja.

Ekonomin arki on Jarkon mielestä monipuolista ja hektistä. ”Aika ei riitä koskaan, ja se pitää oppia sietämään. Työ vaatii priorisointia”, hän kiteyttää. Toisaalta

myymälän johtaja saa kantaa vastuuta laajoista kokonaisuuksista ja pidemmän aikavälin suunnittelusta, mutta toisaalta voi vaikuttaa hyvinkin pieniin yksityiskohtiin esimerkiksi markkinointia suunniteltaessa. Viikoittaisina kohokohtina Elola mainitsee

usein lyhyet epäviralliset keskustelut, joiden seurauksena jokin asia lähtee liikkeelle tai nytkähtää eteenpäin positiivisessa hengessä: ”Olen itse positiivinen henkilö ja lähes poikkeuksetta töissä hyvällä tuulella. Työ ei saa olla liian vakavaa, huolestuisin siitä jos joku päivä kahvihuoneesta ei kuuluisikaan naurunremakkaa.”

”a i K a ei riitä K os K aan, ja se pitää oppia sietämään”

Yliopisto-opiskelun Jarkko kokee arvokkaaksi. ”Tietynlaista teoreettisuutta tarvitsee, vaikka käytännön työssä ollaankin”, hän pohtii ja lisää toisinaan hyvinkin teoreettisen yliopistoopiskelun harjaannuttaneen hänestä käytännön liiketoiminnan ymmärtäjän.

Tulevaisuuteen Elola katsoo odottavasti. Mahdollisuuksia S-ryhmän sisällä on varmasti useita, mutta oman urakehityksen suunnitteleminen on myös arvovalintakysymys. ”Jokainen pitää työn ja yksityiselämän balanssissa omalla tavallaan ja se, mihin itse kukin rajan piirtää, vaikuttaa luonnollisesti urakehityksen vauhtiin”, kolmen lapsen isä pohtii. ”Itse koen olevani tilanteessa, jossa minun ei tarvitse jatkuvasti antaa näyttöjä uralla edetäkseni ja se tuo rauhan niin työhön kuin vapaallekin”, Jarkko kiteyttää ja vakuuttaa positiivisuudellaan.

www.keskisuomenekonomit.fi

n iina aH lgren & eV eliina l akka

j aakko j unttila & k alle j okinen

Pienten pörssiläisten

ensimmäiset viikot

Kauan odotettu 3. syyskuuta koitti ja ensimmäinen koulupäivä alkoi Mattilanniemen A-rakennuksessa.

Tuona aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa. Vaikka ala-asteen ensimmäiseen päivään verrattuna kotipuolen saattojoukot eivät (onneksi) olleet yhtä suuret, huvittavaa oli huomata se, kuinka vielä näin yli parikymppisenä äiti soitteli kyseisenä aamuna varmistaakseen, että oliko herätty ja laukku pakattu valmiiksi. Dekaani Jukka Pellinen ja opintoasiainpäällikkö Tapio Ruokolainen ottivat uudet opiskelijat vastaan ja pelottelivat heti kuoppaan putoamisella. Sitä pieni fuksi tosiaan tarvitsikin! Ensimmäisten viikkojen aikana olemme pikkuhiljaa alkaneet ymmärtää, mitä on olla kylteri ja pieni pörssiläinen. MaA 103 -salin infotulvan jälkeen meidät jaettiin tutor-ryhmiin. Tutorit vastasivat kaikkiin kysymyksiin ja varmistivat, että kaikilla on katto pään päällä ja muut perusjutut kunnossa uudessa kaupungissa. annelista ei kaupunkisuunnistuksen ja karaokelaulannan jälkeen siis kenenkään tarvinnut suunnata Kuokkalan sillan alle nukkumaan.

Kaupunkisuunnistusta seurasi huikea Nielunavaus Palokkajärven rannalla, missä ensimmäistä kertaa testattiin fuksien kuntoa mm. olutviestin voimin. Huippukuntoisimmat jatkoivat nielunsa avaamista vielä Rentukassa. Niin kuin ultra Brakin laulaa: ”yön viimeinen drinkki aamiaiseksi vaihtuu, lisäsin siihen kahvia”, ilmestyi seuraavana aamuna ATK-infoon pieni joukko aamukahvin virkistämiä kuulijoita kuule-

“Tuona

aamuna vatsassa olleet perhoset tuntuivat samalta, kun aikoinaan ala-asteen ensimmäistä luokkaa aloittaessa.”

l uennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittua K in

maan Optiman, Kopan ja Korpin saloista. Fuksiviikon ehdoton huipentuma oli Fuksisitsit, akateemiset pöytäjuhlat, joita vietettiin Jyväshovissa teemalla ”supersankarit”, sekä sitä seuranneet haalaribileet Bar Brassa. Meille nämä olivat elämämme ensimmäiset sitsit. Valitettavasti kaikki 130 uutta fuksia eivät mahtuneet Jyväshoviin, mutta onneksi kohdallamme F5-napin rämpytys palkittiin ja paikka sitseihin varmistui. Teeman mukaisesti Jyväshovi täyttyi kissanaisista ja voimamiehistä, löytyipä joukosta muutama oman elämänsä supersankarikin sekä yksi Jeesus. Juomalaulut ja erinäisistä sääntörikkomuksista aiheutuneet rangaistukset rytmittivät sitsien kulkua. Vierestä pääsimme seuramaan kuinka yksi supersankari sai rangaistuksenaan juoda ah-niin-ihanan-näköistä, ainakin hedelmäjogurttia sisältänyttä mönjää.

Poikkitieteelliset Haalaribileet olivat myös keränneet opiskelijat sankoin joukoin jonottamaan yökerho Bran eteen. Sitseistä ja Poikkareista toivuimme mukavasti seuraavana päivänä fuksikinossa Ted-elokuvan ja varsinkin virvokkeiden voimalla.

Opiskelu kauppakorkeakoulussa on ollut juuri sellaista, mitä olemme sen kuvitelleetkin olevan. Luennot soljuvat tasaiseen tahtiin ja välillä tulee jotain opittuakin. On ollut myös mukavaa, kun on tuntenut kuuluvansa heti porukkaan. Osa lounaspaikoista on myös tullut kierrettyä läpi näiden alkuviikkojen aikana. Kaikista olemme löytäneet hyvää ruokaa, joskus tosin pitää varata aikaa jonotteluun. Piato ja kasvisravintola katriina (vegemättöä!) ovat osoittautuneet suosikeiksi.

Enää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa aikaa saa kulumaan useita vuosia. Kursseja on mistä valita ja harrastuksia löy-

e nää ei tarvitse ihmetellä, miten yliopistossa ai K aa saa K ulumaan

tyy monia. Toivottavasti mahdollisimman moni fuksi on jo löytänyt tiensä Pörssin tiimeihin, kerhoihin ja muuhun toimintaan. Jyväskylä on todella opiskelijapitoinen ja -ystävällinen paikka. Vielä jaksamme olla ahkeria opiskelijoita, mutta tiedossa on, että kun syksy loppuu ja pimeä talvi koittaa, kiitämme akateemista vapautta, käännämme kylkeä ja jatkamme unia vaikka luento alkaisikin.

Tietenkin viikot huipentuivat Fuksiaisiin, tähän kauan odotettuun ja pelättyyn tapahtumaan. Korruptoituneet rastinpitäjät saivat lahjuksina kaikkea ruusuista nuuskaan ja pakarahierontaan. Silja Linen ja Pikku kakkosen vauhdittamina siirryimme rastilta rastille. Kaiken kruunasi valan vannominen Harjulla - meistä oli tullut virallisia pörssiläisiä, hamaan hautaan asti! Saimme myös viimein pukea yllemme hohtavan valkoiset haalarit!

Uusia ystäviä, unelma-alan opiskelua, tasapainottavaa vapaa-ajan toimintaa ja hienoa meininkiä! Tätä kaikkea on olla pörssiläinen. Lämpimät kiitokset hallitukselle ja tutoreille, uudet fuksit otettiin lämpimästi vastaan!

Ystävien kesken

Panimomestari William Gideon Åberg ja rouvansa Onni perustivat juoppouden poistamiseksi panimon Iisalmeen vuonna 1878. Zacharias Topeliuksen hengessä he halusivat tarjota miedompia vaihtoehtoja viinanhimon villitsemille kansalaisille. Tuolloin Suomessa toimi noin 78 panimoa.

Itsenäisenä suomalaisena niistä on säilynyt ainoastaan Olvi

Olvin tarina alkoi 134 vuotta sitten lokakuussa Iisalmen kauppalan majatalossa. Olvin ja Pörssin yhteinen tarina ja hedelmällinen yhteistyö sai alkunsa 131 vuotta myöhemmin vuonna 2009. Tuolloin pörssiläiset saivat kuulla Olvin syntytarinan vuosijuhlaillallisella snapsikierroksen siivittämänä ja seuraavan aamun silliaamiaista loivensivat Olvin monet panimotuotteet. Siitä lähtien me pörssiläiset olemme saaneet nauttia vastaavista kokemuksista sekä vuosijuhlilla että tapahtumissa ympäri vuoden.

Yrityssuhdevastaavan roolissa olen ollut vastuussa Olvi-yhteistyöstä kuluneen vuoden ajan. Se siirrettiin minulle hallituksen vaihtuessa miltei perinnön tai perhekalleuden tavoin suurten sanojen siivittämänä, joten olen alusta asti oppinut arvostamaan ja vaalimaan sitä aivan erityisellä tavalla. Näin toki muidenkin yhteistyökumppanien kohdalla. Yhteistyömme taso on korkea yhteisen historiamme lyhyydestä huolimatta ja se juurikin tekee Pörssin ja Olvin välisestä kanssakäymisestä ainutlaatuisen.

Yhteistyön monipuolisuutta ei myöskään voi korostaa liikaa. Juomatarjonnan lisäksi esimerkiksi yritysvierailut ja tapahtumayhteistyö ovat arvokas osa pörssiläisen kalenterivuotta. Ilman tällaisia yhteistyökumppaneita saattaisi jäädä moni upea tapahtuma toteuttamatta.

Olvi on myös yrityksenä ajan hermolla ja kehittää jatkuvasti uusia ja innovatiivisia tuotteita suomalaisten makuun. Näistä me pörssiläiset saamme myös ensimmäisten joukossa nauttia. Edellisille järjestötoimijoille, kuten nyt minullekin, Olvi on tullut hyvin tärkeäksi osaksi pörssiläisyyttä. Kuin huomaamatta olen kasvanut merkkiuskolliseksi Iisalmen panimon tuotteille myös Pörssin tapahtumien ulkopuolella. Olen saanut myös kuulla ja nähdä, että näin on

Petri Pekkarinen

olV i oYj & j aakko j unttila

monen muunkin kanssaopiskelijan kohdalla. Olvi on siis todella integroitunut pörssiläisyyteen, opiskelijoiden arkeen ja juhlaan. Jyväskylän kylterien ja Iisalmelaisen panimon yhteistyötä tiedettävästi kadehditaan muissa kaupungeissa aika-ajoittain. Tällaista synergiaa on syytäkin vaalia ja kehittää edelleen.

Väittäisin, että pörssiläisyys määrittelee hyvin suurta osaa meistä tällä hetkellä paljon. Mahdollisesti jopa enemmän kuin mihinkään muuhun järjestöön, työyhteisöön tai ryhmään kuuluminen. Parasta tuossa määritelmässä on, että siitä voi olla vain ylpeä. Suurta joukkoa taustoiltaan ja tavoitteiltaan hyvinkin erilaisia ihmisiä yhdistää ensisijaisesti Pörssin perheeseen kuuluminen. Yhteisöllisyys ja perinteet tuntuvat vain vahvistuvan, vaikka ihmiset ja vuosikurssit hiljalleen vaihtuvatkin.

Pörssin ja Olvin yhteistyö on tullut monelle pörssiläiselle tutuksi heti fuksiviikoilla, eikä sen merkitys katoa missään vaiheessa. Pörssiläisyyden myötä meillä kaikilla on vahva side Olviin. Vastuu yhteistyömme vaalimisesta on toimihenkilöiden ja yhteyshenkilöiden vaihtuessa yhä enemmän jokaisella pörssiläisellä. Toivottavasti tämä yhteistyö jatkuu pitkälle tulevaisuuteen.

Iisalmen Olvihallin seinältäkin löytyvän otsikon lausahduksen puhun sekä omasta että varmasti jokaisen pörssiläisen puolesta. Vaikka makuasioista voi aina kiistellä, on Olvi tarjonnut vuosien saatossa Pörssin opiskelijoille makuelämyksiä juhlaan, energiaa arkeen ja unohtumattomia vierailuja sekä tapahtumia. Nämä kokemukset olemme saaneet jakaa yhdessä - pörssiläisinä ystävien kesken.

“Pörssi laskee myös silloin, kun lunta ei

a

lek S i r ä M ö & r iikka n iiniko S ki

Pörssi liikkuu

HeLPPOa(kO), kuN SeN OSaa Kolme! Kaksi! Yksi! Huudot kajahtavat Jyväskylän graniitilla, ja tuhatpäinen ihmisrykelmä starttaa juoksemaan kohti Jyväsjärven rantaraittia. Tähän ihmismassaan on eksynyt myös kaksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijaa. Kyse on Finlandia Marathonista, jossa Jyy on aktiivisesti mukana kannustamassa opiskelijoita liikunnan pariin.

Kaikki alkoi 3 viikkoa ennen lähtölaukauksen kajahtamista. Energiaa täynnä olevat

kaverukset törmäsivät sunnuntailenkillä Alballa, ja lähtivät yhdessä nautiskelmaan rantaraitin maisemista. Jalka kulki lentäen ja juostessamme Finlandia Marathonin mainoksen ohi, heräsi molemmille ajatus, että 42 km ei olisi juuri mitään. Sunnuntailenkin päätteeksi oli vuorossa tietenkin sauna, jonka seurauksena maanantai aamuna sähköpostiin oli saapunut viesti ”Kiitos osallistumisesta Finlandia Marathoniin”.

VIIMEISEN VIIKON REENIOHJELMA

MA: 4km lenkki ja palauttava tutustumispäivä rentukassa

TI: lepo ja rentoutusharjoitus (k aijalanniemi)

KE: lihasten herkistelyä Pupuhuhdan keilaradalla

TO: ammattivalmentajan oppitunti ( j yväshovi) mukana Batman, teräsmies ja tehotytöt

PE: lepo

LA: Marathon

PöRSSi L aSkee keSäLL äkiN Alamäkiajo, tunnetummin deehoo (downhill mountain biking), on yksi maastopyöräilyn alalajeista. Koska Pörssi laskee myös silloin, kun lunta ei ole maassa, kävimme tutustumassa tähän vauhdikkaaseen lajiin Laajavuoren Bike Parkissa. Laajavuori Bike Park tarjoaa reittejä niin aloittelijoille kuin kauemminkin lajia harrastaneille. Vuokrakamat löytyvät järjestäjän puolesta. Suosittelemme kokemusta muillekin, mutta hoidetaan nuo tulevat lumikelit ensin. Liity meihin Facebookissa: Pörssin Laskukausi.

Lisää deehoosta: www.laajavuoribikepark.fi

”Raportti sisällöllisesti kansainvälisesti suuntautuneesta opintojaksosta tai käytännöstä, jolla hyödynnetään kansainvälisiä osaajia opinnoissa”

j enna a nttonen

Hanna Mäkinen

Kuulumisia kauppakorkeakoululta

js B e :lle K unniamaininta p örssi ry:n esity K sestä sefe n vuotuisessa opetuspal K into K ilpailussa!

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu sai tänä vuonna SEFEn järjestämässä vuotuisesta opetuspalkintokilpailusta kunniamaininnan sitten 2000 -luvun vaihteen!

Vuoden 2012 teemana oli kotikansainvälistyminen, jolla kilpailussa tarkoitettiin opintojaksoa tai koulutuskokonaisuutta, joka tukee niiden kansainvälisten tietojen, taitojen ja asenteiden syntymistä, joita työelämä kauppatieteiden maistereilta vaatii. Ekonomiliitto haki erityisen toimivaa, tuoretta ja opiskelijalähtöistä kansainvälistymisen käytäntöä, joka voi toimia esimerkkinä kaikille yliopistoille ja joka on henkilöstä riippumatta toimintatapana uusinnettavissa.

Kilpailuun tuli laatia huhtikuun loppuun mennessä kauppakorkeakoulun puolesta raportti sisällöllisesti kansainvälisesti suuntautuneesta opintojaksosta tai käytännöstä, jolla hyödynnetään kansainvälisiä osaajia opinnoissa. Opiskelun ulkopuolella tapahtuvan kotikansainvälistymisen tavat eivät kuuluneet kilpailun piiriin ja raportin laatimisvastuu tuli olla opiskelijaainejärjestöllä.

Päädyimme eri tahojen kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen tekemään kisaraporttia ympäristöjohtamiseen kuuluvasta climate Business -kurssista (ceMS270), joka vastasi paremmin kuin hyvin

MikSi cLiMaTe BuSiNeSS?

kilpailussa annettuja kriteerejä. Kurssin vastuuopettajana toimii tohtorikoulutettava Susanna Horn, joka oli erityisen tyytyväinen kurssin saamaan huomioon.

- Tieto kilpailun lopputuloksesta oli todella hyvä uutinen! Kunniamaininta oli minulle henkilökohtaisesti suuri juttu, sillä se kertoo mm. siitä, että kurssi on nuoruudestaan huolimatta menossa oikeaan suuntaan. Kurssipalautteesta ei aina saa kattavaa palautetta kurssin ja opetuksen hyvistä puolista, vaikkakin kehitysideoita tulee rakentavasti. Uskon, että kunniamaininnan saanti tuo myös positiivista näkyvyyttä koko ympäristöjohtamisen koulutusohjelmalle, Horn sanoo.

Horn kertoo, että aikoo jatkossa kehittää kurssiaan eteenpäin ja tuoda kurssilla vielä enemmän esiin raportissa painotettuja käytänteitä sekä panostaa vierailijaluennoitsijoihin:

- Kansainvälisyys on selkeästi koettu tärkeäksi, ja tätä teemaa tulee jatkossa nostaa kursseilla esiin. Kehotankin opiskelijoita rohkeasti tutustumaan niin suomalaisiin kuin ulkomaalaisiin opiskelijoihin, sillä kaikilla on kuitenkin yhteinen kieli ja yhteiset tavoitteet. Törmään usein vanhoihin opiskelijoihini, jotka jälkikäteen harmittelevat, etteivät aloittaneet verkostoitumistaan jo opiskeluaikana.

» kurssi on laaja globaali kokonaisuus, joka sisältää niin teoreettista opetusta, kuin myös käytännönläheisiä yrityksille tehtäviä case-töitä

» toimiva yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten tahojen kanssa (yritykset, k eski-Suomen liitto, eu-parlamentti)

» englanninkielinen opetus

» k äytännönläheinen ja työelämälähtöinen

» antaa mahdollisuuden aitoon kansainvälistymiseen niin opiskelijoiden kuin eri yhteistyötahojen keskuudessa

» k ansainvälinen, globaalisti kaikkia tahoja koskettava kurssiaihe

Hanna Mäkinen, Jenna Anttonen, Susanna Horn ja SEFEn kunniamaininta

Tervetuloa työpaikkaan, joka tarjoaa parempia mahdollisuuksia, suurempia haasteita ja enemmän työniloa. Organisaatioon, jonka toiminta perustuu tiimityöskentelyyn ja yhteistyöhön. Yritykseen, joka työskentelee teknologian kärjessä auttaen 18:aa Suomen 20 suurimmasta yrityksestä liiketoimintansa uudistamisessa.

Tarjoamamme mahdollisuudet ovat rajattomat, voit vaihtaa töitä vaihtamatta yritystä. Tutustu meihin ja löydä mahdollisuutesi. accenture.fi/tyopaikat

Saara Hä Mäläinen

Hanna-kai S a H ä Mäläinen

Viitankantajan vaihdos

Matti Manninen oli opiskellessaan ujo eikä pitänyt opintomenestystään koskaan tarpeeksi hyvänä. Syksyllä 2012 alkoi hänen taipaleensa rehtorina yliopistossa, jonka historia ulottuu aina 1863 vuoteen saakka.

Uusi lukuvuosi, uudet kujeet. Elokuun ensimmäisenä päivänä rehtorin jykeviin saappaisiin astui Matti Manninen fysiikan laitokselta. aino Sallinen astui syrjään pestistään, jossa hän toimi kaksikymmentä vuotta. Rehtorin viitan Sallinen luovutti miehelle, joka on toiminut muun muassa yliopistomme vararehtorina sekä tiedekuntansa dekaanina.

aRkiSeT aSiaT yLL äTTiVäT Kun kysyn Manniselta, miltä tuntuu aloittaa rehtorin työt Aino Sallisen pitkän uran jälkeen, hän naurahtaa: ”Alku tuntui todella hankalalta. Olin kuitenkin seurannut Sallisen työskentelyä kevään ajan ja hänen toimintaperiaatteensa olivat tulleet tutuiksi tuona aikana. Käytännön työ ja sen määrä yllättivät minut. Aikaisempi työni oli paljon vapaampaa ja ajan käytön kanssa ei tarvinnut olla niin tarkka kuin nyt. Minun täytyy seurata tarkasti miten aika riittää kaikkeen. Asiat kasaantuvat helposti ja toimintasykli on nopea. Omat päätökset tulee tehdä suhteellisen nopeasti, sillä harvoin voi jättää asioita hautumaan ja odottelemaan.” Delegoinnin tärkeyttä Manninen painottaa. ”En vielä tunne kaikkia työtovereitani, joten on vaikeaa tietää, kenelle voin minkäkin asian delegoida. Lähtökohtaisesti luotan yliopiston henkilökunnan asiantuntemukseen, mutta kaikkia töitä ei kuitenkaan voi delegoida.”

”Meidän on tärkeää saada opiskelijoita sisään yliopistoomme ja rekrytointi onkin ensiarvoisen tärkeää.”

ReHTORi kOHTaa OPiSkeLiJaT ”Haluan luoda välittömän suhteen opiskelijoihin”, virkkoo Manninen. Hän korostaa JYY:n roolia tässä asiassa ja kertoo ylioppilaskunnan olevan hyvä linkki rehtorin ja opiskelijoiden välillä. ”Opiskelijathan pitävät yliopiston pystyssä. Meidän on tärkeää saada opiskelijoita sisään yliopistoomme ja rekrytointi onkin ensiarvoisen tärkeää. Motivoituneita opiskelijoita voimme saada

vain, jos opetuksen laatu on korkealla.” ”Nuorena opiskelijana olin itse ujo ja hiljainen. Opetustehtävistä en aluksi pitänyt ollenkaan, mutta ajan kanssa aloin nauttia opettamisesta paljonkin. Tein joskus kokeilun, jossa pieni opiskelijaryhmä opetti minua, kurssin vetäjää. Kokeilun jälkeen opiskelijat valittelivat, että opettaminen on niin kamalan rankkaa, mutta tunnustivat, että siinä oppii enemmän kuin luennolla

” m otivoituneita opis K elijoita voimme saada vain, jos opetu K sen laatu on K or K ealla.”

istumalla. Se oli minusta huvittavaa, koska kaikki opettajat sen tietävät”.

Manninen pahoittelee sitä, että usein opiskelijat saattavat ajatella, että ”vanhemmat ihmiset” eli päättäjät eivät ymmärrä opiskelijoita. Näin ei kuitenkaan ole, sillä ovathan professorit ja muukin yliopiston henkilökunta olleet aikanaan opiskelijoita.

TuLeVaiSuuDeN NäkyMäT

”Matti Manninen, millaisena näet Jyväskylän yliopiston tulevaisuuden?” Vastaukseksi Manninen hymähtää: ”Haluaisin sanoa, että edessämme on loistava tulevaisuus, mutta on tärkeää olla realisti. Yliopiston näkökulmasta taloudellinen tilanne on huonontunut ja tulee vielä vuodenkin päästä huonontumaan. Jo ensi vuonna toimintaamme joudutaan hieman karsimaan, mutta tästä selvitään vielä hyvin. Jos kuitenkin valtiovallan leikkaukset jatkuvat ensi vuoden jälkeenkin, niin rajujakin muutoksia voi olla tulossa. Toivottavasti näin ei käy.” Kysyn Manniselta mahdollisista rakennemuutoksista, johon hän vastaa, etteivät rakennemuutoksiin liittyvät päätökset ole hänen päätettävissään vaan yliopiston hal-

lituksen. Manninen paljastaa itse leikittelevänsä ajatuksella, että yliopistossamme olisi vain kolme tiedekuntaa. Tämä on kuitenkin vain ideoilla pallottelua.

” h yvän or G anisaation pohjalla on or G anisaation sisäinen K ulttuuri.”

Manninen kertoo myös omia ajatuksiaan yliopiston kaltaisen organisaation toiminnasta. ”Hyvän organisaation pohjalla on organisaation sisäinen kulttuuri. Yhteistyö hallinnollisten yksikköjen välillä on tärkeää. Vanhatkin ajatusmallit tulee haastaa. Siinähän saattaa käydä niinkin, että vanhoista malleista innostutaan entistä enemmän. Vaihtoehtoisesti uusia, parempia toimintatapoja nousee esiin. Opiskelijoidenkin tulee kyseenalaistaa asioita.”

Puhe kääntyy pian yliopiston tila-asioihin. Manninen kertoo, että rakennuksia uudistetaan ja myös kokonaan uusia rakennuksia tulee syntymään. Tilojen käyttöä

tulee tiivistää, vaikka uusia tiloja rakennetaankin. Tämä ei tarkoita ahtautta, vaan uudistumista. Yksittäiset työtilat saattavat pienentyä, mutta niiden rinnalle tulee yhteisiä tiloja, joissa toivotaan syntyvän uusia kontakteja ja näin monitieteellisyys lisääntyisi.

kaNSaiNVäLiSyyS kuNNiaaN! Manninen kertoo olleensa ahkera ja tunnollinen opiskelija. Hän oli kuitenkin hyvin ujo opiskeluaikoinaan, eikä kokenut olevansa tarpeeksi hyvä opinnoissaan. ”Ulkomailla työskennellessäni rohkaistuin puhumaan enemmän. Kansainväliset kokemukset ovat hyviä ja suosittelen niitä kaikille. Mielestäni jokaisen tulisi viettää edes lyhyt periodi elämästään ulkomailla. Kulttuurishokit ja koti-ikävä ovat ohimeneviä vaiheita.”

TeRVeiSeT OPiSkeLiJOiLLe

Ymmärtäkää opiskelun tärkeys! Katsokaa tulevaisuuteen ja ottakaa vastuu omista opinnoistanne jo niiden alusta lähtien. Luennolla vieressä istuva opiskelija voi tulevaisuudessa olla lapsesi opettaja ja päinvastoin. Älkää unohtako sitä.

ne S u Va S taaVa · a ntti l a SS ila

antti la SS ila, Hanna Väli Maa & taru kuu S i S to

NESU ja 25/65-sitsit

Lauantaiaamuna kello 10 odotin junan lähtöä. Pörssin kauhusitsit ja kauppakadun appro olivat takana eli alkulämmittely oli suoritettu kunnialla. Nyt katseet kääntyivät viikon kohokohtaan, vuoden ja mahdollisesti myös NESU-historian suurinpiin sitseihin, 25/65 –sitseihin. NESU täytti 65 ja NeSu-ky 25 vuotta ja tätähän

piti juhlistaa KY:n tapaan isosti. Sitseille odotettiin yli 300 henkeä ja budjetti liikkui huhujen mukaan viisinumeroisessa summassa. Juna tuli ajallaan ja Heidin kanssa lähdimme kohti Helsinkiä. Tampereelle asti

matka meni rauhallisesti, mutta vaihdettuamme junaa kohtasimme muita nesulaisia ja lyöttäydyimme heidän seuraansa. Suunta oli luonnollisesti ravintolavaunu, jossa pojat jo siemailivatkin olutta. Marika Vaasas-

B udjetti lii KK ui huhujen mu K aan viisinumeroisessa summassa

ta totesi, että ennen kahtatoista ei sovi alkaa juomaan. Onneksi kello oli varttia vaille. Matka meni todella nopeasti ja yhdessä hujauksessa olimme jo Helsingissä. Helsinkiin päästyämme kävimme syömässä ja etsimme Biisonin autolla tulleet pörssiläiset. Päätimme odottaa hotellihuoneen vapautumista paikallisessa ravintolassa ja kellon lyötyä neljä suuntasimme Omenahotelliin nopeasti vetämään haalarit jalkaan ja tilasimme taksin kohti Telakkaa. Paikalle päästyämme näky oli uskomaton. Vaikka sitsit olivat suurimmat, missä olen ikinä vieraillut, oli siellä silti tilaa kaikille juhlia, sillä sali oli valtava. Paikalle oli saapunut myös paljon alumneja. Huhujen mukaan heidän joukossaan oli muutamia suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia sekä alumneja, jotka olivat aloittaneet opiskelut jo vuonna 1987. Sitsit alkoivat, ja todellakin kaikki oli suurempaa, sillä toastejakin oli neljä. Sitseillä laulettiin paljon minulle uusia lauluja ja sainkin opetella vanhoja hienoja lauluja, joita ei enää pitkään aikaan ainakaan pörssiläisten keskuudessa ole laulettu. Vastapäätä istuva Biisoni tuntui kuitenkin tietävän kaikki laulut sekä muistavan vielä suurimman osan sanoistakin. Tauolla saimme hakea seisovasta pöydästä vuju-ruokiin verrattavia pöperöitä. Vaikka ruoka olikin hyvää, kuulin luotettavasta lähteestä Pörssin vuosijuhlien ruoan olevan vielä parempaa. Osa Jyväskylän edustuksesta ei kuitenkaan osannut kertoa ruoista ollenkaan. He olivat keskittyneet syömisen sijasta juomiseen. Sitsit jatkuivat ja hetken sitsaamisen jälkeen saimme laulaa tutun laulun. Toastit aloittivat Ken ompi

” Ainoastaan Pörssin edustus oli ottanut

huhujen mu K aan h eidän jou K ossaan oli muutamia suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajia

fuksi –biisin ja koko sitsikansa lauloi kyseisen laulun vuodesta 2012 vuoteen 1987 asti. Oli huikeaa nähdä yli 20 vuotta työelämässä olleen kylterin juomassa viinilasiaan tyhjäksi muiden laulaessa vieressä. Toisena mainitsemisen arvoisena proggiksena oli NESU-KY:n nykyisen hallituksen koonti NESU-kellarin vieraskirjasta. Sitsit loppuvat ja Boomareiden vihan ja rakkauden sekaisia tunteita herättäneen proggiksen nähtyäni joudun ”harmikseni” toteamaan, että emme päässeet esittämään proggista, vaikka eräs pörssiläinen oli sitä erikseen käynyt kysymässä. Viiden tunnin sitseistä jäi erittäin positiivinen fiilis ja en malttanut odottaa jatkoja ky-talolla

Jatkoille siirryimme bussilla, jossa osa vietti pientä välikuolemaa. KY-talon ilmestyttyä näkyviin, porukka kuitenkin innostui ja ryntäsi busseista ulos hurjaa bailausta odottaen. Sisälle päästyäni huomasin tanssilattian olevan melkein tyhjä. Ainoastaan Pörssin edustus oli ottanut tanssilattian haltuunsa ja ”Mammat riivaa” –tanssia esiteltiin kaikille halukkaille. Hetken päästä jo NeSu-risteilyllä tutuksi tullut pianoduo aloitti esityksensä. Voin todeta, että kaksi

pianoa ja kasa ikivihreitä kappaleita toimii aina. Tässä vaiheessa kävin itse etsimässä NESU-kellarin vieraskirjan ja jätin terveiset jälkipolville. Myös jatkoilla tarjoiltiin ruokaa. Vohvelit ja lihapiirakat pitivät kisakuntoa yllä. Intensiivisen tanssimisen jälkeen porukka alkoi pikkuhiljaa suunnata nukkumaan. Kaksi Pörssin tyttöä käveli kaksi tuntia kahden kilometrin päähän ja yhdellä kesti tunti päästä Kamppiin eli noin 500 metrin päähän. Itse heräsin aamulla, kun viimeinenkin pörssiläinen saapui jatkoilta hotellille. Silmät seisoen hän totesi juoneensa kaljaa yhdeksään asti aamulla

Olli Monosen kanssa. Huomasimme myös yhden yöpyjän puuttuvan ja tietysti myös hänen puhelimestaan oli akku loppunut. Otimme siis hänenkin tavaransa mukaan ja suuntasimme asemalle. Tampereen kohdalla saapui tieto, että hän olikin ”valinnut” vaihtoehtoisen ilmaisen majoituksen ja hänet oli päästetty vasta tuolloin lähtemään pois. Hyvin levottoman ja hämmentävän junamatkan jälkeen , kaikki 11 pörssiläistä pääsivät kuitenkin kunnialla takaisin Jyväskylään.

Sanni j uo P eri

kalle jokinen

Neljäskymmenesneljäs

hyvä syy juhlia

Mikä voikaan olla syy heittää haalarit nurkkaan, varata vuokrafrakki, juoruta Selkkarissa ihania mekkoja myyvistä nettikaupoista ja varata kampaaja marraskuun 9. päivän aamuksi?

Pörssin vuosijuhlat, järjestyksessään 44. sellaiset. Vuosijuhlat ovat ainejärjestön synttärit, joita juhlistetaan opiskelijoista sekä kutsuvieraista koostuvan iloisen juhlaväen voimin. Pukukoodina toimii tumma puku, mikä miehen kohdalla tarkoittaa joko mustaa tai todella tummanharmaata pukua tai frakkia. Naisvieraille pukukoodi antaa luvan leikkiä päivän verran prin-

”Kun päivänsankarina on Pörssi, ei juhlinnasta tosiaankaan selvitä vain yhdellä tilaisuudella.”

sessaa, sillä päälle vedetään pitkä, juhlava iltapuku ja hiukset kiinnitetään juhlavaksi kampaukseksi.

Kun päivänsankarina on Pörssi, ei juhlinnasta tosiaankaan selvitä vain yhdellä tilaisuudella. Päivän avaajana toimii cocktailtilaisuus Yliopiston vanhassa juhlasalissa, jonne kutsuvieraat kerääntyvät skoolaamaan, onnittelemaan Pörssiä ja virittäytymään juhlatunnelmaan. Iltajuhlaa vietetään Rantasipi Laajavuoren ravintola Saltinissa, jossa koko juhlakansa pääsee nauttimaan muun muassa puheista, musiikista, tajunnanräjäyttävästä herkkuillallisesta ja tanssin huumasta. Siellä vieraat tulevat myös huomaamaan, että juhlan suhteellisen virallisesta etiketistä huolimatta tunnelma on pönötyksestä kaukana ja hauskanpito asialistalla ykkösenä.

Bussilastilliset pelottomia juhlijoita jatkavat iltaa Tapiolan nuorisoseurantalolla järjestettäville jatkoille, joista puhutaan yliopiston käytävillä vielä pitkään. Yökerhot jäävät kakkoseksi, kun vuosijuhlavieraat pistävät jalalla koreasti basson jymistessä ja värivalojen vilkkuessa. Huhujen mukaan näillä jatkoilla on harvoin tarvinnut kärsiä janoa taikka nälkää.

Vaikka vuosijuhlayö kääntyy aamuun, on turha edelleenkään huolia, että hauskanpito olisi ohi. Jo edellisen illan juhlissa joku on saattanut kuiskia kysymystä, joka tuntuu aamulla silmiä auki kammetessa erityisen polttavalta: ”När börjar Sillis?” Vastaus on klo 12.00, kokoontuminen Matkakeskuksen pihalla, määränpäänä salainen paikka X. Sillis on klassinen seuraavan aamun rituaali, ja ainoa oikea paikka tasailla edellisen illan aiheuttamaa hiuksenhienoa tutinaa. Pukeutumisteemana toimii tänä vuonna Bollywood, eli naaman harmahtavan värin

tasaamiseksi kiedotaan värikkäitä huiveja ja eksoottisia koruja. Intian aurinkoisten hiekkarantojen tunnelmaa voi hakea paljussa kellumalla eli haalareiden taskuun kannattaa sujauttaa myös uimahousut.

Varsinaisten vuosijuhlien lisäksi tunnelmaan virittäydytään jo aiemmin samalla viikolla. Maanantaina ohjeistusta sekä vaateongelmiin että haussa oleviin tanssiaskeleisiin jaetaan etiketti-illassa. Tiistaina juhla-asuun mahtuminen varmistetaan yhteisellä liikuntatempauksella ja torstaina juhlinta pamahtaa toden teolla käyntiin, kun ohjelmassa ovat Vuosijuhlasitsit sekä Poikkitieteelliset Haalaribileet. Vuosijuhlaviikon tapahtumiin ovat tervetulleita kaikki innokkaat Pörssin juhlistajat, eivät pelkästään vuosijuhlavieraat.

Muistoja menneiltä vuosijuhlilta

1. Nimi ja opintojen aloitusvuosi

2. Paras muistosi vuosijuhlilta?

3. Mitä odotat vujuilta?

4. Vinkkisi vuosijuhlijalle?

1. Jonne Jääskeläinen, opinnot aloitin vuonna 2009

2. Täytyy sanoa, että vuoden 2011 vuosijuhlat omana hallitusvuotenani olivat ikimuistoiset (varsinkin kokkarit). Silliksellä Kaisu Koiviston bändi oli paras bilebändi, jonka olen ikinä nähnyt ja sen tahdissa oli mukavaa jorata! Samaisella silliksellä myös muuan Mikko ”Biisoni” Viitamäki lukitsi Boomi ry:n vuoden 2011 hallituksen viereiseen aittarakennukseen ja alkoi kovaan ääneen laulaa ”Boomarit on vankeina, vankeina, vankeina...” Se oli huvittavaa.

3. Vuosijuhlissa odotan iltajuhlaa eniten. On mukavaa illallistaa tyylikkäänämikäpä muu sopisikaan kylterille yhtä hyvin?

4. Hyvää mieltä ja taksirahaa on hyvä varata iltaa varten. Mikko Ruuskan sanoin: ”Minä en kävele metriäkään”

1. Nimi on Kauppilan Sanna ja olen aloittanut 2009 innokkaana pörssiläisenä.

2. Olen käynyt nyt Pörssin omilla vujuilla kahdesti, 2010 ja 2011 (2009 toimin vujutiimiläisenä narikassa) ja melkoista menoahan vujut ovat. Parhaimmat muistot liittynevät lauluihin, joissa ilmapiiri laskee alun mahdollisesti jäykästä pukutunnelmasta leppoisaksi juhlahumuksi. (Si-ka-pöy-tä!)

3. Tulevilta vujuilta odotan ehdottomasti sitä samaa iloista vujuhenkeä, mikä aiempinakin vuosina on vallinnut, ystävien kanssa juhlimista ja totta kai sillistä!

4. Vujuille osallistuvat: vaikka iltapuvut päällä, ottakaa rennosti ja nauttikaa vuoden hienoimmista juhlista!

1. Kaisa Ruotsala, aloitusvuosi 2007

2. Parhainta muistoa on vaikea valita, mutta erityisesti mieleeni ovat jääneet Pörssin 40-vuotisjuhlat, vuoden 2010 Schaumanin linnan jatkot ja toinen toistaan huikeammat sillikset.

3. NÄR BÖRJAR SILLIS??!!!

4. Juhli illalla niin, ettei sillis jää välistä. Muista laittaa skumppa kylmään ja kaivaa sillisaurinkolasit kaapista niin matka bussille helpottuu kummasti.

1. Hanna Kauppila, opintojen aloitus 2006.

2. Paras muistoni on ensimmäisiltä vuosijuhliltani sillikseltä, kun kaikki kylterit bailasivat metsän keskellä ladossa bändin tahtiin pöydillä seisten. Koko sillisreissun alkukin on naurattanut pitkään: luulin alun Birra-käyntiä vitsiksi kunnes oikeasti kaarsimme Kuokkalan keskustaan, ja matkan ajan sillispaikalle kuunneltiin repeatilla Kummeli-biisiä ”Antakaa määkin huudan, määkin olen kännissä”. Näitä kokemuksia ja itse iltajuhlaakin on yhdistänyt huikea yhteishenki ja pörssiläisyyden juhliminen. Niitä pidän parhaimpina asioina edelleen.

3. Odotan pörssiläisyyden juhlistamista arvokkaasti (ja) rymyten.

4. Vinkkinä ehkä se, että Bon Jovin biisien sanoja kannattaa kerrata sillistä varten, niin osaa laulaa mukana!

1. Juha Eerola, Boomi ry, 2008

2. Pörssin vuosijuhlien ehdoton kohokohta oli vuoden 2010 juhlapuhe, jossa juhlapuhuja kunniotti suuresti Boomia mainitsemalla sen juhlapuheessaan useammin kuin Pörssin.

3. Rentoa iltajuhlaa ja tietenkin Sillistä!

4. Muista mukaan taskumatti ja iloinen mieli!

Y MPäri S tö Va S taaVa · a nna r anni S to

Pieta Haatainen

Hintalappu ympäristölle

Kestävä kehitys edellyttää, että ympäristönäkökulmat sisällytettäisiin päätöksentekoon taloudellisten ja sosiaalisten näkökulmien lisäksi. Tällä tavoin kaikissa päätöksissä tulisi huomioitua suuri kokonaisuus, jolloin ympäristön tila kohenisi. Miksei ympäristöasiat ole kuitenkaan vielä kiinteänä osana jokapäiväistä päätöksentekoa?

Päätökset yrityksissä ja myös politiikassa perustuvat pääasiassa rahaan ja rahalliseen kannattavuuteen. Raha toimii myös yleisenä kansainvälisenä kielenä ja lähes kaikki laskemaan kykenevät ymmärtävät sen arvon ja vaihtoehtoiskustannukset: ”Tällä rahamäärällä pääsisin vierailemaan vanhempien luokse. Toisaalta samalla rahalla saisin myös viikon ruuat. Kumman valitsen?” Varat ovat myös aina niukat, ja ne ohjataan sinne, mistä suurimman hyödyn saa. Ympäristön eri ulottuvuuksia ei kuitenkaan mitata vielä yleisesti rahassa, jonka vuoksi ne eivät sulaudu vaivattomasti talouden kieleen. Markkinahinnan puuttuessa ympäristöseikat myös usein aliarvostetaan. Jotta ympäristölle saadaan hintalappu, täytyy arvottaa ympäristöä. Ympäristön arvottaminen on ollut ympäristötaloustieteessä viime vuosien aikana voimakkaan tutkimuskehityksen alla. Sen ideana on määrittää kuluttajien maksuhalukkuuden mukaan ympäristöhyödyille ja -haitoille arvoja. Arvojen eri mittaustavoissa jakaannutaan subjektiivisen ja objektiivisen hyödyn tai haitan välille. Kuluttajat pystyvät määrittämään helpommin hinnan heidän subjektiivisesti tuntemilleen arkipäiväisille asioille, kuten hengitysilmalle. Tokiossa puhtaalle ilmalle on jo annettu hinta: sieltä löytyy baareja, joissa voi nauttia baaritiskillä maski naamalla raikasta ilmaa. Monimutkaisemmissa asioissa tiedon puute vaikuttaa kuluttajan maksuvalmiuteen.

t o K iossa puhtaalle ilmalle on jo annettu hinta: sieltä löytyy B aareja, joissa voi nauttia B aaritis K illä mas K i naamalla rai K asta ilmaa.

Erityisesti miehet ymmärtävät naisia huonommin maailmankuvan kokonaisuuden syy-seuraus-suhteet, eivätkä välttämättä ymmärrä ympäristöongelmilla olevan vaikutusta itselleen arvokkaisiin asioihin1 Ymmärryksen puutteessa ympäristöongelmien vähättely voi kasvaa. Tämän lisäksi monet luonnontieteen, esimerkiksi kemian, ilmiöt vaativat syvää perehtymistä aiheeseen, jotta ympäristöhyödykkeen arvo voidaan määrittää objektiivisesti. Esimerkiksi ilmastonmuutos on hyvin monista eri asioista koostuva kokonaisuus, joka vaikuttaa maapallon toimintaan monin sellaisin syin, joista kaikkia tutkijatkaan eivät ole saaneet selville. Objektiivisuuteen päästään kuiten-

1 Stern P.C. Dietz T. & Kalof L. 1993. Value orientations, Gender, and Environmental Concern.

kin lähemmäksi tieteen avulla. Yhdistämällä subjektiivisia ja objektiivisia ympäristöhyötyjen ja -haittojen mittaustapoja saadaan suhteellisen hyvä näkemys niiden arvosta. Voiko ympäristön kaltaista asiaa kuitenkaan mitata pelkästään sellaisilla arvoilla, jotka ovat riippuvaisia ihmisten hyödystä? Muun muassa ympäristöetiikassa ja -filosofiassa keskustellaan luonnon arvosta sinänsä ihmisestä riippumatta. Taloustieteessä tästä arvosta puhutaan olemassaoloarvona. Olen itse ehdottomasti sitä mieltä, että luonnolla on arvo ihmisestä riippumatta; onhan ihmisrotukin kehittynyt luonnossa, ei sen ulkopuolella. Kaikki, mitä kulutamme, tulee luonnosta. Sinänsä ympäristön ekosysteemien ja monimuotoisuuden tuhoaminen tuo meitä lähemmäksi myös omaa tuhoamme. Valitettavasti ympäristön kannalta teollistuneissa maissa luonnosta vieraantuminen on nykypäivää. Ympäristön arvon voisi siis ajatella muodostuvan käyttäjäarvosta ja olemassaoloarvosta. Hinnaksi tätä kokonaisarvoa on kuitenkin mahdotonta saada, sillä olemassaoloarvo on niin metafyysinen käsite. Toisin sanoen luonnon olemassaolon arvoa on ”syvimmillään” filosofian kentällä on mahdotonta ratkaista, sillä pohdintoja ja järkeilyjä on monia eikä mitään ole voitu todistaa oikeaksi totuudeksi. Tämän vuoksi ympäristön arvottamisen menetelmillä käytetäänkin lähinnä pelkkää käyttäjäarvoa, josta hinta lopulta muodostuu. Vaikkei lopullinen hinta kuvaisikaan koko ympäristöhyödykkeen todellista arvoa, se olisi kehitystä nykyiseen ja antaisi paljon paremmat mahdollisuudet ottaa ympäristönäkökohdat aidommin mukaan talouden toimintaan.

Nordea Check-in

Keski-Suomi

Tutustu meihin f:ssa

Arvomme säännöllisesti loistavia

palkintoja ja saat ajankohtaista

tietoa palveluistamme!

Hanna Mäkinen & Su V i- t uuli eS kelinen ” Mikäli toiveenasi on löytää uusia kansainvälisiä kavereita, parantaa kielitaitoasi tai vaikka pitää vain hauskaa, ovat ESN Jyväskylän tapahtumat erinomainen vaihtoehto juuri sinulle.”

e S n & Hanna Mäkinen

Mikä ESN?

Puhuttaessa eSN:stä, kuulee monen suusta usein kysymyksen ”Mikä ESN?”. Selvitetäänpä asiaa siis hieman, sillä kyseessä on yksi parhaista keinoista kansainvälistyä kotimaan kamaralla!

ESN (=Erasmus Student Network) Jyväskylä on vapaaehtoisvoimin toimiva järjestö, joka järjestää monenlaista toimintaa ja erilaisia tapahtumia niin kansainvälisille opiskelijoille kuin myös kansainvälisyydestä kiinnostuneille suomalaisille. Vaikka järjestön nimi viittaakin erasmus-vaihtoon, on järjestö kaikkia kansainvälisiä ja kansainvälisyydestä kiinnostuneita opiskelijoita varten. Mikäli toiveenasi on löytää uusia kansainvälisiä kavereita, parantaa kielitaitoasi tai vaikka pitää vain hauskaa, ovat ESN Jyväskylän tapahtumat erinomainen vaihtoehto juuri sinulle.

Jos tiesi vie jonain päivänä Eurooppaan vaihtoon, saatat hyvin todennäköisesti löytää myös vaihtopaikastasi oman paikallisen ESN-jaoston, sillä ESN toimii yhteensä 36 eri maassa yli 390 eri korkeakoulun piirissä. Jos sen sijaan tiesi on tuonut sinut jo vaihdosta pois, löydät ESN Jyväskylästä lääkkeen vaihdon jälkeisiin vierotusoireisiin ja kansainvälisen ilmapiirin kaipuuseen.

Koska kansainvälisyyden ja vaihtaritapahtumien hienouden voi ymmärtää vain kokemalla, katsastetaanpa mitä ESN Jyväskylällä on tänä syksynä tarjolla. Ehkäpä legendaarisin ESN Jyväskylän

tapahtuma on vaihtareiden avustuksella järjestettävä Stammtisch. Stammtisch järjestetään muutaman viikon välein vaihtuvalla teemalla Kortepohjassa Rentukassa. Tämän parempaa paikkaa monikulttuurisen tunnelman kokemiseen on vaikea löytää! Tämän syksyn Stammtisch-päivämäärät ovat 25.10., 8.11., 22.11. ja 13.12. (päivämääriin saattaa tulla muutoksia, joten tarkista päivämäärät (sekä illan teema!) nettisivuilta www.esnjyvaskyla.com ennen tapahtumaa.

Toinen perinteinen ESN Jyväskylän tapahtuma on joka toinen maanantai järjestettävä cafe Lingua. Cafe Lingua on sinulle, jos haluat kehittää kielitaitoasi tai muuten vain päästä keskustelemaan eri kielillä. Cafe Linguassa pöydät on jaettu eri kieliin ja voit valita pöydistä sen, millä kielellä haluat päästä keskustelemaan vaikkapa lautapelien äärellä. Syksyn viimeiset Cafe Linguat järjestetään 12.11. ja 26.11. klo 18.00 ilokivessä

MuiTa SykSyN TaPaHTuMia:

31.10. Halloween party at Freetime ft. jamko ic 15.11. eSn Sitsit in j yväshovi + after party at Bar Bra 18.11. k araoke party at Sebastian’s 29.11. eSn Pre X-mas Party at Bar Bra

1. Yu Ma

1. name?

2. age?

3. Home country and city?

4. Studying now?

5. Studied before?

6. Why Finland and j yväskylä?

7. the best thing in Finland?

8. the worst thing in Finland?

9. the biggest culture shock?

10. Hobbies?

11. dream?

12. Meaning of life?

13. anything else?

1. Bailey Kuittinen

2. 24

3. USA, Los Angeles/Miami

4. International Business and Entrepreneurship

5. Medicine, Visual Communication, Social Sciences (Anthropology, Sociology, Psychology, Cultural Relations), Product and Service Design and Creative Strategy

6. The city is open and forward-thinking, centrally located, good work opportunities.

7. The nature!

8. I don’t really like the cold and dark, but good activities and people make it worth it.

9. How reserved people were, especially in school. No one participates in activities.

10. Cycling, cooking, reading, dancing.

11. Grow my business and try to affect the skills and activities of my clients.

12. Do the best you can.

13. Live. Love. Learn. It all depends and it all changes!

2. 30

3. China, Shenyang

4. I am currently studying the IBE programme.

5. I was studying BBA programme in TAMK before, and after my graduation from there, I studied Finnish and then I went to work in Tredea for about two years.

6. Someone recommended Finland to me because of the high standard of education and safe living. So I ended up in Tampere to study International Business. As for why Jyväskylä, I think the University of Jyväskylä is a very good University to study in, and especially I am very interested in the degree programme that I am doing!

7. If I have to pick the best thing in Finland, I would say that I love the Finnish language. The Finnish language learning will be my life-long learning process!

8. For me the worst thing in Finland is the darkness time in winter.

9. Finns drink a lot of coffee.

10. I like drawing, cooking, volunteering, learning different languages and cultures, traveling, jogging, fishing, camping, hiking, playing badminton, doing anything outdoors, listening to music, reading, picking berries and mushrooms in the forests, enjoying Finnish sauna and ice hole swimming.

11. I would like to have a strategy planning job in the future, and if everything goes well I would also love to become a painter in my free time!

12. I appreciate simple things in life, and want to live a life surrounded by love and understanding.

1. Sandra Lubinaitė

2. 23 (very soon)

3. Lithuania, Vilnius

4. Master’s in International Business and Entrepreneurship

5. Financial Economics

6. I chose Finland because I really admire the Finnish education system. I think it gives both flexibility and professional teaching methods. And Jyväskylä is one of the best universities in Finland, situated in very nice location. I also think that the community of this university is very international and open-minded, welcomes foreigners and helps them to integrate to the school and city life.

7. SAUNA

8. Fat-free and lactose-free milk products

9. Finns try to avoid their neighbors as much as possible. At least that’s what my neighbors do. In general, Lithuanians and Finns are quite similar people in many ways so my culture shock experience consists of small funny everyday misunderstandings.

10. Theater, movies, travelling

11. To own and pilot a hot air balloon

12. ”What day is it?”

”It’s today,” squeaked Piglet.

”My favorite day,” said Pooh.

-A.A. Milne

13. I am very happy that I came to Jyväskylä, I am enjoying my time here very much! And I am very much looking forward to winter, so I could finally learn how to ski!

MeeT THRee STuDeNTS FROM aBROaD: SaNDRa, yu aND BaiLey

”Siellä missä jotain tapahtuu, on Tytti pyyteettömästi ja hetkeäkään epäröimättä tarttumassa toimeen kaikkien viihtyvyyden takaamiseksi.”

kVartaalin P ör SS iläinen

Tytti Koivunen

Kolmannen kvartaalin positiivinen tulosvaroitus tulee erityisesti Pörssin biletiimin suunnasta. Ahkera tiimiläinen Tytti koivunen on aloittanut opiskelunsa vuosi sitten. Siitä lähtien hän on ollut tekemässä jokaisia vuoden aikana pidettyjä Pörssin sitsejä, ollut vuosijuhlatiimissä järjestämässä Sillistä sekä tuoreimpana saavutuksenaan hän toimii juuri nyt uusien opiskelijoiden tutorina.

Paitsi biletiimissä, Tytti on kunnostautunut myös tämän lehden sivuilla, sillä hän on ollut mukana myös ainejärjestölehtemme teossa. Siellä missä jotain tapahtuu, on Tytti pyyteettömästi ja hetkeäkään epäröimättä tarttumassa toimeen kaikkien viihtyvyyden takaamiseksi. Suuret onnittelut valloittavalle Tytille!

Amarillo Puistokatu 2

0,33 l hanatuotteet:

olut/siideri 3 €, lonkero 4 €

Opiskelijaburgeri tai -salaatti 8,90 € aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 €

Bra Kauppakatu 35 Ilmainen sisäänpääsy ennen klo 23.30 (pl. erikoisillat)

Pörssi-drinkki 3,50 €

Food Bar & Kitchen Kauppalaispiha 3 -10 % pääruoka-annoksista (pl. lounas)

Kebab House Kauppakatu 14 1 € alennus kaikista annoksista

Memphis Kauppakatu 30

Pörssiburger tai -salaatti 8,90 € Aterian ostajalle 0,5 l limu 1,50 € Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Shaker

Yliopistonkatu 38 1 € alennus hanatuotteista (Karhu ja Crowmoor) sekä mustikka-, perma-, yoga ja rama-shoteista. Pörssi-drinkki 5,50 €, viini-/ kuohuviinipullo 20 €, kahvi ja tee 1 €

Anneli Suomela Väinönkatu 7 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Brothers Asemakatu 5 -15% norm. hintaisista tuotteista

Freetime Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Kekäle

Asemakatu 10 -5 % norm. hintaisista tuotteista

O’Malley’s Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Spirit Store Kauppakatu 35 -15 % norm. hintaisista tuotteista

Vaatturiliike Hannu Kuitunen Gummeruksenkatu 6 -20 % vuokraustuotteista

AntiShop

Gummeruksenkatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Coffee House Kauppakatu 30 Juomatarjoukset korttia näyttämällä tiskiltä

Aprilli Kauppakatu 13 -10 % kaikista tuotteista (pl. magic shop -tuotteet)

Drama Kilpisenkatu 7 -10 % norm. hintaisista Drama-tuotteista

Jack & Jones Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Katse Väinönkatu 26 Duotunti voimassa aina

KesKi-suomen KodinKonehuolto

Keski-Suomen Kodinkonehuolto Hannikaisenkatu 25 -15 % norm. hintaisista tuotteista ja huolloista

Players

Yliopistonkatu 36

Biljardipöytä 7,5 €/h 0,33 l hanajuomat ja karkkishotit 3,5 €

Tiituspesula Ilmarisenkatu 4 -10 % pesupalveluista

Valkoinen Ruusu Väinönkatu 28

1 € alennus kaikista annoksista (klo 11-21). Yöaikaan kebab riisillä tai ranskalaisilla ja vaihtuvat pizzat 6,50 €

Kopijyvä Vehkakatu 1 -20 % gradupainatuksista

Polkupyörätori Minna Canthin katu 22 B -10 % huolloista ja tarvikkeista

Troija Kauppakatu 41 -15 % norm. hintaisista annoksista

Bianco Footwear Kauppakatu 20 -10 % norm. hintaisista kengistä

Figaro Winebistro Asemakatu 2 Suositusviini (puna-, valkotai kuohuviini) 5 € / 12 cl

Kauneuskeskus Essi Yliopistonkatu 40 -10 % hoidoista ja tuotteista

Korustore Kauppakatu 33 -15 % norm. hintaisista tuotteista SATS

Hannikaisenkatu 20 -10 % norm. hintaisista

SATS-opiskelijajäsenyyksistä

UNIK hairdressing by K.E.H.R Kauppakatu 29 -20 % leikkauksista ja kampauksista -10 % värjäyksistä

Vero Moda Asemakatu 5 -10 % norm. hintaisista tuotteista

United Colors of Benetton Vapaudenkatu 49–51 -10 % norm. hintaisista tuotteista

Vila Clothes Kauppakatu 35 -10 % norm. hintaisista tuotteista