Issuu

PORIN YRITTÄJIEN JÄSENLEHTI N:O 3/2016

Lehti täynnä porilaista yrittäjyyttä

SIVU 22:

Porilainen muija Jenni Ahtiainen

Majoituspaketit ja bussikuljetukset, katso yyterinkylpyla.fi

UU T EEN R A N TA R AV IN TOL A A N! RANTARAVINTOLA HELMI AVOINNA 1.6.–31.8. JOKA PÄIVÄ KLO 12–22 Tutustu menuun: yyterinkylpyla.fi

RANTAKONSERTTI LA 6.8., LIPUT ENNAKKOON 35 ENNAKKOLIPUT: LIPPU.FI

OVELTA 40€

YYTERIN KYLPYLÄHOTELLI / SIPINTIE 1, 28840 PORI / P. (02) 628 5300 / INFO@YYTERINKYLPYLA.FI / WWW.YYTERINKYLPYLA.FI

Anna auringon paistaa kukkaroosi ja nimikoi oma paneelisi Pori Energian uudesta aurinkovoimalasta. Nimikkopaneelilla saat mahdollisuuden päästä aurinkosähkön tuottajaksi ilman oman aurinkosähköjärjestelmän hankintaa.

Aurinkosähköä vain

/kk

Paneelit ovat Pori Energian sähkösopimusasiakkaiden nimikoitavissa. Ryhdy aurinkoenergian tuottajaksi: aurinko.porienergia.fi

pääkirjoitus

Nuoruus on seikkailu

aikista työttömistä lähes kolmannes on nuoria, alle 24-vuotiaita. Nuorisotyöttömyys on ikävä trendi ympäri Eurooppaa, eikä Pori ole poikkeus. Syiksi nuorisotyöttömyyteen annetaan laiskuus, minimipalkka, työmarkkinoiden jäykkyys ja jopa se, että prosentti on korkea koska opiskelijat hakeutuvat aktiivisesti työelämään. Syitä on monia ja jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä syistä, mutta seuraukset voivat olla arvaamattomia. Epävarmuus tulevaisuudesta ja toimeentulosta aiheuttaa usein huolta ja stressiä, joka purkautuu eri tavoin, jopa syrjäytymisenä yhteiskunnasta. Syrjäytyneiden ongelmia ei ratkaista enää työnhakuun tai työllistymiseen keskittyvillä palveluilla ja yksi syrjäytynyt nuori maksaakin elinaikanaan yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Vanhustenhuollon ongelmat ovat pieniä, verrattuna tulevaisuuden ongelmiin, jotka johtuvat nuorisotyöttömyydestä. Nuorisotyöttömyys on vaarassa syrjäyttää kymmeniä tuhansia ihmisiä, ja hintalappu on sen mukainen. Porin työvoimasta yli 70 % on töissä palvelualoilla, ja kesäisessä Porissa tapaakin paljon iloisia ja palvelualttiita nuoria kesätyössään. On hienoa, että he ovat saanet mahdollisuuden näyttää osaamistaan. Työnantajana kannustankin nuoria ottamaan mitä työtä tahansa, sillä se näyttää ansioluettelossa paremmalta kuin kotona oleminen. Mitä sellaista me Porissa voimme tehdä nuorisotyöttömyyden eteen, jos muualla ei olisi jo keksitty? Tämä on porilaista vähättelyä. Suomi ei ole vielä valmis. Kääräistään hihat ja aloitetaan tulevaisuuden rakentaminen. Porin Yrittäjät käynnistää kesän jälkeen yhdessä TE-toimiston kanssa työpaikkojen haun nimenomaan nuorille. Pyrimme haun lisäksi, järjestämään kohtaamistilaisuuden, jossa työnantajat voivat kohdata tulevaisuuden tekijöitä. SuomiAreenan Pop up -työkkärissä kansalaistorilla, on jo hieman esimakua toiminnasta. Pop up -työkkärissä työntekijä ja työnantaja kohtaavat toisensa. Teltalla on mahdollista harjoitella työnhakua ja parhaassa tapauksessa saada töitä. Siellä voi myös yrittäjäksi aikova tulla tutustumaan alkavan yrittäjän palveluihin, sparraamaan liikeideaansa tai juttelemaan yrittäjien kanssa. Teltasta löytyvät julkiset TE-palvelut ja yksityiset palvelut saman katon alta. Katri-Helenan tunnetuksi tekemä laulu, Nuoruus On Seikkailu, loppuu sanoihin: Nuoruus on vaikeaa. Mikäli oikein omasta nuoruudestani muistan, niin on. Laulun kertosäkeessä mainitaan, että nuoruus on nousussa auringon. Annetaan me yrittäjät tuon auringon nousta. Tyällist sääki porilaine nuari. JARI TAIMI puheenjohtaja jari.taimi@pyrylehti.fi

Näyteikkunateippaukset Autoteippaukset Mainostaulut Julisteet Roll Up telineet

Tähtisen kaupasta

Rientolan tontille Riikka Tähtinen on kolmannen polven yrittäjä. Hänen isoäitinsä perusti Tähtisen kaupan Tikkulaan 1950, rakennukseen jossa asui myös perhe. Sittemmin perhe kasvoi ja talossa pidettiin kauppaa ja kasvatettiin lapset. Nykyisin Riikka Tähtinen asuu taloa poikansa kanssa ja siinä toimii Rita’s Placen Sauna. Varsinainen emoyritys, Rita’s Place pizzeria ja lounasravintola, sijaitsee puolen kilometrin päässä Vähäraumalla.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Kaupan alan kirjo tutuksi – Olen yrittäjäperheeseen syntynyt ja työn tekeminen on näin ollen hyvin tuttua jo kotoa. Tähtisen kaupassa oli töissä jo ennen kuin menin kouluun. Olenkin ollut tällä kantilla kaupunkia koko työikäni, lukuun ottamatta viittä etsikkovuottani vieraan palkkalistoilla, yrittäjä Riikka Tähtinen kertoo. Kannuksia Tähtinen kävi hakemassa Ruoka-Ykkösestä (sittemmin K-Maininki), mikä silloin sijaitsi vastapäätä Sokosta, nykyisen Isokarhun paikalla. – Menin sinne kaupan yhteydessä olevaan kahvioon. Kun hain töihin, en ehtinyt haastattelusta polkupyörällä Tikkulaan kotiin, kun kaupasta jo oltiin jätetty soittopyyntö. Työt alkoivat samana päivänä. – Ei kuitenkaan mennyt aikaakaan, kun ensin minulle opetettiin hedelmä- ja vihannestiskin hoitoa, sitten maito-, rasva- ja juusto-osastot ja mainostekstaus. Se oli hienoa, Tähtinen kertoo.

Yrittäjäksi itsekin Rita’s Place täytti maaliskuussa 20 vuotta. – Olen aina ollut nopeiden käänteiden nainen. Rita’s Placekin perustettiin vauhdilla. Siinä ei ehditty käydä yrittäjäkursseja eikä sitten tietysti saatu starttirahaakaan. Kokemusta kaupassa ei laskettu lukuun ollenkaan. Rita’s Place perustettiin Korventie 2:seen, jossa nykyisin on nuorisotilat. – Olin vahvasti sitä mieltä, että tällainen paikka kannattaa. – Tähtisen kaupan naapurista Ruokavarasto lopetti 2003. Tila oli juuri sopiva meille. Valikoimiin lisättiin kotiruokalounas sekä pitopalvelu,

pizzojen ja kebabin rinnalle. – Siinä paikassa varmaan olisimme edelleen, ellei kiinteistön omistaja olisi tarvinnut tiloja itse. Seitsemän vuotta meni ja muutimme Vähärauman liikenneympyrän kupeeseen.

Omaan kiinteistöön Vuonna 2008 Riikka Tähtinen perusti entisen Tähtisen kaupan tiloihin yrityksensä sauna-, kokous- ja juhlatilatilat. – Sekin ajatus lähti ihan yks kaks vaan liikkeelle. Näin tilassa sieluni silmin sen, minkälaiseksi sen haluan laittaa. Siinä vaiheessa meillä yleensä jo kääritään hihat. Pari vuotta myöhemmin Tähtinen halusi ravintolalleen omat tilat. – Oma tupa, oma lupa. Tutun kautta päädyimme rakentamaan entiselle Rientolan tontille tilat, joissa olemme edelleenkin. Tiloihin rakennettiin toiset sauna- ja kokoustilat. – Lähipiirini koittaa välillä muistuttaa, että aina ei ole pakko olla jokin projekti käynnissä. Olen hiukan toista mieltä ja siksi kaikenlaista hommaa tuleekin haalittua, Tähtinen nauraa itselleen. – Kai siitä tulee osa minuutta, kun syntyy tekevään huusholliin. Tällä hetkellä Tähtinen työllistää seitsemän työntekijää. Rita’s Place on lähes aina auki – Ovet ovat kiinni vain jouluna ja juhannuksena. Rita’s Place tarjoaa pizzojen ja kebabien lisäksi lounaan ja sunnuntaibrunssin, tilauspidot, kokoustilat ja työpaikkaruokien kuljetusta sekä saunatilat tarjoiluineen.

numero 3/2016 Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 31. vuosikerta Päätoimittaja Jari Taimi puh. 050 5977021 jari.taimi@ pyrylehti.fi Julkaisija Oy BM&M Ab, Pori

Kustantaja Altti Papinsaari puh. 0400 594534 altti.papinsaari@ pyrylehti.fi Toimitus Oy BM&M Ab Itsenäisyydenkatu 50 B, 28130 Pori Puh. (02) 6410616 toimitus@pyrylehti.fi www.pyrylehti.fi

Mediamyynti Jorma Viljanen 0400 560506 ilmoitukset@pyrylehti.fi Painopaikka Brand ID Oy, Pori Reklamaatiot Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan.

KANSIKUVA: gTie-yrityksen perustaja Jenni Ahtiainen. Kuva: Sari Heikkinen

Riikka Tähtinen on elänyt pääasiassa saman kadun varrella koko elämänsä. Nyt Rita’s Place täyttää 20 vuotta ja on syytä juhlaan!

mainostoimisto Pyry-lehti ilmestyy vuonna 2016 N:o 4 23.9. N:o 5 16.12.

Postiosoite Porin Yrittäjät ry, PL 45, 28101 PORI

www.adtwist.fi

Meillä on kyky nähdä yrityksesi kuvina ja tarinoina.

Käyntiosoite Isolinnankatu 24, (Herttuantori, 4 krs.) info@porinyrittajat.fi Toimisto arkisin klo 8–16: Sihteeri Nina Huhtamäki Puh. 050 3129 315 nina.huhtamaki@porinyrittajat.fi

Uusi osoite: Gallen-Kallelankatu 13, Pori (kirjastoa vastapäätä) www.100palkinnot.fi | myynti@100palkinnot.fi

Ilman chiliä ruoka ei maistu miltään, tietää Chuthathip.

Ar han aroi mak loey

– Herkullista!

Chilit, korianteri ja muut thai-keittiön herkut kasvavat kohisten Puutarha Thip Oy:n kasvihuonessa Ruosniemessä. teksti ja kuva: maiju junko

ika Ojala ja Chuthathip pyörittävät aasialaista kasvihuonetta neljättä vuotta. Pariskunta tapasi toisensa Thaimaassa, jossa Mika opiskelemassa. Suomeen muuton jälkeen sopiva kasvihuone löytyi Porista. Mika kertoo, että alkuun kasvatus oli vain kesäkausittaista, mutta nyt ympärivuotista. Tuotteet menevät myyntiin ruokakauppoihin eri puolille Suomea. Porista puutarhan tuotteita saa Koivulan K-Ruoka-Porista Kcitymarket Puuvillasta ja K-supermarket Antinkadulta. – Sana on kiirinyt ja Satakunnassa asuvat aasialaiset osaavat hakea raaka-aineet suoraan meiltä. Kasvihuoneen ohessa toimii myös kuivatarvikkeisiin erikoistunut myy-

mälä. Esimerkiksi aitoa thai-riisiä saa suurissa säkeissä, kertovat yrittäjät.

Korianteri keittiön sydän Chuthathip kertoo, että kotimaassa lähes kaikki perheet harrastavat pienimuotoista kotipuutarhaviljelyä ja taito opitaan jo lapsena. Kasvit ja mausteet ovat tulleet tutuksi pienestä pitäen. – Aasialainen ruoka rakennetaan pitkälti vihanneksien, yrttien ja mausteiden varaan. Ja tietysti nuudelien ja riisin, Chuthathip valaisee. Kasvihuoneen kuuma, kostea henki ja mullan tuoksu vastaanottavat vieraan. Ensimmäisenä vastaan tulevat

kauniit, tuuheat korianteririvit. – Korianteri ja sitruunaruoho ovat thai-keittiön tärkeimpiä raaka-aineita. Ne ovat monikäyttöisiä, sopivat lähes kaikkeen. Tuttuja kasveja ovat myös kiinalainen selleri, kiinansipuli sekä monet basilikalajit ja chilit. – Kiinansipuli on vähän ruohosipulin typpinen, mutta makeampi ja maultaan ja tuoksultaan aivan toisentyyppinen, Chuthathip kuvailee. Chuthathip muistuttaa, että maun lisäksi ruoalla on muitakin merkityksiä. – Värit ja koristeellisuus ovat meille tärkeitä arvoja. Kasvispohjainen ja kevyt ruoka on myös terveellistä, hän muistuttaa.

Chili ehdoton suosikki Thai-keittiössä maku syntyy yrteistä ja mausteista, ei pelkästään. – Mika laittaa ruokaan liian paljon suolaa. Ei hyvä, puoliso opastaa ja keventää moitteensa lämpimällä naurulla. Ilman chiliä thai-keittiö ei olisi Chuthathipin mielestä mitään. Se tuo ruoalle ominaista tulisuutta. Yksi suosituimmista on pieni bird chili tai thaiksi: phrik ki nu. Thipin puutarhassa kasvaa kymmenkunta eri chililajiketta. – Vaikka osassa on todella vahva maku, se ei kuitenkaan peitä muita makuja, vaan pikemminkin vahvistaa ja tuo niitä esille. Alun alkaen chilin käyttö on ollut kuumassa ilmastossa perinteinen keino säilyttää ruoka syömäkelpoisena.

HEELLE

Eteläkauppatori 4, Pori | Puh. (02) 633 3579

| www.optikkouotila.fi

Tule tutustumaan sivuillemme www.mediamyyntiviljanen.fi • www.rakentajaintietotaito.fi

Mediamyynti Viljanen T:mi Alinenkuja 2 B, 29630 POMARKKU Jorma Viljanen, myyntipäällikkö, puh. 02-541 2070, gsm 0400 560 506 fax 02-541 2072, jorma.viljanen@mediamyynti.inet.fi ilmoitukset@mediamyynti.inet.fi, Jarkko Viljanen gsm 040 764 6717

KukkaMylly

-ho i t o

cia

i ys

kin esiote i p

pia

hiero nta

Itäpuisto 12 Pori p. 02 6336 707

Tarjoukset ja vinkit

Fysikaalinen hoitolaitos Tuula Paasiaho www.fysiopaasiaho.fi Harry Gullichsenintie 14 | 28800 PORI / Pihlava 02 648 2400

Autohuolto Seppo Keskinen • Pesut • Öljynvaihdot • Rasvaukset • Alustasuojaukset Hyväntuulentie 51, Pori Puh. 02 6412911, 0500 748 670 Myös Kahvilapalvelut

Heikki Laiho Oy www.hela.ﬁ

9 Esittelyssä uusi hallituksen jäsen

Fiilis on tärkein Janne Larisuo oli nuorena miehenä rautakoura ja portsari. Nykyisin Larisuo on edelleen nuori ja lisäksi hän on jo kokenut yrittäjä. – Paljo ehtii, ko aikasi kato alottaa, Larisuo nauraa ja paljastaa olevansa paljasjalkainen porilainen. Janne Larisuo on lisäksi Porin Yrittäjien hallituksen tuoreimpia jäseniä. Hänen toiveestaan myös haastattelu tehtiin poriksi.

Janne Larisuolla on syytä hymyyn. Tänä kesänä on aikaa työlle ja harrastukselle, sillä ne yhdistyvät kuin itsestään Kalafornian golfkentän kupeessa, jossa Porin Yrittäjien uusi hallituksen jäsen tarjoilee niin lounaat kuin huurteisetkin.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Suuri passion – Mulle ravintola-ala on ollu sillon ja o edelleenki suurt passionii. Siis intohimoo. Mihi vaa meneki, ain silmät o auki myäski ammatillisesti. Larisuo perusti kaverinsa Jukka Lankisen kanssa vajaat kymmenen vuotta sitten Bar Bros Oy:n. Se toimi tapahtuma-anniskeluissa menestyksekkäästi. – Me tehtii isojaki tapahtumii. Helsinkiinki lähti Porist kolme bussillist anniskelijoit, ko oltii onnistuttu Sonisphere anniskelus ja mee porukka haluttii Foo Fightersi keikal hoitamaa anniskelut. Bar Brosia kaverukset pyörittivät kolme vuotta. Sitten oli Karhuravintoloiden vuoro. Sen myötä synty Soma ja Miami Isokarhuun entisen ravintola Emigrantsin tiloihin.

Rakas harrastus ja työ

Kunnioitan kyl eteläeurooppalaist meininkii, misä yks perhe mones polves hoitelee lepposasti ruakaravintolaa. – Kyl mee tarttee koko aja liikkuu, haistel ja tehr. Ja niin on Larisuo todellakin tehnyt. Tänä kesänä hän häärää Kalafornian golfkerhon ravintolassa, jossa valmistuu ruoat, juomat ja systeemit ”Jos olsi alkaessani saanu golffareille ja heidän vierailleen. – Golf o ollu harrastuksen niit tiatoi, mitä ole saanu ittelleki jo pitkää. Ny o hianoo, nyte, olis mont sudekuappaa ko voi fillarois töihi ja illal heitvoitu välttää.” tää repu selkää ja lähtee pelaa.

Bar Soma ja ravintola Miami lisäksi Karhuravintolat pyörittää Soma Sauna & Jaguzzia Ilmarinhovin alakerrassa ja auttavat Hoplopin yrittäjää heidän saunatiloissaan. Samoin apua ja tukea saa keskustassa naapurina toimiva Ice Cream House. – Ei sitä ain kyl ittekä hoksaa, et aika mones sitä näemmä onki mukan, Larisuo ynnää kun luettelee yrityskenttäänsä. – Se o silti näil leveysasteil pakko tehr montaa hommaa.

Ääni kuuluviin – Ko paljo touhuu ja tekee, ni kiinnostaa saar ääni kuuluvii. Millail sääntöviidakos saatas kuljettuu samaa suuntaa ravintola- ja matkailuala muitte toimijoitte kans. Ehkä se o just se, mikä mua kiinnostaa järjestötoiminnas. Myös tulevaan alkoholilain uudistukseen Larisuolla

on sanansa sanottavana: – Vaik uudistus onki tulos, on siin edellee vanha-aikasuuksii iha liikaa. – Esimerkiks Irlannis kaikki jua olues pihal, eikä siäl tarvit karsinoit. Hengailevat teinikki roskaa enemmä ko ravintola-asiakkaat, puhisee Larisuo. Janne Larisuo haluaa nähdä alan isossa kuvassa. Ja vaikka auttaa seuraavia, uusia yrittäjiä. – Mää ole päässy vast viime vuasin samaa pöytää isoje yrittäjie kans. Jos olsi alkaessani saanu niit tiatoi, mitä ole saanu nyte, olis mont sudekuappaa voitu välttää. Janne Larisuo kehuu porilaista ravintolayrittäjäkuntaa. – Tääl o hianoo ol yrittäjän. Kaikki tunnetaa toisemme ja vaik samoist asiakkaist kilpaillaa, o kaikil kumminki yhteisen tavotteen ylipääs saar ihmiset liikkeel. – Myäs viranomaisyhteistyäst ei ol pual pahaa sanaa sanottavan. Sanosin, et kaikki vetää yht köyt, Janne Larisuo summaa.

Pelle Pelottomat yrittäjinä

Timo Laurila pesee tiilikattoa alkukesän vihreydessä. – Nämä ovat meille niin sanottuja täytetöitä silloin, kun muissa töissä on hiljaisempaa.

Insinöörit Timo Laurila ja Jani Niemi pelasivat aikanaan jalkapalloa samassa seurassa, sitten samassa joukkueessa. Kävivät samaa koulua. He olivat työkavereita. Nyt he ovat neljättä vuotta yhtiökumppaneita Satakunnan Teknologiapalvelu Oy:ssä. Takavuosien pelikaveruus on muuttunut pitkiin vuoroihin teollisuuden puhdistustöissä sekä rakennusten tiilikattohuolloissa. TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Teollisuuspuhdistuksen erikoismiehet Jani Niemi on automaatio- ja kunnossapitoinsinööri. Timo Laurila puolestaan LVI- ja energiatekniikan insinööri. Miesten koulutukset tukevat kokonaisuutta

mainiosti. – Pääasiassa tämän hetkiset suuret asiakkaamme ovat kaikki teknologiateollisuudessa Kuparipuiston alueella.

– Teemme kaikkea lapiohommista suunnitteluun. – Käytännössä siis se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi viemärin huoltotyössä kuvaamme, puhdistamme ja päivitämme kohteen. Miehet puhuvat toisiaan täydentäen ja kuulijalle ei jää epäselväksi, etteikö kaksikon työskentely olisi niinikään saumatonta. – Koulutuksemme on siinäkin mielessä hyvä, että pystymme tekemään kaiken itse. Varsinkin kun ollaan oltu alalla jo niin pitkään, Niemi sanoo. – Se on myös asiakkaalle edullisempaa. Satakunnan Teknologiapalvelu tarjoaa kaikenlaisia pesuja huoltotöitä teollisuuteen. – Kiireisintä aikaa on silloin kun muu Suomi lomailee eli heinäkuussa, Laurila kertoo. – Tehdasseisokin aikaan tehdään pitkää päivää ja meillä on kahdesta kolmeen miestä töissä.

11 Määräaikaishuollot kaikille merkeille! Määräaikaishuollot Ohjauskulmasäädöt Lisälämmitinhuollot Ilmastointihuollot Katsatuskorjaukset Pakokaasumittaukset Jarruhuollot Renault-huollot

AUTOVIKKULA OY Ojantie 28, Impola, 28130 Pori Puh. (02) 633 7600, autovikkula@autofit.fi

www.autovikkula.fi

Länsi-suomen mattotyö oy Suulotintie 21 28610 PORI 61 Puh. 0400 590 691, 040 520 4919 lansisuomenmattotyo.www.fi • Parketit • Matot • Kosteat tilat

Vaativien ongelmapuiden kaadot, kuljetukset ja kantojyrsinnät. Nyt myös takapihojen järeätkin puut 1 m leveällä koneella suoraan vaihtolavalle.

Puh. 045 318 3828 Tiilikattojen erikoismiehet

mutta kyllä silloin on taiteilemista säiden haltijan Aina ei kuitenkaan ole huoltoseisokkia. Niihin tyhjiöikanssa, Niemi kertoo. hin Laurila ja Niemi alkoivat miettiä sopivaa täytettä Laurila muistuttaa, että tiilikatto kestää isältä pojalle, yksityiseltä sektorilta. kun siitä pitää huolen. – Joka vuosi katto pitäisi puhdistaa. Mutta siihen riit– Meiltä alettiin kysyä tiilikattojen puhdistuksia. Ja tää kyllä ihan tavallinen harjaus ja vesiletkulla huuhtelu mikäs siinä sitten. – Meidän työ on muutenkin eli letkutus sekä rännien puhsellaista, että se opitaan te”Koulutuksemme on siinäkin mie- distus ja sen voi tehdä itsekin. kemällä. Tiilikattojen kanssa – Edellyttäen tietysti, että lessä hyvä, että pystymme teke- katto on muuten hyvässä on siinä mielessä sama tilanne, että puhdistustyökalut kunnossa ja että aluskate on mään kaiken itse. Varsinkin kun pitää osittain suunnitella kunnossa myös. Aluskatteen ollaan oltu alalla jo niin pitkään.” kunto on hyvä tarkistaa katon itse, ettei katon pinta kärsi puhdistuksesta. kausipuhdistuksen yhteydesSatakunnan Teknologiapalvelu tekee tiilikattojen sä, Niemi täydentää. puhdistuksia kevätkuukausista heinäkuuhun. – Märkä tiilikatto on älyttömän liukas, joten soitellen – Joskus olemme kyllä syksylläkin tehneet pesuja, sotaan ei kannata rynniä, Laurila muistuttaa katonhuol-

tajan rauhallisuudella. Kun teknologiapalvelun miehet ovat puhdistaneet katolta ensin mekaanisesti sammalen, sitten kevyellä painepesulle lian ja lopulta ruiskuttaneet katolle suojaaineen, jokavuotinen vesipesu omalla kotiletkulla olisi poikaa. – Ei katolle sen suurempaa huoltoa tarvitse tehdä periaatteessa koskaan, mikäli kattoa huoltaa säännöllisesti ja oikein. Kattotiilet saattavat haljeta ajan saatossa, joten ne pitää halkeaman huomatessaan vaihtaa. Sammal syö itsensä tiilen huokosiin ja sitoo katolla itseensä kosteutta, mikä talviaikaan jäätyy ja siten mahdollisesti halkaisee tiilen. – Juuri nyt onkin loistava aika tutkailla oman tiilikaton kuntoa. Puhdistustyöstä kun saa vielä kotitalousvähennyksenkin, miehet muistuttavat. Ja lisäävät, että kyllä heiltä apua saa kevät- ja syyspuhdistuksiinkin.

Rauhan paikka piimäpirtin mailla Erja ja Petri Mäkinen olivat pohtineet jo pitkään yhteistä yritystä. Petrin takataskussa oli kauppiasuraa ja Erjalla hoitotyötä. Ajatusten läpi oli virrannut yrityksen hankkiminen tai uuden perustaminen. Nyt pariskunta on perustanut hautaustoimiston ja haluavat tehdä sitä omalla tyylillään.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Puhtaalta pöydältä Mäkiset päätyivät pohdinnoissaan olemassa olevan yrityksen hankintaan ja kyseessä olikin juuri hautaustoimisto. – Olimme siellä oppimassa alaa ja toimintamalleja. Tarkoituksena oli, että ostamme toiminnassa olevan yrityksen, mutta mutkia tuli matkaan kun emme päässeetkään hinnasta samalle viivalle. – Olimme ehtineet kuitenkin rakastua alaan ja meillä oli suru puserossa, molemmat kertovat yrittäjävaiheitaan. – Puhuimme asiasta lähipiirille ja sitten asiat alkoivatkin loksahdella paikoilleen, Erja Mäkinen aloittaa ja jatkaa: – Äitini on pitänyt tässä Piimäpirtinkujalla kampaamoa ja nyt tila oli tyhjä. Saimme sen kunnostettavaksemme ja se oli ponnahduslautana yrityksen perustamiselle. Nyt samassa paikassa ei kammata hiuksia, silitetään tarvittaessa kylläkin. Pirtin Hautauspalvelu on aloittanut tiloissa toimintansa tänä keväänä.

Kaikki palvelut samasta paikasta Mäkiset haluavat tehdä työtään nyt omalla tavallaan. – Koska meillä on edulliset tilat, ei kiinteistökuluja tule juurikaan. Pystymme pitämään hintatason alhaisena. Erja Mäkinen kertoo olevansa karjalaista perua ja verenperintönä saaneensa hyvät ruoanlaittajan taidot. – Meiltä saa myös pitopalvelun muistotilaisuuteen. Olemme koostaneet valmiiksi muutamat erilaiset tarjoiluvaihtoehdot ja sen lisäksi tietysti asiakkaan toiveiden mukaan muutellaan suunnitelmia. – Kun ihmistä kohtaa suru ja läheisen menetys, on kaikki apu tarpeen. Siksi

haluamme auttaa omaisia kaikissa paperitöissä ja teemme myös perunkirjat, Petri kertoo. – Meiltä saa myös kukat, adressit ja teemme vaikka lehti-ilmoitukset, mikäli asiakas haluaa, Erja jatkaa. Pirtin hautaustoimisto haluaa helpottaa omaisten taakkaa ja nettisivuille onkin koostettu kattava tietopaketti omaisille.

Kuolema osana elämää Erja ja Petri Mäkinen kehittelivät myös asiakaskortistonsa siten, että siitä jää muisto omaisille. – Kalligrafi Ulla Lampinen on tekstannut muistolehtisen, jonka täytämme omaisten kanssa. Siihen tulee tämän hetken tietoja, mutta muistoja myös. Asiakkaat ovat pitäneet siitä. Toinen osa jää meille arkistoon. Samaan tyyliin on tehty muistotilaisuuksien tarjoiluista koostettu lehtinen. Mäkiset ovat muutoinkin rakentaneet uuden työympäristönsä ja surevien asiakkaiden huoneen valoisaksi. – Surun taakkaa ei tarvitse lietsoa enempää kuin mitä omainen itse haluaa. Siksi halusimme tilasta valoisan. Pirtti-teema, alueella sijainneen piimäpirtin mukaan, on säilynyt sisustuksessa. Valkoinen pirttikalusto ja ryijy seinällä muistuttavat elämän jatkumisesta. Hautaustoimiston palveluihin kuuluu myös kynttilän vienti haudalle. – Monesti omaiset saattavat asua toisella paikkakunnalla, eikä esimerkiksi jouluna kynttilän haudalle vienti ole mahdollista. Me autamme siinä. – Olen aina pitänyt hautausmaista ja nyt niissä kiertämisellekin on tullut syvempi tarkoitus, Petri kertoo. Mäkiset ovat unelmansa äärellä.

JäähdytyskoneistoJen

myynti • asennus • huolto

Preiviikintie 442, 28660 Pori • P. 0400-83 9596,0400-65 4222 www.porinkylmaasennus.com

Pirtin haustauspalvelun Erja ja Petri Mäkinen vastaanottavat omaiset valkoisen pirttipöydän ympärille, lempeään valoon. - Halusimme, että täällä on rauhallista ja valoisaa, sillä surun keskellä on muutenkin niin pimeää, Mäkiset kertovat.

Citysiivous Oy - Puhdasta palvelua -

0440-831245 | Rautatienpuistokatu 2 C | www.citysiivous.fi

lukot ja ovihelat ovensulkijat sarjoitukset avaimet

ovi- ja porttiautomatiikka varmuuslukot painikkeet hälytin- ja turvajärjestelmät

sähköinen lukitus

liukuovikoneistot

summerijärjestelmät ovi- ja porttipuhelimet paloturva- ja kassakaapit asuntojen ja autojen avaukset

Panomiehet astialla Porin tuorein oluenvalmistukseen keskittynyt panimoyritys näki sai kipinän jo silloin, kun Kasper Toroska ja Petri Koskinen kävivät Mustialassa oluenvalmistuksen peruskurssin. – Silloin päätettiin, että pannaan muiden vehkeillä, ei sotketa omia. Toisin kuitenkin kävi. Ensin koottiin kaverit kasaan, kerättiin rahat, hankittiin omat laitteet ja sotkettiin ne. Juuri nyt, ensimmäiset Rocking Bear Brewersin oluet on pantu pulloihin.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Joukkorahoitus ja osakeanti Asiat tuppaavat usein menemään omaa rataansa ja niin päätyivät Kasper, tai Kassu, kuten hänet moni tuntee ja Petri kysyivät paria kaveria mukaan. Petrin vanavedessä mukaan lähti Tony Levander, jonka kanssa hän pyörittää Lounasravintola Gomeeta. Lisäksi mukaan lähtivät Blind Burgerin Kimmo Kalliomäki sekä insinöörivahvistus Pekka Mustonen. – Kaikki tämä tapahtui, koska löysimme vanhat suurtalouspadat, joista ajattelimme rakentaa panovehkeet ja ostimme ne, Toroska kertoo. Panimon perustaminen ei kuitenkaan käy sormia napsauttamalla. Siihen tarvitaan tukku lupia ja rahaa. – Joukkorahoitus on nykyaikainen ja tehokas tapa sitouttaa ihmisiä ja toisaalta siinä näkee myös onko omassa ideassa tolkkua. Nykyään moni pienpanimo käyttää joukkorahoitusta, joten siihen on alalla jo myös totuttu. – Itselläni panimon perustaminen on ollut mielessä pitkään, Kasper Toroska kertoo. Onhan hän Olutkisälliksikin valittu. Osakeanti toi 150 osakkeenomistajaa uudelle Rocking Bear Brewersille ja rahoitus onnistui paremmin kuin unelmointiin. – Paikallisuuteen halutaan panostaa. Saimme rahoitusta siinä määrin, että

hylkäsimme alkuperäisen suunnitelman ja hankimme omat laitteet, joita ei tarvinnut itse rakentaa.

Kaupunginosat Toroska vastaa myös panimon oluiden reseptiikoista. – Olen porukasta ehkä tässä hommassa kokenein ja tunnen raaka-aineet melko hyvin, hän kertoo. Kimmo Kalliomäki huikkaakin väliin, että he muut Pekkaa lukuun ottamatta keskittyvätkin lähinnä ruoan valmistukseen. Toki koko porukka osallistuu oluiden suunnitteluun. – Muut kertovat, millaisia oluita haluaisivat ja rakennan niiden mukaan reseptit, Toroska jatkaa. Ensimmäiset oluet valmistuivat juhannukseksi. Myös nimet on mietitty ja tuotesarjaa myös eteenpäin. – Ensimmäiset oluet ovat Metsämaa mild ale, Pietniemi pale ale ja Sandöö saison. Olemme suunnitelleet, että kaikki Porin kaupunginosat saavat aikanaan omat oluensa, joista osa on sesonkituotteita. – Ensimmäisestä erästä pysyväisvalikoimaan jäänee Metsämaa. Myös pullojen etiketit kuvastavat teksteineen kyseistä kaupungiosaa.

Panimoperinnettä Porissa Tämän kesän tuorein uutinen lienee se, että kauppaketju Lidl otti valikoimiinsa uusia pienpanimo-oluita, joista kaksi tulee Porista. – Yhteistyö kaikkien kolmen panimon kesken on äärimmäisen hyvää. Aina voi soittaa ja kysyä, miehet kertovat. Porin kokoiseksi kaupungiksi kolme käsityöläispanimoa on paljon. Mutta Porissa on perinnettä sille. Jo 1846 Poriin perustettiin Sofia Stenbergin panimo ja seuraavana vuonna Aittaluodon oluttehdas. Molemmat lopettivat toimintansa 1852, kunnes sitä seuraavana vuonna jälleen mäski alkoi haista, kun Bayerska Ölbryggeribolag alkoi oluen panemisen. Ja jälleen seuraavana vuonna G. A. Bäckmans bryggeri pykäsi tehtaansa Poriin. Oma lukunsa on tietysti Porin Oluttehtaan historia. Nyt Porissa toimii RBB:n lisäksi Ruosniemen panimo sekä Beer Hunter’s. – Nyt tulevaisuus näyttää houkuttelevalta. Yrityksemme nimi on kansainvälinen ja niille markkinoille jossain vaiheessa haluamme mukaan, kun ensin saadaan tuotteet vähittäiskauppoihin ja ravintoloihin. – Tavoittelemme nyt ensimmäisenä vuonna 20 000 litran valmistusta ja seuraavana 50 000 litraa. Suomessa on tällä hetkellä noin 70 oluenvalmistuslupaa, joista kaikki ei ole käytössä.

Rocking Bear Brewersin Pekka Mustonen (vas.), Kasper Toroska ja Kimmo Kalliomäki skoolaavat uunituoreella vai pitäisikö sanoa vastapannulla uutuusoluella panimonsa pihalla, Honkaluodon sillan kupeessa.

Talouden ja kirjanpidon ammattilaiset palveluksessasi

PK-LASKENTA KY kirjanpitopalvelut | palkanlaskenta

Joustavaa yksilöllistä palvelua Teljänkatu 8 D 1, Pori | (02) 641 8500 Taloushallintoliiton jäsen | www.pk-laskenta.fi

Abakus Ky

Taloushallinnon palvelut Isolinnankatu 3 L 50 / Valtakatu 1 (katutaso) 28100 Pori

Yksilölliset ja neuvovat palvelumme: - kirjanpito, ym. taloushallinto - veroasiat - yritysten perustaminen - isännöinti - konsultointi ja koulutus

puh. 02 633 0445 / 050 557 3700 virpi.abakus@nic.fi www.abakus.name

Hei!

Luotettava kumppani yrittäjän arjessa

ATK-Palvelu Myllymäki Oy

HALLINTOPALVELU FELD OY

Kokenutta ja erinomaista tilitoimistopalvelua

puh. 044-051 3666 www.hpfeld.com

Antinkatu 16 B, Teljäntori 2. krs 28100 Pori • puh. (02) 6327575

www.atk-palvelumyllymaki.fi

Olemme moderni sähköiseen taloushallintoon erikoistunut palveluyritys.

kirjanpitopalvelut | palkkapalvelut | konsultointi | ulkoistamispalvelut www.festum.fi

Kysy lisää!

Festum Accounting Oy Isolinnankatu 22, 28100 PORI puh. 0207 909 700

Taloushallinnon palat paikoilleen ammattilaisen avulla

TILI- JA KIRJANPITO

yritysohjaus. Sanna Valkeejärvi, vastaava hoitaja, KTM, KLT-kirjanpitäjä Pripoli, Tiedepuisto 4, 28600 Pori • p. (02) 641 2711, fax (02) 641 2712 • yritysohjaus@yritysohjaus.fi

KÖNÖNEN

Harmaalinnantie 2, Pori • (02) 646 3331

TuoTTavuus Tavaksi • YriTYsTesTi Tueksi K I R J A N P I T O PA LV E L U

KALLIONPÄÄ Ky Vanha Raumantie 222, 28600 PORI • P. (02) 637 0432 • Fax (02) 637 7030 www.kirjanpitopalvelukallionpaa.fi

Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut

kpmg.fi

Gallen-Kallelankatu 8, 28100 Pori puh: 020 760 3000 email: etunimi.sukunimi@kpmg.fi

YKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja isännöintipalvelua www. balanssi. name Antinkatu 15 A, 28100 PORI, puh. (02) 630 8500, fax (02) 646 3382

Yritystoiminnan tukena taloushallinnon palvelut

TILIPALVELU PRO Annankatu 16 Pori

puh (02) 6355402 • fax (02) 6355403

Anne 02 635 9886 Soili 02 635 9885

Porin Tilitieto Oy Uusikoivistontie 77 A 8, 28130 Pori puh. 02-635 2997 info@porintilitieto.fi

Sanbon Oy – yrityksesi talousosasto Valitessasi meidät taloushallinnon kumppaniksesi, voit katsoa tulevaisuuteen luottavaisin mielin. Hoidamme kaikki yrityksen talouteen ja hallintoon liittyvät palvelut ammattitaidolla ja luotettavasti – aivan kuin olisimme osa yritystäsi. Sanbon Oy, Erja Alanko Eteläkauppatori 4 A , 4. krs. 28100 PORI p. 040 505 1463 fax +358 2 635 5037 erja.alanko@sanbon.fi www.sanbon.fi

Yksinyrittäjästä

yrittäjäjärjestön johtoon ”Ettekö yhtään enemmän yrittäjyydestä tietävää löytäneet?” joku ihmetteli, kun Jussi Järventauksen seuraajan nimi julkistettiin syksyllä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtajana vappuna aloittaneella Mikael Pentikäisellä on kuin onkin monipuolinen kokemus bisneksestä.

TEKSTi: eeva ketvel, kuva: jyri pitkänen

nsimmäisen firmansa Mikael Pentikäinen perusti jo opiskeluaikanaan 1980-luvulla. – Tein lehtijuttuja ja tutkimusta yritykseni kautta. Pentikäinen on johtanut pientä, keskisuurta ja suurta yritystä. Suurin oli mediajätti Sanoman sanomalehtidivisioona, jonka liikevaihto oli noin 450 miljoonaa euroa. Hän kuitenkin palasi journalismiin Helsingin Sanomien päätoimittajaksi ja kustantajaksi. Kun hän sai Hesarista potkut, edessä oli taas yksinyrittäjyys. – Olin aika tyypillinen yksinyrittäjä, en yrittänyt yksin vaan verkostossa. Tein kirjan, kirjoitin, konsultoin ja luennoin siihen liittyen firman puitteissa. Hän pohti vakavasti pidempää yrittäjäuraa, mutta mahdollisuus päätoimittaa Suomen kolmanneksi luetuinta sanomalehteä Maaseudun Tulevaisuutta vei vielä voiton. Kunnes yrittäjyys nyt vie Pentikäisen työajan kokonaan – tosin edunvalvontapuolella. Pentikäisen mielestä yrittäjäjärjestön pitää toimia niin, että jäsenet luottavat järjestöön valtakunnallisesti, omassa maakunnassaan ja omassa kunnassaan. – Alue- ja paikallisyhdistysverkosto on erityinen vahvuutemme. Olemme aidosti valtakunnallinen, läsnä läpi maan. Se auttaa varmistamaan, että yrittää voi kaikkialla Suomessa. Nyt jo suuren jäsenjoukon jatkoksi tarvitaan lisää, jotta ääni kuuluu paremmin. – Jäsenmäärä saadaan kasvuun, jos yrittäjät kokevat, että järjestö ajaa oikeita asioita ja palvelee hyvin. Tärkeää on myös, että yrittäjät ymmärtävät, että yrittäjäliike on sitä vahvempi, mitä enemmän meitä on mukana. Lähtökohta on hyvä: Iltalehden vappuaattona julkaisema mielipidetiedustelu kertoi, että kansalaisten mielestä pienet ja keskisuuret yritykset ajavat Suomen asiaa ylivoimaisesti parhaiten. Yhtä ylivoimainen kakkonen oli Suomen Yrittäjät. Muut etujärjestöt ja maan hallitus jäivät kauas taakse. – Haluan vahvistaa järjestön roolia entisestään ja vankistaa jäsenpohjaa. Edunvalvonta pitää säilyttää hyvässä kunnossa ja jäsenpalveluiden ja tapahtumien on oltava laadukkaita.

KUKA? Mikael Pentikäinen, 51 Asuu Helsingissä Perheeseen kuuluvat luokanopettajavaimo ja viisi lasta. Nuorin ekaluokkalainen, vanhin yliopistossa. Kesät perhe asuu Savossa vanhassa kansakoulussa. Sinne yritetään ehtiä myös viikonloppuisin.

Suomen Yrittäjillä keinot 100 000 uuden työpaikan luomiseen TEKSTi: eeva ketvel Työpaikkoja on saatava lisää, mutta miten? – Tärkeintä on edistää työpaikkasopimista määrätietoisesti, Mikael Pentikäinen jatkaa edeltäjänsä Jussi Järventauksen 20 vuotta sinnikkäästi avaamaa latua. – Jos saadaan luoduksi työmarkkinoille sellaiset pelisäännöt, että jokainen yritys ja työntekijät voivat halutessaan sopia työehdoista paikallisesti, minimiehtoja kunnioittaen. Se on Pentikäisen mielestä välttämätöntä, jotta suomalaisyritykset pärjäisivät kovassa ja nopeasti muuttuvassa kansainvälisessä kilpailussa. Hän huomauttaa, että paikallinen sopiminen voisi olla avain koko maan asuttuna pitämiseen: siellä, missä eläminen on halvempaa, palkka voisi joustaa hieman alaspäin, ja näin uusia työpaikkoja syntisi syrjäseuduillekin ja entistä harvemmin tarvitsisi muuttaa työn perässä. Työpaikkasopimisen lisäksi yrittäjillä on napakka lista työllistämisen helpottamiseen: pidemmät koeajat, lievemmät määräaikaisuuden perusteet, takaisinottovelvoitteen höllentäminen. Lisäksi tarvitaan ansiotuloreformi, jotta ihminen voi joustavasti siirtyä palkansaajasta yrittäjäksi ja takaisin tilanteen mukaan. – Kun näitä uskalletaan viedä eteenpäin, meillä on äkkiä 100 000 uutta työpaikkaa, hän vinkkaa maan hallitukselle.

Alumiiniovet ja teräsrakenteet

Yrityksissä ei ole luottamuspulaa TEKSTi: eeva ketvel Luottamuksesta Mikael Pentikäinen kirjoitti kirjan ja puhuu usein. Sana on myös hallinnut työmarkkinakeskustelua jo vuosia. Yksi taho on, missä luottamus on tutkitusti kunnossa vuodesta toiseen: pienet ja keskisuuret yritykset. Valtakunnan politiikassa luottamus sen sijaan ei ole kohdallaan. Se näkyy Pentikäisen mukaan siinä, miten ihmiset suhtautuvat poliitikkoihin, puolueisiin ja työmarkkinajärjestöihin verrattuna esimerkiksi yrityksiin ja muihin järjestöihin. – Epäluottamukseen on valitettavan hyvät perusteet: moni näkee lähipiirissään, miten maa makaa. Ihmiset haluaisivat, että asiat pannaan kuntoon, ja sitten uutisissa näkee etupäässä syyttelyä, josta puuttuu rakentava ote. Myös yritysten pitää voida luottaa politiikkaan. – Jos luottamus on heikkoa, yritykset eivät uskalla investoida eivätkä palkata uusia työntekijöitä. Ja jos ulkomaiset yritykset kokevat, että Suomessa riidellään ja on riskialtista toimia, ne investoivat muualle.

Työterveyshuoltoa lähelläsi Työterveyshuolto ja sen asiakasyritykset toimivat yhteistyössä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Yritykselle nimetyt vastuuhenkilöt auttavat tunnistamaan mahdolliset kehittämiskohteet.

Työhyvinvointipalvelujamme työyhteisöille mm: • työikäisen hyvinvointikartta • mukana muutoksessa • esimiehenä eteenpäin • työporukalla kuntoon • potkua painonhallintaan.

Yli 40 työterveyshuollon asiantuntijaa – satakuntalaisen hyvinvoinnin edistämiseksi! Pyydä tarjous: myynti@porinlaakaritalo.fi. Itsenäisyydenkatu 33, 28100 Pori

p. 622 622 porinlaakaritalo.fi

• Valtakatu 9–11, 26100 Rauma p. 8378 7000

raumanerikoislaakarikeskus.fi

Suosion yllättämät saaristolaiset TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Maija Munkki valmistui teologiksi ja teki opettajan sijaisuuksia. Hän päätyi tilanteeseen, jossa piti itsensä kanssa tehdä päätös jatkaa pedagogisia opintoja tai sitten siirtyä toiselle alalle. Maija on ollut aina intohimoinen kokkaaja ja kulinaristi. Hän päätyi ravintolakokkikouluun ja ihmisten palvelijaksi hänen miehensä Paavon yhdessä omistamaan The Merry Monkiin Reposaaressa.

Kotivintissä harjoittelua Kun varsinaisesta ruokaravintolasta ei ollut vielä aavistustakaan, rakensivat Munkit Reposaaressa sijaitsevan kotinsa vintille kotipubin, The Merry Monkin. Sinne he kutsuivat ystäviään hyvän ruoan ja laadukkaiden oluiden ääreen. – Kyllä railakkaita juhlia vietettiin ja nautittiin hyvistä antimista. Silloin en olisi osannut ajatellakaan, että harjoittelemme tulevaa varten, Maija kertoo. – Ihastuimme Lontoossa brittiläiseen pubiperinteeseen. Siihen, miten ihmiset kokoontuivat yhteiseen paikkaan, eikä yhteiskuntaluokilla ollut merkitystä. Äijät ja narrit mahtuivat samaan pöytään. Nyky-yhteiskunnassa se ei ole oikein missään muualla mahdollista kuin pubissa ja armeijassa. – Halusimme paikan, jonne kaikkien on helppo tulla. Merry Monk ravintola aukesi vuosi sitten vappuna. Munkit tiesivät mihin ryhtyivät. Laadukkuus, tarkat makuvalinnat ja letkeä palvelu ei voi mennä täydellisesti pieleen. – Meillä oli huikea viime kesä. Tietysti opimme siitä myös paljon ja nyt tänä kesänä teemme vielä paremmin, he kertovat.

Reposaaren hyvä pöhinä ei ole vähiten Munkin pariskunnan, Maijan ja Paavon syytä. He muuttivat saareen, perustivat ravintolan ja ovat saaneet huippusuosion myös turistien keskuudessa. Ravintola Merry Monk sijaitsee aivan meren rannalla, entisessä Semmilän kiinteistössä.

Hei hulinaa, se on kesä taas! – Kyllä kaikki odotukset ylittyi suosiossa. Voisi sanoa, että saimme yrittäjinä kaiken, mitä ensimmäisenä vuonna voi toivoa, Paavo muistelee. Tietysti liiketoiminnan ja ihmisten palvelemisen lisäksi Munkeilla on selvä visio. – Halusimme luoda uutta meininkiä saareen. Siitä ja ideologiasta hetken kuluttua lisää. Munkit ovat ylpeitä siitä, että voivat tarjota paikallista ruokaa. – Liha tulee Kuuminaisten tilalta, Maija aloittaa. – Ja kala saadaan suoraan kalakauppiaalta täältä meidän rannasta. Sen tuoreempana kalaa ei voi saada mistään, jatkaa Paavo. Aamulla merestä nostettu kala käytetään päivän aikana ja seuraavana aamuna keittiöön tuodaan uudet kalat. – Fish and chips on perin juurin brittiläinen pubiruoka. Se on myös meidän suosituin annoksemme. Kun kesähulina alkoi kääntyä syksyyn, rauhoittui meno myös Reposaaressa. Ovia ei silti suljettu talvella. – Porilaiset liikkuivat yllättävän hyvin myös pimeim-

pään aikaan. Järjestimme bändi-iltoja ja keskiviikkoisista pubivisoista tuli suosittuja. Niitä jatketaan sitten taas syksyn tullen, Munkit kertovat.

Matkailun mekaksi Paavo Munkki visioi Reposaaren mahdollisuuksia porilaisen matkailun mekkana. – Reposaaressa on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. On äärettömän hienoa, että alueellamme on erilaisia ravintoloita ja asiakkaat voivat valita omien mielitekojensa mukaan minne haluavat mennä. Kesäisin lisäväriä tuo tietysti veneilijät. Reposaari on elävöitynyt viime vuosien aikana ja pontta kaikenlaisen toiminnan ja houkuttavuuden lisäämiseksi on pulpahtanut pintaan. – Saarelle on muuttanut lapsiperheitä, osa heistä on tietysti paluumuuttajia, mutta myös niitä joille paikka ei ole entuudestaan tuttu. Se edistää elävyyden lisääntymistä. – Täällä on hyvä pöhinä, molemmat kehuvat kotiseutuaan. Alue onkin innostanut kaikenlaiseen uuteen toimintaan viime aikoina. On ollut pop up-kahvilaa, avoimia

pihoja, SuomiAreenan keskusteluja ja valtakunnallinen lomarauhanjulistus. Myös Reposaaren profiilia on nostettu sosiaalisessa mediassa, kun Reposaari – vaiks kui kaukan ja iha outoi ihmisii –yhteisö on kerännyt lähes 3500 seuraajaa. Merry Monk kulkee samaa houkuttelevuutta lisäävää rataa. Tänä vuonna ravintola palkkaa sesonkiajaksi noin kahdeksan henkilöä. Se on paljon. – Niin, kai se on paljon. Meitä on siis yhteensä noin kymmenen, joista kaksi on kokkia. Vaikka Munkin pariskunta toimii yhdessä yrittäjinä, on tahdinjako selvä. – Minä olen keittiömestari ja kokki. Paavo hoitaa lapset, kodin ja juoksevat asiat, Maija Munkki kertoo arkisesta työnjaosta. Kun kotimaan matkailu kasvaa, lähimatkailu kasvakoon siinä rinnalla. Reposaaressa pääsee hyvin irti arjesta, eikä tarvitse ajella kuin muutama kymmenen kilometriä länteen.

– Täsä mää ny sit ole. Jenni Ahtiainen lataa itseään Porissa, jossa hänellä on nyt asunnon lisäksi myös työhuone.

Intohimoinen Porilähettiläs, neiti A. Jenni Ahtiainen jos joku on aito porilainen muija. – Pelaan futista hesalaisessa joukkueessa nimeltä Nuolupallo. Mun pelaajanimi on Muia. gTie -kaulavaatemerkin omistaja, pääsuunnittelija ja ydin, Jenni Ahtiainen halusi maailman tuuliin. Hän lähti ja päätti olla palaamatta. – Eihän Pori tarjoa minulle mitään, tuumasi nuori kapinallinen ja lennähti matkoihinsa. Mutta niin kuin muuttolinnut, palasi hän entistä vakuuttuneempana siitä, että juuristaan on hyvä ponnistaa, mikäli ne ovat vahvat ja syvässä kotiseudun mullassa. Viime aikoina lehdistä olemme saaneet lukea, miten gTie Ahtiaisen johdolla tekee maailmanvalloitustaan Amerikkaan, Eurooppaan ja Japaniin.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

Houkutuksena isommat ympyrät Vuonna 1976 Suomen Pankki esitteli uuden sadan markan setelin. Samana vuonna eräs Kaarle ja eräs Silvia kihlautuivat. Porissakin tapahtui. Ässät voitti SM-pronssia. Porin Linjat perustettiin ja pääkirjasto avasi ovensa. Suomessa syntyi 66 846 vauvaa, joista Porin Koivulassa syntyi yksi, Jenni Marjaana Ahtiainen. – Porissa ollaan sittemmin asuttu muuallakin, lukioon menin Porin Suomalaiseen Yhteislyseoon. Sieltä Ahtiainen kirjoitti ylioppilaaksi keväällä 1995. Hinku pois kaupungista oli kova. Nuori nainen halusi suurempiin tuuliin. – Pori oli silloin aivan toisenlainen kuin nyt. Kaupungissa ei ollut mulle mitään tarjolla. Lukiossa mua kiinnosti psykologia ja taidepuolelle oli suuri palo, Ahtiainen muistelee. Aina ei kuitenkaan käy niin kuin haaveillaan. Jenni Ahtiainen ei lähtenyt isojen vetten äärelle Amerikkaan, eikä ihan vielä Helsinkiinkään. – Sain tietää, että Teuvalla järjestettiin neljän kuukauden sisustajakurssi. Halusin Taideteolliseen korkeakouluun ja otin kurssin henkilökohtaisena valmennuskurssina, sillä vetäjät olivat TaiK:n opettajia ja opiskelijoita. Teuvalla oli 7100 asukasta. Ahtiainen asui mielisairaalan rakennuksen toisessa päässä.

Suosittelijana Eero Aarnio Porilla ei tuohon aikaan ollut Ahtiaisen elämässä isoa roolia. – Vaikka en murretta vuosien aikana menettänyt. Päinvastoin, sain sen avulla kaksi työpaikkaa. Toisen Videofirma Makuunista ja toisen Eero Aarnion suosittamana. Niin että mitä että? – Asuin silloin jo Helsingissä, kun kävelin Aero Design Furniture –nimisen huonekaluliikkeen ohi ja ihailin siellä olevia huonekaluja. Opiskelin silloin jo alaa.

Väliin Jenni Ahtiainen kertoo tietynlaisesta rohkeasta otteestaan, periksiantamattomuudesta, jonka hän liittää porilaisuuteen. – Päätin tarttua ovenkahvaan, kun näin liikkeessä suuren suosikkini Eero Aarnion. Sen sijaan, että olisin mennyt suoraan omistajan puheille, meninkin juttelemaan Aarnion kanssa. Hetken turinoituamme, Aarnio kääntyi omistajan puoleen ja sanoi, että ota kuule Juhani tämä tyttö töihin, minä suosittelen! – Sain paikan.

gTie syntyy, Jennistä tulee äiti Kun Jenni Ahtiainen oli pikkutyttö, hän riisti ensimmäiset vermeet vanhoista vaatteista. – Kyllä prosessi alkoi jo silloin. 2006 ompelin jo kunnolla, kun täytin 30 ja halusin juhliini jotain miehekästä kaulaan. Sitä hyömyä aloin ommella lisää sekä itselle, että kavereille. Samana vuonna Ahtiainen törmäsi kotikadullaan Ville Valoon ja tajusi, että juuri tuolle artistille pitää toimittaa pitsihärpäke kaulaan. – Seuraavana vuonna lanseerattiin gTie ja Valon härpäke oli jo käynyt linnan juhlissa. Ompelutyöt olivat lähempänä harrastusta ja työkseen Ahtiainen teki graafista suunnittelua. TaiK:n sisustusarkkitehtiosastolla hän oli innostunut piirtämisestä ja opetteli tekemään sitä myös tietokoneella. – Tein WSOY:lle oppimateriaaleihin kansia. Opettelin animoimaan, otin PhotoShopin haltuun 2000-luvun alussa ja tein ensimmäisiä html-sivuja asiakkaille. Tein kemian animaatioita ala-asteille. Yhtäkkiä Ahtiaisen elämässä tapahtui paljon. gTie näki päivänvalon ja Ahtiaisen Urho-poika samoin.

Pori – Se tuli vaivihkaa. Kun poika syntyi, alettiin käydä isän luona Porissa useammin ja omien vanhojen kavereiden kanssa oleminen tuntui kivalta. Sitten 2012 gTie kutsuttiin Amerikkaan televisio- ja elokuva-alan Golden Globs -palkintogaalaan, jossa mielenkiintoiset merkit pääsevät lähemmäs parrasvaloja ja punaisia mattoja. – Kaveri vinkkasi, että reissu kannattaisi hyödyntää. Mietin minkä puolesta olisin valmis puhumaan, jos mut herätettäis keskellä yötä. Vaihtoehtoja oli yksi: Pori. Kirjoitin Aino-Maija Luukkoselle. Pian blogisopimus oli valmis. Ahtiainen lupautui antamaan matkaraportteja omien intohimojensa mukaan, osa liittyi matkaan, osa Poriin, ja kaikki vahvasti elämään. Reissu tuli, oli ja meni. Viime kesänä Ahtiainen vietti Porissa pitkää kesälomaansa. – Silloin tajusin, että hengitän tätä kaupunkia ihan eritavalla. Pystyn luomaan uutta ja olen ihan erilainen kuin Helsingissä. Halusin tavalla tai toisella tulla tänne enemmän. Tänä keväänä Ahtiainen muutti puoliksi Poriin, vuokrasi asunnon ja työhuoneen. Helsingin ja Porin välillä sukkulointi kestää juuri niin kauan kuin sen kuuluukin. – Kaupunki inspiroi valtavasti. Suunnittelen malleja ja teen kokeiluja. Lisäksi olen päässyt yhteen pitkäaikaiseen haaveeseeni kiinni. Teen Radio Poriin Biisi elämästäni -nimistä ohjelmaa. Lisäksi kirjoitan kolumneja Porilaine-lehteen. Molemmat on aivan sairaan siistejä juttuja!

”Mietin minkä puolesta olisin valmis puhumaan, jos mut herätettäis keskellä yötä. Vaihtoehtoja oli yksi: Pori.”

Historiaa yli viisi

vuosikymmentä Sesonkiaikana tehtävä haastattelu sovitaan heti liikkeen aukeamisaikaan. – Kyllä täällä ollaan jo oltu, usein tullaan paria tuntia ennen avaamista, että saadaan ruuhkaa purettua, kertoo yrittäjä Pasi Järvelin Pyörä&konehuolto Järvelinistä. Hetken kuluttua ovi alkaa käydä ja puhelimet piristä. – Tämä on kuuminta aikaa toivottavasti säiden, mutta myös töiden puolesta, Järvelin veistää.

teksti: elina wallin, kuva: aleksi rimpiläinen

Steenin korjaamosta Isolinnankadulta Kysyttäessä perustamisvuotta, Pasi Järvelin kertoo taustoista: – Steenin korjaamosta tämä kaikki on alkanut vuonna 1960. – Se sijaitsi Isolinnankadulla, nykyisen Nuorisotalon paikalla olleessa talossa. Isäni oli siellä hommissa. Steenillä korjattiin polkupyöriä, niin kuin historiansa tuntevat porilaiset muistavatkin. – Minun nimiini yritys siirtyi jo yli kolmekymmentä vuotta sitten, vuonna 1985, Järvelin kertoo. – Nyt mukana on myös oma poikani Jani. – Isäni sanoi jo aikanaan, että vaikka taloudessa tulee erilaisia vaiheita, polkupyöriä on aina ja silloin tällöin niitä pitää huoltaa.

alkupuolella voimaan tullut kypäräpakko vähensi oleellisesti mopoilua. Vuodet kuitenkin toivat trendeihin muutoksen skoottereiden vallatessa markkinoita. – Vuosina 2007 Suomessa rekisteröitiin vajaat 30 000 mopoa ja skootteria. Silloin meilläkin oli kymmenkunta huoltosopimusta eri maahantuojien kanssa. – Nykyisin sopimuksia on neljään erinomaiseen maahantuojaan. Heidän kanssaan ollaan toimittu jo yli kymmenen vuotta. Vertailun vuoksi Pasi Järvelin kertoo, että mopoja ja skoottereita rekisteröitiin viime vuonna 2014 vain noin 7000 kappaletta. – Muutos on melkoinen, Järvelin toteaa.

Ensin fillarit, nyt myös moottorikoneet

Sesonkipainotteista

Pyörähuolto Järvelin oli pitkään pelkkä pyörähuolto. Vuonna 2007 Janin innostuksen myötä alettiin huoltaa ja korjata mopoja, skoottereita ja mönkijöitä. Viisi vuotta sitten mukaan tuli myös Harley Davidson moottoripyörien huolto- ja korjauspalvelu sekä varaosien myynti. – Aikanaan korjailin myös itse mopoja, mutta 1980-luvun

Pasi Järvelin ei tarjouksista huolimatta ole laajentanut valikoimaa enempää. – Kyllä joku koitti houkutella, että ottaisimme ruohonleikkureiden huollon. Meillä on sesonkiaikana kädet täynnä, joten jos jotain voisi laajentaa, pitäisi sen olla talvella tehtävää työtä.

Pyörä- ja konehuollon alalla on selvää, että keväästä syksyyn tehdään töitä todella paljon. – Kyllä se on meillä kaikilla sellaista 70 tuntia viikossa. Vaikka yritys on vuosien varrella muuttanut melko usein tilantarpeesta riippuen, on asiakkaat oppineet hyvin uudet osoitteet. Nelisen vuotta yritys on sijainnut Herralahden teollisuusalueella. Uudistuksia on tehty samaan aikaan ja isoja investointeja korjaamopuolelle. – Kun työnsä tekee hyvin ja on asiakasta kohtaan reilu, tyytyväiset asiakkaat tulevat takaisin. Koska kesällä Järvelinillä ei lomailla, jaksamisesta pidetään huolta muuhun vuodenaikaan. – Kyllä minä silti viime kesänä olin lomalla kolme päivää, lauantaista maanantaihin risteilyllä, Pasi Järvelin nauraa. – Talvisin olen pelannut vuosikaudet ikämieslätkää ja se antaa kyllä virtaa jaksamiseen. Puhe kääntyy takaisin polkupyöriin ja niiden määrään Porissa. – Kyllä iso kiitos täytyy antaa kaupungille siitä, että meillä on paljon pyöräteitä ja näin ollen myös pyöriä, Järvelin kiittelee.

TILAUSAJOT 16 - 65 paikkaisilla busseilla TILAUSAJOT 16 - 65 paikkaisilla busseilla

TILAUSAJOT 16 - 65 paikkaisillaTILAUSAJOT busseilla 16 - 65

paikkaisilla busseilla

Sundell

TILAUSAJOT Wwww.sundell.fi 16 - 65 iinfo@sundell.fi TILAUSAJOT paikkaisilla busseilla 16 - 65 Wwww.sundell.fi 6334070 paikkaisilla 02 6334070 iinfo@su Wwww.sundell.fi busseilla

Sundell Sundel 02 6334070

Wwww.sundell.fi

iinfo@sundell.fi

Sundell

02 6334070 Isä, poika ja moottoripyörä. Pasi ja Jani Järvelin laittavat kesän aikana kuntoon kaikki Harrikasta fillariin. - Sesonkina tehdään töitä niin paljon kuin vain ehditään. Vedetään henkeä vaikka tammikuussa sitten, Pasi Järvelin naurahtaa.

iinfo@sundell.fi

Sunde Sundell

Wwww.sunde iinf Wwww.sundell.fi 02 6334070 iinfo@sundell.fi 02 6334070

Puh. 050 3640497 tilimattila@dnainternet.net

Betoni- ja teräsputkipaalutukset Maanrakennus Osmo W Ojala Ky Rakennusmestari Olavi Ojala, puh. 0400 595 178

• Fysikaaliset hoidot

Maria Ruohomäki

Työfysioterapeutti, kuntoutusohjaaja (yamk) Puh. 044 262 7567 Annankatu 18, Pori, katutaso

• Fysioterapia / kuntoutus • Kotikäynnit • Lääkärin lähetteellä Kela-korvaus heti

www.annanfysioterapia.fi maria.ruohomaki@annanfysioterapia.fi

Dallasin bermudankolmio

Hiusmuotoilija Suvi Lehto, 30, on mielistynyt Pohjoispuiston kortteliin. Oma yritys, Dallas Pink, koti ja perheyritys ovat kaikki samassa ”bermudankolmiossa”.

teksti: maiju junko, kuva: aleksi rimpiläinen Suvi kasvoi Uudellakoivistolla ja vietti teini-vuodet Cumuluksen talossa. – Yrittäjäperheessä kasvaminen ei aiheuttanut pahempia traumoja. Isä pyöritti autokoulua ja äiti toimi aluksi erityisopettajana, joten hän oli aina kesät kotona. Isä tietysti oli töiden takia paljon poissa, mutta se oli ihan luonnollinen asia. Myöhemmin äiti siirtyi toimistonhoitajaksi perheen Cruiser-autokouluun, jossa Suvikin on työskennellyt moneen otteeseen. – Opin pienestä pitäen, ettei yrittäminen aina ole helppoa, vaan vaatii paljon työtä. Kun on päässyt itse läheltä seuraamaan yrittäjän arkea, ei rakenna kultareunaisia haavekuvia, Suvi pohdiskelee. Vanhempien yrityksen jatkaminen ei kuitenkaan ollut Suvin juttu. – Siellä oli ihan kiva olla töissä, mutta tiesin, ettei minusta ole autokoulunopettajaksi. Kärsivällisyys ei riitä, naurahtaa Suvi.

Sassoon nappasi Nuoruusvuodet olivat etsimistä. Suvi autteli perheyrityksen toimistossa, teki monenlaisia muita töitä ja etsi suuntaansa. – Koulunkäynti ei koskaan jaksanut innostaa. Vuonna 2012 löysin yksityisen hiusmuotoilukoulutuksen, otin lainaa ja opiskelin ammatin. Tunsin heti olevani omalla alallani. Suvi meni koulunpenkiltä päästyään sopimusyrittäjäksi Annika Sorsakiven omistamaan Dallas Pinkiin. – Tunsin kotiutuvani porukkaan heti. Yrityksen henki ja kunnianhimoinen tekemisen meininki tuntuivat omalta. Muutaman vuoden kuluttua Sorsakivi kertoi muuttavansa kotikonnuilleen Espooseen ja tarjosi yritystä Suvin ostettavaksi. – Kovin pitkään ei tarjousta tarvinnut harkita. Ajattelin, että tämä on tilaisuuteni, johon ei voi olla tarttumatta.

Ammatti iholla Dallas Pink koki ulkonaisen muodonmuutoksen, mutta yrityksen linja jatkaa Annikan jalanjäljillä. – Panostamme ammattitaitoon ja käymme säännöllisesti koulutuksessa, esimerkiksi Sassoonin kursseilla Helsingissä, jossa opettajina on Lontoon ja muun hiusmuotimaailman guruja. He ovat vaativia ja tiukkoja eivätkä päästä helpolla. Puhkumme kurssien jälkeen aina uutta tarmoa ja ideoita. Taidon ja tekniikan ylläpito on todella tärkeää. Suvi on löytänyt oman alansa. Jopa niin varmasti, että on antanut tatuoida oikeaan käteensä näyttävän kuvan saksista, kammasta ja rusetista. Suville on luonteenomaista tehdä hyvin se mitä tekee. – Jo koulutus pakotti menemään tekemisen ytimeen. Miten, mutta todella vahvasti myös miksi olivat kysymyksiä, joihin piti vaativien kouluttajien opissa pystyä jatkuvasti vastaamaan.

Keikoilla ja kentällä Suvin vapaa-ajan täyttää musiikki ja fudis. Hän on solistina akustista poppia ja rokkia soittavassa triossa. Ominta omaa musiikkimakua edustaa WASP. Jalkapallon pelaamisen hän aloitti 9-vuotiaana NiceFutiksessa, pelasi ylemmillä sarjatasoilla ja jatkaa nykyään pelaamista Himmeli-porukassa. Joukkueessa on vanhoja tuttuja vuosien takaa, ja nimi kuvastaa kolmikymppisten pelaajien itseironista ja humoristista otetta pelaamiseen 17-vuotiaita mimmejä vastaan. – Pallon perässä juokseminen hyvässä seurassa on parasta kuntourheilua ja hauskaa yhdessäoloa. Irtiotto arjesta, Suvi kiteyttää.

Digistä piristysruiske!

Porilaisyrittäjät saavat rautaisannoksen digitietoa helposti pureskeltavassa muodossa. Tehokuuri alkaa syksyllä.

igiBusiness – parempaa tulosta liiketoimintaasi -hankkeen projektipäällikkö Irma Salo Satakunnan Yrittäjistä kertoo idean kummunneen puhtaasti kentän tarpeesta. – Yrittäjäkysely osoitti aukottomasti, että digiosaamisessa on vielä paljon parantamisen varaa. Myös taloustutkimukset ovat antaneet samansuuntaista viestiä. Kävi ilmi muun muassa, että 2/3:lla yrittäjistä ei ole edes nettisivuja. Viimeistään tämä fakta herätti meidät, ja aloimme suunnitella ratkaisumalleja, Salo taustoittaa. Intensiivikurssit alkavat syksyllä.

Selkeä kolmen kärki ERS-rahoitteisen hankkeen taustalla on Satakunnan Yrittäjien jäsenistölleen tekemä kysely. Tuloksia ruodittaessa kävi ilmi, että valtaosa askarruttavista kysymyksistä liittyi yrityksen löydettävyyteen. Hakusanamainonta ja hakukoneoptimointi olivat selvästi kärkiaiheet. Kolmanneksi eniten kysymyksiä herätti sosiaalinen media, sen hyödyntäminen ja käyttöönotto. – Maailma muuttuu ja ihmisten kulutus- ja ostokäyttäytyminen sen mukana. Hankkeen avulla haluamme madaltaa kynnystä ja antaa apuja somen ja sähköisen

teksti: maiju junko taloushallinnon haltuunottoon, Irma Salo kertoo. Hän muistuttaa, että sosiaalinen media on tehokas kommunikoinnin keino ja sen kautta palautteen saa välittömästi. Tulevassa koulutuksessa myös työhyvinvointinäkökulma otetaan huomioon. – Kun nettikauppa, markkinointi ja somenäkyvyys toimivat ja sähköinen taloushallinto sujuu, työaika tehostuu ja työhyvinvointi kasvaa, Salo uskoo. Hän arvelee, että moni B to B -liiketoiminta-alalla toimiva luulee erheellisesti, ettei sosiaalisesta mediasta ole tällä puolella hyötyä. – B to B on kuitenkin siirtymässä sekin pitkälti H to H -suuntaan. Päättäjiä puhutellaan vaikkapa golfharrastuksen kautta. Myös social selling eli esimerkiksi asiakkaiden auttaminen ja verkkosuosittelu on yleistymässä myös Satakunnassa ja Porissa.

Pori starttaa 30.8. Varsinainen startti on syksyllä, ja DigiBusiness jatkuu vuoden 2017 loppuun. Hanke on jaettu alueellisesti viiteen lohkoon. Porilla on omansa, ja sen startti on 30. elokuuta.

– Aloitustilaisuuteen kannattaa lähteä mukaan. Puheenvuoron saavat omista kokemuksistaan kertovat yrittäjät. Mukana on muun muassa Antin Kukan Sari Heino, joka kertoo verkkokaupan ja sosiaalisen median haltuunotosta omia kokemuksiaan. Kouluttajien kilpailuttamiskierros alkaa kesällä ja kurssirakenteet hiotaan valmiiksi syksyn kynnyksellä. Varsinainen koulutus alkaa syyskuussa. – Intensiivikoulutukset toteutetaan arjen näkökulmasta. Haluamme, että yrittäjät pääsevät myös keskustelemaan keskenään ja vaihtamaan vaihtamaan kokemuksia. Pienkoulutukset ovat work shop –tyyppisiä ja kullekin kurssille on suunniteltu otettavaksi 5–10 yrittäjää. Koulutuksesta peritään kohtuullinen osallistumismaksu. Ensi vuoden puolella asiaa syvennetään ja toteutetaan uusi kenttäkysely. – Tavoitteena on, että yrittäjät pääsevät pureutumaan oman bisneksensä tärkeisiin kysymyksiin mitä, miten ja etenkin miksi, Salo kirjaa. Hankkeen osatoteuttajana toimii Prizztech Oy. Se rakentaa hankkeen aikana yritysneuvojilleen työkalun, jolla kartoitetaan yritysneuvontaan saapuvien yrittäjien digiosaamista ja ohjataan heitä vaikkapa koulutuksiin.

Ora tiellä lastentarvikkeiden kruununjalokiveksi Ora-lastentarvikkeistaan tunnettu yritys perustettiin Noormarkkuun 1957. Oraviston tehtaat olivat suuret ruokaloineen päivineen. Tehtaasta tuli kaikenlaista lastenvaunuista kaihtimiin ja mopojen visiireihin. Nyt Ora sijaitsee Porin Tiiliruukista ja ponnistaa entiseen loistoonsa uuden yrittäjän johdolla.

teksti: elina wallin, kuva: aleksi rimpiläinen

Työnhakuprosessista yrittäjäksi

Uudet suomalaiset siivet

Kaikki alkoi lehti-ilmoituksesta, jossa Oralle haettiin vastuullista, osaavaa ihmistä töihin. Paula Vesterbacka-Laurila luki ilmoituksen ollessaan lomamatkalla ja ymmärsi lukiessaan, että tämä on hänen paikkansa. – Se tunne valtasi aivan täysin. Kaikki vaatimukset osuivat juuri minuun. Huolestuin, kun olimme reissussa ja viimeinen hakupäivä meni umpeen matkan aikana. – Soitin välitystoimistoon ja sieltä onneksi luvattiin, että saan lähettää hakemuksen palattuani Suomeen, VesterbackaLaurila kertoo. Kävi kuitenkin niin, että hakemus jäi käsittelemättä ja paikka saamatta. Paula Vesterbacka-Laurila harmitteli tilannetta aikansa ja päätti unohtaa koko jutun. – Ja niin tosiaan unohdinkin. En halunnut ajatella koko asiaa. Koin itse paikan olleen just mulle sopiva. Meni puolisen vuotta. Tein töitä perheemme yhtiössä, Kurkiossa. Yhtenä päivänä puhelin soi ja meillä oli hallissa kauhea melu. Pakenin hiljaisempiin tiloihin ja tenttasin soittajalta uudemman kerran kenen kanssa oikein puhelen. – Oralta soitettiin, että heidän ensimmäinen valintansa ei ollut tuottanut toivottua tulosta ja he haluaisivat minut töihin. – Tosin, puhelun jälkeen olin niin sekaisin, että piti oikein pysähtyä miettimään, mitä ihmettä tapahtui. Minut palkattiin puhelimessa! Paula Vesterbacka-Laurila aloitti työt Oralla kaksi vuotta sitten ja nyt hän on sen omistaja-toimitusjohtaja.

Nykyään kolmekymppiset ja sitä vanhemmat muistavat lapsuutensa valokuvista kauniit, samettiset Oran lastenvaunut. Nykyään alan kilpailusta huolehtii internet ja kansainväliset verkkokaupat. – Ala ja tietoisuus on aivan eri luokkaa nyt kuin aiemmin. Meillä on paljon työsarkaa päästä takaisin sille tasolle, missä ollaan oltu ja vaikka ylemmäskin. Työt kehityksen eteen on aloitettu viime vuonna täydellä höngällä. – Itselläni oli ja on edelleen selvät visiot siitä, mitä haluamme olla ja mihin tulee pyrkiä. Keskitaso ei ole hyvä unelmoinnin kohde, vaan siivet pitää nostaa mahdollisimman ylös. Siksi olemme etsineet, löytäneet ja saaneet erinomaisia kumppaneita. Kesällä 2015 alkoi Oran uuden lastenvaunumalliston suunnittelun. – Haluamme käyttää paikallista osaamista ja löysimme porilaisen Muotoilutoimisto apDesignin. – Puhumme heidän kanssaan samaa kieltä ja olemme siinä mielessä samalla viivalla, että opettelemme kaikki sitä, millaista on luoda uusia vaunuja ja muista lastentarvikkeita. Oran uusi mallisto on parhaillaan vaiheessa, jossa odotetaan uutta, pientä tuotannollista testauserää. – Olemme loppumetreillä siis!, Vesterbacka-Laurila iloitsee.

Milloin viimeksi…

ehdit tehdä jotain täysin turhaa ja siksi tärkeää?

Nautitaan kesästä! luovatoimistopilke.fi

Oma ompelimo, kotimaiset brändit Ora on ollut vahva brändi ja sellaisia yhteistyökumppaneita se halusi myös nyt. – Lastentarvikkeista on noustava aivan uudelle tasolle. Vaatimukset ovat kasvaneet ja kilpailuetuja pitää löytää. – Meillä on edelleen oma malliompelu ja ompelimo. Se helpottaa valtavasti, kun voimme kokoontua helposti saman pöydän ympärille. Ora lanseeraa uudet vaunumallit Onnin ja Unto tämän vuoden aikana. – Onni on kotimaista tuotantoa, jossa kaikki ompelu tehdään Suomessa, runko tulee ulkomailta ja kokoonpano täältä. Kankaat asiakas saa valita halutessaan mallistostamme itse. Ja mallistoksi ei ole tulossa mitään tuntemattomuuksia. – Olemme saaneet hyvin innokkaat kumppanit Marimekosta, Finlaysonilta, Metsolasta, Hellapuulta, PaaPiiltä sekä AarreKidistä, Vesterbacka-Laurila hehkuttaa. Eikä syyttä. Kaikki kumppanit eroavat selkeästi toisistaan, mutta ovat omaleimaisuudessaan trendikkäitä ja haluttuja. Myös ulkomailla.

Matkalla kasvuun yhdessä Ora haluaa olla kasvamassa monella tasolla: markkinassa niin maan rajojen sisä- kuin ulkopuolellakin, yhdessä kumppaneiden ja Prizztechin kanssa, lapsen kasvussa, eikä ikäihmisiäkään unohdeta. – Tiloihimme Tiiliruukkiin on valmistumassa showroom, jossa pääsee hyvin näkemään vaunuja ja siellä on tilaa esitellä vaunujen käyttöä asiakkaille. – Olemme myös perustaneet Ora Mama&Papa –tiimin ympäri Suomea. Siinä on mukana pikkulapsivaihetta eläviä äitejä ja isiä kertomassa meille kokemuksiaan vaunuistamme. Otamme heiltä kokemuksia ja parannusehdotuksia. Samalla he toimivat paikkakunnillaan eräänlaisina Ora-asiamiehinä, joilta asiakas voi suoraan kysyä käyttökokemuksista. Meillä ei siis ole varaa epäonnistua. Ora haluaa olla mukana myös senioreiden apuvälinemarkkinoilla. – Meillä on muutamia erilaisia rollaattorimalleja ja muita apuvälineitä. Niiden kehitystyö jatkuu jälleen ajallaan. Tällä hetkellä Orassa eletään vauhdikasta jälleenrakentamisen aikaa. Kun ensin saadaan uudet vaunut markkinoille, vapautuu tekeviä käsiä seuraaviin kehitysprojekteihin. Oran vaunuista on tulossa teknisestikin parempia kuin kilpasiskojensa. Vaunukankaat ovat ympäristöystävällisiä, eikä niissä ole käytetty haitallisia kemikaaleja. – Goretex esimerkiksi on tunnettu suoja-aine kaikkialla, mutta se on ihmiselle haitallinen. Meille vesisuojaksi tulee Bionic ecofinish, mikä on niin ihmis- kuin ympäristöystävällinenkin, Vesterbacka-Laurila selvittää. Oralle on vastikään myönnetty Design from Finland -tunnuksen käyttöoikeus. Yritys on levittämässä siipiään hyvässä, turvallisessa tuulessa.

Porin Yrittäjien

Tapahtumakalenteri

HEINÄKUU Porin Yrittäjien perinteinen PYRYJAZZ 11.7.2016 ELOKUU Yrittäjien aamukaffeet: Asuntomessut Porissa 2018 11.8.2016 klo 8.30, Kahvila Sarpi, BePop Elokuun hallituksen kokous / syyskauden avaus 12.8.2016 klo 17.00 Vähäkatava SYYSKUU Syyskuun hallituksen kokous 13.9.2016 klo 18.00 Porin Yrittäjät yhteistyökumppaneineen tarjoaa: Koko perheen LASTENPÄIVÄ 25.9.2016, klo 11-14, Pelle Hermannin puisto LOKAKUU Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 7.-9.10.2016, Vaasa Lokakuun hallituksen kokous 11.10.2016 MARRASKUU Marraskuun hallituksen kokous 8.11.2016 Satakunnan Yrittäjien Yrittäjägaala 19.11.2016 klo 19.00 Villilä Studiot, Nakkila Porin Yrittäjien syyskokous/aamubrunssi 21.11.2016 JOULUKUU

Paula Vesterbacka-Laurila uusien tuulin keskellä! Ora muutti hiljattain Noormarkusta Tiiliruukkiin ja uudet mallit tulevat myyntiin syksyllä. Kuvassa etualalla mustat vaunut ovat uuden malliston prototyyppi. Ora valmistaa myös seniorituotteita, kuten rollaattoreja.

Porin Yrittäjien jouluinen afterwork/glögihetki 9.12.2016 klo 17.00–19.00 Joulukuun hallituksen kokous. 13.12.2016

Marja purkaa antiikkiset kristallikruunut ennen uudelleen sähköistystä aivan luurangoksi. Turvallisuussyistä täydellinen sähköistys on elinehto. – Helsinkiläinen luottosähkärini jäi eläkkeelle ja nyt olen pulassa. Porin seudulta onkin hakusessa vanhojen kruunuen sähköistyksen taitaja, innostunut ja vanhaa arvostava ammattilainen.

Kristallinkirkas missio Marja Saarikoski laskeutui Italiassa, San Remon sivukujalla portaat maan alle ja päätyi paratiisiin. Yritysidea iski kristallinkirkkaana mieleen. 16 Helsingin-vuoden jälkeen antiikkiliike Les Belles ANTIQUES muuttaa Poriin.

teksti ja kuva: maiju junko

arja Saarikoski on perusporilaisia. Toejoelta perhe muutti Tasavallankadun kilometritaloihin ja tytär jatkoi koulua Vellilässä. Kutomaan pikkukäsityöläinen oppi kolmivuotiaana. Hän kuunteli kiikkutuolissaan papan ja sedän sotajuttuja ja kutoi. Kutoi, kutoi ja kutoi rullalle pitkää kaulahuivia. Samoihin aikoihin heräsi henkiin myös perfektionisti. – Pienetkin virheet kutomuksissani harmittivat jälkeenpäin niin, että menin ja purin kaikki valmistuneet työni. Hän ei kuitenkaan lannistunut, ja käsillä tekeminen jatkui. Iloisella 1960-luvulla ompelukone surrasi ja nuoren naisen muotivaatteet, liehulahkeiset housut ja punavihreät ruutupaidat, syntyivät omassa buduaarissa. – Kankaat haettiin Nuikkiselta.

Taivas aukeni sivukujalla Vellilä-vuosien jälkeen oli kaipuu omaan elämään ja nopeaan ammatin hankkimiseen. Hammashoitajaksi valmistunut Marja toimi ensin kotikaupungissaan, kunnes elämä heitti toisaalle. – Muutin Helsinkiin ja jo pian huomasin, että käsityöläisvereni kuohahti taas pintaan. Marja opiskeli ohjausartesaaniksi, veti monenlaisia kursseja, pyöritti keramiikkapajaa ja kutoi lähipiirille villapaidan toisensa perään. Täydellinen hurahdus tapahtui kuitenkin kesälomamatkalla 2001. – Etsiskelimme viimeisenä lomapäivänä Italiassa tuliaisia ja huomasin kapealla kujalla pienen tuolinkuvan. Nuoli näytti alas pieniä, kapeita portaita. Kun näin kaikki

monimuotoiset antiikkipeilit, upeat huonekalut ja uskomattoman kauniit kristallikruunut, päässäni naksahti. Tiesin, että tämä on minun juttuni.

Liiketila tietysti Kruunuhaasta Marja ei ole jahkaajatyyppiä. – Jousimies, kuten hän itse kuittaa. Kauppoja ja suunnitelmia alettiin tehdä saman tien. Helsinkiin palattuaan hän bongasi kotikaupunginosastaan Kruunuhaasta vuokrattavan liiketilan ja ping! Liike toimi 16 vuotta Helsingissä. – Kolmen kuukauden välein käymme tavaroiden ostomatkalla. Luotettava ja pitkäaikaiset kollegat ja yhteistyökumppanit sekä tehokas sähköpostiviestittely ovat helpottaneet ja nopeuttaneet tavaroiden etukäteisvarauksia ja omaa maahantuontia, Marja kertoo.

G-Tien kaverina Eteläpuistossa Paluumuutto Poriin tuli ajankohtaiseksi tänä vuonna. – Muutimme kaipaamaamme luonnonrauhaan, kesäisiin lapsuusmaisemiin merelliseen Yyteriin. Viikoittaiset työmatkat Helsinkiin alkoivat kuitenkin käydä turhan raskaiksi. Liikkeen muutto kotikaupunkiin kypsyi ja Eteläpuistosta, Mustikan vanhasta rakennuksesta löytynyt tila ratkaisi asian. Ateljeen hän jakaa tyttärensä Jenni Ahtiaisen g-Tien suunnittelupöytien ja mallinukkien kanssa. Oman tuotemerkin kehittäjä ja kaulavaatemuodin innovaattori on saanut tiukan tuntuman myös äidin pyörittämään antiikkibisnekseen. – Jenni oli mukana ensimmäisellä hankintamatkalla Ranskan ja Italian Rivieralla. Ja sai rankasta kävelystä marssimurtuman jalkaansa!

Sukellus kivien historiaan Kruunut pitää purkaa alkutekijöihinsä ennen sähköistystä. Samalla pitää piirtää kartta kristallien uudelleen

sitomista varten. Marja on pedantti ja haluaa tehdä oman osansa antiikkikruunun elinkaaressa mahdollisimman hyvin. Eipä tarvitse tulevaisuuden kollegan tuhahdellen korjata heppoista työnjälkeä! – Kruunuista suurin osa on1800-luvulta ennen sähköjä, ja niiden rakenteesta pystyy lukemaan elämäntarinaa. Milloin tekijän huomaa olleen oikea- tai vasenkätisen, milloin joku on rakentanut aivan omia virityksiä tai käyttänyt yllättäviä varaosia. Jokaiseen esineeseen liittyy oma oma tarinansa, ja Marja kertoo saamansa historiatiedon asiakkailleen. Myös aitoustodistukset kuuluvat asiaan. Joskus varsinkin italialaiset vanhat, upeat kruunut ovat keikkuneet katossa koko ikänsä koskemattomana ja tupakansavu, paistinrasva sekä seitit ovat valloittaneet komistuksen. Marjan laserkatse näkee alennustilan läpi. Hän haluaa kruunulle uuden elämän ja tuhkimotarinalle

onnellisen lopun. – Jokaisella esineellä on oma ainutlaatuinen historiansa ja energiansa, hän tietää.

Hypnoottinen hohde Kristallikruunu on nimensä mukaisesti huoneen kruunu. – Antakaa kruunun ottaa paikkansa ja hallita tilaa sekä näöllä että koolla. Valaisin ei kuitenkaan tarvitse linnaa ympärilleen. Marja ampuu alas mielikuvan siitä, ettei kruunu sovi pieniin tiloihin. – Ruokapöydän päällä on usein oiva paikka, koska kruunun voi matalassakin tilassa laskea alemmas pöydän päälle. Valaisimesta tulee tunnelman luoja ja keskustelun aihe, Marja tietää. Moni hankkii makuuhuoneeseen näyttävän kruunun. Mikä sen upeampaa, kun aamuaurinko osuu kristalliin ja

koko värispektri herää henkiin! Vanha, lyijypitoinen kristalli taittaa valon hienosti ja synnyttää kaikki sateenkaaren värit tuoden huoneeseen hypnoottisen hohteen. Kattokruunu tai komea peili sopivat yllättäviinkin paikkoihin. – Tuotteitani on mennyt pieniin yksiöihinkin. Peili tuomaan tilaa ja kruunu tunnelmaa. Moni sijoittaa kruunun eteiseen tai toilettiin. Entäpä kynttilöillä varustettu kristallikruunu kuistilla tuomassa tunnelmaa pimeneviin syysiltoihin... Porin liikkeen avajaiset ovat jazzviikolla, mutta aiemminkin paikalla ollessaan Marja pitää ovet avoimina. Yrityksen painopiste on vanhoissa ranskalaisissa ja italialaisissa kristallikruunuissa ja peileissä, mutta myös muita valaisimia, sisustusesineitä ja antiikkihuonekaluja on myynnissä.

Puinnintie 12, Pori Viinikantie 1, Kokemäki Vesa 040 0637 934 Pori 044 063 7936 Kokemäki 044 974 1188 Maalaamo 040 196 2022 Toimisto 044 236 8368

Yhden yön camée Perhoskämmekkäsormus, kesäjalkaa koristava kukkapunos tai ruusunterälehdistä koottu rintaneula. Kukat taipuvat osaavissa käsissä koruksi. teksti ja kuva: maiju junko

ukkakoru on paljon muutakin kuin Anttilan keväthuumauksen orvokki-lehdokki-vuokko ja moni muu -tyylinen kukkaseppel. Porilaisen floristimestari Kirsi Saarenpään käsissä kukista syntyy kokonainen korusarja. – Perinteisesti tunnetaan miesten kukkaviehe ja seppeleet. Mahdollisuudet ovat kuitenkin rajattomat. Pitää vain osata valita kestävät kukat ja taitaa tekniikka. Luovuuskaan ei ole pahitteeksi, kertoo Kirsi Saarenpää. Kestävimpiä korumateriaaleja ovat orkideat, joista sidotut hiuskoristeet ovat muun muassa morsiamien suosikkeja. Korukukat voivat toki olla vaatimattomampiakin. Kirsi sitoi malliksi koruja tutusta margaretasta. Hento kukka sai kaverikseen erilaisia vihreitä lehtiä ja helmiä. Samalla tyylillä syntyi ranne- ja korvakoru sekä kaulanauha ja hiuskoriste.

Terälehti kerrallaan – Sidonnassa on tärkeää, että korut ovat kevyitä, eivät raavi eivätkä paina kantajaansa. Niiden pitää tietysti sopia väreiltään ja tyyliltään kantajansa asuun ja kampaukseen. Asiakkaan persoonallisuus pitää näkyä myös kukkakoruissa. Kukkien koko asettaa omat rajoituksena, mutta isokukkaisistakin koru saadaan aikaiseksi. – Ruusun kukka itsessään on liian iso ja painava, mutta sen terälehdistä voidaan terälehtitekniikalla luoda kauniita koruja. Itse käytän mielelläni myös kaunislehtistä hortensiaa. Terälehdet irrotetaan ja liimataan erityisellä kukkien kylmäliimalla haluttuun muotoon.

Persoona peliin Herkän kauniit tähdikit ja perhoskämmekät ovat Kirsin mukaan myös omiaan korumateriaaleiksi. Luonnonkas-

vit ovat toki kauniita, mutteivät tahdo koruissa kestää. – Kukkakorujen pitää loistaa h-hetkellä. Yleensä floristin tekemien korujen hohto kestää vuorokauden verran. Luonnonkukat nahistuvat ennen aikojaan. Mahdollisuudet ovat monet. – Tyylistä riippuen voidaan rakentaa vaikka kokonaan toisen olkapään peittävä näyttävä pukukoru, hippityylisiin juhliin voisi punoa paljaista varpaista lähtevän ja säärtä ylös

kiemurtelevan kukkaköynnöksen, maalailee floristimestari. Kukkakoruissa pääosassa ovat luonnonmateriaalit, mutta mausteeksi voi laittaa koristekiviä, helmiä ja vaikkapa nauhaa tai paperinarua. – Asiakkaan mieltymykset ratkaisevat. Luvialta kotoisin oleva floristimestari Kirsi Saarenpää avasi kukkakaupan Liisankadulle toukokuussa.

36 Yrittäjät taas näyttävästi mukana SuomiAreenalla:

Miten lisää työpaikkoja Suomeen? TEKSTi: eeva ketvel

Miten yrittäjä voi työllistää itsensä paremmin? Miten hän voi paremmin tarjota työtä muille? Tätä testataan SuomiAreenalla koko viikko kansalaistoriksi muuttuvalla Porin torilla. Tervetuloa heittämään työpaikkatikkaa!

uomeen tarvitaan lisää työpaikkoja. Eniten uutta työtä ovat viime vuosina luoneet pk-yrittäjät. Talous on kuitenkin sakannut nyt niin pitkään, että pkyrittäjät tarvitsevat päättäjiltä apua, jotta työllistäminen voi jatkua. Siksi Suomen Yrittäjät, Satakunnan Yrittäjät ja kymmenen Suomen Yrittäjien toimialajärjestöä nostavat SuomiAreenalla esiin pienten ja keskisuurten yrityksen merkityksen Suomen työllisyydelle. Ja koska yrittäjät ovat rentoa porukkaa, asia tuodaan esiin hauskasti: Järjestöjen yhteisellä Yrittäjäteltalla heitetään koko viikon Työpaikkatikkaa. Parhaan tuloksen heittänyt voittaa työllistämiskisan. Pelaajiksi on jo ilmoittautunut poliitikkoja, yrittäjiä ja järjestöjen väkeä. Lisäksi kaikki torilla pyörivät pääsevät pelaamaan. Peliä juontaa porilaisille tuttu Julle Kallio. Peli on käynnissä 11. – 15.7. klo 10 – 17. Teltalla voi myös testata omaa työkuntoaan. Luvassa ainakin puristusvoimamittausta ja mahdollisesti muutakin kropan kunnosta kertovaa. Kannattaa piipahtaa!

Tiukka keskustelu työstä ja digitalisaation vaikutuksista Uusi työ vai vanhat saavutetut edut? Tästä aiheesta väännetään Suomen Yrittäjien paneelikeskustelussa. Samalla keskustellaan siitä, miten digitalisaatio vaikuttaa työhön ja työllisyyteen. Keskustelu järjestetään Puuvillan kauppakeskuksessa heti areenan avauspäivänä maanantaina 11.7. klo 15.15 alkaen. Yrittäjäpuolta edustavat porilainen yrittäjä Ari-Veli Starcke Starcke Oy:stä ja Suomen Yrittäjien uusi toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Palkansaajapuolta edustaa PAM:n puheenjohtaja Ann Selin ja poliitikkoja kansanedustaja Li Andersson vasemmistoliitosta.

Seuraa sosiaalisessa mediassa! Yrittäjien SuomiAreena-menoa voi seurata myös etänä: Suomen Yrittäjien Facebooksivulle tehdään isoimmat asianostot. Tiiviimmin tapahtumia voi seurata Suomen Yrittäjien Twitteristä aihetunnisteella #suomiareena ja #suomiareena2016. Myös Suomen Yrittäjien Instagramiin on luvassa vauhdikasta kuvavirtaa yrittäjien Areena-tapahtumista.

YRITTÄJÄT SUOMIAREENALLA

MAANANTAI 11.7. klo 15.15 Uusi työ vai vanhat saavutetut edut? Mukana yrittäjä Ari-Veli Starcke, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja PAM:n puheenjohtaja Ann Selin. PUUVILLA KESKIVIIKKO 13.7. klo 9.40 Torivartti Kansalaistorilla Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen kohtaa tikkakisassa SAK:n uunituoreen puheenjohtajan. Kumpi luo enemmän työtä? Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

TERVETULOA KUUNTELEMAAN! MUUTOKSET MAHDOLLISIA.

www.yrittajat.fi/suomiareena

Mikael Pentikäinen saa kisaan yllätyshaastajan. Tervetuloa kannustamaan yrittäjäpuoli voittoon! MTV-LAVA

SUOMEN YRITTÄJÄT MUKANA MUIDEN KESKUSTELUISSA

11. – 15.7.

TIISTAI 12.7. klo 13.00

Työpaikkatikka ja muuta yrittäjäasiaa

Elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama osallistuu Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen keskusteluun “Jos sairastun kroonisesti, miten voin jatkaa BEPOP-LAVA työuraani?”

Tervetuloa yrittäjäteltalle, jossa Suomen Yrittäjät, Satakunnan Yrittäjät ja 10 toimialajärjestöä järjestävät tikkakisan siitä, kuka luo eniten työtä ja millä ehdoin. Pelaajina väkeä poliitikoista tavallisiin porilaisiin. Tervetuloa! KANSALAISTORI

TORSTAI 14.7. klo 10.00 Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen osallistuu Nykypäivän Verkkouutisten Neutraali media – pelkkää utopiaa? -keskusteluun.

TORSTAI 14.7. klo 11.45 Toimitusjohtaja Pentikäinen osallistuu Nordean Millä eväillä uuteen nousuun? -paneelikeskusteluun. ANTINKATU 5 TORSTAI 14.7. klo 17.00 Lisää yrittäjyyttä kuntiin ja kaupunkeihin! Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja osallistuu EU:n alueiden komitean keskusteluun Mitä vaaditaan julkiselta sektorilta? Keskustelun juontajana Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja BEPOP-LAVA Markku Kivinen.

BEPOP-LAVA

#SUOMIAREENA

#YRITTÄJÄT

Huolehdi turvastasi, älä huomisesta – liity jäseneksi!

KUTSU

YRITTÄJÄAAMUKAFFEET TERVETULOA PORIN YRITTÄJIEN AAMUKAHVILLE TO 11.8. JA TO 1.9. KLO 8.30–9.30 RAVINTOLA SARPI BEPOP, 2. KRS, YRJÖNKATU 22 11.8. Aiheena: Asuntomessut 2018 Porissa KARI-MATTI HAAPALA, PORIN KAUPUNKI

1.9. Aiheena: Business boostia yrityksille JANNE RAUHALA, ROCK MY BUSINESS

Ilmoittautumiset: www.lyyti.in/aamukahvisyys tai puh. 050 3129 315

Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista yrittäjäasioista, vaihtamaan kuulumisia sekä verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa!

ayt.fi maksuton palvelunumero 0800 9 0888

Aamukahvit suolaisen kanssa tarjoaa:

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – taloutesi turvaverkko

Todennäköisesti maksat työntekijäsi poissaolosta mieluummin tuhansia euroja vähemmän.

Työkyky palvelumme alentaa pysyvästi poissaolojen kustannuksia. Nopeuta mme hoitoon pääsyä ja töihin paluuta, vähennämme poissaolojen määrää ennaltaehkäisemällä ja paranna mme työtyytyvä isyyttä. Ero nykymenoon voi olla yllättävän suuri. Keskimääräinen hoitoketju, jossa tutkimu kset hoidetaan yksityisellä ja leikkaus julkisella sektoril la, kestää 210 päivää ja maksaa 73 500 euroa. Yksityisellä puolella vastaavat luvut ovat 40 päivää ja 14 000 euroa. Kysymys kuuluukin, onko sinulla varaa olla paranta matta tulosta tavalla, joka on myös työntekijöittesi mieleen? Lue lisää: lahitapiola.fi/ viivanalle »

Reikon turkka apinoi sutta (ja Suomen koirat kiittävät) Klani pää, harmaa kaksikkoteräparta. Palavasilmäinen mies näyttää shamaanilta ja kuulostaa Jouko Turkalta. Reikon koiranruokaguru ja kasvattaja Ilu Virtanen vannoo kehittämänsä ravinnon puolesta. Ja kirjoittaa suolen isolla kirjaimella!

teksti ja kuva: maiju junko Jo puistotie Reikon tilalle on elämys. Kujaa reunustavat valtavat kivenjärkäleet ja -aidat. Itse tilalla vastassa ovat viherkentät, lammaslaitumet, koiratarhat ja tuotantolaitos tyylillä kunnostetussa kivinavetassa. NEUfrau-tuotemerkki ja yritys perustettiin vuonna 2005. Nykyään vetovastuussa on tytär Tytti Takanen. Idean isä Ilu Virtanen tekee edelleen tuotekehittelyä, seuraa ruokavalion vaihtaneiden koirien tervehtymistä tutkimalla ulostenäytteitä ja kiertää luennoimassa pitkin Suomea viikoittain. Ja tietysti kasvattaa saksanpaimenkoiria: pentuja on lähtenyt Porin-maisemasta maailmalle jo reilusti toistatuhatta.

– Ensimmäinen NEU-resepti syntyi 1998. Tämän jälkeen omat koirat eivät ole syöneet pipanaakaan kuivamuonaa. Kennelissämme kasvaa tutkitusti luustollisesti Suomen terveimmät koirat. Tyytyväinen asiakaskunta on laajentunut vuosi vuodelta. Nettisivujen kävijälaskuri pyörähti neljännelle miljoonalle jo viitisen vuotta sitten. – Usein muutos koiran hyvinvoinnissa tapahtuu hyvin nopeasti. Iho-oireet loppuvat, turkin kunto paranee ja eläin voi hyvin. Ota ulostenäytteen ennen NEUfrau-ruokinnan alkua ja uusin sen noin kuukauden kuluttua. Muutos on valtava.

Kurkistus suden vatsaan

Koirien gourmet-kattaus

Virtasen punainen lanka ravintoasioissa on palata koiran esi-isän, suden, ruokavalioon. Vaikka kesytyksestä on jo 12 000 vuotta, ruoansulatukseltaan susi ja koira ovat edelleen hyvin lähellä toisiaan. – Suden ruokavalio sisältää vain vähän hiilihydraatteja. Se saa päivittäisen maitohappobakteeritäydennyksen saaliseläimen, useimmiten ruohonsyöjän, suolesta. Kuivamuonalla ruokittu koira pyrkii korvaamaan tätä puutetta syömällä ruohoa ja hevosen paskaa. Ihminen ihmettelee, miksi koira toimii niin. – Se vain yrittää palauttaa tehdasasetukset. Kaikki lähtee suolesta. Immuunijärjestelmä ja maitohappobakteerit ovat avainsana. Bakteereita on suussa 3000 ja kaikilla on joku tarkoitus. Ruoansulatusjärjestelmässä niitä on nelinkertainen määrä. Virtasen kertoman mukaan kuivamuonista ei saa maitohappobakteereita, senkin edestä hiivaa ja hometta. – Ei ihme, että eläimet oireilevat. Väärä ravinto muuttaa suolen mikrobiflooraa. Allergian aiheuttajat pääsevät limakalvon läpi ja syntyy tulehduksia sekä esimerkiksi silmä- ja iho-ongelmia. – Laskiämpäristäkin on turvallisempaa syödä kuin kuivamuonasäkistä, lataa Ilu.

NEUfrau-tuotemerkin alla on parisenkymmentä tuotetta. Sisällysluetteloissa vilisee raaka-aineita, ja sekoitus on kuin suoraan koiragourmetravintolan listalta napattu. Mitäpä sanotte vaikka tästä: possun liha, maksa, munuainen, naudan maha, silakka, kananmuna, porkkana, valko- ja hapankaali, piimä, pellavansiemenrouhe, sokerijuurikaskuitu, nokkonen, valkosipuli ja mausteseos. – NEUfraun lisäksi koira tarvitsee vain tukkapöllyä, kiteyttää Ilu.

Suomen terveimmät koirat Virtasen ehdoton lempilapsi on MHB-KARP, maitohappobakteerikäymisellä kypsytetty vähähiilihydraattinen koiranruoka.

Pohjoispuisto 4, Pori Puh. (02) 529 9311 www.porinuusiautokoulu.fi Voit ilmoittautua kursseillemme myös netin kautta osoitteessa: kuljettajaopetus.fi

Kasvu kysynnän mukaan Koiranruokavalmistus on kasvanut tasaisesti kysynnän mukaan. – Tuputtaminen tai tyrkyttäminen ei sovi perheyrityksen ideologiaan. Valmistus alkoi ensin oman kennelin koirien tarpeisiin. Puskaradion kautta viesti kulki ja hyvät tulokset puhuivat puolestaan. Nyt jälleenmyyjiä on nyt eri puolilla Suomea, Tytti Takanen kertoo. Reikosta lähtee pakastettua Neuta aina Kittilää ja Kotkaa ja Joensuuta myöten. Porista tuotteita saa Prismoissa, Halpa-Hallissa ja Tassuväen Tavaratalossa. Moni asiakkaista hakee ruoan suoraan täältä tehtaalta. Raaka-aineet sekoitetaan suurissa keittosammioissa, pakataan suoleen, jäähdytetään nopeasti ja pakastetaan. Tytin toiveissa on päästä eroon isoista merikonteista, jotka nyt palvelevat tuotantotilojen jatkeena. – Tuotantolaitoksen seinät alkavat tulla vastaan. Laajennuksia ja koneinvestointeja on tehty jatkuvasti ja toiveissa ovat kokonaan uudet tuotantotilat. Perheyrityksessä on mukana myös Tytin aviomies Mika, sisar Petra ja lomaapuna lukiota käyvä poika Roni. Yritys työllistää lisäksi 4 perheen ulkopuolista.

Oikea ruokavalio ja sopivassa suhteessa toimintaa sekä lepoa – terveen ja onnellisen koiran pyhä kolminaisuus.

Lue lehti netissä:

www.pyrylehti.fi

Ota hukkahetket hyötykäyttöön OP-yritysmobiili on yrittäjän helppokäyttöinen taloustyökalu. Enää ei tarvitse pohtia missä välissä hoidat laskutuksen tai laskujen maksun. Hoida yrityksesi talousasiat helposti silloin kun sinulle sopii. Tee aikaa itsellesi ja tutustu, op.fi/yritysmobiili

– Veljillä oli aina kädet kyynärpäitä myöten rasvassa. Itse halusin siistimmän työn. Nuorukainen opiskeli puusepäksi, toimi pitkään puutavaraliikkeessä ja piipahti ammattikoulussa opettajanakin. – Raumantien Puussa pääsin pitkän linjan puusepän oppiin. Hän oli hieno mies. Ei koskaan tyrkyttänyt oppejaan, mutta neuvoi aina, jos osasi kysyä ja halusi kuunnella. Ahonkivi rakenteli omaa verstasta vähitellen, ja vuonna 2009 aika oli kypsä oman yrityksen perustamiseen. Verstaassa on tolkuttomasti ikkunoita. – Valo on tärkeää. Käytän luonnonvaloa niin paljon kuin mahdollista.

Paikallista sopimista! Kädentaidot ovat verenperintöä enolta. – Äiti kertoi, että kaksivuotiaani veistelin puukolla ovenkarmia. Kun hän tivasi syytä, olin vastannut, että siinä oli liikaa. Paikallisen sopimisen periaatteen Arto tuntuikin sisäistäneen jo taaperona. Ikkunakarmien ja ovien rakentajalla täsmääminen on ykköskriteeri. Ahonkivi on onnistunut löytämään hyvän asiakaskunnan. Kalenteri on yleensä täynnä puoleksi vuodeksi, nyt lista ulottuu syksyyn. – Sain heti alkuun yhteystietoni oikeisiin paikkoihin esimerkiksi Varaosapankkiin ja Rakennuskulttuuritalo Toivoon. Painopistealueeni on alusta alkaen ollut korjausrakentamisessa ja vanhan mallin mukaan tehdyissä ovissa ja ikkunoissa. Toki puusepän repertuaariin mahtuu myös muita projekteja. Esimerkiksi kukkalautoja on tilattu pääkaupunkiseudulle kokonaisiin kerrostalosaneerauskohteisiin.

Tapulikuivattu paras

Museomoottoripyörät ovat Arto Ahonkiven intohimo. DKV RT 25O H on vuodelta 1952. Vastaavanlaisia on Suomessa kymmenkunta. Tallissa on lisäksi vuonna 1955 rakennettu NV 38, jollaisia taitaa olla maassamme Arton pelin lisäksi yksi ainoa.

Kyl Arto, poka, osaa! Puuseppä Arto Ahonkiven osoite on Kissalinja 52. Kuin suoraan Vaahteramäen Eemelistä on myös verstas perinteisine töineen. teksti ja kuva: maiju junko

honkivi arvostaa entisajan puusepäntyötä, ja pikkuruutuiset ikkunat ja peiliovet syntyvät vanhaa perinnettä noudattaen. Kissalinjalla aika tuntuu hyvällä tavalla pysähtyneen. – Tietokoneista tai vaikkapa jyrsinohjelmoinneista ei ole minun hommassani mitään hyötyä. Vanhan mallin

mukaan tehdyt ovet ja ikkunat ovat kaikki yksilöllisiä ja ne pitää tehdä mittatilauksena.

Valoverstas Arto Ahonkivi kasvoi veljeskunnassa, jonka kaksi kolmasosaa pelasi mopojen ja autojen parissa.

Korjauskohteissa moni haluaa korjata vanhat, osin lahonneet ikkunapokat. – Usein kuitenkin uuden valmistaminen tismalleen vanhan mallin mukaisesti on järkevämpää, myös hinnaltaan. Arto on erikoistunut aitoihin ristikkoikkunoihin, ja kaikenkokoisia pikkuruutuikkunoita onkin lähtenyt Kissakujalta maailmalle. – Suurin on ollut 36-ruutuinen kuistinikkuna. Niillä entistettiin pitsikuisti Unajalla. Ahonkivi käyttää mieluiten tapulikuivattuja männyn tyvilankkuja. Syiden tiheys on myös tärkeä asia. – Ennen puuta saatettiin kuivata tapulissa jopa seitsemän vuotta. Nykyään kuivaus tehdään koneellisesti ja nopeasti. Tällainen ”keinokuivattu” puu lohkeilee helpommin. Puu elää aina. Se pitää ottaa rakentamisessa huomioon. Puun tunteminen, vanhoilta mestareilta opitut kikat ja omat innovaatiot synnyttävät onnistumisia. Yksi Ahonkiven bravuureista on umpipuinen, kaksinkertainen peiliulko-ovi, jonka välissä kylmää eristää 2–3-senttinen uretaanilevy.

Muistojen sohvapöytä Haasteelliset tilaukset pitävät mielen virkeänä. Ruutupaperia kuluu ja lyijykynä sauhuaa. Perustöitten välillä Ahonkivi pähkäilee pyöreitä ikkunoita tai kimurantteja ovipaneelikuviointeja. – Eräs rouva halusi vanhojen kangaspuiden osista sohvapöydän. Sorvasin kolmen polkimen kaveriksi uuden ja naamioin sen vanhannäköiseksi. Polkimista tuli jalat, penkin kannesta pöytälevy. Asiakas oli hyvin iloinen ja kangaspuiden muisto elää. Lastulevystä miehellä on vinha mielipide, joka kiteytyy motoksi: ”Puru on purua. Puu on puuta.”

Kaffeella Tervetuloa elämän teatteriin! Tänään esitämme näytelmän Kaffetta ja pullaa! Käsikirjoitus, ohjaus, sovitus: Kari Hakala. Rooleissa sama mies. Sivuosissa talkoolaisia, virkamiehiä, puskastahuutelijoita ja asiakkaita. Näytelmä perustuu tositapahtumiin. Päähenkilön nimi on Kari Hakala.

TEKSTi: elina wallin, kuva: sari heikkinen

I osa Tässä osassa päähenkilö keskustelee itsensä kanssa. Paikka vaihtelee, mutta vedenjakajaksi muodostuu Kallon rantakalliot Porissa. Päähenkilö on ammatiltaan näyttelijä, joka on saavuttanut ammatillisesti kaiken, mutta ei ole silti tympiintynyt tekemiseensä. Ennemminkin hänen kunnianhimonsa on kääntynyt paasilinnalaiseen vataslaisuuteen, oman tiensä kulkijaksi, kansantaitelijaksi. Kari (pohdiskelee itsekseen) Kallossa: –Sen minä teen! Kari on kotoisin Porista, josta nuorena miehenä on lähtenyt Porin Työväenopiston näytelmäpiirin kautta ensin Tampereen teatterikorkeakouluun ja sieltä valmistuttuaan eri teattereihin, suurille ja pienille lavoille, televisioon, kesäteatteriin, kaikkialle. Näyttämöillä on nähty niin Shakespearen Hamlet kuin Horatiokin. Hän on käsikirjoittanut, ohjannut, näytellyt. Ollut siellä, täällä ja tuolla. Suuri kansa, siis suomalaiset, muistavat hänet Metsolan Erkkinä televisiosarjasta Metsolat. Kun kokemusta on karttunut kaikilta saroilta, hän päättää palata isiensä maille Poriin. Kari päättää perustaa kahvilan rakkaimpaan paikkaansa, Kalloon. Kari: Siitä tulee Kallon Loisto! Näyttelijänä Kari päätyy medioiden eteen ja kertoo suunnitelmistaan: – Ensin otin yhteyttä Kallossa toimivaan purjehdusseuraan, sitten kaupungin eri instansseihin. Motivaationi on kasvanut aivan valtavasti ja haluan tehdä tämän. Haluan jakaa ihmisten kanssa sen kokemuksen, jonka itse koen täällä Kallossa.

II osa Tässä osassa Kari saa luvat kuntoon ja alkaa rakentaa kahvilalleen paikkaa. Kohtauksessa on mukana myös puskastahuutelijoita ja byrokraatteja. Näyttämöltä raivataan puustoa ja ryteikköä. Tapahtumapaikalla ei ole vettä, viemäriä eikä

sähköä. Kari pyörii näyttämöllä kelistä riippuen t-paidassa tai ilman. Kuulosuojaimet roikkuu kaulassa. Henkseleitä paukutteleva puskastahuutelija: – Ei tämä muuten mikään kultakaivos ole. Kari (nauraen): – Ei niin. Tämä on mustien timanttien kaivos. Kari tietää, ettei kahvia myymällä rikastu. Silti hän haluaa yrittää. Eikä se ole pelkkää yrittämistä. Päähenkilön halu on kokeilla omia rajojaan, tietynlaista performanssia sekin. Pääomaa ei ole lähtötilanteessa paljon, mutta se ei lannista. Byrokratian rattaat meinaavat välillä lannistaa, mutta ei, ei sittenkään. Kari sinnittelee vaiheesta toiseen. Hän löytää sopivan kahvilavaunun, saa sovittua tarvittavista välttämättömyyksistä kuten osoitteesta (se on Kallontie 30), saa luvat kuntoon, tekee ahkerasti ja tekee nöyrästi töitä.

III osa Tässä osassa Kallon Loisto avataan ja työ alkaa tuottaa näkyvää tulosta. Päähenkilö saa suurta iloa Kalloon virtaavista asiakkaista ja turisteista. Kaikille riittää sana taikka kaksi. Kari on elementissään. Paikalle pörähtää motoristi Tampereelta, nääs. Motoristi: – Täällähän on tämmönen! Otan ainakin kahvin, ja menköön munkki myös. Lähdin Tampereelta ajelemaan ja ostamaan Reposaaresta kalaa. Tämähän on hieno paikka! Samaan aikaan Vesilahdelta ajaa linja-autolastillinen vieraita Kalloon. Paikassa käy paljon ajelijoita. Kari (haaveillen): – Kun vielä saisi sanan kiirimään, että ryhmät osaisivat varata pysähdyksen tänne. Kyllä minä kahvit ja pullat saan tiskiin ja vaikka laulaa lurautan päälle. – Ja jossain vaiheessa saadaan valmiiksi terassi ja esiintymislava. Tuleeko kuppilaan kulttuuria tänä vai ensi kesänä, sen aika näyttää. Asiakkaiksi saapuu iäkkäämpi pariskunta: – Me ottaisimme kahvit ja pullat. Hienoa, että täällä on nyt kahvila. Me käydään täällä joka viikko. Tällä paikalla yli kolmekymmentä vuotta sitten olemme vaihtaneet ensisuudelman! Päähenkilö pyörittää Kallossa kahvilaa, jollaista ei milloinkaan aiemmin ole ollut. Näyttelijä on palveluammatissa näyttämöllä, niin kuin kahvilassakin. Molempiin sisältyy elämys. Maisema vain ei ole lavaste, se muuttuu päivittäin myrskystä tyveneen. Tässä näytelmässä ei ole loppua. Tässä on vain alku ja keskikohta. Kukaan, edes Kari itse, ei tiedä millaiseksi toiminta muodostuu. Päähenkilö elää unelmaansa. Näyttämön yli lentää lokki ja vilkuttaa siipiään alas maisemaa ihaileville ihmisille.

Kaffeella-vieraamme Kari Hakala keitti itse vierailukahvit ja tarjoili ne mieliympäristössään Kallossa. Varsinaiseen juttuun ujutimme mukaan myös toisen intohimon, teatterin. Kari Hakala asuu nykyisin Porissa.

EI VARA MARAN VENETTÄ KAADA.

Martti palasi jo ensimmäisenä päivänä mökiltä kotiin – ihan vaan varmistamaan, että kahvinkeitin on pois päältä. Olihan se. Seuraavana päivänä hän kävi työpaikallaan tarkastamassa, että taukotilan patterit olivat pois päältä. No nehän oli sammutettu jo keväällä. Kolmantena päivänä Mara tuijotti mökin ikkunasta kaatosadetta ja salamointia. Onneksi työpaikan koneita ei tarvinnut lähteä repimään irti seinästä, koska SataComin UPS-ratkaisuilla niiden hyvinvointi oli turvattu koko kesäksi. Harmi, sillä sadepäivänä Martille olisi kelvannut mikä tahansa tekosyy palata mökiltä kaupunkiin – etenkin kun vaimo näki sadepäivän mainiona tilaisuutena siivota mökki kerrankin kunnolla.

APC SmartUPS 1500 Tower Uuden sukupolven varavirtalähde palvelimelle. Myrskybongaile rauhassa!

APC BackUPS CS 650VA Suojaa työasema virtapiikeiltä, jännitteen alenemiselta ja virtakatkoksilta.

Skype for Business Pidä linjat auki myös lomalla. Videoneuvottelut onnistuu vaikka mökiltä.

54700 12500

4 20

€

€/kk

Kaikki hinnat alv.0%

SataCom vuokraa käyttöösi tarvittavan tietotekniikan, mobiililaitteet, ohjelmistot sekä ylläpitää ja päivittää niitä sitä mukaa kuin tarvetta ilmenee. Toimistosi on aina ajan tasalla ilman pienen valtion budjettia vastaavia investointeja. Tätä on ATK tänä päivänä. Ainakin SataComin asiakkaana. Haluatko kuulla lisää? Ota yhteyttä: p. 02 630 6100 / myynti@satacom.fi

Antinkatu 25 Pori, 02 630 6100, pori@satacom.fi // Papinhaankatu 14 Rauma, 02 630 6140, rauma@satacom.fi