PYRY 5/2022

Työn jatkuvuus, ohjelmistojen ja laitteiden toimivuus ja tietojen varmennus vaikeissakin oloissa on osaamisemme ydintä. Kysy asiantuntijoiltamme miten arki saadaan sujumaan myös teidän yrityksessänne.

sutuukavikneHoniekatavrut,aamonetsiehäl iatneskytiryattuusiavelutapiuttasnettis syymöttyvyköytiat.amelouksuksoJävyh äythäsyp,näämitteimnetimehrepääjräpiat netimellamrif,yäksojellunimuuttas.niatoj

atOättyethynesimattuukavikneh emmihiojitnutnaisaiatnaamo :isööliknehsyethy.hup030006.0007

Länsi-Suomi

JOULUKUU ON YRITTÄJÄN KUUKAUSI!

VUOSI ON taas vaiherikkaasti yrittäen vierähtänyt. Paljon on tapahtunut, alkuvuodesta korona vielä kiusasi pk-yrittäjiä ja sen jälkeen iski energian hintapiina. Onneksi muuten on palattu taas tekemisen tielle ja liiketoiminta saatu rullaamaan.

Alkuvuodesta aluevaltuustoihin valittiin ilahduttavasti myös yrittäjiä. Marraskuun puolivälissä tehtiin merkittävä päätös, kun Lauri Inna valittiin uudeksi kaupunginjohtajaksi. Hän tulee yrityselämästä ja on jo lupautunut kuulemaan meitä yrittäjiä, joten tästä on hyvä jatkaa. Puuvillassa SK:n kanssa järjestämäämme kaupunginjohtajaehdokkaiden paneelikeskustelua oli seuraamassa myös ilahduttavan monta yrittäjää. Striimattuna tilaisuutta seurasi noin 4000 silmäparia.

Yrittäjälle vuodenvaihde on monesti kiireistä aikaa. Joulumyynti on tärkeää, kun tuotteet ja palvelut kaupataan pukinkonttiin. Pidetään läheltä ostamisesta kiinni ja ostetaan myös itse paikallisesti sekä kannustetaan myös muita porilaisia ympärillämme tekemään niin!

Vuoden vaihtuminen tuo omat kiireensä ja samalla tilikausi vaihtuu monella. Ensi vuosi tuo yrittäjille varmasti uusia mahdollisuuksia ja ehkä myös haasteita. Porin Yrittäjät valmistautuu ensi vuoteen lupaamalla parantaa yrittäjän arkea. Tähän kuuluu vaikuttamista eduskuntavaaleissa ja kaupungissa, paljon verkostoitumista koulutuksissa ja aamukahveilla sekä muissa tilaisuuksissa.

Perinteiset jazzjuhlamme olemme ensi vuonna päättäneet pitää Yrittäjä-jazz nimellä, jonne koko maan yrittäjät ovat tervetulleita mukaan. Pyryn jäsenet ovat tietysti VIP-vieraita :)

Vuosi 2023 tuo Poriin myös Valtakunnalliset yrittäjäpäivät 6.–7.10. Tämä on järjestömme suurin tapahtuma ja loistava paikka verkostoitua valtakunnallisesti. Olkaa siis ajoissa mukana varaamassa paikkanne.

Olen erittäin ylpeä, että saan näyttää koko valtakunnalle, miten upeita yrityksiä meillä täällä on ja näin tuoden esille parasta porilaista osaamista yrittäjiemme muodossa.

Kilisköön kassakone helkäten joulun alla ja tuokoon uusi vuosi menestystä kaikille porilaisille yrittäjille!

Jouluisin terveisin

Mikko Sundell Porin Yrittäjät puheenjohtaja

PORIN YRITTÄJIEN HALLITUS 2023

Porin Yrittäjien syyskokouksessa 16.11. valittiin hallitus vuodelle 2023. Mikko Sundell (Ruosniemen Linja-auto Oy), Tytti Laine (Develooppi Oy), Niina Etelätalo (TN-Eteläniemi Oy), Tiina Stenman (Fysio Stenman), Anette Ahokas (Anette Ahokas Design), Minttu Porri (Go On Pori Oy), Mikko Virtanen (Workway Oy), Rami Viitasaari (MVR-Yhtymä Oy), Jari Taimi (Taisoft Oy), Mika Tuovinen (Mika Tuovinen Oy), Ilkka Härmäläinen (Asianajotoimisto Asmala, Härmäläinen, Santavuo Oy), Timo Wallin (Porin Vesibussiristeilyt Oy), Mikko Kivinen (Scene Group Oy).

Mentalisti Tommi Viikinkoskella on monta rautaa tulessa. Mentalismi on silti osa-alueista se, mihin kohdistuu suurimmat unelmat. – Mentalismi perustuu psykologiaan, josta olen myös erittäin kiinnostunut. Esitykset ovat silkkaa viihdettä, en itse perusta yliluonnollisuudesta, Viikinkoski sanoo.

Kustantaja Altti Papinsaari puh. 0400 594534 altti.papinsaari@pyrylehti.fi

Painopaikka

Kirjapaino Markprint Oy

Porin Yrittäjien jäsentiedotuslehti 38. vuosikerta

Päätoimittaja Mikko Sundell puh. 0400 592 898 mikko@sundell.fi

Julkaisija Oy BM&M Ab, Pori

Toimitus Oy BM&M Ab Itsenäisyydenkatu 50 B, 28130 Pori toimitus@pyrylehti.fi www.pyrylehti.fi

Mediamyynti Merja Hietaranta-Mäkinen 040 416 3184 merja.hietaranta@pyrylehti.fi

Reklamaatiot Lehden vastuu virheellisestä ilmoituksesta rajoittuu enintään ilmoituksen hintaan. Seuraava lehti ilmestyy Helmikuussa 2023

Kannessa Enersense International Oyj:n toimitusjohtaja Jussi Holopainen Kuva Hannu Ikonen

Mentalismi

ON VIIHDETTÄ

Tommi Viikinkoski on innostuvaa sorttia. Hän on tullut kuulijoille tutuksi jo vuosien ajan juontajana Radio Porin taajuudella. Sen lisäksi hän on kymmenisen vuotta tehnyt keikkaa mentalistina. Viisi vuotta sitten koettu avioero vei miehen tiukkaan paikkaan. Hän päätti, ettei päästä itseään helpolla. Nyt hän on edellä mainittujen lisäksi opiskelija ja ennen kaikkea yrittäjä.

– Pitkään mulla on ollut ajatus omasta yrityksestä. Vuosia hoidin laskutuksen osuuskunnan kautta. Se ehkä pitkitti päätöksentekoa, olihan sekin helppoa, Viikinkoski pohtii.

Viikinkoski Oy perustettiin lopulta tänä vuonna.

– Jo nuorena hurahdin taikatemppuihin. Sitten se on ollut aaltoliikettä, välillä innostusta oli enemmän, välillä vähemmän.

Taikuus ei kuitenkaan jättänyt miestä.

– Armeijassa tapahtui oivallus. Me oltiin aliupseerikoulun leirillä samassa vartiovuorossa porilaisen Janne Larisuon kanssa. Oli märkää ja kylmää räntäsateessa. Silloin mietin, että kun täältä pääsen, opettelen vääntämään lusikkaa niin kuin Uri Geller

Mentalismia isoille ja pienille yleisöille – Suomessa taikuus mielletään edelleen helposti lapsille suunnatuksi ilmapallo- ja puputempuiksi. Kipuilin sitä aikani, kunnes sain vahvistusta maailmalta, Viikinkoski kertoo.

– Kun näin brittimentalisti Derren Brownin esityksiä, tajusin, että tämä voi olla muutakin. Brownin esityksistä ymmärsin, että mentalismia voi olla ilman yliluonnollisuutta.

– En saa tarttumapintaa itselleni yliluonnollisista jutuista ollenkaan. Itselleni mentalismi on tietysti työtä, mutta myös viihdettä ja psykologiaa.

Viikinkoski unelmoi kahdesta etapista. Toinen on Suomen isoin mentalistishow. Toinen liittyy jalan

ovenrakoon saamisesta Helsingin mediapiireihin. Viime vuosina hän on tehnyt keikkaa paljon yrityksien tilaisuuksissa tyky-päivistä asiakastilaisuuksiin, eri kokoisille yleisöille. Toki matkaan mahtuu rutkasti myös yksityiskeikkoja.

– Ajattelen, että taikuus on tietyllä tavalla totta. Jokainenhan meistä luo oman illuusionsa omasta elämästään.

Melko filosofinen kysymys onkin, mikä on oikeasti totta.

Lyhytterapiaopintoihin avioeron siivittämänä

– Silloin viisi vuotta sitten avioeron aikaan aloin saada rankkoja ahdistuskohtauksia. Luin kirjallisuutta aiheesta ja huomasin, etten ole reaktioineni yksin.

Koska mentalismi on pitkälti psykologiaa, ei terapiaopinnot ole kovin kaukaa haettua.

– Opiskelen parhaillaan kaikkien töiden ohella lyhytterapeutiksi Helsingin Psykoterapiainstituutissa, josta valmistun parin vuoden kuluttua.

Tommi Viikinkosken päivät ovat hyvin täysinäisiä, sillä näiden rinnalla valmistuu myös kirja.

– Ensi keväänä ilmestyy esikoisteokseni Kaikesta huolimatta, modernin stoalaisen käsikirja. Se perustuu pitkälti omista kokemuksista pohjautuvaan ajatteluun.

Vaikka kaikki tekeminen kuulostaa hengästyttävältä, ne kietoutuvat hyvin tiiviisti toisiinsa ja ovat

ikään kuin säikeitä itse ytimeen: ihmisen psykologiseen toimintaan. Näiden ajatusten pohjalta Viikinkoski tekee myös puhujakeikkaa. Yrittäjän moninaiset ajatukset Viikinkosken haastattelun aikana käy tämän tästä ilmi, miten mielellään hän kertoisi mentalismin luonteesta ja siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu silmiemme edessä.

– Se kuitenkin vie pohjan koko hommalta, hän naurahtaa.

– On kuitenkin usein sellaisia tilanteista keikkojenkin jälkeen, että suorastaan palan halusta kertoa, mistä on kyse.

Sitten mies vakavoituu ja muistuttaa, että totuus on oikeasti viihteestä.

– Joskus saattaa käydä niin, että temppu näyttää niin utopistiselta katsojan silmissä, että se saattaa toimia siltana johonkin muuhun yliluonnollisuuteen luottamiseen. Esimerkiksi pohdinta johonkin ”merkkiin” uskomisesta. Kun siinä pohdinnan aikana näkee mentalismia, voi vahvistua tunne nimenomaan yliluonnollisuudesta. Sitä pyrin kaikin puolin varomaan. Kerronkin keikkojen aluksi aina, että tämä on viihdettä. Sitä ei voi liikaa korostaa.

Juuri siksi mentalismi onkin mainio viihdenumero erilaisissa tilaisuuksissa. Siitä riittää puhetta ja aivonystyröiden hierontaa lopuksi iltaa.

Teksti Elina Wallin | Kuva Altti Papinsaari

Palkittu pörssiyhtiö

VAUHDISSA

Jussi Holopaisen luotsaama Enersense International Oyj on valittu Porin Vuoden yritykseksi. Pääkonttori on ja pysyy Porissa. Alkujaan henkilöstövuokraukseen keskittynyt yritys on vuosien saatossa kasvanut yhdeksi suurimmista energia-alan suunnannäyttäjistä. Tällä hetkellä katsotaan tiiviisti Mäntyluodon telakka-alueeseen ja sen laajennuksiin.

Teksti Elina Wallin | Kuva Hannu Ikonen

OLEMME ISTUNEET Enersensen pääkonttorissa Konepajanrannassa viimeksi vajaat kaksi vuotta sitten, tammikuussa 2020. Tuolloin ei vielä tiedetty nurkan takana luikertelevasta pandemiasta, eikä varsinkaan tänä vuonna alkaneesta energiakriisistä. Etenkin jälkimmäinen on nopeuttanut Enersensen tulevaisuuden näkymiä. Palataan siihen tuonnempana.

– Viime vuonna tapahtui monenlaista. Sijoitusyhtiö Nidoco tuli mukaan Enersensen omistajiin alkuvuodesta, Holopainen aloittaa.

– Kesäkuussa pörssin päälistasiirtymän yhteydessä järjestetty anti ylimerkattiin. Käytännössä rahaa kerättiin Empowerin vakauttamiseksi ja muihin investointeihin.

Empowerin osto vahvistui jo edellisenä vuonna.

– Lokakuussa viime vuonna katseet suunnattiin Mäntyluotoon. Porin kaupunki ansaitsee isot krediitit siitä, miten sieltä lähdettiin mukaan Pori Offshore Constructionin kauppoihin. Siellä oli kaupungin päässä ymmärrys isoon kuvaan ja se oli elinehto sille, että Enersense hankkii telakka-alueen. Kaupungin mukanaolo mahdollisti järjestelyt, Holopainen kiittelee.

Lisävauhtia tänä vuonna

Enersense on dynaaminen pörssiyhtiö, joka ei lepää laakereillaan. Tämän vuoden aikana ovat muutokset jatkuneet yhä. Alkuvuodesta Enersense laajentui tuulivoimassa myös hanketasolle.

– Hankimme maatuulihankkeiden kehitysyhtiö Megatuulen. Sieltä kautta saatiin laajennus maatuulibisnekseen. Tämä on osa yrityksemme arvoketjun laajentumista.

Nykyään Enersense keskittyy päästöttömiin energiaratkaisuihin. Megatuulen ja Empowerin lisäksi yhtiö odottaa Voimatel-kaupan vahvistamista kilpailuviranomaisilta. Enersense omistaa myös 16 prosenttia vetytehdasta Harjavaltaan rakentavasta P2X Solutionsista. Lokakuussa yhtiö osti suomalaisen sähköautojen pika- ja suurteholatausasemia valmistavan Unified Chargersin, joka tarjoaa myös latausratkaisuja raskaan liikenteen tarpeisiin.

– Mikäli Voimatel-kauppa toteutuu, se kasvattaa

yhtiön kokoluokkaa kaikkiaan noin 50 prosenttia. Liikevaihto oli viime vuonna vajaat 250 miljoonaa. Voimatelin myötä se olisi noin 400 miljoonaa, Holopainen pohtii.

Kilpailuviranomaisen päätöstä odoteltaneen a inakin ensi vuoden alkuun. Holopaisen mukaan se on täysin viranomaisen käsissä. Konecranesin ja Cargotecin sulautuminen kaatui kilpailuviranomaisten käsittelyssä.

Tuorein Enersense-uutinen on Helenin kanssa solmittu strateginen kumppanuus, jossa marraskuun alusta noin 260 Helenin voimalaitosten työntekijää sekä käyttö- ja kunnossapito siirtyivät Enersenselle.

Energiantuottajiksi 2027 mennessä Enersense on ollut mukana rakentamassa voimaloita ja nyt siis siirrytään myös hankepuolelle.

– Tulemme jäämään omistajiksi tuuli- ja aurinkovoimaan (maavoimaan). Vuoteen 2027 mennessä tarkoitus on tuottaa 700 megawattia, jolloin olemme omistajina myös energiantuottajia.

– Talouden kannalta katsottuna siihen mennessä liikevaihto kasvaa 500 miljoonaan, josta 100 miljoonaa on käyttökatetta. Se on merkittävä parannus ja kannattavuus viisinkertaistuu.

– Voimatelin toteutuessa tämä prosessi nopeutuu, Holopainen toteaa.

Mäntyluoto kasvaa suurimmaksi Suomessa

Todennäköisesti ensi vuoden aikana alkaa aurinkovoimalan rakennustyöt Mäntyluodon telakalla. Suunnitelmia on paljon.

– Suunnitelmana on tuottaa 20 megawattia. Se tarkoittaa 17 gigawattia vuodessa ja toteutuu 44 000 paneelin voimin. Alueena se on todella suuri, 30 hehtaaria.

– Osa tuotosta käytetään itse, osa myydään.

Suomessa ei toistaiseksi ole tämän kokoluokan voimaloita. Tämän lisäksi merituulivoiman alustapuolella on iso potentiaali.

– Seuraavalle viidelle vuodelle EU:lta on tulossa merituulirahaa 100 miljardia euroa. Venäjän tilan-

teesta johtuen omavaraisuus kiihtyy.

– Emme kilpaile telakoiden kanssa, sillä meillä osaaminen on hyvin erilaista ja spesifiä. Käytössämme on omaa, patentoitua tekniikkaa jalustoissa, jotka soveltuvat nimenomaan Itämeren olosuhteisiin. Tämä tarkoittaa siis myös jäätyvää osaa merestä. Jalustatyyppimme ei vaadi asennuslaivaa.

Muistamme tietysti senkin, että Mäntyluodossa on valmistettu maailman ensimmäinen kelluva merituulivoimajalusta. Nyt alustoja tarvitaan erityisesti tuulivoiman käyttöön erilaisiin olosuhteisiin. Vastuu annetaan ja se kannetaan Yhtiössä on viime vuosina tehty iso arvotyö.

– Kannustamme työntekijöitämme ajatteluun. Että uskalletaan ajatella isosti. Virheitäkin saa tehdä, kunhan niistä otetaan opiksi.

– Sanoisin, että meillä on tällä hetkellä oikein todella hyvä johtoryhmä.

Enersensen arvot ovat ”ole rohkea”, ”kasva vastuullisesti” ja ”yhdessä”.

– Arvot antavat suuntaviivoja ja pitävät tärkeimmät asiat mielessä päätöksiä tehdessä.

Holopainen viljelee mielellään ajatusta ammattiylpeydestä. Se ei toteudu muutoin kuin antamalla vastuuta ja kantamalla se – kaikissa portaissa.

SAMK:n kasvatista pörssiyhtiön johtajaksi

Jussi Holopainen on kotoisin Porista, opiskeli tradenomiksi Satakunnan Ammattikorkeakoulussa, teki kierroksensa muualla, kunnes muutti omaksi hämmästyksekseen takaisin synnyinkaupunkiinsa.

– Kun tuli Enersenseen töihin vuonna 2009, tämä oli hyvin, hyvin erilainen yhtiö kaikilla mittareilla mitattuna. Hoidimme silloin Olkiluoto 3:n kansainvälistä henkilöstövuokrausta.

Takataskussa Holopaisella on yrittäjyyttä ja myyntitöitä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessä liiketoiminnassa. Kun Jussi Holopainen nyt vierailee entisissä opinahjoissaan, hän on kävelevä kuva siitä, miten paljon tekemällä ja oppimalla noustaan millaisiin urapolkuihin tahansa. Kuten pörssiyhtiön toimitusjohtajaksi.

vuOden yritys

1982 Vesijohtoliike Erkki Mäkinen Oy

1983 Lanka ja Muovi Ky

1984 Porin Konera Oy

1985 Ravintola Punainen Kukko

1986 Laelman Väri Ky

1987 Autopori Oy

1988 Satakunnan Liikenne Oy

1989 Lännen Muovi Ky

1990 Radio Pori

1991 Ravintola Raatihuoneen Kellari 1992 Veikko Lehti Ky 1993 Jannelan Puutarha 1994 Sata-Flexo Oy 1995 Venepori Oy 1996 Mainospori Ky 1997 Suomen Sairaalatukku Oy 1998 Porin Teollisuusautomaatio Oy 1999 Eloksointi Oy

2000 Ilmastointi-Salminen Oy 2001 Hammaslaboratorio Hannu Keitaanpää 2002 Porin Villa ja Peite Oy 2003 Porin Tuoretuote Oy 2004 Itecon Solutions Oy 2005 Porin Ambulanssipalvelu Oy 2006 Fiblon Oy Ab 2007 Kultasepänliike Lindroos Oy

2008 Ruosniemen Linja-Auto Oy 2009 Dementiakoti Dagmaaria Oy 2010 River Co. / VikkulaParners Oy 2011 Sähköliike Helle & Helle Oy 2012 Yyterin Kylpylähotelli Oy 2013 Suomen AM-MarkkinointiOy 2014 Porin Lääkäritalo Oy

Toimitusjohtaja Jussi Holopainen sanoo, ettei Enersensen ole tarvetta eikä aikomusta siirtää pääkonttoriaan Porista mihinkään muualle. – Meillä on toimistoja ympäri Suomea ja työntekijöitä ulkomaillakin. Joten voimme aivan hyvin olla täällä. Pääsen nopeasti lentämään Helsinkiin ja se helpottaa kyllä paljon.

2015 Purso-Tools Oy 2016 Porin Leipä Oy 2017 MVR-Yhtymä Oy 2018 Tactic Games Oy 2019 Antinasu & Ratsula Oy 2020 Porin Puukaluste Oy 2021 Ficolo Oy 2022 Enersense International Oyj

Itsensä työllistäjästä

KYMMENIEN TYÖNANTAJAKSI

Lari Viinikkala päätyi työuransa alussa kummisetänsä asbestiyritykseen purkutöihin. Aivan kuten nuorena päädytään.

– Innostuin siitä sitten kuitenkin siinä määrin ja ymmärsin markkinatarpeen, että perustin kymmenen vuotta sitten Larbacon Oy:n. Ajattelin tehdä lähinnä alihankintana purkutöitä ja työllistää itseni, hän kertoo. Suunnitelma ei pitänyt alkuunkaan.

Teksti Elina Wallin Kuva Altti Papinsaari

HETI ALUKSI kävi selväksi, että töitä on niin paljon, ettei kaksi kättä riitä.

– En kerta kaikkiaan ehtinyt joka paikkaan, Viinikkala naurahtaa.

– Heti alkuun palkkasin apuväkeä, enkä sen jälkeen ole työskennellyt yksin.

Lari Viinikkala on sekoitus nallekarhua ja viikinkiä. Hänen leppoisa olemuksensa viestittää asenteesta työhön. Jos yleisesti yrittäjät jännittävät ja pohtivat pitkäänkin ensimmäisen työntekijän palkkaamista, Viinikkalalle oli täysin selvää, että työvoimaa tarvitaan.

– Tietysti se rauhoittaa, että näkymät ovat olleen hyvät. Erilaisia purkutarpeita on aina. Jos ei juuri Porissa, muissa kaupungeissa sitten ainakin. Ja tilanteet vaihtelevat.

Työntekijöiden määrä on vaihdellut vuosien saatossa projektikohtaisesti. Isoa joukkoa Viinikkala johti Venatorin tehdasalueen purkutöissä tulipalon jälkeen vuonna 2017.

Yrityksen kasvu ja myynti Larbacon eli ja voi hyvin, kunnes Viinikkala sai ostotarjouksen. Vuonna 2019 hän myi osakeyhtiönsä Purkupiha Asbestityöt Oy:lle, joka on osa Purkupiha Groupia

Purkupiha on kasvanut kuluneiden viiden vuoden aikana paljon sekä orgaanisesti, että yrityskauppojen seurauksena. Toimintaa on koko Suomen alueella. Purkupiha-konserni on johtava purku- ja kierrätyspalveluja tarjoava yhtiö Suomessa. Purkamisen ja kierrätyksen ohella rakennusmateriaalien tehokas uudelleenkäyttö on yhtiön ydinosaamista. Konsernin liikevaihto viime vuonna oli 40,7 miljoonaa euroa.

– Meillä on myös pääsy hyvin korkeisiin kohteisiin, sillä purkukoneemme yltävät 35 metriin saakka.

Kilpailusta huolimatta Viinikkalan mukaan yhteistyö kentällä on sujuvaa.

– Saadaan kaverilta vuokrata koneita ja lainataan niitä puolin ja toisin.

Asbestipurkua luvan kanssa kiertotaloutta unohtamatta Asbestia on käytetty rakennusmateriaalina hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Se tunnetaan putkieristeistä, tasoitteista, kiinnityslaasteista, maaleista, rakennuslevyistä ja monista muista rakentamisessa yleisesti käytettävistä materiaaleista, joissa tarvitaan hyvää eristävyyttä.

Ehjänä asbesti ei ole vaarallinen, mutta rikkoutuessaan se vapauttaa ilmaan asbestipölyä, mikä puolestaan kehoon joutuessaan ei sieltä koskaan

”

– Uudelleenkäyttö on purkutöissä koko ajan enemmän pinnalla. Halutaan säästää luonnonvaroja myös sitä kautta.

poistu. Tästä syystä asbestin purku on luvanvaraista ja purkutyötä tekevät suojautuvat asianmukaisesti työskennellessään.

– Asbesti toimitetaan valtuutetulle vastaanottajalle. Käytännössä meillä Porissa purkujäte toimitetaan Fortumin kierrätysterminaaliin Peittooseen.

Nykyisin ylipäätään purettavista kohteista tehdään lopulta hyvinkin tarkka seulonta kierrätettäväksi.

– Nykyään on niin, että mikäli jätettä ei kierrätä, se vasta kalliiksi tuleekin, Viinikkala selvittää.

– Meillä purut jaetaan purku- ja asbestitöihin. Lisäksi konsernilla on neljä omaa rakennuspurkujätteiden vastaanottopaikkaa.

– Ensin haitallisia aineita sisältävät materiaalit puretaan kohteesta pois. Sen jälkeen tehdään sisäpurku ja lopuksi runkopurku. Kaikki työvaiheet tehdään lajittelemalla ja eri jätejakeet toimitetaan

asianmukaiseen kierrätykseen. Usein miten betonit murskataan jo purkutyömaalla omalla murskauskalustolla ja ne ohjataan maanrakennuskäyttöön korvaamaan neitseellistä kiviainesta.

Purkupihalla on Lahdessa oma kierrätysasema.

– Asemalle otetaan vastaan omien purkutyömaiden jätteiden lisäksi muiden toimijoiden lajiteltuja rakennusjätejakeita sekä sekalaista rakennuspurkujätettä. Omalla kierrätysasemalla näistä jätteistä jalostetaan muun muassa kierrätyspolttoainetta sekä puumursketta teollisuudelle. Lajittelulinjastolla magneetit keräävät metallit jätteestä, kevyt materiaali puhalletaan pois ja niin edelleen. Jokainen materiaali saadaan eriteltyä tarpeen mukaan.

– Uudelleenkäyttö on purkutöissä koko ajan enemmän pinnalla. Halutaan säästää luonnonvaroja myös sitä kautta.

Viinikkalan mukaan korona ja sota ovat kiihdyttäneet kierrätyksen kehittymistä entisestään.

– Uutta materiaalia ei tule, joten se mitä on, pitää osata hyödyntää.

Sitten Lari Viinikkalan suupieleen nousee hymynkare.

– Meillä on varastoituna myös kokonainen kauppakeskus, hän kertoo.

– Pikkulaiva rakennettiin aikanaan väliaikaiseksi kauppakeskukseksi. Kun se nyt on purettu, voidaan se tietysti hyödyntää sellaisenaan, mutta todennäköisesti siitä tullaan käyttämään osia erilaissa kohteissa.

Kaikki purkaminen ei siis tarkoita täydellistä tuhoamista. Laki vaatii 70 prosenttia kierrätettävää jätteen määrästä. Purkupihassa se on 90 prosenttia.

Purkupiha Asbestityöt Oy:n toimitusjohtaja

Lari Viinikkala on kasvanut yrittäjäksi ensin palkkatöissä, sitten oman yrityksen ruorissa.

Oletpa aloitteleva tai kokenut yrittäjä, meiltä löydät ratkaisut yrityksesi liiketoimintaan. Haluamme tukea yrityksesi toimintaa kaikissa tilanteissa. Yrityspankkimme palvelee niin Porissa, Raumalla kuin Kankaanpäässäkin.

Meidät löydät BEPOPsta

Asiakkuusasiantuntija Ritva Sengström 010 257 0571, 044 714 1247

Asiakkuuspäällikkö Sarita Borisoff maksuliike 010 257 0321, 040 683 9402

Asiakkuusasiantuntija Ville Aaltonen elinkeinoharjoittajat 010 257 0208, 050 535 8958

Asiakkuusasiantuntija Ida Heinonen 010 257 0612, 050 476 5714

Asiakasneuvoja Matias Sallila 010 257 0111

Asiakkuusasiantuntija Jaana Mustonen sijoituspalvelut 010 257 0329, 040 537 2733

Kaikkien OP Länsi-Suomen asiantuntijoiden suorat puhelinnumerot löydät osoitteesta op.fi/lansi-suomi/soitasuoraan

Asiakkuusasiantuntija Tiina Ruohola sijoituspalvelut 010 257 0308, 040 656 9096

Asiakkuusjohtaja Minna Uusitalo 050 367 2675

Asiakkuuspäällikkö Tanja Vaitiniemi 040 646 2607

Asiakkuusjohtaja Rami Kuusijoensuu 044 714 1408

Asiakkuusjohtaja Soila Ranta 044 714 1427

Asiakkuusjohtaja Tatu Viitamäki 044 714 1404

Yrityspankinjohtaja Vesa Rosendahl 044 714 1405

Rahoitusjohtaja Kaj Rautelo OP Yrityspankki 050 072 1530

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme.

TH-Kumin renkaat ovat pyörineet

JO 50 VUOTTA

TH-Kumi Oy:n syntymätarinassa on paljon tuttuja piirteitä. Porilaisissa rengasliikkeissä työskennelleet Tarmo Lepistö ja Hannu Vahekoski tuumivat, että olisipa hienoa perustaa oma yritys. Kilpailu Porissa oli kovaa, joten kaverukset suuntasivat katseensa lähikuntiin. Kankaanpäästä löytyivätkin tyhjillään olevat alan tilat. Sinne siis, ja firman nimeen mukaan miesten etunimien ensimmäiset kirjaimet. Nyt täyteen on tullut jo 50 vuotta.

Teksti Jorma Vesterholm Kuva Altti Papinsaari

TH-KUMI TOIMI Kankaanpäässä nelisenkymmentä vuotta. Sitten piipahdus Noormarkkuun ja vuonna 2013 muutto Poriin Korjuuntielle. Tarmon poika Jouni Lepistö tuli töihin isänsä yritykseen heti yläasteen jälkeen vuonna 1980. Täyden vastuun toiminnasta hän otti reilut 20 vuotta sitten. Mukana ovat tällä hetkellä poika Mikko, kaksi vakituista sekä viisi, kuusi sesonkityöntekijää kiireisimpinä aikoina. Jounin vaimo hoitaa taloushallintoa, mutta oli aikoinaan vahvasti mukana myös kenttätöissä. – Loimme aikoinaan hyvät suhteet Porin suuntaan, kun toimitimme renkaita Kankaanpäästä ovelta ovella porilaisille asiakkaille. Silloin vaimokin istui ratin takana satoja ja taas satoja kilometrejä. Tämä helpotti siirtymistä Poriin, koska asiakaskunta oli jo valmiina. Parhaimmillaan henkilöautoasiakkaistamme yli puolet oli porilaisia, Jouni valottaa paikkakunnan muutoksen helppoutta.

RENKAITA JA VANTEITA TH-Kumi myy myös raskaalle kalustolle kuten traktoreihin ja kuormaautoihin. Lisäksi tarjolla on pienimuotoista huoltoa, lähinnä kulmien säätöä. Renkaita vaihdetaan, ja viimeisen reilun viiden vuoden aikana iso, työllistävä asia ovat olleet ilmanpainetunnistimet. Kyseessä on laite, joka renkaan venttiilin kautta kertoo ajopaneeliin paineen muutoksista.

Jounin mukaan valtavan ja alati kasvavan muutoksen ovat saaneet aikaan sähköautot.

– Sähköautojen renkaat ovat todella isoja ja painavia. Lisäksi itse autotkin painavat niin paljon, että renkaidenvaihdossa niiden nostaminen on hankalaa. Vielä me pärjäämme nykyisillä laitteilla, mutta kyllä pian on hankittava erillinen nosturi.

Rengaskokoja on lisäksi hulppea määrä aikaisempaan verrattuna. Kun joskus puhuttiin neljästä, viidestä, niin nyt kokoja on satoja. Paljon eri kokoja on saatavilla varastosta, mutta kaikkia tietenkään ei. Silloin renkaat tilataan, ja ne saadaan yleensä kahdessa päivässä. Merkeistä mukana ovat kulkeneet alusta asti Michelin sekä nykyisin myös tutut Nokia ja Goodyear. Muutoksia tapahtuu koko ajan, joten oppia tarvitaan. TH-Kumilaiset ottavatkin ahkerasti osaa Continentalin järjestämään Rengasmestari-koulutukseen.

RENGASHOTELLIEN OSALTA TH-Kumi on varsinainen edelläkävijä. Isä Tarmo perusti sellaisen heti yritystoiminnan alussa vuonna 1972.

– Alussa asiakkaita oli muutama kymmenen. Nykyisin tilat pursuavat, sillä rengassarjoja on tuollaiset 1200, ja kysyntä kasvaa koko ajan. Meillä onkin tarkoitus rakentaa omistamallemme naapuritontille lisää rengashotellitilaa. Tulevaisuutemme näyttää siis hyvältä. Tuttuja asiakkaita riittää ja

”

– Loimme aikoinaan hyvät suhteet Porin suuntaan, kun toimitimme renkaita Kankaanpäästä ovelta ovella porilaisille asiakkaille.

TH-Kumin vetäjä Jouni Lepistö tuttujen rengaspinojen äärellä.

uusia tulee lisää tasaiseen tahtiin, Jouni Lepistö iloitsee.

Menestymisen kulmakiviksi Jouni laskee ammattitaidon, asiakaslähtöisyyden ja nopeuden. Asiakkaan tulee saada palvelua mahdollisimman ripeästi. Aina se ei onnistu, mikä aiheuttaa paineita helposti stressaavalle 59-vuotiaalle Jounille. Vaimo onkin kehottanut miestään hölläämään terveyssyihin vedoten. Tätä helpottaa se, että poika Mikosta on kasvamassa asiakkaiden silmissä yrityksen ”kasvot”.

– Ei tässä nyt vielä sivuun olla siirtymässä, mutta on toki hienoa, kun voi hyvin mielin aina välillä rentoutua. Silloin minä pyöräilen, pelaan sulka-

palloa tai patikoin Lapissa. Olen aina harrastanut urheilua ja liikuntaa. Nuorempana ajoin motocrossia ja voitin jopa SM-pronssia Porin Moottorikerhon riveissä, Jouni perustelee valintojaan niin työn kuin vapaa-ajankin osalta.

Isä Tarmo oli aikoinaan rakentamassa hienoa, jo käytöstä poistettua Yyterin motocrossrataa. Ja pakkohan tässä on mainita, että Jounin kummityttö on kilpapyöräilijänä tunnettu Lotta Lepistö

ASIAKKAITA TH-KUMILLA siis riittää. Käyntiajan voisi nykyään tilata nettisivujen kautta, mutta iso osa asiakkaista edelleen soittaa tai tulee itse yritystiloihin kysymään, milloin homma hoituu. Yllättävän

usein työt voidaan tehdä saman tien – siinä taas hyvä esimerkki siitä Jounin korostamasta nopeudesta. Hänen mukaansa tämä syksy on ollut poikkeuksellinen.

– Talvirenkaiden vaihto on osunut normaalia pidemmälle aikavälille eli ruuhkia on ollut selvästi vähemmän. Toisaalta ruuhkatkin kyllä kestää, sillä yleensä joulu-, tammi- ja helmikuu ovat hiljaisempia kuukausia.

Jouni Lepistön puhelin soi tässä kohtaa. Tuttu asiakas siellä tilailee aikaa. Itse kiepsahdan autollani rengashotellia katsellen Korjuuntielle ja kohti kotia miettien, tulisinko seuraavalla kerralla vaihdattamaan renkaani tänne TH-Kumiin. Kun tuntuu sujuvan niin nopeasti.

Lähes 80 vuotta

KUKKAKAUPPAA

Laineen Kukka Porin Koivulassa huokuu joulutunnelmaa. Kukat tuoksuvat ja iloiset siskokset ottavat vastaan asiakkaitaan. Heillä on pitkä historia kukkakaupassaan, eikä tarkkaa tietoa edes ole, milloin kukkien myynti on todellisuudessa alkanut. Jatkosodan loppumetreillä tai juuri rauhan tultua.

Teksti Elina Wallin Kuva Altti Papinsaari

VUODESTA 2011 Laineen Kukkaa ovat luotsanneet siskokset Mari Ihalainen ja Hanna Ilomäki. Sitä ennen heidän vanhempansa pyörittivät kukkakauppaa vuosikymmeniä ja sitä ennen isän vanhemmat perustivat kukkamyynnin Porin Kauppatorille.

– Me emme edes tiedä, onko liike perustettu 1943 vai -44. Ensin oli kukkakioski torilla, sitten sen rinnalla myös kahvikioski, Mari aloittaa.

– Kahvikioski oli 1970-luvulle saakka.

Hanna ja Mari täydentävät toisiaan niin puheissaan kuin toiminnassaankin.

– Vaikka olemme monelta osin erilaisia, juuri tässä bisneksessä me kyllä täydennämme toisiamme, Hanna pohtii.

– Vuosien ja vuosikymmenten mittaan on ihanaa, kun tietää, että aivan kaiken, siis todellakin kaiken saa jakaa.

Vetovastuuseen yllättäen

Siskokset ovat olleet kukkakaupassa aina. Mari muistelee tehneensä kukkakauppatyötä aikanaan päätyönsä rinnallakin.

– Olin useamman vuoden pankkialalla Säästöpankissa ja Finverassa. Kun siellä päivä päättyi, siirryin kukkakauppaan, hän heläyttää.

Hanna puolestaan halusi nuorempana todistaa lähinnä itselleen kykenevänsä muuhunkin.

– Hain ja pääsin Raumalle sairaanhoitajaopin-

toihin. Viihdyin siellä muutaman viikon ja se ura oli sillä kuitattu, hän nauraa.

– Kyllä veri veti tänne.

Vuoden 2011 alku toi kuitenkin ison muutoksen. Hanna oli juuri saanut tietää odottavansa esikoistaan ja siitä oli ehditty kertoa vanhemmille.

– Isä täytti tammikuussa 67 vuotta ja tasan kuukauden kuluttua hän menehtyi saappaat jalassa. Se oli hullu vuosi, mutta siitä selvittiin, naiset pohtivat nyt. Silloin me otimme kukkakaupasta vastuun, he kertovat.

Nyt mukana on jo neljäs sukupolvi, kun Marin 20-vuotias Aleksi toimittaa kukkatilauksia.

Kukkakaupan vuosikymmenet Torikauppa jatkui pitkälle 1990-lukua äitienpäivän ruukkukukkamyynnillä, vaikka torielämä oli rajusti hiljentynyt.

– Meillä oli siinä vaiheessa sitten kukkakaupat sekä Vähäraumalla että täällä Koivulassa, Mari kertoo.

Laineen Kukka työllisti parhaimpina aikoina useamman kokopäiväisen työntekijän sisarusten ja vanhempien lisäksi, sekä pitkän, todella pitkän liudan sesonkityöntekijöitä.

– Joskus listasin heitä ja hämmästyin, miten valtavasti meillä on ollut väkeä vuosien saatossa, Hanna pohtii.

Marketmyynti on myös muuttanut kukka-

”

– Vaikka olemme monelta osin erilaisia, juuri tässä bisneksessä me kyllä täydennämme toisiamme.

Sisarukset Mari Ihalainen ja Hanna Ilomäki kertovat joulun olevan kukkien osalta hyvin perinteistä aikaa. – Syviä burgundin punaisia keventää puuteriset pastellisävyt, kuten tässäkin kimpussa hempeä beige neilikka, Ilomäki kertoo.

kauppojen asemaa

– Suuri muutos on silti se, että marketmyynnin myötä kukkia saa ostettua milloin vain. Osan asiakkaista se on tietysti vienyt, mutta ei kukkakauppaa marketmyynnillä viedä.

Mari Ihalainen pohtii kukkakauppojen keskinäistä kilpailua ja tulee siihen tulokseen, että keskustan läheisyydessä toimivat kukkakaupat ovat kaikki oman tyylisiään.

– Jotenkin ajattelen kyllä, että jokaisella on oma asiakaskuntansa ja sellainen tunnistettava tyyli, mikä vetoaa asiakkaisiin.

Myös kukkakauppiaan päivät ovat erilaisia kaikessa elämän kirjossaan.

– Ei ole kauaa, kun päivittelin itsekin, kun aamulla ensin tuli läheiset hakemaan osanottokukkia. Sen jälkeen eräs kanta-asiakkaamme tuli vauvansa kanssa

sopimaan kastekukista. Heidän jälkeensä tilattiin arkkulaite, jonka jälkeen palaveerattiin morsiamen kanssa, Mari sanoo.

– Koko elämän kirjo tiiviissä paketissa.

Loppuviikko painottuu aina surukukkien tekoon. Laineen Kukka tekee Hautaustoimisto Anja Viitalan sekä Pirtin Hautauspalvelun kaikki kukat.

Pastellia ja kestävyyttä

Laineen Kukan sisarukset ovat yhtä mieltä kukkakimppujen tyyleistä.

– Edelleen halutaan bohoa, rönsyilevää, eläväistä kimppua, Hanna aloittaa.

– Väreissä pastelliset puuterisävyt ovat haluttuja ympäri vuoden, Mari jatkaa.

– Joulukimpuissakin voi syvän punaisen amarylliksen seurana olla vaalean puuterinen neilikka. Se

on tyylikästä ja leikkisää samaan aikaan.

Kestävyys on kukkien halutuimpia kriteerejä. Toisaalta joulu pitää perinteet pinnassa.

– Joulu on kukkien suhteen hyvin perinteinen juhla. Paljon punaista ja valkoista. Vihreiden rooli on kasvanut vuosien mittaan ja kasvaa yhä.

– Nyt ehkä amarylliksistä halutaan enemmän leikkoa kuin ruukkua, Mari pohtii.

Kaikkiaan kukkakauppiaat muistuttavat joulukukkatilausten tekemistä hyvissä ajoin.

– Kun tilaus tehdään vaikka nyt, kukat voi noutaa vasta jouluna tai toimittaa kotiin. Se, että tiedämme, tilataanko 50 valkoista amaryllistä ja 100 punaista vai päinvastoin, olisi tietysti hienoa, Mari naurahtaa.

– Varsinkin, jos haluaa jouluksi jotain tiettyä kukkaa pöytään, tilaus tosiaankin kannattaa tehdä ajoissa.

OP muistuttaa asiakkaitaan

LASKUTUSMUUTOKSISTA

Kun hyvinvointialueet käynnistävät toimintansa ensi vuoden alusta, vaikuttaa se samalla monen e-lasku- ja suoramaksutoimeksiantoihin. Pankki muistuttaa, että muutos edellyttää pankkiasiakkaiden aktiivisia toimia. Tästä artikkelista selviää pähkinänkuoressa, mistä on kyse ja miten tulee toimia.

OP LÄNSI-SUOMEN asiakkuusjohtaja Soila Ranta sekä maksuliikkeen asiakkuuspäällikkö Sarita Borisoff kertovat muutoksesta pankin osalta.

– Satakunnan hyvinvointialue kilpailutti yhteistyöpankkinsa kesällä ja OP Länsi-Suomi voitti kilpailutuksen, pohjustaa Soila Ranta.

– Olemme suurella innolla mukana ja tuntuu hienolta olla osana isoa yhteiskunnallista muutosta, Sarita Borisoff sanoo.

Muutos koskee kaikkia

– Lähes kaikille meistä tulee laskuja julkisista sosiaalija terveydenhuollon palveluista. Jatkossa laskun lähettää yksi taho, Satakunnan hyvinvointialue. Koska koko toiminta on uutta, tulee käyttöön myöskin uudet tilit, joille laskut maksetaan, Ranta kertoo.

– Tämä puolestaan tarkoittaa vanhojen suoramaksutoimeksiantojen ja e-laskutilauksen päivitystä kuluttaja-asiakkailla.

Uudelta hyvinvointialueelta ensimmäiset laskut tulevat kotiin paperisina ja lasku tulee maksaa. Sen jälkeen asiakkaan tulee itse tehdä e-laskutilaus verkko-palvelussa tai olla yhteydessä omaa pankkiinsa suoramaksutoimeksiannon tekemiseksi.

- On huomattava, että suoramaksutoimeksianto tehdään omassa tilipankissa. Ei hyvinvointialueen laskutuksessa, eikä meillä, mikäli maksutili on jossain muualla kuin Länsi-Suomen Osuuspankissa, painottavat Ranta ja Borisoff yhteen ääneen.

Muutos koskee suoraan tai välillisesti kaikkia.

– Yksi toimeksianto riittää. Kun ensimmäinen lasku Satakunnan hyvinvointialueelta aikanaan tulee, riittää kun siitä tekee e-laskutilauksen tai suoramaksusopimuksen.

Yrityksille uudet laskutustiedot

OP Länsi-Suomi muistuttaa myös yrittäjiä niin lähtevien kuin saapuvienkin laskujen kanssa.

– Sama muutos koskee myös yrittäjiä, kun

hyvinvointialueelle lähtee tai saapuu laskuja, Ranta muistuttaa.

– Hyvinvointialue huolehtii uusien laskutustietojen tiedottamisesta, Ranta jatkaa.

Yrityksillekin ensimmäiset hyvinvointialueen laskut voivat tulla paperisina. Sama ohjeistus pätee silloinkin. Laskuun tulee reagoida ja tehdä asianmukaiset muutokset laskutustiedoissa, jotta jatkossa sähköiset laskut liikkuvat oikein.

Osuuspankki on valmistautunut

OP Länsi-Suomi ottaa vastaan hyvinvointialueen startin hyvin valmistautuneena.

– Koko henkilökuntamme osaa auttaa asiakkaitamme suoramaksutoimeksiantojen uusimisessa, asiantuntijat kertovat.

– Tärkeintä tietysti olisi, että asiakkaat tietäisivät oikean osoitteen, minne olla yhteydessä. Siksi haluamme tässäkin muistuttaa, että oma tilipankki auttaa maksumuutosasioissa.

Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama

Asiakkuusjohtaja Soila Ranta sekä maksuliikenteen asiakkuuspäällikkö Sarita Borisoff kertovat OP Länsi-Suomen puolesta Satakunnan hyvinvointialueen laskutusmuutoksista.

Kaffeella

Ilkka Träskelin on pitkän, hyvin pitkän linjan rakennusalan ammattilainen. Ensimmäiset parikymmentä vuotta hän toimi muun muassa Haka Rakentajat Oy:ssä ja Rakennus Vuorenpäällä. Seuraava saman mittainen jakso on kulunut Porin YH-Asunnot Oy:n toimitusjohtajana. Nyt edessä siintää eläkepäivät ensi keväänä ja on aika peilata Porin muutoksia ja YH-Asuntojen merkitystä yrityskentässä.

Teksti Elina Wallin Kuva Altti Papinsaari

TASAISIN VÄLIAJOIN Porin YH-Asunnot on ollut milloin median, milloin kuntalaisten hampaissa. Yksi näkökulma jää kuitenkin poikkeuksetta huomaamatta.

– Kyllä me itsekin oikein hyvin tiedämme, mitä meistä aika-ajoin ajatellaan, Träskelin toteaa rauhallisesti.

Se, mitä ei huomata, on YH-Asuntojen työllistävä vaikutus suoraan ja välillisesti.

Monen pienen yrityksen työllistäjä Porin YH-Asunnot omistaa noin 1200 vuokra-asuntoa, 500 opiskelija-asuntoa ja 200 senioriasuntoa. Lisäksi Seniorikotiyhdistyksen asuntoja on noin 600 YH:n isännöinnissä. Kaikkiaan YH-Asunnot isännöi 2500 asuntoa ja useita muita kiinteistöjä. Käytännössä se tarkoittaa kaikkien näiden asuntojen ja kiinteistöjen ylläpitoa, korjauksia ja huoltoja.

– Kyllä. Ja kaiken sen hoitavat porilaiset yritykset, Ilkka Träskelin aloittaa.

– Meillä on kolmen vuoden välein kilpailutus jokaiselle osa-alueelle. Näitä ovat esimerkiksi huoneistojen LVIS- ja rakennustyöremontit, korjaukset ja erilaiset kiinteistön huoltotyöt. Jokaiseen osa-alueeseen vali-

taan neljästä viiteen sopimusyritystä.

– Nämä yritykset ovat poikkeuksetta paikallisia. Ihan jo siksikin, että haluamme sen olevan niin. Toiseksi se, että huolto- tai muuta apua tarvitaan yleensä heti tai mahdollisimman pian. Ei mistään muualta voida lähteä korjauksia tekemään. Paikallisuus lisää ketteryyttä, Träskelin avaa valintaperusteita.

– Näissä kolmen vuoden sopimuksissa on mukana aina vuoden lisäoptio, mikä yleensä käytetään. Tiedostamme, että se on varmasti tärkeä sopimus myös yritykselle itselleen. Yhtä kaikki se rauhoittaa meitä, kun työt hoituvat.

Tällä hetkellä YH-Asunnoilla ei ole suunnitteilla rakennuttaa uutta kerrostaloa. Joitain vuosia sitten taloja on noussut.

– Silloinkin pääosin rakennustöitä on tehnyt porilaiset yritykset. Ja tällöin jälleen isommat käyttävät pienempiä yrityksiä alihankkijoina, joten työllistäminen kertautuu.

Uuden sukupolven uudet ajatukset

– Ei ole kyseessä pelkästään Porissa tapahtunut muutos, vaan laajempi, kaupunkeihin liittyvä, Träskelin aloittaa.

– Seniorit haluavat helpomman asumisen piiriin, myyvät omakotitalonsa taajamasta ja muuttavat keskustan kerrostaloihin. Joko tavalliseen tai senioritaloon.

Tämä onkin ollut hyvin nähtävissä ainakin kymmenisen vuotta. Uudempaa ajattelua edustaa nuorempi sukupolvi, joka ei ole kiinni paikassa.

– Korona vauhditti työelämän murrosta. Ei ole enää varsinaista merkitystä sillä, missä työtä fyysisesti tehdään. Se johtaa tietysti siihen, että voidaan asua missä tahansa.

– Jos korona siivitti etätöitä, korkojen nousu siivittää suoraan vuokra-asumisen etuja. Ei haluta ottaa isoja lainoja kasvavilla koroilla. Halutaan ensin hiukan katsella, mihin tilanteet muuttuvat. Jos ajatellaan vaikka Poriin muuttavia, on keskusta-alueen kerrostalohuoneisto hyvä vaihtoehto tutustua ensin kaupunkiin ja sen kaupunginosiin ja tehdä vasta sitten valinta omasta alueesta.

– Edelleen tullaan siihen, että nuorelle sukupolvelle ylipäätään omistaminen ei ole enää sellainen status kuin meille vanhemmille on ollut. Kaikki tämä vaikuttaa valintoihin, eikä ainakaan vähennä vuokraasumisen suosiota, Träskelin pohtii.

YH-Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Träskelin eläköityy ensi keväänä. – Olen ollut rakennusalalla koko työurani, nelisenkymmentä vuotta. Sinä aikana on tapahtunut kaupunkikeskustoissa samankaltaisia muutoksia, eikä Pori ole jäänyt niissä osattomaksi, hän pohtii.

– Joskin tällä hetkellä ei uuden rakentaminen ole tarpeen. Asuntoja on paljon ja niitä on myös vapaana. Ei ehkä heti juuri siinä talossa tai se huoneisto, jota havittelee, mutta asunnotta ei jää.

Muutokset

kaupunkikuvassa Samoihin aikoihin, kun Ilkka Träskelin valittiin 2000-luvun alkupuolella YH-Asuntojen toimitusjohtajaksi, Porin yliopistokeskus aloitti toimintaansa.

– Sitä ennen Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja diplomi-insinööriopiskelijat tarvitsivat opiskelijabokseja. 2000-luvulla on opiskelija-asuntojen tarve noussut ja se on muuttanut kaupunkikuvaakin.

Siihen aikaan esimerkiksi koko Hankkijan alue on syntynyt.

– Toisaalta samaan aikaan on kasvanut senioriasuntojen tarve. Molemmat ovat kasvattaneet uudistuotannonkin tarvetta.

Kaupungin ja yritysten yhteisellä asialla Porin YH-Asunnot on kaupungin omistama yhtiö, jonka tarkoituksena on tuottaa kohtuuhintaisia ja hyvätasoisia koteja Porin alueelle.

– Sosiaalista asumistarvetta on täällä niin kuin muuallakin. Emme kuitenkaan ole halunneet tehdä sosiaalisia asumisyksiköitä. Kaikki, jotka asuvat järjestyssääntöjen mukaan ja maksavat vuokransa jollain aikavälillä, saavat asunnon meiltä tai yksityisiltä vuokramarkkinoilta, se on selvää.

Myös YH-Asuntojen asiakas eli asukas voi hyvällä syyllä ajatella olevansa osa yhteiskunnan työllistämistä. Ylläpitäähän juuri niitä koteja YH-Asuntojen välityksellä moni porilainen yritys.

Yrittäjä, päivitä tietosi WattiVahtiin ja varmista sähkökatkoviestin tulo

Pori Energia Sähköverkot Oy muistuttaa yrittäjiä päivittämään oikeat yhteystiedot WattiVahtiin. Sähkösopimusasiakas rekisteröityy WattiVahtiin käyttöpaikkatunnuksella, joka löytyy laskulta. Varsinkin kiinteistöt, joissa sähkösopimus on ollut vuosia tai vuosikymmeniä, saattaa sopimuksen yhteystiedot olla vanhentuneita. Nyt on oikea hetki laittaa tiedot kuntoon.

WATTIVAHTI on Pori Energia Sähköverkot Oy:n nettipalvelu. Asiakas, jolla on sähkösopimus jakeluverkon alueella olevaan käyttöpaikkaan, voi rekisteröityä palvelun käyttäjäksi. Sähkösopimus on kiinteistössä toimivalla yrittäjällä. Huomioi siis tämä, oletpa sitten toimitiloissa vuokralla tai yrityksesi toimii omassa kiinteistössäsi. Palvelusta näkee muun muassa sähkönkäyttöpaikan kulutustiedot. Sitä kautta on helppo tarkistaa ja päivittää yhteystiedot, kuten puhelinnumero ja sähköpostiosoite.

1. Määräaikainen sähkösopimus

Mikäli yritykselläsi on kahden vuoden määräaikainen sähkösopimus, on todennäköistä, että tietosi ovat ajan tasalla. Sähköyhtiöillä on käytössä yhteinen datahub, jolloin tieto päivittyy sopimusta uusittaessa. Jos henkilöstömuutoksia on tullut sähkösopimuskauden aikana niin, että kiinteistövastaavan

puhelinnumero on vaihtunut, tarkista tiedot: www.wattivahti.fi à Omat tiedot

Tarkista myös kohdasta Häiriöviestipalvelu, että viestipalvelu on käytössä.

2. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus Mikäli yritykselläsi on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, on hyvin todennäköistä, että vanhassa sähkösopimuksessa on vanhentuneita tietoja. Tarkista tiedot ensi tilassa: www.wattivahti.fi à Omat tiedot Tarkista myös kohdasta Häiriöviestipalvelu, että viestipalvelu on käytössä.

Sama ohjeistus pätee kuluttaja-asiakkaisiin Kantaverkkoyhtiö Fingrid määrittää mahdollisia valtakunnallisia, suunniteltuja sähkökatkoksia talven aikana. Niistä tiedotetaan asiakkaita tekstiviesteillä.

Viestintä kuormittuu kuitenkin suuresta viestimäärästä johtuen, jolloin viestien perilletulo ei ole taattu. Siksi suositellaan omaa vastuunkantoa tarkkailla tiedotuksia ja uutisia. Suunniteltujen sähkökatkosten kesto on noin kaksi tuntia kerrallaan. Tällöin kaikki sähkö katkeaa. Tämä tarkoittaa myös hissejä, vesijohtoverkostoa ja kaukolämpöä. Yritysten on syytä varautua etukäteen, mikäli omassa toiminnassa on kriittisiä kohteita. Kaukolämpöverkossa olevia kiinteistöjä ei suositella käyttämään vettä sähkökatkon aikana, sillä lämminvesijakelun säätimet eivät toimi ja vesi saattaa olla noin 90 asteista.

Lisätietoja suunnitelluista sähkökatkoista löytyy osoitteesta ja sivustolta voi myös lähettää kysymyksiä Pori Energia Sähköverkkoihin. https://www.porienergia.fi/sahkoverkot/ sahkokatkot/sahkopulainfosivu

Teksti Elina Wallin | Kuva Anssi Valkama

Mikään ei tuo yhtä suurta mielihyvää kuin luoda ja toteuttaa jotain ainutlaatuista.

Vuoden Kultaseppä Esko Lindroos 2006

Vuoden Kaunein Sormus 2012

Vuoden Kaunein Sormus 2016

Vuoden Kultaseppä Olli Lindroos 2021

Golfstation tuo

huippuviheriöt virtuaalisesti pelattaviksi

Miltä tuntuisi pelata golfia samoilla kentillä, joissa maailman huippuammattilaiset kilpailevat? Sinulla olisi mahdollisuus kiepauttaa kierros Yhdysvalloissa Eaglewood GC:n viheriöillä. Voisit läväyttää lähestymislyöntejä Marco Simone Golf and Country Clubilla Italiassa. Tai putata palloa yhdellä maailman vanhimmista kentistä, St Andfews Links Old Coursella Skotlannissa. Tämähän onnistuu Porissa osoitteessa Itsenäisyydenkatu 42, virtuaalisesti. Paikan nimi on Golfstation.

Valkama

GOLFSTATION ALOITTI toimintansa reilu vuosi sitten. Paikkaa vetää vajaa nelikymppinen Hannu Repo. Mies on itse harrastanut lajia viitisentoista vuotta. Virtuaaligolf alkoi todella kiinnostaa, kun hän muutti perheensä kanssa Poriin pari vuotta sitten. Hannu kävi siviilityönsä, sairaanhoitajan ajan sallimissa rajoissa iskemässä golfpalloa screenin Kalaforniassa.

– Huomasin , että virtuaaligolfin ja viheriöpelaamisen yhdistämisen myötä taitoni alkoivat kehittyä. Ajatus oman yrityksen perustamisesta kasvoi. Halusin tarjota samoja onnistumisen tunteita myös muille, Hannu selittää innostustaan.

Soitellen sotaan Hannu ei lähtenyt. Mies suoritti etäopiskeluna yrittäjäkoulutuksen starttivalmennuksen kautta. Pitkän seulonnan jälkeen paikka löytyi, ja Golfstation oli syntynyt.

Virtuaaligolf on vaivatonta Toimitiloissa on itse pelihuone. Se sisältää lyöntipaikan. Kaiken toiminnan ydin on Trackman golftutka. Idean takana ovat tanskalaiset veljekset. He halusivat maanmiehensä, tutkainsinöörin, joka seurasi ohjuksia ja luoteja doppler-tutkalla selvittävän,

voisiko laite seurata myös golfpalloa. Kyllähän se pystyi. Trackman osoittaa pallon kulun viheriöllä. Samalla se kerää dataa, jonka pelaaja saa puhelimeensa. Näin selviää esimerkiksi menevätkö lyönnit sivuun tiettyyn suuntaan, lyöntien kulmat, nopeudet ja pituudet. Nämä tiedot auttavat osaltaan parantamaan peliä.

– Virtuaaligolfia käyttävät myös alan ammattilaiset. Se on oiva tapa valmistautua tulevaan viheriökauteen eli molemmat ”lajit” tukevat hienosti toisiaan. Virtuaalipelaajien sesonki näyttäisi alkavan marraskuussa ja kestävän ulkokenttien avautumiseen. Toki pelaajia riittää ympäri vuoden, mutta pakko on myöntää, että kesällä varattiin vain yksittäisiä hajavuoroja, Hannu kertoo ensimmäisen vuoden kokemuksistaan.

Pelaaminen on helppo rakentaa oman aikataulunsa mukaan, sillä paikan päälle voi tulla aamuviiden ja puolenyön välisenä aikana. Kerran kävi niin, että kaksi kaverusta oli varannut aamun ensimmäisen vuoron. He tulivat paikalle hieman etuajassa, jolloin hälytys pamahti päälle – myös Hannun puhelimessa. Pojat pahoittelivat tapahtunutta, vartijat kävivät tarkistamassa tilanteen, ja peli saattoi alkaa.

Teksti Jorma Vesterholm Kuva Anssi

Hannu Repo näyttää lyömisen mallia perustamassaan virtuaaligolfyrityksessä.

Pelitilan lisäksi Golfstationissa on toinenkin tila, jossa on jääkaappi. Siellä voi säilyttää purtavaa ja juomia, sillä golfatessa voi helposti alkaa hiukoa.

Pelaajat itsenäisiä – Hannu ohjaa ja valvoo

Golfstation on niin sanottu miehittämätön pelipaikka eli sinne tullaan ja sieltä poistutaan omatoimisesti. Peliaika varataan netistä. Samalla se maksetaan ja saadaan koodi, jolla pääsee ovesta sisään. Pelitilassa on kamera, jonka avulla Hannu Repo voi seurata tilan tapahtumia ja antaa tarvittaessa ohjeita. Joskus, kun kyseessä on uusi pelaaja, Hannu voi tulla paikan päällekin kertomaan asioista tarkemmin. Usein pelaajia on kaksi, joista toinen on kokeneempi ja pystyy auttamaan kaverinsa alkuun. Hannulle on jo selvinnyt paljon tilan käyttötottumuksista.

– Suosituimmat vuorot sijoittuvat arkisin kello 16:n ja 21:n väliseen aikaan. Viikonloppuisin käy paljon ryhmiä pitkin päivää. Radan pelaaminen kestää noin tunnin pelaajaa kohti eli mitä useampi pelaaja, sitä pitempi aika. Jo nyt varauslistoilla näkyy henkilöitä ja ryhmiä, jotka käyvät golfaamassa usein. Pelimaksut tunnilta alkavat 15:sta eurosta. Ryhmähinnat ovat sitten taas erikseen. Kentissä riittää valinnan varaa. Niitä on kaikkiaan noin 130, tällä hetkellä kaikki ulkomaan viheriöitä.

Pelitilassa vallitsevat omat, hyvin ymmärrettävät sääntönsä, joita on noudatettu moitteettomasti. Pelialueelle ei tulla ulkokengissä, eväitä ja juomia ei nautita lyöntipaikalla, ja yleistä siisteyttä tietysti noudatetaan. Kameraseurannan lisäksi Hannu käy aina tasaisin väliajoin myös paikan päällä varmistamassa, että kaikki on hyvin. Tarjolla ovat myös mailat ja pallot. Palloista on pidettävä erityisen hyvää huolta, sillä jos ne rikkoontuvat tai likaantuvat pahasti, voi niistä tulla vaurioita peliscreeniin.

Golf ei katoa

Golfstationin omistaja Hannu Repo katsoo onnistuneensa yhdistämään hyvin siviilityön sairaanhoitajana sekä yrittäjyyden ja perheen, johon vaimon lisäksi kuuluu kaksi alle kouluikäistä poikaa. Hannun vaimo toimii tällä hetkellä lääkärinä Porissa.

Jossain vaiheessa edessä on erikoistuminen, joten silloin saattaa olla edessä muutto toiselle paikkakunnalle. Tähän Ylöjärvellä syntynyt Hannu on jo tottunut.

– Muutettuani ensin Tampereelle ovat vaimon opiskelu ja työ tuoneet meidät Turun kautta tänne Poriin. Sairaanhoitajia tarvitaan tällä hetkellä paljon, ja vapaita paikkoja löytyy. Yleensä työpaikan saa pelkällä puhelinsoitolla tai käymällä sairaalassa paikan päällä. Yksi asia on kuitenkin varma. Golfia ja virtuaaligolfia tulen pelaamaan myös jatkossa.

Talouden ja kirjanpidon ammattilaiset palveluksessasi

Perinteinen ja ihmisläheinen tilitoimisto

Perinteinen ja ihmisläheinen tilitoimisto

Perinteinen ja ihmisläheinen tilitoimisto

Koo-Tilit Katja Nordström Tommilantie 2, 28400 ULVILA 041-3131 005 katja@kootilit.fi www.kootilit.fi

Koo-Tilit Katja Nordström Tommilantie 2, 28400 ULVILA 041-3131 005 katja@kootilit.fi www.kootilit.fi

Koo-Tilit Katja Nordström Tommilantie 2, 28400 ULVILA 041-3131 005 katja@kootilit.fi www.kootilit.fi

Koo-Tilit Katja Nordström Tommilantie 2, 28400 ULVILA 041-3131 005 katja@kootilit.fi www.kootilit.fi

Kirjaimellisesti Kiva!

Perinteinen ja ihmisläheinen tilitoimisto Nykyaikaiset web-sivut

Kirjaimellisesti Kiva!

Nykyaikaiset web-sivut suunnittelusta toteutukseen

Kirjaimellisesti Kiva!

Kirjaimellisesti Kiva!

Nykyaikaiset web-sivut suunnittelusta toteutukseen

Nykyaikaiset web-sivut suunnittelusta toteutukseen

YKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja isännöintipalvelua Valtakatu 6, 3. krs. Pori puh. (02) 630 8500 www.balanssi.name | |

YKSILÖLLISTÄ tilitoimisto- ja isännöintipalvelua Valtakatu 6, 3. krs. PORI puh (02) 630 8500

www. balanssi. name

Oomi selkiyttääsähköinfoa sinulle

Oomi selkiyttääsähköinfoa sinulle

Miksi sähkön hinnat nousevat? Miten sähkön hinta muodostuu? Miten voin säästää sähköä?

Miksi sähkön hinnat nousevat? Miten sähkön hinta muodostuu? Miten voin säästää sähköä?

Poikkeuksellinen sähkömarkkinatilanne aiheuttaa monia kysymyksiä ja sähköön liittyvät termit eivät ehkä ole tuttuja.

Poikkeuksellinen sähkömarkkinatilanne aiheuttaa monia kysymyksiä ja sähköön liittyvät termit eivät ehkä ole tuttuja.

Löydät sähkömarkkinoiden toimintaan, energiansäästöön ja sähkön hintaan liittyviä ajankohtaisia sisältöjä  oomi.fi/sahkoinfo.

Löydät sähkömarkkinoiden toimintaan, energiansäästöön ja sähkön hintaan liittyviä ajankohtaisia sisältöjä  oomi.fi/sahkoinfo.

Katso vinkit: oomi.fi/sahkoinfo

Katso vinkit: oomi.fi/sahkoinfo