Ponsse News 2/2019, FI

SUOMI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2019

PONSSE NEWS MIKKELIN UUSI HUOLTOPALVELUKESKUS

LAATUA JO 30 VUOTTA

HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ

SYNNE HENRIKSEN

LUOTTAA ITSEENSÄ JA PONSSEEN

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen TOIMITUS & SISÄLTÖ

4

Ponsse Oyj ISSN 2489-9488 (painettu) ISSN 2489-9496 (verkkojulkaisu) TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Luova Työmaa KANSIKUVA

Ponsse Oyj KUVITUS (PONSSE KIDS)

Henna Ryynänen PAINO

Painotalo Seiska

4 HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ 10 PONSSE COBRA

Tekniikkaa pintaa syvemmältä 14 TUOTEMUUTOKSIA 16 VARAOSIA SUOMESTA MAAILMALLE 18 PONSSE-METSÄKONETARVIKKEET

Suodatinpaketit

PAPERI

GPrint OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Palautteet, tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com.

Lehti on maksuton.

SEURAA PONSSEA:

2

30

24 19 PONSSELAINEN

Ponsse North America Inc:n huoltopäällikkö Jerry Koski 20 P ONSSE MOMENT 22 P ONSSE-HUOLTOPALVELUT

Mikkelin uudet toimitilat 24 N AISIA METSÄKONEALALLA

Synne Henriksen ja Therese Pripp

TERVEISET VIEREMÄLTÄ

32 30 Y MPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIÄ RATKAISUJA TUOTANNOSSA 32 PIETARIN KOULUTUSKESKUS 34 SAVOTTAUUTISET 41 PONSSE KIDS 42 P ONSSE COLLECTION

Valmistuvat koneet liikkuvat kokoonpanolinjalla vihivaunuilla.

Ilmastomuutoksen, metsäpalojen ja kuoriaistuhojen kautta katseet ovat suuntautuneet metsään kaikkialla maailmassa. Kun kulutustottumuksia suunnataan ympäristön kannalta kestävämpien materiaalien käyttöön, tapamme käyttää ja korjata puuta on oltava keskustelun ytimessä myös jatkossa. Kun uusiutuvat materiaalit syrjäyttävät muovia, puuta ja metsäkoneita tarvitaan enenevässä määrin. Konevalmistajan vastuulla on huolehtia siitä, että arvokas raaka-aine on mahdollista käyttää tarkasti, korjuu ei tarpeettomasti vahingoita ympäristöä ja koneiden käyttö ja tuotanto jättävät mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen. Jotta puuta voidaan istuttaa uudelleen ja kiertokulku jatkuu.

Ympäristöasiat eivät ole Ponssella muotiilmiö vaan ne ovat ohjanneet jo kauan päivittäistä tuotteiden ja toiminnan kehitystyötä.

Ponssen toimintaa ohjaavana missiona on ”menestyä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa kestävän kehityksen mukaisilla innovatiivisilla puunkorjuuratkaisuilla”. Tätä ajatusta tukee myös toimialamme tavaralajimenetelmän (CTL, cut-to-lenght) puunkorjuuratkaisujen valmistajana. Metsässä valmiiksi eri tavaralajeihin katkottuun puutavaraan perustuva puunkorjuu on tunnetusti tehokkain tapa korjata puuta ympäristöystävällisesti ja mahdollistaa tuottavan korjuun myös harvennuksilla.

Metsäkoneiden kehitykseen ovat koko historiamme ajan antaneet rajusti vauhtia toimialan omat vaatimukset ja valmistajien kova kilpailu. Tuotekehityksen työpöydälle putoavat yhtä lailla asiakkaiden vaatimukset koneiden alhaisista polttoaineja huoltokustannuksista sekä korkeasta käytettävyydestä ja tuottavuudesta, metsäyhtiöiden toiveet koneen tuottaman tiedon hyödyntämisestä, metsänomistajien vaatimukset vähäisistä maastovaurioista sekä kuljettajien toiveet ergonomisesta työympäristöstä. Unohtamatta sitä, että lainsäädäntö määrittelee moottoreiden päästötason ja rakenteiden turvallisuuden. Ympäristönäkökohdat ovat olleet keskiössä ei vain ympäristön itsensä vuoksi vaan myös asiakkaiden tarpeesta.

Tehtaamme on aina sijainnut keskellä elinvoimaista pikkukylää ja yritys on sitä kautta aina ollut aidosti osa ympäröivää yhteisöä. Tehdas asutuksen keskellä ei saa saastuttaa lähiseutua ja työntekijöiden turvallisuudella on perheyhtiössä vahva painoarvo. Moni vahvuutemme juontaa juurensa yhtiön perusarvoihin, mutta sukupolvien vaihtuessa niin metsäkoneen ohjaamossa kuin valmistuksessakin, tapahtuu myös uutta kehitystä. Vieremällä on todellinen tahtotila olla kestävän puunkorjuun edelläkävijä ja olla vastuullisesti mukana kestävässä metsätaloudessa.

Juho Nummela Toimitusjohtaja

3

REPORTAASI / HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ

HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ – näkymät ja haasteet KIRJOITTAJAT:

Olga Grigorjeva Pietarin metsätalous-teknisen yliopiston metsätalouden laitoksen dosentti Igor Grigorjev tekniikan tohtori, Jakutskin valtiollisen maatalousakatemian metsäteknologian laitoksen professori

H

istoriallisissa lähteissä on merkintöjä harvennushakkuiden kaltaisista toimenpiteistä jo Moskovan ja Kiovan ruhtinaskuntien syntyajoilta 1000–1200-luvuilta.

Sittemmin hakkuutoiminta kehittyi Tulan alueella, jossa lehtimetsää kaadettiin suojaamaan Moskovan ruhtinaskuntaa tataarien hyökkäyksiltä. Vuonna 1804 Venäjän vanhimman metsänhoito-oppaan kirjoittaja

4

Zjablovski erotteli kolme korjuutapaa: taimikon harvennus, aukkohakkuu ja perkaus.

Neuvostoaikana valtion tukemat harvennushakkuut nähtiin laadukkaan puuston kasvatuksen perustoimenpiteenä. Useat metsäinstituutit eri puolilla maata tekivät koehakkuita istutetuilla metsäpalstoilla, joissa tutkittiin puuston reagointia harvennukseen. Neuvostoliiton hajottua valtion tuki lopetettiin, eikä mittavia hakkuu-

kokeita saatu koskaan päätökseen.

Harvennushakkuiden määrä Venäjällä romahti. Lehtipuut valtasivat alaa havupuilta ja hakkuuaukeille kasvoi risukkoa laskien merkittävästi metsien kaupallista arvoa. Tilanteeseen vaikutti pitkälle Venäjän metsälainsäädännön puutteellisuus. Venäjän federaation metsälaista on julkaistu yli neljäkymmentä laitosta ja viime vuoden alussa astuivat voimaan uudistetut metsänhoitosäännöt. Tilanne ei kuitenkaan

Metsäntutkimus sai Venäjällä alkunsa Pietari Suuren aikana 1600-luvun lopulla, jolloin maassa tarvittiin runsaasti puuta sotalaivaston, kaupunkien ja linnoitusten rakennusaineeksi.

Maan metsävarojen turvaamiseksi keisari kutsui Venäjälle alan asiantuntijoita Saksasta, sillä maan metsäosaamista pidettiin maailman johtavana. Oppi sai nopeasti jalansijaa.

Tänään Venäjän metsänhoito kehittyy vähintäänkin yhtä suurella vauhdilla kuin Pietari Suuren aikoihin. Tavaralajimenetelmään perustuva puunkorjuu on reilussa kymmenessä vuodessa kasvanut nopeasti ja kiinnostus harvennushakkuisiin osana metsänhoitoa on lisääntynyt.

ole merkittävästi parantunut.

Haasteiden taustalla on pitkälle se, ettei Venäjän metsälainsäädäntö osoita metsille pitkäaikaista omistajaa, jonka kannattaisi tehdä metsänhoitoon kauaskantoisia sijoituksia. Venäjän metsissä tavallisimpia puulajeja ovat havupuut, joiden kiertoaika on yli sata vuotta. Pisin mahdollinen metsäalueiden vuokra-aika on kuitenkin 49 vuotta, eivätkä yritykset ulota suunnitelmiaan tätä pidemmälle.

HARVENNUSHAKKUITA TUTKITAAN

Harvennushakkuita on Venäjällä pitkään pidetty tappiollisena toimintana.

Harvennusten kannattamattomuus ja epäselvät talousnäkymät ovat johtaneet siihen, että metsäteollisuuden toimijat ovat minimoineet niiden määrän.

Lisäksi harvennushakkuut on perinteisesti tehty manuaalisesti ja viime vuosina metsureista on ollut huomattava pula.

Suomessa yli 40 prosenttia puutava-

rasta on peräisin harvennushakkuilta, mutta Venäjällä vastaava osuus on mitättömän pieni. Venäjän lakien mukaan puunkorjuuyritykset ovat vastuussa vuokrattavien metsäalueiden suojelusta ja hoidosta. Harvennushakkuissa syntyvän lehtipuutavaran ja havupuiden kuiduksi käytettävien puunosien myynnistä koituu yrityksille taloudellista tappiota.

Venäjän virallisissa metsänhoidon säännöissä eritellään seuraavat har-

5

REPORTAASI / HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ

Harvennushakkuutavat

Metsikön ikä vuosina (Venäjän Euroopan puoleinen osa)

havupuut ja kovat puulajit hakkuuiässä

muut puulajit hakkuuiässä

yli 100 vuotta

alle 100 vuotta

yli 60 vuotta

50–60 vuotta

alle 50 vuotta

Perkausharvennus

enintään 10v

enintään 10v

enintään 10

enintään 10

enintään 5

Taimikon harvennus

11–20

11–20

11–20

11–20

6–10

Laatuharvennus (ensiharvennus)

21–60

21–40

21–40

21–30

11–20

Kunnostushakkuu (2. harvennus)

yli 60

yli 40

yli 40

yli 30

yli 20

vennusmuodot: perkaus, taimikon ja laatuharvennus, kunnostus-, ylispuu-, uudistus-, ylläpito-, rekonstruointi- ja erikoishakkuu sekä yksittäisten puiden kaato.

Venäjän Euroopan puoleisessa osassa kuusi- ja mäntytaimikon katsotaan muuttuvan metsäksi noin 10 vuoden iässä. Lehtipuulajeilla vastaava ikä on 5–6 vuotta. Ensimmäisissä harvennuksissa on kyse taimikon harvennuksesta, joka tehdään usein tilanteessa,

Ponsse kouluttaa Venäjällä metsäkoneen kuljettajia ja työnjohtajia tavaralajimenetelmän tehokkaaseen käyttöön erilaisissa hakkuissa, kuten harvennuksilla. Koulutus koostuu sekä teoria- että käytännön harjoituksista.

6

jossa pehmeät lehtipuulajit pyrkivät valtaamaan alaa havupuilta.

Laatuharvennus tehdään nuoressa kasvatusmetsässä intensiivisen kasvuvaiheen aikana valiten terveimmät ja rakenteeltaan parhaat hallitsevan lajin yksilöt. Tämä on kuitenkin paljon työtä vaativa toimenpide. Lisäksi sen taloudellinen kannattavuus on heikko, koska sen yhteydessä ei saada sellaista puutavaraa, jolle Venäjällä olisi kysyntää.

Tämän vuoksi sitä käytetään harvoin.

Kunnostushakkuu parantaa tulevan puuston laatua ja vähentää metsänhoitoon tarvittavaa aikaa. Kunnostushakkuu kannattaa kuitenkin tehdä vain siinä tapauksessa, että sitä ennen on tehty laatuharvennus. Tässä vaiheessa puiden kasvu hidastuu, ja voimakas, myöhäinen hakkuu voi heikentää kasvua ja pienentää kypsyyshakkuuiässä saatavaa tuottoa. Hakkuu voi myös väärällä kalustolla tai työtavoilla tehtynä vahingoittaa jäljelle jääviä puita.

Vuonna 2018 Permissä käynnistettiin yhteishanke, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön tehokkaita puunhankinnan käytäntöjä. Hankkeen alussa järjestettiin puolen vuoden koulutusjakso, jonka aikana OOO Ponssen kouluttajat opettivat metsäkoneenkuljettajia työmaalla tai VR-ominaisuuksin varustetulla simulaattorilla.

OOO PONSSE mukana puunkorjuun kehitystyössä

P

onssen Venäjän tytäryhtiö OOO Ponsse tukee aktiivisesti venäläisiä asiakkaitaan kansainvälisesti toimiviksi osoittautuneiden harvennusmenetelmien käyttöönotossa. Yhtiö tarjoaa konsultointitukea ja kouluttaa metsäkoneenkuljettajia, työnjohtajia ja johtajia tavaralajimenetelmän tehokkaaseen käyttöön erilaisissa hakkuissa. Koulutustarjontaan kuuluu muun muassa metsätyönjohtajille suunnattuja koulutuksia, joissa opitaan tarkastelemaan tuotetun puutavaran laatuun vaikuttavia syitä ja muita taustatekijöitä – luodaan hakkuulohkoja, hintalistoja ja raportteja, opetellaan kalibrointia ja puutavaran laadunseurantaa. Koulutus jatkuu metsäkoneen ominaisuuksiin ja korjuutapoihin tutustumalla ja perehtymällä puutavaran varastointiin.

Asiakkaat ovat onnistuneet parantamaan tuottavuuttaan.

OOO Ponssen venäläisillä asiakkailla on suuria harvennushankkeita vaihtelevissa olosuhteissa Irkutskissa, Permissä ja Komin tasavallassa sekä Karjalan alueella. Ponssen kouluttajien tuen ansiosta asiakkaat ovat onnistuneet parantamaan tuottavuuttaan ja vähentämään energiankulutusta välttämättömissä metsänhoitotoimenpiteissä. Esimerkiksi Irkutskissa toteutetussa harvennushakkuuhankkeessa koneiden tuottavuus nousi kahdessa kuukaudessa kymmenestä neljääntoista kuutiometriin tunnissa, ja samaan aikaan polttoaineen kulutus laski 15:stä 14,2 litraan tunnissa.

7

REPORTAASI / HARVENNUSHAKKUUT VENÄJÄLLÄ

OOO Ponsse on Venäjän johtavia nykyaikaisten metsäkoneiden toimittajia. Lisäksi yhtiö tarjoaa asiakkailleen korkeatasoista huoltoa, apua puunkorjuuyritysten henkilöstön perehdytykseen ja tukea maailmanlaajuisesti hyviksi havaittujen ja tehokkaiden toimintojen käyttöönottoon. Uskomme, että pohjoismaista teknologiaa hyödyntävän koneellisen harvennushakkuun yleistyminen kasvattaa PONSSE-metsäkoneiden markkinoita Venäjällä. Potentiaalia näemme kevyen kapasiteetin kuormatraktoreilla, kuten Wisent- ja Elk-malleilla, joita ei tällä hetkellä juuri käytetä Venäjällä.

Igor Grigorjev, tekniikan tohtori, Jakutskin valtiollisen maatalousakatemian metsäteknologian laitoksen professori

Harvennushakkuita kuten päätehakkuitakin tekeviltä metsäkoneilta edellytetään hyvää tuottavuutta ja kuljettajaergonomiaa, alhaisia käyttökustannuksia, ympäristöystävällisyyttä ja soveltuvuutta vaihteleviin korjuuolosuhteisiin.

Myös nosturin ulottuman pitäisi olla mahdollisimman suuri. Suomessa suosituimmat harvennushakkuissa käytettävät konemallit ovat PONSSE Beaver joukkokäsittelytoiminnolla varustetulla H5- tai H6-harvesteripäällä, PONSSE Fox H6-harvesteripäällä, 13-tonnin PONSSE Elk ja 12-tonnin Wisent. Venäjällä kuormatraktoreilta kaivataan suurempaa kapasiteettia, minkä vuoksi suosituimpia ovat perinteisesti olleet 14-tonniset ja sitä suuremman kapasiteetin koneet.

Erittäin hyvän vaikutelman soveltuvuudestaan venäläisille harvennushakkuutyömaille on antanut myös PONSSE Scorpion King -harvesteri yhdessä PONSSE Buffalo -kuormatraktorin kanssa. Scorpion Kingin ainutlaatuinen tasapainotus auttaa kuljettajaa pysymään vireänä pidempään ja välttämään virheitä. Näin ollen tuottavuus kohenee ja jäljelle jäävälle puustolle aiheutuvat vahingot vähenevät.

Dobrjankassa toteutettiin harvennushakkuuhanke, jonka

8

puitteissa järjestettiin Permin metsänkäytön ajankohtaisia kysymyksiä käsitellyt konferenssi. Tapahtuman tehtävänä oli esitellä ja vertailla käytössä olevia harvennushakkuutapoja.

Tehokkaiden harvennushakkuiden edellytyksiksi todettiin: • Oikeiden koneiden valinta (esim. Scorpion King).

• Työntekijöiden hyvä perehdytys.

• Alhaisen polttoaineen kulutuksen ja ammattitaitoisten kuljettajien ansiosta harvennustyömailla voidaan saavuttaa yhtä hyviä tunnuslukuja kuin päätehakkuissa.

• Tehokkuutta voidaan parantaa nykyaikaisilla tietojärjestelmillä, joiden avulla voidaan seurata kuljettajan työtä ja tehdä tarvittavia muutoksia työmaaolosuhteet huomioiden.

Hankkeessa törmättiin myös Venäjän metsätoimialalle tyypillisiin ongelmiin: • Metsiköiden arviointitiedot eivät aina vastaa todellisuutta, sillä arviointiin käytetään yleisimmin kameralaitteistoja.

• Aiemmat harvennushakkuut on toteutettu puutteellisesti tai ei lainkaan.

Viime vuoden marraskuussa toteutettiin ensimmäiset kunnostushakkuulohkot Tšusovoissa metsäviranomaisten valvonnassa. Konkreettisten tulosten saamiseksi alue jaettiin neljään lohkoon, joilla jokaisella toimittiin eri tavalla. Tavoitteena oli paitsi esitellä erilaisia harvennushakkuutapoja myös kerätä tietoa koneiden tuottavuudesta ja polttoaineenkulutuksesta. Tulosten perusteella päästiin odotettuun lopputulemaan: tavaralajimenetelmän käyttö harvennushakkuussa on hyödyllistä eikä siitä koidu merkittäviä kuluja.

• Hakkuutyömaalta saatavat tiedot eivät aina ole yhteneväiset arviointitietojen kanssa.

Esimerkkinä erään hakkuupalstan puuvaranto, joka oli arviointitietojen mukaan 9 204 m3 ja puustoisuusaste 0,8.

Todellinen puuvaranto oli kuitenkin 15 859 m3. Virallisten säännösten mukaan palstan puustoisuus ei saa hakkuun jälkeen laskea alle 0,6:n. Puustoisuusasteen pudotus 0,8:sta 0,6:een tarkoitti 20 %:n vähennystä. Arviointitietojen perusteella voitiin siis korjata enintään 1 841 kuutiometriä, mutta jos työ olisi tehty todellisten puustoisuustietojen perusteella, olisi korjattava määrä ollut 3 172 kuutiometriä. Tällä hakkuumäärällä olisi pysytty edelleen vaadittavissa puustoisuusrajoissa. Arviointitietojen perusteella määritetty 1 841 m3 ylittävä puunkorjuu tulkittaisiin laittomaksi liikahakkuuksi, ja tästä koituisi rikosoikeudellisia seuraamuksia, todennäköisesti jopa vankeutta ja sakot.

Kuvatun kaltaiset ongelmat ovat yleinen päänsärky venäläisille metsäalan toimijoille. Käytännössä olisi parempi, jos todellinen puuvaranto olisi dokumentoituja mittaustietoja pienempi. Jos tilanne on päinvastainen, ylimääräinen puuta-

vara kannattaa jopa ennemmin polttaa hakkuupaikalla kuin ryhtyä paperisotaan tilanteen selvittämiseksi.

Hankkeen tiimoilta nousseissa kysymyksissä sovittiin Permin luonnonvara-, metsätalous- ja ympäristöministeriön kanssa seuraava toimenpideohjelma: • Sovituissa kunnostushakkuukohteissa tehdään runkoluvun laskenta ennen hakkuun aloittamista.

• Hakkuulohkojen kartoitukseen käytetään lentokoneesta käsin tehtävää laserkeilausta (Light Detection and Ranging, LiDaR) • Tietojen pohjalta hakkuutyömaa suunnitellaan mahdollisimman tehokkaaksi.

• Hakkuun päätyttyä alue tarkastetaan uudelleen sekä maastossa että LiDaR-teknologian avulla.

• Hakkuita hallinnoidaan metsätyökoneiden tietojärjestelmien tuottaman tiedon avulla.

• Säännökseen sisällytetään myös metsäkoneenkuljettajien pätevyysvaatimukset.

9

INNOVAATIO / PONSSE COBRA

PONSSE COBRA Tekniikkaa pintaa syvemmältä

Ponsse lanseerasi markkinoille Cobra-harvesterin syksyllä 2018.

PONSSE Cobran vahvuuksia ovat koneen monikäyttöisyys erilaisilla työmailla ja vahva, mutta polttoainetaloudellinen voimalinja ja hydrauliikka.

Uutuusharvesterin varustevalikoima on laaja, joten se muuntautuu laajasti erilaisille hakkuutavoille ja työmenetelmille. Cobra onkin saanut monipuolisuutensa ansiosta hyvän vastaanoton markkinoilla.

C

obran tekniset ratkaisut ovat luotettavaa perustekniikkaa ja kahdeksanpyöräisyys antaa koneelle vakautta ja etenemiskykyä. Nosturivaihtoehtoina ovat muista PONSSE-malleista tutut ja luotettavat C44+ -liikeratanosturi ja C5-liukupuominosturi jopa 11 metrin ulottumalla. Harvesteripäävalikoima on laaja kattaen vaihtoehdot harvennushakkuilta järeään puustoon ja eukalyptusta kuoriviin vaihtoehtoihin.

Kaikkein vaativimpiin rinnehakkuisiin Cobra voidaan varustaa PONSSE Synchrowinch -vinssiratkaisulla, joka parantaa koneen etenemiskykyä ja

10

pienentää maaperään kohdistuvia rasituksia. Cobran voimansiirto sisältää voimakkaan kuusisylinterisen Mercedes-Benz -moottorin ja suuren 210 cm3 työpumpun, jossa riittää kapasiteettia samalla kun polttoaineen kulutus pystytään pitämään alhaisena. Tutun ja testatun perustekniikkansa ansiosta Cobran ylläpitokulut ovat edulliset ja huoltotarve alhainen.

Mikä tekee Cobrasta erinomaisen yleiskoneen?

VOIMANSIIRTO

Cobran sydämenä sykkii voimakas 6-sylinterinen Mercedes-Benz -moottori.

Tämä voimanlähde tuottaa jo alhaisilla kierroksilla suuren 1 100–1 200 Nm vääntömomentin moottorimallista ja sen päästötasosta riippuen, joten Cobra jaksaa puurtaa sitkeästi vaativissakin olosuhteissa. Moottorissa on myös riittävästi tehoa, 205 kW tai 210 kW, minkä ansiosta kone selättää vaivatta piikit kuormituksen vaihtelussa.

Tehokkaaseen moottoriin on suoraan yhdistetty suuri 210 cm3 hydrauliikan työpumppu. Suora asennus moottoriin on rakenteeltaan yksinkertainen, jolloin

huoltotarve ja komponenttien määrä on jakovaihteistollisiin pumppuasennuksiin verrattuna pienempi ja voimansiirron tehokkuus parempi. Suuren työpumpun ja hydrauliikan reilun mitoituksen ansiosta polttoainetalous säilyy hyvänä ja huoltokulut alhaisina. Cobran vetovoima on 195 kN edustaen kokoluokkansa kärkeä.

NOSTURI

Cobraan on saatavana kaksi erilaista nosturiversiota. PONSSE C44+ on Ponssen oma liikeratanosturi, joka on jo osoittanut käyttäjäystävällisyytensä ja tehokkuutensa Ponssen muissa harvesterimalleissa. C44+ -nosturissa

on hydraulinen liikeratatoiminto, joka tekee nosturista tarkan käyttää. Mekaaniseen liikeratatoimintoon verrattuna hydraulinen toiminto minimoi kuluvien nivelpisteiden määrää ja sitä kautta syntyvien välysten aiheuttamia värähtelyitä.

C44+ sopii ketteryytensä ja ulottumansa ansiosta useimpiin työkohteisiin, koska nosturin kääntö vie vain vähän tilaa koneen ympäriltä. Ulottuma C44+ -nosturilla on 11 metriä H6-harvesteripäällä varustettuna.

Toinen nosturivaihtoehto edustaa Ponssen perinteikästä liukupuomirakennetta. C5-liukupuominosturi on voimakas vaihtoehto olosuhteisiin,

joissa matalalla painopisteellä on suuri merkitys koneen vakauteen, esimerkiksi jyrkissä rinteissä. C5-liukupuominosturin ulottuma on enintään 10 metriä harvesteripäästä riippuen.

Molemmat nosturimallit on varustettu kahdella kääntömoottorilla, koska käännön tarkkuudella ja voimalla on suuri merkitys työskentelyn tehokkuuteen. Nosturijalustaa on mahdollista myös kallistaa ±20º maksimaalisen kääntövoiman saavuttamiseksi rinneolosuhteissa. Molemmissa nosturimalleissa on suuri 248 tai 250 kNm nostomomentti, joka on koneen kokoluokkaan nähden erinomainen.

11

INNOVAATIO / PONSSE COBRA

Tekniset tiedot: Mitat Omapaino Tavallisimman kokoonpanon paino Pituus Leveys Maavara Kuljetuskorkeus (C5 / C44+)

19 800 kg 20 900 kg 8 130 mm 2 630–3 085 mm 600 mm 3 800 mm

Nosturi Kääntömomentti, brutto Jalustan tiltti Kääntökulma Nostomomentti, brutto Ulottuma

C44+ C5 57 kNm 57 kNm ±20° ±20° 250° 250° 250 kNm 248 kNm 8,6/10/11 m 8,6/9,5/10 m

Moottori

ALUSTARATKAISU

Kahdeksanpyöräisyytensä ansiosta Cobra on erinomaisen vakaa kone ja sen pintapaineet ovat alhaiset. 1 500 mm napaväli teleissä ja suuret 26,5” pyörät jakavat koneen painon tasaisesti ja pyöräkoosta johtuen koneen maavara on suuri. Alhaisiin pintapaineisiin vaikuttaa pyöräkoon ja telien napavälin lisäksi erilaiset telaratkaisut. Kahdeksan vetävää pyörää mahdollistavat hyvän etenemisen epätasaisessa tai pehmeässä maastossa.

Cobrassa on erinomaiseksi todettu Ponssen sylinterirunkolukko, joka paitsi vakauttaa konetta työskentelyn aikana myös toimii iskunvaimentimena ajon aikana. 380-litrainen polttoainesäiliö mahdollistaa työskentelyn pitkiäkin aikoja ilman välitankkauksia.

HARVESTERIPÄÄ

Yksi tekijä Cobran muuntautumiskyvykkyydessä on harvesteripäävalikoima. Kaikki PONSSE-harvesteripäät valmistetaan ja suunnitellaan Ponssen tehtaalla Vieremällä. Siksi ne toimivat saumattomasti yhteen PONSSE-harvesterien kanssa.

Cobran harvesteripäävaihtoehdot alkavat harvennushakkuille suunnitel-

12

Malli

Teho

MB OM926LA EU Stage V (Eurooppa) MB OM926LA Tier 4F (Pohjois-Amerikka) MB OM906LA EU Stage IIIA (muut maat) EU ja Pohjois-Amerikka: 210 kW Muut maat: 205 kW

Vääntömomentti

EU: 1 200 Nm (1 200–1 600 rpm) Pohjois-Amerikka: 1 150 Nm (1 200–1 600 rpm) Muut maat: 1 100Nm (1 200–1 600 rpm)

Vetovoima

195 kN

Polttoainesäiliö

380 l

Hydraulijärjestelmä Työpumppu

210 cm3

Öljysäiliö

290 l

Renkaat Edessä ja takana

26.5”

lusta PONSSE H5 -harvesteripäästä.

Seuraava askel suurempaan kokoluokkaan on PONSSE H6 -harvesteripää, jota kehutaan markkinoiden parhaaksi yleisharvesteripääksi. Se soveltuu monipuoliseen käyttöön pienipuustoisilta harvennuksilta uudistushakkuille. Molemmilla harvesteripäillä saavutetaan C44+ -nosturilla 11 metrin ulottuma.

Suurempaa puustoa varten Cobraan on saatavana luja ja kompakti PONSSE H7 -harvesteripää, joka on tarkoitettu vaativaan työskentelyyn uudistushakkuilla ja myöhemmillä harvennuksilla. Vaikka H7 on suurikokoinen harvesteripää, saavutetaan silläkin 10 metrin nosturiulottuma.

Cobraan on saatavana myös kaksi eukalyptuspuiden käsittelyyn ja kuorintaan tarkoitettua harvesteripäätä.

PONSSE H7euca toimii hyvin suurikokoisessa puustossa keskittävän geometrian ansiosta. PONSSE H77euca on puolestaan tehokas ja kestävä kuoriva harvesteripää pienemmän eukalyptuksen käsittelyyn. H77euca -harvesteripäälle on tunnusomaista sivulta puristavat syöttörullat, jotka mahdollistavat erittäin tehokkaan kuorinnan.

Tarvittaessa H77euca voidaan varustaa myös normaaliin puunkorjuuseen.

Kuorivien harvesteripäiden kanssa Cobran nosturiulottuma on 8,6 tai 9,5 metriä nosturimallista riippuen.

PONSSE COBRA -asiakaspalautetta Cobra toimitettiin meille toukokuun lopulla. Hankinta oli yrityksessämme aivan uusi alku, sillä Cobra oli ensimmäinen omistamamme PONSSE-harvesteri ja samalla koko Irlannin ensimmäinen Cobra. Huoleen ei ole ollut aihetta, sillä kone on toiminut moitteettomasti ja luotettavasti. Koneen työskentelynäkyvyys erityisesti harvennuksilla arvelutti. Tilava ja hiljainen hytti on kuitenkin ollut todella mukava työympäristö koko pitkän päivän ilman kuljettajaan kohdistuvia tärinöitä.

Hankimme Cobran sekä harvennuksille että uudistushakkuille PONSSE Wisentin seuraksi. Nämä kaksi konetta täydentävät toisiaan täydellisesti ja Wisent seuraa Cobraa täysin samoja jälkiä.

C44+ -nosturi on erittäin voimakas H7-harvesteripäällä, eikä meillä ole ollut ongelmia suurimpienkaan puiden kanssa. Harvennukset ovat helppoa puuhaa tälle koneelle. Kierrokset voivat olla harvennuksilla 1 500 rpm ja nopeutta löytyy enemmän kuin tarpeeksi. H7 on varustettu H6:sen syöttömoottoreilla ja maksiminopeus saavutetaan minimikierroksilla. Voimaa jää vielä runsaasti tarpeen varalle.

Yhteenvetona voi todeta, että tähän saakka Cobra on ollut kaikkea sitä mitä Ponssella sanottiin sen olevan. Sen lisäksi mukavuus, vakaus ja työskentelyn helppous ovat asioita, jotka ilahduttaneet meitä kaikkein eniten ja opimme päivittäin uutta.

Tony Davis, Larke & Davis Timber Ltd, Irlanti

Cobra tuli meille yhdeksän kuukautta sitten ja oli samalla Uruguayn ensimmäinen PONSSE Cobra. Prosessoimme ja kuorimme Cobralla eukalyptusta ja tavallisimmin sillä prosessoidaan eukalyptusta suoraan kasalta kaatokasauskoneen jäljessä.

Näkemyksemme mukaan olemme pystyneet Cobran avulla lisäämään tuottavuuttamme ja samalla se on tehnyt työn vähemmällä polttoaineella. Teemme myös tavaralajimenetelmän puunkorjuuta eukalyptusistutuksilla. Siellä Cobran tuottavuus on yhtä hyvä kuin isommilla koneilla, mutta alhaisemmalla polttoaineen kulutuksella.

Gustavo Gabriel Hernandez Pereyra, Famanex S.A. Uruguay

Cobra on nyt vuoden verran työskennellyt Kainuun ja Pohjois-Karjalan metsissä. Kone on todella vakaa ja sen voimat riittävät hyvin meidän leimikoille. Paras harvesteri, jota olen ajanut.

Mikko Pikkarainen, Kalevi Määttä Oy, Suomi

Cobra toimitettiin Ponsselta valmiina työhön. Mittaustarkkuus oli heti kohdallaan ja katkontatarkkuus erinomainen. Myöskään nosturin säätöjä ole ollut tarvetta muuttaa lainkaan. Järeämpikin runko pysyy hyvin kourassa, syötössä on voimaa ja saha on tehokas. Vakaa kone edistää kuljettajan jaksamista. Kuljettajat ovat käyttäneet nosturin automaattijatketta ja he pitävät sitä hyvänä. Hydrauliikka on tehokas eikä siinä ole ilmennyt minkäänlaisia lämpötilaongelmia. Kone on siis ollut hyvin mieluisa. Kyllä on tuottavuus kasvanut huomattavasti verrattuna edelliseen, 2012 vuosimallin Beaveriin.

Janne Kangas, Koneurakoitsijat Kangas Oy, Suomi.

Kuvassa Janne Halmetoja (vas) ja Janne Kangas.

13

INNOVAATIO / TUOTEKEHITYS

TUOTEMUUTOKSIA Asiakaspalaute kehittää mallistoa herkeämättä Ponssen tuotekehitys perustuu aina asiakkaiden tarpeisiin. Siksi se ei myöskään rajoitu vain uuden teknologian suunnitteluun vaan olemassa olevaa mallistoa kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteella. Vuosittain PONSSEtuoteperheeseen tehdään noin tuhat jatkuvan parantamisen muutosta, jotka perustuvat asiakkaiden, huollon ja tuotannon kehitystoiveisiin. Tuotantoon on otettu muun muassa seuraavia parannuksia.

Uutta PONSSE C44+ ja C50-liikeratanostureissa LIIKERATANOSTUREIDEN OPTIMOITU LIIKERATA. PONSSE C44+ ja C50-liikeratanostureiden liikerataa on optimoitu. Muutoksen ansiosta harvesteripään liikerata on lähempänä vaakatasoa riippumatta nosturin asennosta. Muutos on saatu aikaan sylinterimuutoksella.

Lopputuloksena nosturia on helpompi hallita lähialueella työskennellessä ja koneen polttoainetalous on parempi.

LIIKERATA, uusi, liikeratasylinteri jatke lyhyenä LIIKERATA, uusi, liikeratasylinteri jatkeen liite yhdistettynä LIIKERATA, vanha, liikeratasylinteri jatke lyhyenä LIIKERATA, vanha, liikeratasylinteri jatkeen liite yhdistettynä

LIIKERATANOSTUREIDEN UUSI LETKUTUS

PONSSE C44+ ja C50-liikeratanostureissa on uusi nosturin ja harvesteripään välinen letkujen liitosteline, joka hyödyntää SAE-tyypin laippaliitoksia. SAElaippaliitoksella saavutetaan alhainen painehäviö ja letkujen vaihtaminen on helpompaa. Uusi rakenne on saatavilla PONSSE H6- ja H7-harvesteripäihin.

14

Päävirtakytkimen ja hätä-seis-painikkeen uusi sijainti PONSSE-konemallien päävirtakytkin ja hätä-seis-painike on siirretty entistä käyttäjäystävällisempään paikkaan. Aiemmin sivulevyssä sijainneet kytkimet ovat nyt helposti saavutettavissa vaatteita likaamatta. Samalla harvemmin tarvittavat paineenmittausnipat on siirretty suojaan sivulevylle ja suojattu kannella. Muutoksen yhteydessä on kiinnitetty huomiota turvallisuuteen: puskurikotelon kannen kahva on muotoiltu sitten, ettei esimerkiksi lahje tartu siihen ohjaamosta laskeuduttaessa.

Paineenmittausnipat

Päävirtakytkin

PONSSE OptiPC vakiovarusteeksi kuormatraktoreihin

Ohjaamon portaisiin integroidut huoltoportaat

Kuormatraktorin vakiovarustusta on parannettu tuomalla OptiPC vakiovarusteeksi kaikkiin kuormatraktoreihin.

Muutos mahdollistaa myös kuormainvaa’an käyttämisen OptiPC:n näytöltä erillisen näytön asemesta, minkä ansiosta erillistä näyttöä ei enää tarvita.

Aktiivihiilisuodatin ohjaamon sisäilmanotolle PONSSE-ohjaamoiden sisäilmansuodatusta on parannettu.

Koneet toimitetaan tehtaalta varustettuna aktiivihiilisuodattimella, joka suodattaa ilmasta tehokkaasti epäpuhtauksia ja hajuja. Perinteinen paperisuodatin on edelleen saatavilla varaosana.

Huoltoportaat.

Huoltoportaiden sijoittelua on muutettu käyttäjäystävällisemmäksi. Mallista riippuen huoltoportaat ovat joko integroitu ohjaamon portaisiin, josta ne on helposti irroitettavissa, tai puskurin päälle (PONSSE Scorpion).

Uuden ratkaisun ansiosta huoltoportaat on helpompi ottaa käyttöön ja ne pysyvät paremmin suojattuina.

15

HUOLTOPALVELUT / GLOBAALI PALVELUVERKOSTO

VARAOSIA SUOMESTA MAAILMALLE Iisalmen logistiikkakeskus on Ponsse Oyj:n keskusvarasto, joka palvelee globaalisti PONSSE-palveluverkoston 200 huoltopalvelu-

POHJOIS-AMERIKKA PIKATILAUS

2 työpäivää

VARASTOTILAUS

5 työpäivää

6 viikkoa

keskusta lähes 40 eri maassa. Logistiikkakeskuksesta toimitetaan kaikki PONSSEmetsäkoneiden varaosat koneiden hydraulikkakomponenteista aina metsäkonetarvikkeisiin saakka. Lisäksi varaston kautta kulkee Ponsse Collection -malliston webbikaupan tuotteet.

Vuosittain Iisalmesta lähtee maailmalle yli 100 000 erillistä lähetystä ja keskusvarasto kattaa yli 21 000 varaosanimikettä.

BRASILIA PIKATILAUS

3 työpäivää

VARASTOTILAUS

6 työpäivää

5 viikkoa

Pohjois- ja Etelä-Amerikka PONSSE LATIN AMERICA LTDA

BRASILIA

PONSSE NORTH AMERICA, INC. PONSSE URUGUAY S.A.

YHDYSVALLAT

URUGUAY

A.L.P.A. EQUIPMENT LTD.

KANADA

CHADWICK-BAROSS, INC.

YHDYSVALLAT

HYDROMEC INC.

KANADA

MAQUINARIAS GEIER

ARGENTIINA

READYQUIP SALES AND SERVICE LTD. FC-VENT AS Y SERVICIOS LTDA TIMBER FOREST

16

SOTREQ S.A.

BRASILIA

BRASILIA

CHILE

KANADA

VENÄJÄ

EUROOPPA 1–2 työpäivää

PIKATILAUS VARASTOTILAUS

1 viikko

VARASTOTILAUS

1 viikko

PIKATILAUS

3 työpäivää

VARASTOTILAUS

8 työpäivää

URUGUAY PIKATILAUS

3 työpäivää

VARASTOTILAUS

7 työpäivää

5 viikkoa

Venäjä, Aasia, Australia ja Etelä-Afrikka PONSSE CHINA LTD.

KIINA

Keski- ja Etelä-Eurooppa

OOO PONSSE

PONSSÉ S.A.S.

OOO KOSTROMA-SERVIS-PONSSE

OOO DORMASHIMPORT VOSTOK

RANSKA

PONSSE UK LTD. ISO-BRITANNIA PONSSE MACHINES IRELAND LTD ASCENDUM MAQUINÁS FOREST POWER KFT.

VENÄJÄ

OOO LESPROMSERVIS OOO DMI

IRLANTI

VENÄJÄ

KRENEK FOREST SERVICE S.R.O

Pohjois-Eurooppa

OOO PA RTS SERVIS

PML POLAND

PONSSE OYJ

OOO REMTECHNICA

UNKARI

PUOLA

HNOS. TOIMIL GARCÍA, S.L.

EPEC OY

ESPANJA

WAHLERS FORSTTECHNIK GMBH

SAKSA

WAHLERS FORSTTECHNIK ÖSTERREICH FOREST POWER - SC. IF CONST S.R.L.

ITÄVALTA

ROMANIA

VENÄJÄ

VENÄJÄ

OOO VOLOGDASCAN

SUOMI

VENÄJÄ

VENÄJÄ

OOO PKF GIDROSERVIS

SUOMI

VENÄJÄ

PONSSE AB

RUOTSI

OOO ZEPPELIN RUSSLAND

PONSSE AS

NORJA

ODO UDARNIK

KONEKESKO EESTI AS.

SLOVAKIA

SIA KONEKESKO LATVIJA

INTEREXPORT. D.O.O.

SLOVENIA, KROATIA, SERBIA

UAB KONEKESKO LIETUVA

LATVIA LIETTUA

VENÄJÄ

VALKO-VENÄJÄ

GREEN PROJECTS

VIRO

FLEXIM SPOL. S R.O.

VENÄJÄ

VENÄJÄ

OOO NORD WEST-KOM

PORTUGALI

VENÄJÄ

ETELÄ-AFRIKKA

SHINGU SHOKO, LTD

JAPANI

RANDALLS EQUIPMENT COMPA NY

AUSTRALIA

17

PONSSE-METSÄKONETARVIKKEET / SUODATINPAKETIT

UA T E S T A T TA L A AT U

PONSSE-metsäkonetarvikkeissa PONSSE-metsäkonetarvikkeiden tuoteryhmä koostuu laadukkaista tuotteista, jotka on suunniteltu metsäammattilaisten käyttöön. Maittain vaihtelevasta PONSSE-metsäkonetarvikevalikoimasta löytyy yli 300 tuotetta.

Valikoima kattaa muun muassa suodatinpaketit, terälevyt ja -ketjut, kahmarit, led-valot, lajitelmat, syöttörullat ja työkalut. Omien tuotteiden lisäksi Ponsse tarjoaa myös tunnettujen toimittajien tuotteita.

MODULAARISET SUODATINPAKETIT

Konevalikoiman, optioiden ja ympäristövaatimusten kasvun myötä metsäkoneissa käytettävien suodatinmallien määrä jatkaa kasvuaan. Tämän vuoksi Ponsse on siirtynyt modulaarisiin suodatinpaketteihin 2015-mallisarjan osalta. Muutos ei koske aikaisempia mallisarjoja. Complete- ja Basic-suodatinsarjoja ei ole enää uuteen mallisarjaan saatavilla, vaan ne on korvattu uusilla pakettityypeillä.

Uudet suodatinpaketit ovat moottorisuodatinpaketti, hydrauliikansuodatinpaketti ja ilmansuodatinpaketti.

Moottorisuodatinpaketti sisältää Basic-huollossa tarvittavat suodattimet.

Complete-huoltoa varten tarvitaan kaikki kolme pakettia. Complete-huollon pakettikokonaisuus valitaan koneen

sarjanumeron, moottorin tyypin ja ilmastointilaitteen mallin perusteella.

Suodatinpaketin valinnan voi tehdä myös Ponsse Service Application -sovelluksella, joka on ladattavissa Google Play ja App Store -sovelluskaupoista.

Uudet suodatinpaketit kattavat aina kunkin osa-alueen kaikki suodattimet.

Esimerkiksi ilmansuodatinsarjassa on kaikki ilmansuodattimet ohjaamolle ja moottorille. Poikkeuksena hydrauliikansuodatinpaketit, jotka sisältävät Stage IV ja Stage V -päästötason koneisiin AdBlue/DEF-suodattimen, koska nämä suodattimet vaihdetaan yleensä Complete-huollon yhteydessä.

Hydrauliikansuodattimet saa tarvittaessa ilman AdBlue/DEF-suodatinta tilaamalla vastaavan konemallin 3A-moottorisen version hydrauliikansuodatinpaketin.

PONSSE-metsäkonetarvikkeisiin voit tutustua PONSSE Service App -sovelluksella, jonka voit ladata Androidille Google Playstä ja iOS:lle App Storesta.

18

Uudet suodatinsarjat tarjoavat mahdollisuuden eriyttää tai yhdistää koneen ylläpidossa tarvittava suodatinkokonaisuus aiempaa paremmin.

Modulaarisuus auttaa huomioimaan Ponsse-metsäkoneiden erilaiset toimintaympäristöt ja niiden tuomat haasteet parhaalla mahdollisella tavalla.

PONSSELAINEN / HUOLTOPÄÄLLIKKÖ JERRY KOSKI

Kaksi vuosikymmentä ponsselaisena Huoltopäällikkö Jerry Koski työskentelee Ponssen Yhdysvaltojen tytäryhtiön Ponsse North America Inc:n huoltopalvelukeskuksessa Gladstonessa, Michiganissa.

Jerryä jututtaessa huomaa työkavereiden luonnehdinnan osuvan kohdalleen. Häntä kuvaillaan luotettavaksi, vaatimattomaksi ja sitoutuneeksi. Jerryn sukujuuret ovat Suomessa. Suomalaisen isän suku Nummikoski lyhensi nimensä Amerikkaan saavuttaessa Koskeksi.

KUINKA PÄÄDYIT PONSSELLE?

Valmistuin raskaiden työkoneiden huoltomekaanikoksi 1987.

Aloitin työurani kuljetusyhtiössä ja siirryin pian nelipyöräisiä ajokoneita myyvään Bark River Culvert & Equipmentille. Valmetin metsäkoneet tulivat tutuiksi, kun yrityksen osti ruotsalainen Valmet Forestry. 80-luvun loppu oli aikaa, jolloin alueella nähtiin ensimmäiset kumipyöräiset tavaralajimenetelmän metsäkoneet.

Ponsse tuli eteeni sattumalta. Minulla oli tapana käydä peurametsällä hyvän ystäväni ja nykyisen asiakkaamme Jeff Gudwerin kanssa. Eräänä viikonloppuna tapasin hänen metsästysmajallaan Einari ja Janne Vidgrénin, joiden kanssa istuimme iltaa korttia pelaten. Einari kertoi, että Ponsse oli etsimässä alueelle mekaanikkoa. Vaikutuin tapaamisesta ja Einarin työtarjouksesta. Minulle merkitsi todella paljon päästä keskustelemaan (Jannen välityksellä) sellaisen miehen kanssa kuin Einari. Hänelle ominainen maanläheisyys ei ole Yhdysvalloissa tyypillistä. Elettiin marraskuuta 1998 ja aloitin Ponssella helmikuussa 1999.

SUURIN SAAVUTUKSESI?

Suurin saavutukseni on perheeni ja läheiset välit Jamie-vaimooni, tyttäriini ja poikiini. Olen ylpeä siitä, että lapsistani on kasvanut menestyviä, kunniallisia ja vastuullisia aikuisia, jotka ymmärtävät työn merkityksen. Myös vanhempani, sisareni ja lankoni ovat minulle tärkeitä ja rakastan perhettäni enemmän kuin mitään muuta maailmassa. Työssäni pidän parhaana saavutuksenani sitä, että olen osa Ponsse-tiimiä ja saan seurata yrityksen ja ponsselaisten kehittymistä. Myös hyvät suhteet asiakkaisiin palkitsevat.

MIKÄ TAI KUKA SINUA INSPIROI?

Perheeni ja erityisesti äitini. Mitä tahansa vastoinkäymisiä äitini eteen on elämän varrella tullut, hän on aina jaksanut pysyä positiivisena. Jos pystyn olemaan puoliksikaan yhtä vahva kuin

hän on ollut, voin sanoa onnistuneeni elämässäni. Yritän parhaani mukaan opettaa näitä arvoja myös omille lapsilleni.

MITÄ TEET VAPAA-AIKANASI?

Vapaa-aikaa vietän perheeni kanssa pihatöissä ja autotallissa puuhaten, metsästän, pelaan golfia, keilaan ja ulkoilen labradorinnoutajani Baileyn kanssa. Seuraan urheilua ja paikalliset seurat ovat lähellä sydäntäni.

ENTÄ MITÄ ME EMME TIEDÄ SINUSTA?

Nautin siivoamisesta ja ruuanlaitosta erityisesti saadessani kokata perheelleni. Itse asiassa arvelen olevani melkoisen hyvä ruuanlaittaja!

MIKÄ SINULLE ON TYÖSSÄSI TÄRKEINTÄ?

Jatkuvuus ja ihmissuhteet, tiimin jäsenenä oleminen ja ihmisten kanssa työskentely. Tunnen onnistuneeni silloin, kun tiimissä on ihmisiä, jotka eivät ajattele vain itseään vaan saavat samalla muut onnistumaan. Onnistuminen tarkoittaa minulle myös sitä, että olen ollut jollakin tavalla osa ratkaisua ja omaksunut uutta oman työmme kehittämiseksi työkavereiltamme eri puolilta maailmaa. Yritän tehdä parhaani toisten huomioimisessa, ajatella ensin mikä on parasta tiimillemme ja oppia virheistäni.

ONKO SINULLA ERITYISIÄ MUISTOJA PONSSE-URASI VARRELTA?

Parhaat kokemukset liittyvät yhteistyöhön upeiden työkavereiden ja asiakkaiden kanssa. Erityisesti viimeisimmän kymmenen vuoden aikana, jolloin yhtiö on kasvanut ja olemme saaneet tehdä töitä kansainvälisen verkoston kanssa. Tässä yrityksessä on sadoittain työlleen ja Ponsselle omistautuneita ihmisiä. Monet heistä olivat jo mukana, kun itse aloitin Ponssella 20 vuotta sitten. Olen todella ylpeä saadessani olla osa tätä porukkaa.

MITÄ TERVEISIÄ HALUAISIT KERTOA MUILLE PONSSELAISILLE?

Ponsse on hieno yritys, jota johtavalla perheellä on vahva arvomaailma. Olen kiitollinen saadessani työskennellä yrityksessä, joka tekee niin paljon sen eteen, että päivittäinen työmme olisi helpompaa ja parempaa. Tämä ei ole itsestäänselvyys kaikissa yrityksissä. Täällä halutaan pitää kiinni parhaista ihmisistä ja rohkaistaan kertomaan omat mielipiteet ja ideat työmme kehittämiseksi.

MUUTTOLIIKE SUOMESTA YHDYSVALTOIHIN oli kuumimmillaan 1800- ja 1900-lukujen taitteessa, jolloin monet suomalaiset – Jerryn isovanhemmat mukaan lukien - lähtivät Atlantin toiselle puolelle paremman elämän toivossa. Suurten järvien rannalla sijaitsevassa Michiganin osavaltiossa asuu enemmän suomalaissukuisia amerikkalaisia kuin missään muualla Yhdysvalloissa. Ylä-Michiganin niemimaa (Upper Peninsula) tunnetaankin lempinimellä Yooperland. Alueen amerikansuomalaiset puhuvat omaa murrettaan, jota kutsutaan nimellä Yooper eikä Yooperlandissa liikuttaessa voi olla törmäämättä suomalaisiin paikannimiin tai välttyä näkemästä pihoilla Suomen lippuja ja saunoja.

19

PONSSE MOMENT PIERRE RAGNARSSON AJAA PONSSE SCORPION KING -HARVESTERIA SCA SKOG AB:LLE. Kuvassa oleva 100-vuotias mäntymetsä on uudistamisvaiheessa Sollefteåssa, Pohjois-Ruotsissa.

Metsänkasvatuksen ketjussa metsän uudistaminen alkaa uudistamishakkuusta ja päättyy ensiharvennukseen. Ruotsissa tehdään vuosittain uudistamishakkuita noin 200 000 hehtaarilla puiden ollessa 80–120 -vuotiaita. Hakkuutavan määrittelee se, kuinka metsää on tarkoitus uudistaa. Metsä uudistetaan kasvupaikalle parhaiten soveltuvalla puulajilla siemeniä tai taimia käyttäen. Luontaisessa uudistamisessa kohteelle jätetään esimerkiksi 50–150 siemenpuuta/ha tai hyödynnetään olemassa olevaa taimiainesta. Uudistamistavasta riippumatta korjuussa huomioidaan yksittäiset suojelupuut ja suoja-alueet.

Yli puolet Ruotsin pinta-alasta on metsän peitossa ja korjatusta puusta yli puolet tulee uudistamishakkuista ja vajaa kolmannes harvennushakkuista. Korjatusta puusta yli puolet on kuusta, kolmannes mäntyä ja loput lehtipuuta.

Kuva: Pierre Ragnarsson

20

21

HUOLTOPALVELUT / MIKKELIN TOIMITILAT

MIKKELIN HUOLTOPALVELUT Perinteet jatkuvat uusissa tiloissa Mikkelin uusi huoltopalvelukeskus on suunniteltu asiakkaiden toiveita tarkasti kuunnellen. Hyvä palaute ja kasvaneet asiakasmäärät kertovat luottamuksesta ja motivoivat tiimiä eteenpäin. Asiakkaiden koneet saadaan nopeasti ja sovitusti takaisin tuottavaan työhön porukan yhteisellä osaamisella, ahkeruudella ja venymisellä – sillä kuuluisalla Ponsse-hengellä.

V

iisikymmenvuotisjuhliinsa valmistautuva Ponsse juhlii työn merkeissä myös Mikkelissä: uusi huippuluokan huoltopalvelukeskus avasi ovensa helmikuussa ja Mikkelin huoltopalvelut juhlistaa tänä vuonna 30-vuotista toimintaansa.

Mikkelin uudet tilat ovat järjestyksessään kolmannet. Konemäärien ja asiakastarpeiden kasvaessa on siirrytty entistä laadukkaamman palvelun mahdollistaviin tiloihin. 30 vuotta sitten yhden miehen voimin aloittanut huolto on kasvanut 13 ammattilaisen huoltopalvelukeskukseksi. ”Asiakkailta on saatu tyytyväistä palautetta, että investoimalla Mikkeliin Ponsse viestittää vahvasti uskovansa puunkorjuualan tulevaisuuteen Etelä-Savossa. Se tuntuu todella hyvältä, sillä asiakkaita varten näitä hommia tehdään”, sanoo Kaakkois-Suomen aluemyyntipäällikkö Ville Kautonen.

asiakastilat kuuluvat kokonaisuuteen. ”Huoltopalvelukeskuksessa saadaan kaikki tehtyä kerralla valmiiksi, kun osat ja huolto ovat samassa paikassa. Asiakas saa huolletun koneen nopeasti takaisin tuottavaan työhön”, lupaa Mikkelin huoltoesimies Marko Turunen.

HUOLTOPALVELUSOPIMUKSET KOVASSA KASVUSSA

KAIKKI KERRALLA KUNTOON

Mikkelin huoltopalvelukeskuksessa on kolme konepaikkaa sekä erillinen pesutila. Halli on korkea, toimiva ja tilava. Monipuolisesta varaosamyymälästä löytyy varaosien lisäksi laaja valikoima metsäkonetarvikkeita ja työkaluja. Myös viihtyisät

22

Ville Kautonen on kulkenut Ponssella pitkän tien huoltomiehestä varaosamyyjäksi ja edelleen konemyyntiin. Vaikka tehtävät ovat vaihtuneet, yksi asia on pysynyt: huoltopalveluiden suuri merkitys asiakkaalle. Kun koneyrittäjä miettii huoltovarmuutta ja -nopeutta tuottavuuden kannalta, Ponsse on vahvoilla. ”Laadukkaat huoltopalvelut ovat Ponssen ylivoimatekijä, kun asiakas tekee päätöstä konehankinnasta. Meillä huollossa paras asiakaskokemus merkitsee tyytyväistä asiakasta, joka menestyy liiketoiminnassaan Ponssen koneilla ja palveluilla”, sanoo Ville, joka asiakaspalautteiden perusteella valittiin Ponssen vuoden asiakaspalvelijaksi vuosina 2011 ja 2016.

”Yhteen hiileen puhaltamalla ollaan parhaita”, sanoo aluemyyntipäällikkö Ville Kautonen.

Yksi osa Villen nykyistä työtä on neuvotella yrittäjien kanssa huoltopalvelusopimuksista, joiden määrä onkin hänen alueellaan kasvanut. Edut ovat niin selvät, että kerran sopimuksen tehnyt asiakas tekee sopimuksen lähes aina uudestaan vaihtaessaan konetta uuteen tai vaihtokoneeseen. ”Kun huollot tehdään ennakoivasti ja säännöllisesti, kone pysyy paremmassa kunnossa ja tuottavampana. Huoltoso-

Huoltoesimies Marko Turunen ja varaosamyyjä Marko Sopanen palvelevat asiakkaita Mikkelissä.

pimusasiakkaalla on kiinteä huoltokulu tiedossa heti sopimuksen teon jälkeen, joten hänen on helppo ennakoida koneen perushuoltokulut tiettyyn tuntimäärään asti.”

Huoltopalvelusopimuksen hyötyjä on sekin, että kone huolletaan käyttötuntien mukaan muulloin kuin kiireisimpinä ruuhka-aikoina. Lisäksi Ville huomauttaa, että Ponsselta huoltosopimuksen saa kaiken ikäisiin koneisiin, esimerkiksi 10 tuhatta tuntia ajettuun vaihtokoneeseen. ”Ponssen asiakas tietää aina mitä hän saa ja mistä hän maksaa. Uuden asiakkaan kanssa käydään tarkasti läpi huoltosopimuksen sisältö, joka on myös räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaisesti.”

Isoin muutos on kuitenkin koneen tietojärjestelmien ylläpidon siirtyminen yhä enemmän huollon vastuulle. Nykyaikaisella hakkuukoneella kun ei pysty työskentelemään ilman toimivaa tietojärjestelmää. ”Ponsse on panostanut huoltoneuvonnan saatavuuteen, koska kuljettajilta tulee kysymyksiä tietojärjestelmiin liittyen.

Lisäksi huolto voi etäyhteyden avulla korjata esimerkiksi asiakkaan järjestelmien asetuksiin liittyviä ongelmia”, kertovat Ville ja Marko.

Myös konekohtainen sähköinen varaosakirja on saanut paljon kehuja.

Yrittäjä voi katsoa vaikka oman koneensa rakennetta ja hän näkee osien saatavuuden toimipisteittäin.

HUOLTO TAITAA MYÖS

YHDESSÄ TEKEMISEN MEININKI TARTTUU

TIETOJÄRJESTELMIEN YLLÄPIDON

Mikkelin huoltopalvelujen historiaa kerratessaan Marko mainitsee Seppo

Marko Turunen kuvaa huoltotoiminnan kehittyneen konetta seisottavasta korjaamisesta kohti ennakoivaa huoltoa.

Tekemiset metsässä ovat vähentyneet ja keskittyvät huoltopalvelukeskuksiin. ”Toki meillä on Mikkelissä käytössä kaksi hyvin varusteltua huoltoautoa ja akuuteissa tilanteissa saadaan huoltomies samana tai viimeistään seuraavana päivänä metsään koneelle. Aina reagoidaan nopeasti asiakkaan tarpeisiin.”

Kinnusen, joka on työskennellyt Mikkelissä toimipisteen perustamisesta lähtien.

Toiminnan laajentuessa Sepon ja muiden konkareiden kaveriksi on rekrytoitu paljon myös nuorempaa väkeä. ”Se on kuitenkin jännää, että yhdessä tekemisen henki tarttuu nopeasti tuoreisiin tekijöihin. Tässä työssä kaikki ovat mukana. Jokainen tarvitsee apua ja yhteen hiileen puhaltamalla ollaan parhaita”, päättävät Ville Kautonen ja Marko Turunen.

Mikkelin huoltopalvelujen uusien tilojen logistinen sijainti on paras mahdollinen. Sinne on helppo tulla isollakin kalustolla.

23

PONSSE / NAISIA METSÄKONEALALLA

Metsäkoneenkuljettaja Synne Henriksen ja Ponsse haastavassa ympäristössä

”On luotettava koneeseen ja itseensä”

24

Nousua on jyrkästi, kun Synne Henriksen ajaa puutavaraa vuorenrinnettä ylöspäin. Hän suorittaa tehtäväänsä rauhallisesti ja päämäärätietoisesti uudella PONSSE Elephant Kingillä, joka hankittiin yritykseen viime kesänä.

”P

idän työn vaihtelevuudesta ja sen jatkuvista haasteista, kertoo Synne, joka ajaa myös PONSSE Scorpion King -harvesteria.”

Synne Henriksen asuu Hallingbyssä Oslon pohjoispuolella Norjassa, eikä metsäalan ammatti ollut mikään itsestäänselvyys. Jo teini-ikäisenä hänellä oli kuitenkin käsitys siitä, mihin tulisi suuntautumaan. ”Suositut paikalliset harrastukset jalka- ja käsipallo eivät houkutelleet.

Sen sijaan menin erään maanviljelijän puheille ja kysyin, voisinko auttaa tilalla. Pääsin töihin, ja samassa paikassa pääsin tekemään ensikertaa myös metsätöitä.”

Synne sai kokeilla metsäkoneen ajamista 14-vuotiaana ja into päästä ajamaan lisää jäi kytemään. Tulevaisuus metsäkoneen kuljettajana kiinnosti, joten alan koulutus oli selvä juttu. Suoritettuaan kaksivuotisen metsäpainotteisen koulutuslinjan Kongsbergin ammatillisessa lukiossa Synne aloitti työt monimuotoisessa maaseutuyrityksessä, jonka toimintaan kuului mm. metsätalous, polttopuukauppa ja metsästys. Kun yritys lopetti metsäkonepalvelunsa, Synne vaihtoi Ringerike Skogsdriftiin. Sillä tiellä hän on edelleen. ”Tämä sopii minulle todella hyvin. Työt ovat lähistöllä, yleensä parinkymmenen kilometrin säteellä Hallingbystä.”

HARMAASTA KELTAISEEN

Ponsse on ollut Synnen metsäuralla keltaisena lankana. Jo ensimmäinen metsäkone, jota Synne ajoi, oli Ponsse, mutta niin vanha, että sen väri oli harmaa eikä keltainen. Yhteys Ponsseen jatkui lukioaikana, vaikka oppilaitoksessa oli myös toisen värisiä koneita. Kun hän aloitti työt Ringerike Skogsdriftissä, Ponssen ylivalta oli selvä. ”Ponsse oli mieleeni jo ensitapaamisesta asti ja on hienoa, että tuttavuus on jatkunut”, hän kertoo.

ARVOKAS KOULUTUS

Synne on tyytyväinen siihen, että valitsi metsäalan. Koska Synne ei ole kasvanut metsätalouden parissa, hänen on pitänyt panostaa verkoston luomiseen. ”Viihdyin koulussa todella hyvin, ja sain metsänhoidon ja koneiden lisäksi koulutusta metsästyksestä, kalastuksesta, turismista ynnä muusta. Me, jotka olimme kiinnostuneita koneista, saimme paljon aikaa harjoitella sekä metsässä että simulaattoreilla. Töiden perään minun piti kysellä aika paljon, mutta en kokenut sitä esteeksi. Tällä alalla on paljon mahdollisuuksia työllistyä.”

Ammatillisessa lukiossa Synne oli ainoa tyttö, joka valitsi suuntautumisen metsäkoneisiin. ”Harmi, että niin harvat naiset ovat kiinnostuneita metsäkoneista, koska tämä työ sopii loistavasti myös meille. Tuntuu, että naisten on vaikeaa rikkoa normeja. He pitävät mielellään yhtä ja seuraavat toisiaan samaan suuntaan.

Uskon, että moni kiinnostuisi metsäkoneen kuljettajan ammatista, jos vain kokeilisivat ja antaisivat sille mahdollisuuden. Se on mahtava ammatti sekä työympäristön että työn tarjoamien haasteiden kannalta.”

25

PONSSE / NAISIA METSÄKONEALALLA

Synne ottaa työssään vastuuta mielellään. ”Kasvoin kuusipäisen sisarusparven kolmantena, mikä opetti osallistumaan. Aina emme päässeet asioista yksimielisyyteen. Samoin eteen tulee hetkiä, jolloin minä ja kone emme ole samaa mieltä, mutta yleensä ymmärrämme toisiamme. Toisinaan myös neuvottelen itsekseni täällä ohjaamossa”, Synne nauraa.

IHANA VAPAUS

Synne arvostaa sitä, että työ on itsenäistä ja vastuullinen vapaus sopii hänelle. Hän vaikuttaa kilpailuhenkiseltä, vaikkakin kilpakenttänä toimii metsä ja joukkueen hän muodostaa metsäkoneen kanssa. ”Haluan tuntea, että teen hyvää työtä. Pidän haasteista, ja niitä täällä metsissä riittää. Täällä maasto on kumpuilevaa, joten pitää tuntea sekä maasto, kone että itsensä.”

HYÖDYLLISIÄ MUUTOKSIA

Viime kesänä Synne joutui muutoksen eteen, kun hän kiipesi uuteen Elephant Kingiin, jossa on Active Frame ja Active Crane. ”Ohjaamon tasapainotuksen takia koneen kaltevuutta täytyy seurata erityisen tarkkaavaisesti. Toisaalta tekniikka parantaa työskentely-ympäristöä ja vuorenrinteillä tekniikka pääsee oikeuksiinsa. Active Cranen tekniikka tekee työstä helpompaa ja rennompaa, ja samalla tuottavuus kasvaa”, Synne kertoo.

Ihmisen ja koneen välinen symbioosi on Synnelle tärkeä.

Se on osa kokonaisuutta, jota tarvitaan hyvän työtuloksen tekemiseen. Kun työ sujuu, tulee tunne, että tästä tulee oikein hyvä päivä. ”Riippumatta siitä ajanko harvesteria vai kuormatraktoria, haluan nähdä työni tulokset. On hieno tunne nähdä työn edistyvän, kun hakkuualue tyhjenee kuormatessa puutavarasta.”

Synne on tyytyväinen siihen, että pääsee ajamaan sekä harvesteria että kuormatraktoria.

Ponsse oli Synnen ensikosketus metsäkoneisiin. Nykyisin hän ajaa sekä harvesteria että kuormatraktoria – pääasiassa Scorpion Kingiä ja Elephant Kingiä.

26

”Harvesterin ajaminen on hauskempaa, mutta arvostan sitä, että saan tehdä molempia. Se tuo lisää vaihtelua, ja pääsen myös kehittymään eri osa-alueilla. Tällaisessa maastossa oppii todella tuntemaan koneet, ja se tuo työhön uusia ulottuvuuksia,” hän kertoo.

HARVENNUSTA JA PÄÄTEHAKKUUTA

Ringerike Skogsdriftillä on yhteensä viisi konetta, kaikki Ponsseja. Yrityksellä on kaksi Buffalo-kuormatraktoria, yksi Elephant King -kuormatraktori ja kaksi Scorpion King -harvesteria, joista toisessa on H6- ja toisessa H7-harvesteripää.

H7-harvesteripäällä varustettua konetta käytetään päätehakkuissa ja H6:lla varustettua myös harvennushakkuissa.

Kuormatraktoreista Elephant Kingiä käytetään pelkästään päätehakkuissa.

Synnen mielestä on suuri etu, että molemmat harvesterit ovat Scorpion-mallisia. ”Ne toimivat erinomaisesti kumpuilevassa maastossa.

Ne ovat valtavan vakaita, ja sitä täällä todella tarvitaan.

Lisäksi on ehdottoman hyvä, että nosturi sijaitsee keskellä, pyörivän ohjaamon päällä. Sen ansiosta oma paikkani on aina optimaalinen ja pystyn tekemään isomman alueen ilman, että tarvitsee vaihtaa konetta. Tämä tuo työhön sujuvuutta,” hän huomauttaa. ”Myös Elephant King -kuormatraktori on todella hyvä ajettava vaikeassa maastossa. Sillä pääsee varmasti perille, eikä ajon aikana tarvitse olla yhtään epävarma, vaikka kuljettaisi täyttä kuormaa vaativassa maastossa.”

UUSIA HAASTEITA

Uransa alkuaikoina Synne kysyi usein vinkkejä kollegoiltaan. Ajan mittaan hänestä on kuitenkin tullut yhä itsenäisempi. Keräämänsä kokemuksen ja osaamisen myötä hänelle on annettu entistä vaativampia tehtäviä. Synne kokee, että yrityksen johto luottaa häneen vahvasti. Hän on saanut haastavampia työtehtäviä ja samalla mahdollisuuksia kehittyä edelleen. ”Olen saanut paljon tukea myös Ponssen työntekijöiltä.

He tekevät aina parhaansa, jos minulla on jotain ihmeteltävää tai tarvitsen apua.”

Metsä ja koneet ovat Synnelle tärkeitä mielenkiinnon kohteita. Onneksi, sillä tällä hetkellä hän ei paljon muuta ehtisi tekemäänkään. ”Pidän työstäni ja pyrin ajamaan niin paljon kuin vain ehdin. Sitä tulee ehkä tehtyä vähän liiankin paljon, mutta viihdyn todella hyvin metsässä ja koneiden parissa. ” Mitä Synne sitten olisi tehnyt, jollei hän olisi ryhtynyt ajamaan metsäkonetta? Synne pohtii hetken ennen kuin vastaus löytyy. ”Tarkoitatko, että jos metsiä ei olisi? Siinä tapauksessa olisin mennyt maanrakennusalalle ajamaan pyöräkuormaajaa, mutta tämä on tietysti paljon parempaa,” hän toteaa.

Ponsse Lady Therese Pripp

Ponsse Ladyn, Therese Prippin, elämässä riittää vaihtelua niin äitinä, eläinten sairaanhoitajana kuin yhteisessä elämässä metsäkoneurakoitsijan kanssa, joka on yhtä vauhdikas ja kilpailuhenkinen kuin hän itsekin. Ja juuri niin hän haluaakin elää. ”Muuten tylsistyn”, nauraa Therese Viggo-pojan katsellessa uteliaasti liian suuren Ponsse-lippiksen alta.

T

herese Pripp pitää haasteista, asioiden järjestämisestä ja aktiivisesta elämästä. Elämässä pitää olla vauhtia ja kilpailua, oli kyseessä sitten ratsastaminen, juokseminen, pyöräileminen, uiminen tai hiihtäminen.

Therese on lapsesta asti ollut kiinnostunut hevosista ja kotitilalla Gulatorpissa Ruotsissa riittää siihen tilaa.

Theresen ja puoliso Ronny Bengtssonin lisäksi perheeseen kuuluu helmikuussa syntynyt Viggo sekä Ronnyn lapset Wilma, 12, ja Benjamin, 9.

TREFFEJÄ METSÄKONEESSA

”Meidän ensimmäiset treffimme olivat metsäkoneessa. Ronnylla ei ollut aikaa lähteä ravintolaan, joten menin hänen mukaansa koneeseen. Siellä metsässä ihastuin sekä häneen että koneisiin.”

Therese ja Ronny pitävät molemmat luonnossa liikkumisesta. Theresen mielestä on mielenkiintoista oppia uusia asioita metsätaloudesta, ja lisäksi hän on täysin ihastunut metsäkoneisiin. ”Kyllä, olen kokeillut ajaa konetta, ja haluan tehdä sitä uudelleen.”

PONSSE LADIES

Ronny pyörittää yhdessä isänsä ja veljensä kanssa UGB Skogsserviceä, jonka konekalustossa on huomattava määrä keltamustia koneita. Sitä kautta Therese on tutustunut myös Ponsse Ladies -kerhoon, joka sai alkunsa 15 vuotta sitten Suomessa ja rantautui Ruotsiin vuonna 2012. Sen tavoitteena on tuoda yhteen naisia, jotka ovat tavalla tai toisella Ponsse-perheen jäseniä – joko työnsä kautta tai metsäkoneenkuljettajien tai huoltopalvelujen tarjoajien puolison ominaisuudessa. ”On sekä hauskaa että hyödyllistä, että Ponsse tarjoaa meille naisille jotain ekstraa. Ponsse Ladies tarjoaa mahdollisuuden tavata toisiamme omien kiinnostuksenkohteidemme mukaan, shoppailla ja viettää aikaa yhdessä. Se on mukavaa.”

TÄRKEÄÄ TOIMINTAA

”Ala on sinällään hyvin miesvaltainen. Messuilla on yleensä paljon miehiä, jotka juttelevat koneista. Niin on varmasti vielä vuosien

27

PONSSE / NAISIA METSÄKONEALALLA

Therese, Ronny, Viggo ja Scorpion. Metsästä on tullut perheen yhteinen kokoontumispaikka koneessa vietettyjen yhteisten tuntien myötä.

KAIKKI ALKOI HEVOSISTA

on monta kansallisen, EM- ja MM-tason mestaruutta. Hän on osallistunut myös Ironman-, Vasaloppet- ja Vätternrundan-kilpailuihin. ”Meistä on mukavaa liikkua myös kahdestaan. Totta kai kilpailemme myös toisiamme vastaan. Nyt toki aikaa on pikku-Viggon takia vähemmän, mutta muutoin perjantaihuvinamme on ollut toistemme haastaminen lankuttamisessa, punnerruksissa ja vatsalihaksissa,” Therese nauraa.

Theresen seuraava iso tavoite on En Svensk Klassiker, joka koostuu Lidingöloppet-juoksukilpailusta, Vasaloppettai Engelbrektsloppet-hiihtokilpailusta sekä Vätternrundan -pyöräilykilpailusta, jotka pitää suorittaa 12 kuukauden sisällä.

Liikunnallisia harrastuksia Theresellä tuntuu tosiaan riittävän. Theresellä tuntuukin olevan erityinen kyky venyttää vuorokauden tunteja. ”Kaikki alkoi hevosista. Ensin oli islanninhevonen, jonka omistimme yhdessä äitini kanssa, sitten poni, jolla kilpailin paljon. Nyt minulla on kaksi ruotsinpuoliveristä – äiti ja tytär. Olen kilpaillut vuosien mittaan kenttäkilpailussa ja rataesteratsastuksessa. Hevosten ja ratsastamisen jälkeen mukavinta on juokseminen.”

Therese osallistuu mielellään erilaisiin juoksu- ja urheilukilpailuihin, usein yhdessä Ronnyn kanssa. Kilpailuhenkinen Ronny on huipputason motocross-kuljettaja, jolla

Ronnyn yrityksessä Therese on mukana teknisenä tukena ja kirjanpidossa kotitoimistolla. ”Ronnya eivät tietokoneet kauheasti kiinnosta, joten on parempi, että hän ajaa konetta ja minä autan kaikessa tietotekniikkaan liittyvässä.” ”Teen myös kirjanpitoa mielelläni, mutta haluan myös jatkaa eläinten sairaanhoitajana. Olen hoitanut hevosia 13 vuoden ajan, mutta vaihdoin kaksi vuotta sitten Hässleholmin pieneläinklinikalle,” kertoo Therese, jolla on kokemusta myös ravintola-alasta.

ajan, vaikkakin naispuolisten koneenkuljettajien ja huoltoteknikoiden määrä kasvaa koko ajan. Siksi tarvitaan myös erityisesti meille naisille suunnattua toimintaa.” ”Sitä paitsi suurin osa metsäkoneista on perheyritysten omistuksessa, ja niissä naiset osallistuvat päätösten tekemiseen varmasti enemmän kuin moni uskookaan.”

Theresen mielestä vanhempainvapaa on erittäin hyvä mahdollisuus osallistua Ponsse Ladiesin tapaamisiin. ”Olisi hauskaa, jos voisin Ponsse Ladiesin kautta tarjota hevosiin liittyvää toimintaa. Tai perustaa yhteisen juoksu- tai hiihtojoukkueen.”

28

OMA IT-TUKI

”Muuten tulee koko ajan puheluita tai asioita, joihin pitää ottautua. Sama pitää Viggokin on päässyt osaksi Ponsse-perhetvarmasti paikkansa useimpien metsäuratä. Hän oli isänsä mukana PONSSE Ergo koitsijoiden kohdalla,” sanoo Therese.

-harvesterissa vain 11 viikon ikäisenä ohjaa”On yrittäjyydessä etujakin, koska moon kiinnitetyssä turvakaukalossa. Kyyti Ronny voi määritellä työaikansa vapaamoli Viggolle mieleen, ja videosta tykättiin Lue lisää m min kuin monessa työpaikassa. Yrittäjän kovasti myös Ruotsin Ponssen Facebook-siwww.ponsse.co kannattaa huomata edut ja hyödyntää niitä,” vuilla. Video julkaistiin 30. huhtikuuta, ja siitä Therese toteaa. tuli nopeasti hitti. Neljän kuukauden kuluttua UBS Skogsservicen kalustoon kuuluu myös aivideota oli katsottu 35 000 kertaa. nutlaatuinen Ponsse Dolphin, Ponssen väreihin maalattu Sekä Therese että Viggo pääsevät usein viettämään aikaa proomu. Proomua käytetään koneiden ja puutavaran kuljettaRonnyn kanssa metsäkoneessa. miseen, kun hakkuukohde on saaressa. ”Ronny tekee paljon töitä, joten jos tulee oikein kova ikävä, ”Ymmärrän oikein hyvin, että Ronny arvostaa luonnossa lähdemme tervehtimään häntä metsään.” työskentelemistä. Onhan se mahtava työympäristö,” sanoo Jotta pariskunta saisi viettää yhteistä aikaa, paras keino on Therese. lomailla ulkomailla.

Ruotsissa dies -toiminnassa La se ns Po tä. on noin 90 jäsen en ain ilm on Jäsenyys än. kä hin mi ita eikä velvo

TAPAAMISIA METSÄSSÄ

RONNY BENGTSSON, UGB SKOGSSERVICE

”Proomusta on tullut tärkeä täydennys” Yritys: UGB Skogsservice, Hässleholm.

Työntekijöiden lukumäärä: Yhdeksän.

Omistajat: Gert, Ronny ja Robert Bengtsson.

Vuosittainen hakkuumäärä 115 000 m3 (kuoretonta kiintokuutiota).

Historiaa: Serkukset Gert ja Ulf Bengtsson perustivat yrityksen vuonna 1980. Molemmat työskentelivät hitsaajina, mutta halusivat siirtyä metsäalalle. Aluksi puita kaadettiin käsin ja puutavaran kuljetus tapahtui traktorilla ja perävaunulla. Ulf jätti yrityksen, ja hänen tilalleen astui Gertin veli Mats Bengtsson. Mats menehtyi työtapaturmassa vuonna 1994. Gertin tuolloin 16-vuotias poika Ronny Bengtsson siirtyi suoraan peruskoulusta yrityksen toiseksi omistajaksi. Kalusto koostui kaksioteharvesterista ja kuormatraktorista.

Kalusto: Scorpion-harvesteri H6-harvesteripäällä, Ergo-harvesteri H7-harvesteripäällä, kaksi Buffalo-kuormatraktoria, Elk-kuormatraktori, Elephant King -kuormatraktori ja lisäksi yksi kuormatraktori.

Näiden lisäksi Ponsse Dolphin -proomu hakkuiden tekemiseen saarilla.

”Meillä oli kaksioteharvesteri todella pitkään. Isä epäröi yksioteharvesterin hankintaa, koska hakkuukohteissamme oli järeää puustoa.

Ensimmäisen yksioteharvesterin, -99 vuosimallin PONSSE Ergon, hankimme vuonna 2004. Kone toimi todella hyvin, joten myöhemmin olemme hankkineet lisää Ergoja ja muita PONSSE-koneita”, Ronny kertoo.

Viimeisin hankinta: Kuormatraktori Elephant King.

Seuraava hankinta: Tammikuussa H8-harvesteripäällä varustettu Ergo-harvesteri (korvaa nykyisen Ergon). Huhtikuussa Elk-kuormatraktori (korvaa vanhemman Buffalon).

Tärkeintä työssä: ”Viihtyminen, ongelmien ratkaiseminen ja kehittyminen tiiminä.”

Toiminta: Pääte- ja harvennushakkuut, painotus päätehakkuissa.

Erikoisala: Saarissa tehtävät hakkuut. Vuonna 2017 hankittiin käytetty proomu. Proomun omapaino on 25 tonnia ja enimmäiskantokyky 50 tonnia. ”Testattuamme proomua muutamassa toimeksiannossa totesimme, että proomulla tehtävät työt täydentävät mukavasti valikoimaamme. Käytämme näissä töissä yleensä kahta kuormatraktoria. Kun toinen kuormatraktori lastaa puutavaraa saaressa, toinen kuljetetaan proomulla purkamaan kuormaa. Kuormatraktorin kuljettaja käyttää myös proomua.” Proomun nimi Dolphin keksittiin saunassa Ponssen järjestämällä Suomen-matkalla. Se piti tietysti maalata keltamustaksi.

29

PONSSEN UUSI TEHDAS / YMPÄRISTÖ

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN TEHDAS tuottaa laatua ja tarjoaa hyvät työskentelyolosuhteet

V

ieremän metsäkonetehtaalla on panostettu ympäristöystävällisyyteen ja kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Tehtaan tuotantotiloissa ergonominen työympäristö, tuotannon joustavuus, työturvallisuus ja tuottavuuden kasvu ovat ohjanneet toimintoja entistä vastuullisempaan suuntaan.

AUTOMATISOINNILLA TOIMIVA SISÄLOGISTIIKKA

Metsäkoneen valmistuksen kannalta oleellista on varastotoimintojen ja

sisälogistiikan saumaton toiminta.

Puolitoista vuotta toiminnassa ollut automatisoitu varasto ja uudistettu sisälogistiikka ovat hioutuneet ja kehittyneet vastaamaan tuotannon tarpeisiin.

Varastoautomaatio sisältää 15 600 pientavaran varastopaikkaa ja 3 700 lavapaikkaa. Varastoautomaatista kerätyt osat toimitetaan junalla tuotantovaihekohtaisesti kullekin työpisteelle.

Uudesta varastosta on toimitettu tuotantoon jo kaksi miljoonaa materiaaliriviä.

VARASTOAUTOMAATEISTA JARRUTUSENERGIAA UUDELLEEN HYÖDYNNETTÄVÄKSI

Varastoautomaattien noutaessa komponentteja varaston hyllyiltä syntyy jarrutusenergiaa, jota hyödynnetään uudelleen automaattikeräilyn seuraavassa liikkeessä. Lisäksi varastojärjestelmä laskee nimikkeet, joita tuotannossa tarvitaan usein, ja jättää ne energian kulutuksen kannalta edullisemman matkan päähän varastohyllylle.

toiselle. Vaunu saa virtansa lattiasta – tekniikka on samantyyppistä kuin induktioliesissä. Uudenlainen vaunujärjestelmä on huoltovapaa, eikä akkujen lataamiseen tarvitse käyttää aikaa. Vihivaunut on räätälöity Ponssen toimintoihin sopiviksi ja niiden suunnittelussa on otettu työturvallisuus ja ergonomia huomioon suurella painoarvolla.

UUSIUTUVAA ENERGIAA

Tehtaalla on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Tehtaan katolla on oma aurinkovoimala, jonka 640 aurinkopaneelia kattavat 1 046 neliön pinta-alan. Voimalan teho on 192 kW, mikä vastaa kymmenen omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta.

Energiansäästöä kertyy myös tehtaan kattopinnoista. Noxite-katemateriaali neutraloi ilmasta liikenteen ja teollisuuden tuottamia haitallisia typenoksideja yhdessä auringon, tuulen ja sadeveden kanssa. Samalla se pienentää kesäistä jäähdytystarvetta, mikä sekin säästää energiaa.

JÄTTEIDEN LAJITTELU

ERGONOMIA EDELLÄ KOKOONPANOLINJALLA

Kokoonpanolinjan vaunujärjestelmä on toiminut odotetusti: vaunut siirtävät valmistuvan koneen linjalla kokoonpanopaikalta

Tehtaalle saapuvan tavaran määrä on merkittävä: päivittäin kokoonpanosekä osavalmistuksen varastoon vastaanotetaan yhteensä 1 500 toimitusriviä alihankkijoilta.

Alihankkijat pakkaavat tuotteensa tarkasti määriteltyihin pakkauksiin

Kuuleva radiokuulosuojain suojaa kuuloa ja mahdollistaa sujuvan kommunikoinnin.

30

Aurinkovoimalalla tuotettu energia vastaa 10 omakotitalon vuosittaista sähköntarvetta

joiden materiaali ja muoto riippuvat siitä, mistä tuote tulee, kuinka herkästi se voi vioittua, millä sitä kuljetetaan sekä miten sitä käsitellään tehtaan sisälogistiikkaprosessissa. Energiajakeiden lajittelua tehdään jo tavaroiden vastaanottovaiheessa. Muovit, likaiset paperit ja kartongit, puupakkaukset, styroksi, paperipyyhkeet ja tekstiilit kierrätetään energiantuotantoon. Energiajae on kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, josta valmistetaan polttoainetta rinnakkaispolttolaitoksiin korvaamaan fossiilisia polttoaineita.

Keräyspahvi kerätään vastaanoton pahvipuristimiin, joissa tyhjät pahvilaatikot ja -pakkaukset litistetään. Pahvipu-

ristin tiivistää pahvit varastolla paaleiksi, jolloin pahvit vievät vähemmän tilaa ja niiden käsittely helpottuu.

Toimittajien ja Ponssen välisessä tavaraliikenteessä käytetään myös niin sanottuja kiertäviä pakkauksia, joilla on lukuisia käyttökertoja. Kiertopakkauksiin lukeutuvat vaneripakkaukset, kuljetusalustat, teräsrakenteiset telineet, puiset lavat ja kaulukset sekä muovilaatikot.

Pakkausmateriaalit ovat uusiokäytössä aina siihen saakka, kunnes pakkaus todetaan vialliseksi, eikä sitä ole taloudellisesti järkevää korjata. Kuormalavat kierrätetään uudelleen käyttöön, ja vioittuneet lavat korjataan, jos se on mahdollista. Jos puujätettä syntyy, se

toimitetaan paikalliselle lämpölaitokselle bioenergian tuotantoon.

VESI KIERRÄTETÄÄN PESUPAIKALLA

Kaikki maalattavaksi tulevat esivalmisteet pestään ennen maalausta. Maalaamossa vesi kiertää suljetussa piirissä, mikä tarkoittaa, että sama vesi käytetään useaan kertaan. Tuorevesi otetaan pesukoneen toiseksi huuhteluvedeksi, josta se siirtyy ylivuotoputkella pesukoneen ensimmäiseen huuhteluveteen. Koneen ensimmäisestä huuhteluvedestä vesi pumpataan varsinaiseen pesuveteen ja siihen lisätään pesukemikaalit. Näin ollen pesukoneen vesi käytetään monta kertaa uudelleen vesivarantoja säästäen.

Hyvällä työergonomialla ja sopivalla valaistuksella on suuri merkitys turvalliseen työskentelyyn.

31

PONSSE MAAILMALLA / PIETARIN KOULUTUSKESKUS

PONSSE AVASI UUDEN KOULUTUSKESKUKSEN PIETARIIN Ponssen Venäjän tytäryhtiö OOO Ponsse avasi uuden koulutusja huoltopalvelukeskuksen Gorelovossa Pietarissa. Noin kolme miljoonaa euroa maksanut 1 500 neliön koulutuskeskus on yhtiön historian suurimpia investointeja Venäjällä.

U

usi koulutuskeskus on OOO Ponssen koulutusverkoston lippulaiva, jossa on alan parhaat koulutusvälineet ja osaaminen.

OOO Ponssen toimitusjohtaja Jaakko Laurila kertoo yhtiön olleen edelläkävi-

32

jä koulutuspalveluiden kehittämisessä. ”Haluamme, että meiltä saatavat koulutuspalvelut ovat parasta alalla.

Nyt avattu koulutuskeskus on tasoltaan ja sisältötarjonnaltaan poikkeuksellisen korkealuokkainen. Laadukkaat koulutuspalvelut ovat meille merkittävä

kilpailuetu ja mahdollistavat markkinaosuutemme kasvun”, toimitusjohtaja Laurila toteaa.

Pietarin uudessa koulutus- ja huoltopalvelukeskuksessa on käytössä kaikki PONSSE-simulaattorimallit kuljettajatyöskentelyn harjoittelua varten

ja testirata käytännön ajoharjoittelua varten. Asentajakoulutuksissa hyödynnetään huoltotiloja, joihin mahtuu samanaikaisesti kolme metsäkonetta.

KASVAVA MARKKINA TARVITSEE KOULUTUSTARJONTAA

Venäjällä on reilun kymmenen vuoden aikana siirrytty suuressa osassa maata kokorunkomenetelmän puunkorjuusta tehokkaampaan ja ympäristöystävällisempään tavaralajimenetelmän (CTL) puunkorjuuseen. Tällä hetkellä Venäjä on maailman suurin metsäkonemarkkina. Tämä on näkynyt paitsi kasvaneena metsäkonemyyntinä myös kasvaneena koulutus- ja huoltopalveluiden tarpeena.

Maassa ei ole varsinaista metsäkoneenkuljettaja- tai asentajakoulutusta, mikä vahvistaa oman koulutustarjonnan merkitystä. Kuljettajien korkealla ammattitaidolla on tutkitusti suuri merkitys puunkorjuun tuottavuudelle.

Ponssen Venäjän tytäryhtiö perustettiin vuonna 2005 ja lähes yhtä kauan yhtiö on tehnyt yhteistyötä metsäalan oppilaitosten kanssa. Tällä hetkellä Ponssen koulutusverkosto kattaa Pietarin yksikön lisäksi vuonna 2007 avatun huoltopalvelu- ja koulutuskeskuksen Pitkärannassa ja 17 koulutusyksikköä yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa eri puolilla Venäjää ja Valko-Venäjää.

Pitkälle kehitetty koulutustarjonta kattaa kuljettaja- ja asentajakoulutuksen

lisäksi korjuuprosessin johtamisen, tuottavan puunkorjuun ja harvennustyöskentelyn koulutusohjelmat. Koulutukset on suunniteltu sekä Ponssen asiakkaille että heidän kuljettajilleen ja asentajilleen, PONSSE-verkoston jälleenmyyjille ja henkilökunnalle sekä metsäalan oppilaitosten opettajille. Koulutusjaksojen pituudet vaihtelevat parista päivästä kuukauteen. OOO Ponssen koulutuspalveluista vastaa koulutuksen kehityspäällikkö Nikolai Chernutskii.

OOO Ponssella on Venäjällä 120 omaa työntekijää ja laaja jälleenmyyjäverkosto, joka mahdollistaa maanlaajuisen toiminnan. Venäjällä operoi noin parituhatta PONSSE-metsäkonetta.

Yhtiöllä on palvelukeskukset Pietarissa, Pitkärannassa, Segezhassa, Tihkvinissä ja Tomskissa.

Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén, konsernin toimitusjohtaja Juho Nummela ja OOO Ponssen toimitusjohtaja Jaakko Laurila avajaisissa.

Koeajoradan testasi ensimmäisenä konsernin toimitusjohtaja Juho Nummela.

33

SAVOTTAUUTISIA / 2019

SAVOTTAUUTISIA PONSSE-asentajakilpailun voittajaksi Facundo Leal Uruguaysta Vuosittain järjestettävään asentajakilpailuun osallistui PONSSE-palveluverkoston huoltoasentajia 13 eri maasta.

Kaksipäiväisen kilpailun seuraavat palkintosijat menivät Venäjälle. Toiseksi tuli Andrey Izyurov, joka työskentelee huoltoasentajana Ponssen komilaisen jälleenmyyjän OOO Lespromservisin palveluksessa ja kolmanneksi Nikolay Kovalenko Ponssen tytäryhtiöstä OOO Ponsselta.

Voittaja Facundo Leal kertoi kilpailutehtävien olleen erittäin vaikeita erityisesti asennustehtävien osalta. ”Voitto on uskomaton tunne, ehdottomasti yksi parhaista kokemuksista elämäni varrelta! Kilpailukokemus oli minulle täysin uusi ja oli upeaa jakaa kokemus muiden PONSSE-asentajien kanssa eri puolilta maailmaa”, Leal kertoo kokemuksistaan. ”Ammattitaitokilpailun tarkoituksena on nostaa tärkeän ammattiryhmän profiilia. Asentajien työ on tänä päivänä äärettömän monipuolista. Nykyään asentajien pitää hallita mekaniikka, hydrauliikka ja tietotekniikka”, kertoo kisasta vastaava Ponssen Global Service Manager Terho Tanskanen.

Facundo Lealin vankka asentajaosaaminen näkyi rauhallisina ja varmoina otteina tiukassakin aikataulussa.

Epec Oy kohti tulevaisuutta uudella toimintamallilla Epec vastaa liiketoiminnan kasvuun uudistamalla organisaatiotaan. Muutoksen taustalla on yrityksen voimakas uudistuminen ja tahtotila olla innovatiivisin, luotettavin ja ketterin kumppani koneenrakentajille. ”Yhtiön kasvu ja tulevaisuuden kasvutavoitteet edellyttä-

34

vät uudenlaista tapaa organisoitua, jotta uudet projektimme ja liiketoimintamallimme olisivat mahdollisimman sujuvia. Meidän pitää pystyä olemaan erittäin kilpaillun koneenrakennusalan innovatiivisin osaaja valituilla erikoisalueilla. Epecillä on alan ehdotonta huippuosaamista. Nyt haemme tulevaisuutemme kannalta parhaita toimintatapoja hyödyntää osaamisemme projektien tuloksellisessa läpiviennissä”, Epecin toimitusjohtaja Jyri Kylä-Kaila kertoo.

Myös yhteistyötä emoyhtiö Ponssen kanssa on tiivistetty.

Mittavat yhteistyöprojektit koskevat metsäkoneiden sähköistämiseen ja ohjausjärjestelmiin liittyviä tulevaisuuden teknologioita.

Epec työllistää yli 120 henkilöä Seinäjoella, Tampereella, Turussa ja Kiinan Shanghaissa. Epec Oy on ollut osa Ponsse-konsernia vuodesta 2004 lähtien. Yhtiö panostaa vahvasti tulevaisuuden teknologioihin, kuten autonomisiin työkoneisiin, avustaviin järjestelmiin sekä sähköiseen liikkuvuuteen.

NURKKA

Kuormaakantava ajokone PONSSE Dino 1969 ”Eekö sitä voe tehhä semmosen konneen, että se kestää?” totesi Einari Vidgrén oman urakointifirmansa huoltovastaavalle Erkki Tarvaiselle. Erkki oli samaa mieltä, ja niin he ryhtyivät suunnittelemaan uutta konetta, jota piirrettiin ja mietittiin Niemisillä syksyllä 1968. Einarin siskon mies, kylän taitava seppä Kauko Väisänen, lupasi pajansa käyttöön ja sinne, tavalliseen kyläpajaan perustettiin ensimmäinen ”metsäkonetehdas”.

Kyläpajasta alkoi kuulua aamusta iltaan raudan kalinaa, kilkutusta ja hitsauspillin suhinaa. Alan ehdotonta ammattitaitoa hitsauksessa edusti Lauri Uuksunen. Päivät suunniteltiin ja tehtiin erilaisia vaihtoehtoja. Vanhasta pyörökuormaajasta laitettiin akselit. Runkoon kiinnitettiin voimakas moottori ja katolle Wärtsilän kuormaaja. Kyläläiset kävivät uteliaina katsomassa työn edistymistä ja tuumivat: ”Mikähän Ponsse tuostakii tulloo.” ”Nyt on jo nimikii. Siitä tulloo Ponsse”, naurahti Einari.

Ponsse oli kylällä kuljeskeleva sekaroituinen ja ruma jäniskoira, joka rujosta ulkonäöstään huolimatta oli metsässä oiva kaveri.

Kuukausien aherruksen jälkeen kevättalvella 1969 kyläpajasta ajettiin ulos harmaa, monien mielestä rumannäköinen, kuormaa kantava metsäkonetraktori, ensimmäinen Ponsse. Se otettiin omaan käyttöön Tehdaspuun savottaan. Kun sillä oli vuosi ajettu, Tehdaspuusta soittivat ja sanoivat: ”Tehkää muillekin samanlaisia metsätraktoreita. Sillä on ajettu kaksikymmentäviisituhattaviisisataa pinomottia ja siihen on tehty kaikkein vähiten remonttia.”

Näin lähti liikkeelle Ponsse metsäkoneyhtiön ainutlaatuinen ja menestyksekäs tarina. Virallisesti Ponsse perustettiin vuonna 1970, joten juhlavuotta kohti mennään.

”Eekö sitä voe tehhä semmosen konneen, että se kestää?”

35

SAVOTTAUUTISIA / 2019

SAVOTTAUUTISIA Legoinsinöörit hallitsevat koneenrakennuksen periaatteet Noin viisikiloisten metsäkoneiden ympärille kerääntyy tuotekehityksen suunnittelijoita sitä mukaa kuin huhu ”legoinsinöörien” vierailusta leviää Ponssen tehtaalla Vieremällä.

Pudasjärveläisten Tuomas (11) ja Jesse (16) Pyykkösen rakentamat PONSSEmetsäkoneet tekevät selvästi vaikutuksen. Samalla kun Lego-Ponsset liikkuvat ja toimivat kuten esikuvansa, pojille satelee kysymyksiä teknisestä toteutuksesta.

Poikien itsensä alusta alkaen suunnittelemat mallit ovat poikkeuksellinen taidonnäyte tehdasvalmisteisiin Lego-malleihin verrattuna. Netistä löytyneiden videoiden ja teknisten tietojen pohjalta Tuomas ja Jesse ovat suunnitelleet mallit itse koneiden voimansiirrosta ja jousitetuista runkorakenteista lähtien.

Tehtaalla kierrettäessä pojat pysähtyvät tämän tästä kysymään asentajilta ja suunnittelijoilta, kuinka jokin metsäkoneen tekni-

36

nen yksityiskohta on toteutettu. Kuvia ja videoita on tutkittu tarkasti. Nuoret tunnistavat oikein lähes kaikki tehtaalla näkemänsä komponentit ja päättelevät mihin konemalleihin komponentit kuuluvat. Teknisesti lahjakkaille nuorille on helppo ennustaa opiskelu- ja työuraa teknologia-alalla.

Paitsi terävää päätä rakentaminen on vaatinut myös pitkäjänteisyyttä, jota pojilta ei tunnu sitäkään puuttuvan. Harjoitusta he

saavat jo pitkillä koulumatkoilla. Pudasjärven lukiossa opiskelevan Jessen koulumatka on 60 km ja 5.-luokkalaisen Tuomaksen 40 km. Kumpikaan ei moiti matkaa pitkäksi. Päinvastoin pojat kehuvat, että koulumatkalla ehtii tehdä läksyt ja jutella kavereiden kanssa.

Tuomas ja Jesse eivät ole keskittyneet ainoastaan PONSSE-malleihin vaan rakennusuralle mahtuu muitakin työkoneita ja ajoneuvoja. Valmiit rakennussarjat eivät tarjonneet riittävästi haastetta. Poikien suunnittelemat voimalinjaja jousitusratkaisut ovatkin selkeästi edistyksellisempiä kuin valmiissa Technic-sarjoissa. ”Rakentaminen on yhteinen harrastus, mutta teemme perheen kanssa paljon muutakin. Asumme Syötteellä ja vapaa-aika kuluu talvisin rinteissä ja kesällä ykkösjuttuja ovat maastopyöräily ja retkeily. Sateella ehtii rakentelemaan”, pojat kertovat.

Estettä ylittävän PONSSE Scorpionin ohjaamo ei heilu va-

Interexport d.o.o. aloitti Ponssen jälleenmyyjänä Kroatian, Slovenian ja Serbian alueilla Ponsse vahvistaa jälkimarkkinoinnin tukea Kroatian, Slovenian ja Serbian alueilla. Interexportilla on maissa kattava huoltopalvelutarjonta ja vahva kokemus työkoneasiakkaiden palveluista. Yhtiö edustaa Ponssen lisäksi kansainvälisiä maatalouskonevalmistajia. ”Interexport on luotettava toimija, joka tarjoaa vahvan asiakastuen sekä myynnissä että huoltopalveluissa. Vahva asiakastuki on aina ollut Ponsselle ensiarvoisen tärkeää ja se on ollut myös Interexportin menestyksen takeena”, Ponsse Oyj:n aluejohtaja Gary Glendinning kertoo. Interexport palvelee asiakkaitaan huoltopalvelukeskusten lisäksi hyvin varusteluilla huoltoautoilla.

kautuksen ansiosta Lego-mallissakaan. Scorpion on 11-vuotiaan Tuomaksen taidonnäyte. ”Isoveljen kanssa tätä on yhdessä mietitty ja olen rakennellut mallia vuoden verran”, Tuomas kertoo. 16-vuotiaalla isoveljellä Jessellä on ollut pari viikkoa aikaa rakentaa PONSSE Elephant King -kuormatraktoria. Keskeneräisenäkin kone on vakuuttava.

Kun kahmarin ulottuvuus ei riitä, nosturin jatke tulee esille ja työt jatkuvat. Kenttätestit läpikäyneen Scorpionin H7-harvesteripää kaataa ja syöttää tukin kepeästi kouran läpi. Taittuvaa runkorakennetta kääntävät jämäkät työsylinterit, joiden sisään on kätketty ruuvikoneisto. Koneet tottelevat ohjausta itse rakennetulla kauko-ohjaimella.

2013 lanseerattu Scorpion oli iso harppaus metsäkoneiden tuotekehityksessä. Ehkäpä Tuomas ja Jesse ovat muutaman vuoden kuluttua mukana kehittämässä seuraavan sukupolven PONSSE-metsäkoneita.

Vuonna 1957 perustetun Interexportin tavoitteena on ollut läpi yhtiön historian olla alan luotettavin kumppani. ”Olemme aina noudattaneet toiminnassamme tätä periaatetta ja se on ollut tärkein syy sille, että olemme saavuttaneet toimialueillamme vankan markkinaosuuden. Edustamme maahantuojana ja jälkimarkkinointipalveluiden tarjoajana maailman parhaita tuotemerkkejä maataloudessa (Fendt, Valtra, Amazone, Strautmann) ja nyt myös maailman parasta metsäkonemerkkiä”, yhtiön Ponsse-palveluista vastaava Borut Ogrin toteaa.

Interexport tarjoaa kokonaispalvelua sekä pienille että suurille maa- ja metsätalousyrityksille ja kunnallisille toimijoille. Komendassa Sloveniassa sijaitsevassa pääkonttorissa ovat myös yrityksen koulutus- ja teknisen tuen palvelut. Lokakuussa 2019 Interexport avaa uudet ja modernit tilat itäisessä Sloveniassa Slovenska Bistricassa palvelutarjontaa laajentaakseen.

37

SAVOTTAUUTISIA / 2019

Forestry Expo Scotland 2019 oli ainutlaatuinen metsäalan tapahtuma, joka koostui mittavasta hakkuunäytöksestä ja messutapahtumasta. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin Little Clydessä, Lanarkshiressä, Skotlannissa. Tapahtuma kokosi yhteen yli 3 000 metsäalan ammattilaista.

Ponsse oli mukana tapahtumassa 19 metsäkoneen voimin. Koneuutuudet herättivät paljon kiinnostusta ja hakkuunäytöksiä seurasi iso joukko vieraita. Näytöspäivien aikana puuta korjattiin 6 000 m3 eli noin 250 kuorma-autollista paikallisen metsäteollisuuden raaka-aineeksi.

Iso-Britannian suosituimmat PONSSE-metsäkoneet ovat PONSSE Ergo ja PONSSE Buffalo niiden hyvän kapasiteetin ja kokoluokan vuoksi. Maan konekanta sisältää noin 360 PONSSE-metsäkonetta, joiden palveluista huolehtii PONSSE UK Ltd. Annanissa Skotlannissa sijaitseva yhtiö työllistää tällä hetkellä 28 työntekijää.

38

Lähes kaikki Skotlannin metsät ovat PohjoisAmerikasta peräisin olevaa sitkankuusta. Kuusella istutetut metsät ovat tiheitä, pimeitä ja vaikeakulkuisia. Istutuksilla on saatu nostettua metsien osuus pinta-alasta noin 19 prosenttiin.

39

SAVOTTAUUTISIA / 2019

SAVOTTAUUTISIA Maarit kouluttaa tulevia metsäkoneenkuljettajia Satakuntalaisen ammattioppilaitos WinNovan opettaja Maarit Järvinen on syvällisesti perehtynyt metsään ja luontoon. Metsätalousinsinöörin tutkinnon lisäksi Järvinen on opiskellut erä- ja luonto-oppaaksi, keruutuotetarkastajaksi ja suorittanut opintoja ympäristötieteessä. Luontopuolen opettajana hän aloitti vuonna 2004, josta hän vuonna 2012 siirtyi metsäpuolelle Kullaan yksikköön.

Tällä hetkellä Maaritin vetämän tiimin vastuulla on metsäkoneenkuljettajien aikuiskoulutus.

Kolmen vuoden metsäkoneenkuljettajan tutkintoon tähtäävät opinnot on aikuispuolella tiivistetty kahteen vuoteen ja opiskelu on monimuoto-opiskelua. Tämä tarkoittaa, että merkittävä osa tehtävistä ja tiedonhankinnasta on opiskelijan vastuulla.

Metsäkoneala ei enää pitkään aikaan ole ollut vain miesten valtakuntaa. Lähes poikkeuksetta jokaisella kurssilla on mukana muutamia naisia, jopa äitejä ja tyttäriä.

MOTIVAATIOSTA SE LÄHTEE

Aikuisopiskelun suosio on kasvussa. Syksyllä alkaneelle kurssille haki parikymmentä opiskelijaa, joista valittiin kymmenen opiskelijan ryhmä aloittamaan kuljettajaopinnot. ”On tärkeää, että voimme haastattelujen kautta valita ne opiskelijat, joilla on motivaatio ja soveltuvuus alalle. Koneenkuljettajan työ on vaativaa ja koulutus on kallista, joten resurssit kohdistetaan niihin, jotka todennäköisimmin tulevat pysymään alalla,” Järvinen sanoo.

Kun haastattelut ja soveltuvuusarviointi otettiin käyttöön muutama vuosi sitten, keskeyttämiset ovat olleet vähäisiä. Opiskelijan motivaatio nousee entisestään, kun hänen uravalintansa käydään perusteellisesti läpi. Järvisen mukaan olisi hyvä, jos koulutukseen voitaisiin ottaa pienempiä ryhmiä pari kertaa vuodessa. Tällöin uuden opetussuunnitelman mukaiset yksilölliset opintopolut olisivat tehokkaampia.

VASTUU OPETTAA

Opiskelijoille annetaan vastuuta opintojen edetessä. Ennen työharjoitteluun pääsyä aamuvuoro lähtee savotalle omin päin ja vastaavasti iltatuuri lopettaa työt ilman opettajan ohjausta. Opettaja poikkeaa leimikolla vuoronvaihdon aikoihin. Oppilailla on kuitenkin kaiken aikaa mahdollisuus olla yhteydessä opettajaansa puhelimitse. ”Tämä opettaa opiskelijoille vastuullista työntekoa. Vastuunkanto ja omien ratkaisujen tekeminen selkeytyvät, kun opettaja ei seiso selän takana,” Järvinen summaa.

Harjoittelun viimeiset puoli vuotta ovat täyspäiväistä työntekoa ja oppilaitos auttaa tarvittaessa harjoittelupaikan saamisessa.

Opettajat kertovat harjoittelupaikan vastaavalle harjoittelijan vah-

40

On tärkeää, että voimme haastattelujen kautta valita ne opiskelijat, joilla on motivaatio ja soveltuvuus alalle, Maarit Järvinen sanoo.

vuudet, mutta myös lisätreenausta vaativat osa-alueet. Harjoittelijalle puolestaan kerrotaan, millaiseen yritykseen hän on menossa ja millaiset käytännöt yrityksellä on. ”Avoimella keskustelulla ja rehellisellä tietojen vaihtamisella pettymysten määrä on saatu minimiin,” Järvinen toteaa.

KAIKKI MUKAAN MARKKINOINTIIN

Järvisen mukaan kiinnostukseen alaa kohtaan vaikuttaa osaltaan opinto-ohjaajien kapea tietämys metsäalasta. Markkinointityöhön olisi saatava mukaan koulutusalan opettajia ja puunkorjuuyrittäjiä. ”Pelkkä koulutusalan vetovoima ei riitä, kun opiskelija etsii elämänuraansa. Työelämän edustajat osaisivat omalla esimerkillään kertoa, että tämä työ on mukavaa ja palkitsevaa,” Järvinen pohtii.

Järvinen on omalla esimerkillään innostanut muita opettajia markkinoimaan kuljettajakoulutusta. Aktiiviset somekanavat ja suhteet alueen lehdistöön ovat tärkeitä. ”Annan lehdistölle juttuvinkkejä, kun meillä on jotain mielenkiintoista tulossa. Olemme kohdistaneet markkinointia erityisesti itäiseen Suomeen, joka on vahvaa maa- ja metsätalousaluetta.

Sieltä löytyy hyvää opiskelija-ainesta, jolla on valmiiksi kokemusta koneiden kanssa toimimisesta,” Järvinen sanoo.

Metsäkoneyrityksiä toimii Suomessa noin parituhatta ja niiden palveluksessa työskentelee noin 6 500 metsäkoneenkuljettajaa.

Ammattitaitoisesta työvoimasta on ajoittain pulaa, vaikka alalle valmistuu vuosittain noin 400 uutta metsäkoneenkuljettajaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt metsäkoneenkuljettajien opetuksen järjestämisluvan 12 oppilaitokselle.

3

4 5 5

6

4 5 5

1

3

6 3

3

3

6 1

3 4

4

2

3

1

3

4

7

3

7

2

5

6 1

6 7

1 6

7

6 6

6

1 1

6

7

1

6

6

7 6

1

6

6

6

6

1

6 1

1

4 6

6

7

7

7

1

6

6

6

7

6

7

1

7

7

6

6

6

6 1

1

1

7

7

1 7

1

7 5

7

3

3

2

7

7

1

1

6

1

2

2

1

6

1

2

Tarvitset värikynät ja iloista mieltä!

1

6

3

3

6

1

1

4

4

1

3

6

4

6

1

6

1 1

1

6

6 7

6

6

2

5

7 7

7

6

1

4

6

6

6

3

4

5

1

6

7

VÄRITYSTEHTÄVÄ

Metsä huolenpidosta, ihan ihan niin kuin ihmisetkin.

Vastuullisesti Metsätykkää tykkää huolenpidosta, niinme kuin me ihmisetkin.

Metsää

Väritä kuva annettujen numerovihjeiden avulla.

paremmin, kun puut saavat enemmän valoa ja ravinteita. viihtyvät metsässä.

hoidetun metsän tuottavuus paranee ja arvo säilyy.kasvaa Myös eläimet ja kasvit hoidetaan esimerkiksi harventamalla.

Metsä entistä

Lähetä väritetty kuva osoitteeseen Ponsse Oyj, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai skannaa kuva osoitteeseen ponssenews@ponsse.com marraskuun loppuun mennessä.

Muista liittää mukaan yhteystietosi! Arvomme kolme palkintoa kuvien lähettäneiden kesken.

PONSSE Kids 1/2019 arvonnan voittajia ovat: Okko Häkkinen, Virtasalmi, Suomi; Olivia Navasquez, Malpas, France; Kaisa Korhonen, Savikylä, Suomi.

41

PONSSE COLLECTION Syksyn huipputuotteet

42

MIESTEN COLLEGETAKKI 1385, KOOT S–4XL, 95 € NAISTEN COLLEGETAKKI 1385, KOOT 34–46, 95 € Tyylikäs high end -collegetakki, joka on valmistettu pehmeästä, joustavasta ja kevyesti harjatusta jersey-kankaasta. Laserleikatut vetoketjulliset sivutaskut sekät laserleikatut ventilaatiot kainaloissa.

Materiaali 100 % polyester.

MIESTEN FLEECETAKKI 1436, KOOT S–4XL, 40 € NAISTEN FLEECETAKKI 1435, KOOT 34–46, 40 € Lämmin ja pehmeä fleecetakki sopii vapaa-ajan käyttöön tai välikerrokseksi kuoritakin alle.

Edessä kokopitkä vetoketju, korkea kaulus ja sivuilla vetoketjulliset taskut. Antipilling-käsitelty. Joustava helma ja hihansuut. Vasemmassa rinnassa tyylikäs metsäkuvio ja Ponsse-logo.

Materiaali 100 % polyesteria

NAISTEN HALF ZIP-PUSERO 1383, KOOT 34–46, 60 €,

MIESTEN HALF ZIP-PUSERO 1382 KOOT S–4XL, 60 €

Lyhyellä vetoketjulla varustettu pitkähihainen pusero on valmistettu erittäin pehmeästä ja miellyttävän tuntuisesta polyester-materiaalista, joka siirtää kosteutta iholta. Edessä lyhyt YKK-vetoketju, jonka alla ihoa suojaava lista. Raglanhihat takaavat hyvän liikkuvuuden. Tuote sopii erinomaisesti käytettäväksi välikerroksena kuoritakin alla tai ulkopusakkana lämpimällä säällä. Pieni vetoketjullinen rintatasku avaimille ja korteille.

Materiaali 100 % CB DryTec polyesteriä.

43

KAIKENLAISET HAKKUUTAVAT TAITAVA MONILAHJAKKUUS

UUSI PONSSE Cobra on monipuolinen ja tehokas kumppani puunkorjuun vaihteleviin olosuhteisiin. Muuntautumiskykynsä ansiosta se on kuin kotonaan ensiharvennuksilta uudistushakkuille.

Tehokkaan, mutta polttoainetaloudellisen voimalinjan ja hydrauliikan ansiosta Cobran teho ei lopu kesken tiukassakaan paikassa. Monipuolisuutta lisää laaja varustevalikoima, jonka avulla Cobra muuntautuu erilaisille hakkuutavoille ja työmenetelmille.

Uutuuden tekniset ratkaisut ovat

luotettavaa perustekniikkaa.