PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2026
Päästöraportointi tukee ympäristövaatimusten täyttymistä
PONSSE NEWS
PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI
JULKAISIJA
Ponsse Oyj
Ponssentie 22, 74200 Vieremä
PÄÄTOIMITTAJA
Marika Ryytty
TOIMITUS & SISÄLTÖ
Ponsse Oyj
ISSN 2489-9488 (painettu)
ISSN 2489-9496 (verkkojulkaisu)
TOIMITUSKUNTA
Juho Nummela, Marika Ryytty, Mari Komulainen, Jarmo Vidgren, Marko Mattila, Markus Haapamäki
ULKOASU & TAITTO
Luova Työmaa
KANSIKUVA
Ponsse Oyj
KUVITUS
Ponsse Oyj
PAINO
Painotalo Seiska
PAPERI
Kannet: Galerie Art Silk 150 g/m2
Sisäsivut Galerie Art Matt 100g/m2
OSOITELÄHDE
Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri
4 MANAGER PRO Digitaalinen alusta datan hallintaan
6 PONSSE MAMMOTH CVT-vaihteisto nostaa ajokokemuksen täysin uudelle tasolle
9 22 000. METSÄKONE IRLANTIIN
10 RISTO SUORSA
Pitkä ura konemyynnissä 12
Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti
Ponsse News ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.
Palautteet, tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com. Lehti on maksuton.
SEURAA PONSSEA:
13 LOGGERS CUP JA EINARI KUPPI Jääkiekon ystävät koolla
14 VAIHTOKONEET LIIKKUVAT MAASTA TOISEEN
15 LOPEN HUOLTOPALVELUKESKUS JA ROAD RUNNER REPAIR
16 PONSSE MOMENT
18 OUACHITA BIOMASS
ROHKEUTTA RAKENTAA TULEVAISUUTTA
27
Viime vuosi oli meille monella tapaa erityinen. Juhlavuosi muistutti siitä, mistä kaikki alkoi yli 55 vuotta sitten – rohkeasta ideasta, osaamisesta ja sitkeydestä. Samalla se osoitti, että Ponssen tarina elää vahvasti tänäänkin: yhdessä tekemällä ja toisiimme luottamalla pystymme ylittämään rajoja, joista yksin emme edes haaveilisi.
Mennyt vuosi vahvisti myös sen, että maailmaa ympärillämme sävyttää epävarmuus. Markkinat heiluvat ja asiakkaidemme arki muuttuu yhä nopeammin. Siitä huolimatta, tai ehkä juuri siksi, katsomme tulevaan päättäväisesti. Rohkeus ei tarkoita riskien vähättelyä, vaan kykyä tehdä pitkän aikavälin ratkaisuja myös silloin, kun lyhyen aikavälin näkymä on sumuinen.
24 ACTIVE MANUAL
Opastavat videot huollon tukena
25 PONSSE KIDS
26 ROOPE HOFFREN
Kolmannen polven lavettikuljettaja
27 OPTI 5G TELA-ALUSTAISIIN KONEISIIN
28 KAATOAVUSTIN
Tehostaa kuljettajan työskentelyä
29 KANSAINVÄLISTYMISEN VUODET
31 COLLECTION-UUTUUDET
Tänäkin vuonna investoimme määrätietoisesti huoltopalveluihimme, tuotteisiimme, teknologiaamme ja tuotantoomme. Vieremän tehdaslaajennus etenee, ja sen myötä parannamme tuotannon sujuvuutta, turvallisuutta ja kykyämme vastata tulevaisuuden kysyntään. Luotettavat tuotteet ja palvelut sekä uudet ratkaisut, kuten kuljettajaa avustavat järjestelmät ja dataperusteiset digitaaliset palvelut, syntyvät pitkäjänteisestä kehitystyöstä, asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisestä ja nopeasti kehittyvän teknologian hyödyntämisestä. Näin voimme tuottaa asiakkaillemme enemmän lisäarvoa ja tehdä heidän työstään entistä turvallisempaa, tuottavampaa ja ennakoitavampaa.
Mutta tärkeintä ovat edelleen ihmiset. Teknologia voi kehittyä, mutta ilman osaavia tekijöitä se ei muutu asiakkaidemme hyödyksi, arkea helpottaviksi innovaatioiksi tai luotettavaksi palveluksi. Siksi panostamme tänäkin vuonna voimakkaasti osaamisen kasvattamiseen: koulutukseen, uuden oppimiseen, siihen että jokainen ponsselainen voi onnistua ja kehittyä omassa työssään. Samalla vahvistamme johtamista – yksinkertaisia, inhimillisiä tekoja, joilla rakennamme luottamusta ja varmistamme, että jokainen tuntee olevansa tärkeä osa yhteistä suuntaa.
Ponssen vahvuus on aina ollut kyvyssä nähdä mahdollisuuksia siellä, missä muut näkevät haasteita. Maailma tarvitsee yhä kestävämpää puunkorjuuta, tarkempaa dataa, älykkäitä järjestelmiä ja luotettavaa kalustoa sekä erinomaisia huoltopalveluita. Asiakkaamme odottavat meiltä jatkuvaa kehittymistä, nopeaa reagointia ja sitä, että olemme heidän rinnallaan – ei vain toimittajana, vaan kumppanina. Tässä me olemme parhaimmillamme.
Kiitos jokaiselle – niin asiakkaille, yhteistyökumppaneille kuin Ponssen henkilöstölle – jotka omalla osaamisellanne ja työllänne viette Ponssen tarinaa eteenpäin. Teidän ansiostanne voimme katsoa tulevaan – ja rakentaa uutta yhdessä.
Upeat metsäalan tapahtumat värittävät tätäkin vuotta eri puolilla maailmaa. On aina hienoa kohdata asiakkaita ja kumppaneita kasvokkain. Nähdään messuilla!
Juho Nummela
Toimitusjohtaja
Ponsse Oyj
PONSSE MANAGER PRO
TUOTTAVAN JA TEHOKKAAN PUUNKORJUUN UUSI TASO
Ponsse kehittää jatkuvasti digitaalisia ratkaisujaan ja tarjoaa asiakkailleen entistä tarkempia työkaluja tuottavan ja vastuullisen puunkorjuun tueksi.
Ponsse Manager -järjestelmä kerää ja kokoaa tietoa siihen kytketyistä metsäkoneista sekä tarjoaa niin yrittäjille, metsäkoneenkuljettajille kuin toimistotyöntekijöille konkreettisia hyötyjä. Palvelupaketteja on kaksi: ilmainen Ponsse Manager Standard sekä ominaisuuksiltaan kattavampi maksullinen Ponsse Manager Pro. Ponsse Manager Pro on suunniteltu puunkorjuun ammattilaisille, jotka tarvitsevat syvempää ymmärrystä työmaidensa toiminnasta ja paremman näkyvyyden päivittäiseen toimintaan. Se auttaa parantamaan työn tuottavuutta ja tehokkuutta, seuraamaan ja vähentämään polttoaineenkulutusta, täyttämään ympäristövaatimukset sekä saavuttamaan liiketoiminnan tavoitteet.
KOKONAISKUVA PUUNKORJUUTYÖMAASTA KARTTATYÖKALUILLA
Yksi Manager Pron keskeisimmistä uutuuksista on Karttatyökalut. Sen avulla karttanäkymässä näkyy sekä harvesterin kulkureitti että tuotanto tavaralajeittain. Ajokoneenkuljettaja näkee heti, missä kuljetusta odottavat rungot sijaitsevat ja mitkä puut ovat jo laanipaikalla. Talviolosuhteissa hyödyt korostuvat entisestään – lumisade voi peittää tukit jopa vuorojen välillä, mikä hankaloit-
taa puulajien tunnistamista ja runkojen paikantamista. Karttatyökalujen ansiosta oikeat puutavaralajit ja -määrät löydetään nopeasti, ja työ etenee tehokkaasti aikataulussa.
Karttatyökalujen Lasso-valintatyökalulla ajokoneenkuljettaja voi suunnitella työnsä tarkemmin piirtämällä kartalle haluamansa alueen ja nähdä, mitä tavaralajeja ja kuinka paljon alueella on. Kuljettaja voi siirtää tuotannon varastopaikoille suoraan kartassa, mikä nopeuttaa työskentelyä ja tehostaa noudon suunnittelua. Toimistohenkilöstö ja työnjohto puolestaan saavat selkeän näkymän puunkorjuutyömaihin, mikä helpottaa työn etenemisen seurantaa ja mahdollistaa logistiikan optimoinnin – parantaen yhteistyötä, näkyvyyttä, tehokkuutta ja päätöksentekoa. Metsässä harvesterinkuljettaja voi kohdata paikkoja, jotka on tärkeää merkitä ajokoneenkuljettajan huomioitavaksi – esi-
TILAA MANAGER PRO –HYÖDYNNÄ 3 KUUKAUDEN VELOITUKSETON KOEJAKSO!
Manager Pro -palvelupaketin uudet tilaajat pääsevät nyt tutustumaan sen ominaisuuksiin kolmen kuukauden ajan täysin veloituksetta!
Koejakso ei sido eikä velvoita mihinkään, mutta antaa erinomaisen mahdollisuuden kokeilla itse, kuinka Manager Pro voi tehostaa työskentelyä monin tavoin.
Tutustu ja aloita koejakso: https://manager2.ponsse.com/fi/
Yksi Manager Pron keskeisimmistä uutuuksista on Karttatyökalut. Sen avulla karttanäkymässä näkyy sekä harvesterin kulkureitti että tuotanto tavaralajeittain.
traktoreita käytetään. Vaikka datan keruuseen tarvitaan Ponsse-harvesteri, järjestelmään voidaan liittää mikä tahansa kuormatraktori – myös alihankkijoiden koneet. Tämä antaa työmailla vapauden hyödyntää koko kalustoa yhden yhtenäisen näkymän kautta ja varmistaa, että kaikki toimivat samalla kartalla kirjaimellisesti ja kuvaannollisesti.
Mikko Kovanen, asiakkuusjohtaja, Veljekset Hokkanen Oy
PÄÄSTÖRAPORTOINTI TUKEE
YMPÄRISTÖVAATIMUSTEN TÄYTTYMISTÄ
Manager Pro -palvelupaketin myötä Ponsse tuo ensimmäisenä maailmassa markkinoille Päästöraportti-ominaisuuden, joka laskee ja näyttää harvesterien ja ajokoneiden ilmakehään aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kone-, työmaa- ja metsäyhtiökohtaisesti halutuilta aikaväleiltä.
”Olemme erittäin tyytyväisiä Päästöraportti-työkaluun, koska sen avulla pääsemme laskemaan muun muassa hiilijalanjälkeämme. Olemme todenneet, että työkalun kautta saatu tieto esimerkiksi polttoaineen kulutuksesta on todella tarkkaa. Olemme ristiinlaskeneet lukuja myös hieman jälkikäteen ja huomanneet, että data pitää hyvin paikkansa. Karttatyökalu helpottaa työskentelyä ja
Työmaakohtaisten päästöjen seuraaminen auttaa vähentämään polttoaineen kulutusta ja tukee näin tehokkaasti sekä ympäristövaatimusten täyttymistä että liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista. Päästöraportointi auttaa myös tunnistamaan, mitkä koneet soveltuvat parhaiten eri työmaille. Päästöjä voidaan tarkastella eri näkökulmista – yksittäisistä koneista koko yrityksen tasolle, työmenetelmien mukaan tai ajanjaksoittain.
tiedonkeruuta. Sen avulla nähdään moteittain, mitä puuta on korjattu millekin kulmalle ja mitä puutavaralajeja työmaalla on. On todella hyödyllistä, että sekä kuljettaja että toimiston väki näkevät tiedot savotan etenemisestä leimikko- ja puutavaralajikohtaisesti. Manager Prossa arvostamme myös sitä, että se toimii millä tahansa päätelaitteella, jossa vain on nettiselain ja internetyhteys.”
TEHOA, VAKAUTTA JA ENNEN
“Se on yksinkertaisesti loistava”, sanoo ajokoneenkuljettaja
Alexander Hjalmarsson lastatessaan Ponsse Mammothinsa kuormatilaa. Pehmeä ja hiljainen CVT-vaihteisto sekä kuljettajan mukana kääntyvä istuin saavat häneltä erityiskiitosta. Ja tietenkin kuormauskapasiteetti –Alexander nimittäin pitää suurista kuormista.
n kaunis päivä, kun Bröta Skog AB tekee päätehakkuuta Södertäljen ja Nynäshamnin välissä. Suuri osa metsästä on järeää puustoa, ja Alexanderin Mammothin kuormatila täyttyy nopeasti kuusesta, männystä ja haavasta.
Vierailuhetkellä Alexander on ajanut konetta kaksi vuotta. Aiemmin hänellä oli käytössään Ponsse Elephant King.
“Kyllä vain, kuormauskapasiteetti kasvoi viidellä tonnilla”, Alexander sanoo tyytyväisenä.
Hän oli jo tottunut suureen ohjaamoon ja voimakkaaseen kuormaimeen, mutta 25 tonnin kuormauskapasiteetin lisäksi on pari asiaa, joita hän arvostaa erityisen paljon: portaatonta CVT-vaihteistoa ja mukana kään-
“Vaihteisto tuntuu todella vakaalta ja tekee ohjaamosta huomattavasti hiljaisemman. Ja istuin on aivan loistava. Laitan jalat jalkalevylle, ja koko istuin seuraa kouran liikkeitä. Näkyvyys paranee ja kroppa – erityisesti niska – säästyy”, hän selittää.
Koneen käyttöä helpottaa se, että jalkalevyssä on pieni kaasupoljin, ja eteen-taakseohjaus tapahtuu istuimen vasemmassa paneelissa olevalla napilla. Kääntyvän istuimen voi tarvittaessa kytkeä pois, mutta Alexanderilla ei ole ollut toiminnallisuudelle tarvetta. Myös
KAIKKEA TYÖNILOA
istuin, ohjauskahvat ja ohjaamon jousitus saavat häneltä korkeat arvosanat.
“Tässä koneessa on samanlainen kuormain kuin edellisessäkin. Se on vahva, ulottuva ja ennen kaikkea miellyttävä käyttää.”
Alexanderin Mammoth oli yksi ensimmäisistä markkinoille tulleista. Hänen kokemuksensa mukaan kone on ollut vakaa sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan.
“Se on vain rullannut menemään. Ja jos jotain yllättävää tapahtuu, tiedämme, että huoltoteknikot tulevat nopeasti paikalle ja tekevät kaikkensa, että pääsemme jatkamaan töitä mahdollisimman pian.”
Hän vilkaisee hymyillen tuntimittaria – se näyttää nyt 3 800 tuntia.
Alexander arvostaa myös Ponssen mottoa “a logger’s best friend”.
“Se merkitsee paljon myös kuljettajalle, että myyjä on aidosti kiinnostunut meidän työstämme ja käy tervehtimässä metsässä.”
MAMMOTH KANTAA
EDELTÄJÄÄNSÄKIN PAREMMIN
Kun konetta oltiin vaihtamassa, Alexander oli aluksi hieman epäilevä koneen koon suhteen. Epäilys kuitenkin hälveni nopeasti.
“Tämä yhdistää koon, voiman, ketteryyden ja ergonomian. Pitkä akseliväli ja pitkä teli tekevät ajosta vakaata, ja CVT-vaihteisto nostaa ajokokemuksen täysin uudelle tasolle. Ero tuntuu esimerkiksi tienvarsivarastoilla, joissa työn tempoa voi nostaa.”
Samat ominaisuudet, jotka tekevät ajokoneesta vakaan ja pehmeästi kulkevan, parantavat myös sen kantavuutta ja vähentävät maastovaurioita – kokoon nähden yllättävän paljon. Alexanderin mukaan Mammoth kantaa jopa paremmin kuin edeltäjänsä.
Jokaisen työvuoron lopuksi Alexander käy koneen voitelupisteet läpi ja tekee yleisen tarkastuksen. Mammoth on hänen mielestään erittäin luotettava kumppani.
“Sama vaikutelma oli Elephant Kingistä. Se oli todella turvallinen ja mukava ajettava. Mammoth tekee työstä vielä hauskempaa.
Viihdyn koneen kanssa erinomaisesti. Tuntuu, että olen päivittänyt työtäni – kaikilla sen eri osa-aluilla.”
METSÄ VETI PIDEMMÄN KORREN
Kiinnostus metsäkoneisiin kumpuaa osin lapsuudesta: Alexanderin isä huolsi metsäkoneita, ja isoisä ajoi niitä. Kiinnostus johdatti hänet luonnonvara-alan koulutukseen, ja sillä tiellä hän on yhä. Uransa aikana hän on pitkälti ajanut Ponssea – eikä aio vaihtaa. Myös työ Bröta Skogilla miellyttää.
“Täällä on järjestelmällistä, kalusto on kunnossa ja kaikki toimii. Silloin on helpompaa ja hauskempaa tehdä hyvää työtä.”
Yleensä Alexander kerää puita Jimmy Johanssonin jäljiltä. Jimmy omistaa Bröta Skogin yhdessä veljensä Joakim Thor Allstrinin ja Stefan Everlidin kanssa. Jimmy on ollut metsässä nuoresta asti: isä ja setä pyörittivät tukkiautoja. Vaikka hän kouluttautui sähköasentajaksi, metsä veti lopulta
pidemmän korren.
“Olen aika sosiaalinen ihminen, mutta arvostan metsän rauhaa. Täällä saa olla omissa oloissaan. Nyt tuntuisi oudolta olla työssä, jossa pitäisi olla ihmisten kanssa tekemisissä koko ajan.”
PONSSE TUNTUI AIDOSTI
KIINNOSTUNEELTA
Yrityksen alkuaikoina koneet ostettiin käytettyinä, mutta nykyisin hankitaan uutta.
“Haluamme tuottaa, emme käytä aikaa korjaamiseen. Totta kai sitä joutuu silti tekemään, mutta ei samassa mittakaavassa.”
Ensimmäinen Ponssen kone oli Wisent-harvennusajokone.
“Pidimme koneesta ja Ponssesta yrityksenä. Se tuntui läheiseltä ja aidosti kiinnostuneelta, ei vain sopimuksen allekirjoitushetkellä.”
Jimmy kehuu Ponssen väkeä maanlähei-
“Näimme Mammothissa täydellisen yhdistelmän kapasiteettia ja ergonomiaa. Ja kieltämättä uusi kone houkutteli myös”, Alexander toteaa.
”Mammothilla saimme selvää tuotannon kasvua, ja kun se yhdistyy pienempään polttoainekulutukseen per kuutiometri, vaikutus talouteen on positiivinen.”
seksi, helpoksi lähestyä ja aidon intohimoisesti metsäkoneisiin suhtautuviksi.
“Kun jopa ylimmän johdon kanssa voi käydä golfaamassa, se kertoo paljon. Sellaista ei monissa suurissa yrityksissä tapaa. Olen varma, että se luo molemminpuolista lisäarvoa.”
Ponsse Mammoth valikoitui koneeksi myös siksi, että Alexander pitää suurista kuormista.
“Näimme Mammothissa täydellisen yhdistelmän kapasiteettia ja ergonomiaa. Ja kieltämättä uusi kone houkutteli myös.”
Jimmyn filosofiaan kuuluu, että koneen on parempi olla hieman ylimitoitettu kuin alimitoitettu.
“Monet sanovat, että suuret ajokoneet tarvitsevat pitkät ajomatkat ollakseen kannattavia. Minä en allekirjoita sitä. Päätehakkuussa iso ajokone ei koskaan ole huonompi kuin pieni – ei edes lyhyillä matkoilla.”
Suuri ajokone myös kuluttaa vähemmän polttoainetta kuutiometriä kohden. Huoli
suurempien maastovaurioiden riskistä ei hänen mukaansa pidä paikkaansa – erot ovat pieniä ja voivat olla jopa ison koneen eduksi.
“Kaikki riippuu kokonaisuudesta.”
KOKONAISUUS RATKAISEE
“Mammothilla saimme selvää tuotannon kasvua, ja kun se yhdistyy pienempään polttoainekulutukseen per kuutiometri, vaikutus talouteen on positiivinen. Kone on toki kalliimpi hankkia, ja lopullinen tulos selviää vasta jälkilaskennassa.”
Yrityksen omistajatrion tavoitteena on pitää toiminta käynnissä, varmistaa työntekijöiden viihtyvyys, tehdä laadukasta työtä ja pitää talous kunnossa.
“Olemme onnistuneet saamaan todella taitavia kuljettajia, ja pidämme heistä hyvää huolta. On hienoa, että koneet pyörivät nykyään yhdessä vuorossa. Se on parempi sekä ihmisille että koneille.”
Perustettu: 2002
Sijainti: Bröta, Södertäljen ja Nynäshamnin välissä, Sörmland
Harvennus: pääsääntöisesti 70 kilometrin säteellä
Päätehakkuu: noin 170 km säteellä
Omistus: Jimmy Johansson, Joakim Thor Allstrin ja Stefan Everlid
Kalusto: Kolme koneketjua: harvennuksessa Ponsse Scorpion ja Ponsse Elk, päätehakkuussa rungot kerää Ponsse
Mammoth
Asiakkaat: Sandåsa Timber AB (päätehakkuu), Skogssällskapet (harvennus), Holmen AB (päätehakkuu)
BRÖTA SKOG AB, GRÖDINGE
PONSSEN 22 000. METSÄKONE
MATKASI IRLANTIIN
Ponssella juhlittiin, kun 22 000. Vieremän tehtaalla valmistunut metsäkone toimitettiin irlantilaiselle asiakkaalle G&G Timber Harvestingille. Juhlakone on uudistettu Ponsse Elk -kuormatraktori, joka tunnetaan ketteryydestään, tuottavuudestaan sekä soveltuvuudesta erilaisiin puunkorjuumaastoihin.
T“ämä on merkittävä merkkipaalu yhteistyössämme G&G Timber Harvestingin kanssa. Ponsse Elkin lisäksi samassa toimituksessa asiakkaalle lähtee myös Scorpion Giant -harvesteri täydentämään heidän konekantaansa. Kiitämme G&G Timber Harvestingin tiimiä luottamuksesta ja toivotamme turvallisia työtunteja Irlannin metsissä”, kertoo Ponssen Euroopan aluejohtaja Ville Mansikkamäki.
PERHEYRITYS METSIEN ÄÄRELLÄ
G&G Timber Harvesting perustettiin vuonna 2009, kun veljekset Greg ja Garrett Cuddy aloittivat toimintansa Camrossissa, Laoisin kreivikunnassa, Slieve Bloom -vuorten juurella. Yritys on sittemmin kasvanut, ja mukana toiminnassa ovat myös kolmas veli David, Gregin poika Greg Jr. sekä heidän serkkunsa Pakie. Seitsemästä Cuddyn veljeksestä kuusi työskentelee metsätalouden parissa, mikä kertoo vahvasta sukupolvien jatkumosta alalla.
Yrityksen ensimmäinen kokemus Ponssesta oli vuonna 2020, kun se hankki kaksi käytettyä konetta, Gazellen ja Beaverin. Syyskuussa 2025 yritys päivitti yhden kuormatraktoreistaan Ponsse Buffalo Active Cabin -malliin, joka teki välittömästi vaikutuksen käyttömukavuudellaan, voimallaan ja tuottavuudellaan. Kokemus kannusti jatkamaan konekannan modernisointia Scorpion Giant -harvesterilla ja Elk-kuormatraktorilla.
Ponssen Irlannissa järjestämässä demossa Greg Cuddy korosti erityisesti Scorpion
Giantin voimakasta nosturia, luokkansa
parasta näkyvyyttä, hakkuupään suorituskykyä sekä metsäkoneen vaikuttavaa muotoilua. Elk valittiin luotettavan suorituskykynsä ja Active Cabinin tuoman lisämukavuuden vuoksi.
TOIMINTAA MONIPUOLISISSA JA VAATIVISSA OLOSUHTEISSA
G&G Timber Harvestingin metsäkoneilla työskennellään hyvin vaihtelevissa olosuhteissa – jyrkissä rinteissä, tasaisilla soilla ja herkissä luontokohteissa. Yritys palvelee sekä yksityisiä asiakkaita että valtion omista-
maa metsätaloussektoria.
Yrityksen omistajien mukaan viime aikojen investointeihin Ponssen kalustoon vaikuttivat seuraavat tekijät:
• luottamus Ponsse-brändiin
• varmuus Ponssen Irlannin huoltopalvelun laadusta
• kumppanuuslähtöinen toimintamalli
• houkuttelevat rahoitusratkaisut.
Ponsse on myös jatkossa G&G Timber Harvestingin tukena ja vahvistaa pitkäjänteistä, molempia osapuolia hyödyttävää kumppanuutta.
MONITOIMIMIES RISTO SUORSA ELÄKKEELLE
“KONEMYYJÄNÄ EN OLLUT TUPUTTAJA, VAAN KUUNTELUOPPILAS”
Risto Suorsa tunnetaan ehkä parhaiten Itä-Suomen ja Ylä-Savon konemyyjänä, mutta alun perin hänet palkattiin Ponsselle dokumentointiin vuonna 1992. Sieltä työ vei tuotannonsuunnittelun ja tilaus-toimituskeskuksen kautta myyntiin. Vuosikymmenten varrella yhtiö on kasvanut, tuotantotapa vaihtunut soluista kokoonpanolinjaan ja itse metsäkoneet ovat kehittyneet aivan eri tasolle kuin 1990-luvun alussa.
Risto Suorsa on kotoisin Marttisenjärven kylästä Vieremän pohjoisosista. Suorsa on halunnut asua kotiseudullaan, vaikka esimerkiksi Itä-Suomen myyjänä työmatka yhteen suuntaan oli 120 kilometriä ja vuodessa kertyi yli 100 000 ajokilometriä.
“1982 pääsin töihin Otanmäelle Rautaruukille, jossa tehtiin junanvaunuja. Kävin Rautaruukin oman ammattikoulun ja tein siellä töitä. Kun yhtenä aamuvuorona nukutti ja levynleikkuukoneen kuljetinrulla tarttui haalarin hihaan, ajattelin, että tätä en loppuelämääni tee. Sain opintovapaata ja opiskelin työn ohessa koneteknikoksi Kajaanissa. Valmistuttuani palasin Rautaruukille töihin 1989, mutta 1990 työt loppuivat, kun Neuvostoliitto romahti ja junanvaunujen vienti sinne pysähtyi”, muistelee Suorsa.
Suorsa tuli Iisalmeen yrittäjäkurssille, josta Ponssen insinööri Jouko Kelppe palkkasi hänet dokumentointiin vuonna 1992. Tuolloin Ponssella oli 120 työntekijää, kun nykyisin konsernissa on 2 083 työntekijää. Dokumentoinnissa tehtiin varaosa- ja huoltokirjoja kymmenellä kielellä, kun nykyisin kieliä on 26.
“HS10-harvesteri oli ensimmäinen, johon tein kirjat. Pohjana olivat vanhat kirjat, ja uuden koneen tiedot etsin tuotekehityksestä. Muutama kuukausi siihen meni. Sitten kirjoista tehtiin kieliversioita. Muut mallit olivat HS15-harvesteri ja ajokoneet S10 ja S15. Yhtenä kesänä minulla oli apuna myös Jarmo Vidgren, joka oli teini-ikäisenä osastolla kesätöissä.”
KONEET TEHTIIN YKSI KERRALLAAN
Vuonna 1995 koneiden rakenteen hyvin tunteva Suorsa siirrettiin tuotannonsuunnitteluun. Siellä Suorsan tehtävänä oli jakaa kone moduuleihin tehokasta tuotantoa varten. Esimerkiksi keskusvoitelu valitaan lisävarustelistassa yhdellä rastilla, mutta käytännössä se vaatii tuotannossa melkoisen määrän osia ja asennuksia eri puolilla konetta.
“Siihen aikaan ei ollut tuotantolinjaa, jonka varrella kone rakennetaan, vaan kone seisoi paikoillaan ja tehtiin siinä alusta loppuun. Näitä paikkoja oli viisi kappaletta siinä hallissa, jossa nykyisin tehdään johtosarjat.
Systeemi oli joustava. Jos oli esimerkiksi osapuutteita, joku kone saattoi odottaa puuttuvia osia vaikka useamman päivän, mutta muita koneita rakennettiin vieressä. Nykyisin linjalla tämä ei olisi mahdollista.”
1990-luvun lopussa tuotanto siirrettiin kokoonpanolinjalle, joka tosin oli paljon nykyistä lyhyempi. Vuonna 2001 moottorit vaihtuivat Caterpillarista sekä vuodesta 1996 käytössä olleista Perkinsistä ja Valmetista Mercedes-Benziin. Vientiin meni suunnilleen puolet koneista.
“Paljon sain olla tekemisissä ulkomaisten diilereiden kanssa, jotka olivat aina kiinnostuneita koneiden varusteista ja valmistumisaikatauluista. Einari Vid-
”Uusien asiakkaiden kanssa tärkeintä oli meidän huoltopalveluiden ja varaosien hyvä saatavuus, ne ratkaisivat kaupan enkä minä.”
gren taas oli aina kiinnostunut siitä paljonko tilauksia tuli tehtaalle. 1990-luvulla vaikeina aikoina hän kävi joka aamu kysymässä “Onko tullut tilauksia?” ja jos oli, niin vastasi “Nyt ruppee näyttämään paremmalta.” Kyllä Einari oli melkoinen hengenluoja.”
“MITÄPÄ JOS LÄHTISIT MYYJÄKSI?”
Vuonna 2002 Einari Vidgren pyysi kerran Suorsan mukaansa koesavotalle. Suorsa arveli, että Einarilla oli jotain isompaakin asiaa. Kysymys kuuluikin: “Mitäpä jos lähtisit Itä-Suomeen myyjäksi?”
“No eihän siihen oikein voinut sanoa, että en lähde. Koti oli Siilinjärvellä, toimisto 120 kilometrin päässä Joensuussa ja alueena Itä-Suomi Valtimolta Kesälahdelle ja Kuopiosta Ilomantsiin. Vuodessa tuli ajamista yli 100 000 kilometriä.”
Suorsa tunsi hyvin koneet, mutta asiakkaisiin piti tutustua. Aluksi hän koetti matkia edeltäjänsä tyyliä, mutta urakoitsija Simo Kuittinen opasti, että “Ole vaan Risto ihan
Ponssella juhlitaan tuhannen valmistuneen metsäkoneen välein. Riston asiakas Kone-Korpi Oy:lle meni Ponssen 3 000. metsäkone Ponsse Beaver -harvesteri 5.3.2003.
arvata käytetyn koneen hinta oikein.”
Myyntimiehenä toimiessaan Ristolla oli tapana toimittaa kiireellisimmät varaosakuljetukset suoraan asiakkaille myyntityön ohessa. Risto on myös ollut koko uransa ajan Ponsseen sitoutunut niin työ- kuin vapaa-ajalla: kelloa hän ei ole koskaan katsonut, ja joustoa on löytynyt, jos tarvetta on ollut.
2020-luvun taitteessa Suorsa siirtyi myyjäksi kotiseudulleen Ylä-Savoon ja Kainuuseen. Vuosittaiset ajomatkat putosivat puoleen.
KALASTUSTA JA MUSEOAUTOJA
Suorsa on ahkera metsästäjä ja kalastaja. Eläkkeellä näille harrastuksille jää paremmin aikaa. Heti eläkkeelle jäännin jälkeen odottaa kalareissu Ruotsiin ja paria kuukautta myöhemmin Norjaan Jäämerelle.
Tallista löytyy myös matkailuauto sekä muutama museoauto. Myös vaimo on tuore eläkeläinen, joten nyt on aikaa matkailla yhdessä.
“Volvoja ja Saabeja olen kunnostanut. Volvo 940 on vuosimallia 1994, Saab 900 vuosimallia 1987 ja Volvo 240 vuosimallia
1987. Niillä tulee ajettua kesäisin muutama tuhat kilometriä.”
Ponsse-vuosiin on kuulunut myös monenlaisia matkoja esimerkiksi messuille ja seminaarimatkoja. Brasiliaan, Uruguayhin tai Argentiinaan olisi tuskin muuten tullut lähdettyä.
“Monenlaista olen saanut Ponssella tehdä, eikä ole yhtenäkään aamuna harmittanut lähteä töihin. Kiitos asiakkaille tästä matkasta”, kiteyttää Suorsa.
Riston työura on ollut äärimmäisen ponsselainen. Hän on omaksunut eri työtehtäviä intensiivisellä tavalla eikä ole pelännyt haasteita. Kelloa katsomalla ei tuota elämäntyötä olisi kukaan pystynyt tekemään. Kun kielitaitoa piti opiskella, hän lähti omalla kustannuksellaan Skotlantiin Ponssen toimipisteelle, jotta olisi oppinut kieltä nopeasti. Asiakkaiden kanssa luottamus on syntynyt aidosta välittämisestä: vaikka tiukimpina lama-aikoina ei konekauppa käynyt, Risto kiersi asiakkaita, soitteli perään ja kysyi kuulumiset. Hän nosti asiakaspalvelun rimaa todella korkealle koko yrityksen osalta.
Risto Suorsa on myös urheilumiehiä. Kuvassa hän osallistuu vuonna 2010 Ponssen ja asiakkaiden yleisurheilukisoihin. Juoksemassa vasemmalta Pasi Mikkonen, Juha Vidgren, Risto ja Juha-Matti Mikander.
HUOLTOSOPIMUS OTETAAN
JO JOKA
TOISEEN UUTEEN KONEESEEN
HUOLTOSOPIMUS
TUO TURVAA, SÄÄSTÖÄ JA
ENNAKOI KULUT
Huoltosopimusten suosio on kasvanut nopeasti 2020-luvulla. Nykyisin noin puolet uuden Ponssen ostajista haluaa koneelleen huoltosopimuksen. Lisäksi huoltosopimuksia tehdään yhä enemmän myös käytettyihin metsäkoneisiin. Huoltosopimus tuo mielenrauhaa ja säästöä sekä auttaa pitämään koneen aina kunnossa ja ennakoimaan kulut.
Huoltosopimus on mainio keksintö ja win-win-sopimus, jossa voittavat kaikki: niin metsäkoneen kuljettaja, omistaja kuin Ponssen huoltoverkosto. Kuljettajalle huoltosopimus tarkoittaa varmatoimista konetta, omistajalle ennakoitavia kuluja sekä silkkaa säästöä verrattuna siihen, että samat huollot maksaisi yksi kerrallaan. Lisäksi huoltosopimus helpottaa ennakointia Ponssen palveluverkostossa ja tukee suunnitelmallisuutta, joka näkyy asiakkaalle parempana palveluna.
“Huoltosopimuksen ydin koostuu koneen huolto-ohjelmasta. Jos sopimus otetaan uuteen koneeseen, ensimmäinen takuuhuolto tehdään 200 tunnin kohdalla. Sen jälkeen alkavat rullaamaan normaalit huoltovälit. Koneen kuormituksesta ja käyttöolosuhteista riippuen moottoriöljyt ja suodattimet vaihdetaan joko 900 tunnin tai 600 tunnin kohdalla. Lisäksi isot Complete-huollot tehdään 1 800 tunnin välein. Säännölliset huollot ja ammattitaitoiset asentajamme varmistavat, että kone seisoo vain ennakoidusti huolloissa eikä yllättäen korjattavana. Katkeamaton huoltohistoria nostaa myös koneen jälleenmyyntiarvoa”, kertoo huollon palveluratkaisuista vastaava päällikkö Eveliina Pölkki.
“Huoltosopimus voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeen mukaan. Asiakas voi esimerkik-
si sopia perusmuotoisen huoltosopimuksen lisäksi muista palveluista, kuten Dafo-sammutusjärjestelmän tarkastus, akkujen ja pyyhkijänsulkien vaihto tai lasinpesunesteen täyttö. Lisäpalvelut vaihtelevat myös maittain toimintaympäristön tarpeiden mukaan.”
LISÄTURVA, HUOLTOONKUTSU
JA RUNKOTURVA
Voimassa oleva huoltosopimus mahdollistaa myös lisäturvan uusille koneille. Perinteinen, kattava lisäturva on voimassa kolme
Huollon palveluratkaisuista vastaava päällikkö Eveliina Pölkki on työskennellyt Ponssella lähes 19 vuotta.
vuotta tai 6 000 tuntia korvaten osat ja työn. Lisäksi huoltosopimusasiakas saa koneelleen automaattisesti Ponsse Frame & Crane Care -runkoturvan 10 000 tuntiin asti, riittää kun huoltosopimus on voimassa tuon ajan. Runkoturva sisältää koneen runko-osat kuten etuja takarungon, keskinivelen, nosturin jalustan sekä pää-, nosto- ja siirtopuomien rungot sekä Scorpioneissa kääntökehän laakerin.
Vuonna 2024 Suomessa huoltosopimuksille lanseerattiin Ponsse Maintenance Call -huoltoonkutsupalvelu. Se auttaa huollon etukäteissuunnittelussa, kun tuntitiedot siirtyvät automaattisesti lähimpään Ponsse-huoltoon. Huollosta otetaan yhteyttä 200 tuntia ennen määräaikaishuollon ajankohtaa. Näin ollen ennakoivasti sovitaan asiakkaalle sopiva huoltoajankohta, tulevan huollon sisältö ja mahdolliset lisätyötarpeet. Kun tarpeet on selvitetty, niin Ponsse-huolto varaa kaikille huoltotoimenpiteille riittävästi aikaa, huoltohenkilökuntaa sekä tarvittavat varaosat ja tarvikkeet.
Tällä palvelulla pyritään parempaan ennakointiin, vähentämään ylimääräisiä käyntejä sekä säästämään aikaa ja turhaa ajoa, mikä näkyy esimerkiksi pienempinä polttoainekustannuksina. Näin minimoidaan koneen turhat pysähdykset ja maksimoidaan koneen käyttöaste.
LOGGERS CUP JA EINARI KUPPI TARJOSIVAT
VAUHTIA, TUNNETTA JA TURNAUSHENKEÄ
Loggers Cup ja Einari Kuppi kokosivat jälleen jääkiekon ystävät yhteen osoittamaan, miten vauhdikas, yhteisöllinen ja hyvähenkinen peli yhdistää ponsselaiset, asiakkaat ja kumppanit. Timråssa ratkaistiin Loggers Cup -mestaruus kihelmöivässä Suomi–Ruotsi-finaalissa, ja Kuopiossa Einari Kuppi tarjosi tuttuun tapaan reipasta turnaushenkeä.
RUOTSI VEI MESTARUUDEN
RANGAISTUSLAUKAUKSILLA
Loggers Cup kokosi ponsselaiset ja asiakkaat yhteen jo kolmatta kertaa Ruotsin Timrån SCA Arenalle. Turnaukseen osallistuivat hallitseva mestari Buffalo Suomesta sekä Ruotsin joukkueet Mammoth ja Scorpion. Finaalissa nähtiin klassinen Suomi–Ruotsi-vääntö, kun Buffalo ja Scorpion kohtasivat. Buffalo nousi kahden maalin takaa johtoon, mutta Scorpion kuroi eron kiinni ja ratkaisi mestaruuden lopulta rangaistuslaukauskilpailussa numeroin 5–3. Kapteeni Ola Sandström pääsi nostamaan Loggers Cupin ensimmäistä kertaa Ruotsin väreissä.
HYVÄNTUULISTA TURNAUSKIEKKOA
Perinteinen Einari Kuppi kokosi Niiralan Montun kaukaloon Ponssen asiakkaita, yhteistyökumppaneita ja ponsselaisia ottamaan mittaa jääkiekossa.
Tänä vuonna mukana oli myös alumnijoukkue, joka koostui 50 vuotta täyttäneistä, joskus Einari Kupissa pelanneista konkareista – luvassa oli siis nostalgiaa ja kovaa taistelutahtoa. Alumnijoukkueet PAZ ja S15 avasivat turnauksen tasaisella ja nostalgialla höystetyllä ottelulla, jonka S15 vei lopulta 4–2. Finaalissa kohtasivat energisesti pelanneet Fox ja Beaver. Fox hallitsi ottelua alusta asti ja viimeisteli paikoistaan tehokkaasti, mikä toi joukkueelle vakuuttavan 6–2-voiton ja turnausmestaruuden.
KÄYTETYT KONEET LIIKKUVAT MAASTA TOISEEN
Virolaiset veljekset Harri ja Mikk Lepistik olivat metsäkoneenkuljettajia, kun heidän työnantajansa Wermo AS hankki ensimmäiset metsäkoneet Einari Vidgreniltä vuonna 1990. Lepistikin veljekset perustivat vuonna 2002 oman Diksoonia-yhtiön, joka korjaa puuta nykyisin noin 150 000 kuutiota vuodessa kahdeksan koneen ja 17 työntekijän voimin.
Virolaisen metsäkoneurakoitsija Diksoonia oü:n Harri, Algis ja Martin Lepistik kävivät ostamassa vain kaksi vuotta vanhan ja 1674 tuntia ajetun Ponsse Beaverin Etelä-Suomen aluemyyntipäällikkö Petteri Mellalta. Kone oli ollut alunperin töissä Ruotsissa, mutta Lepistikit löysivät sen Mascuksen sivustolta netistä. Kone oli myynnissä Ruotsin Ponssella, mutta siirrettiin Suomeen, josta Lepistikit sen ostivat.
“Kevyt harvesteri tulee töihin pääasiassa valtion metsiin. Sopimuksen mukaan valtion metsässä työskentelevä kone saa olla korkeintaan kuusi vuotta vanha, niin tällä koneella voimme tehdä sopimuskauden loppuun. Tässä koneessa on harvesteripää H5 ja se tulee tekemään harvennuksia pehmeillä
mailla. Meillä on lisäksi isompia koneita, kuten Ponsse Buffalo ja Ponsse Ergo kovemmille maille ja päätehakkuisiin”, kertoo Hariton “Harri” Lepistik.
Diksoonialla on töissä neljä motoa ja neljä ajokonetta, joista seitsemän on Ponsseja ja yksi muuta merkkiä. Osa koneista on ostettu käytettynä ja osa uutena. Käytetyn ostaminen Suomesta on houkuttelevaa, koska Suomesta vähän käytettyyn koneeseen saa takuun ja arvonlisäverossakin saa säästöä.
Päätehakkuissa Diksoonia käyttää yleensä isompia koneita kahdessa vuorossa, harvennuksissa vanhempia koneita yhdessä vuorossa. Noin 30 prosenttia savotoista on harvennuksia ja 70 prosenttia päätehakkuita.
TUSINAN VERRAN KÄYTETTYJÄ
SUOMESTA VIROON
Petteri Mella työskenteli 1990-luvulla pari vuotta metsäyhtiö Enso Gutzeitin (nykyisen Stora Enson) leivissä Virossa. Lepistikin veljekset tulivat tutuiksi jo silloin. Nykyisin Mella myy käytettyjä metsäkoneita Suomesta ulkomaille oman Etelä-Suomen myyntialueen lisäksi.
“Ollaan ostettu Suomesta ainakin 12 käytettyä konetta Petteriltä. Meidän välille on syntynyt luottamus”, toteaa Lepistik.
Huoltoa tarjoaa Ponsse-jälleenmyyjä Baltic Agro Machinery Tartossa, noin sadan kilometrin päässä Diksoonian pääpaikasta.
Virolainen metsäkoneurakoitsija
Harri Lepistik, poikansa Martin ja veljenpoika Algis kävivät hakemassa Suomesta 1700 tuntia ajetun Ponsse Beave rin. Lepistikit ovat ostaneet Etelä-Suomen Ponsse-myyjäl tä Petteri Mellalta parinkym menen vuoden aikana noin tusinan verran käytettyjä metsäkoneita.
1700 tuntia ajettu ja kaksi vuotta vanha Beaver on ollut aikaisemmin töissä Ruotsissa.
Vähän ajettu kone on mainiossa kunnossa.
LOPELLA JUHLISTETTIIN UUDEN
HUOLTOPALVELUKESKUKSEN AVAJAISIA
Lopen huoltopalvelukeskuksen avajaisia vietettiin 20.2.2026.
Aurinkoinen pakkaspäivä ja hiihtolomaviikko houkuttelivat runsain joukoin väkeä tutustumaan huoltopalvelukeskukseen. Iloinen puheensorina täytti huoltohallin ja tunnelma oli katossa.
Uudesta huoltohallista löytyy kaksi
konepaikkaa ja nykyaikaiset raskaan kaluston huoltoon tarvittavat apuvälineet sekä erillinen koneen pesupaikka. Laajan varaosavalikoiman lisäksi keskuksesta löytyy myös Ponsse Collection -myymälä. Henkilöstön määrä on kasvanut kahdella ja Lopella työskentelee nyt
vakituisesti kuusi metsäkoneiden huollon ja myynnin ammattilaista.
”Uuden toimitilan myötä Ponssen Etelä-Suomen huoltoverkosto on kokonaisuudessaan huomattavasti vahvempi ja palveluetäisyydet paranevat. Alueella asiakkaita palvelee Lopen huoltopalvelukeskuksen lisäksi varaosavalikoimaansa laajentanut Tampereen huoltopalvelukeskus sekä Konehuolto P. Kula Oy:n ja Sasuco Oy:n sopimushuoltajat”, kertoo Suomen maajohtaja Jani Liukkonen.
PONSSELLA MAAN KATTAVIN HUOLTOPALVELUVERKOSTO
• Suomessa asiakkaita palvelee tällä hetkellä yhteensä 26 toimipaikkaa.
• Huoltopalvelukeskuksia on 15 ja huoltotai sopimushuoltajia 11.
• Metsäkonealan ammattilaisia verkostossa työskentelee yhteensä noin 200.
• Huoltoautoja, jotka palvelevat asiakkaitamme suoraan savotoille, on yhteensä 40.
10 VUOTTA YHTEISTYÖTÄ ROAD RUNNER REPAIRIN KANSSA
Road Runner Repair on Aaron Vizerin perustama luotettu metsä- ja maarakennuskoneiden huolto- ja korjauspalveluiden tarjoaja Cadottissa, Wisconsinissa.
Road Runner Repair sai alkunsa vuonna 2011, kun Aaron päätti 13 vuoden kenttähuoltoteknikon uran jälkeen perustaa oman yrityksen. Yhdestä huoltoautosta alkanut toiminta kasvoi nopeasti täysimittaiseksi yritykseksi. Tarvittuaan oman työtilan Aaron rakensi kotiinsa Boydissa, Wisconsinissa, kahden hallipaikan korjaamon. Sitoutuminen asiakaspalveluun, vahva tekninen osaaminen ja hyvät liiketoimintataidot auttoivat Road Runner Repairia saavuttamaan metsäkoneyrittäjien ja rakennusalan
ammattilaisten luottamuksen eri puolilla aluetta.
”Vuosi 2026 on Road Runner Repairille merkkivuosi: yritystoimintaa on takana 15 vuotta, viisi vuotta Cadottin toimipisteessä ja kymmenen vuotta yhteistyötä Ponssen kanssa”, kertoo Aaron Vizer. ”Pitkäaikainen kumppanuutemme Ponssen kanssa on ollut tärkeä osa matkaamme ja kykyämme tukea asiakkaita luotettavalla ja ammattitaitoisella palvelulla. Olemme ylpeitä siitä, mitä olemme saavuttaneet yhdessä.”
Lue koko tarina news.ponsse.com
METSÄALAN VAHVA TEKIJÄ LOUISIANASSA
Pienessä Lillien kylässä Louisianassa toimii Ouachita Biomass – yritys, jonka menestyksen ytimessä ovat ihmiset, osaaminen ja Ponssen kalusto.
Omistaja Joel Garland kertoo, että heidän toimintansa on poikkeuksellista: yritys hoitaa koko ketjun itse puunkorjuusta sahaukseen ja kuormalavojen valmistukseen.
“Operaattorit ovat menestyksemme avain. Ilman näitä herrasmiehiä emme onnistuisi”, hän kuvailee.
Sammy Denton – kokeneen ammattilaisen näkökulma Ergoon
Ergo-kuljettaja Sammy Denton on työskennellyt Ponssen koneilla jo yli kuusi vuotta, ja hänen kokemuksensa näkyy. Sammy aloitti nykyisessä työssään puoli vuotta sitten ja on nopeasti ottanut Ergosta täyden hyödyn irti. Isossa puustossa H8harvesteripää on hänen mukaansa erinomainen.
“Tavaralajimenetelmä on ratkaisevan tärkeää kuormalavatuotannollemme”, omistaja Joel Garland kertoo.
Sammy on työskennellyt metsäkonealalla 26 vuotta ja siirtynyt perinteisestä kokorunkomenetelmästä tavaralajimenetelmään.
”Tavaralajimenetelmä tekee ympäristölle hyvää. Tähteet jäävät metsään ja työmaa on siisti”, hän kertoo.
Myös huollosta Sammylla on vain hyvää sanottavaa:
“Soitat huoltoon ja he opastavat. Varaosia on aina ollut saatavilla – olen joutunut odottamaan vain kerran kuuden vuoden aikana.”
Larry Hembree – rekkakuskista Buffalo-kuljettajaksi Buffalo-kuormatraktoria kuljettava Larry Hembree on yrityksen uusin vahvistus. 1,5 kuukauden kokemuksella hän kertoo nauttivansa työstä: “Se ei ole rekka!” hän nauraa.
Hyvä ystävyys Sammyn kanssa tekee työpäivistä entistä parempia – metsätöissä on hänen mukaansa “hyvä fiilis, mutta ei tunnu työltä.”
Erityiskiitos lähtee myös koneiden käytännöllisyydelle: pieni uuni ja jääkaappi ovat olleet heille molemmille arjen luksusta.
KOKO KETJU HALLUSSA
Omistaja Joel Garland kertoo yrityksen toimintafilosofiasta: he korjaavat itse puut metsästä, sahaavat ne omalla sahallaan ja valmistavat kuormalavat omalla tehtaallaan. Kaikki myydään suoraan asiakkaalle. Näin he pystyvät hallitsemaan laatua ja pitämään tuotantoketjun tehokkaana.
Ponssen koneilla on tärkeä rooli heidän prosessissaan:
“Tavaralajimenetelmä on ratkaisevan tärkeää kuormalavatuotannollemme.”
Joelin mukaan Ponssen palvelu ja myyjä Andres ovat olleet avainasemassa – apu on tullut aina nopeasti ja koneisiin on oltu tyytyväisiä, vaikka ala onkin “luonteeltaan kovaa bisnestä.”
MIKSI JUURI PONSSE?
Päätös Ponssen hankinnasta syntyi yllättävänkin luonnollisesti: Joel etsi verkosta tavaralajimenetelmän koneita, ja lopullinen ratkaisu syntyi Sammyn vaikutuksesta.
“Tuo tuossa on varmaan paras myyjäsi”, Joel naurahtaa viitaten Sammyn suosituksiin. Sammy myöntääkin: “Minä sen myin – suostuttelin hankkimaan.”
Taustalla oli myös kokemus hankalasta
puuraaka-aineesta, jota ulkopuoliset toimittivat heidän tehtaalleen.
“Se oli huonolaatuista, ja pienenä sahanomistajana se sattui. Ajattelin, että jos menemme itse metsään ja kaadamme omat puumme, selviämme.”
Ouachita Biomass on esimerkki yrityksestä, joka yhdistää kokemuksen, oikeat työkalut ja vahvan työyhteisön. Sammyn ja Larryn ammatillinen osaaminen, Ponssen koneet sekä Joelin strateginen ote tekevät yrityksestä kestävän toimijan haastavillakin markkinoilla.
“Työntekijät ovat menestyksemme avain”, Joel kiteyttää – eikä ole vaikea nähdä, miksi.
SAMUEL VIDGREN POHJOIS-AMERIKAN
“Työntekijät ovat menestyksemme avain”, Joel kiteyttää – eikä ole vaikea nähdä, miksi.
Samuel Vidgren on nimitetty Pohjois-Amerikan aluejohtajaksi. Hänen vastuullaan on Ponssen strategian toteuttaminen Pohjois-Amerikan alueella sekä myynnin ja huollon kehittäminen.
John Holmesin tehtävänä on kehittää ja kasvattaa Ponssen myyntiä ja huol toa alueella jälleenmyyjäkumppanuuksien kautta. Työhön kuuluu tiivis yhteistyö amerikkalaisten jälleenmyyjien kanssa, koulutuksen ja tuen tarjoaminen sekä tiedon jakaminen – tavoitteena konekaupan ja huollon myynnin kasvu sekä erin omainen asiakaskokemus.
Samuel Vidgren ja John Holmes >
KAKSI CHILELÄISTÄ KASVUTARINAA
KAIKKI ALKOI MAAN
ENSIMMÄISISTÄ PONSSE-KONEISTA
Chilen metsäteollisuus perustuu tehokkaaseen koneelliseen puunkorjuuseen istutusmetsissä. Vahva sellu- ja sahateollisuus pitää puun kysynnän korkeana. Nopeasti kasvavat metsät sekä haastavat rinneolosuhteet ovat tehneet maasta vaativan, mutta tärkeän metsäkoneiden markkinan.
Ponsse on saavuttanut vahvan aseman
Chilessä, jossa markkinan kehitys on kulkenut käsi kädessä teknologian ja osaamisen kasvun kanssa – ja siitä kertovat myös kahden chileläisen metsäalan ammattilaisen uratarinat. Metsäalalla ura ei aina määräydy tittelin mukaan, vaan joskus suunnan näyttää kone.
Freddy Rebolledo ja Lorenzo Cid ovat chileläisiä metsäalan ammattilaisia, jotka aloittivat koneenkuljettajina ja nousivat myöhemmin yritysjohtajiksi. Heille ensikosketus Ponsse-koneisiin oli paljon enemmän kuin uuden teknologian käyttöönottoa. Se muokkasi heidän teknistä ajatteluaan, työnteon arvoja ja koko urapolkua.
Freddyn ja Lorenzon erilaisia tarinoita yhdistää sama perusta: ammatillinen kasvu koneen äärellä, teknisen osaamisen määrätietoinen kehittäminen sekä liiketoiminnan
rakentaminen luotettavuuden, kurinalaisen järjestelmällisen huollon ja ammattitaidon kunnioittamisen varaan.
OPPIA KONEEN OHJAAMOSTA
Freddy aloitti uransa vuonna 1991 metsäkoneenkuljettajana. Oppi kertyi käytännön työssä – ohjaamossa, korjaamolla ja vikatilanteita ratkoessa. Kymmenen vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin osakkaaksi uuteen palveluyritykseen, joka hyödynsi käytettyjä Ponsse-koneita suurten metsäurakoiden toteuttamisessa. Siirtymä kuljettajasta yrittäjäksi oli merkittävä askel uralla.
Koneet, joilla yrityksessä työskenneltiin, kuuluivat ensimmäisiin Chileen saapuneisiin PONSSE-metsäkoneisiin. Ne eivät olleet uusia, mutta niistä tuli Freddylle ja hänen tiimilleen todellinen tekninen korkeakoulu. Vahvan mekaanisen osaamisen ja suunnitelmallisen ennakkohuollon ansiosta he oppivat tuntemaan jokaisen järjestelmän ja komponentin läpikotaisin.
Koneet työskentelivät lähes vuosikymmenen ajan päätehakkuilla ja harvennuskohteilla, ja niille kertyi poikkeuksellisen paljon käyttötunteja – usein jopa 35 000–40 000 tuntia.
Koneiden kestävyydessä kyse ei ollut onnesta, vaan toimintatavasta. Kuljettajat ja mekaanikot perehtyivät koneisiin perusteellisesti, tekivät vaativatkin korjaukset itse ja rakensivat kunnossapitoon perustuvan kulttuurin.
Kun Freddystä tuli toimitusjohtaja, hän johti samalla logiikalla, jonka oli oppinut koneen äärellä: lähellä operatiivista työtä, tietoon perustuen ja tekniset realiteetit tunnistaen.
Kokemus vahvisti Lorenzon käsitystä Ponssesta: luotettavaa teknologiaa, joka mukautuu erilaisiin korjuuolosuhteisiin ja tuottaa tulosta, kun taustalla on oikea tekninen osaaminen ja tuki.
Kun Freddystä tuli toimitusjohtaja, hän johti samalla logiikalla, jonka oli oppinut koneen äärellä: lähellä operatiivista työtä, tietoon perustuen ja tekniset realiteetit tunnistaen.
SEISOVA KONE KÄÄNTYI
MAHDOLLISUUDEKSI
Lorenzon ura alkoi vuonna 1986 ajokoneenkuljettajana. Kun Ponsse-koneet tulivat hänen työmaalleen 1990-luvun alussa, hän huomasi harvesterin, joka seisoi joutilaana pienten vikojen vuoksi. Koneella oli takanaan jo noin 18 000 käyttötuntia.
Sen sijaan että olisi kiertänyt koneen kaukaa, Lorenzo pyysi saada ottaa sen henkilökohtaiseksi haasteekseen.
Mekaniikasta kiinnostunut Lorenzo selvitti ja korjasi viat ja sai koneen takaisin tuotantoon. Osaamisen ansiosta koneen tuottavaa käyttöikää saatiin pidennettyä vielä noin 8 000 tunnilla korkealla käyttöasteella.
Kokemus vahvisti hänen käsitystään Ponssesta: luotettavaa teknologiaa, joka mukautuu erilaisiin korjuuolosuhteisiin ja tuottaa tulosta, kun taustalla on oikea tekninen osaaminen ja tuki.
Ponssea hän arvostaa edelleen tiukkojen laatuvaatimusten, ammattimaisuuden ja vahvan alueellisen tuen vuoksi.
KONEEN ARVOISTA YRITYKSEN ARVOIKSI
Freddyn ja Lorenzon tarinoissa toistuu sama ajatus: huolellisuus koneiden ylläpidossa synnyttää kestävää liiketoimintaa. Järjestelmällisyydestä, ennakoivasta huollosta, jatkuvasta parantamisesta ja työmenetelmien kunnioittamisesta tuli myös johtamisen periaatteita.
Freddy korostaa, että yksi varhaisista
menestystekijöistä oli kokonaan maksettujen käytettyjen koneiden täysimääräinen hyödyntäminen ennen investoimista uuteen kalustoon. Näin taloudellinen paine pysyi hallinnassa ja operatiivinen osaaminen vahvistui. Lorenzo puolestaan nostaa esiin teknisen uteliaisuuden ja vastuunoton kasvun tärkeimpinä tekijöinä.
MATKA JATKUU PONSSEN KANSSA
Nyt Freddy ja Lorenzo johtavat yrityksiään, Mecharv S.A.:ta ja SERFOC LTDA.:ta. He ovat edelleen aktiivisia Ponssen asiakkaita ja luottavat merkkiin päivittäisessä toiminnassaan.
Freddyllä on käytössään H8HD-harvesteripää HH360-rotaattorilla asennettuna Doosan-kaivinkoneeseen. Pian hänen kalustonsa laajenee Bear- ja Elephant King -koneilla, jotka varustetaan H8-harvesteripäillä jyrkkien rinteiden eukalyptusprojekteja varten. Myös Lorenzo operoi Sany-kaivinkoneella, jossa on H8HD-harvesteripää HH360-rotaattorilla.
Nykyinen toiminta vahvistaa sen, minkä tarinatkin kertovat: pitkäaikainen luottamus rakentuu suorituskyvylle, tekniselle tuelle ja konefilosofialle, joka opittiin uran alkuvaiheessa ja joka ohjaa tekemistä tänäkin päivänä.
VIESTI TULEVILLE
SUKUPOLVILLE
Freddy ja Lorenzo haluavat välittää nuorille kuljettajille yhteisen viestin: Nähkää työnne pitkänä urapolkuna, ei vain yhtenä työpaikkana. Oppikaa tuntemaan koneenne syvällisesti. Kehittäkää toimintatapojanne. Toimikaa vastuullisesti ja luovasti.
–YLI KAHDEN VUOSIKYMMENEN ASIANTUNTEMUSTA JA INNOVAATIOITA NYKYAIKAISESSA METSÄTALOUDESSA
Vuonna 1999 perustettu LDF Rožnov a.s. on vuosien myötä kasvanut monipuoliseksi metsätalouden palveluntarjoajaksi. Yli 25 vuoden ajan yritys on kehittänyt toimintaansa vahvan ammattitaidon, modernin teknologian ja kestävän metsänhoidon periaatteiden pohjalta.
Toimintamme kattaa laajan palveluvalikoiman: metsänhoito, hakkuut ja puunkuljetus, puutavarakauppa sekä polttopuun myynti. Lisäksi tarjoamme asiantuntevaa neuvontaa ja kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hallintaa kaikille metsänomistajille – niin yksityisille, kunnille kuin suuremmille toimijoille. Tavoitteenamme on aina ollut tarjota luotettavia, tehokkaita ja ympäristöä kunnioittavia palveluja”, kertoo puunkorjuun osaston johtaja Roman Petřík.
PITKÄAIKAISIA KUMPPANUUKSIA
LUOTTAMUKSEN POHJALTA
LDF Rožnov a.s.:n tärkein asiakas on Lesy České republiky, s.p., mutta he palvelevat myös lukuisia muita yksityisiä ja kunnallisia metsänomistajia. Vahvat asiakassuhteet ovat
olleet keskeinen tekijä yrityksen vakaudessa ja pitkäaikaisessa menestyksessä.
YHTEISTYÖTÄ PONSSEN KANSSA
VUODESTA 2008
”Merkittävä käännekohta toiminnassamme nähtiin vuonna 2008, kun vahvistimme tuotantoamme puunkorjuuratkaisuilla. Vertailimme suurimpia valmistajia ja päädyimme valitsemaan Ponssen – sen koneiden laadun, luotettavan huollon ja varaosien saatavuuden ansiosta. Ensimmäiset investointimme olivat Ponsse Ergo -harvesteri ja Ponsse Buffalo -ajokone”, Roman Petřík kertoo.
”Ensimmäisistä konehankinnoista lähtien olemme jatkuvasti laajentaneet ja modernisoineet kalustoamme. Yhteistyön alusta saakka olemme hankkineet yhteensä 16
Ponsse-konetta kaikista kokoluokista ja konetyypeistä, mikä mahdollistaa työskentelyn hyvin erilaisissa metsäolosuhteissa.”
Vuonna 2026 aloitimme yhteistyön uuden Ponsse-huoltokumppanin, Service Zrak s.r.o.:n, kanssa. Lyhyempi etäisyys ja henkilökunnan laaja kokemus eri merkkien huoltamisesta ovat lisänneet merkittävästi huoltotehokkuutta ja vähentäneet seisokkiaikoja – tärkeitä tekijöitä korkean tuottavuuden varmistamisessa.
MODERNI KALUSTO NYKYAIKAISEN METSÄTALOUDEN TARPEISIIN
Tällä hetkellä LDF Rožnov a.s.:lla on metsässä neljä koneketjua, jotka on optimoitu erilaisiin maastoihin ja asiakasvaatimuksiin: kaksi Ponsse Beaver + Gazelle -ketjua,
LDF ROŽNOV A.S.
Ponsse Ergo + Buffalo sekä Ponsse Bear + Elephant.
”Tarjoamme perinteisten hakkuupalveluiden lisäksi ratkaisuja erityisolosuhteisiin ja vaativiin toimeksiantoihin”, Petřík kertoo.
ERIKOISVARUSTUSTA
VAATIVIIN TEHTÄVIIN
Reagoidakseen kirjanpainajatuhoihin ja muihin poikkeustilanteisiin yhtiön kaikissa harvestereissa on kuorintavarustus, jolla kuori voidaan poistaa heti hakkuun yhteydessä. Lisäksi käytössä ovat:
• Clambunk, joka mahdollistaa pitkän puutavaran tehokkaan lähikuljetuksen
• keskikokoisissa koneissa (Ergo + Buffalo) telaketjut vaikeaan maastoon
• suurissa koneissa (Bear + Elephant) Herzog-vinssit, jotka takaavat turvallisen työskentelyn jyrkissä rinteissä.
MUUTOKSIIN ON SOPEUDUTTAVA
Tšekin metsä- ja puunjalostusala elää tällä hetkellä yhtä historiansa haastavimmista ajanjaksoista. Ilmastonmuutos, pitkittyneet kuivuusjaksot ja tuhohyönteisten aiheuttama laajamittainen tuho ovat lisänneet painetta metsätalouden ekosysteemeihin. Taloudellinen epävarmuus tuo tilanteeseen vielä oman lisähaasteensa.
Yksi asia on varma: tulevaisuuden metsätalous ei näytä samalta kuin ennen. Metsänomistajien ja toimijoiden on sopeuduttava
uusiin ekologisiin olosuhteisiin, muuttuvaan puustorakenteeseen ja asiakkaiden uusiin tarpeisiin. LDF Rožnov a.s. näkee haasteet ennen kaikkea mahdollisuutena kehittää toimintaa edelleen.
KATSE TULEVAISUUTEEN
”Uskomme vahvasti, että kokemuksemme, osaava henkilöstömme ja pitkäjänteiset investointimme teknologiaan varmista-
vat sen, että LDF Rožnov a.s. on valmis tulevaisuuden muutoksiin. Jatkossakin sitoudumme moderniin, kestävään metsätalouteen ja korkeaan asiakaspalvelun tasoon – näiden avulla pysymme vakavaraisena, luotettavana ja menestyvänä yrityksenä myös tulevina vuosikymmeninä”, kertoo yhtiön hallituksen varapuheenjohtaja Luděk Szórád.
UUSI YHTEISTYÖKUMPPANI VAHVISTAA PONSSEN PALVELUVERKOSTOA TŠEKISSÄ
Ponsse vahvistaa asiakastukeaan Tšekissä aloittamalla yhteistyön Service Zrak s.r.o.:n, kanssa. Yritys on pitkän linjan konehuoltoalan ammattilainen, jolla on yli kahden vuosikymmenen kokemus laadukkaista huoltopalveluista.
Jakub Hacura, Ponssen Tšekin maajohtaja, kertoo, että kumppanin valintaan vaikuttivat tekninen osaaminen, johdonmukaisesti positiivinen asiakaspalaute sekä yrityksen strateginen sijainti Tšekin itäosassa.
“Tämä yhteistyö on osa Ponssen huolto-
verkoston pitkäjänteistä kehittämistä Tšekin tasavallassa. Kehittämällä verkostoamme haluamme tukea asiakkaitamme entistä paremmin tulevaisuudessa”, sanoo Jakub Hacura.
Service Zrak s.r.o. työllistää 11 osaavaa huoltoteknikkoa ja tuo vahvaa asiantuntemusta Ponssen palveluverkostoon. Yrityksen pitkä kokemus Manitou-kuormaajien ja Hitachi-kaivinkoneiden huollosta luo vahvan pohjan metsäkoneasiakkaiden tukemiselle koko maassa.
Ponssen metsäkoneet mahdollistavat työskentelyn hyvinkin erilaisissa metsäolosuihteissa.
Katso asiakastarina
KOLMANNEN POLVEN LAVETTIKULJETTAJA
VIIHTYY PONSSELLA
Roope Hoffren työskentelee Ponssella lavettikuljettajana. Hän on ollut talossa hieman yli vuoden, mutta koneiden kuljettaminen ja raskaan kaluston parissa työskentely ovat hänelle tuttuja jo pitkältä ajalta – itse asiassa jo sukupolvien takaa.
Roope Hoffren on kolmannen polven lavettikuljettaja: jo hänen äitinsä isä hankki toimeentulonsa tien päältä ja jäi eläkkeelle lavettikuljettajan työstä. Myös hänen isänsä työskenteli Ponssella samassa tehtävässä, joten lavettikuljetukset ovat olleet osa perheen arkea jo pitkään.
”Jo nuorena tuli seurattua sivusta, mitä työ pitää sisällään. Sitä kautta ala tuli tutuksi”, Hoffren kertoo.
Ennen Ponsselle siirtymistään Roope ehti kartuttaa kokemusta raskaan liikenteen kuljettajana. Myös vuosi varusmiespalveluksessa kului kuljetuksen ja logistiikan tehtävissä. Hän on tehnyt myös maatilan töitä ja suorittanut maatalousyrittäjän tutkinnon.
TYÖPÄIVÄN PITUUS VAIHTELEE
Lavettikuljettajan työpäivät alkavat usein aikaisin. Aamulla lähdetään viemään uutta tai käytettyä konetta asiakkaalle. Paluu tapahtuu, kun työ on tehty.
”Päivän pituutta ei aina voi tietää etukä
nitellaan tapauskohtaisesti. Lavettikuljettajana Roopelle ovat tulleet tutuiksi tiet koko Suomen pituudelta aina Hangosta Kittilän Pokkaan saakka.
”Lyhin reitti ei aina ole paras. Sää ja olosuhteet vaikuttavat paljon siihen, mitä kautta kannattaa ajaa. Aivan pienimmille teille ei mielellään lähde, mutta niillekin joudutaan esimerkiksi silloin, kun viedään asiakkaalle kone metsään.”
KOKENEIDEN NEUVOT AUTTAVAT TIEN PÄÄLLÄ
Lavettikuljetuksissa täytyy huomioida monia asioita: kuljetuksen leveys, siltojen korkeudet ja tieolosuhteet.
”Alussa siltojen alitukset jännittivät, ja tuli moneen kertaan tarkistettua, että mahdutaan varmasti. Ammattiliikenteen kartoissa näkyy siltojen korkeudet, mutta usein myös kokeneempien kuljettajien tieto auttaa paljon.”
Ponssella lavettikuljettajia on kuusi täysipäiväistä ja yksi tuuraaja.
hyvin, ja heiltä saa oppia. He ovat ajaneet näitä teitä jo ennen kuin puhelimissa oli karttoja.”
Arkeen kuuluu myös kaluston kehitys. Roope sai äskettäin käyttöönsä uuden Scania-vetoauton, johon voidaan yhdistää aiempaa leveämpi ja pidempi puoliperävaunulavetti. Kilometrejä autoon on nyt kertynyt noin 10 000.
HYVÄ PAIKKA OLLA TÖISSÄ
Ponsselle Roope päätyi, kun hän oli kertonut kiinnostuksestaan lavettikuljettajaksi toimitusvarustelun esihenkilölle Antti Jokelalle. Työpaikan avauduttua Roope tarttui tilaisuuteen. Roope oli aiemminkin miettinyt asiaa, mutta kuljettajien vaihtuvuus Ponssella on pieni.
Nyt hieman yli vuoden jälkeen päätös tuntuu oikealta.
”Tämä on hyvä paikka olla töissä. Ala on ollut isän kautta tuttu, joten tänne oli helppo tulla.”
OPTI 5G -TIETOJÄRJESTELMÄ
NYT MYÖS TELA-ALUSTAISIIN KONEISIIN
Ponsse kehittää jatkuvasti ratkaisuja, jotka parantavat metsäkoneenkuljettajan työskentelyä, ja tuo markkinoille uuden sukupolven Opti 5G -tietojärjestelmän nyt myös tela-alustaisiin metsäkoneisiin. Järjestelmä on suunniteltu erityisesti parantamaan korjuutyön tuottavuutta, helppokäyttöisyyttä ja tiedonhallintaa vaativissa olosuhteissa.
”Opti 5G kokoaa kaikki keskeiset korjuutoiminnot yhteen selkeään käyttöliittymään, mikä vähentää erillisten järjestelmien tarvetta ja tehostaa päivittäistä työtä. Järjestelmä sisältää mm. katkontakontrollin, automaattikatkonnan, kalibroinnin, tiedonhallinnan ja raportoinnin – kaikki samassa näkymässä”, kertoo harvesteripäiden tuotepäällikkö Markku Savolainen.
”Uusi järjestelmä parantaa runkojen optimointia, koneen hallintaa ja kuljettajan työskentelyvarmuutta. Mukautettava My View -näkymä mahdollistaa asetusten nopeat muutokset keskeytyksettä, ja aktiivinen karttanäkymä lisää turvallisuutta ja tilannetietoisuutta”, Savolainen tarkentaa.
Opti 5G tuottaa tarkkaa ja reaaliaikaista dataa koneen suorituskyvystä, työajasta, tuotannosta ja polttoaineenkulutuksesta.
Standardoidun StanForD 2010 -tiedon ansiosta järjestelmä on yhteensopiva kansainvälisten korjuujärjestelmien kanssa, ja siihen voidaan liittää lisäsovelluksia. Maailmanlaajuiseen käyttöön suunniteltu Opti 5G tukee monia kieliä ja mittayksiköitä. Lisäksi järjestelmässä voidaan merkitä puukohtaista tietoa, kuten laho- ja hyönteistuhohavaintoja, raportointia varten.
Käytettävyyttä on kehitetty merkittävästi: nopea vasteaika, selkeät valikot ja kolme loogista päänäkymää – työ-, suunnittelu- ja konenäkymä – tukevat sujuvaa työskentelyä. Kokemusta täydentää uusi Opti 8X -näyttö, joka tarjoaa erinomaisen näkyvyyden ja korkean kosketustarkkuuden myös vaativissa olosuhteissa.
Opti 5G muodostaa vahvan perustan tulevaisuuden innovaatioille ja on nyt saatavilla vakiovarusteena kaikille tela-alustaisiin koneisiin asennetuille harvesteripäille.
Uusi järjestelmä parantaa runkojen optimointia, koneen hallintaa ja kuljettajan työskentelyvarmuutta.
Markku Savolainen Tuotepäällikkö, harvesteripäät
TARKKUUTTA, TURVALLISUUTTA JA TUOTTAVUUTTA PUUNKORJUUSEEN
Ponsse lanseerasi markkinoille ensimmäisenä metsäkonevalmistajana maailmassa OptiFellingAssist-kaatoavustimen, joka parantaa puunkorjuun laatua ja tehostaa kuljettajan työskentelyä älykkäiden avustavien toimintojen avulla. Uusi ratkaisu mahdollistaa tarkat ja tuottavat kaatosahaukset, pienentää laitteiston kulumista ja lisää työn turvallisuutta.
“OptiFellingAssist helpottaa ja tehostaa kuljettajan työtä ja tekee työn jäljestä entistä laadukkaampaa. Se tukee onnistunutta kaatosahausta joka tilanteessa. Tuloksena on lisääntynyt turvallisuus, pienempi sahalaipan ja ketjun kuluminen, kestävämpi puomisto ja lisääntynyt tuottavuus vähemmällä kuormituksella. OptiFellingAssist avustaa kuljettajaa tekemään kaadon esijännityksen, joka estää terälevyn puristumisen ja mahdollistaa turvallisemman puun kaadon”, kuvaa uutta ratkaisua tietojärjestelmien tuotepäällikkö
Timo Koskiahde.
”On myös hyvä huomioida, että OptiFellingAssist-kaatoavustin parantaa työturvallisuutta ja tehostaa työajan käyttöä. Metsäkoneenkuljettaja voi keskittyä tuottavaan
työhön, kun sahalaippaa ja ketjuja ei tarvitse vaihtaa niin usein”, Koskiahde täsmentää.
AVUSTAVA SYÖTÖN SEURANTA
OptiFellingAssist-kaatoavustimella puomin kärki seuraa harvesteripään liikettä ylös ja alas syötön mukaan poistaen tarpeen erilliselle nosturin ohjaukselle. Tämä on erityisen hyödyllistä runsaslumisissa olosuhteissa, joissa harvesteripää syötetetään tyvelle hangen läpi.
AVUSTAVA ESIJÄNNITYS
Järjestelmä tekee esijännityksen kaadettavaan runkoon tarttumisen jälkeen, jolloin kuljettaja voi siirtyä suoraan sahausvaiheeseen. Tämä yhdistettynä kaatosahauksen aikaiseen nostatukseen takaa läpisahauksen ja laadukkaan lopputuloksen.
TEKNISET VAATIMUKSET JA SAATAVUUS
OptiFellingAssist toimii yhdessä Ponsse Active Cranen sekä Ponsse Opti 5G 3.3 -ohjelmiston tai uudemman version kanssa. Ominaisuus on saatavana lisävarusteena uusiin Ponsse-koneisiin.
OptiFellingAssist helpottaa ja tehostaa kuljettajan työtä ja tekee työn jäljestä entistä laadukkaampaa.
Timo Koskiahde Tuotepäällikkö, tietojärjestelmät
Ensimmäisten 30 vuoden aikana Ponsse otti askeleita kohti kansainvälistymistä, ja toisinaan paras oppi ammennettiin kantapään kautta katseen pysyessä sitkeästi suunnattuna tulevaisuuteen.
Vuosina 1994–1995 Ponsse oli perustanut tytäryhtiöt Västeråsiin Ruotsiin, Neathiin Pohjois-Walesiin Iso-Britanniaan, Gondrevilleen Koillis-Ranskaan sekä Yhdysvaltoihin Georgian Atlantaan.*)
Parin ensimmäisen vuoden aikana Yhdysvalloissa huomattiin, että parhaat mahdollisuudet Ponssen menestykselle ovat pohjoisessa suurten järvien alueella. Elokuussa 1997 tytäryhtiö muuttikin Wisconsinin Rhinelanderiin, jossa oli jo valmiiksi huolto- ja varaosapiste.
Vuosituhannen lopussa Ponsse otti harkittuja askeleita maailmalle ja perusti vuonna 1998 Norjan Kongsvingeriin markkinointiyhtiön sekä uuden toimipaikan Sabreen, Etelä-Ranskan istutusmetsäalueelle. Iso-Britanniassa toiminnot siirrettiin Walesista Beattockiin Skotlantiin.
Yhdysvalloissa perustettiin toimipaikka Louisianan West Monroeen ja seuraavana vuonna Grand Rapidsiin Minnesotaan.
Kansainvälistymisen myötä myös Ponssen metsäkoneiden suosio jatkoi kasvuaan, ja Vieremällä valmistui uusi 2 500 neliömet-
rin tehdaslaajennus vuoden 1997 lopulla. Uuteen tilaan sijoitettiin koneistuskeskuksia, hitsausasemia sekä automatisoitu maalaamo. Toukokuussa 1999 päästiin viettämään tehtaan tuotantotilojen 6 000 neliömetrin laajennusta.
VUOSITUHANNEN LOPUN TUNNELMIA
Maailmalla huolta aiheutti lähestyvä vuosituhannen vaihde, ja Y2K-kauhuskenaarioita tietojärjestelmien kaatumisesta maalailtiin niin mediassa kuin tavallisten ihmisten parissa. Ponssen liiketoiminta oli pitkälti tietotekniikan varassa. Ponssella otettiin härkää sarvista jo hyvissä ajoin ja varmistettiin, että metsäkoneiden tietojärjestelmät jatkavat toimintaansa normaalisti vuosituhannen vaihduttuakin. Vuoden 1999 tapahtumia väritti myös Yhdysvaltojen tullilaitos mätkäistessään Ponsselle 3,35 miljoonan dollarin (18 miljoonan markan) sakkotullit koneiden väärän tullinimikkeen vuoksi. Koneita oli viety Yhdysvaltoihin vuosina 1995–1998 tullivapaalla nimikkeellä ”forest machinery”. Tullin mukaan oikea nimike kuormatraktoreille olisi ollut ”motor
vehicles for the trasports of goods”, joka monien mielestä tulkittiin koskevan paremminkin kuorma-autoja. Ponssella selviteltiin asiaa, ja lopulta katsottiin parhaaksi maksaa tullimaksut rangaistustulleineen.
Myynnillisesti heikko vuosi aiheutti yhtiön perustajalle Einari Vidgrénille harmia myös Ponssen historian ensimmäisten lomautusten myötä.
”Se on ollut kaikista ikävintä koko Ponssen toiminnan ajalta, kun jouduttiin ihmisten
Järeä Ponsse Buffalo S 16 esiteltiin vuonna 1997.
Vieremän tehtaan laajennus 1997
PONSSE VERKOSTO | KANSAINVÄLISTYMISEN VUODET
lomautuksiin, mutta eihän täällä ihmisiä voida jouten kävelyttää”, tiivisti Einari tunnelmia.
Markkinoilla oli ylitarjontaa, ja jotkut lehdet kirjoittivat, että Ponsse saa syyttää myös itseään, sillä yhtiö ei ollut opetellut vientikauppaa. Kilpailijoihin verrattuna Ponsse olikin lähtenyt verrattain myöhään vientimarkkinoille, mutta edeten harkitun rauhallisesti myyden metsäkoneita alueille, joissa se pystyi varmistamaan huolto- ja varaosapalvelut.
Valon pilkahduksia vuoden 1999 loppuun toi Ruotsin tytäryhtiön ensimmäisen huoltopisteen avautuminen
Surahammarissa sekä Keski-Ranskaan Peyrat-Le-Châteauhun avattu Ranskan kolmas huoltopalvelukeskus.
Einaria lainaten: ”Kun maailmalle lähtee, siellä on omat kommervenkkinsä.”
*) Vuosista 1994–1995 kerrottiin 55. juhlavuoden Ponsse News -lehdessä
Lähde: Arttu Käyhkö, Ponsse – maailman parhaita metsäkoneita 50 vuotta, 2020
Yhdysvaltojen tytäryhtiö avasi vuonna 1997 uudet toimitilat Rhinelanderiin, Wisconsiniin.
PONSSE 30 VUOTTA SITTEN
DATAN AALLONHARJALLA
1990-luvun puolivälissä Ponssen harvestereihin oli valittavissa joko Ponsse OPTI tai Ponsse 1000 -mittalaite. OPTI oli tuohon aikaan erittäin edistyksellinen tietojärjestelmä, joka mittasi rungot millimetrin tarkkuudella luoden rungosta matemaattisen mallin ennustaen jokaisen rungon käyttäytymisen ja jakaen puun eri tavaralajeiksi ennen katkontaa.
OPTIin pystyttiin ohjelmoimaan neljä puulajia, ja muistiin pystyttiin tallentamaan 32 tavaralajia kuitupuista tukkeihin ja sorvikuusesta vanerikoivuun. OPTI oli varustettu automaattisella arvoapteerauksella, mutta halutessaan harvesterikuljettaja pystyi tekemään käsivaraisenkin apteerauksen. OPTIn kuuluivat myös kontrolli- ja kalibrointimittaukset, hyttitulostin, reaaliaikainen kaksisuuntainen tietoliikenne sekä automaattinen puulajien värimerkkaus.
Ponsse 1000 -mittalaite oli toteutettu puolijohdetekniikalla. Sen teknisiin ominaisuuksiin kuului muun muassa modulaarinen
rakenne, automaattinen värimerkkaus ja kantokäsittely. Ponsse 1000:ssa runkojen mittaus perustui kolmiomittaukseen kuutiomittauksen oltua jatkuva ja sen tapahtuessa vähintään 10 cm:n pätkissä. Rekistereissä saattoi olla neljä puulajia, neljä tukkilajia / puulaji sekä neljä kuitulajia / puulaji. Esivalinnassa puolestaan oli muun muassa pituuden kalibrointi yhden promillen tarkkuudella / puulaji Ponsse 1000:n ohjatessa kaikkia harvesteripään toimintoja. Mittalaitteen mukana toimitettiin harvesterin ohjaamotulostin, ja lisävarusteena oli saatavilla kalibrointiin käytetyt elektroniset mittasakset.
Vuonna 1997 Ponssella oli ensimmäisenä internet-tiedonsiirto vakiona kaikissa harvestereissa. Internetyhteys mahdollisti ensimmäistä kertaa sen, että puunhankintaketju pystyi seuraamaan tuotantoa lähes reaaliajassa.
Lähde: Arttu Käyhkö, Ponsse –maailman parhaita metsäkoneita 50 vuotta, 2020
