Ponsse News 2/2018, FI

PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2018

PONSSE NEWS VOITTOISA YHDISTELMÄ

PONSSE DUAL

UUTTA VOIMAA KUORMANKÄSITTELYYN

PONSSE K121 -KUORMAIN

PONSSE BRASILIASSA

PALA SUOMEA BRASILIALAISILLA MAUSTEILLA

PONSSE NEWS PONSSEN ASIAKAS- JA SIDOSRYHMÄLEHTI JULKAISIJA

Ponsse Oyj Ponssentie 22, 74200 Vieremä PÄÄTOIMITTAJA

Katja Paananen

22 24

TOIMITUS & SISÄLTÖ

Ponsse Oyj TOIMITUSKUNTA

Juho Nummela, Katja Paananen, Juha-Matti Raatikainen, Marika Ryytty, Jarmo Vidgrén, Juha Vidgrén ULKOASU & TAITTO

Mainonnan Työmaa KANSIKUVA

Ponsse Oyj KUVITUS

Henna Ryynänen (Ponsse Kids) PAINO

Painotalo Seiska PAPERI

GPrint OSOITELÄHDE

Ponsse News -asiakaslehden postitusrekisteri ja Ponssen asiakasrekisteri

Ponsse Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti Ponsse News ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Tilaukset ja osoitteenmuutokset sähköpostitse ponssenews@ponsse.com.

Lehti on maksuton.

Seuraa Ponssea:

2

4 PALA SUOMEA BRASILIALAISILLA MAUSTEILLA

Ponsse Brasilian puunkorjuumarkkinoilla.

16 PONSSE MOMENT 18 PONSSE K121 -KUORMAIN 20 PONSSE MANAGER -ASIAKAS

9 PONSSELAINEN: TUOTEPÄÄLLIKKÖ JANNE LOPONEN 10 HARVESTERIPÄÄT

Pitkä kokemus näkyy lyömättöminä tuoteominaisuuksina.

12 DUAL-ASIAKAS RUOTSISTA: SONÖ JORD & SKOG AB

Kaikki hoituu yhdellä koneella.

4

RANSKAN POUSSANGESSA 21 PONSSE HUOLTOSOPIMUS 22 UUSI HUOLTOPALVELUKESKUS ETELÄ-RUOTSISSA 24 JAPANISSA PUUN TEHOKAS JA TARKKA KÄYTTÖ ON OSA KULTTUURIPERINTÖÄ

TERVEISET VIEREMÄLTÄ

28 26 S AVOTTAUUTISIA 28 KUNNIOITUSTA ISÄN TYÖTÄ KOHTAAN

Sukupolvenvaihdos onnistuu oikealla asenteella.

32 P ONSSE OPTIMAP2 -KARTTASOVELLUS 33 P ONSSE KIDS 34 P ONSSE COLLECTION

JUTTUIDEOILLA VOI VOITTAA!

a ja Ilmoita juttuideoit ostitse palautetta sähköp nsse.com. ponssenews@po votaan Kaikkien kesken ar yhteydessä jokaisen numeron Ponsse Collection -tuotepalkinto.

Vuosi 2018 on ollut Ponssella vauhdikas. Metsäteollisuuden tilanne on erinomainen, mikä heijastelee toimintaamme sekä Suomessa että maailmalla. Korjuumäärät ovat kasvussa ja asiakkaamme ovat kiireisiä vastaamaan omien asiakkaidensa tarpeisiin. Ponsse on hyvässä kehitysvaiheessa ja investointimme etenevät. Meitä ponsselaisia on maailmanlaajuisesti jo 1600.

Tämä erinomainen porukka mahdollistaa kehityksemme ja asiakkaidemme mahdollisimman hyvän palvelun kaikkialla missä olemme läsnä.

Toimintamme kansainvälisillä puunkorjuumarkkinoilla on kehittynyt vahvasti myynti- ja huoltopalveluverkoston laajenemisen myötä. Investoinnit maailmanlaajuiseen verkostoon ovat olleet parin viime vuoden aikana mittavat.

Viimeisimpiä palveluinvestointejamme on uusi PONSSE-huoltopalvelukeskus Ruotsin Värnamossa, mikä on meille iso askel palveluidemme parantamiseksi Etelä-Ruotsissa. Huoltopalvelut ovat meillä ensiarvoisen tärkeässä roolissa ja palveluverkoston kehitystyö jatkuu.

Vieremän tehtaallamme investoinnit ovat edenneet suunnitelmien mukaisesti.

Kuluneen kevään aikana otimme käyttöön uuden varastojärjestelmän ja tällä hetkellä valmistelemme siirtymistä uusiin tiloihin kokoonpanossa. Suurin osa kokoonpanolinjoistamme siirtyy uuteen tehtaaseen kesälomien aikana ja viimeiset muutokset tehtaaseen tehdään loppuvuoden kuluessa.

Tehdasinvestointi kehittää tuotantomme laaduntuottokykyä, tuottavuutta, joustavuutta ja turvallisuutta. Otamme nyt ison harppauksen tuotantoteknologiassamme ja palaamme tämän jälkeen normaalisti jatkuvan parantamisen toimintamalliin.

Kuluvaan vuoteen on mahtunut kymmenittäin tapahtumia ja tuotelanseerauksia.

Uusien tuotteiden esiinmarssi tulee olemaan poikkeuksellisen mittava ensi syksyn FinnMETKO-messuilla. Tuoteuutuutemme ovat osa Boost/Save-ajatteluamme, jossa asiakkaamme voivat parantaa puunkorjuun tuottavuutta ja kustannustehokkuutta oikeiden tuotteiden, tietojärjestelmien, koulutuksen ja huollon avulla. Osana jokaista kehitysaskelta on vastuullisuus ympäristöstä.

Nähdään syksyllä FinnMETKO-messuilla Jämsässä!

Juho Nummela Toimitusjohtaja

3

REPORTAASI / BRASILIA

Pala Suomea

BRASILIALAISILLA MAUSTEILLA

Ponssen Brasilian tytäryhtiötä on kuvattu palaksi Suomea keskellä Latinalaista Amerikkaa. Mukana on kuitenkin runsaasti brasilialaisia mausteita tuotevalikoimasta lähtien. Ponsse Latin America Ltda on saanut kasvatettua markkinaosuuttaan ennen kaikkea tarjoamalla räätälöityjä ratkaisuja paikallisiin tarpeisiin.

P

onsse perusti tytäryhtiön Mogi das Cruzesiin vuonna 2006 ja aivan ensimmäiset Ponsset nähtiin Etelä-Amerikassa 2000-luvun vaihteessa. Keltaiset koneet ovat tuoneet Brasilian istutusmetsien korjuuseen perheyrityksen keskeiset piirteet:

4

kumppanuuden ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvan asiakastarpeiden tuntemisen. Vuosien varrella kasvua on tukenut paikallisiin olosuhteisiin kehitetty teknologia.

Ponssen saapuminen Brasiliaan ravisteli markkinoita, sillä paikallisiin olosuhteisiin suunniteltuja teknolo-

gioita ei tuolloin juuri ollut. Ensimmäinen suuri haaste oli ymmärtää brasilialaista liiketoimintaa ja eukalyptuksen korjuun haasteet. ”Ponssen etuina oli suomalaisten ystävällinen ja vilpitön tapa kohdella ihmisiä ja tehdä asiat selkeästi ja suoraviivaisesti, halu ymmärtää paikalliset

vaatimukset ja tarjota räätälöityjä ratkaisuja”, Ponsse Latin America Ltda:n toimitusjohtaja Fernando Campos kertoo. PONSSE H7euca- ja H77euca -harvesteripäät kehitettiin erityisesti Brasiliaa varten. Jyrkkien rinteiden haasteet selvitettiin 8-pyöräisten konemallien, vinssiratkaisujen ja erikoisvarusteiden avulla ja huoltopalvelut suunniteltiin täysin paikallisten tarpeiden mukaan esimerkiksi Full Service -palveluina.

Brasilian markkinat olivat kauan kahden metsäkonevalmistajan hallussa. Suurin osa markkinoista oli suurten metsäteollisuusyritysten hallussa, joilla oli tehtaita, maa-alueita, metsiä ja koneita. ”Heidän asiakkaakseen pääseminen edellytti luottamuksen voittamista.

Nykyään Ponsse kuuluu jo keskeisten toimijoiden joukkoon, mutta kehitysmahdollisuudet ovat suuret”, Campos sanoo. Keltaisten koneiden suosiota voi mitata lukujen kautta. Kun mukaan lasketaan myös harvesteripäät, Brasiliassa on yli 250 PONSSE-merkkistä konetta. Vaikka Brasilia vastaa kooltaan kokonaista mannerta, sen metsäkonemarkkinat ovat pienemmät kuin Euroopassa. Ponssella on Brasiliassa 230 työntekijää, joista suurin osa huoltopalveluissa.

Ponssella on Brasiliassa viisi huoltopalvelukeskusta, jotka toimivat Mogi das Cruzesissa sijaitsevan pääkonttorin yhteydessä ja Eunápolisissa (BA), Venda Nova do Imigrantessa (ES), Belo Orientessa (MG) ja Telêmaco Borbassa (PR). ”Maan eteläosassa toimivalla jälleenmyyjällämme Timber Forestilla, jonka pääkonttori sijaitsee Curitibassa (PR), on huoltokeskukset Lagesissa (SC) ja Guaíbassa (RS)”, kertoo toimitusjohtaja Campos. Varaosien arvon arvoidaan ylittävän 40 miljoonaa Brasilian realia. Etäisyyksien vuoksi varastojen on oltava kattavia.

toimitusjohtaja Marko Mattila palaa Suomeen ja siirtyy vastaamaan yhtiön maailmanlaajuisen jakeluverkoston kehittämisestä. ”Olemme ponnistelleet lujasti parantaaksemme palveluidemme ja toimintamme laatua Brasiliassa”, kertoo Mattila. ”Tulevana työsarkanani on koko Ponssen jälleenmyyntiverkosto, jota tulemme kehittämään ja laajentamaan.

Kumppaneillemme tarjottavan tuen parantaminen on jatkuva kehityskohteemme, jotta sekä jälleenmyyjä että Ponsse voivat menestyä myös tulevaisuudessa”, Mattila kertoo. ”Siirrän vastuun yrityksen johdosta Fernandolle luottavaisin mielin. Hän suhtautuu työhönsä vakavasti, on ammattitaitoinen ja korostaa kaikessa Ponssen arvoja. Hän on työskennellyt yhtiössä lähes alusta alkaen, joten hänellä on runsaasti kokemusta ja asiakkaamme arvostavat häntä”, Mattila arvioi seuraajaansa.

Campos aloitti Ponssella vuonna 2006 markkinoinnin ja tuonnin suunnittelukoordinaattorina, jonka jälkeen hän työskenteli neljä vuotta varaosapäällikkönä ja kuusi vuotta myynti- ja markkinointipäällikkönä. Taustallaan hänellä on liikkeenjohdon jatkotutkin-

to ja kansainvälisiä opintoja Cambridgen yliopistosta. ”Tavoitteemme on saavuttaa hyvä markkinaosuus sekä konemyynnissä että huoltopalveluissa. Toiminnan laatua ohjaa tiukka laatuohjelma, mikä tarkoittaa muun muassa jatkuvaa henkilökunnan koulutusta”, hän kertoo. ”Vaikka sijaitsemme kaukana emoyhtiöstä, Ponssen arvot ohjaavat meitä voimakkaasti. Asiakkaan etu on aina etusijalla. Se on meille elinehto, sillä joustava asiakaspalvelu on meille kilpailuetu”, hän kertoo.

KESKIÖSSÄ KOULUTUS JA TURVALLISUUS

Turvallisuus- ja koulutusohjelma on selvästi mieleinen keskustelunaihe Camposille. ”Hyvin koulutettu tiimi välttää onnettomuudet ja on tuottavampi. Suhtaudumme turvallisuuteen vakavasti ja vaatimukset ovat korkealla myös asiakkaiden suunnalta”, Campos toteaa.

Koulutusta asiakkaille annetaan myös asiakkaan luona. 50 teoriatuntia seuraa 150 harjoittelutuntia kentällä. Huoltoinsinööri Leonildo Camargo kertoo, että kuljettajille tarjotaan viisi viikkoa koulutusta, joka tähtää erityisesti turvallisuuden ja työn tuottavuuden parantamiseen.

MENEILLÄÄN TOIMITUSJOHTAJAN VAIHDOS

Fernando Campos siirtyy Ponsse Latin American toimitusjohtajaksi virallisesti elokuun alussa myynti- ja markkinointipäällikön tehtävästä. Nykyinen

5

REPORTAASI / BRASILIA

Vaikka sijaitsemme kaukana emoyhtiöstä, Ponssen arvot ohjaavat meitä voimakkaasti.

Asiakkaan etu on aina etusijalla, sanoo Fernando Campos.

”Koulutus ei pätevöitä metsäkoneen kuljettajaksi, mutta se mahdollistaa erikoistumisen”, hän sanoo. ”Uusilta ammattilaisilta kuluu vielä kuusi kuukautta ennen kuin he pystyvät työskentelemään turvallisesti ja tehokkaasti.”

Koulutuksen avulla voidaan vaikuttaa erityisesti työskentelytapoihin, kuten karsia tarpeettomia liikkeitä ja siirtymisiä. ”Kun työ tehdään paineen alla nopeassa tahdissa, puuta voidaan siirtää paljon ja nosturi liikkuu nopeasti. Tällöin kuljettaja tekee usein mielestään erinomaista työtä, mutta todellisuudessa hänen aikansa ei riitä työn suunnittelemiseen ja esim. turhien liikkeiden karsimiseen”, Camargo kertoo.

Uudesta teknologiasta on iso apu koulutuksessa. Simulaattorissa saadaan selville missä asioissa kuljettajan on kehitettävä työtään. ”Meillä on kehittyneet koulutusresurssit, kuten simulaattorit eri konetyyppeihin ja mahdollisuus oppia virtuaalitodellisuuden kautta. Voimme testata työn tehokkuutta, vertailla tuloksia ja sitä kautta kehittää työtapoja esimerkiksi PONSSE EcoDrive -sovelluksella”, kertoo Camargo. ”Kuljettajan suorituskykyä kannattaa seurata, koska vain seurannan kautta löydetään kehityskohteet ja voidaan kouluttaa kuljettajalle uusia työtapoja.”

HUOLTO

Ponsse tarjoaa Brasiliassa Full Service -palvelua yrityksille, joilla on tarve tehostaa toimintoja. ”Myynnin lisäksi Ponsse vastaa koneiden kunnossapidosta koneiden koko elinkaaren ajan”, kertoo Fernando Campos. Brasiliassa palvelua käyttävät kolme paperi- ja sellualan jättiläistä: Veracel, Cenibra ja Fibria Aracruz.

Kuljettajilla on työaikana jatkuva yhteys Ponssen teknikoihin. Ammattilainen ratkaisee ongelman käyttöpaikalla. Jos mekaaninen tai sähköpuolen ongelma on monimutkainen, kone kuljetetaan lähimpään huoltokorjaamoon. ”Asiakkaalle on suuri etu, että ammattilaiset varmistavat huollon laadun ja kustannukset pysyvät kurissa. Harvesterien ja kuormatraktorien käytettävyys ja tuottavuus paranevat selkeästi”, kertoo Campos.

Huoltopäällikkö Marcelo Paes on oiva esimerkki osaavasta henkilökunnasta. Hän herää aikaisin, nauttii runsaan aamiaisen ja on kello 8:00 tapaamassa päivän ensimmäistä asiakasta. Hän vastaa suuryritysten asiakkuuksista neljän osavaltion alueella São Paulossa, Espírito Santossa, Minas Geraisissa ja Paranássa. Alueella toimii puupaneeleita ja muita puutuotteita valmistava Duratex, samoin paperi- ja sellualan

Lorem ipsum kuvateksti.

6

Timber Forest myy ja tarjoaa myynnin jälkeisiä palveluita kolmessa Brasilian eteläisimmissä osavaltioissa 72 työntekijän voimin.

merkittävät toimijat Fibria ja Klabin sekä alan palveluita tarjoavat Carstran, Martinelli ja Prado. ”Parasta huoltamisessa on asiakassuhde.

Olen saanut työvuosien aikana läheisiä ystäviä asiakkaista ja kuljettajista”, Paes kertoo.

Marcelo Paesilla on takanaan 29 vuoden työkokemus, joista 12 Ponssella. Hänen mielestään päivä on pulkassa, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä saatuaan huoltoa nopeasti ja tehokkaat ratkaisut ongelmiinsa.

YHTEINEN SÄVEL ENSITAPAAMISESTA

Joskus käy niin, että kun tapaa jonkun ensimmäistä kertaa, tuntuu kuin olisi tuntenut henkilön jo vuosien ajan. Juuri näin tapahtui Ponssen ja Ponssea Brasilian eteläosissa edustavan Timber Forestin välillä. ”Kun olimme arvioineet molempien yritysten odotukset ja mahdollisuudet, Timber Forestin ja Ponssen arvojen synergia oli niin vahva, että olimme Suomessa allekirjoittamassa sopimusta Vidgrénin perheen kanssa vain 15 päivän kuluttua ensimmäisestä yhteydenotosta”, muistelee Timber Forestin koneliiketoimintaryhmän johtaja Jober Fonseca. Kumppanuus julkistettiin

vuoden 2015 puolivälissä ja Timber Forest toimitti ensimmäisen PONSSE-metsäkoneensa saman vuoden lopussa.

Timber Forest myy ja tarjoaa huoltopalveluja, kuten varaosia ja teknistä tukea kolmessa Brasilian eteläisimmissä osavaltioissa 72 työntekijän voimin. Jober Fonseca kertoo, että kumppanuus suomalaisyrityksen kanssa merkitsi ammatillista kehittymistä, taloudellista vakautta ja Timber Forestin nousemista tavaralajikoneiden markkinajohtajaksi Etelä-Brasiliassa.

Fonsecan mainitsema synergia näkyy tuloksissa. ”Vuoden 2017 päättyessä tavaralajikoneiden markkinaosuutemme oli 58 %. Saavutimme tason PONSSE-koneiden suorituskyvyn, luotettavuuden ja huoltopalveluidemme maineen kautta”, Fonseca arvioi.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi muitakin ratkaisuja metsänkonemarkkinoille toimittava Timber Forest kohdentaa kolme myyjää myymään pelkästään Ponssen tuotteita. ”Tarjoamme nykyisille ja tuleville asiakkaillemme vuosittaisia vierailuja Ponssen Suomen tehtaalle. Näillä matkoilla he huomaavat, että Ponssen historia on pitkälle

samanlainen kuin heidän omien yritystensä historia, koska Ponssen perustaja Einari Vidgrén toimi itsekin metsäkoneurakoitsijana”, kertoo Fonseca.

BRASILIAN PUUNKORJUU

• Brasilia on maailman viidenneksi suurin maa sekä pinta-alaltaan että väestömäärältään mitattuna.

• Brasiliassa on toiseksi eniten metsää maailmassa, 58 % pinta-alasta on metsien peitossa.

• Metsästä 485 milj. ha on luonnonmetsää, ja vain 7.7 milj. ha on istutusmetsää.

• Vuosittainen hakkuumäärä istutusmetsistä on noin 194,4 milj. m³ vuodessa.

• Valtaosa maan istutetuista metsistä sijaitsee Brasilian eteläosassa, kun taas alkuperäiset metsät ovat lähes yksinomaan Amazonin sademetsää.

7

REPORTAASI / BRASILIA

CARVALHOJEN PERHEYRITYS

Valdenei ”Valdo” Carvalhon ja Rosemary ”Rose” Pereira Carvalhon maatilalla aika harvoin käy pitkäksi. Hoidetun eukalyptusmetsän keskellä sijaitsevassa pihapiirissä on uima-allas, grillauspaikka, kalastuslampi, ratsuhevosia ja järvi vesiurheilua varten. Perhe kasvattaa tilalla luomuruokaa ja karjaa meijeri- ja lihatuotteiden tuotantoon. ”Viikonloppuisin on tapana järjestää kokoontumisia ystäville ja sukulaisille, ja tila tarjoaa siihen hyvät puitteet”, kertoo Rose Carvalho.

väistyvän. Carvalhojen liiketoiminta on sujunut hyvin haasteista huolimatta.

Carstran korjaa puuta 10 000 neliömetrin eukalyptusistutuksilta ja kuljettaa vähintään 60 000 kuutiometriä puuta joka kuukausi. Eukalyptusistuksilta korjattavat puut ovat keskimäärin 6–7 vuoden ikäisiä ja noin 22 metriä korkeita. Merkittävät paperin- ja sellun tuottajat, kuten Papel e Celulose ja Melhoramentos CMPC, tekevät puusta biomassaa.

Arkisin Pilar do Sulin lähellä asuva pariskunta pyörittää Carstran Carvalho Serviços de Transportes e Comércio de Eucalipto -yritystään, joka on erikoistunut eukalyptustukkien kuljettamiseen paperi- ja sellutehtaisiin. Lisäksi se tarjoaa koneellistettua puunkorjuuta, kuljetusta ja lastauspalveluita. Yritys myös myy tuottamaansa ja ostamaansa puutavaraa.

Vuonna 1990 perustettu perheyritys on kasvanut merkittävästi kolmen vuosikymmenen aikana. Kuljettamisessa käytetään kymmentä perävaunua, jotka yhdistetään 2–3 vaunun yksiköiksi. ”Lisäksi meillä on koneita puun kuormaukseen: kuusi kuormaajaa ja kaksi BuffaloKing-kuormatraktoria.

Harvestereita on kolme. Niistä kaksi on kahdeksanpyöräisiä Ergoja”, kertoo Valdo Carvalho. Yrityksessä on 50 työntekijää.

Taloudellinen tilanne Brasiliassa on haastava, mutta maata kolme vuotta koetelleen laman odotetaan pikkuhiljaa

Ensimmäinen PONSSE hankittiin Castranille vuonna 2011 ja viimeisin hankinta tehtiin viime vuonna. ”Hankittuamme

PONSSE-kalustoa liikevaihtomme kasvoi 35 %”, paljastaa Rose. Tärkein syy yhtiön vakaaseen kasvuun on yrityksen systemaattinen johtaminen. Toimistoa johtavalla Rosella on taustallaan taloushallinnon tutkinto ja MBA-tutkinnot henkilöstöhallinnosta ja liiketoimintastrategiasta.Valdo käy kentällä lähes päivittäin seuraamassa töiden etenemistä yhdessä esimiesten kanssa, jotta päätöksiä voidaan tehdä oikeiden tietojen perusteella. ”Karja lihoo vain isännän valvovan katseen alla”, Valdo nauraa.

Valdo ja Rose eivät halua altistaa liiketoimintaa riskeille. ”Aiomme pitää liiketoimintamme vakaana, sillä talouskriisin keskellä kannattaa keskittyä säilyttämään asemansa”, kertovat Carvalhot. Pariskunnan mielestä metsänhoito- ja puutavaran kuljetusyritysten kannattavuuteen ovat vaikuttaneet eniten polttoaineen korkea hinta ja osaavan työvoiman puute. Mutta kun Brasilian talous lähtee nousuun – ja niin vähitellen tapahtuukin – Carstranilla harkitaan liiketoiminnan laajentamista.

Vuonna 1990 perustettu perheyritys on kasvanut merkittävästi kolmen vuosikymmenen aikana.

8

PONSSELAINEN/ JANNE LOPONEN

Työpaikkana koko maailman

HARVESTERIPÄÄMARKKINAT Janne Loposen tie harvesteripäiden tuotepäälliköksi on kulkenut eri työtehtävien ja mantereiden kautta Brasiliaan. ”Asiakkaalla pitää olla tunne siitä, että häntä oikeasti kuunnellaan. Aina ei ole tärkeintä kuinka nopeasti palaute etenee tuotteisiin vaan se, että asiakas tietää ja luottaa asioiden edistyvän.”

L

oposen Ponsse-ura sai alkunsa 2000-luvun taitteessa kesätöistä Iisalmen varastolta. Lyhyen Ruotsin jakson jälkeen väliin tuli armeija, jonka jälkeen Ponssella ei ollut heti tarjota töitä tietotekniikkaa ja elektroniikkaa opiskelleelle Loposelle. ”Sitten kuulin, että Pirkkalan mittalaitehuollossa olisi paikka auki.

Ostin auton ja lähdin työnhakuun”, Janne Loponen (36) muistelee. ”Silmät avautuivat vasta, kun tarjoutui mahdollisuus lähteä kansainvälisiin huoltohommiin. Kiersin puoli vuotta yhdessä paikallisen huollon kanssa korjaamassa ranskalaisten ja belgialaisten asiakkaiden koneita. Enää en pärjännyt mittalaiteosaamisella vaan koneista olisi pitänyt tietää paljon laajemmin. Kun Iisalmen huoltoneuvonnassa avautui paikka, hain sitä heti. Tiesin, että siellä työskentelee joukko yrityksen parhaita teknisiä asiantuntijoita. Saarelan Harrin, Rönkön Pertin, Tanskasen Terhon ja Partasen Jarmon ansiosta opin koneiden tekniikasta valtavasti.”

Ponsse solmi vuonna 2007 Kiinassa yhteistyösopimuksen Stora Enson kanssa ja Janne oli valmis kokeilemaan jotakin uutta. Ponssella koottiin kolmen hengen tiimi aloittamaan toiminta Kiinassa ja Janne tapasi tulevat työkaverit Kalle Mäenpään ja Lars Ahlbergin vain pari kertaa ennen lähtöä.

2009 talouskriisi muutti kuitenkin kaiken. ”Henkilökuntaa olikin äkkiä liikaa ja palasin Suomeen Opti-tiimin vetäjäksi. Työ kansainvälisessä verkostossa jäi houkuttelemaan ja tarjouduin lähtemään, kun Michiganiin etsittiin kouluttajaa. Olin ehtinyt reissuta pitkin Yhdysvaltoja pari vuotta saadessani tiedon, että Ponsse oli tehnyt isot konekaupat Uruguayhin ja huoltoon tarvittiin tukea. Tuntui, että olin taas valmis liikkumaan eteenpäin.” ”Työsopimukseeni sisältyi työjakso Brasiliassa ennen Uruguayta. Puolen vuoden kuluttua tapasin nykyisen vaimoni. Ensimmäistä kertaa elämässä oli muutakin kuin työ. Siitä lähtien

elämä on ollut tasapainottelua perhe-elämän ja työn välillä”, Janne Loponen hymyilee.

AJATUS KIRKASTUU ASIAKKAAN LUONA

Muutos Ponssen kansainvälisissä toiminnoissa on ollut suuri.

Kun Janne Loponen tuli Brasiliaan, yhtiössä oli 35 työntekijää. Nyt työntekijöitä on yli 230. ”Suomalaisyritysten etuna on pitkäjänteisyys. Asioita katsotaan pitkällä aikavälillä, kun taas brasilialainen kulttuuri on kvartaalitaloutta. Nopeasti muuttuva poliittinen ympäristö vaikuttaa suunnitteluun ja puun nopea, seitsemän vuoden kiertoaika tekee metsätaloudestakin nopeasyklistä.” ”Siirryin viime vuoden alussa Ponsse Latin American jälkimarkkinointipäällikön tehtävästä konsernin harvesteripäiden tuotepäälliköksi. Matkustan 150 päivänä vuodessa, joten työpiste Ponsse Latin American toimistolla on usein tyhjä.” ”Tuotepäällikkönä on ollut suuri etu, että olen oppinut katsomaan asioita kentän ja erityisesti huollon näkökulmasta. Se auttaa, kun suunnitellaan uusia tuotteita tai parannetaan vanhoja malleja.”

Irtokouramyynnissä Loponen kertoo Ponssen olevan hyvällä kasvun tiellä. Harvesteripäiden myynti erilaisiin alustakoneisiin on haastavaa, mutta siihen panostetaan.

Loponen taustoittaa miksi konevalikoima Ponssella on niin laaja. ”On uskomatonta miten toimintaympäristöt ja koneiden käyttö voi olla niin erilaisia eri markkinoilla. Siksi myös tuotevalikoiman pitää olla laaja. Koneen valintaan ei vaikuta vain ympäristö vaan myös kulttuuri.” ”Työ Ponssella on tarjonnut mahdollisuuksia ja paras oppi on tullut aina työkavereilta ja asiakkailta. Kansainvälisessä verkostossa on päässyt tekemään työtä monipuolisesti.

Hommat täytyy hoitua ja asiakkaiden on oltava tyytyväisiä.”

9

FAKTASIVU / HARVESTERIPÄÄT

Lähes kaikki PONSSE-harvesteripäät soveltuvat myös energiapuun joukkokäsittelyyn ilman ylimääräistä painoa ja huoltokohteita tuovia lisälaitteita.

Suunniteltu

VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN Ponssella on pitkä historia harvesteripäiden valmistuksessa. Ensimmäinen PONSSE -harvesteripää valmistui Vieremällä 1986. PONSSE-harvesteripäät on rakennettu vastaamaan kaikkein rankimpien olosuhteiden vaatimuksia. Niille on tunnusomaista yksinkertainen ja vahva rakenne, joka mahdollistaa harvesteripäiden käytön eri korjuuolosuhteissa harvestereista tela-alustaisiin ratkaisuihin.

J

okaisen harvesteripäämallin suunnittelun lähtökohtana on tehokkuus, kestävyys ja helppokäyttöisyys. Harvesteripäiden on kestettävä äärimmäistä rasitusta, mutta samalla niiden on toimittava mittatarkasti ja mahdollisimman hellävaraisesti rikkomatta tarpeettomasti rungon pintaa.

Kaikki PONSSE-harvesteripäät valmistetaan ja suunnitellaan Ponssen tehtaalla Vieremällä. Suunnittelu on kokonaisvaltaista kattaen mekaanisten osien lisäksi elektronisen ohjausjärjestelmän, ohjainlaitteet ja ohjelmistot. Valmistus on pitkälle automatisoitua korkean laadun ja mittatarkkuuden takaamiseksi. Harvesteripäiden rungot

10

koneistetaan yhtenä kappaleena hitsauskokoonpanon jälkeen. Näin voidaan valmistaa millintarkkaa laatua. Kestävät letkutukset ja karsimaterät ovat tärkeä osa malliston luotettavuutta.

Ponssella on valikoimassa 11 erilaista harvesteripäätä erilaisiin käyttöolosuhteisiin harvennuksilta uudistushakkuuseen ja prosessointiin. Tuoteominaisuuksina kaikilla malleilla on suuri syöttövoima ja nopea ja tehokas sahaus. Säädöt korjattavan puun ja peruskoneen ominaisuuksien mukaan takaavat sujuvan työn ja pitkän käyttöiän harvesteripäälle. Jämäkkä ote puusta ja tarkka mittalaitejärjestelmä mahdollistavat erinomaisen mittatarkkuuden.

1

4

7

2

5

8

3

6

9

1) PONSSE H5 -harvesteripää on erityisesti harvennushakkuuseen suunniteltu yleisharvesteripää.

2) PONSSE H6:ta kehutaan markkinoiden parhaaksi yleisharvesteripääksi. Se soveltuu monipuoliseen käyttöön pienipuustoisilta harvennuksilta uudistushakkuuseen.

3) PONSSE H7 on kompakti, luja ja voimakas harvesteripää vaativaan työskentelyyn uudistushakkuille ja myöhemmille harvennuksille.

4) PONSSE H8 on luja ja voimakas harvesteripää vaativaan työskentelyyn suureen puustoon. Erittäin hyvin keskittävä geometria tehokkaan sahauksen kanssa mahdollistaa suuren tuottavuuden. Saatavana myös latvasahalla varustettuna versiona.

5) PONSSE H10 on malliston suurikokoisin harvesteripää kaikkein suurimpien puiden prosessointiin.

Rakenne on erittäin vahva ja H10 onkin tarkoitettu asennettavaksi yli 25 tonnin tela-alustaisiin koneisiin.

Suuresta koostaan huolimatta H10 soveltuu prosessoinnin lisäksi myös hakkuuseen.

6) PONSSE H7euca on suunniteltu eukalyptuspuiden käsittelyyn ja kuorintaan. Keskittävän geometrian ansiosta H7euca toimii hyvin suurikokoisessa puustossa.

Soveltuu sekä pyörä- että tela-alustaisiin koneisiin.

7) PONSSE H77euca on tehokas ja kestävä kuoriva harvesteripää pienemmän eukalyptuksen käsittelyyn.

H77euca:lle on tunnusomaista sivulta puristavat syöttörullat, jotka mahdollistavat erittäin tehokkaan kuorinnan. Tarvittaessa H77euca voidaan varustaa myös normaaliin puunkorjuuseen. Soveltuu sekä pyörä- että tela-alustaisiin koneisiin.

8) PONSSE H7HD on erittäin luja ja voimakas harvesteripää ensisijaisesti tela-alustaisiin koneisiin. Rakenne perustuu suosittuun H7-malliin, mutta sitä on vahvistettu tela-alustaisten koneiden erityisolosuhteita varten.

9) PONSSE H8HD on vankkarakenteinen harvesteripää, jonka on teho ja erinomainen geometria tekevät siitä luotettavan työkalun rankkoihin olosuhteisiin. H8HD on suunniteltu kovaan käyttöön suurissa tela-alustaisissa koneissa, joissa on tehokas hydraulijärjestelmä. Saatavilla myös latvasahalla varustettuna versiona.

11

ASIAKAS / SONÖ JORD & SKOG AB

”Dualin kuljettajana päätän itse kaikista työvaiheista”

BO VALITSI VOITTOISAN YHDISTELMÄN Bo Noakssonilla on yli 55 vuoden kokemus metsätöistä, mutta silti hän viihtyy edelleen työssään erinomaisesti. Hän pitää sekä hakkuu- että kuljetustyöstä ja kun kaiken voi hoitaa yhdellä ja samalla koneella, Dual-konsepti sopii hänelle erinomaisesti. ”Metsämaissa ja ihmisissä on paljon samaa: jokaisesta pitää saada parhaat puolet esiin”, toteaa Bo, joka on toiminut aktiivisesti myös nuorten yleisurheiluvalmentajana.

Juuri tämäntyyppiset kohteet ovat muodostuneet Bon ja hänen lapsenlapsensa Fredrik Gustafssonin omistaman metsäurakointiyrityksen Sonö Jord & Skog AB:n tavaramerkiksi. Molemmat miehet arvostavat tämänkaltaisia monimuotoisia toimeksiantoja, joihin sisältyy usein sekä metsän- että maisemanhoitoon liittyviä töitä.

Samaa mieltä on myös Sonny Pettersson, joka aloitti työt yrityksessä vuonna 2007 ja oli myös yrityksen osakkaana yhdeksän vuoden ajan.

MONIPUOLINEN DUAL-KONSEPTI

O

n kaunis toukokuinen päivä Roslagenin rannikkoalueella Ruotsissa. Metsäkoneyrittäjän työympäristö vaikuttaa lähes idylliseltä lintujen viserryksen ja valkovuokkojen keskellä. Kahden PONSSE BuffaloDualin omistaja, metsäkoneyrittäjä Bo Noaksson on kavunnut alas koneestaan ja käynyt istumaan haapapinon viereen. ”Tässä kohteessa puusto on varsin sekalaista – on havu- ja lehtipuuta, tukkia ja kuitua. Lisäksi täällä on vanhaa hakamaata ja metsälaidunta, joka on tarkoitus käydä läpi, joten harvennettavaa riittää.

Kyseessä on monipuolinen työmaa, ja on hienoa nähdä työnsä tulokset”, Bo kertoilee hymyillen.

12

Tunsimme jo entuudestaan BuffaloDualin ominaisuudet ja ymmärsimme, että kymmenpyöräinen malli olisi täydellinen ratkaisu todella pehmeän maaperän kohteisiin”, Bo kertoo.

Sonö Jord & Skogille tunnusomaista on myös, että työt tehdään nimenomaan BuffaloDualilla, joka toimii sekä harvesterina että kuormatraktorina. Bo osti ensimmäisen koneensa vuonna 2003. Kyseessä oli tuolloin kolmas Ruotsiin tuotu Dual-kone. ”Viimeisten neljän vuoden ajan olemme käyttäneet yksinomaan BuffaloDualeja”, Bo kertoo.

Yksi koneista on vuonna 2013 ostettu, maailman ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa kymmenpyöräinen BuffaloDual. ”Hargs Bruk, joka on yksi toimeksiantajistamme, pyysi meitä etsimään sopivan ratkaisun todella pehmeän maaperän kohteisiin. Ensin ajattelimme täydentää kalustoamme hankkimalla varta vasten pehmeikköihin suunnitellun koneen, mutta niiden kulkukelpoisuus ja suorituskyky epäilyttivät. Tunsimme jo entuudestaan BuffaloDualin ominaisuudet ja ymmärsimme, että kymmenpyöräinen malli olisi täydellinen ratkaisu ongelmaan”, Bo kertoo. ”Ponsse tarttui ideaan ja suunnitteli meille räätälöidyn mallin.”

”Ei ole sattumaa, että meillä on kaksi Dual-konetta. Niiden tärkeimmät edut ovat joustavuus ja tuottavuus sekä se, että töitä on koko ajan tarjolla”, sanoo Bo Noaksson.

Jälkiasennettu 10w-varustus, jossa takatelin perään kiinnitetään kolmas pyöräpari, on normaalisti saatavilla kiinteällä lisäakselilla PONSSE Wisent -kuormatraktoreihin ja hydraulisesti toimivalla lisäakselilla Elk- ja Buffalo-malleihin. ”Kymmenpyöräisestä kokoonpanosta on ollut meille suurta etua. Kun ensi syyskuussa saamme käyttöön uuden BuffaloDualin, myös siihen tulee 10w-varustus.”

UUNITUOREENA SUORAAN FINNMETKO-MESSUILTA

Uusi BuffaloDual toimitetaan asiakkaalle suoraan Suomessa järjestettäviltä FinnMETKO-messuilta, joilla se esitellään ensi kertaa suurelle yleisölle elo-syyskuun vaihteessa. ”Luonnollisesti vierailemme itsekin messuilla. Meillä on tällä kertaa kaksin verroin syytä tulla paikan päälle”, sanoo Bo, joka odottaa jo innolla yrityksensä viidennettä Dual-konetta. ”Uudessa Dualissamme on myös uuden sukupolven ohjaamoratkaisu.

Lisäksi koneen nosturia ja hydrauliikka on päivitetty. On hienoa päästä näkemään uusi kone ja ajamaan sillä.”

PONSSEJA JO VUODESTA 1995

Kesällä toimitettava uusi kone on yrityksen historian kolmastoista PONSSE. Keltamusta perinne alkoi jo vuonna 1995, jolloin yhtiö hankki S15-kuormatraktorin. ”Kaikki alkoi siitä, kun eräs työntekijämme näytti minulle PONSSE-kuormatraktorien kuvia. Ne näyttivät juuri siltä, miltä ketterän ja suorituskykyisen kuormatraktorien pitääkin. Samalla sain kuulla, että Edsbrossa sijaitseva Nyströms Mekaniska hoitaa koneiden huollon. Kyseessä on asiantunteva korjaamo keskellä yrityksemme toimialuetta, joten kiinnostukseni kasvoi entisestään.Pari vuotta myöhemmin hankimme myös PONSSE Cobra -harvesterin.” ”Kahdenksanpyöräinen Cobra oli mahtava työkone, joka kulki melkeinpä veden päällä!”

Vuosien mittaan yritys on omistanut myös Ergo- ja Beaver-harvesterit sekä Bison- ja Caribou-kuormatraktorit.

Bon mielestä Ponsse on tunnustanut väriä hyvin. ”Koneet ovat olleet todella varmatoimintaisia, ja olemme saaneet aina ymmärtävää ja innostunutta palvelua sekä

myyntiorganisaatiolta että huoltopalvelulta. Se merkitsee meille paljon.”

Sonö Jord & Skog on pitänyt konekantansa uutena. Suurin osa koneista on ostettu uutena ja vaihdettu noin 11 000– 12 000 käyttötunnin jälkeen. ”Uusilla koneilla on mukava tehdä töitä, mikä on tärkeää työntekijöille ja myös meille itsellemme. Samalla olemme pystyneet myös pienentämään koneiden seisonta-aikoja. Ja tietysti on myös hienoa päästä kokeilemaan uutta tekniikkaa.”

UUTTA POTKUA YRITTÄMISEEN

2000-luvun vaihteessa Bo omisti kaksi konetta ja yrityksen palveluksessa oli 4–5 työntekijää. Kun alan taloudellinen tilanne heikentyi entisestään, Bo kyllästyi metsäkoneyrittäjän uraan. ”Kaikesta ja kaikkialla piti säästää.

Sellaisessa ilmapiirissä ei ole järin kannustavaa tehdä töitä.”

Kaikesta huolimatta Bo jatkoi alalla, ja tutustuttuaan uuteen BuffaloDualiin hän sai myös uutta potkua yrittäjyyteen. ”Vaikka en ollut nähnyt yhtään BuffaloDualia käytännön töissä, aavistin, että kyseessä on todella hyvä kone. Niinpä ostin

13

ASIAKAS / SONÖ JORD & SKOG AB

sen näkemättä, aivan kuten S15-kuormatraktorin kahdeksan vuotta aiemmin.

Dualilla ajaminen oli todella miellyttävää.

Yhtäkkiä pystyin hoitamaan hakkuun, kuormauksen ja katkomisen täysin muista laitteista riippumatta.” ”Monien muidenkin pitäisi herätä näkemään Dual-konseptin edut. Koneen ominaisuudet ovat täysin omaa luokkaansa. Seisonta-ajat ovat minimaalisia.

Työkoneen vaihto sujuu vain kymmenessä minuutissa tai nopeamminkin. Vain yhdellä työkoneen vaihdolla voidaan hyödyntää kaksinkertaiset – tai pikemminkin kolminkertaiset – toiminnot. Suurin etu monimuotoisten työtehtävien ohella on se, että töitä on nykyään aina tarjolla.

Dualien ansiosta pystymme suunnittelemaan työpäivät parhaalla mahdollisella tavalla. Näin työpäivät saadaan täytettyä, jolloin ne ovat myös tuottavia.” ”Työtehtävän vaihtaminen säästää samalla myös konetta. Kuormauskäytössä etuna on lisäksi erittäin tehokas nosturi.”

TEHOKKAAT TYÖPÄIVÄT

Bo on huomannut selkeästi, että Dual-koneiden korkea käyttöaste ja tehokkaat työpäivät näkyvät myös myönteisinä kannattavuuslukuina. Oikeutettu kysymys kuuluukin, miksei Dual-koneita näy käytössä nykyistä enempää. ”Uskon, että tämä johtuu suureksi

osaksi siitä, että harvesterit ja kuormatraktorit jaetaan markkinoilla selkeästi omiksi tuoteryhmikseen. Varmasti moni arvostaisi kuitenkin sitä, että hakkuu ja kuormaus olisi mahdollista hoitaa yhdellä ja samalla koneella.” ”Itse en haluaisi valita vain jompaakumpaa. Työtehtävän vaihto tuo myös vaihtelua ja lisää tehoa työpäivään. Dualilla tämä käy luonnollisesti.”

TÄRKEÄ VUOROPUHELU

Ihanteellinen toimeksianto on Bon mielestä sellainen, jossa ensiharvennukseen yhdistyy myös laidunmaiden uusimista ja tienvarsien puhdistusta. Tämäntyyppiset toimeksiannot lisäävät myös vuoropuhelua toimeksiantajan ja maanomistajan kanssa, mitä Bo kollegoineen arvostaa. ”Jos sää on liian sateinen ja maa liian pehmeää, jotta metsässä voisi ajaa, vaihdamme vain käyttöön katkaisupään.”

Toimeksiannot laskutetaan lähes poikkeuksetta tuntiperusteisesti. ”Kun erikoistehtäviä on paljon, tämä laskutusmuoto on järkevin ja toimeksiantajienkin mielestä sopivin.”

Työn ilo ja ammattiylpeys näkyvät Bosta jo kaukaa. ”On hienoa nähdä työnsä tulokset ja saada aikaan jotain hyvää, toteaa Bo, joka palaa mielellään takaisin työmaille vielä töiden valmistumisen jälkeenkin.”

Dual-konseptin etuna on Bon mielestä se, että hän pystyy aina päättämään omista töistään – täysin muista riippumatta. ”Talvisin kaikki puu pitää saada kuljetettua perjantai-iltaan mennessä. Näin lumi ei pääse peittämään tai tukkimaan mitään viikonlopun aikana, jolloin voi itsekin levätä huoletta.”

ISÄN JALANJÄLJISSÄ

Bo vietti lapsuutensa maaseudulla. Hänen isänsä oli metsuri, ja heti 7. luokan päätyttyä myös Bo aloitti työt paikallisen metsänomistajien yhdistyksen listoilla. ”Töitä oli helppo saada, ja maksoin ensimmäiset veroni jo 15-vuotiaana”, Bo muistelee.

Bo Noaksson kokeili hetken myös kirvesmiehen ammattia, mutta palasi pian takaisin metsätöiden pariin. ”Kaipasin kuusen ja männyn tuoksua.

Metsässä työskentelyssä on oma viehätyksensä.”

Vuonna 1970 Bo aloitti metsäkonetyöt paikalliselle metsänomistajien yhdistykselle.

Metsäkone poimi kaadetut puut ja suoritti karsimisen ja katkaisun sekä pinosi puut pinoihin. ”Siihen aikaan ei käytetty mittapyöriä pituuden mittaamiseen ja puu mitattiin desimetreinä, eli mittaus ei ollut tuolloin yhtä tarkkaa kuin nyt. Katkominen hoidettiin ilman tietokoneiden avustusta. Toisaalta niin on edelleenkin: omaa päätään pitää käyttää tietokoneista huolimatta. Koneiden tietokoneet ovat kuitenkin pelkkä apuväline.”

Vietettyään neljä vuotta metsäkoneen ohjaamossa Bo alkoi tehdä jälleen metsurintöitä maanviljelijän työn ohella. Yritys investoi 1980-luvulla kaksioteharvesteriin, joka muunnettiin myöhemmin yksioteharvesteriksi ”Suhtauduin aluksi epäilevästi yksiotetekniikkaan, mutta pian kaikki koneemme vaihtuivat tähän malliin.”

Aluksi toimin yksityisenä elinkeinonharjoittajana, mutta vuonna 1990 yritys muuttui osakeyhtiöksi. Bon isoveli Ove Noaksson hoiti puunkuljetuksen usean vuoden ajan.

YLEISURHEILUVALMENTAJAN TEHTÄVÄT

Paikallisille metsille on ollut paljon hyötyä Bo Noaksson arvostaa toimeksiantajien ja puunostajien kanssa käytävää vuoropuhelua. Kuvassa Brogarn Förvaltningin edustaja Magnus Berkefelt ja BillerudKorsnäsin puunostaja Henrik Larsson.

14

SONÖ JORD & SKOG AB Omistajat: Bo Noaksson ja hänen lapsenlapsensa Fredrik Gustafsson.

Toiminta: Harvennustyöt. Hakamaiden ja metsälaidunten uusiminen.

Maantieteellinen toiminta-alue: Ensisijaisesti Upplandin alue.

Työntekijöiden lukumäärä: Kolme, mukaan lukien omistajat.

Kalusto: Kaksi PONSSE BuffaloDualia H53-harvesteripäillä. PONSSE EH25 -energiapuukoura. Toisessa koneista on 10w-varustus, joka tekee koneesta 10-pyöräisen.

Kohti uusia seikkailuja. Monika ja Bo Noaksson arvostavat asuntoauton tarjoamaa vapautta.

siitä, että Bo Noaksson valitsi työpaikakseen juuri metsän. Samalla myös seudun urheilijat ovat hyötyneet siitä, että hänellä on ollut aikaa muullekin kuin työlle.

Nuorisovalmentajan tehtävässään Bo on tukenut monia nuoria kykyjä, pääasiassa keskipitkän matkan juoksijoita. Bo toimi valmentajana vuosina 1978–2013. Harjoituksia oli tavallisesti kolme kertaa viikossa, ja kaikki tämä oli vapaaehtoistyötä. ”Ne 35 vuotta olivat hyvää aikaa, johon mahtui paljon iloa ja hienoja kokemuksia.

Nuoret kilpailivat eri tasoilla ja voittivat muun muassa parisenkymmentä Ruotsin mestaruutta.”

Nuorena Bo harrasti itsekin yleisurheilua ja kilpaili paikallistasolla. Hänen lempilajejaan olivat 100 metrin juoksu ja 80 metrin aitajuoksu. ”En halunnut rääkätä itseäni pidempään, joten pitäydyin lyhyissä matkoissa.”

HITAASTI KIIRUHTAEN

Yritystoiminnalle ja yleisurheilulle on yhteistä, että molemmissa pitää Bon mukaan osata kiiruhtaa hitaasti. ”Tulokset ovat tärkeitä, mutta on löydettävä oikeat toimintatavat, olla päämäärätietoinen ja antaa itselleen riittävästi aikaa kehittyä. Muuten on odotettavissa vastoinkäymisiä.” ”Yrittäjälle tämä tarkoittaa taloudesta huolehtimista, töiden tekemistä hyvin ja sitä, että löytää hyviä toimeksiantajia, jotka ovat halukkaita ja kykeneviä maksamaan

asianmukaisen korvauksen. Jos liiketoiminta ei ole kannattavaa, on parempi vetää tarvittavat johtopäätökset heti eikä uuvuttaa itseään väärien asiakkaiden kanssa ja katsella vierestä velan kasvamista. Tavoitteeni on ollut aina pystyä kehittämään yritystoimintaa ilman velkaantumista.

MATKAILUA ASUNTOAUTOLLA

Vaikka nuorten valmentajana toimiminen olikin todella antoisaa, Bo arvostaa nykyään enemmän perheen kesken vietettävää aikaa. Hän pakkaa mielellään vaimonsa Monikan kanssa tavarat asuntoautoon, jolla on mukava suunnata lähellä ja kauempana sijaitseviin luonto- ja kulttuurikohteisiin. Asuntoauto on käytännöllinen myös vierailuilla lasten ja lastenlasten luona. ”Meillä oli aiemmin vene, mutta myimme sen vuosi sitten ja ostimme tilalle asuntoauton. Veneily on hienoa, mutta asuntoauto tuo matkustamiseen erilaista vapautta. ” Bo ja Monika ovat löytäneet monia hienoja kohteita eri puolilta Ruotsia. Suosikkikohteitamme ovat Jämtlandin tunturialue ja lähempänä kotiamme sijaitseva Älvkarleby. ”Tänä kesänä meillä on tarkoitus tutustua Skånessa sijaitsevaan Österlenin alueeseen. Paikka on ollut suunnitelmissamme jo pitkään, ja nyt on aika toteuttaa suunnitelmat.”

Monika on työskennellyt aiemmin

kampaajana ja hierojana. Eläkepäiviään viettävä aktiivinen nainen liikkuu mielellään paljon ulkona ja lenkkeilee ystävien kanssa. Ystäväpiiriin kuuluu myös maahanmuuttajia, joita Monika auttaa viranomaisten kanssa asioitaessa sekä ruotsin kielen opinnoissa. ”On hienoa, että voi auttaa muita, toteaa Monika, joka on myös mukana paikallisen asunto-osuuskunnan toiminnassa.”

RENTOUTUMISTA VAPAA-AJALLA

Bo osaa tarvittaessa myös siirtää työasiat sivuun ja levätä viikonloppuisin, minkä myös Monika vahvistaa. ”Pitää paikkansa. Bo ei puhu työasioista vapaalla”, Monika kertoo.

Bon mielestä työasioiden lisäksi on olemassa myös paljon muita aiheita, joista on hauskempi keskustella ystävien ja perheen kanssa. ”Uskon, että nuorisovalmentajan työ on opettanut minua siirtämään työasiat pois mielestäni, kun perjantai-ilta koittaa.

Jos työhön liittyviä asioita tulee eteen viikonlopun aikana, koetan mahdollisuuksien mukaan siirtää niiden hoitamisen maanantaihin”, kertoo Bo, joka arvostaa suuresti työntekoa mutta ymmärtää myös vapaa-ajan merkityksen. ”Olen ollut eläkkeellä jo usean vuoden ajan mutta teen silti töitä silloin tällöin, koska pidän työnteosta ja samalla voin tukea Fredrikiä hänen yritystoimintansa alkutaipaleella.

15

16

PONSSE MOMENT PORTUGALIN ENSIMMÄINEN PONSSE Scorpion urakoi Transportes Ferreirense Lda:n savotoilla Senhora do Prantossa.

17

INNOVAATIO / PONSSE K121 -KUORMAIN

UUTTA VOIMAA KUORMANKÄSITTELYYN

Ponsse on tuonut markkinoille uuden kuormaimen Elephant- ja ElephantKing kuormatraktorimalleihin. Uusi PONSSE K121 -kuormain tarjoaa uudenlaista tehokkuutta ja nopeutta kuormankäsittelyyn vaativissa olosuhteissa.

P

ONSSE K121 -kuormain laajentaa Ponssen kuormainmallistoa täysin uuteen kokoluokkaan. Uudessa kuormaimessa yhdistyvät suuri kääntö- ja nostovoima, parempi ulottuvuus, uudenlainen kuormaimen geometria ja hyvä hallittavuus. Näistä ominaisuuksista syntyy markkinoiden kokonaistehokkain kuormain, joka mahdollistaa nopeat kuormaus- ja purkuajat.

Uusi kuormain tehostaa työskentelyä erityisesti niissä olosuhteissa, joissa

18

kuormankäsittelyn osuus työskentelyajasta on suuri. Se helpottaa suurikokoisten puiden käsittelyä ja työskentelyä rinteissä, jossa kuormaimelta vaaditaan erityisen paljon voimaa.

NOPEAA KUORMANKÄSITTELYÄ LYHYILLE AJOMATKOILLE

Olosuhteissa, joissa kuormankäsittely muodostaa suurimman osan työajasta, kuormaimen kapasiteetilla on suuri merkitys. Jos ajomatkat ovat lyhyitä ja kuormien koot suuria, voi kuormaimen käyttöaika nousta yli 60 prosent-

tiin työskentelyajasta. Tällaisia työmaita ovat esimerkiksi istutusplantaasit, joissa ajomatkat ovat lyhyitä ja kuormaimen tehokkuudella on suuri vaikutus työn tuottavuuteen. PONSSE K121 -kuormaimen uudenlainen geometria, hyvä hallittavuus ja mahdollisuus asentaa aiempaa suurempi kahmari mahdollistavat selkeästi nopeamman kuormankäsittelyn.

VOIMAA RINTEILLE JA SUURIKOKOISTEN SAHAPUIDEN KÄSITTELYYN

Rinnehakkuut yleistyvät vauhdilla

K121-kuormain ensiesiteltiin ExpoForest-messuilla Brasialiassa huhtikuussa 2018

TEKNISET TIEDOT

RAKENNE AJATELTU UUDELLEEN

• Nostomomentti 195 kNm • Kääntövoima 48 kNm • Ulottuma 8 m/10 m (S/M-mallit) • Tilttijalustan kallistuskulma -12…+24° • Suuri kahmarikoko 0,50 m2 • Saatavilla PONSSE Elephant ja ElephantKing -kuormatraktoreihin

-kuormatraktoreita käytetään laajalti työmailla, joissa käsitellään erittäin suuria puita. Uusi kuormainmalli helpottaa suurten puiden tehokasta käsittelyä ja siirtokuormausta esimerkiksi junavaunuihin. Suuresta kääntö- ja nostovoimasta sekä pitkästä ulottumasta johtuen puita voidaan nostaa kaukaa konetta siirtämättä tai raahaamatta puita maata pitkin koneen vierelle.

UUDENLAINEN JA TESTATTU RAKENNE

eri puolilla maailmaa. PONSSE-metsäkoneet ovat avanneet uudenlaisia mahdollisuuksia jyrkkiin rinneolosuhteisiin. PONSSE K121 -kuormain tehostaa rinnetyöskentelyä entisestään.

Jyrkissä rinteissä kuormaimen sulava käsittely vaatii kuormaimelta paljon voimaa ja nosturin pilarin kallistuskulman on oltava laaja. K121-kuormaimen tilttijalustan suurempi kallistuskulma (-12°…+24°) varmistaa kuormaimen oikean asennon jyrkissä kohteissa.

PONSSE Elephant- ja ElephantKing

PONSSE K121 -kuormaimen suunnittelun lähtökohtana ovat olleet kaikkein vaativimmat olosuhteet.

Kuormainta on testattu kenttäkokein vaativissa olosuhteissa Kanadassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa, joissa sillä on työskennelty jo tuhansia tunteja.

Kenttäkokeiden tulokset ovat olleet hyviä. Kuormaimessa on paljon voimaa, sitä on helppo hallita ja vahva rakenne tekee siitä luotettavan. Uudenlaisessa rakenteessa kuormaimen geometriaa on uudistettu, ja sitä on helppo hallita suurellakin kuormituksella. Hydrauliikkajärjestelmän letkut ja putket on viety suojaan puomin sisäpuolelle, jatkeen sylinterit ovat suojassa puomin sisällä ja rotaattorin letkutus on suojattu viemällä letkut suoraan riipukkeen läpi. Lisäksi nostosylinteriin on lisätty hydraulinen päätyvaimennus helpottamaan kuljettajan työskentelyä sylinterin liikkeen äärirajoilla.

Uusilla rakenteellisilla ratkaisuilla on saavutettu maksimaalinen käyttöaste ja helppohuoltoisuus.

Kuormainten perusratkaisut ovat perustuneet samankaltaisiin ratkaisuihin jo kauan. PONSSE K121 -kuormaimessa perinteistä rakennetta on uudistettu merkittävästi ja puomiston ja sylinterien rakenne on suunniteltu uudelleen.

Sylinterien rakenne ja sijoitus poikkeavat aiemmista ratkaisuista. Hitsaussaumojen määrää on voitu näin vähentää ja valukappaleiden käyttöä lisätä entisestään. Nämä yhdessä vähentävät komponentteihin kohdistuvia jännityksiä ja rasituksia sekä pidentävät kuormaimen elinikää. Uudet rakenneratkaisut on testattu kattavasti kenttätesteissä ja Ponssen omassa väsytystestauskeskuksessa.

Myös kuormaimen hydrauliikka on suunniteltu uusiksi. Kuormaimen rakenteesta johtuen ei enää ole tarvetta kuljettaa hydrauliikkaputkia ja letkuja puomiston ulkopinnoilla vaan ne on viety suojaan rakenteisiin. Kahmarin päässä letkutus kulkee riipukkeen läpi rotaattorille. Hydrauliikkaosat ovat tästä johtuen aiempaa paremmin suojassa ulkoisilta vaurioilta.

Kuormaimen suunnittelun yhteydessä työvalaistuksen vaikutusta kuljettajan jaksamiseen tutkittiin perusteellisesti. Työvalaisimien sijoitus on tehty uudella tavalla ja kuormaimeen on saatavilla tehokkaat ja hyvin suojatut LED-työvalot. Tämän ansiosta on saatu merkittävästi vähennettyä kuormatilan sermistä johtuvia heijastuksia ja kohdistettua valotehoa sinne missä sitä tarvitaan eli kuormatilaan, kahmariin ja työskentelyalueelle.

Tehokas ja oikein suunnattu työvalaistus vähentää kuljettajan silmien rasitusta ja auttaa jaksamaan paremmin pimeässä työskenneltäessä.

K121-kuormaimeen voidaan asentaa poikkipinta-alaltaan 0,50 m2 kahmari.

19

INNOVAATIO / PONSSE MANAGER

Ranskan Poussangessa tyytyväisiä

PONSSE Manager -asiakkaita

A

.D.M.L (Abattage Débardage Mécanicé du Limousin) on David ja Alexander Gregoiren vuonna 2004 perustama metsäkoneyritys Ranskan Poussangessa. Yrityksen juuret kantavat aina vuoteen 1978 saakka, jolloin veljesten isä Patrick Gregoire perusti puunkorjuualan yrityksen oman isänsä jalanjäljissä.

Vuonna 2016 Patrickin firma yhdistyi A.D.M.L:n kanssa, ja nyt töitä tehdään yhdessä. Tällä hetkellä yritys työllistää 19 henkilöä. Ensimmäisen Ponssen Gregoiret hankkivat vuonna 1996, jonka jälkeen konekanta on kasvanut niin, että yrityksessä on 11 metsäkonetta, joista kahdeksan on valmistettu Suomessa Vieremällä.

A.D.M.L on päässyt muutaman viime kuukauden aikana tutustumaan PONSSE Manageriin, ja he ovat vakuuttuneita, että tämä työkalu helpottaa arkea.

20

”Käytämme Manager-järjestelmää koneiden paikallistamiseen, kuljetusjärjestelyihin ja reaaliaikaiseen tiedonkulkuun eri toimijoiden, kuten työnjohtajien, lavettikuskien, polttoainetoimittajien, kuljettajien ja huollon välillä. Eniten pidämme Managerissa siitä, että voimme näyttää asiakkaille tuotantomäärät tavaralajeittain”, Gregoiret kertovat.

Gregoirien mukaan hakkuutyömaan suunnittelu voidaan hyvin tehdä PONSSE Managerin avulla. ”Kun konekanta on suuri, Managerin avulla voi seurata nopeasti ja helposti mitä missäkin tapahtuu. Ei tarvitse soittaa kuljettajalle päivittäin varmistaakseen milloin työ on tehty ja tarvitaan kuljetusta. Näemme heti, että Managerin avulla voimme saavuttaa säästöjä kuljetusten suunnittelussa.

Meillä on ollut testissä myös PONSSE Sync ja se toimii hyvin kun dataverkkoa ei ole saatavilla.”

”Luotamme siihen, että Ponsse kehittää meille jatkossakin sovelluksia, joista on todella meille metsäkoneyrittäjille hyötyä. Kuvitellaan vaikkapa, että voimme jonakin päivänä katsoa puhelimesta paljonko konekohtaiset kulut ovat juuri tällä hetkellä ja kuinka paljon samaan aikaan saamme koneesta tuottoa ... tulossa pian?” Gregoiret innostuvat.

TIESITKÖ?

PONSSE MANAGER on helppokäyttöinen työkalu, joka auttaa korjuukaluston ylläpidossa ja tehostaa töiden suunnittelua ja raportointia. PONSSE Managerista saa reaaliaikaiset, kattavat tiedot kalustosta – niin suorituskyvystä kuin savotoistakin.

Manageria voi käyttää älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella.

INNOVAATIO / PONSSE ACTIVE CARE

PONSSE huoltosopimukset

METSÄKONEYRITTÄJÄN PALVELUA PARHAIMMILLAAN

P

onsse on tarjonnut asiakkailleen huoltosopimuksia yli kymmenen vuoden ajan. Vuosien varrella huoltosopimukset ovat kehittyneet koneiden kehityksen ja asiakastarpeiden mukaan. PONSSE Active Care -huoltosopimuksia on tänään maailmanlaajuisesti 720 kpl ja PONSSE Active Care+ lisäturva -sopimuksia 300 kpl. ”Metsäkoneet kehittyvät nykypäivänä nopeasti, eikä kehitysvauhti ole todellakaan hidastumaan päin. Tällöin niiden huoltamiseenkin tarvitaan entistä enemmän osaamista ja uudenlaisia työvälineitä.

Kun asiakas tuo koneensa valtuutettuun PONSSE-huoltoon hän voi olla luottavaisin mielin, sillä koneeseen tehtävät huollot suorittaa aina ammattitaitoinen asentaja. Ponssella tehdyt huoltotoimenpiteet dokumentoidaan koneen huoltohistoriaan, mikä parantaa koneen jälleenmyyntiarvoa”, toteaa PONSSE-huoltosopimusten kehittämisestä globaalisti vastaava Harri Saarela.

Ponssen vastatessa määräaikaishuolloista ja koneen optimoinnista asiakas voi keskittyä tehokkaaseen puunkorjuuseen.

PONSSE Active Care -huoltosopimuksen voidaan siis sanoa olevan metsäkoneyrittäjän palvelua parhaimmillaan. PONSSE Active Care+ -lisäturvan avulla asiakas voi halutessaan täydentää normaalia huoltosopimusta ja pidentää osien takuuta.

Active Care+ -lisäturva kattaa ja tarvittaessa korvaa 100-prosenttisesti kaikki koneen pääkomponentit, tietokoneet ja ohjausmoduulit.

Huoltosopimusten määrittelemä säännöllinen huolto tarkoittaa suoraan parempaa koneen toimivuutta ja sitä kautta parempaa tuottoa. Nykyaikaisissa metsäkoneissa on myös entistä enemmän mekaanisten päivitysten lisäksi tietojärjestelmäpäivityksiä, jotka käydään aina läpi

huoltojen yhteydessä. Kun säädöt ja asetukset ovat kohdillaan, koneen tuottavuus ja polttoainetalous paranevat kuten Boost/ Save -ajatteluun kuuluukin.

PONSSE Active Care -huoltosopimus sisältää sekä Basic- että Complete-huoltoja. Näiden huoltojen yhteydessä tehdään ennakoivaa huoltoa moottoriin, pumppujakovaihteeseen, jakovaihteeseen, etuakselistoon, teleihin, keskiniveleen, jäähdytys-, hydrauli- ja sähköjärjestelmään sekä tarkastetaan koneen ja toimilaitteiden rasvaukset ja esimerkiksi rengaspaineet. Muista huollon yhteydessä tehtävistä lisätöistä voi sopia erikseen.

Kiinteähintainen sopimus on asiakkaalle iso etu myös talouden näkökulmasta.

Active Care -huoltosopimuksen aikana (3 vuotta/7200 h) sopimushinta ei nouse vaikka raaka-ainekustannukset nousisivatkin. Kun tämä yhdistetään vielä uuteen koneeseen hankittavaan Active Care+ -jatkoturvaan, koneen huoltokustannusten kulut on tarkaan tiedossa ja ikäviltä lisäkustannuksilta vältytään. ”Kun puhutaan huoltosopimusten kannattavuudesta, on myös hyvä huomioida huoltotilojen kustannukset. PONSSE-huoltosopimusasiakkaan ei tarvitse investoida huoltotiloihin, varaosavarastoon tai erillisiin työkaluihin. Ja sokerina pohjalle, huoltosopimusostoista kertyy myös bonuksia maissa, joissa PONSSE-bonusjärjestelmä on käytössä”, Harri Saarela korostaa.

PONSSE-huoltosopimusasiakkaan ei tarvitse investoida huoltotiloihin, varaosavarastoon tai erillisiin työkaluihin, sanoo Harri Saarela.

TIESITKÖ?

Huoltosopimuksen saa myös vanhempiin PONSSE-metsäkoneisiin. Kysy tarjous lähimmältä konemyyjältä tai PONSSE Service Application -sovelluksen kautta.

21

PONSSE VERKOSTO / RUOTSIN HUOLTOPALVELUKESKUS

UUDET TOIMITILAT ETELÄ-RUOTSIN VÄRNAMOON

HUOLTOPALVELUJA KORKEALLA TASOLLA Kiinnostus tekniikkaa kohtaan sai Johan Anderssonin valitsemaan jo varhain työn lentokoneiden parissa. Työskenneltyään 18 vuotta lentokonemekaanikkona, lentokoneteknikkona ja esimiehenä Ruotsissa ja monissa muissa maissa hän on palannut Smålandiin, vain muutaman kymmenen kilometrin päähän vanhalta kotiseudultaan. Lentokoneet ovat vaihtuneet metsäkoneiksi, sillä Johan on mukana avaamassa Ponssen uutta huoltopalvelukeskusta Ruotsin Värnamoon.

Toukokuun lopussa leikattiin keltamusta avajaisnauha Ponssen Värnamossa sijaitsevassa uudessa huoltokeskuksessa. Varaosamyynti oli tosin alkanut jo aiemmin, huhtikuun alussa.

Rakennushanke ja maantieteellinen sijainti ovat tarkan harkinnan tulosta. ”Täältä käsin tavoitamme muutamassa tunnissa suuren osan Etelä-Ruotsin PONSSE-koneista, ja olemme lähempänä asiakkaita.

Meillä on hyvin varustettu korjaamo ja hyllyssä on laaja varaosavalikoima.

Huoltokeskus on myös luonnollinen tapaamispaikka. Haluamme, että jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi, olipa hänen asiansa pieni tai suuri”, sanoo Johan Andersson, joka on silminnähden innostunut päästessään tutustumaan uuteen toimialaan sekä uusiin ihmisiin ja koneisiin.

RUOTSIN VIIDES HUOLTOPALVELUKESKUS

Värnamon tilat ovat Ponssen viides ja samalla eteläisin Ruotsissa sijaitseva huoltokeskus. Uusi huoltokeskus vastaa vanhojen asiakkaiden huoltotarpeisiin, mutta sen kapasiteetti riittää myös uusien asiakkaiden palvelemiseen. Tavoitteet ovat selkeät: lisätä Ponssen koneiden määrää Etelä-Ruotsin alueella ja tarjota jokaiselle asiakkaalle erinomaista palvelua.

22

Huoltokeskuksella on tärkeä merkitys myös asiakkaiden perehdytyksen ja toimituspalveluiden kannalta. ”Kasvava konekanta edellyttää korkeatasoista palvelua, ja Etelä-Ruotsi on strateginen alue, jossa metsätalouden merkitys on suuri”, toteaa Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén.

KAKSI HUOLTOAUTOA

On kiinnostavaa päästä tutustumaan kokonaan uuteen toimialaan, toteaa Ponsse AB:n Värnamon yksikön päällikkö Johan Andersson.

Huoltokeskus työllistää aluksi kolme henkilöä: huoltokeskuksen päällikön Johan Anderssonin lisäksi Värnamossa työskentelevät kenttämekaanikot Johan Claesson ja Jonas Bromin. Huoltoautojen lähtöpaikkana on Anderstorp ja Ljungby, mikä lisää entisestään läheisyyttä Ponssen asiakkaisiin. Claesson on jo aloittanut työt huoltokeskuksessa, ja Bromin aloittaa työt elokuun 20. päivä.

Ponsse AB:n jälkimarkinointipäällikkö Urban Folkesson kertoo, että yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on hoitaa tulevaisuudessa suurempi osa jälkimarkkinoinnista oman yhtiön voimin. Yksi osoitus tästä ovat Ponssen Värnamon-toimitilat osoitteessa Runemovägen 1c. ”Tällä alueella konetiheys on Ruotsin suurimpia. Läsnäolomme ansiosta pystymme kehittämään toimintaa

sitä mukaa, kun PONSSE-koneiden määrä kasvaa, jolloin myös oikeat huoltopalvelut ovat aina asiakkaiden saatavilla.”

Valtuutettujen huollon alihankkijoiden määrä on vähentynyt jonkin verran, mutta samalla yhteistyötä huollon sopimusverkoston kanssa on kehitetty entistä korkeatasoisemmaksi.

HUOLTOKESKUKSEN NAAPURINA

Yksi Ponssen asiakkaista on Niklas Savilahti, joka on saanut sekä huolto- että varaosapalvelut välittömään läheisyyteensä.

Savilahti Skog AB -metsäkoneyrityksen toimipaikka sijaitsee vain parinkymmenen kilometrin päässä Värnamosta. ”Sijainti ei voisi olla parempi”, Niklas Savilahti kiittelee.

Ruotsin Ylitorniosta kotoisin oleva Niklas on ollut aina kiinnostunut koneista ja metsästä. Metsä onkin ollut hänen työpaikkanaan siitä lähtien, kun hän valmistui Kalixin metsäkoulusta. 1990-luvun puolivälissä Niklas Savilahti toimi muuttoapuna ensin veljelleen ja sen jälkeen siskolleen näiden muuttaessa Smålandiin. Ja tavattuaan siellä tulevan vaimonsa hän päätti lopulta muuttaa itsekin Etelä-Ruotsiin. Hän oli jo aiemmin huomannut, että uudella

kotiseudulla oli useita Ponssen koneita, minkä hän näki selkeänä etuna.

Vuonna 2005 Savilahti perusti oman yrityksen. Sen jälkeen hänellä on ollut kolme PONSSE Ergoa ja kaksi PONSSE Bear -harvesteria. Elokuussa yritys saa jälleen uuden Bearin. Myös uusi kone on 8-pyöräinen, aivan kuten nykyinenkin.

Niklas on vankkumaton harvesterin kuljettaja. Hän on myös yksinyrittäjä, joka tekee päivävuoroa. Toimeksiantaja on paikallinen iso sahayhtiö Ture Johanssons Trävaru AB. Jenny-vaimo hoitaa yrityksen kirjanpidon ja muut hallinnolliset asiat. ”Hoidan kaikki päivittäiset huoltotoimenpiteet itse. Isompien huoltojen yhteydessä käytän aina valtuutettua huoltoa.

Tämä on toiminut käytännössä erittäin hyvin, ja olen saanut sovitettua huoltoajat vapaiden yhteyteen.”

TEHOKASTA TYÖSKENTELYÄ

Niklas viihtyy työssään Ponssen kuljettajana, mikä näkyy myös työn tehokkuudessa.

Työtunteja kertyy koneen ohjaamossa noin 1 800 tuntia vuodessa, minkä lisäksi suunnitteluun kuluu noin 200 tuntia. Vuotuinen tuotanto on noin 65 000 m³. ”Mitä luotettavammat koneet, sitä

helpompi on saavuttaa tavoitteet, korostaa Niklas, jonka mukaan Ponssen koneilla työt hoituvat tehokkaasti, ja lisäksi niiden ergonomia on hyvä.”

VARAOSAT SUORAAN HYLLYSTÄ

Värnamon huoltokeskuksen rakennustyöt ovat vielä kesken, mutta jo nyt hyllyssä on runsas valikoima varaosia. Tämän ansiosta Niklas ja muut alan toimijat saavat varaosat ja nesteet helposti suoraan hyllystä. ”Jos jotain täytyy tilata Västsurasta, tilatut tuotteet ovat meillä yleensä jo seuraavana päivänä, ja samoin Suomesta tilattavat tavarat. Selkeä etu asiakkaalle on, että tuotteet saa aina rahtivapaasti, vaikka joutuisimmekin tilaamaan tavarat jostain toisesta Ponssen toimipaikasta”, Johan Andersson toteaa.

Johan näkee haasteena uuden varaosavaraston perustamisen ja huoltamon varustamisen hänelle uudella toimialalla. ”Olisi ollut huomattavasti helpompaa olla perustamassa ilmailualan huoltokeskusta, mutta olen saanut paljon apua Ponssella työskenteleviltä kollegoilta. Tavoitteena on pitää varaosavaraston valikoima monipuolisena, ja tuotevalikoimamme perustuu aina asiakkaiden tarpeisiin”.

Ponsselta ostaminen on helppoa ja mutkatonta. Huomaa, että yrityksessä satsataan asiakkaisiin. Asiakasta arvostetaan riippumatta siitä, onko hänellä yksi vai kolmekymmentä konetta, Niklas Savilahti sanoo.

23

PONSSE VERKOSTO / JAPANI

SHINGU SHOKO LTD Shingu Shoko Ltd on 1906 perustettu puu- ja konekauppaa sekä sahatoimintaa harjoittava yritys.

Shingu Shoko on toiminut Ponssen virallisena jälleenmyyjänä vuodesta 2008, mutta on myynyt PONSSE-harvesteripäitä Japanissa jo 90-luvulla.

Yritys työllistää 200 henkilöä.

Japanissa puun tehokas ja tarkka käyttö on osa kulttuuriperintöä

R Hiroaki Itagoe.

24

ingyo, Co., Ltd:n toimitusjohtaja Hiroaki Itagoe on edistyksellinen metsäkoneyrittäjä. Hän hankki kesän alussa kumipyöräisen PONSSE Gazelle -metsäkoneen, vaikka tela-alustaiset koneet ovat aina hallinneet japanilaista puunkorjuuta. Gazellen hankinta tuli ajankohtaiseksi, kun työtilanne näytti hyvältä, mutta ammattitaitoista työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla.

Ringyo, Co., Ltd:n on kymmenvuotista taivaltaan tänä vuonna juhliva metsäalan yritys, joka kaataa puuta vuosittain 50 000 m³. Pääsääntöisesti hakkuut ovat alueella, jossa korjattava puu on 70 % setriä ja 30 % sypressiä. Puut menevät omalle sahalle, vientiin Kiinaan tai asiakkaiden sahoille.

”Olen ollut erittäin helpottunut, kun olen nähnyt metsäkoneenkuljettajan työskentelevän turvallisesti ja tehokkaasti PONSSE Gazellella. Todennäköisesti hankimme vielä toisen PONSSE Gazellen ja sen lisäksi vielä PONSSE H6 -harvesteripään. Toinen sahani valmistuu pian ja toivon, että se laajentaa liiketoimintaani.

Haluan myös jatkossa tehdä yhteistyötä Ponssen, Nangogushokusan ja Shingu Shoko Ltd:n kanssa”, Hiroaki Itagoe kertoo.

PONSSE H6 TOIMII JYRKISSÄ RINTEISSÄ

Vuoristoisesta maastosta johtuen Japanin perinteinen puunkorjuumenetelmä on joko moottorisahalla käsin tehtävä puunhakkuu

tai kokorunkomenetelmä, jossa puu kaadetaan ja kuljetetaan kaivinkoneen kahmarilla prosessointipaikalle katkottavaksi ja karsittavaksi. Metsäkoneet ovat pääsääntöisesti tela-alustaisia koneita, joissa on harvesteripää.

Ennen oman yrityksensä perustamista Sakoda Kousan Co., Ltd:tä toimitusjohtaja Narimitsu Sakoda työskenteli metsänhoitoyhdistyksessä.

Oman yrityksen perustaminen tuli ajankohtaiseksi 2006, ja nyt reilun kymmenen toimintavuoden jälkeen hän työllistää 10 henkilöä. Sakoda Kousan Co., Ltd toimii pääsääntöisesti

alueilla, joilla 60 % kaadetuista puista on setriä ja 40 % sypressiä. Tuotanto menee bioenergiakäyttöön, vaneritehtaille ja sahoille sekä vientiin Etelä-Koreaan ja Kiinaan.

Sakoda Kousan Co., Ltd:n konekanta on tällä hetkellä PONSSE H6 -harvesteripää, kaksi tela-alustaista ajokonetta, harvesteripää ja viisi muuta konetta. ”Tutustuin PONSSE-tuotteisiin Ponssen asiakkaan luona, jossa minulle järjestettiin hakkuunäytös.

Nyt meillä on käytössä vuonna 2014 hankittu, ja nyt 4300 tuntia käytössä

ollut PONSSE H6 -harvesteripää. Sen kapasiteetti ja työn laatu ovat niin korkeat, että muut koneet eivät ole pystyneet saavuttamaan samaa tasoa”, toimitusjohtaja Narimitsu Sakoda kertoo. ”Minulla on kova usko kotimaisen puun kysynnän kasvuun. Päätehakkuilla tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän kumipyöräisiä koneita, joita ajamaan ja valvomaan tarvitaan vähemmän metsäkoneenkuljettajia kuin kokorunkomenetelmässä”, toimitusjohtaja Narimitsu Sakoda toteaa.

JAPANIN PUUNKORJUU • Kaksi kolmasosaa Japanin maa-alueista on metsää. Näistä 40 % on istutettuja metsiä.

• Puuta kaadetaan 25 milj. m³ vuodessa ja tuodaan ulkomailta 50 milj m³, omavaraisuusaste on 33 % • Suurin osa puustosta sijaitsee jyrkissä rinteissä, joissa hakkuita on vaikea suorittaa.

• Tällä hetkellä 35 % istutetusta metsästä on vähintään 45 vuotta vanhaa, 2020 -luvulla 60 % • Yleisimmät puulajit ovat setri, sypressi, lehtikuusi ja kuusi • Ponssen myydyin tuote Japanissa on PONSSE H6 -harvesteripää.

Narimitsu Sakoda (oik).

Gazelle urakoi Kuyshu-saaren vuoristoisissa olosuhteissa. Puut tuodaan prosessointipaikalta tienvarteen terassiteitä pitkin.

Tyypilliset ajomatkat ovat 1-2 km.

25

SAVOTTAUUTISIA / 2018

SAVOTTAUUTISIA VUODEN TYTÄRYHTIÖ JA VUODEN JÄLLEENMYYJÄ -PALKINNOT VENÄJÄLLE

EINARI VIDGRÉN SÄÄTIÖ PALKITSI

Kuvassa: Juha Vidgrén, Valeri Andruhin, Oleg Sheverev ja Ismail Magomedov

METSÄALAN OSAAJIA Einari Vidgrénin elämäntyötä ylläpitävä Einari Vidgrén Säätiö jakoi Vieremällä tunnustuksia yhteensä 143 000 eurolla. Tänä vuonna säätiön päähuomionosoituksena jaettavat Einarin Palkinnot myönnettiin Koneurakointi Mutikainen Oy:n Janne Mutikaiselle ja Iin Metsätyö Oy:n Janne ja Tuomas Paakkolalle. Palkinnot myönnettiin esimerkillisestä yritystoiminnasta ja onnistuneesta sukupolvenvaihdoksesta.

Ponsse Oyj:n perustaja ja teollisuusneuvos Einari Vidgrén perusti vuonna 2005 Einari Vidgrén Säätiön, jonka tavoitteena on nostaa koneellisen puunkorjuun alalla tehtävän työn arvostusta. Säätiö haluaa kehittää koneelliseen puunkorjuuseen liittyvän yrittäjyyden tunnettuutta ja lisätä koneellisen puunkorjuun kiinnostavuutta työllistäjänä erityisesti nuorten keskuudessa. www.evsaatio.fi

PONSSE PARTS ONLINE -PALVELULLA JO YLI 350 KÄYTTÄJÄÄ PONSSE Parts Online palvelu on ollut markkinoilla reilun vuoden, ja sillä on jo yli 350 käyttäjää. Tilausominaisuuden lisäksi palvelussa on näkyvillä osien hinnat ja saatavuus reaaliaikaisena. PONSSE Parts Onlinen kautta osat voi tilata haluamastaan toimipisteestä. Lisäksi palvelusta löytyvät varaosakirjat ja käyttöoppaat sekä mahdollisuus kirjata konekohtaisia muistiinpanoja.

Nettiselainpohjainen PONSSE Parts Online -palvelu voidaan ottaa käyttöön vain vuodesta 2005 eteenpäin oleviin PONSSE-metsäkoneisiin ja palveluun voi liittää useamman koneen tiedot.

Lisäksi palvelu toimii sekä PC:llä että mobiililaitteissa. Asiakas voi tilata PONSSE Part Online -palvelun käyttöönsä lähimmästä PONSSE -huoltopalvelukeskuksesta tai netin kautta.

26

OOO Ponsse valittiin toisena vuonna peräkkäin Ponssen Vuoden tytäryhtiöksi. Vahvasti kehittyvä markkina ja myynnin positiivinen kasvu nousivat valintaperusteluissa kärkeen. ”Tämä on hieno ja merkittävä tunnustus meidän energiselle ja koko ajan kehittyvälle tiimillemme”, sanoo Jaakko Laurila OOO Ponssen toimitusjohtaja. ”Meillä on kova halu menestyä, ja olemme valmiita tekemään töitä sen eteen. Tuemme myös vahvasti jälleenmyyjäverkostoamme paikallisten palveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä. Ponssen perustajan Einari Vidgrénin opit ovat meillä kirkkaana mielessä, ja siirrämme niitä myös aina uusille ponsselaisille”, Laurila jatkaa.

Venäjällä Krasnojarskin alueella toimiva OOO Remtechnica valittiin vuoden jälleenmyyjäksi. Valintaperusteluissa nousi esille, että yritys on kasvattanut uuskonemyyntiä vahvasti ja saanut hyvän markkinaosuuden alueellaan. Asiakastyytyväisyys on huippuluokkaa ja toiminta kaikin puolin Ponsse-hengen mukaista. Yrityksessä on myös investoitu toiminnan kehittämiseen. Näin varmistetaan menestys myös jatkossa.

PONSSE JA SOTREQ YHTEISTYÖHÖN BRASILIASSA

PONSSE ESITTELEE UUDET STAGE V-PÄÄSTÖTASON MOOTTORIT EU-MARKKINOILLE Uudet Mercedes-Benz/MTU Stage V-päästötason moottorit sisältävät viimeisintä moottoriteknologiaa ja ovat erinomainen ratkaisu metsäkoneisiin, joissa edellytetään ympäristöystävällisyyttä ja luotettavuutta yhdistettynä tuottavaan ja polttoainetaloudelliseen työskentelyyn. Uusia moottoreita on testattu laajalti eri markkina-alueilla. Moottoreille on tehty kattavat kylmän- ja kuuman ilmaston kokeet, ja niillä on työskennelty tuhansia tunteja oikeissa olosuhteissa sekä kuormatraktoreissa, että harvestereissa. Kenttäkokeista saadut kokemukset ovat rohkaisevia. Käytännön voimaa on tarjolla nopealla vasteella jo alhaisilta kierroksilta, joka parantaa koneen tuottavuutta ja polttoainetaloutta.

Stage V on eurooppalainen päästötasovaatimus, joka astuu voimaan vuonna 2019. Ponssen EU-alueelle toimittamissa metsäkoneissa siirrytään käyttämään Stage V-moottoreita 2019 vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana.

Ponsse Oyj ja Sotreq S.A. ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen PONSSE-harvesteripäiden myynnistä, huollosta ja markkinoinnista Minas Geraisin osavaltion alueella Brasiliassa. ”Minas Gerais on merkittävä metsätalousalue Brasiliassa ja haluamme tarjota alueella toimiville asiakkaillemme parempia palveluita. Yhteistyö tukee tavoitettamme olla vahva tekijä Brasilian irtohakkuupäämarkkinoilla”, Ponsse Oyj:n myynti- ja markkinointijohtaja Jarmo Vidgrén kertoo.

Sotreq S.A:n Chief Operating Officer (COO) Marcelo Orbergin mukaan Ponssella ja Sotreqillä on Minas Geraisissa yhteiset tavoitteet. ”Olemme palvelleet metsäalan asiakkaita Minas Geraisin alueella yli 75 vuotta tela-alustaisten koneiden markkinoilla ja nyt meillä on PONSSE-malliston kautta mahdollisuus tarjota täydellinen tuotevalikoima asiakkaillemme. Olemme erittäin innostuneita tarjoamaan PONSSE-puunkorjuutuotteita Brasiliassa, sillä Ponssen historia puunkorjuutuotteiden kehittämisessä on vertaansa vailla ja yhdistettynä Sotreqin jälkimarkkinoinnin tukeen kyseessä on alaa muuttava yhteistyö, Orberg kertoo”.

Sotreqillä on Minas Geraisin alueella neljä huoltopalvelukeskusta. Monialayhtiö toimii puunkorjuukaluston jälleenmyynnin lisäksi myös rakennus-, kaivos-, energia-, öljy-, kaasu- ja merenkulkuteollisuudessa sekä materiaalinkäsittelyssä. Perheomisteinen yritys on perustettu vuonna 1941 ja sen pääkonttori sijaitsee Rio de Janeirossa, Brasiliassa. Brasiliassa yhtiöllä on 4 345 työntekijää 40 eri toimpisteessä.

Ponssen Brasilian tytäryhtiö Ponsse Latin America on perustettu vuonna 2005. Ponssella on Brasiliassa Sotreqin lisäksi myös toinen jälleenmyyjä, Timber Forest Equipamentos, joka vastaa Brasilian kolmen eteläisimmän osavaltion PONSSE-palveluista Paranassa, Santa Catarinassa ja Rio Grande do Sulissa.

Uudet moottorit ensiesitellään FinnMETKO-messuilla Jämsässä 30.8.–1.9.2018.

OOO Ponssen johtoryhmä Sergey Sviridenko (vas), Mikhail Menshikov, Tatyana Trishevskaya, Harri Perätalo, Jaakko Laurila ja Arbo Louke.

27

SÄÄTIÖ / SUKUPOLVENVAIHDOS

Sukupolvenvaihdos onnistuu oikealla asenteella

KUNNIOITUSTA ISÄN TYÖTÄ KOHTAAN Perheyrittäjyys puunkorjuualalla vaatii pitkäjänteisyyttä. Liiketoiminnan onnistunut siirto nuorelle yrittäjäpolvelle vaatii rohkeutta sekä jatkajilta että luopujilta. Iin Metsätyö ja Puunkorjuu Mutikainen ovat hyviä esimerkkejä yrityksistä, joissa sukupolvenvaihdos on sujunut mallikkaasti. Perhekeskeisyys on molemmissa yrityksissä vankka pohja tulevaisuudelle.

K

Perheyrityksessä puhutaan asioista suoraan, Janne Paakkola sanoo Väinö-poika sylissään.

28

un astuu Koneurakointi Mutikainen Oy:n huoltohalliin, ensimmäisenä on vastassa kolmipyörä sekä polkutraktori. Perhe ja yritys kulkevat käsi kädessä, siitä kertovat myös naulakossa roikkuvat kahdet pienet haalarit.

Pienen väen kalusto ja haalarit kuuluvat Koneurakointi Mutikainen Oy:n toimitusjohtajan Janne Mutikaisen lapsille, kuusivuotiaalle Ainolle ja kaksivuotiaalle Aarolle.

Yrittäminen vaatii kotiväeltä paljon.

Ilman perheen tukea ja tarvittavaa joustoa tästä ei tulisi mitään, Janne sanoo.

33-vuotias Janne Mutikainen johtaa yritystä, jonka hänen isänsä perusti jo ennen hänen syntymäänsä. Isä Matti Mutikainen aloitti puunajon metsästä vuonna 1979.

Yritys kasvoi pikkuhiljaa ja samalla kasvoi myös Janne jatkajaksi. Hän tuli palkalliseksi yritykseen vuonna 2005, 20-vuotiaana ja kahta vuotta myöhemmin yrityksen vetovastuu siirtyi hänelle. Sukupolvenvaihdos otti kaikkiaan melkein kymmenen vuotta, sillä viimeiset osakkeet siirtyivät osakekaupalla Jannelle pari vuotta sitten.

Yhtiön osakkaana on kymmenen prosentin osuudella myös Eero Matikainen.

Jannen alku yrityksen johdossa oli

opettavainen, kun syksyllä 2008 iski maailmanlaajuinen taantuma. Teollisuuspuun hakkuumäärät romahtivat Suomessa.

2007 oli hyvä vuosi. Siinä pääsi helposti vauhtiin mukaan ja yrityksen toiminta näytti sujuvalta. Vuonna 2009 tuli hiljainen hetki, koneet seisoivat huhtikuusta elokuuhun.

Siinä kohtaa tuli mietittyä, miten selvitään. Jälkeenpäin ajateltuna oli hyväkin, että haastetta tuli heti alussa. Siitä sai kokemusta mennä eteenpäin, Janne muistelee.

Vuosi 2009 on ainut, jolloin Mutikaisilla on lomautettu kuljettajia.

Koneurakointi Mutikainen Oy Metsä Groupin Lappeenrannan hankinta-alueen alueyrittäjä, ja sen toimialue on Simpeleen ympäristö. Kalustoa on viiden hakkuukoneen ja kolmen ajokoneen verran ja konesiirrot tehdään omalla lavetilla. Lisäksi yrityksellä on huoltoauto, jossa on varusteet ja välineet myös ilmastointilaitteiden huoltoa varten.

Janne keskittyy korjuun suunnitteluun, työmaiden järjestelyyn, yrityksen pyörittämiseen sekä koneiden – ja ihmisten huoltoon. Isä Matti hoitaa koneiden siirtoja.

Myös äiti Pirjo ja vaimo Emmi ovat mukana yritystoiminnassa hoitaen palkanmaksua, kirjanpitoa ja varaosakuljetuksia.

”Pitää uskoa, että yritys kantaa.

Jos pääsisi samaan tilanteeseen kuin isä, se olisi hyvä,” sanoo Janne Mutikainen.

29

MATTI LUOTTI AINA, ETTÄ JANNE JATKAA

Janne on koulutukseltaan elektroniikka-asentaja. Metsäalan ja puunkorjuun osaaminen on tullut käytännön kautta, ”elämänkoulua erheen ja virheen kautta” kuten Janne itse kuvaa. Janne on niitä, jotka ovat lapsena nukkuneet päiväuniaan metsäkoneen ohjaamossa.

Luotin aina ehdottomasti siihen, että Janne jatkaa yritystä. Kun hän oli opiskelemassa, hän kävi viikonloput ja lomat

puunkorjuussa, Matti Mutikainen kertoo.

Koskaan ei ole tarvinnut epäröidä yrityksen jatkamista. Joskus on asioita paljon päällekkäin, mutta mitään mörköjä ei ole koskaan kaapissa ollut, Janne kuvaa. ”RIITTÄÄ, ETTÄ KUUNTELEE”

Mutikaisilla ei ole tarvinnut käydä isä-poika-kädenvääntöä yrityksen johtamisesta.

Näkemyseroja on joissain asioissa saattanut olla, mutta Matti nauraa, että ”aina on

neuvottelemalla päästy toisen haluamaan tulokseen”.

Aina ei olla oltu samaa mieltä, mutta mitään radiohiljaisuuksia ei ole ollut, Janne sanoo. ”Parasta on se, että Matilta voi kysyä neuvoa ja näkemyksiä ja tietää saavansa sataprosenttisen rehellisen vastauksen.

Jos isän kanta on eri kuin oma, se saa pohtimaan ja kyseenalaistamaan omaa ajattelua. Usein on harkinnan jälkeen tullut kuitenkin jääräpäisesti toteutettua omaa näkemystä”, Janne nauraa. ”Minulle riittää, että Janne kuuntelee.

Ei tarvitse uskoa”, Matti sanoo.

Jannen tavoitteena on kehittää yritystä maltillisesti. Pyrkimyksenä ei ole yrityksen suuruudenhullu kasvattaminen, vaan hyvämaineinen, vakavarainen ja tuottava yritys, jonka korjuujälki on hyvää. Että pystytään pitämään se, mitä luvataan. ”Pitää uskoa, että yritys kantaa. Jos pääsisi samaan tilanteeseen kuin isä, se olisi hyvä”, Janne kuittaa.

PAIKALTAAN KASVAEN

”Nykyisin kosken molemmin puolin on asutusta, mutta nuoret lähtevät usein taajamiin etsimään parempaa toimeentuloa.” Näin kerrotaan Iijoen Raasakkakoskesta Wikipediassa. Iin Metsätyön toimitusjohtaja Janne Paakkola ei lähtenyt paremman toimeentulon etsintään vaan halusi rakentaa talonsa Raasakkakosken rannalle.

Paakkolan suku on aina asunut jokivarressa. Kotipaikka on nykyiseltä paikalta pari kilometriä alajuoksun suuntaan.

Siellä asuvat edelleen Iin Metsätyö Oy:n omistajaveljesten, Jannen ja Tuomaksen, vanhemmat.

Vuonna 1975 maatalouskoneasentaja Heikki Paakkola hankki metsäkoneen ja kaivukoneen. Metsäkoneella ajettiin talvet metsurien jäljestä puuta ja kesät kaivet-

”Aina on neuvottelemalla päästy toisen haluamaan tulokseen”, Matti nauraa.

30

tiin kaivukoneella metsäojia. Vuonna 1991 Heikki Paakkola Ky hankki ensimmäisen hakkuukoneensa.

Ensimmäisen moton tullessa taloon nykyinen toimitusjohtaja Janne oli 13-vuotias ja ajoi kesätyökseen ajokonetta. Ajamista riitti kouluaikaan myös viikonloppuisin. ”Teini-ikäisenä harmitti, kun piti lähteä puunajoon ja samaan aikaan kaverit menivät kylille. Mutta nyt siitä täytyy olla kiitollinen”, Janne sanoo.

Janne meni Rovaniemelle metsäkouluun ja suoritti työharjoittelut isän yrityksessä. Vuonna 2001 Janne oli 23-vuotias ja valmis ottamaan lisää vastuuta: Heikki Paakkola Ky:stä tehtiin osakeyhtiö, Iin Metsätyö Oy. Korjuuketjuja oli tuolloin kolme. Sukupolvenvaihdos vietiin loppuun 15 vuotta myöhemmin ja osakkeet jaettiin Jannen ja velipoika Tuomaksen kesken.

Veljeksillä on ikäeroa 13 vuotta. Niinpä sukupolvenvaihdokseen kului aikaa, sillä Tuomaksen piti käydä koulut ja kasvaa täysi-ikäiseksi. Peruskoulun jälkeen Tuomas ei valinnut metsäkoulua vaan lähti kuorma-auto-oppiin.

”Välit ovat kuitenkin aina olleet tosi hyvät, ja kunnioitus isän työtä kohtaan on kova.

Isä on aina ollut minulle henkisenä tukena, ja nykyisin tukea saa myös Tuomakselta.”

Tuomaksen varttumista odotellessa Janne ja Heikki paiskoivat töitä ja kehittivät yritystä. Korjuuketjujen määrä kasvoi kuuteen. Nykyään Iin Metsätyöllä on kuuden korjuuketjun lisäksi kaksi kaivukonetta ja kuusi puuautoa. Kuljettajia on töissä noin neljäkymmentä. ”Ensimmäinen puuauto hankittiin vuonna 2004. Kalusto kasvoi vuoden-kahden sykleissä”, Janne muistelee.

Yrityksen kasvuun ja toisaalta myös puunkorjuussa kokonaisurakointiin siirtymiseen liittyy päätös, joka Jannen oli lopulta väistämättä tehtävä. Oli keskityttävä yrityksen johtamiseen, koneiden ajaminen sai jäädä. Jannen hyvällä matikkapäällä oli käyttöä yrityksen johdossa jo isä-Heikin aikaan ja nykyään vielä enemmän. ”Joskus olen miettinyt, olisiko pitänyt opiskella pidemmälle, kun päätä olisi lukemiseen ollut. Mutta yrittäminen kiinnosti lukemista enemmän. Hyvin on käynyt

ja päätä saa tässä työssä tosiaan käyttää”, Janne tuumii.

Tuomas ei ole muuta vaihtoehtoa koskaan edes miettinyt. Hänelle on aina ollut selvää, että hän haluaa jatkaa isän perustamaa yritystä.

KUNNIOITUSTA ISÄN TYÖTÄ KOHTAAN

Perheyrityksessä puhutaan asioista suoraan. Janne nauraa, että välillä isän kanssa on tullut taisteltua silloinkin, kun on oltu samaa mieltä. ”Välit ovat kuitenkin aina olleet tosi hyvät, ja kunnioitus isän työtä kohtaan on kova. Isä on aina ollut minulle henkisenä tukena, ja nykyisin tukea saa myös Tuomakselta.”

Iin Metsätyön tulevaisuuden suunnitelmista Janne Paakkola puhuu sanoja punniten. Nykytilanne on hyvä, mutta kasvun mahdollisuuskin on mielessä. ”Ei sitä voi kieltääkään, jos joku kysyy töitä tekemään. Laajentamista voi harkita, mutta ei kasvamista hullun tavalla vaan järkevästi ja tasaisesti.”

31

INNOVAATIOT / OPTIMAP2

OPTIMAP2 tehostaa työnsuunnittelua

O

Sain OptiMap2:sen kokeiltavakseni Ponssen Saksan jälleenmyyjältä Wahlersilta kaksi vuotta sitten, jonka jälkeen hankin sen kuuteen 11 koneestamme.

Erityisesti kun on tarvetta ajaa puita useilta, mutta toisiaan lähellä olevilta leimikoilta, voimme reagoida nopeammin sovelluksen ansiosta. Myrskypuiden korjuussa ajokonetyöskentely on noin 20 prosenttia nopeampaa. Järjestelmä on yksinkertainen käyttää ja erittäin näppärä jopa sellaisen kuljettajamme mielestä, joka yleensä ajaa eri konemerkin konetta, sanoo Johannes Goldmann.

32

ptiMap2 on PONSSE-metsäkoneiden oma karttasovellus, jota voidaan hyödyntää puunkorjuun ja lähikuljetuksen työnsuunnittelussa. Kun harvesterin tuotostiedostot siirretään kuormatraktorin OptiMap2-sovellukseen, kuormatraktorin kuljettaja saa käyttöönsä tärkeää tietoa työnsä helpottamiseksi ja tieto liikkuu jouhevasti työvuorojen välillä.

Optimoimalla ajoa säästetään aikaa, polttoainetta ja maaperää. OptiMap2 -sovelluksen kautta kuormatraktorin kuljettaja näkee harvesterin hakkuu-urat sekä sekä puutavaralajit, määrät ja kasojen sijainnit urakohtaisesti tai rajatulla alueella.

Näin kuljettaja voi suunnitella ajokertojen määrän ja arvioida mikä on optimaalisin tapa viedä puutavarat tienvarteen jatkokuljetusta odottamaan.

Sovelluksen edut korostuvat erityiskohteissa. Esimerkiksi myrsky-, hyönteistuho tai runsaslumisissa kohteissa puuta voi olla kaatunut satunnaisesti ja niiden löytäminen silmämääräisesti on vaikeaa. Talvisin karttasovellus auttaa paikantamaan lumen alle jääneet kasat, jotta kaikki tehty puu

tulee varmasti ajettua tienvarteen. Pehmeillä mailla ja vaativissa korjuukohteissa sovelluksesta on suuri apu ajourien suunnittelussa ja sitä kautta ajokertojen vähentämisessä.

Kun puutavaralajien määrät on tiedossa, on myös helppo arvioida minkä verran tienvarteen tarvitaan tilaa pinoja varten.

Kuormatraktorin kuljettaja voi halutessaan käyttää sovelluksen tilannepäivitystä myös siten, että hän merkitsee ajetut kasat pois kartalta valitsemalla listalta tavaralajin ja klikkaamalla jo ajettua uraa kartalla tai osoittamalla rajatun alueen, josta ajo on jo suoritettu. Jos harvesteri lähettää myöhemmin päivitetyn tiedoston samalta tekoalueelta, OptiMap2 päivittää tilanteen ja lisää uudet kasat kartalle.

OptiMap2-sovellus on osa PONSSE Opti4G -tieto- ja ohjausjärjestelmää. Harvesterissa vaatimuksena on GPS-paikannus ja mahdollisuus asettaa PRI-tiedostoihin koordinaattitallennus. Tiedonsiirrossa koneiden välillä on mahdollista käyttää normaalia sähköpostia tai siirtää tiedot muistitikulla, jos työskentely tapahtuu tietoliikenneverkkojen katvealueilla. Sovellusta voi kokeilla veloituksetta 30 päivän ajan.

OPTIMAP2

Näkymä uraverkostosta kertoo ajourien lisäksi eri puutavaralajien määrät ja sijainnin urakohtaisesti tai rajatulla alueella.

PUUSTA ON MONEKSI Puu on monipuolinen materiaali ja siitä voidaan valmistaa monia eri asioita. Kuusesta valmistetaan paperia ja koivusta saadaan koivusokeria eli xylitolia – purukumissakin on siis puuta. Puusta valmistetaan myös huonekaluja, käyttöesineitä ja taloja. Tutki mitä kaikkea puusta valmistettua kotoasi löytyy!

KURREN palkinto-

tehtävä

Seuraa puutavaraa Johdata Kurre sokkelon läpi seuraamalla ruutuja, joissa olevien esineiden valmistukseen on käytetty puuta.

Montako esinettä löysit? Lähetä vastauksesi meille syyskuunloppuun mennessä joko postitse osoitteeseen Ponsse Oyj/viestintä, Ponssentie 22, 74200 Vieremä, tai sähköpostitse osoitteeseen ponssenews@ponsse.com.

Muista liittää mukaan yhteystietosi! Julkaisemme oikean vastauksen ja arvonnan voittajan lehden seuraavassa numerossa.

RAKENNETAAN KAARNALAIVA

Ponsse News 1/2018

Kaarnalaivojen uittaminen on mukavaa kesäpuuhaa ja niiden rakentaminenkin on helppoa. Tarvitset palan kaarnaa rungoksi, tikun mastoksi ja tuohta tai ison lehden purjeeksi.

KIlpailun VOITTAJA

Tee kaarnapalaan reikä mastoa varten.

Pujota purje tikun läpi ja laita masto paikoilleen.

Minttu Lönnroth, Riihimäki

Kaarnalaivoja on hauska tehdä kavereiden kanssa, kenen laiva on nopein?

Onnea!

33

VASTUULLISET TUOTTEET MUKAAN COLLECTION-MALLISTOON Kesän 2018 Ponsse Collection T-paitauutuudet on valittu Neutral® -mallistosta.

Neutral® -tuotteet on valmistettu korkeimpien eettisten arvojen ja ympäristövaatimusten mukaisesti jo puuvillan kasvatuksesta, keräyksestä ja tuotannosta lähtien.

Lisätietoa www.neutral.com

34

ORGAANINEN PUUVILLA Puuvillan kasvatuksessa ei ole käytetty haitallisia lannoitteita tai kemikaaleja. Tuloksena on puhtaampi pohjavesi ja järvet sekä myrkytön puuvillan keräysprosessi, joka ei aiheuta haittaa terveydelle.

YMPÄRISTÖ Valmistuksessa syntynyt jätevesi puhdistetaan ja kierrätetään. Tämä tarkoittaa puhtaampaa juomavettä, terveellisempää ruokaa ja puhtaampaa luontoa.

PONSSE COLLECTION w w w.p o n sse sh o p.c o m

SCORPION T-PAITA 20 € Musta, koot S–4XL. Tuotenro 1354 LOGO T-PAITA 15 € Musta, koot S–4XL. Tuotenro 1332 INTERLOCK T-PAITA 25 € Tummansininen, koot S–4XL. Tuotenro 1333

ENERGIA Valmistukseen käytetään tuulivoimaa perinteisten energiamuotojen sijaan. Tällä on iso merkitys paikallisesti ilman puhtauteen ja ympäristövaikutuksiin yleensä.

MAANVILJELIJÄT Kovan työn tuloksena kasvatetusta puuvillasta maksetaan viljelijöille lisäkompensaatiota, jotta perheillä olisi mahdollisuus investoida nykyaikaisempiin koneisiin tai lähettää lapset kouluun ja opiskelemaan.

TYÖSKENTELYOLOSUHTEET Työntekijät voivat työskennellä turvallisessa ja hyvässä työympäristössä. Neutral® -kestävän kehityksen tuotteiden tuotannossa noudatetaan aina SA8000 standardia, jotta työntekijän oikeudet voidaan turvata.

TEKSTIILIT Tuotteiden valmistuksessa ei hyväksytä vahingollisia kemikaaleja puuvillan tuotannossa. Lopullinen tuote voidaan ottaa heti käyttöön, eikä sitä tarvitse pestä ennen käyttöönottoa.

35

JOTAKIN

UUTTA

ON

TULOSSA...

...JA KOVAA. Tule, näe ja koe mitä tulevaisuus tuo tullessaan!

TERVETULOA FINNMETKOON 30.8.-1.9.2018.