2/2016
Porvoon suomalainen seurakunta
-kiinnity kirkkoon Porvoossa Diakonia-asiakkaan tarina:
”Myrskytuulet eivät enää nujerra!” Uusi iltamessu tuo valoa syksyyn
Perheiden puutarhakerhossa kerätään
yhteistyön satoa 1
Kuvat: Markku Pihlaja
- Talikolla nostettiin perunoita, oli hyviä! Ja porkkanoita - yksi keltainenkin tuli!, kertoo äitinsä sylissä istuva Lauri, 3 v. Kuvassa Pirjo ja Seppo Kinnunen (oik.)sekä osa kesän viljelyporukasta.
Yhteistyön satoa Perheiden puutarhakerhossa on sadon keruun aika. Jo toista kesää Gammelbackassa pidetty kerho on seurakunnan, MLL:n ja Puutarhayhdistyksen hedelmällisen yhteistyön tulos. Aherruksen päätteeksi kuusi perhettä on saamassa vaikuttavan sadon: on herneitä, maisseja, härkapapua, sipulia, valkosipulia, persiljaa, erilaisia salaatteeja, purjoa, tilliä, paria lajiketta porkkanaa ja perunoitakin peräti kolmea eri lajiketta. - Papuja näyttää tulevan runsaasti, samoin perunaa ja salaattia, maissit ovat ehkä hiukan säästä kiinni, mutta jos lämmintä riittää, niin sitten niitä tulee kyllä. On vaikea luetella kaikkea, mitä on kasvanut ja saatu. Satoa on jaettu aina paikalla olleiden kerholaisten kesken, kerhon vetäjä ja idean isä Seppo Kinnunen kertoo. Tämän kesän uutuudet ovat päärynäpuu, karhunvatukat sekä katoksessa kasvavat viinirypäleet, joiden toivotaan jo ensi kesänä tarjoavan kerholaisille hellepäivinä kaivattua varjoa sekä herkullisia rypäleitä. - Mielenkiintoisia kasveja ovat mustaherukka, auringonkukat ja maissi, kertoo 11-vuotias Eino Laakko ja pohtii mahtaako maissista tulla popcornia. - Uusi kasvi, josta en tiennyt, oli punabasilika, Eino jatkaa ja tuumaa, että palstalla olisi voinut grillata useammin makkaraa ennen sadon valmistumista. - Onneksi sadonkorjuujuhlat ovat tulossa! Siellä grillataan toivottavasti maissia!
Einon äiti Jessica kiitelee toiminnan suunnittelua: - On päästy koko perheen kera viljelemään helposti. Paikalla on asiantuntevaa väkeä. Toimintaan voi osallistua silloin kun pääsee paikalle, viljely on yhteistä. - On hienoa seurata, kun siemenet kylvetään maahaan ja kasvun tuloksena saamme puhdasta lähiruokaa. Palstalla stressi unohtuu. Hymy nousee huulille, kun lapsi on talikon varressa ja maasta nousee perunoita, silloin hihkutaan!
Porvoon suomalainen seurakunta KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna arkisin klo 9-13 Lundinkatu 5, 06100 Porvoo p. (019) 661 1213 kirkkoherranvirasto. porvoo@evl.fi www.porvoonseurakunta.fi
DIAKONIAVASTAANOTTO KESKUSTASSA ti klo 10-12, ke 12-14, to klo 12-14 Lundinkatu 5, 06100 Porvoo p. 019 661 1231 DIAKONIAVASTAANOTTO GAMMELBACKASSA ti klo 13-14 Viertotie 1, 06400 Porvoo p. 019 661 1300 TARKEMPIA YHTEYSTIETOJA: www.porvoonseurakunta.fi
- Hauskaa on ollut pottujen nosto ja pikkusiskon kastelu, Eino valaisee. Vieressä puutarhuri Linnea Peltoniemi.
2
Kannen kuva: Markku Pihlaja
Kuva: Markku Pihlaja
Seurakunnan diakoniatiimiläiset Merja Falck, Maria Jylhä, Veera Wallenius, Katriina Toivonen, Pasi Nieminen ja Anu Peltomäki. Kuvasta puuttuu pastori Ulla Lumijärvi
Diakoniatyössä ihmisen tähden SUOMALAINEN SEURAKUNTAKOTI Lundinkatu 5, 06100 Porvoo p. 0400 619 309 GAMMELBACKAN SEURAKUNTAKESKUS Viertotie 1, 06400 Porvoo p. 040 486 7178 PORVOON TUOMIOKIRKKO Kirkkotori 1, 06100 Porvoo p. 040 538 1716 POIJU-lehti Toimitussihteeri Johanna Luumi p. 0400 744 613 johanna.luumi@evl.fi OLLAAN YHTEYDESSÄ!
Elämme jatkuvan muutoksen maailmassa, jossa erilaiset ilmiöt ja haasteet koskettavat koko yhteiskuntaa. Diakoniatyöntekijät jatkavat 2000 vuotta vanhan kristillisen perinteen pohjalta ja toimivat etulinjassa vastuullisella näköalapaikalla. Monet suomalaiset arvostavat kirkon tekemää sosiaalityötä, samalla kun ihmisten ongelmat ovat monimuotoistuneet ja syventyneet. Tämän Poiju-lehden teemana on seurakunnan diakoniatyö. Diakoniatyön tulee puolustaa ihmistä ja se tukee yhteisöllisyyttä. Työntekijät ovat tavoitettavissa ja palvelemassa, kun sinua tai läheistäsi kohtaa elämänkriisi, sairaus, paikkakunnalle muuton tuomat sopeutumisen haasteet tai keskustelutuen kaipuu. Arkemme on vaihtelevaa: yli kahdenkymmenen työvuoden myötä olen oppinut nöyryyttä hyvin erilaisten elämänilmiöiden ja -tilanteiden keskellä. Tehtävämme on olla läsnä tuentarvitsijan arjessa, surussa ja juhlassa. Kutsumuksemme on kuunnella ja tukea, sekä tarvittaessa ottaa yhdessä asiakkaan kanssa yhteyttä niihin tahoihin, joilta saa lisätukea. Samanaikaisesti kun meillä tehdään vapaaehtois- ja hyväntekeväisyystyötä, on yhteiskunnassamme paljon ihmisiä, joiden on vaikea samaistua toisen ihmisen vaikeaan elämäntilanteeseen. Ajattelutapa että "jokainen on oman onnensa seppä" ei ole
3
harvinainen. Ihmiset elävät hyvin erilaista arkea, esimerkiksi asuinalueet ovat eriarvoistumassa. Haluamme olla siellä, missä ihmiset liikkuvat. Diakoniatyöntekijät tekevät etsivää työtä esimerkiksi yksinäisten ikäihmisten, mielenterveyskuntoutujien ja työttömien löytämiseksi. Erityisen tärkeää tämä on nyt, kun Sote- ja toimeentulotukimuutoksen myötä on huolehdittava siitä, että vaikeuksissa olevien ääni kuuluu! Suomessa on paljon jatkuvissa arjen huolissa eläviä ihmisiä. Esimerkiksi yli puolella miljoonalla on vaikeuksia rahoittaa lääkärissä käynti. Kohtaamme lapsiperheitä, joiden täytyy turvautua ruoka-apuun, perheillä ei ole varaa sähkölaskujen hoitamiseen, lasten harrastusmenoihin, silmälasien hankintaan tai hampaiden hoitoon. Diakoniatyössä voimme tukea ihmistä taloudellisesti ja hetkellisesti, silloin kun yhteiskunnan tukitoimet eivät riitä tai eivät kohdennu hyvin. Avustaminen ja keskustelu voivat muodostua käännekohdaksi ihmisen elämässä. Diakonian paikka on tässä ajassa, avun tarve ei ole vähenemässä. Ytimessä on lähimmäisen rakkaus ja toivon näkökulman esiintuominen. Tehdään yhdessä - toistemme hyväksi! Pasi Nieminen diakoniajohtaja
Teksti LAURA MÄKELÄ Kuvituskuva: PIXAPAY
”Myrskytuulet eivät enää nujerra!”
Miia on elänyt elämän, jossa vaikeudet ovat kasautuneet. Vuosien varrella hän on saanut useita kertoja apua seurakunnan diakoniatyöstä. Miia iloitsee siitä, että häntä on rohkaistu ja häneen on uskottu silloinkin, kun oma usko itseen on ollut koetuksella. - Tuntuu hyvältä, että joku on ajatellut, että paras on vielä edessä! Miia, 51, istuu seurakuntatalon pöydän ääressä Lundinkadulla ja kertoo elämästään rauhallisena. Hänellä on ollut aikoja, jolloin oma olo ei ole ollut rauhallinen, mutta seurakunta on ollut hänen elämässään silloinkin. - Diakoniatyöntekijä on istunut vieressäni turvakodissa, jossa olen ollut pienen lapseni kanssa. Diakoniatyöntekijä on soittanut kotiini ja kysynyt miten jaksan. Diakoniatyöntekijä on uskonut minuun silloin kun kukaan muu ei ole uskonut, vähiten minä itse, Miia kertoo. Eikä hän tarkoita vain yhtä diakoniatyöntekijää vaan useita, joita hän on matkan varrella kohdannut. Miian elämässä vai-
4
keudet ovat joissain vaiheissa kasautuneet. Lähipiirissä on ollut menetyksiä, päihdeongelmia, traagisia ja äkillisiä kuolemantapauksia ja taloudellista ahdinkoa. - Jollekin voi tapahtua yksi tai ehkä kolme niistä lukuisista asioista mitä minulle on tapahtunut, Miia sanoo. Neljän lapsen äiti Miia haluaa kertoa tarinastaan, koska hänen mielestään on tärkeää, että ihmiset hakisivat apua silloin kun he sitä tarvitsevat. Nyt Miia itse on siinä pisteessä, että hänellä on tyyni ja levollinen olo. - Minä tiedän miltä tuntuu epätoivo ja toisaalta toivo. Elämänjano on omalla kohdallani saanut aina viimeisen sanan, mutta olen tarvinnut siihen tukea. Myrskytuulet eivät enää nujerra, hän sanoo. Miian mielestä ihmiset pelkäävät heikkouden kohtaamista. On tabu, jota ei haluta kohdata, että kelle tahansa voi tapahtua mitä tahansa. Herkkien yksilöiden kohdalla yksikin menetys tai trauma saattaa kallistaa vaakakupin niin, että ihminen ajautuu yhteiskunnan
normaalien verkostojen ulkopuolelle. Miialla itsellään oli ihan hyvät lähtökohdat, mutta teini-iässä jokin lähti väärään suuntaan. Liikuntaa harrastunut tyttö joutui onnettomuuteen, joka vei kyvyn harrastaa. Hän lähti etsimään rohkaisua väärästä seurasta. Isän kuolema lisäsi pahaa oloa. - Aloin pelata elämälläni eikä kukaan saanut koppia. Diakoniatyöntekijöitä kohdatessaan Miia on pannut merkille, että heillä on kyky päästä ihmisen herkkyystasolle. Herkkä ihminen suojautuu kaikin mahdollisin keinoin ja siksi hän voi apua hakiessaan vaikuttaa hyvin kovalta, hän pitää kuorestaan kiinni kynsin hampain. Miian mielestä on hyvä, että auttaja näkee tämän kuoren alle ja uskoo ihmisen hyvyyteen. - Ketään ei ole luotu vaikkapa tappajaksi tai alkoholin suurkuluttajaksi. On hienoa, jos auttaja pystyy ilmaisemaan, että ”mä oon tässä vierellä, katsotaan yhdessä tätä kaikkea”.
Seurakunnan diakoniatyössä Miia pitää parhaana juuri sitä, että siellä kestetään rikkinäisyyttä. Miia tietää, että syyllistävä asenne takaisi sen, että herkkä ihminen ei koskaan tule takaisin. Lisäksi diakoniatyössä rinnalla kulkeminen jatkuu halki vuosien, jos niikseen tulee. Se on harvinaista. - Terveyskeskuksesta saa apua haavaan tai murtumaan. Kun haava on parannettu, ihminen lähetetään kotiin yksin, eikä kukaan kysy miten vamma on syntynyt. Se on voinut tulla vaikka väsyneenä kompuroinnista tai siitä, ettei ole saanut apua, Miia havainnollistaa. Toinen asia, josta Miia iloitsee diakoniatyöntekijöiden asenteessa, on se, että uskalletaan katsoa eteenpäin. - Sitä miettii, että kuinka moni kaikkoaisi, jos kertoisin mitä olen nähnyt ja kokenut. Tuntuu, että suurin osa on kiinnostunut siitä mistä on tulossa eikä siitä mihin on menossa, eikä leima hevin lähde irti! Auttajalla on oltava iso sydän ja ihmiskuva, johon mahtuu monenlaista ihmistä. Miian mielestä on tärkeää, että auttaja on ennakkoluuloton ja vilpitön. Hyvä auttaja ei luovuta vaan uskoo, että paras on vielä edessä. - Perheeni kanssa osaamme nykyään tsempata toisiamme, että kyllä tämä tästä järjestyy. Silti tuntuu erityisen hyvältä kuulla se joltain ulkopuoliselta. Tuntuu arvokkaalta, että olen jollekulle tärkeä vaikka en ole sisko tai veli tai puoliso. Se tuo ihmisarvoa!
Miialle elämä on opettanut, että ihminen ei ole kaikkivoipa. Mutta hän on myös oppinut, että elämässä on näkymätön voima, joka kantaa. - Minua on kannettu kaiken läpi. Seestymisen jälkeenkin on tullut paljon vaikeuksia, mutta haluan käydä ne läpi ja luottaa siihen, että en jää yksin. En voi luvata, että mieleni ei enää koskaan järky, mutta nyt tiedän mistä saa apua. Miia haluaa opettaa lapsilleen, että koskaan ei tarvitse jäädä yksin, vaikka yhteiskunta antaisi ymmärtää että täytyy. Vaikka seisoo leipäjonossa, ei ole b-luokan kansalainen vaan tekee oikein, koska huolehtii pärjäämisestään. Seurakunnan diakonialta Miia on saanut myös taloudellista apua, vaikka henkinen apu onkin tuntunut tärkeimmältä. - Apuun luottaminen on kuin pitkospuilla kävelisi. Pitää luottaa yhteen askeleeseen ennen kuin näkee seuraavat. Yksi päivä, yksi tunnetila kerrallaan. Miia on opetellut antamaan anteeksi itselleen sen, mikä on jäänyt tekemättä siksi, että elämä on mennyt niin kuin on mennyt. - Armosta on tullut hyvin konkreettinen asia. Oman selviämisen myötä näen kuitenkin niin paljon hyvää maailmassa, miten kaunis maailma onkaan! Kristinuskon sanoma on tullut todeksi: se, että vaikka on paljon pahaa, hyvyys saa viimeisen sanan.
Miian nimi on muutettu.
Tiesitkö tämän diakoniasta? Mikä murhe? talous terveys sairaus ihmissuhteet asuminen
Asiakkaat n. 70 %
Vuosi 2015
n. 50 %
n. 600 ostolupaa ja avustusta 60 EU-ruokaavustuskassia/kk n. 200 kotikäyntiä
ei ole työelämässä asuu yksin
yli 30 %
lapsiperheitä, joista monet yksinhuoltajaperheitä.
Yhteisöt, yhdistykset ja yksityiset henkilöt lahjoittavat diakoniatyölle vuosittain erilaisia lahjatuotteita ja -varoja. Esimerkiksi loppusyksystä ja joulunaikaan näitä lahjoituksia luovutetaan eteenpäin kymmenille asiakasperheille. Diakoniatyö kiittää!
5
Kävele naiselle ammatti
Suomalainen vapaaehtoisverkosto Naisten Pankki on reilun yhdeksän toimintavuotensa aikana onnistunut keräämään yli 9 miljoonaa euroa ja tavoittelee nyt 10 miljoonaa kehitysmaiden naisten paremman tulevaisuuden hyväksi. Porvoon suomalainen seurakunta osallistuu tänä syksynä Kävele naiselle ammatti -tapahtumaan, joka järjestetään Porvoossa 11.9.2016. Tapahtuman tiedot löytyvät osoitteesta: www.porvoonseurakunta.fi
Auta lähellä!
Auta porvoolaisia diakoniatyön asiakkaita. Jo pienellä summalla pääset osallistumaan vaikkapa tarpeellisen kodinkoneen hankintaan tai vähävaraisen vanhuksen lääkekuluihin. Katso keräyskohteet: kotimaanapu.fi. Vapaaehtoistyo.fi on yleishyödyllinen, ei-kaupallinen ja voittoa tavoittelematon vapaaehtoistöitä kokoava sivusto. Avoimia työpaikkoja löytyy niin kertaluonteisista tehtävistä isompiin pesteihin. Porvoon omilta sivuilta voi valita sekä seurakunnan että SPR:n työpaikkoja. Olemme laajentamassa verkostoa, ja toivomme myös pienempiä yhteisöjä ja poliittisesti ja aatteellisesti riippumattomia järjestöjä ja seuroja mukaan yhteistyöhön. Tiedustelut: Veera Wallenius puh. 040 3586935 ja Sara Toivanen puh. 040 748 8033
Diakoniatyöntekijä Veera Walleniuksen työviikkoon kuuluu sekä vaikeita että iloisia tarinoita. Veera kirjasi ajatuksiaan ja kohtaamisiaan viikon varrelta.
Teksti VEERA WALLENIUS Kuva MARKKU PIHLAJA
”Kotikäynnit ovat työni suola”
Maanantaiaamun ajatus: Töihin on mukava lähteä! Ennen seurakuntatyötä työskentelin sairaanhoitajana ja vaikka viihdyin työssäni hyvin, en kuitenkaan kokenut sitä yhtä luovana kuin diakoniatyötä. Nyt jokainen päivä on erilainen eikä koskaan tiedä mitä päivän kohtaamiset tuovat tullessaan. Meitä diakoniatyöntekijöitä on viisi, ja jokaisella on oma vastuualueensa. Minulle kuuluvat eläkeläis- ja vanhustyön lisäksi vapaaehtoistyön koordinointi ja Palveleva puhelin. Diakonia on mielestäni kirkon sosiaalityötä, mutta meillä on myös erityinen lähtökohta Jumalan rakkauden välittäjinä. Me voimme olla tukemassa pienen taloudellisen avun lisäksi erityisesti henkisesti: keskustelujen, kotikäyntien ja erilaisten ryhmien avulla. Yritän aina ajatella ”What would Jesus do? Mitä Jeesus tekisi?”, sillä pääsee aika pitkälle. Minun Jeesukseni on ennen kaikkea rakkauden tuoja, joka toimii siellä missä on hätä. Työviikko alkaa sähköposteihin vastaamalla. Saan viimeiset tarvittavat tiedot velkaneuvojalta erääseen avustushakemukseen. Totean taas kerran mielessäni, että se on niin pienestä kiinni kuka voi joutua elämässään vaikeuksiin. Pienituloisuus, työttömyys, pitkät sairauslomat, erotilanne… Mikä tahansa elämän kriisitilanne voi ajaa velkakierteeseen, kun yksinkertaisesti rahat eivät vaan riitä. Torstaisin pidän viikoittaista vastaanottoa. Yleensä kävijöitä on useita parin tunnin aikana. Me emme kysy ihmisen kirkkoon kuulumista tai uskonnollista vakaumusta, mutta sitä kysymme, että mitä sinulle kuuluu? Ja jos lähdetään miettimään taloudellista tukemista, niin tietysti meidän täytyy sitten nähdä myös tulo- ja menotietoja. Jotkut tuovat mukanaan pinon avaamattomia kirjekuoria, ja siitä lähdetään sitten yhdessä selvittämään velkojen määrää.
6
Tapaan ihmisiä, joilla ei ole varaa lyhentää velkoja, vaan niitä yritetään maksaa pois uudella luotolla tai ne menevät ulosottoon. Tällöin ei välttämättä ole oikeutta toimeentulotukeen. Me tuemme
Kerho vaatii joka kerta kyytien järjestelyä. Soitan kaikki osallistujat läpi ja käyn invataksin kanssa sähköpostitse läpi reitin mistä kukakin kerholainen haetaan. Tänään kahvittelun jälkeen vietämme hiljaisen hetken poisnukkuneen kerholaisen muistolle. Se johtaa laajempaan keskusteluun ihmiselämän rajallisuudesta ja jälleennäkemisen toivosta. En voi kuin jälleen kerran ihailla tätä joukkoa - suuri osa heistä kokee juuri nyt elävänsä parasta ikäänsä, kun jokainen uusi aamu on pelkkää plussaa: ”Kiitos, että sain herätä uuteen aamuun!”. Päätämme kerhon tuolijumppaan Kultainen nuoruus -sävelmän tahdissa. Saan monta lämmintä halausta: ”Ensi kuussa sitten taas… Jos Luoja suo ja terveyttä riittää!” Iltapäivällä päivitän Porvoon vapaaehtoistyo.fi -sivustoa ja soitan uudeksi vapaaehtoiseksi ilmoittautuneelle. Puhelusta tulee innostunut fiilis, kun uusi vapaaehtoinen on niin mielissään
Kotikäynnit ovat ehdottomasti työni suola, koska niissä pääsee niin lähelle ihmistä. Keskustelu voi lähteä liikkeelle vaikkapa valokuvista, joita on piirongin päällä. En mene kenenkään kotiin arvostelemaan ihmisen elinympäristöä. Jokaiselle koti on se oma pyhä paikka, johon mennään kunkin talon tapoja kunnioittaen. Diakonissa ei myöskään mene kenenkään luo vaan kahvia juomaan (toki sitäkin välillä saatetaan tarjota), vaan juttelemaan. Usein myös selvitellään kotona pärjäämistä. Valtaosa kotikäynneistä onkin yksin asuvien vanhusten luokse. Olen huolissani siitä, että yleisesti eläkeläisillä ajatellaan olevan säästöjä ja omaisuutta. Monet saavat kuitenkin pelkän takuueläkkeen, eli 766 euroa kuukaudessa, ja saattavat silti asua vuokralla asumistuen turvin. Mieti miten pärjäisit, jos itselläsi jäisi alle kaksisataa euroa kuukaudessa ruokaan, lääkkeisiin ja kaikkeen elämiseen? Monet kokevat vielä velvollisuudekseen auttaa taloudellisesti jälkipolveaan. Silloin saatetaan sortua ottamaan pikavippejä, jotta olisi antaa lapsenlapselle bensarahaa, eikä kehdata sanoa, että itse ei ole voinut käydä puoleen vuoteen parturissa. Työviikon päätteeksi tarkastan ensi viikon työtehtävät. Tuntuu, ettei työ tekemälläkään lopu ja olo on usein riittämätön. Päällimmäinen tunne on kuitenkin kiitollisuus viikon aikana koetuista hyvistä kohtaamisista.
Tiesitkö että... • Diakoniatyöntekijöitä on sekä diakoneja että diakonissoja, joilla on molemmilla nykyään ammattikorkeakoulututkinto. Diakonit ovat sosionomeja ja diakonissat sairaanhoitajia. • Diakoniatyöntekijät ovat vaitiolovelvollisia. • Diakoniatyöntekijän erottaa vihreästä virkapaidasta.
Diakoniavastaanotot KESKUSTASSA ti klo 10-12, ke 12-14, to klo 12-14 Lundinkatu 5, p. 019 661 1231 GAMMELBACKASSA ti klo 13-14 Viertotie 1, p. 019 661 1300
7
Kuva: Markku Pihlaja
Tiistaina saan aloittaa päivän mukavalla tilaisuudella. K90-kerho eli yli 90-vuotiaiden kerho kokoontuu kerran kuukaudessa Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Vuosi sitten luin Helsingin Sanomista artikkelin yli 90-vuotiaiden kasvavasta väestönosasta, ja mielessäni heräsi kysymys: Missä ovat porvoolaiset kodeissaan asuvat yli 90-vuotiaat? Kuinka he voivat? Lähetin kutsun kaikille seurakuntamme yli 90-vuotiaille, ja heti ensimmäisessä tapaamisessa heitä oli paikalla 26. Nyt olemme tavanneet jo vuoden verran.
lähdössä mukaan toimintaan! Sovimme, että menemme yhdessä tapaamaan vanhusta, jolle vapaaehtoinen olisi alkamassa juttukaveriksi.
Kuva: Minna Kajaste
ihmistä sen hetken, joka kestää päästä velkaneuvonnan asiakkaaksi. Henkinen tuki voi jatkua koko prosessin ajan. Olen päässyt näkemään sitäkin, että velkakierteestä on päästy kuiville.
Kasvot tutuiksi
Seurakunnan uudet työntekijät ovat porvoolaisia ja monille jo ennestään tuttuja kasvoja. Pastori Iiro Salmisen (yläkuva) työalaksi on räätälöity varhaisnuoret ja partion yhteistyökuviot. Pastori Minna Tuominen tuuraa Janne Kuusitunturia tämän syksyn virkavapaalla. Tuomisen työala on tuttu ja mieluisa lapsi- ja perhetyö.
Iloa syksyyn
Voimavara-ryhmä perheille Perhepaikka Familissa keskiviikkoisin 28.9.-7.12. klo 9.15-11. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti pienten lasten vanhemmille lapsineen, myös perheen muut alle kouluikäiset lapset ovat tervetulleita mukaan. Ryhmän ohjaajina toimivat Andrea Slotte-Vikström ja Merja Falck. Ilmoittautumiset Merjalle puh. 040 5875596
Seurakuntaretki Helsingin uudelleen avatulle Luther-kirkolle sekä Lähetyskirkkoon ke 19.10. klo 9.30-14. Ohjelmaan sisältyy noutopöytälounas sekä mahdollisuus tehdä ostoksia Lähetysseuran Basaarissa. Ilmoittautumiset kirkkoherranvirastoon, puh. 019 661 1215 viimeistään 12.10. Matkan hinta 15€ maksetaan käteisellä linja-autossa. Tiedustelut retken vetäjiltä: Virpi Syrjänen, virpi.syrjanen@evl.fi, puh. 040 741 0103 ja Juhana Sihvo, juhana.sihvo@evl.fi, puh. 040 176 7631. Eläkeläisten virkistyspäivä to 27.10. klo 9-14.30 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Ilmoittautumiset Maria Jylhä 0400 914533
Seurakunnassa tapahtuu
Messut
Messu Tuomiokirkossa sunnuntaisin klo 10. Tervetuloa yhteiseen juhlaan! Tuomiokirkossa: Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä su 11.9. klo 10. Uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen su 18.9. klo 10. Kaksikielinen messu ja Uudenmaan Maanpuolustuspäivän juhla su 2.10. klo 10. Ikäihmisten kaksikielinen syyskirkko to 6.10. klo 13. Sadonkorjuun kiitosmessu Tuomiokirkossa ja kiitosjuhla seurakuntakodilla su 23.10. klo 10. Pyhäinpäivän messu ja Karjalaisten kirkkopyhä la 5.11. klo 10. Pyhäinpäivän hartaus la 5.11. klo 18. Kylväjän lähetyspyhän messu Tuomiokirkossa ja juhlat seurakuntakodissa su 6.11. klo 10. Isosten siunaamismessu Tuomiokirkossa ja -juhla seurakuntakodilla su 20.11. klo 10. Valon messu 13.11. klo 17. Kansainvälinen Taizé-messu la 3.9., 1.10. ja 26.11. klo 18. Pikkukirkossa Taizé-messu su 30.10. klo 18. Valon messu su 18.9. ja su 16.10. klo 17.
Gammelbackan seurakuntakeskuksessa Messu sunnuntaisin klo 13. Perhemessu mikkelinpäivänä 2.10. klo 13. Mukana nimikkolähetit Teija ja Raimo Laine Senegalista. Vanhusten viikon päätösjuhla ja messu su 9.10. klo 10.
Seurat
Seurat Huhtisissa sunnuntaina 11.9. ja 6.11. klo 18. Mukana Jari Araneva ja Juhana Sihvo. Kahvitarjoilu. Huhtisten kerhotila, Tapani Löfvingin katu 7. Seurat Kevätkummussa sunnuntaina 9.10. klo 18. Mukana Jari Araneva ja Juhana Sihvo. Kahvitarjoilu. Kevätkummun seurakuntakeskus, Sammontie 1.
Kansanlähetyksen raamattupäivät
pe-su 28.-30.10. klo 18-20 seurakuntakodilla. Aihe 1. Johanneksen kirje. Puhuja Jari Araneva. Kahvitarjoilu.
Sanan ja rukouksen illat
keskiviikkona 14.9., 19.10. ja 23.11. klo 18.30-20 seurakuntakodilla.
Ilta kirkonmäellä
ke 7.9., 5.10. ja 2.11. klo 18 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Ohjelmallinen osuus, saunomismahdollisuus ja pientä iltapalaa.
8
Uudet Valon messut alkavat!
Valon messut ovat seurakuntalaisten rennon vapaalla otteella suunnittelemia ja toteuttamia messuja. Valonmessut pidetään Pikkukirkossa ja Tuomiokirkossa sunnuntai-iltaisin (kts. päivämäärät alta). Pikkulauantain valonrukousilloissa keskiviikkoisin rukoillaan ja suunnitellaan messuja. Rukousiltoihin ovat tervetulleita kaikki asiasta kiinnostuneet. Messussa on eri tehtäviä (esim. musiikki, rukoukset, lastenhoito) joissa tarvitaan juuri Sinua! Pikkulauantain valonrukousilta Taivaskappelissa, Lundinkatu 5, 4 krs joka keskiviikko klo 18-19. Valon messu Pikkukirkossa sunnuntaisin 18.9. klo 17 ja 16.10. klo 17 sekä Tuomiokirkossa 13.11. klo 17. Liity Fb-ryhmään: Valonmessu Porvoo Valonrukous
Messua tekemässä
”Osallistuin kevään aikana pastori Ulla Lumijärven ohjaamaan arkiretriittiin. Saimme kuulla Ullalta, että Pikkukirkon iltamessuihin ollaan kehittämässä syksyksi jotain uutta. Silloin eräs retriittiimme osallistuneista kertoi Helsingin Tapanilan kirkossa vietettävästä Valon messusta. Päätimme lähteä tutustumaan tähän vapaaehtoisvoimin toteutettuun messuun, joka on syntynyt neljä vuotta sitten
Syksy 2016 kuvat: Kaapo Valkeavirta
seurakunnan nuorten aikuisten toiveista ja toimesta. Tunnelma messussa oli lämpimän välitön. Laulut, joita pieni bändi säesti ja joiden sanat heijastettiin screenille, olivat mukaansatempaavia. Saarna toteutettiin siten, että kolme seurakuntalaista puhui vuorollaan samasta raamatuntekstistä, kukin persoonallisella tyylillään. Myös esirukousjakso oli keskeinen osa messua, joka huipentui ehtoolliseen. Päätteeksi kokoonnuttiin vielä pienelle iltapalalle. Kokemus Valon messusta oli todella myönteinen. Tuli tunne, että olisi ilo olla mukana toteuttamassa jotain tällaista myös kotikirkossamme Porvoossa. Kun päivät taas alkavat lyhetä, kun arjen murheet ja hengelliset kysymykset askarruttavat, tarvitaan valoa. ” Meiju Bonsdorff
Meiju Bonsdorff on mukana suunnittelemassa Valon messuja.
Kohtaamispaikkoja
Keskustassa Sörkän vertaiskahvilan avoin Aamupuuro keskiviikkoisin klo 9-10. Puuro 0,50 €. Osoite Mannerheiminkatu 20 K (WSOY talo K-rappu kellarikrs.) Kohtaamispaikka kaikenikäisille keskiviikkoisin klo 11.30-13 seurakuntakodilla. Hartaus, lounas ja työntekijä tavattavissa. Lounas 7 e (työttömät 2 e) ja lapset 1.5 e. Ruustinna-kahvio seurakuntakodin kahviossa (1 krs) joka toinen perjantai klo 13-15. Freds Café, kansainvälinen kahvila ruotsalaisella srk-kodilla (Runeberginkatu 24) torstaisin klo 18-20 alkaen 29.9. Mm. etnoruokaa, musiikkia, käsitöiden tekemistä. Kevätkummun seurakuntakeskuksessa Puuroporinat maanantaisin klo 9-11. (3.10. alkaen). Kohtaamispaikka Helmi maanantaisin klo 13-16. Gammelbackassa Kohtaamispaikka kaikenikäisille maanantaisin klo 11-12.45. Hartaus, aluetyöntekijä tavattavissa. Lasten lounaspyhäkoulu klo 12. Lounas 7 e (työttömät 2 e) ja lapset 1.5 e. Puuroporinat Hyvinvointikeskuksessa (Tornipolku 10) torstaisin klo 12 – 14.
9
Kerhoja ja piirejä aikuisille
seurakuntakodilla Lähetyksen työpaja maanantaisin klo 10. Ikäihmisten virikepiiri maanantaisin klo 12. Kylväjän lähetyspiiri maanantaisin klo 18. (5.9., 3.10., 7.11., 5.12.) Raamattupiiri tiistaisin klo 18. (20.9., 18.10., 29.11., 20.12.) Laulupiiri eläkeläisille torstaisin klo 13. Sanansaattajien lähetyspiiri torstaisin klo 17.30. (15.9.,13.10.,17.11.) Sley:n lähetyspiiri torstaisin klo 14. (8.9., 6.10., 10.11., 8.12.) Kevätkummun seurakuntakeskuksessa Naisten raamattupiiri sunnuntaisin klo 17.30 (kerran kuukaudessa) Gammelbackan seurakuntakeskuksessa Eläkeläisten kerho maanantaisin klo 13. K90-kerho tiistaisin klo 9.30. (6.9., ti 11.10., 15.11., 13.12.) Omaishoitajien ryhmä maanantaisin klo 13. (26.9., 31.10., 28.11.) Naisten saunaillat maanantaisin klo 18 (15.8., 19.9., 17.10., 14.11. ja 19.12.) Saunomista, keskustelua, pientä iltapalaa. Sakset ja supina –käsityötapaamiset torstaisin (parittomat viikot) klo 17.30. Monisärmäisten naisten keskusteluryhmä tiistaisin klo 18-19.30. (13.9., 11.10., 25.10., 8.11. ja 22.11.) Keskustelua alustuksen pohjalta.
Syksy 2016 Kuva: Esko Jämsä
Kuva: Ulla Juselius
Pyhäinpävänä muistamme menneitä läheisiämme.
Valoa Näsinmäen hautausmaalle
Pyhäinpäivänä 5. marraskuuta Näsinmäen hautausmaa kylpee valossa. Porvoon evankelis-luterilaiset seurakunnat muistavat kaikkia vuoden aikana kuolleita ja osallistuvat valtakunnalliseen tempaukseen sytyttämällä kynttilän sellaisillekin haudoille, joille kukaan muu ei tuo valoa. Näin halutaan muistaa edesmenneitä läheisiä ja muistuttaa pyhäinpäivän merkityksestä kaikkien kuolleiden kristittyjen muistopäivänä. Hautausmaalle voi tuoda mukaan oman hautakynttilän tuntemattoman haudalle vietäväksi, mutta kynttilöitä saa tarvittaessa myös hautausmaan pääportilta kello 17 alkaen niin kauan kuin kynttilöitä riittää. Pyhäinpäivän hartaus Tuomiokirkossa klo 18. Vapaaehtoistyo.fi -sivuston kautta on mahdollisuus pyytää vapaaehtoisia sytyttämään kynttilän oman omaisen haudalle, mikäli itse ei pääse sitä pyhäinpäivänä sytyttämään.
Hiljaisia hetkiä
Hiljaisuuden päivä – Pyhää tanssia ja Avilan Teresan rukousta 15.10. klo 10–15 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Pyhä tanssi on liikettä rukouksessa. Avilan Teresa on rukouksen opettaja. Liikumme hiljaa tanssien Teresan runoja ja rukouksia. Ohjaajina Tiina Sara-aho ja Ulla Lumijärvi. Hinta sis. lounaan ja päiväkahvin 20€. Ilmoittautumiset: ulla.lumijarvi@evl.fi puh. 040 6764117 Hiljaisuuden ääni – rukouslauluja keskiajalta 12.11. klo 9.30-16 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Hiljaisuuden ääni -kurssilla lähtökohtana on yhden äänen tekeminen, kuunteleminen ja kokeminen. Ääni vaikuttaa meidän kehoomme, mieleemme ja henkeemme. Hellä ja hiljainen ääni herkistää ja avaa aisteja. Se houkuttaa hienovireiseen kuunteluun ja lepoon. Hiljainen ääni johdattaa vanhoihin kristillisiin lauluihin, gregoriaanisiin lauluihin ja psalmilauluun. Opettajana kurssilla on musiikin tohtori, Vox Silentiin laulaja Hilkka-Liisa Vuori. Osallistuminen kurssille ei edellytä laulu- tai nuotinlukutaitoa. Halu osallistua yhteiseen ääneen riittää. Hinta sis. lounaan ja päiväkahvin 20€. Ilmoittautumiset: ulla.lumijarvi@evl.fi puh. 040 6764117.
10
Retriitin aika
Kaamosretriitti 25.–27.11. Ahvenlammella Mäntsälässä. Ohjaajina diakoni Merja Falck (puh 040 5875596, merja.falck@evl.fi) ja pastori Riitta Kaajava (puh 0400 955 752, riitta.kaajava@evl.fi.) Ilmoittautumiset ohjaajille. Retriitti alkaa 25.11. klo 18 ja päättyy 27.11. klo 14, hinta porvoolaisille 110€. Jäikö kirkkoherran kesäpakinat kuulematta? Kaikki viisi ”Hiljaa lapset lehterissä” - pakinaa löydät seurakunnan nettisivuilta: www.porvoonseurakunta.fi. Lue myös
kirkkoherran blogikirjoitukset osoitteesta: www.kotimaa24.fi
Piirros: Anssi Rauhala
Seurakunta järjestää Sururyhmän läheisensä menettäneille 14.11.201610.1.2017. Ilmoittautumistiedot Uusimaa-lehdessä ja seurakunnan internetsivuilta: www.porvoonseurakunta.fi.
Tiina Sara-aho ohjaa Hiljaisuuden päivässä.
Lasten menot Kuva: Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio
Kuva: Markku Pihlaja
Pekka Laukkarinen konsertoi 25.9. klo 18.
Tiedot avoimista päiväkerhoista löytyvät netistä. Koululaisten kerhot alkavat syyskuussa.
Suuremman suojassa
Aarrearkku kohtaamispaikan pyhäkoulu lounaan lomassa maanantaisin klo 12, Gammelbackan seurakuntakeskuksessa, Viertotie 1. Pyhäkouluun voi tulla vaikka ei osallistuisikaan lounaalle. Puuhapyhis torstaisin klo 13 - 16 seurakuntakodin Alustassa, Lundinkatu 5. Iltapäivän aikana puuhataan monenmoista, leikitään, askarrellaan ja pidetään pyhäkouluhetki. Lapsille tarjoillaan pieni välipala. Lapsi voi olla mukana myös osan aikaa. (Alkaa syyskuussa.) Kirjepyhäkoulu on suunnattu lapsille, jotka osaavat jo lukea, mutta yhdessä vanhempien kanssa pienemmätkin voivat olla jäseninä. Saat noin kahdeksan kertaa vuodessa postia, joka sisältää mm. raamatunkertomuksen, tehtäviä ja Lasten kirkko -lehden. Kirjepyhäkoulun jäsenellä tulee olla vanhempien lupa jäsenyyteen. Kirjepyhäkoulu on maksuton. Ilmoittaudu mukaan marja-leena.dammert@evl.fi tai p. 040 487 0904. Ilmoittautumisessa tulee mainita vanhemman nimi sekä lapsen nimi, syntymäaika ja osoite.
Luterilaisen kirkon Suuremman suojassa -kampanja on alkanut ja kestää vuoden verran. Kirkko haluaa sen myötä korostaa erityisesti ihmisarvon tärkeyttä yhteiskunnassa.
Kirkkohetkiä perheille
Su 2.10. klo 13 Mikkelinpäivän messu Gammelbackan seurakuntakeskuksessa.
Vauhdikas musiikkituokio lapsille
Pekka Laukkarisen konsertti 25.9. klo 18 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Vapaa pääsy.
Pyhäkoulut
”Soivat iloisesti kirkonkellot, pim-pampom- pyhä on. Soivat iloisesti kirkonkellot, kun pyhäkoulu on!” -Kirkkomuskari Pyhäkoulu on lasten oma kirkkohetki, jossa on kynttilän tuoksua, triangelin helinää, hiljentymistä pyhän äärellä, lauluja, leikkiä ja raamatunkertomuksia. Pyhäkouluun ovat tervetulleita kaikenikäiset lapset, alle 4-vuotiaat mielellään vaikkapa oman vanhemman kanssa. Pyhäkoulut ovat ilmaisia eikä niihin tarvitse ilmoittautua ennakkoon. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo 13 alkavan messun aikana Gammelbackan seurakuntakeskuksessa, Viertotie 1. (Alkaa lokakuussa.)
Toimintaa tytöille ja pojille Kerhot:
Kerhot ovat ohjelmallisia kerhoja ja ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Kerhot alkavat viikolla 36. Kerhojen tiedot, päivät ja kellonajat
selviävät nettisivuilta tai koulun kautta tulleesta reppupostista! Tarkempia tietoja voi kysellä nuorisotyönohjaaja Maria Hurmeelta puh. 0400 628 187.
Syksyn leirit:
Leireillä leikitään, pelaillaan, askarrellaan, saunotaan, tutustutaan leirikeskusta ympäröivään maastoon sekä hiljennytään yhdessä. Syyslomaleiri, 21.–23.10. 1.-7. luokkalaisille. Lähtö seurakuntakodilta (Lundinkatu 5) pe klo 16.30. Paluu sunnuntaina n. klo 14. Leirin hinta 37 e Isojen leiri, 25.–27.11. 4.-7. luokkalaisille. Lähtö seurakuntakodilta (Lundinkatu 5) pe klo 16.30. Paluu su Gammelbackaan messuun (päättyy klo 14). Leirin hinta 37 e Pienten leiri, 2.-4.12. 1.-3. luokkalaisille Lähtö seurakuntakodilta (Lundinkatu 5) pe klo 16.30. Paluu su Gammelbackaan lastenkirkkoon, joka päättyy klo 14. Leirin hinta 37 e Ilmoittautuminen alkaa to 15.9. klo 14. Netissä: https://porvoonseurakunnatwww.service.innofactor.com/ Puhelimella nuorisotoimiston päivystykseen klo 14–15.45 puh. 040 711 2780
11
Syksyn musiikki Kuva: Jaakko Paarvala
kuva: Markku Pihlaja
Nuorten kuoro Sancti Amici.
Suomalainen barokkiorkesteri vierailee Tuomiokirkossa.
Kuorolaulusta virtaa
Klassikot Porvoon tuomiokirkossa
Kuorolaulu on harrastus, jossa nautitaan työn hedelmistä esiintymisten, konserttien, leirien ja matkojen muodossa. Porvoon suomalaisessa seurakunnassa on kuoroja ja musiikkiryhmiä kaikenikäisille ja taitoisille taaperosta ikäihmisiin. Kuoroja lapsille ja nuorille: RIIMU -lapsikuoro kouluikäisille (ei pääsykoetta). Harjoitukset srk-kodilla torstaisin klo 15.45-16.30 (aloitus 1.9. ) SAUNDI yli kymmenvuotiaille nuorille (pieni pääsykoe). Harjoitukset srk-kodilla keskiviikkoisin 15.30-17 (aloitus 14.9. ). SANCTI AMICI nuorten kuoro nuotinlukutaitoisille. Harjoitukset srk-kodilla torstaisin klo 16.30-18.30 (aloitus 1.9.), jolloin kuoroon voi pyrkiä omavalintaisella laululla. FRIDA -lauluyhtye harjoittelee sovittuina aikoina. Kuoroja aikuisille: VARIA VOCE srk-kodilla, 4 krs. torstaisin klo 18.30 (aloitus 15.9.) KAMPPULAKUORO Gammelbackan srk-keskuksessa, Viertotie 1, torstaisin klo 18 (aloitus 14.9.) VOX CONSOLATIONIS srk-kodilla, maanantaisin klo 18 (aloitus 12.9.) LAULUPIIRI srk-kodilla torstaisin klo 13 eläkeläisille (aloitus 15.9. ) Lisätiedot: www.porvoonseurakunta.fi
Liput 27 € /20 € netticket.fi -sivulta tai Kompassista. Ke 14.9. klo 19 Mahler: Das Lied von der Erde E-ensemble, joht. Esa Heikkilä, solistit Tiina Penttinen & Tuomas Katajala. To 27.10. klo 19 Sinfoniakonsertti Sibelius: Sinfonia nro 3, Tsaikovski: Viulukonsertto op. 35. Anna-Liisa Bezrodny, viulu, Lohjan kaupunginorkesteri, Esa Heikkilä johtaa. Su 27.11. klo 18 Adventtikonsertti Händel: Messias-oratorio, Suomalainen barokkiorkesteri ja Fibo Singers. Tuuli Lindeberg & Kajsa Dahlbäck, sopraano, Teppo Lampela & Katariina Heikkilä, altto. Martti Anttila & Juho Punkeri, tenori, Jussi Lehtipuu & Sampo Haapaniemi, basso. To 15.12. klo 19 Bach: Jouluoratorio kantaatit I-III Hedvig Paulig, sopraano, Essi Luttinen, altto, Tom Nyman, tenori ja evankelista, Ilkka Vihavainen, basso, Lohjan kaupunginorkesteri, Dominante-kuoro, Seppo Murto johtaa.
12
Musiikkia Tuomiokirkossa
To 29.9. klo 19 Schubert: Winterreise. Petri Lindroos & Eric-Olof Söderström. Vapaa pääsy. Pe 4.11. klo 19 ”Pyhäinpäivän aattona” -konsertti Varia Voce, joht. Jarkko Yli-Annala. Vapaa pääsy. Su 6.11. klo 19 Amigo Choral dir. Sören Lillkung. Vapaa pääsy. Ma 21.11. klo 18 Kevyt urkukonsertti Mikael Helenelund. Vapaa pääsy.
Uuden virsikirjan virret tutuksi
”Laulamme uusia virsiä” ke 26.10. klo 18 Gammelbackan seurakuntakeskuksessa. Jarkko Yli-Annala ja Kamppulakuoro
OLLAAN YHTEYDESSÄ! #porvoontuomiokirkko