Tätä kaikkea on Anu Keränen Museokierros kesäisessä Suomessa
Sisällysluettelo 3 4 8 10 12 16 18 22 34 36 38 41 42 45 46 49 52 54 56 64
Pääkirjoitus Anu Keränen - Vahva vaikuttaja maakunnan vapaaehtoiskentässä Uuden kynnyksellä Oulun sisaret rajajääkäreiden kummitäteinä Pohjan Jääkärikillan perinteinen lipunnostotilaisuus Maanpuolustustyötä Kuusamossa ORUK Rokuli juhlii Sivu 38 Maanpuolustusjärjestöt Pohjois-Suomen Erämessuilla Valtakunnallinen paraati Kuusamon Reserviupseerikerho Rovaniemellä vieraili Oulussa Valtakunnallinen paraati Rovaniemellä Kimpassa-liikuntakampanja luo hyvinvointia yhdessä Oulun Reserviläiset toimivat Kaatuneiden muistopäivä 19.5. Nuoret Isänmaan palvelukseen Pohjan Pioneerikilta rakensi 25. siltansa Kesäkin on täynnä toimintaa Sivu 22 Aktiivinen alkuvuosi MPK:n Kempeleen paikallisosastolla Rokuli juhlii Museokierroskesäisessä Suomessa Maanpuolustusta tukemassa
Pohjois-Pohjanmaan maanpuolustuslehti Perustettu vuonna 1984
Päätoimittaja: Sampo Puoskari Kustantaja: Pohjan Maanpuolustuksen Tukiyhdistys Taitto: Aleksi Mella Materiaalin toimitus: spuoskari@gmail.com
Postiosoite: Reserviläisjärjestöt Aleksanterinkatu 13 A 12 90100 OULU Pohjanpoika digilehdet www.pohjanpoika.net
Aineistopäivät: 3-2019 - 9. syyskuuta 4-2019 - 11. joulukuuta Kannen kuva: Sampo Puoskari
Pääkirjoitus SAMPO PUOSKARI
PUHEENJOHTAJA POHJOIS-POHJANMAAN RESERVIUPSEERIPIIRI
Sotahistoriaa ympäri Suomen – mutta ei Oulussa Suomen kesälomakausi alkaa perinteisesti juhannukselta. Itse pidin vaimoni kanssa lyhyen lomasen jo kesäkuun toisella viikolla, jolloin kiersimme maata pysähdellen sotahistoriallisesti kiinnostavissa paikoissa. Kohdalle osui niin isoja kuin pieniäkin museoita ja niin kuuluisia kuin tuntemattomampiakin muistomerkkejä. Yhtä kaikki, ne kuitenkin olivat olemassa. Moni kohde saattaa olla kaupungin tai kylän tärkein vierailukohde. Museoiden ylläpitäjinä on niin kaupunkeja, kuntia kuin säätiöitä, perinneyhdistyksiä sekä yksityisiäkin tahoja.
Yhdessäkään museossa tarvinnut olla yksin. Useimmissa kuuli monia eri kieliä, sillä niihin oli tultu muualtakin, kuin vain kotimaasta. Se jo osoitti, että sotahistoriallisilla museoilla on matkailullista merkitystä.
Mutta miten on Oulussa? Montako sotahistoriallista museota tai pysyväisnäyttelyä täällä on? Pohjois-Pohjanmaan museon yhtä huonetta lukuun ottamatta ei yhtään. Niin: ei yhtään! Oulun kaupungin omistuksessa on esimerkiksi valmis kokonaisuus, entinen Oulun Asepuku- ja kunniamerkkigalleria, jonka kokosi aikanaan sotakamreeri Vilho Mäki-Hirvelä. Näyttelykokonaisuus olisi pienen huollon jälkeen valmis esille pantavaksi, jos kaupungin päättäjiltä löytyisi halua ja tahtoa.
Olen yrittänyt markkinoida asiaa, pitänyt osia näyttelystä esillä eri tilaisuuksissa ja kuullut monen päättäjän toteavan, että olisi hienoa, jos näyttely saataisiin esille. Mutta kukaan ei ole tehnyt mitään. Oulun museo- ja tiedekeskuksen tilat ja työvoimaresurssit eivät riitä. Museolle pitäisi saada oma näyttelytila. Luulisi kaupungilla olevan tällaista tarjolla.
Mistä tämä sotahistorian esittelemisen vastainen asenne Oulussa johtuu? Kyseessähän on sotaveteraanien – kunniakansalaistemme – aineellisen perinnön tallentaminen ja esitteleminen. Oma kokemukseni on, että yleisesti ottaen kaupungin kulttuuriväki vierastaa ja suorastaan hylkii tällaista ajatusta. Ei ole ainutlaatuista, että jokin juhlavuoden suunnittelupalaveri alkaa sanoilla: ”Ei sitten ainakaan mitään sotaan liittyvää.” Miksi Oulu, aikoinaan Suomen suurin varuskuntakaupunki, häpeää historiaansa ja ylenkatsoo veteraaniperinnön esilletuontia? Muualla Suomessa asiat on ymmärretty toisin ja aiheen ympärille rakennetut museot keräävät kävijöitä. Ja kävijät tarkoittavat myös euroja. Onnittelut kaikille 4.6. ylennetyille ja palkituille. Ne ovat tulleet teille ansioistanne!
4
POHJANPOIKA 2 /2019
Vahva vaikuttaja maakunnan vapaaehtoiskentässä
SAMPO PUOSKARI
Kuusamon Maanpuolustusnaisten jäsen, Maanpuolustusnaisten liiton Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja, liiton koulutustyöryhmän jäsen ja liittohallituksen jäsen. MPK:n koulutusvaliokunnan jäsen ja Vapaaehtoisen maanpuolustuksen alueellisen neuvottelukunnan jäsen. Tätä kaikkea on Anu Keränen, joka on tullut monelle Pohjois-Pohjanmaan maanpuolus-
tusharrastajalle tutuksi eri yhteyksistä.
tuntemusta.
”Olen kotoisin Suomussalmel”Ammatiltani olen hoitotyön ta, eli umpikainuulainen. Kaiopettaja Kainuun ammattiopis- nuulaisuudessa on kaksi puoltossa, eli opetan lähihoitajia ta. Kainuulaisuus on itsessään liki kymmenen vuoden koke- diagnoosi, mutta sieltä tulee muksella. Siirryn syksyllä Kuu- se tietty jääräpäisyys ja sitkeys samosta Kajaanin yksikköön.” sekä toisena seikkana inhoreaOpettajan työssä Anu pyörittää lismi. Siinä on paljon hyvää, sillä päivittäin 10-30 hengen opiske- sieltä olen oppinut yhdessä telijaryhmää, mikä vaatii tietysti kemisen ja ei-niin-urbaanin eläjohtajuutta mutta myös ihmis- män”,Anu naurahtaa.
Metsän kutsu Vaikka Anu asuu nyt Oulussa, on luonto hänelle edelleen tärkeää. Kainuulaiset lapset – tai ainakin Anu – on pienestä pitäen viety metsään esimerkiksi marjaretkille ja muutenkin kasvatettu niin, että selviytyy: ”Metsä on meikäläisen kirkko. Siellä pää tuulettuu ja ajatukset kirkastuvat.”
Kurssilta mukaan toimintaan Anu hakeutui Maanpuolustusnaisten toimintaan vuonna 2012, kun hän sai ilmoituksen Kajaanissa järjestettävästä Linna-harjoituksesta. Yhtenä
Kasvuympäristönä pieni kyläyhteisö oli turvallinen ja harrastukset liikkuivat pesäpallon ja nuorisoseuratoiminnan välillä. ”Nuorisoseurassa tehtiin paljon retkiä. Jopa tanhuakin harjoiteltiin, mikä on salainen pahe menneisyydessäni”,Anu kuittaa.
ANU PÄÄSI KÄYTTÄMÄÄN HÄMEEN ILVES -HARJOITUKSESSA 2013 AMMATILLISTA OSAAMISTAAN ENSIHOITOPAIKALLA.
AARNE ASTRÉN
HÄMEEN ILVES TARJOSI YLLÄTYKSEN, KUN ANU KÄSKETTIIN JOUKKUEEN VARAJOHTAJAKSI, VAIKKA HÄNELLÄ EI OLLUT ARMEIJATAUSTAA. KIITOKSIN SEKIN PESTI TULI HOIDETTUA. SOMA 2015 ANU KERÄNEN
kurssina oli Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus. Se alkoi kiehtoa Anua heti todella paljon.
”Menin kurssille ja siellä oli yksi nainen Pieksämäen seudulta, jolla oli hieno hihamerkki, mis-
6
POHJANPOIKA 2 /2019
sä oli pellavan kukka. Aloin kysellä häneltä, mikä se on ja hän kertoi kaiken mahdollisen Maanpuolustusnaisten toiminnasta. Samoin tein otin Kuusamossa yhteyttä heihin ja liityin mukaan”, Anu kertaa päätymistään harrastuksen pariin.
”En tietenkään lähtenyt mukaan pelkän hihamerkin takia, vaan harrastuksessa minua kiinnostavat arvomaailma ja henki. Olen ollut aina kiinnostunut historiasta – etenkin paikallishistoriasta – ja sitähän Suomussalmella riittää aina esihistoriasta melkein näihin päiviin asti. Se vain loksautti kaiken paikalleen.”
MPK:n kursseja ympäri Suomen Anun tarkoitus oli mennä sairaanhoitajakoulun jälkeen armeijaan, mutta henkilökohtainen joukkotuotantovaihe, kuten maanpuolustuspiireissä äitiyslomaa hienosti kutsutaan, meni tämän aikeen edelle. Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK tarjosi kuitenkin tekemistä.
”Tässä vapaahehtoistoiminnassa tuli kahden ensimmäisen vuoden aikana liki 40 omakustanteista harjoitusvuorokautta ja seikkailin ympäri
Suomea. Kerran kun halusin Hämeen Ilves -harjoitukseen, niin lensin Kuusamosta Helsinkiin ja sitten sieltä linja-autolla Hämeenlinnaan, eli tahto oli kova”,Anu kertoo. Nopea nousu nykyisille pesteille ei ole tullut suunnitelmallisesti, vaan tilanteet ovat vieneet tähän. Vahvuuksikseen Anu luettelee hyvän suunnittelutaidon, tuloksellisuuden ja päämäärätietoisuuden: ”Yksi vanha tuttava sanoi aikoinaan, että jos Anu aikoo tehdä jotain, se tekee.”
Vastuuta osaajalle Maanpuolustusharrastusuransa kohokohtina Anu mainitsee Hoikka 16 -harjoituksen varajohtajuuden ja Soma 15 -harjoituksen johtajuuden. Myös sellaisten ihmisten kohtaamiset, jotka ovat jättäneet pysyvän vaikutuksen, Anu arvostaa korkealle. Hämeen Ilves -harjoituksessa Anu pääsi komppanian tasolla ensihoitopaikalla yhdistämään omaa ammatillista osaamistaan hoitajana, ja lisäksi ilman armeijataustaa hänet käskettiin harjoituksen lopulla joukkueen varajohtajaksi, josta hän sai kiitettävän palautteen. Kaikkea alleviivaa kuitenkin
ANU KERÄNEN
Anun silmissä yhdessä tekeminen: ”On hienoa, että sellaiset ihmiset pääsevät lyömään päänsä yhteen tehtävissä, jossa he ovat parhaimmillaan. Jokaisen kompetenssit tulevat silloin parhaaseen mahdolliseen käyttöön.”
Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä neljä Maanpuolustusnaisten yhdistystä, joista kolme toimii aktiivisesti. Pudasjärven yhdistys elää hiljaiseloa, Kuusamo on profiloitunut koulutusorientoituneeksi yhdistykseksi ja Oulu ja Lakeus toimivat Oulun alueella retkien ja muiden toimintojen kautta. Jäseniä on piirissä noin 140 ja liitossa yhteensä 2700. Piirejä on Suomessa 17.
Verenperintönä isänmaallisuus
MPK TARJOSI ANULLE KIINNOSTAVIA HARJOITUKSIA, KUN ARMEIJA JÄI VÄLIIN.
Kun Anulta tiedustelee mahdollisia vaikutteita isänmaallisuuteen omasta sukutaustastaan, niitä tietysti löytyy: ”Minun oma mummu on tammenlehväveteraani. Hän oli kuljettamassa lehmiä Raatteesta Utajärvelle. Äidin eno on ollut sodassa ja äidin isä Kannaksella. Isän isä on osallistunut Suomussalmen taisteluun. Äiti on kotoisin Raatteesta, ja lapsuuden kesiin kuului Purasjoella juoksenteleminen ja
Raatteen tien polkeminen pyörällä.”
Anu oli opiskeluaikana töissä Raatteen vartiomuseolla kolme kesää, jolloin siellä kävi paljon veteraaneja omaisineen. Silloin Anu kuuli monenlaista tarinaa sodasta, ja hän myös kirjoitti kuulemiaan tarinoita ylös.
Sota oli läsnä Kotona kerrattiin varsinkin äidin puolen suvun vaiheita, miten he olivat lähteneet Raatteen Parvavaaralta evakkoon, kun viestintuoja tuli kertomaan, että rajalla ammutaan.
”Sotahistoria oli meille aika arkea. Kotitalon viereisellä tyhjällä tontillakin oli korsunpohja ja lähellä pommikuoppa. Isän puolen mummulan kirjahyllyssä ei ollut montaa kirjaa, mutta Niilo Lauttamuksen kirjoittama Raatteentien paholaiset herätti lapsessa ihmetyksen, että miksi hyllyssä on moinen kirja? Jotakin täällä on tapahtunut?” Kun haastattelu on ohi ja pakolliset kuvauksetkin ovat jo lopussa, Anu heittää kuin ohimennen: ”Isänihän oli muuten rajamies.” Niinpä niin.
8
POHJANPOIKA 2 /2019
J A N N E KO S O N E N
TOIMINNANJOHTAJA SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO RY
RUL
Uuden kynnyksellä Vuosi 2019 on jälleen isojen muutosten vuosi. Edellinen eduskunta hyväksyi lähes viimeisinä päätöksinään omalta osaltaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta kaksi keskeistä lakia eli vapaehtoisen maanpuolustuksen lain ja ampuma-aselain. Molempiin lakeihin liittyvät asetukset ja muu alempi ohjeistus ovat vielä työn alla, mutta ensiksi mainittu laki tullee voimaan 1.1.2020 ja ampuma-aselaki jo kesällä 2019. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen lain merkittävin muutos aikaisempaan verrattuna on se, että puolustusvoimien MPK:lta tilaama sotilaallinen koulutus siirtyy puolustusvoimien hoidettavaksi. Reserviläisten kannalta MPK:n keskeiseksi tehtäväksi jää sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus (SOTVA). Toki reserviläisille
mielekkäitä tehtäviä löytyy myös varautumis- ja turvallisuuskoulutuksesta. RUL on lakiprosessien aikana esittänyt useampaan kertaan huolensa erityisesti reservin ampumatoiminnan jatkumisesta, sijoittamattoman reservin kouluttautumismahdollisuuksista sekä koulutuksen alueellisesta kattavuudesta. On mahdollista, että ainakaan kaikkia SRA-ammuntoja ei jatkossa voida toteuttaa MPK:n SOTVA-kursseina. Jos näin käy, niin toiminnallisten ammuntojen täysimääräinen jatkuminen on varmistettava reserviläisyhdistysten omana toimintana.
Kentän ääntä kuunnellaan Vaikuttaminen edellä mainittuihin lakeihin on ollut liiton yksi tärkeimmistä ja työläimmistä edunvalvontatehtävistä. RUL sai
lakien valmistelun aikana kiitettävästi kommentteja yksittäisiltä jäseniltä sekä yhdistyksiltä ja piireiltä. Saatu palaute huomioitiin liiton antamissa lausunnoissa. On tärkeää ja toivottavaa, että tiivis kommentointi jatkuu edelleen, kun lait tulevat voimaan. Näin voimme yhdessä varmistaa osaltamme lakien toimivuuden. Maan uuden hallituksen julkaisema hallitusohjelma on kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen kannalta yllättävänkin mieluisaa luettavaa. Ohjelmassa mainitaan mm., että Suomen sotilaallista puolustuskykyä kehitetään tasapainoisesti kaikissa puolustushaaroissa. Kertausharjoitusten määrää nostetaan asteittain vaalikauden aikana ja tavoitteena on noin 20 prosentin lisäys nykyisestä tasosta. Kun puolustusvoimien henkilöstöä li-
sätään hallituskaudella vain noin 100 tehtävällä, niin kertausharjoitusten määrän kasvattaminen lienee mahdollista vain, jos samalla merkittävästi vahvistetaan reservin päällystön roolia harjoitusten suunnittelussa ja toteuttamisessa.
Järjestöjen rooli merkityksellinen Hallitusohjelmassa myös tunnustetaan vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen tärkeä rooli yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa. Järjestöjen aktiivinen toiminta reservilaisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on
merkityksellistä. Ohjelmassa luvataankin varmistaa maanpuolustusjärjestöjen riittävät resurssit ja ampumaharjoittelun edellytykset koko Suomessa. Meidän vapaaehtoisten maanpuolustajien tärkeänä tehtävänä onkin varmistaa reservin osaamista ja toimintakykyä kehittävän monipuolisen toiminnan jatkuminen joka puolilla maata.
Vapaaehtoinen maanpuolustus on siis monella tapaa uuden ajan kynnyksellä. Liitossakin on uusia tuulia luvassa. Kesän aikana yhdistyksillä ja piireillä on mahdollisuus kommentoida RUL:n kolmivuotissuunnitelmaa vuosille 2020–2022. Liiton puheenjohtaja Mikko Hal-
RESERVILÄISET VOIVAT YLLÄPITÄÄ OSAAMISTAAN KERTAUSHARJOITUSTEN LISÄKSI MM. MPK:N KURSSEILLA, YHDISTYSTEN JÄRJESTÄMISSÄ TOIMINTAPÄIVISSÄ JA AMPUMAVUOROILLA SEKÄ JOTOKSILLA.
kilahti on ilmoittanut, että hän ei ole enää käytettävissä tehtävään nykyisen kautensa päättyessä vuoden lopussa. Syyskuun puoleenväliin saakka puheenjohtajan todella vastuullisesta tehtävästä kiinnostuneiden henkilöiden on mahdollista ilmoittautua ehdokkaaksi. Kolmivuotissuunnitelma hyväksytään ja uusi puheenjohtaja valitaan 16.11. Turussa pidettävässä liittokokouksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni pohjoispohjalainenkin yhdistys lähettää Turkuun edustajansa vaikuttamaan liiton tärkeisiin valintoihin. Aurajoen varrella tavataan!
10
POHJANPOIKA 2 /2019
MARIA VESTERINEN
O U L U N S O T I L A S KO T I Y H D I S T Y K S E N P U H E E N J O H TA J A
O U L U N S O T I L A S KO T I Y H D I S T Y S
Oulun sisaret
rajajääkäreiden kummitäteinä Kun Oulusta lakkautettiin varusmieskoulutus vuonna 1998, mietittiin Sotilaskotiyhdistyksessä uusia toimintamuotoja varusmiesten palvelusajan tukemiseksi ja rikastuttamiseksi. Yhdeksi auttamisen muodoksi vakiintui kummitoiminta Kainuun Rajavar-
tioston Rajajääkärikomppanian varusmiesten keskuudessa.
Rajavartiostoja palvelevat rajasotilaskotiyhdistykset ovat useasti erityisen tuen tarpeessa. Rajajääkäreiden palvelusajasta suurin osa kuluu metsäleireillä ja soti-
laskotien salit ammottavat vailla asiakkaita. Metsässä vietettyjen vuorokausien aikana varusmiehet harjoittelevat sissitoimintaa tiettömien taipaleiden takana, joten perinteisellä mallilla toteutettua myyntiautokeikkaakaan eivät rajasisaret pääse tekemään.
SISARET IVALOSSA RAJAJÄÄKÄREIDEN KOTIUTTAMISJUHLASSA JOULUKUUSSA 2018.
SISARET TEKEVÄT RUOKAA TRANGIALLA SISSILEIRILLÄ JUMALISKYLÄN KORVESSA.
Yhteistyötä Kainuuseen Sen sijaan Kainuun Rajavartiosto koulutti rajasisaria sissijoukkojen mukana liikkuvan sotilaskotikanttiinin pitämiseen. Näille leireille saivat Oulun sisaretkin mahdollisuuden osallistua. Majoittuminen tapahtui viikon ajan sissiteltassa ja toisessa teltassa harjoiteltiin munkkien leipomista ja kanttiinin pitämistä kenttäolosuhteissa. Myös ruoat valmistettiin itse maastossa mukana olleista sissimuonatarpeista. Muita, puolivuosittain toistuvia yhteistyön tapoja olivat osallistuminen varusmiesten pikkujouluihin ja tulo- sekä lähtöjuhliin tervehdyspuheenvuoroin ja pienin ohjelmatervehdyksin. Juhliin vietiin Oulussa leivotut
pullat, ja palvelukseen astuneille varusmiehille Oulun Sotilaskotiyhdistys lahjoitti Sotilaan virsikirjat.
Nyt suuntana Ivalo Kun varusmieskoulutus Kainuun rajavartiostossa lopetettiin vuonna 2007, vaihtui kummitoimintamme kohteeksi Lapin Rajavartioston Rajajääkärikomppanian varusmiehet Ivalossa. Vuosien varrella rajasissejä on tuettu lahjoittamalla heille muun muassa
kuntosalilaitteita, uimalippuja, kahvilippuja, eri lehtien vuosikertoja – ja ne Sotilaan virsikirjat. Oulun Sotilaskotiyhdistys osallistui myös saamenkielisen Sotilaan virsikirjan julkaisuun ja painattamiseen.
Vuonna 2018 oululaiset sisaret neuloivat jokaiselle Lapin Rajavartiostosta kotiutuvalle varusmiehelle omat villasukat. Sukkia valmistui yhteensä yli 200 paria. Niiden neulomisesta kertyi yhteensä lähes 4500 työtuntia.
12
POHJANPOIKA 2 /2019
KARI AHOKAS
P O H J A N J Ä Ä K Ä R I K I L L A N P U H E E N J O H TA J A
KARI BROSTRÖM
SIHTEERI
Pohjan Jääkärikillan perinteinen lipunnostotilaisuus
Vuodesta 1995 alkaen Pohjan Prikaatin kilta ja nykyisin Pohjan Jääkärikilta on järjestänyt veteraanien perinteitä kunnioittaen juhlallisen lipunnostotilaisuuden kansallisena veteraanipäivänä. Lipunnosto on tapahtunut kolmen valtakunnan rajapyykillä Kilpisjärvellä samassa paikassa, missä se toteutettiin 27.4.1945 Lapin sodan päättymisen kunniaksi. JR1:n miehet, killan perinnejoukkojen taistelijat, suorittivat Lapin sodan viimeiset taistelutehtävät Kilpisjärven maastossa ja työnsivät samalla viimeisetkin saksalaissotilaat Suomen alueelta pois.
Tänä vuonna Operaatio Pohjanloimun pitopaikaksi jouduttiin keliolosuhteista johtuen valitsemaan Kilpisjärven tien varressa oleva kohta, johon Pohjan Prikaatin kilta oli vuonna 1974 asettanut muistolaatan ” Tällä paikalla suoritettiin Lapin sodan viimeiset taistelut” . SOTIEMME VETERAANI VEIKKO KORKKA KERTOI VARUSMIEHILLE KILPISJÄRVEN TAISTELUISTA. KUVASSA KESKELLÄ EDESSÄ VEIKKO KORKKA, VASEMMALLA LAPIN RAJAVARTIOSTON KOMENTAJA EVERSTI JARKKO ALÉN JA OIKEALLA JPR:N KOMENTAJA EVERSTI JYRKI KAISANLAHTI.
Veteraani mukana Tänä vuonna matkalle lähti 18 kiltaveljeä ja -sisarta. Joukossamme oli yksi sotiemme veteraani, 94-vuotias lahtelainen Veikko Korkka. Veikko syntyi Metsäpirtin rajapitäjässä Karjalan kannaksella. Silloisen Neuvostoliiton rajalle oli vain 700 metriä. Kotoa tuli talvisodan alla syksyllä 1939 äkkilähtö, kun rajaseudun kylät haluttiin evakuoida. Veikko oli tuolloin 14-vuotias. Hän oli saanut ensi opit maanpuolustuksesta paikallisessa suojeluskuntapoikajärjestössä. Lapin sodassa hän taisteli aliupseerina. Sotilasarvoltaan Veikko on sotilasmestari evp. Pohjan Pioneerikillasta Tuomo Katisko, Reijo Väisänen ja Kalevi Jurvelin olivat mukana Pohjanloimu-tapahtumassa.
Pohjan Jääkärikilta järjesti 25. kerran Operaatio Pohjanloimun. Matkaan lähdettiin bussilla Hiukkavaarasta torstaiaamuna 25.4. ja paluu lähtöpaikkaan oli sunnuntaina 28.4. Perjantai oli vapaa ulkoilupäivä poikkeuksellisen lämpimässä ja aurinkoisessa tunturi-ilmastossa. Lumitilanne ei sallinut hiihtämistä joka paikassa. Jääkäriprikaatin asettama varusmiesosasto mahdollisti majoittumisemme ja ruokailumme Kilpisjärven koululla.
14
POHJANPOIKA 2 /2019
Tapahtumat pitopaikalla Kansallisena Veteraanipäivänä 27.4. siirryimme tilaisuuden pitopaikalle Kilpisjärventien varteen. Yleisöä oli n. 300 henkilöä. Sää oli vaihtunut edellisen päivän aurinkoisesta viileään pilviseen poutaan. Jääkäriprikaatin 1.JK:n varusmiehet olivat suorittaneet tunturivaelluksen ja olivat paikalla ryhdikkäänä lippujoukkueena.
Joukkueen edessä olivat rivissä Lapin rajavartioston komentaja eversti Jarkko Alén, Jääkäriprikaatin komentaja eversti Jyrki Kaisanlahti ja Lapin lennoston komentaja eversti Antti Koskela. Lippuvartio saapui paikalle johtajanaan kiltaveli, vanhempi lippu-upseeri everstiluutnantti evp Tuomo Katisko, lipunkantaja alikersantti Viitasaari ja nuorempi lippu-upseeri kersantti Juujärvi.
TÄNÄ VUONNA OPERAATIO POHJANLOIMU JÄRJESTETTIIN POIKKEUKSELLISESTI SAANAN JUURELLA. PAIKALLA OLI 40 VARUSMIEHEN VAHVUINEN LIPPUJOUKKUE JÄÄKÄRIPRIKAATISTA. JUHLAPUHETTA PITÄMÄSSÄ EVERSTI JYRKI KAISANLAHTI. LIPPUVARTIOSSA VASEMMALLA KERSANTTI JUUJÄRVI JA EVERSTILUUTNANTTI EVP. KATISKO JA LIPUNKANTAJANA ALIKERSANTTI VIITASAARI.
Hornetin ylilento Tilaisuuden avasi majuri (res) Kari Broström ja esitteli sotaveteraani Veikko Korkan. Lapin lennoston Hornet-hävittäjä suoritti ylilennon matalalla sekunnilleen sovittuna aikana klo 12.00. Jälkipolton jyrinä tehostui yllemme Saanatunturin kalliosta. Tunnelma oli luotu. Väkijoukko oli virittäytynyt laulamaan Lippulaulun.
Eversti Jyrki Kaisanlahti piti juhlapuheen, jonka jälkeen Tunturikuoro esitti aina puhuttelevan Veteraanin iltahuudon yleisön yhtyessä kertosäkeeseen. Muonion kirkkoherra rovasti Matti Hirvilammen pitämän kenttähartauden ja lopuksi lauletun Isänmaan virren jälkeen havahduimme jälleen huomaamaan veteraanien tekemien uhrausten merkityksen meille nykyihmisille. Killan puheenjohtaja
OPERAATIO POHJANLOIMUN OSALLISTUJAT YHTEISKUVASSA KILPISJÄRVEN KOULUN EDESSÄ.
Kari Ahokas luovutti lippuvartion varusmiehille Pohjan Jääkärikillan kiltaristit. Jääkäriprikaatin tarjoama, aina maittava kenttälounas, hernekeitto, nautittiin tällä kertaa Rajavartioston aseman rannassa.
Maanpuolustustyötä Kuusamossa JARMO KÄKELÄ
Kansallinen veteraanipäivä 27.4. Kuusamossa alkoi hartaushetkellä Pyhän Ristin kirkossa. Hartaushetken jälkeen oli havuseppeleen lasku sankaripatsaalle, missä oli kahdeksan lippua lippuvartiossa. Seppeleenlaskuvuorossa olivat veteraanityötoimikunnan edustajana pj. Jarmo Käkelä ja Koillismaan rauhanturvaajien edustajana pj. Viljo Määttä sekä rintamaveteraanien edustajana Aulis Kallunki.
Pääjuhla pidettiin Kuusamotalolla. Siellä jaettiin mm. Suomen Valkoisen Ruusun 1lk mitaleja sotiemme veteraanitunnuksen omaaville henkilöille. Mitalien saajia oli Kuusamossa 89, joista yksi oli mies ja loput naisia. Kuusamotalolle oli päässyt paikan päälle 40 mitalien saajaa, joten tilaisuudesta tuli hyvin mieleen painuva arvokas tilaisuus. Loput 49 ansiomitalia viedään henkilökohtaisesti kaikille ansiomitalin saajille kotiin tai hoitolaitokseen.
Veteraanivastuun ansioristejä Samassa tilaisuudessa jaettiin myös Veteraanivastuun ansioristejä kiitoksena ja tunnuksena merkittävästä ja pitkäaikaisesta toiminnasta Sotiemme Veteraanit -keräyksen hyväksi. Kuusamosta ansioristin kultaisena saivat Jarmo Käkelä ja Viljo Määttä sekä hopeisena Janne Korva, Tenho Palosaari ja Kyösti Tammi, jotka kaikki ovat Kuusamon reserviläiset ry:n jäseniä. Kuusamon Maanpuolustusnaisista hopeisen ansioristin sai Eija Kultanen-Käkelä ja Koillismaan rauhanturvaajista Eero Virkkunen. Jarmo Käkelä kiittää Veteraanivastuu ry:n hallitusta tästä korkea-arvoisesta huomionosoituksesta Kuusamoon. Kiitoksiin osallistuvat kaikki ansioristin saajat Kuusamosta. Käkelä kiittää myös kaikkia veteraanikeräykseen osallistuneita henkilöitä
ja erityiskiitokset kaikille niille, jotka osallistuivat rahallisesti lipaskeräykseen. Erityisen hienoa on, että nuoretkin perheet osallistuvat keräykseen.
Jarmo ja Viljo aloittivat sotiemme veteraanien lipaskeräyksen heti vuonna 2006 ja ovat olleet mukana kaikissa niin vapaehtoisissa kuin valtakunnallisissakin keräyksissä Kuusamossa. Eija on pääsyt Jarmon puolisona osallistumaan keräyksiin ja vaihtanut työvuorojakin päästäkseen osallistumaan keräykseen - siinäpä mallia muillekin maanpuolustushenkisille ihmisille. Samoin on kehuttava niin Jannea, Tenhoa, Kyöstiä ja Eeroa ja kiittää aktiivisuudesta: olette ansioristinne ansainneet. On aika muistaa ja työ jatkuu.
KUUSAMON MAANPUOLUSTUSNAISTEN J KUUSAMON VETERAANITYÖTOIMIKUNNA RI EIJA KULTANEN-KÄKELÄ. KUUSAMON R LÄISET RY JA KUUSAMON VETERAANITYÖ KUNNAN PJ. JARMO KÄKELÄ.
JÄSEN JA AN SIHTEERESERVIÖTOIMI-
18
POHJANPOIKA 2 /2019
H A N N U A U R I N KO
PUHEENJOHTAJA OULUN RESERVIUPSEERIKERHO RY.
Kesäkausi on alkanut ja Rokuli täyttää 70-vuotta! Puolustusvoimien lippujuhlan päivän paraati oli tämä vuonna Rovaniemellä, jossa Pohjois-Pohjanmaan kerhot olivat hyvin edustettuina. Luonnollisesti osa meistä sai myös ansioituneita ylennyksiä, joten siitä vielä onnittelut ylennetyille. Ylennykset ovat tunnustus myös aktiivisesta vapaaehtoisesta maanpuolustustyöstä, joka on noussut erittäin merkittävään asemaan osana sotilaallisten taitojen ylläpitämistä. Toivottavasti uusi hallitus antaa
riittävästi resursseja Puolustusvoimille kestävän maanpuolustuksen kehittämiseen, jossa keskeisenä osana on kertausharjoitusten tai vapaaehtoisten harjoituksien kautta jokaisen sotilaan henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen. Harjoituksiin ja ammuntoihin on osallistunut tämän kevään aikana ennätysmäärä reserviläisiä ja naisia, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta,
mutta toimivat vapaaehtoisina. Oulun Reserviupseerikerho on vastuuvetäjänä toiminta- ja Vänrikkipäivässä, jotka ovat perinteisesti vetäneet osallistujia. Tänä vuonna toimintapäivä vedettiin MPK:n harjoituksena, johon piiripäällikkö Pasi Virta tarjosi meille erittäin hyvät puitteet ammuntoihin. Olen muutaman vuoden ollut toimintapäivässä vetäjänä ja ensimmäistä kertaa tuli palautetta, että patruunoiden määrä on riittävä eikä niitä saa tästä lisätä.
ORUK on tehnyt yhteistyötä Oulun reserviläisten kanssa, jolloin kerhon jäsenet ovat voineet osallistua myös OuRes:n järjestämiin ammuntoihin.
ORUK:n jäsenmäärä on kasvanut kuuden kuukauden puheenjohtajajaksoni aikana tasaisesti viikoittain, ja tällä hetkellä meitä on 716 jäsentä. Nuoret jäsenet ovat meille keskeinen osa tulevaisuutta ja kehittyvää toimintaa. Nuorille jäsenille olemme määrätietoisesti kehittäneet uusia toimintamuotoja, jotka palvelevat heidän tarpeitaan osana kerhon toimintaa. Tulemme pitämään 10.8. yhteistyössä aluetoimiston ja MPK:n kanssa tilaisuuden, jossa kerrotaan vapaaehtoisen
maanpuolustuksen merkityksestä, meidän kerhon toiminnasta ja opetetaan pistooliammuntaa, joka voi monelle olla uutta varusmiespalveluksen jälkeen. Luonnollisesti jotain vanhaakin pitää opettaa eli saunominen ja siihen liittyvät kultit ja riitit. Upseerimaja Rokuli on ollut esillä lehdistössä muutamaan kertaan tämän kevään aikana, johtuen Rokuan kansallispuiston laajennuksesta. Rokulin maja täyttää tänä vuonna ansiokkaasti 70-vuotta, mitä tullaan juhlistamaan elokuussa. Maja on noussut Oulun reserviupseereiden mielessä arvokkaaksi ja nostalgiseksi paikaksi, joka halutaan säilyttää ja sen historiaa halutaan
vaalia. Lisäksi tulee muistaa, että Pohjanpojan päätoimittaja on vihitty säädylliseen avioliittoon kyseisessä paikassa. Erinomaisen hienoa kesää 2019 kaikille ja toivotan kaikki meidän jäsenet tervetulleiksi tuleviin tapahtumiin.
20
POHJANPOIKA 2 /2019
ORUK:n hallitus 2019
PUHEENJOHTAJA
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi
SIHTEERI
VARAPUHEENJOHTAJA
Hannu Aurinko
Jarmo Korhonen
p. 040 0333400
KILPAILU-UPSEERI
TALOUSUPSEERI
Esko Junno
p. 050 4477777 LIPPU-UPSEERI
Markku Hentilä
Riikka Haataja
Jari Maljanen
HARJOITUSUPSEERI
LIIKUNTAUPSEERI
JÄSENUPSEERI
Rauno Malinen
Roope Vuontisjärvi
Ari Vuolteenaho
AMPUMAUPSEERI
NUORISOUPSEERI
Majaupseeri
Timo Niinikoski
Taneli Laukkanen
Kerhon ampumaratavuorot Hiukkavaarassa
Kerho järjestää ohjattuja ampumavuoroja sekä pistooli- että kivääriradoilla. Jäsenillä on mahdollisuus käyttää omia tai kerhon aseita. Ampumavuorot sekä tarkemmat ohjeet ammuntakäytännöistä löydät yhdistyksen verkkosivuilta osoitteesta www.oruk.fi Lisätietoja: timo.niinikoski@oruk.fi
Petteri Närä
Tervetuloa mukaan!
ORUK:n toimikunnat ja jaokset Hallitustyöskentelyn lisäksi on useita toimikuntia ja jaoksia, jotka tekevät töitä jäsenkuntamme hyväksi. Toimikuntiin on mahdollista liittyä myös kesken vuoden, jos sinulla on kiinnostusta seurata kerhomme toimintaa vielä lähempää.
Toimikuntien ja jaosten vetäjät ovat kerhon hallituksen jäseniä, joiden yhteystiedot löydät kotisivuiltamme.
AMPUMA- JA KILPAILUJAOS
MAJATOIMIKUNTA toteuttaa
Timo Niinikoski.
Petteri Närä
vastaa ampumaupseerin kanssa yhteistyössä kerhon ampumatoiminnan toteuttamisesta, asekaluston ylläpidosta ja tekee toiminnan kehittämisestä esityksiä. JAOKSEN VETÄJÄ:
Reserviläisliikunnan yksi keskeinen tehtävä on ylläpitää ja kehittää jäsenistönsä maanpuo-
majaupseerin johdolla Rokuli-majan kuntoon ja huoltoon liittyviä ylläpidollisia toimenpiteitä sekä toteuttaa suunnitellut hankeohjelmat. TOIMIKUNNAN VETÄJÄ:
URHEILUJAOS vastaa jäsenille
PERINNETOIMIKUNTA
Roope Vuontisjärvi
Jarmo Korhonen
tarjottavista reserviläis- ja urheilutapahtumista ja niiden kehittämisestä. JAOKSEN VETÄJÄ:
Kuntokortti Reserviläisurheiluliitto (Resul) on siirtynyt sähköiseen kuntokorttijärjestelmään. Jokainen jäsen voi merkitä kuntosuorituksensa sähköiseen kuntokorttiin osoitteessa www.resul.fi.
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@oruk.fi
lustustaitoja. Maanpuolustustaitoihin kuuluvat fyysinen kunto ja kenttätaidot. Kenttätaitoja ovat suunnistus-, ampuma-, kartanluku-, tulenjohto-, johtamis- ja vaellustaidot. Oruk kannustaa jäseniään säännölliseen liikuntaharrastuksen ylläpitoon palkitsemalla vuosit-
toteuttaa kerhoperinteen ja –aineiston keräämisen ja dokumentoinnin. TOIMIKUNNAN VETÄJÄ:
Kerhon kotisivuilta löydät myös erinäisiä ohjeita kuntoiluun ja kuntoilun aloittamiseen.
tain aktiivisimmat kuntoilijat.
Viisi eniten kuntopisteitä kerännyttä palkitaan vuosittain kevätkokouksen yhteydessä. Lisäksi 5 kertaa yli 150 pistettä keränneet palkitaan mestariluokan mitalilla ja 15 kertaa yli 150 pistettä keränneet suurmestariluokan mitalilla.
22
POHJANPOIKA 2 /2019
PETTERI NÄRÄ
MAJAUPSEERI OULUN RESERVIUPSEERIKERHO RY.
Rokuli juhlii Upseerimaja Rokuli on maakunnallisesti arvokkaana kulttuurikohteena alkuperäisessä käytössään. On ollut jo 70 vuotta. Meillä on nyt aika juhlia kunniakasta sukupolvilta meille uskottua perintöä. Perinnetyö jatkuu Majaperinteen vaaliminen on ollut kerhollemme kunnia-asia jo 70 vuotta. Olemme ylpeitä siitä, että olemme onnistuneet entisöimään sellaisen kiinnostavan kohteen, jonka olemme voineet avata myös muiden kuin oman kerhomme jäsenten virkistyskäyttöön. Haluammekin majan toimivan yhdistävänä linkkinä yhdistysten ja ihmisten välillä sekä linkkinä perinteiseen pohjoispohjanmaalaiseen reserviup-
seeriperinteeseen ja luontoon. Näemme majalla olevan suuren sosiaalisen merkityksen. Oulun Reserviupseerikerhon maja on ehdottomasti toiminta-alueemme harvinaisuus. Vain harvat yhdistykset pystyvät enää investoimaan ja hankkimaan uusia majoja, hinnat ovat karanneet käsistä. Emme pystyisi siihen enää Oulun Reserviupseerikerhossakaan. Siksi on tärkeää pitää kiinni historiallisesti arvokkaasta kohteestamme. On myös hyvin
tärkeää, että voimme ylläpitää ja korjata vanhaa majaamme ja kehittää majatoimintaa edelleen. Nyt maja on entisöity kunnioittamaan veteraaneja ja maanpuolustus-henkeä. Majamme on hieno esimerkki aikaisempien sukupolvien saavutuksesta, jota emme saa hukata.
Kehittämishankkeen viimeinen vuosi Rahoitushankkeemme Ely-keskuksen ja Oulun Seudun Lea-
SARI RINNE
der:n sekä Euroopan Maaseudun Kehittämisen Maatalousrahaston kanssa on mahdollistanut kuluneen neljän vuoden aikana investointeja, joita tuskin olisimme muuten voineet toteuttaa. Näitä ovat liiteri, kompostoiva puucee, saunan kiuas ja pata, maalaustöitä ja niin edelleen. Ne ovat merkittäviä parannuksia kävijöiden viihtyvyyden lisäämiseksi, mutta myös toiminnallisuuden turvaamiseksi. Vaikka Leader-rahoitteinen hanke on nyt syksyllä päätöksessään, kunnostukset ja parannustoi-
met jatkuvat silti. Vanhassa arvokkaassa kohteessa on aina jotain, mitä voi korjata tai ehostaa. Pienilläkin toimenpiteillä on suuri merkitys. Kuluneet neljä vuotta ovat olleet kerhon talkootoiminnan ponnistus ja voimannäyttö. Vaikka yleinen trendi osoittaa kaikki-
naisen talkootoiminnan jääneen muun vapaa-ajan vieton jalkoihin, olemme selviytyneet hienosti. Kiitos kuuluu ehdottomasti aktiiviselle majatoimikunnalle ja muille vapaaehtoisille. Nyt voimme pelkästään nauttia majan antamista hedelmistä - ennen seuraavia pikku askareita.
24
POHJANPOIKA 2 /2019
Syökää gourmeeta Visio on ollut jo pitkään saattaa majalla kävijöiden ruoanlaittomahdollisuudet sille kuuluisalle seuraavalle tasolle. Harvalta majalta löytyy kaksi erikokoista tiilivuorattua rosvopaistimonttua eli maauunia. Pienet tai isot määrät lihaa, kalaa ja muuta kypsennettävää voi asettaa kypsymään valintansa ja tilatarpeen mukaan.
Sillä aikaa, kun illallinen kypsyy maakuopassa, voi lounaan tiristellä meheväksi uudessa pihagrillissä. Entinen tiiligrilli hävisi kamppailun kaivinkoneen kanssa ja uusi tarvittiin ehdottomasti. Koska kierrätys on aikamme teema, kierrätimme vanhan kiukaan
uusiin tarkoituksiin. Talkoovoimin pilkoimme sen näppärästi hieman kummallisen näköiseksi pihagrilliksi. Voikin oikeastaan verrata uuden saunan kiukaan olevan huomattavasti tehokkaampi kuin entinen, mutta entisen kiukaan olevan nyt todella paljon tehokkaampi grillinä kuin tiilisen vanhan. Ruonlaiton riemuille ei ole rajoja.
Majatanssit Kovin mielellämme kuuntelemme vanhoja sota-ajan iskusävelmiä majalla ollessamme. Katselemme samalla kaihoisasti silmät puoliummessa järvelle, tunnemme suomalaisuuden ytimen. Jotta kesä, tango ja lavatanssit
saatiin myös Rokuliin, teimme kävijöille kunnon terassin. Katoimme majan edustan hiekkaisen ja epätasaisen maan terassilaudoituksella. Siinä on nyt hyvä pyörähdellä kesäyön hämyssä vaikka poskivalssia.
Maja tarjosi alkuaikoinaan sopivan tukikohdan erilaisille kilpailuille, jäsenten hiihtolomille ja eräretkille. Edelleenkin maja tarjoaa hyvän tukikohdan erilaiseen toimintaan. Toiminta on muuttunut vuosien saatossa nykyaikaisemmaksi, mutta samaa majan henkeä on edelleenkin ilmassa läpi 70-vuotisen historian. Nyt meillä on mahdollisuus ja syytä juhlia arvokasta Rokuliamme.
PETTERI NÄRÄ
SARI RINNE
26
POHJANPOIKA 2 /2019
SAMPO PUOSKARI J E N N I P E L KO N E N
P O H J O I S - P O H J A N M A A N J A K A I N U U N A L U E E N V I E S T I N TÄ VA S TA A VA , T O I M I S T O S I H T E E R I
Ylennettävien kahvitilaisuus
Hiukkavaarassa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston ylennystilaisuus pidettiin Hiukkavaarassa Pohjansalissa 4.6. Aluetoimiston päällikkö Mika Seppä muistutti puheessaan myös maanpuolustusjärjestöjen työn tärkeydestä. Ylennettävien puheen piti tuore yliluutnantti (res) Tomi Lantto. Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit: Majuriksi: Anttila Vesa Juhani Pudasjärvi Kapteeniksi: Anttila Esa Juhani Kempele, Guttorm Tomi Kristian Oulu,
Leinonen Timo Pentti Olavi Oulu, Linna Tommi Hannu Taneli Oulu, Marttila Arto Juhani Oulu, Moisanen Mika Fredrik Oulainen, Mylly Sami Juha Oulu,
Hassi Jaakko Ilkka Oulu,
Ojala Olli Antero Oulu,
Havela Tuomas Petteri Oulu,
Paananen Petri Olavi Oulu,
Hintsala Kari Pekka Salomo Liminka,
Väliaho Petri Henrik Oulu,
Kangas Oskari Antero Oulu,
Välipirtti Pekka Kalervo Kempele.
Kitkala Aleksi Ville Matias Oulu,
Jurvelin Kari Juhani Oulu,
Yliluutnantiksi (Merivoimat):
Kaakinen Jaakko Olavi Ii,
Lantto Tomi Antero Oulu
Lumme Eero Sakari Lumijoki, Ruoho Jani Kristian Oulu Yliluutnantiksi:
Lääkintäyliluutnantiksi: Nikki Marko Juhani Oulu
Koskenkorva Olli Aukusti Oulu, Liste Petri Antero Oulu, Lämsä Vesa Mikko Tapio Oulainen, Pasma Juho Oskari Oulu, Peräntie Jani Tapio Oulu, Pirkola Jonne Petteri Oulu, Pohjola Jari-Markus Oulu,
Helakari Aleksi Petteri Oulu,
Luutnantiksi:
Kortelainen Sami Antero Oulu,
Aartkoski Mikko Petteri Oulu,
Riihiaho Jaakko Pentti Kalervo Kempele,
Koskimäki Janne Juhani Oulu,
Alaruikka Kyösti Juhani Oulu,
Savela Hannu Tapio Kempele,
Kylmänen Ville Petteri Oulu,
Halminen Anna Kristiina Oulu,
Wilén Perttu Ville Kustaa Oulu.
Rahkola Mikko Oskari Oulu,
28
POHJANPOIKA 2 /2019
Aliupseeri- ja miehistöylennykset Pohjois-Pohjanmaalla:
Kersantiksi:
Jormakka Juha-Pekka Oulu,
Huotari Elisa Marianne Oulu,
Juntikka Jani Olavi Oulu,
Huuhka Mikko Olavi Oulu,
Jurvakainen Teemu Mikael Muhos,
Ikäheimo Jussi Tapio Oulu,
Juutinen Seppo Juhani Oulu,
Isola Sauli Ilari Oulu,
Kallasaari Pekka Johannes Oulu,
Jaara Antti Juhani Oulu,
Koskela Arto Juhani Oulu,
Jämsén Jarmo Johannes Oulu,
Koskinen Ville Samuli Oulu
Keränen Eelis Viljami Oulu,
Kropsu Juho Pekka Oulu,
Keskitalo Niko Lauri Juhani Oulu,
Kukkonen Joonas Heikki Valtteri Oulu,
Latvala Matti Veli-Jaakko Oulu,
Lamminaho Tomi Antero Oulu,
Laukkanen Juha Markku Kempele,
Laukkanen Olli-Pekka Tapani Oulu,
Ahola Matti Juhani Oulu,
Mourujärvi Juho Tuomas Oulu,
Lehtola Tero Tapani Ylivieska,
Ervelius Pentti Kalevi Oulu,
Ojalehto Tuomas Pauli Arvid Oulu,
Holappa Jari Juhani Oulu,
Pöyskö Pasi Matias Raahe,
Huhtaniska Ari-Pekka Kaleva Siikalatva,
Sikala Vesa Pekka Ii,
Hyvärinen Kimmo Antero Oulu,
Tyni Juho Tuomas Oulu,
Kantanen Teemu Paavo Kalervo Oulu,
Vahe Mikko Johannes Kempele,
Kyllönen Toni Olavi Oulu,
Ylisiurua Kalle Taneli.
Sotilasmestariksi: Salmela Esa Heikki Siikalatva. Ylivääpeliksi: Vähäkuopus Mikko Antero Oulu. Vääpeliksi:
Määttä Jari Juhani Kempele, Pirkola Janne Erkki Tyrnävä,
Alikersantiksi:
Rytioja Jukka Antero Kuusamo,
Autere Antti Tapani Oulu,
Seppänen Jani-Pekka Kempele,
Helminen Sanna Selina Oulu,
Seppänen Pekka Juhani Taivalkoski,
Isola Aleksi Viljami Oulu,
Tervo Jaakko Veli Kalervo Oulu.
Jokelainen Jussi Toivo Hermanni Oulu,
Ylikersantiksi:
Jämsä Sami Henri Samuli Oulu, Kärki Toni Mikael Oulainen,
Aikio Rami Petteri Oulu,
Matkala Jarkko Matias Raahe,
Autio Markku Jaakko Kristian Oulu,
Stolp Topi Valtteri Oulu,
Hautaniemi Aki Niko Johannes Oulu,
Suorsa Joni Kristian Kempele.
Häkkilä Antti Juhani Oulu, Jurvelin Oula Veikko Oulu,
Korpraaliksi:
Mikkonen Sauli Johannes Oulu,
Arola Jari Kristian Oulu,
Mällinen Jussi Tapani Kempele,
Aunio Markku Sakari Oulu,
Mäntysaari Antti Juhani Haapavesi,
Fält Silvo Jari Pekka Raahe,
Niemelä Juhamatti Iisakki Oulu,
Haverinen Toni Eemeli Oulu,
Niemelä Mikko Tapani Ylivieska,
Hentilä Ossi Johannes Kempele,
Rautasiipi Juuli Johanna Oulu,
Härmä Tapio Petteri Kuusamo,
Siira Kimmo Timo Johannes Oulu,
Impola Heikki Joel Raahe,
Tervoja Heikki Juhani Siikalatva,
Jaara Tuomas Samuel Ii,
Valli Petri Ylivieska.
Jakkula Teemu Valtteri Raahe,
Leinonen Heikki Tapani Raahe,
Sarajärvi Janne Ilmari Ii,
Ylirajajääkäriksi:
Littow Pekka Samuli Oulu,
Sarkkila Kari Sakari Oulu,
Hokkanen Niko Jaakko Mikael Oulu,
Malila Jarkko Atte Juhani Kempele,
Seppälä Pasi Tapani Ylivieska,
Illikainen Eetu Oskari Oulu,
Mansikka Mikko Petteri Kempele,
Sipola Janne Lauri Oulu,
Korhonen Jussi Tapio Oulu,
Myöhänen Kari Pekka Raahe,
Suomela Joni Petteri Kempele,
Rasinkangas Jarno Pasi Juhani Oulu,
Mäki-Asiala Juha Samuli Oulu,
Tolonen Henri Miika Kristian Tyrnävä,
Vilkuna Miika Matias Ylivieska.
Mäkinen Kari Markus Oulu,
Tuukkanen Jarmo Tapani Kuusamo,
Niskakangas Ossi-Markus Oulu,
Uusitalo Timo Antero Raahe,
Orava Jarkko Antti Raahe,
Vanhamäki Joni Jaakko Oulu,
Repotaival Jaakko Pekka Oulu,
Vähäaho Hannu Tapio Oulu,
Salopuro Joni Henrik Tapio Oulu,
Väänänen Vesa Pekka Tyrnävä
30
POHJANPOIKA 2 /2019
Pohjois-Suomen Maanpuolustussoittokunta
perustettiin UPO-orkesterin suojiin ALPO MERILÄ
Helsingin Ritarihuoneen vaakunat ja arvokas MPK-juhlan yleisö saivat todistaa viime joulukuussa, kun virallinen sopimus Pohjois-Suomen maanpuolustussoittokunnan perustamisesta allekirjoitettiin. Virallinen esiintymispuku ei vielä ollut käytössä, kun Pohjois-Suomen MPK-soittokunta kutsuttiin jo ensiesiintymiseen Alueellisen maanpuolustuskurssin avajaisjuhlaan Rokuan Hoville tammi-
kuun 28. päivä 2019. Kyseessä oli maailman ensi-ilta, sillä UPO-orkesterin yhteyteen ja Utajärven musiikkiyhdistyksen suojiin Pohjois-Suomeen MPK-soittokunta perustettiin vasta lokakuun 17. päivä 2018.
Maanpuolustushenkistä soittoa Komeat esiintymispuvut noin 40 soittajalle ovat kesäkuussa jo
saapuneet. Ne nähdään soittajien yllä syksyn esiintymisissä. Vaatturi mittasi jokaisen soittajan strategiset mitat 20. helmikuuta ja parissa kuukaudessa Utajärven puhallinorkesterista oli tullut Uusi puhallinorkesteri ja Suomen kuudes virallinen Maanpuolustussoittokunta.
”Sopimuksia soittajien kanssa on tehty nyt 37 ja ollaan vielä ihan alku metreillä orkesterin perus-
tamisen suhteen”, kertoo kapellimestari Petri Aho, joka itse on ”täysin palvellut”sotilasmuusikko. Soittotaitoa ei toki tarvitse aloittaa hankkimaan alusta, sillä Oulusta, Utajärveltä, Muhokselta ja lähialueilta löytyy kovan luokan puhallinmuusikkoja niin harrastajien kuin entisten ammattilaisten riveistä.
”Nuotistoa kasataan ja harjoitellaan soittajien rekrytoinnin lomassa. Lisäksi on aloitettu tiedottamista ja keikkojen markkinointia. Esilletuloa valmistellaan HISTORIALLINEN ENSIESIINTYMINEN IKUISTETTIIN ALUEELLISEN MAANPUOLUSTUSKURSSIN AVAJAISJUHLASSA ROKUALLA 28.1.2019. KURSSILAISILTA KERÄTTY PALAUTE OLI YLISTÄVÄÄ, SOINTI, YLEISILME JA OHJELMISTO OVAT KOHDALLAAN. MPK SOITTOKUNTA HARJOITTELEE KESKIVIIKKOISIN MUHOKSEN KOIVU JA TÄHTI -MUSIIKKISALISSA. KAPELLIMESTARI PETRI AHO ON HENGENNOSTATTAJA, AMMATTIMIES JA IDEALINKO, JOSTA SOITTAJAT JA YLEISÖ PITÄVÄT.
syksymmällä kun esiintymisasut on saatu jaettua kaikille”,Aho jatkaa.
Soittokunnat täydentävät ja paikkaavat Maanpuolustussoittokuntia on syntynyt eri puolille maata useita. Uutta orkesteritoimintaa on pilotoitu Helsingissä ja Savo-Karjalassa ja nyt sopimus tehtiin ainoana Pohjois-Suomessa UPO:n kanssa. Soittokunnille on tarvetta, kun Puolustusvoimien virkasoittokuntia lakkautettiin muutama vuosi sitten, ja musiikkitarjonta kapeni varsinkin maakunnissa.
”Tavoitteena on tarjota harrastelijavoimin maanpuolustushenkisesti niin hyvää ja laadukasta puhallinmusiikkia kuin mahdollista Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Keikan voi tilata kaikki, ketkä MPK-soittokuntaa tarvitsevat”, Aho kertoo. Ensimmäisestä esiintymisestä Pohjois-Suomen MPK-soittokunta selviytyi kerätyn palautteen mukaan kiitettävin arvosanoin. ”Orkesteri esitti huikeaa venymiskykyä sitoutumista ja osaamista, vaikka arvokas soitto oli vain muutama viikko sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, kapellimestari Petri Aho kiittää.
v
Selviytym
Kurssilla opitaan, m tulentekoa ilman tu suunnistus. Mahdo Koulutuksen jälkee mukaan otettavat v
Kurssin johtaja: Ilm
Arjen turv
Kurssin käytyään o antaa hätäensiapua etukäteen matkaan verkkoon kytkettyj
Kurssin johtaja: An
Henkinen
FANNI 2019 PikkuNASTA -harjoitus
Kurssilla saa teoria Aiheita käydään lä vapaaehtoisena aut
Kurssin johtaja: Ka
Ensihuollo
Kurssilla saadaan t yhteistyöhön eri vi erilaisissa onnettom
Kurssin johtaja: M
Ajankohta: 4. - 6.10.2019 Harjoitus alkaa pe klo 17 ja päättyy su klo 15. Paikka: Hiukkavaara, Oulu
Harj
Selviytyminen maastossa: Kurssilla opitaan, miten luonnon raaka-aineita ja vettä voidaan hyödyntää turvallisesti osana luonnossa selviytymistä. Harjoittelemme tulentekoa ilman tulitikkuja tai muita sytyttimiä. Lisäksi tehdään tilapäismajoitus ja kerrataan keskeisiä retkeilijän taitoja mm. suunnistus. Mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan vesistön ylitystä. Koulutuksen jälkeen kurssilainen osaa keskeiset taidot selviytyäkseen maastossa muutaman vuorokauden ja tietää tärkeimmät mukaan otettavat varusteet. Kurssin johtaja: Ilmoitetaan myöhemmin
Arjen turvallisuus: Kurssin käytyään osallistuja tietää miten selviytyä yleisimmistä arjen häiriötilanteista ja osaa hyödyntää kotivaraa. Lisäksi hän osaa antaa hätäensiapua, tietää erilaisia alkusammutusvälineitä ja osaa käyttää niitä. Kurssin käytyään osallistuja tietää miten varautua etukäteen matkaan, ja tietää miten toimia poikkeustilanteissa matkoilla ollessa. Lisäksi osallistuja tietää miten käyttää kodin sähköisiä, verkkoon kytkettyjä laitteita turvallisesti. Kurssin johtaja: Anu Keränen
Henkinen kriisinkestävyys: Kurssilla saa teoriatietoa erilaisista kriiseistä ja auttamismenetelmistä sekä eri toimijoiden rooleista auttamis- ja kriisitilanteissa. Aiheita käydään läpi myös harjoitteina esimerkkitapausten pohjalta ja samalla mietitään myös omaa käyttäytymistä ja jaksamista vapaaehtoisena auttajana. Koulutus on luentopainotteista. Kurssin johtaja: Kaisu Palosaari
Ensihuollon peruskurssi (Vapepa): Kurssilla saadaan tietopaketti ensihuollosta osana Vapaaehtoista Pelastuspalvelua. Kurssilla tutustutaan myös Vapepan ja ensihuollon yhteistyöhön eri viranomaistahojen kanssa. Kurssilla harjoitellaan case-tyyppisinä ryhmätöinä toimintaa ensihuollon tehtävissä erilaisissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Koulutus antaa hyvät valmiudet lähteä mukaan toimintaan. Kurssin johtaja: Marjo Törmikoski, Pääkouluttaja: Anne-Maarit Hintikka
Tietoja harjoituksesta: Harjoituksen johtaja: Sari Huotari, 040 673 6559 shuotari@gmail.com Harjoituksen varajohtaja: Ilona Suppanen, 0400 196161 ilonasuppanen@gmail.com Ilmoittautuminen kursseille alkaa maanantaina 5.8.2019: MPK:n kulutuskalenterin kautta: MPK.fi/koulutuskalenteri/kurssin nimi Seuraa harjoituksen tiedotusta Facebook ja Instagram tileillä #Fanni2019
34
POHJANPOIKA 2 /2019
SEPPO SUHONEN
Maanpuolustusjärjestöt
Pohjois-Suomen Erämessuilla Oulussa järjestettiin Pohjois-Suomen Erämessut 17.-19.5.2019. Maanpuolustusjärjestöt osallistuivat messuille yhteisellä osastolla. Mukana olivat Oulun Sotilaskotiyhdistys, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Oulun seudun Rauhanturvaajat, Pohjois-Pohjanmaan Reserviupseeripiiri jäsenkerhoineen, Pohjois-Pohjanmaan Reserviläispiiri jäsenyhdistyksineen, Pohjois-Pohjanmaan Maanpuolustusnaistenpiiri jäsenyhdistyksineen sekä Pohjois-Suomen
Kiltapiiri jäsenkiltoineen. Kaikki mukana olleet järjestöt saivat rekrytoitua runsaasti uusia jäseniä järjestöihinsä.
Osaston vetonaulana olivat Oulun Sotilaskotiyhdistyksen munkkikahvit. Pohjois-Pohjanmaan Ilmatorjuntakilta ry oli tuonut osastolle IT-kanuunan ”Sergein”, joka kiinnosti varsinkin ilmatorjunta-aselajissa varusmiespalveluksensa suorittaneita. Reserviläisjärjestöt järjestivät osastolla
laser-ammuntaa ja puristusvoiman mittausta. Lisäksi perinteisesti eri järjestöillä oli erilaisia arvontoja.
Osastolla toteutettiin yhteisvoimin lipaskeräys veteraanien hyväksi. Messuilla oli lähes 400 näytteilleasettajaa ja messuvieraita oli yli 38 000 henkilöä. Puolustusvoimat tuki messutapahtumaa toimittamalla kuusi korjaamosuojaa sekä sähköjatkojohtoja, pöytiä ja jakkaroita.
JUKKA MANNERMAA ON SUORITTAMASSA LIPASKERÄYSTÄ VETERAANIEN HYVÄKSI.
SOTILASKOTI VETI PUOLEENSA MESSUYLEISÖÄ MUNKKIKAHVILLE.
JUHA MIKKONEN ESITTELEE SERGEITÄ.
36
POHJANPOIKA 2 /2019
Kuusamon Reserviupseerikerho
vieraili Oulussa Kuusamon Reserviupseerikerho on ideoinut ja nyt myös toteuttanut erinomaisen yhteistyömuodon, jossa reserviupseerikerhot voivat kehittää yhteistoimintaa ja kerhojen jäsenet voivat tutustua toisiinsa ja toisten toimialueiden toimintaan paremmin. Kuusamolaiset kutsuivat itsensä Oulun Reserviupseerikerhon vieraaksi ja saapuivat Ouluun suhteellisen isolla ja edustavalla joukolla 15.3.2019.
KRUK ja ORUK kokoontuivat Oulun kaupungintalolle, jossa Oulun kaupunki toimi isäntänä iltapäivän ajan. Esittelykierroksen ja kahvittelun jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen, majuri (res), esitteli Oulun nykytilaa ja tulevaisuuden visioita. Hän sai kuusamolaisilta kiitosten kera KRUK:n standaarin. ORUK:n puheenjohtaja Hannu Aurinko sai KRUK:n puheen-
johtaja Kari Tornbergilta viestikapulana toimivat Kuusamon Uistimen valmistaman, kelopuuhun kiinnitetyn ison uistimen kaiverrettuine laattoineen, sekä kelokantisen vieraskirjan, johon kirjoitettiin vierailun ohjelma ja osanottajien nimet. Tarkoitus on että jatkossa ORUK kutsuttaa itsensä jonkin reserviupseerikerhon vieraaksi ja jatkaa viestikapulan ja vieraskirjan kierrätystä.
Ampumapaikkahankkeet esillä Oulun kaupungin tietoturvapäällikkö Kari Nykänen (FT) piti kiinnostavan alustuksen uhkiin varautumisesta ja kyberturvallisuuden huomioimisesta Oulussa. Kaupungintalolla Ari Sive (SAL) tutustutti vielä reserviupseereita Oulun alueen ampumatoiminnan tulevaisuuteen, Ruutikankaan ampumaurheilukeskuksen tilanteeseen ja Oulun sisäampumaratahankkeeseen.
Kaupungintalolta marssittiin vapaassa muodossa ruokailemaan vanhan paloaseman Grill It -ravintolaan. Rennon ja hyvähenkisen päivällisen päätteeksi kutsui talon alakerran saunaosasto, jossa keskusteluja jatkettiin vilkkaasti. ORUKista illan isäntänä saunalla toimi sihteeri Esko Junno. Lauantaina 16.3. KRUK vierailu Oulussa päättyi ja joukko palasi kotiin Koillismaalle mukavaa kokemusta rikkaampana.
HIENO VIESTIKAPULA LÄHTEE KIERTÄMÄÄN MAAKUNNAN AKTIIVISIA RESERVIUPSEERIKERHOJA.
RUOKAILUN AIKANA KESKUSTELTIIN VILKKAASTI MAANPUOLUSTUKSELLISISTA ASIOISTA.
38
POHJANPOIKA 2 /2019
Valtakunnallinen paraati
Rovaniemellä
PARAATIKATSELMUKSEN LIPUT JA JOUKKOJA.
SEPPO SUHONEN
Puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati järjestettiin 4.6.2019 Rovaniemellä. Järjestelystä vastasi Lapin lennosto. Viileähkö +8 ºC ulkoilman lämpötila, osittain sateinen ja tuulinen alkukesän sää ympäröivät paraatiin osallistujia Rovaniemen keskuskentällä. Säätilasta huolimatta rovaniemeläiset olivat varsin runsain joukoin seuraamassa paraatikatselmusta keskuskentällä ja ohimarssia Jätkänkynttilän sillalla. Paraatin musiikista vastasi Lapin Sotilassoittokunta avustajanaan Ilmavoimien Sotilassoittokunta. Paraatiin osallistui joukkoja ja kalustoa kaikista puolustus-
haaroista, Maanpuolustuskorkeakoulusta ja Rajavartiolaitoksesta sekä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöistä, yhteensä noin 1 000 henkilöä ja 49 ajoneuvoa sekä ilma- ja maavoimien lentävää kalustoa.
Turvallisuusympäristö on muuttunut Paraatijoukkoja komensi ilmavoimien esikuntapäällikkö prikaatikenraali Jari Mikkonen. Hän ilmoitti paraatijoukot ilmavoimienkomentajalle kenraalimajuri Pasi Jokiselle, joka tarkasti paraatikatselmukseen järjestäytyneet joukot. Puheessaan hän käsitteli mm. arktisen alueen merkitystä. Ilmasto- ja ympäristökysymysten sekä ta-
loudellisten kysymysten lisäksi esillä on ollut myös turvallisuusnäkökulma. Sotilaallinen varustautuminen ja toiminta ovat kasvaneet pohjoisilla lähialueilla. Tämä alleviivaa puolustusvoimien tehtävää puolustaa koko maata. On tärkeää, ettei alueellamme ole turvallisuusvajetta.
”Sata vuotta täyttävä asevelvollisuusjärjestelmämme on karaistunut raskaissa sodissa. Kunnioitetut sotiemme veteraanit, teidän uhrauksenne ja asettamanne esimerkki ei ole unohtunut, eikä saa unohtua. Tämän lupauksen pitäminen on meille suomalaisille kunnia-asia. Hyvä paraatiyleisö, voitte luottaa siihen, että puolustusvoimat pitää jatkossakin itsensä tarkasti kar-
40
POHJANPOIKA 2 /2019
talla ja katseen valppaana horisontissa turvaten isänmaata ulkoisilta uhilta”, kenraali Jokinen vakuutti.
Monipuolinen ohimarssi Kenttähartauden piti katselmuksessa kenttärovasti Kari Mannermaa. Kenttähartauden jälkeen joukot valmistautuivat ohimarssiin. Paraatin ohimarssia johti prikaatikenraali Jari Mikkonen. Häntä seurasivat kielekkeinen valtiolippu, jääkärilippu, veteraanijärjestöjen lippulinna,
missä lippuja kantoivat Lapin lennoston varusmiehet ja osallistuvat joukko-osastot. Paraatin ohimarssissa nähtiin jalan marssivien osastojen lisäksi 49 ajoneuvoa, jotka marssivat taisteluosasto-kokoonpanossa. Ohimarssin vastaanotto sijaisi Jätkänkynttilän sillalla ja sen vastaanotti kenraalimajuri Pasi Jokinen seurassaan veteraanien edustaja ja Rovaniemen kaupunginjohtaja.
lustus -koulutusyhdistyksen Pohjois-Suomen osasto, Maanpuolustusjärjestöjen lippulinna, jossa oli kärjessä valtakunnallisten kattojärjestöjen liput ja 30:nen alueella toimivien piirien ja yhdistysten lippua, sotilaskotijärjestöjen osasto, rauhanturvaajien osasto, Naisten Valmiusliiton osasto ja Maanpuolustusnaisten Liiton osasto.
Puolustusvoimat oli järjestänyt Ohimarssiin osallistui jouk- kalustonäyttelyn ja toimintanäyko-osastojen lisäksi Maakunta- töksiä Rovaniemen vanhalle tokomppanian osasto, Maanpuo- rille.
MPK:N JOUKKUE OHIMARSSISSA.
P I A - R I I T TA KO R V E N H E I M O
OULUN MAANPUOLUSTUSNAISET RY, PUHEENJOHTAJA MNL POHJOIS-POHJANMAAN PIIRI RY, HALLITUKSEN JÄSEN
Kimpassa-liikuntakampanja luo hyvinvointia yhdessä Mitä syntyy yhdistämällä liikunta ja yhdessäolo? Vastaus on Kimpassa-liikuntakampanja. Maanpuolustusnaisten Liiton liikuntakampanja ”Kimpassa” aktivoi yhdistyksiä järjestämään jäsenilleen erilaisia liikuntamahdollisuuksia, joissa liikutaan yhdessä sisällä tai ulkona. Järjestön perustavoitteena on naisten maanpuolustustahdon, -tiedon ja -taidon sekä henkisen ja fyysisen kunnon vahvistaminen.
Liikunta vaikuttaa monin tavoin myönteisesti kehoon sekä mieleen. Se parantaa elimistön puolustuskykyä eri sairauksiin, sekä
ennaltaehkäisee stressiä ja masennusta. Liikunnalla hallitaan painoa ja edistetään laadukasta yöunta. Liikunta on hyvinvointimme perusta.
Kaikenlaista liikkumista Yhdessä liikkumisen etuja on myös monia. Ryhmä motivoi liikkeelle lähtöä, ehkäisee yksinäisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden esim. uuteen lajikokeiluun. MNL Pohjois-Pohjanmaan piirin yhdistykset ovat osallistuneet monipuolisesti Kimpassa-kampanjaan. Kuusamossa on yhdessä mm. kävelty, patikoitu sekä järjestetty roskienkeruutalkoot.
Lakeuden maanpuolustusnaiset ovat tehneet kuminauhajumppaa, ja Oulun yhdistyksen jäsenet ovat kohottaneet kuntoaan kävelylenkeillä Oulun jokisuistossa sekä Koitelin koskella. Toukokuussa MNL:lla on perinteinen jotos, ja siihen osallistuttiin Kurikassa Mietaan-jotoksella.
Maanpuolustusnaisten Liitto palkitsee lokakuussa kolme parasta yhdistystä, jotka ovat eniten liikuttaneet jäseniään. Pidetäänkin siis jäsenet monipuolisesti liikkeellä, että aktiiviset Pohjois-Pohjanmaan yhdistykset ovat mukana palkittavien joukossa.
42
POHJANPOIKA 2 /2019
Oulun Reserviläiset toimivat TIMO RONKAINEN
PUHEENJOHTAJA OULUN RESERVILÄISET RY.
Oulun Reserviläisten jäsenkasvu on jatkunut edelleen voimakkaana. Yhdistys voitti viime vuona suurten yhdistysten jäsenhankintakilpailun ja sama suuntaus näyttää jatkuvan tänä vuonna. Jäsenmäärän kehitys on toisaalta myönteinen asia, mutta toisaalta se asettaa paineita yhdistyksen toimintojen kehittämiselle.
Ammunta ja ammunnan harrastaminen vaikuttavat olevan keskeisiä tekijöitä jäseneksi liittymisessä. Sen huomaa siitä, kuinka paljon kyselyjä tule mahdollisuudesta osallistua harjoitusammuntoihin. Keskiviikkoisiin ammuntaharjoituksiin alkaa olla tulijoita enemmän kuin kerralla voidaan ottaa mukaan. Harjoittelu mahdollistaa parhaiten osallistumisen aina erilaisiin ampumakilpailuihin ja niissä menestymiseen. Parhaana osoituksena on yhdistysten jäsenten menestys eri ammuntojen RESUL:n ampumakilpailuissa.
Muutakin toimintaa tarvitaan Ammunnan rinnalle tulee saada muutakin jäsenistöä kiinnostavaa toimintaa. Aikaisempina vuosina on yritetty järjestää erilaisia tapahtumia, mutta jäsenistön osallistuminen on ollut vähäistä. Ilmeisesti tapahtumat eivät ole oikeita.
Toukokuussa yhdistyksen jäsenet olivat esittelemässä reserviläistoimintaa Erämessuilla yhdessä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa. Osastolla vieraili kiitettävästi maanpuolustuksesta kiinnostuneita henkilöitä, ja samalla tapahtuma oli erinomainen tilaisuus kertoa toiminnasta. Messutapahtuman jälkeen on ollut havaittavissa selvä uusien jäsenten liittymisen määrä.
Seuraavan kerran jäsenistö on mukana torilla järjestettävässä Puolustusvoimien Kesäkiertue-tapahtumassa esittelemässä
toimintaa järjestöjen yhteisellä osastolla.
Myös yhteistyötä Vapepan kanssa ollaan herättelemässä henkiin. Yhdistyksestä on lähdössä ryhmä osallistumaan Vapepan kesätapahtumaan Suiston Selviytyjät 2019. Siellä yhdistys hoitaa yhden rastitehtävän, ja näihin tarvitaan osallistujia. Alkusyksyyn on myös suunnitteilla koko perheen yhteinen tapahtuma, missä voidaan viettää yhteistä aikaa ja pohtia tulevia tapahtumia.
Toimitilakysymys puhuttaa Aleksanterinkadun toimintahuoneiston ja kiinteistön kohtalo puhuttaa yhdistyksen jäseniä kuin muitakin huoneiston omistajia. Kiinteistö vaatii lähivuosina mittavan remontin tai kokonaan uuden kiinteistön rakentamisen. Niin Oulun Reserviläiset kuin muut tilan omistajat joutuvat kesän ja viimeistään alkusyksyn aikana tekemään päätöksiä siitä,
AMMUNTA HOUKUTTELEE. TULIJOITA ON JO ENEMMÄN, KUIN MUKAAN VOIDAAN KERRALLA OTTAA.
miten asiassa edetään. Järjestöillä voi tulla eteen uusien tilojen etsiminen, jolloin nykyisistä tiloista luovutaan.
Yhdistyksen toiminta kaipaa myös nuoria jäseniä päätöksentekoon sekä tuomaan esille tapahtumia ja asioita, mistä jäsenistö on kiinnostunut. Näillä muutamalla ajatuksella kaikille jäsenille ja yhteistyökumppaneille, aurinkoista kesää ja nautinnollisia lomapäiviä.
ERÄMESSUILLA RESERVILÄISTOIMINTA KIINNOSTI YLEISÖÄ JA YHDISTYS SAI UUSIA JÄSENIÄ.
SAMPO PUOSKARI
SAMPO PUOSKARI
Kaatuneiden muistopäivä 19.5. Kaatuneiden muistopäivänä laskettiin perinteiset seppeleet Oulussa Intiön hautausmaalla Taistelu on päättynyt -muistomerkille. Maanpuolustusjärjestöjen seppeleen laski tänä vuonna Oulun Sotilaskotiyhdistys. Laskijoina olivat puheenjohtaja Maria Vesterinen ja varapuheenjohtaja Iina Tuomela. Yhdistyksen lippua kantoi Tuija Puoskari.
SEPPO SUHONEN
J E N N I P E L KO N E N
TOIMISTOSIHTEERI/POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUEEN VIESTINTÄVASTAAVA
Nuoret Isänmaan palvelukseen Suomalainen asevelvollisuus on osa suomalaisuutta ja suomalaista yhteiskuntaa. Asevelvollisuuden voi suorittaa aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa tai vaihtoehtoisesti siviilipalveluksessa. Vuosittain noin 24 000 nuorta astuu palvelukseen koko Suomessa. Tänäkin vuonna 18 vuotta täyttävät nuoret miehet on käsketty syksyn kutsuntoihin, ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneet naiset kutsuttiin keväällä järjestettäviin valintatilaisuuksiin. Kutsunnanalaisia on tänä vuonna noin 31 000 miestä, joista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella noin 3500 nuorta miestä. Lisäksi kutsuntoihin käsketään
edellisissä kutsunnoissa uudelleen sillä käytössä ovat toimivat ja isot tarkastettavaksi määrätyt henki- tilat. löt. Kutsunnat pidetään asevelvollisuuslain mukaan 15.8. -15.12. välisenä aikana. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston vastuulla on 38 kuntaa ja kaupunkia. Tänä vuonna lautakuntapäiviä on 64. Kutsuntapäivien- ja paikkakuntien järjestys vaihtelee vuosittain, sillä kutsunnat halutaan kehittää entistä toimivimmaksi niin nuorille, kuin myös kutsuntalautakunnille. Tänä vuonna esimerkiksi Oulun kutsunnat supistetaan aiemmasta neljästä viikosta kahteen viikkoon ja sen mahdollistaa kahden lautakunnan sijasta kolme lautakuntaa,
Kutsuntapäätökset
Kutsunnanalaisten määrä on viime vuosina pysynyt hyvin tasaisena ja prosentuaalisesti palvelukseen astumisissa ja vapautuksissa ei ole ollut suuria muutoksia. Vuonna 2018 alueellamme tehtiin yhteensä 3515 päätöstä ja kutsuntaikäisistä (2000 syntyneet) 76,18 % määrättiin palvelukseen, 9,3 % vapautettiin ja 10,23 % määrättiin uudelleen tarkastettaviksi. Valtakunnallisesti palvelukseen määrättyjen määrä väheni 1,08 prosenttiyksikköä vuoteen 2017 verrattuna.
Naisten vapaaehtoinen asepalvelus Myös naiset voivat suorittaa vapaaehtoisen asepalveluksen, kun on Suomen kansalainen 18–29-vuotias sekä terveydentilaltaan ja muilta henkilökohtaisilta omaisuuksiltaan sopiva. Haku naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen päättyy vuosittain 1.3. ja sen jälkeen naiset kutsutaan aluetoimiston järjestämiin valintatilaisuuksiin. Viime vuonna hakijoita oli yli 1500, joista 120 naista kuului Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston alueelle.
Tällä alueella naisille järjestettiin valintatilaisuuksia Pattijoella, Kajaanissa ja Oulussa. Naisille kerrottiin asepalveluksen suorittamisesta, palvelusmahdollisuuksista sekä jokaiselle pidettiin haastattelu. Naiset saivat määräyksen palvelukseen kuitenkin vasta toukokuun alussa, toisin kuin pojat saavat ne heti kutsunnoilla. 18-vuotias Anika Bäckman hakeutui naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen ja hän osallistui Pattijoella järjestettävään valintatilaisuuteen. Ensimmäisenä toiveena palveluspaikan ja -ajan ANIKA BÄCKMAN HAKEUTUI NAISTEN VAPAAEHTOISEEN ASEPALVELUKSEEN JA ODOTTAA INNOLLA PALVELUKSEN ALOITTAMISTA.
suhteen hänellä oli tämän vuoden Jokainen kutsunnanalainen käy heinäkuun erä Rovaniemelle. ennakkoterveystarkastuksessa jo ennen kutsuntoihin tuloa. AluetoiOlen pienestä asti halunnut suorit- misto järjesti keväällä koulutustilaitaa naisten vapaaehtoisen asepal- suuden terveystarkastushenkilösveluksen. Koen, että se olisi kunnia tölle, jossa käytiin läpi asioita, jotka suorittaa. Mielestäni se ei ole pel- vaikuttavat palveluskelpoisuuden kästään miesten juttu vaan naiset arviointiin. Pohjois-Pohjanmaan ja pystyvät siihen ihan yhtä hyvin. Kainuun alueiden terveydenalan Haluan esimerkilläni näyttää, että henkilöstön ammattitaito on eritnaisetkin pärjäävät intissä, varsin- täin korkea, joka voitiin todeta viikin kun tulen pienestä kylästä, jossa me vuoden kutsuntatulosten perusmuut naiset eivät juuri ole suoritta- teella. neet palvelusta. Olen tosi päättäväinen ja tarpeen tullen osaan sanoa Vaikka kutsunnanalainen käy enasioita suoraan. Intissä tulee var- nakkoterveystarkastuksessa, niin masti olemaan rankkaa ja vaikeaa, välttämättä koko terveydentilaa ei mutta lopulta niitä sitten muistelee saada tarkastettua sen avulla. Tävarmasti hyvällä. män vuoksi asevelvollisuuslain mukaiset sosiaali- ja mielenterveysalan Naisilla ja miehillä on samat palve- tiedot pyydetään kunnilta, jotta laulusajat, tehtävät ja valintakriteerit takunta saa päätöstään tehdessään esimerkiksi varusmieskursseille. mahdollisimman kattavat terveysLisäksi myös naiset pystyvät hakeu- tiedot kutsunnanalaisista. tumaan erikoisjoukkoihin. Palveluksen suorittaneet naiset siirtyvät Lisäksi erittäin tärkeänä apuna on reserviin ja sen jälkeen heille tulee terveysseula, jota käytettiin Raakertausharjoituskäskyjä kuten mie- hen, Oulun ja Kajaanin kunnissa hillekin. viime vuonna. Terveysseulassa sairaanhoitaja teetättää kutsunnanPoistuman hallinta alaisilla kyselyn ja vastausten perusteella sairaanhoitaja pitää erillisen Kutsuntojen tarkoitus on määrätä haastattelun pojalle. Haastattelujen palveluskelpoiset miehet suoritta- myötä on saatu sellaisia tietoja selmaan asevelvollisuuslaissa mää- ville, joilla on oleellisia vaikutuksia rättyä velvollisuutta; asepalvelusta. palveluskelpoisuuden arvioinnissa. Ne, joita ei määrätä palvelukseen kutsunnoissa, määrätään tervey- Tukea eri tahoilta dellisin syin sekä C-luokkaan että uudelleen tarkastettavaksi tai sitten Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun he suorittavat siviilipalveluksen. aluetoimiston järjestämillä kut-
sunnoilla on ollut mukana myös aikalisäohjaajat, joiden toimintamallin tavoitteina on tukea nuoria elämäntilanteen selvittämisessä, antaa tietoa sopivista palveluista henkilökohtaisesti sekä tarjota tukea parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Jokainen nuori pääsee keskustelemaan heidän kanssaan kutsunnoilla, ja heidän tarjoamansa tuki on monelle erittäin tärkeä. VESOTE eli Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke on yksi UKK-instituutin kärkihankkeista, joka on myös mukana alueemme kutsunnoilla Kainuun maakunnassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta.
Kajaanin ja Oulun kutsunnoilla järjestettiin myös vapaaehtoisille kutsunnanalaisille kuntotestauksia. Testi muodostui Polar kuntotestistä, inbody-kehonkoostumusmittauksesta, puristusvoimamittauksesta sekä henkilökohtaisesta kirjallisesta palautteesta. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella on erittäin innokkaita ja reippaita nuoria, joiden maanpuolustustahto on korkea. Heistä saadaan koulutettua hyvä reservi palvelemaan Isänmaata!
SEPPO SUHONEN
Pohjan Pioneerikilta rakensi 25. siltansa Pohjan Pioneerikilta ry jatkoi sillanrakennusperinteitään Haukiputaalla, missä rakennettiin puurakenteinen yksityistien silta paikallisten maanomistajien käyttöön. Sillan rakennuttajana oli Kellon metsätien hoitokunta. Silta ylittää Kalimenjoen ja sijaitsi Kivenkankaantiellä. Siltakurssilla uusittiin sillan puukansi kokonaan. Tämä on MPK:n ja Pohjan Pioneerikilta ry:n 25. silta. Sillan olivat suunnitelleet DI Jouni Tiainen ja DI Raimo Karhumaa, molemmat Pohjan Pioneerikillasta. Varsinainen siltakurssi toteutettiin 7.-9.6.2019 ja kurssille osallistui 22 henkilöä. Rakennuspaikalla oli vanha 1960-luvun loppupuolella rakennettu teräspalkkisilta, jossa oli puurakenteinen kansi. Puukansi oli paikoitellen lahonnut käyttökelvottomaksi ja silta oli käyttökiellossa. Teräspalkisto ja perustusrakenteet todettiin käyttökelpoisiksi. Puurakenteinen kansirakenne oli uusittava.
50
POHJANPOIKA 2 /2019
Purkamista ja rakentamista Siltakurssi kokoontui perjantai-iltana Kellon Nuorisoseuran talolle, missä kurssilaiset ilmoittautuivat ja varustettiin. Rakentamispaikka sijaitsi noin 5 km päässä Kellon keskustasta. Kurssilaiset aloittivat vanhan puukannen purkutyöt ja puuston raivauksen sillan vierustalta.
Lauantaina vanhan kannen purkuun saatiin konevoimaa, kun paikallinen yrittäjä toi paikalle puutavaran kuljetustraktorin, jossa oli hydraulinen nostokoura. Näin päästiin asentamaan järeitä puisia pelkkoja. Lauantai-iltaan mennessä pelkat oli asennettu ja kannen lankutus 70 % valmiusasteeseen. Sunnuntai-aamuna kannen lankutus tehtiin valmiiksi ja
asennettiin kaiteiden pystytuet. Kaiderakenteita ei saatu täysin valmiiksi muutamien osien puuttumisen vuoksi. Tien hoitokunta asentaa kaiteet saatuaan puuttuvat osat.
Kannen kokonaispituus oli lopullisessa toteutuksessa n. 17 metriä. Koeajona voidaan pitää pelkkojen toimitusta isolla traktorilla. Suoritettiin perinteinen nauhan leikkaus sillan vihkimiseksi käyttöön. Nauhaa olivat leikkaamassa kurssin johtaja ja sillan suunnittelija Jouni Tiainen, Raimo Karkumaa, Markku Liimatainen siltakurssin puolesta sekä tiehoitokunnasta Juha Miilumäki, Tapio Alakiuttu ja Tapio Kivari. Käytössä ollut kalusto huollettiin ja todettiin, ettei kalustotappioita tullut. Vältyttiin myös tapaturmilta, eikä kukaan edes käynyt uimassa vaatteet päällä rakennustöiden tiimellyksessä.
Kiltalaiset ydinryhmänä
VANHAN SILLAN KANNEN PURKUA KONEVOIMIN.
Siltakurssilla kurssin johtajana toimi Jouni Tiainen ja kouluttajina Raimo Karhumaa (sillan toinen suunnittelija), Markku Liimatainen ja Jari Satomaa. Kaikki edellä mainitut reserviläiset ovat Pohjan Pioneerikilta
ry:n jäseniä. Lisäksi kurssilla oli kahdeksan muuta killan jäsentä. Killan panos rakentajajoukossa oli merkittävä ja heistä muodostui perinteisesti kokeneiden avainosaajien ryhmä. Mukana oli toki reserviläisiä, jotka ovat siviilissä rakennusalan osaajia. Esitän siltakurssilaisten puolesta kiitokset Kellon yksityistien hoitokunnalle hyvästä majoituksesta ja sekä sieltä mukana olleille henkilöille ahkerasta työstä. Esitän myös kiitokset Kainuun prikaatille kurssin tuesta varusteiden ja kaluston osalta. Kiitokset Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistolle käyttöömme annetusta henkilöpakettiautosta ja pakettiautosta, jolla pystyttiin kuljettamaan kurssilaisia ja kalustoa. Iso kiitos Takkurannan Martoille erinomaisesta ruokahuollosta, ruoka oli todella maukasta ja herkullista! Esitän myös kiitokset suunnittelijoille hyvistä suunnitelmista, MPk:lle kurssin järjestelyistä ja ennen kaikkea kurssilaisille ahkerasta työstä kurssin aikana. Tehtiin työtä, jolla on tarkoitus. Tämä on meidän talkootyötämme yhteiskuntamme hyväksi.
KANNEN LANKUTUS KÄYNNISSÄ.
A R I - P E K K A H U H TA N I S K A
POHJOIS-POHJANMAAN RESERVILÄISPIIRIN 2.VPJ
Kesäkin on täynnä toimintaa Pohjois-Pohjanmaan toimijat ovat olleet isoissa tapahtumissa lippua näyttämässä. Pohjois-Suomen Erämessuille oli rakennettu osasto, jossa esiteltiin RES-toimintaa monissa muodoissa. Toimijoita oli myös mukana lippujuhlan päivän paraatissa. Hienolta marssi näytti TV:nkin kautta. Iso kiitos kaikille järjestelyihin tai itse tapahtumiin osallistuneille - juuri teitä tarvitaan. Onnittelut myös lippujuhlan päivänä ylennetyille ja muuten huomioiduille!
Kesä on jatkossakin täynnä tapahtumia. MPK:n kurssikalenteria seuratessa huomaa hyvin, että ampuma- ja tapahtumakausi on menossa kiivaimmillaan niin piiri- kuin yhdistystasolla. Reserviläistaitojen ja -kunnon ylläpitoa
varten järjestetyt tapahtumat vaativat resursseja, osaamista ja organisointia - eli paljolti henkilöiden antamia työpanoksia. Ratajärjestelyjä, tapahtumien organisointia, palaverien pitämistä ja suunnittelua todellakin riittää. Vapaaehtoisille toimijoille on todella tarvetta ja kaikkia käsipareja tarvitaan. Reserviläistoiminta kilpailee yhtenä harrastusmuotona ihmisten vapaa-ajasta ja kohtaa samoja haasteita kuin muutkin - miten saada ihmiset mukaan ja miten saada heidät vielä osallistumaan. Osalla yhdistyksiä toiminta kehittyy loistavasti, osalla toiminta pyörii muutamien varassa, osassa hiipuu tai on jo hiipunut. Hyviä käytäntöjä on syytä jakaa yhdistysten kesken. Yhteistoiminnalla voitaisiin saada tuettua naapuriyhdistyksiä uuteen nousuun.
Vastuuta ja työtaakkaa kannattaa jakaa, etteivät aktiiviset toimijat pala loppuun jatkuvassa paineessa. Myös jäsenistöä on syytä kuunnella ja jopa suoraan kysellä, minkälaista toimintaa halutaan ja miten heidät saadaan mukaan osallistumaan.
Oma haasteeni kaikille tälle kesää: osallistuthan johonkin yhdistyksesi tapahtumaan mukaan ja mahdollisuuksien mukaan tarjoudut osallistumaan
tapahtumien järjestelyihin! Vähintään kerro yhdistyksellesi, mitä odotat toiminnalta. Haaste on kova ruuhkavuosina, se on tullut itsekin nyt huomattua, mutta silti toteutettavissa.
MONELLE RESERVILÄISTOIMINTA MAHDOLLISTAA AMMUNTATAITOJEN YLLÄPIDON.
Muistakaa kuitenkin myös lepovuoro väliin. Se parantaa niin omaa kuin kotirintamankin kestämistä! Hauskaa toiminnallista kesää kaikille! SOVELLETUN RESERVILÄISAMMUNNAN YMPÄRISTÖ EI MUISTUTA AMPUMARATAA.
54
POHJANPOIKA 2 /2019
V E I J O KO S O L A
Aktiivinen alkuvuosi MPK:n Kempeleen paikallisosastolla Case Kempeleen aktiiveille järjestettiin alkuvuodesta kaksi koulutustilaisuutta. Tammikuussa kokoonnuttiin Linnakangastalolla. Teemana oli kokoontumispaikan toiminnan suunnittelu muutamiin evakuointisuunnitelman mukaisiin kohteisiin. Kurssilaiset tutkivat pohjapiirustuksia ja karttoja, suunnittelivat sekä lopulta kirjasivat aikaansaannoksensa niin tekstinä kuin piirroksina muistiin. Porukasta henki vahva motivaatio ja innostus, kun päästiin konkreettisten asioiden äärelle. Pa-
lautteissa kurssilaiset totesivat, että nyt he alkavat ymmärtää, mitä Case Kempele tarkoittaa ja mihin sillä pyritään. Motivaatiota ja laajempaa kontekstia tilaisuuteen toi MPK:n Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäällikkö Pasi Virta, joka kertoi MPK:n toiminnasta ja sen tarjoamista monista kursseista. Erityisesti hän muistutti, että kuluvana vuonna järjestetään lukuisia naisille sopivia kursseja.
Kunnan kannalta tärkeää Helmikuussa kokoonnuttiin San-
tamäkitalolla. Valtuuston puheenjohtaja Jarmo Haapaniemi painotti käydessään tervehtimässä kurssilaisia, että Case Kempele on Kempeleen kunnan varautumisen kannalta tärkeää toimintaa. Turvallisuus on keskeisessä osassa Kempele-sopimuksessa. Turvallisessa kunnassa, jossa kaikista pidetään huolta, on hyvä asua ja elää. Kurssilla jatkettiin suunnitelmien tekemistä ja oman näkökulmansa antoi se, että nyt oli konkreettinen mahdollisuus tutustua yhteen kohteeseen. Kurssilaiset
havaitsivat, että kartoista ja pohjapiirustuksista saatava kuva ei riitä, vaan tutustuminen tiloihin on suunnitelmien toteuttamisen kannalta välttämätöntä. Montaa asiaa muutettiin ja tarkennettiin päivän aikana ja luottamus suunnitelmien toimivuuteen vahvistui. Seuraava kurssi järjestetään syyskuussa.
Monipuolinen kurssi lukiolaisille Huhtikuun lopulla 16 Kempeleen lukion toisen ja kolmannen vuoden opiskelijaa suuntasi perjantai-iltapäivänä kohti Hiukkavaaran ampumaradan paviljonkia, sillä siellä järjestettiin lukion valinnainen kurssi, kansalaisen turvakurssi. Viikonlopun aikana kuultiin monta asiantuntijaluentoa mm. MPK:n toiminnasta, varusmiespalvelusta, sotilaspoliittisesta tilanteesta, vesihuoltoasioista, Kempeleen kunnan varautumisesta, kyberturvallisuudesta ja poliisin toiminnasta. Jottei kurssi olisi liian puuduttavaa, niin välillä harjoiteltiin teltan pystytystä, käsikranaatin heittoa, taisteluensiapua ja ekoaseilla ampumista sulkeisjärjes-
tysharjoitustakaan ta.
unohtamat-
Heti vapun jälkeen kurssi jatkui varuskuntavierailulla Kainuun Prikaatiin. Siellä oli ohjelmassa taistelunäytös, varusmiehen arkeen ja olosuhteisiin tutustumista sekä mielenkiintoinen kalustoesittely. Tutustumispäivän takatalvinen sää häiritsi ulkona tapahtuvaa toimintaa, mutta päi-
vä oli kaiken kaikkiaan antoisa ja se huipentui vierailuun sotilaskodissa, jossa kurssilaisia hämmästytti munkkikahvin halpa hinta. Kotimatkalla kurssilaiset saivat todistuksen ja kurssimerkin. Palautteen perusteella jäi tunne, että turvakurssikokemukset olivat hyvät ja ne välittyvät eteenpäin nuoremmille lukio-opiskelijoille. Perinne jatkunee taas kahden vuoden kuluttua.
CASE KEMPELEEN KURSSILAISET KUUNTELEVAT PASI VIRRAN ESITYSTÄ.
56
POHJANPOIKA 2 /2019
SAMPO PUOSKARI
Museokierros
kesäisessä Suomessa Maamme on täynnä hienoja tutustumispaikkoja niille, joita sotahistoria kiinnostaa. Pohjanpojan päätoimittaja suuntasi 1300 kilometrin automatkalle reittiä Iisalmi-Mikkeli-Imatra-Savonlinna.
Iisalmi tunnetaan erityisesti Suomen sodan (1808-1809) tapahtumapaikoistaan. Koljonvirran taistelun ikuisti Runeberg Sven Dufva -runossaan. Pölkkyinniemelle vuonna 1885 pystytetty
Koljonvirran taistelussa kaatuneiden muistomerkki on viralliselta nimeltään Virran muistopatsas, vaikka kansan suussa sitä kutsutaan Sandelsin patsaaksi eversti Johan August Sandelsin mukaan. Hotelli Seurahuoneen yhteydessä on hieno Rukajärvi-keskus. Esillä on paljon kuvamateriaalia, pukuja ja esineitä. Jatkosodan taisteluihin keskittyvä näyttely on hieno osoitus siitä, miten oman
alueen miesten taistelupaikkojen tarinoita ja perinnettä tuodaan kaupunkilaisten ja turistien nähtäväksi.
Marski ja hänen esikuntansa Mikkelin Päämajamuseo on vanhalla keskuskansakoululla. Mannerheimin työhuoneessa voi aistia sekä ajan että sotamarsalkan hengen. Askeettista työpöytää
VIRRAN MUISTOPATSAS ON SAANUT KANSAN SUUSSA NIMEN SANDELSIN PATSAS.
58
POHJANPOIKA 2 /2019
katsellessa palautui mieleen muutaman vuoden takainen vierailu Mannerheimin kotimuseoon Helsingin Kaivopuistossa.
Päämajamuseossa on ennallistettuna myös Operatiivisen osaston Maavoimatoimisto. Karttojen ja työpöytien äärellä kävijä voi melkein kuulla ja nähdä sotilaiden tekevän päätöksiä ja tilanne-
raportteja sodan kiihkeimmissä vaiheissa. Huoneen perällä oleva kenttäsänky muistuttaa karulla tavalla siitä, että hetken lepokin piti viettää työn äärellä.
Aarre kallion sisällä Viestikeskus Lokki on Päämajamuseosta vain muutaman askeleen päässä. Kallion uumenissa ei voi
VIESTIKESKUS LOKISSA VOI AISTIA KIIREEN JA TIIVIIN TUNNELMAN.
kuin kunnioittaen ihastella Kaakkois-Suomen Viestikillan viisivuotisen ennallistamistyön tulosta. Pahasti rapistumaan päässeen sota-aikaisen päämajan puhelin- ja kaukokirjoitinliikenteen keskuksen sisätilat piti ensin purkaa ja rakentaa sitten uudelleen. Viestikalustoa on museoon saatu valtavat määrät, ja myös Lokissa voi aistia viestilottien kiireet.
Kalliossa on myös suuri tyhjä luola, Lokki II, jossa olivat muun muassa Mannerheimin ja tärkeimpien upseerien pommisuojat ja lottien majoitustilat. Luolasta on purettu kaikki rapistuneet puurakenteet ja se antaa kuvan siitä, millaiseen tilaan suojat aikoinaan on rakennettu.
Rajamiehiä ja lentokoneita Imatraan ja lähiympäristöön tutustuminen vei koko päivän. Majoituspaikkana oli tietysti Talvisodan aikainen Kannaksen armeijan esikunnan sijoituspaikka Imatran Valtionhotelli. Kaupunkia hallitsee Kaakkois-Suomen Rajavartiosto, jonka esikunta sijaitsee Immolassa vuosien
1933-1944 alueella.
sotilaslentokentän
Kaikkien nähtävillä on hieno Rajamuseo, mutta jos pääsee vartioston aidan sisäpuolelle, voi nähdä myös sota-aikaisia lentokone-
PÄÄMAJAMUSEON OPERATIIVISEN OSASTON MAAVOIMATOIMISTO ON VAIKUTTAVA ILMESTYS.
60
POHJANPOIKA 2 /2019
TÄLLE PAIKALLE LASKEUTUI SAKSAN VALTAKUNNANKANSLERI 4.6.1942 TERVEHTIMÄÄN MANNERHEIMIA.
suojia ja esimerkiksi saksalaisen lento-osasto Kuhlmeyn Neuvostoliiton pommituksissa 2.7.1944 tuhoutuneiden Ju-87 Stuka -syöksypommittajien tuhoutumispaikat. Paikoilla on muistokyltit, ja niiden pystyttäjä rajavartiomestari Mika Albertsson haluaa vaalia alueen historiaa.
Aitojen ulkopuolella voi käydä katsomassa osasto Kuhlmeyn muistomerkkiä ja lukea Immolan lentokentän historiaa. Kyltin edessä seisoessaan ei heti tule huomanneeksi, että kyseessä on juuri se paikka, johon Saksan valtakunnankansleri laskeutui FW Condor -koneellaan, kun hän tuli tervehtimään Mannerheimia tämän 75-vuotisjuhlan kunniaksi.
Valkoinen kuolema Ruokolahden hautausmaalla ovat niin eversti Paavo Susitaipaleen kuin tarkka-ampujalegenda Simo Häyhän haudat. Häyhä on haudattu kunniapaikalle sankarihautojen viereen. Simo Häyhälle omistettu pieni museo on puolestaan Rautjärven kunnassa muutaman kymmenen kilometrin päässä. Miettilän reservikasarmialueella sijaitsevassa puutalossa olevaan museoon sattuu paikalle museon ideoija ja puuhamies Reijo Sinkkonen, jonka opastuksella pieni näyttely herää henkiin
JÄLLEEN YKSI ESIMERKKI YHDEN IHMISEN TAHDOSTA NOSTAA ESILLE PAIKALLISTA SOTAHISTORIAA.
PIENEN JOUKON PONNISTUKSILLA AIKAAN KOLLAA- JA SIMO HÄYHÄ -MUSEO MIETTILÄ MIALUEELLA ON KOOSTAAN HUOLIMATTA E KÄYNTIKOHDE. REIJO SINKKONEN ON MUS
N SAATU ÄN KASAREHDOTON SEON SIELU.
aivan uudella tavalla. Samalla Simo Häyhä näyttäytyy ihmisenä legendan takaa.
Museoon on saatu aitoja esineitä, kuten Häyhän metsästyskivääri ja muutamien kunniamerkkien alkuperäiset myöntökirjat ja itse mitalit. Rakennuksen yläkerrassa on Kollaan taistelujen näyttely – jälleen oman kylän miesten paikallishistoriaa.
Pientä ja suurta Rautjärven seurakuntakodin pihalla on Osasto Vehniäisen kau-
TARKKA-AMPUJA SIMO HÄYHÄ LEPÄÄ ASEVELJIENSÄ VIERESSÄ RUOKOLAHDEN SANKARIHAUTAUSMAAN KYLJESSÄ.
62
POHJANPOIKA 2 /2019
kopartiomuistomerkki, jossa panssariesteenä käytetyn kiven takana on lueteltu myös osaston kaatuneet. Pieni, mutta vaikuttava ja vahva käyntikohde, jonka äärellä maanpuolustaja taas hiljenee.
Viimeisenä kohteena oli muita varhaisempi sotahistoriallinen kohde Olavinlinna. Savonlinnan ykkösnähtävyys on siellä käymättömälle elämys. 1400-luvun lopulta asti monia sotia ja omistajia kokenut linna pistää ihmettelemään, millaisissa oloissa pitkiäkin piirityksiä on jouduttu kestämään. Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 asti. Lyhyenkin matkan jälkeen voi sanoa, että Suomi on pullollaan pieniä ja suuria sotahistoriallisia nähtävyyksiä ja näyttelyitä. Herää kysymys, miksi meillä Oulussa ei ole vastaavaa näyttelyä? Materiaalia olisi enemmän kuin tarpeeksi vaikka heti esille pantavaksi. Lopuksi kiitokset mainioille Imatran ja Ruokolahden paikallisoppaille Jouni Jyräkselle ja Veli-Matti Kesälahdelle. Erityiskiitos kartanlukija-päämajoitusmestari Tuija Puoskarille parhaasta matkaseurasta.
KAUKOPARTIOMUISTOMERKK VANHASTA PANSSARIESTEKIV KUNNIANOSOITUS ROHKEILL
OSASTO VEHNIÄISEN KAATUNEIDEN NIMET ON TALTIOITU KAUKOPARTIOMUISTOMERKIN TAAKSE.
KI ON TEHTY VESTÄ: JYKEVÄ LE SOTILAILLE.
OLAVINLINNA ON KULTTUURIHISTORIALLISESTA MAINEESTAAN HUOLIMATTA SOTAHISTORIAA.
Maanpuolustusta
tukemassa