Pirkanmaan Yrittäjää -lehti 3/2019 by Pirkanmaan Yrittäjät

NRO 3 9.4.2019

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

72. vsk. • jakelu 150.000 kpl

s. 35

Ikaalisten Luomu on alansa ylivoimainen markkinajohtaja

s. 39

s.12–23

Finlaysonin Palatsi on komea kuin karamelli niin sisältä kuin ulkoa

Mökkikausi kuumimmillaan Varma merkki vaalien läheisyydestä ovat Keskustorin vaalimökit, jotka ilmestyivät katukuvaan viime viikon alussa. Suomen tulevan eduskunnan kokoonpano selviää ensi sunnuntaina, joten tämän Pirkanmaan Yrittäjän ykkösteemana ovat tulevat vaalit. Tässä lehdessä esittelemme taatusti yrittäjäystävällisiä ehdokkaita, eli jäsenyrittäjiämme. Lisäksi haastattelimme vaalitutkija Sami Borgia ja selvitimme, minkälaisia odotuksia pienyrittäjillä on tuleville kansanedustajille.

s. 27

Tulipalo sinetöi veljesten uravalinnan jo varhain

Kuormurikisa oli todellinen hitti

s.45

Juupajoella järjestettiin taatusti uniikki kilpailu, sillä siellä kisailtiin kaivurien lumenveiston SM-kisat. Väkeä oli paikalla kuin pipoa, ja kisa päätyi myös valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. Järjestelyistä vastasi pippurinen Juupajoen Yrittäjät.

s. 6

Arvotalo sai arvoisensa aulapalvelut

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKIRJOITUS 9.4.2019

Seuraavalla hallituksella on edessä isoja haasteita Seuraava hallitus joutuu väistämättä pohtimaan taloutemme isoja peruskysymyksiä. Ilmastonmuutos, sote, sosiaaliturvan uudistaminen ja niin edelleen ovat merkittäviä elementtejä tulevassa hallitusohjelmassa – toivottavasti.

osiasia kuitenkin on, että seuraavan vuosikymmenen suurin haaste on maamme huoltosuhteen heikkeneminen merkittävästi verrattuna esimerkiksi muihin Pohjoismaihin. Jos nyt meillä on 60 ei työssäkäyvää henkilöä 100 työssäkäyvää kohti, niin seuraavan 10 vuoden aikana luku kasvaa 70 henkeen 100 henkeä kohti. Meidän sote-menomme kasvavat arvioiden mukaan 20 prosenttia, ja yleensäkin hyvinvointiyhteiskuntamme toiminta on tällä menolla vaakalaudalla, vielä kun seuraavina vuosina odotetaan talouskasvun taantuvan. Velkamäärämme ei voi kasvaa, ja tuskin kukaan haluaa nipistää omasta toimeentulostaan. Tarvitsemme kaikki mahdolliset keinot tämän ilmiön torjumiseksi. Työllisyysasteemme on noustava ensi vuosikymmenen loppuun 80

prosenttiin nykyisestä vähän yli 72 prosentista.

vaa on parannettava, jotta yrittäminen olisi kannustavaa.

Jotain siis pitää tehdä. Jotta työllisyysaste nousisi, meidän on saatava kaikki kynnelle kykenevät työhön ja vielä saatava työvoimaa ulkomailtakin. Kilpailukykymme pitää olla kunnossa laskevan suhdanteen tilanteessa, kun kilpailu maailmanmarkkinoilla kiristyy. Verotuksen pitää kannustaa työhön ja yrittämiseen. Arvonlisäveron alarajan nostaminen, yrittäjävähennyksen säilyttäminen ja yrittäjäriskin huomioiminen listaamattomien yritysten verotuksessa ovat yrittäjien esittämiä keinoja kannustaa yrittämiseen. Työmarkkinoita pitäisi uudistaa siten, että yrittäjän riski rekrytoida olisi pienempi ja työehdoista voitaisiin sopia enemmän paikallisesti. Yrittäjän heikkoa sosiaalitur-

Vaalikeskusteluita kuunnellessa näyttää siltä, että nyt halutaan jakaa rahaa kaikkeen hyvään. Ikävä kyllä, jos halutaan olla vastuullisia, jakovaraa ei seuraavalla hallituskaudella ole, vaan uuden hallituksen pitää tehdä aidosti hankaliakin rakenteellisia uudistuksia. Väestömme ikääntyminen ja syntyvyyden alentuminen ovat faktoja, jotka johtavat huoltosuhteemme vakavaan heikkenemiseen. Haasteita riittää siis takuulla myös vaalien jälkeen – toivottavasti tämä muistetaan myös kampanjoiden päättymisen jälkeen arkityön alkaessa Arkadianmäellä.

päätoimittaja

HUHTIKUU 2019

SISÄLTÖ

Sami Borgille vaalilähetys alkaa olla jo rutiinia

s. 4

30 vuotta sitten Klingendahl oli saatu uuteen uskoon

s. 8

Lakilaarissa pohditaan, milloin toiminimestä osakeyhtiöksi

s. 25

Lounasvieraana Sastamalan kaupunginjohtaja

s. 26

Partioreissu Skotlantiin poiki Suodenniemelle upouuden tislaamon

s. 30

Puutarhatuote Hännisen jätti-investointi kertoo vahvasta uskosta tulevaan

s. 42

Kirpputoriyrittäjä hymyilee nyt, mutta aina ei ole ollut yhtä helppoa

s. 48

● JAKELU

Alma Manu Jakelumäärä 150 000 kpl

Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

s. 4

s. 42

s. 48

s. 12–23

Kahdeksan kysymystä eduskuntavaalien yrittäjäehdokkaille

Aina työn tekijän puolella

s. 30

● JAKELUPÄIVYSTYS

Alma Manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntiassistentti: Pinja Kolehmainen p. 040 912 7662 Myyntipäälliköt: Erja Joentausta p. 050 374 9444 Juha Peltoniemi p. 050 352 9906 Timo Hyvönen p. 050 468 2290 etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA Alma Manu Tampere 2019 ● ULKOASU Ilmoitukset ja sivutaitto Ahaa Mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

VEIKKO VALLIN Tampereen kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen, yrittäjä

LYHYESTI TIETOA MINUSTA: Olen pitkän polun kulkenut duunari ja yrittäjä. Työpaikkoja on tullut luotua ja melko paljon verojakin maksettua. Olen isänmaallinen ja yrittäjähenkinen. Uskon kotimaiseen omistajuuteen ja yrittäjyyteen. Haluan työpaikkojen pysyvän Suomessa.

SANANSA MITTAINEN 1

Suomesta pitää tehdä TURVALLISEMPI maa lapsille ja naisille lopettamalla haitallinen maahanmuuttopolitiikka.

Suomesta pitää tehdä TURVALLISEMPI maa ikäihmisille hoitajamitoituksia ja vanhushoivan rahoitusta kasvattamalla.

Suomesta pitää tehdä KANNUSTAVAMPI maa yrittäjille ja duunareille verotusta ja byrokratiaa keventämällä.

Suomesta pitää tehdä OIKEUDENMUKAISEMPI maa väkivaltarikosten rangaistuksia koventamalla.

Suomalaista ruokaa, kuten liha- ja maitotuotteita, ei tule verottaa lisää vaan ruuan verotusta tulee ALENTAA. Kouluissa, vanhainkodeissa jne. tulisi tarjoilla SUOMALAISTA ruokaa.

MailVeikko

veikkovallin

veikko2019

WWW.VE IKKO2 0 1 9 .COM

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Televisiosta tutun vaalitutkija Sami näistä tuli sote-vaalit, mutta talous sitkeästi tapetilla SAMI BORG on televisiosta tuttu, sillä hän on Yleisradion pitkäaikainen vaalikommentaattori. Ensimmäistä kertaa hän oli Yleisradion vaaliasiantuntijana jo 1994 järjestetyissä presidentinvaaleissa, joskin vielä tuolloin radion puolella. Suomen Yrittäjien koostamassa vaaliohjelmassa esille nousevat talous- ja elinkeinoelämän asiat.

Vaalitutkija Sami Borgille vaalipäivä, joka siis tulevien eduskuntavaalien osalta on tämän viikon sunnuntaina, 14. huhtikuuta, on duunipäivä. Hän on Yleisradion pitkäaikainen vaaliasiantuntija ja pistää nytkin asiantuntijana vaaleja pakettiin reilun miljoonan katsojan edessä suorassa tuloslähetyksessä. Vaalit tosin työllistävät tätä yliopistomiestä myös äänestysten välillä. Sami Borg on tutkinut vaaleja pian jo kolme vuosikymmentä. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa häntä asian tiimoilta, kun vaaleihin oli aikaa tasan kuukausi.

irkanmaan Yrittäjä -lehti lähetti Sami Borgille myös ennakkoon Suomen Yrittäjien vaaleja silmällä pitäen keräämän vaaliohjelman ja tiedusteli, missä määrin ja miten siinä esille nousevat teemat hänen mielestään näkyvät näissä vaaleissa. Viimeaikaisesta keskustelustahan ne ovat jääneet aika lailla paitsioon, ja koko keskustelusta on voinut saada kuvan, että nyt käydään vain ja ainoastaan sote-vaaleja.

Aamuäänestäjä – pakostakin

Sami Borg kertoo äänestävänsä itse

aina vaalipäivänä. Vaimonsa kanssa hän menee äänestyspisteelle jo aamupäivällä, sillä ilta menee tiiviisti duunissa. Pasilan studiolle lähtevään junaan Sami kertoo hyppäävänsä puolenpäivän tienoilla. Kommentaattorin ura on kestänyt jo neljännesvuosisadan, sillä ensimmäistä kertaa mies oli yleisradiolla asiantuntijan roolissa jo 1994, joskin vielä silloin radion puolella. – Ei sitä oikein enää osaa jännittää, mutta joka vuosi valmistaudun lähetykseen kyllä erittäin huolellisesti, Borg tuumaa. Ja vaikka Suomessa vaalitulos saadaankin selville kan-

sainvälisesti aivan ennätystahtia, venyy päivä pitkäksi. – Useimmissa vaaleissa seuraava yö jää lyhyeksi, sillä analyysi jatkuu heti aamulla aamutelevisiossa, Borg kertoo ja myöntää, että sen jälkeen yleensä annetaan vielä kommentit päivän uutislähetyksiä varten.

Kristallipallo ei kuulu yliopistoon

Sami Borg korostaa jo heti haastattelun alussa, että minkäänlaisia varsinaisia veikkauksia vaaleista hän ei halua antaa. Ennustajana hän ei itseään pidä. Yleisellä tasolla vaaleja seuraava Borg sitten osaakin pistää vaaleja paloihin ja pakettiin sitäkin paremmin. Hyvästä syystä. Ovathan vaalit olleet hänen ydinosaamisalueensa jo pian 30 vuoden ajan. Tämänkertaisiin vaaleihin lähdetään siinä mielessä poikkeuksellisista asetelmista, että Juha Sipilän hallitus jätti eropyyntönsä vain pari kuukautta ennen tulevia vaaleja. Tämä yllätti Borgin mukaan yhtä lailla hänet kuin kenet tahansa politiikkaa aktiivisesti seuraavan.

– Joskin näin jälkikäteen se osoittautui varsin loogiseksi johtopäätökseksi. Erityisesti Keskustan vaalikampanjaan se varmasti toi uutta virtaa, hän toteaa.

Taloutta unohtamatta

Se, että se pitkään ja hartaasti työstetty sote-ratkaisu jäi kalkkiviivoilla saavuttamatta, tarkoittaa että tulevissa vaaleissa juuri sote-asiat ovat taatusti tapetilla. – Varmasti nämä olisivat olleet sote-vaalit joka tapauksessa, mutta nyt vielä korostetummin, Borg toteaa. Maalaisjärjellä ajateltuna se ei välttämättä ole yrittäjien esille tuomien teemojen kannalta mikään nappijuttu. Sami Borg ei allekirjoita teesiä ainakaan suoraan. – Itse en ole noin pessimistinen, hän aloittaa. Vaalikeskusteluissa ne varmasti jäävät nyt vähän sivuun, kun moni asia painaa päälle, mutta myös yrittäjille perinteisesti tärkeät aiheet, kuten talous ja työllisyys ovat nekin varmasti tärkeitä seikkoja tulevissa vaaleissa. Ne ovat kuitenkin niitä ydinteemoja kaikissa vaaleissa,

eikä niitä ole varaa unohtaa nytkään, hän huomauttaa.

Nallekin jyrähti

Tämän haastattelun jälkeen nähdyssä ensimmäisessä Ylen Suuressa vaalikeskustelussa talouspuolta ei ainakaan juuri käsitelty. Sote-läppä vei parin tunnin lähetyksestä miltei puolet ja liha- ja autoasiat lähes saman verran. Ärähtipä pankkiiri Björn Wahlrooskin samasta asiasta seuraavalla viikolla nostamalla esiin, että talouskasvun tuoma hyvinvointi suorastaan loisti keskustelussa poissaolollaan. Kauppalehden mukaan Wahlroos muistutti, että Suomen talous polki käytännössä paikoillaan vuodet 2007–2017. Teollisuus ei investoi tutkimukseen ja tuotekehitykseen, eikä se investoi tarpeeksi edes koneisiin ja laitteisiin. – Ruotsi veti kymmenen vuoden kasvullaan ehkä 20 prosentin kaulan Suomeen bruttokansantuotevertailussa, Wahlroos totesi ja jatkoi, että ykkössyy tähän olivat juuri Ruotsissa tehdyt veroratkaisut – eli käytännössä niiden alennukset.

Negatiivinen mainonta ei ole levinnyt Suomeen – ja hyvä niin Sipilän hallituskaudella maailmanpolitiikassa varmasti siihen kaikkein vaikutusvaltaisimpaan positioon valittiin Atlantin länsipuolella uusi viranhaltija, ja vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaalit olivat kampanjoiden osalta poikkeuksellisen negatiiviset. Sami Borg ei

kuitenkaan usko, että tällä on suurta vaikutusta Suomessa käytäviin kampanjoihin. – Eikä tämä tietysti ollut ensimmäinen kerta. Yhdysvalloissa vastaehdokasta mustamaalaavaa, negatiivista mainontaa on käytetty jo 60-luvulta saakka, mutta

Suomeen se tapa ei ole onneksi ikinä levinnyt. Varmaan osasyy tähän on se, että meillä ei ole kaksipuoluejärjestelmän aiheuttamaa selvää polarisaatiota, vaan esimerkiksi hallituksen muodostamiseen tarvitaan aina konsensus, hän perustelee.

Toisaalta aivan tuntematonta loanheitto ei meilläkään ole. Esimerkiksi SAK:n aikanaan eduskuntavaaleja varten toteuttama ja näyttelijä Oiva Lohtanderin tähdittämä ”riistäjäporvari”-mainos sai aikanaan aikamoisen kohun. – Se kertoi mielestäni, että Suo-

meen negatiivinen mainonta ei kuulu. Itse asiassa mainostahan ei ikinä ehditty edes ajaa varsinaisesti ulos, mutta se herätti jo ennakkoon niin vahvan vastareaktion, että kohu oli valmis, Borg muistuttaa.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Borgin mukaan asiatkin pysyvät Netin merkitys kasvaa vaaleista toiseen Selvä ero viimeisiin, saatikka sitten sitä edeltäneisiin vaaleihin, on globaalia trendiä seuraava sosiaalisen median merkitys vaalikanavana. – Erityisesti nuorten ja keski-ikäisten parissa se on ehdottomasti yksi tärkeimmistä kanavista, jos ei sitten jopa kaikkien tärkein, Borg toteaa. Toisaalta samaan hengenvetoon mies lisää, että perinteisempi media, kuten televisio ja sanomalehdet ovat

Realiteetit kunniaan

Juttutuokio Borgin kanssa ajoittui jo viikkoa ennen Wahlroosin kritiikkiä, mutta sen hänkin myönsi, että missään optimaalisessa kunnossa valtion talous ei edelleenkään ole. Borg huomauttaa, että vaikka taloudessa onkin porskuteltu viime vuodet ihan mukavassa nosteessa, varmaa on, että ikuisesti noste ei tule nytkään jatkumaan. Nykyiseen tilaan on siis turha tuudittautua. – Valtiovarainministeriötä syytetään monesti synkkien kuvien maalailusta, mutta kyllähän siihen usein on vinhat perusteet. Selvä on, että taloudessa tarvitaan tiukkaa politiikkaa jatkossakin, Borg tuumaa. Isoja ongelmia on ratkaistavana jatkossakin. – Suomen iso ja kallis julkinen sektori sekä väestön huoltosuhde ja kehitys ovat asioita, joihin on pakkokin reagoida tulevaisuudessa. Lisäksi esimerkiksi eläkekustannukset on seikka, johon pitää tarttua, mutta enpä ole nähnyt puoluetta, joka nyt uskaltaisi lähteä ottamaan kantaa siihen, Borg jatkaa. Muista vaaliteemoista Borg ottaa esiin myös maahanmuuton sekä ilmastokysymykset, jotka ovat nekin olleet vahvasti esillä. – Selvä on, että perussuomalaisten kannatukseen Oulun seksuaalirikoksilla on ollut vaikutusta, mutta toki yhtä lailla on hyvä muistaa, että suurin osa maahanmuuttajista ei ole aiheuttanut näitä ongelmia. Mielestäni asia on kuitenkin noussut ihan perustellusti otsikoihin, ja sen lakaiseminen maton alle olisi vielä huonompi vaihtoehto, Borg tuumaa.

Kestääkö demarien ero?

Entä sitten vaaliasetelmat? Ennustukset sovittiin jättävämme väliin, mutta sen Borg toteaa kuitenkin, että oppositio lähtee vaaleihin hyvistä asetelmista – tälläkin kertaa. Se on vähän kuin maan tapa. Viimeksi päähallituspuolue voitti vaaleissa Borgin mukaan vuonna 2003, mutta yleinen trendi se ei siis ole. Demarien noin kolmen prosentin gallupkeula kuukautta ennen vaaleja on iso, mutta ei mikään poikkeuksellisen suuri. – Aikaa vaaleihin on vielä kuukausi, mutta totta on, että viimeisten mittausten perusteella hallituspohjan vaihtuminen näyttää selvältä. Pääsääntöisesti mittaukset ovat pitä-

nekin pitäneet edelleen hyvin pintansa. – Pitkällä tähtäimellä on kuitenkin selvä, että verkon merkitys kasvaa. Nythän meillä on äänestysiässä jo sitä varsinaista internetsukupolvea, jotka ovat kirjaimellisesti olleet online koko ikänsä, hän muistuttaa. Sami Borg, joka tekee parhaillaan yhdessä kahden viestintäpuolen tutkijakollegansa kanssa aiheesta kattavampaa tutkimus-

neet viimeiset neljät, viidet eduskuntavaalit ihan hyvin kutinsa, jopa virhemarginaalejaan paremmin, Borg kertoo, mutta jättää kuitenkin teesilleen takaportin. – 2–3 prosenttiyksikön ero on suuri, mutta ei mitenkään varma johtoasema, hän kertoo. Tätä haastattelua tehdään kuukautta ennen vaaleja, joten Borg muistuttaa että viimeiseen kuukauteen mahtuu monesti vielä yllätyksiä.

Äänestysaktiivisuus on Borgin erikoisalaa

Yksi ratkaisevista tekijöistä on se, miten innokkaasti ihmiset lähtevät äänestämään. Kyseinen seikka onkin yksi Borgin varsinaisista ydinosaamisalueista. Mies on väitellytkin juuri tästä asiasta, sillä Sami Borgin vuonna 1996 ilmestyneen väitöskirjan aiheena oli kartoittaa motivaattoreita äänestämiseen ja äänestämättä jättämiseen. Sami Borg kumoaa väitteen siitä, että alhainen äänestysprosentti korreloisi jotenkin tyytyväisyyden kanssa. Eli siis ajatuksen, että asioihin ei haluta vaikuttaa, koska kaikki on jo mallillaan. – Se on aivan minimaalisen pieni syy jättää äänestämättä. Syitä ovat enemmänkin ne, että ei viitsitä perehtyä tai, että äänestämisellä ei voida saada aikaan tarpeeksi muutosta, hän kertoo.

Koulutustaso vaikuttaa

– Alle 30-vuotiaiden, matalan koulutustason ryhmissä äänestysprosentti on hädin tuskin 30 prosenttia, joka on todella alhainen, hän huomauttaa. Juuri nuorten äänestysaktiivisuudesta Borg myöntää olevansa tulevissa vaaleissa hieman huolestunut. Nyt esille nousseet avainteemat ehkä ilmastonmuutosta lukuun ottamatta eivät oikein ole nuorisoa koskettaneet. – Vanhustenhoito on ollut korostetusti esillä. Tämä on kuitenkin aihe, millä ainakaan niitä nuorimpia ei saada innostumaan äänestämisestä, Borg huomauttaa. – Sen sijaan esimerkiksi koulutus on jäänyt aiheena vähän sivuraiteelle. Myös Suomen tiedossa olevaa väestörakennevinoumaa Borg pitää oleellisena nimenomaan nuorten kannalta, sillä Suomen nykyinen harmaantumistahti ja dramaattisesti pudonnut syntyvyys jäävät

ta, muistuttaa myös vaalikoneiden merkittävästä roolista. – Myös niiden osalta Suomessa on äänestämässä nyt ihmisiä, jotka ovat tottuneet niiden käyttöön. Suomessa vaalikoneet otettiin käyttöön jo vuoden 1996 eurovaaleissa, joten nykyiset nelikymppiset ovat käyttäneet niitä koko äänestysikänsä ehdokasvalinnoissa, hän kertoo.

loppujen lopuksi juuri heidän maksettavakseen.

Legitimiteetin kannalta tärkeää

Äänestysprosentti on Borgin mukaan laskenut Suomessa eduskuntavaaleissa kolmisen prosenttia hänen vaalitutkija-aikanaan eli 90-luvun alusta saakka. Se ei sinänsä ole dramaattinen luku, mutta toisaalta tutkija muistuttaa, että vielä 70-luvulla sitä olisi pidetty tavattoman alhaisena lukuna. – Äänestysprosentti on itse asiassa ollut hyvinkin stabiili. Edes Perussuomalaisten Jytky-vaaleissa isoista kannatusmuutoksista huolimatta äänestysprosentti ei paljon elänyt, hän muistuttaa. Borg on siitä hyvillään, että äänestysprosentti on pysynyt korkeimpana juuri eduskuntavaaleissa. Ne kun ovat kuitenkin tärkein poliittisen päätöksenteon kanava Suomessa. Mutta miksi sitten äänestysprosentin korkea aste on niin tärkeää? – Kyllähän meidän koko edustuksellinen demokratiamme perustuu vaaleille ja kansalaisaktiivisuudelle. Vaalituloksen legitimiteetin kannalta on oleellista, että vallankäyttäjillä on aidosti enemmistön tuki. Vaikka en äänestyspakkoa kannatakaan, mielestäni voidaan perustellusti kysyä, edustaako esimerkiksi EU-vaalien tulos enemmistön tahtoa. Niissä kun äänestysprosentti on murheellisen alhainen.

Mistä tämä hallitus jää historiaan?

Entä mistä politiikan tutkijan mukaa Juha Sipilän hallitus tulee jäämään historiaan? – Hallitusta ja hallituspuolueita ei oikeastaan koskaan ainakaan seuraavissa vaaleissa arvioida saavutusten, vaan pikemminkin epäonnistumisen mukaan, mikä on tärkeä syy siihen, miksi oppositiopuolueet ovat vaaleissa vahvoilla. Tosiasia on, että sote-ratkaisu jäi lopulta tekemättä, mutta esimerkiksi talouden suhteen hallitus sai aikaan paljon onnistumisia. Myös kiky-sopimuksen aikaansaaminen oli iso saavutus, Borg analysoi. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ -lehti lähetti ennakkoon vaalitutkijalle Suomen Yrittäjien vaalien varalle koostaman ohjelman ja sen tiivistelmän. Sami Borg ei usko, että vaikka sote-asiat ovatkin nyt puheiden keskiössä, yrittäjille perinteisesti tärkeät asiat kuten talous, elinkeinoelämä ja työllisyys, jäisivät paitsioon. Ne kun ovat lähitulevaisuudessa asioita, joiden avulla palveluita voidaan rahoittaa. Pirkanmaan Yrittäjien vaaliohjelmaan etukäteen tutustunut Sami Borg antaa yrittäjien vaaliohjelmalle ruusuja erityisesti työllistämiseen liittyvistä teeseistä. – Tosiasia on, että se työllistämispotentiaali on juuri mikroyrityksissä, hän kertoo.

Yliopistoura ei ole ainut valinta, vaikka osviittaa tulikin jo lapsuusperheessä Politiikan tutkijan ammatti ei ollut ainoa Borgin vaihtoehto. Pappisurakin oli jossakin vaiheessa mielessä. Toisaalta yhteiskunnalliset asiat olivat omassa perheessä tapetilla pienestä pitäen. Samin isä Olavi Borg oli paitsi valtio-opin professori myös Liberaalien kansanedustaja. Vielä pidemmän uran hän teki kuitenkin Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa hän istui yhtäjaksoisesti 1969–2000. – Minäkin olin ensi kertaa tekemässä vaalityötä jo pienenä poikana. Olin jakamassa isän vaalimainoksia jo 1972, Sami muistelee. Hän itse ei ole ollut ikinä minkään puolueen jäsen, ja eduskuntavaaleissakin hän kertoo äänestäneensä ”lukuisia eri puolueita”. Samin alkuperäinen kiinnostus politiikkaan on siis osin kodin perua, mutta se, että miehen tutkimuskohteeksi tulivat juuri vaalit, oli pikemminkin sattumien summa. Polku sitä kohti alkoi paljastua, kun professorit Pertti Pesonen ja Risto Sänkiaho pyysivät hänet mukaan toteuttamaan kansallista vaalitutkimusta vuoden 1991 eduskuntavaaleista. – Siinä olin mukana aina 90-luvun loppuun saakka ja vuonna 1996 väittelin aiheesta Äänestämässä käynnin ja äänestämättä jät-

tämisen perusteet, hän taustoittaa. Aivan perinteistä akateemista uraa Borg ei ole tehnyt, sillä 1997 hänet rekrytoitiin mukaan perustamaan Suomen yhteiskuntatieteellistä tietoarkistoa, johon Tampereen yliopisto oli saanut valtakunnallisen vetovastuun. Borgista leivottiin heti perustamisen jälkeen sen johtaja, ja kyseinen pesti jatkuikin sitten lähes 20 vuotta. Nykyinen pesti yliopistolla on yliopistouudistuksen jälkeen vielä sen verran tuore, että Borg itsekin tuumaa hetken sitä tavatessaan. – Virallisesti puhutaan politiikan tutkimuksen oppiaineesta, joka kuuluu Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnan alaisuuteen, hän tiputtelee. Yksi syy vaihtoon oli se, että luonteeltaan itseään tutkijaksi kuvaileva Borg oli aiemmassa pestissään ollut hyvin pitkälti tekemisissä hallinnon kanssa. Mieli halasi päästä taas juuri sen tutkimuksen pariin. – Nyt olen hakenut ja saanut muutamaan hankkeeseen tutkimusrahaa. Aika paljon minulla on nyt myös ylipistonlehtorin sijaisena opetusvelvollisuutta, mikä tuntuu todella mukavalta. Opiskelijoiden kanssa toimiminen on minulle kovin mieluisaa, hän tuumaa. l

Lisää vaaliasiaa löydät lehden sivulta 10 alkaen →

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Tampereen tunnetuin asuintalo sai laaturavintolan – Siitä vastaava yrittäjäkaksikko otti hoteisiinsa myös talon aulapalvelun Tampereen ja koko Suomen korkein asuinrakennus, Luminary, valmistui virallisesti jo viime vuoden puolella, mutta sen verran isosta pytingistä on kyse, että muuttoa sinne on tehty useammassa otteessa. Suurin osa eli noin sata talon 188 asunnon asukkaista pääsi muuttamaan sinne vasta helmikuussa. Sen sijaan talon yrityksistä ensimmäinen, Hygge-nimeä kantava bistrocafe, pääsi avaamaan ovensa siellä joulukuussa. Ruoka- ja juomatarjonnan lisäksi se vastaa tänä päivänä myös rakennuksen aulapalveluista, joihin onkin haussa vielä aimo liuta yhteistyökumppaneita. Kyseessä on koko Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen palvelukonsepti.

yggen yrittäjiksi lähteneet Maritta Toivio ja Satu Harju ovat tunteneet toisensa 15 vuotta. Harrastus yhdisti, sillä kumpikin heistä on aktiivinen Lions-järjestön jäsen. Yhdistävänä tekijänä on myös vahva kokemus yrittämisestä, joskin vain Satu Harju omaa varsinaista ravintolakokemusta. Hän oli ehtinyt pyörittää lounaskahvilaa Koskikeskuksen 3.kerroksessa 11 vuoden ajan, ja sen jälkeen uusi ura oli auennut entisen kahvilan naapurissa, käsityöliikkeen luotsina. Sen jälkeen hän oli vielä opiskellut ravintovalmentajaksi. Maritta Toiviolla on ollut pitkään naisten vaateliike, ja lisäksi hän on toiminut vuosia ulkomaan kaupan parissa. Kaikkiaan yrittäjäkokemusta hänellä on siis plakkarissa liki 30 vuotta. – Kahvilan pyörittämiseen on ollut kiinnostusta jo aikaisemmin, mutta ajankohtaista siitä tuli vasta nyt, kun siihen tarjoutui näin mielenkiintoinen paketti ympärille, tuumaa Toivio.

Sopivaan elämänvaiheeseen

Yhteisen sävelen toisilleen tutut yrittäjät löysivät, kun molemmat olivat päätyneet pohtimaan, mitä seuraavaksi. – Kyllä meillä jotain muutakin mielessä oli, mutta sitten Satu veti hihasta tämän koko Luminary-kortin, Maritta Toivio taustoittaa. Potentiaalisesta liiketilasta he kuulivat tuttujen kautta. – Tiesimme, että tähän oli suunniteltu kahvila- ja ravintolatilaa. Niistä kahvion pyörittäminen kiinnosti heti, mutta kun neuvottelujen edetessä saimme kuulla myös mahdollisesta kokous- ja juhlatilasta sekä kenties aulapalveluista, puhutteli ehdotus ihan eri tavalla, Toivio jatkaa. Kyytiin hypättiin siinä mielessä varhaisessa vaiheessa, että yrittäjät pääsivät itse vaikuttamaan vielä pitkälti siihen, millaiset tiloista tehtäisiin.

Nimi löytyi Tanskasta

Cafebistroin nimi, Hygge, juontaa juurensa Tanskasta ja kääntyy jota-

naat, joiden osalta tarjoilu alkaa 10.45. Viikonloppulauantaisin tarjolla on myös brunssi, joka tarjoillaan kolmessa kattauksessa kello 10, 12 ja 14 alkaen. Ruoan suhteen paikka on erityisen omavarainen, sillä kaikki tarjottava ruoka valmistetaan omassa keittiössä.

Tavoitteena kasvu

HYGGE-NIMEN SAANEEN bistrocafen yrittäjät Maritta Toivio ja Satu Harju muuttivat taloon sen ensimmäisenä yrityksenä joulukuussa. Kaksikon ravitsemusliike sijoittui talon katutasoon. Kaikkiaan Hygge toimii nyt kahden yrittäjän ja kahden palkatun työntekijän voimin.

Talon omien asukkaiden lisäksi etenkin lounastarjonnan ovat löytäneet myös lähialueen yritykset. Lisäksi yrittäjät uskovat suosion kasvavan myös lounasajan ulkopuolella. Tosiasia on, että talon asukkaista suurin osa pääsi muuttamaan taloon vasta helmikuun puolella, ja ratikkatyömaa on hiljentänyt toistaiseksi alueen ohikulkijoiden määrää. – Tavoitteemme tähän ensimmäiseen toimivuoteen on asiakasmäärien kasvattaminen. Meillä on tarjolla rento ilmapiiri sekä ruokailuun että kokoustamiseen. Sijainnin kannalta olemme tässä rautatieaseman kupeessa myös muualta tulevien suosiossa, yrittäjät visioivat. l

TAMPEREEN EHDOTTOMASTI eniten julkisuudessa viime aikoina paistatellut Luminary on sen verran iso kompeksi, että asukkaiden muutotkin sinne toteutettiin useammassa vaiheessa, tuoreimmat vasta helmikuun loppupuolella.

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

kuinkin rentoon, kotoiseen fiilistelyyn. Hyggen yrittäjien, Satu Harjun ja Maritta Toivion mukaan tähän heillä on juuri pyritty. Tilasta on tehty takaseinän takkoineen kaikkineen juuri viihtyisä, vähän jatketun olohuoneen tyyppinen ja ehdottoman kodinomainen tila. – Vaikka meillä ruoat tarjotaankin pöytään, haluamme ehdottomasti olla rento paikka, kaukana jäykistelystä, Harju korostaa.

RUOKA- JA JUOMATARJONNAN lisäksi yrityksen sateenvarjon alle kuuluvat myös kerrosta ylempänä sijaitsevat juhlatilat. Niistä löytyy huippuluokan kokoustekniikka, ja ne sopivat noin 30 hengen tilaisuuksiin. Lisäksi yrittäjät ovat vastuussa myös talon aulapalveluista. – Vaikka yhteistyökumppaneita onkin jo löydetty monella saralla, ei listaa olla vielä hakattu kiveen, vaan mukaan mahtuu edelleen, kaksikko huomauttaa.

Huippusijainti ja tarpeeksi lääniä

Yksi Bistrokahvila Hyggen erikoisuuksista on joka päivä suoraan pöytiin tarjolla oleva aamiainen, mikä onnistuu isommallekin porukalle. Käytössä on paitsi bistron iso pöytä myös jopa 30-henkiset porukat mahduttava kokoustila Luminaryn kakkoskerroksessa. Varsin hyvin asiakkaat ovat löytäneet myös paikan lou-

SEKÄ KAHVION että kokoushuoneen yleisilme on skandinaavisen pelkistetty. Tanskalaisen ja sittemmin maailmalle yleistyneen termin eli hyggeä ruokailutilaan luo muun muassa takka. Muutenkin tunnelma on haluttu pitää mahdollisimman rentona siitäkin huolimatta, että kaikki tuotteet tarjoillaan pöytään.

Aulapalvelua ei voitu lähteä matkimaan – esikuvia ei ainakaan Tampereella ole Ajatus myös talon aulapalveluiden hoitamisesta tuli rakentajan puolelta ja herätti heti kaksikon mielenkiinnon, siitä huolimatta, että alun perin se oli vain yksittäinen heitto kesken neuvotteluita. Koska kyseessä oli oikeastaan koko Suomen maassa ainutlaatuisesta ja upouudesta palvelusta, on sen sisällön kehittäminen jätettykin pitkälti Hyggen yrittäjäkaksikon hoteisiin.

– Perusideana on, että Luminaryn asukkaille tarjottaisiin jatkossa meidän välityksellämme palveluita mahdollisimman kattavasti, Harju avaa. – Ideana on, että voimme helpottaa Luminaryn asiakkaiden elämää kaikin mahdollisin keinoin niin, että meiltä löytyisi yhteistyökumppani vaikkapa pesulan, taksipalveluiden ja kukkakaupan osalta, Toivio kertoo. Siitä yrittäjät to-

sin pyrkivät pitämään kiinni, että toimialakohtaisesti palveluissa olisi aina yksi hovitarjoaja. Edellä mainitut yhteistyökumppanit ovat esimerkkejä jo löytyneistä yhteistyökuvioista, mutta molemmat yrittäjistä korottavat, että lista ei vielä ole lopullinen. Haku on edelleen käynnissä monella saralla. – Ideana on, että me löytäisimme tähän palvelutarjoajia aina koirienpis-

satuksesta helikopteritilauksiin. Jos siis joku yrittäjä on kiinnostunut, meihin kannattaa ottaa yhteyttä, hän mainostaa. Vielä toistaiseksi haettavana on esimerkiksi ompelualan yrittäjä. Päivystys aulapalveluiden osalta aloitettiin maaliskuussa niin, että tiskillä on varsinainen päivystys aina kerran viikossa. Tämän lisäksi Hyggen nettisivut tarjoavat jatkuvasti ajan tasalla olevat linkit yhteis-

työkumppaneiden osoitteisiin. Yksi ensimmäisistä mukaan tulleista yhteistyötahoista on taidekauppa TampellArt. Tamperelaistaiteilija Olli Joen teoksia on roikkunut Hyggen seinillä jo useita viikkoja ja ilmeisen onnistuneesti. Tästä todisteena on eräällä seinällä tyhjyyttään ammottava aukko. Siellä aiemmin koreillut teos kun lähti pari päivää sitten ostajan matkaan.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Pirjo Ala-kaarre Kouluttaja, 48 v Virrat

Sirja Kaartinen Erikoislääkäri, 47 v Tampere

Jari Kinnunen

HTM, rikosylikomisario, 58 v Nokia

Petri Rajala

Kaupunginvaltuutettu, KTK, 25 v Tampere

Ari Rautakorpi

Insinöörieverstiluutnantti evp., 61 v Pirkkala

Jussi Haavisto

Toimitusjohtaja, rakennusinsinööri, 49 v Kangasala

25 Anna-Kaisa Ikonen Valtiosihteeri, työelämäprofessori, 41 v Tampere

Pauli Kiuru

Kansanedustaja, FM, 56 v Valkeakoski

Ilkka Sasi

Valtuustoryhmän pj., HK, 32 v Tampere

34 Juho Ojares

DI, projekti-insinööri, 27 v Ylöjärvi

Susanna Saxberg

Kansanedustaja, opettaja, 51 v Sastamala

Koulutus- ja kehittämisjohtaja, LitM, 42 v Tampere

KTM, poliittinen sihteeri, 32 v Tampere

Arto Satonen

Anne-Mari Jussila

Kansanedustaja, yrittäjä, 54 v Tampere

Jouni Markkanen

Aluekoordinaattori, KK, 25 v Tampere

Rehtori, 53 v Tampere

Harri Jaskari

Ida Leino

Leena Kostiainen

Erityisopettaja, 52 v Akaa

Jocka Träskbäck Yrittäjä, 45 v Lempäälä

41 Sofia Vikman Kansanedustaja, YTM, 35 v Tampere

Kiinnostavat tapahtumat yrittäjille

Tampereen kaupunkiseutu startupeille

16 . 4 .

Tampere Industry Startup Forum Tervetuloa kevään kiinnostavimpaan seminaariin luomaan ja luotaamaan tulevaisuuden teollisuuden maisemaa!

17. 4 .

Tampere Startup Meetup Kuukausittainen rahoitusteemainen tapahtuma Tampereen kaupunkiseudun startupeille ja kasvuyrityksille.

8.5.

Startup mix & match Idea vailla tiimiä? Voit tuoda oman uuden liikeideasi pöydälle tai tarttua aukeaviin tilaisuuksiin rennon keskustelun merkeissä. Paikka missä ihmiset ja ideat kohtaavat.

9. 5 .

Tampere Startup Meetup Toukokuun tapahtuma on suunnattu erityisesti pelialan yrityksille.

14 . 5 .

Nordic Startup School Demoday Ohjelmassa mukana olleet yritykset pitchaavat tuomaristolle. Kuule kasvutarinat, linkkaudu sijoittajiin, startupeihin ja muihin toimijoihin. Tutustu syksyllä avattavaan startup-taloon.

- KASVATA L I I K E TOI MI N TA A SI !

Tampereen seudun startup-ekosysteemistä löydät kaikki kasvun menestystekijät Vahvat verkostot auttavat yritystäsi löytämään uusia osaajia, asiakkaita ja kasvurahoitusta. Tampereen startup-ekosysteemi yhdistää seudun sadat startupit sijoittajiin, startup-yhteisöihin, korkeakouluihin ja startupien koko elinkaaren kattaviin palveluihin. Startup Tampere ja aktiivinen ekosysteemi mahdollistavat monenlaisen yhteistyön, kuten tuotekehityksen, työtilojen jakamisen, sijoitukset ja tapahtumat. S I J O I T TA JAT

TULE OSAKSI MAAILMANLUOKAN MENESTYSTARINOITA Startup Tampere tutustuttaa sinut Tampereen alueen lupaavimpiin kasvuyrityksiin sinua kiinnostavilta toimialoilta. Kanssamme laajennat portfoliotasi, sijoitat tulevaisuuden menestystarinoihin sekä verkostoidut osaajien kanssa. Ota rohkeasti yhteyttä, niin löydämme sinulle Tampereen alueen parhaat yritykset miltä tahansa toimialalta.

KASVUYRITYKSET

PK- TAI SUURYRITYS - UUDISTA JA KASVATA LIIKETOIMINTAA STARTUP TAMPEREEN AVULLA Startup-yhteistyö auttaa usein yritystä kasvamaan ja uudistumaan merkittävästi. Yhteistyö antaa yrityksellesi uusia ideoita liiketoiminnan kehittämiseen ja tulevaisuuteen, nopeutta päätöksentekoon ja uusia teknologioita käyttöön. Liikkeelle lähdetään ketterien kokeilujen kautta ja yhteistyötä syvennetään kohti pitkäjänteistä oppimista ja kasvua.

Varmista ajankohtaisin tieto siitä, mitä Tampereen startup-kentässä tapahtuu ja kehitä verkostoasi entisestään! startuptampere.fi

STA RTU PI T

TAMPERE - SUOMEN KETTERIN JA NOPEIMMIN KEHITTYVÄ STARTUP-KAUPUNKI Tampere tarjoaa erinomaiset puitteet yrittämiselle ja startup-toiminnalle. Yhteistyössä yritysten kanssa Business Tampere järjestää erilaisia palvelukokeiluja, pilotteja ja tapahtumia. Startup-yritystoimintaa tuetaan myös uudella palvelulla: Nordic Startup School -valmennusohjelmalla, joka tarjoaa vankat eväät kansainvälistyvälle yrittäjälle. B U S I N E S STA M PE R E .CO M

ilmoituksen maksaa: Pirkanmaan Kokoomus ry

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

POIMINNAT

Kuukauden SOSSUT tavoittelevat politiikan täydellistä muutosta. Maan talous ja työllisyysaste ovatkin kohentuneet rutkasti tällä hallituskaudella. Myös valtion velkaantuminen on stopannut. Onhan tuollaisen menon loputtava! Matti Simula Suomen Kuvalehden kolumnissa 29.3.

Eduskunnan jättävä Antero Vartia Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 3/2019 JAPANISSA mies on kuulemma kuusikymppisenä työuransa puolivälissä. Näyttelijä ja käsikirjoittaja Joonas Nordman Seura-lehden kolumnissa 28.3.

DEMOKRATIAN ei pitäisi olla enemmistön diktatuuria, vaan yritys kuulla kaikkia. Toimittaja Reetta Räty Image-lehdessä huhtikuussa ELLEI äänestänyt Chávezia ja hänen puoluettaan, siitä koituisi seurauksia. Lisäksi äänestäjille jaettiin ennen vaaleja hallituksen nimissä jopa kiinalaisia jääkaappeja ja pesukoneita, jotta he varmasti ymmärtäisivät äänestää oikeita ehdokkaita. Kirjailija Jukka Koskelainen Venezuelan politiikasta Kanava-lehdessä 2 / 2019 KUN suhde on väljähtänyt ja puhevälit menneet, eroaminen voi toimia herätyskellona. Nytpäs näet, ettei ruoho ole vihreämpää aidan toisella puolella! Tätä toiveajattelua edustaa ex-pääministeri Juha Sipilä, joka ilmoitti hallituksensa eroavan sote-sotkun seurauksena. Saara Koho Talouselämä-lehden kolumnissa 29.3. SOTE saikin kaatua. Otsikko Suomen Kuvalehdessä 29.3. KENTIES kaikkien tehokkaimmit kokoukset pidettiin vuosina 2000-2003 torstai-iltapäivisin kello 14 kansanedustaja Sulo Aittoniemen työhuoneessa. niihin osallistui vain yksi ihminen, Alkiolaisen eduskuntaryhmän ainoa jäsen Sulo Aittoniemi. Toimittaja Esa Lilja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä 3/2019 SUOMEN vientiteollisuuden vuotuiset kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet vuodesta 2008 vuoteen 2016 noin 31 prosenttia. Paperi ja Puu lehden pääkirjoitus 1/2019

SIPILÄN hallituksen toteuttaman yrittäjävähennyksen poistamisesta Rinne on puhunut jo aiemmin. Ja pääomatuloverokantojen nostamisesta 32 ja 35 prosenttiin. Hyvätuloisten solidaarisuusvero ei Rinteen ykkösessä hyvin ilmeisesti laskisi. Vasemmistoliitto ja Vihreät tuskin hirveän paljoa hanttiin pitäisivät ajatuksille, jotka toteutuessaan osuisivat omistajiin ja yrittämiseen. Uusi Suomi –verkkolehden päätoimittaja Markku Huuskon Näkökulma-teksti 3.4. TÄRKEINTÄ Postissa on, että toimitusjohtaja Heikki Malinen saa 82 000 euroa kuukaudessa palkkaa. Postin kantaminen on sivuseikka. On siinä meillä firma! Hidastuukohan kanto entisestään, jos Malinen saisi vielä puolet lisää. Toimittaja Timo Haapalan twiittaus 29.3. JOTENKIN minusta tuntuu, että politiikassa ajatellaan, että tuolla meidän takapihalla on rahapuu, joka kasvaa rahaa, ja siitä voi oksan kerrallaan sahata Suomen sisäisiin talouden tarpeisiin, mutta näinhän se ei ole. UPM:n toimistusjohtaja Jussi Pesonen Ylen ykkösaamussa 30.3. HEI muuten yksi asia jonka voi myös tehdä on mennä vaalikoneisiin ja pitää se info itsellään.

LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y Voit voittaa

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen. Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 26.4.2019 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Maaliskuun numeron Ykä-visassa perhelipun Herra Hakkaraisen taloon sekä Mauri Kunnaksen ”Herra Hakkaraisen tarinat” -kirjan voitti Eva-Liisa Saaristo Tampereelta

Toimittaja Vappu Kaarenoja Suomen Kuvalehdessä 29.3.

Maaliskuun vastaukset olivat: Sivu 9: Porin Teatteri Sivu 19: Kuljetusliike Jaakko Pohjola Sivu 38: Kalevala-Kaluste

Koomikko Andre Wickströmin twiittaus 14.3. EDUSKUNTA päätti hempeämielisyydessään, että jokaisella on oikeus myrskyt kestävään sähköliittymään. Tämä pakottaa miljardien maakaapelointiin. Moneen taloon vedetty sähkölinja on arvokkaampi kuin talo. Ei pidä ihmetellä että on kallista.

SÖIN äsken säilyketölkistä kylmää hirvenlihaa. Vihdoin minusta on tullut mies!!! Monelta alkaa Urheiluruutu? Jaajo Linnanmaan twiittaus 6.3.

SUURIMPIEN vähittäiskauppojen olisi hyvä sijaita keskustoissa tai alakeskustoissa. Liikenteen päästöjen vähentämiseksi on tärkeää, että taajamissa kaupat ovat helposti saavutettavissa jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi:

NYT olisi hyvä aika tehdä laki, että 3–5 vuoden kuluttua konkurssista tai velkajärjestelystä ihminen saisi uuden alun. Siinä säästäisivät kaikki: osa näistä ihmisistä työllistyisi ja toisi valtion kassaan rahaa, koska heidän olisi taas mielekästä tehdä töitä.

osoite: postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

Hjallis Harkimo Iltalehden blogissa 31.3.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

Klingendahl – viittä vaille valmis Haka-Ahti Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtinen katselee työhuoneensa ikkunasta uuden uljaan Klingendahlin sisäpihalle ja toteaa, että Klingendahlin saneeraus on ollut onnistunut projekti. – Vanha ilme on säilytetty, kuten alun perin oli tarkoituskin, mutta kuitenkin Klingendahl on uusi, jatkaa Lehtinen. Ja sitähän vanha tehdaskiinteistö on, ja nimenomaan sisältä. Klingendahl on melko varakkaiden yritysten tyyssija. Kiinteistöön on majoittunut yrityksiä, joilla on varaa maksaa korkeasta laatutasosta ja mahtavista maisemista. Sama koskee kiinteistön länsisiiven asuntoja. Niiden hinnat lienevät tätä nykyä noin 11.000– 14.000 markkaa neliöltä. Tosin niitä ei ole myytävinä. – Viime talvena vietiin viimeisetkin käsistä, kertoo Timo Lehtinen. – Tietyn tyyppiset yritykset maksavat mielellään imagosta. Tällaisia ovat muun muassa tietotekniikan yritykset sekä mainostoimistot, joita kumpaisiakin on Klingendahlissa, valaisee Lehtinen. Lehtinen kertoo edelleen, että alku tämän tyyppisissä saneerauksis-

Kätevän matkakassin ja pukupussin yhdistelmän

Osmo Soininvaaran twiittaus 2.4.

KUN ”alkaa tekemään” hyväksyttiin, kansa suuttui ja uutisankkuri Arvi Lind tuli surulliseksi.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Antti Rehunen Kuntalehdessä 3/2019

HALLITUS jyrää läpi omia juttujaan, ja oppositio haukkuu hallitusta usein aika kevyin perustein. Sitten tulevat vaalit, ja puolueet vaihtavat osia.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

sa on aina hankalaa. Ei pystytä näkemään valmistuvaa kokonaisuutta, on epäluuloja ja hintakin on siinä vaiheessa vielä pelottava. Mutta mitä pidemmälle hanke etenee, sitä nopeammin se rupeaa ikään kuin itse ruokkimaan itseään. Syntyy niin sanottu imagoimu – tai sitten ei. Klingendahlissa syntyi. Klingendahliin majoittuneista yrityksistä yksikään ei ole lähtenyt pois siirtyäkseen johonkin muualle. Yritykset ovat kyllä muuttaneet ja laajentaneet, mutta tämä on tapahtunut Klingendahlin sisällä. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä hankkeeseen. Lehtinen myöntää, että ”osasyynä” Klingendahlin menestykseen on ollut viime vuosien mahtava taloudellinen vauhti Pirkanmaalla. – Meillä on mennyt hyvin, yrityksillä on ollut rahaa investointeihin, sanoo Lehtinen. Lehtisen mukaan esim. Finlaysonin ja Takon tulevat käyttötarkoitukset riippuvat pitkälti siitä, miten Pirkanmaalla menee tulevina vuosina. – Jos Pirkanmaan kehitys jatkuu tällaisena, niin keskustan vanhat tehdaskiinteistöt voidaan hoitaa kunnialla kuntoon, visioi Lehtinen.

vuotta sitten

PIRKANMAALLA ELETTIIN 1989 vielä vahvasti noususuhdanteessa. Klingendahlin pitkä remontti oli valmistunut, ja toisaalla aviisissa esiteltiin myös Finlysonin ja Lapinniemen teollisuusalueilla edessä olevia remontteja. Oppositiojohtajaksi 80-luvun lopulla tituleerattu Väyrynen oli käynyt kylässä. Tuossa vaiheessa mies oli vielä Keskustan puheenjohtaja. Ehdollahan mies on edelleen, 30 vuotta myöhemmin, joskin nyt puolue on toinen. Pikapankki oli pop.

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Yrittäjät luovat työtä ja kasvua – mutta millaisena pirkanmaalainen pienyrittäjä näkee kasvun mahdollisuudet? Suomen Yrittäjien tavoiteohjelma seuraavalle hallituskaudelle on nimeltään Kasva Suomi. Yrittäjät näkee, että talouskasvun ja hyvinvointivaltion perustan vahvistamiseksi Suomi tarvitsee nyt ja tulevaisuudessa enemmän yrittäjiä ja yrityksiä.

rittäjyys on Suomen vahva tukijalka, sillä yrittäjät luovat työtä ja kasvua. Suomen Yrittäjät haluaa vaikuttaa siihen, että edellytykset yrittäjyydelle ja työllistämiselle paranisivat, ja siksi yrittäjäjärjestö kampanjoi näkyvästi yrittäjyyden puolesta näin vaalien alla. On tärkeää, että päätöksentekijöiksi eduskuntaan valitaan sellaisia henkilöitä, jotka ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen ja sen, kuinka yrittäjyyden olosuhteita voidaan edelleen parantaa, Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Maria Virtanen kertoo. Mutta millaista Pirkanmaalla on yrittää? Kysyimme kolmelta yrittäjältä, millaisena he näkevät oman yrityksensä kasvun mahdollisuudet ja millaisia päätöksiä he toivoisivat tehtävän seuraavalla hallituskaudella.

Viestintäyrittäjälle työllistäminen on haaste

Jaakko Pirttikoski kutsuu itseään viestinnän sekatyömieheksi ja on kipparoinut yhden hengen Frog on the Dancefloor Communications -toimistoaan jo vuodesta 2001. Yksinyrittäjänä Pirttikoski on paininut kasvukipujen kanssa jo vuosia: – Todellakin olisi intoa ja tarvetta kasvulle, mutta näen sen melko haasteellisena. Omassa yrityksessäni kasvun esteet eivät kuitenkaan nouse yhteiskunnan rakenteista tai byrokratiasta, vaan ovat seurausta lähinnä yritykseni toimialasta ja omista valinnoistani. Näin ollen olen tällä hetkellä jokseenkin tyytyväinen valintaani toimia yksinyrittäjänä – saanhan tehdä sitä mistä nautin, sen sijaan että pyörittelisin palkkanauhoja, kesälomalistoja ja muuta hallinnollista rumbaa, Pirttikoski toteaa.

Yksinyrittäjänäkin mukana kasvutalkoissa

Pirttikoski on pohtinut toisen henki-

lön palkkaamista, mutta todennut juurikin niiden ensimmäisten työntekijöiden palkkaamisen haastavaksi. – Etenkin, kun oma toimistoni tarjoaa palveluita jokaiselle jotakin -periaatteella, pitäisi palkkaamani henkilön olla taidoiltaan melkoinen kameleontti ja hallita viestintätoimiston palvelut laidasta laitaan. Uskon, että vasta lähemmäs 10 hengen firmassa tehtäviä olisi mahdollista eriyttää ja silloin palkkalistoilla voisi olla esimerkiksi valokuvaaja tai koodari. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, mutta sen sijaan teen tiivistä yhteistyötä muutaman muun yksinyrittäjän kanssa, Pirttikoski sanoo. Vaikka Pirttikoski ei toistaiseksi siis ole työnantajayrittäjä, keksii hän heti muutaman esimerkin, joilla hänkin on jo kantanut kortensa kekoon kasvutalkoissa. – Ajattelen, että tekemällä työni mahdollisimman hyvin autan asiakkaitani eli paikallisia isompia yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa, mikä puolestaan lisää esimerkiksi investointeja paikkakunnalle. Toisaalta pyrin kehittämään myös omaa toimintaani mahdollisimman kannattavaksi omaa ajankäyttöäni optimoimalla, mikä lisää yritykseni yhteiskunnalle tuottamia verovaroja. Eivät huonoja asioita nämäkään, Pirttikoski muistuttaa.

Isojen yritysten kasvu heijastuu pienempiin

Sastamalassa on Jaakko Pirttikosken mielestä hyvä pöhinä yrittäjien ja kaupungin välillä ja paikkakunnalla kaiken kaikkiaan mainiot olosuhteet yrittämiselle. – Sastamalan elinkeinoelämä on kautta aikojen perustunut yrittäjyyteen ja suureen määrään pieniä ja keskisuuria firmoja, mikä on uskoakseni kannatellut paikkakuntaa vaikeina aikoina. Uskon, että kun isommat menestyvät, se näkyy myös pie-

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

nempien toimijoiden tilauskirjoissa. Tuleviin vaaleihin Jaakko Pirttikoski suhtautuu mielenkiinnolla. – Suoraan sanottuna vähän jännittää. Kuten kampanjointiin näemmä kuuluu, monenlaisia asioita lupaillaan eri suuntiin, mutta aika vähän esiintyy realismia rahoituksen suhteen. Aion ehdottomasti äänestää, ja kyllä sillä on merkitystä, että tiedän ehdokkaani ajavan myös yrittäjyyteen liittyviä teemoja valtakunnan tasolla, Pirttikoski pohtii.

Hoiva-alan sotkut eivät hetkauta pientä toimijaa

Tupahoiva on vuonna 1992 perustettu yritys, joka tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua muistisairaille henkilöille. Alkujaan kahden yrittäjän avoimena yhtiönä toiminut Tupahoiva muuttui vuonna 2003 osakeyhtiöksi, ja sen toimitusjohtajana toimii toinen yhtiön perustajista, Auli Härkälä. Yritys työllistää tällä hetkellä 12 henkilöä. Härkälä on seurannut sote-uudistusta ja hoiva-alan uutisointia enimmäkseen sivustakatsojana, sillä Tupahoivan toimintaedellytykset Sastamalassa ovat hyvät ja palvelun laatu useilla mittareilla mitattuna kohdallaan. Tupahoiva kuuluu muun muassa Sastamalan ja Punkalaitumen yhteisen Sotesin rekisteriin, josta asiakas itse valitsee haluamansa palveluntarjoajan ja maksaa palvelusetelillä. – Koen, että palvelusetelijärjestelmä toimii oikein hyvin ja kannatan ehdottomasti sen käyttöönottoa koko maassa. Kuntien tarjouskilpailuissa hinnalla on liian suuri painoarvo, ja myös kuntien hankintaosaaminen vaihtelee suuresti. Palvelusetelijärjestelmässä kilpailutuksesta vastaavat asiakas ja hänen omaisensa – kun saa itse valita haluamansa palveluntarjoajan, laatu monesti ratkaisee, ja hyvä niin, Härkälä painottaa.

AULI HÄRKÄLÄ kertoo, että hänelle on tärkeää huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista, mikä näkyy palvelun laadussa myös ulospäin.

– TODELLAKIN OLISI intoa ja tarvetta kasvulle, mutta näen sen melko haasteellisena Jaakko Pirttikoski sanoo.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Kysyntää riittäisi

Tupahoivalla riittäisi kysyntää kasvuun asti – monesta suunnasta. – Tupahoiva tunnettu alansa erikoistunut palveluntuottaja, jolla on hyvä maine. Suuret hoivajätit lähestyvät aina välillä ja tarjoutuvat ostamaan yritykseni, mutta en todellakaan ole myymässä. Minulla on vahva sisäinen motivaatio ja intohimo tähän työhön, enkä usko, että saisin toteuttaa sitä nykyiseen tapaan osana ketjua. Myös asiakkaiden suunnasta kysyntää riittäisi, mutta lisäpaikkoja ei ainakaan toistaiseksi ole luvassa. – Tässä tilanteessa, jossa sote-uudistuskin pistettiin jäihin, nykyisen hoivakodin laajennusinvestointi ei ole taloudellisesti järkevää. Toimivan konseptimme levitys sen sijaan on erittäin mahdollista ja uskon, että tulen lähivuosina pohtimaan kasvua sen kautta, Härkälä kertoo.

Palkkaamisessa tulee olla tarkkana

Sosiaali- ja terveysalaan liittyen on viime aikoina uutisoitu hoitajamitoituksesta. Härkälä muistuttaa, että määrän lisäksi laatu vaikuttaa myös tässä. – Työnantajan on selvästi kerrottava työntekijöille, mitkä ovat yrityksen tavoitteet ja muutenkin annettava riittävästi perehdytystä työtehtäviin. Täytyy myös valvoa, että ohjeita noudatetaan. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia työntekijöistään ja kohdella heitä reilusti, näin aina-

kin itse ajattelen. Työpaikalla viihtyminen heijastuu myös työn laatuun, Härkälä kertoo. Palkkaamiseen liittyy silti myös riski, ja se on molemminpuolinen. – Henkilön työpanos ei ehkä olekaan sitä mitä yritys tarvitsee, tai henkilö itse huomaa, että työpaikka ei olekaan hänen toiveidensa mukainen. Koeaika onneksi turvaa molemmille osapuolille työsuhteen purun, ja mielestäni kuusi kuukautta on siihen riittävän pitkä.

Laatu keskeiseksi kriteeriksi sote-alalla

Auli Härkälä aikoo tulevissa eduskuntavaaleissa äänestää ehdokasta, jolla on selkeät mielipiteet pk-yrittäjyyden tukemisesta Suomessa. Myös sosiaali- ja terveysalan tuntemus vaikuttaa päätökseen. – Toivon, että laatu nostettaisiin sosiaali- ja terveysalan päätöksenteossa nykyistä merkityksellisempään asemaan. Palvelusetelijärjestelmä tulisi ottaa käyttöön nykyistä laajemmin kunnallisten kilpailutusten sijaan, sillä ne ovat pienille yrityksille armottomia, Härkälä toteaa.

Kasvu vaatii tarkkoja laskelmia ja riskinottokykyä

Fysioterapeutti Tiina Loposen yrityksessä Loposen Lapasesta on tapahtunut muutamassa vuodessa paljon. Vuoden 2017 alussa omassa yrityksessään täysipäiväisesti aloit-

Yrittäjä!

Tavoita kohdennetusti yrittäjäjäsenet ilmoittamalla sähköpostitse torstaisin jaettavassa TAPAHTUMAT JA KOULUTUKSET -tiedotteessa. Tiedote sisältää tapahtumien ja koulutusten lisäksi yritystoimintaan liittyen vinkkejä, neuvoja ja ohjeita.

Tarjous: 450x300 px 460 € (norm. 560 €) Ilmoitusta klikkaamalla lukija ohjautuu kotisivuillesi. Mukaan mahtuu kerrallaan neljä ilmoittajaa, joten ole nopea ja varmista oma paikkasi Leenalta 041 501 9902 tai leena.kolehmainen@dorimedia.fi Tarjous on voimassa 30.6. saakka. Kysy edullinen vuosiopimustarjous.

tanut yrittäjä työllistää tänä päivänä yhden työntekijän sekä kaksi sopimusyrittäjää kahdessa toimipisteessä, Sastamalassa ja Punkalaitumella. Yksinyrittäjältä näinkin merkittävä kasvu on vaatinut paljon. – Kasvulle on ollut tilausta eli fysioterapiapalveluille kysyntää, mutta siitä huolimatta yrityksen kasvattaminen on vaatinut todella paljon ajatustyötä, laskutoimituksia sekä riskinottoa. Kun vertaa kotona työskentelevän yksinyrittäjän kiinteitä kuukausittaisia kuluja edes yhden henkilön työllistävään, vuokratiloissa toimivaan yritykseen, niin ero on valtava. Vaatii todella paljon lisämyyntiä, että jäisi vielä itselleenkin palkkaa maksettavaksi, Loponen summaa.

Työllistää voi monella tavalla

TIINA LOPONEN aloitti yksinyrittäjänä vuonna 2017, mutta työllistää nyt kaksi sopimusyrittäjää ja yhden palkkasuhteessa työskentelevän fysioterapeutin.

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

Myös itse rekrytointiprosessia Loponen pitää aikaa vievänä ja haastavana. Sopivia työntekijöitä kun ei välttämättä juuri omalla paikkakunnalla ole, eikä valintaprosessin aiheuttama stressi sekään ole ihan pientä. – Minua on kyllä lykästänyt, sillä olen saanut porukkaan oikein hyvät ja tekeväiset tyypit. Olen kyllä pyrkinyt hoitamaan rekrytoinnin huolellisesti ja perehdyttämään uudet tekijät mahdollisimman hyvin, jotta homma rullaisi niin firman kuin asiakkaiden kannalta hienosti. Aivan täysin en ymmärrä syksyllä vellonutta keskustelua irtisanomisen helpottamisesta, sillä koen, että kuuden kuukauden koeaika on riittävän pit-

kä ja mahdolliset ongelmat tulisivat kyllä esiin sen puitteissa. Tällä hetkellä Loposen Lapasesta työllistää yhden henkilön palkkasuhteessa ja kaksi sopimusyrittäjää, jotka siis työskentelevät tiloissa niin sanotusti vuokratuolilla oman toiminimensä piikkiin. – Mielestäni on hyvä asia, että tällä alalla sopimusyrittäminen on aika lailla vallitseva tapa, sillä se on palkkasuhdetta kaikin puolin joustavampi tapa työllistää, Loponen pohtii.

Byrokratia saa yrittäjältä ymmärrystä

Muun muassa terveydenhuoltoalalla byrokratia ja valvonta hiertävät monesti yrittäjiä. Loponen pitää valvontaa kuitenkin tarpeellisena ja kokee saaneensa riittävästi neuvontaa viranomaisilta. – On totta, että paperityötä on aivan tolkuttomasti, vaikka sinänsä ymmärränkin sen merkityksen. Minulla on kuitenkin pääasiassa positiivisia kokemuksia viranomaisten kanssa asioinnista. Esimerkiksi Kelassa ja Valvirassa on aina neuvottu, jos on ollut vaikeuksia lomakkeiden kanssa.

Yrittäjän sosiaaliturvassa parannettavaa

Äkkiseltään Tiina Loponen ei keksi sellaisia epäkohtia pienyrittäjän arjessa, joihin päätöksenteolla voisi hänen mielestään vaikuttaa. Jos eduskunta olisi toiveiden tynnyri, löytää Loponen kuitenkin kehitettävää. – Yleisesti ottaen yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan pitäisi olla palkansaajan kanssa samalla viivalla. Nyt en

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

esimerkiksi yhtään tiedä, mihin maksamani YEL-maksut päätyvät ja jääkö niistä lopulta mitään käteen. Myös työhyvinvointipalveluiden käytössä on epäkohta. Siinä missä yritys voi työntekijöilleen tarjota esimerkiksi hierontaa, ei yksinyrittäjällä ole oikeutta vähentää hierontakuluja verotuksessa ilman työterveyspalvelusopimusta. Fysioterapia-ala on melko naisvaltainen, ja mahdolliset perhevapaat ja poissaolot sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi mietityttävät, vaikka aihe ei juuri tällä hetkellä olekaan ajankohtainen. – Enkä välttämättä ajattele pelkästään rahaa, vaan sitä rumbaa, mikä uuden työntekijän rekrytoinnista ja ajanvarausten sumplimisesta seuraa. Kaiken kaikkiaan isommassa firmassa kaikenlainen järjestely ja sumpliminen lisääntyy. Henkilökunnan sairastuessa on melkoinen työ hoitaa asiakkaiden ajanvaraukset ajan tasalle, sijaisia kun ei ole mahdollista käyttää. Sopivia henkilöitä ei ole, eikä se asiakkaankaan kannalta ole optimaalinen tilanne, että tutun henkilön sijaan vastassa onkin joku muu, Loponen sanoo. Vaaleissa Tiina Loponen aikoo äänestää. Ehdokkaassaan hän katsoo pääasiassa suuria linjoja ja kokonaisuutta, mutta pitää myös tärkeänä, että ehdokas ymmärtää pienyrittäjän arkea. l Teksti: MARIANNE VALTA Kuvat: AULI HÄRKÄLÄ, JAAKKO PIRTTIKOSKI JA TIINA LOPONEN

Leena 041 501 9902

Tehokasta

taloushallintopalvelua! · Kirjanpito ja tilinpäätös · Palkkahallinto · · Veroasiat · Tilintarkastus · Yritysjärjestelyt · · Neuvonta ja konsultointi ·

www.ektilit.fi | 040 829 8190 Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs, 38200 Sastamala

Oriveden Tilitoimisto Keskustie 29, 35300 Orivesi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

#kasvasuomi

2 0 1 9

Vajaa viikko äänestyspäivään Tässäpä vielä reilut parikymmentä taatusti yrittäjien asialla olevaa ehdokasta PIRKANMAAN YRITTÄJÄT tarjosi ehdokkaille mahdollisuutta myös yritysvierailuihin. Yksi tähän tarttuneista oli Arto Satonen, joka vieraili Tampereella Mainostoimisto Mainiossa. 20 vuotta mainosalan yrittäjänä toimineen Hannele Hyödynmaan vieraana ollutta Satosta tentattiin paitsi Pirkanmaalle tärkeistä asioista ja työllistämisestä myös Brexitistä.

irkanmaan Yrittäjien olemassaolon tavoitteena on kehittää Pirkanmaasta jatkossa entistä parempi paikka olla, elää ja yrittää. Ja koska tässä kaavassa me uskomme yrittäjien aseman olevan aivan keskeinen, haluamme luonnollisesti nähdä tulevassa eduskunnassa mahdollisimman monta päättäjää, joilla riittää ymmärrystä yrittäjien aseman sekä ylipäätään yrittäjyyden edistämiseen. Puoluepoliittisesti Pirkanmaan Yrittäjät on tyystin sitoutumaton. Pirkanmaan Yrittäjien jäsenehdokkaita ilmoittautui mukaan näihin vaaleihin kaikkiaan 34 kappaletta, ja me olemme halunneet tukea heistä jokaista pyrkimyksissään kohti Arkadianmäkeä. Tämän aviisin tapauksessa se on tarkoittanut käytännössä palstatilaa.

SUOMEN YRITTÄJIEN valtakunnallinen Kasva Suomi –kiertue näkyi myös Pirkanmaalla maaliskuun alkupuolella. Paikallisia eduskuntavaaliehdokkaita nousi vaalibussin kyytiin varsin mukavasti, ja päivän mittaan kaiken kaikkiaan yli 30 ehdokasta osallistui tapahtumiin. Kuvassa ollaan vierailemassa Tampereen yrityskylässä.

Edellisessä lehdessä kaikille jäsenehdokkaille tarjottiin mahdollisuus mielipidekirjoituksen kirjoittamiseen, ja nyt jokaiselle Pirkanmaan Yrittäjien jäsenehdokkaalle esitimme täsmälleen samat kahdeksan kysymystä. Sähköpostilla lähetettyyn kyselyyn vastasi heistä suurin osa, joten seuraavilta sivuilta löydät heidän vastauksensa kahdeksaan kysymykseen.

Kysymykset kuuluivat seuraavasti: 1. Miksi olet yrittäjäjärjestön jäsen? 2. Mikä on vaalilupauksesi pirkanmaalaisille yrittäjille? 3. Jatka lausetta: Kannustava verotus on mielestäni… 4. Yrittäjät ovat ajaneet työmarkkinoiden uudistamista, jotta työllistäminen olisi riskittömämpää. Millaisia uudistuksia työmarkkinoilla mielestäsi tarvittaisiin? 5. Moni yrittäjä kritisoi Suomen säännöstelyhinkua. Mainitse ainakin yksi laki, asetus tai määräys, joka voitaisiin mielestäsi purkaa välittömästi. Lyhyt perustelu. 6. Pirkanmaalla on vakava työvoimapula, mutta myös työttömyys on huomattava ongelma. Mikä on sinun lääkkeesi tämän ongelman ratkaisemiseksi? 7. Mistä sinun tuleva kansanedustajakautesi tullaan muistamaan? 8. Keneen Ankkalinna-hahmoon samaistut? Miksi?

– VAIKKA SUOMALAISET lakkaisivat hengittämästä, sillä ei ole vaikutusta ilmastomuutokseen, totesi Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho Yleisradion tunnin tentissä 28. maaliskuuta ja erosi vastauksellaan selvästi valtavirrasta. Vain pari päivää myöhemmin Tampereella vieraillut puheenjohtaja veti paikalle huiman yleisön, ja selvästi iloa tuotti myös päivää ennen julkaistu mielipidetulos, jonka mukaan Jytky numero 3 näytti hyvinkin todennäköiseltä. Ilme oli sen mukainen.

140 Pertti Hakanen Arvot kohdillaan

perttihakanen.fi

PILVI KÄRKELÄ mahdollisuus uuteen yrittäjä Pirkanmaan yrittäjien vpj maakuntahallitus sairaanhoitopiiri

ista aik ut tam v a a v h a V k a nm a a n k ok o Pir ! al u e e lla

Eija Saarenmaa psykologian ja teologian maisteri

TARTTIS TEHDÄ JOTAIN eija.saarenmaa@kd.fi

Maksaja Sastamalan Keskusta

PÄÄMINISTERI JUHA SIPILÄ vieraili Tampereella viime torstaina. Viime vaaleissa komeaan vaalivoittoon päätynyt puolue on ollut nyt gallupeissa huomattavasti heikompi, mutta se, miten hyvin porukka saadaan uurnille, nähdään tietenkin vasta ääniä laskettaessa.

135

145

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

2 0 1 9

l ARTO

l KAUKO

SATONEN, Kokoomus

Vastaukset: 1. Yrittäjäjärjestö on tehokas edunvalvoja, ja yrittäjien tilaisuuksissa voi keskustella toisten yrittäjien kanssa. Kaikkien yrittäjien kannattaa olla yrittäjäjärjestön jäseniä.

va, että työntekijöitä pitäisi voida helpommin palkata ulkomailta. Byrokraattista oman työvoiman suojasäännöstä ei tarvita. Suomalainen työnantaja palkkaa aina suomalaisen työntekijän, jos hyvä työntekijä on saatavilla.

2. Lupaan jatkaa Työn linjalla. Lupaan viedä eteenpäin asioita, joilla yrittäjyyttä edistetään, taloutta ja työllisyyttä kasvatetaan. Vain siten voidaan kestävästi rahoittaa koulutus, terveydenhoito ja vanhustenhoito.

6. Ulkomaisen työvoiman osalta vastasin tähän jo edellisessä kysymyksessä. Ammatilliseen koulutukseen pitää lisätä resursseja, jotta lähiopetusta saadaan lisää ja nuoret valmiimpana työpaikoille. Elinikäiseen oppimiseen ja ammatinvaihtoa tukevaan koulutukseen pitää panostaa, koska työtehtävät vaihtuvat useasti työuran aikana.

3. Kannustava verotus on mielestäni sellainen, että Suomessa kannattaa yrittää, tehdä ylitöitä, pyrkiä eteenpäin urallaan ja työllistää ihmisiä. 4. Paikallista sopimista lisää. Kauppakamarin tuore ehdotus on hyvä. Työpaikoilla tulee voida joustavasti sopia työajoista, lomista ja palkan rakenteesta, silloin kun TESistä poikkeaminen on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista.

7. Edunvalvontatyöstä pirkanmaalaisten liikennehankkeiden eteen. Tarvitsemme nopean raideyhteyden Helsinkiin ja sujuvammat raideyhteydet Seinäjoen, Jyväskylän ja Porin suuntaan. Tampereen sisääntulotiet on saatava vetämään. Tarvitsemme investointeja valtateille 3,9, 11 ja 12.

5. Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta. Työvoimapula on monilla aloilla nyt niin ko-

8. Pelle Peloton, hänen ideointi- ja päättelykykyynsä on shakinpelaajan helppo samaistua.

#kasvasuomi

TURUNEN, Kristillisdemokraatit

Vastaukset: 1. Haluan kuulua yrittäjiin, koska silloin minulla on vaikutusmahdollisuudet paikallisesti ja jopa valtakunnallisesti. Tarvittaessa saan lakiapua. Kuulun myös Pintaurakoisija ry:n hallitukseen. 2. Haluan ajaa pirkanmaalaisten yrittäjien asiaa. Haluan kuunnella heidän ongelmiaan ja auttaa parhaan kykyni mukaan. Haluan olla kannustamassa nuoria yrittäjäksi. 3. Kannustava verotus on mielestäni järkevää, koska se tuo elinvoimaa paikkakunnalle, luo uusia työpaikkoja. 4. Yksinyrittäjälle ensimmäisen työntekijän ottaminen pitää tehdä helpommaksi. Jos työtekijä ei vastaa odotuksia ja työntekijä joudutaan irtisanomaan, ei tulisi sanktioita. 5. Kun työntekijä on ollut 200 päivää

työttömänä ja hän ottaa lopputilin, niin työnantaja määrätään maksamaan irtisanomisajan palkka. Tämä laki pitäisi muuttaa. 6. Potentiaaliset työttömät pitäisi ohjata uudelleenkoulutukseen tai työkokeiluun. TE-keskuksen täytyisi olla valveutuneempi työvoimapulaa kärsivistä aloista ja täten olla vaikuttamassa valtakunnalliseen koulutustarjontaan. 7. Tulen sitoutumaan tiukkaan talouspolitiikkaan, enkä missään tapauksessa tule hyväksymään valtion lisävelan ottamista. Tulen panostamaan teiden hyvään kuntoon. 8. Hannu Hanheen, koska kaksi kertaa olen käynyt lähes konkurssin partaalla, mutta selvinnyt niistä nokkeluudella ja nopealla toiminnalla ja pienellä onnella.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

#kasvasuomi

2 0 1 9

taa minulle hyvät valmiudet toimia yrittäjien puolesta myös kansanedustajana. 3. ...ahkeruudesta ja kekseliäisyydestä palkitsevaa, sekä talouden rattaita pyörittävää. Kannustava verotus olisi veto- ja pitovoimatekijä Suomelle, kuten se on ollut esimerkiksi Virolle. 4. Työehdoista, työajoista ja palkoista pitäisi voida sopia nykyistä vapaammin. Irtisanomislaki pitäisi olla sellainen, että häiriköivästä työntekijästä pääsee vaivattomasti eroon. 5. Valmisteverotus usein suosii ulkomaisia nettikauppoja. Verotuksen pitäisi olla sellaista, että suomalaiset yritykset olisivat tasaveroisessa asemassa. Toinen selkeä epäkohta on, että jos asiat riitautuvat verottajan kanssa niin verottaja voi aloittaa ulosmittauksen ennen oikeuden päätöstä. Mielestäni pitäisi ensin olla oikeuden päätös.

l HARRI JASKARI, Kokoomus dyntämään perhevapaita.

Vastaukset: 1. Haluan keskustella ja sparrata muiden yrittäjien kanssa. Vertaiskeskustelu on parasta, koska usein yrittäminen ja johtaminen on aika yksinäistä puuhaa. Haluan myös tukea yrittäjyyttä ja osoittaa sen kuulumalla yrittäjäjärjestöön.

5. Useat asiat vaativat edelleen korjausta –purkamista ja uudistamista. Sunnuntai- ja ylityökorvauksesta sopiminen on tehtävä mahdolliseksi työpaikkatasolla. Toinen on yritysten likvidirahoitus. Jatkossa laskuissa olisi sallittua käyttää yli 30 päivän maksuaikoja vain, jos siitä osapuolten kesken nimenomaisesti sovitaan.

2. Yrittäjyyden toimintaedellytysten on edelleen parannuttava seuraavan neljän vuoden aikana: yrittäjyyden verotus ei saa kiristyä, yrittäjän sosiaaliturvaa on parannettava ja vaikeuksissa oleville yrittäjille on luotava reitti uuteen alkuun. Lisäksi lupaan, että jatkossa Pirkanmaalle pääsee nopeasti ja pirkanmaalaiset yrittäjät pääsevät nykyistä paremmin maailmalle tekemään bisnestä. Tunnin juna tulee, ja useammat lennot lähtevät Tampere–Pirkkalasta.

l VEIKKO VALLIN,

Perussuomalaiset

Vastaukset: 1. Liityin, koska haluan olla mukana vaikuttamassa yrittäjien toimintaympäristöön. Yhdessä saamme enemmän aikaan. 2. Lupaan ajaa yrittäjien asioita kaikilla sielun ja ruumiin voimillani, jos tulen valituksi eduskuntaan. Olen kulkenut yrittäjyyden pitkän polun, yksin yrittäjästä muiden työllistäjäksi ja markkinajohtajabrändin omistajaksi. Yli 20 vuoden yrittäjäkokemukseni an-

On epäreilua, että maksuhäiriömerkintöjä pidetään edelleen rekisterissä pitkän aikaa, vaikka kaikki velat on maksettu. Erittäin ongelmallista on julkisen vallan in house -toiminta. Emme myöskään tarvitse poliittisia lakkoja, joissa uhreiksi joutuvat syyttömät yrittäjät. 6. Kaksi hyvin selkeää ratkaisua. Toinen on erittäin voimakas elinikäisen oppimisen kehittäminen siten, että vastuuta ei sysätä yrittäjille. Olen esimerkiksi esittänyt yrityksen jatkajakouluja ammatillisiin oppilaitoksiin. Toinen on nykyistä parempi mahdollisuus työperäiseen maahanmuuttoon eli saatavuusharkinnan poistaminen. Arvion mukaan Suomessa on jo menetetty 18 000 työpaikkaa sen takia, että työvoimaa ei ole pystytty rekrytoimaan. Se merkitsee aikamoista verotulojen menetystä.

3. Kannustava verotus on mielestäni sellainen, joka ymmärtää riskin ja tuoton välisen suhteen. Kannustava verotus laskee marginaaliveron alle 40 prosentin. Kannustava verotus ymmärtää, että yrittäjä ja yritys on usein yksi ja sama asia. Jos esimerkiksi yhteisöveroa lasketaan, omistajien verotusta ei voi samalla kiristää. 4. Tarvitsemme Tanskan mallia, sillä Tanskassa sekä työntekijöiden rekrytoiminen että irtisanominen on Suomea helpompaa. Tämän seurauksena Tanskassa on paljon enemmän vapaita työpaikkoja, ja ihmiset löytävät itselleen mieleistä työtä.

7. Olen saanut rahoituksen alle tunnin junan hankkeeseen Tampereen ja Helsingin välillä. Olen pitänyt huolta, että työn ja yrittäjyyden verotus ei ole noussut. Olen ollut ratkaisevassa roolissa yrittäjän sosiaaliturvan parantamisessa ja vaikeuksissa olevien yrittäjien mahdollisuudessa saada ”uusi alku” yrittäjänä (konkurssilainsäädännön uudistus).

Toiseksi yritysten on oltava yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta. Kaikille yrityksille on säädettävä lakisääteinen toisin sopimisen oikeus. Lisäksi on tärkeä uudistaa perhevapaajärjestelmä. Yrittäjät jättäytyvät laajasti perhe-etuuksien ulkopuolelle, koska yrittäjinä eivät pysty hyö-

8. Aku Ankka. Tekee paljon, epäonnistuu usein, mutta saa loppujen lopuksi paljon hyvää aikaiseksi.

Yrittäjyyden ja hyvinvoinnin puolesta. Työllistyminen on meidän tärkein teema!

www.seppokapanen.ﬁ

8. Super-Hessuun. Syön pähkinöitä ja lennän sinne missä apua tarvitaan.

3. Kannustava verotus on mielestäni vahvan yritystoiminnan ja sen jatkuvuuden yksi tukeva perusta. 4. Paikallistasopimista tulee vahvistaa. Oppisopimuksen byrokratiaa ja palkkausehtoja tulee joustavoittaa. Työn murros tuo tullessaan useita uudistamistarpeita mm. digitalisaation, keinoälyn ja alustatalouden kautta. Muuntokoulutuksen merkitys kasvaa. Koulutuksen ehtoja tulee sujuvoittaa. 5. Juuri voimaan tulleen tulorekisterin toiminnan selkeyttäminen ja sen byrokratian keventäminen.

l ARTO PIRTTILAHTI,

Keskusta

Vastaukset: 1. Yrittäjäjärjestön kautta olen saanut hyviä neuvoja ja kontakteja. Aiemmassa työssäni alueiden ja elinkeinojen kehittäjänä yrittäjäjärjestöjen kanssa muodostui hyvät yhteistyösuhteet, joita olen hyödyntänyt myös kansanedustajan työssäni. Toimin sivutoimisena maa-ja metsätalousyrittäjänä. Monessa käänteessä yrittäjäjärjestö on ollut hyväksi avuksi. 2. Pyrin toimimaan vähintään yhtä hyvin kuin kahdella aiemmalla vaalikaudellani eduskunnassa yrit-

Lue myös netissä

222

7. Toivon olevani mukana hallituksessa, joka tekee järkevämpää talous-, turvallisuus- ja maahanmuuttopolitiikkaa, kuin nyt on tehty 12 vuoteen. Jos pystyn saamaan Viron yritysveromallin Suomeen, olisin enemmän kuin tyytyväinen.

täjyyden ja yritystoiminnan parempien edellytysten puolesta. Puolustan viimeisen hallituksen parannuksia ja usea asiat vaativat vielä parannusta mm. työllistämisen helpottaminen, osaavan työvoiman saatavuus, sukupolvenvaihdokset, yrittäjien jaksaminen, verotus ja rahoitus.

SEPPO

KAPANEN

6. Pitäisi katsoa millä aloilla on työvoimapulaa ja lisätä koulutusta niille aloille. Valtio voisi myös perustaa modernin palvelun, jota kautta EU-alueen työntekijät löytävät suomalaiset työpaikat. Sellainen on muun muassa Work Estonia.

www. py-lehti.ﬁ

6. Toisen asteen koulutusta tulee edelleen kehittää siten, että saamme nuoret kiinnostumaan työn teosta ja yrittämisestä. Koulutusta voidaan osalla tiivistää kahteen vuoteen ja myös lähiopetusta tulee lisätä. Ohjaavien opettajien määrää tulee lisätä koulun ja yrityskentän väliin. Pirkanmaalla oli hyvä työllistämiskokeilu. Tätä hyvää yhteistyötä tulee jatkaa, että saamme työttömät aitoihin työpaikkoihin. Parannetun aktiivimallin jatkaminen. Työperäisen maahanmuuton byrokratiaa tulee helpottaa. 7. Yhteistyökykyisenä ja vahvana Pirkanmaan edunvalvojana eduskunnassa minut muistetaan toimeliaana yrittäjyyden puolesta puhujana ja lipun kantajana. 8. Pelle Peloton, haen usein ongelmiin ratkaisuja välillä niissä onnistuen. Vapaa-aikanani viihdyn omassa pajassani koneita ja ajoneuvoja kunnostellen.

• Työllisyyden lisääminen ja kasvattaminen: verotuksella oltava jatkossakin mahdollistava ja kannustava vaikutus yrityksien uusien työntekijöiden palkkaamiseen tekemään tuottavaa työtä. • Ihmisillä pitää olla turvallinen arki ja vahva turvallisuuden tunne. Huolehdimme toisistamme ja viranomaisilla oltava resurssit kansalaisten auttamiseen jokapäiväisessä elämässä. • Puhdas lähiruoka kuuluu meidän jokapäiväiseen ruokapöytään. Varmistetaan ja luodaan edellytykset kansallisilla ja EU:n päätöksillä tuottaa sitä, samalla työllistetään ihmisiä hyvinvointimme kasvattamiseksi.

ARI ARVELA

139

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

2 0 1 9

#kasvasuomi

vapaan, työttömyyden tai osa-aikatyön ohessa. 4. Työmarkkinoiden uudistaminen tulisi toteuttaa yrittäjä- ja ihmiskeskeisesti esim. ottamalla käyttöön perustulo, joka turvaisi yrittäjän talouden. Uudistuksissa tulisi kiinnittää huomiota yrittäjien jaksamiseen sekä vastuun ja taakanjakoon esim. vanhempainvapaan osalta. Samalla tulisi helpottaa työllistymistä esim. alentamalla ensimmäisen työntekijän työnantajamaksua. Kaikissa uudistuksissa olisi kuitenkin huomioitava erilaisten yrittäjien ja työntekijöiden tasaveroinen kohtelu.

l MINNA HÖLTTÄ,

Vihreät

5. Toivoisin huomattavia helpotuksia ruoantuotannon ja jatkojalostuksen asetuksiin. Yksi selkeä helpotus olisi nostaa pienimuotoisen ja vähäriskisen elintarvikkeiden valmistuksen ja myynnin rajaa vuosittaisesta 10 000 € vaikkapa 20 000 €. Tämä kannustaisi elintarvikkeiden suoramyyntiin sekä jatkojalostukseen ja parantaisi maatalousyrityksen kannattavuutta.

Vastaukset: 1. Halusin heti yritystoiminnan aloitettuani liittyä yrittäjäjärjestön jäseneksi, sillä koin tärkeäksi saada vertaistukea sekä tietoa yrittäjyydestä. Minulle on myös aina ollut tärkeää olla mukana vaikuttamassa asioihin – myös järjestössä.

6. Meidän tulisi huomattavasti helpottaa työperäistä maahanmuuttoa sekä panostaa voimakkaasti laadukkaaseen koulutukseen. Jotta me saisimme kaikki meidän nuoremme töihin, tulisi meidän huolehtia laadukkaasta ja toimivasta oppimispolusta varhaiskasvatuksesta ammattiopintoihin tai korkeakouluun asti – tämä tarkoittaa koulutusleikkausten purkua ja resurssien lisäämistä opetuksen kaikille tasoille.

2. Olen aktiivisesti omassa puolueessani sekä omassa työssäni pyrkinyt vaikuttamaan pienyrittäjien sekä maatalousyrittäjien asemaan ja toimeentuloon, ja tätä työtä haluan tehdä myös jatkossa. Olen omassa elämässäni sekä toiminnassani pyrkinyt myös vaikuttamaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi, ja myös näitä toimia aion jatkaa tulevaisuudessa parhaan kykyni mukaan.

7. Toivoisin että minun kansanedustajakauteni muistettaisiin tekemäni työn kautta. Toivoisin että olisimme saaneet turvaa mikroyrityksille ja uuden yrityksen aloittamiseen, että kotimainen ruoantuotanto ja maatalous olisi kestävää ja reilua myös tuottajille, meillä olisi kunnianhimoinen ja eläimen hyvinvoinnin aidosti huomioon ottava eläinlaki sekä laadukas opetus ja tuki turvattuna kaikille nuorille ja lapsille.

3. Verotusmalli, joka mahdollistaa erilaiset työnteon ja yrittäjyyden muodot sekä mahdollistaa tarvittaessa joustot yritystoiminnan tai suhdanteiden muuttuessa. Se kannustaa kasvamaan ja yrittämään erilaisissa olosuhteissa ja mahdollistaa yritystoiminnan joustavana osana työelämää myös esim. vanhempain-

8. Itseäni lähimpänä on kenties Iines. Iines Ankka on rohkea feministi, jonka sydäntä lähellä ovat erilaiset hyväntekeväisyyskohteet – itsekin teen paljon vapaaehtoistyötä mm. eläinsuojeluneuvojana. Iines on tinkimätön oman tiensä kulkija, joka uskaltaa olla myös herkkä.

3. Kannustava verotus on mielestäni yrityksen kannattavuutta, riskinottoa ja kasvamista tukevaa. Vain tuloksesta tulisi verottaa, yksityisyrittäjien kaksoisverotus poistaa ja alvin alarajaa korottaa. 4. Työntekijöiden ja yrittäjien vastakkainasettelu tulee lopettaa. Tarvitaan uudistuksia, jotta työntekijät omaksuisivat yrittäjähenkisyyden, sitä kautta yrityksille saadaan kannattavuutta ja työtehtäviin pysyvyyttä. Yrittäjien perheenjäsenten työttömyys- ja eläkeasiat kuntoon.

l JAANA

RISTIMÄKI-ANTTILA, Perussuomalaiset Vastaukset: 1. Ryhtyessäni yrittäjäksi 2017 minua pyydettiin mukaan ja lähdin suoraan paikallisyhdistyksen sihteeriksi. On hyvä olla mukana vaikuttamassa sen järjestön toiminnassa, joka liittyy omaan ammatilliseen toimintaan. Järjestön kautta saa myös koulutusta, tukea ja tietoa sekä hyödyllisen verkoston. 2. Lupaan tehdä esityksiä, edesauttaa ja kannattaa kaikkia niitä hyviä asioita, esityksiä ja ehdotuksia, jotka ajatusmaailmani ja arvojeni mukaan ylläpitävät, parantavat ja kehittävät Suomen ja suomalaisten hyvinvointia sekä yrittäjyyttä, innovaatiotoimintaa, työntekoa ja koulutusta.

5. Suomessa on EU-maista alhaisimmat rajat tilintarkastusvelvollisuudessa eli hyvin pienetkin yritykset joutuvat lain mukaan tilintarkastuksen piiriin, vaikka he eivät rahoitustilanteen vuoksi koe itse sitä tarvitsevansa. Jos EU on hyvästä, niin miksi tässä asiassa ei seurata muita EU-maita? 6. Työvoimapula pystytään hoitamaan maksamalla työntekijöille palkkaa, joilla he pystyvät elättämään perheensä ilman tulonsiirtoja. Jos sosiaaliturva on houkuttelevampi kuin palkka, niin jokin on pielessä. Osaamis- ja koulutusvaatimukset ovat kovat työnhakijoille, kaikki eivät kelpaa. 7. Minut tullaan muistamaan työteliäänä, asioista selvää ottavana, reiluna, monipuolisena ja joustavana päätöksentekijänä. Olin eduskunnassa töissä enkä tanssimassa, laulamassa ja visailemassa. Jos en tiennyt, kysyin. Jos en osannut, opettelin. 8. Testin mukaan olen Pelle Peloton eli nerokas keksijä ja toimija. Ei niin pientä, saati suurta, ongelmaa, ettenkö löytäisi siihen ratkaisua tai pistäisi toimeksi. Kun apuani tarvitaan, en tohdi sanoa ei. Aina valmis pelastamaan maailmaa… tai ainakin pienen osaa siitä.

l ARI PRIHTI,

Sininen tulevaisuus

Vastaukset: 1. Näkemykset, kokemukset ja ajatukset vahvistuvat, yhdessä olemme enemmän. 2. Ennakkoverotuksesta tulee siirtyä tuloksesta verottamiseen, byrokratian purkaminen, näitä lupaan viedä eteenpäin 3. Kannustava verotus on mielestäni…paras tapa aktivoida työntekijä sekä yrittäjä. 4. Paikallinen sopiminen, verotus, harvaanasuttujen alueiden yrittäjille työnantajamaksuihin helpotus, helpotetaan ensimmäisen työntekijän palkkaamista.

5. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslain mahdollistama valitusoikeus, valitusoikeus on nyt rekisteröidyllä paikallisella yhteisöllä, vaikka rekisteröidyllä toimijalla ei olisi muuta kuin rekisteröinti merkintä paikkakunnalla. Eli ammattivalittajilta valitusoikeus pois. 6. Muuntokoulutus ja oppisopimuskoulutus, oppisopimuskoulutukseen tuntuva lisärahoitus yrityksille jotka oppisopimuksella kouluttavat työntekijöitä. 7. Harvaanasuttujen alueiden vankkumattomana puolestapuhujana. 8. Mikki Hiiri. Mikki on oikeudenmukainen arjen sankari.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

#kasvasuomi

2 0 1 9

3. Kannustava verotus on mielestäni elinehto. Sen avulla saamme Suomeen kasvua sekä uutta, rohkeaa ja innovatiivista yrittäjyyttä että työtä. Ilman työtä ei ole tulevaisuutta. Yrittäjyys on Suomen perusta ja vahva tukijalka. Taloudellista kasvua ei synny ilman riskiä ottavia yrittäjiä ja yrityksiä.

4. Työmarkkinoita pitää joustavoittaa esim. paikallista sopimista lisäämällä. Pienessä yrityksessä virherekrytoinnin riski on liian suuri. Lisäksi työn tarve ja tarjonta eivät kohtaa, yhdelläkään yrittäjällä ei ole varaa maksaa työstä mitä hän ei tarvitse. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yrittäjä lähes tulkoon aina ostaa työn mieluummin toiselta yrittäjältä kuin palkkaa itse työvoimaa.

l HARRI

VUORENPÄÄ, Perussuomalaiset Vastaukset: 1. Haluan olla mukana osaltani tukemassa pienyrittäjien edunvalvontaa ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta myös yrittäjäjärjestön jäsenenä olen saanut järjestöltä apua ja konsultointia sitä tarvitessani. 2. Pidän ensisijaisena tavoitteenani pien- ja mikroyrittäjien aseman kokonaisvaltaisen kehittämisen. Olen kolmannen polven pienyrittäjä, hoidan työkseni pienyrittäjien asioita, ja koulutukseltani olen tradenomi YAMK erikoistuen yrittäjyyteen ja liiketoimintaosaamiseen. Näin ollen katson omaavani melko laajan käsityksen yrittäjien tarpeista ja niistä kipukohdista, joihin meidän tulee tulevaisuudessa keskittyä. 3. Kannustava verotus on mielestäni kohtuullista, ennakoitavaa sekä selkeätä.

5. Tulorekisterinuudistuksen myötä yrityksille tullut velvoite ilmoittaa myös ns. palkkaennakot erikseen joka kerta tulorekisteriin on järjetön. Se lisää turhaa työtä sekä yrityksissä, tilitoimistoissa että verottajalla, ilman näkyviä hyötyjä. Tulorekisteriuudistuksen velvoitteita tulisi muutenkin järkevöittää, esim. yhdistysten kohdalla. 6. Työttömyyden vähentämiseen ei ole olemassa mitään poppakonsteja. Ainoa pitkässä juoksussa järkevä ja tehokas keino yksityisen puolen työpaikkojen lisäämiseen on luoda yrityksille sellaiset toimintaedellytykset, joissa he pystyvät parhaiten lisäämään kannattavaa liikevaihtoaan. Työvoimapulaa tulisi lähteä ratkomaan uudelleenkoulutuksien tarjontaa lisäämällä niin, että ihmisillä olisi mahdollisuus vanhemmallakin iällä kouluttautua uuteen ammattiin. 7. Pienyrittäjien elämän helpottamisesta ja yritysten toimintaedellytysten parantumisesta ja sitä myöden kasvaneesta yksityisen puolen työllisyysprosentin noususta. 8. Roope Ankkaan, koska uskon että kovalla työllä ja itseensä uskomalla mikään ei ole mahdotonta.

l KATARIINA

4. Työehtosopimusten yleissitovuus pois, irtisanominen henkilökohtaisista syistä helpommaksi ja sairaslomiin vähintään 3 päivän omavastuu, mielellään sairaspäiviltä palkanmaksuvelvollisuus kokonaan pois.

ANNA-KAISA

IKONEN Minä välitän.

5. Kaikki alkoholijuomat myyntiin ruokakauppoihin ja myyntiaikarajoitteet pois. Alkon monopoli ja toiminta vääristävät markkinoita. Lisäksi täysi-ikäisillä suomalaisilla on täysi vapaus päättää, mistä alkoholinsa ostaa. Lisäksi lakeja, asetuksia ja määräyksiä on

” Katsoo huomiseen, toimii tänään ”

Petrillä on asiaosaaminen hallussa. Yhteiskuntamme tarvitsee hänen kaltaisiaan rohkeita ja älyllisiä poliitikkoja, jotka eivät pelkää muutosta, vaan sitä, että nykymeno jatkuu. ALUEEN VAHVA VAIKUTTAJA: VALTIOSIHTEERI, TYÖELÄMÄPROFESSORI, EX-PORMESTARI, KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJA, MAAKUNTAHALLITUKSEN VARAPUHEENJOHTAJA

Ilmoituksen maksaja: Anna-Kaisa Ikonen

petrirajala.fi

7. Yrittäjien sosiaaliturva koheni ja YEL-työtulon määrittelyssä siirryttiin vuosityötulon määrittelystä kuukausityötulon määritykseen. Yritysten sääntelykustannuksia vähennettiin merkittävästi. Minulla oli myös tietoa, taitoa ja tarmoa hoitaa asioita.

2. Haluan kannustaa yrittäjyyteen ja viedä eteenpäin yrittäjien sosiaaliturvauudistusta. Esimerkiksi perhevapaajärjestelmä tulisi uudistaa siten, että päivärahapäiviä tulee voida jakaa useampaan jaksoon ja nykyistä pidemmälle ajanjaksolle. Yrityksille sääntelystä aiheutuvia kustannuksia tulee pienentää 25 prosenttia nykyisestä tasosta vuoteen 2025 mennessä.

Vastaukset:

2. Lupaan yrittää tehdä yrittäjyydestä normin eikä poikkeuksen. Lupaan taistella myös byrokratiaa vastaan. Turha sääntely pois. Vähemmän lakeja ja vähemmän valtiota.

6. Vastikkeettomista sosiaalietuuksista pitäisi luopua. Verotuksen tulee olla työhön kannustava sekä työnantajalle että työntekijälle. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus tulee tehdä siten, että työn vastaanottaminen on kaikissa tilanteissa kannattavaa ja kannustavaa. Työpaikkakohtaiseen koulutukseen on panostettava. Ammatillisen koulutuksen ja yritysten osaamistarpeiden tulee kohdata.

Vastaukset: 1. Omistan Hämeenkyrön Maisemakahvila –nimisen yrityksen, joka on avoinna kesäisin. Pidän itsestään selvänä kuulua yrittäjäjärjestöön. Yrittäjäjärjestön jäsenenä olen saanut mm. arvokkaita lainopillisia neuvoja. Olin viime vuonna Pirkanmaan Yrittäjien hallituksen varajäsen. Varsinaisessa virkatyössäni 40 vuoden työuralla maaseutuhallinnossa olen kannustanut viljelijöitä sivutoimisiksi yrittäjiksi.

3. Kannustava verotus on mielestäni… Vähäistä, yksinkertaista ja ennustettavaa. Yrityksiä ei pitäisi verottaa ollenkaan. Vasta sitten kun varoja otetaan yrityksestä ulos voi verottaja astua esiin.

1. Koen Yrittäjät ainoana järjestönä, joka yrittää edistää yrittäjyyden asiaa. Lisäksi Yrittäjät ovat oiva organisaatio verkostoitumiseen ja yrittäjäjärjestössä tapaa samanhenkisiä upeita ihmisiä.

5. Maksuaikojen sääntely. Rahan kiertonopeutta tulisi lisätä. Ylipitkät maksuajat ajavat pienyritykset taloudellisiin vaikeuksiin.

PYLSY, Keskusta

l ILARI JUSLÉN,

Liike Nyt

4. Työnantajan sosiaalimaksuja tulee alentaa ja yrittäjän sosiaalietuja tulee parantaa. Työllistämistä tulisi helpottaa keventämällä irtisanomisperusteita. Toisin sanoen työnantajalla pitää olla oikeus valita työntekijä. Tällä toiminnalla on vaikutusta mm. yrityksen kannattavuuteen ja työpaikkojen pysyvyyteen.

Elina Lepomäki kansanedustaja

PETRI RAJALA

8. Iines Ankka (Daisy Duck) on sosiaalinen ja pitää langat käsisään. Hän huolehtii heikommista ja haluaa, että kaikki on järjestyksessä. Akkalinnan äitihahmo on positiivinen ja ahkera.

lukematon määrä liikaa. 6. Työmarkkinoiden sääntelyä pitää purkaa ja saada kansantalous aktiiviseksi. Kannusteloukut on sosiaaliturvasta purettava ja yrittäjyydestä on tehtävä normi. 7. Kansanedustajasta, joka näkyy ja kuuluu ja taistelee yrittäjyyden puolesta ja byrokratiaa vastaan. Ajasta, jolloin yleiseen keskusteluun tuotiin aivan uusia ajatuksia ajatella, mitä yrittäjyys on ja mikä sen merkitys on menestyvälle yhteiskunnalle. 8. Hessu Hopon ja Mikki Hiiren avioton lapsi. Iloinen innostuva idealisti joka on kuitenkin faktoista selvillä, huomaa yksityiskohdat ja ymmärtää kokonaiskuvan.

kinnusenjari.fi

Turvallisen Suomen tekijä

Rikosylikomisario

JARI KINNUNEN www.facebook.com/kinnusenjari

Ilmoituksen maksaja: Jari Kinnunen

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

2 0 1 9

l ANNAMAIJA

1. Koska yrittäjäjärjestö on yrittäjälle tärkeä vertaisverkosto. 2. Kampanjassani tuen erityisesti luovien alojen yrittäjiä, naisyrittäjiä ja naisvaltaisten alojen yrittäjiä. Kannatan vastikkeetonta perusturvaa, joka kantaisi myös yrittäjää vaikeiden aikojen yli. Kannatan myös perhevapaauudistuksessa sellaista mallia, jossa perhevapaiden kustannukset jaetaan kaikkien työnantajien kesken. 3. Kannustava verotus on mielestäni… kohtuullinen ja yhdenvertainen kaikille. 4. Työmarkkinoilla tarvitaan erityisesti jo edellä kuvaamiani perustuloa ja perhevapaauudistusta.

5. Mietojen viinien myynnin ja anniskelun rajoittaminen. 6. Työttömyyden hoidossa meillä oli jo lupaavan oloinen kokeilu, jota ei valitettavasti jatkettu. Toivottavasti sitä jatketaan. Työvoimapulaan auttaa kohtuuhintainen asuntorakentaminen ja kaupungin vetovoimatekijöiden vahvistaminen, erityisesti terveydenhoito, päivähoito ja koulutus kuntoon. Pitää kuulla herkällä korvalla täältä valmistuvia opiskelijoita: mitkä ovat ne tekijät jotka saavat heidät jäämään. 7. Tasa-arvoon, ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvien lakiesitysten eteenpäin viemisestä. 8. Pelle Peloton: olen luova, idearikas ja joskus vähän introvertti.

#kasvasuomi

l SEPPO

SAARELA, Feministinen puolue

Vastaukset:

KAPANEN, Siniset

Vastaukset: 1. Olen toiminut yrittäjänä yli 10 vuotta, mutta minun varsinainen liiketoiminta on aina tapahtunut Pirkanmaan ulkopuolella. Minulle oli tärkeä luoda kontaktit myös Pirkanmaan alueella ja varsinkin Lempäälän seudulla, missä itse nyt asun. 2. Minulla on vain yksi lupaus: Lupaan edistää niitä asioita, joita olen esittänyt ja tehdä kaikkeni, jotta ne voivat edistyä. Eduskunnassa tarvitaan yhteistyötä ja kompromisseja. Olen sitoutunut ja todella kiinnostunut. 3. Kannustava verotus on mielestäni… Joka luo uusia työpaikkoja ja tietenkin kasvattaa yrittäjien määrää. 4. Mielestäni yksi tärkeimmistä asioista on tuloverotuksen muuttaminen Viron yritysmallin. ALV rajan nostaminen 30.000–50.000€/ vuosi tukisi pienyrittäjiä.

5. Saneerausmenettely, jokaisen yrittäjän pitäisi päästä saneerauksen. Saneeraus on paras keino säilyttää yritys ja työpaikat. Konkurssista hyötyvät vain lakimiehet, jotka syövät vuosien kestäneen konkurssipesän varat, jonka jälkeen ei ole mitään jaettavaa. Maksuhäiriömerkintä uudistettava, niin että merkintä poistuu, kun velka on maksettu. 6. Paikallisten työttömien aktivointi ja oppisopimuksen panostaminen. Koko sosiaaliturvajärjestelmän uudistaminen, ja työnteosta on tehtävä taloudellisesti kannattava. Veroton ansiotulo 20.000€/vuosi. Hallittu työperäinen maahanmuutto. 7. Kansanedustaja joka antoi suomalaisille yrittäjille lisää happea, ja palautti heille kunnioituksen. Sitkeä kaveri, joka yritti edistää pyöräilijöiden etuja ja sain rakennettua Suomen ensimmäisen sisävelodromin Pirkanmaalle. 8. Olen Roope Ankan ja Aku Ankan sekoitus.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

l JOCKA TRÄSKBÄCK, Kokoomus Vastaukset: 1. Olen yrittäjäjärjestön jäsen, koska haluan tietää yrittäjille ajankohtaisista asioista ja vaikuttaa yritysten edunvalvontaan. Yrittäjät ovat edelleen Suomessa toisen luokan kansalaisia esimerkiksi sosiaaliturvan osalta, ja yrittäjäjärjetöllä on merkittävä rooli tämä ongelman korjaamisessa. 2. Yleensä yrittäjiin liittyvät lupaukset unohtuvat vaaleja seuraavana päivänä. Olen toiminut 25 vuoden ajan päätoimisena yrittäjänä, joten minulla on poikkeuksellisen kattava näkemys alasta ja olen luvannut tehdä KOKO vaalikauden ajan töitä yrittäjien aseman parantamiseksi. Päätavoitteeni ovat yrittäjän sosiaaliturvan nostaminen palkansaajien tasolle, yrittäjäksi ryhtymisen kynnyksen pienentäminen, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja perintöveron poistaminen. 3. ...sellainen, jossa jokainen saa ansionsa mukaan ja jossa ahkeruudesta ja yrittäjäriskistä palkitaan. Työn tekemisen täytyy olla aina kannattavaa kaikissa elämäntilanteissa. Progressiota tulee loiventaa merkittävästi, jotta lisätyöt näkyvät myös palkassa. Kannustava verotus ei sisällä kannustinloukkuja, jotka estävät työn vastaanottamisen ja siten aiheuttavat yrityksissä työvoimapulaa. 4. Äitiysloman kulut pitää korvata täysimääräisesti valtion toimesta, sillä vanhemmuuden kustannukset eivät kuulu vanhempien työnantajien maksettavaksi. Irtisanomislaki pitää uudistaa koskemaan kaikkia yrityksiä, jotta työllistämisen kynnys laskee ja yritykset voivat työllistää enemmän.

Työmarkkinajärjestöt tulee panna verolle ja poliittiset lakot kieltää työajalla. Ammattiliittojen tulee korvata laittomista lakoista aiheutuneet kulut yrityksille. 5. Mietojen alkoholijuomien myyntiaikojen säännöstely on jäänne kieltolain ajoilta ja se tulee poistaa perusteettomana. Niin ikään Alkon monopoli tulee kumota, jotta viinit saadaan viimein myyntiin myös ruokakaupoissa. 6. ICT-alan yrittäjänä tiedän, että esimerkiksi koodarien työvoimapula on valtava. Ainoa lääke siihen on ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistaminen. Suomalaisten työttömien osalta työtön tulee velvoittaa ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Lisäksi kohtaanto-ongelman ratkaiseminen uudeleenkoulutuksella tulee olemaan avainasemassa. Elinikäinen oppiminen muodostuu tulevaisuudessa tärkeäksi jokaiselle työikäiselle. 7. Ensimmäinen kansanedustajakauteni tullaan muistamaan siitä, että autoin eduskuntaa tekemään ryhtiliikkeen rohkaisemalla kansanedustajia puhumaan suoraselkäisesti myös vaikeista asioista. Kissa pitää uskaltaa nostaa pöydälle. Minut muistetaan lisäksi peruskoulun talousopetuksen pakollisuudesta, viinien ruokakauppaan tulemisen puolestapuhujana ja rattijuoppojen autojen takavarikointeja lisäävästä lakialoitteestani. 8. Samaistun Taikaviittaan, koska hahmo taistelee rohkeasti ja suoraselkäisesti rikollisuutta ja pahuutta vastaan ja pitää kehittyneistä teknisistä vempeleistä.

Mihin unohtui KOTI, USKONTO JA ISÄNMAA? Haluan rakentaa Suomea kestävillä kristillisillä perusarvoilla ja inhimillisellä otteella. Työnteko ja yrittäminen, samalla heikoimmista huolehtiminen ovat perustus, jonka varaan Suomi on rakennettu.

2 0 1 9

#kasvasuomi

l PILVI KÄRKELÄ, Keskusta Vastaukset: 1. Olen ollut yli kymmenen vuotta aktiivisesti Yrittäjäjärjestön jäsen ja toiminut eri tehtävissä. Paikallistason tehtävien kautta Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtajan tehtäviin. Pidän tärkeänä toimia yrittäjien edunvalvonnassa, tukitoimissa ja verkostoitumisessa. Näiden avulla tuomme yrityksille kasvun, kehittämisen ja yrittäjien jaksamisen edellytyksiä. Yrittäjäjäsenenä saan tukea ja mahtavia yrittäjän arkea kokeneita ystäviä. 2. Liikennehankkeiden eteenpäin vieminen nopealla aikataululla ja kansainvälistymistukien kohdentaminen paremmin pienyrityksiin. Useat yritysten markkinat ovat suoraan globaaleilla markkinoilla, eikä voida silloin edellyttää Suomessa saatua miljoonien liikevaihtoa tukien saamiseksi. 3. Kannustava verotus on mielestäni riskinottoon ja kasvuun kannustavaa. Verotuksen pitää olla tasapuolista eri yritysmuodoissa, jolloin yrittäjävähennys on erittäin tärkeä nostaa 8-10% tasoon. Arvonlisäverovelvollisen toiminnan alarajan nostaminen 20 000 euroon ja liukuen poistuen huojennuksen yläraja 50 000 saakka. Tällöin alv-verotus ei rasita pienempien liikevaihdon yrityksiä kohtuuttomasti eikä aiheuta kilpailuhyötyä toiminnan pienuuden vuoksi isompiin yrityksiin nähden. 4. Maailman ja yritysten toimintaympäristö muuttuu nopealla tahdilla. Enää ei toimita suurten teollisuustyönantajien ajassa, jolloin liittojen merkitys oli suurempi. Nykyiset yritykset tarvitsevat paikallista sopimista, enemmän joustavuutta ja ketteryyttä toimia ajan hermoilla ja pärjätä globaalissa kilpailussa. Yritykset tulee asettaa tasa-arvoi-

seen asemaan sopimisen mahdollisuuksissa, riippumatta siitä onko yritys järjestäytynyt tai ei. 5. Mahdollistetaan lainsäädännön kautta konkurssin tehneiden yrittäjien uuden yritystoiminnan aloittaminen ja elinkeinotoiminnan vuoksi velkaantuneet yrittäjät voisivat vapautua henkilökohtaisesta velkavastuustaan. Näin konkurssin tehneiden yrittäjät saadaan nostettua takaisin yhteiskunnan aktiiviseksi toimijaksi. Konkurssiin joutumisen syyt ovat moninaiset, esimerkiksi odottamattomista ulkopuolisista muutoksista tai yrittäjän yllättävistä elämäntilanteista johtuvaa. 6. On panostettava työvoiman nopeaan ja helppoon liikkumiseen liikennehankkeiden eteenpäin viemisellä. Elinikäisenoppimisen kautta panostettava ammatillisenkoulutuksen yksilökohtaisten opintopolkujen luomiseen yhdessä koulujen ja yritysten kanssa. Alanvaihdosten ja lisäkoulutustarpeiden tunnistaminen ja mahdollistettava työn ja opiskelun joustavat mahdollisuudet. 7. Vahvaa vaikuttamista ja tuloksellista työtä tekevä. Kokemusta ja laajoja verkostoja omaava kansanedustaja. Näyttöä vaikuttavuudesta on jo nyt tehdyssä vaikuttajatyöstä mm. viimevuodelta Tampereen työväenteatterin rahoituksen saamiseen vaikuttaminen sekä Pirkanmaan Yrittäjien ja yrityskummien tukipalvelujen rahoituksen saaminen. 8. Pelle Peloton. Ajatusten juoksu uusien aiheiden ja mahdollisuuksien kanssa on jatkuvaa. Uskallus mahdolistaa uutta uudella tavalla ja viedä muutoksia eteenpäin sekä etsiä eri ratkaisuja näiden toteutumiseen.

Sydämen asialla

Sari Tanus Kansanedustaja, erikoislääkäri Pirkanmaa

137

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

l PAULI KIURU, Kokoomus

2 0 1 9

#kasvasuomi

l MIIA RAJALA, Keskusta

Vastaukset: 1. Yrittäjäjärjestö tarjoaa koulutusta, opastusta ja toisten yrittäjien tapaamisia. Yhteistyössä on voimaa. Ajatusten vaihtaminen on jokaiselle tärkeää. Ei ole hyvä jäädä yksin pohtimaan murheita, joihin kollegalla voi olla vastaus valmiina. Järjestötyössä verkostoituu myös tavalla, josta voi syntyä uusia liiketoimintaideoita tai yhteistoimintamalleja. Valkeakosken Yrittäjien hallituksessa toimiessani näkökulmani kaupungin kehittämiseen avartui huomattavasti.

5. Hallitus on määrätietoisesti toteuttanut norminpurkuohjelmaa. Paljon on vielä tehtävää. Osa säännöstelystä on aivan perusteltua, koska ne parantava turvallisuutta ja reilua kilpailua. Vapaamatkustajia ei tarvita. Kauppiaalta saamani esimerkki koskee kalatiskejä. Vaatimus on, että myytävän kalan nimi on kirjoitettava näkyviin myös latinaksi. Tämä perustuu EU-normiin. Ruuan jäljitettävyys ja alkuperä kiinnostavat kuluttajia. Latinankielinen nimi tuskin auttaa ostopäätöksessä ketään.

Vastaukset: 1. Olen yrittäjäjärjestön jäsen, koska haluan kuulua järjestöön, joka ajaa yrittäjien asioita. Järjestö järjestää monipuolista koulutusta yrittäjille sekä yhteisiä tapahtumia, joissa voi tavata muita yrittäjiä. Yrittäminen voi olla kovin yksinäistä työtä. Vertaistuki muilta yrittäjiltä on tärkeää.

2. Luottamusmiestyössä otan myös jatkossa aina huomioon yrittäjänäkökulman. Se on tärkeää, koska virkamiesvalmistelussa asia voi jäädä liian vähälle huomille tai jopa kokonaan huomiotta. On tärkeää, että valtuustoissa ja eduskunnassa on riittävästi yrittäjätaustaisia tuomassa esille kentän ääntä. Eduskunnan valiokunnissa luen erityisen huolellisesti Suomen Yrittäjien lausunnot. Olen myös jatkossa mukana yrittäjien järjestämissä tapaamisissa.

6. Joka kymmenes yritys kertoo, että osaajien saatavuus haittaa toimintaa. Muuttohaluttomuus on yksi selittävä tekijä. On harkittava varainsiirtoveron korjaamista siten, ettei se heikentäisi kynnystä muuttaa työn perässä. Sama koskee matkakulujen vähennysoikeutta, vaikka sitä onkin parannettu. Ulkomaisten opiskelijoiden jäämistä Suomeen tulee kannustaa veroporkkanoilla esimerkiksi koulutuskulujen vähennysoikeudella. Ulkomaisten osaajien tarveharkintaa on joustavoitettava.

2. Vaalilupaukseni on, että Yrittäjien tavoitteet huomioidaan päätöksen teossa. Yritykset tuovat kuntiin elinvoiman, ihmiset ja mahdollisuuksia. Yrittämisen tulee olla kannattavaa ja mielekästä. Yrittäjälle kuuluu samat sosiaaliturvaetuudet kuin muullekin väestölle.

3. Kannustava verotus on mielestäni sellaista, että se tukee kouluttautumista, työtä ja yrittämistä kaikissa tilanteissa. Työnteon tulee olla aina kannattavampaa kuin joutenolon. On kohtuutonta, että keskipalkkaisen 100 euron palkankorotuksesta tai muusta tulonlisäyksestä 47 euroa menee veroihin. Verotuksen tulee kannustaa myös ympäristöviisauteen. Painopiste on siirrettävä ansiotuloverotuksesta haittaveroihin. Yrittäjävähennys on osoittanut toimivuutensa tavallisilla pienyrittäjillä.

7. Minut muistetaan kolmannesta vaalikaudestani aktiivisuudesta Pirkanmaan asioiden ajamisessa rakentavasti ja tuloksekkaasti. Olen ollut tavattavissa ja vienyt yhdessä muiden edustajien kanssa isoja asioita eteenpäin. Tuleva vaalikausi muistetaan tärkeästä Helsinki–Tampere ratapäätöksestä sekä 3-tietä ja 9-tietä koskevista päätöksistä. Pienempiä onnistumisia tulee vastaavalla tavalla kuin Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen lisärahoitus viime vuoden talousarviokäsittelyssä.

4. Työpaikat syntyvät pk-yrityksiin. Niitä on syntynyt kiitettävästi päättyvällä vaalikaudella. Koeaikaa on pidennetty ja takaisinottovelvollisuusaikaa on puolestaan lyhennetty. Potentiaalia on jäljellä. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on saatava riskittömämmäksi. On edistettävä reilua paikallista sopimista. Työntekijöiden asema ei heikkene, kun mukana olisi vähimmäisehtojen sitovuus perälautana. Paikallisilla joustoilla voidaan muokata työtä työntekijöiden mieleiseksi ja turvata työpaikkoja.

8. Ankkalinnassa asuu monenlaista väkeä. Jokaisella on omat hyvät ja huonot puolensa. Mikki Hiiressä on eniten piirteitä, joihin voin samaistua. Mikki on yritteliäs ja aikaansaava. Hän on myös luotettava ja helposti lähestyttävä. Mikillä on kyky löytää ratkaisuja hankaliin kysymyksiin ja mikä parasta, myös vahva läpivientikyky. Elämänote on meillä molemmilla iloinen ja optimistinen. Mikki on selvästi herrasmies, mutta ei mitenkään koppavalla tai ylimielisellä tavalla.

3. Suomen verotus on korkea. Kannustava verotus on mielestäni sellainen, että se kannustaa työntekoon, yrittämiseen ja riskienottoon. Aloittavalle yrittäjälle sen tulisi aluksi olla kevyempää ja verotuksen muutoin tasapuolista. Verotuksen tulee olla ennakoitavissa, johdonmukaista ja yksinkertaista. Arvonlisäverottoman osuuden tulisi olla kaikille korkeampi. Yrittäjävähennykset yksinyrittäjille. Verotuksen tulee kannustaa tekemään investointeja ja uudistumista. 4. Riskienottamiseen kannustetaan , mahdollistaminen luovutustappioiden vähentämiseen muista pääomatuloista. Työvoiman palkkauskustannukset ovat korkeita esim. lyhytaikaisen satunnaisen henkilön

palkkaus esimerkiksi tuntityönä. Tällaisenkin lyhytaikaisen sijaisuuksien vastaanottaminen tulisi olla työntekijälle kannattavaa, eikä se saa heikentää työntekijän ansioturvaa. 5. Yritysten toimintaympäristö tulee pitää kilpailukykyisenä. Tähän pitää erilaisia normeja purkamalla päästä. Meidän tulee tehdä yrityksiä kannustavaa politiikkaa. 6. Työpaikkojen ja työttömien välillä taitaa olla kohtaanto-ongelmaa. Riittävästi koulutuspaikkoja eri puolille Suomea. Erilaisia opiskelureittejä. Jos työttömänä olevan koulutus on jäänyt jälkeen kehityksestä, osaamisen saattaminen ajantasalle on tärkeää, ja tähän pitää saada tukea yhteiskunnalta, jotta työtekijä on saadaan nopeasti työmarkkinoiden käyttöön. 7. Kansanedustajana minut muistetaan siitä, kuinka ajoin yrittäjän tukiasiaa esim. äitiysloman kustannusten jaossa lapsen vanhempien työnantajien välillä. Pienten lasten vanhempien joustavasta osittaisesta työajasta ja hyvinvoinnin lisääntymisestä ihmisten ja perheiden välillä. Hyvinvoiva perhe työntekijän taustalla on työnantajan etu myöskin. 8. Mummo Ankka, huolenpitäjä, jonka luokse voi mennä huoliaan purkamaan. Asuu maaseudulla.

SANOISTAAN JA TEOISTAAN MIES TUNNETAAN

JUKKA GUSTAFSSON

Maksaja: Jukan tukiryhmä

o TYÖ JA VASTUULLINEN YRITTÄJYYS - HYVINVOINNIN PERUSPILARIT - TYÖLLÄ ON TULTAVA TOIMEEN JA YRITTÄJYYTTÄ ON TUETTAVA. o PIENYRITTÄJIEN TAAKKAA KEVENNETÄÄN NOSTAMALLA ALV:N ALARAJAA 30 000 EUROON o ESITYKSISTÄNI EDUSKUNTA ÄÄNESTI USEISTA AMMATILLISEN REFORMIN EPÄKOHDISTA - LUPAAN KORJATA VAKAVAT VALUVIAT JUKKA GEE - SDP:N KOULUTUSPOLIITTISEN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA, EX-OPETUSMINISTERI

harri jaskari

Vastuullinen markkinatalous tarvitsee musketöörinsä.

●

#kasvapirkanmaa

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

E D U S K U N T A V A A L I T

#kasvasuomi

2 0 1 9

l JUSSI

l MARIA

HAAVISTO, Kokoomus

Vastaukset: 1. Olemme toisen polven yrittäjiä ja myös toisen polven yrittäjäjärjestön jäseniä. Isäni oli Kaukajärven yrittäjien puheenjohtajana ja nykyisin Vaimoni on Kangasalan yrittäjien hallituksessa, joten side yrittäjäjärjestöön on säilynyt tiiviinä. Yrittäjien jäsenenä saamme olla paitsi laajan osaajaverkoston, niin myöskin tietoa ajankohtaisista asioista, edunvalvontaa ja hyödyllistä koulutusta. 2. Äänestämällä Jussin eduskuntaan, saatte laajat verkostot omaavan vaikuttajan viemään meidän asioitamme eteenpäin. Pirkanmaan lukuisat tiehankkeet ovat jääneet taka-alalle. Tämä on hidastanut talouskasvuamme ja vaikeuttanut erityisesti reuna-alueidemme pärjäämistä. Tämä näkyy mm. alkavana väestömäärän vähentymisenä. Varmin tapa pysäyttää väen valuminen syrjäkyliltä kaupunkiin on tarjota kunnolliset kulkuväylät joka kolkkaan. 3. a) sellaista, joka palkitsee ahkeruudesta rankaisemisen sijaan b) rohkaisee riskinottoon ja kehittymiseen c) joustaa tiukan paikan tullen vaikkapa tilapäisillä maksuaikajärjestelyillä 4. Aivan ensimmäisenä haluan nostaa esiin työvoimapolitiikan vaikean ennustettavuuden ja päätöksenteon poukkoilevuuden. Tarvitsemme täsmätoimia erityisesti nuorten, vähän koulutettujen ihmisten saattamiseksi työmarkkinoille. Lisäksi olen sitä mieltä, että oli sääli, ettemme saaneet helpotettua kaikkein pienimpien yrittäjien työllistämistä helpottamalla irtisanomista. Toinen asia, jolla voimme parantaa pienyrittäjien asiaa, on vanhemmuuden kustannusten tasaisempi jakaantuminen äidin, isän ja työnantajien kesken. Toimivimman mallin aikaansaaminen vaatii sosiaaliturvauudistuksen. 5. a) Laki veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä. Kun henkilö lopettaa työskentelyn rakennusliikkeessä, emme voi

lakkauttaa hänen veronumeronsa ja yrityksen välistä sidosta, ja näin henkilö voi mennä pimeisiin töihin rakennustyömaalle ilman, että järjestelmä pystyisi tähän reagoimaan. Laki ei siis toimi halutulla tavalla. Lisäksi veronumerojärjestelmästä aiheutuu aivan valtaisat toimisto- ja hallintokulut. b) Tieliikennelakia pitäisi uudistaa siten, että kortti ei lähtisi enää pienistä ylinopeuksista nykyiseen tapaan. Nykykäytäntö on vaikeuttanut erityisesti pienten ammattiautoilijoiden toimeentulon mahdollisuutta. 6. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan muuttaminen kannustavammaksi työn vastaanottamiseen. Työttömyyden hoitoon minulla on omakohtaista osaamista Kangasalan Uusi Osakeyhtiö Kuusi Oy:n kautta. Olemme työllistäneet kolmen toimintavuotemme aikana yli 70 ihmistä, joista puolet on jatkanut meillä työskenneltyään muissa töissä tai lähtenyt opiskelemaan. Kannustavammat palkkatukimallit välittömästi kokeiluun – erityisesti matalaa osaamista vaativien tehtävien tekijöitä löytyisi, jos heidän työelämään harjaannuttamiseensa myönnettäisiin enemmän ja pitkäkestoisempaa tukea. 7. Ensimmäinen kauteni tullaan muistamaan siitä, että eduskunta keräsi takaisin suuren osan vuosien varrella menettämäänsä arvovaltaa – keskinäisen naljailun ilmapiiri nujertui, ja yhteistyökyky palasi vanhojen hyvien aikojen tasolle. Seuraavilla kausilla Pirkanmaa palasi liikenneinvestointien suhteen sille tasolle, millä sen kuuluukin sisämaan merkittävimpänä solmukohtana ja talouden veturina ollakin. Ensimmäisellä kaudella tekemäni pohjatyö alkoi kantamaan hedelmää. 8. Tupu, Hupu ja Lupu -kolmikko. Neuvokkaat kolmoset selviävät mistä vaan yhteistyökykynsä ansiosta. Tupu, Hupu ja Lupu ovat voittaneet myös jääkiekon maailmanmestaruuden -95 (Koivu, Lehtinen, Peltonen) eli kun riittävästi uskoo unelmiinsa, ne voivat toteutua!

SUOSTE, Liike Nyt

Vastaukset: 1. Olen yrittäjäjärjestön jäsen saadakseni tietoa sekä apua yrittäjyyttä koskeviin asioihin. Myös verkostoituminen on tärkeä syy siihen, miksi yrittäjärjestön jäsenyys kannattaa. Olemmekin saaneet useasti asiantuntevia ja hyödyllisiä neuvoja sekä apua. Olen myös tutustunut muihin upeisiin yrittäjänaisiin ja saanut paljon uusia ystäviä. Toinen toistamme tukien. 2. Erillisiä vaalilupauksia en ole antanut. Perusarvoihini kuuluvat huolellinen perehtyminen tärkeisiin kysymyksiin asiantuntijoiden avulla, ratkaisutoimenpiteiden löytäminen sekä yhdessä tekemiseen perustuva, muita arvostava työ. Yrittäjyys vaatii pitkäjänteisyyttä, hyvää paineensietokykyä, yhteistyötaitoja, pitkiä työpäiviä sekä periksiantamatonta luonnetta erityisesti haasteiden edessä. Näiden arvojen kannattelemana lupaan antaa kaikkeni paremman maan kehittämiseksi. 3. ...kasvuun pyrkivää. Verotusta tulisi kohdentaa nykyistä paremmin ja ohjata erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kasvuun. Pienyrittäjien arvonlisäverovelvollisuuden rajaa nostamalla voitaisiin helpottaa pienyritysten perustamista. Perintöveron poistaminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksissa. Omistamista ei saa niinkään rokottaa ankaralla verotuksella, sillä omistaminen luo työtä, jonka ylläpitämistä pitää tukea ja sitä kautta rakentaa taloudellista kasvua.

mahdollisuudet päästä nykyistä aikaisemmin työelämään. Yrittäjien sosiaaliturvaa tulisi kehittää tasa-arvoiseksi ja purkaa joustamatonta, liian ankaraa sääntelyä. 5. Perintövero. Epäoikeudenmukainen, heikompia syrjivä, monin tavoin useaan kertaan jo verotettua perintöä lisäverolla rankaiseva ja kaiken lisäksi sukupolvenvaihdoksia hankaloittava täysin posketon järjestelmä. 6. Yhteistyön lisääminen ja monipuolistaminen yritysten ja eri koulutustahojen välillä. Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen. Työperäistä maahanmuuttoa oikein tukemalla voimme saada osaavia ammattilaisia myös muista Euroopan maista. Työkulttuurin kehittäminen innostavaksi ja houkuttelevaksi. Työnantajille pitäisi luoda myös entistä paremmat mahdollisuudet työvoiman pitämiseen ja yhteisen hyvinvoinnin kehittämiseen. 7. Sinnikkyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja periksiantamattomuudesta. 8. Mummo Ankkaan! Uuttera, peloton nainen, joka huolehtii rakkaudella maatilastaan. Välillä tarvitsee temperamenttia, mutta hänellä on sydän paikallaan.

4. Paikallinen sopiminen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kohdalla luo joustavuutta työmarkkinoille ja yrittäjille. Oppisopimusjärjestelmää edelleen kehittämällä ja yrittäjien luomien mahdollisuuksien tuominen yhä monipuolisemmin osaksi toisen asteen koulutusta voi antaa nuorille laajemmat

Perusasiat kuntoon! Nyt on tekojen aika

Maksaja: Laila Koskela

Suomi vanhusystävälliseksi maaksi

– Ikäihmisille hyvää ja inhimillistä hoitoa! Tähän meillä on oltava varaa. Vanhuksilla ei ole aikaa odottaa. – Omaishoitajia ei saa unohtaa. Heidän jaksamisestaan on huolehdittava kunnon palkkauksella ja riittävillä vapailla. – Turvataan kotona asuvien vanhusten hoito ja huolenpito. Ketään ei saa jättää heitteille. – Vanhusasiavaltuutettu ajamaan ikäihmisten asioita – Hoitajamitoitus lakiin. Hoitohenkilökunnan jaksamisesta huolehdittava. – Lapsiperheiden ahdinko on huomioitava. Lapsissa meillä on tulevaisuus. – Kuunnellaan perheiden mielipiteitä. He tietävät itse tarpeensa – Luontoarvoista pidettävä huolta. Meillä on vielä puhtaat vedet. Metsämme ja suomme ovat ilmastonmuutoksen kannalta tärkeä voimavara. – Kotimaisen, puhtaan lähiruuan tuotannosta huolehdittava

Laila Koskela

144

Laila Koskela

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

2 0 1 9

l MATTI

Vastaukset: 1. Verkostoitumisen ja yhteishengen vuoksi. 2. Lupaan olla suoraselkäinen. En lähde hyvävelijärjestelmiin mukaan. Ajan luonnollisesti yrittäjien asioita, sillä ilman yrittäjiä ei olisi töitä. 3. Kannustava verotus on mielestäni… Jotain muuta, kuin nykyinen. Mallia Virosta. 4. Työntekijä pitäisi olla helpompi ottaa töihin lyhyemmäksikin ajaksi ilman pelkoa karenssista, tai tukien menetyksistä. Samoin irtisanominen tulisi olla helpompaa. 5. Ulkomaalaisille työntekijöille ei pidä mak-

6. Kehitetään henkilökohtaisia neuvontapalveluita ja järjestetään tapahtumia työttömille. Kyllä meillä tekijöitä on, pitää vain löytää jokaiselle sopiva ala. 7. Vaikea sanoa etukäteen. Kristallipalloa ei ole. Varmaankin siitä, että koetan lyödä nyrkkiä pöytään. En ainakaan nuole kenekään persauksia ja osaan tuoda asiat sopivan kärkkäästi esiin. 8. Annetaan Keskisen Vesan lukea Aku Ankat. Minulla on muutakin tekemistä...

l ARTO

GRÖNROOS, Liike Nyt

Vastaukset: 1. Tässä porukassa on tekemisen meininkiä, ja verkostoituminen on nykyaikaa. 2. Vuorovaikutus jatkuu yrittäjien kanssa, ja etenkin liikenneasioissa haluan vaikuttaa niin, että pyörät pyörivät. Suomi elää kumipyörillä. Haluan, että tieverkosto laitetaan kuntoon ja parannetaan yritysten mahdollisuuksia toimia ehjällä tieverkolla. Sujuva liikenne on turvallista. 3. Kannustava verotus on mielestäni sellaista, joka kannustaa työn tekemiseen ja yritystoimintaa.

4. Nykysysteemi on jäykkä. Tarvitaan uudistuksia, jotta yritykset uskaltavat palkata uusia työtekijöitä ja joustavuutta tarvitaan sopimusten tekemiseen työpaikkatasolla. 5. Työmarkkinasopimusten yleissitovuus. Kannatan paikallista sopimista. 6. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista pitää helpottaa. 7. Liikenneturvallisuuden ja kuntoon laitetun tieverkon parantamisesta. 8. Pelle Peloton.

KALEVA, Perussuomalaiset tys saisi kt-vähennyksen osuuden suoraan valtiolta. Vastaukset: 1. Olen toiminut itseni työllistävänä toiminimiyrittäjänä vuodesta 1991 lähtien. Yrittäjäjärjestöön kuuluminen antaa mahdollisuuden saada tietoa ja myös vaikuttaa. Nyt kun olen poliitikko ja luottamushenkilö, yrittäjät ja yrittäjäjärjestöjen edustajat saavat minulta ajankohtaista tietoa, ja he voivat helposti antaa minulle palautetta ja toiveita eteenpäin vietäväksi. Arvokasta ovat erityisesti faktapohjaiset ja numeeriset taustatiedot ja perustelut, joita voin viedä asioiden valmistelun tueksi. 2. En tiedä yhtäkään ehdokasta, joka ei lupaisi ennen vaaleja yrittäjille kaikkea maan ja taivaan väliltä. Tämä siis riippumatta ehdokkaan omasta ammatti- tai muusta taustasta. On vain valitettava tosiasia, että vaalien välillä katoaa usein ymmärrys siitä, että mikro- ja pk-yrityksiin syntyvät melkein kaikki uudet työpaikat. Omat vaalilupaukseni yrittäjille ovat samat kuin muillekin, edistää Suomen ja Pirkanmaan etua, turvallisuutta ja hyvinvointia, ja olla tavoitettavissa myös vaalien välillä. 3. …yksi tulevan hallituksen avainkysymyksiä. Työssäkäynnin tulisi olla aina kotiin jäämistä kannattavampi vaihtoehto. Veroja ei tule nostaa. Verorasitus on liian korkea maassamme. Tämä leikkaa ostovoimaa ja kulutuskysyntää ja sitä kautta aiheuttaa työttömyyttä. Suomen kokonaisveroaste on 43,3 % (2017), kun se OECD-maissa keskimäärin oli vain 34,2% (2017). Pääomatuloveron korotuksen ajatellaan iskevän vain rikkaita, vaikka se kohtelee erittäin pahoin niukkaa tulosta tekeviä pienyrittäjiä. 4. Pienen yrityksen haasteena on edelleen väärä rekrytointi. Olisi hyvä, että tähän löytyisi muukin ratkaisu kuin se, että pienet yritykset käyttävät paljon vuokratyöfirmoja tai ostavat palveluja vain toisilta yrittäjiltä. Yksinyrittäjien työllistymistä parantaisi alv:n alarajan nosto 20 000 eurosta esimerkiksi 50 000 euroon. Lisäksi, remontit ja kotisiivoukset helpottuisivat, jos Ruotsin tapaan asiakas maksaisi vain neton, ja yri-

SIMULA

Aino-Riikka Yrittäjän takana Perheiden puolella

154

#kasvasuomi

l LASSI

YLITALO, Kansalaispuolue saa lapsilisää ulkomaille. Oikeastaan kaikki säännöstely pitäisi ottaa tarkasteluun, yrittäminen pitäisi olla helpompaa ja monopolit pitää purkaa. Asioissa pitää ottaa huomioon kuitenkin lopputulos, ettei taksiuudistuksen kaltaisia munauksia tulisi enää.

5. Lupa-asioiden käsittely kestää usein luvattoman pitkään, esimerkkinä monet maankäyttöön ja ympäristöön liittyvät lupa-asiat. Lakitasoisesti voitaisiin vapauttaa tietyt ympäristöluvat, esim. joihinkin haitta-aineisiin tai turvaetäisyyksiin liittyen. Myös tiettyjä rakentamiseen liittyviä lupanormeja voisi keventää. Lisäksi, tällä hetkellä meillä ei ole välttämättä toimivaa mekanismia siihen, että tietty lupaprosessi voisi olla kevyempi vaikutuksiltaan vähäisemmässä asiassa. 6. Meillä on tällä hetkellä monta ammattia, joissa on iso pula tekijöistä. Työttömien joukosta ei aina löydy henkilöitä koulutettavaksi tiettyihin ammatteihin, kuten esimerkiksi fyysiseen työhön kivimieheksi. Meidän tulisi saada suoraan yläasteikäisille koululaisille tietoa siitä, että tällaisetkin ammatit voivat olla hyvä ja perusteltu valinta. Ja iältään vähän vanhempia työttömiä voitaisiin tehokkaammin houkutella ja muuntokouluttaa työvoimapulasta kärsiville aloille. 7. Yhteistyökyvystä, rohkeudesta, energisyydestä, aitoudesta ja sinnikkyydestä. Esimerkkinä konkreettisesta asiasta mainitsen vielä aluepolitiikan. Ei ole kenenkään etu, että Suomi, valtionhallinto ja elinkeinoelämä pakkaantuu enenevässä määrin pääkaupunkiseudulle. Pirkanmaa tarvitsee vahvan ja kokeneen edunvalvojan, jolla on vuosien kuluessa syntyneitä kontakteja sekä paikallisiin että valtakunnallisiin toimijoihin ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin. Pirkanmaan etu on myös koko maan etu. 8. Olen kyllä koko lapsuuteni lukenut Aku Ankkaa. Luulen, että voisin samaistua useampaankin Ankkalinnan hahmoon. Esimerkiksi Pelle Pelottomaan siksi, että hänellä riitti rohkeutta kokeilla kaikkea uutta. Aku Ankkaan, koska hän elää täysillä arjessa ja nykyhetkessä – tämä kun on minullakin tavoitteena. Saattaisi myös olla mukavaa olla Hannu Hanhi, mutta se ei välttämättä onnistu, koska vaikka välillä olo tuntuu onnekkaalta, on useimpien asioiden eteen tarvinnut aina tehdä kovasti työtä.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

#kasvapirkanmaa

E D U S K U N T A V A A L I T

l VEIJO

l JUHO

NIEMI, Perussuomalaiset

OJARES, Kokoomus

Vastaukset: 1. Yrittäjäjärjestö on ainoa, joka ajaa pk-sektorin asiaa. Jäsenet saavat apua mm. lakiasioissa. Helpompi verkostoitua ja oppia tuntemaan yhteistyökumppaneita omalta ja muilta aloilta. Verkostoitumalla ei välttämättä tarvitse itse tuottaa kaikkia tuotteita/palveluita, vaan voi erikoistua omaan osaamiseensa. Yrittäjäjärjestön kautta on helpompi saada ääntään kuuluviin. Järjestöllä on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa esimerkiksi kaupunkiin ja muihin viranomaisiin kuin yksittäisellä toimijalla.

5. Rakennusalalla esimerkiksi erilaiset korttikoulutukset. Työturva-, tieturva-, tulityö- ym. kortteja on aivan liikaa. Nämä asiat kuuluvat perustaitoihin, ja niitä vaaditaan työpaikoilla. On järjen köyhyyttä, että kaikki nämä perustaidot täytyy uusia viiden vuoden välein. Näitä eri kortteja on nykyään lukematon määrä. Koulutuspäivät maksavat, ja ennen kaikkea ongelma on se, että päivän työt jäävät tekemättä. ”Korttikoulutukset” eivät poista työnantajan vastuuta, joten mitä hyötyä niistä on? 6. Kohtaanto-ongelma on todellinen. Vaikka alan koulutus löytyisi, ei työttömistä kaikilla ole riittävää ja ajantasaista osaamista. Työvoiman liikkuvuus on Suomessa huonoa, tähän vaikuttaa mm. varainsiirtovero ja se, että työttömiltä ei vaadita työpaikan perässä muuttamista. Täsmäkoulutusta ja työvoiman liikkuvuutta on edistettävä. Tarvitsemme joustavaa ja nopeaa koulutusta. Lisäksi varainsiirtovero täytyy poistaa tai sitä on laskettava huomattavasti. Työpaikan perässä muuttaminen ei saa olla tabu.

3. Kannustava verotus on mielestäni sellaista, joka kannustaa ahkeruuteen, yrittäjyyteen ja omistamiseen. Kasvolliset omistajayrittäjät tuovat valtavasti verotuloja Suomeen, koska veroja maksetaan mm. alvina, yhteisöverona ja henkilökohtaisessa verotuksessa pääomaja/tai ansiotuloveroina. Verotuksen taso ei voi olla liian korkea, muuten yhä useampi siirtää yrityksensä Viroon. Kannustava verotus kannustaa riskinottoon, eikä onnistumisen hetkellä vie kaikkea. Verotaakka on tällä hetkellä kohtuuton.

7. Yhteydenpidosta yrittäjiin ja läsnäolosta. Minuun voi aina olla yhteydessä. Perheyritystä en jätä koskaan, joten voin tehdä politiikkaa arvojeni mukaan ja meidän yhteisen hyvän vuoksi. En nöyristele tai pelkää päätöksiä vaalienkaan alla, koska jos mies ei kelpaa, voin aina rakentaa. Pidän periaatteeni, mutta olen valmis yhteistyöhön kaikkien osapuolten kanssa. Vien yrittäjien - eli sitä kautta kaikkien suomalaisten - asiaa eteenpäin loppuun asti. Jos seinä tulee vastaan, etsitään uusi keino.

4. Meidän on siirryttävä paikalliseen sopimiseen. Edes Ruotsissa ei ole yleissitovuutta. Oikeat sopijaosapuolet ovat työntekijä ja työnantaja. Irtisanomisen täytyy olla nykyistä helpompaa. Työhön sopimaton tai työnsä laiminlyövä on voitava irtisanoa nykyistä helpommin. Muuten yrittäjät eivät uskalla työllistää, ja yhä harvempi saa mahdollisuuden näyttää kykynsä. Yrittäjä ei irtisano työntekijöitä huvikseen, vaan vasta pakon edessä. Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarvitaan helpotusta.

8. Varmaan Roope Ankkaan. En varallisuuden puolesta, vaan sen vuoksi, että pennistä kertyy miljoona. Ei ne suuret tulot, vaan pienet menot. Roope on oman onnensa seppä. En kohtele ihmisiä ilkeästi, kuten Roope välillä tekee, mutta edellytän kyllä sitä, että asiat hoidetaan. Jos haluaa menestyä, täytyy olla periksiantamaton eikä saa lannistua koskaan. Itseensä täytyy uskoa, ja puolensa on pidettävä. Myös perinteiden kunnioitus on samaistuttava piirre.

ARTO PIRTTILAHTI Kansanedustaja

Oma edustajasi.

Suomi on upea maa, pidetään se sellaisena. Lassi Kaleva (ps)

Kaupunginvaltuutettu, Tampere Kaupunginhallituksen jäsen Valtuustoryhmän puheenjohtaja Maakuntavaltuuston ryhmänjohtaja

Puh. 0400 778 845, lassi@lassi.fi www.lassi.fi

Maksaja: Lassi Kaleva

151

Maksaja: Suomen Pirkanmaa ry

2. Lupaan tehdä kaiken voitavan yrittämisen edellytysten vahvistamiseksi. Paikallista sopimista on edistettävä ja AY-liikkeen valtaa kavennettava. Taloutemme ei kestä poliittisia lakkoja. Yhteisö- ja pääomatuloveroa täytyy laskea ja työllistämisen kynnystä on madallettava. Yrittäjäksi ei lähdetä huvikseen, vaan riskinotosta täytyy jäädä nykyistä suurempi osa yrittäjälle itselleen. Toisen asteen koulutuksen täytyy tuottaa ammattitaitoista työvoimaa. Päärata, 3- , 9- ja 12-tie on saatava kuntoon.

Yrittäjyyden puolesta.

#kasvasuomi

2 0 1 9

Vastaukset: 1. Vaimollani on yhden hengen yritys, jossa olen äänetön yhtiömies.

5. Vaikkapa oluiden ja viinien myynti myös ruokakauppoihin.

2. Hyvän maan, hyvän Pirkanmaan puolesta.

6. Koulutusta niihin tehtäviin, joissa työvoimapulaa, ja työttömille kannusteita työhön hakeutumisen.

3. Kannustava verotus on mielestäni… sitä että palkalla tulee toimeen.

7. Ahkeruudesta yhteisten asioiden hoidossa.

4. Selkeät pelisäännöt työhön ottoon ja myös selkeät pelisäännöt, jos työt eivät suju.

8. Pelle Pelottomaan, koska rakentelen vanhaa omakotitaloa.

l ARI

ARVELA, Keskusta verotuksellisesti yrittäjää kohdeltaisiin kevyesti, jotta yrittäjä voisi palkata lisätyövoimaa ja siten Suomen elinvoima kasvaisi. Vastaukset: 1. Olen ollut yrittäjäjärjestön jäsenenä hyvinkin lähes koko yrittäjyysaikani. Jäsenenä saan monia palveluita käyttööni, tarpeen niin edellyttäessä. Olen myös ollut jo pitkään Pirkanmaan yrittäjien eri valiokunnissa mukana, aikanaan matkailuvaliokunnassa ja nyt vaikuttajavaliokunnassa. Koen, että minulla on mahdollisuus vaikuttaa moniin valmisteilla oleviin asioihin. Antaa lausuntoa yhdessä muiden jäsenten kanssa. 2. Vaalilupauksia ei voi liikaa antaa. Teen parhaani pirkanmaalaisten yrittäjien eteen, jotta heidän yrittämisensä voisi jatkua ja

3. Sekä yrittäjän, että Suomen etu elinvoiman kasvattajana. 4. Verotuksen avulla, helpotetaan yrittäjiin kohdistuvien kulurakenteen keventämistä. 6. Kuten aiemmin totesin, yrittäjän verotus helpottaisi työllistämistä 7. Suomen kuntoon laittamisesta, työpaikkojen lisäämisestä, elinvoiman kasvattamisesta. 8. Roope Ankka. Talous tiukkaa ja tarkka rahan käyttö tuo säästöjä.

Autoilu & liikenne ja matkailu Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

7.5.

Alueteemoina Orivesi-Längelmäki, Vesilahti, Parkano, Kihniö ja Punkalaidun.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja! Tiesitkö, että perinteisen printtilehden lisäksi Sinulla on mahdollisuus saada näkyvyyttä myös sähköisessä mediassa!

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 26.4. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

E D U S K U N T A V A A L I T

2 0 1 9

KITCHEN & BAR

040 731 1004 | Dabbal.fi

LUMOAVIA JUHLIA JA KOKOUKSIA Hotellimme ylimmästä kerroksesta löytyy Lappi-henkinen tyylikäs sauna- ja juhlatila Kero. Järjestä rennompi tilaisuus vaikka saunoen, ja ihaile maisemia Tampereen kattojen yllä! Samalla pääset nauttimaan Kitchen & Bar Dabbalin pohjoisen makuelämyksistä.

l ANTON MUROLA,

Liberaalipuolue

Vastaukset: 1. Mietin liittymistäni varsin pitkään. Tulin lopulta sille kannalle, että SY jäsenyys tarjoaa verkostoitumismahdollisuuksia, tukea ja omaan tilanteeseeni sopivaa edunvalvontaa. Yritystukien karsintalista kuvastaa kykyä realismiin! 2. En lupaa yksittäisessä maakunnassa kenellekään mitään! Sen sijaan kaikille yrittäjille lupaan työskenteleväni kannustavamman verotuksen ja byrokratian alentamisen puolesta. 3. …sellaista, joka mahdollistaa terveen kasvun, taseen vahvistamisen investointien ja huonojen aikojen varalle sekä sellaista, joka ei rankaise tekijää menestyksestään. 4. TES-huojennusmahdollisuudet tulisi asettaa koskemaan kaikkia työpanostaan myyviä ja kaikkia työpanosta ostavia tahoja. Tämän jälkeen tulisi suorittaa yleissitovuuksien poisto, jonka avulla lain asettamista vaateista muodostuisi perälauta. Tämä jättäisi AY-liikkeille edunvalvonta-aseman, eikä estäisi työntekijöitä järjestäytymistä ja luullakseni pakottaisi AY-liikettä uudistumaan siten, että se ajaisi koko työmarkkinan eikä pelkästään töissä olevien etuja.

Elinkeinotoiminnan rajoittaminen on hyvinvointia alentavaa ja siten haitallista. Rakennustoiminnassa tulisi antaa enemmän mahdollisuuksia rakentaa mitä asiakas haluaa eikä mitä Virasto vaatii. Erilaiset Virastokäytännöt pätevyyskorttien vaatimisesta tulisi poistaa, samoin kustannuksia nostavat ajo- ja henkilökortin voimassaoloajat tulisi pidentää. 6. Kannustinloukkujen poisto: perustili sosiaaliturvamalli, paremmat uudelleenopiskelun mahdollisuudet, työn verotuksen alentaminen, yritysten itse asettamien pätevyysvaatimusten uudelleenarviointi ja irtisanomisen helpottaminen. 7. ”Anton Murola työskenteli pienentääkseen Virastoa ja veronkannon tarvetta.” 8. Ehkä (90-luvun/aiempaan) Polle Koninkaulukseen, joka nähdäkseni profiloituu jonkinlaisena sivullisena yrittäjänä, joka on myös selvästi mustan huumorin ystävä. Mietin ensin Aku Ankkaa, mutta yrittäjäroolissa en ole tuottanut niin massiivisia kupruja – sen sijaan voisin kuvitella toimivani aarteenmetsästysreissulla apurina täyttä ylläpitoa vastaan, vaikka ylläpito vähän ohuempaa olisikin!

5. Alkoholilaki ainakin elinkeinotoimintaa rajoittavilta osin.

Py-lehden ilmestyminen

2019 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

Yliopistonkatu 44 | sales.tampere@laplandhotels.com | 03 383 0100

Oikaisut MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

29.1.

varaukset 18.1.

5.3.

varaukset 22.2.

9.4.

varaukset 29.3.

7.5.

varaukset 26.4.

11.6.

varaukset 31.5.

20.8.

varaukset 9.8.

24.9.

varaukset 13.9.

22.10.

varaukset 11.10.

19.11.

varaukset 8.11.

17.12.

varaukset 6.12.

Liity jäseneksi: yrittajat.fi/liity

Pirkanmaan Yrittäjä –lehden viimeiseen, 5. maaliskuuta ilmestyneeseen numeroon oli jäänyt erheitä: Pirkanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Jari Haapaniemen kerrottiin lehdessä olevan Nokian kunnanvaltuuston puheenjohtaja, vaikka hän oikeasti on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Tuplamoka siis. Huomautus kantautui toimitukseen aina Espanjasta saakka, joka tietysti itsessään kertoo, että verkkolehteä luetaan mukavasti. Aivan sinne asti aviisin paperikanto kun ei yllä. Lisäksi lehden sivulle 35. kuvassa koreillut, 50-vuotistaivalta viettäneen T. Haavisto Oy:n perustaja Toivo Haaviston nuorena miehenä rakentamaa silityslautaa kutsuttiin erheelliseksi pyykkilaudaksi. Jutun toimittaja Ville Kulmala saanee rangaistukseksi kotona astetta enemmän kotitöitä.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Kun liityt 9.4.-17.5. välisenä aikana Pirkanmaan Yrittäjien jäseneksi saat liittymislahjaksi 35 euron arvoisen Elisan lahjakortin. Kirjoita liittymislomakkeelle jäsenhankintakoodiksi: OLENMUKANA. Lisätietoa jäsenyydestä ja liittymislomake: liity.pirkanmaanyrittajat.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

LAKILAARI

Kaihtimet ja markiisit sekä liukuovet ja kaapistot

HAGLEX OY / JARMO HAGMAN

Harjoitan toiminimellä pienimuotoista liiketoimintaa ja asiakkainani on sekä yksityishenkilöitä että yrityksiä. Toiminta on nyt laajentumassa ja suunnittelen työntekijän palkkaamista avukseni. Kirjanpitäjäni suositteli osakeyhtiön perustamista. Yksi tuttavani olisi myös halukas tulemaan sijoittajaksi ja osakkaaksi perustettavaan yhtiöön. Onko jotain mitä minun tulisi ottaa nyt huomioon?

Toiminnan kasvaessa on usein kannattavaa muuttaa toiminimi osakeyhtiöksi. Erityisesti työntekijöiden palkkaaminen tai omistuspohjan laajentaminen käynnistävät usein muutostarpeen pohdinnan. Muuttaminen on sinänsä kohtuullisen yksikertaista ja nopeaa. Jokainen muutos on kuitenkin yksilöllinen. Muutoksen ajankohdan valinta ja asioiden tekeminen oikeassa muodossa ja järjestyksessä on tärkeää mm. toiminnan sujuvan jatkumisen ja verotuksen näkökulmasta. Yritysmuodon muutos toiminimestä osakeyhtiöksi toteutetaan perustamalla uusi yritys. Yksityisen elinkeinonharjoittajan Y-tunnus ei koskaan siirry perustettavalle osakeyhtiölle, vaan osakeyhtiö saa oman Y-tunnuksen. Toiminimen käyttämä nimi on mahdollista siirtää, kun toiminimestä tehdään samalla lopettamisilmoitus. Lisäksi nimeen täytyy lisätä osakeyhtiön yritysmuodon tunnus (osakeyhtiö tai oy). Toimintamuodon muutos voi ai-

heuttaa veroseuraamuksia, mutta verolainsäädäntö mahdollistaa tietyin edellytyksin toiminimen muuttamisen osakeyhtiöksi ilman tuloveroseuraamuksia. Tärkeimpänä edellytyksenä on kirjanpidollisen ja verotuksellisen jatkuvuuden noudattaminen. Esimerkiksi kirjanpidollinen jatkuvuus tarkoittaa sitä, että varat ja velat merkitään osakeyhtiön kirjanpitoon saman arvoisina kuin ne olivat toiminimen kirjanpidossa. Lisäksi vaatimuksena on yrityksen identtisyyden säilyttäminen. Identtisyys ilmenee käytännössä siinä, että yritystoimintaa jatketaan samanlaisena, omaisuus ja velat siirtyvät perustettavalle osakeyhtiölle ja omistussuhteet säilyvät pääosin ennallaan. Muutoksen yhteydessä tulee jonkin verran ylimääräistä hallinnollista työtä. Esimerkiksi toiminimen tuloslaskelma ja tase pitää laatia osakeyhtiön rekisteröimispäivälle. Lisäksi pyydettäväksi tulee tilintarkastajan apporttilausunto siirtyvän omaisuuden arvosta. Vanhojen sopimusten ja materiaalien yms. läpikäymiseen ja päivit-

tämiseen kannattaa varata aikaa. Siirtyvien sopimusten osalta on tärkeä tarkistaa, onko niissä joitain ehtoja yritysmuodon muutoksen varalle. On mahdollista, että yritysmuodon muutokselle tarvitaan esim. sopimuskumppanin suostumus, mikäli sopimussuhde halutaan pitää voimassa. Kun osakeyhtiö on perustettu, niin sen hallintoon kuluu yleensä hieman enemmän aikaa kuin toiminimiyrittämisessä, mutta osakeyhtiömuodossa toimimisesta on monia muita etuja.

• Sälekaihtimet ja varaosat • Parveke- ja terassikaihtimet • Rulla-, vekki- ja laskoskaihtimet • Pimennys- ja screenkaihtimet • Verhokiskot ja -tangot • Liukuovet ja kaapistot • Taite- ja tilanjako-ovet • Markiisit ja screenit • Tahoma-automaatiojärjestelmä www.kaihdinpukkila.fi • SomfyProtect

Kaihdin Pukkila Oy

Satamakatu 8, 33200 Tre ma–pe klo 10–17, la 10–14 (03) 3122 0900 | 0400 633 227

Kuvaamassasi tilanteessa toiminimi on ensin muutettava yksin omistetuksi osakeyhtiöksi. Tämän jälkeen on mahdollista tehdä omistusjärjestelyjä mahdollisen sijoittajan kanssa. Työntekijän palkkaaminen on mahdollista toki jo ennen osakeyhtiön perustamista. Mahdolliset työntekijät siirtyvät vanhoina työntekijöinä perustettavan yhtiön palvelukseen. Muutosta suunnitellessa on myös hyvä huomioida, että osakeyhtiön 2 500 euron pääomavaatimus poistuu 1.7.2019.

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*

Hämeenkatu 3 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Leo Lagerstam*, Veera Harjuniemi

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190 www. lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Teija Saraste*, Tapio Pihlaja*, Otso Etelämäki

Asianajotoimisto Alfa Oy

Asianajotoimisto Jari Hytti

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Hanna Suutari-Pitkänen*, Meira Nevalainen

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www.alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Niko Värttiö*, Otto Ropponen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 040 587 1510 hilkka@tuori.fi www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145, fax (03) 273 0140 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tomi Kauppinen*, Tommi Härmä*, Ida Koskinen

Eversheds Asianajotoimisto Oy Kauppakatu 7, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Jukka Reilin*, Vesa Turkki*, Harri Tolppanen*, Antti Husa*, Terhi Holkeri*, Tiina Koivisto*, Johanna Tolppanen*, Sinikka Turkki*, Sanna Soukko*, Lavinia Husa*, Henni Parviainen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow*, Jorma Putkonen, asiantuntija, kiinteistöasiat

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A? VIERAS: Kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg, Sastamala ASUU: Sastamalassa PERHE: Vaimo ja kolme lasta (12-, 14-, 16-vuotiaat) HARRASTUKSET: Monipuolinen kuntoliikunta, talvisin lentopallo ja hiihto, kesäisin suunnistus–pyöräily

Vieraamme, Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg kertoo suosivansa paikallisia toimittajia valmistaessaan kotiruokaa. Ja mikäs on suosiessa, kun paikkakunnalta löytyvät niin Hukkasen kalat, Herkkujuustolan juustot ja Pyymäen tai Heinon leipomotuotteet. Kesäaikaan kaupunginisän ruoanlaittoon kuuluu oleellisesti myös grillaus.

Kaupungisssa, missä on nykyiselläänkin monipuolinen elinkeinorakenne, on valmisteltu uutta yritysaluetta. Yrityspuisto Syke on kaavoituksessa ja se sijaitsee vanhalla Patrian alueella. Tavoitteena on saada kaava aikaiseksi tämän vuoden aikana, kunnallistekniikka voitaisiin rakentaa seuraavana vuotena, ja yritykset voisivat aloittaa siellä toimintansa 2020.

Lounaspaikka Tyrvään pappila

Kaupunginjohtaja valitsi lounaspaikaksi Tyrvään Pappilan, joka onkin vajaan kahden vuoden toimintansa aikana vakiinnuttanut paikkansa hyvän ruoan keitaana. Tällä kertaa lounaalla oli tarjolla paistettua kuhaa, parsaa sekä hollandaisekastiketta. Ruokailun jälkeen todettiin, että annos oli loistavan makuinen ja myös visuaalisesti erittäin onnistunut.

Sastamalassa rakennettiin 2018

SASTAMALAN KAUPUNGINJOHTAJA lounaspaikkamme Tyrvään Pappilan piispan huoneessa.

Yritystontteja tarjolla

Vuoden 2018 aikana Sastamalassa investointeihin käytettiin 11 miljoonaa euroa. Velka kasvoi 400 tuhannella eurolla. Euroja käytettiin lukuisiin elinvoimainvestointeihin. – Esimerkiksi Ellivuoren tie, Häijään liikealue, Hyrkin liikealueen sa-

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

Nopeat SASTAMALAN KAUPUNGINJOHTAJA Jarkko Malmberg lounasvieraana.

LOUNASLISTALLA OLI paistettua kuhaa, parsaa sekä hollandaisekastiketta.

neeraus ja myös Mouhijärven maisemakylien rakentaminen alkoi, kaupunginjohtaja listaa ja kertoo, että tulevina vuosina kaupungin investointeja tullaan toteuttamaan noin 10–13 miljoonan vuosivauhdilla.

tiottelussa. Yhteistyö kaupungissa toimivien viiden yrittäjäyhdistyksen kanssa toimii hyvin, ja pari vuotta toiminut Elinkeinopoliittinen neuvottelukunta saa myös vieraaltamme kiitokset toiminnastaan. Kaupunkistrategian yksi kulmakivi olisi saada käännettyä muuttoliike voitolliseksi ja asukasluku kasvuun. Kaupunginjohtaja uskoo, että kaupungin monipuolinen elinkeinorakenne tukee tätä tavoitetta. Työpaikat kun lisäävät monesti muuttohalukkuutta kumman tehokkaasti.

Elinkeinopolitiikkka palkittiin

Sastamala palkittiin alkuvuodesta Pirkanmaan Yrittäjyys- ja Elinvoimakuntana. Palkinto onkin kiertänyt nähtävillä erilaisissa kunnan omissa tilaisuuksissa ja jopa VaLePan ko-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Maittavan lounaan jälkeen jälkiruokakahvin yhteydessä vieraamme vastasi nopeisiin kysymyksiin. Kesätapahtuma – Vanhan kirjallisuuden päivät Tyrvään Pappila – Mahtava ruokapaikka sekä tyylikäs paikka tilaisuuksien järjestämiseen Lentopallon Suomen Mestari 2019 – VaLePa Kelluvat talot – hieno tulevaisuuden visio Viimeiksi luin – Aki Linnanahteen kirjan JERE Minne kesälomalla – mökille Laviaan ja ehkä myös Italiaan. Teksti: KARI TOLONEN Kuvat: ESKO LOUNAMAA

Leena 041 501 9902

Yrityspuisto Sykkeessä se on mahdollista...

Tarjoamme yrityksellesi: • yhteisölliset yritysverkostot • parhaat yrityspalvelut • huippu infrastruktuuri • metalli- ja kumiteollisuuden osaaminen Yrityspuisto Syke sijaitsee Tampereen kainalossa, Sastamalassa. Uudet yritystontit tulevat varattaviksi syksyllä 2019. Jos haluat räätälöidä yrityksesi tarkoitukseen sopivan tontin, kannattaa ottaa yhteyttä jo nyt. Elinkeinojohtaja, URSULA LUMME p. 040 589 0606, ursula.lumme@sastamala.fi www.sykesastamala.fi • www.sijoitusastamalaan.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Tulipalo tuhosi isän elämäntyön ja sinetöi Juha ja Janne Jokisen uravalinnat

Kuva: Jokisten perhealbumi Pyroefekti: Ville Kulmala

– Sittemmin veljekset ovat laajentaneet huoltamoaan neljään otteeseen ja viereen on syntynyt kauppakeskus

äijään Neste-asemaa kipparoivat Janne ja Juha Jokinen päätyivät bensakauppiaksi hyvin nuorina miehinä. Juhalla oli ikää 20 ja Jannella vasta 15 vuotta heidän tehdessään yrittäjädebyyttinsä 1992. Se oli pakkorako, sillä veljesten isän Reinon aikaisemmin pyörittämä asema tuhoutui 1990 roihahtaneessa tulipalossa, ja pian sen jälkeen alkoi reistailla myös hänen terveytensä. Alku oli siis hankala, mutta nykytilanne sitäkin hienompi. Löimme Jokisen veljesten kanssa haastattelun lukkoon Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -vaalikiertueen piipahtaessa heidän asemallaan maaliskuun alkupuolella. Kansanedustajaehdokkaita Häijäässä ja Tampereella kuljettanut retkikunta kun pääsi kuulemaan myös veljesten yrittäjätarinan. Niin

paljon yritystoiminnassa riitti käänteitä, että juttua piti käydä jatkamassa.

Tankki täyteen jo nelivuotiaana

Viikkoa myöhemmin Juha ja Janne Jokinen ovat minua vastassa Neste Häijään tiskin takana. Nykymuodossaan Häijään Neste on palvellut asiakkaita jo 15 vuotta. Joskin sittemmin paikkaa on entrattu jo moneen otteeseen. Bensa-alaa itsessään veljeksillä on ollut aikaa harjoitella koko elämänsä ajan. – Kyllähän me molemmat aikalailla bensaletku kädessä ja rasvamontussa olemme syntyneet, veljeksistä viisi vuotta vanhempi Juho naurahtaa. Veljesten lapsuuskoti sijaitsi perheen aiemman huoltoaseman yhteydessä. Ja kun kerran oma

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

kotitalo sijaitsi samassa kiinteistössä yrityksen kanssa, oppivat pojat huoltamon arkeen toden totta jo pienestä pitäen. – Varmaan 4-vuotiaana tankkasin ensimmäiset autoni. Tai ainakin sen ikäisenä, että en vielä oikein numeroita osannut. Mutta kun komento oli, että tankki täyteen, niin kyllähän se onnistui jo nuorempanakin, Janne muistelee.

Koko perheen yritys

Jokisten perheen alkuperäinen huoltamo oli noin puolen kilometrin päässä nykyiseltä asemalta, toisella puolella ohikiitävää Porin tietä. Asema oli olemassa jo ennen veljeksiä, sillä isä Reino oli muuttanut Ikaalisista Mouhijärvelle 60-luvun lopulla juuri työn perässä. Hän oli ostanut silloisen

SAMAN PERHEEN aikaisempi huoltamo sijaitsi lähellä nykyistä. Asema kuitenkin koki kovia, sillä se paloi oikosulun aiheuttamasta tulipalosta vuonna 1990.

Kesoilin yhdessä siskonsa miehen kanssa, mutta muutaman vuoden kuluttua vetovastuu siirtyi täysin hänelle. Apuun tosin löytyi rinnalle löytynyt vaimo Liisa. Asema olikin perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä teknisesti taitava Reino oli vastuussa huoltopuolen toiminnasta Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

ja vaimo Liisa puolestaan piti kahvion pyörimässä. Vuonna 1990 yrittäjäperhettä kuitenkin kohtasi suoranainen katastrofi. Se alkoi eräänä aamuyönä juomakaapin sähköviasta. Tarina jatkuu seuraavalla sivulla →

Leena 041 501 9902

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

JANNE JA JUHA Jokinen ovat kokolailla syntyneet omaan työhönsä, sillä he ovat jatkaneet isänsä aloittamaa bensakauppaa. Häijään Neste on kasvanut mukavasti vuosien saatossa, ja nykyään myös vieressä sijaitseva liiketila on veljesten omistuksessa. Työmatka ei kummallakaan ole pitkä, Juhalla noin kolme kilometriä ja Jannella viisi.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Inhottava puhelu katkaisi pitkään odotetun reissun

Reino ehti rouvansa kanssa pyörittää asemaa kaikessa rauhassa reilut 30 vuotta. Myynti oli kasvanut liikennemäärien kasvaessa ja oli asemaa muutamaan kertaan laajennettukin. Kaikki siis meni varsin mukavasti. Äkkikäännös huonompaan ei vaatinut kuin yhden yön ja juomakaappiin iskeneen oikosulun. Sen seurauksena koko asema leimahti ilmiliekkeihin. Onni onnettomuudessa oli, että perhe ei enää asunut noihin aikoihin aseman yhteydessä. Henkilövahingoilta siis vältyttiin. Tieto turmasta saavutti Juhan ja hänen isänsä Reinon tarkalleen ottaen Kuusamossa. Sinne oli lähdetty kahteen pekkaan metsästysreissulle. Isän NMT-puhelimeen palomestarilta saapunut soitto keskeytti loman ennen kuin se oli edes päässyt kunnolla alkuun. – Olin 17-vuotias ja odottanut meidän Pohjoisen reissua todella pitkään. Kun tieto saapui, olin vihainen siitä, että Pelloon, jonne olisimme seuraavaksi lähteneet, emme sitten päässeet, Juha muistelee.

Turman jälkeen tulivat vorot

Samaisena vuonna 13-vuoden teini-iän merkkipaalun saavuttanut Janne todisti tulipaloa lähempänä. Hän oli nimittäin palon sattuessa kotona äitinsä kanssa. Aamuöinen herätys oli shokki myös heille. – Leponiemen Raili tuli ovelle koputtamaan, että Kesoil palaa. Muistan elävästi sen tulimeren, joka siis näkyi hyvin kotiimme, joka oli parin sadan metrin päässä asemalta, hän muistelee. Palopaikalla Janne ja äiti olivat jo ennen paloautoja, mutta eipä siinä mitään oikein meillä ollut tehtävissä. Jälki oli tuhoisaa. Sillä vaikka palomiehet muutaman huollossa olleen auton saivatkin turvaan, oli Juhan ja Reinon palatessa jäljellä vain savuavat rauniot. Ja aivan kuin tässä ei olisi ollut tarpeeksi kestämistä, palopaikan jäähdyttyä kiusana olivat vielä varkaat. – Porukkaa tuli aivan surutta keräämään sieltä raunioista käyttökelpoista tavaraa, ja hyvin muistan kuinka koetin sanoa, että ei näitä saa ottaa. Se tuntui todella pahalta, Janne muistelee.

M. LEHTO OY rakennusvalvonta sisustussuunnittelu

timanttityöt

puh. 040 525 3852 | rakennus.mlehto@gmail.com | SASTAMALA

Ennakkoäänestyspäivä

Neste Häijäällä tiistaina 9.4. klo 10-18

Neste Häijää nestehaijaa.fi

Kauppakuja 1, Sastamala, puh. 020 728 9020

HÄIJÄÄN VANHA Kesoil.

Tarjoukset voimassa tällä kupongilla 9.4.2019

Kuva: Jokisten perhealbumi

män uuden tilanteen vuoksi varsinainen koulunkäynti jäikin vähiin, näihin hommiin olimme saaneet isältämme aikamoisen korkeakoulun. Ja vaikka vielä nuoria olimmekin, näistä töistä meillä oli huomattavasti ikäisiämme enemmän tietotaitoa, Juha muistelee.

Tontti oli hakusessa pitkään

Tulipalon jälkeen oli selvä, että ase-

DORIMEDIA OY

RAKENNUS

2 x Lounas (klo 10.30-15) 10€ Kahvi ja munkki 2€ Autonpesu (vahapesu) 15€

Elämäntyön katoaminen savuna ilmaan oli luonnollisesti Reinolle kova paikka ja sen verran kova isku, että se heijastui nopeasti myös hänen terveydentilaansa. Taloudellisestikin palo oli katastrofaalinen. Rakennuksen kakkoskerroksessa sijainneen toimiston myötä savuna katosi myös 200 000 markan edestä yrityksen lähtemäisillään olleita laskuja, joista sittemmin saatiin takaisin vain murto-osa. Entisen aseman tilalle saatiin vähän myöhemmin mittarikenttä sekä hyvin vaatimaton koppi, joten esimerkiksi ne aiemmin yritykselle merkittävää roolia näytelleet autohuollot ja korjaamotoiminta piti lopettaa kokonaan. Tulipalon jälkeisinä hetkinä perheen pitikin pärjätä lähestulkoon ainoastaan polttonesteiden myynnillä, sillä sittemmin syntyneen pienen kahvilan lupa-asioissa meni aikansa. Aika nopeasti sekin selvisi, että veljesten osalta koulut oli sitten käyty. Yritystoiminnan jatkaminen kun oli kuitenkin vaakakupissa painavampi vaihtoehto. – Vaikka meillä molemmilla tä-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

uudisrakentaminen saneeraus

Terveysongelmia ja pitkän linjan tonttihaku

PIHAPUIDEN KAATO JA KANTOJEN JYRSINTÄ

050 560 8318

Arboristi Tom Nylund

www.puunkaato.fi tom.nylund@puunkaato.fi

maa oli pakko saada laajennettua. Pelkällä bensamyynnillä ei pitkälle pötkittäisi. Ideana oli lähteä ensin rakentamaan uutta isompaa asemaa samaiselle tontille, mutta niitä visioita varten edellinen tontti osoittautui auttamattoman pieneksi. Siitä seurasikin useamman vuoden paikkametsästys. Itse asiassa uutta tonttia etsittiin reilu vuosikymmen. – Ongelma oli, että maata ei meinattu saada edes rahalla. Onneksi se

Leena 041 501 9902

Sepän Lomapalvelut 0400 838 850 • 040 745 0884

Varaa mökki kevääksi ja kesäksi ajoissa! www.sepanlomapalvelut.fi Suodenniemi

Ekapa Oy Nestekaasun myynti- ja kuljetuspalvelut

Puh. 0400 836 080

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Kuva: Neste Häijää

TÄNÄ PÄIVÄNÄ Neste Häijää näyttää tältä. Sitä on laajennettu sitten valmistumisvuoden 2004 jälkeen viiteen otteeseen.

lopulta onnistui eräänlaisten vaihtokauppojen ansiosta. Tässä Mäkelän Arvo oli meille iso apu, ja myös paikalliset Ollilan Antti ja Lindroosin Sirpa auttoivat meitä aikanaan tonttia etsiessämme ja kaikessa paperija lupaviidakossa, Juha kiittelee.

Riskit tiedettiin kyllä

Nykyinen huoltoasema valmistui 2004, eli samana vuonna, jolloin Porin tien varteen saatiin myös kauan odotettu liikenneympyrä. Se sijoittuu aivan aseman kupeeseen. Yrittäjät myöntävät, että uuden aseman perustaminen oli heille iso riski, jossa olivat kirjaimellisesti kiinni kaikki veljesten varat ja vielä päälle isot lainat. Mistä veljeksillä sitten riitti rohkeutta lähteä kantaman riskiä, selvä kun oli, että uuden aseman pystytys ei ilmaiseksi onnistu? – Kai siinä oli sitä isältä perittyä yrittäjähenkeä. Emme pelänneet, koska meillä riitti uskoa määrättyihin asioihin, Janne kertoo.

Jonot pakottivat avaamaan ennakkoon

Toisaalta asiakkaat löysivät uuden huoltamon oikeastaan heti päivästä yksi alkaen. – Olimme itse asiassa täällä hen-

Vaikka meillä molemmilla tämän uuden tilanteen vuoksi varsinainen koulunkäynti jäikin vähiin, näihin hommiin olimme saaneet isältämme aikamoisen korkeakoulun. kilökunnan kanssa vasta harjoittelemassa kassoja ja kaikkea uutta, kun ovien taakse ilmestyi niin paljon asiakkaita, että pakkohan ne oli aukaista. Siirryimme siis käytännön harjoitteisiin, Juha hymyilee. Paikan imua ei ainakaan vähentänyt se, että mukanaan tuore asema toi esimerkiksi Kotipizzan, mikä oli uutta Mouhijärvellä. Sittemmin valikoima on ruokapuolella kasvanut myös toiseen tunnettuun suomalaisbrändiin, sillä Hesburger avasi ovensa viimeisimmän laajennuksen yhteydessä 2014.

Sitten tuli Äijä

Asema itsessään on kasvanut paitsi asiointivolyymiltaan myös neliöiltään hienosti 15 vuoden aikana. Yrittäjäveljekset laskeskelevat, että väliin on mahtunut ainakin neljä isompaa laajennusta. Nykyään Häijään asemalta löytyy mittarikentän ja ravin-

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

tolatilan lisäksi myös kaksi neuvottelutilaa ja sauna. Toisin kuin monessa modernissa liikennemyymälässä Häijäässä kauppa loistaa poissaolollaan, mutta sellainenkin löytyy naapurista. K-Market sijaitsee sekin veljesten rakennuttamassa kiinteistössä. Asema sai naapurikseen veljesparin toimesta Häijään Äijä -nimeä kantavan useamman liiketilan kiinteistön jo 2008. Matkaa aseman ovelta Häijään Äijän ulko-ovelle on viitisenkymmentä metriä.

Melkoinen palvelukirjo

Häijään palvelutarjonnan kannalta liiketila on ollut hyvin merkityksellinen. Tiloista löytyy nimittäin tänä päivänä K-Marketin lisäksi apteekki, pankki, eläintarvikeliike, parturi sekä lahjatavaraliike, joista lähes jokainen on toiminut alusta saakka. Ja selvä on, että Äijä on lisännyt myös

aseman asiakasmääriä. – Koska meillä oli vielä tuolloin tästäkin jäljellä aika paljon velkaa, oli hyvä uutinen, että saimme alkuvaiheessa mukaan osakkaaksi rakennusliikkeen Vammalasta, Juha taustoittaa. Lisäksi veljekset omistavat vielä muutaman sadan metrin päässä sijaitsevan Tanssikrouvin kiinteistön, joka on sekin ollut hyvä sisäänheittäjä. Perjantaisin siellä on järjestetty noin puolen tuhannen ihmisen tanssit kohta jo 20 vuotta.

Menestyksen takana on monta syytä

Häijää itsessään on perinteinen kauppapaikka, sillä siellä on pruukattu pysähtyä ostoksilla jo 1800-luvulla hevosaikaan. Mutta miten sitten kyseinen paikka on pärjännyt nytkin, kaupungistumisen kuihduttaessa maaseutua? – Varmasti näiden perinteiden lisäksi täällä vahvuutena ovat olleet hyvät erikoisliikkeet sekä tietysti sijainti tällaisessa teiden risteyskohdassa. Niihinhän ne asiakkaat tuppaavat keskittymään, Janne tuumaa. Kiitoksia saa myös paikallinen aktiivinen yrittäjäyhdistys. – Mikko Rauva ja Veikko Kiili ovat luoneet tänne omalla työllään

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

upean hengen. Täällä on hyvä olla ja yrittää!

Uudet laajennukset kypsyvät jo

Työllistäjänäkin vaikutus on suuri, sillä ympärivuotisesti liikennemyymälä ravintoloineen työllistää 30 ihmistä. Ja kun mukaan lasketaan myös kaikki kesätyöntekijät, maksetaan yrityksestä kesällä parhaimmillaan palkkaa jopa 55 ihmiselle. Yritys onkin palvelualoilla koko Sastamalan osalta aivan kärkipään työllistäjiä yksityisellä sektorilla. Sen veljekset myöntävät, että yksin toimiminen olisi paljon vaikeampaa. Suurista asioista on oltu pitkälti samaa meiltä, ja muutenkin yhteispeli on sujunut hyvin. Ja sekin käy veljeksiä kuunnellessa selväksi, että maalissa ei olla vieläkään. Sekä Häijään Äijän että aseman osalle mielessä on jo uusia laajentumissuunnitelmia. – Niistä on vielä liian aikaista puhua, mutta eiköhän meillä viimeistään ensi vuoden puolella ole lisää kerrottavaa, Janne virnistää. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, JOKISTEN PERHEALBUMI JA NESTE HÄIJÄÄ

Leena 041 501 9902

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Skotlannin reissu poiki Suodenniemelle tislaamon – viskiä saadaan viedä odottaa, mutta giniä löytyy jo, ja pian kaupan hyllylle saapuu myös ainutlaatuinen hunajajuoma Pirkanmaan Yrittäjä -lehden saapuessa paikalla aamu yhdeksältä oli työpäivä jo hyvässä vauhdissa. Se varsinainen keittoprosessi oli alkanut tuntia aikaisemmin, ja tislauslaitteen vieressä oleva digitaalimittari kertoi lämpötilan olevan jo yli 50 astetta.

uolisen tuntia tässä menee siihen, että valmista tavaraa alkaa tippua, selkeyttää taskulampun valossa keitosta pienestä lasi-ikkunasta tarkkaileva Jarmo Turppa. Turpan lisäksi paikalla ovat vierailuaikaan osakkaista kaksi muutakin, Juhani Väisänen ja Mikko Tuori. He ovat koko tarinan kannalta oleellisia henkilöitä, sillä juuri heittivät ensimmäisenä ajatuksen suodenniemeläisestä tislaamosta.

Ajatus syntyi kilttimaassa

Suomessa on lukuisia yrityksiä, joihin idea on keksitty saunanlauteilla, mutta ilmeisesti Tuori Distilleryn idea oli sen verran väkevä, että idean syttymiseen vaadittiin ulkomaanmatka. Tässä tapauksessa kohteena oli viskitislaamo Skotlannissa. – Kyseessä oli entisten partiolaisten perinteinen ulkomaanmatka syksyllä 2017. Skotlannissa kävimme tutustumassa viskitislaamoon, ja siitä ajatus alkoi kypsyä, Juhani Väisänen aloittaa. – Ajattelimme, että jos siellä osataan, niin miksei meilläkin, Mikko Tuori jatkaa. Ja kun ideaa sitten alettiin reissun jälkeen kylvää ympäristöön, sai se suotuisan vastaanoton. Viimeisenä niittinä oli paikallisen K-kaupan oluthyllyllä käyty keskustelu.

Tislaamolle oli tilaa

Kaikkiaan mukaan lähti kymmenen osakasta. Eikä yrityksen pystytyksen kanssa aikailtu, sillä kaupparekisteriin firma ilmoitettiin jo vuoden 2017 puolella, eli vain pari kuukautta matkasta. Ajatusta jalostettaessa

lyhyt tovi pohdittiin myös panimon perustamista, mutta niitä oli noussut Suomeen muutenkin sen verran tiuhaa tahtia, että Suodenniemellä tarmo päätettiin alusta asti iskeä astetta väkevämpään toimintaan. Tislaamoja Suomessa ei olekaan läheskään samassa mittakaavassa. Väisänen muistelee jossakin nähneensä tilaston, jonka mukaan jokaista kymmentä kotimaista panimoa kohtaa on vain yksi tislaamo.

Ajattelimme, että jos siellä osataan, niin miksei meilläkin.

Vahvasti paikallinen

Suodenniemi oli tislaamolle alusta asti luonnollinen valinta. Molemmat Skotlannissa käyneet ex-partiolaiset olivat suodenniemeläisiä, ja myös valtaosa sittemmin mukaan tulleista osakkaista on saman kylän poikia. – Muutama asuu tosin Mouhijärven Pukaralla, ja pari asustelee nykyään isommissa kaupungeissa, mutta samoilta sijoilta kaikkien juuret ovat, Väisänen taustoittaa.

Kauppatila oli optimaalinen, eikä hintakaan päätä huimaa

Paikkavalintaa helpotti, että toimintaan sopivat tilat löytyivät nopeasti ja vuokrakin on ollut ”kohtuuttoman kohtuullinen”. Tarkalleen ottaen Tuorin tislaamo sijoittuu nyt aivan Suodenniemen keskustan ohittavan Suodenniementien varteen. Siellä viitisen vuotta sitten lopettanut K-kauppa oli saanut tiloihinsa vuokralle jo kirpputorin, mutta siellä riitti tilaa vielä sen jälkeen myös yhden tislaamon tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan

kaupan muuttaminen toimivaksi tislaamoksi oli noin 15 000 euron investointi. Hintalappu olisi voinut olla huomattavasti korkeampi, mutta esimerkiksi varsinainen tislauslaite, koko toiminnan sydän, satuttiin löytämään käytöstä poistettuna murto-osalla uuden hinnasta. Kokonaisuuden käyttöönotossa iso apu on ollut myös paikallinen rautakauppa, jonka kattavan valikoiman vuoksi haastavammatkin osat, letkut ja sähkötyöt eivät ole vaatineet pariasataa metriä pitempää hakumatkaa.

Monenlaista taustaa

Yrityksen takaa löytyvä kymmenikkö ei koostu mistään puhtaasti tislausalalla ikänsä toimineista konkareista, mutta tietotaitoa siltäkin saralta on saatu haalittua pakettiin. Osakkaista Pekka Uusilähteenmäki on sahtimestari ja Jarmo Turppa keittiömestari. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimiva Antti Leppänen on koulutukseltaan kemisti. Muuten mukana on niin eläkeläisiä, palkkatyöläisiä, maanviljelijöitä kuin yrittäjiäkin. Tietotaitoa osa porukasta kävi kehittämässä Lepaalla järjestetyllä tislauskurssilla, jossa heistä kolme kävi nimenomaan gini-kurssin. Ja Väisänen, jolla eläkepäiviä jo nauttivana oli siihen mahdollisuus, on nyt suorittamassa viinituotannon ammattitutkintoa, joka alkaakin olla jo paketissa. – Yksi lähijakso ja näyttö uupuu, mutta sitten se on kasassa, hän kertoo. Toistaiseksi yrittäjät ovat toteuttaneet noin kolme keittoa viikossa. Ihan sormia napsauttamalla keittäminen ei käy, sillä yrityksen käytössä olevan sadan litran keittimen käynnistämisestä sen paperitöineen maaliin viemiseen menee aikaa noin yhden normaalin työpäivän verran eli kahdeksan tuntia.

Gini on vasta alku

Ensimmäiset varsinaiset keittämiset yrittäjät pääsivät aloittamaan loka-

Yrittäjä, varaa paikkasi!

SASTAMAL AN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

Jätehuolto

Leena 041 501 9902

KANANMUNIEN ITSEPALVELUMYYMÄLÄ AVOINNA YMPÄRI VUOROKAUDEN! METSÄLAURILAN TILA

Varastohotellipalvelut Tavarankuljetukset

ELÄKEPÄIVIÄ JO viettävän Juhani Väisäsen mukaan haastattelupäivänä paikalla olleet Jarmo Turppa ja Mikko Tuori ovat molemmat edelleen palkkatöissä aivan toisissa hommissa. Heidän lisäkseen mukaan on mahtunut niin maanviljelijää kuin yrittäjääkin. – Saimme tähän mukaan hyvän kymmenen hengen porukan, joista jokainen on pystynyt panostamaan tähän sopivasti aikaa, Tuori kehuu.

FINSKA 010 205 5010 • finska.fi

• • • • •

Koneurakointi Maansiirto sekä kuljetukset Viherrakentaminen Viljatuotteet Talvikunnossapito Karhiniementie 94,

0500 335 545 Seppo 050 592 6489 Lauri 050 566 9941 Sari 32740 Sastamala

4h + k + 2 wc, lasiparveke, 100m2 Vammalan keskustassa. Sopii myös toimistotilaksi. Vuokra 790 €/kk + vesi ja sähkö. Heti vapaa. Puh. 050 556 1644.

Asianajotoimisto ACTAS Oy Puh. 010 548 6060

Risto Tuori Asianajaja, osakas, OTL

Mika Allén Asianajaja, osakas, VT

Antti Malinen Asianajaja, osakas, VT

Marjo Anttoora Asianajaja, VT, TM

Anni Honka Lakimies, VT

Väinölänkatu 1, 33100 Tampere Puistokatu 16 A 8, 38200 Sastamala Apiankatu 3, PL 66, 37601 Valkeakoski Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä

www.actas.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

kuussa 2018, joten nyt takana on noin puolen vuoden kokemus. Mitään suurempia hukkaeriä ei edes alkuvaiheessa syntynyt, joskin makuvivahteita haettaessa aivan joka erä ei nappiin ole mennytkään. – Nyt meillä on kuitenkin hyvä resepti giniä varten. Ensimmäiset pullolliset saatiin myyntikuntoon jo loppuvuodesta, hän kertoo. Tuotanto on aloitettu tietoisesti ginillä monesta syystä. Ensinnäkin gini on juomana ollut viime vuosina kovassa nosteessa, joten tuotetta kohtaan oli potentiaalista kiinnostusta valmiina. Vielä suurempi syy on kuitenkin se, että sen valmistaminen on ripeä prosessi. – Ginin tekeminen on parin päivän juttu, kun taas liköörituotteissa uuttaminen vie kuukausia, ja viskit ja brändit taas vaativat jo vuosien prosessin, hän kertoo. Toisaalta miehet vakuuttavat, että myös koko idealle alkusykäyksen kilttimaassa antanut viski on sekin vielä tulossa. – Viimeistään 2023 meillä on myynnissä myös viski, hän kertoo.

Myynnissä jo useammassa paikkaa

Yrityksen tunnuksessa löytyvä keksi viittaa vahvasti paikallisuuteen, sillä samankaltainen työkalu löytyi

aikanaan myös Suodenniemen vaakunasta. – Lahdenperän rantasaunassa logo oli vielä vaakunan näköinen, mutta kun pääsimme Siuron Koskibaariin asti, tällaiseksi keksiksi se oli muodostunut. Yrityksen gini on saatu jo varsin mukavasti kaupan hyllyille, sillä se on myynnissä verkkoalkon lisäksi myös yhdeksässä yrityksen liikkeessä. Tampereella sitä löytyy Ratinan Alkosta, ja kaikista suurimman erän miehet ovat toimittaneet luonnollisesti kotikonnuilleen eli Sastamalan Alkoon. – Palaute on ollut hyvää. Kovasti meiltä on jo kysytty, koska Huntikka tulee myyntiin. Tampereella tuotteita voi käydä testaamassa myös useammassa ravintolassa. Esimerkiksi Tampere-talo ja Gastropub Hämeenkadulla ovat ottaneet tuotteen myyntiin. Ravintoloista kaikista parasti menekki on ollut omille kulmilla eli Ellivuoressa.

Nyt tehdään Huntikkaa

Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vierailun aikana padassa ei kuitenkaan kypsynyt gini, vaan meneillään oli yrityksen lähitulevaisuuden uutuustuote, joka kantaa nimeä Huntikka. Nimi on varsin osuva, sillä tarkoitus on ollut lähteä kehittämään huna-

janmakuista väkevää juomaa. Idea tähän juontaa juurensa siitä, että yhtenä mukana olevista osakkaista sattuu olemaan hunajatarhuri. Ja tuote puolestaan pystytään tekemään hunajatuotannoin sivutuotteena syntyvästä melassista. Se puolestaan on ylijäämätavaraa, jota jää, kun kennostojen vaha ja varsinainen hunaja kerätään talteen. – Mitään hyötykäyttöä melassille ei oikeastaan ole, joten tämä on vähän sama kuin grapan valmistuksessa käytettävä ylimääräinen rypälemössö, Väisänen selittää. Huntikka on vahvuudestaan noin 40-prosenttinen tuote, joka on oikeastaan maustettua viinaa, vähän grapan, rommin tai tequilan tapaan. – Tässä siis pilkahtaa hunajan aromi, miehet esittelevät ja makutesti osoittaa väitteen oikeaksi.

riin on sekin hyvä puoli, että niiden osalta yritys pääsee myös mainostamaan. Alkoholiprosentti kun jää sen verran matalaksi, että toisin kuin väkeviä tuotteita, tätä saadaan nyt mainostaakin.

Harrastuksesta ehdaksi bisnekseksi

Kysyttäessä sitä, onko kyseessä enemmän harrastus vai bisnes, Väisänen pohtii hetken. – Vielä tällä hetkellä tämä on ehdottomasti enemmän harrastus, mutta haluamme tehdä tästä ihan oikean bisneksen, hän toteaa. Yritystoiminnassa aina huomioonotettavan talouspuolen osalta suunnitelmat ovat selvät. – Olemme budjetoineet, että kaksi ensimmäistä vuotta teemme tätä talkoilla ja kolmantena pystymme maksamaan työstä myös palkkaa, hän kertoo. Yrityksen nimeksi valikoitunut Tuori juontaa juurensa Mikko Tuorin sukunimestä. Se valittiin käyttöön oikeastaan siksi, että se on yksi Suodenniemen kylän alkuperäisestä kuudesta kantatilasta. – Meillä on mukana kolmenkin kantatilan edustajat osakkaina, hän kertoo. l

Tämän vuoden tavoitteet

– Tämän vuoden osalta tärkein tavoite on, että Huntikka saadaan kunnolla markkinoille ja pystymme kehittämään brändin tunnettuutta. Kesäksi yritys on tekemässä omasta ginistää myös laimennetun, 4,5-prosenttisen long drink -version, joka on tarkoitus saada myyntiin jo tulevana suvena. Lonkkujen saamisessa mukaan tuoterepertuaa-

TÄSSÄ SITÄ syntyy, Huntikkaa nimittäin.

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Paperi poikineen täytettiin, mutta viranomaisille sataa myös kiitosta Kuten arvata saattaa, aivan tuosta vaan alkoholivalmistusta ei Suomessa aloiteta – ainakaan sellaista, jossa tarkoitus on noudattaa lakia ja tuottaa valmistusta viralliseen veronalaiseen myyntiin. Yrityksen käynnistämisessä menikin aikaa, sillä vaikka varsinainen yritys perustettiin kaupparekisteriin jo lokakuista Skotlannin keikkaa seuranneen vuodenlopun aikana, päästiin varsinainen tuotanto aloittamaan vasta lokakuussa 2018.

Monen monta seikkaa piti huomioida

Sitä ennen oli selätettävänä monta lupaa ja määräystä. Niistä todisteena koreilevat nyt tislaamon kahvihuoneen seinällä olevat paperidokumentit. Niissä koreilee logoa ja allekirjoituksia monenmoiselta taholta. – Ensimmäinen ja vaikein oli tämä rakennuslupa, jonka pistimme vireille heti alkuvuodesta 2018, miehet esittelivät. Koska kyseessä on tuotantotila, piti aiemmassa elämässä kauppana toimineeseen rakennukseen hakea heti alkuun käyttötarkoituksen muutos. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä koska tilassa kä-

Anna

sitellään vaaralliseksi vaadittuja aineita, piti rakennusluvassa ottaa huomioon myös tilan paloturvallisuus sekä murtoturvallisuus. – Tästä syystä meillä on tässä taukohuoneen ovenakin näin järeä palo-ovi, ja sekä sisään että ulos rakennuksesta pääsee vain useamman lukon takaa, yrittäjät esittelevät.

Ai niin, ja tämä ja tämä vielä… niin ja tämä

Muiden lupien anominen voitiin käytännössä aloittaa vasta rakennusluvan jälkeen. Alkoholin kanssa kun pelataan, tilalle piti vielä hakea erikseen luvat sekä verottajalta että tullilta. Joskin sen verran Sipilän hallituksen aikana tehty norminpurku on toiminut, että tänä päivänä se varsinainen fyysinen hakemus täytyy laittaa vain jompaankumpaan niistä. Omat lupansa tarvittiin myös tukkumyynnille, alkoholituotantoon tarvittavaan raaka-aineiden ostamiseen sekä varastointiin. Lupien voimaanastumiseen vaaditaan vielä pari tarkastuskierrosta, sillä lupa valmistuksen aloittamiseen pitää herua niin Tullilta kuin Valviraltakin.

– Tullin tarkastuksessa katsottiin esimerkiksi murtovartioinnin olevan kunnossa, ja Valvira puolestaan tutki, että tuoteturvallisuus on reilassa ja prosessi ajateltu kuntoon, Väisänen selkeyttää.

Viranomaisille kiitosta

Vaikka lappuja tosiaan kertyikin seinälle melkoinen määrä, antavat yrittäjät silti kokonaisuudessaan viranomaisten toiminnasta enemmän ruusuja kuin risuja. – Mielestäni meitä opastettiin alusta asti todella hyvin, ja myös ne tarkastuskäynnit olivat hyvin positiivisia ja pikemminkin sellaisia, joissa meille annettiin enemmän vinkkejä ja neuvoja kuin kritiikkiä, miehet kehuvat. Kiitosta poppoolta saa myös Valviran nettisivuilta löytyvä informaatio, jossa kaikki asiaan liittyvä tieto on saatavilla paitsi helposti myös hyvin ymmärrettävässä muodossa. Kiitosta yrittäjiltä saa myös Sastamalan kaupungin yrityspalvelutoimisto. – Vaikka tänne Suodenniemelle asti Sastamalan kaupungin valot eivät näykään, hyvin meitä on sieltä autettu. l

ille uusi elämä

Kevätkampanja

–20 %

Elo on Fennian työeläkevakuutuskumppani. Suomalaisista yrityksistä joka kolmas ja yrittä jistä yli 40 % hoitaa työeläkevakuutuksensa Elossa. MYYMÄLÄ ma–pe 10–17 Puh. 03 345 1520, 0400 835 329 VERSTAS ma–pe 8–16 Puh. 050 405 7607 Kolismaankatu 1, Tampere, Rahola

verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi

Yhdessä parhaat ratkaisut yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenenä saat kattavat jäsenedut yrityksesi ja perheesi vakuutuksiin.

-kalusteiden satulavyötökset, verhoilut, lakkaukset ja maalaukset ammattitaidolla yli 40 vuoden ajan.

Testaa sinäkin palvelumme ja ota yhteyttä. Soita 010 503 8818 ma–pe klo 8–17. Tutustu myös fennia.fi/suomenyrittajat. Kultainen vasara 2001

www.verhoiluliikevartiainen.com

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

VOLVO XC40 T3 BUSINESS AUT. VAIN 399 € / KK* (41 690 €) VOLVO XC40 T3 163 HV BUSINESS AUTOMAAT TI

KIINTEÄHINTAINEN KK-MAKSU SISÄLTÄÄ:

Yksi kiinteä ja edullinen kuukausihinta, kaikki tarvitsemasi palvelut huolettomaan autoiluun. Nyt saat Business-varusteltuun (mm. polttoainetoiminen lämmitin ja Volvo On Call -järjestelmä) Volvo XC40 -katumaasturiin talvirenkaat kaupan päälle, kun toimit 30.4.2019 mennessä.

• 36 kk/45 000 km • käsiraha 5 000 € • sis. määräaikaishuollot ja -korjaukset, myös kulumisesta johtuvat kulut • sisä- ja ulkopesut määräaikaishuoltojen yhteydessä • sijaisauto huollon ajaksi • renkaiden kuntotarkastus, kausivaihdot ja säilytys

NY T HUHTIKUUN AJAN TALVIRENKAAT KAUPAN PÄÄLLE!

Kysy tarkempia tietoja Volvo -myyjältäsi. Lue lisää osoitteesta volvocars.fi

VOLVO XC40 T3 Business aut.: autoveroton hinta 32 300 €, alennus –458 €, autovero 9 247,88 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 41 689,88 €. CO 2 170 g/km. Kuvan auto lisävarustein. *Volvo Paketti Rahoitusesimerkki Volvo XC40 T3 Business aut: Hinta toimituskuluineen 41 689,88 €, käsiraha 5 000 €, sopimusaika 36 kk, ajomäärä 45 000 km, luoton korko 0,9 %, kuukausierä 399 €, viimeinen erä 26 545,71 €, perustamismaksu 190 €, käsittelykulu 9 €/kk, todellinen vuosikorko 1,5 %, luottokustannukset yhteensä 1 370,83 €, rahoitettava osuus yht. 36 879,88 €, luottohinta 43 060,71 €. Rahoitusesimerkin max ajokilometrit 45 000 km. Sopimus sisältää määräaikaishuollot ja korjaukset. Lisäksi rengashotelli, kausivaihdot, sijaisauto huollon ajaksi sekä sisä- ja ulkopesu määräaikaishuollon yhteydessä. Sopimuksen lopussa auton voi palauttaa Santanderille sopimusehtojen mukaisesti. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Palvelun tuottaa Santander Consumer Finance Oy, Risto Rytin tie 33, 00570 Helsinki.

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14 huolto ark. 7–18, la 10–14

varaosamyynti ark. 8.30–18, la 10–14 vauriokorjaamo ark. 8–16 KAYTTOAUTO.FI

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Hyper Honda CR-V Hybrid – kaikkien aikojen paras CR-V

nyt Käyttöautossa

CR-V HYBRID COMFORT AT 2WD alk. 33 232 eur, autovero 7 118,72 eur, toimituskulut 600 eur, yhteensä 40 950,72 eur. CO 2 -päästöt 156 g/km, EU- keskikulutus 6,9l/100km ( WLTP).

Käyttöauto on 1.4.2019 alkaen AINOA HONDA-JÄLLEENMYYJÄ PIRKANMAALLA. Jo vuodesta 2007 Käyttöautossa Tampereella ovat asiakkaita palvelleet Honda-ammattilaiset sekä automyynnin että merkkihuollon puolella. Nyt Käyttöauto vahvistui entisestään Tampereen talousalueella Honda-liiketoimintakaupan myötä. Tervetuloa koeajolle!

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14 huolto ark. 7–18, la 10–14

varaosamyynti ark. 8.30–18, la 10–14 vauriokorjaamo ark. 8–16 KAYTTOAUTO.FI

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

FORD TRANSIT

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

BUSINESS Täydellinen kumppani työpäivääsi Ford Transitin huippuluokan kuljetuskyky, ajettavuus ja luotettavuus yhdistyvät nyt parhaaseen Businessvarusteluun. Uudessa Ford Transit Business -erikoismallissa on vakiona mm. kaikki nämä • 350 L3H2 tai 350 L3H3 • 2.0 TDCi 130 hv tai 170 hv • M6-manuaalivaihteisto • Aktiivinen vakionopeudensäädin • Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä • Kaistavahti • Driver Alert -vireystilan valvonta • Peruutuskamera, kiinteä • Parkkitutka, anturit edessä ja takana • Etusumuvalot • Automaattiset kaukovalot • Lämmitettävä tuulilasi • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Ilmastointi • Radio, Bluetooth (englanninkielinen) TRANSIT BUSINESS-MALLISTO

BUSINESS-VARUSTELU 0 €

FORD LIIKKUMISTURVA**

alk. 39.842 €*

Etu jopa 1.650 €

0 € / 5 vuotta

Valitse Business-varusteltu kuljetusten jättiläinen, saat parasta vastinetta rahallesi!

Transit Keskus

Ammattitaitoiset hyötyajoneuvomyyjät

*Ford Transit Business 350 L3H2 130 hv M6 -pakettiauto alkaen 39.842 € (autoveroton suositushinta 35.650 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 179 g/km 3.592 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Business -malliston CO2-päästöt 179–182 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,7–8,8 l/100 km. **Ford Liikkumisturva on lisäpalvelu säännöllisesti Ford-merkkihuollossa huolletuille Ford-ajoneuvoille. Liikkumisturva auttaa, jos matka katkeaa yllättävän vian vuoksi. Palvelu kattaa myös liikennevahingot. Ford Liikkumisturva 0 € / 5 vuotta. Lisätiedot: automyyjiltämme tai ford.fi. Kuvan auto erikoisvarustein.

AUTOKESKUS TAMPERE Hatanpään valtatie 44-46

Automyynti ma-pe 9-18, la 10-16 Hyötyajoneuvot 020 506 5162

Jari Ahvenjärvi automyyjä 020 506 5469

0205-numerohinnat: Lankap. 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min. Matkap. 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min.

Juha Kirveslahti automyyjä 020 506 5477

autokeskus.fi/ford

Tommi Helenius osastovastaava 020 506 5434

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Ikaalisista löytyy luomukasvisten kotimainen markkinajohtaja – liikevaihto on kymmenenkertaistunut 19 vuodessa

Sattumalla voi olla välillä valtavan suuria vaikutuksia. Ari Kulmasen tapauksessa sattuma ohjasi hänen uravalintaansa, sillä sen sai oikeastaan aikaan yläasteen konekirjoitustunnilla tehty harjoitustyö. Oppilaiden piti näpytellä kesätyöhakemus. Samalla tunnilla oli luokkakaveri, jonka isä kasvatti ammatikseen vihanneksia, ja Ari pyysi häntä viemään laatimansa hakemuksen isälleen.

äätös oli sinänsä kohtalokas, että vaikka menin Honkatarhoille alun perin yhdeksi kesäksi, jäin sinne useaksi vuodeksi pitämään niin sanottua välivuotta, joka on nyt sitten kestänyt neljännesvuosisadan, Ari Kulmanen naurahtaa.

Ikaalinen oli kompromissi

Ari Kulmanen kiittelee ensimmäistä työnantajaansa Timo Rapilaa siitä, että nuorelle miehelle annettiin alusta asti mukavasti vastuuta. Käytännön puutarhatöissä näppäräksi tekijäksi osoittautunut Ari

SALAATTIA KIRJAIMELLISESTI täynnä olevan hallin maisema on liki hypnoottinen.

pääsi jo parin vuoden päästä koko kasvitarhan laitosmieheksi. Muutenkin hän sai yrittäjältä osviittaa siitä, miten kasvitarhabisnes Suomessa toimii. Ikaalinen valikoitui aikanaan Arin kotipaikkakunnaksi sekin sat-

tumalta. Se katsottiin aikanaan tulevan vaimon kanssa kartalta, kun heidän piti löytää molemmille sopiva maantieteellinen lokaatio. Ikaalinen oli hyvä kompromissi, koska sieltä Arilla oli sopiva työmatka Honkajoelle, ja puolisolle puolestaan löytyi

Yrittäjä, varaa paikkasi!

IK A ALISTEN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

opiskelupaikka Ikaalisista. Sittemmin pariskunta on eronnut, mutta Arille Ikaalisista on tullut pysyvä kotipaikka. Jatkuu seuraavalla sivulla →

Leena 041 501 9902

Yrittäjä,

on monta syytä olla 0P Satapirkan asiakas • Yrittäjän ja yrityksen rahoitus-, sijoitus- ja vakuutuspalvelut • Maksuliikepalvelut • Henkilökohtaiset pankkipalvelut Soita ja sovitaan tapaaminen p. 010 254 5801 0P.fi/satapirkka, facebook.com/opsatapirkka

010-yritysnumerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,167 e/min. 0100 0500 ja 0100 05151 numerot ppm/mpm. 0303 0303 ja 0304 0506 numerot kotimaisista lanka- ja matkapuhelinliittymistä 0,0835 e/puhelu + 0,12 e/min. (sis. alv. 24%)

AURINKOPANEELIT KOTIIN TAI MÖKILLE Paneelipaketit alk. alle 100 €/kk! www.leppakoski.fi

Juhlatila Savuhovi – Monipuolinen juhlatila 50 henkilölle ympäri vuoden Kyrösjärven rannalla – Häät, syntymäpäivät, kokoukset ja koulutukset jne. – Vuokrattavissa myös savusauna ja tasokkaat lomamökit

OTA YHTEYTTÄ

0400–448923

Vähä-Eskelin Lomamökit Ikaalinen–Luhalahti

www.vaha-eskelinlomamokit.fi

PRIIMAPLUS-yrityssähkösopimus - osta sähkösi kuten suuryritykset

MARGINA ALI 0,25 snt/k Wh

Aina ajantasainen sähkönhinta Veloituksettomalla hinnankiinnityspalvelulla vakautta spot-hintoihin

leppakoski.fi/priimaplus-yrityssahkosopimus Muista myös kuluttaja-asiakkaan oma Priima-sopimus leppakoski.fi/priima-sahkosopimus

www.leppakoski.fi puh. 03 4503 400

â&#x2014;?

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

IK A ALISTEN YRIT TĂ&#x201E; JĂ&#x201E;T Osaamista, joka menee pintaa syvemmĂ¤lle â&#x20AC;˘ Maanrakennuspalvelut â&#x20AC;˘ Biokaasukaivot â&#x20AC;˘ SiivilĂ¤putkikaivot

| www.maanrakennusjokinen.fi P. 0400 862 596 | PalinperĂ¤ntie 35, 39500 Ikaalinen | www.maanrakennusjokinen.fi

NoitaperĂ¤n mĂśkkitalkkari Rakennamme, saneeraamme ja yllĂ¤pidĂ¤mme. MeiltĂ¤ myĂśs ilmastointilaitteiden puhdistukset! 050 594 9467 â&#x20AC;˘ www.noitaperanmokkitalkkari.com

Alpo 0400 63 63 42 alpo.viitaniemi@gmail.com

Joel 0400 95 69 53 viitaniemi.joel@gmail.com

www.holvikoti.fi

Holvikoti Oy

MAUT KOHDILLAAN. Ikaalisten Luomun yrittĂ¤jĂ¤ Aki Kulmasen mukaan oman tyĂśn paras puoli on sen haasteellisuus. â&#x20AC;&#x201C; Tai no se on sekĂ¤ paras ettĂ¤ huonoin puoli, mutta kiinnostavaahan se tĂ¤stĂ¤ tekee. LisĂ¤ksi tunnen suurta iloa joka kevĂ¤t, kun tĂ¤llaisia aurinkopĂ¤iviĂ¤ alkaa olla. SitĂ¤ oikein kuulee tuolla kasvihuoneissa sen kasvun, hĂ¤n vakuuttaa.

Yksityinen lastensuojelulaitos Ikaalisten TevaniemessĂ¤, idyllisessĂ¤ kylĂ¤keskuksessa.

MaanrakennustyĂś

T. Viitaharju Oy Maanrakennus ď Ž Kaapelointi PIRKANMAA

tomi.viitaharju@ippnet.fi

P. 0400 633 270

Ikaalisten YrittĂ¤jĂ¤t Ry

Seuraava lehti ilmestyy

www.yrittajat.fi/ ikaalinen

tiistaina 7.5.

Liity meihin!

2CKMCNNKPGP -QVKUKKXQWU[TKVVĂ&#x160;LĂ&#x160;UK /CKLC RCNXGNWMUGUUCUK +MCCNKPGP 2CTMCPQ LC *Ă&#x160;OGGPM[TÄ&#x201E;

8CTCC UĂ&#x160;Ă&#x160;PPÄ&#x201E;NNKPGP RCNXGNW Ĺ&#x17D; VCK MTV MM

UCCV NKKVV[OKUGVWPC MQQFKNNC +--70# * +--70#02'57# 8'.1+67-5'66# 8#4#7-5'6 RWJ VCK YYY MQVKTKPMK HK

PAKKAAMME TOMAATTIMME NYT

100 % KIERRĂ&#x201E;TETYSTĂ&#x201E; MUOVISTA VALMISTETTUIHIN RASIOIHIN.

... jatkoa edelliseltĂ¤ sivulta

10 prosentin siivulla alkuun

Kotipaikan lisĂ¤ksi Ikaalisista on sittemmin tullut myĂśs tyĂśpaikka. Pohjanmaalta alun perin kotoisin olevan Ari Kulmasen nykyinen yritys on nimeltĂ¤Ă¤n Ikaalisten Luomu. HĂ¤n on ollut mukana sen toiminnassa sen perustamisvuodesta 2000 saakka, joskin ensi alkuun vain noin 10 prosentin osakkuudella. Yrityksen alkuperĂ¤inen pĂ¤Ă¤omistaja Tauno Burmoi vakuuttui nuoren miehen innosta ja otti hĂ¤net osakkaaksi. PĂ¤Ă¤tĂśs oli mitĂ¤ ilmeisimmin aivan oikea, sillĂ¤ sukupolvenvaihdos yrityksessĂ¤ toteutettiin jo 2004, jolloin Kulmasesta tuli yrityksen toimitusjohtaja, joten pĂ¤Ă¤toimista yrittĂ¤jyyttĂ¤ on takana nyt jo 15 vuotta.

Viides laajennus jĂ¤i tuskin viimeiseksi

Komeasti on luomufirma vuosien saatossa kasvanut. HyvĂ¤n kuvan tĂ¤stĂ¤ antaa liikevaihto, joka on nyt, 19 vuotta perustamisen jĂ¤lkeen, kokolailla kymmenkertainen aloitusvuoteen nĂ¤hden. Sen saavuttamiseen on tiloja ja toimintaa pitĂ¤nyt laajentaa monta kertaa. YrittĂ¤jĂ¤ itse laskeskelee, ettĂ¤ Ikaalisten kasvihuoneita on laajennettu kaikkiaan viiteen otteeseen. TĂ¤llĂ¤ hetkellĂ¤ toimintaa varten kĂ¤ytĂśssĂ¤ Ikaalisissa on noin kahden

hehtaarin verran tilaa. LisĂ¤ksi oleellinen muutos toiminnassa on ollut se, ettĂ¤ vuoteen 2004 saakka yritys harjoitti vain ja ainoastaan kesĂ¤viljelyĂ¤. Nyttemmin tuotanto rullaa tasaisesti ympĂ¤ri vuoden.

Pohjanmaalle palattiin yrityskaupalla

Suurin yksittĂ¤inen kasvun syy on ollut yrityskauppa. Vuonna 2011 yrittĂ¤jĂ¤ osti omilta kotikonnuiltaan Honkajoelta KKK-Vihannes Oy:n, joka oli kasvattanut luomutomaatteja ja vuodesta 1996. TĂ¤nĂ¤ pĂ¤ivĂ¤nĂ¤ toimipisteitĂ¤ onkin kaksi, ja ne ovat kokoluokaltaan miltei samankokoiset, Ikaalisissa noin 2,1 hehtaaria ja Honkajoella noin 1,8. Honkajoella yrittĂ¤jĂ¤ pyrkii kĂ¤ymĂ¤Ă¤n noin kerran viikossa. Matka ei ole onneksi paha, sillĂ¤ kilometrejĂ¤ tuotantolaitosten vĂ¤lille tulee noin 70.

Komeita lukuja

Yrityksen tuotekirjo on varsin kattava, sillĂ¤ vaikka sen kaikista tuotteista noin 60 prosenttia saadaan tomaateista, lĂśytyy sen valikoimista myĂśs kurkkua, salaatteja sekĂ¤ erilaisia yrttejĂ¤. Kurkkuja yritys kasvattaa ainoastaan Honkajoella, kaikkia muita kypsyy myĂśs Ikaalisissa. MĂ¤Ă¤rĂ¤t ovat melkoisia, sillĂ¤ vuosittain pelkĂ¤stĂ¤Ă¤n tomaattia ja kurkkua kypsyy noin 1,5 miljoonaa kiloa, ja salaatteja ja yrttejĂ¤ yrityk-

sestĂ¤ lĂ¤htee maailmalle vuosittain hulppeat neljĂ¤ miljoonaa ruukkua. Vuosien saatossa yritys on yrittĂ¤nyt myĂśs paprikan kasvatusta, mutta siitĂ¤ on sittemmin luovuttu. â&#x20AC;&#x201C; Paprika on luomutuotteena vĂ¤hĂ¤n ongelmallinen, sillĂ¤ se kerĂ¤Ă¤ valtavasti tuholaisia, joskaan en minĂ¤ sitĂ¤ jatkossa poissulje, etteikĂś se joskus palaisi taas tuotantoon, hĂ¤n kertoo. Yrityksen isoin yksittĂ¤inen asiakas on Kesko, jolle toimitetaan satoa paitsi Ikaalisten Luomu -tuotemerkillĂ¤ myĂśs ketjun Private label Pirkka-tuotteena.

Luonnonmukaisuus nĂ¤kyy monessa

Luonnonmukainen tuotantotapa valittiin omaksi tuotesuunnaksi jo alusta alkaen. YrittĂ¤jĂ¤n mukaan luomutuotannon etuina ovat erityisesti puhtaus, turvallisuus sekĂ¤ ympĂ¤ristĂśn kunnioittaminen. â&#x20AC;&#x201C; Ja tietysti myĂśs maku, hĂ¤n lisĂ¤Ă¤. Luonnonmukainen tuotanto nĂ¤kyy etenkin siinĂ¤, ettĂ¤ minkĂ¤Ă¤nlaisia kemikaaleja tai lannoitteita nĂ¤issĂ¤ kasvihuoneissa ei kĂ¤ytetĂ¤, ja kaikki tuotteet kasvavat luonnonmukaisissa turve-multakasvualustoissa. YrittĂ¤jĂ¤ korostaa, ettĂ¤ luomu nĂ¤kyy heillĂ¤ useammassakin eri kasvun vaiheessa. Esimerkiksi tomaattikasvien kukintojen pĂślyttĂ¤minen tapahtuu aidoilla kimalaisilla, ja myĂśs tuholaistorjunta tehdĂ¤Ă¤n

PAKKAUKSET NY T â&#x20AC;˘ Pakkauksen valmistuksen hiilijalanjĂ¤lki pieneni 71 % â&#x20AC;˘ Valmistuksen energiankulutus pieneni 84 % â&#x20AC;˘ Pakkaukset ovat edelleen 100 % kierrĂ¤tettĂ¤viĂ¤ Lue lisĂ¤Ă¤: www.ikaalistenluomu.fi/rpet-muovi

100 %

KIERRĂ&#x201E;T ET YSTĂ&#x201E; MUOVISTA.

IĂ&#x201E;. SILT I 100 % KIERRĂ&#x201E;T ET TĂ&#x201E;V

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Luomu kiinnostaa

Luomumarkkinat tuntuvat olevan hyvässä vedossa. Yrittäjä muistuttaa, että vaikka 2010-luvun taitteessa ja viime vuosina varsinainen ruokamarkkina ei juuri kasvanutkaan, luomu porskutteli tuolloinkin mukavassa nosteessa. – Useampana vuonna luomumarkkinat kasvoivat jopa toistakymmentä prosenttia. Toki se osaltaan johtuu siitä, että on kehitetty uusia tuotteita, mutta ylipäätään ruoan terveellisyydestä ja puhtaudesta puhutaan paljon, mikä on tietysti meille hyvä juttu, hän kertoo. Sekin miestä ilahduttaa, että luomutuotteilla tuntuu olevan tänä päivänä kysyntää vähän joka puolella Suomea. Pelkästään kehä III sisällä se ei siis enää tänä päivänä kiinnosta. – Aivan äskettäin muuten näin tästä tuoreimpia raportteja, joista selvisi, että yhä enemmän meidän tuotteitamme myydään aivan ympäri Suomea, hän kertoo.

Asiakkaiden pyynnöstä oma myymälä pidetään auki perjantaisin Ylivoimaisesti suurin osa yrityksen tuotteista lähtee myyntiin kauppoihin, mutta yritys on asiakkaiden pyynnöstä pitänyt omaa itsepalvelumyymälää auki joka perjantai. – Alussa meillä oli täällä ihan oma erillinen myymälänsä, mutta kun se lopetettiin, näitä takaovelle kolkuttajia oli siinä määrin, että teimme tällaisen kompromissin. Hyvin tämä perjantaimyynti onkin sekä paikallisten että lähikuntien suosiossa pysynyt, yrittäjä kertoo.

Laajennuspäätöstä varten odotetaan EU:n linjauksia

YRITYKSEN KAIKKI tuotanto paketoidaan Ikaalisissa. Yhden päivän aikana linjaston läpi kulkee tomaatti poikineen, sillä tänä päivänä niitä lähtee maailmalle vuodessa 1,5 miljoonan kilon tahtia.

täysin biologisesti. – Käytännössä me levitämme esimerkiksi petopunkkeja, jotka syövät kirvoja, yrittäjä esittelee, kun vierailemme kasvihuoneissa. Siellä huomiota kiinnittävät heti myös kasveissa riippuvat torjuntaeliöt. – Meillä kuluu kaiken kaikkiaan vuositasolla noin 650 000 euroa pelkästään tähän biologiseen torjuntaan, mikä on itse asiassa koko Suomen käytöstäkin useampia kymme-

niä prosentteja, yrittäjä esittelee. Muutenkin ympäristöasiat on otettu huomioon oikeastaan tuotannon joka vaiheessa. – Kasteluvetemme on tutkittua ja puhdasta, ja kaikki käyttämämme sähkö on vesivoimalla tuotettua. Lisäksi olemme valinneet energianlähteeksi ympäristöystävällisen maakaasun ja puuhakkeen sekä läheisen tuotantolaitoksen prosessissa syntyvän lämmön, yrittäjä esittelee.

TEKEMINEN EI taatusti lopu kesken, sillä vaikka moni tekninen asia onkin automatisoitu, käytännön hoitotyötä ja perinteistä käsityötä kasvihuoneessa riittää edelleen valtavasti.

Vaikka yrityksen käytössä oleva tontti on kasvanut jo useampaan otteeseen, on tontilla edelleen laajentamisen varaa. Kunnan kanssa kun on sovittu, että tarvittaessa tilaa voidaan laajentaa jopa seitsemään hehtaariin. Yrittäjä paljastaa, että heillä on jo piirustuksia valmiina seuraavaa laajennusta varten, mutta toteuttamaan niitä ei vielä ole lähdetty. Euroopan unionista on nimittäin tulossa vielä tämän kevään aikana esitys, joka tarkoittaa, että meidän on varauduttava luomua koskevien säädösten mahdolliseen tiukkenemiseen, yrittäjä taustoittaa. Hänen mukaansa tausta-ajatus itsessään on hyvä, sillä tuolloin luomun ja perinteisen tuotannon välistä kuilua saadaan entistä isommaksi. – Tosin nyt kun meillä ei ole vielä tietoa siitä, mitkä asiat voisivat muuttua, olemme odottavalla kannalla myös omien uudistustemme suhteen. Toisaalta olemme jo varautuneet tähän, sillä me siis esimerkiksi tuotamme jo nyt kaiken sähköenergian vesivoimalla, hän kertoo. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

TÄSSÄ ON esimerkki biologisesta torjunnasta. Kuvassa olevista korteista kuoriutuu loispistiäisiä jauhiaisten torjuntaan. Pelkästään Ikaalisten reilun kahden hehtaarin tuotantolaitoksessa vuositasolla tämänkaltaisia Torjuntalappuja tarvitaan useita kymmeniä tuhansia.

PAKKAUSOSASTOLLE SIIRTYY takuulla tuoretta tavaraa, sillä kuvan tomaatitkin on poimittu saman päivän aamuna. Tomaattien osalta sato korjataan kolmesti viikossa, salaatit puolestaan jopa kuudesti viikossa.

OSUVA SLOGAN. Suomessa Ikaalisten Luomu on omalla sarallaan ylivoimainen markkinajohtaja. Siinä missä sen liikevaihto on noin kahdeksan miljoonan euron hujakoilla, on seuraavaksi suurin toimija noin 10 kertaa pienempi.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Yhtä yritteliäs kuin sinäkin. Meiltä riittää kumppani sinunkin yrityksellesi.

Jaakko Aho p. 010 254 6630, 040 485 6630

Sirpa Friman p. 010 254 6610, 040 689 8182

Anssi Häikiö p. 010 254 6370, 050 557 5512

Juha Keskiö p. 010 254 6574, 050 462 2577

Marja Henriksson p. 010 254 6346, 050 359 8542

Kati Klint p. 010 254 6344, 050 359 8549

Raija Hutko p. 010 254 6351, 050 680 91

Kai Kovanen p. 010 254 6304, 050 550 4148

Taru Hyvärinen p. 010 254 6343

Kari Lepistö p. 010 254 6350, 050 552 9645

Pirkko Mikkonen p. 010 254 6215

Antti-Pekka Männistö p. 010 254 6116, 040 842 5588

Tarja Niemi p. 010 254 6444, 050 440 8411

Juha Ohralahti p. 010 254 6360, 040 522 2238

Tiina-Maija Ojanen p. 010 254 6335

Teija Silventoinen p. 010 254 6337

Riina Tekokoski p. 010 254 6418

Antti Tuomi p. 010 254 6603, 050 305 5320

Oskari Tuominen p. 010 254 6584, 040 669 4577

Hannu Vakkuri p. 010 254 6300, 050 516 9018

Aki Viitanen p. 010 254 6045, 040 635 0090

Juha Vähä-Eskeli p. 010 254 6656

Anna Vähä-Ruohola p. 010 254 6505, 040 660 9997

Muista myös yrittäjän arjen apuri OPyritysmobiili, mikro- ja pienyrityksille tarkoitettu mob iilisovellus. Tärkeimmät palvelut kulkevat mukanasi koko ajan ja talousasiat tulevat hoidetuksi ajallaan . Voit myös hoitaa sijoituksiasi milloin sinulle parh aiten sopii.

Me ja muut yritysosaajat olemme tukenasi puhelimessa, verkossa ja kasvokkain ajanvarauksella maanantaista perjantaihin klo 8-20. Varaa tapaaminen op.fissä tai soita 0100 0500. Voit myös tavoitella meitä henkilökohtaisesti puhelimitse tai sähköpostilla etunimi.sukunimi@op.fi.

OP Tampere

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Neuvosten kotina toimineen Tampereen arkkitehtuurihelmen pelastanut

Keijo Olander on nyt itsekin neuvos Vuonna 1949 syntynyt Keijo Olander syntyi Tampereella, vietti naperovuotensa Ylöjärvellä ja lapsuudestaan leijonanosan Pispalassa. Opintopaikkakin löytyi likeltä, sillä kokkityön alkeisoppiin mies päätyi Pyynikiin ammattikouluun. Varsinainen kipinä tosin syntyi hänen lähdettyään 16-vuotiaana merille rahtilaivaan kokin apulaiseksi. – Se kokemus puolestaan kannusti pyrkimään Suomen ainoaan ravintolakouluun Helsinkiin palattuani Suomeen, hän kertoo. Tarinan alkupää on sinänsä yhtenäinen toisen tamperelaisen ravintola-alan klassikon kanssa, sillä Saludin perustaja Hannu Wiss oli niin ikään päätynyt samaiseen kouluun juuri laivakeittiöstä. – Me valmistuimmekin samaan aikaan, 1968, ja myöhemmin olimme samaan aikaan myös töissä matkustajalaivassa, Hannu suomalaisessa ja minä ruotsalaisessa, Olander taustoittaa.

rmeijan jälkeen Keijo lähti Tukholmaan, jossa pääsi töihin Tore Wretmannin johtamiin Ravintola Richeen ja Oopperakellariin. Se oli hyvä käytännön korkeakoulu, sillä näiden keittiöissä oli pääosin keskieuroopasta tullut henkilökunta ja näin ollen hyvin kansainvälinen meininki. – Kun Helsinkiin valmistui Ravintolaopisto, nykyään ammattikorkeakoulu, palasin Suomeen 1972 ja sinne suorittamaan keittiömestarin tutkintoa. Ja kohta perään pääsin suorittamaan myös liikkeenjohdollisen tutkinnon, josta sai valmiuden ylemmän johdon tehtäviin, hän jatkaa.

Isompiin saappaisiin

Kotikonnuilleen mies palasi Lahden Seurahuoneen kautta vuodenvaihteessa 1979. Vasta-avatun Hotelli Rosendahlin keittiöpäälliköksi. Silloinen paikan johtaja Raimo Ylönen kävi Lahdessa tekemässä sen verran hyvän tarjouksen, ettei siitä voinut kieltäytyä. Se tarkoitti myös isoa vastuuta, sillä alaisiakin oli puolensataa. Siinä kiinnosti paitsi haasteellinen työtehtävä myös se, että se mahdollisti paluun Tampereelle kotikaupunkiini. Rosendahlin ajasta Olanderin toimintaa kuvataan kirjassa Hitaasta palvelusta huolimatta, johon

oli kerätty kertomuksia ravintola-alalta vuosilta 1970–2000 ravintolahenkilökunnan kertomina. Olanderista kertova tekstipätkä on otsikoitu ”Päälliköt omiensa takana”, ja siinä Olanderia verrattiin ravintoloitsija Satu Vuoristoon, joka osasi puolustaa henkilökuntaansa. ”Kenenkään ei ollut hyvä mennä arvostelemaan hänen henkilökuntaansa. Hän itse kiitti ja moitti, otti ja erotti. Olanderin silmä näki myös kaiken ja hän todella vastasi ruoan tasosta. Ei niin pientä virhettä, etteikö sitä korjattu heti”, kirjassa todetaan.

Yritysura käyntiin Klingendahlissa 1986

Pyynikillä Olander teki uransa siihen asti pisimmän työrupeaman, seitsemisen vuotta. Ajatus omasta ravintolasta oli tosin kypsynyt mielessä jo pitkään. – Tuumin, että kun pitkää päivää teen, niin miksi en tekisi sitä itselleni. Alkavalla yrittäjällä on yleensä kaikki pelissä ja vaara, että jos epäonnistut, niin kaikki menee ja velat jää. Se on riskin ottamista ja itsensä peliin laittamista. Tuon riskin otin, enkä ole katunut, Olander taustoittaa. Yrittäjäuran alkua helpotti se, että Keijo oli jo 1976 alkanut ottaa osaa keittiömestarien välisiin kilpailuihin niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, Jatkuu seuraavalla sivulla →

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla:

A-Tili Oy*

EK-Tilit Oy*

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE

Oriveden Tilitoimisto

Tampereen toimisto

Valkeakosken toimisto

Valtakatu 9-11, 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 348 8800 toimisto@a-tili.fi I www.a-tili.fi

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Accotilit Oy*

puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi

Kuninkaankatu 30 A, 33200 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aldia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 B, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Vammalan Tilitoimisto

Kangasalan Tilitoimisto Oy*

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Tilkon Oy*

PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600 www.kangasalantilitoimisto.fi

Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE puh. 010 320 9020 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Scantilit Oy*

Tilimanager Oy*

Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA

Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Kumanto KLT, BA

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

FaktaCount Tampere Oy*

Tammerkosken Tilipalvelu*

Tili-Nokia Oy*

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Tampereen Tili ja Konsultointi 0y*

Itsenäisyydenkatu 17 B 25, 33500 TAMPERE puh. 010 328 4891 jaana.salo@faktacount.fi www.faktacount.fi

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400 337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE puh. 0400 139 463, puh. 044 294 2432 Maija Salo tammerkosken@tilipalvelu.com www.tilipalvelu.com

Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340 info@tampereentilijakonsultointi.fi www.tampereentilijakonsultointi.fi

Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200 Merja Raudasoja KLT www.tilinokia.fi

Tilisatama Oy* Tampereen toimisto

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700 Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi? Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

... jatkoa edelliseltä sivulta

Kuv a

Astor syntyi lama-Suomeen si ei tullut otetuksi sitä kovasti pank-

kien tyrkyttämää ulkomanvaluuttalainaa, jotenkin hälytyskellot soivat, koska koko juttu tuntui liian hyvältä ollakseen totta, hän muistelee.

ri N

ie m

el ä

rj a st

Kun sopivat tilat sitten keskustasta löytyivät, oli Keijolla jo kokolailla valmis konsepti. Se oli syntynyt lukuisilla opinto- ja kilpailumatkoilla Euroopassa. Ravintola Astor syntyikin sitten aivan toisenlaiseen Suomeen. Historian vakavin talouslama oli kurittanut Suomea jo muutaman vuoden ja oli syvimmillään, kun Astoria rakennettiin. Suomen työttömyysaste huikenteli yli 15 prosentissa. Olander onkin todistanut kovin monen yrittäjäkollegansa toiminnan kaatumisen. – Oli helpotus, kun Kligendahlin ravintoloista päästiin eroon ennen Astorin avaamista kesäkuussa -93. Vaikka aika oli tiukkaa, niin onnek-

: Ja

ja näissä menestyminen toi runsaasti medianäkyvyyttä. – Tuli siinä tehtyä pari siihen aikaan harvinaista kokkiohjelmaakin telvisioon, toinen Jaakko Kolmosen ja toinen Esko Roineen kanssa, OIander muistelee. Kilpailemisen Keijo Olander lopetti 1988, sillä oli aika keskittyä vain yrityksen pyörittämiseen. – Ravintola Klingendahl oli hieno ja viihtyisä, kuten myös pihatasoon tekemämme lounasravintola. Vaikka toiminta oli kannattavaa, sen opin, että Tampereella ravintolan tulee olla siellä, missä liikennevirrat ovat, eli keskustassa.

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Käytännön korkeakoulu

Olander pitää kyseistä ajanjaksoa oman yrittäjyytensä korkeakouluna. – Ajattelin, että jos kaadun, niin eipä se korkealta tapahdu, sillä töihin tällä alalla pääsen aina, mies kertoo, joskin myöntäen, että yöunet jäivät noihin aikoihin välillä todella lyhyiksi. Vaikka Suomi kärvisteli historiallisessa lamassa,asiakkaat löysivät Astorin oikeastaan päivästä yksi alkaen. Siinäkin mielessä

PALATSIN ASIAKKAANA on ollut niin kruunupäitä, presidenttejä kuin marsalkoitakin. Kuvassa palatsille saapuu muuan Mannerheim.

Kuva: Jari Niemelän kirjasta

VAIKKA PORTIT olivat ison osan 1900-luvusta suurelta yleisöltä suljetut, pidettiin paikat sekä sisä- että ulkotiloissa edustuskunnossa. Myös tässä 40-tai 50-luvulta peräisin olevassa kuvassa puisto on paraatikunnossa.

ENTINEN VUORINEUVOSTEN työhuone on nykyiseltä nimeltään Sininen huone.

Keijon suunnitelma onnistui odotusten mukaisesti, että Astorin löysi koko kansa. –Vauvasta vaariin on ollut meidän tavoitteemme koko ajan, ja se pätee edelleen, hän hymyilee. Alkuvuodet toimimme vuokratiloissa, mutta kun tilaisuus tuli, ei emmitty ostaa tiloja itselle. Ravintolatilojen lisäksi tuli ostettua myöhemmin Kauppa-Aleksista muitakin liiketiloja, jotka on tällä hetkellä vuokrattu ulkopuolisille. Kuten kovin usein, myös tässä yrittäjätarinassa kenties tärkein yksittäinen menestyksen selittäjä on ollut ahkeruus. Töitä yrittäjyyden alkutaipaleella tehtiin valtavasti, ja ensimmäisen kymmenen vuoden aikana vapaapäivät pidemmistä lomista puhumattakaan jäivät ajatuksen asteelle. – Vähäinen vapaa-aika pyrittiin järjestämään niin, että pääsimme vaimon kanssa, joka on rinnalla kulkenut koko yritysajan, seuraamaan pojan kisoja, niin hiihdossa junioritasolla kuin hiihdon jälkeen astetta kovemmassa lajissa, triathlonissa, jolloin Henry oli jo aikuisten sarjassa.

Trendien perässä ei ole juostu

Voidaan todeta, että Astorin konsepti on ollut suomalaisessa ravintolamaailmassa huomattavan pitkäikäinen, sillä Astorilla tulee täyteen 27. toimintavuosi. Kun muodissa tuntuu olevan, että suuntaa ja sisustusta tunnutaan vaihtavan välillä hyvinkin tiheätä tahtia, on Astor selkeä poikkeus. –Jos aikakoneella pääsisi tekemään matkan vuoteen 1993, on paikkaa välillä kohenneltu, mutta perusasiat ovat entisellään. Paikat olemme pitäneet asiallisessa kunnossa aina, mutta mitään radikaalia emme ole tehneet. –Konseptin vaihaminen on helppoa, mutta silloin saattaa olla vaara, että karkotetaan vanhat asiakkaat muualle Olander tiivistää. Olen sano-

nut, että kyllä asiakkaan saa aina kerran houkuteltua paikalle, mutta se avajaisviikon jono ei ole koko totuus. Vasta kun kävijöistä tulee vakioasiakkaita, alkaa ravintola menestyä.

Neuvottelut alkoivat golfkentällä

Astorin jälkeen vuorossa oli Finlaysonin Palatsi, jonka suhteen neuvoteltiin hieman pidempään. Monen hyvän diilin tapaan alkutahdit otettiin golfkentällä. Tässä tapauksessa se oli Lakeside-kenttä Vammalassa. Peliseura oli ratkaiseva, sillä Keijo osui pelaamaan Petri Olkinuoran, silloisen Kiinteistö-Investin toimitusjohtajan kanssa. Kyseinen yritys puolestaan omisti käytännössä kaikki Finlaysonin alueen rakennukset noihin aikoihin. – Hän tiedusteli, olisinko kiinnostunut Palatsin vuokraamisesta, johon minä hyvin nopeasti, että vuokraaminen ei kiinnosta, mutta tilojen ostaminen kyllä, Keijo kertoo. Aivan sillä kierroksella kauppaa ei vielä kätelty. Neuvotteluja käytiin noin vuoden päivät, ja kun niin suurta investointia oltiin tekemässä, myyjän ja ostajan lisäksi tarvittiin myös pankkeja. – Jos Palatsi ei olisi ollut omalla tontilla niin neuvottelut olisivat loppuneet lyhyeen. Vuokratontille en olisi mennyt, yrittäjä kertoo. Tosin vuonna 1995 Tampereen kaupunkille oli lahjoitettu valtaosa noin hehtaarin kokoisesta historiallisesti suojeltavasta puistosta hoitovelvoitteella. Palatsi sijaitsee puistossa omalla noin 3500 neliön tontilla, joka rajoittuu Palatsinraittiin.

Salaisuus paljastui

Palatsin ostoneuvottelujen aikana Suomi makasi taloudellisesti taas ihan eri tolassa kuin aikanaan Astoria pystytettäessä. Nokia-Suomen talous porskutti kovaa vauhtia, ja muutenkin ilmassa oli kosolti optimismia. Se oli tarttunut myös Olanderiin, joka

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

FAK TA

KEIJO OLANDER Kilpailumenestys keittiömestarina mm. l l l l l l l l

1976 kultamitali Suomen keittiömestarien välisissä kilpailuissa -80,-81 ja -82 Pohjoismaiden mestaruus Kultaa kokkien Olympialaisissa -80–84 ja -88 Kultaa Osakassa -83 Hopeaa ja pronssia Vancouverissa -85 Pohjoismaiden Keittiömestariliiton korkein kunniamerkki Cordon Rouge -85 Suomen Keittiömestariliiton kunniapuheenjohtaja Pirkanmaan Keittiömestariyhdistyksen kunniapuheenjohtaja

Tunnustuksia: l l l l l l l

Tammerkosken Yrittäjien Vuoden Yrittäjä -97 Tampereen kaupungin I-luokan kultainen ansiomitali 2006 Tampereen Vuoden Yrittäjä 2006 Tasavallan presidentin myöntämä Suomen Leijonan Ritarimerkki 2008 Tampereen kauppakamarin vuoden yritysjohtaja 2009 Tampereen kukkaispormestari 2012 Tasavallan presidentin myöntämä talousneuvoksen arvonimi 2018

Luottamustoimia mm.

alusta asti mietti kauppaa myös sijoituksena tulevaisuuteen. Aiemmin hän oli ostanut Pellavan kiinteistön Tampellan alueelta, johon saneeraussuunnitelmat olivat jo valmiina. – Palatsin ostaminen tiesi tämän kiinteistön myyntiä, sillä kahta suojelukohdettaen halunnut alkaa kunnostaa. Kyllä helpotti, kun ostajakin löytyi Pellavan kiinteistölle ihan kaveripiiristä, Olander kertoo. Kun Palatsin kaupassa oli saatu nimet paperiin, niin asia tuli paljastettua myös kotona, eikä vaimon tarvinnut lukea sitä seuraavan päivän lehdestä. – Mitään varsinaista kehuryöppyä uutinen ei kotona aikaansaanut, tosin hän oli jo vuosien aikana alkanut tottua tempauksiini, Keijo hymyilee.

tia, sillä kuolo korjasi jo vuotta myöhemmin jouluna 1900. Hulppea rakennus toimikin vuosisadan ajan vuorineuvosten kotina ja tehtaan edustustilana, kunnes se, vuonna 2001 löysi uuden omistajan, joka kunnosti sen entiseen loistoonsa. 120-vuotias Finlaysonin Palatsi sijaitsee Tammerkosken kansallismaisemassa. Mikään suuren yleisön kohde se ei ole historiansa aikana ollut. Pikemminkin päinvastoin. Finlaysonin Palatsilla taitaa olla Tampereen arvorakennuksista ehkä merkittävin historia, sillä aikanaan siellä ovat majoittuneet ja vierailleet niin presidentit, marsalkat kuin kuninkaallisetkin. Samoilla tantereilla

Aika savotta

Viikossa tiloja ei kuitenkaan valmiiksi saatu. Palatsi oli niin sanotun vuorineuvosten ja edustuskäytön jälkeen nähnyt myös nurjempaa kohtaloa. Historiallinen arvokiinteistö oli ollut suorastaan heitteillä. Tästä varsin hyvän kuvan antaa edesmenneen Jari Niemelän talosta kirjoittama historiikki, josta löytyy kuvallista aineistoa myös niistä talon vähemmän kunniakkaista päivistä. Entisöinnissä työtä siis riitti, ja pieteetillä sitä piti tehdä, ihan jo siitä syystä, että historiallisen kohteen kunnostustyöta valvottiin myös Museoviraston puolelta. Arkkitehti Lambert Pettersonin suunnittelemaa Finlaysonin Palatsia on pidetty Pettersonin upeimpana Tampereen-työnä. Kallioperälle rakennettu kivilinna on myös harvinaisen vankkaa tekoa, siitä kertovat mahtava graniitinen kivijalka ja perustusten holvaukset. Petterson tunnettiin ennen muuta vankkojen tehdasrakennusten suunnittelijana, ja hän oli myös ensimmäisiä arkkitehteja, jotka omaksuivat 1800 luvun lopulla rautabetonin käytön. – Liekö tällä taustalla osaselitys Finlaysonin Palatsin lujaan tekoon, Olander tuumailee. Palatsin kunnostus kesti lähes vuoden, ja se avattiin yleisölle vappuna 2002. Suosio on ollut taattu siitä lähtien etenkin erilaisten juhlien pitopaikkana. Häiden, hautajaisten, merkkipäivien, tohtorikaronkien ja yritysjulien lisäksi salongit ovat olleet hyvin kokouskäytössä, josta on helppo siirtyä ruokailemaan talvipuutarhaan talon suurimpaan tilaan. Arkisin ravintolasta saa lounasta klo 11–15 välisenä aikana.

Pitkään olivat portit yleisöltä suljetut

Yksi Tampereen arkkitehtihelmistä löytyy Finlaysonin tehdasalueen naapurista. Sinne 1899 alussa muuttanut Finlaysonin Palatsin rakennuttaja, patruuna Alexander von Nottbeck ei itse ehtinyt palatsistaan pitkään naut-

ovat käyskennelleet Venäjän keisarit katsellen kosken kuohuja ja nyt myöhemmin kuka tahansa meistä. Vuorineuvosten aikaan siellä on neuvoteltu ja päätetty monista Tampereen kehitykseen vaikuttavista asioista. Pikantti yksityiskohta on, että Finlaysonin Palatsilla on ollut koko historiansa ajan tasan kaksi yksityishenkilöomistajaa; sen rakennuttaja Alexsander von Nottbeck ja Keijo Olander.

Työntekijöille iso kiitos

Olanderin yritysten menestyksen avaimena hän nostaa esiin oikeiden ihmisten palkkaamista ja sitoutumista yritykseen. – Yksi ihminen ei olisi nykyistä lopputulosta tuonut ja saan olla kiitollinen, että olen saanut ympärilleni upeita osaajia. Patruunahengessä hän korostaa vakituisen työsuhteen merkitystä. Vakituinen henkilökunta on mielestäni erittäin tärkeä, kun luodaan pitkäjänteistä yritystoimintaa. Palatsin ravintola, joka toimii Astorin tytäryhtiönä, ja emoravintola työllistävät yhteensä tänä päivänä noin 25 vakituista työntekijää. Kahden ravintolan kärki on tarjonnut hyvää synergiaetua. Vakituisten lisäksi isoissa tapahtumissa on käytetty vain

tarvittaessa tilapäistä työvoimaa. Osaavan työvoiman saatavuus on nykyään haastavampaa ja työntekijöiden sitoutuminen on aivan eri luokkaa kuin aikaisemmin. – Meillä pisin työsuhde on kestänyt jo yli 30 vuotta, ja yli 20–25 vuotta samassa työpaikassa viihtynyttä on useampi. Hyvistä osaajista on myös aina haluttu pitää kiinni.

l l l l

Monialayhtiö Wihurin hallintoneuvoston puheenjohtaja Finland Restaurants Oy:n hallituksen puheenjohtaja Ravintola Astor Oy:n hallituksen puheenjohtaja Kauppa-Aleksi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

Harrastukset: l Hiihto, golf, metsästys ja vanhat kilpamoottoripyörät

Kuva: Jari Niemelän kirjasta

Jatkaja löytyi läheltä

Keijo Olander kertoo olevansa tyytyväinen, että jatkaja elämäntyölle löytyi läheltä. 2011 virallisesti ravintolatoiminnan jatkajaksi ryhtyi sukupolvenvaihdoksen myötä hänen oma poikansa Henry, entinen ammattiurheilija. Sekä hiihdossa että thriatlonissa useampiakin suomenmestaruuksia voittaneen Henryn tähtäin oli Sydneyn olympialaiset, mutta loukkaantuminen katkaisi nuo haaveet, jatkaminen noin kovassa lajissa ei enää onnistunut, ja pian entisestä ammattilaisurheilijasta, joka on perheen ainoa lapsi, alettiin kasvattaa jatkajaa yritystoiminnalle. – Hyvän alkuopin Henry sai yrittäjyyteen, kun 2002 ostin konkurssipesältä Dammenbergin suklaatehtaan ja sanoin Henrylle, että laita se kuntoon ja toimimaan kannattavasti, niin sitten voidaan vaikka myydä. Hän teki näin, ja ei kauaa kestänyt, kun löytyi halukas ostaja, joka edelleen omistaa tehtaan. Siitäkin on kulunut jo 15 vuotta, yrittäjä kertoo ja myöntää olevansa erittäin ylpeä pojastaan. – Ravintola-ala ei ole millään tapaa helppo, mutta hienosti Henry on oman postinsa hoitanut, Keijo kertoo.

JATKAJA LÖYTYI läheltä. Ravintoloitsija Keijo Olanderin elämäntyötä on jatkanut hänen poikansa Henry.Keijo itse toimii edelleen perheyrityksen hallituksen puheenjohtajana ja oman kiinteistöyhtiön toimitusjohtajana. Kuva: Jari Niemelän kirjasta

Olander on nyt itsekin neuvos

Neuvosten asuinpaikkana pitkään toimineen Finlaysonin Palatsin omistaja on tätä nykyä itsekin neuvos. Arvonimi myönnettiin hänelle viime vuoden lopulla ansiosta yrittäjänä, yrittäjyyden eristäjänä ja elinkeinoelämän vaikuttajana. Arvonimeä Olanderille hakivat muunmuassa Ministeri Jarmo Rantanen, hallituksen puheenjohtaja Antti-Aarnio Wihuri, vuorineuvos Kari Neilimo, toimitusjohtaja Kai Telanne, Kenraaliluutnantti Kim Jäämeri, Yrittäjäneuvos Kari Kantalainen ja toimitusjohtaja Pasi Mäkinen. Varsinaisena työmyyränä hakemusta tehtäessä toimi toimitusjohtaja Jari Jokilampi. Tasavallan Presidentin viime vuonna hänelle myöntämä talousneuvoksen arvonimi myönnettiin koko maassa vain yhdelle, mikä korostaa sen arvoa entisestään. l Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA JARI NIEMELÄN KIRJASTA

TÄNÄ PÄIVÄNÄ Palatsi on taas priimakunnossa.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Perhefirma teki viime vuonna investoinnin, joka vastaa yhden vuoden liikevaihtoa – Ilman uutta sukupolvea iso riski olisi jäänyt ottamatta Pohjanmaan rajalle ei ole Puutarhatuote Hänninen Ay:n tilalta kuin noin parikymmentä kilometriä. Nyt ollaan kutakuinkin niin pohjolassa kuin Pirkanmaalla on mahdollista. Vaikka matkaa isompiin kaupunkeihin onkin reilut 100 kilometrejä, tartuttiin siellä viime vuonna yrityksen yli 30-vuotiaan historian isoimpaan riskiin. Se olisi jäänyt tekemättä, jos uskoa tulevaan ei riittäisi. Pirkanmaan Yrittäjä -lehden vierailu osui kiireaikaan, sillä vuoden parin ensimmäisen hiljaisen kuukauden jälkeen nyt yrityksessä kasvatetaan jo täysillä tulevan kevään ja kesän tuotteita. PERHEYRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEVÄT Arja ja Alpo Hännisen lisäksi myös heidän poikansa Mikko. Hän lähti mukaan osakkaaksi kaksi vuotta sitten, mutta on kyllä toki kasvanut kiinni perheyrityksen arkeen pienestä pitäen. Kun Mikko syntyi, yrityksellä oli mittarissa jo kahdeksan vuotta.

nsin oli Alpo, tieto ja taito ja sitten tuli tarve. Niin voisi riimitellä virtolaisen Puutarhatuote Hänninen Ay:n syntyhistorian, joka ajoittuu 80-luvun alkuun. Virtain kaupungin puutarhurina työskennellyt Alpo Hänninen sai idean kasvatustoiminnan aloittamiseen taimien saamisen osoittauduttua välillä hankalaksi. – Täällä toimi silloin pieni puutarha, mutta sitä edellisenä talvena pakkanen oli päässyt tekemään tuhojaan, eikä tilattuja kukkataimia sitten saatu kunnolla koko kesäksi. Koska olin käynyt sen puolen koulutukset, ajattelin aloittaa oman toiminnan, Alpo Hänninen aloittaa.

Tontti oli valmiina

Se auttoi alkua, että toiminnalle so-

pivaa tonttia ei pahemmin tarvinnut etsiä. Työmatka kasvihuoneelle on edelleenkin vähintään kohtuullinen, sillä Alpon kotitalosta lohkotulle tontille sittemmin rakennetusta omakotitalosta on matkaa lasihuoneisiin noin 50 metriä. Puutarhatyöt olivat Alpolle tosiaan tuttuja jo koulutuksen ja työn kautta, mutta yrittäjyyttä edeltävä oma kasvatustoiminta oli ollut vain harrastusluonteista. – Joitain kasvatustunneleita ja avomaaviljelyitä meillä oli pihassa aiemminkin, mutta se oli lähinnä naapureille kasvattamista, hän taustoittaa. Sittemmin samalla paikalle onkin kohonnut kasvihuone poikineen. Niissä hommia paiskivat haastattelupäivänä yrityksen nykyinen yrittäjätrio eli aviopari Arja ja Alpo sekä heidän poikansa Mikko Hänninen.

10 000 ruukun halli on vain yksi monesta

Maaliskuun loppupuolella ulkona on vielä rutkasti lunta, ja mittarikin on edelleen pakkasen puolella, mutta sisäpuolella meitä hellii reilun 20 asteen lämpötila. – Kutakuinkin 10 000, kuuluu Mikko Hännisen ensimmäinen arvio, kun tiedustelen, kuinka monessa ruukussa nyt yllämme olevan muovikalvon alla parhaillaan kasvaa kukkia. Ja vaikka tällä huoneella onkin sekä pituutta että leveyttä useamman sadan metrin verran, myöhemmin kiertäessämme tiluksia selviää, että se on vain pieni osa kokonaisuutta. Laajennettu on useampaan otteeseen, ja viimeinen isompi laajennus valmistui viime vuonna. Se oli yrityksen historian isoin yksittäinen in-

vestointi, joka lähestulkoon tuplasi kasvatustilat, niin että nyt käytössä on jo reilut 2300 neliötä. Ero ensimmäiseen kasvihuoneeseen on melkoinen, sillä toiminnan alussa yrittäjällä oli käytössä 180 neliötä.

Kasvilamppujen alla kasvanut

Hännisen liiketoiminta on vahvasti perhekeskeistä. Alpon vaimo Arja liittyi remmiin jo pari vuotta yrityksen perustamisen jälkeen, mutta varsinainen yrittäminen hänen osaltaan alkoi vasta tämän vuosituhannen puolella. Perheen kolmen lapsen kasvattaminen kun vei sekin aikansa. Lapsista keskimmäinen, Mikko, on seurannut vanhempiensa esimerkkiä, ja hänestä tuli yrityksen tuorein osakas 2017. Mikään varsinainen ylYrittäjä, varaa paikkasi!

VIRTAIN YRIT TÄ JÄT

DORIMEDIA OY

lätys se ei ollut, sillä omassa pihapiirissä sijainnut firma oli jo 8-vuotias hänen syntyessään. – Mikosta voi kyllä sanoa, että kasvulamppujen alla hän on itsekin kasvanut, Arja kertoo. Ja olipa jo nuoressa miehessä selvästi liiketaloudellistakin geeniperimää, sillä vanhempien mukaan hän oli innokkaasti myyntihommissa jo viisivuotiaasta lähtien.

Kahden tutkinnon mies

Sen verran hyvin myynti- ja kasvatushommat maistuivat myös murrosiässä, että jo yläasteella Mikolle oli selvää, että hän jatkaisi opintojaan Jämsän ammattikoulussa juuri puutarhurilinjalla. Sittemmin hän suoritti Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä ammattikorkeakoulututkinnon, jonka myö-

Leena 041 501 9902

TON MYY TIT NNI S NYT SÄ

ERINOMAINEN SIJAINTI

JOUSTAVAT TONTTIKOOT

WWW.VIRRAT.FI

VALMIS INFRA

Elinkeinopäällikkö Johanna Lamminmäki | 044 715 1444

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

sin hyvä, Mikko esittelee. Nyt kyseiset munakoisot ovat kuitenkin vasta aivan alkutekijöissä. – Nämä laitetaan jatkokasvatukseen tuonne vielä tyhjänä olevaan huoneeseen huhtikuun vaihteessa, ja esimerkiksi munakoisot ovat myyntikunnossa kesäkuun alkupuolella, Mikko viittoo. Toinen kasvispuolen massatuote on avomaankurkku, joka on ollut mukana alusta saakka. Lisäksi myyntiin kypsyy pienemmissä määrin chilejä ja paprikaa.

Jouluksi tähtiä

kaan ollut laskusuuntainen, pikemmin päinvastoin. – Kun tämä on 35 vuotta meidän perheemme elättänyt, riittänee kysyntää myös jatkossa, hän arvelee. tä hänestä tuli myös hortonomi. Vaikka Mikko on jatkanut perhebisnestä, on hän ehtinyt tutustua hommiin muuallakin. Yhden kesän työharjoittelut hän teki Espanjassa paikallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa, ja toisen harjoittelun Piikkössä Puutarha Timo Juntilla tehden samalla myös opinnäytetyönsä tutkimusosuutta. Aiheena siinä oli biologisten torjuntaeliöiden käyttö.

Jatkopäätös helpotti investointipäätöstä

Se, että tuorein investointipäätös lähdettiin tekemään, kertoo luonnollisesti vahvasta uskosta tulevaan. Oleellista oli sekin, että yritystä jo 30 vuotta pyörittäneet Arja ja Alpo saivat mukaan jatkajaksi poikansa. Ilman Mikon mukaan lähtemistä kaasupolkimen sijaan olisi ehkä pikemminkin painettu jarrua ja alettu ”himmailemaan”. – Tuskin me kaksin olisimme sellaista uutta, isoa investointia lähteneet tekemään, Alpo vahvistaa. Lisävarmuutta touhuun toi se, että kysyntä ei viimeisten vuosien aikana ole aina-

200 erilaista lajiketta

Arja Hännisen mukaan orastava alkukevät on heille kasvatusten suhteen varsin hektistä aikaa. Vuosi on hiljaisimmillaan tammi- ja helmikuussa, mutta kevään kukat ovat näin huhtikuun saapuessa jo hyvässä kasvuvaiheessa. Sen verran alkuvaiheessa kasvuprosessi vielä kolme viikkoa istutuksista on, että suurin osa ruukuista ei ole vielä saanut vihreää kummempaa väriä. Mutta amatöörikin osaa sanoa, että ruukuissa näyttää kasvavan hyvin monen eri sortin kasveja. – Pelargonioita, begoniaa, orvokkia, murattia, Mikko lisää kävellessämme pitkin pitkää hallia. Aivan joka lajia ei käydä läpi, sillä kaiken kaikkiaan lajeja on yli 200.

Kasvispuolen ykkösenä munakoiso

Suuri osa nyt ruukkuihin saadusta kasveista on kukkia, mutta tulossa on myös vihanneksia. Niissä valikoima on tosin rajoitetumpi. – Meillä on päätuotteena avomaankurkut sekä munakoiso. Jälkimmäisen kasvattaminen aloiteltiin viime vuonna, ja vastaanotto oli var-

Kesäsesongit kukat ovat kokonaistuotannon kannalta kuitenkin ehdottomasti pääosan esittäjä. Kaikkiaan niiden myynnistä saadaan jopa 75 prosenttia koko yrityksen liikevaihdosta. Loppuneljännes jakaantuu melko tasan kasvatettavien vihannesten ja erikseen joulua varten kasvatettavien joulutähtien myynneistä. Niiden kasvatus alkaa käytännössä jo heinäkuussa, joten mitään varsinaista lekottelua syksykään ei tarkoita. Asiakasryhmät ovat erilaiset, sillä kukkapuolen tuotteista iso osa myydään paikan päällä omassa myymälässä kevät- ja kesäkuukausina, kun taas sekä joulutähdet että vihannekset päätyvät asiakkaiden kauppakasseihin jälleenmyyjiltä. – Tarkoitus on saada tänäkin vuonna nämä munakoisot ja kurkut myyntiin ruokakauppoihin, mikä on yksi tällä hetkellä työn alla olevista asioista, Mikko kertoo.

Kausi alkaa säätilan mukaan

Kolmen varsinaisen yrittäjän lisäksi sesonkiaikaan heillä on ollut perinteisesti apuna myyntipuolella kesätyöläinen, ja nyt kun tila on kasvanut, heitä on tarkoitus palkata kaksi, perustaja kertoo. Kesäaikana ovet pidetään auki laveasti, arkisin kello 9.00– 19.00 ja viikonlopun molempina päivinä kello 9.00–17.00. Silloin kun sesonki on päällä, kannattaa ovet pitää auki aina kun mahdollista. – Kasvithan vaativat kastelua myös viikonloppuisin. Elävistä olennoistahan tässä on kyse, hän kertoo. Keleillä on iso vaikutus siihen, mis-

! HUO•MB- ja DB-piirturiluvat • Raskaankaluston katsastus • Varaosat • Hydrauliikkaletkut ja -liittimet • A-Jarruluvat • Rautaa pitkänä ja pätkänä

Laatukärki edellä

Yrittäjien mukaan se on ollut läpi koko firman historian selvä, että pelkän hinnan sijaan heidän kilpailu-

Kiertotie 8, 34800 Virrat Huolto: ma–pe 8–16 Varaosat: ma–pe 8–16.30

P. 03-475 2400 www.autopato.fi Nissan merkkihuolto

Kaivinkoneurakointi

Martti Alho Tmi Harjulantie 21 34770 Kurjenkylä Puh. 0400 336 365 alhomar@phpoint.fi

valttinsa on korkea laatu. – Emme esimerkiksi kasvata kasvejamme liian tiheässä, vaan pikemmin satsaamme siihen, että jokainen meiltä myyntiin tuleva tuote on paras mahdollinen, hän kertoo. Tärkeä osa laatua on myös sen vaatima käsityö. Latvomista ja harventamista kun ei vielä robotti osaa hoitaa. – Aika paljon tässä tulee päivän aikana liikuttua. 18 000 askeltakin on joskus tullut täyteen, Arja kertoo. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Kesävirtolaiset tukevat kaupankäyntiä Yrittäjien mukaan Virtain sijainti on siinä mielessä toimintaan hyvä, että noin sadan kilometrin säteellä sijaitsee kolme kaupunkia eli Tampere, Jyväskylä ja Seinäjoki. Tärkeänä Arja nostaa esiin myös mökkiläisten merkityksen, joka onkin koko Virtain kesäkaupanteossa varsin merkittävä lisävara. – Toki pienemmillä paikkakunnilla suhde väkilukuun on monesti vielä paljon suurempi, mutta selvä on, että täällä kesäkauppaan mökkikansa tuo valtavan mukavan lisän, Arja kertoo. – Ja mökkiläisten kautta meidän tuotteitamme lähtee myös täältä selvästi etelämmäksi ihmisten koteihin, Mikko kertoo. Iso osa asiakkaista kukkapuolella on käynyt vuosien saatossa tutuksi. Tänä päivänä liikkeessä saattaa asioida kolmenkin sukupolven edustajat samalla kerralla.

DORIMEDIA OY

Juhanin Lomamökkejä Virroilla 0500 953 566

Risto Rantanen 0400 243 633

sä vaiheessa myyntikausi todella nytkähtää liikenteeseen. Ensimmäisenä myyntiin tulevat huhtikuun loppupuolella orvokit, mutta perinteisesti varsinainen sesonki alkaa kukkien osalta äitienpäivästä. Säät vaikuttavat valtavasti, sillä jos toukokuu on keleiltään viluinen, siirtyy iso osa kaupasta kesäkuulle.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

VIRTAIN YRIT TÄ JÄT

R-Asennu s Oy Raskaankaluston huollot

ON SIINÄ pari tulokasta. Ruukkuihin taimet saatiin Virroilla viikolla kymmenen, joten tämän kuvan ottamisaikaan niillä on ollut kasvuaikaa noin kolme viikkoa.

Leena 041 501 9902

WWW.VIRHYDRO.FI

Pirkantie 22, Virrat, 010 2711 200

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Tervetuloa tutustumaan puhtauteen Toilet 400 wc-paperi

Pro Formula

Koneastianpesuaine 10 l

Valkoinen, 2-kertainen, 42 rll/sk, jopa yli 2 km paperia/pkt.

Tehokas astianpesuaine joka ehkäisee saostumia vastaan.

29,90

34,90

T 7/1 Classic pölynimuri

Otsonointilaite

Helposti liikuteltava, tehokas pölynimuri ammattikäyttöön.

Suomessa valmistettu, erittäin laadukas hajunpoistolaite.

119,-

490,Hinnat sis. alv 24%. Tarjoukset voimassa toistaiseksi.

siivous.fi Tervetuloa tutustumaan puhtauteen

Hatanpään valtatie 26, Tampere ma-pe 08-17 Saaristenkatu 16, Hämeenlinna ma-pe 08-16 03 2344 600 www.siivous.fi info@siivous.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

NOIN 2000 katsojan joukkoon mahtui mukava kirjo eri ikäryhmiä. Kuva on otettu kilpailijoiden saapuessa kasoille ihan alkuvaiheessa.

Juupajokisen yrittäjän katolta putosivat lumet – vuotta myöhemmin siitä syntyi valtakunnalliseksi uutiseksi päätynyt uniikki ammattitaidon ja taiteen yhdistävä kilpailu Juupajoella järjestettiin maaliskuun alkupuolella taatusti ainutlaatuinen kilpailu, josta tämän aviisin seuraajat ovat jo hyvin todennäköisesti ehtineet lukea ja nähdä mediassa. Paikallisen yrittäjäyhdistyksen toteuttama Kaivureiden lumenveiston SM-kilpailu oli nimittäin esillä Aamulehden neljän tunnin livelähetyksessä, Ylen Tampereen radio teki tilaisuudesta suoraa lähetystä, ja myös MTV:n kymppiuutisissa oli pätkä tilaisuudesta. Myös Pirkanmaan Yrittäjä -lehti oli mukana mediaspektaakkelissa, sillä koko tempaus olisi taatusti jäänyt väliin ilman paikallista yrittäjäyhdistystä.

inutlaatuinen tapahtuma kiinnosti myös paikallisesti, sillä kantatie 58 varrella sijainneella ja kisapaikaksi muuttuneella pellolla vieraili päivän aikana noin 2000 ihmistä. Se on melkoinen määrä huomioon ottaen, että kunnan koko asukasluku on samaa kaliiberia.

Melkoinen savotta

Juupajoen Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Niemelän ilme on kisapäivän

aamuna jo vähän rentoutunut, ja mitä pidemmälle päivä eteni, sitä leveämmäksi hymy miehen kasvoilla laajeni. Eikä ihme, sillä maaliskuun 9. päivän eteen hän oli tehnyt valtavan määrän työtä. – Viime syyskuusta asti tämän kisan kanssa olen päivittäin ollut tekemisissä, hän myönsi mutta ei uskaltanut lähteä arvailemaan tuntimääriä, joita oli tapahtuman eteen tehnyt. Ponnistuksen mittasuhteista tar-

josi näkövinkkeliä jo saapuminen paikalle. Oriveden ja Mäntän välisen tien kupeeseen syntynyt kisa-alue itsessään oli vaatinut melkoista hommaa. Järjestäjän oma arvio on, että pelkkä kisa-alue oli noin 5,5ha, ja kun mukaan lasketaan vielä parkkipaikkoja varten tehty alue, on lopputulos vielä puolet suurempi. Jatkuu seuraavalla sivulla →

KISAN KUOPUS oli vasta 14-vuotias Konsta Nisula. Hänen kasastaan kuoriutui Muumilaaksosta tuttu Mörkö.

KÄRRYJEN HUOLTO, KORJAUS, MYYNTI, VUOKRAUS

EDULLISIA TILOJA MONENLAISIIN KOHTAAMISIIN KESKELLÄ KAUPUNKIA

Aisapojat Oy Asentajankatu 3 Lakalaiva, TAMPERE

Meillä järjestät kokoukset, seminaarit ja muut tapahtumat kulttuurin keskellä alkaen 35€/h.

Palveleva kehysliike Tampereella. Toimitukset ympäri Suomen. TILAVARAUKSET: 040 806 2330 kulttuuri@tampere.fi laikku.fi/kokoukset

Myymälä ja taidetarvikkeet Hallituskatu 11, 03 223 7485 Myymälä ja työtilat Tammelan Puistokatu 22, 03 223 7425 KESKUSTORI 4

www.malkki.fi info@malkki.fi Taidetarvikkeiden verkkokauppa: www.arteljee.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

TÄSTÄ SE lähtee. Kisaan osallistui yhteensä 17 kaivuria. Kullekin oli valittu oma numeroitu lumikasansa, jota alettiin työstää tasan kello 10. Aikaa lumiveistosten tekemiseen oli neljä tuntia.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Jatkoa seuraa?

Sen verran hienosti tapahtuma onnistui, että sen primus motoria, Juupajoen Yrittäjien puheenjohtaja Tapio Niemelä on hyvin vahvasti lobattu järjestämään sille myös jatko-osa. Siihen mies ei heti osannut antaa lupausta, mutta melkein kuitenkin. – Varmasti seuraavalla kerralla moni asia olisi helpompi, mies virnistää, ja se kuulostaa jo jonkinasteiselta myöntymiseltä.

TÄSTÄ KUVAPARISTA tulee pakostakin mieleen Kummeli-sketsi Työkoneiden arvonnasta. Tosiasiassa kisassa oli kaksi sarjaa, eli alle ja yli 10-tonniset kaivurit.

PUOLENPÄIVÄN AIKAAN eli kilpailun puolivälissä alkoivat veistokset jo muistuttaa kasan sijaan lopputulosta. Pikkukaivurien sarjassa tästä kilpikonnasta kruunattiin pari tuntia myöhemmin voittaja.

PAIKALLISEN TO-RENT Oy:n kisaajat luottivat paikallisuuteen, ja kasasta oli tarkoitus loihtia Juupajoen kuntavaakunan muotoinen.

VILPPULAN MIEHET Timo Selonen ja Markku Seppälä olivat hyvässä vaiheessa jo ennen kello yhtä. Aikaa olisi voinut kisaamiseen olla heidän mukaansa vähemmänkin.

demmältäkin, kuten Somerolta ja Päijät-Hämeen Askolasta.

miinukselle. – Ilman muuta tämä vesisadetta parempi oli, vaikka tuuli nyt tekeekin päivästä vähän kolean, Tapio kertoo. Eikä vähättele, sen verran paikalle saapunut Pirkanmaan Yrittäjä -lehden päätoimittajan ja toimitussihteerinkin tiimi ehti keliä havainnoida, että ensi kerralla matkaan pi-

Briteissä tippui omena, Juupajoella lumikuorma

Kuuluisan legendan mukaan Isaac Newton alkoi kehitellä fysiikan peruslakeja omenan pudottua hänen päähänsä. Samainen painovoima oli mukana tässäkin taustatarinassa. Juupajoen tarinassa Newtonin roolia näytteli paikallinen yrittäjä Jussi Valkeajoki, ja hedelmän sijaan nyt rysähtivät alas hänen piharakennuksen katolta lumet. Sen verran paljon valkoista tavaraa maahan läsähti, että apuvälineeksi mies hokasi ottaa pihapiirissä sijainneen kaivurinsa. Ja kun hän toimeen kerran tarttui, syntyi siinä sivussa muksuille liukumäki. – Tämän tarinan Jussi minulle kertoi, kun puhelimessa olimme miettineet ylipäätään sitä, että jonkinlaista tapahtumaa voitaisiin kehitellä, ja tästähän tämä kaivuripuoli alkoi sitten aueta, paikallisyhdistyksen puheenjohtaja taustoittaa. Tapion mukaan ajatus osoittautui kahjoksi, muttei liian kahjoksi. – Itse asiassa lähes kaikki, joille tästä soittelin, lupautuivat mukaan siltä sijalta, hän jatkaa.

Ajatuksen ensisulatus vaati kunnanisältä tovin

Tilaisuutta seuraamaan saapunut kunnanjohtaja Jyri Lammela totesi tilaisuuden juontajan haastattelussa Juupajoen olevan siinä mielessä luontainen paikka kaivurikilpailun järjestämiseen, että epävirallisten, joskin varsin uskottavien arvioiden mukaan, väkilukuun mitoitettuna Juupajoki on Suomen kaivuritiheintä seutua. Kisan lähtölista vahvistaa mielikuvaa, sillä tässä kisassa aika moni osallistujista kisasi kotikentällään. Tosin oli paikalle saavuttu pi-

Ulkolaji on aina säiden armoilla

Koska kaivurien lumenveistoskisaa ei voida suorittaa sisätiloissa, oli mukana tapahtumaa rakennettaessa alusta saakka aina dramaattinen sää-

tila. Luminen talvi on sinänsä ollut hyvä asia, mutta kisaa edeltäneiden viikkojen suojakelit eivät niinkään. Vielä kisan aattopäivän iltana Juupajoella sateli reippaammanpuoleisesti vettä. Onneksi yöllä sentään pakasti, sillä muuten peltoalue olisi ollut melkoista lätäkköä. Kisapäivänä mittari oli pudonnut reilut viisi astetta

tää varustautua lämpimien vaatteiden sijaan vieläkin lämpimämmällä pilkkihaalarilla, jonkalaisen moni olikin fiksusti pukenut ylleen. Keli tosin parani pitkin päivää, ja keskipäivällä, kaivurikisaajien ahertaessa jo toista tuntia, päätti aurinkokin pilkahtaa estradille.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Ainoastaan yksi rajoite aiheessa

PUHEENJOHTAJIA PUKKAA. Tapio Niemelä, Minna Tuhkanen, Jukka Virtanen, Kari Pekonen.

HYVÄNTUULISET MARKKU Naavi, Pauli Haavasoja ja Joni Manninen olivat lähteneet paikalle Kuhmalahdelta tavoitteenaan nähdä komeita lumiveistoksia. – Eiköhän niitä täällä synny, sillä listalla on monia tuttuja miehiä, Naavi kertoi. Hän oli saanut alkuperäisen idean juuri työreissulla, sillä talvikaudella puukuormat ovat kuljettaneet miestä Juupajoelle monia kertoja. – Aika hyvä mainoshan nuo kasat tuossa tien varressa olivat, joten päätettiin sitten lähteä porukalla matkaan, hän hymyili.

WIHURIN HOMMISSA kaivureiden parissa työskentelevä Kari Uusinoka oli ottanut matkaan 10-vuotiaan poikansa Voiton. Hänen omaksi suosikikseen oli kisan puolivälissä noussut karhu-aiheinen teos, joka osoittautui myöhemmin myös tuomariston valinnaksi. Loppuun asti isä ja poika eivät Juupajoella ehtineet olla, sillä Voitolla oli iltapäivällä vielä lätkämatsi. Lempääläisinä seura oli helppo arvata Lekiksi.

Kilpailuun osallistui kaikkiaan 17 taituria, joista jokaiselle jaettiin ennen kilpailua oma numero. Sen mukaan kullekin kisakoneelle määräytyi oma kasallinen lunta. Sarjoja oli kaksi eli alle ja yli 10 tonnin painoiset kaivinkoneet. Se, mitä kasoista syntyisi, oli tyystin kisaajien oman mielikuvituksen varassa, joskin sen verran kilpailijoita oli ohjeistettu, että aihe ei saanut olla mitään K-18-materiaalia. Selvä on, että isojen, päältä umpijäässä olevien lumikasojen työstämisessä kaivuri oli enemmän kuin tarpeen, mutta kisassa oli sallittua myös apulaisen käyttö. Niinpä suurin osa kisaajista toimikin duoina, ja sen lopullisen hionnan lumiveistokset saivat saha- ja lapioavusteisesti. Ja kun kisaa katseli näin totaalisen kaivuriamatöörin silmin, tuntuivat aikaansaadut teokset jopa jonkinasteiselta taikuudelta. Ohjaksissa oli taatusti taitavaa sakkia.

ORIVEDEN YRITTÄJIEN puheenjohtajana useamman vuoden toiminut Juhani Viitaniemi kertoi lähteneensä vaimonsa kanssa katsomaan, mitä naapurikunnassa tapahtuu. Vaikka oma yrittäjyys onkin vaihtunut ainakin virallisesti eläkeläisen arkeen, yrittäjäjärjestön tapahtumat kiinnostavat edelleen. – Upeaa työtä Tapsa ja muut Juupajoen Yrittäjät ovat tällä tehneet. Ja paljon täällä on tuttuja paikalla, Viitaniemi kertoi.

Aikamoista ammattitaitoa

Neljän tunnin aikana kasat olivat saaneet aivan uusia muotoja, ja niistä oli kehkeytynyt toinen toistaan taidokkaampia lumiveistoksia. Suosituin teema taisi olla traktori, sillä sellaisia oli taiottu ainakin kolmesta eri kasasta. Lopullisesti kilpailijoiden paremmuuden mittasi tuomaristo, johon kuuluivat Jyri Lammela, Jorma Pitkämäki, Tom Linkopuu, Saku Järvi, Mikko Aarnio. Hyvin pärjäsivät paikalliset taiturit, sillä molempien sarjojen ykkössija meni järjestävän pitäjän omille pojille. Yli kymppitonnisten sarjassa voiton taituroi karhuaiheisella teoksellaan Jari Niemelä, ja pienempien kokoluokassa mestariksi valittiin Janne Salomaa, jonka kasa taipui kilpikonnaksi. Aiheen mies kertoi keksineensä edellisenä iltana. l Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Hyödynnä kokemuksemme vakuuttamisessa ja säästät vielä kustannuksissa Kyösti Kautto 040 739 3618

VASTA VIIME vuoden lokakuussa Juupajoen kuntajohtajana aloittanut Jyri Lammela antoi syvät kiitokset tilaisuuden takana olevalle Juupajoen Yrittäjille. Joskin sen mies myönsi, että aivan ensi kuulemalta kilpailuajatus ei hänelle oikein tahtonut aueta. – Kyllä hetken taisin henkeä haukkoa, kun tästä kuulin, mutta olihan tästä lopulta helppo innostua. Ja lopputulos on kyllä aivan ällistyttävän hieno. Hatunnostoni yrittäjille siis, mies kehaisi. Kunnanisä muutti Pirkanmaalle Seinäjoelta, missä hän työskenteli Valion palveluksessa. Juuria Juupajoen suuntaan tosin löytyy, sillä miehen isoisä on kotoisin juuri sieltä.

JUUPAJOEN YRITTÄJIEN puheenjohtaja Tapio Niemelän hymy leveni päivän pidetessä. Takana oli valtava määrä duunia, sillä Tapsaa syksystä asti, ja noin 10-hengen yrittäjäaktiiviporukkaa kisa oli työllistänyt vuoden alusta asti.

JUUSO SÄRKINEN, 11, ja Antti Tenkanen,10, testasivat palkintopallia. Luokkakaverukset sanoivat tapahtuman olevan mukava, mutta mitään selvää suosikkia he eivät vielä tässä vaiheessa aamupäivää osanneet valita. – Yksi Komatsuista on isän tänne tuoma, joten varmaan sitä mä kannustan, Antti totesi.

PIRKANMAAN YRITTÄJIEN tervehdyksen tilaisuuteen toi toimitusjohtaja Pasi Mäkinen.

>> Vuokrattavana YLI 200 KIRPPISPÖYTÄÄ >> KOKEILE MYÖS SUPERSUOSITTUA TÄYSHOITOLAA! Sinä tuot tavarat, me hinnoittelemme ja myymme ne. Lopuksi sinä haet tuotot!

M ei l l ä a kaupp! käy

Mäkirinteentie 4, Kangasala (Lentola) • Av. ma–pe klo 10–20, la–su klo 9–16 P. (03) 363 4094 • kirpputorikeskus@hotmail.fi • www.pirkankirpputorikeskus.fi

Kimmo Viitaharju 044 236 1556

YRITTÄJÄN YLIVERTAINEN TIETOPANKKI www.pirkanmaanyrittajat.fi

Rh-optimointi Oy Mikkolantie 1 - 3, 33470 Ylöjärvi www.rhoptimointi.fi

Työterveytesi kumppani

Johanneksen Klinikka on osaava ja palveleva lääkäriasema Tampereella ja Kangasalla. Pääset hoitoon nopeasti. Olemme Pirkanmaan Yrittäjien puitesopimuskumppani. – Meiltä myös eläkkeelle jäävän Terveyspassi™.

Huipputiimit hoidon takuuna. Aitoa vuorovaikutusta. Nettiajanvaraus: ww.johanneksenklinikka.

Satakunnankatu 28, Tampere Kuohunharjuntie 10, Kangasala

Varaa aika

020 70 7000

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Nykyaikainen kirpputori haastaa markettikaupan MILLA SUOMI sanoo usein uusille asiakkailleen, että kirppismyyntiin jää helpolla koukkuun. ”Vuosien varrella satoja asiakkaita on tullut sanomaan kuinka oikeassa olin kirppismyynnin koukuttamisesta. Kirppispöydän pitäjät palaavat yleensä aina takaisin pitämään uudestaan pöytää.”

– Kirpputorien luonne on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana, sanoo yrittäjä Milla Suomi, jonka omistama Pirkan kirpputorikeskus on toiminut Kangasalla jo 15 vuotta. – Enää ei asiakkaiden tarvitse pälyillä sivuilleen, jos joku näkisi. Nykyään kirpputoreilla käyvät kaikki. Moni asiakas etsii ensin kirpparilta urheilutamineet, toppavaatteet tai vaikkapa työkalut. Jos niitä ei löydy meiltä, vasta sen jälkeen mennään marketteihin.

oni muistaa Pirkan kirpputorikeskuksen vuonna 2014 tehdystä tuhopoltosta. Vaikka tuhopoltto ei enää vaikuta yrittäjän arkipäivään, sen kirveltävä muisto elää kuitenkin edelleen sielun syövereissä. Yrittäjä Milla Suomi on nähnyt kirpputorien historiaa miltei parin vuosikymmenen ajalta. Yksi suurimmista kirppareista Pirkanmaalla eli Pirkan kirpputorikeskus täytti ystävänpäivänä 15 vuotta. Tilaisuutta juhlittiin karkkisateella. – Olihan se melkoista hulinaa. Heittelimme asiakkaille 150 kiloa karamellia päivän aikana. Tungosta riitti, mutta hauskaakin oli, kertoo Milla Suomi.

Mäntästä liikkeelle

Jo ennen nykyisen yrityksensä perustamista Milla Suomi piti pienehköä kirpputoria Mäntän keskustassa torin laidalla. – Mäntässä huomasin, miten mukavaa oli kehittää yritystä. Keksin kaikkea pientä kivaa ja ihmiset tykkäsivät, Suomi muistelee. Kirpputorin omistajaksi hän ajautui sattumalta, vaikka olikin aina viihtynyt kirpputoreilla ja kolunnut niitä pitkin ja poikin Suomea. Mäntän vuosina hän huomasi olevansa yrittäjähenkinen eikä aikaillut, kun tuli mahdollisuus perustaa isompi kirpputori Tampereen kupeeseen Kangasalan Lentolaan. Ensimmäinen vuosi meni kimpassa toisen yrittäjän kanssa, mutta sen verran kunnianhimoisesti Suomi suhtautui yritykseen, että halusi siitä omannäköisensä paikan. Hän osti kumppanin ulos, ja niin alkoi menestyksekäs polku nuorena kirpputoribisneksen naisyrittäjänä. – Halusin oman paikan ja olen todella tyytyväinen siihen ratkaisuun.

Paikka ryöstettiin heti alkuun

Kovin ruusuisesti ei kirpputorin taipale käynnistynyt. – Kirpputori oli ollut auki parisen viikkoa, kun sinne tehtiin keikka ja sisään murtauduttiin. Paikkoja hajotettiin ja kaikki kassajärjestelmät vietiin. Aamulla kassakoneet löytyivät lumihangesta. Ajattelin, että tästä ei tule mitään. Sisuuntunut yrittäjä ei suinkaan lannistunut, vaan teki entistä enemmän töitä ja päätti selvitä vastoinkäymisistä huolimatta. Aamusta illansuuhun yrittäjä oli kirpputorilla kassan takana, iltamyöhään hän markkinoi yritystä jakamalla mainoksia Kangasalla ja Tampereella. Kotona oli pieni lapsi ja mieskin toimi yrittäjänä, joten perhe-elämä oli varsin hektistä ja värikästä. – Saatoimme aamulla päättää, että tänään jaetaan 400 mainosta. Monistin mainokset töissä, ja illalla jaoimme ne kolmistaan. Vapaa-aikaa ei tosiaankaan ollut, Suomi kertoo.

Yksinkertainen resepti toimii

Pirkan kirpputorikeskus perustettiin Lentolaan Prisman läheisyyteen Mäkirinteentielle vanhaan tehdashalliin. Vaikka paikka oli rouheankolkko epätasaisine lattioineen, yritys polkaistiin isosti pystyyn. Paikalle rakennettiin miltei 200 vuokrattavaa myyntipöytää, joten tavoitteet olivat heti korkealla. Pöytien vuokraaminen oli tehtävä kiinnostavaksi ympäri vuoden. Milla Suomi mietti, että miten se oikein tehdään. Miksi ihminen haluaa vuokrata kirpputoripöydän? Vastaus oli yksinkertainen: hyvän myyntitilin toivossa.

– Päätin, että yritykseni valttikorttina olisi hyvä tuotto asiakkaalle. Se vaati paljon asiakkaita pöydänlaittajien lisäksi. Kirpputoria olisi kehitettävä jatkuvasti, tehtävä siitä mielenkiintoinen ja houkutteleva. Ei riittänyt, että kaikki myyntipöydät olivat kaiken aikaa vuokrattuina. Kirpputorin piti houkutella paljon myös ostavia asiakkaita. – Kuten siihen aikaan sanottiin, ovipumpun oli laulettava, hän täsmentää. Alkuvuosina ostajia kiinnostivat perinteisesti kirppareilla myytävät keräilytavarat, kuten Arabiat, Nuutajärvet ja Iittalat. Lehmäkannut, aurinkopullot ja arvokkaat lasimaljakot vaihtoivat nopeasti omistajia. Vanhat lautaset ja kahvikupit vietiin käsistä, ja hinnat pysyivät korkealla. Pian Milla Suomi kuitenkin aavisteli, että keräilytavaroiden aika olisi ohi. Muumimukivillitys oli vasta tuloillaan, mutta silti Suomi päätti ohjata kirpputorien kulutuskäyttäytymistä markettimaisempaan suuntaan. Se oli viisas päätös. – Minun ideani oli, että kirpputori ei olisi vain vanhojen tavaroiden ja keräilyesineiden myynti- ja ostopaikka, vaan kirpputorilta haettaisiin arkisia juttuja. Visio oli oikeansuuntainen, sillä nykyaikainen kirpputori palvelee asiakkaita valikoiman suhteen miltei markettien veroisesti. Monissa perheissä käydään ensin kirpputorilta etsimässä sukset, toppavaatteet, lelut, merkkitavarat, sisustustuotteet ja työkalutkin. Jos kirpparilta ei löydy, vasta sitten mennään tavalliseen kauppaan. – Kirpputori ei ole enää vain keräilijän paratiisi, vaan normaalien ihmisten kauppapaikka. Meidän tarkoituksenamme on myydä nykyaikaista käyttötavaraa tavallisille ihmisille.

Naisyrittäjän arkea

Yrityksen alkuvuosina Milla Suomi sai nähdä ja kokea, miten erilainen nuoren naisyrittäjän asema on miehiin verrattuna. Yrittäjän ikää ihmeteltiin, samoin sukupuolta. Kuinka moni miesyrittäjä törmää näihin ihmettelijöihin, kysyy Milla Suomi.

– Jos alkuaikoina oli sovittu tapaaminen yrittäjän kanssa ja paikalle tulinkin minä, ensimmäinen kysymys yleensä oli, että ”Oletko tässä yksin yrittäjänä?”, ja ”Minkä ikäinen olet?”, Milla Suomi muistelee ja lisää, että tavallaan hän oli myös huvittunut muiden hämmennyksestä. Kyselyt ja ihmettelyt eivät turhauttaneet. Sen sijaan ne tilanteet, joissa naisyrittäjää ei oteta tosissaan, ovat olleet raivostuttavia. – Yleensä hoidan asiat leppoisasti omana itsenäni, soitan yhteistyökumppaneille tyyliin ”Moro, Milla kirpparilta tässä”. Valitettavasti olen huomannut, että aina tämä tyyli ei päde. Luvatut asiat jätetään puolitiehen tai hoitamatta, palvelut jäävät saamatta. Silloin joudun laskemaan äänensävyä, ärhentelemään tai jopa uhkaamaan, jolloin asiat hoituvat. – Olen oppinut bisneskielen ja nykyään osaan vaatia. Esimerkiksi Suomi antaa taannoin sattuneen tilanteen, jolloin hän uusi

kirpparin teknistä laitteistoa. Laitteiden asennus jäi osittain puolitiehen, monta luvattua seikkaa jätettiin hoitamatta. Lasku sen sijaan lähetettiin välittömästi. Kun kuukaudenkaan kuluttua asiat eivät edistyneet kyselyistä huolimatta, Milla Suomi soitti yritykseen ja ilmoitti, että laskua ei makseta ennen kuin sovitut asiat on tehty. Tämän jälkeen asiat hoidettiin vuorokaudessa kuntoon. Suurimmiksi vahvuuksikseen yrittäjänä hän mainitsee naisellisiksi piirteiksi mielletyt inhimillisyyden, empaattisuuden ja kyvyn olla läsnä asiakkaille. – Naisyrittäjän valttina on inhimillisyys. Nainen kuuntelee, hänet koetaan empaattisena. Jos ajattelee, millä olen raivannut tieni yrittäjänä, niin kyllä se on ollut läsnäolo ja lämpimät suhteet asiakkaisiin. Varsinkin alkuaikoina olin tosi paljon tekemisissä asiakkaiden kanssa. Sain luotua verkoston, meillä kävi kylässäkin paljon asiakkaita. Lähdimme yhdessä risteilyille, osallistuimme tapahtumiin ja vietimme aikaa kaikenlaisissa kissanristiäisissä. Se oli hauskaa, sain monia hyviä ystäviä, joista valtaosa on edelleen asiakkaitani. Tuntuu, että enää sellaiseen ei liikene aikaa, yrittäjyys vie kaiken ajan.

Jatkuvaa uudistumista vaaditaan

Pirkan kirpputorikeskuksen aloittaessa ei Pirkanmaalla ollut erityisen kovaa kilpailua alan yrittäjien kesken. Vasta viime vuosina kilpailu on kiristynyt, eivätkä kaikki yrittäjät ole saaneet yritystään kannattavaksi. Milla Suomen menestysresepti on ollut jatkuva uudistuminen ja uusien trendien haisteleminen. – Koko ajan pitää keksiä jotain uutta, ala kehittyy valtavaa vauhtia. Tämän hetken uutuustrendi on tä-

Kohtalokas tuhopoltto oli tuhota kaiken Pirkan kirpputorikeskus tuhopoltettiin marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2013. Yrittäjä Milla Suomi oli tuolloin viimeisillään raskaana, kun nuori tuhopolttaja sytytti kirpputorin sivuhuoneessa vaatteita palamaan. Kirpputori tuhoutui täysin, mutta onneksi asiakkaat ehtivät palon alta pois. Kukaan ei loukkaantunut. Aika oli erityisen raskasta kuopustaan odottavalle yrittäjälle. Tulipalosta syytettiin aluksi yrittäjää, mutta melko pian ymmärrettiin, että se oli tuhopoltto. Palon sytyttäjä oli alueella asuva nuori mies, joka sai tekosistaan tuomion. Tuhopolton oikeudenkäynti sattui päivälle, jolloin vauvan piti syntyä. Suuren vatsansa kanssa yrittäjä Milla Suomi kohtasi yrityksensä tuhoajan. Myös 200 kirp-

pispöytää pitänyttä asiakasta oli vaatimassa korvauksia. Onneksi yrityksen vakuutukset olivat kunnossa, ja pöydänpitäjät saivat korvauksen palaneista tavaroistaan. Vain kuukausi tuhopolton jälkeen Milla Suomi perusti uuden kirpputorin läheiseen liikekiinteistöön Mäkirinteentie neloseen. Aluksi kirpputori toimi pienissä tiloissa, mutta puolen vuoden päästä vapautui nykyinen, isompi tila. Milla Suomi on ollut tiloihin tyytyväinen, vaikka ensialkuun kiinteistöyhtiö ei olisi ollut halukas vuokraamaan tiloja kirpputorille. Alueen muut yrittäjät kuitenkin painostivat kiinteistöyhtiötä ja vaativat, että kirpputorin on jäätävä Lentolaan. Sen verran voimakas imu kirpputorilla on alueen asiakasvirtaan.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

yshoitola, joka aloitettiin kirpputorilla puolisen vuotta sitten. Nykyihminen haluaa eroon turhasta tavarasta helposti, itseään rasittamatta. Täyshoitolassa se onnistuu. Kirpputori ottaa vastaan asiakkaan tuotteet, hinnoittelee ne, asettelee myyntipöytään ja huolehtii pöydän siistimisestä. Lopuksi asiakas hakee jäljelle jääneet tavarat ja myyntituoton. Asiakkaan ei siis enää itse tarvitse hinnoitella tavaroitaan, vaan kirpputori tekee kaiken asiakkaan puolesta. – Oikeastaan yllätyin, miten suosittua täyshoito nykyään on. Moni haluaa päästä turhista tavaroista eroon helposti ja nopeasti. Tähän kysyntään me vastaamme täyshoidolla.

Retron paluu

Muutama vuosi sitten trendiaallon harjalla olivat merkkivaatteet. Pirkan kirppuotorikeskuskin perusti omat osastonsa naisten ja lasten merkkivaatteille ja -tuotteille. Oli selvästi nähtävissä, miten nuoret äidit innostuivat kirpputoreista, lapset puettiin pienestä pitäen merkkivaatteisiin, joita myytiin kirpputorilla hieman halvemmalle kuin kaupassa. Merkkivaatteita ennen kirpputorilta haettiin retrotavaroita. Tähänkin kysyntään vastattiin perustamalla oma retro-osasto. Retrotavaroiden perässä tultiin pitkin Suomea. Milla Suomi myöntää, että jossain vaiheessa hän pelkäsi nettimyynnin kasvavan varteenotettavaksi kirpputorien haastajaksi. Nettimyynti tuli jäädäkseen, mutta työläytensä takia se ei kilpaile samalla viivalla kivijalkakirpputorien kanssa. – Erityisen iloinen olen nykyään nuorten äitien tavasta käyttää kirpputorin palveluita. Heille on luonnollista tehdä perheen hankinnat kirpputorilta ja kierrättää pieneksi jääneet vaatteet ja muut tavarat nopealla tahdilla. Tavaraa ei enää kerätä vuosikausiksi nurkkiin, Milla Suomi miettii.

YRIT YSPALVELUT

Yrittäjä, varaa paikkasi! DORIMEDIA OY Leena 041 501 9902

● OSTE TA AN

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN!

Ostetaan kaikenkuntoisia autoja

Pirauta Jussille 040 543 9700

Etusijalla Toyota Corollat ja Hiacet. Myös katsastamattomat.

Soppatykkitarjoilut 200-10 000 henkilölle koko Suomen alueella.

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi ● AUTOKOR JA AMOITA

Soita ja tarjoa 046 939 0044 ● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

Yli

30 vuotta

Citroen-erikoiskorjaamo. Peugeot- ja Citroen-huollot, korjaukset ja varaosat.

Tilintarkastuspalvelut Veropalvelut Neuvontapalvelut

● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet Yli 45v.

Vapaus on tärkeää

Pirkan kirpputorikeskus on avoinna vuoden jokaisena päivänä joulupäivää ja juhannuspäivää lukuunottamatta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä on kiinni työnteossa aina. Pitkistä lomista ei edes kannata haaveilla, ja pienet irtiototkin ovat vain puolittain lomia. Puhelin on jatkuvasti päällä, ja suora linja työpaikalle on pidettävä lomallakin. Silti yrittäjyydessä on oma vapautensa, josta Milla Suomi on erityisen tyytyväinen. Vapaus liittyy nimenomaan äitinä olemiseen ja lapsiin.

VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

Idman Vilén Grant Thornton Oy T 020 794 0480 E idman-vilen@fi.gt.com grantthornton.fi

Talous on taitolaji

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Korkealaatuisten keittiöiden erikoisliike

www.keittiokauppa.com

Teksti ja kuva: TUIJA VIRTANEN

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt

Oy Tuokko Ltd I Hämeenkatu 9, 33100 Tampere puh. (03) 2122 028 I www.tuokko.fi

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere P. 010 420 3400, Avoinna ark. klo 9–17, la 10–14

Tilisatama Oy

Pitkänpuoleista päivää

Kun esikoispoika oli pieni ja kirpputoribisnes aluillaan, töitä tehtiin koko perheen voimin illat ja viikonloput. Nykyään poikaa ei saa kirpputorille, sillä hänen mielestään perheen elämä on ollut vain kirpputoria. Sen sijaan juuri viisi vuotta täyttänyt kuopusneiti on saanut elää aivan toisenlaista arkea. Milla Suomi on tehnyt lyhyttä päivää tyttärensä ensimmäiset vuodet. Vasta viime aikoina tytär on ollut päiväkodissa koko työpäivän ajan. Tyttärelle kirpputori onkin mieluisa paikka, ja pikkuneidin tulevaisuudensuunnitelmat liittyvät läheisesti kirpputoritätinä olemiseen. – Vapaus valita omat työajat on se seikka, joka on ollut viime vuosina todella tärkeää minulle yrittäjänä. Vaikka puhelin on jatkuvasti päällä ja monina iltoina käymme yhdessä kirpputorilla, silti olen saanut viettää tyttäreni kanssa aikaa ihan eri tavalla kuin aikoinaan poikani kanssa.l

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroasiat, palkanlaskennat, yritysten perustamiset ja muutokset, yritysneuvonta ym. taloushallinnon palvelut. Myös sähköiset taloushallintopalvelut.

● KODINKONE HUOLTOA

Valtuutettu takuu-keskushuolto

Kodinkonevaraosat-ja tarvikkeet

Satamakatu 9, 33200 Tampere Puh. (03) 363 0200, Fax. (03) 363 0088

Manttaalitie 1, 37500 Lempäälä Puh. (03) 3391 1700

www.tilisatama.fi STERI

ENERGIAN SÄÄSTÄJÄ

piketa.� ● KOMPRE S SORE ITA

Kun haluat henkilökohtaista palvelua Yli

30 v. 1989

Pirkanmaan

Finanssi Oy Auktorisoitu tilitoimisto Karhumäentie 1, 33950 Pirkkala, 03-359 1005 www.pirkanmaanfinanssi.fi

Lue myös netissä www.py-lehti.fi

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Tapahtumakalenteri

YRIT YSPALVELUT Yrittäjä, varaa paikkasi!

Leena

DORIMEDIA OY

041 501 9902

● ULKOPORE ALTAITA

15.–16.5.2019 Kunnallisjohdon seminaari, Lappeenranta. Kunnallisjohdon seminaari kerää vuosittain yhteen yli 1000 kunnanjohtajaa, elinkeinojohtajaa, kunnanvaltuutettua, yrittäjävaikuttajaa, maakuntapäättäjää ja muita alan asiantuntijoita. Lisätietoja ja ilmoit. kujo.fi. Osallistumismaksu 450€+alv 24%. 24.–25.5.2019 Get Together – Nuorten yrittäjien valtakunnallinen seminaari, PowerPark, Härmä. Get Together tunnetaan rennosta ilmapiiristä ja siitä, että turha pönötys on unohdettu meidän kanssa pääset panostamaan siihen mihin pitääkin, hauskanpitoon ja bisneksen tekemiseen! Lisätietoja ilmoit. gettogether.fi. Maksullinen tapahtuma, myydään erilaisia lippupaketteja.

AKAA 12.4.2019 Viialan Yrittäjien

aamukahvit klo 7.30-8.30, Palokadun Millerinassa

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset

10.5.2019 Akaan yrittäjäyhdistysten yhteiset aamukahvit klo 7.30-8.30, Palokadun Millerinassa. Vieraana Pirkanmaan Yrityskummit.

HÄMEENKYRÖ

Hämeenkyrön Yrittäjät ry Helpiö Marko Tapio Hämeenkyrön Atk-Palvelu Kyrön Kiinteistötekniikka Oy T:mi Ville Pohjala Kangasalan Yrittäjät ry Juhajoki Works Oy Kiilunen Consulting / Tilitaitajat Studio Laura Sylvia Tmi Hyvinvointi Elisa Lempäälän Yrittäjät ry 1634 Sanna Kanerva Oy Henkilöstöpalvelu Hänniset Oy Ink & Media Solutions IMS Oy Käsitellen Pink Baton Productions ProLine Charter Oy Sähkö-Poweri Oy Mouhijärven Yrittäjät ry Häijään Autohitsaus Nokian Yrittäjät ry Tampereen Palvelutaksit Ky Parkanon Yrittäjät ry HJ-Tekniikka Oy

Virtain Yrittäjät ry Pohjois-Hämeen Isännöinti Oy Tmi Teresa Kulmala Ähtärin Ula-Autot Ky Ylöjärven Yrittäjät ry ELA-Consulting & Services Oy M Kodit Oy Talonhenki Pirkanmaa Oy Tmi Kalle Heikkinen ●●TAMPEREEN

KAUPUNGINOSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Koneistus Pollari Oy Rixmot Tmi Satu Puurtinen Translato Oy

29.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien,

valtuutettujen ja kuntavaikuttajien yhteinen elinvoimapaneeli klo 16.30-18, valtuustosalissa. Mukana järjestämässä Pirkanmaan Yrittäjät. Lisää hämeenkyröläisiä tapahtumia löydät: maisematie.fi. IKAALINEN 7.5.2019 Ikaalisten Yrittäjien ja

16.5.2019 klo 9.00–n. 12.00

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Rakennusliike Vallin Oy Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry J-Grow Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry Hämeen Lähiautopalvelu T:mi Apukikka

Sammon Yrittäjät ry Aidas Oy Jusuni Oy Medandit Oy Pimeä Taksi Oy Pvi-Optima

Vammalan Yrittäjät ry Veikon Kone Sastamala

Yrittäjien retki Savonlinnaan ja Imatralle.

Kaukajärven Yrittäjät ry Urheiluhieroja Marika Lahtimaa

Punkalaitumen Yrittäjät ry PK-Timber Ay Publin Oy Suomen pohjatyö Oy Tmi Arttu Lintunen

Valkeakosken Yrittäjät ry Kauneushoitola MaRi

26.-28.4.2019 Hämeenkyrön

Ikaalisten Kehittämisyhtiön yhteinen aamukahvitilaisuus IS-Tarvikkeella klo 7.45.-9.00.

Lielahden Yrittäjät ry Elämyspalvelut Bergman & Norberg HSP Salit Oy

Toijalan Yrittäjät ry Murola Group Oy

17.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien kevätkokous.

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry LKToots

Pirkkalan Yrittäjät ry Korjaamo-spv Palatio Oy

Ruoveden Yrittäjät ry Järvenpää Juho Verner T:mi Suzihukka

13.4.2019 Hämeenkyrön Yrittäjien retki Kansallisbalettiin katsomaan Anna Kareninaa.

Tammerkosken Yrittäjät ry Forestory Oy Gide Oy INDICAL Oy MFunktiot Perttula & Ruusukallio Oy Veiström Oy

Ikaalisten Yrittäjien, Aito Säästöpankin, UutisOivan ja Ikaalisten Kehittämisyhtiön järjestämä Road Trip; yrityksiin tutustumista ja ruokailu. Lähtö klo 9. Aito Säästöpankin pihasta. JUUPAJOKI 10.4.2019 Juupajoen Yrittäjien ja

kunnan yhteiset aamukahvit klo 8-9.30, kunnan valtuustosalissa, Koskitie 50, Korkeakoski. Teemana aamussa on yrittäjien työssä jaksaminen. Tervetuloa kahville. KANGASALA 17.–18.5.2019 Kangasalan 28.

kevätmarkkinat klo 9 alk., Pikkolan tapahtumakenttä. Luvassa on hienoa ohjelmaa ja leppoisaa yhdessäoloa. Seuraa tapahtuman järjestelyä ja ohjelmatarjontaa facebooksivuillamme Kangasalan Yrittäjien Kevätmarkkinat. Nähdään toukokuussa markkinoilla! Myyntipaikat: p. 050 592 8866 tai kangasalankevatmarkkinat@ gmail.com. Tapahtuman järj. Kangasalan Yrittäjät.

LEMPÄÄLÄ Y-kahvit perjantaisin klo 8.30-10,

Ideahuone (Lempäälän Aleksi 2, 37500 Lempäälä). Lempäälän Yrittäjien Facebook-sivullamme facebook.com/lempaalanyrittajat päivittyvät ajankohtaiset tapahtumamme. NOKIA

17.4.2019 Erinomainen asiakaspalvelu klo 8-9.30, Nokia River Golf, Alastalontie 33. Palvele jokainen asiakas niin hyvin, että hän ottaisi sinut töihin. Nokia River Golfin toiminnanjohtaja Kimmo Sirainen antaa käytännön esimerkkejä siitä, kuinka asiakaspalvelusta saadaan kilpailuetu. Ilmoittautumiset 12.4. mennessä: tiina.rinne-jarvensivu@ nokiankaupunki.fi. Tilaisuudet järjestävät yhteistyössä Nokian Yrittäjät ry ja Nokian kaupunki.

PARKANO 12.-13.4.2019 Parkanon Yrittäjien

kevätristeily. Risteilystä tulee infoa jäsenille myöhemmin sähköpostitse ja Facebookissa. PIRKKALA

8.5.2019 Pirkkalan Yrittäjien

aamukahvit klo 8 alk., Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Maksuton tilaisuus. PÄLKÄNE JA LUOPIOINEN 16.4.2019 Yrittäjien Ravintokerho

klo 18-21: Terveyttä hapanjuurileivästä. Luopioinen, tarkempi paikka ilm. myöhemmin, Paula Suksia. Ennakkoilmoit. marja@sirium.fi 10.4. mennessä. Ilmainen. SASTAMALA 23.4.2019 Mouhijärven Yrittäjien

Puheenjohtajan iltakaffee -tilaisuus ja kevätkokous klo 18 alk., Herkkujuustola, Kurvosentie 3, 38420 Sastamala. Saskyn Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston rehtori Kirsi Nikali-Rauva kertoo ammatillisesta koulutuksesta ja sen moninaisista yhteistyömahdollisuuksista yritysten kanssa. Klo 19.00 Yhdistyksen kevätkokous. TAMPERE 9.4.2019 Energiatehokkuus-

investointien rahoittaminen klo 8.30-11, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Tule kuulemaan, millaisiin investointeihin Business Finland myöntää tukea, ja miten niiden avulla voidaan pienentää yrityksen energiakustannuksia ja hiilipäästöjä! Ilmoittautuminen: www. energiakampanja.fi/#tapahtumat. Tilaisuus on maksuton. 10.4.2019 Arkea ja kasvua helpottavat mahdollisuudet – Vauhtia yrittäjyyteen! Klo 17-20, Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tre. Mistä yritys saisi arkea helpottavat ja kasvuun kannustavat palvelut, kun on halua laajentaa, investoida, uusia kalustoa, palkata työvoimaa tai hankkia lisää käyttöpääomaa? Tule mukaan kuulemaan yritysrahoituksen uusista mahdollisuuksista. Lisätietoja ja ilmoit. pirkanmaanyrittajat.fi. Tilaisuus on maksuton. 10.4.2019 Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjien kevätkokous ja Korisliigan runko-ottelu Tampereen Pyrintö vs. Uudenkaupungin Korihait. Kokous klo 17.30 alk.,

Peurankalliokeskus ja ottelu kävelymatkan päässä Pyynikin palloiluhallilla. Yhdistys maksaa ottelulipun kokoukseen osallistuville. Lisätietoja ja ilmoittautumiset yrittajat.fi/ nekalan-koivistonkylan-yrittajat. 11.4.2019 Pispala-Pyynikin Yrittäjien kevätretki tutustumaan Länsi-Suomen nähtävyyksiin! Lähtö klo 8.45 Lielahden Neste bussipysäkki ja klo 9 kokoontuminen Vanhalla Kirkolla Tampereen keskustori, josta matka alkaa. Lisätietoja ja ilmoit. pispalapyynikinyrittajat.fi. Jäsenhinta 10 €/hlö, avec 35 €/hlö. 11.4.2019 Tammerkosken Yrittäjien

aamukahvit ”sihteerin sumpit” klo 8-9, Kaffila, Aleksis Kiven katu, ja tästä eteenpäin aina kuun toisena torstaina. Tule tutustumaan muihin jäseniin ja tilaisuuden järjestävään hallituslaiseen kahvikupin ääressä.

15.4.2019 Hervannan ja Sammon Yrittäjien kranssikurssi klo 17-19, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. Tule tekemään oma kranssisi pääsiäispöytään yhdessä muiden yrittäjien kanssa – verkostoitumista kädentaitoja haastaen. Ohjaajana Auli Edelmann Hyvästä Haltijasta. Jäsenhinta 20 €/hlö. Lisätietoja ja ilmoittautumiset hervannanyrittajat.fi. 24.4.2019 Tammelanpuiston Yrittäjien kevätkokous klo 17 alk., Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. 25.4.2019 Myynti-iltamat

klo 15.30-20.30, Tullikamarin Pakkahuone, Pakkahuoneenaukio, Tampere. Konkreettista myyntiopastusta ja kannustavaa takapuolelle potkimista! Kouluttajana myyntikuiskaaja, markkinoin apumies Pasi Rautio Tuplaamosta. Lisätietoja ja ilmoittautumiset myynti-iltamat.fi. Tilaisuus on maksuton.

7.5.2019 Talouskoulu: Yrittäjän henkilökohtainen talous klo 16.30-18.30, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 2. krs, Tampere. 1. Yritysmuodot ja niiden vaikutukset liiketoimintaan yrittäjän näkökulmasta 2. Mitä veroja sekä muita velvoitteita yritystoimintaan kohdistuu ja kuinka varaudun niihin etukäteen Koulutuksen jälkeen: • Osaat tunnistaa itsesi ja yrityksesi kannalta tärkeimmän talousinformaation sekä ymmärrät mitä se tarkoittaa • Pystyt arvioimaan omat tulosi yrittäjänä ja suunnitella seuraavan tilikauden ansiotasosi • Tunnistat verotukselliset riskit ja mahdollisuudet oman toimeentulosi kannalta • Ymmärrät milloin ja miten voit varoja yrityksestä nostaa • Osaat pitää huolen sekä henkilökohtaisesta että yrityksen pankkitilin saldosta Lisätietoja ja ilmoit. pirkanmaanyrittajat.fi. Jäsenhinta: 95€+alv 24%. 18.5.2019 Jäsenetuhintaan

Likkojen Lenkille klo 11.30 alk., Ratinanniemen festivaalipuisto. Pirkanmaan Yrittäjien jäsenyritykset pääsevät Likkojen Lenkille jäsenetuhintaan 29 €/ likka. Etu koskee jäsenyrityksen yrittäjää/yrittäjiä, työntekijöitä sekä yrittäjän/yrittäjien perheenjäseniä.

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pirkanmaanyrittajat.fi. HUOM! edun saadaksesi ilmoit. Pirkanmaan Yrittäjien kautta, ei suoraa Likkojen Lenkin sivujen kautta. Lisätietoja tapahtumasta likkojenlenkki.fi. 24.5.2019 Tammelanpuiston Yrittäjien golftapahtuma klo 14.30 alk., Messukylän kenttä

VALKEAKOSKI 2.5.2019 Valkeakosken Yrittäjien VIP-peli FC Haka – FC KTP klo 18 alk., Tehtaan kenttä. Tervetuloa kannustamaan Valkeakosken Haka voittoon Kotkan KTP:stä upeassa VIP-ottelussa! Yrittäjien lisäksi VIP-illan tukijoina ovat STAutokeskus, LähiTapiola ja Valkeakosken Kaupungin elinkeinopalvelut. Lipun hinta 10 €/hlö, varaus max. viisi lippua/ yritys. Lipun hinta sisältää ruokailun sekä istumapaikan itse otteluun VIP-katsomossa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: valkeakoskenyrittajat.fi. 8.5.2019 Valkeakosken Yrittäjien aamukahvit klo 8.30 alk., Kahvihuone Tähti. Toukokuun aamukahvit juodaan yhdessä Valkeakosken matkailuyrittäjien kanssa. Kuulemme paikallisten matkailutoimijoiden ja matkailutoimialan kuulumisia. Aamukahvi on oiva paikka verkostoitua muiden paikallisten yrittäjien kanssa sekä kehitellä yhteisiä uusia ideoita. Kesä tulee kohisten ja matkailijoiden määrä Valkeakoskellakin kasvaa – miten sinä voisit hyödyntää kesäsesonkia yrityksessäsi? Tule mukaan keskustelemaan ja tapaamaan tuttuja ja mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita! 3.-7.10.2019 Verkostoitumismatka

Krakovaan – ilmoittautuminen käynnissä! Lisätietoja ja ilmoit. valkeakoskenyrittajat.fi. Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset: valkeakoskenyrittajat.fi. VESILAHTI 10.4.2019 Seudullinen Road Show (Lempäälä–Vesilahti) klo 12-17, kaikille yrittäjille avoin. Vieraillaan alueen yrityksissä. Järjestäjä Business Tampere. Lisätietoa tulossa Vesilahden Yrittäjien jäsenille sähköpostilla. 11.4.2019 Vesilahden Yrittäjien vuosikokous klo 18 alk., Vesilahden kirjasto Lähteessä. 17.4.2019 Vesilahden Yrittäjien suuri rahoitusiltapäivä klo 14.30 alk., Vesilahden kirjasto Lähteessä. Tapahtuma yhdessä kunnan ja yhdistysten kanssa, paikalla ainakin Kantri ry, Finnvera, Oma Säästöpankki. 2.5.2019 Vesilahden Yrittäjien ja

maatalousyrittäjien yhteinen iltapäiväkahvitilaisuus klo 14-16, Hukianhovissa. Paikalla uusi kunnanjohtaja ja uusi elinvoimapäällikkö. 18.5.2019 Narvan mökkiläistori

klo 8.30-12, yrittäjät mukana esittelemässä toimintaansa ja markkinoimassa osaamistaan erityisesti mökkiläisille. YLÖJÄRVI

9.4.2019 Ylöjärven Yrittäjien kevätkokous klo 18.30 alk., Ylöjärven kaupungintalolla (D-ovi). Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntömääräiset asiat. Halutessaan yrittäjällä on mahd.

esitellä yrityksensä ennen kokouksen alkua. Kerro siitä etukäteen ylojarven@yrittajat.fi.Kahvitarjoilu klo 18.00 alk. Tervetuloa! 7.5.2019 Hoito- ja hyvinvointialan Bisnestreffit klo 15 alk., Ravintola Keitaalla.

MYYMÄLÄT:

23.5.2019 Road Show, lisätietoa

Kauppahalli, Hämeenkatu 19

JOKONY lähtee yhteiskyydillä

Leipomon myymälä, Vihiojantie 28

myöhemmin.

Yrittäjäristeilylle! Käy ilmoittautumassa mukaan risteilylle 8.-9.6.2019: yrittajaristeily.fi ja ilmoittaudu JOKONY-kyytiin jokony@jokony.com!

●●PIRKANMAAN SENIORI-

KLUBIN TAPAHTUMAT

T ule v i i n j u h l a p ä iv i i n herkut H a k a s e lta !

Itsenäisyydenkatu 8 Sammonkatu 14–16 Suupantori 4, Pirkkala

www.hakasenleipomo.fi

Ti 21.5.2019 Kepeä kevätretki – kukkia ja kuohuvaa, LounaisPirkanmaalle. Bussi lähtee Ylöjärveltä klo 8.30, Keskustorin Vanhan Kirkon edestä klo 9 ja ABC Akaa klo 9.40, myös matkan varrelta. Paluu Ylöjärvelle n. klo 18. Hinta 75 €/hlö. Tutustumme Pölkinvuoren Kasvimaailmaan, Urjalassa. Ruokailemme herkkupöydässä Lounais-Hämeen Pirtissä, kierros Aulangolla, josta suuntaamme Lepaan viini- ja puutarhatilalle viinimaistiaisille. Hyvät ostosmahdollisuudet. Sitovat ilmoittautumiset 3.5. mennessä Liisa Tyllilälle, klo 8-10 p. 0400 636 057 tai luontonoita@ gmail.com. Maksetaan 15.5. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53. 10.6. Perinteinen Petanque-kisa

Tampereella.

To 18.7.2019 klo 14.00

Valkeakosken Kesäteatteri hersyvää huumoria Dannymusikaali. Bussin lähtö Ylöjärveltä klo 12.00, Keskustorin Vanhan Kirkon edestä klo 12.30, myös matkan varrelta. Hinta 40 €/ hlö (sis. lipun, väliaikakahvit ja kastettavat sekä kuljetuksen Atro Vuoltaan bussilla). Sitovat varaukset 17.6. mennessä Marja Fallströmille p. 050 309 4930 tai marja.fallstrom@gmail.com. Maksetaan Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53.

Yli

17 000

katsojaa! Vain 9 esitystä jäljellä!

vaasankaupunginteatteri.fi

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 40 VUOTTA Satama Veijo, toimitusjohtaja, yrittäjä, Nelosmaansiirto Oy, Ikaalinen

●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA Haavisto Jari, yrittäjä, Maarakennus T. Haavisto Oy, Kangasala

●●ANSIORISTI,

HOPEINEN Pennanen Tuomas, IT-päällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Salminen Simo, toimitusjohtaja, Oscar Software Oy, Tampere

●●ANSIORISTI,

PRONSSINEN Harju Lasse, ohjelmistosuunnittelija, Oscar Software Oy, Tampere Lähteenmäki Sari, projektipäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere Sarkonen Kati, talouspäällikkö, Oscar Software Oy, Tampere

Yritykset juhlivat ●●30 VUOTTA

5.3.2019 Laakson Kouru,

●●20 VUOTTA

1.3.2019 LVi-Heiska Ky,

Ylöjärvi

Tampere

Henri Lahokoski, Tampere

Tampere (Vietämme merkkipäivää työn merkeissä asiakkaidemme kanssa) 29.3.2019 Rakennustyö Pentti Majalahti, Ikaalinen (Viettää merkkipäivää työn merkeissä) 9.4.2019 Tuulimäen Nuorten ja Lasten Koti Oy, Kangasala 29.4.2019 Katin kukka- ja hautauspalvelu Oy, Ylöjärvi

5.4.2019 Kart Racing T:mi

17.4.2019 Ravintola Nekalan

Helmeri Ky, Tampere (Jollain tapaan juhlistetaan Torin Helmerissä, Pyynikintori 1) ●●25 VUOTTA

23.3.2019 Toolx Oy, Pirkkala

(Vietämme merkkipäivää koko 25 v. juhlavuoden hyvillä tarjouksilla)

20.4.2019 Tampereen Rantakoneistus Oy, Lempäälä (Vietämme merkkipäivää työn touhussa) 1.5.2019 Puutoimi Oy, Ylöjärvi (Vietämme merkkipäivää työn merkeissä. Kahvipannu kuumana perjantaina 3.5.2019 klo 10–16. Tervetuloa!)

17.3.2019 Kaihdin Pukkila Oy,

●●15 VUOTTA

25.10.2019 Auto-Kaihula Ky,

Valkeakoski

●●10 VUOTTA

25.2.2019 Got Ya! Translations, Kangasala 1.4.2019 Kirjanpitopalvelu Raija Marttila, Lempäälä 15.4.2019 ES Metsä Oy, Pirkkala 15.4.2019 Orikem Oy, Kangasala

Yrittäjät juhlivat ●●70 VUOTTA

30.4.2019 Jukka Sundstedt,

Vaatturinliike Sundstedt, Tampere ●●60 VUOTTA

3.3.2019 Hannu Vinnikainen,

Sähkö-Hanski, Nokia 4.3.2019 Jarmo Jaakkola, Vilja-Jaakkola Oy, Orivesi 17.4.2019 Jouni Paavola, Euroase, Pirkkala (Merkkipäivänä matkoilla) 25.4.2019 Jaakko Mäkinen, MeramaTec Oy, Ikaalinen ●●50 VUOTTA

13.4.2019 Sanna Tiitinen,

Tiitiset Oy, Tampere 29.4.2019 Sanna Kuusenoja, Sanna Elina Kuusenoja Oy/ K-Market Lentävänniemi, Tampere (Kahvitarjoilu kaupalla ma 29.4.2019 klo 11-17) 4.5.2019 Nina Koskinen, Alen Consulting Oy, Tampere (Juhlapäivän vietossa matkoilla)

●

Tiistai 9. huhtiKUUTA 2019

Etuvetoinen Vito Worker 111CDI-3 alk. 35 896 €

Etusi jopa

3 370 €

Mercedes-Benz Vito 111CDI-3, 05/32K normaali A1 Worker kokonaishinta alk. 35 895,64 € (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toimituskulut 600 €), CO2-päästöt 164 g/km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kk-maksulla alk. 22,46 €/kk. Ajotietokoneen kieli: englanti. Kuvan auto lisävarustein.

Uusi Vito Worker. Työtä pelkäämätön. Sellaista työtä ei olekaan, johon etuvetoinen Vito Worker ei sovellu. Aja se työmaalle, käytä jakeluliikenteessä, hoida asioinnit tukussa – Vito Worker ja kolme koripituutta varmistavat sopivuuden sinun käyttöösi. Ja koska se on Mercedes-Benz, työn katkeamattomuutta varmistavat mm. ympärivuorokautinen huoltoautopäivystys sekä Huolenpitosopimus, jonka avulla pidät autosi huippukunnossa ilman yllättäviä huoltokuluja. Saatavana myös WorkerPlus-paketilla, jossa vakiovarusteiden lisäksi mm. lisälämmittimen kauko-ohjaus. Vakiovarusteina mm. • Tempmatic-ilmastointi • Vakionopeudensäädin • Peruutuskamera • Moottorin lisälämmitin • Audio 15 -järjestelmä • Sivutuuli- ja vireystila-avustimet Lue lisää mercedes-benz.fi/vitoworker

VEHO TAMPERE Taninkatu 11, Tampere 010 569 3161 Ma–pe 9–18, la 10–16

Huolto Ma–pe 7–18 010 569 8080

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1, Pirkkala 010 569 3034 Ma–pe 9–17

Huolto Ma–pe 7–22, la 7–15 010 569 3060

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI OMAVEHO.FI