Merkillinen merkityksellisyys s

Missio, visio, arvot ja tavoitteet

– vai ehkä sittenkin merkityksellisyys?

No joo.. Ei se kyllä ihan noin helppoa ole. Kaikki otsikon sanat ovat tärkeitä. Tahtoo vain yrittäjän kiireissä kovin helposti unohtua se merkityksellisyys. 1990-luvulla olin yhtiökumppanini kanssa lirissä. Juuri isot investoinnit 1989 tehneinä ja kovassa myötäisessä yritystä kasvatettaessa pamahti devalvaatio ja lama. Sanomalehdet pullistelivat otsikoita konkursseista ja takaajien ahdingoista. Huomasimme olevamme samaa massaa. Konkurssissa ei tosin oltu, ja takaukset olivat onneksi vain omista asunnoistamme, kun moni perhe ja sukulaisuus- tai ystävyyssuhde särkyi vastuiden toteutuessa. Tämä lama-keskustelu jäi takaraivoon Eräänä iltana synkkänä työpaikalla murjottaessani yksi vanhempi kuski lopetteli työpäiväänsä. Ennen kotiin lähtöä hän tokaisi, että taitaa olla huolia. Aikamme siinä juteltiin ja hän sanoi lopuksi jotenkin näin: ”Oletko miettinyt sitä, että sinä olet riskeerannut omaisuutesi, tulevaisuutesi ja ehkä perheesikin tulevaisuuden? Sitä vastoin tuot elannon meille työntekijöille ja perheillemme näinäkin aikoina. Palkka juoksee ja me arvostamme sitä, koska niin moni muu on joutunut työttömäksi.” Tuo keskustelu vaikutti nuoreen yrittäjään valtavasti ja jäi mieleeni. Silloin ymmärsin, että olen vastuussa myös monen perheen elämästä ja tulevaisuudesta. Mutta vielä vahvemmin koin, että työlläni, yrityksellämme ja minulla on merkitystä. Pelastukseksemme koituivat lojaalit ja joustavat työntekijät sekä uskolliset asiakkaat.

Mitä onni on? Frank Martela kirjoittaa elämän tarkoituksesta ja päätyy elämän merkityksellisyyteen (Frank Martela: Elämän tarkoitus). Tästä on helppo peilata yrittäjän elämään, sen tarkoitukseen ja merkityksellisyyteen. Onko tavoitteena rikkaus ja maine? Ovatko nämä saavutettuina onnellisuuden tae ja hekuman huippu? Rapakon takana ainakin tuntuu monesti olevan tämä käsitys. Jos näitä tavoitteita arvostaa ja ponnistelee lujasti, voi ne ehkä saavuttaakin. Ovatko ne sitten onnellisuuden tae, se jää aina nähtäväksi. Martela kirjoittaa, että koettuamme oman elämän merkityksen toisille ihmisille tajuamme myös oman elämämme arvon. Meillä kaikilla on tarve muodostaa läheisiä ja huolenpidon sävyttämiä suhteita toisiin. Tästä tullaan tietysti yhteenkuuluvuuden voimakkaaseen tunteeseen ja yhteisöllisyyteen.

Ei minä vaan me Verkostoituminen on yksi tapa suhteiden luomiseen ja niiden kautta voi laajentaa omaa perspektiiviä ja kasvattaa ymmärrystä. Uudet kontaktit ja suhteet avaavat uusia mahdollisuuksia. Jos oikein hyvin käy ja pääset hyvään ryhmään, se antaa sinulle myös statusta ja kohottaa itsetuntoasi. Parasta mielestäni on, jos saat luotettavia ystäviä ja kiinnostut heidän elämästään. Silloin voit myös kokea mielihyvää muidenkin menestyksestä. Toisaalta voit ehkä saada tilaisuuden auttaa muita ja kokea sitä kautta mielihyvää. Olet merkityksellinen jollekin.

Anteliaisuus on yksi tapa tuottaa mielihyvää. Se ei vaadi vastinetta ja on siis yhdensuuntaista. Aika monella on ymmärrettävästi kukkaron nyörit tiukalla, mutta anteliaisuutta on myös esimerkiksi rohkaisun, kiitoksien tai kunnian jakaminen. Lupaan, että se tekee antajastaan hetkessä merkityksellisen. Pohtisin mielelläni myös hyvän kritiikin antamista. Sen antaminen ja vastaanottaminen on taitolaji. Stefan Einhornin mukaan pitäytyminen palautteen annosta on yksi saituuden laji, millä voi riistää toiselta mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä. Oikein muotoiltu palaute voi kuitenkin olla toiselle harvinainen, hyvinkin tärkeä ja toivottu asia.

Me kaikki olemme joillekin merkityksellisiä.

KUVASSA OLEVAN Bengtskärin merkityksellisyys on elänyt vuosien saatossa. Vaikka sen merkitys laivanavigoinnissa onkin nykyään piskuinen, matkakohteena siitä on tullut hyvinkin merkityksellinen.

Tekstin kirjoittaja on entinen kuljetusalan yrittäjä, joka myi Nokialla päämajaansa pitävän yrityksensä muutama vuosi takaperin sen pitkäaikaisille työntekijöille. Tämä oli kolmas ja viimeinen osa aallon kirjoituksista. Ensimmäisellä kertaa keskityttiin yrittäjän perheisiin, toisessa käsiteltiin masennusta ja nyt aiheena oli merkityksellisyys.

YIT ASUNTOMYYNTI

Hatanpään valtatie 11, 1. krs, palvelemme ma−pe klo 9−16

Niemenrannan Asuntomyynti Raamikatu 2, avoinna joulukuussa sopimuksen mukaan.

p. 020 433 4635 (0,088 eur/min) asuntomyynti.tampere@yit.fi, facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti

*Valinnainen, osakkeenomistajalla on mahdollisuus lunastaa huoneistokohtainen osuutensa tontin määrä-osasta yhtiölle ja vapautua tontin vuokravastikkeen maksamisesta.

TULOSSA UUSIA YIT KOTEJA KESKUSTAAN

TAMPERE KESKUSTA

Kun asut Tampereen sydämessä, Hämeenpuiston vieressä naapurustoosi kuuluvat kaikki aidon kaupunkielämän klassikot. Teatterineuvoksen ja Hämeenpuisto 39:n asuntojen sijainti on parasta Tamperetta: elämyksien äärellä ja luonnon lähellä. Tasokkaat asunnot toimivaan arkeen.

Tampereen Teatterineuvos Kerrostalo, Satamakatu 10 Arvioitu valmistuminen 12/22. Oma tontti! B2018 Esim. m² krs mh. vh. 1 h+kt 32,0 4/8 70 380 234 600 2 h+kt 54,5 7/8 115 920 386 400 3 h+kt+s 59,5 5/8 133 320 444 400 3 h+kt+s 71,5 7/8 172 290 574 300 3-4 h+kt+s 84,0 3/8 188 670 628 900 4 h+kt+s 89,0 8/8 241 080 803 600

visualisointi Teatterineuvos

visualisointi Hämeenpuisto 39

Tampereen Hämeenpuisto 39 Kerroskorotus, Hämeenpuisto 39 Arvioitu valmistuminen 5/22. Oma tontti! B2018 Esim. m² krs mh. vh. 2 h+kt 42,5 9/9 171 220 355 900 3 h+kt+s 66,5 9/9 239 960 539 900 4 h+kt+s 103,5 9/9 385 040 908 900 yit.fi/hämeenpuisto-39 Sisäpihavisualisointi

TAMPERE KESKUSTA

Stadionkortteli sijoittuu suositun Tammelan ja historiallisesti arvokkaan Kalevan rajalle. Yläriman kotien asukkaita hellitään katutasoa ylempänä olevalla kahdella suojaisalla viherpihalla. Hissimatka kauppakeskukseen.

Tampereen Ylärima Kerrostalo, Kalevan puistotie 24 Ennakkomarkkin. Valinnainen vuokratontti. B2018 Esim. m² krs mh. vh. 2 h+kt 47,5 10/12 99 390 331 300 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 55 053 3 h+kt+s 61,5 9/12 114 450 381 500 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 71 279 3 h+kt+s 74,0 3/12 109 830 366 100 *Vuokratontin arvioitu lunastusosuus 85 766 yit.fi/ylärima

UUTTA NOSTETTA LIIKETOIMINNALLESI!

Keskustassa Satamakadulla ja Kalevassa myynnissä liiketiloja kokoluokassa 30–66 m². Kerro tarpeesi niin räätälöidään sinulle sopiva tila! p. 020 433 4635

Pirkanmaalainen juustonystävä kyllä tietää minne mennä

– Nyt juustosopissa valmistaudutaan jouluun

Eija Ahvenjärven ja Matti Ahvosen Tampereen kauppahallissa pyörittämä Juustosoppi elää tämän lehden ilmestymisen aikaan vuoden kiireisimpiä päiviä. Joululahjapakettien lisäksi juustoja ostetaan paljon myös joulupöytään. Pirkanmaalaiset hyvien juustojen ystävät ovat jo vuosia tienneet Juustosopin laadun, ja lokakuussa yritys sai myös virallisempaa tunnustusta. Tuolloin Tampereen pitkäikäisimmälle yksityiselle juustojen erikoisliikkeelle myönnettiin Rotisseur-järjestön myymäläkilpi. Se oli lajissaan koko maan ensimmäinen.

Eija Ahvenjärvi on pitkän linjan kauppahallilainen sanan varsinaisessa merkityksessä. Hänen äitinsä Taimi Ahvenjärvi perusti Kauppahalliin pienen vihannesmyymälän Eijan ollessa yksivuotias. Myymälätilan takaosasta tulikin Eijalle hyvin tuttu, monen yrittäjäperheen vesalle tyypilliseen tapaan. – Olen jo reippaasti ennen kouluikää istunut tuolla myymälän perällä. Siellä oli mukava köllötellä juuttisäkkien päällä. Sellaisilla kun perunat ja porkkanat aikaisemmin tänne tuotiin, hän kertoo ja myöntää, että kauppahalli onkin ollut hänelle toinen koti ja olohuone jo hyvin pitkään. – Oikein hätkähdin tuossa vähän aikaa sitten siihen, että kun minä olen itsekin jo yli 60-vuotias, melkein niin kauanhan minä olen täällä jo ollut. Se tuntui aika hurjalta, hän tuumaa. Tosin sen havainnon hän on monen muun kauppahallilaisen kanssa tehnyt, että olipa sitten työntekijä tai yrittäjä, niin tänne tuppaa joko jumittumaan tai sitten lähtee aika nopeasti pois.

Halli säilyi, artikkeli vaihtui Varsinaiset työtkin Eija aloitti jo varhain. – Olisinkohan ollut 12-vuotias, kun aloin lauantaisin olla täällä myös tiskin takana. Siitä se sitten lähti, hän kertoo. Ahvenjärven perheen osalta vihanneskauppa vaihtui juustoihin tammikuussa 1989. Silloin Juustosopin aikaisempi yrittäjä Riitta Tenhunen myi yrityksen Eijan äidille Taimille. Hän oli kyllä vihanneskaupan myytyään koettanut siirtyä eläkeläiseksi, mutta hyvin tilapäiseksi sellaiseksi. – Äiti soitti minulle eräänä iltana oltuaan melko tasan kaksi kuukautta eläkkeellä ja kertoi ostoaikeistaan. Hän kysyi, olisinko minäkin kiinnostunut. Olin tuolloin lopettelemassa äitiyslomaani, joten se sopi ajoituksellisesti hyvin, Eija kertaa. Se auttoi alkua paljon, että aikaisempi yrittäjä jäi duo Ahvenjärven palkkalistoille vielä kolmeksi vuodeksi. – Tällä järjestelyllä me saimme parhaan opin juustoihin.

Juustovaltiaan jalanjäljissä Juustosoppi sijaitsee Kauppahallissa samalla paikalla, jossa toimi aikanaan sveitsiläislähtöisen Friedrich Wüthrichin myymälä. Hänet tunnettiin aikanaan Tampereen Kauppahallin juustovaltiaana. – Meillä on edelleen tuolla hänen kuvansa eräänlaisena paikan suojelijana, Eija esittelee mustavalkokuvaa. Entä mikä sitten on saanut Eijan itsensä pysymään näissä nurkissa näinkin pitkään? – Kai se on tämä palvelumuoto. Tässä saa olla niin lähellä kuluttajaa ja asiakasta, mistä minä erityisesti pidän. Ja tietysti kun tässä tiskin takana on 32 vuotta ollut, tunnen kuuluvani kalustoon ja ehkä tässä jotakin juustoistakin on oppinut. Äiti vaihtui aviopuolisoon Äiti ja tytär Ahvenjärven yritysmuotona oli kommandiittiyhtiö, ja Eija toimi siinä äänettömänä yhtiömiehenä. Varsinainen yrittäjä hänestä tuli vasta 1997, kun hänen äitinsä jäi eläkkeelle – ja tällä kertaa aivan oikeasti. Kommandiittiyhtiössä äänettömän yhtiömiehen paikan otti tuolloin Eijan aviomies Matti Ahvonen. Hän on paikalla myymälässä nytkin. – Tuolloin olin täällä lähinnä viikonloppuisin, sillä olin silloin vielä sähköasentajana, hän muistelee.

Jäätelöauto sytytti idealampun Matti tuli täysipäiväisemmin mukaan kuvioihin vasta 2013, jolloin Eija päätyi toteuttamaan yhden pitkäaikaisista haaveistaan, eli ajatuksen kiertävästä juustoautosta. Siihen alkukimmoke syntyi aikanaan yrityskonsultti Heikki Lindevallin järjestämässä myynnin ja markkinoinnin koulutuksessa. – Sieltä minulle iskostuivat mieleen Lindevallin sanat: ”Jos myymälässä ei käy riittävästi ovi tai kassakone ei laula, niin silloin pitäisi ainakin miettiä, onko jotain keinoa, jolla te voisitte itse lähteä asiakkaan luo.” Eija muistelee. Ei se ajatus juustoautosta tosin vielä silloin syntynyt, mutta takaraivoon se asettui jo tuolloin. – Kotimme sijaitsee hieman syrjäisellä kujalla, ja joskus sinne tullessani siellä seisoi jäätelöauto. Se oli vähän kuin lamppu olisi syttynyt päässä, että tuollainenhan meidän pitää saada juustoille, hän kertaa.

Sähköhommista juustoauton rattiin Ajatusta jalostettiin kaikessa rauhassa ja pieteetillä. Vuonna 2011 Eija oli

EIJA AHVENJÄRVEN ja Matti Ahvosen Tampereen kauppahallissa pyörittämä Juustosoppi sai lokakuussa arvostetun tunnustuksen, kun sille myönnettiin Rotiesseur-myymäläkilvet. Ne olivat lajissaan ensimmäiset juustokaupan Suomessa saamat.

lähtenyt suorittamaan yrittäjän ammattitutkintoa, ja hän teki lopputyönsä tästä autoideasta. Suomessa vastaavia autoja ei juustonmyyntikäytössä ollut, mutta Keski-Euroopassa niillä on pitkät perinteet. Siellä kun torikauppaa käydään hyvin perinteisesti juuri myyntiautoista. Ja sieltä sellainen tänne Härmäänkin käytiin hankkimassa. – Haimme tämän Saksasta, ja se oli varta vasten elintarvikekäyttöön tehty ja kaikkien EU-säädösten mukainen kylmätiskeineen kaikkineen,

Ensitreffit kauppahallilla

Mielenkiintoista kyllä, myös Eijan ja Matin pariutumisessa Kauppahalli näyttelee eräänlaista osaa. Käy nimittäin ilmi, että myös Matin isovanhemmat ovat toimineet aikanaan yrittäjinä hallissa. Hänen äidinpuoleiset isovanhempansa pitivät hallissa Vilanderin leipomoa. Ja Matin mummo, reheväksi ja isoääniseksi niiden hyvässä merkityksessä luonnehdittu Saara Vilander, toimi aikanaan vähän Amorin avustajanakin. – Hän kävi meillä aikanaan vihanneskaupalla ja kehui minulle moneen kertaan, että hänen tyttärensä pojassa olisi Eija sinulle hyvä mies, Eija naurahtaa. Oli Matti käynyt näytilläkin, mutta ei romanssi siitä heti syttynyt. Eija kun epäili vahvasti Matin olevan hänelle turhan hiljaista sorttia. – Kerran Matti sitten rykäisi ja pyysi minua elokuviin, Eija muistaa. – Menimme katsomaan uutta Turhapuroa, joskaan en muista mitä, Matti jatkaa. Hän ajoittaa tapahtuman kuitenkin vuoteen 1986. Sen hän muistaa hyvästä syystä. – Kun aloin mummoa tänne kuskaamaan, oli sähkömiesten lakko, hän muistelee. No, Amorin toiminta oli joka tapauksessa melko nopeaa, sillä Eijan ja Matin poika syntyi vain reilua vuotta myöhemmin. Eija kertoo. Jo toimintaa suunniteltaessa oli pohdittu, mistä autolle löytyisi kuskiksi ammattitaitoinen juustojen tuntij,a ja niinpä pohdinnoissa päädyttiin Mattiin.

Tavoitteet ylitettiin Ensimmäisen myyntikeikkansa auto teki keväällä 2013. – Tarkalleen ottaen tuolloin elettiin huhtikuuta ja kohteena oli Jämsän tori, Matti täsmentää. Vaikka suunnitelmat olivat tarkkoja laskelmia myöten tehty hyvin, Eija myöntää että ensimmäinen keikka jännitti. Vastaanotto oli kuitenkin ensi kerrasta alkaen hyvä. – Väkeä oli paikalla paljon, ja pianhan sitä ehti jo tulla oikein jono, Eija kertoo. Ja koska kauppa kävi hyvin jo huhtikuussa, heti samana kesänä oltiinkin sitten mukana kesätapahtumissa oikein urakalla. – Olimme kesällä ajossa aikalailla seitsemän päivää viikossa, joten töitä se teetti mutta oli myös valtavan kivaa. Kesäaamut kesätoreilla noin sadan kilometrin säteellä Tampereelta olivat todella upeita, Eija muistelee.

Hyvin on Fiat pelannut Juustoauto on nyt ollut käytössä jo kahdeksan vuotta ja varsin ahkeralla syötöllä. Matti vahvistaa, että tällä hetkellä Fiat Ducatosta tehdyllä juustoautolla on mittarissa jo 300 000 kilometriä. Toiminta on edelleen se-

KAIKKI AJONEUVOTEIPPAUKSET YKSILÖLLISESTI SUUNNITTELUSTA TOTEUTUKSEEN, TAKUUTYÖNÄ.

JUUSTOSOPIN VUONNA 2019 saamat anniskeluluvat mahdollistavat myös alkoholijuomien tarjoilun.

sonkipainotteista, sillä kesäisin ollaan edelleen ajossa noin kuutena päivänä viikossa. Nyt syksymmällä ajopäiviä on kolme, ja ne ovat muodostuneet melko vakioiksi. Torstaina ollaan Kangasalan torilla, perjantaina Mäntässä ja Orivedellä ja lauantaina Jämsässä, välillä myös Lempäälässä. – Tammi-, helmi- ja maaliskuussa auto vetää sitten lonkkaa, yrittäjät kertovat. Koronan takia varsinaiset kesätapahtumat ovat jääneet nyt pois, mutta torit ovat olleet auki myös epidemia-aikaan joitakin lyhyitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asiakasmäärät vähenivät, mutta keskiostos kasvoi Koronan vaikutus Juustosopin myyntiin on jäänyt pelättyä pienemmäksi. Siitäkin huolimatta, että maaliskuussa 2020 kaikki tosiaan tuntui hetkeksi pysähtyneen kuin seinään. – Jotenkin se siitä vain sitten lähti eteenpäin, mutta väkeä liikkui vähemmän kuin aikaisemmin. Tietynikäiset riskiryhmäläiset olivat jonkin aikaa kokonaan poissa, ja myös työmatkalaisia oli liikkeellä vähemmän. Toisaalta meillä esimerkiksi keskiostot nousivat merkittävästi, jopa tuplaantuivat, Eija tuumaa. Hän on itse päätellyt, että ihmisillä oli ehkä tavallista enemmän aikaa miettiä ruoanvalmistusta, mikä sitten vaikutti sopin myyntiin positiivisesti. Hyvää yhteistyötä tehtiin myös hallin muiden yritysten kanssa. – Myyntiautoomme otettiin myös muiden yrittäjien tuotteita tilauksesta toimitettavaksi maakuntaan, ja teimme myös kotikuljetuksia, Eija ja Matti kertovat. Siitäkin jäi hyvä mieli, miten paljon yrittäjät saivat kannustusta ja tsemppiviestejä tutuilta asiakkailtaan. – Toisten huomioiminen oli varsin liikuttavaa. Ikävästä asiasta lähti myös paljon hyvää liikkeelle, Eija tuumaa.

Joulukauppaa odotellessa Tällä hetkellä yrittäjät myöntävät olevansa hyvällä tavalla kiireisiä. Joulu on merkittävä sesonki myös juustokaupassa, ja se ajoittuu marras- ja joulukuuhun. – Juustoja ostetaan paitsi joulupöytään varsin paljon myös lahjoiksi sekä yksityishenkilöiden että yritysten toimesta. Erilasia herkkupaketteja menee varsin mukavasti, Eija kertoo. Vuoden hiljaisimpiin kuukausiin verrattuna esimerkiksi joulukuun liikevaihto saattaa hyvinkin olla kolminkertainen.

Eija toteaa, että ehkä merkittävin muutos hänen yrittäjäaikanaan on ollut tuotevalikoiman merkittävä laajentuminen. Tänä päivänä juustovalikoima lasketaan useammissa sadoissa juustoissa, ja joulukaudeksi niitä on tarjolla vielä melkeinpä tuplasti enemmän. – Ihmiset matkustavat aivan eri lailla, mikä on tietysti laajentanut makumaailmaa. Ja muutenkin juustoja hyödynnetään tänä päivänä aika paljon muutenkin kuin vain leivän päälle laitettuna, hän kertoo.

Herkkujuustolan palkittu yrittäjä vaikutti omaan juustomakuun Juustosopin tiskiltä löytyy juustoja ympäri Eurooppaa. Pikaisella silmäyksellä ainakin Sveitsi, Itävalta, Saksa, Hollanti, Italia, Ranska ja Espanja ovat kaikki vahvasti edustettuina. Yrittäjistä hienoa on sekin, että myös Suomeen on syntynyt enenevissä määrin laadukkaita juustoloita. Hyvä esimerkki tästä löytyy omasta maakunnasta. Pirkanmaan Maakunnallisena Yrittäjänäkin palkitun Mouhijärven Herkkujuustola tuotteet ovat nekin vahvasti edustettuina. Selväksi käy, että yrittäjä Peter Dörig oli Juustosopin vakioasiakas jo paljon ennen hänen oman juustolansa perustamista. – Hän kävi ostamaan meiltä täältä Appenzelleriä, jota hän ikävöi kotimaastaan kovasti, Eija kertoo. Sittemmin kauppahalliyrittäjistä ja Dörigeistä on tullut paitsi liiketuttuja myös ystäviä. – Me olemme käyneet hänen kanssaan Sveitsissä useita kertoja, ja hän juuri on avannut meille kontakteja siellä omaan maahantuontiimme, Eija kehuu. Sveitsistä onkin tullut sekä Eijan että Matin lempijuustomaa, pitkälti kiitos Peterin kanssa solmitun yhteistyön. – Rakastan itse niissä sitä, että sveitsiläiset juustot ovat niin luonnollisia. Ne tehdään edelleen tänäkin päivänä samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten käsittelemättömästä tuoreesta alppimaidosta, hän kertoo.

Myymäläkilvet syksyn ilopilkkuna Tämän syksyn positiivisiin uutisiin yrittäjä lukee myös kansainvälisen herkkusuujärjestön Rotiesseur-myymäläkilpien saamisen, jotka Juustosopille myönnettiin 16. lokakuuta. Lisäksi jo aiemmin elokuussa Eijalle myönnettiin myös kyseisen järjestön käädyt yli 30 vuoden työstään hyvän ruoan parissa. Kilvet olivat ensimmäiset järjestön juustomyymälälle Suomessa myöntämät. – Juustosopilla järjestetään myös viini & juusto tastingiltoja , näitä voi varata esim. ryhmille ja työporukoille.Kauppahallin aukioloaikana voi toki poiketa nauttimaan lasi viiniä & pala juustoa tai maistuu se juusto oluenkin kanssa. – Korona on tietysti ollut tässä ongelmana, mutta varsin hyvin ihmiset ovat nyttemmin tämän mahdollisuuden löytäneet. Aika moni on sopinut tämän kohtaamispaikaksi. Sitten kun he ovat keksineet, mitä viiniä haluaisivat juoda, me etsimme sitten sille sopivat makukaverit juustotiskistä, Eija kertoo. ●

Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

TYÖVOIMAPULA ON tullut viime aikoina tutuksi myös Juustosopille. Avioparin lisäksi töissä on osa-aikaisia myyjiä, mutta lisätarvetta olisi myös vakituisemmalle juustomyyjälle. – Jos kiinnostaa, niin ehdottomasti saa soitella, Eija vinkkaa.

Jatkajahaku ei ole salaisuus

Eija myöntää, että oli aikaisemmin joskus miettinyt 60 ikävuoden olevan sopiva eläkeikä, mutta niin vaan on kyseinen merkkipaalu jo tullut ja mennyt. – Sittemmin olen kuitenkin ymmärtänyt, että eihän mjnulla mihinkään ole kiire. Minä melkeinpä tiedän, että kaipaisin asiakkaita ja muita sidosryhmiä todella isosti, jos minä täältä lähtisin, hän perustelee. Toisaalta ei hän sitäkään kiellä, etteikö hän olisi jatkoa jo vähän miettinyt. Niinpä hän onkin tavallaan etsimässä firmalleen asiasta kiinnostunutta jatkajaa yrittäjäksi. – Tässä on tarjolla hyvä paketti eli hyvä liikeidea ja kannattava bisnes. Ja kaupan päälle lupaan sellaista jatkumoa, eli kehittämistyötä ja ideaa vielä mukaan. Tässä olisi hyvä sauma toimia samalla tavalla kuin me aikaisemmin toimimme Riitan kanssa.

Laadukkaat ja kauniit astiat hotelli- ja ravintola-alan yksilöllisiin tarpeisiin meiltä.

Tutustu lisää ja tilaa: www.horecatukku.fi

Yritysasiakkaamme ovat Suomen tyytyväisimpiä!

Kiitämme teitä asiakkaamme. Jatketaan yhdessä samalla polulla kohti menestyksekästä tulevaisuutta.

Lähde: EPSI Rating Vakuutus 2021