Pirkanmaan Yrittäjä -lehti 3/2018

NRO 3 10.4.2018

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti perustettu vuonna 1948

Aina työn tekijän puolella www.py-lehti.fi

71. vsk. • jakelu 150.000 kpl

Kun moottori prakaa isommin, soi Tammer Dieselillä puhelin

s. 16

Nokian Renkaiden synttärikakussa jo 120 kynttilää

– Talvirenkaiden kehittäjä vahvassa vedossa

s. 13

Taksiautoilijoiden mannerlaatat jyskäävät kesä- ja heinäkuun vaihteessa. Silloin menee uusiksi moni asia. Esimerkiksi asemapaikoista ja autokohtaisista taksiluvista luovutaan, hinnoittelu vapautuu ja muutenkin Suomen 6 500 taksiyrittäjää ovat aivan uudenlaisen tilanteen edessä. Pirkanmaan Yrittäjä –lehti tiedusteli Tampereen Aluetaksin puheenjohtaja Tero Kalliolta, mitä pirssimiesten parissa asiasta tuumataan.

Jos kuljetus on tätä kokoluokkaa, tarvitaan Juhan ammattitaitoa

s. 20

Tunnistatko kasvin?

Vilppulassa jalostetaan 80 prosenttia koko Suomen tuotannosta Kuva: Keskisen Mylly

Minne vie taksialan tie?

Kuva: Nokian Renkaat Oyj

Kuva: Juha Mattila

s. 36

Laku-sonnin selässä istuva Kalle Sarvana on kotitilansa 18. isäntä

– Mitä isompi kyyti, sitä useampi vilkkuauto sen edellä kulkee, muistuttaa Juha Mattila, joka on pelannut erikoiskuljetusten parissa vuodesta 1992. Excel-fanina Mattila on laskenut kyydinneensä tavaraa jo 1 900 000 kilometrin edestä. s. 30

s. 33

2

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Aina työn tekijän puolella

PÄÄKiRJOiTus 10.4.2018

Tämän lain olemassaolosta sinäkään et ole kuullut

s

uomessa on taas noussut keskustelu liiketoiminnan etiikasta.

Harva tietää, että meillä on vuonna 1993 säädetty ns. yrittäjänsuojalaki.

Sen tavoitteena on suojella heikompaa osapuolta kohtuuttomilta sopimusehdoilta tai toisen määräävän aseman käyttämiseltä heikompaa sopimuskumppania kohtaan elinkeinonharjoittajien välisessä liiketoiminnassa.

Tällainen laki on säädetty, mutta sitä on harvoin käytetty. Lain soveltaminen saattaisi tulla kysymykseen erilaisissa alihankintasuhteissa, monopoliasemassa olevien yritysten, viranomaisten toiminnan tai vaikka vain tavaran ja palveluntoimittajan osalta, kun pienemmällä yrityksellä ei ole vaihtoehtoja valita kumppaniaan. Tämän toimimattoman lain mukaan elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa ei saa käyttää ehtoa, joka on heikomman osapuolen kohdalta kohtuuton.

Tällaisista kohtuuttomista sopimusehdoista on esimerkkejä kaupan alalta, ko-

neurakoitsijoiden piiristä, bensiinikauppiaista ja niin edelleen. Toisaalta moni yrittäjä ei uskalla puuttua tällaisiin kohtuuttomiin sopimusehtoihin peläten sopimussuhteen päättymistä ja oman toimeentulon loppumista.

haanjohtavaan markkinointiin. Näitä puheluita tai yhteydenottoja kun tulee päivittäin yrityksille. Näissä sopimusehdot ovat usein tarkoituksellakin kohtuuttomia ja usein myös vilpillisessä mielessä tehtyjä.

Toki Suomessa on sopimusvapaus ja siihen yleensä vedotaan, mutta on tilanteita, jolloin pienemmän yrityksen neuvotteluvoima on niin heikko, että tarvitaan lainsäädännön suojaa heikompaa osapuolta kohtaan. Toisaalta lainsäätäjä on ottanut jo joillakin alueilla pienten yritysten aseman huomioon. Näitä ovat mm. tilintarkastus, työlainsäädäntö, kaupallisten sopimusten maksuehdot.

Suomessa käydään nyt keskustelua heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseksi. Monet pienyrittäjät ovat niitä, jotka jäävät palkansaajia huomattavasti heikompaan asemaan. Eikö tällainen lainsäädäntö olisi omiaan luomaan yhteiskunnassa tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta? Suomi voisi olla jatkossa mallimaa EU:ssa soveltamalla tällaista lainsäädäntöä. Näin varmasti kaikki hyötyisivät.

Yrittäjänsuojalaki voisi hyvinkin edistää kilpailua ja luoda kuluttajille nykyistä enemmän vaihtoehtoja, jos liiketoiminnan pelisäännöt olisivat kaikille samat ja tasapuoliset.

päätoimittaja

Laki pitäisi ulottaa myös elinkeinonharjoittajien välisessä kaupassa har-

huhTiKuu 2018

sisÄLTÖ

aitiopaikka maakunnan elinkeinoelämään – Yrityskummeille etsitään uutta vetäjää

s. 4

Taitolajien sM-kisat skabataan Tampereella – Yli 40 lajia

s. 5

Pirkanmaalla vieraillut elinkeinoministeri kiinnostui Yrittäjien tukipalvelusta

s. 6

Lounasvieraana Virtain kaupunginjohtaja

s. 39

inka on osannut nauhanteon jo 120 vuotta – Kolme vuotta sitten työntekijät ostivat firman itselleen

s. 40

Älähtäjä tuskailee hallintohimmeleiden parissa

s. 44

● JAKELU

alma Manu Jakelumäärä 150 000 kpl

aina työn tekijän puolella Pirkanmaan Yrittäjät ry, Laukontori, Kehräsaari B, 2. krs, 33200 Tampere puh. (03) 251 6500 www.py-lehti.fi www.yrittajat.fi/pirkanmaanyrittajat

● TOIMITUS

Vastaava päätoimittaja Pasi Mäkinen Toimitussihteeri Ville Kulmala 040 535 9953 ville.kulmala@py-lehti.fi

● JAKELUPÄIVYSTYS

alma Manu puh. 0800 96675 (maksuton) arkisin klo 06–11 www.aamulehti.fi/ palvelut > jakeluhäiriöt

ay

s. 28

P ix a b

Lahman perheeseen myönnettiin jo toinen Yrittäjien timanttiristi

va:

s. 22

Ku

Liikkumisessa eletään nyt isointa muutosta sitten autojen keksimisen

b ay

s. 11

ix a :P

Lakilaarissa paneudutaan veroilmoitukseen

va

s. 10

s. 6

Ku

Kansainvälistyminen ei ole suuryritysten yksinoikeus – 30 hengen iCT-talo laajensi Puolaan

s. 40

s. 10

● MEDIAMYYNTI

Mediatoimisto Dorimedia Oy Leena Kolehmainen-Naaralainen yrittäjä, p. 041 501 9902 leena.kolehmainen@dorimedia.fi Myyntipäälliköt: Erja Joentausta Juha Peltoniemi Maili salo Timo hyvönen

p. p. p. p.

050 374 9444 050 352 9906 040 591 5950 050 468 2290

etunimi.sukunimi@dorimedia.fi

s. 22

● JULKAISIJA Pirkanmaan Yrittäjät ry Toimitusjohtaja Pasi Mäkinen ● PAINOPAIKKA alma Manu Tampere 2018 ● ULKOASU ilmoitukset ja sivutaitto ahaa Mediapalvelut Oy p. 03–357 1100 ● AINEISTOT

aineisto@py-lehti.fi

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

●

3

4

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

FA K TA MITÄ HYÖTYÄ YRITYKSELLE ON YRITYSKUMMISTA? Yrityskummi tuo ulkopuolisen asiantuntijan näkemystä ja kokemusta uuteen tai jo vakiintuneeseen bisnekseen.

Hän on: ● luotettava keskustelukumppani, olkapää vaikeissakin tilanteissa ● sparraaja, joka tuo ratkaisuja ja uusia tekemisen malleja ● kokenut osaaja, joka auttaa löytämään liiketoiminnan ytimen, kehittämään uusia ja toimivia liiketoimintaratkaisuja Yrityskummi antaa: ● vahvaa kokemusta maksutta yrityksen käyttöön ● luontevaa yhteistyötä ilman byrokratiaa

TÄLLE MIEHELLE etsitään nyt jatkajaa. Harri Meller oli päättänyt jo etukäteen, että 10 vuotta saisi riittää hänelle toiminnanjohtajana. Sen verran paljon miehelle on tullut ekstratunteja, että seuraajan pitäisi aloittaa hommat jo ensi syksynä. – Tarjolla on aitiopaikka Pirkanmaan elinkeinoelämään, Meller markkinoi.

Ennätystahdissa oleva

yrityskummitoiminta etsii toiminnanjohtajaa Pirkanmaalaisia pk-yrittäjiä tänä vuonna jo neljännesvuosisadan auttanut Pirkanmaan Yrityskummit oli viime vuonna kovassa vedossa.

Tämän todistavat myös numerot. Sekä toiminnassa mukana olevien yritysten että työhön käytettyjen tuntien osalta pistettiin uusiksi kaikki ennätykset. Kuluva vuosi on alkanut vielä tätäkin hurjemmin.

M

eillä oli viime vuonna kummitoiminnassa mukana 558 yritystä, kun 2016 määrä oli 409, aloittaa tilastoja tutkiva toiminnanjohtaja Harri Meller. Hän on ollut vetovastuussa Pirkanmaan yrityskummitoiminnasta vuodesta 2009 lähtien. Rivikummina hänellä on kokemusta vielä kaksi kautta kauemmin. Toiminnanjohtajana hän on nyt viimeistä vuotta, sillä hän on ilmoittanut jo hyvissä ajoin jättäytyvänsä syrjään tehtävästä tämän vuoden jälkeen. Ikää tulee mittariin 63 vuotta eli eläkkeen verran. Tyystin laakereilleen mies ei kuitenkaan aio jättäytyä.

Kokemus apuun

Meller huomauttaa, että Pirkanmaalla 25 vuotta sitten alkanut yrityskummitoiminta perustuu vahvasti vapaaehtoiseen työpanokseen. Koko kummitoiminnan selkärangan muodostavat yritysjohtajista ja elinkeinoelämän vaikuttajista koostuvat asiantuntijat, jotka ovat verkoston jäseninä sitoutuneet antamaan omaa osaamistaan yrittäjän tai yrittäjiksi aikovien käyttöön.

– Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on auttaa pirkanmaalaisia pk-yrityksiä menestymään ja kehittämään liiketoimintaansa, Meller kertoo. Yrittäjä voi hakea kummeilta apua ja neuvoja myös yritysten

omistajan- ja sukupolvenvaihdostilanteissa. Vuodesta 2016 saakka Yrityskummit otti lisäksi vetovastuun vaikeuksiin ajautuneiden yrittäjien Tukipalvelusta.

900 000 euron arvosta talkootyötä

Mukana avuntarjoajina onkin tänä päivänä jo melkoinen verkosto, kaikkiaan mukana on noin 200 jäsenkummia, joista leijonanosa on pitkän linjan konkareita. Ja vaikka yrityskummien työstä ei siis peritä sitä käyttäviltä yrityksiltä euroakaan, olisi kummityöllä aikamoinen arvo.

Esimerkiksi viime vuonna kummit tekivät töitä kaikkiaan 7113 tuntia.

– Jos lasketaan, että seniortason asiantuntijoilta yhden tunnin hinta olisi noin 125 euroa, päästään liki 900 000 euron arvoiseen työpanokseen, Meller ynnää.

Viikkotunneissa tehtiin muuten niissäkin ennätys, sillä tunteja huhkittiin nyt noin 400 enemmän kuin edellisvuonna.

– Jos tämä olisi liiketoimintaa, olisivat kasvuluvut aika hyvät, Meller myhäilee.

Uusista kummeista on ainainen pula

Uusia kummeja riveihin otetaan jatkuvasti, joskaan aivan sormien napautuksella hakuprosessi ei toteudu.

Kummiksi haluavan hakemus käsitellään ensin jäsentoimikunnassa ja sitten vielä hallituksessa, jossa hakemus pitää hyväksyä yksimielisesti.

Toisaalta uusien jäsenten tarve on krooninen, sillä pääsääntöisesti kummit ovat ikähaitarin senioripuolelta.

– Haluaisimme lisää naiskummeja, ja toisaalta digitalisaation ja sosiaalisen median myötä tarve niiden alojen osaajista on kasvanut. Sitä osaamista löytyy enemmän vähän nuoremmilta yrittäjiltä.

Klikkauksella prosessi käyntiin

Yrityskummista kiinnostuneelle yrittäjälle asia on tehty hyvin simppelik-

Nykyisen pestinhaltijan mukaan tarjolla on aitiopaikka maakunnan elinkeinoelämään Todistettavasti hyvässä vauhdissa olevalle yrityskummitoiminnalle etsitään parhaillaan uutta toiminnanjohtajaa. Harri Meller aikoo päättää oman kipparivaiheensa tasan kymmeneen vuoteen. Seuraaja tarvitaan jo ennen ensi kevättä, ja haku on jo auki.

Harri Meller päätyi mukaan yrityskummitoimintaan 2007, sen jälkeen kun hän oli myynyt pois yrityksensä liiketoiminnat.

– Sain tuolloin kuulla tuttaviltani kummitoiminnasta ja kiinnostuin ideasta heti. Jäseneksi liityin 2007, ja toiminnanjohtaja minusta tehtiin kaksi vuotta myöhemmin, kuin edeltäjäni, Ilkka Eerola jäi eläkkeelle, Meller taustoittaa. Nyt kun edellä mainitusta tapahtumasta on ku-

lunut liki vuosikymmen, on Mellerin mukaan aika pistää kapula kiertoon. Ja vaikka työsopimuksen mukaan virallisesti pesti päättyy vasta ensi vuoden maaliskuun 1. päivä, on plakkariin kertynyt sen verran paljon tunteja, että käytännössä uuden toiminnanjohtajan pitäisi olla vetovastuussa jo syyskuusta.

Kummittelu jatkuu

Mellerin oma motiivi lopettamiseen liitty siihen, että hän täyttää 63 vuotta. Vaikka mies ei ihan kaikesta toiminnasta aiokaan sapatille jäädä, toiminnanjohtajan pestin hän aikoo merkkipaalun tullessa vastaan jättää suosiolla seuraavalle.

– Se on helppo muistaakin, että tätä tuli tehtyä tasan 10 vuotta, Mel-

ler hymyilee. Kokonaan ”kummittelua” Meller ei aio lopettaa.

– Minulla on tälläkin hetkellä muutama kummiyritys, joiden kanssa aion jatkaa.

Oppia molempiin suuntiin

Harri Meller itse kokee saaneensa kummitoiminnasta erittäin paljon.

– Tämä on ollut mielekästä ja monipuolista työtä, jossa on päässyt kohtaamaan suuren joukon ihmisiä, yrityksiä ja erilaisia tilanteita. Myös mentorille jokainen yritystapaus on aina oppimiskokemus, hän toteaa.

Ilmeisesti ajatukset ovat olleet myös muiden kummien piirissä samansuuntaiset.

– Näiden yhdeksän vuoden aikana ei tietooni ole tullut yhtään tapa-

usta, jossa kummi jättäisi nämä hommat, koska ei koe työtä mielekkääksi. Ikä on poikkeuksetta syy siihen, että kummitouhut jäävät.

Näköalaa riittää

Käytännössä uuden toiminnanjohtajan haku on jo käynnistynyt, sillä kummiverkoston sisäisenä tiedotteena tieto avoimesta pestistä julkaistiin maaliskuussa. Toisaalta mitenkään kirkossa kuulutettua ei ole, että jatkaja löydetään sisäisellä haulla, vaan pestiä voi hakea kuka vain.

– Joskin siitä, että tuntee kummitoimintaa ja verkostoja täällä, on tehtävän hoitamisessa iso apu, Meller huomauttaa. Kyseessä on puolipäiväinen tehtävä, ja toimenkuva ja aikataulut ovat erityisen joustavat.

Yrityskummien Technopoliksen toimipisteessä ei ole esimerkiksi aukioloaikoja, vaan toiminnanjohtaja suunnittelee aikataulunsa täysin itsenäisesti. 10 vuoden kokemuksella Meller suosittelee hänelle tuttua toimenkuvaa lämpimästi.

– Tämä on todellinen näköalapaikka Pirkanmaan yrityselämään ja siihen liittyvään verkostoon niin julkisella kuin yksityisellä puolellakin.

Pestistä kiinnostuneet voivat laittaa vapaamuotoiset hakemuksensa ansioluetteloineen yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Holkolle. Hänet tavoittaa osoitteesta seppojholkko@ hotmail.com. Lisätietoa lupaa antaa myös Harri Meller.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

5

Kuva: Kirsikka inkeroinen/Mediakylpylä

si. Yrityskummien kotisivuilta löytyy selkeä kohta ”Haluan yrityskummin”, jota klikkaamalla polkaisee koko prosessin alkuun. Asia etenee niin, että yrittäjän kanssa järjestetään niin sanottu klinikka, jossa yrittäjä ja 2–3 yrityskummia istuvat alas vaihtamaan kuulumisia tavoitteista, haasteista ja mahdollisista toimenpiteistä.

– Klinikan jälkeen yrittäjä päättää, haluaako hän itselleen kummin, ja he sopivat sitten tarkemmasta jatkosta keskenään, Meller kertoo ja korostaa, että ensitapaamisesta lähtien kaikki tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisina. Kummeja sitoo myös vaitiolovelvollisuussopimus.

Kummi vai ei – kas siinä kysymys

Perusklinikka kestää noin kaksi tuntia, ja siihen osallistuu yhteyttä ottaneen yrittäjän lisäksi Meller ja 2–3 kummia.

– Siinä keskustellaan, mikä on tilanne, mitä haasteita yrityksellä on ja mitä voisi lähteä tekemään.

Tehdään siis alkukartoitus, jossa opitaan tunteman puolin ja toisin, Meller kertoo. Hän korostaa, että kyseessä on luottamuksellinen keskustelutuokio, joka ei sido mihinkään tai maksa mitään.

– Yrittäjällä on tämän jälkeen päätettävänään ainoastaan, haluaako hän ottaa kummin, jonka kanssa jatkaa, Meller kertoo.

Useimmiten vastaus on myönteinen, muttei kuitenkaan aina.

– Eräskin yrittäjä vastasi, että ei varmasti. Syy ei kuitenkaan ollut, että neuvonta ei olisi tyydyttänyt, vaan hän kertoi saaneensa jo ensimmäisestä istunnosta niin paljon hyötyä, että koki sen riittäväksi.

Myös ryhmäklinikoita ja tukea

Henkilökohtaisten klinikkojen lisäksi Yrityskummit järjestävät yhdessä Pirkanmaan Yrittäjien ja Uusyrityskeskus Ensimetrin kanssa myös niin sanottuja Open-klinikoita. Niissä paneudutaan isommalla porukalla aina tiettyyn teemaan, kuten vaikkapa myyntiin ja markkinointiin.

– Tyypillisesti paikalla on 5–6 kummia ja 15–25 asiasta kiinnostunutta yritysten edustajaa, jotka pääsevät kyselemään alan asiantuntijoilta mieltä askarruttavia asioita, Meller kertoo. Aina yrityskummeihin ei oteta yhteyttä pelkästään myönteisissä merkeissä.

Vuonna 2016 alkanut Yrittäjien tukipalvelu on ollut jopa harmittavan suosittu.

– Tukipalvelua käynnistettäessä toive oli, että siihen ei olisi tullut yhtään yhteydenottoa, mutta tarve on kyllä ollut selvä, Meller kertoo. Toisaalta ylivoimaisesti suurin osa Yrityskummien asiakas-caseista on positiivisia.

Vielä edellisvuottakin hurjempi tahti

Meller uskoo, että yrityskummien suosion suuri syy on pitkä kokemus. 25 vuoteen kun mahtuu jo aika monta tarinaa, joita on kerrottu eteenpäin.

– Moni kertoo kuullensa meistä ja toiminnastamme kollegalta, joten sana on vuosien varrella kiirinyt, hän toteaa. Vaikka viime vuosi oli numeraalisesti yhdistyksen historian paras, kuluvasta vuodesta on tulossa vähintään yhtä kova.

– Viime vuonna järjestettiin yhteensä 128 klinikkaa, ja nyt kun elämme maaliskuuta, meillä on jo yli puolet tästä määrästä kasassa. ● Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

Nyt riittää taitoa

KATSOJAYSTÄVÄLLISTÄ SEURATTAVAA. Vaikka itse kisa-alueet ovat suljetut, voi osaajien toimintaa seurata aivan lähietäisyydeltä aidan takaa.

Kuva on viime vuonna Helsingin Messukeskuksessa järjestetystä tilaisuudesta.

– nuoria kykyjä pääsee seuraamaan työn touhussa toukokuussa

Jos haluaa nähdä taitavia nuoria työn touhussa, kannattaa toukokuussa piipahtaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Siellä järjestetään tuolloin valtakunnallinen Taitaja 2018-tapahtuma, jossa ratkotaan paremmuus peräti 45 eri lajissa. Taitajia on melkoisesti, sillä kuhunkin lajiin on valittu 5–8 kisaajaa tammi–helmikuussa ympäri maata järjestettyjen semifinaalien kautta. Mittelemään saapuu myös kymmeniä kansainvälisiä osanottajia.

E

nsimmäistä kertaa ammatillisista taidoista kisailtiin 80-luvulla Hämeenlinnassa.

Ensimmäisessä, vuoden 1988 kilpailussa, oli kisassa kaksi lajia, ja nyt Tampereella toukokuussa kisaillaan kaikkiaan 45 eri sarjassa.

– Tästä on paisunut suurtapahtuma, kertoo Minna Alanko-Pirinen. Hän toimii Tredun media-alan opettajana, mutta on irrotettu täksi vuodeksi juuri Taitaja2018-tapahtuman viestintä- ja markkinointivastaavaksi.

Useampi kokki

Tapahtuman kasvun vuoksi sitä varten perustettiin Skills Finland -niminen yhdistys, joka on sekin jo 25-vuotias. Se toimii tapahtuman kattojärjestönä ja antaa vuosittain tapahtuman järjestämisoikeuden ympäri Suomea. Lisäksi se hoitaa kansainvälistä kilpailuyhteistyötä.

Virallisesti vuoden 2018 kisat on myönnetty Tampereen kaupungille, mutta käytännön asioissa mukana on useampi oppilaitos, pirkanmaalaisista esimerkiksi Tredu, Valkeakosken ammattiopisto, SASKY koulutuskuntayhtymä sekä Ahlman.

Lisäksi mukana on myös Hämeenlinnassa toimiva Ammattiopisto Tavastia sekä Kiipulan Ammattiopisto.

Lajeja metsäkoneen kuljetuksesta lähihoitajuuteen

Kaikkiaan tapahtuma kestää kaksi ja puoli päivää, ja lähtölaukaus otetaan heti tiistaina aamusta.

Lajikirjo on nykypäivänä huima, Minna Alanko-Pirisen mukaan lajeina on käytännössä lähes kaikkea, mistä Suomessa ammattiopinnoissa voi ylipäätään kisata.

– Kilpailijoiden joukko ulottuu valtavien metsäkoneiden kuljettajista detaljitasolle sukeltaviin kondiittoreihin ja lähihoitajista verkkosivun tuottajiin, Alanko-Pirinen esittelee. Osaan lajeista annetaan tehtäviä ratkottavaksi ja harjoiteltavaksi ennakkoon, mutta jokaisessa lajissa on myös paikan päällä suoritettavia osioita.

van lähietäisyydeltä aidan takaa.

– Tässä pääsee näkemään ammatteja ja töitä, joita ei muualla juurikaan voi nähdä. Kokit ja kondiittorit ovat saaneet hyvin tv-aikaa, mutta esimerkiksi konepajojen osaaminen ei ole monelle tuttu. Eihän konepajoille tänä päivän noin vain saapastella, hän kertoo. Läpi koko Taitaja-kisan historian ideana on ollut nostaa ammatillisen koulutuksen arvostusta ja tunnettuutta. Tästä syystä tulevia opiskelupaikkoja puntaroivat yläkoululaiset ovat kävijäkohderyhmänä erittäin tärkeät.

– Tässä pääsee näkemään, kuinka taitavaksi omalla alallaan voi tulla, Alanko-Pirinen muistuttaa.

Yläkoululaisia onkin saapumassa paikalle mukavasti, sillä ainakin Hämeenlinnassa, Valkeakoskella ja Tampereella on jo tehty päätös, että kaupunkien joka ikinen kahdeksasluokkalainen pääsee vierailemaan tilaisuudessa.

– Olihan siinä aika vääntö, mutta hienoa on, että onnistuimme.

Kehitys kehittyy

Kaikille ilmaisen ja avoimen tilaisuuden toivotaan houkuttelevan paikalle mahdollisimman paljon kiinnostuneita kävijöitä.

– Yllättävän monen yläkoululaisen vanhempien ja jopa isovanhempien ajatukset saattavat vaikuttaa tulevaan opiskelupäätökseen. Toivomme siis, että myös heitä saataisiin pai-

kalle, jotta he voisivat nähdä, mitä ammatillinen koulutus on vuonna 2018. Voi se nimittäin olla pikkaisen muuttunut omista kouluajoista.

lä Tredun joukkueen lisäksi finaaliin valittiin Valkeakoskelta kaksi joukkuetta. Hatunnosto siis paikalliselle yrittäjyyskasvatukselle.

Tiukka seula

Viimeksi 12 vuotta sitten

Hän toivoo, että kilpailu kiinnostaisi myös alueen yrityksissä.

– Haluamme näyttää, mitä meidän nuoremme osaavat ja kuinka paljon taitoa löytyy, hän toteaa. Paikalle voi lähteä myös rekrytointimielessä.

Tampereella järjestettäviin finaaleihin on jo lähtökohtaisesti valikoitunut huikean taitavaa porukkaa, sillä ympäri Suomea järjestetyistä semifinaaleista loppukisaan nousi mukaan lajista riippuen 5–8 finalistia.

– Tiedän useampia esimerkkejä, joissa kilpailija on palkattu suoraan kisasta töihin, Alanko-Pirinen vinkkaa.

Yritysyhteistyö on ollut tärkeää tilaisuutta rakennettaessa, sillä tämän kokoluokan tilaisuuteen esimerkiksi raaka-aineiden ja laitteiden osalta tarve on ollut suuri.

Yrittäjyydestäkin kisataan

Suurin osa kisoista on yksilölajeja, mutta muutamassa lajissa kisataan myös pareina. Yrittäjyydestä kisattaessa kussakin joukkueessa on kolme jäsentä. Yrittäjyyden osalta kisataan niin, että joukkueen ideana on paitsi kehitellä myös esitellä yritysidea. Pirkanmaa on hienosti edustettuna, sil-

Pirkanmaalla kisat järjestettiin viimeksi vuonna 2006 ja seuraavan kerran 2029, joten ihan joka vuosi kisaa ei näin lähellä pääse seuraamaan. Kävijätavoitteeksi on asetettu 52 000 ihmistä, eli Salon kaupungin väkiluvun mukaista väkimäärää. Muutenkin Messu- ja Urheilukeskuksessa riittää kyseisenä viikonloppuna hulinaa, sillä samaan aikaan varsinaisen kisan kanssa järjestetään Taitaja9-kädentaitokilpailu, joka on tarkoitettu yläkoululaisille. Samalla ovenavauksella pääsee mukaan myös Rekrytori–Koulutori ja Innokas2018 Robotiikkaturnaukseen.

Pirkanmaalta vahva edustus

Tammi–helmikuun aikana ympäri Suomea järjestettävien semifinaalien tulokset ovat jo tiedossa, ja pirkanmaalaisittain osallistujalista on hyvin mukavaa luettavaa. Tredu sai mukaan finaaleihin peräti 39 edustajaa, mikä on kirkkaasti historian paras suoritus. Muutenkin Pirkanmaalta päästiin loppukilpailuun mukavasti. Valkeakoskelta finaalipaikan on lunastanut yhdeksän, Saskystä seitsemän, Hämeenlinnasta neljä ja Kiipulasta kolme taitajaa. ● Teksti: VILLE KULMALA

nen

ta Mella and / Miit

skills Finl

skills Finl

and / Chad

Clusker

inen

l Kainula

and / Kiri

skills Finl

skills Finland / Eerika Leinonen

Seurattavuus kohdillaan

Kilpailu on katsojaystävällinen, sillä vaikka kisa-alueet ovat suljetut, voi osaajien toimintaa seurata ai-

skills Finl

and/ Jasm

in saarni

6

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Ministeri innostui Pirkanmaalla kehitetystä tukipalvelusta Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) 26. päivä maaliskuuta oli pyhitetty Pirkanmaalle. Tampereen lisäksi Juupajoella piipahtanut vieras poikkesi myös Pirkanmaan Yrittäjien toimistolla Kehräsaaressa. Aluejärjestön toiminnassa ministeriä kiinnosti eritoten täällä kehitetty Yrittäjien tukipalvelu, joka on monen tahon yhteistyön ansiota.

V

aasan vaalipiiristä eduskuntaan ensimmäistä kertaa jo vuonna 1999 valitulle elinkeinoministeri Mika Lintilälle Tampere oli tuttu paikka jo entuudestaan. Hallintotieteiden maisterin tutkinnon ministeri suoritti Tampereen yliopistossa. Ensimmäisenä sanana nyt tehdystä vierailusta ministerin mieleen tuli sana kasvu.

– Vanha opiskelukaupunkini Tampere kasvaa jo silmämääräisestikin, mutta tilastot kertovat myös samaa, Lintilä totesi, joskin muistutti heti perään pitävänsä tärkeänä sitä, että koko maakunta pidetään kasvu-uralla.

Huikea Lune Group

Kasvusta loistavana esimerkkinä toimi viime vuonna Valtakunnallisella Yrittäjäpalkinnolla palkittu Lune Group, joka myös oli kirjattu ministeri-Audin navigaattoriin. Juupajoella päämajaansa pitävää kuukautiskuppivalmistajaa ministeri kuvasikin ”huikeaksi yritykseksi, joka rikkoo niin rajoja kuin lainalaisuuksia”.

– Juupajoelta vientiä neljäänkymmeneen maahan tekevä yritys todistaa sen, että toiminta ei sähköisen

kaupan aikana ole paikkaan sidottua, ministeri huomautti ja muisti tavanneensa Kurjosen yrittäjäpariskunnan myös itsenäisyyspäiväjuhlassa Presidentinlinnassa.

Tukipalvelulle riittää tarvetta

Ennen Pirkanmaa-kiertueen viimeistä etappia, tukiasioiden vuoksi paljon puhetta herättänyttä Tampereen Työväenteatteria, Lintilä kävi tutustumassa Pirkanmaan Yrittäjien Kehräsaaren toimistoon ja järjestön luottamushenkilöihin. Erityisen paljon kiinnostusta Lintilässä sekä hänen seurueessaan herätti Pirkanmaan Yrittäjien ja Pirkanmaan Yrittäjien kummien yhteisponnistus, Yrittäjien Tukipalvelu. Sen avulla on lähdetty tukemaan syystä tai toisesta ongelmiin ajautunutta yrittäjää yhdessä hyvin monen tahon kanssa.

– Tämä on äärettömän hieno juttu! Olen pitempään pohtinut yrittäjien jaksamista. Osin siitä syystä olen laittanut liikkeelle yrittäjästrategian luomisen, jossa huomioidaan myös yrittäjien jaksaminen ja sosiaaliset haasteet, Lintilä kommentoi ja ker-

ELINKEINOMINISTERI MIKA LINTILÄN Pirkanmaa-päivään mahtui myös visiitti Pirkanmaan Yrittäjien toimistolle.

Ministeriä kuuntelevat taustalla toimitusjohtaja Pasi Mäkinen, aluejärjestön entinen puheenjohtaja Veikko Kiili ja varapuheenjohtaja Jukka Pusa.

toi, että samojen asioiden parissa ollaan tekemässä parhaillaan työtä myös hallituksen sisällä.

– Olemme ministeri Saarikon kanssa valmistelemassa yhteisesti toimia, joilla voitaisiin edesauttaa yrittäjien jaksamista ja henkistä tilaa, ministeri kertoi.

Työmarkkinat murroksessa

Myös työmarkkina-asiat puhuttivat ministeriä sekä Pirkanmaan Yrittäjien luottamushenkilöstöä. Lintilä muistutti, että seuraavan viiden vuoden aikana tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio tulevat muuttamaan

työmarkkinoita enemmän kuin tänä päivänä ymmärrämmekään.

– Pidän sitä Suomelle mahdollisuutena, mutta meidän tulee varautua ja valmistautua siihen huolella.

Tämä on yksi syy, miksi perustin Suomeen tekoäly-työryhmän jota Pekka Ala-Pietilä vetää.

– Uskon, että jatkossa ei ole enää niin paljon perinteisiä työsuhteita, vaan ihmiset saavat toimeentulonsa osittain palkkana, osittain yrittäjätulona ja ehkä myös perustulona.

Kasvun ykköshaasteena työvoiman saatavuus

Elinkeinoministeri kommentoi vie-

railunsa yhteydessä Pirkanmaan Yrittäjä -lehdelle myös nykyistä, pitkästä aikaa varsin valoisalta näyttävää taloustilannetta.

– Tilanne on muuttunut tällä hallituskaudella myönteisesti, mutta ongelmien määrä tuntuu olevan vakio. Nyt nämä ongelmat ovat vain onneksi positiivisia, hän tuumasi.

Suurimpina haasteina kasvun jatkumiselle ministeri piti työvoiman saantia sekä siihen liittyviä kohtaanto-ongelmia.

– Usko kasvun jatkumiseen on kuitenkin vahva, Lintilä vakuutti. ● Teksti ja kuva: VILLE KULMALA

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Korkosuoja taloyhtiön lainalle.

Taloyhtiön lainalle myönnettävä korkosuoja helpottaa sekä taloyhtiön että asukkaan talouden suunnittelua. Rahoitusvastikkeet pysyvät sovitulla tasolla ja joustoa löytyy niin ylimääräisiin osakassuorituksiin kuin tarvittaessa lyhennysvapaisiin.

Lue lisää op.fi/asoykorkosuojaus tai ota yhteyttä tampere.taloyhtiot@op.fi.

Tapaamiset kasvokkain - verkossa tai pankissa ma-pe kello 8-20 myös yritysasiakkaille.

Taloyhtiön korkosuojauksen tarjoaa OP Yrityspankki Oyj.

OP Tampere

7

8

●

Kuukauden VIIKKO sitten sähköyhtiöt sentään saivat nenilleen, kun moni sammutti valot Earth hour –tapahtuman ajaksi. sen jälkeen tosin pimeydestä ladattiin Facebookiin kuvaa ja videota. Ne ahmivat yhä sähköä Facebookin datakeskusten uumenissa. Vaikeaa tämä some-ajan kampanjointi.

Pekka Lähteenmäen kolumni Talouselämä-lehdessä 29.3.

IHMISEN sietokyky on suuri. hän pystyy elämään läpikäymättömien konfliktien kanssa hämmästyttävän hyvin. uskon kuitenkin siihen, että kun konfliktit käsitellään – ikään kuin sairastetaan läpi – niin se on hyväksi. Kipeät asiat kunnolla auki puhunut suomi on maana eheämpi ja myös onnellisempi.

Jaakko Löytty Tampereen seurakuntien Silta-lehden huhtikuun numerossa KUN kiinalaiset saavat autonvalmistuksen vaihtiin, ovat Eurooppa ja Yhdysvallat helisemässä. Japanilaisille autoille neurettiin 1960-luvun lopulla. Nyt niiden laatua ei epäile kukaan. Kiina valmistaa nyt puolet maailman teräksestä. autot ovat luonnollinen jalostusasteen nosto.

Toimittaja Janne Tervola Tekniikka&Talous-lehdessä 29.3.

TALOUSTIETEILIJÖIDEN joukossa ei juuri ole vapaakaupan vastustajia. Jo David Ricardo (1772–1823) osoitti suhteellisen edun teoriallaan vapaakaupan olevan kiistattomasti edullista kummallekin kaupan osapuolena olevalle valtiolle. Merkantilismi ja protektionismi saivat näin opillisen kuoliniskun.

Raimo Sailas Helsingin Sanomissa 3.4.

ELINAIKA pitenee, nuoriso elää nuhteettomammin kuin edeltävät polvet ja työikäisillä on töitä – paremmin kuin 27 vuoteen. Tuoreen YK:n raportin mukaan suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.

Ville Pernaan pääkirjoitus Suomen Kuvalehdessä 29.3.

EKONOMISTIT ovat yleensä yksimielisiä siitä, että harjoitettu talouspolitiikka on väärää, aina. Perustelut toki voivat erota, mutta aina pitäisi tehdä toisin tai enemmän tai vähemmän kuin tehdään.

Veronmaksajain keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola Taloustaito-lehdessä 28.3.

POPULISMI ei ollut vain perussuomalaisten hetkallinen vahvuus, siitä oli tullut kaikkien tavoittelema hyvä, niin että jopa helsingin sanomissa tehtiin professori Matti Klingestä friikki vain seksi, että Klingellä on seinällään iso kirjahylly eikä Jari Kurria tai hyväntahtoista pakolaista.

Jyrki Lehtola Image-lehden huhtikuun numerossa VOIN käyttää mediassa hankittua osaamista ja verkostoja eri roolissa, toisesta näkökulmasta.

Viestinnässä haetaan ratkaisuja kun taas toimituksissa haetaan monesti ongelmia.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski Markkinointi&Mainonta –lehdessä 23.3.

OLEN työllistänyt niin monta ihmistä, että tiedän, ettei palkankorotus riitä motivoimaan ketään.

Hjallis Harkimo Kelan Sosiaalivakuutus-lehdessä 1/2018 MAON hyppäys sai aikaan vertaansa vailla olevan katastrofin ja stalinen yrityksestä totesi muuan alan auktoriteetti, että suuret hyppäykset kannattaa jättää voimisteluun.

Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen professori emeritus Timo Vihavainen Kanava-lehdessä 2/2018

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

POiMiNNaT KIITOS Pirkanmaan Yrittäjät mielenkiintoisesta keskustelusta. uusia toimintatapoja ja huomioimista yrittäjien jaksamiseen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän twiittaus 26.4.

YRITTÄJÄVÄHENNYS tehtiin sen takia, koska haluttiin tasata osakeyhtiöiden ja muiden yhtiömuotojen välinen veroero. Listaamattomien yritysten verokohtelu haluttiin tehdä sen takia, että yrityksiin voisi kerätä omaa pääomaa pahan päivän varalle – eikä heti tarvitsisi irtisanoa henkilöstöä.

Kansanedustaja Harri Jaskarin Eduskuntaviesti 22.3.

KENEN oikeustajuun sopii se, että kaksi osapuolta voi solmia omaksi edukseen myös ulkopuolisia velvoittavan sopimuksen, jossa ulkopuolisilla on kaiken lisäksi heikommat sopimusehdot. Tästä n kyse kun kiistellään työaikalaista.

Kansanedustaja Antero Vartian twiittaus 1.4.

ESIMIEHEN tulee kyetä asettumaan toisen ihmisen asemaan. Työpaikalla hänen on otettava palveleva rooli, ei käskyttäjän. Johtaja on enemmän palvelukuin käskijäammatti.

Hyvän elämän tutkija Frank Martela Ylen verkkosivuilla 2.4.

MATALAMPI irtisanomissuoja auttaa niitä myös työhön, jotka sitä työtä haluavat. Eihän kukaan irtisano hyvää työntekijää. En ymmärrä pelkoa saada potkuja jos teet asiat niin kuin kuuluu.

Ravintoloitsija, Henri Alenin twiittaus 30.3.

MAAKUNTAUUDISTUSTA on nyt ponnistettu kolme vuotta. Vaikutelmaksi tulee umpihankeen hiihto.

Valmiita latujakin olisi ollut tarjolla. sellainen olisi ollut Ruotsin mukainen kahden tason kuntajärjestelmä, jonka laajempi taso – landstingit – hoitavat terveyden- ja sairaanhoidon.

Kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen Kuntalehden-blogissa 31.3.

TYÖLLISYYSASTE on noussut 71,1 prosenttiin, mikä on paras tulos 27 vuoteen. hyvin todennäköiseltä vaikuttaa, että hallitus tulee saavuttamaan 72 prosentin tavoitteen, mitä oppositio ja monet tutkijat pitivät kolme vuotta sitten mahdottomana.

Kansanedustaja Arto Satosen viikkoviesti 23.3.

ERITTÄIN voimakkaat työllisyysohjelmat ja pakottavat elementit ovat käytössä muissa pohjoismaissa, kuten Ruotsissa ja Tanskassa. Niillä toimenpiteillä tuupitaan ihmiset työmarkkinoille mahdollisimman nopeasti. ilman korkeata työllisyysastetta emme voi ylläpitää korkeata sosiaaliturvan tasoa, rahoittaa palveluita tai eläkkeitä.

KD:n puoluesihteeri Asmo Maanselkä ajatuspaja Liberan blogissa 28.3.

KOTIMAISTA varhaisperunaa saa nyt – sisäfileen hinnalla Otsikko MTV3:n verkkouutisissa 3.4.

P I R K A N M A A N Y R I T TÄ J Ä - L E H D E N

LUKIJAKILPAILU Etsi äjä t t i r Y ä k Y Voit voittaa

Pirkanmaan Yrittäjälehden lukijakilpailussa sinun tehtäväsi on löytää kolme Ykä Yrittäjä -hahmoa, jotka on sijoitettu tämän lehden kolmeen eri ilmoitukseen.

Kun olet löytänyt kaikki Ykät, täytä alla oleva kuponki ja postita se Pirkanmaan Yrittäjien toimistoon 27.4.2018 mennessä. Voit myös vastata internetissä osoitteessa www.py-lehti.fi

Maaliskuun numeron Ykä-visassa Pirkanmaan Elokuvakeskuksen lippupaketin voitti

Päivi Kitunen, Tampere

kahdelle henkilölle

Maaliskuun vastaukset olivat:

Sivu 10: Hämeenkyrö Sivu 35: Lomalinja Sivu 37: Sappee

1. Ykä löytyi sivu/ilmoitus postimerkki

2. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

3. Ykä löytyi sivu/ilmoitus

nimi: osoite:

Pirkanmaan Yrittäjät ry Laukontori, Kehräsaari B 33200 Tampere

postinro: puhelin:

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti uudistuu Pirkanmaan Yrittäjäin Aluejärjestö Ry:n 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Pirkanmaan Yrittäjä –lehti uusiutuu. Käsissänne olevassa lehdessä on kiinnitetty entistä enemmän huomiota lehden luettavuuteen.

Lehden osastojakoa on uusittu, samoin lehden lay-out on uudistunut.

Toivomme uudistuksien palvelevan entistä paremmin ja toivottavasti saatte lehdestämme ajatuksia ja virikkeitä omaan yritystoimintaamme. Pirkanmaan Yrittäjä –lehden nykyinen painos on 16 000 kappaletta ja se leviää jkaiseen yritykseen ja kauppaliikkeeseen Pirkanmaalla. Viime vuoden lopulla tehdyssä lukijatutkimuksessa todettiin, että Pirkanmaan Yrittäjä –lehden tuntee 95-prosenttia haastatteluista. Tampereen Markkinatieto Oy:n tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 200 yritystä.

Tutkimuksen ytuloksista voidaan päätellä, että Pirkanmaan Yrittäjä –lehteä luetaan varsin hyvin ja sitä luetaan ainakin silloin tällöin yli 80 prosentissa yrityksistä. Tuloksista voidaan päätellä myös, että Pirkanmaan Yrittäjä on nimenomaan pienen ja keskisuuren yrityssektorin lehti, sillä alle 50 hengen yrityksissä lehteä luetaan tarkemmin kuin yli 100 hengen yrityksissä, joskin erot eivät ole päätä huimaavia. Yrittäjä-lehden ilmoittajista 62 prosenttia ilmoitti säilyttävänsä lehteä ainakin jonkin aikaa, ja 70 prosentissa yrityksistä lehti kiertää useammalla lukijalla.

LAHJAKORTIN RAVINTOLA SASORIIN

HIEMAN ON historian siipien havinaa ilmassa 30 vuoden takaisessa lehdessä, sillä myös tuolloin lehden osalta oli tehty isonpuoleinen uudistus. Paperilehden uudistus toteutettiin nykyiseen lehteen pari vuotta takaperin ja tänä vuonna tavoitteena on saada jutut lukuun myös yhteistyössä Alma Median kanssa parhaillaan rakenteilla olevaan verkkojulkaisuun. Lukijamäärä on kasvanut 30 vuoden aikana melkoisesti, sillä siinä missä 1988 levikki oli 16 000, on se tänä päivänä 150 000. Ja nyt odotellaan Kauppakeskus Ratinan avajaisia, kun 30 vuotta sitten Koskikeskus oli uunituore tulokas. Mainospuolella Renault oli panostanut isosti, ja myös perinteiset faksit ja halkopinon kokoiset puhelimet olivat vakiokamaa noihin aikoihin.

Pirkanmaan Yrittäjä -lehti

30

vuotta sitten

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

●

9

10

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Kuva: Pixabay

Kansainvälistyminen ei ole suuryritysten yksinoikeus Nekalassa majaansa pitävän ICT-asintuntijapalveluyritys Triuvaren komeaan yritystarinaan kirjataan kevään aikana jälleen uusi kappale, kun tamperelaistalo laajentaa toimintaansa Puolaan. Loikka maailmanmarkkinoille toteutetaan, vaikka yrityksen omassa, 2014 kirjatussa strategiassa kasvua lähdettiinkin hakemaan lähinnä kotimaasta.

Puolaan päädyttiin kotimaisen asiakkaan perässä.

Kovat luvut

Triuvarelle erityisesti viime vuodet ovat olleet kovan kasvun aikaa. Tästä hyvän kuvan saa yrityksen liikevaihdosta. Toissa vuonna jo silloinkin mukavasti vuotta aiemmasta 1,6 miljoonan euron liikevaihdosta 2,3 miljoonaan nousseen vaihdon osalta tehtiin jälleen ennätys viime vuonna. Helmikuussa päättyneen tilikauden lopullinen lukema nimittäin nousi komeasti 2,7 miljoonaan euroon. Heikommallakin matematiikkapäällä siunattu osannee laskea, että Triuvaren kasvuprosentit ovat sellaista kokoluokkaa, josta moni voi vain haaveksia.

Digitalisaation hyötyjä

– Viime vuodet ovat kieltämättä olleet meille varsin vauhdikkaan orgaanisen kasvun aikaa, Rantanen myöntää. Hänen mukaansa kasvua on saatu paitsi olemassa olevien yritysten parista myös uusasiakaspuolelta. Kirjo on hyvin kattava, sillä asiakkaita on löytynyt ympäri Suomea ja hyvin monelta eri toimialalta.

– Epäilemättä tässä huomaa digitalisaation vaikutuksen. Siinä missä aikaisemmin teimme yhteistyötä lähinnä toimistojen kanssa, on tuotannollinen teollisuus nykyään hyvin vahva osa toimintaamme. Teollisuushalleista ja varastoistahan löy-

Kuva: susanna Mäkelä

tyy nykyään lähes poikkeuksetta WLAN-verkot ja tabletit, mikä puolestaan on tarkoittanut työsarkaa siellä myös meille, Rantanen selkeyttää.

Viime vuonna tuplattiin työntekijämäärä

Kasvukäyrän eksponentiaalisuudesta antaa hyvän kuvan työntekijämäärä, joka on nyt 32. Siinä missä 10 työntekijän raja rikottiin 2015, pistettiin heti seuraavana vuonna rikki myös seuraava kymmenluku. Vuoden 2016 aikana rekrytointeja tehtiinkin aika lailla liukuhihnalta, sillä vuoden alussa tekijöitä oli 13 ja vuodenvaihteessa tuplasti, eli 26. Sen verran tiivistä tahtia ovi on käynyt, että edellinen toimipiste kävi pieneksi. Tampereella uudet tilat yritys löysi vuosi sitten helmikuussa, kun se muutti Kalevasta Viinikkaan.

Muille maille

Yritys laajensi viime vuonna toimintaansa, sillä alkuvuodesta yritys avasi oman konttorinsa Vantaalle. Nyt ollaan kuitenkin menessä vieläkin pidemmälle, sillä tällä hetkellä rekrytoinnin kohteena olevan asiantuntijan tuleva työpöytä sijaitsee jatkossa Puolan Wrocław-kaupungissa. Nimi ei välttämättä ole tuttu, mutta mistään pikkukylästä ei ole kyse. Asukkaitakin siellä on suurin piirtein saman verran kuin Helsingissä.

Asiakkaan pyynnöstä

Toni Rantanen kertoo, että Puolan osalta toiminta alkoi vähän varkain.

Aloite siihen tuli Suomessa jo reilut neljä vuotta asiakkaana olleelta logistiikka-alan toimijalta. Vantaalainen HUB logistics Finland Oy oli käynyt yrityskaupoilla Puolassa, jonka vuoksi ajankohtaiseksi oli tullut myös pai-

Kuva: studio KLiK/sami Reivinen

R

ahallisesti panostus ei ole mikään suuri riski, vaan lähinnä otamme asian niin, että jos touhut Puolassa eivät onnistu, olemme ainakin saaneet oppia seuraavaa kertaa varten, hymyilee yrityksen toimitusjohtaja Toni Rantanen. Hän perusti yrityksen yhdessä veljensä Timin kanssa vuonna 2005, joten maaliskuussa alkanut tilikausi on yrityksen historiassa jo 14.

WROCŁAW EI välttämättä sano nimenä monellekaan suomalaiselle mitään, mutta kyseessä on varsin iso paikkakunta. Asukkaita siellä on kutakuinkin Helsingin verran, jonka lisäksi kaupunki on myös melkoinen korkeakoulukeskittymä.

Opiskelijoita kaupungissa on tilastojen mukaan peräti 135 000.

TYYTYVÄISET ASIAKKAAT ja tyytyväiset työntekijät. Nämä asiat ovat toisistaan riippuvaisia ja ehdottomasti tärkein syy siihen, miksi olemme pärjänneet. Meillä on ollut sekä asiakkaita että työntekijöitä, jotka ovat halunneet kasvaa meidän mukanamme, yrittäjä Rantanen kehaisee.

TONI RANTASEN yhdessä veljensä Timin kanssa 2005 perustama Triuvare on kovassa vedossa, ja nyt yritys on laajentamassa toimintojaan Puolaan saakka.

Myös siellä aiotaan pärjätä samoilla, täällä hyviksi havaituilla opeilla. Rantasen mukaan menestyksen avain on heidän tapauksessaan ollut kaksijakoinen.

kallisen IT-kuvion ratkaiseminen.

– Voimme etsiä paikallisen toimijan, mutta mielellään ottaisimme teidät mukaamme, oli kutakuinkin se viesti, joka heiltä saatiin, Toni kertoo ja lisää myönteisen päätöksen syntyneen varsin nopeasti.

Strategian ulkopuolelle – vaiko sittenkin sen mukaan

Yrittäjän mukaan kansainvälistymisen suhteen yritys lähti nyt liikkeelle ennakoitua aikaisemmin, sillä vuonna 2014 kirjatussa strategiassa oli kyllä kirjaus kasvusta, mutta lähinnä sillä tarkoitettiin kotimaan markkinoita.

– Siinä mielessä poukkoilimme nyt strategiamme ulkopuolelle, mutta toisaalta meidän strategiassamme lukee aivan kärjessä myös arvomaailmamme keskeinen toimintaperiaate ”lähellä asiakasta”. Sitähän tämä siirto to-

teuttaa täydellisesti, Toni hymyilee.

Paperi poikineen

Puolan toiminnot on tarkoitus saada käyntiin alkukesästä, ja pohjatyöt alkavat olla jo reilassa. Käytännössä asia on hoidettu niin, että Triuvare on perustanut Puolaan sataprosenttisesti omistamansa tytäryhtiön. Tai itse asiassa aivan valmista sillä saralla ei vielä olla, sillä byrokratian määrä on ollut melkoinen.

– Puolassa yrityksen perustamiseen tarvitaan vielä siunaus paikallisilta oikeusviranomaisilta, joka sekin viivästytti prosessia muutamalla viikolla, Toni kertoo. Ja vaikka byrokratian suhteen apuna on ollut paikallinen taho, on homma silti työllistänyt myös Suomessa.

– Antamistamme valtakirjoista huolimatta aika paljon tänne on papereita tullut allekirjoitettaviksi, Toni kertoo. Papereita täytettäessä törmättiin sellaiseenkin eksoottiselta kalskahtavaan yksityiskohtaan, että kaikkien hakemusten joukkoon tarvittiin jostakin syystä myös hallituksen jäsenten vanhempien nimet äidin tyttönimeä myöden.

Tampereella talon tavoille

Apuna paperihommissa on ollut paikallinen yritys, joka on auttanut paitsi yrityksen perustamiseen liittyvässä hallinnollisessa työssä myös rekrytoinnissa. Paikalliseen firmaan ollaan palkkaamassa paikallinen ja täten myös paikallisen murteen omaava ict-osaaja. Taitajista ei pitäisi olla pahemmin pulaa, sillä Wrocław on yksi Puolan merkittävimmistä koulutuskeskittymistä. Kaupungissa toimii peräti 30 korkeakoulua, ja opiskelijoita siellä on 135 000. Rekrytointi on tarkoitus saada maaliin vielä ennen lumien sulamista, ja tarkkana tavoitteena avajaisille Puolassa on asetettu 1. kesäkuuta. Tätä ennen valittu henkilö aiotaan vielä lennättää muutaman

viikon opintomatkalle Tampereelle.

– Haluamme, että tekeminen on Triuvaren näköistä myös Puolassa, Toni Rantanen toteaa. Palkkakustannukset Puolassa ovat jonkin verran Suomea keveämmät, mutta mistään käsittämättömän suuresta erosta ICT-asiantuntijan kustannuksissa ei kahden maan välillä ole.

– Joskin Puolassa työn sivukulut ovat selvästi pienemmät, mikä lisää eroa.

Potentiaalia piisaa

Puolan markkinoille ajauduttiin tosiaan vähän äkkiseltään, mutta jo ennen kuin yritystä oli maassa edes saatu pystyyn, oli se poikinut toisenkin asiakkaan.

– Nykyisistä asiakkaistamme eräs kuuli meidän aloittavan toiminnan Puolassa, jonka jälkeen sieltä ehdittiin jo tiedustella, josko me voisimme ottaa myös heidän ICT-asiansa hoitoon, Rantanen kertoo. Ylipäätään Puola nähdään erittäin potentiaalisena kasvumarkkinana.

– Jo pelkästään suomalaisyrityksiä toimii Puolassa noin 300. Se on ryhmä, jonka parissa meistä kiinnostuttiin heti. Se, että toimimme jatkossa paikan päällä myös Puolassa, on meille myyntivaltti kilpailijoihin verrattuna, Rantanen tuumaa ja pitääkin todennäköisenä, että Puolaan palkataan jatkossa paikallinen toimitusjohtaja, joka ryhtyy myös myyntityöhön.

Hyvän signaalin Puolan markkinaraosta antaa myös nyt käyty byrokratia. Vaikka yrittäjät ovatkin antaneet valtakirjoja hyvin moneen seikkaan, melkein kaikki asiat on silti jouduttu kierrättämään ihan paperiversioina Suomessa. Sähköisesti hoidettavien asioiden osuus on ollut olematon.

– Tämä on tietysti ICT-alan toimijan kannalta aika hyvä juttu. Työsarkaa riittää, Rantanen hymyilee.● Teksti: VILLE KULMALA

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

11

Tällä kup. 2€ alennus 30.4. asti

LaKiLaaRi

Kaukajärvellä

ILMAN AJANVARAUSTA

laadukasta parturipalvelua miehille.

HAGLEX OY/ LauRa haGMaN

Keskisenkatu 4 (S-markettia vastapäätä) puh. 050 570 2292

Sain esitäytetyn veroilmoituksen postitse ja mielestäni kaikki tiedot siinä ovat oikein. Palautanko esitäytetyn veroilmoituksen joka tapauksessa? Mitä vähennyksiä voisin mahdollisesti ilmoittaa veroilmoituksella?

Kiitos kysymyksestäsi, esitäytettyjen veroilmoitusten postittaminen on parhaillaan käynnissä ja niiden pitäisikin huhtikuun aikana tulla jokaiselle. Tämän vuoden palautuspäivät ovat 8.5 ja 15.5. ja jokainen voi tarkistaa oman palautuspäivänsä omalta esitäytetyltä veroilmoitukseltaan. Tarvittaessa veroilmoituksen antamisaikaan voi ennen viimeistä palautuspäivää hakea erityisistä syistä myös pidennystä. Lisäksi on syytä huomata, että mikäli kaikki tiedot esitäytetyllä veroilmoituksella ovat oikein eikä muuta ilmoitettavaa, kuten esimerkiksi vähennyksiä, ole, ei esitäytettyä veroilmoitusta palauteta lainkaan.

Kuten jo mainitsetkin tehneesi, tulee esitäytetyltä veroilmoitukselta aina vähintään tarkistaa, että siinä jo olevat tiedot ovat oikein eikä mitään tietoja puutu. Tämä koskee sekä tuloja eli ansio- ja pääomatuloja että näistä tuloista tehtäviä vähennyksiä. Verohallinto saa mm. palkkatietoja ja joitakin vähennyksiä tietoonsa työnantajilta, pankeilta ja vakuutusyhtiöiltä saatujen ilmoitusten perusteella, mutta osa tiedoista on vuosittain ilmoitettava itse. Esimerkiksi pääomatuloina ve-

rotettavat vuokratulot on ilmoitettava esitäytetyn veroilmoituksen kohdassa 4, minkä lisäksi on täytettävä liitelomake 7H tai 7K riippuen siitä, onko vuokratulo saatu osakehuoneistosta vai kiinteistöstä.

Mikäli verovelvollinen ei palauta veroilmoitusta, katsotaan hänen antaneen ilmoitus esitäytetyn veroilmoituksen sisältöisenä.

Verotuksessa on lisäksi mahdollista saada erilaisia vähennyksiä, jotka pienentävät maksettavan veron määrää. Osan vähennyksistä Verohallinto tekee automaattisesti puolestasi, mutta osa vähennyksistä on ilmoitettava itse Verohallintoon.

Tavallisimpia itse ilmoitettavia vähennyksiä ovat asunnon ja työpaikan väliset matkakulut, mikäli niiden määrä ylittää omavastuun määrän eli 750 euroa, työmarkkinajärjestön jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut sekä tulonhankkimiskulut. Verohallinto vähentää palkkatuloista tulonhankkimiskuluina automaattisesti 750 euroa. Jos näitä kuluja on kuitenkin enemmän kuin mainittu summa, tulee kulujen määrä ja niiden liittyminen tulonhankkimistoimintaan ilmoittaa veroilmoituksella. Tulonhankki-

miskuluja voivat olla esimerkiksi työhuonevähennys, ammattikirjallisuus, vähennys tietokoneesta ja erityisalan ateriakorvaus. Lisäksi verovelvollinen voi ilmoittaa kotitalousvähennystä, mikäli on verovuoden aikana teettänyt kotitaloustyötä eli siivousta, lastenhoitoa, asunnon remontointia tai tietotekniikkalaitteiden asennusta omassa kodissaan, vapaa-ajan asunnossaan tai vanhempien taikka isovanhempien kodissa. Vähennyksen enimmäismäärä 2400 euroa ja omavastuu 100 euroa.

Mikäli esitäytetylle veroilmoituksella tulee lisättävää tai korjattavaa, voi sen tehdä paperilla tai sähköisesti henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla. Mukaan ei tarvitse liittää kuitteja, tositteita tai alkuperäisiä asiakirjoja, vaan Verohallinto pyytää nämä tarvittaessa erikseen. Veroilmoituksen täyttämisessä opastaa Verohallinnon sivuilta osoitteesta www.vero.fi löytyvä Esitäytetyn veroilmoituksen tarkistaminen ja korjaaminen -niminen yksityiskohtainen täyttöohje verovuodelle 2017.

Arvosta voimavarojasi.

• Yrityksenne tarpeisiin räätälöidyt ja mitoitetut HR-palvelut • Osaamiskartoitukset • Koulutuspalvelut • Coaching-valmennukset tukemaan esim. esimiestyötä ja muutostilanteita

www.arvohr.fi

050 598 2651

Puhtaat VALKEAT LAKANAT

Tampereen KomediaTeaTTerin KesäTeaTTerissa Kesällä 2018 Ohjaus Panu Raipia Dramatisointi Outi Keskevaari Ensi-ilta 7.6.2018 Esitykset ajalla 6.6.–11.8.2018.

Liput 35 €, eläkeläiset 33 €, opiskelijat / lapset 25 €

TAMPEREEN KOMEDIATEATTERI www.komediateatteri.fi Lapintie 3 a, 33100 Tampere puh. 0207 288 388 puh. hinta 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min

ASIANAJOTOIMISTOJA * Asianajajat Asianajotoimisto ACTAS Oy

Asianajotoimisto Facta Oy

Asianajotoimisto Klingendahl Oy

Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy

Väinölänkatu 1, 33100 TAMPERE Apiankatu 3, 37600 VALKEAKOSKI Ideaparkinkatu 4, 37570 LEMPÄÄLÄ Puistokatu 16 A, 38200 SASTAMALA puh. 010 548 6060, info@actas.fi www.actas.fi Mika Allén*, Antti Malinen*, Risto Tuori*, Marjo Anttoora*

Hämeenkatu 3 A 8, 33100 TAMPERE p. (03) 230 3000, Valkeakoskella p. (03) 3125 0025 etunimi.sukunimi@asianajofacta.fi www.asianajofacta.fi Ilkka Syrjänen*, Mika Miesmäki*, Heikki Dunder*, Pertti Dunder*, Jaakko Dunder*, Jouko Juntunen*, Heikki Lehtinen*, Markku Sinivaara*, Annukka Lagerstam*, Leo Lagerstam*

Asianajotoimisto Mika Ala-Uotila Oy

Asianajotoimisto Hilkka Tuori Oy

Asianajotoimisto Lindblad & Co Oy

Hämeenkatu 18 A 6, 33200 TAMPERE puh. 020 749 8190, fax (03) 2133 070 www. lindblad.fi tampere@lindblad.fi Markku Lindblad*, Minna Romu*, Maria Rintala*

Hämeenkatu 15 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 3123 5100, fax 3123 5121 www.tempolaw.fi etunimi.sukunimi@tempolaw.fi Janne Vuorilahti*, Jarkko Lehtokannas*, Hanna Räihä-Mäntyharju*, Pekka Warjus*, Tapio Pihlaja*, Aleksi Pakkanen, Iiris Kukkonen

Asianajotoimisto Alfa Oy

Asianajotoimisto Jari Hytti

Asianajotoimisto Merkurius Oy

Asianajotoimisto Veneskoski Oy

Kelloportinkatu 1, TAMPERE Pirkkalaistori 4 A, NOKIA puh. (03) 3421 110 www.nokialaw.fi Mika Ala-Uotila*, Ismo Sillanpää*, Hanna Suutari-Pitkänen, Katri Lähde

Hämeenkatu 20 A, 6. krs, 33200 TAMPERE puh. (03) 3142 9000 www. alfalaw.com Peter Rasmussen*, Tiina Koskinen-Tammi*, Ilkka Miettinen*, Heikki Taulaniemi*, Leena Laurila*, Marko Lounatmaa*, Niko Värttiö, Minni Leskinen

Hallituskatu 11 A, Tampere puh. 040 587 1510 hilkka@tuori.fi www.tuori.fi Hilkka Tuori*, Sini Ruusila painopistealueet: perhe- ja perintöoikeus

Keskustori 1, 4.krs, 33100 Tampere puh. (03) 273 0145, fax (03) 273 0140 www.jarihytti.fi E-mail: etunimi.sukunimi@jarihytti.fi Jari Hytti*, Eija Heikkilä-Pimiä* Assistentti Kati Haapanen, Rödl & Partner Affiliate

Eteläpuisto 2 C, 33200 TAMPERE puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com

puh. 010 3466640 www.tammer-juristit.fi

Janne Nuutinen*, Sari Honkalampi* ja Raakel Räsänen. etunimi.sukunimi@tammer-juristit.fi

Keskustori 5, 33100 TAMPERE puh. 050 571 7327 www.merkuriuslaw.fi etunimi.sukunimi@merkuriuslaw.fi Lassi Kettula*, Jussi Lampinen*, Heli Piksilä-Rantanen*, Kirsi-Marja Salokangas*, Tommi Härmä*, Meri-Tuuli Vuotari, Onni Rostila, Ida Koskinen

Eversheds Asianajotoimisto Oy

Pyhäjärvenkatu 5 B, 33200 TAMPERE puh. 010 684 1500, fax 010 684 1501 www.eversheds.fi Timo Jarmas*, Tiina Koivisto*, Jukka Reilin*, Sinikka Turkki*, Vesa Turkki*, Terhi Holkeri*, Johanna Tolppanen*, Harri Tolppanen*, Henni Hokkanen

Asianajotoimisto Tempo Oy

Tuomiokirkonkatu 34 A, 33100 Tampere puh. (03) 213 2903, (03) 213 2973 www.veneskoski.com toimisto@veneskoski.com Juho Siitari*, Kimmo Lahtinen*, Petri Kananoja*, Jenna Barrow, Jorma Putkonen, asiantuntija, julkinen kaupanvahvistaja

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi?

Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

12

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Uutta OPlta - täyden palvelun huoltoleasing yrittäjille

Pirkanmaalla sinua palvelevat OPn liikkumisen asiantuntijat: Daniel Azoulay Puh. 044 755 3943 daniel@op-kulku.fi Jari Heino Puh. 040 450 4118 jari@op-kulku.fi • Lopullinen hinta määräytyy palvelupaketin ja lisävarusteiden perusteella.

• Tarjoushinnat ovat voimassa vain 30.4. asti.

Toimi siis nopeasti ja kysy lisää.

HYBRIDI

HYBRIDI

TU HUHTIKUUN E VOLKSWAGEN

Passat Variant GTE

Alkaen 427 €/kk alv 0 %

Lue lisää op-liikkuminen.fi

BMW

530e

Alkaen 620 €/kk alv 0 %

Palvelun tarjoaa Pivo Wallet Oy, joka on osa OP Ryhmää.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

13

Taksilaki räjäytetään pian atomeiksi – nämä asiat yrittäjiä vielä askarruttavat

Harva yksittäinen yrittäjäryhmä on kokenut yhtä perustavanlaatuista ja nopeaa muutosta kuin mikä taksiyrittäjillä nyt on edessään. Aiemmin tarkkaan säännellyn taksialan pelisäännöt menevät tulevan heinäkuun alusta totaaliseen remonttiin. Suomen Taksiliiton suhtautuminen uudistukseen oli aluksi hyvin nuiva, mutta mitä mieltä liitossa tai kentällä ollaan nyt, kun muutoksen yksityiskohtia on tiedossa. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti keskusteli tulevasta Taksiliiton kehitysjohtajan ja Tampereen aluetaksin puheenjohtajan kanssa, kun h-hetkeen on aikaa kolmisen kuukautta.

Ainakin pari seikkaa yrittäjiä vielä askarruttaa.

s

uomalaisen taksiliikenteen muutoksen kriittinen päivämäärä on 1. heinäkuuta. Silloin otetaan käyttöön upouusi taksiliikennelainsäädäntö. Muutos on suuri. Sen johdosta esimerkiksi seuraavat asiat muuttuvat: 1. Taksimatkojen hinnoittelu vapautuu.

2. Taksilupien määrää ei enää rajoiteta, ja yhden taksiluvan alla voi toimia useampi auto.

3. Taksien velvollisuus päivystää hiljaisina aikoina poistuu. Samoin poistuu velvoite palata kyydin jälkeen omalle paikkakunnalle.

4. Taksiajoneuvon määrittely muut-

tuu väljemmäksi; jatkossa taksiliikennettä voi hoitaa vaikka kuorma-autoilla ja käytännössä myös pikkubusseilla.

Monia mielipiteitä

Tuleva muutos koskee monia ihmisiä. Koko Suomessa taksiyrittäjänä itsensä elättää noin 7500 ihmistä ja Pirkanmaallakin noin 620. Tällaiseen joukkoon mahtuu kovinkin kirjavia mielipiteitä tulevasta lakimuutoksesta. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti pääsi puntaroimaan asian herättämiä tuntemuksia Taksiliiton kehitysjohtaja Jouni Mutasen sekä Tampereen Aluetaksin puheenjohtaja Tero Kallion kanssa.

TAMPEREEN ALUETAKSIN Tero Kallio suhtautuu taksiuudistukseen päällisin puolin hyvin mielin. – Uskon vahvasti markkinatalouteen ja siihen, että meidän pitää nyt pelata säännöillä, jotka meille on annettu. Toki se luo haasteita, että vanhoista rakenteista muutetaan uuteen tilanteeseen, ja murrosvaihe on varmasti paha. Mutta kuten todettua, uskon kuitenkin markkinoiden hoitavan asiat kuntoon. Mielestäni tärkeää on, että myös meidän taksiyrittäjämme suhtautuvat tähän nimenomaan mahdollisuutena, ei vain haasteena tai uhkana, hän toteaa.

Ennakkoon skeptisesti

Se ei ole mikään salaisuus, että näin radikaali uudistus ei ollut ykkösvaihtoehto Taksiliitolle. Päinvastoin sen kanta oli hyvin pitkään, että nykyjärjestelmää olisi lähdetty kehittämään hienovaraisemmin. Tämän vahvistaa myös Taksiliiton kehitysjohtaja Jouni Mutanen.

– Ensimmäinen tahtotilamme oli parantaa nykyjärjestelmää, ja olimme mukana monessa eri pilotissa, jotka olisivat tähdänneet yhtälailla muutokseen, mutta maltillisemmin, Mutanen kertoo.

Torjuntavoittojakin saatiin

Taksiliitto sai myös omia näkemyk-

siään läpi tulossa olevaan lakiin. Esimerkiksi jossakin vaiheessa lakiehdotuksessa ollut muoto pienimuotoisemmasta kuljetusyrittäjyydestä – missä 10 000 euron tuloihin asti taksitoimintaa olisi voinut harjoittaa ilman minkäänlaista kontrollia – ei päätynyt lopullisen versioon.

– Se on hyvä, koska toivomme todella pelisääntöjen olevan kaikille toimijoille samat. Hyvää on sekin, että taksinkuljettajan ajolupa vaaditaan edelleen, Mutanen huomauttaa.

Markkinatalouteen suit sukkelaan

Mutta mitä sitten päivämäärä 1. heinäkuuta tarkoittaa taksiliikenteelle

ja eritoten taksiyrittäjille Pirkanmaalla? Aluetaksin puheenjohtaja Tero Kallion mukaan se tarkoittaa ainakin sitä, että tuolloin pitää oppia toimimaan markkinataloudessa.

– Nythän meidän ei ole niinkään tarvinnut myydä, mutta jatkossa pitää. Mielestäni on selvä, että tästä alkaa kova kilpailu siitä, mistä kyyti jatkossa tilataan. Taksiyhtiöille, kuten Tampereen aluetaksille, tämä tarkoittaa uudenlaista brändinrakennustyötä, jonka ansiosta meidän automme olisivat jatkossakin se asiakkaan ykkösvalinta, puheenjohtaja Kallio toteaa.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

Tampereella pysäköidään Moovylla.

Se on helppo halleissa ja kätevä

kaduilla!

Lataa ilmainen sovellus App Storesta tai Google Playsta.

14

●

... jatkoa edelliseltä sivulta

Parin vuoden sekamelska

Markkinataloudessa lisääntyvän kilpailun nähdään koituvan asiakkaiden eduksi, ja se on tarkoitus myös nyt tehtävässä uudistuksessa. Se, kuinka hyvin asiassa onnistutaan, jää kuitenkin nähtäväksi. Miesten mukaan alkuvaiheessa toiminta tulee etsimään uomiaan.

– Kun markkinoille tulee selkeästi lisää kilpailua, on tilanne tietenkin ihan uusi, ja edessä on ainakin jossakin määrin parin vuoden sekamelska, Kallio visioi ja epäilee, että todelliset vaikutukset ovat nähtävissä vasta parin vuoden kuluttua. Puheenjohtaja kuitenkin korostaa, että hän näkee uudistuksessa myös paljon positiivista.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aiemmin alaa on säädelty jopa vähän ylitarkkaan, ja ehkä jopa niin, että se taksiyrittäjyyden yrittäjyys on ollut osin lainausmerkeissä. Esimerkiksi aidosti laajentamishaluisille ja innovatiivisille yrittäjille tämä luo nyt erilaisia mahdollisuuksia toiminnan kasvattamiseen, Kallio painottaa.

Lopettajiakin on ollut

Koko ammattikunta ei ole asiasta riemuinnut. Kallio myöntää, että moni yrittäjä on päättänyt lopettaa uransa tähän.

– Moni eläkeikää lähestyvä yrittäjä on jo nyt päättänyt lopettaa tai aikoo lopettaa ennen heinäkuun vaihdetta. Ja ymmärrän kyllä, että kun ikä lähentelee eläkeikää, niin uran vaihtaminen tai sopeutuminen uuteen maailmaan vaikkapa 30 vuoden uran jälkeen on hyvin vaikeaa. Varmasti moni miettii, haluaako elää vielä läpi alkuvaiheen sekasorron, hän tuumaa. Mutanen tosin huomauttaa, että mikään romahdusmainen tahti ei ole ollut.

– Keski-ikä alalla on korkea, ja siitäkin johtuen eläköitymistä tapahtuu tällä alalla myös luontaisesti varsin paljon.

Miten hinnat pitää ilmoittaa?

Miehiä hieman huolettaa, että muutama keskeinen yksityiskohta uudistuksesta on edelleen auki.

– Esimerkiksi siihen, miten hinnat pitää ilmoittaa, ei ole vielä saatu aivan yksiselitteistä vastausta, Kallio huomauttaa. Hintapolitiikka aiheuttaa muutospaineita myös moneen muuhun asiaan. Koska hinnat pitää todennäköisesti voida päättää jatkossa yrittäjäkohtaisesti, nostaa se esiin muun muassa kysymyksen siitä, miten tilauksen vastaanottava välityskeskus ilmoittaa hinnan tilauksen tehneelle asiakkaalle.

– Olemme heikolla menestyksellä pyytäneet päästä tapaamaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntioita, mutta jotain linjanvetoa sieltä on luvattu ennen lain muuttumista, Kallio kertoo. Hänen mukaansa aika

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

on kuitenkin jo nyt kortilla.

– Tavoitteena on kuitenkin saada järjestelmämme sopeutettua lain vaatimuksiin niin, ettei asiakaskokemus tule kärsimään.

Kuv a: T a

ks ilii

tto

settava vuotuinen, kaikilta takseilta perittävä ajoneuvovero.

– Esim. pikkubussit, joilla jatkossa voi ajaa taksiliikenteen tyyppistä liikennettä, eivät maksa nyt autoveroa eivätkä ajoneuvoveroja lainkaan, Mutanen huomauttaa ja kertoo pitävänsä ongelmallisena sitä, että taksien kireää verotusta ollaan kiristämässä vielä entisestään.

– Pienten taksien osuus taksikalustosta on kuitenkin lähes 70 prosenttia, hän toteaa.

Maaseutu ja kaupunki ovat eri maailmat

Taksiliiton Jouni Mutasen mielestä on mielenkiintoista nähdä sekin, miten muutos vaikuttaa kaupungeissa ja maaseudulla.

Taksiliiton Jouni Mutasen mielestä on mielenkiintoista nähdä sekin, miten muutos vaikuttaa kaupungeissa ja maaseudulla. Nämä kaksi maailmaa eroavat taksihommissa toisistaan kuin yö ja päivä.

– Yleensähän asiakas voittaa kun tarjontaa on paljon. Ja varmasti kaupungeissa lisääntyneen kilpailun myötä ne hinnat tulevatkin varioitumaan, Mutanen tuumaa. Sen sijaan maaseudulla asiakkaalle uudistuksesta koituvaa hyötyä on vaikea lähteä arvioimaan.

– Kun aiemmat päivystysringit poistuvat, voi etenkin ilta-aikaan taksin saaminen maaseudulla olla jatkossa paljon vaikeampaa. Lisäksi uusien yrittäjien löytyminen maaseudulle voi tulla ongelmaksi, Mutanen huomauttaa.

Kuva: Tampereen aluetaksi Oy

Nähtäväksi jää

Vero-ongelma

Toinen isompi auki oleva asia liittyy taksiyrittäjien autoverohuojennukseen. Mutasen mukaan tällä hetkellä taksit maksavat autoveron, josta autoverohuojennus on ollut pienille takseille 4 800 euroa ja esteettömille koululais- ja isoille (vähintään 1+7 paikkaa) takseille enintään 15 000 euroa.

– Esityksen mukaan pienten taksien autoverohuojennus poistettaisiin jatkossa asteittain vuoteen 2022 mennessä, hän kertoo. Tätä ehdotusta Mutanen pitää ristiriitaisena.

– Ainakin siinä mielessä, että liikennepalvelulaissa korostettiin juuri yhdenmukaistamista, mikä taas on vähän nurinkurista, kun muihin autoryhmiin ei ole muutoksia esitetty, hän huomauttaa. Ja ongelmalliseksi koetaan myös autoveron lisäksi mak-

Toisaalta maaseudun osalta suuri osa kyydeistä on jo nyt koulu- ja sote-ajoja, niin että muutos niissä voi jäädä huomattavasti kaupunkeja pienemmiksi.

– Kun näissä julkisissa kyydeissä pärjää, homma toimii luultavasti hyvin myös jatkossa, Mutanen tuumaa. Pelätyt suuret kansainväliset toimijat ovat tuskin jatkossakaan hinkumassa vaikkapa Kihniön taksimarkkinoille.

– Voi siis olla myös niin, että maaseudulla muutos jääkin varsin pieneksi, mutta sen vasta aika näyttää, hän tuumaa.

Tampereen kaupunkiseudulla varsinaiset ajovuorolistat jäävät muutoksen myötä historiaan, mutta Tero on varma, että yrityksen ydintoiminta-alueella taksien saatavuus tullaan varmistamaan ympäri vuoden ja ympäri vuorokauden.

– Tulemme Taksi Tampereessa asian jotenkin järjestämään, hän lupaa, vaikkei vielä yksityiskohtia valotakaan.

Myös yhden auton kuljettajalle riittää tilaa

Vaikka Jouni Mutanen uskoo mullistuksen tuovan ja luovan suurempiin asutuskeskittymiin kilpailun myötä myös astetta suuremman kokoluokan toimijoita, hän uskoo silti markkinoilla riittävän tilaa myös perinteisemmille yhden auton yrittäjille.

– Eihän taksiliikenteen tarve tule kokonaisuudessaan mihinkään häviämään, hän huomauttaa. Yksit-

täisten taksiyrittäjien kannalta myös välitysyhtiöiden, kuten Tampereen Aluetaksin kaltaiset toimijat ja yhdessä toteutettavat markkinoinnilliset toimenpiteet tulevat nostamaan entisestään merkitystään.

Jatkossa mustavalkoinen

Tampereen Aluetaksi, joka on taksiyrittäjien omistama noin 500 tak-

sin yritys, on aloittanut valmistautumisen uuteen tilanteeseen jo hyvä tovi sitten. Jo viime vuoden lopulla Taksi Tampere esimerkiksi poisti kokonaan tilauksistaan ennakkomaksut, mikä oli yksi merkittävä askel kohti markkinaehdoin toimivaa taksialaa. Omaa brändiä on vahvistettu esimerkiksi niin, että jatkossa kaikki brändin alla ole-

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Kuva: Tampereen aluetaksi Oy

Laita tiikeri petiin!

Korkeakimmoinen uutuuspatja kaikkialle missä ikinä nukutkin.

Jos rohkenet, saat sen nyt

–25 % alennuksella.

Kolismaankatu 1, 33300 Tampere

www.verhoiluliikevartiainen.com

vat autot ovat joko mustia tai valkoisia. Lisäksi jo nyt firman autojen oviin on ilmestynyt varsin näyttävä tarra, jossa kerrotaan, minkä yrityksen kyytiin asiakas on astumassa. Jouni Mutasen mukaan samankaltaisia toimenpiteitä on tehty myös muualla Suomessa. Esimerkiksi OTAXI Oulussa on varustanut kaikki ajopelinsä keltaisella värillä.

Näsän Matilta vetoapua

Taksi Tampereen tunnettuutta kasvattaa myös Kummelista tuttu Matti Näsä, joka tulee keväällä olemaan esillä varsin näyttävässä kampanjassa.Omaa saavutettavuutta lähdetään edistämään myös lanseeraamalla kuluttajille täysin oma ajotilaussovellus, joka otetaan käyttöön kevään aikana. Sen on tarkoitus korvata yhtiöllä nyt käytössä oleva valtakunnallinen Valopilkku-sovellus ja päivittää sitä niin, että jatkossa applikaation kautta onnistuu myös maksaminen.

– Tänä päivänä jo enemmän kuin joka kymmenes ajotilaus tehdään digitaalisesti, ja se trendi on kasvava, Kallio perustelee.

Uberkin palaa markkinoille

Esimerkit maailmalta ovat varsin kirjavia. Jokainen rajojen ulkopuolella taksia käyttänyt tietää, että tarjonta maailmalla on sanalla sanoen kirjavaa. Asiakkaan kannalta tämä tarkoittaa myös uudenlaisia vaateita.

– Taksin laatustandardia ei ole enää olemassakaan asiakkaan valinnanvapauden myötä, mutta toisaalta se edellyttää nyt asiakkailta myös uudenlaista vastuuta katsoa, kenen autoon hyppää, puheenjohtaja muistuttaa. Perinteisten taksiyrittäjien parissa inhoa ja pelkoa ympäri maailmaa herättänyt Uber ilmoitti sekin palaavansa markkinoille lainmuutoksen yhteydessä. Viime kerralla sen tie Suomessa jäi lyhyeksi, koska toiminta todettiin lainvastaiseksi.

Uudessa mallissa se on kuitenkin lain mukaan aito tilausten välittäjä.

– Täten sitä koskee myös velvollisuus ilmoittaa rahavirrat. Jos näin toimitaan ja kuskilta löytyvät luvat, niin eikun radalle vaan, Tero toivottaa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA, TAMPEREEN ALUETAKSI JA TAKSILIITTO

Luotettavaa autokauppaa jo yli 30 vuoden ajan Teollisuustie 24, Orivesi

Myynti: 03 334 6522 Huolto: 045 152 1155

www.autolaorivesi.fi

Myymälä ma–pe 10–17 • puh. 03 345 1520, 0400 835 329 Verstas ma–pe 8–16 • puh. 050 405 7607 verhoiluliike.m.vartiainen@elisanet.fi

AUTOHUOLTOJA SYDÄMELLÄ Vihiojantie 12, 33800 Tampere | 03 3142 8200 huolto.nekala@tammerdiesel.fi www.tammerdiesel.fi

15

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Moottoriekspertiltä onnistuvat myös perushuollot

PIRKANMAAN PARHAAT SÄHKÖPYÖRÄT! SHIMANO E8000

HENKILÖ- JA PAKETTIAUTOASIAKKAITA palvelevan Nekalan toimipisteen nokkamiehenä toimii Kimmo Pohjoismäki.

FOCUS JAM2 27”+ HELKAMA CE7

Sähkömaastopyörä Shimano Steps MTB sähköjärjestelmällä

4190,-

Matalarunkoisella pyörällä on helppo ajella, jopa 125 km

2690,500 Wh SHIMANO E8000

GHOST KATO 2

Maastopyörä Shimano Steps 6000 -moottorilla

1990,-

HELKAMA ILONA 449,-

349,-

TUNTURI ÉQUILLAR Haasta itsesi maastossa ja aja pidempään!

2490,-

Tällä kupongilla

GIRO

pyöräilykypärät, kaikki 2018 uutuudet, nyt

Erä

3 vaihdetta

-20%

Kaikki sähköpyörät koeajettavissa!

Tuo vanha pyöräsi vaihdossa!

Pyöräkauppaa Pirkanmaalla jo IKUINEN SÄÄTÖTAKUU

40 vuotta

Juvelankatu 8 • p. 03-363 2900 Ark. 10-18, la 9-14 • nippeli.fi

Tampereella sekä Lakalaivassa että Nekalassa toimivan Tammer Diesel Oy:n valttikortti numero yksi on sen kattava moottoriosaaminen. Sitä on ehditty harjoitella jo kunnioitettavat 64 vuotta. Korkea tietotaito tunnetaan myös autoliikkeiden parissa, sillä monesti ne kinkkisimmät moottoriviat lähetetään paitsi diagnoosiin myös hoitoon Tampereelle vähän kauempaakin. Moottoriremonttien lisäksi yritykseltä onnistuvat myös perinteisemmät autohuollot ja remontit aina sulanvaihdoista alkaen. Niiden kasvavan suosion myötä Nekalassa on nyt ajauduttu hieman ongelmalliseen tilanteeseen.

KULJETUS OY

TAMPERELAINEN PERHEYRITYS Tällä kupongilla Henkilö- tai pakettiauton määräaikaiskatsastus päästömittauksineen

62€

(norm. 68-72€)

Pirkanmaan Yrittäjät r.y. jäsen

Sellukatu 28

(Lielahden Gigantin vieressä)

Puh. 010 3222 710.

Avoinna ma–to 8–17, pe 8–16, la 9–14

www.kymppikatsastus.fi

VOIMASSA 31.5.2018 asti.

16

T

ammer Dieselin noin 10 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto voidaan hieman yksinkertaistaen jakaa neljään lokeroon, joista kolme suurinta ovat hyvin samankokoiset.

– Raskaiden koneiden moottorikorjaukset, henkilö- ja pakettiautojen huollot ja korjaukset sekä varaosabisnes, toimitusjohtaja Tatu Miikkulainen listaa. Kukin niistä muodostaa noin 30 prosentin siivun, ja niiden päälle voidaan

lukea kokonaisuudesta noin 10 prosenttia kattava työkalubisnes.

Käyntiin jo 50-luvulla

Selvimmin Tammer Diesel kuitenkin erottuu kilpailijoistaan erittäin korkean moottoriosaamisensa vuoksi. Se on ollut yrityksen ydinosaamisen kirkkain johtotähti aina siitä alkaen, kun yritys vuonna 1954 Tampereelle perustettiin. Palkkatöissä työnjohtajana työskennellyt Veikko Tuomi oli elätellyt ajatusta omasta moottorikor-

jaamosta, ja toteen hän pani sen 8. päivänä tammikuuta vuonna 1954.

Hatanpään puistokujalle perustettiin silloin Tammer Dieselin ihka ensimmäinen korjaamo.

Nimi ei ole koko totuus

Yrityksen nimi voi olla tänä päivänä jopa hieman harhaanjohtava, sillä vaikka siinä sana diesel mainitaankin, mikään varsinainen rajoite termi ei ole.

– Huoltoja ja korjauksia teemme yhtälailla bensakoneisiin ja aivan kaikille merkeille, toimitusjohtaja Miikkulainen huomauttaa. Vahvaa 64 toimintavuoden aikana syntynyttä brändiä ei kuitenkaan olla muuttamassa, vaan pyrimme markkinoinnilla tuomaan esille laajaa palvelutarjontaamme.

KUTEN KUVAKIN KERTOO, paljon ekstraneliöitä Nekalasta ei enää löydy.

Vuoden alussa taloon palkattiin kolme uutta asentajaa, niin että nyt jokaisella käytössä olevalla yhdeksällä nosturilla on oma asentaja. Laajennusvaraa tontilla ei taida enää juuri riittää, joten ainakin sivusilmällä myös uudet tilat kiinnostavat.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

17

BNAR KARIM lukeutuu Nekalan pisteen tuoreempaan asentajakaartiin, sillä hän aloitti työt Tammer Dieselissä kuluvan vuoden tammikuussa. Kokemusta alalta hänellä tosin on jo reilut 10 vuotta.

Työn alla oleva Mercedes alkaa olla jo viimeistä silausta vaille valmis.

Tampereella kahdessa osoitteessa

Koska vastaavaa moottoriosaamista ei Suomesta juurikaan löydy, asiakkaita löytyy ympäri Suomea. Kun pienemmällä korjaamolla törmätään moottorissa piilevään, mutta tarkemmin diagnosoimattomaan ongelmaan, on Tammer Diesel eräs potentiaalinen seuraava askel.

– Yritykset, joissa pystytään sekä vaihtamaan että kunnostamaan moottoreita lähes merkkiin kuin merkkiin ajoneuvon iästä huolimatta, ovat varsin harvassa tämän päivän Suomessa, vahvistaa Kimmo Pohjoismäki. Hän on vetovastuussa yrityksen Nekalan toimipisteestä, joka vastaa henkilö- ja pakettiautoasiakkaista. Yrityksen varsinainen pääkonttori sijaitsee Lakalaivassa, samassa toimipisteessä, jossa toimii yrityksen raskaan kaluston moottorikorjaamo.

Korjaamoasiakkaita ympäri maata

Tyyppiesimerkki viasta, jonka vuoksi tamperelaistaloon otetaan yhteyttä, on moottoriöljyn äkkiä ja yllättäen lisääntynyt kulutus. Se on ollut jopa jonkinasteinen tyyppivikakin muun muassa joissain VAG-konsernin autoissa. Suunnitteluvirheestä johtuva ongelma on korjattavissa, mutta sen verran haasteellinen, että harvalla peruskorjaamolla sitä voidaan toteuttaa.

– Näitä korjaamoasiakkaita meille tulee ympäri maata, ja pystymme oman koneistamomme ansiosta tekemään asiakkaille moottorihuollot avaimet käteen -periaatteella, huoltopäällikkö aloittaa.

– Meillä on tähän paitsi laitteet myös tarvittava ammattitaito, joten voimme tehdä isojakin remontteja varsin nopealla aikataululla ja huomattavasti merkkiliikkeitä huokeammilla kustannuksilla, hän jatkaa.

Vaihtomoottorit tekivät paluun

Toimitusjoht ajan mukaan tekninen kehitys on lisännyt moottoriosaamiseen liittyvää kysyntää. Moottorien kunnostustarpeet ovat kasvaneet sen myötä, kun niihin on laitettu lisää tekniikkaa. Esimerkiksi päästösyistä moottorit on jouduttu tekemään entistä kevyemmistä materiaaleista, ja lisäksi ne ovat huomattavasti aiempaa mutkikkaampia.

– Päästölaitteet ja muu tekniikka siinä ympärillä on tehnyt moottoreista monimutkaisempia kuin aiemmin, Pohjoismäki esittelee. Uudenlaiseen suosioon ovat nousseet myös vaihtomoottorit. Vielä 60- ja 70-luvuilla autojen moottoreita pruukattiin uusia aika ajoin, mutta sen jälkeen rikkoutunut moottori oli monesti yhtä kuin auton romutustuomio.

– Viimeisen 10 vuoden aikana vaihtomoottorit ovat jälleen alkaneet kiinnostaa kuluttajia paitsi taloudellisena myös luotettavana ja nopeana vaihtoehtona, Miikkulainen vahvistaa.

Toimintaa nopeuttaa sekin, että suosituimpia menekkimoottoreita yrityksessä pidetään jatkuvasti varastossa.

Vaihtomoottorille yrityksessä luvataan vuoden tai 100 000 kilometrin takuu.

Ei ilmainen mutta uutta selvästi halvempi

Moottorin kokonaisvaltaisessa huoltamisessa on iso urakka. Käytännössä moottorin laaja peruskunnostus tarkoittaa koko moottorin purkamista, koneistamista ja tarkkaa syyniä niin sylinterinkannelle, tiivisteille, männille kuin jakoketjuillekin. Sillä saakin sit-

TAMMER DIESELIN varsinainen erikoisuus, johon ei moni paja tässä maassa taivu. Tarkalleen ottaen Jari Suovalkama koneistaa kuvassa kiertokankea.

YRITYKSEN NEKALAN toimipiste sijaitsee Vihiojantiellä.

ten ajovarmuutta pidemmäksi aikaa.

– Olemme hyvin kunnianhimoisia sen suhteen, että asiat tehdään hyvin. Emme siis vain rengasta moottoria uudestaan, joka olisikin ainoastaan tilapäinen ratkaisu, vaan meillä peruskunnostuksen läpikäynyt moottori on tehty kestämään, toimitusjohtaja tuumaa. Ilmaista touhu ei toki ole. Siinä missä perushuolloissa keskiarvohinta lasketaan parin sadan euron tuntumassa, isommissa moottoriremonteissa numeroon saadaan monesti laittaa nolla perään.

– Vaikka työlle kustannuksia tuleekin, on se edelleen merkittävästi uutta moottoria taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto, sillä hinta jää helposti noin puoleen uuden moottorin hinnasta, miehet kertovat.

Perushuollot hyvässä nosteessa

Kun Tammer Dieselin Nekalan toimipisteen toimintaa tänä päivänä kipparoiva Kimmo Pohjoismäki

Myös muualla Suomessa Toimintaa Tammer Dieselillä on ollut jo pidempään aikaa myös muualla Suomessa. Tällä hetkellä sillä on Tampereen kahden toimipisteen lisäksi palvelupisteet myös Pieksämäellä, Jämsässä ja Joensuussa. Niistä viimeisin tuli mukaan yritysoston kautta, kaksi muuta on perustettu aikanaan itse. Pisimpään on toimittu Pieksämäellä, vuodesta 1970 lähtien.

Monen muun suomalaisyrityksen tapaan myös Tammer Dieselin liikevaihto lähti luisuun finanssikriisin tienoilla, mutta toisaalta toimialana huollot eivät kuitenkaan ole suhdanneherkimmästä päästä. Tämä vahvistaa myös toimitusjohtaja.

– Meillä on paljon huoltoa ja yl-

läpitoa, joten vaikutus oli paljon pienempi kuin uusien myynnissä, eli meillä on enemmän suojaa suhdanteita vastaan, hän kertoo.

Tänä päivänä yritys työllistää kaikkiaan 70 henkeä, joista kaksi kolmasosaa työskentelee Tampereella. Tammer Dieselin liikevaihto on pyörinyt viime vuodet noin 10 miljoonan euron tuntumassa. Toimitusjohtajan mukaan tällä hetkellä kiikarissa on samankaltainen hienoinen kasvu kuin aiempina vuosina. Sitä haetaan ensisijaisesti autohuolloista ja henkilö- ja pakettiautojen moottorien korjauksista, mutta toisaalta myös raskaalta puolelta.

– Kovin kasvu on ollut kulutta-

japuolella, johon olemme panostaneet myös markkinoinnissamme, kertoo yrityksen markkinointipäällikkö Onni Ikonen.

Erikoisosaaja kun ollaan, työvoiman saatavuus ei ole yksinkertaista. Luonnollista on, että kun yrityksen osaaminen perustuu tekniseen erikoisosaamiseen, pitää kehitystä seurata silmä kovana. Tämä tarkoittaa yritykselle kroonista koulutustarvetta, johon onkin tietoisesti panostettu. Se on ainoa keino pitää tietotaitoa yllä.

– Käytännössä vähintään yksi kaveri on koko ajan jossakin koulutettavana, korjaamopäällikkö kertoo.

TÄLTÄ NÄYTTÄÄ autosta irroitettu moottori.

aloitti työt tamperelaisfirmassa vuonna 2002, Nekalan huoltohallissa toimittiin kolmen nosturin voimin. Nyt niitä löytyy sieltä yhdeksän.

Se kertoo aika paljon siitä, mihin suuntaan jo 64 vuotta sitten perustetun yrityksen toiminta on tämän vuosituhannen puolella kehittynyt.

Yrityksen varsinainen kasvu viime vuosina on tehty perinteisestikin hyvin hanskassa olleiden moottorikorjausten lisäksi etenkin henkilö- ja pakettiautojen perushuolloista.

Tee se itse -asentajat ovat katoava luonnonvara

Tammer Dieselin toimitusjohtaja Tatu Miikkulainen toteaa, että kyseessä ei ole pelkästään heidän taloaan koskeva havainto, vaan koko toimialaa koskettava kehitys.

– Ihmiset huollattavat autojaan enemmän kuin ennen, mikä osaltaan johtuu siitä, että nykyään huomattavasti vähemmän tehdään itse. Ja sekin näkyy, että pienet korjaamot eivät pysty tänä päivänä enää tekemään kaikkea sitä, mitä vielä aikaisemmin, hän tiivistää. Yritys on pyrkinyt tuomaan esille juuri huoltopuoltaan hyvin vahvasti omassa viestinnässään.

Yrityksellä on pyörinyt tämän vuoden aikana myös tv-spotti.

– Tällä on haluttu tuoda esille monipuolisuuttamme. Siis sitä, että korjaamme sekä bensa- että dieselautoja, emmekä ole pelkästään erikoiskorjaamo, vaan myös peruskuluttajalle auki oleva talo, markkinointipäällikkö Onni Ikonen korostaa.

Täydenpuoleinen tupa

Yrityksellä onkin Nekalan toimipisteen kanssa tällä hetkellä puntaroitavanaan eräänlainen positiivinen ongelma. Sen verran kovaa kasvu on viime aikoina nimittäin ollut, että Nekalan toimipisteessä seinät ovat alkaneet tulla vastaan. Alkuvuodesta yritys lisäsi kapasiteettiaan merkittävästi entisestään palkkaamalla Nekalaan kolme uutta asentajaa.

– Nykyisissä tiloissa sen myötä aletaan koputella maksimia, sillä yhdeksällä nosturipaikalla on nyt jokaisella asentaja, eikä hallissa enää ole tilaa yhdellekään uudelle nosturipaikalle, kertoo Kimmo Pohjoismäki esitellessään täydenpuoleista hallia. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

PESU + KOVAVAHAUS

75€

NOSTAMME AUTOSI ARVOA

p. 050 5600 248 Keskuojankatu 26, Sarankulma

18

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

UUSI AUTO KEVÄÄKSI

NYT Volvoja nopeaan toimitukseen!

VOLVON SUOSIKKIMALLIT NYT HUIPPUEDUIN NOPEAAN TOIMITUKSEEN KÄYTTÖAUTOSTA!

VOLVO XC60 -mallisto ALKAEN

55 392 €

6 kpl

VOLVO V90 -mallisto ALKAEN

47 911 € ERÄÄN AUTOJA AWD-NELIVETO NYT ERIKOISHINTAAN 990 €

ETUSI 3 200 €!

5 kpl

VOLVO S90

-mallisto ALKAEN

45 702 € ERÄÄN AUTOJA AWD-NELIVETO NYT ERIKOISHINTAAN 990 €

ETUSI 3 200 €!

Lokomonkatu 25, Tampere, 03–2834 111 automyynti ark. 9–18, la 10–14 huolto ark. 7–18, la 10–14

varaosamyynti ark. 8.30–18, la 10–14 vauriokorjaamo ark. 8–16 KAYTTOAUTO.FI

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

3 kpl

VOLVO V60 CROSS COUNTRY CLASSIC

42 119 € AUTOMAATTIVAIHTEISTO

0€

TALVIRENKAAT 16” ALUMIINIVANTEILLA

0€

LISÄKSI AUTOISSA HIGH TECH -PAKETTI

ETUSI 10 480 €!

4 kpl

VOLVO V60 CROSS COUNTRY D4 AWD

46 981 € AUTOMAATTIVAIHTEISTO

0€

TALVIRENKAAT 16” ALUMIINIVANTEILLA

0€

LISÄKSI AUTOISSA HIGH TECH -PAKETTI

ETUSI 10 480 €!

3 kpl

VOLVO S60

T3 BUSINESS CLASSIC R-DESIGN AUT.

37 883 € AUTOMAATTIVAIHTEISTO

0€

TALVIRENKAAT 16” ALUMIINIVANTEILLA

0€

LISÄKSI AUTOISSA HIGH TECH PAKETTI

ETUSI 10 480 €!

6 kpl

VOLVO V40

D2 BUSINESS AUT.

31 300 € ETUSI 1 500 €!

VOLVO V90 -malliston EU-yhd. 2,0-7,4 l/100 km, CO 2 46 -169 g/km. VOLVO S90 -malliston EU-yhd. 2,0-7,2 l/ 100 km, CO 2 46-165 g/km. Volvo XC60 -malliston EU-yhd. 2,1-7,7 l/100 km, CO 2 49 -176 g/km. VOLVO V60 Cross Country Classic -malliston EU-yhd. 1,8–8,1 l/100 km, CO 2 48–186 g/km. Volvo S60 T3 Business Classic R-Design aut. EU-yhd. 3,9-6,9 l/100 km, CO 2 102-161 g/km. VOLVO V40 -malliston EU-yhd. 3,4–5,9 l/100 km, CO 2 89–137 g/km. Kuvien autot erikoisvarustein.

19

20

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Juhlavuottaan

viettävä Nokian Renkaat A:sta Ö:hön Nokian Renkaat on pirkanmaalaisen elinkeinoelämän ehdottomia kruununjalokiviä.

Yhtiölle tuli täyteen maaliskuussa kunnioitettavat 120 vuotta. Pirkanmaan Yrittäjä –lehti kokosi kasaan aakkosellisen faktoja nokialaisyrityksestä.

J

akeluverkosto uusiksi. Vuosituhannen vaihteessa Nokian Renkaat yhtenäisti jakeluketjunsa Vianor-konseptiksi, josta kasvoi Pohjoismaiden suurin rengasketju. Tänä päivä Vianorin huolto- ja rengaspalvelut toimivat jo 26 maassa lähes 1 500 palvelupisteen voimin. Osa Vianoreista on Nokian Renkaiden omistamia, osa toimii yrittäjävetoisella partner-periaatteella.

a

lkujuuret Helsingissä. Nokian Renkaiden historia alkaa vuodesta 1898, jolloin Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustettiin Helsinkiin. Yhtiön ykköskuluttajatuote oli noihin aikoihin kalossit, minkä lisäksi yritys valmisti muun muassa kumitiivisteitä, erilaisia letkuja ja poliisipamppuja. Nokialle yhtiö siirtyi 1900-luvun alussa, sillä kasvava tuotanto keskellä pääkaupunkia alkoi käydä hankalaksi.

D

ayton, Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa on Nokian Renkaiden kolmannen tehtaan kotipaikka. Vuonna 2020 käynnistyvä tehdas työllistää valmistuttuaan noin 400 renkaalaista ja avaa uuden lehden yrityksen Pohjois-Amerikan valloituksessa.

h

akkapeliitta on Nokian Renkaiden kansainvälisesti tunnetuin tuotemerkki. Ensimmäinen Nokian Hakkapeliitta -talvirengas näki päivänvalonsa vuonna 1936, yli 80 vuotta sitten.

B

ridgestone on Nokian Renkaiden suurin yksittäinen osakkeenomistaja. Amerikkalaisyhtiöllä on nokialaisfirmasta 20 000 000 (2017) osakkeen omistus. Suomalaisyhtiöistä suurimman siivun omistavat vakuutustoimijat Ilmarinen ja Varma.

E

nnätysvauhtia jäällä. Edelleen voimassa oleva jäälläajon maailmanennätysnopeus, 335,712 kilometriä tunnissa, kiidettiin vuonna 2014 Nokian Hakkapeliitta 8 -nastarenkailla. Ajajana toimi Nokian Renkaiden pitkäaikainen testikuljettaja Janne Laitinen.

F C

02-päästöt. Nokian Renkaat pyrkii vähentämään renkaiden vierintävastusta, sillä valtaosa renkaiden synnyttämästä hiilijalanjäljestä syntyy niiden käytön aikana. Matalan vierintävastuksen renkaat kuluttavat vähemmän polttoainetta ja sitä kautta pienentävät ympäristön CO2-päästöjä.

uusio. Kuminjalostuksen vankka perintö siirtyi uuteen vaiheeseen 1960-luvulla, kun yhtiö fuusioitui puunjalostusyhtiö Nokia Oy:n ja Suomen Kaapelitehtaan kanssa. Tuolloin syntyi Suomen toiseksi suurin yritys Oy Nokia Ab, jonka tunnukseksi tuli Kumitehtaan käyttämä liikemerkki.

i

sänmaan palveluksessa. Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen Gummitehdas keskittyi puolustusvoimien tarpeisiin. Erityisesti tarvetta oli kuorma-autojen renkaille sekä hevoskärryjen Paavo-renkaille. Kumipyöräkärryillä huoltokuljetukset onnistuivat äänettömästi etulinjaan asti. Toisen maailmansodan taisteluissa kaatui 36 Nokian-tehtaan työntekijää. Kaatuneiden lapsista tuli yhtiön kummilapsia.

K

elirengas on Nokian Renkaiden ja samalla koko maailman ensimmäinen talvirengas, joka valmistettiin Nokialla 1934. Kelirengas kehitettiin kuorma-autoille, joita oli liikenteessä tuohon aikaan eniten linja-autojen ohella.

G

ran, Kim on yksi rengasfirman pitkäaikaisista johtajista. Vuorineuvos Gran toimi Nokian Renkaiden toimitusjohtajana vuosina 2000–2014.

L

istautuminen pörssiyhtiöksi tapahtui vuonna 1995. Samalla yhtiön nimeksi vaihtui nykyinen Nokian Renkaat Oyj.

UUDET JA KÄYTETYT RENKAAT SEKÄ VANTEET • Rengastyöt ja korjaukset • Pultit, mutterit, soviterenkaat • Kaikki alan työt

• Renkaiden kausisäilytys (rengashotelli) • TPMS ohjelmoitavat ilmanpaineen tunnistimet

Tavataan renkaanvaihdon merkeissä!

ORIVEDEN KUMIKORJAAMO KY

Lehdistöntie 2, ORIVESI 03–334 6655 www.orivedenkumikorjaamo.com

Toimivaa ja edullista autonvuokrausta yrityksille Ma - Pe 07:00-17:00 Nuutisarankatu 35 33900 TAMPERE Puh. 0400 148 915 tampere@finnrent.fi

www.finnrent.fi

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

M

iljoonaviikkoa vietettiin Nokian rengastehtaalla joulukuussa 1971. Silloin autonrenkaiden vuosituotanto ylitti ensimmäistä kertaa miljoonan kappaleen rajan. Hakkapeliittoja renkaista oli noin puolet.

N

apinpainalluksella kitkoista nastoihin.

Talvella 2014 Nokian Renkaat esitteli ensimmäisenä maailmassa huomiota herättäneen nasta-kitkarengasyhdistelmän. Sen jujuna ovat nastat, jotka kuljettaja saa esiin tarpeen mukaan vain napinpainalluksella. Konseptiratkaisu ei vielä ole kuluttajamarkkinoilla, mutta viitoittaa tietä rengasteknologian tulevaisuuteen.

u

usiin maisemiin Nokialle yritys muutti Helsingistä jo vuonna 1905. Historiankirjoituksessa perusteina pirkanmaalaispaikkakunnan valintaan on kirjattu ainakin ”kauniit maisemat, Nokianvirran käyttövoima sekä paikallinen työväki”. Nämä vakuuttivat Gummitehtaan ja sen neljänkymmenen työntekijän muuton Nokialle.

V

sevolozhskissa Venäjällä toimii yhtiön toinen rengastehdas. Vuonna 2005 rakennettua tehdasta laajennettiin 2012. Valtaosa sen tuotannosta menee vientiin. Nokian Renkaat onkin Venäjän suurin kulutustavaroiden viejä.

O

sakekurssi. Nokian Renkaiden osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Yhden osakkeen arvo on tällä hetkellä pitkälti yli 30 euroa. Vuonna 2014 osakekurssi kävi lähellä 20 euroa, mutta sittemmin sen arvo on noussut varsin mukavasti.

W

hite Hell -nimellä tunnetaan Nokian Renkaiden Ivalossa sijaitseva renkaiden testikeskus. Valtavalla yli 700 hehtaarin alueella on 30 erilaista testirataa. Näillä radoilla kokeneet testikuljettajat ja tuotekehitystiimit ottavat renkaista mittaa lumella, sohjolla ja jäällä päivin ja öin. Testikausi Ivalossa kestää marraskuusta toukokuuhun ja sen aikana testataan yli 20 000 rengasta.

X

L-merkintä renkaan kyljessä tulee sanoista extra load ja tarkoittaa renkaan kuormitusluokkaa. XL-rengas on jämäkämpi ja sen kantokapasiteetti on tavallista isompi.

Koon kanssa asialla ei ole tekemistä.

P

akko. Talvirenkaiden käyttöpakko astui Suomessa voimaan joulukuussa 1978. Se oli merkittävä päätös, sillä täten oli lain voimin tunnustettu, että talvirengas edistää turvallisuutta teillä. Päätös lisäsi Nokian Hakkapeliittojen menekkiä merkittävästi.

Q

-nopeusluokan (160 km/h) Nokian Rockproof -rengas on yksi maailman pohjoisimman rengasvalmistajan taidonnäytteistä. Vaativaan katumaasturi- ja off road-ajoon suunniteltu rengas on kehitetty yhteistyössä Nokian Raskaiden Renkaiden kanssa ja siinä yhdistyy saumattomasti raskaiden työkonerenkaiden erikoiskestävyys ja henkilöauton renkaiden käyttömukavuus.

Y

mpäristötietoisuus nosti päätään 90-luvulla, ja ympäristön hyvinvoinnista tuli kiinteä osa myös nokialaisyrityksen strategiaa. Nokia Renkaat otti muun muassa ensimmäisenä rengastehtaana maailmassa käyttöön ympäristösertifikaatin BS 7750 ja liittyi Rengaskierrätys Oy:öön. Kestävän kehityksen periaatteet ohjaavat yhtiön päivittäistä toimintaa.

Z

Line SUV on katumaasturirenkaiden aatelia, jota Nokian Renkaat markkinoi Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Yrityksen iskunkestävät SUV-renkaat on varustettu Aramid-sivupintateknologialla, joka tekee renkaista äärimmäisen kestäviä painavienkin maastureiden alla.

R

Ä

s T

Ö

askaat renkaat. Nokian Renkaat valmistaa henkilöautojen renkaiden lisäksi raskaan teollisuuden erikoisrenkaita. Tuotteita käytetään esimerkiksi metsä-, maatalous- ja työmaakoneissa sekä satamissa ja kaivoksissa. hanghaihin perustettiin Nokian Renkaiden Kiinan myyntiyhtiö vuonna 2011.

yöllistävä yritys. Nokian Renkailta saa palkkakuitin joka kuukausi melkoinen määrä ihmisiä. Globaalisti yritys työllistää noin 4 600 (2017) ammattilaista, joista Suomessa työskentelee noin kolmannes.

lyteknologiaa ja biopohjaisista materiaaleista valmistettuja renkaita, jotka hyödyntävät sensoriteknologiaa. Näin visioi Nokian Renkaat tulevaisuuden rengaskehitystä. ljykriisi 1970-luvun alkupuolella nosti autoilun hintaa. Taloudellisuus korostui rengasvalinnoissa. Tämä näkyi myös Nokian Renkaiden markkinoinnissa. Ideana oli vakuuttaa säästäväisetkin kuluttajat: ”Aja suomeksi Hakkapeliitoilla. Vain 2 penniä kilometri!” kuului sen ajan mainosslogan.

Kuvat: NOKIAN RENKAAT OYJ

TEISKON

RENGASPALVELU OY

Autohuollot ja rengaspalvelut

044 284 7045 • 044 280 7377 • vesa@trp.fi

Terälahdentie 1011 • www.trp.fi

AUTOKORJAAMO M. Vänttinen Oy Raspinkatu 5 • 33840 TAMPERE Puh. (03) 214 2270 • huolto@mvanttinen.fi

www.mvanttinen.fi

21

22

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Liikenteessä eletään nyt historiallista murrosaikaa –

mutta missä menee Suomi?

J

ukka Lintusaari on kuin vastakohta suomalaiselle tuppisuukulttuurille. Ja kun tämä yhdistetään vielä valtavaan määrään asiantuntemusta, saadaan reilun tunnin haastattelussa aikaan materiaalia vaikka pienen kirjan tarpeisiin. Koska tila on rajallinen, pyrin keskittymään tässä artikkelissa muutamaan isompaan asiakokonaisuuteen. Liikkeelle lähdimme sähköautoista, josta siirryimme sitten aika monen mutkan kautta jakamistalouteen ja lopulta vielä Suomen sekä Tampereen mahdollisuuksiin meneillään olevassa liikkumisen murroksessa.

Henry Ford ja hevosten kasvuhormonit

Sanassa murros ei ole pätkäänkään liioittelun makua. Kaikkiaan ihmisten tavoissa liikkua on nyt meneillään valtavan suuri murros, jolle on vaikea löytää vertailukohtaa koko ihmiskunnan historiasta. Lähimpänä lienee 1900-luvun vaihteeseen ajoittunut polttomoottorien yleistyminen. Lintusaari myöntää, että silloinkin moni oli skeptinen siitä, mitä tuleman piti.

– Kyllähän Henry Fordiakin moni piti hulluna startup-yrittäjänä, jonka olisi kannattanut ehdottomasti sijoittaa polttomoottoriin käytetyt rahat hevosten kasvuhormoneihin, sillä alkuaikoina hevoset olivat huomattavasti autoja nopeampia ja luotettavimpia kulkupelejä, Lintusaari hymyilee.

– Itse näen, että nyt menossa oleva liikenteen murros tulee muuttamaan esimerkiksi kaupunkeja ja ihmisten käyttäytymistä vielä enemmän kuin autojen tulo aikanaan, hän kertoo.

Mukana tuntuu nyt olevan koko ala

Jukka Lintusaaren mukaan yksi selvimmistä tämän hetken maailmanlaajuisista liikennetrendeistä ovat sähköautot. Ja vaikka se Tesla edelleen tuntuukin monessa yhteydessä olevan synonyymi sähköautoille, huomauttaa Lintusaari, että etenkin viime aikoina peliin on lähtenyt käytännössä koko nykyinen autoteollisuus. Siitäkin miehellä on syy, miksi juuri Teslasta puhutaan.

– Tesla on valinnut tällaisen tienraivausstrategian ja ensimmäinen aina muistetaan. Mutta viimeistään nyt on käynyt selväksi, että autoteollisuus sähköistyy kauttaaltaan, Lintusaari aloittaa. Merkittävänä kehitysaskelena mies pitää sitä, että viime vuonna iso osa merkittävistä saksalaismerkeistä, kuten BMW ja Mercedes ovat julkistaneet omia, erittäin kunnianhimoisia suunnitelmiaan.

– Ja viimeisimpänä myös Toyota, joka on pitkään ollut hybridien kannalla, tuli ulos ja kertoi lisäävänsä panostusta valtavasti myös täyssähköautoihin, hän huomauttaa. Siitä Lintusaari on melko vakuuttunut, että niin iso muutos on edessä, että kaikki autonvalmistajat Euroopassakaan eivät mene mankelin läpi.

man geopoliittinen tilanne olisi varmasti ihan erilainen, jos öljy ei olisi iskenyt itseään läpi. Ja mustan kullan menestystarinassa juuri liikenteellä ja liikkumisella on ollut aivan keskeinen sija. Lintusaari näkee, että kokonaisuudessaan öljyn dominantti rooli on vähenemään päin, joskaan kokonaan sen merkitys ei ole katoamassa edes liikenteestä.

– Esimerkiksi lentoliikenteen osalta öljylle on vaikea nähdä kovin nopeasti korviketta, hän kertoo, vaikka uskookin akkuteknologian kehittyvän isoja harppauksina lähivuosina.

Ja lentoliikenteen käyttämän kerosiinin valmistus synnyttää öljystä joka tapauksessa myös muun muassa nykyisten polttomoottoreiden, niin bensiini kuin dieselkin, polttoainetta.

Aasiaa unohtumatta

Pohjoismainen peränpitäjä

Lintusaari alleviivaa sitäkin, että uudet markkinat kiinnostavat myös monia uusia toimijoita. Ja nimenomaan globaalissa mittakaavassa.

– Pelkästään Kiinasta löytyy kymmeniä ja taas kymmeniä sähköisten kulkuneuvojen valmistajia, joiden tavoitteena on saada vahva jalansija Euroopassa, hän huomauttaa. Myös toinen Aasian jättiläinen eli Intia on ilmaissut vahvan tukensa sähköautoilulle. Miljardimaan parlamentissa on nimittäin jo lyöty lukkoon päätös siitä, että vuoden 2030 jälleen maassa ei myydä enää fossiilisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja.

Monen työ menee uusiksi

Lintusaari huomauttaa, että polttoaineen lisäksi kyseessä on myös valtava itse autoja ja niiden valmistusta ohjaava kuvio. Pelkästään polttomoottorin syrjäyttäminen kaikkine tykötarpeineen jätättää autosta pois monta erilaista osaa. Vaikutukset ovat merkittävät.

– Esimerkiksi Saksassa Stuttgartin alueella arvioidaan miljoonan ihmisen saavan nyt elantonsa polttomoottorien ympärillä liittyvästä liiketoiminnasta, Lintusaari huomauttaa.

1900-luku oli öljyn vuosisata

Katsoopa asiaa miten tahansa, 1900-luku on ollut pitkälti öljyn vuosikymmen. Esimerkiksi koko maail-

Suomessa sähköautojen kehitys ei ole toistaiseksi ollut kummoista, sillä sähköautojen määrässä olemme auttamattomasti jäljessä Ruotsista, Norjasta nyt puhumattakaan. Toisaalta Lintusaari myöntää, ettei kaikkialla muullakaan ole saavutettu asetettuja tavoitteita.

– Esimerkiksi Saksassa piti alkuperäisten suunnitelmien mukaan olla vuosikymmenen lopulla liikenteessä miljoona sähköautoa, mutta todellisuudessa luvusta ollaan jäämässä kauas, hän tuumaa. Toisaalta tämän hetken luvuilla Suomi on jäämässä jälkeen liki koko Euroopasta.

– Äskettäin saksalaisten isojen autonvalmistajien yhteistyössä kehittämässä latauspistejärjestelmässä suunnitelmat tehtiin kutakuinkin kaikkiin EU-maihin, paitsi vähäisille reuna-alueille kuten Romaniaan ja Suomeen. Jos me emme pian toimi, niin me jäämme nukkumaan sitä ruususen unta, hän toteaa.

Pohjoisuus ei selitä kaikkea

Lintusaari myöntää, ettei pysty antamaan mitään yksiselitteistä syytä Suomen alhaisille sähköautoluvuille.

– Sen ymmärrän, että pohjoisen olosuhteet ovat saaneet aikaan ihan tervettä skeptisismiä esimerkiksi akkujen pakkaskestävyyden suhteen, mutta toisaalta se ei itsessään selitä eroa vaikkapa Norjaan, jossa talvet

Kuva: Foto & studio Jukka Mäkinen

Kännykkäjätti Nokialla 26-vuotisen kansainvälisen uran tehnyt Jukka Lintusaari siirtyi kännykkäbisneksen jälkeen älyliikenteen pariin. Viimeiset kuusi vuotta hän toimi Tampereen Yliopistolla älyliikenteen innovaatio- ja kehitysympäristön tehtävissä, joihin kuuluivat myös mm. osallistuminen tamperelaisen ITS Factoryn toimintaan, hallitustyöskentely ITS Finland ry:ssä ja projekteja eurooppalaisessa älyliikenteen yhteisössä ERTICO:ssa. Ja vaikka se pesti päätoimisena tutkijana onkin virallisesti ohi, toimii Lintusaari edelleen useamman niin julkisen kuin yksityisen organisaation neuvonantajana ja konsulttina ja on myös varsin usein se henkilö, joka kutsutaan puhumaan, kun halutaan tehdä selkoa Suomen älyliikennekuulumisista. Hän jatkaa osittain myös yliopistolla alan tutkimusohjelmien parissa jakaen osaamistaan ja auttaen ohjelmia niiden tavoitteissa. Vasta Etelä-Koreasta työmatkailta palannut Lintusaari käväisi Pirkanmaan Yrittäjien konttorilla juttelemassa siitä, missä älyliikenne menee niin Suomessa kuin maailmallakin.

JUKKA LINTUSAARI vaihtoi kännykät älyliikenteeseen. Tällä hetkellä Lintusaari konsultoi useampaakin alan yritystä ja lisäksi hän toimii advisorynä eli neuvonantaja-tittelillä edelleen mm julkisille toimijoille. Lintusaaren yrityksen nimi on hänen entisen kotimaansa, Japanin, kieltä eli Torishima. Se on suora käännös hänen sukunimestään.

ovat käytännössä yhtä kylmiä ja lumisia kuin meillä, Lintusaari kertoo. Öljyvauras Norja on toki vähän oma lukunsa, mutta jopa naapurimaa Ruotsissa sähköautoja liikkuu teillä kymmenkertainen määrä Suomeen verrattuna. Mitenkä Lintusaari tämän selittää?

– Ehkä ruotsalaisille on muutenkin ollut viime aikoina pikkaisen parempi kyky uudistua kuin meillä Suomessa. Toki on hyvä muistaa, että meillä taantuma oli huomattavasti heitä syvempi ja pelkästään meitä entisiä nokialaisia oli vielä jokin ai-

ka sitten kauhea määrä työttömänä.

Siinä vaiheessa on ymmärrettävääkin, että uusiutuminen pelottaa, hän toteaa. Nyt tosin pitäisi alkaa muuttamaan, sillä muuten meistä menee pian se Romaniakin ohi, hän kertoo.

Porkkanaa ja hintalappu uusiksi

Sähköautojen yleistymiseen vaadittaisiin Lintusaaren mukaan myös jonkin verran tukea, mikä olisi järkevää jo siitäkin syystä, että sillä keinolla voitaisiin saada vanhaa autokantaa pois teiltä.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

23

Kuva: Tampereen kaupunki / arkkitehtuurityöhuone BuENaVENTuRa

Entäs se ratikka?

Tampereella on riittänyt erityisen paljon puhetta raitiovaunusta, joka tuntuu jakavan tehokkaasti mielipiteitä niin puolesta kuin vastaankin.

– Ymmärrän, että rakentamisvaihe on iso haitta esimerkiksi keskustan kaupalle, mutta yhtä varma olen siitäkin, että nykyisellä kasvulla jotain oli tehtävä. Se tie, missä kaikki bussilinjat päättyvät keskustaan, on kuljettu jo loppuun. Liittymäpysäköinnin osalta tosin on vielä tekemistä, sillä jos kaikki tulevat kotoa omalla autolla lähtevät jatkossakin ajavat autoillaan keskustaan asti, minusta silloin olemme epäonnistuneet.

– Ja ymmärrän kyllä vastustajia, mutta vielä karmeampaa olisi, jos mitään ei rakennettaisi. Jos mitään ei tee, niin eihän silloin kyllä mitään saakaan.

– Ehkä hieman kaipaisin muitakin porkkanoita. Esimerkiksi pysäköinnin suhteen voitaisiin ehkä kehittää vetovoimatekijöitä, hän tuumaa. Sähköautojen yleistymisen kannalta oleellista on sekin, että tarjolle tulee enenevissä määrin myös eri hintaluokan vaihtoehtoja. Teslan hintalappu on auttamattomasti monelle kukkarolle aivan liian kallis.

– Lähivuosina on tulossa markkinoille useita koko kansan malleja, mikä varmasti auttaa kehitystä, hän tuumaa.

Lämpötolpasta etumatkaa

Siinä mielessä tilanne sähköistymiseen on kuitenkin hyvä, että toisin kun monessa muussa maassa, Suomessa aika monella parkkipaikoilla seisoo jo valmiina talvikausia varten tehty lohkolämmittimen sähkötolppa. Infrastruktuurin suhteen olemmekin siis oikeastaan edelläkävijöitä, joskin se lienee aika varmaa, että taloyhtiöissä kustannuksista latauspisteineen on odotettavissa vielä aikamoiset väännöt.

– Varmasti tässä tarvitaan vielä oikeusprosesseissa jotkut ennakkopäätökset kertomaan miten toimitaan, aivan kuten hissikulujenkin allokointi on aikanaan taloyhtiöissä mennyt. Kateushan meitä keskimäärin ohjaa, Lintusaari hymyilee.

Jakamistalous ylitti odotukset

Toinen selkeä älyliikennettä juuri nyt voimakkaasti mullistava megatrendi on jakamistalous eli siis tapa, jossa perinteisen omistamisen sijaan keskitytään lainaamiseen, jakamiseen tai vuokraamiseen. Sen osalta kehitys liikenteessä on ollut ehkä vielä nopeampaa kuin Lintusaari olisi uskaltanut pari vuotta sitten ennustaa.

– Itsekin olin vähän skeptinen koko jakotalouden suhteen, mutta sehän on tosiasiassa lyönyt itsensä kulovalkean lailla läpi. Jos esimerkiksi Lontoon karttaa nyt zoomaa, on sieltä vaikea löytää korttelia, jossa ei jo olisi yhteiskäyttöistä autoa, hän tuumaa.

Vaikutusta myös kaupunkisuunnitteluun

Tässä kehityksessä mies pitää merkittävänä sitäkin, että esimerkiksi Airbnb:n kaltaiset toimijat ovat tasoittaneet kenttää ja tuoneet koko jakamistalouden konseptia lähemmäs kuluttajaa. Ohjaavana tekijään on myös arkijärki, sillä keskustassa itse

www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

asuvana ja työskentelevänä Lintusaari itse myöntää oman autoilutarpeensa olevan nykyään erittäin minimaalinen.

– Saattaa mennä monta viikkoa, että autoon ei edes kosketa, ja ilman Vesilahdella sijaitsevaa mökkiä olisi autottomuus ihan varteenotettava vaihtoehto.

– Mitään järkeähän siinä, että auto seisoo tyhjänpanttina kalliissa autopaikkaosakkeessa keskustassa, ei oikeastaan ole, hän huomauttaa. Lintusaaren mukaan jakamistalous onkin asia joka vaikuttaa paitsi ihmisten liikennetottumuksiin, myös kaupunkisuunnitteluun.

– Siis siihen, kuinka paljon katuja ja parkkipaikkoja tarvitaan. Nykyään ison osan ajasta auto seisoo tyhjänä kalliissa pysäköintipaikoissa, josta maksetaan Tampereenkin kokoisessa kaupungissa varsin sievoisia summia.

IHMISEN TAVOISSA liikkua eletään nyt isoa murrosta, jonka Jukka Lintusaari uskoo muokkaavan myös kaupunkisuunnittelua. Tampereen Hiedanrannassakin liikkumista on mietitty uusilla tavoilla.

Kuva: Daimler aG

Palveluistuminen leviää kun kulovalkea

Toinen kovasti päätään nostanut termi on liikkumisen palveluistuminen, joka tunnetaan sen englanninkielisten sanojen mukaan myös termillä MaaS (Mobility as a Service). Siinä idea on eri kulkumuotojen – niin joukkoliikenteen kuin henkilöautojenkin – käyttäminen rinnakkain niin, että matkustaja voi esimerkiksi hankkia tarvitsemansa matkan ovelta ovelle yhdellä maksulla ja lipulla ja käyttää sitten matkan aikana aina kulloiseenkin etappiin parhaiten soveltuvaa kulkumuotoa.

– Siinä missä joku saattoi vielä naureskella tällaisille ajatuksille viitisen vuotta sitten, ovat ne nykyään hyvin kiinnostavia, ja ratkaisuja kehitetäänkin ympäri maailmaa.

Ensi kesän toinen iso muutos

Lintusaaren mukaan erityisen hienoa on se, että liikkumisen palveluistumisessa Suomi kulkee edelleen aivan kehityksen eturintamassa.

Keskeistä MaaS-ajattelussa pärjäämisessä on ollut viranomaisten rooli, joka on tässä yhteydessä tarkoittanut eritoten mahdollistamista.

Erilaiset linjaukset ja sääntely kun muodostavat perustan sille, millaisessa ympäristössä ja ilmapiirissä tulevaisuuden palveluita tuotetaan. Ensi kesänä nähdään Lintusaaren mukaan muuttuvan taksilain mukaan myös toinen merkittävä muutos, jonka satoa tosin päästään keräämään

SÄHKÖAUTOJEN MAAILMANVALLOITUKSEN kannalta oleellista on sekin, että myös isot automerkit ovat viime aikoina ilmaisseet vahvat tavoitteensa sähköautomarkkinoille. Esimerkiksi Mercedes-Benz on ilmoittanut sähköistävänä mallistonsa vuoteen 2022 mennessä, luvassa on yli uutta 50 sähkö- ja hybridimallia.

vasta myöhemmin. Laki nimittäin määrää, että subventoitujen eli julkista tukea saavien joukkoliikennetoimijoiden pitää avata oma maksurajapintansa avoimeksi niin, että mm MaaS-operaattorit voivat jälleenmyydä heidän kulupalveluitaan.

– Esimerkiksi HSL julkisti viime viikolla, että he avaavat oman rahapintansa niin, että kuka tahansa voi myydä heidän lippujaan. Tämä kiinnostaa varmasti juuri MaaS-toimijoita, joissa voidaan yhdistää eri kulkumuotoja. Kiitosta liikenneasiantuntijalta saa kokonaisuudessaan myös Liikenneministeriön kehittämä Liikennekaari (alan lakiuudistus), joka kansainvälisestikin mietittynä on poikkeuksellisen rohkea ja iso muutostekijä.

– Se, että kyseessä on public-private-kumppanuus on iso juttu ja vaati rohkeita askeleita. Arvostan, että tällaisen uskallettiin tarttua siitäkin huolimatta, että tiedossa oli, että tästä tulisi kapinaa.

– Meillä on lähdetty uusimaan lainsäädäntöä sen verran rohkeasti

uusiksi, että tiedän monessa maassa tämän aiheuttavan vähän kateuttakin, hän kertoo.

Ohjelmistot ja anturit ovat Tampereen toivot

Yrityspuolella Suomen vahvuuksina autojen älyllistymisessä mies näkee tällä hetkellä eritoten ohjelmistopuolella. Sieltä kun löytyy osaamista, joka on kirjaimellisesti maailman parasta.

– Tampereelta löytyy lukuisia minua parikymmentä vuotta nuorempia kavereita, jotka ovat jo päässeet antamaan kansainvälisiä näyttöjä, joilla on maailmanluokan osaamista ja itsetunto kohdillaan, hän toteaa.

Ohjelmistopuolen lisäksi Tampereella toimii myös paljon aivan ykköstason anturi- ja ns IoT-firmoja, joilla niilläkin on kosolti potentiaalia älyautomarkkinoilla.

– Enkä siis tarkoita nyt pelkkiä antureita, vaan pikemminkin sitä, että täällä on toimijoita, jotka osaavat rakentaa kokonaisuuksia ja myös tietävät kuinka mitataan ja mitä johtopäätöksiä tuloksista voidaan tehdä.

Ei kaukana kännyköistä

Hyvä esimerkki tällaisesta yrityksestä Lintusaaren mielestä on vasta äsken kiinalaisen omistajan saanut tamperelainen OptoFidelity, joka tekee juuri sellaisia testausratkaisuita, joita on ennen käytetty pääasiassa mobiililaitteissa ja joita tulevaisuuden autot tulevat oleman täynnä.

– Uuden ajan auto kun ei ole edes kovin kaukana älypuhelimesta. Puhelimen tapaan se tietää tarkkaan, missä se sijaitsee ja lisäksi siinä on monia sensoreita ja näyttöjä, jotka auttavat kuljettajaa tekemään erinäisiä johtopäätöksiä, hän korostaa.

Suomen vahvuutena on myös se, että meillä avoimen datan käyttöön on herätty jo hyvissä ajoin.

– Verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan me olemme todella tehnet tätä jo pidempään, ja se antaa meille etulyöntiasemaa, koska meillä on jo ollut aikaa harjoitella asiaa, jota vasta nyt ollaan aloittelemassa. ● Teksti: VILLE KULMALA

www.mersupurkaamo.fi

www.mb-varaosatjahuolto.fi

MERSUkoRjAAMo • MB Star diagnosistesteri

• MB Star diagnosistesteri • Huollot, MB-varaosat ja remontit MB-Varaosat ja huolto Venetmäki Oy Nahkatehtaantie 10, Viiala Ark. 9.00-17.00. Puh. 040 140 6000

24

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Sellainen kuin haluat.

YLI 50 TIENTÄYTEISTÄ VUOTTA

Älä tyydy ratin kääntämiseen. Käännä päitä ja tee se omalla tyylilläsi.

Valitse oma kaksivärimaalauksesi sekä 18” kevytmetallivanteet ja luo yksilöllinen Kona. Elämästä ja autosta on tarkoitus nauttia. Juuri siksi – Hyundai Kona. hyundai.fi

www.pispalanautot.fi

Uusi Kona nyt ensiesittelyssä.

AUTOKORJAAMO

Uusi Kona mallisto alk. 22 590 € Hinta sisältää toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein. Kona-malliston EU-yhd. kulutus 5,2–6,7 l/100 km, CO2 117–153 g/km.

SELLUKATU 5, 33400 TAMPERE Automyynti ark. 9–17.30, la 10–14 puh. 020 7799 705 Huolto arkisin 7.30–17 puh. 020 7799 710

WWW.AUTOSALPA.FI Vauriokorjaamo arkisin 8–16 puh. 020 7799 735 Puh. hinnat: 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min

Kärryn vaihtotarjous!

Hyvitys vanhasta väh. 300€ uusiin varastossa oleviin kuomullisiin perävaunuihin.

Seuraava lehti ilmestyy

Asentajankatu 3 Lakalaiva, Tampere

tiistaina 8.5.

Pispalan Autot

Sellukatu 17, 33400 Tampere puh. (03) 3450 433, gsm 0500 620 089 jarkko@pispalanautot.fi

Voit jättää autosi huoletta meille myös katsastuspalvelua varten!

Nyt on aika huoltaa ilmastointilaitteet kesäksi kuntoon!

Meillä myös ohjauskulmien säädöt.

Volkswagen Transporter PRO-malleihin HUHTIKUUN ETUSI JOPA 2.500 € vain Laakkoselta Volkswagen

TRANSPORTER PRO 2,0 TDI (62-84 kW) 5,8-6,7 m

Volkswagen TARJOUSHINTAAN Transporter Pro lyhyt 2.0 TDI 62 kW

29.900 €*

Volkswagen TARJOUSHINTAAN Transporter Pro pitkä 2.0 TDI 84 kW

32.900 €**

Tarjous on voimassa uusiin kauppasopimuksiin 30.4.2018 saakka ja koskee rajoitettua erää autoja. *Svh 32.120 €, CO2 159 g/km. **svh 34.991 €, CO2 162 g/km. Malliston EU-yhd. 6-6,2 l/100 km.

Hinnat sis. arvioidun autoveron ja toimituskulut. * 36 kk/75 000 km 1. erä 6 362 €. ** 36 kk/75 000 km 1. erä 6 952 €.

Rahoitustarjous Volkswagen-mallistoon 1,95 % korolla *Esim. Volkswagen Transporter lyhyt 2,0 2,0 TDI 62 kW Pro toimituskuluineen 29 900 €, käsiraha 7 000 €, rahoitettava osuus 22 900 €, rahoitusaika 60 kk, korko 1,95 %, käsittelykulu 12 €/kk, luotonperustamismaksu 220 € kuukausierä 299,01 €, viimeinen suurempi erä 7 700 €. Rahoitettava osuus 22 900 € + luottokustannukset 2453,54 € = 25 353,54 €. Todellinen vuosikorko 3,21 %.

Viimeinen suurempi erä 8 100 €. Rahoitettava osuus 24 940 € + luottokustannukset 2 573,83 € = 27 513,83 €. Todellinen vuosikorko 3,12 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen, kaskovakuutuksen ja rahoitusturvavakuutuksen. Rahoituksen myöntää OP Yrityspankki Oyj, Gebhardinaukio 1, Helsinki. Rahoitustarjous on voimassa 30.4.2018 saakka.

Autotalo Laakkonen Oy Hatanpään valtatie 42, Tampere Volkswagen Hyötyautot 010 214 7181 Automyynti: ma-pe 9-18, la 10-15

Volkswagen Hyötyautot Aki Huhtala Ismo Hytti 050 445 5082 050 502 8180

Paavo Puomila 050 445 5085

Jani Tanhuanpää 050 445 5084

Yritysmyyntipäällikkö Jarmo Mankisenmaa 050 501 8103

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

25

Lentorahtitoiminta pääsi taas käyntiin pitkän tauon jälkeen AMMATTIKORKEAKOULUOPISKELUN EI tarvitse aina tapahtua pulpetissa. Tampere UAS Motorsportiin voi tutustua myös Facebookissa ja Instagramissa.

Ruotsissa perustettu, mutta Suomeenkin jo vuosia sitten levittäytynyt Jetpak on avannut Tampereen alueen kaupallisen lentoliikenteen myös lähtevälle rahdille. Rahtia on mahdollista lähettää Tampereelta Finnairin, SAS:n ja AirBalticin lennoilla maaliskuusta lähtien. Paikallinen elinkeinoelämä otti skandinaavitoimijan paluun vastaan hyvin mielin.

Formulalla J tulevaisuuden töihin Ajoneuvotekniikan insinööriopiskelija ei ennätä paljon istua pulpetissa. Projektityöt ovat oleellinen osa oppimista. Osallistuminen formulatiimiin voi tuoda vaikka tulevaisuuden työpaikan.

T

ampereen ammattikorkeakoulussa rakennetaan joka vuosi uusi kilpa-auto Formula Student -luokkaan. Projektista vastaava opiskelijatiimi suunnittelee ja rakentaa ajoneuvon ja osallistuu kilpailuihin muita maailman korkeakouluja vastaan. Tampere UAS Motorsport -tiimiin kuuluu keskimäärin 40–70 opiskelijaa vuosittain.

– Ensimmäinen kilpa-ajoneuvo valmistui vuonna 2008, ja sen jälkeen vuosi toisensa jälkeen on kehitetty ja rakennettu uusi, edellistä parempi formula, kertoo koulutuspäällikkö Marko Mäkilouko.

Ensi kesänä TAMKin tiimi pakkaa ajokkinsa kuljetuskärryyn ja matkaa Hollantiin ja Tsekkiin kansainvälisiin Formula Student -kilpailuihin. Ne ovat paljon muutakin

kuin opiskelijoiden keskinäistä kisailua.

– Isot automerkit kuten Volkswagen, Mercedes Benz ja Audi sponsoroivat kisoja ja samalla etsivät tiimien tekemistä konseptiformuloista teknisiä ratkaisuja ja menetelmiä, joita ei vielä autoteollisuudessa ole ajateltu. Automerkkien edustajat ovat kisoissa myös iso osa tuomaristoa, joka arvioi autojen suunnittelua ja toteutusta. Kisat ovat lisäksi suuria rekrytointitapahtumia, joista sponsorit etsivät tulevaisuuden työntekijöitä.

TAMKissa formulatiimin toiminta perustuu opiskelijoiden omaan haluun kehittää oppimiaan taitoja ja tiimityöskentelyä. Rahoitus tulee avustuksina koululta, säätiöiltä ja sponsoreilta. Formulaprojektin parissa opiskelijat verkostoi-

tuvat yhteistyökumppaneiden kanssa ja oppivat käyttämään heidän tuotteitaan myös tulevaisuudessa.

– Materiaaleista muun muassa lähes kaikki kuitutarpeemme täyttävät Materialshop ja CSI Composites. Runkoputkien osalta toimimme yhteistyössä HTL-Worksin ja Putkilaserin kanssa. Itse kisamatkoilla meitä avustaa Tikkurilan Veho CharterWay Rent, joka tarjoaa meille kaluston matkustamiseen.

Tässä on vain muutama toimintamme tukija, joita ilman automme rakentaminen ja toimintamme olisi lähes mahdotonta. Suuri kiitos heille siitä, toteaa tämänvuotisen formulatiimin päällikkö Aleksi Kerola. ● Teksti: LEENA STENMAN Kuva: TAMK UAS MOTORSPORT

etpakin yhteistyösopimus Finnairin, SAS:n ja AirBalticin kanssa mahdollistaa rahdin kaupallisilla lennoilla Tampere-Pirkkalan lentoasemalta. Rahtia on voinut sekä lähettää että vastaanottaa Jetpakin kautta Tampereelta maaliskuun alkupuolelta alkaen.

Lentoliikenteen kehittäminen on näkyvästi ja vahvasti yhteydessä koko Tampereen seudun liiketoimintaympäristöön. Jetpakin avaamat lentorahtireitit tarjoavat nopeampia reittimahdollisuuksia paikallisille yrityksille.Tampereen alueen lentoliikenteen kehittämisestä vastaava johtaja Marja Aalto kertoo, että rahtitoimintaa ei ole ollut Tampere-Pirkkalassa kaupallisilla lennoilla useampaan vuoteen.

– Rahtilentoja kentältä on puolustusvoimien toimesta tapahtunut koko ajan, mutta kaupallisen liikenteen osalta lähtevää rahtia ei.

Olemme iloisia, että Jetpak näkee Tampereen alueen potentiaalin, Aalto kertoo.

– Se, että saamme taas lähetettyä lentorahtia kaupallisilla lennoilla, on tärkeää sekä Tampereen alueelle, että alueen lentokuljetuksen kehittymiselle. Alueella on valtavasti

MITEN VOIMME OLLA AVUKSI? Anna meidän hoitaa yrityksesi muutto l logistiikka l

NIEMI PALVELUT OY

kierrätys l varastointi l

Soita pereelle meille Tam 20 020 554 56

Sammonkatu 47, 33540 Tampere

Helsinki • Jyväskylä • Kuopio • Lahti • Oulu • Tampere • Turku

www.niemi.fi

yrityksiä, jotka kaipaavat nopeaa kuljetuspalvelua.

Tarjolla on varsin kattava verkosto, sillä rahti kulkee Jetpakin kautta yli 300:lle eri kentälle. Asiakkaan kannalta tämä puolestaan tarkoittaa entistä nopeampia ja täsmällisempiä kuljetuksia niin kotimaassa kuin Euroopassakin. Jetpakin Suomen myyntijohtaja Markus Haapanen piti Tamperetta luonnollisena jatkumona yrityksen toiminnassa.

– Kasvatamme ja kehitämme palveluitamme jatkuvasti. Tampereen lentokentän liittäminen osaksi pohjoismaista pikakuljetusverkostoamme oli tärkeä ja odotettu askel palvelujemme kehittämisessä, Haapanen perusteli ja muistutti Tampereen alueen kehittyvän kovaa vauhtia.

– Uskomme, että Pirkanmaan talouskehitys tarvitsee, myös entistä enemmän täsmällisiä pikakuljetuspalveluittemme. Jetpakin saman päivän -kuljetukset onkin otettu lämpimästi vastaan eri teollisuuden aloilla, Haapanen kertoo. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuva: PIXABAY

26

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Kuva: Pitstop

PIRKANMAAN YRITTÄJYYS- JA ELINVOIMAKUNTA

HENNA HAARA ja Jesse Niemi odottavat innolla renkaanvaihdokauden alkua.

Pitstop-konsepti laajentaa – yrittäjyysopiskelijat saivat ison yhteistyökumppanin mukaansa

i v r ä j ö l Y ! n e ö n kk y n o

SIJOITU SINÄKIN PIRKANMAAN ELINVOIMAISIMPAAN KUNTAAN! www.ylojarvenyritystontit.fi

MONIPUOLINEN PAINOTALO

esim: -Tilisiirtolomakkeet juoksevalla viitenumerolla -Tarrat sisä- ja ulkokäyttöön, myös muotoon leikattuina -Kierre -(wire)sidotut painotuotteet

Myös pienet painokset!!

Viestipaino Oy

Osuusmyllynkatu 5 D

Renkaanvaihtokausi lähenee – tamperelaisopiskelijavoimin alkanut toiminta laajeni jo kuuteen pisteeseen.

Y

ksi menestyvän yrittäjän tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky tarttua tilaisuuteen. Syksyllä 2017 Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden- ja tiimijohtamisen linjalla aloittaneet opiskelijat Henna Haara ja Jesse Niemi, näkivät mahdollisuutensa renkaanvaihdossa. Heidän toimestaan vuonna 2015 perustettu Pitstop -renkaanvaihtokonsepti laajenee nyt jo kuuteen toimipisteeseen.

Sekä Henna että Jesse aloittivat opintonsa Proakatemialla ilman tietoa siitä, millaista yritystoimintaa he haluaisivat tulevaisuudessa pyörittää.

– Koulussamme on tapana puhua projekteista, joilla ei ole muuta virkaa kuin rahoittaa opintojaan ”rahaprojekteina”. Toisin sanoen, ne eivät välttämättä kerro mitään omista intohimoista. Pitstop oli aluksi meille molemmille tällainen projekti, kunnes ymmärsimme Suomen sääolosuhteiden pakottavan renkaanvaihtotarpeen todellisen potentiaalin, Jesse taustoittaa.

Ensimmäistä kertaa Pitstop-konsepti toteutettiin jo vuonna 2015 kun Proakatemiasta nyt jo valmistuneiden opiskelijoiden tiimi nimeltä Noste aloitti renkaanvaihtotoiminnan.

Kokoluokka kasvaa

Katso tuotteemme: www.viestipaino.fi

Parhaat betonit ...jo 55v. laurilanbetoni@laurilanbetoni.fi www.laurilanbetoni.fi Turkkilanjärventie 6, Kyröskoski, Puh. (03) 371 6106

Viime syksynä Pitstop toimi Tampereen keskustassa, Pirkkalassa sekä Kangasalla. Noin kuukausi kauppakirjojen tekemisen jälkeen tuleva yhteistyö Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa oli lyöty lukkoon, mikä tarkoitti konseptin laajenemista. Tulevalla kevätkaudella Pitstop tulee toimimaan vanhojen toimipisteidensä lisäksi Kalevan, Lielahden, sekä Linnainmaan Prismojen parkkihalleissa. Tampereen lisäksi Pitstop tekee renkaanvaihtoa Joensuussa ja Jyväskylässä.

Kummallakaan nykyisellä omistajalla ei ollut aiempaa kokemusta rengasalalta. Henna on ennen koulu-uraansa toiminut

myyntityössä. Jessellä oli puolestaan vahva tausta asiakaspalvelusta.

Uusille urille

– Renkaanvaihtaja ei ehkä ole se ammatti, josta olen aina unelmoinut.

Sen sijaan Pitstopin tarjoama mahdollisuus toimia bisneksessä kiehtoo.

Toisaalta se tuo toiminnalle mukavan twistin, että toinen konseptin omistajista onkin nainen. Henna kertoo suhtautumisestaan yleisemmin miehiin liitettyyn autoiluun ja siten renkaanvaihtoon.

Nyt molemmat ovat suorittaneet ammattitason renkaanvaihtajan koulutuksen. Kaikki muu Pitstoppiin liittyvä liiketoimintaosaaminen on karttunut ensimmäisen puolentoistavuoden liiketalouden opinnoista.

Loppu opitaan käytännössä, johon Proakatemian opiskelukin perustuu.

Malliesimerkki Proakatemian metodeista

Proakatemian opiskelumallissa opiskelijat muodostavat noin 20 hengen osuuskuntia, jonka voimin tehdään erilaisia projektiluotoisia töitä. Opiskelijat ansaitsevat opintopisteensä kaikista työtunneista, joista he ovat laskuttaneet rahaa. Hennan ja Jessen Pitstop on tästä kuin sanakirjaesimerkki.

Opiskelu siis sisältää riskejä aivan kuin yrittäjyyskin. Asia on käynyt tutuksi myös Pitstop-duolle, sillä tuleville Pitstopin työpisteille on tehtävä mittavia investointeja.

– Työkalut, työntekijöiden palkkaaminen, vakuutukset, markkinointi ja kosolti muita menoja, jotka ovat liiketoiminnan aloittamisen kannalta välttämättömiä.

Sää ratkaisee aloituspäivän

Se, koska kuminvaihtoruljanssi toden teolla pääsee vauhtiin, jää nähtäväksi. Sen ratkaisevat kelit. Asiakkaan kannalta vaivannäköä vähentää Pitstopin nettisivuilla avattava varauskalenteri, jonne asiakkaat voivat varata helposti itselleen 15 minuutin vaihtoajan joltain kuudesta toimivasta pisteestä. Kun asiakas saapuu pisteelle, Pitstopin varikkoporukka

FA K TA ● Pitstop suorittaa Tampereella eri pisteissä nopeaa renkaanvaihtoa sesonkiluontoisina kausina kahdesti vuodessa. ● Vaihdon kestoksi luvataan alle 10 minuuttia per auto. Nopeimmat vaihdot on tehty muutamassa minuutissa. ● Vuoden 2018 keväällä aukeaa Pirkanmaan osuuskaupan kanssa yhteistyössä kolme uutta pistettä Kalevan, Lielahden sekä Linnainmaan Prismojen parkkihalleihin. ● Kaikki konseptin työntekijät tulevat Proakatemian yrittäjäopiskelijoista, joille annetaan ammattitason renkaanvaihtajan koulutus ennen renkaanvaihtotöiden aloittamista. ● Renkaanvaihtosesonki kestää 2–3 viikkoa joka kevät ja syksy. sesongin valmistelevat työt kestävät toki paljon pidempään.

Valmisteleviin töihin kuuluu mm. yhteistyökumppaneiden kanssa yhteydenpito, sesongin markkinointi ja asiakashankinta, uusien pisteiden suunnittelu ja valmistelu, työkaluhankinnat yms. ● Pitstop-projektia pyritään myös tulevaisuudessa kehittämään ja laajentamaan konseptina.

Tällä hetkellä se on jo yksi suurimmista toiminnassa olevista Proakatemian projekteista.

vaihtaa asiakkaan mukanaan tuomat renkaat vaivattomasti. Lopuksi tarkastetaan rengaspaineet.

Pitstopin renkaanvaihtomaksu on 30 euroa. P-hämpin parkkihallissa, sekä Lielahden Prismassa voi renkaanvaihdon lisäksi ostaa myös pesun vanhoille renkaille, jolloin vaihdon hintaan lisätään 10 euroa. Pitstopin tekemä liikevaihto menee projektia vetävien Hennan ja Jessen edustaman Projektitoimisto Kajon osuuskunnan tilille, josta maksetaan palkat työntekijöille ja verot tilikauden päätyttyä.

Pitstopilla on omat verkkosivunsa www.pitstoppi.fi. Verkkosivuilla on ajanvarauskalenteri, josta voi varata renkaanvaihtoajan ennen sesongin alkua ja sen aikana. Myös puhelimitse voi tehdä varauksen. ●

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Radio Musa 100,5

Tervetuloa kahvitunnille!

Radio Musassa kahvitellaan arkisin 9.05 ja 14.05 sekä lauantaina pitkin päivää. Haastateltavina muun muassa musiikin ja teatterin ammattilaisia sekä usein myös eri alojen yrittäjiä.

Yrittäjä! Pyydä edullinen mainostarjous ja tule kahvittelemaan Musaan. Puhutaan yrityksestä, sen liikeideasta, historiasta ja palveluista. Musalla pääset kymmenien tuhansien kuuntelijoiden korvien väliin.

Kun haluat mainostaa Musassa, soita Penalle 0400 62 00 36

Musa Elossa!

Ylöjärvi-teemaviikko huipentuu kauppakeskus Elossa lauantaina 21.4. klo 12–14. Mukana menossa Ylöjärven Yrittäjät, Ylöjärven kaupunki sekä tangokruunuja tavoittelevat Mia Leivo ja Benjamin Enroth.

Tervetuloa tapaamaan Musan tekijöitä!

Suosittuja ohjelmia: Uutiset tasatunnein | Lauantaitanssit Viihdeuutiset | Poplaulajan vapaailta | Musan juurilla Ailainkerin Kinkkubingo | Kriitikon näkökulma | Terveydeksi Kadonneen aarteen metsästäjät | Nääsviisasten kerho Coverin kaveri | Tamperelainen | Radio Top 20 | Kotitorilla Tätä Suomi tanssii | Tampereen Enska | Kuurilan Martti

Radio Musa | Box 17 | 33401 Tampere | e-mail: toimitus@radiomusa.fi | radiomusa.fi

½ Mikäpä asia herättäisi vähemmän huomiota kuin puhtaat toimitilat?

Tuotteidemme avulla asiakkaasi kiinnittää huomionsa itse asiaan.

Puhtausalan tuotteet ammattilaisille.

Yellow Service

siivous.fi Tervetuloa tutustumaan puhtauteen

Hatanpään valtatie 26, Tampere ma-pe 08-17 Saaristenkatu 16, Hämeenlinna ma-pe 08-16 03 2344 600 www.siivous.fi info@siivous.fi

27

28

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

URJALAN YRiTTÄJÄT

Urjalan kunnan elinkeinopalvelut käytettävissäsi!

Elinkeinoasiamies

ELISA, LIISA ja Ismo Lahma yrityksen viisi vuotta sitten pystytettyjen uusien toimitilojen neuvotteluhuoneessa. Tänä vuonna on aihetta juhliin, sillä urjalalainen Lahma-Trans Oy saavutti maaliskuussa 50 vuoden merkkipaalun. Tarkalleen ottaen 8. päivänä maaliskuuta tuli kuluneeksi tasan puoli vuosisataa siitä, kun Timo ja Liisa Lahma yrityksensä perustivat.

Satu Sarin

p. 040 335 6096 satu.sarin@urjala.fi Rahoitusneuvoja

Piritta Forstén

p. 040 335 6081 piritta.forsten@valkeakoski.fi

Ensimetrineuvoja

Jukka Huilla

p. 040 335 6082 jukka.huilla@ensimetri.fi

Jo puoli vuosisataa tien päällä Kun kuljetusliike on perustettu vuonna 1968, osaa vähemmänkin matematiikkaa taitava laskea, että tänä vuonna yrityksessä juhlistetaan pyöreitä. Urjalassa koko historiansa toimineelle Lahma-Trans Oy -kuljetusliikkeelle tuli maaliskuussa täyteen 50 vuotta.

Liisa ja Timo Lahma saivat liikenneluvan 8. maaliskuuta vuonna 1968. Vuosien saatossa kilometrejä on taitettu monenlaisen kuorman kanssa, ja melko monessa maassakin Lahman autot ovat ehtineet liikennöidä.

R

KAPPALETAVARA-, KONE- JA ERIKOISKULJETUKSET

attihommat ovat Lahman perheessä ilmeisen periytyvää sorttia. Jo perustaja-Timon isä toimi aikanaan viljelyksen lomassa autoilijana, ja samaa uraa ovat jatkaneet myös perheen kaksi lasta sekä nyttemmin myös heidän jälkipolvensa. Autoilua on siis harjoitettu Lahman klaanissa oikeastaan jo neljässä polvessa.

Alkuun maatalouden kuljetuksin

Nyt uusimpana Young Living eteeriset öljyt ja

raindrop-hoito. Muista myös lahjakortit ja verkkokauppa.

Pelkän perheen voimin yrityksen toiminta ei tosin ole pyörinyt enää pitkään aikaan. Se ensimmäinen ulkopuolinen kuski palkattiin taloon jo 60-luvun puolella. Tänä päivänä palkkalistoilla on kaikkiaan 30 työntekijää. Monenlaista kyytiä on mahtunut matkaan vuosien saatossa, sillä etenkin alkuvuosina kuljetus oli tiiviisti sidottu maaseutuun.

– Aivan ensin tuli maito, mutta sen jälkeen myös perunoita, juurikkaita ja halkoja, ja pian mukaan tulivat myös maansiirtohommat ja tietyömaiden vaatimat ajot, Liisa muistelee.

– Kesällä ajettiin asfalttikyytejä ja talvella kalkkia, 80-luvun alkupuolella itse remmiin hypännyt Ismo kertoo. Hänen aloittaessaan autoja oli neljä. Nyt niitä on yli 20.

Venäjälle 90-luvulla

Yrityksen kovin kasvu ajoittuu 90-lukuun, vaikka Suomessa silloin elettiinkin lamaa. Siltä urjalaisfirman pelasti ulkomaille suuntautunut liikenne, joka käytännössä alkoi Suomen itänaapurista, eli jo tuolloin nimensä Venäjäksi vaihtaneesta jättivaltiosta. Parhaimmillaan Venäjän ajossa oli neljäkin rekkaa. Samaan aikaan Kuljetusliike Timo Lahma Ky:n rinnalle perustettiin tytäryhtiö Lahma Trans Oy. – Alkuperäinen idea oli, että Oy hoitaisi ulkomaanliikenteen ja Ky vastaisi kotimaasta. Sittemmin rajaviiva on sekoittunut ja kaikki toiminta on Lahma-Transin alaisuudessa, Elisa kertoo. Vaikka Venäjä noihin aikoihin melkoinen Villi itä olikin, selvisivät liikkeen kuljettajat läpi kaikki Venäjän keikkansa ilman sen suurempia murheita. Autot to-

sin olivat kovilla.

– Sen verran huonossa kunnossa tiet tuon ajan Venäjällä olivat, että autot menivät aina lähes suoraan remonttiin, kun ne sieltä palasivat.

Likaisiakin ne olivat kuin mitkä, Ismo Lahma muistelee.

Idästä länteen

Venäjällä yritys ei enää aja, sillä ruplan kurssit ja vuosien saatossa suorastaan romahtaneet tulot lopettivat sen sivun yrityksen historiasta tykkänään. Sen jälkeen painopiste siirtyi Eurooppaan, jossa ajettiin aikanaan viiden auton voimin. Viimeinen Lahman auto poistui Euroopan liikenteestä vasta 2015, jolloin toiminta jouduttiin toteamaan kannattamattomaksi.

Etenkin Itä-Euroopasta tullut kilpailu oli madaltanut hinnat tasolle, jossa niitä ei yksinkertaisesti enää kannattanut ajaa. Tänä päivänä yrityksen ehdoton painopistealue on kotimassa. Sen rinnalla liikenteessä on sesongeista riippuen 2–3 autoa Skandinaviassa.

Toukokuussa TULPPAANEJA METSÄPOLULLA 50 000 sipulikukkaa kukassa

Py-lehden ilmestyminen

2018 Ilmoitusmyynti: 041 501 9902 Toimitus: 040 535 9953

30.1.

varaukset 19.1.

6.3.

varaukset 23.2.

10.4.

varaukset 30.3.

8.5.

varaukset 27.4.

12.6.

varaukset 1.6.

21.8.

varaukset 10.8.

25.9.

varaukset 14.9.

23.10.

varaukset 12.10.

20.11.

varaukset 9.11.

18.12.

varaukset 7.12.

Satokautena VIHANNESTEN S U O R AO S T O PA L S TA

KAHVILA LASIKIVI valmistuu kesällä 2018 UUT

PÖLKINVUOREN TAIMISTO AU K E A A K E VÄ Ä N M YÖ TÄ huhti-toukokuussa UU

TT

A!

TA !

Laadukas nettikauppa WWW.POLKINVUORI.COM

IKAALANTIE 105 31700 URJALA AS. 0400505073

AUKIOLOAJAT JA LISÄTIEDOT:

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

29

TÄSSÄ PISTETÄÄN kuntoon yrityksen oman auton ovea. Yhden auton maitoajoista liikennöinti on kasvanut melkoisesti. Yrityksen laivastoon kuuluu tänä päivänä reilut 20 yhdistelmäajoneuvoa, ja talo työllistää yli 30 kuljettajaa.

LAHMALLA ON satsattu viime vuosina erikoiskalustoon. Nosturiautoja on kaikista menopeleistä jo peräti 15.

Neliöiden puute ajoi investointiin

Tätä haastattelua tehdään prameissa puitteissa. Perhefirman pitkän historian merkittävimmän yksittäisen investoinnin perheyhtiö sai päätökseen viisi vuotta sitten. Silloin kuljetusliikkeelle valmistui upouusi pääkallopaikka, joka nousi aivan 9-tien kupeeseen, Kolkan yritysalueelle. Se tehtiin pakon sanelemana, sillä aikaisemmassa toimipisteessä, noin viiden kilometrin päässä ja ikään kuin toisella puolella pitäjää, tontin rajat tulivat vastaan jo hyvä tovi sitten. Istumme nyt rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevassa neuvottelutilassa, jonka avarista lasi-ikkunoista on helppo nähdä, että nyt lääni ei ole loppumassa kesken. Alkuperäisen neljän hehtaarin lisäksi ostettiin vielä myöhemmin pari lisähehtaaria, joten tarpeen mukaan vielä jatkossakin laajennus on mahdollinen.

Sairaus sotki suunnitelmat

Valmiudet uuden tilan toteuttamiseen olivat olemassa jo aiemmin, ja tontinkin yritys ehti hankkia kunnan tuoreelta yritysalueelta jo 2007. Suunnitelmat kuitenkin lykkääntyivät, kun Timo Lahma sairastui vakavasti.

– Tästä tontista teimme kaupat helmikuussa 2007, ja isä sairastui huhtikuussa, kertovat Elisa ja Ismo Lahma, jotka ovat jatkaneet vanhempiensa perustamaa yritystä. Timo menehtyi äkillisesti alkaneeseen tautiin vuotta myöhemmin.

– Siinä tilanteessa meillä ei ollut energiaa lähteä toteuttamaan hanketta, Elisa muistelee. Isän poismeno on ollut selvästi kova paikka, minkä kyyneleet asiasta puhuttaessa kertovat.

Leskeksi jäänyt Liisa menetti Timon kuoleman myötä paitsi elämänkumppaninsa myös työtoverinsa. Olihan töitä paiskittu kuljetusliikkeessä yhdessä päivästä yksi alkaen.

Uusia mahdollisuuksia

Nykyinen toimipiste on yrityksen kolmas. Ensimmäiset viisi vuotta toiminta pyöri maatilan yhteydessä, mutta autojen ja töiden lisääntymisen myötä vuonna 1973 yritys muutti Urjalantielle. Siellä oltiin yhteensä 40 vuotta. Uudet tilat kiinnostivat jälleen juuri kasvun vuoksi, sillä neljässä vuosikymmenessä mittaluokka oli taas kasvanut niin paljon, että kaikkea kalustoa ei enää saatu mahtumaan omalle pihalle. Lisäksi myös huoltomahdollisuudet olivat hyvin rajalliset. Pesettämässäkin autot piti käydä aina muualla.

Tämä on nyt historiaa, sillä nykyisestä hallista iso ala on pyhitetty puhtaasti korjaamotilaksi, ja hallissa on myös täysperävaunuille mitoitettu, reilut 30 metriä pitkä -pesuhalli, jonka palveluita tarjotaan nyt myös ulkopuolisille.

– Pesupalvelut on löydetty varsin mukavasti, mutta myös täällä huoltopuolella meillä alkaa olla jo vakioasiakaskunta, Elisa kertoo. Huoltopuolen palvelukirjoa on kehitetty jatkuvasti, ja viime vuonna laajensimme palveluita hydrauliikkaletkujen tekoon ja korjauksiin.

Osa merkkihuolloista tehdään yhä muualla, mutta oman korjaamon myötä ero aiempaan on suuri.

– Ennen huoltoihin jouduttiin lähtemään joko Forssaan tai Tampereelle, Ismo kertoo. Uutta vanhaan verrattuna on sekin, että asiakasyrityksille voidaan nyt tarjota myös varastointipalveluita.

Tilaa on niin paljon, että osa on vuokrattu ulkopuolisille yrityksille.

Nosturiautoajot vahvassa nosteessa

Ismon mukaan kuljetusala on haastava. Kilpailu on kovaa, ja kehityksen mukana on pysyttävä. Toisaalta mitään hokkuspokkustemppuja se ei tarkoita.

– Asioiden toimivuus, luotettavuus ja ylipäätään palvelu on oleellisinta. Niistä olemme pitäneet kiinni,

ja se on poikinut meille uusia asiakkaita joka vuosi, Ismo tuumaa. Lahman painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin erikoiskuljetuksiin, tarkemmin sanottuna nosturiajoihin. Yrityksen paristakymmenestä autosta peräti 12 on nykyään nosturiautoja.

Niiden osuutta on kasvatettu systemaattisesti 90-luvulta alkaen.

– Kilpailu liikennöinneissä on kovaa, mutta nostureissa – johtuen niiden suurista hankintahinnoista – ei kuitenkaan aivan yhtä merkittävää, Ismo selkeyttää. Nosturiautojen toimialue on koko Suomi, mutta pääpaino on eteläisessä Suomessa. Suurin osa nosturiajoista liittyy rakentamiseen, ja niinpä kuljetukset suuntautuvat sinne, missä rakennetaan.

– Pääasiassa ajomme suuntautuvat 200–300 kilometrin säteelle, Ismo vahvistaa.

YRITYKSEN KONTTORINSEINÄLLE saadaan ripustaa pian toinenkin Yrittäjäjärjestön timanttiristi. Yrityksen edesmenneellä perustajalle Timo Lahmalle sellainen oli luovutettu jo aiemmin, ja maaliskuussa sellainen myönnettiin myös hänen vaimolleen Liisalle.

Puhelin soi nyt taas ihan mukavasti

Nyt meneillään oleva hyvä talousvire on huomattu myös Lahmalla. Puhelin on soinut entistä tiuhempaan, ja kaluston käyttöaste on ollut erityisen hyvä. Tammi–helmikuu ovat perinteisesti olleet yritykselle vuoden heikoimmat, mutta tänä vuonna nekin ovat olleet ihan suhteellisen hyvät. Tämä on kuitenkin melko tuore ilmiö, sillä viimeksi unettomia öitä yrityksessä vietettiin vuodenvaihteessa 2014–2015, joka oli totaalisen kuollut.

– Se oli sellainen talvi, että yhtä hiljaista ei ole meillä muistissa, Elisa miettii. Yrityksessä haluttiin viimeiseen asti välttää lomautuksia, sillä suurena riskinä oli, että niiden myötä moni kokenut kuljettaja olisi lähtenyt pysyvästi töihin toisaalle.

– Siinä mentiin päivä kerrallaan.

Henkilökunnalle kuuluu myös iso kiitos siitä, että se jousti lomissa ja piti esimerkiksi vanhat lomat ja kertyneet pekkaspäivät pois, Elisa kehuu henkilöstöään.

UUDEN TOIMIPISTEEN myötä omiin tiloihin saatiin myös täysimittaisille rekoille riittävä pesula. Tunnelma siellä on kosteanpuoleinen.

Yksi isompi muutos on se, että nykypäivän yritys tekee entistä enemmän yhteistyötä kollegojen kanssa.

– Tällä saamme aikaan tehokkaampia kuormia ja niin, että tavaraa riittää sekä meno- että paluukuormassa.

Se on ollut tärkeää kannattavuuden kannalta, ja tämänkaltainen yhteistyö on kaikkien etu, Elisa painottaa.

Ansaittu yrittäjäristi

Juhlavuoden kunniaksi yritykselle haettiin myös erityisen ansaittu yrittäjäjärjestön timanttiristi. Elisa ja Ismo hakivat ja saivat sellaiseen äidilleen Liisalle. Perinteisesti siihen on vaadittu 30 vuoden yrittäjäkokemus, joka Liisan tapauksessa ylittyi vielä kahdella vuosikymmenellä. Hän on tosiaan ollut mukana yrityksessä al-

kumetreiltä alkaen. Isä Timon vastaava risti löytyy konttorin sisääntuloaulasta. Hänelle se jaettiin 2001. Ja vaikka jo 70 ikävuoden merkkipaalun tovi sitten saavuttanut Liisa onkin nykyään virallisesti eläkkeellä, hän käy toimistolla varsin usein.

– Jos kaksi päivää jää väliä, niin se on jo paljon. Äiti käy täällä edelleen puuhailemassa kaikenlaista, aina siivoushommista lähtien ja tuo usein meille tänne ruokaa, Ismo ja Elisa hymyilevät.

Puolivuosisadan mittaista taivaltaan yritys juhli 24. maaliskuuta.

Pirskeet pidettiin oman väen voimin, sillä mukana oli oman henkilökunta aveceineen. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

tyy Kevät tulossa ja maalta löy aa! tav kaikkea kiinnos Jukka Pusa 0400 636 113

Metsiä, peltoja ja tontteja koko läntisen Suomen alueella.

Tutustu sivuillamme. www.metsatilat.fi

toimitusjohtaja, LKV, AKA, kaupanvahvistaja

■ SASTAMALA, Illo, maatila 26 ha. Toimiva maatila.

■ SASTAMALA, Rautaveden kansallismaisemassa Karkun kirkon ja Pappilan naapurissa, kuitenkin omassa rauhassa oleva tunnelmallinen puutalo. Pääosin remontoitu, hieno, tilaa asua tai viettää vapaa-aikaa. 5 h, k, s, kph, khh, wc, vh, asuinala 106 m², kokonaisala 126 m². Golf-kentät ja Ellivuori houkuttelevan lähellä. Hp. 170 000 € ■ SASTAMALA, Mouhijärvi lomanviettopaikka Kirkkojärven rannalla isolla tontilla. Viihtyisä mökki ja muita rakennuksia sekä hyvä ranta. Valtatietä lähes perille saakka ja alle 50 km Tampereelta. Hp. 107 000 €

Iso asuinrakennus ja hyväkuntoinen navetta. Runsaasti hyviä talousrakennuksia ja hyvät tilat koirien kasvatukseen. Tilalla 8,07 ha tukioikeudellista peltoa ja 15 ha metsää, jossa hyvät hakkuumahdollisuudet.

Päätehakkuupuustoa 1800 m³, kaikkiaan 2200 m³. Tilalla kasvatetaan koiria ja siihen on erinomaiset tilat. Sisällä koirille oma huone, jossa hyvä tuuletus ja omat varastotilat. Ulkona korkeatasoiset aitaukset ja suojat sekä kahdesta suunnasta valaistu harjoituskenttä.

Navetta hyväkuntoinen ja sopii monenlaiseen kotieläinkäyttöön. Asuinrakennuksen kokonaisala 261 m² ja asuinala 216 m². Alkuperäinen osa valmistunut 1920, pesutilat ym. 80-luvulla ja keittiö + asuintilaa yläkertaan 2005. Yläkerran päämakuuhuoneesta pääsee isolle katetulle parvekkeelle/terassille.

Lähtöhinta vain 300 000 €

■ SASTAMALA, Keikyä, 2200 m² määräalatontilla oleva keskeneräinen ok-talo. Tyylikäs puutalo säältä suojassa eli rakentamista on helppo jatkaa myös talven aikana.

Tilaratkaisuihin voi vielä vaikuttaa ja pintamateriaalit tietenkin valita mieleisekseen. Asuinala 168 m² ja kokonaisala 188 m², 5h + k + s. Ilmastoinnin putkistot on asennettu ja eristetty. Taloon on omat kunnallistekniikan liittymät sekä valmiiksi sisään tuotu valokuitu (ei sopimusta operaattorin kanssa). Rakennuslupa 33 m² autotalli-/varastorakennukselle. Hp. 128 000 € ■ SASTAMALA, Mouhijärvi, Mätikköjärven rantapaikka 1,6 hehtaaria. Mökki vastapäätä Uotsolan taajamaa ja melkein valtatien varressa, silti omaa rauhaa.

Hirsirakennus 43 m². Hp. 89 000 € ■ PUNKALAIDUN, Vanttila 1950 valmistunut hirsitalo asumiseen tai vapaa-aikaan valtiontien varresta.

Laajennus 1984, saunatilat, WC ja kodinhoitohuone.

Hp. 46 000 €

Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV Kiikanojantie 23, 38300 SASTAMALA www.metsatilat.fi/lansisuomi Palkkio 4,5 %, minimi 2 480 € (sis. alv.) tai sopimuksen mukaan.

30

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Mittarissa pian kaksi miljoonaa kilometriä erikoiskuljetuksia Jos sinua vastaan on huristellut vilkullisia saattoautoja vaativa erikoiskuljetus, on hyvin mahdollista, että letkan niin sanotun etuauton ratissa on ollut ruoveteläinen Juha Mattila. Hän ja hänen yrityksensä aloittivat erikoiskuljetusten saattoajot ja niiden suunnittelut jo vuonna 1992. Sen jälkeen hän on ajanut kyseisiä kuljetuksia pian kaksi miljoonaa kilometriä.

J

uha Mattila on yksi niistä kuljettajista, jotka tuntevat Suomen tieverkoston hyvin tarkasti. Eikä nyt siis puhuta pelkästään pääteistä, vaan hän on työssään joutunut etsimään reittejä vähän syrjempääkin.

Erikoiskuljetusten reittejä kartoitettaessa lyhin reitti ei suinkaan ole aina se nopein – tai edes mahdollinen.

Eläkkeelle jo vuosikymmen sitten

Vaikka Juhan pakettiautolle kertyy työajoa edelleen vuodessa noin 80– 90 000 kilometriä, on hän tarkalleen ottaen eläkeläinen. Sitä hän on ollut jo 10 vuotta, sillä armeijassa varsinaisen työuransa tehneenä hän pääsi eläkkeelle jo 49-vuotiaana. Erikoiskuljetusten pariin hän päätyi entisen työpaikkansa ansiosta, sillä koulutuksen liikenteenohjaushommiin hän sai työskennellessään Siikakankaan varikolla puolustusvoimien leivissä.

– Kollegani kanssa ajattelimme, että tätähän voisi tehdä myös siviilissä, hän kertoo. Yrityksen perustaminen oman työn kupeeseen ei ollut ongelma, siitä selvittiin yhdellä hakemuksella. Sivutyöt olivat miehelle tuttua jo entuudestaan, sillä ennen erikoiskuljetuksia hän ajoi sivutoimisesti linja-autoa.

– Tie on jostakin syystä aina vetänyt minua puoleensa, hän pohtii.

Tuplatyöllistetty jo aiemminkin

Yrittäjä miehestä tuli jo 1992. Kovin kummoista räjähdyslähtöä touhu ei saanut. Ensimmäisenä syksynä toiminimen perustamisen jälkeen keikkoja oli tasan kaksi.

Puhelin alkoi kuitenkin soida astetta tiheämpään tahtiin miehen tekemän markkinointirundin jälkeen.

Yhden lomaviikoistaan Juha oli nimittäin käyttänyt siihen, että lähti kiertämään Suomea ja siellä toimivia kuljetusliikkeitä.

– Etsin puhelinluettelosta erikoiskuljetuksia tekeviä yrityksiä ja kävin

esittäytymässä niissä, mies selkeyttää. Kiertue onnistui ilmeisen hyvin, sillä reissu poiki työsuhteita, joista osa on jatkunut vuosikymmeniä. Silloinen Åkerbacka Vaasasta oli alkuaikojen suurin työllistäjä. Yrittäjän yksi vahvuus on hänen varsin kattava asiakasmääränsä. Hänen palveluksiinsa on ehtinyt vuosien saatossa tukeutua yli 200 eri yritystä, pääosin kuljetusfirmoja.

– Hyvä puoli tässä on, että minulle on aina riittänyt kysyntää, enkä siis ole ollut riippuvainen yhdestä asiakkaasta.

keskusta, mukana oli kaikkiaan neljä vilkuilla varustettua etuautoa, sekä kolme autoa väleissä ja kuljetuksen takana., hän kertoo. Myös siihen on tarkat rajat, että asiasta pitää tiedottaa myös julkisesti. Jos kuorman koko ylittää leveydeltään 7 metriä, pituudeltaan 40 metriä tai korkeudeltaan 7 metriä, pitää sen sijaintipaikasta sekä ajosuunnitelmista kahden seuraavan tunnin sisällä olla säännöllisesti yhteydessä Turun tieliikennekeskukseen, joka puolestaan jakaa tietoa eteenpäin mediaan.

Kaksi osa-aluetta

Vaikka luvusta jätetään pois kaikki aikaisemmat linja-autoilut ja mukaan lasketaan vain firman kautta suoritetut ajosuoritteet, on Mattilalla kasassa valtava määrä kilometrejä. Tiedossa on tarkka määrä, sillä Excel-ohjelmaan jo edellisessä työpaikassaan tutustunut Juha on pitänyt tarkkaa kirjaa omista ajoistaan.

Viime vuoden loppuun mennessä saattoajoa oli kertynyt yhteensä reilut 1 839 000 kilometriä. Potin keräämiseen on ollut aikaa neljännesvuosisata, mutta on se hurja määrä sittenkin. Suomen poikki Hangosta Utsjoelle reissuja se tarkoittaa noin 1300. Kilometrit eivät kuitenkaan ole ehkä se paras tapa kuvata työmäärää, sillä aika ajoin tahti on hyvinkin verkkaista.

– Etenkin kun tielle sattuu sähkölinjoja ja kuorma on kokoluokkaa hyvin suuri, voi 50 kilometrin matkaan mennä hyvinkin ko-

Juhan firman toiminta jakaantuu kahteen osaan, niihin varsinaisiin saattoajoihin liikenteenohjauksineen ja kuljetusten etukäteissuunnitteluun. Joskus lähdöt ovat kovinkin nopeita. Monesti keikalle on lähdetty muutaman minuutin varoajalla. Mutta mitä suuremmasta kuljetuksesta on kyse, sitä aiemmin sen suunnittelu alkaa. Esimerkiksi Äänekosken sellujättiläiseen liittyvää kuljetusta alettiin kerran suunnitella puolitoista vuotta ennen sen toteutumista.

Tarkat ehdot

Suomen tieliikennelain mukaan kuljetus tarvitsee saattueeseensa vilkuilla varustetun etuauton, heti kun kyydin fyysiset mitat ylittävät tietyt rajat. Leveysraja on 3,5 metriä, pituus 35 metriä ja korkeus 5 metriä, Jos näistä yksikin menee yli, on kuljetuksesta tiedotettava muuta liikennettä sen edessä kulkevalla, vilkkuvaloilla varustetulla autolla. Mittojen kasvaessa myös kuljetusta edeltävien vilkkuautojen määrä kasvaa.

– Esimerkiksi kun äskettäin veimme Lempäälään lämpö-

Melkoinen kilometrimäärä

Kuva: Ville Kulmala

JUHA MATTILA kotikonnuillaan eli Kukkapaikan pihassa Ruovedellä. Minkäänlaista mainontaa netissä tai missään mies ei ole joutunut enää toviin tekemään.

Kotisivut yrityksellä on, mutta vielä tätä enemmän asiakkaita on kertynyt suusta suuhun -puheella. – Nämä ovat lopulta Suomessa aika pienet piirit. Kaikki näitä hommia tekevät tietävät toisensa, ja oikeastaan tietävät myös, kuka ja mitä tulee vastaan, jos erikoisajon jossain näkevät, hän kertoo.

RUOVEDEN YRiTTÄJÄT

TÄSSÄ NÄKEMYSTÄ siihen, millaisissa projekteissa Juha firmoineen on ollut mukana. Kaikki kuvat ovat miehen itsensä ottamia. Yrittäjän mukaan isoimpia Suomen teillä liikuteltavia elementtejä ovat olleet tuulimyllyn siivet, joita hän on kuljettanut 60-metrisinä kohteesta A kohteeseen B. Leveimmät kuormat ovat puolestaan olleet noin 12-metrisiä, ja korkeudessa on päästy yli 10 metrin.

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY

Leena 041 501 9902

Ruoveden kunta rakentaa uutta teollisuustilaa. Varaa paikkasi kehittyvän kunnan parhaille paikoille!

Ota yhteyttä puh. 044 787 1304

www.ruovesi.fi

Rentouttaviin hetkiin

ko päivä, Mattila huomauttaa. Tästä syystä yrittäjällä on myös kaksi erillistä laskutustapaa, kilometrien lisäksi joskus on parempi laskuttaa tunneista.

Comfortera ja Slimline

Tuolit myös kokoMoottorilla, akulla, käsisäätönä tai ilman mekanismia. nahkaisena, 5 eri Portaattomat säädöt selkänojassa ja nahkalaatua

Kun normikartta ei riitä

Myös reittisuunnittelut ovat olleet mukana alusta alkaen, mutta niissä kokemuksesta on ollut iso hyöty. Juha kertoo hänellä käytössä olevasta mobiilisovelluksesta, johon on mahdollista laittaa omia merkintöjä.

– Minulla on nyt ohjelmassa noin 35 000 merkintää. Siltojen leveydet ja korkeudet, puhelin- ja sähkölankojen korkeudet sekä muut asiat, joita peruskartta ei kerro, mies esittelee kätevännäköistä ohjelmaansa.

– Lisäksi minulla on jokainen ajamamme kuljetus muistissa, mikä auttaa uusia kyytejä suunniteltaessa, hän kertoo. Suunnitelmaan täytyy tehdä myös tarkat aikakartoitukset, joihin on kirjattu niin taukopaikat kuin muutkin paussit. Ajoaikalaki koskee yhtälailla erikoiskuljetuksia kuin muitakin tielläliikkujia.

Melkein pillit pussiin

Ehkä eniten Juhan kuljetusten kyydissä on ollut metalliteollisuuden tuotteita, mutta toisaalta kyytiin on päätynyt myös isompia tilaelementtejä, joita tarvitaan etenkin julkisissa rakennusprojekteissa. Kuljetuksia Juha on ehtinyt vielä vuosien saatossa kirjaimellisesti ympäri maata aina Lappia myöten.

Amerikan asuntolainakuplasta alkunsa saanut vuoden 2008 finanssikriisi iski aikanaan sen verran rajusti, että Juha sanoo tosissansa harkinneensa pistävänsä pillit pysyvästi pussiin. Silloin kyyditysten osuus tipahti rankasti.

– Hyvin lähellä se oli. Muutama

31

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

alta tulevassa rahissa.

Säädettävä niskatuki, Koot S, M ja L

Comfortera moottorilla, kaltevuussäädöllä

1390€ Madrasnahka/kn 1643€

kankaalla alk.

Useita jalka- sekä verhoiluvaihtoehtoja!

Slimline käsisäädöllä kankaalla alk.

VALTAVA REKKAKIN näyttää pieneltä, kun lastia on päällä tarpeeksi. Kaivosteollisuuden tarpeisiin on kuljetettu aika monta kuvankaltaista dumpperia. Niiden osalta reitti on vienyt lähes poikkeuksetta Pohjois-Suomeen.

rottamassa ennen kyydin saapumista, ja jonkun täytyy myös huolehtia ne takaisin kuljetuksen jo mentyä.

Esimerkiksi Äänekoskelle suuntautuneessa erikoiskuljetuksessa mukana oli lähes 30 henkeä, sillä tuolloin mukaan tarvittiin myös sähkö- ja puhelinlaitoksen asentajia. Näin toimitaan vain isoimmissa kuljetuksissa. Useimmiten puhelin- ja sähkölangat nostetaan joko kuormaan asetettavalla ohjuriputkella tai manuaalisesti eräänlaisilla hangoilla. Mutta niissä tapauksissa, joissa reitille osuu myös voimalinjoja, pitää mukana olla aina erikseen sähkölaitoksen edustajat.

– Ne ovat niitä kaikkein hitaimpia kuljetuksia.

Puunkopautus onnettomuustilastolle

Ainakin isompien kuljetusten osalta reitit on aina suunniteltava hyvin tarkkaan ja useimmiten tarkastetta-

Madrasnahka/kn TERVETULOA KOEISTUMAAN!

950€

koputtaa samalla pöytää.

Vinkki vastaantulijoille

Yrittäjän työajat ovat varsin hankalasti sovitettavassa perusarkeen, sillä liikennettä haittaavat kuljetukset pyritään toteuttamaan aikaan, jolloin niistä on mahdollisimman vähän haittaa muulle liikenteelle.

Tämän vuoksi yötyöt ja juhlapyhät ovat erikoiskuljetuksille parasta aikaa, ja nytkin miehen pääsiäinen meni reittitutkimuksen parissa.

– Etenkin ne kuormista isoimmat pyritään tekemään 80-prosenttisesti yöaikaan, Juha kertoo.

Erikoiskuljetuksen ammattilainen haluaa muistuttaa muita tielläliikkujia siitä, että vastaan tulevaan erikoiskuormaan kannattaa aina suhtautua varovasti. Se, että vastaan tulee vilkut päällä oleva etuauto todella tarkoit-

890€

Olokoodi modulisohva

Aidosti kotimainen sohva, josta voit muokata mieleisesi!

Viidellä eri istuinsyvyydellä! Useita eri kokoonpano-, jalka-, käsinoja ja kovuus vaihtoehtoa!

Useita eri verhoiluvaihtoehtoja!

Hinta ei sisällä koristetyynyjä.

10-vuoden takuu rungolle, jousille ja pehmusteille!

Kuvan kulmasohva ja rahi hopper kankaalla

3199€

Kuvan 3-ist. hopper kankaalla

1175€ Lumoaviin uniin!

Lumo Moottorisänky 160

1944€

Hinnat sisältävät Comfort petauspatjan ja jalat.

Lumoa saa joustinpatjana, runko-, jenkki- tai moottorisänkynä!

Neljä kovuutta: soft, medium, hard ja x-hard.

Lumo Runkosänky 160

Isolla lössillä

Monesti isoissa kuljetuksissa tarvitaan myös porukkaa, jotka auttavat esimerkiksi liikennemerkkien ja johtojen kanssa. Erityisesti liikenneympyröiden osalta merkit on käytävä ir-

taa sitä, että vastaan on tulossa epänormaalit olosuhteet. Ja mitä enemmän vilkkuautoja tulee vastaan, sitä suurempi kuljetus on kyseessä.

– Emmekä me tätä kiusalla tee, kyllä kyse on turvallisuudesta. Siksi toivon kanssa-autoilijoilta ymmärrystä, hän selittää.

Haaveena Lappi

Yrittäjällä on vielä työvuosia jäljellä, sillä ensimmäisestä eläkkeestään huolimatta nykytyöstä hän aikoo luopua vasta, kun mittarissa on 65 vuotta.

– Sitten olen antanut oman panokseni työelämään, mies toteaa. Tulevaisuuden suunnitelmatkin on mietitty. Töiden loppumisen jälkeen hänen ja avopuolison yhteisenä haaveena on muutto Lappiin, ja siis aina sinne Inarin leveysasteille saakka.

– Olemme olleet innokkaita Lapin kävijöitä aina, ja tämä on meidän yhteinen haaveemme, hän kertoo. Sen verran mies on jo höllännyt kaasua, että ammattipätevyyskorttia isoihin autoihin mies ei ole enää uusimassa. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA JUHA MATTILA

1025€

Hinnat sisältävät Comfort petauspatjan ja jalat.

Allergikoille ja astmaatikoille sopivat materiaalit!

Palveleva perheyritys jo lähes 60 v.

Palvelemme ma–pe 10–18, la 10–14 Puh. (03) 261 4555 | kalustetalo@juurikivi.fi Myymälät: Soppeentie 18, Ylöjärvi | Kalustekatu 1 B, Turku

Myös verkkokauppa

www.juurikivi.fi

Hinnat voimassa huhtikuun loppuun.

kuljetusliike kuitenkin vakuutteli, että maltahan vielä, ja nyttemmin ajatellen hyvä niin, hän toteaa. Sittemmin touhu on vilkastunut merkittävästi, ja vaikka sen varsinaisen taantuman uhka onkin häipynyt taloustaivaalta vasta äskettäin, 2010-luvun puolella töitä on riittänyt hyvin.

– Paremman puoliskoni mukaan välillä vähän liikaakin, hän hymähtää. Vuoteen mahtuu noin 80 saattoreissua, joskin niissä on keskenään isoja eroja. Parhaimmillaanhan yhtä matkaa saatetaan tehdä useampi päivä, joskus vain muutama tunti.

Yrittäjän palveluun kuuluvat myös lupa-asiat joita erikoiskuljetuksille pitää tietyissä tapauksissa hakea erikseen ja hyvissä ajoin.

– Oikein painavissa kuormissa tämä tarvitaan jo siltojen kantavuuksien vuoksi, ja sitä haetaan erikseen sitten Elyltä.

va myös fyysisesti. Esimerkiksi tulevalla viikolla mies on lähdössä ajamaan etukäteen Pohjois-Suomesta Itä-Suomeen kulkevan reitin, jota kautta on tarkoitus kuljettaa myöhemmin isohko siltalohkokuorma.

– Ajan fyysisesti reitin läpi ja kartoitan, mitä toimenpiteitä ja millaista porukkaa se meiltä kokonaisuudessaan vaatii.

– Samalla tehdään reittiseloste, miten kuljetuksen kanssa liikutaan missäkin kohteessa ja merkitään mitä liikennemerkkejä otetaan pois. Silloin ei kuljetuksen aikana tarvitse aprikoida enää, mitä ja miten tehdä, hän kertoo. Juhan mukaan reitti koetetaan tehdä mahdollisimman lyhyeksi, mutta se ei aina ole mahdollista tai se paras reitti.

– Jossakin tapauksissa saattaa olla ajallisesti kannattavaa kiertää satakin kilometriä, hän kertoo. Kun kilometrejä on mittarissa Juhan lukemissa, on selvä, että kolhuiltta ei ole selvitty. Toisaalta edelleen huomioiden huimat määrät, on mies selvinnyt harvinaisenkin vähin ongelmin.

– Vakavia onnettomuuksia ei ole matkaan mahtunut, ja peltikolareitakin on koko pitkän uran aikana tullut ainoastaan kaksi, Juha sanoo ja

32

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Tervetuloa

19.4. torstaina ja 20.4. perjantaina

HENKILÖKOHTAINEN MEIKKAUS+OPASTUS • rauhassa, ei yleisöä ympärillä • etsimme sinulle sopivat värit • teemme kauniin, luonnollisen meikin • ei ostopakkoa!

(45€)

58€

MIESTEN JALKAHOITO

45€

(72€)

(59€)

• jalkakylpy • kovettumien poisto • kynsien leikkaus • kynsinauhojen hoito • pitkä hieronta • kynsien lakkaus • lakka omaksi • voiteet säärille ja jaloille

• jalkakylpy • kovettumien poisto • kynsien leikkaus • kynsinauhojen hoito • lyhyt hieronta • voiteet

Päivä Prinsessana RANSKALAINEN KASVOHOITO

• pintapuhdistus • rentouttava hieronta • kosteuttava ampulli • hellä kuorinta • kiinteyttävä naamio • kulmien siistiminen

TÄYDELLINEN JALKAHOITO

159€ (206€)

• jalkakylpy • kynsien leikkaus • jalkahieronta • kovettumat pois • kynsinauhojen hoito • lakkaus ja lakka omaksi

KÄSIHOITO

• kuorinta käsille • kynsien viilaus • kynsien lakkaus • käsien hieronta • kynsinauhojen hoito • lakka omaksi

www.tampereenkauneushoitola.fi

Digitalisaatio. Käsite, jonka odotetaan mullistavan niin maailman kuin yrityksien toiminta. Tämä mullistus on jo käynnissä. Digitaalisuuden kannattaa keskittyä, sillä sen avulla yritykset voivat helpottaa arkeaan, parantaa kilpailukykyään ja luoda mahdollisuuksia kasvuun.

D

20€

TÄYDELLINEN JALKAHOITO

Kasvu löytyy digitalisoinnista

Rautatienkatu 12, katutaso Ajanvaraus 03 213 2211 Ark. 10–18, la 10–15

igitalisaatiosta saa parhaan hyödyn, kun sen ottaa mahdollisimman pian osaksi yrityksen toimintaa. Vielä ei ole liian myöhäistä, ja mukaan ehtii vielä hyvin, sillä valtaosa yrityksistä on vasta digitaalisen taipaleensa alkumetreillä. Olennaisinta on avoin asenne tutustua uusin mahdollisuuksiin ja ottaa se ensimmäinen askel. Tämän askeleen myötä sujuvamman arjen ja sitä kautta tuottavuuden nousu ovat jo lähempänä.

Erityisen paljon mahdollisuuksia digitalisaatio tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille. Työelämässä nämä yritykset nousevat entistä suurempaan rooliin suomalaisen tulevaisuuden rakentajina.

Pk-yrityksissä kasvupotentiaali on suuri, ja niiden toiminnan kautta luodaan tulevaisuudessa yhä enemmän työpaikkoja ja kehitystä. Me Elisalla haluamme olla yritysten tukena tässä vaativassa tehtävässä rakentamalla yhteyksiä ja palveluita, joiden avulla yritykset voivat tarttua digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin.

Harva hyödyntää eniten kasvua tuovia digitalisia ratkaisuja

Digitaalisuus on mahdollisuus, jo-

ka tuo yrittäjän arkeen sujuvuutta, joustavuutta ja kasvua. Elisan teettämän kyselyn mukaan noin 20 prosenttia pienten ja keskisuurien yrityksien kasvusta tulee digitalisoinnin kautta. Kasvupotentiaalia on kuitenkin vielä huomattavasti enemmän. Yritykset, jotka uskaltavat todella panostaa digitalisointiin, saavat 42 prosenttia kasvustaan sen avulla.

Potentiaalista kertoo myös se, että eniten kasvua tuovia digitaalisia mahdollisuuksia, kuten IoT- eli teollisen internetin ratkaisuja sekä Big Dataa ja analytiikkaa, hyödynnetään vielä harvassa yrityksessä.

Tämä tieto kuitenkin luo toivoa: digitaalisuuden tuomia kasvun mahdollisuuksia on paljon ja edellytykset niihin tarttumiseen ovat jo olemassa.

työn perusvälineiden käytön lisäksi erityisesti digitaalisessa markkinoinnissa. He käyttävät sosiaalisen median markkinointia jo yhtä yleisesti kuin kotisivuja. Perinteisen teollisuuden alalla teollinen internet ja IoT-ratkaisut ovat taas tuoneet uusia mahdollisuuksia tuotantolaitosten hallintaan, prosessien tehostamiseen ja laitteiden ennakoivaan ylläpitoon. Jossain vaiheessa äly on varmasti mukana jokaisessa koneessa ja laitteessa – ja siksi mukaan kannattaa lähteä jo nyt.

Jos ensimmäisen askeleen ottaminen tuntuu suurelta, kannattaa vilkaista taaksepäin. Silloin huomaa, kuinka nopeasti digitaaliset työvälineet, kuten nykyään niin tavallinen sähköposti, ovat tulleet osaksi yritysten arkea. Tämän vilkaisun jälkeen on hyvä katsoa reilusti eteenpäin ja ottaa rohkeasti askel kohti tulevaa. ●

Löydä sinulle sopivat ratkaisut

Digitalisaatiosta on hyötyä kaikenlaisille yrityksille, sillä se antaa pienellekin mahdollisuuden olla suuri. Tärkeintä on löytää yritykselle ja yrittäjälle sopivat digitaaliset ratkaisut.

Hyvä esimerkki tästä ovat yksinyrittäjät, jotka ovat tutkimuksemme mukaan menneet eteenpäin tieto-

artikkelin on kirjoittanut ANNA-MARI YLIHURULA johtaja, Operations/Elisan Yritysasiakkaat

VALITSE OSAAVA TILITOIMISTO! Taloushallintoliiton hyväksymiä ja valvomia tilitoimistoja Pirkanmaalla: A-Tili Oy*

Tampereen toimisto

FaktaCount Tampere Oy*

Valkeakosken toimisto

Itsenäisyydenkatu 17 B 25, 33500 TAMPERE puh. 010 328 4891 jaana.salo@faktacount.fi www.faktacount.fi

Accotilit Oy*

Festum Accounting Oy*

Kuokkamaantie 4, 33800 TAMPERE Valtakatu 9-11, 37600 VALKEAKOSKI puh. (03) 348 8800 toimisto@a-tili.fi I www.a-tili.fi Kuninkaankatu 30 A, 33200 TAMPERE Puh. (03) 3125 1000 Riku Salomaa KLT, KTM riku.salomaa@accotilit.fi www.accotilit.fi

Aleksis Kiven katu 24 B, 3. krs 33200 Tampere Lempäälä RealPark Petteri Putkonen p. 044 974 4490 www.festum.fi

Pirkanmaan Finanssi 0y*

Karhumäentie 1, 33950 PIRKKALA puh. (03) 359 1005, fax (03) 359 1008 Hannu Juhola KLT, Terhi Helenius finanssi@pirkanmaanfinanssi.fi

Scantilit Oy*

Pinninkatu 53 B, 33100 TAMPERE puh. (03) 2123 434, fax (03) 2614 282 Tiina Laukko, Ulla Tamminen KLT etunimi.sukunimi@scantilit.fi www.scantilit.fi

Tampereen Tili ja Konsultointi 0y*

Käpytie 6 A, 33180 TAMPERE puh. 010 666 3340 Tuire Sammalisto KLT www.tampereentilijakonsultointi.fi

Tilkon Oy*

Itsenäisyydenkatu 11, 33500 TAMPERE puh. 010 320 9020 Ilse Alander KLT, KHT www.tilkon.fi

Aldia Oy*

Hämeen ATK- ja Tilipalvelu Oy*

Tammerkosken Tilipalvelu*

Tilimanager Oy*

EK-Tilit Oy*

Kangasalan Tilitoimisto Oy*

Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy*

Tili-Nokia Oy*

Netvisor-palvelun erikoisosaaja Aleksanterinkatu 23 B, Tampere Tiina Raatikainen, 040 512 8680 tiina.raatikainen@aldia.fi www.aldia.fi

Oriveden Tilitoimisto

Keskustie 29, 35300 ORIVESI

Vammalan Tilitoimisto Puistokatu 14, 3. krs 38200 SASTAMALA puh. 040 829 8190 www.ektilit.fi Helena Karppelin KLT, HT Eveliina Mustanoja BA

Näsilinnankatu 28 E 6, 33200 TAMPERE puh. (03) 3141 7800 Matti Myllymäki 0400-337 528 matti.myllymaki@hatili.fi www.hatili.fi

PL 39, Puusepäntie 31, 36201 KANGASALA puh. (03) 359 7600, fax (03) 377 2379 Jari Martikainen KLT, HT www.kangasalantilitoimisto.fi

Kymppikirjanpito 0y*

Hatanpään valtatie 34 E, 33100 TAMPERE puh. (03) 3122 3100, fax (03) 3122 3150 Kalevi Lillia kalevi.lillia@kymppikirjanpito.fi Ylöjärven toimisto puh. (03) 3122 3187, fax (03) 3641 166 Anri Sainio

Näsilinnankatu 48 E 4 krs., 33200 TAMPERE puh. 0400 139 463, puh. 044 294 2432 Maija Salo, tammerkosken@tilipalvelu.com www.tilipalvelu.com

Häkiläpolku 3 A, PL 552, 33101 TAMPERE puh. (03) 254 2200 Heikki Punkka KLT, HT www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi

Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy* Kangasalan toimisto Kuohunharjuntie 10, 36200 KANGASALA puh. (03) 254 2200 www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi

* = auktorisoitu www.tilitoimistot.fi

Takojankatu 1 c B 11, 33540 TAMPERE puh. (03) 3141 4000 fax (03) 3141 4040 tilimanager@tilimanager.fi www.tilimanager.fi

Välimäenkatu 23, 37100 NOKIA puh. (03) 3122 6200 Merja Raudasoja KLT www.tilinokia.fi

Tilisatama Oy* Tampereen toimisto

Satamakatu 9, 33200 TAMPERE puh. (03) 363 0200 fax (03) 363 0088

Lempäälän toimisto

Manttaalitie 1, 37500 LEMPÄÄLÄ puh. (03) 3391 1700 Matti Savo KLT www.tilisatama.fi

Tilitoimisto Kirsti Alakahri Oy* Satamatie 37, 37800 AKAA puh. (03) 549 4400 Kirsti Alakahri KLT www.tilitoimistoalakahri.com

Onko tässä ilmoitustila sinun yrityksellesi?

Ota yhteyttä lehden mediamyyntiin!

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

YHTEENSÄ SARVANAN tilalla majailee noin 200 Angus-eläintä. Varsinaisia pihattorakennuksia on kaksi, joista kuvassa on isompi.

33

RUOVEDEN YRiTTÄJÄT KONETYÖT JA KULJETUKSET VUODESTA 1958

Kone- ja Kuljetus Leinonen Oy SUORITAMME AMMATTITAIDOLLA: • Maanrakennustyöt • Rakennusten purkutyöt • Hiekka-, sora- ja multatoimitukset koneellisesti • Vesistökuljetukset • Autokuljetukset • Siirtolavoja lastattavaksi, jätteiden kuljetus • Toimitamme energiahaketta

Ota yhteyttä!

Saku Leinonen 0400 732 441 koneleino@phpoint.fi

Kokous- ja juhlapaikka Helvetinjärven kansallispuiston läheisyydessä

Lue myös netissä

www. py-lehti.fi

Sarvanan tila pyörii jo 18. polvessa – katkeamaton ketju on aina siirtynyt isältä pojalle

Kun katolla kieppuvassa tuuliviirissä on luku 1562, alkaa tilanhoidossa olla jo vähän enemmänkin perinteitä. Ruovedellä sijaitsevalla Sarvanan tilalla näin on, sillä takana on jo huikeat 450 vuotta ja melko monta sukupolvea. Tarkalleen ottaen vuonna 2005 tehtiin tilalla sukupolvenvaihdos, ja Kalle ja Katariina Sarvanasta tuli jo tilan 18. isäntäpari. Tilan päätuote on Angus-liha, mutta siinä sivussa syntyy myös rehua ja viljaa. Nykymaatilalle tyypilliseen tapaan ohessa tehdään urakointihommia, jotka vievät isännän ajasta noin puolet.

P

eltoja näissä maisemissa on Sarvanoiden toimesta viljelty läpi koko tilan pitkän historian, mutta tuotantosuunnissa on aikojen saatossa ollut vaihtelua. Viimeksi siihen tuli isompi muutos juuri nykyisen isäntäparin ottaessa tilan haltuunsa. Vuonna 2005 komennon ottaneiden Katariina ja Kalle Sarvanan myötä tilalla alkoi lihakarjan kasvatus. Vielä Kallen isän aikaan tilan ehdoton pääelinkeino oli ollut kasvinviljely.

Elämää tilalle

– Samana syksynä, kun täällä tehtiin sukupolvenvaihdos, meille otettiin ensimmäiset emolehmät, kertovat Kalle ja Katariina Sarvana.

Päätös eläinten ottamisesta tilalle oli tehty jo ennakkoon, vaikka tiedossa olikin, että eläintila sitoisi isäntäväkeä huomattavasti enemmän kuin puhtaasti viljanviljelyyn keskittynyt maatila. Kalle kuitenkin näki, että tämän päivän viljanviljelyyn heidän tilansa ei ollut optimaalinen.

– Nämä pellot eivät ole optimaalisia viljapelloiksi. Lohkomme koostuvat liian pienestä silpusta, ja niistä turhan moni on metsän reunoja.

Tämä yhdistettynä täkäläiseen maaperään tietää sitä, että me emme olisi kovilla lannoitteillakaan päässeet sellaisiin satomääriin, joita nykyai-

kaisessa viljelyssä pitää saavuttaa, Kalle perustelee. Karjankasvatuksen puolesta puhui sekin, että rehun tuotantoon ja laidunpelloiksi tilan maat olivat kuin tehty. Tilalla tuotetaan rehua niin paljon, että sen osalta 100 prosentin omavaraisuusaste menee kirkkaasti yli. Osa tuotannosta myydään kuitenkin eteenpäin, pääosin naapuritiloille.

laan ei oikein olisi edes mahdollisuuksia, sillä Kalle viettää paljon aikaa perheen toisen yrityksen parissa. Maatalouden lisäksi Sarvanat ovat mukana metsäkoneurakointia harjoittavassa yrityksessä. Metsäkoneen koppi on Kallen konttori melko tiiviisti loppusyksystä alkukevääseen, mutta palataan siihen vähän myöhemmin.

Maitotilaan olisi pitänyt panostaa vielä enemmän

Makua unohtamatta

Alusta alkaen tilalla haluttiin erikoistua juuri liha-, ei maidontuotantoon. Vaikka lihakarjakin vaatii päivittäistä läsnäoloa, ei se sentään vastaa maitotilan intensiteettiä.

– Lypsykarjatalous olisi ollut vielä astetta vaativampi laji, jota emme ikinä edes miettineet, Katariina kertoo. Päätökseen vaikuttivat myös investointikustannukset. Jotta tämän päivän lypsykarjatilan kaikki vaatimukset ja kilpailukyky olisi saavutettu, se olisi vaatinut moninkertaiset investoinnit nykyiseen verrattuna.

Sarvanoille 2005 muuttanut Angus-lehmäkanta on tuotantoeläimeksi varsin vaivaton.

– Angus pärjää ympäri vuoden kylmäpihatossa, kasvaa hyvin karkearehuruokinnassa, ja on kaikin puolin helppohoitoinen kotieläin, yrittäjät vakuuttavat. Lypsykarjati-

Se, että valinnaksi koitui juuri kyseinen Angus-karja, oli monen asian summa. Ensinnäkin eläimet löytyivät läheltä. Ylöjärvellä sijaitsevalla tutulla tilalla oli kasvatettu kyseistä rotua jo pidemmän aikaa, ja ensimmäiset emolehmät haettiin juuri sieltä. Lisäksi Angus-lehmät katsottiin myös turvallisuuden kannalta hyväksi vaihtoehdoksi, sillä niillä ei ole sarvia. Sitä pidettiin tärkeänä, koska perheen lapset olivat vielä pieniä. Katariina Sarvana tosin huomauttaa, ettei lopputuotettakaan parane unohtaa.

– Eli siis sitä, että Angus on ehkä maailman tunnetuin ja arvostetuin pihvirotu, hän kertoo. Kulinaristipiireissä rotu tunnetaan maailmanlaajuisesti erittäin helposti marmoroituvasta lihasta.

Artikkeli jatkuu seuraavalla sivulla →

p. 044 376 2879 www.britanpitopalvelu.fi

meidän, teidän

www.phpoy.fi Väärinmajantie 607

050 337 6865 VÄÄRIN PUUTAVARA Puutavaraa ja rakennustarvikkeita

www.vaarinpuutavara.fi

Hopea Aurinko Puh. 044 073 8840 osuuskunta@hopea-aurinko.fi Ruovedentie 11, 34600 RUOVESI

www.hopea-aurinko.fi

KEKKONEN

• Alihankintaompelimo • Siivouspalvelut • Suutaripalvelut • Kahvila • Käsityömyymälä

LÄHIENERGIAA

Hakelämpölaitokset suunnittelusta toteutukseen.

Kotimaiselle energialle kotimaiset lämpölaitokset.

Raivio p. 0500 872 153

www.hesesteel.fi

34

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Tuplayrittäjiä Monen muun maatilan tapaan myös Sarvanoilla on varsinaisen maatilan pidon yhteydessä myös muuta yritystoimintaa. Talvikaudella päivien lyhentyessä Kallen työskentelee tilan askareiden ohella metsäkoneurakoinnin parissa.

Maatila on Sarvananoiden puolelta ja metsäkoneyritys on puolestaan tullut emännän puolelta, sillä Metsä-Väihinpää Oy on aikanaan Katariinan isän perustama. Sen osalta sukupolvenvaihdos on tuoreempaa perua, sillä kaupat siitä solmittiin kolme vuotta sitten.

Toiselta puolelta sukua

Kalle on ehtinyt tehdä kahta pestiä jo pidemmän aikaa.

VALTAVA MUTTA SÄYSEÄ. Kiloissa mitaten tilan todellinen kuningas on 5-vuotias Laku-sonni, jonka elopaino huitelee aika lähellä 1300 kiloa. Sen verran paljon se on, että pariutumispuuhiin sitä ei enää vasta äitiydestä haaveilevien hiehojen kanssa tohdi laittaa. Toisaalta Laku on luonteensa puolesta kuin itse rauhallisuus.

... jatkoa edelliseltä sivulta

Synttärikausi kiivaimmillaan

Lypsyjen puuttumisen lisäksi työtaakkaa vähentää se, että siinä missä lypsykarja poikii ympäri vuoden, on lihakarjatiloilla myös perheenlisäykset ajoitettu tiettyyn aikaan vuodesta, jota itse asiassa eletään juuri nyt. Käytännössä kaikki poikimiset ajoittuvat Sarvanoilla maalis- ja toukokuun väliin. Tämä merkitsee, että sonnit ovat hoitaneet oman osuutensa jo viime kesänä ja lisäksi Katariina on siementänyt osan lehmistä tiineiksi samoihin aikoihin. Karjan tiineys kun on hyvin lähellä ihmisten yhdeksää kuukautta.

– Syy siihen, että poikimiset ajoitetaan juuri tähän vuodenaikaan, liittyy paitsi lajin luonnolliseen kiertokulkuun myös siihen, että täten vasikat pääsevät nopeasti laitumelle, mikä on niiden kasvun kannalta optimaalista.

Kaksostulva

Tätä haastattelua tehtäessä maaliskuun puolivälissä tiineistä emoista noin kolmasosa oli jo poikinut. Tavoitteena on siis ollut, että poikimiskausi olisi ohi huhtikuun loppuun mennessä.

– Toki aina se osalla vähän yli menee, ja monesti viimeiset vasikat syntyvät vasta kesäkuussa, Kalle kertoo.

Vaikka meneillään on nyt jatkuvasti perheenlisäyksiä, ei se tarkoita, että navetassa pitäisi päivystää tauotta.

Kokemus auttaa.

– Aamunavetalla on oppinut aika hyvin aistimaan merkkejä, kuten hännännousuja ja muuta, emäntä kertoo. Tekniikkakin on tarjonnut auttavan kätensä. Molemmilla yrittäjistä on kännykässään ohjelma, joka tuottaa jatkuvaa livevideota karsinoista. Tänä vuonna erikoista on muuten se, että jo nyt maailmalle on tupsahtanut peräti viidet kaksoset.

Melkoinen massakausi

Maalis–huhtikuussa syntyvät vasikat ovat kesään mennessä ehtineet kas-

vaa niin, että ne osaavat laiduntaa jonkin verran myös omatoimisesti.

Kasvun kannalta kesä onkin kovaa aikaa, sillä kirjanpitoon merkittävän syntymäpainon lisäksi lehmistä otetaan kirjanpitoon 200 päivän paino.

Se taas saavutetaan siinä vaiheessa, kun lehmät palaavat kesälaitumilta takaisin navettaan. Massa moninkertaistuu parissa kuussa, sillä vastasyntyneen vasikan keskipaino tilalla on 38 kiloa, ja parissa sadassa päivässä se on noussut keskimäärin noin 300 kiloon.

Vierotus on äänekästä puuhaa

Sen verran kylmä mennyt talvi on ollut, että laitumelle pääsemiseen menee vielä tovi. Lopullisen päivän kertoo vasta säätila, mutta esimerkiksi viime vuonna laitumille päästiin kesäkuun 6. päivä. Laidunkaudelle mittaa tulee yleensä vähintään viisi kuukautta eli lokakuuhun saakka. Laitumen herkkujen lisäksi emän maito kuuluu vasikoiden ravintoon aina syksyyn asti, sillä vasta navettaan palatessa ne vieroitetaan emän maidosta. Yrittäjien mukaan se onkin henkisesti ehkä vuoden raskain vaihe, sillä vieroittaminen on äänekästä puuhaa. Eläimet pitävät tuohon aikaan niin kovaa metakkaa, että tämä noin viiden päivän ajan kestävä melu on kirjattu tilan ympäristölupaankin.

Jälkikasvatus tapahtuu muualla

YKSIVUOTIAANA ANGUS-KARJAN yksilöt ovat jo saaneet melkoisen määrän massaa. Juuri tähän vuodenaikaan tilalla eletään melko hektisiä aikoja, sillä meneillään on näin maaliskuussa se varsinainen poikimiskausi. Tästäkin haastatteluajasta sopiminen vaati useamman yhteydenoton juuri iloisten perhetapahtumien vuoksi.

Kevään aikana tilalle syntyy noin 80 vasikkaa, ja koska – ihan kuten ihmisilläkin – sukupuolijakauma on pitkän linjan keskiarvolla 50–50, on niistä noin 40 sonni- ja 40 lehmävasikkaa. Tilan yhteydessä ei toimi niin sanottua jatkokasvattamoa, joten sonnivasikat lähtevät syksyllä kasvatettavaksi toisille tiloille. Lehmävasikoista taas noin puolet otetaan omaan karjaan ja puolet lihakasvatukseen. Vieroituksen jälkeen myy-

– Olin ennen tätä tilaa töissä Katariinan isällä 10 vuotta päätoimisena metsäkoneenkuljettajana.

Lopetin ne hommat vasta kun aloitimme maatilan pyörittämisen, Kalle selkeyttää.

Metsäkonehommat eivät kuitenkaan jääneet, sillä jo vuotta myöhemmin Kalle osti tilalle oman metsäkoneen. Pian siihen rinnalle tuli jo toinen kone ja palkkakuskikin. Paperisodan ja verotuksen vuoksi mietteissä oli metsätoiminnan erottaminen omaksi yhtiökseen, mutta ratkaisun tarjosi sitten Katariinan isän tekemä ehdotus.

– Hän totesi meille, että tuossahan on teille valmis firma, ja niinpä olemme nyt Katariinan veljen, Kimmon, kanssa pyörittäneet myös metsäkoneyritystä.

SARVANAN TILALTA on matkaa Muroleen kanavalle noin kolme kilometriä.

täviä eläimiä ei kaupata suoraan toiselle tilalle, vaan käytännössä transaktiosta vastaa lihatalo, joka on Sarvanoiden tapauksessa HK. – Se ostaa meiltä eläimet ja toimittaa ne eteenpäin. Toisaalta sen verran vähän loppukasvattamoja on, että aika hyvin me tiedämme, mihin ne meiltä päätyvät, Katariina kertoo.

Luomuliha myy paremmin

Sarvanan tilalla tuotettu liha saa kylkeensä luomumerkinnän, sillä sukupolvenvaihdoksen myötä kaikki tilalla tapahtuva työ tehdään luonnonmukaisin menetelmin. Siihen vaihdettiin parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Syyt olivat ennemminkin taloudelliset kuin ideologiset.

– Meille kynnys luomutuotantoon siirtymiseen ei ollut kovinkaan suuri, sillä rehutuotannon kannalta se ei juuri vaikuta tuotantomääriin. Toisaalta menekin kannalta luomu on ollut hyvä valinta, Kalle kertoo. Hän toteaa samaan hengenvetoon senkin, että jos tila olisi edelleen viljatila, luomua tuskin olisi edes harkittu.

Sää stressaa eniten

Pariskunnan 13 vuoden kokemuksella kovimmat stressit ja ongelmat ovat aina liittyneet säähän. Sekä liian märät että kuivat kaudet ovat yhtä huonoja. Viime kesä sademäärineen oli suorastaan surkea.

– Ei siinä aina nokialaisen saappaanvarsi riitä, kun oikein vettä tulee, Katariina kertoo. Keliolosuhteet korostuvat karjan kanssa toimiessa siinäkin mielessä, että eläinten sadoissa kiloissa laskettava elopaino yhdistettynä oikein märkään maapohjaan ei ole kovin hyvä yhdistelmä. Viime kesän märkyys näkyi myös heinäsadossa.

– Viime syksynä oli tasan yhtenä yönä hyvä oljenpaalauskeli, joten koko kesä aiheutti aika paljon harmaita hiuksia, Kalle myöntää.

Tarjanteella tarjolla ensi suvena

Teurastusten osalta yrityksen yhteistyökumppani on jo pidempään ollut Sastamalassa toimiva Liha-Hietanen, ja asiakaskuntakin on ehtinyt vakiintua.

– Meille on pikkuhiljaa kehittynyt aika tiivis asiakasverkosto niin täältä Ruovedeltä kuin Tampereeltakin, Katariina kertoo. Ravintoloihin ei tuotteita paljon toimiteta, mutta ensi kesästä on jo tehty diili tamperelaisen Hopealinjojen kanssa. Sen johdosta tilan ohi vain vajaan kilometrin päässä puksuttelevalla Tarjanteella nautitaan ensi kesänä juuri Sarvanan tilan lihaa.

Kysyntä ei ole ongelma

Yrittäjät kertovat, että kysyntä ylittää tällä hetkellä tuotantomäärät, ja valitettavan usein joudutaan uusille asiakkaille myymään sitä huonomaineista eioota.

– Se on huono juttu, sillä jos nykymaailmassa asiakas ei toisellakaan soittamalla saa haluamaansa, ei hän enää soita kolmatta kertaa, Kalle tuumaa. Yrittäjillä on tällä hetkellä suunnitelmissa oman loppukasvattamon rakentaminen. Siitä on jo piirretty valmiit kuvatkin. Lopullista päätöstä ei vielä ole tehty, mutta toiminnan ympärivuotisuuden kannalta se olisi selkeä ratkaisu.

Yrittäjät ovat mukana myös niin sanotussa emolehmätarkkailussa, jonka myötä tilalla syntyvistä vasikoista ja niiden sukutauluista pidetään tarkkaa kirjaa. Tarkkailu ei ole kaikille pakollista, ja kaikista Suomen kasvattajista tarkkailun piiriin kuuluu noin joka neljäs tila. Vaikka se aikaa ja rahaa viekin, ovat yrittäjät kokeneet sen vaivan arvoiseksi.

– Karjanjalostuksen kannalta se on ylivoimaisen hyvä työkalu, molemmat kehuvat. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Etsit töitä?

www.raukola.fi

KATARIINA JA KALLE Sarvana ovat olleet kimpassa jo tovin, sillä toistensa treffailun samana vuonna syntynyt pariskunta aloitti jo yläasteella, ja naimisissakin on oltu jo reilut 20 vuotta. Lapsia perheeseen on siunaantunut neljä.

LEHMÄ-LIVE. Kevään kiivaimman poikimiskauden valvomista auttaa se, että pihatosta on tarjolla suoraa videokuvaa kännykkään.

SARVANAN SUVUSSA historia yltää niin pitkälle, että läheskään kaikista suvun jäsenistä ei ole valokuvaa. Se on mahdotonta, koska ensimmäiset valokuvat otettiin vasta 1800-luvulla. Tällä tilalla oli huhkittu hommia tuolloin jo reilut 200 vuotta.

Isältä pojalle jo 456 vuoden ajan Maisemat tuskin olivat päällimmäinen syy, kun Sarvanan suvun esiisät aikanaan päätyivät valitsemaan tiluksillensa sopivan sija, mutta ei niissä todellakaan mitään vikaa ole.

Vain parin kilometrin päässä Muroleen kanavalta sijaitsevan Sarvanan tilan päärakennukselta avautuu maisemaa vähän joka suuntaan. Toisella puolella kukkulaa sijaitsee peltojen ympäröimä Sarvananjärvi, ja hieman kauempana siintää Näsijärvi, joka on epäilemättä ollut aikanaan tilalle vähintäänkin nykyisen maantien veroinen kulkuväylä.

Sarvanan tilalla sama suku on viihtynyt todistetusti vuodesta 1562.

Itse asiassa juuri tätä pidemmälle Suomesta ei omaa sukuhistoriaa juuri voikaan taustoittaa. Kirkonkirjat tulivat lakisääteisiksi Suomessa vasta reilut sata vuotta myöhemmin.

Ruovedellä sijaitsevalla Sarvanan tilalla on ollut saman klaanin puolesta toimintaa jo huimat 456 vuotta. Se siis tarkoittaa, että ensimmäiset suvun jäsenet asettuivat näille nurkille jo aikaan, jolloin edes uskonpuhdistuksen isä Martti Luther ei ollut vielä syntynyt.

Tänä päivänä tilaa pitää tarkalleen ottaen jo sen historian 18. isäntäpariskunta. Siihen vaaditaan jo sattumaakin, että tila on läpi koko

tämän ketjun siirtynyt isältä pojalle. Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että lapsia ylipäätään on saatu, ja lisäksi vielä sitä, että jälkeläinen on ollut poika. Todennäköisyydet tähän eivät liene kummoiset, ja kyseessä voi hyvinkin olla ainutlaatuinen tilanne koko Suomen maassa.

Myös jatkon kannalta pullat tuntuvat olevan uunissa melko mukavasti, sillä nykyisen isäntäpariskunnan neljästä lapsesta kaksi on poikia, ja toinen heistä on jo mukana perheen yritystoiminnassa. Perheen Roopeesikoinen on nimittäin mukana saman perheen toimesta harjoitettavassa metsäkoneurakoinnissa.

UUSI MYYMÄLÄ

AVATTU! Jasperintie 270, Pirkkala

www.tamline.fi

– PROFIILIVAATTEET – TYÖVAATTEET – YRITYSLAHJAT

Etsit tekijöitä?

35

36

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

MÄNTTÄ– VILPPULAN YRiTTÄJÄT

Vilppulalaismyllyssä jauhetaan

Yrittäjä, varaa paikkasi!

DORIMEDIA OY Leena

041 501 9902 Mänttä-Vilppula

Asko Ritaranta 0500 333 365

Seuraava lehti ilmestyy

tiistaina 8.5.

XXIII

MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT

Kartasto 17.6.—31.8.2018 | Kuraattori Veikko Halmetoja Maleksijan paratiisi kutsuu!

Mäntän kuvataideviikot | Pekilo, Tehtaankatu 21, FI-35800 Mänttä Ryhmävaraukset ja opastukset: 044 259 9194, kuvataideviikot@gmail.com www.kuvataideviikot.fi

Ilmanvaihtopuhdistukset, -mittaukset ja -säädöt Pirkanmaalla!

Vilppula: 050 569 1058 I Mänttä: 040 558 3651 www.nuohouspalvelu.com

HAMMASLÄÄKÄRIKESKUS

MOLARIS

OY

Seppälän Puistotie 6, Mänttä, Puh. 03 4747 345 www.molaris.fi

VAATIVIEN TERÄSRAKENTEIDEN JA VALUJEN KOKONAISTOIMITTAJA TK-Vilmet Oy, Teollisuustie 14, 35700 Vilppula Puh. (03) 471 7800, Faksi (03) 4717 820, www.tk-vilmet.fi

CELEBRATING 20 YEARS AT THE HEART OF PIANO MUSIC

1.–5.8.2018

www.mantanmusiikkijuhlat.fi

leijonanosa kaikesta Suomen tattarista Jos ostat pussillisen kotimaisesta tattarijauhoa tai - hiutaleita, on se suurella todennäköisin valmistettu Vilppulassa.

Keskisen Myllyllä on kyseisen kasvin suhteen tässä maassa varsin dominantti asema. Peräti 80 prosenttia Suomen kaikesta tattarista jalostetaan kyseisessä yrityksessä. Markkinoita tattarista valmistetuille tuotteille on aurannut gluteiinittomuus, jonka vuoksi tattari sopii myös keliaakikoille, joskin kyseinen viljalajike on todettu myös muuten varsin päteväksi ravintolähteeksi. Myös viljelijät ovat enenevissä määrin innostuneet tattarinkasvatukseen.

K

eskisen Mylly Oy:n yrittäjäpariskunta Aila ja Markku Vitikainen ei voi valittaa ainakaan työmatkan pituudesta.

Yritys toimii perheen omakotitalon naapurissa olevassa rakennuksessa. Sadesäällä ei täydy astella enää pihan kautta, sillä viimeisimmän saneerauksen kanssa rakennukset lyötiin fyysisestikin yhteen. Se varsinainen myllytoiminta tapahtuu tosin toisessa rakennuksessa, mutta eipä sinnekään autolla tarvitse matkata.

Vuonna 2000 valmistuneelle myllyrakennukselle matkaa on kotiovelta noin satakunta askelta. Myllyyn ei muuten kameran kanssa ole mitään asiaa, sillä koko toiminta nojaa sen verran vahvasti siellä käytettävään, täysin itse kehitettyyn myllytekniikkaan, ettei sitä haluta tarkemmin esitellä.

Haastava jauhettava

Tattarin jauhaminen ei ole maailman helpoin asia.

– Tattari on rakenteeltaan hyvin hauras, ja lisäksi siinä on kohtuullisen sitkeä kuori. Kun sitä krouvisti koetetaan kuoria, murskaantuu sisus helposti ja tästä syystä oleellista oli kehittää kuorimiseen ”hellävaraisempi” keino. Keskisen myllyllä käytössä oleva tekniikka on sataprosenttisesti oman yrityksen ja erehdyksen tuotos. Toisaalta hän huomauttaa siitäkin, että kehitystyö on alituisesti jatkuva prosessi.

Valmis laitteisto myllyllä ei siis ole.

– Jos paikalleen jää makaamaan ja uskoo maailman olevan valmis, niin siinä tekee ison virheen.

lemmikkieläinyrityksen pitäjään.

Hänen ehdotuksestaan aloin tehdä lemmikkieläimille tarkoitettuja, aiempaa pienempiä, noin kilon heinäpaketteja. Sellaisia ei silloin ollut Suomessa saatavissa, kaikki tuotiin ulkomailta, yrittäjä taustoittaa. Heinäpakettien myynti sai mukavan startin, ja pian tuoterepertuaariin lisättiin myös erinäiset purut, joihin taas sahavoittoisella Pohjois-Pirkanmaalla oli enemmän kuin hyvät raaka-ainemahdollisuudet.

Undulaatti ei kiinnostunut, naapuri kyllä

Tattariin tämä tarina liittyi siinä vaiheessa, kun yrittäjä oli kehittelemässä undulaateille tarkoitettua siemenseosta. Yrittäjä kaavaili tattarinsiemeniä sen yhdeksi osaseksi, sillä 90-luvun alkupuolella, juuri ennen EU-jäsenyyttä Suomessa tuotettiin niin paljon ylijäämäviljaa, että osa pelloista piti laittaa kesannolle.

– Tattari oli yksi laji, jota saattoi viljellä myös kesantopelloilla, ja niinpä osa pelloistamme laitettiin kasvamaan sitä, yrittäjä muistelee. Alkuperäinen suunnitelma ei tosin toteutunut, sillä tattarinsiemen ei undulaateille maistunut.

– Tattarissa on voimakkaan makuinen, tumma kuori, ja se ei sellaisenaan kelvannut oikein millekään eläimelle, mies kertoo. Tämä puolestaan sai miehen kiinnostumaan siitä, miten kuoren voisi poistaa. Pienestä pitäen koneiden ja mekaniikan parissa ollut Vilppulan pellepeloton alkoi kehittää siihen tarkoitukseen soveltuvaa konetta.

YRITTÄJÄ MARKKU VITIKAINEN päätyi tattarin pariin enemmän tai vähemmän sattumalta. Alun perin kesantopellolle istutetusta tattarista piti tehdä undulaatinruokaa, vaan toisin kävi.

– Noihin aikoihin kuulin ensimmäistä kertaa termin gluteiinittomuus, kun naapurista tuttu viljelijä kertoi olevansa keliaakikko ja kiinnostuneensa tattarista siitä syystä.

Kova kasvu

Tuosta on aikaa parikymmentä vuotta, sillä myllytoiminta alkoi virallises-

Entinen karjatila

Tarkalleen ottaen Vitikaisen pariskunnan pyörittämä Keskisen Mylly sijaitsee Mänttä–Vilppulan Vilppulassa, noin 10 kilometrin päässä Vilppulan keskustasta sijaitsevassa Leppäkosken kylässä, joskin paikalliset puhuvat alueesta myös Koivujärvenä. Markku on kasvanut näihin maisemiin. Talo, jota pariskunta nyt asuttaa, on yhtä vanha kuin mieskin. Hänen isänsä rakensi talon Markun ollessa alle yksivuotias.

Lemmikkieläimistä liikkeelle

Lypsykarjasta luovuttiin sukupolvenvaihdoksen yhteydessä siis jo 1989, mutta viljan ja heinän kasvatusta jatkettiin edelleen. Tattariin päädyttiin aikamoisen mutkan kautta.

– Meillä oli ollut myynnissä heinää hevosia varten jo pidemmän aikaa. Sitä kautta tutustuin erään

TÄSSÄ SITÄ LÄHTEE tattaria maailmalle ja tällä kertaa hiutaleiden muodossa.

Varsinaista pakkaustyötä kuvassa on tekemässä yrittäjä Aila Vitikainen. Tämä hiutale-erä on lähdössä Keskolle, kuten aina maanantaisin.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

37

TATTARINKUORISTA SUURIN osa hyödynnetään, sillä niitä käytetään yrityksessä lämmitykseen. Toisaalta niille on löydetty myös vaihtoehtoinen käyttötarkoitus. Kuvan tyyny on ollut eritoten joogaharrastajien suosiossa.

KESKISEN MYLLY näyttää ulkopuolelta ihan siltä, miltä myllyn kuvitteleekin näyttävän. Täällä tapahtuu varsinainen jauhatus. Sisäpuolelle kamera ei kuitenkaan ole tervetullut, sillä yrityksen käyttämä tekniikka on omakehiteltyä ja se pidetään mielellään liikesalaisuutena. Vilppula on yrityksen toiminnan kannalta sijainniltaan optimaalinen, sillä maata viljelevää Suomea ajatelleen se on hyvinkin keskeinen.

ti maatilan sivuelinkeinona tilalla vuonna 1995. Sittemmin touhu on kokenut aikamoisen muutoksen. Omasta viljelystä on luovuttu jo aimo tovi sitten. Kokonaan uuden myllyrakennuksen yrittäjät rakensivat vuosituhannen vaihteessa, ja 2008 navettaan saneerattiin pakkaustilat, toimisto ja sosiaalitilat. Viimeksi tätä osaa laajennettiin 2015, jolloin tilaan lisättiin vielä 300 neliötä uutta pakkaustilaa.

Jauhosta makaroniin

Myllyn toiminta voidaan jakaa kahteen eri asiakaslokeroon. Kaikesta tuotannosta melko tasan puolet menee leipomoille ja puolet keskusliikkeille. Suomen gluteiinittomia tuotteita valmistavista leipomoista lähestulkoon jokainen hankkii tattarinsa Vilppulasta, markkinaosuus kun on se 80 prosenttia. Suurin osa tattarista myydään eteenpäin jauhona. Ylivuomaisesti suurin osa siitä lähtee leipomoiden käyttöön varsin kookkaina pakkauksina. 700 kilon tattarijauhosäkki on myllyn suosituin tuote. Myllyllä tattarista tehdään jauhon lisäksi suurimoita ja hiutaleita.

Vuodesta 2008 lähtien tattarista on jalostettu myös tattaripastaa, jota saa kahdessakin eri muodossa. Makaronin lisäksi omalla tuotemerkillä tehdään myös tattarifusillia.

Maakuntarajat rikottiin jo kauan sitten

Raaka-ainetoimitusten kannalta aivan keskeisessä roolissa on vuonna 2003 perustettu Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta. Kymmenen viljelijän yhteisponnistuksena alkanut osuuskunta on sittemmin laajentunut, ja tänä päivänä siinä on mukana jo 90 sopimusviljelijää. Touhu toimii niin, että osuuskunta toimittaa viljelijöille keväisin siemenet, ja viljelijät puolestaan toimittavan satokauden päätyttyä tattarisadon myllylle. Vaikka osuuskunnan nimi on edelleen sama kuin perustettaessa, tosiasiassa noin puolet kaikista viljelijöistä toimii muissa maakunnissa. Eteläisin paikkakunta on Hanko, ja pohjoisessa ollaan noin Vaasan kohdilla.

– Tattarin viljely painottuu Länsi- ja Etelä-Suomeen, yrittäjä kertoo.

Sato kerätään syksyllä, mutta mylly pyörii koko vuoden ympäri. Viljelijät toimittavatkin satoaan Vilppulaan ympärivuotisesti.

– Meillä on osuuskunnassa satsattu aika paljon intranettiin, jonka myötä tuotannonohjaus onnistuu mukavan tasaisesti.

Lannoitteita ei tarvita

Viljelijän kannalta tattarissa on monia etuisuuksia, kuten esimerkiksi se, että kasvatukseen ei lannoitteita tai torjunta-aineita pahemmin tarvita.

– Niistä ei ole samankaltaista hyötyä sadon kannalta kuin perinteisim-

missä viljalajeissa, Vitikainen selkeyttää. Toisaalta kovin satoisana tattaria ei voi pitää. Siinä missä perusviljasta saadaan Ylä-Pirkanmaalla tyypillisesti noin 3000–4000 kilon sato hehtaaria kohti, on tattarilla sama määrä noin 1000 kiloa. Sato on pienempi, mutta toisaalta tuotantohinta on se, joka ratkaisee viljelijän viivan alle jäävän euromäärän. Tattarin viljely vaatii vain vähän kalliita tuotantopanoksia, kuten keinolannoitteita.

Markku Vitikaisen mukaan viljelijän kannalta tattari on monia muita lajikkeita riskittömämpi vaihtoehto.

– Lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet ovat yleensä viljan viljelyssä iso kuluerä, mutta tuotantokustannukset jäävät tattarin osalta alhaisemmiksi.

Tämä tarkoittaa, että viime vuoden kaltaisena huonona vuonna euromääräinen tappio jää pienemmäksi, hän kertoo. Osuuskunnan kanssa sopimuksen tehneet viljelijät ovat olleet tyytyväisiä myös siihen, että osuuskunta ilmoittaa syksyn hinnat jo keväällä, eikä hintavaihtelu ole yhtä räikeää kuin muiden viljojen osalta.

Viime kesän katastrofista kärsitään edelleen

Kuten viljelyssä aina, myös tattarin osalta säätila voi olla hyvinkin ratkaiseva sadon kannalta. Viime kesä oli huonoin miesmuistiin. Sekä kosteus että kylmyys vaivasivat. Siitä oli apua, että viljelmiä on ympäri maata, sillä paikka paikoin sato jäi olemattomaksi.

– Lisäksi oli seutuja, joissa sato olisi ollut puitavissa, mutta vettä tuli niin runsaasti, että pelto oli liian märkä puimureille, hän kertoo. Surkeaksi jääneestä sadosta kärsitään seurauksia Vilppulassa edelleen.

Koska sato jäi viime vuonna noin puoleen tarvittavasta määrästä, jostain on ollut pakko tinkiä. Keskisen myllyn tapauksessa tämä tarkoitti yhden työntekijän lomauttamista, ja lisäksi yrityksessä jouduttiin kutistamaan tuotantoa niin, että aiemmin molemmille suurille keskusliikkeelle tehdyistä toimituksista yhteistyötä voitiin jatkaa vain Keskon kanssa.

Uusille urille?

Huolimatta viimekesän surkeasta sadosta yrittäjä näkee tässäkin pilvessä jonkinlaisen kultareunuksen.

– Tavallaan tämänkaltaiset kesät herättelevät meitä siihen todellisuuteen, että ilmasto on muuttumassa, ja se pitää ottaa huomioon myös meidän tekemisessämme, hän toteaa.

Yrityksessä onkin tehty aivotyötä sen eteen, että tattarin rinnalle otettaisiin myös muita kasveja. Koska nämä tuumailut ovat vielä kesken, sen enempää mies ei vielä kerro. Vitikainen pitää hyvin mahdollisena sitäkin, että edeltävä huono kesä voi lisätä kiinnostusta tattarinviljelyä koh-

taan. Kuten todettua, monella muulla viljelijällä ne viime satokauden tappiot olivat vielä suuremmat.

– Siis vielä tästä ei ole mitään faktaa, mutta kiinnostuneena seuraan, mitä tuleman pitää.

Nyt panostetaan kasvuun

Yritys sai äskettäin koko omalle toimintamallilleen globaalin FSSC 22 000 -sertifikaatin, jossa on määritelty hyvin tarkasti kaikki valmistusprosessit, seurannat ja tuote-erien myöhempi jäljitettävyys.

–Yhteistyökumppaneillemme sertifikaatti on iso etu, sillä täten me pystymme osoittamaan oman laatutasomme, eikä sitä erikseen enää tarvitse auditoida.

– Laatuun panostaminen on muutenkin tärkeää, sillä suomalaisella elintarvikkeella ei ole jatkossakaan mitään mahdollisuuksia kilpailla määrällä tai hinnalla. Siksipä laatu on se, mikä kärki edellä pitää mennä, yrittäjä kertoo. Vitikaisen mukaan heidän visionaan on oman toiminnan selvä kasvattaminen.

– Siihen on itse asiassa kovat paineet jo senkin takia, että eräs isoimmista leipomoasiakkaistamme on parhaillaan laajentamassa. Siksikin meidän on lisättävä tuotantomääriä ja ehkä otettava tuotantoon niitä muitakin lajeja. Hieman minä sitä pelkään, että tulevana kesänä harrastuksista joutuu tinkimään aika paljon, mies virnistää. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

Ei pelkästään keliaakikoille Keliakia on autoimmuunisairaus, joka häiritsee ravintoaineiden imeytymistä. Ruis, vehnä ja ohra eivät keliaakikon ruokavalioon kuulu, sillä niiden sisältämä valkuaisaine gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehdusreaktion.

Suomalaisista keliakia vaivaa noin kahta prosenttia. Toisaalta sen rinnalle on noussut myös astetta lievempi gluteiiniherkkyys, joka ei siis aiheuta yhtä vahvoja oireita.

Lääketieteelliset syyt eivät kuitenkaan ole ainoa perusteet tattarin suosimiseen.

– Keliaakikkojenhan on jo terveyden puolesta käytettävä vaihtoehtoisia viljoja, mutta kiinnostusta tattariin on lisännyt myös gluteiinittoman ruokavalion suosiminen eräänlaisena muoti-ilmiönä.

Vehnän vältteleminen, ekologisen elintarviketuotannon suosiminen ja lähiruoka ovat kaikki olleet meidän tuotteemme kiinnostavuutta lisänneitä ilmiöitä. Myös nyt voimakkaasti esillä oleva veganismi on saanut ihmisiä kiinnostumaan tattarista, hän kertoo.

Aikana, jolloin ravitsemus- ja hyvinvointiasiat tuntuvat olevan muutenkin hip ja pop, on moni kiinnostunut tattarista myös sen ravitsemuksellisten ominaisuuksien vuoksi.

– Ravitsemuksellinen koostumus on monta muuta viljaa monipuolisempi. Tattarissa on runsaasti kivennäisaineita ja vähemmän hiilihydraatteja, Vitikainen markkinoi. Tattaria tituleerataan myös niin sanotuksi täydellisek-

si proteiinilähteeksi, sillä se sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja.

– Tätä ei siis missään nimessä pidä karsinoida ainoastaan keliaakikkojen ruoaksi, vaan tämä on yksinkertaisesti hyvä ja monipuolinen elintarvike kenen ja mihin tahansa käyttöön.

Mieleenpainuva palautetta

Myös ekologisuus on tuotteen puolella. Kuten todettua, lannoitteita ei sen kasvatuksessa pahemmin käytetä, ja vaikka tarjolla on erikseen myös vielä astetta tiukemmat luomu-kriteerit täyttävää tattaria, on myös ilman luomu-tunnusta oleva tattari moneen muuhun tuotteeseen verrattuna kasvatettu hyvin luonnonmukaisin menetelmin.

Omassa työssä kenties kaikista parasta on ollut asiakkailta tuleva palaute, jonka myötä oman tuotteen arvo etenkin lapsiperheissä on tullut esiin. Iloa ja virtaa omaan arkeen tuo myös osuuskunnan kautta toteutuva yhteisöllisyys, jolle on miehen mukaan ollut selvää tilausta.

– Maanviljelyshän on tänä päivänä monesti yksinäistä hommaa.

Pinta-alat lisääntyvät, ja siellä koneen ratissa painetaan pitkää päivää. Se, että meillä on täällä aika-ajoin viljelijöiden koulutuspäiviä tai muuta yhteistä, tuo mukavaa vastapainoa. Sille on selvä tarve, etenkin kun suomalaisessa maataloudessa on ollut vallalla hieman apaattinen henki viime vuosina.

FA K TA TATTARIFAKTAA ● Tattari on tatarkasveihin (Polygonaceae) kuuluva kasvi, jonka siemeniä käytetään ruoaksi. ● Tattari lasketaan yleensä viljaksi, vaikka se ei ole muiden viljojen lailla heinäkasvi vaan kaksisirkkainen. Toiselta nimeltään tattari onkin viljatatar. ● Tattarin uskotaan olevan peräisin Mantšurian ja siperian alueilta. suomeen tattari saapui ensimmäisenä viljelykasvina jo 5 300 vuotta eaa. Muualle Eurooppaan tattari levisi vasta 1300–1400lukujen aikana. ● suomessa tattari oli yleinen viljelyskasvi 1700–1850, mutta myöhemmin sen viljely väheni ja loppui 1940-luvulle mennessä lähes kokonaan. ● 1990-luvulla tattarin viljely on suomessa jälleen yleistynyt, koska tattari on gluteenitonta ja sopii siten keliaakikoille. ● suomi ei ole mikään perinteinen tattarimaa. Maailman mittakaavassa suurimman tuottajan tittelistä kisaavat Venäjä ja Kiina ja myös australia on iso kasvattaja. Euroopassa eniten tattaria tuotetaan Puolassa.

KUVAN TATTARIJAUHOSÄKKI ei ole edes aivan täysi, mutta jonkinlaista kokoluokkaa siitä saa. Täyteen säkkiin mahtuu 700 kiloa tattarijauhoa. Leipomosektorilla se on yrityksen suosituin tuote.

38

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Soppatykkiruokailut ympäri Suomen

Kauppahallin kotiruoka Järjestämme yrityksille ja yleisötapahtumiin asiakastarjoiluja soppatykkien, isojen paellapannujen, pannukahvilaitteiden, muurinpohjalättyjen sekä köyhien ritarien kera ympäri Suomea.

Ruokailut/soppatykkiruokailut 100–10 000 henkilölle.

Pirauta Jussille 040 543 9700 info@kauppahallinkotiruoka.fi

www.kauppahallinkotiruoka.fi

www.tampereenkirjanpitotoimisto.fi Tampereen toimipiste Puh. (03) 254 2200 Häkiläpolku 3 A, 33100 Tampere

Kangasalan toimipiste Puh. (03) 254 2200 Kuohunharjuntie 10, 36200 Kangasala

TAMPERE FILHARMONIAN SYKSY 2018 JULKISTETAAN MA 16.4. KLO 17. PYSY KUULOLLA! tamperefilharmonia.fi

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

39

KARI TOLONEN, järjestöneuvos ja Chaine des Rotisseurs -järjestön Officier-jäsen, kutsuu kuukausittain ruokavieraan tutustumaan pirkanmaalaisen ravintolan ruokatarjontaan.

KU K A?

yhdistyksen kanssa on myös jatkuvaa, ja kaupunkiin on perustettu myös luottamushenkilöiden ja yrittäjien yhteinen elinkeinotiimi, joka seuraa vastikään uudistetun elinkeino-ohjelman toteuttamista.

LOUNASVIERAS: Vesa haapamäki, kaupunginjohtaja Virrat PERHE: Vaimo ja 2 lasta

Omatoiminen sote-ratkaisu

ASUU: Jyväskylässä, asunto myös Virroilla

Keiturin Sote Oy perustettiin pari vuotta sitten (Virrat 60 %, Ruovesi 40%) hoitamaan kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja. Yhtiön palveluksessa on noin 400 asiantuntijaa ja liikevaihto noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.

Toiminta on ollut tuloksellista ja asiakaspalaute positiivista.

Lähivuosien suurimpana hankkeena Virroilla on täysin uuden yhtenäiskoulun rakentaminen. Hanke on nyt suunnitteluvaiheessa, ja tavoitteena on, että koulu valmistuisi 2021.

HARRASTUKSET: kuntoilu, hiihto, juoksu, luonnossa liikkuminen

FA K TA VIRTAIN KUNNAN AVAINLUVUT: ● asukkaita: 6844 ● Pinta-ala: 1229 km2, josta vettä 136 km2 (300 järveä, rantaviivaa 1000 km) ● Kesä-asuntoja: 2600 ● Kunnallisveroprosentti: 20,75 ● Valtuuston kokoonpano: 27 henkeä ● Valtuuston puoluejakauma: Kesk 9, Kok 6, sdp 6, sit 3, Vas 2, KD 1

KAUPUNGINJOHTAJA VESA HAAPAMÄKI toivoo Virroille lisää yrittäjiä.

L

ounaan nautimme tällä kertaa perinneruokiin erikoistuneessa ruokapaikassa, kuinkas muutenkaan. Sijaitseehan Ravintola Mikontalo perinnekylässä Virroilla.

Tunnelmallisessa ravintolassa perinneruoan arvostus otetaan tosissaan ja keittiön mottona onkin osuvasti: Tuvassa eivät ranskalaiset haise eikä talossa ole yhtään rasvakeitintä!

Lounas nautittiin seisovasta pöydästä, missä runsaan salaattitarjon-

RAVINTOLA MIKONTALON lounastarjontaan kuuluivat naudanlihalastut ja -makkarat.

nan lisäksi oli tarjolla keittiömestarin kausimakkarana tähän aikaan vuodesta naudanlihamakkaraa, naudanlihalastuja sekä peruna-pekoniröstejä. Vieraamme totesi lounaan jälkeen, että lounas oli taattuun tapaansa todella maistuva. Väitteeseen on helppo yhtyä, joskin ilman yhtä pitkää kokemusta.

Virrat houkuttelee yrityksiä

Vuoden 2017 aikana kaupunkiin pe-

rustettiin 26 uutta yritystä, ja uusia yrittäjiä toivotaan paikalle jatkossakin. Puitteet yrittämiselle ainakin ovat kunnossa. Kaupunginjohtaja kertookin, että ripeän kaavoituksen ansiosta nyt on tarjolla todella hyvin uusia yritystontteja.

– Joten nyt vaan tontteja varaamaan tänne kaupunkiimme, missä on tarjolla myös osaavaa työvoimaa ja loistava logistinen sijainti, Haapamäki markkinoi. Yhteistyö yrittäjä-

Nopeat vastaukset

Mikontalon lounaan päätteeksi kaupunginjohtja vastasi kahvikupposen äärellä seuraaviin kysymyksiin: Mitä luit viimeiksi?

– Remes: Tulimyrsky Unelmien lomakohde? – Saariselkä Lähiruoka – Käytämme sitä Kesäasukkaat – Elinvoimatekijä Politiikko, jota arvostan? – Kekkonen Teksti: KARI TOLONEN Kuvat: ESKO LOUNAMAA

Elämä hymyilee

Vihdoinkin uutta ja upeaa idylliseen Messukylään – toimi nopeasti!

Asunto Oy Messukylän Lissu

Messukylänkatu 30-32, 33700 Tampere

Peab rakentaa Messukylän kodikkaaseen idylliin kahdesta vankasta kerrostalosta koostuvan As Oy Messukylän Lissun. Ajattoman kauniin rapatun katujulkisivun omaavat Lissun talot nousevat omalle rinnetontille Messukylänkadun varrelle, mikä takaa nopeat julkiset yhteydet keskustaan. Kaikkiin Lissun koteihin kuuluu pääosin etelään, puisto- ja pientaloalueelle päin avautuva oma parveke tai terassi.

Pienemmissä kodeissa neliöt on käytetty tehokkaasti toimivuutta unohtamatta. Suuremmissa asunnoissa oleskelutilat on usein sijoitettu ulkonurkkaan, ja näin on saatu aikaiseksi erittäin valoisia ruokailu- ja olohuonekokonaisuuksia, jotka vielä avautuvat suurille parvekkeille. Omille autoille rakennetaan katosja pistokepaikkoja piha-alueelle (myydään osakkeina).

HUONEISTOESIMERKKEJÄ TYYPPI

KRS

M²

MH €

VH €

TYYPPI

KRS

M²

MH €

VH €

1h+kt

5

29,0

49.884

165.000

2h+kt+s

2

50,5

57.508

190.000

2h+kt

1

42,0

50.988

169.000

2h+kt+s

3

55,0

74.688

247.000

2h+kt

1

44,5

54.110

179.000

2-3h+kt+s

1

69,5

89.850

298.000

2h+kt

2

47,5

53.282

176.000

3h+kt+s

2

76,5

98.026

325.000

2h+kt

2

48,5

52.644

175.000

Tiedustelut: Riitta Kraneis, puh. 040 1591 700, Liisa Puranen, puh. 0400 628 560, Miinu Oinonen, puh. 040 1591 802

Lisätiedot: peabkoti.fi

Asunnoista jo puolet varattu.

Toimi nopeasti!

asuntomyynti.tampere@peab.fi

Energialuokka C. Arv. valm. 12/2019.

40

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Killinkoskella on harjoitettu nauhan Nyt ollaan kutakuinkin niin pohjoisessa kuin se tässä maakunnassa on mahdollista. Virtain Killinkoskella sijaitsevalta Inka Oy:n nauhatehtaalta on Pohjanmaan rajalle matkaa vain pari kilometriä. Nauhanvalmistaja edustaa ääripäätä myös ikänsä puolesta, sillä tänä vuonna yrityksellä tulee täyteen jo huimat 120 vuotta. Ja vaikka valmistustekniikka reilussa vuosisadassa onkin loikkinut eteenpäin valtavin harppauksin, itse lopputuote on säilynyt samana alusta tähän päivään saakka. Yrityksen omistuksessa sen sijaan on tapahtunut merkittävä muutos, sillä kolmisen vuotta sitten vetovastuun tehtaasta otti tehtaan pitkäaikaisista työntekijöistä koostuva konklaavi.

T

oimitilat näyttävät isoilta jo ulkoakin, mutta tosiasiassa niiden laajuus selviää vasta sisältäpäin.

Kaikkiaan tuotantolaitoksen käytössä on reilu 9000 neliötä. Yhdeltä valtavalta osastolta poistuttaessa astutaankin jo seuraavaan sen verran moneen otteeseen, että melkeinpä vierailija toivoisi itselleen karttaa löytääkseen tehtaasta vielä ulos. Onneksi mukanani ovat oppaat, joilla on ollut aikaa omaksua nämä nurkat.

Myyntipäällikkö Sirpa Heinämäki ja kunnossapitopäällikkö Reijo Vehmasaho ovat kumpikin pitkän linjan inkalaisia.

Työntekijät omistajiksi kolme vuotta sitten

Tänä päivänä he ovat myös yrittäjiä.

Vuonna 2015 tapahtuneen yrityskau-

pan myötä Inka Oy nimittäin siirtyi sen pitkäaikaisten työntekijöiden omistukseen. Opaskaksikkoni lisäksi mukaan osakkaiksi lähti kolme muuta pitkäaikaista työntekijää ja ulkopuolinen sijoitusyritys Plan Partners Group Oy. – Tätä kävi useampikin kandidaatti katsomassa, ja sitä seuratessa sain ajatuksen, saisiko täältä kasaan porukkaa tähän taakse. Kun kerroin kaavailuistani, kävi selville, että myös joku muu oli ajatellut samaa, Sirpa muistelee. Yhdessä niin ikään tehtaassa pitkän uran tehneen vaimonsa kanssa osakkaaksi ryhtynyt Reijo on samoilla linjoilla.

– Yrityksen aiemmin omistanut pääomasijoitusyrityskin halusi kallistua meidän suuntaamme, koska he tiesivät meidän tietävän, mitä olemme ostamassa. Ei siinä tarvittu kumpaankaan suuntaan sen kummempia vakuutteluja, hän kertoo.

Kokenut kopla

Mitään Inka-untuvikkoja ostamaan lähtenyt kvintetti ei ollut, vaan yhteensä viisikolla oli takana työvuosia yrityksessä jo lähes yrityksen iän verran. Eniten kokemusvuosia oli Reijolla, joka on ollut tehtaalla töissä jo 39 vuotta. Pitkät työsuhteet ovat muutenkin Inkalle hyvin tyypillisiä.

– Kehdosta hautaanhan se on täällä aika monesti mennyt, Reijo kertoo. Yleistä on sekin, että tehtaalla on oltu töissä useammassa polvessa. Sirpa on tästä elävä esimerkki, sillä hänen äitinsä teki aikanaan tehtaalla noin 40-vuotisen työuran.

PIRKANMAAN YRITTÄJÄ –lehteä Inkan tehtaalla kierrättäneet Myyntipäällikkö Sirpa Heinämäki ja kunnossapitopäällikkö Reijo Vehmasaho ovat molemmat pitkän linjan inkalaisia. Tänä päivänä he ovat myös osakkaita, sillä heistä kumpikin lähti mukaan hankkeeseen jossa työntekijöistä koostu porukka osti tehtaan pääomasijoittajalta 2015.

tuotantopäällikkönä. Teija Isokivijärven vastuulla ovat talousasiat ja Sirpa Heinämäki on myyntipäällikkö.

– Muutos edeltävään oli siis oikeastaan varsin pieni, yrittäjät toteavat.

Kevytnauhaa vain lainausmerkeissä

Vuoteen 2011 saakka yrityksen toiminta jakaantui kahteen osa-alueeseen eli kevytnauhapuoleen sekä niin sanottuun materiaalinkäsittelyyn.

Jälkimmäisestä kuitenkin luovuttiin 2011, jolloin myytiin pois myös Tallinnassa sijaitseva tuotantolaitos. Tänä päivänä yritys on siis keskittynyt

kevytnauhoihin, joista jokainen valmistetaan tänä päivänä juuri Killinkoskella. Vaikka yrityksessä puhutaan kevytnauhoista, mahtuu matkaan myös aika järeäntuntuisia tuotteita, kuten nyt vaikkapa reilun yli 200 mm leveät nauhat, tai paksummat nauhat joissa murtolujuutta on tuhansia kiloja. Yrityksen valmistamat tuotteet päätyvät asiakkaille erittäin laajalla sektorilla. Yksittäisistä asiakastoimialoista suurin on kuulemma edelleen se perinteinen tekstiili- ja vaatetusteollisuus, mutta paljon tehdään muuallekin.

– Sairaalateollisuudesta autoteol-

lisuuteen ja rakentamiseen ja kaikkea siltä väliltä, toteaa Sirpa Heinämäki.

Kosolti koneita

Tuotantomenetelmät ovat punominen, kutominen ja neulominen, joiden lisäksi tiloissa on myös äskettäin uusittu värjäämö. Pelkästään kutomakoneita löytyy niille varatusta salista reilut 80 kappaletta, ja vaikka niistä aivan kaikki eivät päällä juuri nyt olekaan, on niiden rytmisesti etenevän työn seuraamisessa jotain hyvin hypnoottista. Äänitaso ei kuitenkaan nouse läheskään yhtä korkealle kuin monessa muussa tuotantolai-

Sopivan erilaiset TUOTANNON ALKUPÄÄSSÄ on lankarulla poikineen. Yrittäjien mukaan perusraaka-aineet pidetään koko ajan omassa varastossa, ja myös itsevalmistettujen tuotteiden varasto pidetään varsin pulleana. – Me haluamme tietoisesti panostaa palvelukykyymme niin, että suurin osa tänään saapuvista tilauksista saadaan myös lähtemään samana päivänä.

Viisikko muodosti siinä mielessä hyvän kokonaisuuden, että heidän osaamisalueensa tukevat hyvin toisiaan.

Toimitusjohtajaksi he valitsivat aikaisemmin tuotantopäällikkönä toimineen Jari Vesterisen, Reijo Vehmasaho vastaa kunnossapidosta ja hänen vaimonsa Anja Vehmasaho toimii

YRITYKSEN NYKYINEN tehdasrakennus on valmistunut 1979 ja laajennettu sitä on kahteenkin otteeseen 80-luvulla. Lääniä piisaa, sillä tänä päivänä Inkan toimitilat kattavat kaikkiaan noin 9000 neliön alan.

PIHAPIIRISTÄ LÖYTYVÄT myös Inkan vanhemmat tuotantorakennukset.

Kaihtimet ja markiisit sekä liukuovet ja kaapistot Hyödynnä kokemuksemme vakuuttamisessa ja säästät vielä kustannuksissa Kyösti Kautto 040 739 3618 Rh-optimointi Oy Mikkolantie 1 - 3, 33470 Ylöjärvi www.rhoptimointi.fi

Kimmo Viitaharju 044 236 1556

• Sälekaihtimet ja varaosat • Parveke- ja terassikaihtimet • Rulla-, vekki- ja laskoskaihtimet • Pimennys- ja screenkaihtimet • Verhokiskot ja -tangot • Liukuovet ja kaapistot • Taite- ja tilanjako-ovet • Markiisit ja screenit • Tahoma-automaatiojärjestelmä www.kaihdinpukkila.fi • SomfyProtect

Kaihdin Pukkila Oy

Satamakatu 8, 33200 Tampere ma–pe klo 10–17, la 10–14 (03) 3122 0900 | 0400 633 227

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

tekoa jo 120 vuotta

FA K TA

INKAN HISTORIA PÄHKINÄNKUORESSA ● Jo paikkakunnan nimi itsessään kertoo syyn siihen, miksi inkan tehdas aikanaan rakennettiin juuri sen nykyiseen sijaintipaikkaan. Läpi kylän virtaava koski tarjosi orastavalle teollisuudelle sen tarvitseman energian.

toksessa, pikemminkin koneet nakuttelevat tasaista tahtia.

Yrityksen tuotannosta suurin osa jää kotimaahan, viennin osuus on noin 40 prosenttia. Vientimarkkinat löytyvät pääosin Skandinaviasta ja Baltiasta, mutta jonkin verran sitä toteutetaan myös muualle Eurooppaan ja Aasiaan.

● Yrityksen perustaja ja ensimmäinen toimitusjohtaja oli B.G. Holm, mutta inkassa oli yksi kaikkien aikojen ensimmäisistä suomalaisista naistoimitusjohtajista. Perustajan sairastumisen vuoksi vetovastuun nimittäin sai omistajan vaimon sisar Edith Rönnqvist. ● Nauhat ja ompeleet ovat kuulunet yrityksen tuotevalikoimaan läpi koko sen historian, mutta siinä sivussa on ehtinyt olla muutakin toimintaa. alkutaipaleella samalla tontilla toimi tovin myös ehta makaronitehdas.

Laatu ratkaisee – onneksi

Yrittäjät myöntävät, että nykyisessä maailmassa he kilpailevat yhtälailla eurooppalaisten kuin kiinalaistenkin nauhanvalmistajien kanssa. Ja tässä yhtälössä suomalaisfirmalla ei tunnetusti ole kovin paljon hintakilpaluun mahdollisuuksia.

– Hinta ei onneksi aina ratkaise, vaan pikemminkin laatu ja palvelukyky. Esimerkiksi vaatepuolella, joka nyt käy läpi koviakin pesuja, on elinkaari se ratkaiseva tekijä. Jos vaatteessa oleva nauha menettää ominaisuutensa parin pesun jälkeen heikon laadun takia, ei halvalla ostettu nauha äkkiä enää olekaan halpaa lystiä, Sirpa huomauttaa.

– Myös pitkät asiakassuhteet auttavat, sillä meillä on ollut vuosien saatossa mahdollisuus todistaa oma luotettavuutemme, Reijo lisää.

41

YRITYKSEN KONESALEISSA ruksuttaa valtava määrä toinen erilaisia koneita, mutta toisaalta mitään täydellistä automaatiota lankapuolella ei ihan hetkeen tulla saavuttamaan. – Etenkin alkutuotannossa on vielä hyvin paljon käsityötä vaativia tehtäviä, Reijo kertoo.

● 1911 Lassila&Tikanoja tuli mukaan nauhateollisuuteen hankkimalla suurehkon osan P.G. holm Oy:n osakkeista. inka Oy syntyi 1967 kun Kutomo & Punomo Oy (Lassila& Tikanoja Oy) osti P.G.holm Oy:n osakekannan. Vuosituhannen vaihteen jälkeen inka Oy yhdistettiin suominen Yhtiöön, kunnes vuonna 2005 inkan omistajaksi tuli Midinvest Management Oy. ● Ympyrä kurottiin ainakin jollakin tasolla umpeen 2015, kun pääomasijoittajat allekirjoittivat yrityksestä kauppakirjat tehtaan työntekijöiden kanssa. Kaikkiaan mukaan kimppaan lähti viisi tehtaalla jo pidemmän aikaa työskennellyttä henkilöä ja yksi ulkopuolinen sijoittaja.

Tasainen toimija

Tällä hetkellä tuotanto pyörii tehtaalla kahdessa vuorossa, mutta tarpeen mukaan se on helposti organisoitavissa myös kolmeen vuoroon. Tämänkin vuoden puolella ainakin värjäyslinjastolla ja yhdellä kutomo-osastolla on tehty osittain myös kolmea vuoroa.

– Meillä on nyt tiedossa työt pidemmälle tulevaisuuteen kuin vielä pari vuotta sitten, Sirpa kertoo.

Laivaa ei tarvinnut kääntää

TÄSSÄ SITÄ syntyy maailmalle narua. Monen koneen yhtäaikainen työskentely on hypnotisoivaa katsottavaa.

SIRPA HEINÄMÄEN kädessä on yrityksen aikanaan perustaneen B.G. Holmin muotokuva.

nykyisen nousukauden ansiosta, Sirpa ja Reijo kertovat.

Käsityölle on edelleen tarvetta

Messevä palkinto Nykyisten yrittäjien mukaan omis- heti kärkeen tuksen siirtyminen heidän nimiinsä ei tarkoittanut mitään radikaaleja suunnanmuutoksia Inkan toiminnassa. Eikä siihen ollut mitään syytäkään, sillä Inka on puksutellut viime vuodet tehden varsin tasaista jälkeä.

Tässä isossa roolissa on ollut sen kattava asiakaskunta, jonka myötä jonkin alan sakatessa korvaavaa tuotantoa on löytynyt toiselta osa-alueelta.

– Myös tämän finanssikriisin ja sen jälkeisen taantuman olemme tehneet varsin tasaista tulosta, joskin se on viime aikoina huomattu, että myös meillä tilauskirja on kasvanut

Lähitulevaisuudessa siintää jonkin verran koneinvestointeja, jotka ovat tässä kokoluokassa toimittaessa pakollisia aika ajoin. Mitään tulipalohoppua niiden kanssa ei juuri nyt ole. Niistä hintavin tehtiin heti kärkeen, kun yritys pari vuotta sitten uusi värjäyslinjastonsa.

– Se oli konekannastamme pitkäikäisin, mutta nytkin seuraamme potentiaalisia koneinvestointeja ja teemme niitä, kunhan sopivia laitteita löytyy. ● Teksti ja kuvat: VILLE KULMALA

INKAN TUOREET yrittäjät saivat varsin mukavan startin uralleen, sillä heidän palkittiin viime vuonna Virtain Yrittäjien Vuosisadan Yrittäjä –palkinnolla.

Tänä päivänä Inka Oy työllistää 37 henkeä, mutta aikanaan määrä on ollut reilusti suurempi. Vielä 70-luvulla yrityksessä työskenteli yli kaksi sataa henkeä. Sellaisiin lukuihin ei ole enää paluuta, sillä esimerkiksi ompelijoille ei enää ole tänä päivänä samanlaista tarvetta kuin aikaisemmin.

Toisaalta käsityötä Inkan tehtaalla tarvitaan jatkossakin.

– Totta on, että meillä on jatkossa jäämässä eläkkeelle porukkaa joka vuosi, ja vaikka haemmekin tehokkuutta myös koeinvestoinneilla, tässä on yhä paljon Yrittäjä, varaa paikkasi!

VIRTAIN YRiTTÄJÄT

DORIMEDIA OY

käsityötä vaativaa työtä, joihin ei ole edes olemassa koneita, Reijo kertoo.

Kun yritys on ollut samoilla sijoilla 120 vuotta ja lääniä on yhä paljon kuin Inkalla, ei muutto ole ehkä ihan ensimmäisenä mielessä. Yrittäjät ovatkin varsin tyytyväisiä nykyiseen sijaintipaikkaan, sillä rahtiliikenne kulkee sujuvasti sisään ja ulos, ja ainakin tähän mennessä myös työntekijöitä on aina löytynyt varsin mukavasti.

Toisaalta vähän se huolettaa, riittääkö työvoimaa jatkossakin.

Leena 041 501 9902

JUSSILAN LOMAMÖKIT OY Hyvin varusteltuja lomamökkejä Virroilla ja Alavudella.

Kiertotie 8, 34800 Virrat Huolto: ma–pe 8–16 Varaosat: ma–pe 8–16.30

P. 03-475 2400

www.jussilanlomamokit.fi info@jussilanlomamokit.fi

Nissan merkkihuolto

Vaskuuntie 4, 34740 Koro, p. 050 340 3277

www.virtainautotalo.fi

Juhanin Lomamökkejä Virroilla 0500 953 566

Metsätyö Havanka Oy www.metsatyohavanka.fi

42

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

VIRTAIN YRiTTÄJÄT

Nimestä huolimatta H Heli Niemi aloittaa kertomalla, että hän ehkäpä sai jopa liian ruusuisen kuvan yrittäjyydestä debytoidessaan yrittäjänä. Sukupolvenvaihdos hänen isänsä perustamassa Virtain Valomainoksessa toteutettiin vuonna 2003, jolloin Suomessa meni lujaa.

Sen jälkeen oli edessä pidempi laskukausi. Nyt näyttää jälleen paremmalta, ja remmissä on nyt jo kolmaskin sukupolvi, kun Helin poika Roope on ollut perhefirmassa töissä viimeiset viisi vuotta.

Rakennuspalvelu Oy p. 0400 623 817 tero.nihti@phpoint.fi

www.vrpoy.fi

• Sertifioidut kosteuseristys- ja laatoitustyöt • Perustamistyöt • Lattiavalut • Hirsirakentaminen • Saneeraukset ym. talonrakennustyöt • Kalusteiden myynti ja asennus -palveluyrittäjä

Hyvä luottokelpoisuus © Bisnode 2016

V VIRTAIN VALOMAINOS on sijainnut Ahjolantien varressa, hyvin lähellä Virtain keskustaa vuodesta 1995. Sitä ennen perhefirma toimi perheen kotitalon yhteydessä.

Kuva: Katja urrila-Virtanen / Kuvaamo into

Kaksi aiempaa yritystä

Jorma Risulalla oli vahvaa kokemusta mainosalan yrittäjyydestä jo entuudestaan, sillä hän oli ollut osakkaana 60-luvulla Virroille perustetussa Suomenselän Neon Oy:ssä. Sen työntekijämäärä laskettiin kymmenissä, ja firmalla oli palkkalistoilla jopa omia lasinpuhaltajia. Valitettavasti kyseinen yritys osoittautui myös oivaksi esimerkiksi siitä, että kimppayrittäjyys ei vain aina toimi. Yrityksen loppuessa vaihtui Risuloilla myös kotipaikkakunta. Uusi koti löytyi Vihdistä, ja myös siellä yritteliäs mies pisti pystyyn saman alan yrityksen. Nyt ongelmaksi osoittautui huono ajoitus.

Toiminta alkoi samoihin aikoihin, kun maailmassa puhkesi öljykriisi. Se puolestaan aiheutti melkoista köhää koko valomainosalalle, sillä juuri valoreklaamit olivat energiasäästötal-

R-Asennu s Oy Raskaankaluston huollot Risto Rantanen 0400 243 633

!

HUO•MB- ja DB-piirturiluvat • Raskaankaluston katsastus • Varaosat • Hydrauliikkaletkut ja -liittimet • A-Jarruluvat • Rautaa pitkänä ja pätkänä Kuljetusliike Marko Pohja Oy VIRRAT posti@kuljetusliikemarkopohja.fi 040 506 9679 • Koti- ja ulkomaan tieliikennekuljetukset • Lavettikuljetukset

WWW.VIRHYDRO.FI

Pirkantie 22, Virrat, 010 2711 200

HELI ON paljon tekemisissä toisten yrittäjien kanssa jo työnkin puolesta, sillä noin 90-prosenttisesti asiakkaat ovat yrityksiä ja yrittäjiä. Lisäksi hän toimii tänä päivänä Virtain Yrittäjien puheenjohtajana. Siinä hommassa hän on toista kertaa, viimeksi hän piti yhdistyksen nuijaa hallussaan 2006–2010.

KESKI-PATALAN TILA

Naudanlihan tilamyynti

Myös koneurakointia Keski-Patalan tila Patalantie 225 34740 KORO www.keskipatalantila.fi

irtolaisyrityksessä juhlitaan loppuvuodesta pyöreitä. Syntymäpäiväkakkuun voidaan tuolloin laittaa jo 40 kynttilää. Yrityksen nykyinen kippari ja toimitusjohtaja Heli Niemi ei ollut vielä edes koululainen, kun hänen isänsä Jorma Risula perusti yrityksen. Firman konttori oli alkuun pitkään kotona, joten Heli muistaa sen hyvin.

Uusvanha puheenjohtaja haluaa olla tsemppari Omassa työssä on Helin mukaan parasta se, kun näkee itse suunnittelemansa työn valmiina jossakin.

– Se, että näkee kättensä jäljen ja jotain valmista, on aina hieno tunne, hän toteaa. Varsinaisessa yrittäjyydessä häntä on aina ilahduttanut vapaus ja päätösvalta.

Toisaalta saman kolikon kääntöpuolena on myös yrittäjyyteen liittyvä yksinäisyys, joka on Helin mielestä oman työn ylivoimaisesi huonoin puoli.

– Yrittäjä on ratkaisujensa kanssa yksin. Jos sitä tosissaan miettii, miten paljon on yrittäjän vastuulla, niin se voi äkkiä alkaa ahdistaa, hän puntaroi.

Toisaalta tässä juuri yrittäjäjärjestöstä on ollut suuri hyöty. Heli valittiin viime vuoden lopulla Virtain Yrittäjien puheenjohtajaksi. Siinä tehtävässä hän on uusvanha, sillä samassa vastuussa hän oli myös 2006–2010. Järjestön paras puoli Helin mukaan on se, että sen kautta pääsee tutustumaan laajasti uusiin ihmisiin. Hän kokee järjestötyössä olevan tärkeää myös yrittäjille tärkeiden asioiden edistämisen,

aina valtakunnantasoa myöten.

Parhaillaan pöydillä olevista asioista esimerkiksi sairasloma-ajan karenssien lyhenemistä ja paikallista sopimista koskevat asiat ovat Helin mukaan hyvin tärkeitä.

– Ja ylipäätään toimenpiteet, joilla suomalainen työn tekeminen ja sen teettäminen saataisiin kannattavaksi, Heli tuumaa.

– Oman kunnan sisällä tärkeää olisi saada turvattua yrittäjien elämää myös talviaikaan. Virrat on niitä perinteisiä mökkipaikkakuntia, joissa kesä on huomattavasti vilkkaampaa aikaa kuin talvi. Koen itseni porukan kokoajaksi ja tsemppariksi, Yhteishengen sekä järjestäytymisasteen nostattaminen on nyt meidän ykköstehtäviämme, hän tuumaa.

Heli muuten otettiin mukaan Virtain Yrittäjien hallitukseen jo ennen kuin hän oli vielä edes yrittäjä. Sen verran selvät sävelet sukupolvenvaihdoksen suhteen tosin jo olivat, että häntä pyydettiin mukaan yrittäjäyhdistyksen hallitukseen jo kolmen vuotta ennen varsinaista sukupolvenvaihdosta.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

43

eliltä saa myös valotonta mainontaa koissa yksi ensimmäisistä pannaan pistetyistä asioista.

Asiakkaat haalittiin ovelta ovelle -taktiikalla

Etelä-Suomesta perhe palasi takasin Pirkanmaalle, ja mitäpä alan mies olisi muutakaan tehnyt kuin pistänyt jälleen pystyyn oman firman.

– Isällä oli sellainen koululaispöytä, ja hän soitteli kotoa pitkin poikin asiakkaita, Heli kertaa ensimmäisiä muistikuviaan isän yritystoiminnasta. Myyntityö oli tuolloin muutenkin aika kaukana nykyisestä, sillä internet ja kännykät loistivat poissaolollaan. Ja kun kerran kaupantekoon vaadittiin kontakteja, järkeili Risula parhaaksi tavaksi niiden saavuttamiseen kirjaimellisesti ovelta toiselle suuntautuneet myyntimatkat. Mitä ilmeisimmin myyntimiehen taipumuksia löytyi, sillä työlistaan alkoi aika nopeasti kertyä asiakkaita. Siitä asti töitä on tehty esimerkiksi Nesteelle, jonka osalta yritys on tänäkin päivänä vastuussa koko Keski-Suomen Neste-huoltamoiden huolloista.

Kaikki toimenkuvat kävivät tutuiksi

Nykyisissä tiloissa yritys on toiminut vuodesta 1995. Siihen asti firma toimi perheen kotitalon yhteydessä. Heli siis kasvoi yrittäjyyteen.

– Kun koulusta tulin kotiin, meillä oli joko asiakkaita tai muita edustajia, Heli kertoo. Hän itse aloitti paperi- ja konttorityöt isänsä firmassa jo 90-luvun alussa ja ehti ennen vuoden 2003 sukupolvenvaihdosta tehdä oikeastaan kaikkia yrityksen toimenkuvia.

– Asiakaspalvelu, palkanlaskenta, asennukset sekä valmistus kävivät kaikki tutuksi, hän listaa ja toteaa, että tulevaa sukupolvenvaihdosta varten se oli erinomaisen hyvä koulu.

Nousua seurasi pitkähkö lasku

Virallisesti vahdinvaihto toteutettiin keväällä 2003.

– Se, että tunsin yrityksen kuin omat taskuni, oli hyvä juttu, mutta toisaalta sukupolvenvaihdos ajoittui sellaiseen aikaan, että sain alkuun vähän turhan ruusuisen kuvan yrittäjyydestä, hän toteaa. 2000-luvun alussa sekä Suomella että Virtain Valomainoksella meni lujaa. Töitä tuli kuin liukuhihnalta, eikä hintoja paljon kyselty. Heli myöntää, että aina vuonna 2008 alkaneeseen taantumaan saakka yrittäjyys olikin hyvin mutkatonta, jopa helppoa. Sitten tuli äkkipysähdys.

Seuraava Pirkanmaan Yrittäjä -lehti ilmestyy

8.5.

– Puhelin ei enää soinut entiseen malliin, ja isoja projekteja venytettiin paljon pidemmälle aikajänteelle. Äkkiä joutuikin tosissaan vääntämään kauppaa, ja hinnan merkitys nousi, Heli muistelee.

Nimi ei ole koko totuus

Yrityksen nimestä löytyvä Valomainos-sana ei kerro ihan koko totuutta, sillä pelkästään valoreklaameista yrityksen toiminta ei koostu. Myös ikkuna- ja autoteippaukset, tarrat ja messujen roll-upit kuuluvat heidän palvelukirjoonsa.

– Ehkä parempi nimi olisi tänä päivänä julkisivupalvelu, mutta toisaalta edelleen noin 70 prosenttia kaikesta työstä on juuri valomainoksia, hän kertoo.

Varovaisuus jäi päälle

Tilanne taannoisessa taantumassa oli siis hankala, mutta ei mitenkään ylitsepääsemätön. Heli ei ollut missään vaiheessa lopettamassa yritystoimintaa, mutta hän tietää monta saman alan toimijaa, jotka laittoivat laman seurauksena pillit pussiin.

– Yrittäjälle, joka on ollut eläköitymässä, yritystoiminnan lopettaminen on ollut varsin varteenotettava vaihtoehto, sillä viimeiset 10 vuotta ovat olleet vaikeaa aikaa pk-yrittäjille, Heli kertoo. Lisäksi taantuma on ollut aivan erilainen kuin 90-luvun syvä lama. Silloin kuoppaan rysähdettiin vielä syvemmälle, mutta toisaalta myös nousu oli huomattavasti viime taantumaa rivakampi. Nyt nousu on ollut harmittavan verkkainen ja oikeastaan vasta nyt – 10 vuotta taantumasta – voidaan puhua kunnollisesta nousukaudesta.

– Onneksi nyt näyttää paremmalta, mutta sen tunnustan, että on tämä ainakin minuun jättänyt pienen varovaisuuden. Esimerkiksi uuden vakituisen työntekijän palkkaaminen tuntuu vielä tällä hetkellä askeleelta, jota en uskaltaisi ottaa, hän toteaa.

Pienellä tehotiimillä

Tänä päivänä töitä tehdäänkin verraten kompaktilla porukalla. Helin lisäksi yritys työllistää hänen poikansa Roopen. Lisäksi mukana on pidemmän linjan konkari, sillä Anssi Haapamäki on ollut talossa jo toistakymmentä vuotta. Miehet vastaavat pääosin varsinaisesta valmistuksesta, ja Heli toimitusjohtajana myynnistä ja paperitöistä sekä suunnittelusta. Tällä hetkellä suunnitteluun on poikkeuksellisesti myös apukäsiä, sillä Ikaalisissa graafista alaa opiskeleva Mira Hakala on harjoit-

VUODEN YRITTÄJÄKSI kotikunnassaan Heli valittiin vuonna 2015.

ANSSI HAAPAMÄELLÄ on työn alla rekankylkeen tuleva jättiteippaus. Lopullinen versio koostuu useista pienemmistä paloista, jotka tosin nekin ovat kokoluokaltaan melko suuria. Leikkausvaiheessa pitää olla tarkkana, mutta toisaalta kokemus auttaa. Anssi on ollut talossa hommissa jo reilut 10 vuotta.

telussa toukokuun loppuun saakka.

Lisäksi mukana on kiireapulaisia, projekteista riippuen.

Näyttää paremmalta

Tämänhetkinen työtilanne on hyvä.

Helin mukaan juuri nyt meneillään on yksi isompi ilmeenmuutosprojekti, joka koskee useampaa kuntaa Pohjanmaalla ja sisältää sekä sisä- että ulkomainontaa. Lisäksi pian ollaan pystyttämässä omaa mainospylonia 23-tien varteen, johon markkinoidaan parhaillaan mainostilaa paikallisille yrittäjille. Vakituisesti työtä riittää myös niistä aiemmin mainituista Nesteen-liikennemyymälöistä, joiden kanssa on siis tehty yhteistyötä jo kymmeniä vuosia. Virtolaisfirma vastaa Keski-Suomen kaikista Nesteen huoltamoista, ja tiedossa on ainakin useampi leditys.

Led tuli ja voitti

Led-valot ovat nykyään ylivoimaiset, ja harvaa muuta valaisintyyppiä enää käytetään, olipa kyseessä sitten uusi valotaulu tai vanhan valotaulun uudistus. Tosin siinä mielessä yrittäjä myöntää heidän sahanneen myös omaa oksaansa, että led-valojen kanssa korjaustyöt ovat aivan marginaalissa aiempaan verrattuna.

– Etenkin syksyisin, kun illat pitenivät, oli meillä aina melkoinen savotta korjaustöissä, mutta ledien myötä ne ovat jääneet vähiin, yrittäjä kertoo. Minimissään led-mainoksille myönnetään heilläkin viiden, useimmiten jopa seitsemän vuoden takuu. ● Teksti: VILLE KULMALA Kuvat: VILLE KULMALA JA KATJA URRILA-VIRTANEN/KUVAAMO INTO

Aiheena

juhlat sekä alueteemoina Nokia, Härmälä-Sarankulma ja Sastamala.

Ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Py-lehdessä, tavoitat asiakkaasi jo aamujakelun yhteydessä.

Ilmoittaja, tiesitkö että Py-lehden lisäksi sinulla on

mahdollisuus saada näkyvyyttä perinteisen printtilehden rinnalla myös digilehdessä!

Ilmoitustilavaraukset ja tiedustelut 27.4. mennessä: leena.kolehmainen@dorimedia.fi, soita puh. 041 501 9902 tai https:// www.dorimedia.fi/varaa-ilmoitustila

MAINOSSUUNNITTELUA TOTEUTTAA kuvassa Roope Niemi, joka aloitti työt perhefirmassa viisi vuotta sitten.

Tukijalkana nosturivuokraus Visuaalisemman puolen lisäksi yritykseltä löytyy myös aivan toinen tukijalka, sillä se on jo pidempään tarjonnut nostolavavuokrauksia sekä niihin tehtäviä katsastuksia. Vuokraustoiminta alkoi jo 80-luvulla, oikeastaan vähän sattumalta. Nostolava kun oli aikanaan ostettu yritykseen omia korkeanpaikan asennuksia silmälläpitäen.

– Silloin kun isäni toimi vielä kotoa käsin, oli nosturimme parkissa tuossa Virtain keskustassa, ja aika moni alkoi kysellä sen perään.

Niinpä isä alkoi vuokrata tätä eteenpäin, ja sittemmin toiminta on kasvanut. Tällä hetkellä meillä noin 10 nostolavaa vuokrattavissa, Heli kertoo. Myös tällä puolella orastava nousukausi on näkynyt. Etenkin rakentamisen myötä lavojen tarve on ollut kasvusuunnassa.

fi

 040 59 00 252

 kirjapaino@suomiprint.fi

Åkerlundinkatu 3 B 33100 Tampere www.suomiprint.fi

PAINOPALVELUT TULOSTEET TARRAT UV-EFEKTIT

AVOMINNE KLINIKAT

Avominne päihdeklinikat Tre, Pispankatu 1–3

44

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Hallintohimmelit uusiksi Suomessa Maakuntien perustaminen on näpertelyä, homma jää selkeästi kesken. Miksi emme tekisi asiaa kerralla kuntoon, kun kerran toimeen tartutaan. Älähtäjä laati uudeksi hallintomalliksi ehdotuksen, jonka rinnalla KEPU: laistenkin maakuntamallit kalpenevat.

Uusi hallintorakenne

● Ylinnä hallintorakenteessa on Ku-

ningas (yksi henkilö + hovi). Kuninkaaksi valitaan itseoikeutetusti Paavo Väyrynen. Kuninkuus periytyy Keskustapuolueen tai muun Paavo Väyrys-yhdistyksen sisällä. ● Sitten on Presidentti (yksi henkilö + kanslian virkahenkilöt). Vaalit ovat tarpeettomat sillä presidentit valitaan nykyisin muutenkin Kremlissä. ● Lakia säätää Eduskunta. (200 edustajaa+avustajat ja virkahenkilöt). Vaaleissa säästettäisiin, jos tehtävä olisi elinikäinen, eli pidettäisiin vain täytevaaleja. ● Sitten tehdään maantieteellisten alueiden hallinto, jossa on Itä-, Länsi-, Etelä-, ja Pohjois-Suomen maanosaparlamentit sekä Ahvenanmaa tietenkin erikseen. (120 maanosaedustajaa + virkahenkilöt per maanosa). ● Vanhat Läänit otetaan myös käyttöön ja niihin Lääninvaltuustot ja hallitukset. (120 läänivaltuutettua + virkahenkilöt per lääni). ● Sitten tulee KEPU: n ja Kokoomuksen hellimät Maakuntahallinnot valtuustoineen ja hallituksineen. (100 maakuntaedustajaa + virkahenkilöt per maakunta). ● Sen alle on suorastaan pakko perustaa Seutuhallinto luottamushenkilöpaikkoineen. (80 seutusenaattoria + virkahenkilöt per seutuhallitus). ● Ja sitten ovat vuorossa kunnat ja kaupungit kuten nytkin eikä niitä tietenkään ole varaa supistaa, se on selvä.

(Vähintään 60 valtuutettua + virkahenkilöt per kunta tai kaupunki). ● Kaupungeissa ja kunnissa tarvitaan

alueelliset edustustot eli kunta-alue ja kaupunginosahallinnot. (40 alue-edustajaa + virkahenkilöt per alue). ● Kansalaisella tulee kuitenkin olla suora vaikutusmahdollisuus, eli lisätään vielä katuneuvostot ja hallitukset. (20 katuneuvosta+virkahenkilöt per katu).

Muutama keskeinen laki ja käytäntö

Virkahenkilökunta näille kaikille valitaan tietenkin poliittisin perustein, homma ei nimittäin vaadi osaajia tai asiantuntijoita lainkaan, sillä väkimäärä tulee niin isoksi, että kyllä siellä jokunen taitava ja ahkerakin joukossa on. Laskelmien mukaan virkahenkilöiden määrä vähintään nelinkertaistetaan nykyiseen nähden. Virkahenkilöiksi voidaan palkata ne, joiden koulutus tai osaaminen ei nyt vastaa vapaiden työmarkkinoiden kysyntää, saataisiin samalla hoidetuksi työttömyyskysymyskin.

Poliitikkojen määrää ei ole tarvis lisätä säästösyistä, sillä samat poliitikot voivat olla ehdokkaina kaikkiin luottamustehtäviin ja kansalle kannattaa suositella heidän valintaansa, jotta tieto kulkee paremmin ja syntyy säästöjä.

Kaikki poliittiset luottamustehtävät luokitellaan kokoaikaisiksi ja niistä maksetaan kustakin erikseen täysi palkka. Säästösyistä alennetaan kutakin palkkaosuutta yhdellä prosentilla per luottamustehtävä, jos henkilöllä sattuisi olemaan monta eri luottamustehtävää kuten on suositeltu. Kokouspalkkiot maksetaan tietenkin erik-

seen, eihän palkka kokoustamista ole ennekään kattanut. Valtionyhtiöiden ja valtion osaomistuksessa olevien yhtiöiden hallitustyötä ei katsota peruspalkkaan kuuluvaksi edes virkahenkilöillä, vaan siitä maksetaan erillinen korvaus yhtiön sääntöjen mukaisesti.

Tämä edustaminen ei alenna peruspalkkaa ja työ tehdään aina työajan puitteissa. Valtionyhtiöiden hallituspalkkiot ovat niiden yleishyödyllisen luonteen vuoksi verottomia.

Puoluetukeen tuntuva lisäys

Lakiin tehdään sellainen muutos, että myöskin kaikkien yksityisten yritysten hallituksiin on aina valittava poliittiset luottamushenkilöt, jotta yhteiskuntasuhteiden hoito ja toiminnan laillisuusvalvonta toteutuvat tehokkaasti. Niistä poliittisten luottamushenkilöiden saamat palkkiot ja korvaukset ovat verottomia, sillä niitä hoidetaan mahdollisuuksien mukaan pääasiassa varsinaisen työajan ulkopuolella ja harrastuspohjalta.

Puoluetukea lisätään kuten on vaadittukin. Jokaista luottamuspaikkaa kohti puolue saa jatkossa miljoona euroa (alkusumma) vuodessa tililleen korvauksena siitä korvaamattoman tärkeästä työstä jota heidän edustajansa luottamustehtävissä tekee.

Kannustimilla tuottavuutta

Tarvitaan myös kannustin luottamushenkilöille ja virkamiehille. Se perustuu verokertymään. Eli jos saadaan verokertymää kasvatettua, niin virkamiehet ja luottamushenkilöt saavat

tästä tuntuvan bonuksen. Sopiva bonuksen laskuperuste voisi olla se, että poliittiset luottamushenkilöt saisivat kohonneen verokertymän koko summan ensimmäisenä kertymävuonna jaettavaksi palkkojen suhteessa keskenään ja virkamiehet saisivat yhden palkallisen lisälomapäivän per verokertymän lisäprosentti.

Sopeutumiseläke pois ja systeemistä poistuville heti täyttä palkkaa vastaava eläke tilalle, mutta sellainen ehto lakiin on syytä lisätä, että henkilön on oltava valmis hoitamaan valtionyhtiöiden ulkomaan markkinointia ja edustusta ilman eri veloitusta, kaikki kulut toki korvataan ja se ei tietenkään vaikuta mitenkään eläkkeeseen. Edustustehtävistä maksetaan kokouspalkkiot ja päivärahat normaalisti. Ulkomaankomennuksille eläköitynyt luottamushenkilö saa valtion luottokortin käyttöönsä välittömien kulujen hoitamista varten, kuluselvityksiä ei erikseen tarvita sillä tehtävähän on muutenkin selvä.

Luottamusta lisättävä

Poliittisten luottamushenkilöiden eläke on 100 prosenttia palkasta, eikä 60 prosenttia, kuten monilla tasamaan tallaajilla. Perusteena tähän on työn vaativuus ja sen yhteiskunnallinen merkitys.

Poliittisille luottamushenkilöille tarvitaan luottamushenkilöyhdistys, jolla on monopoli ja jonka sopimukset ja päätökset ovat yleissitovia ja kaiken toiminnan olla salattua henkilön yksityisyyden suojan perusteella. Sopimusten toteutumista valvoo kaikkiin hallintoportaisiin synnytetty luottamushenkilö- ja työsuojeluorganisaatio, johon työntekijät valitaan aiemman ammattiyhdistyskokemuksen ja punaviherpoliittisten ansioiden perusteella.

Siirtymäaikaa tarvitaan

Vaalikelpoisuus kaikkiin luottamus-

tehtäviin on aluksi vain olemassa olevien nykyisten puolueiden jäsenillä sekä sinisillä ja Paavo Väyrysellä. Siirtymäajan (50v) jälkeen mikä tahansa puolue voi päästä järjestelmään mukaan ja asettaa ehdokkaita luottamushenkilövaaleihin. Tämä siksi, että vältettäisiin ammattitaidottomien ja epäsopivien henkilöiden tulo järjestelmässä valituiksi järjestelmän herkän sisäänajovaiheen aikana. Myös uusien puolueiden perustaminen on siirtymäaikana kielletty paitsi sinisiltä ja Paavo Väyryseltä.

Tai ehkä sittenkin näin

● Maakuntahallintoa ei missään ni-

messä tule perustaa ja hallintoa sekä virkamieskuntaa on nykyisestä oleellisesti supistettava. Julkisen sektorin kustannukset ovat nyt jo kestämättömällä tasolla ja niistä aiheutuu yrityksille liiallisen verorasituksen ja muiden piiloveromaksujen kautta merkittävää hintakilpailukyvyn alenemista. ● Maakuntahallinnon perustaminen luo maakuntien välille epätasa-arvoisuutta (perustuslakiongelma) ja epätervettä kilpailua sekä synnyttää uuden rakenteellisen korruption mahdollisuuden valtakuntaan. ● Sote-alan perusremontti ei maakuntia tarvitse, vaan se on hoidettava erikseen tuotantotalouden oppien avulla kuntoon. ● Yritysten turha työterveystouhu on saatava SOTE-remontissa myös kokonaan poistumaan, uuden järjestelmän on hoidettava kaikki asiat ilman päällekkäisiä rakenteita. ● Älähtäjä ehdottaa uutta julkista yhtiötä asioita hoitamaan, yhtiön nimi on SOTEKELA OYV.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Yrittäjä, varaa paikkasi!

YRiTYsPALVELUT

DORIMEDIA OY

● ASIAK ASTIL AISUUKSIE N TAR JOILUT

Leena 041 501 9902

Yrittäjyys kiehtoo työnhakijoita Pirkanmaalla

● KOMPRE S SORE ITA

ASIAKASTARJOILUA PARHAIMMILLAAN! Pirauta Jussille 040 543 9700

Soppatykkitarjoilut 200-10 000 henkilölle koko Suomen alueella.

● SAKSANKIE LISE T PALVE LUT

Tutustu tarjontaamme www.kauppahallinkotiruoka.fi

NaviNatur

Saksankielinen asiakaspalvelu

matkat ja messut asiakasvierailut ja -neuvottelut tulkkaukset, käännöstyöt yms. myös autojen ostoreissut Saksaan

(tarvittaessa puhelimen välityksellä)

Kysy lisää 045 112 67 29 I navinatur.rp@gmail.com

● AUTOKOR JA AMOITA

Yli

30

● TILINTARK ASTUSTOIMISTOJA

vuotta

● ILMAPALLOME STARIT Mainospallopalvelua pienistä tapahtumista koko maan kattaviin kampanjoihin.

Edullisesti ja ammattitaidolla

• Mainospallot • Foliopallot • Jättipallot • Täyttökaasut • Täyttölaitteet ja -tarvikkeet • Täyttö- ja jakopalvelu • Ilmapallosomistukset • Huomionherättäjät • Konfettikanuunat • Pallopäästöt ja -pudotukset • Sky Dancer -vuokrauspalvelu

Täyden palvelun pallotalo

w w w.ilmapallomestarit .fi

Balloon House Oy Vihiojantie 14 33800 Tampere Puh. tsto (03) 255 7757 GSM 0400 730 889 ilmapallot@balloonhouse.fi

• Tilintarkastuspalvelut • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt Idman Vilén Grant Thornton Oy Hatanpään valtatie 26 33100 Tampere puh. 0207 940 480 Grantthornton.fi Grant Thornton Finland

● K AIHTIMIA JA MARKIISE JA

• Säle- ja rullakaihtimet • Pystylamellikaihtimet • Markiisit • Kaikki alan tuotteet Yli 45v.

VALMISTUS JA TEHTAANMYYMÄLÄ

Kolmionkatu 5, Tampere (Rantaperkiö) puh. (03) 2660 644 tammer-kaihdin@kolumbus.fi

Talous on • Tilintarkastuspalvelut taitolaji • Veroneuvonta • Yritysjärjestelyt Hämeenkatu 9 33100 Tampere puh. (03) 2122 028

www.tuokko.fi

Tilisatama Oy

● KE IT TIÖ - JA K YLPYHUONE K ALUSTE ITA

Korkealaatuisten keittiöiden erikoisliike

Kirjanpidot, tilinpäätökset, veroasiat, palkanlaskennat, yritysten perustamiset ja muutokset, yritysneuvonta ym. taloushallinnon palvelut. Myös sähköiset taloushallintopalvelut.

Satamakatu 9, 33200 Tampere Puh. (03) 363 0200, Fax. (03) 363 0088

www.keittiokauppa.com

● KODINKONE HUOLTOA

Valtuutettu takuu-keskushuolto

Kodinkonevaraosat-ja tarvikkeet

STERI

®

ENERGIAN SÄÄSTÄJÄ

piketa.�

Ilmoitustilavaraukset ja tarjouspyynnöt helposti myös www.dorimedia.fi/ varaa-ilmoitustila

P

irkanmaan Te-toimistossa ollaan myönteisesti yllättyneitä yrittäjyyden kiehtovuudesta asiakkaiden parissa.

Toimiston mukaan jo reilut 200 yrittäjyydestä kiinnostunutta työnhakijaa on mukana Pirkanmaan Yrittäjyysbuustissa saadakseen ideoita, tietoja ja henkilökohtaista neuvontaa yrittäjyytensä polulle.

– Olemme iloisen yllättyneitä siitä, kuinka hyvin palvelulle on kysyntää ja siitä, kuinka hyvää palautetta asiakkailta saamme, toteaa Pirkanmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Kristel Stenman-Huuskonen.

Viime vuoden lokakuussa käynnistyneessä palvelussa yksi uniikki piirre on, että se tarjoaa mahdollisuuden miettiä omaa yrittäjyyspotentiaalia sitoutumatta yritystoimintaan välittömästi.

– Olemme kilpailuttaneet kattavan asiantuntijajoukon auttamaan yrittäjyyden tielle ja heidän joukostaan asiakas valitsee omaan tilanteeseensa sopivimman palveluntuottajan. Asiakkaat ovat onnistuneet hyvin valinnoissaan, sillä tuloksia on jo syntynyt. Asiakkaamme ovat toivoneet henkilökohtaista palvelua ja nyt sitä on tarjolla, Stenman-Huuskonen jatkaa.

Kuinka pääsen mukaan?

Palveluun on mahdollista ilmoittautua toukokuun 2018 loppuun mennessä. Mukaan otetaan yhteensä 400 asiakasta. Jätä ilmoittautumisesi www.kasvubuusti.fi -sivuston kautta. Yrittäjyysbuusti-palvelun tarjoaa Pirkanmaan TE-toimisto. Se on osa Pirkanmaan Kasvubuusti – hanketta, jossa tuetaan sekä toimivia yrityksiä että yrittäjiksi aikovia. Hanke pilotoi uusia palveluja yhteistyössä palveluntuottajien kanssa osana maakunnan kasvupalvelujen valmistelua ja sitä rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. ●

Manttaalitie 1, 37500 Lempäälä Puh. (03) 3391 1700

www.tilisatama.fi

Enqvistinkatu 7, 33400 Tampere P. 010 420 3400, Avoinna ark. klo 9–17, la 10–14

45

Jos odottaa kaiken olevan täydellistä, ennen kuin ryhtyy toimeen, on sama kuin lähtisi matkaan, vasta kun kaikki liikennevalot näyttävät vihreää.

Karen Ireland

46

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

Pirkanmaan Yrittäjät ry:n uudet jäsenyritykset Juupajoen Yrittäjät ry Turvateko Oy Valkeajoki Jussi Kangasalan Yrittäjät ry Annen Hercut EU-FIN Consulting Company Maanrakennus Suonurmi Oy Pirkanmaan Laatuputki Oy Tampere Investment Oy Tiihalan Talohuolto Oy TJ Nordström Oy Lempäälän Yrittäjät ry Ahveninen Pasi Hoitola Manna Oy Intakt käännöspalvelu J2A Yhtiöt Oy Knubes Software Oy Tmi J Gleisner Luopioisten Yrittäjät ry Taksi Kari Jaakko Tapani Saarinen

Oriveden Yrittäjät ry Kuntokeskus Kuntokuume Oy Pirkkalan Yrittäjät ry Maretek Ky

Ruoveden Yrittäjät ry Metsätyö Kiintonen Oy Toijalan Yrittäjät ry Akaan Iris Kampaamo Toijalan Konetuote Oy

●●TAMPEREEN KAUPUNGIN-

Urjalan Yrittäjät ry Sillanpään Lammastila Valkeakosken Yrittäjät ry Empereur Oy Kauppatorin Kirja Oy

OSAYHDISTYKSET

Hervannan Yrittäjät ry Healthway Terveyspalvelut Lygge Oy Rosetech Oy

Längelmäen Yrittäjät ry JS-TEK

Vammalan Yrittäjät ry A-osat Sastamala Oy Neon Sport Oy

Härmälän-Sarankulman Yrittäjät ry Frilla Oy Vivimedi Oy

Nokian Yrittäjät ry Futurix

Viialan Yrittäjät ry MB-varaosat ja huolto Venetmäki Oy

Lielahden Yrittäjät ry Nauticum Oy

Saat -50% alennuksen ensimmäisen jäsen-

Hyödynnä rahanarvoinen jäsenetusi ilmoittamalla 150 000 talouteen jaettavassa Pirkanmaan Yrittäjä-lehdessä.

Virtain Yrittäjät ry Konepalvelu PN Tmi R Kuusikko Ylöjärven Yrittäjät ry Asennus VeeKoo Oy Jonna Leponiemi MP-Laaturakennus Revenant Sales Oy Suomen lastensuojelupalvelut Relativum Oy

Pälkäneen Yrittäjät ry ICRAS Motion Control Solutions Oy

UUSI YRITTÄJIEN JÄSEN!

Suunnitellaan yhdessä juuri Sinun tarpeisiin sopiva kampanja

vuotesi ajan kaikista ilmoituksistasi.

Leena 041 501 9902, leena.kolehmainen@dorimedia.fi

Nekalan-Koivistonkylän Yrittäjät ry Vilmu Oy

Tammerkosken Yrittäjät ry Fine Fashion Oy First Label Oy Futures10 Oy Gbtimes Oy Geniem Oy Interwelten Oy Media Potentia Oy Mitro’s Sound Factor Oy Satun Hyvinvointipalvelut Tampereen Paperi ja Taideväri Tmi Timo Värpiö Valoram Oy

Pispala-Pyynikin Yrittäjät ry Eurolevel Oy Suomen Videokoulutus Oy Sammon Yrittäjät ry Kiinteistöpalvelu K. Tuomola Oy MiniPanda Oy Pirkanmaan ajoneuvovarustelu / Jartex

Tesoman Seudun Yrittäjät ry Mura Oy

Tammelanpuiston Yrittäjät ry Vazan Oy WellBus - Wellness & Business

Tapahtumakalenteri HÄMEENKYRÖ 18.4.2018 Hämeenkyrön Yrittäjien kevätkokous klo 18, Heiskalla.

27.4.2018 Hämeenkyrön Yrittäjien

aamukahvit klo 8-9, Iisakissa.

LEMPÄÄLÄ

Y-kahvit perjantaisin Ideahuoneella

klo 8.30-10.00. Paikalla on Lempäälän Yrittäjien hallituksen väkeä vastaamassa kysymyksiin.

Tarjolla on pientä suolaista kahvin ja teen kera sekä ajankohtaisia teemoja ja verkostoitumista.

27.4.2018 yhteisöllinen työpäivä huhtikuussa Ideahuoneella klo 1015. Jokainen osallistuja työskentelee itsenäisesti yhteisessä Ideahuoneen työtilassa tai vaihtoehtoisesti hiljaisessa huoneessa 45 minuutin ajan. Sen jälkeen pidetään 15 min. yhteinen tauko. Saamme yhdessä tehtyä omat työmme sekä taukojen aikana juteltua muiden kanssa.

Tämä toimintamalli auttaa varsinkin yksinyrittäjiä sekä uusia yrittäjiä luomaan Lempäälässä verkostoja, saamaan vertaistukea sekä työyhteisöä ympärille.

NOKIA 13.4.2018 Nokian Yrittäjien Yrittäjäkeilauksen finaali klo 18 alkaen, Keilaamo. Tervetuloa myös muut kuin keilasarjaan osallistuvat!

25.4.2018 Nokian Yrittäjien Yritysrahoitusilta klo 18 alkaen, Kerhola, Souranderintie 13, Nokia.

Rahoituskanavia yrityksille erityisesti kasvun ja kansainvälistymisen näkökulmasta Pertti Lähdeaho, rahoituspäällikkö, Finnvera, Jarmo Raittila, Business Finland, Tekes, sekä Kari Kylkilahti, Kantri ry. Ilmoittautumiset 20.4 mennessä: jari.tuominen@dealux.fi.

kahvit klo 8-9, Pataravintola Mylly, Myllyhaantie 6, Pirkkala. Tilaisuudessa aiheena Tredean esittely.

3.5.2018 Yrittäjien Hyvinvointituokio klo 18 alkaen, Rudolfin Keidas, Kukkatie 19, Sastamala.

Hyvinvointituokio VOIMAA TYÖPÄIVÄÄ, ELÄMÄN ERI OSAALUEET Yrittäjän jaksaminen voi joskus olla hiuskarvan varassa.

Jokaiselle ihmiselle tulee elämässään huonoja hetkiä, surkeita päiviä ja suoranaista epäuskoa omaan toimintaan. Tule mukaan kuulemaan Kunnon Startin asiantuntijan vinkit omaan jaksamiseen, jakamaan ajatuksia ja kokemuksia yhdessä! Maksuttomat tilaisuudet ovat tarkoitettu kaikille Sastamalan alueen yrittäjille.

Lisätietoja vammalanyrittajat.fi

18.5.2018 Road Show Pirkkalan

5.5.2018 Yrittäjien Maastoautoilta-

ORIVESI 17.4.2017 Tietosuojaasetuskoulutus jäsenille yhdessä Juupajoen Yrittäjien kanssa Juupajoella. Kuljetus järjestetään.

25.4.2018 Oriveden Yrittäjien kevätkokous klo 18 alkaen, Cafe Herkkuhetki. Tervetuloa kaikki joukolla kokoukseen päättämään yhteisistä asioista.

PIRKKALA 2.5.2018 Pirkkalan Yrittäjien aamu-

yrityksissä, Lähtö kuntakeskukselta.

PUNKALAIDUN 27.4. Punkalaitumen Yrittäjien

kevätkokous.

PÄLKÄNE

17.4.2018 Pälkäneen Yrittäjien kevätkokous klo 18 alk, Nuijantalolla.

SASTAMALA 11.4.2018 Mouhijärven Yrittäjien

Aamukaffee-tapaaminen klo 8-9.30, Häijään Neste. Aamun teema: Lounean yrityksille tarjoamat viestintä-, mobiili-, ja internetpalvelut. Louneasta paikalla Antti Korpela, Kari Pakarinen ja Petteri Heinmaa.

12.-15.4.2018 Vammalan Yrittäjien

opintomatka Portugaliin.

Lisätietoja vammalanyrittajat.fi.

30.4.2018 Äetsän Yrittäjien teatterimatka Turkuun, kaupunginteatterin uusintaversio legendaarisesta Seitsemän veljestä -esityksestä. Ilm. Jukka Pusalle: 0400 636 113 tai jukka.pusa@metsatilat.fi.

päivä klo 12-18. Lähde kokemaan off road-ajoa omalla ajoneuvollasi asiantuntijan opastuksella.

Tilaisuuden aluksi on teoria opetusta, jonka jälkeen siirrytään ajamaan maastoon. Kahvitarjoilu.

Tilaisuus on maksuton ja tarkoitettu kaikille Sastamalan alueen yrittäjille.

Lisätietoja vammalanyrittajat.fi.

26.5.2018 Mouhijärven Yrittäjät juhlii 40-vuotista taivaltaan.

TAMPERE 10.4.2018 Verkostoitumisaamiainen

klo 7.30-8.30, Talent Space, Finlayson, Satakunnankatu 18A, Tampere. Tampereen kaupunki järjestää yrittäjien toiveesta sarjan verkostoitumisen mahdollistavia aamiaistilaisuuksia tamperelaisille mikro - ja pk -yritysten toimitusjohtajille. Tällä kertaa tilaisuuden avaajana toimii toimitusjohtaja Timur Kärki, Gofore Oyj. Timur kertoo meille oman tarinansa menestyvän yrityksen johtotehtäviin. Tilaisuudessa on myös runsaasti aikaa verkostoitumiseen.

11.4.2018 Yrittäjien tutustuminen Pohjola Sairaalaan klo 17 alkaen, Pohjola Sairaala, Kelloportinkatu 1, 33100 Tre. Tutustuminen Pohjola Sairaalaan yksikön päällikön Tiina Lassilan opastuksella. Mukaan mahtuu 22 henkeä, joten ennakkoilm. vaaditaan. Voit ilmoittautua os. hervannanyrittajat.fi. Tilaisuuden järjestää Hervannan Yrittäjät.

16.4.2018 Hervannan Yrittäjien kevätkokous Shaolinin kung fu -munkkien tähdittämänä klo 18 alkaen, Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tampere. Lisätietoja ja ilmoit. hervannanyrittajat.fi.

17.4.2018 Amisuudistuksen tuomat mahdollisuudet yrittäjille klo 8.30-10, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 33200 Tre. Tervetuloa kuulemaan ammatillisen koulutuksen uudistuksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista yrittäjille ja yrityksille. Koulutussopimus ja oppisopimus ovat olleet tapetilla viime aikoina amisuudistuksen myötä ja ilmassa on paljon epätietoisuutta asiasta.

17.4.2018 Lielahden Yrittäjien kevätkokous ja Kevät GP-2018 -turnaus klo 18 alkaen, Tampere Areena kaatopaikka, Jäähallinraitti 3, Tampere. Kisaamme kevätkokouksen yhteydessä Kevät-GP -turnauksen keilailun merkeissä.

20.4.2018 Hervannan johtamisaamut: Jotta me ymmärtäisimme toisiamme klo 8-10.30, Polamk, Vaajakatu 2, Tampere. Psykologian professori (emerita) Liisa Keltinkangas-Järvinen avaa eri temperamenttien maailmaa ja tapaa kokea ja hahmottaa ympäristöä ja niistä aiheutuvia seurauksia. Lisät. ja ilm. hervannanyrittajat.fi.

23.4.2018 Tampereen Käsityö- ja Teollisuusyhdistyksen kevätkokous klo 18 alk., Fenniassa, Rautatienk. 21.

24.4.2018 Digiaalinen markkinointi ja sosiaalinen media -koulutuksen INFOTILAISUUS klo 8.30 alkaen, Pirkanmaan Yrittäjien kokoussali, Kehräsaari B, 33200 Tre. Digitaalinen markkinointi ja sosiaalinen media -koulutus on tarkoitettu yrittäjille sekä yrityksen myynnistä, markkinoinnista tai viestinnästä vastaaville henkilöille.

Koulutuksen kulmakivenä on oman yrityksesi liikeidean, strategian ja asiakasmarkkinoinnin kehittäminen digitaalisin välinein. Tredu toteuttaa koulutuksen oppisomuskoulutuksena yhteistyössä Rastorin, Pirkanmaan Yrittäjien sekä Tampereen Seudun Yrittäjänaisten kanssa. Koulutuksessa vuorottelevat intensiiviset koulutuspäivät, opiskelu verkkoympäristössä sekä työssä oppiminen.

24.4.2018 Pispala-Pyynikin Yrittäjien kevätretki Helsinkiin.

Lähtö Tampereen Vanhalta Kirkolta, Keskustorilta klo 12.30.

Tehdasvierailu ja kahvit Fazerin makeistehtaalla Vantaalla, sekä vierailu eduskunnassa.

24.4.2018 Kuinka yksin- ja pienyrittäjä voi edistää työhyvinvointiaan klo 17.30-20, Solo Sokos Hotel Torni Tampere / Kokoustila, Ratapihankatu 43, Tampere.

Tampereen yliopisto ja Pirkanmaan Yrittäjät järjestävät yhdessä maksuttoman tilaisuuden omasta työhyvinvoinnistaan kiinnostuneille yksin- ja pienyrittäjille.

Työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka kertoo yrittäjien työhyvinvoinnin edistämisen keinoista. Tilaisuuden aikana osallistujat pääsevät itse

Työterveytesi kumppani.

Pirkanmaan Yrittäjien puitesopimuskumppani, palveleva Johanneksen Klinikka on turvallinen ja aidosti tamperelainen lääkäriasema Tampereella, Kangasalla ja Ylöjärvellä. Pääset hoitoon nopeasti. – Kysy myös Terveyspassi™-konseptia.

Huipputiimit hoidon takuuna. Aitoa vuorovaikutusta.

Satakunnankatu 28, 33210 Tampere

Varaa aika

020 70 7000

Avoinna ma-pe 8 – 17 tai sop. mukaan

www.johanneksenklinikka.

●

TiisTai 10. huhTiKuuTa 2018

ideoimaan yrittäjän työhyvinvointia tukevia ratkaisuja ja keskustelemaan niistä toisten yrittäjien sekä työhyvin-voinnin asiantuntijoiden kanssa.

24.4.2018 Tesoman Seudun Yrittäjien kevätkokous klo 18, Tesoman palloiluhallin kahviossa.

25.4.2018 Lielahden Yrittäjien

järjestämä vierailu eduskuntaan ja Suomen Yrittäjien toimistolle.

Tied. hallitus@lielahdenyrittajat.fi.

26.4.2018 Pirkanmaan Yrittäjien

kevätkokous klo 17.30 alkaen, Elokuvakeskus Niagara, Kehräsaari B, Tampere. Lisätietoja Pia Peltonen puh. 050 351 6681.

3.5.2018 Nuorille Töitä Pirkanmaa 2018 klo 13-15, Tampereen Tullikamarin Pakkahuone, Pakkahuoneenaukio 2, Tampere.

Tilaisuus tarjoaa työtä ja tietoa nuorille aikuisille ja on suunnattu kaikille alle 30-vuotiaille, jotka etsivät työtä, lisäkoulutusta tai uusia tuulia elämään. Ilmoita yrityksesi mukaan, tarjoa työtä nuorelle osaajalle ja ilmoittaudu 18.4.2018 mennessä osoitteessa: bit.ly/NuorilleToita2018.

Tapahtuma on tarkoitettu ensisijaisesti suoraan rekrytoiville työnantajille, joten huomioithan näytteilleasettajarajauksen ilmoittautumisesi yhteydessä.

19.5.2018 Likkojen Lenkille Pirkanmaan Yrittäjien jäsenet etuhintaan 29 €/hlö (norm.hinta 38–48 €). Likkojen Lenkki järjestetään Pyynikin urheilu.

kentällä klo 12-20. Esiintyjinä Pete Parkkonen, Arttu Wiskari ja Elastinen. Ilmoittautumiset lenkille 30.4. mennessä: toimisto@ pirkanmaanyrittajat.fi tai Tanja Seppälä 050 589 8555.

VALKEAKOSKI 8.5.2018 Valkeakosken Yrittäjien

aamukahvit klo 8 alkaen, Stellassa.

Säästöpankki tarjoaa aamukahvit.

Ilmoittautuminen Hakan Peliin 16.5,

Kesäteatteriin 14.6 ja koulutus. matkalle Dubrovnikiin 6.-10.10. käynnissä osoitteessa valkeakoskenyrittajat.fi.

VESILAHTI

24.4.2018 Vesilahden Yrittäjien

kevätkokous klo 18.30 alkaen, Narvan Sydän.

YLÖJÄRVI 26.4.2018 Ylöjärven Yrittäjien

Roadshow ja jäsenilta.

●●SENIORIKLUBIN

TAPAHTUMAT

15.5.2018 Kesäretki Sastamalaan.

Koko päivän retki, lähtö Ylöjärveltä klo 8.30. Tampereelta Vanhan kirkon edestä klo 9. Ensimmäinen tutustumiskohteemme Tyrvään Vanha Pappila, jossa nautimme ”kymmenkahveet suolaista ja makeaa Pappilan tapaan”. Jatkamme kierrostamme Anneli Keinonen Oy:hyn, tekstiilituotteiden Ateljeemyymälään ja Outletiin, vanha Keikyän meijerirakennukseen ja Eliisa Marjaana Oy:hyn. Ilkka Syren esittää lyhyen monologin suvun vaiheista ja

käsityöperinteistä teatterin keinoin.

Rudolfinkeitaalla ruokailemme, monipuolinen lounaspöytä tai vaihtoehtoisesti lohikeitto lisukkeineen. Retkihinta tutustumiskohteissa, bussikuljetuksineen kahvi- ja lounasruokineen 70 €/hlö, tai keittolounaalla 60 €/hlö. Sitovat varaukset Marja Fallström, puh.

050 309 4930 tai sähköposti marja. fallstrom@hotmail.fi. Maksut pankkitilille 30.4. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubi FI74 4503 0010 2921 53.

11.6.2018 Petanque-kisa, Vihiojanpuistossa Nekalassa klo 17.00 alkaen. Kolmihenkiset joukkueet, osallistumismaksu 10€/ hlö, hyvät palkinnot. Ennakkoilmoittautumiset Raimo Mäkiselle, puh 040 589 4433, sähköposti raimo.makinen@suomi24.fi.

5.7.2018 Viikinsaaren Kesäteatteri ”Musiikkikomedia Aatamin puvussa ja vähän Eevankin”. Laiva lähtee klo 13 Laukontorilta Hopealinjalla Viikinsaareen. Esitys alkaa klo 14. Hinta 45 €/hlö, johon sisältyy edestakainen laivamatka, väliaikakahvi/tee + kastettavat.

Sitovat varaukset Marja Fallströmille puh 050 309 4930 tai sähköposti marja.fallstrom@ hotmail.fi. Ennakkomaksut 1.6. mennessä Pirkanmaan Yrittäjien Senioriklubin tilille FI74 4503 0010 2921 53.

MITÄ SIITÄKIN TULISI, JOS EI OLISI YHTÄÄN YRITYSTÄ?

Yrittäjät luovat uutta ja pitävät Suomen pyörät pyörimässä. Se vaatii kovaa työtä – yrittämistä.

Yrittäjät työllistävät ja maksavat suuren osan veroista. Jos sen jälkeen jää jotain itsellekin, se on ihan oikein.

Yrittäjät ovat tottuneet pärjäämään omillaan. Mutta kyllä jokainen joskus apua, tukea ja verkostoja tarvitsee.

Siksi kannattaa liittyä Yrittäjiin: yrittajat.fi/liity

Kaikki tapahtumamme ovat aveckutsuja. Lämpimästi tervetuloa!

Senioriklubi.

Ansiomerkit ●●YRITTÄJÄRISTIN

TIMANTTIRISTI 30 VUOTTA – Sävilahti Jouni, rakennusalan yrittäjä, Pirkanmaan Eksperttirakentajat Ky, Sastamala

●●YRITTÄJÄRISTI,

KULTAINEN – Arvela Ari, yrittäjä, Taksi ja Tilausliikenne A. Arvela, Vesilahti – Liimatainen Simo, toimitusjoh-

taja, Automaatio-Center AC Oy, Tampere – Sillanaukee Reijo, toimitusjohtaja, Cadmandata Oy, Tampere ●●ANSIORISTI,

KULTAINEN – Jokisalo Reijo, tuotantopäällikkö, Automaatio-Center AC Oy, Tampere

●●ANSIORISTI, HOPEINEN

– Lehto Jesse, työnjohtaja, Automaatio-Center AC Oy, Tampere – Männistö Raimo, autonkuljettaja, Taksi ja Tilausliikenne A. Arvela, Vesilahti – Takkinen Jouni, työnjohtaja, Automaatio-Center AC Oy, Tampere – Valkama Niina, myyntisihteeri, Automaatio-Center AC Oy, Tampere

●●50 VUOTTA

7.4.2018 Arkta Oy, Ylöjärvi (viettää merkkipäivää työn merkeissä) 25.4.2018 Jakeluasema A. Eskola ky, Tampere

Oy, Ruovesi (Viettää merkkipäivää työn merkeissä)

1.5.2018 Laatta-ja Maalaustyö

●●60 VUOTTA

Punkalaidun

2.5.2018 Vesi ja Lämpö Moksunen

●●25 VUOTTA

1.5.2018 Metoksanen, Tampere 1.5.2018 T:mi Haaparanta Tapani,

Salminen, Ylöjärvi 1.5.2018 Mesi-Auto Oy, Kangasala 5.5.2018 Häijään Huoltokeskus Oy / Neste Häijää, Sastamala/Häijää

●●30 VUOTTA

14.4.2018 Resulttia Solutions,

●●40 VUOTTA

Kangasala

●●20 VUOTTA

2.1.2018 Parturi-kampaamo Satte, Tampere (Merkkipäivät vietetty ihanien asiakkaiden kanssa)

Tampere

30.4.2018 Jarmo Kangasmäki, Hämeenkyrö (vietän merkkipäivää työn merkeissä)

●●15 VUOTTA

10.4.2018 Hinauspalvelu

Ruuskanen / Ruuskanen Yhtiöt Oy, Ylöjärvi ●●10 VUOTTA

27.3.2018 Ym-Suunnittelu Oy, Mänttä-Vilppula 4.4.2018 Musiikkivoimala, Juupajoki 11.4.2018 Tarjalka, Orivesi (Jalkahoitola Tarjalassa on pannu kuumana pe 13.4 klo 10-17.

Tervetuloa Kahville!)

16.4.2018 BOS Flinkman Oy, Tampere 30.4.2018 Kuljetus A.Mansoniemi, Tampere 30.4.2018 MJV- Kiinteistöt Oy, Nokia

Yrittäjät juhlivat ●●60 VUOTTA

28.3.2018 Juha Eskelinen,

Tilitoimisto J. Eskelinen, Tampere 3.4.2018 Sirpa Olkinuora, Ruovesi 4.5.2018 Teuvo Suonsivu, Tmi T. Suonsivu, Tampere (viettää merkkipäivää lähipiirissä)

●●50 VUOTTA

8.4.2018 Tapio Jokinen,

Tapion Autopesu / Taksi Tapio Jokinen, Urjala 9.4.2018 Janne Ojanen, JM Concept Oy, Tampere 19.4.2018 Asko Ritaranta, Asko Ritaranta T:mi, Vilppula (Merkki-

Tule ideoimaan ja pohtimaan työhyvinvointiasi tukevia ratkaisuja!

Tilaisuudessa työhyvinvoinnin johtamisen dosentti Marja-Liisa Manka kertoo yrittäjien työhyvinvoinnin edistämisen keinoista.

Yritykset juhlivat 9.3.2018 LVI-Tapioharju Oy,

Yrittäjä, miten sinä voit?

päivänä to 19.4. olen työn touhussa, mutta pe 20.4. klo 12.00–17.30 tarjoan vähintäänkin korppukahvit kävijöille talleillani Vähäkangasjärventie 3, 35700 VILPPULA Tervetuloa!)

7.5.2018 Johannes Lepistö, Jolex Oy, Tampere

Lisätietoja ja ilmoittautumiset pirkanmaanyrittajat.fi Tilaisuus on maksuton.

Aika Ti 24.4. klo 17.30-20 Paikka Hotel Torni Tampere Kenelle?

Yksin- ja pienyrittäjät Miksi?

Satsaamalla omaan hyvinvointiisi tuet yrityksesi menestystä

47

48

●

tiiStAi 10. hUhtiKUUtA 2018

Vitoon jatkuva neliveto nyt

990 €

Etusi jopa 4 580 €*

Vito Winter 114CDI 4x4 A1 A | Kokonaishinta (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) 44 374,21 € | CO2-päästöt 174 g/km. Vito Winter 116CDI 4x4 A3 A | Kokonaishinta (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €) 49 330,88 € | CO2-päästöt 177 g/km. *Vito Winter 116CDI 4x4 A3 A -pakettiauton hinta 53 911,09 - kampanjaalennus 4 580,21 = auton kokonaishinta 49 330,88 (sis. alv:n, arvioidun autoveron ja toim.kulut 600 €). Saatavilla myös rahoitusleasingilla, lisätiedot mercedes-benz.fi/winter. Kuvan auto lisävarustein.

Vito Winter 4x4. Pysyy liikkeellä haastavassakin kelissä.

Markkinoiden edistyksellisin jatkuva neliveto ja aito 7G-Tronic automaattivaihteisto pitävät huolen siitä, että matka jatkuu huolettomasti vaikka maata peittäisivät lumi- ja jääkerrokset. mercedes-benz.fi/winter

VEHO TAMPERE Taninkatu 11 010 569 3161 Ma–pe 9–17, la 10–16

Risto-Matti Heinonen automyyjä 010 569 3101

VEHO PIRKKALA Jasperintie 1 010 569 3034 Ma–pe 9–17

Pasi-Matti Jylhä automyyjä 010 569 3146

Niilo Hannuksela automyyjä 010 569 8219

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

BUSINESS

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

FORD TRANSIT CUSTOM

> PARAS VAKIOVARUSTELU PARHAASEEN HINTAAN – ETUSI YLI 2.000 €!

Ford Transit Custom Business -mallissa vakiona mm.

Bluetooth, 4" monitoiminäyttö, AUX/USB • Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit • Sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka • Tavaratilan LED-valot • Vetokoukku • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä • Metalli- tai normaaliväri

VEHOO.FI VEHOTRUCKS.FI OMAVEHO.FI

Pirkkala 010 569 8080 Ma–pe 7–18, la 7.30–15

FORD RANGER 4WD

FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km

Pakettiauto vai kevytkuorma-auto?

Uudessa Ford Transit Custom Business -mallissa huippuluokan ajettavuus, luotettavuus ja kuljetuskyky yhdistyvät parhaaseen Business-varusteluun. · Ford EcoBlue 2.0 TDCi 130 hv (vääntö 385 Nm) · M6-manuaalivaihteisto · Korimallit L2H1 tai L2H2 •Parkkitutkat edessä ja takana • Vakionopeudensäädin • Ilmastointi • Lämmitettävä tuulilasi • Etusumuvalot • Auto-Start-Stop-järjestelmä • Radio/CD-soitin, Ford SYNC,

HUOLTO Tampere 010 569 8080 | Ma–pe 7–18

FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS

Ammattilaisen luotettava valinta – menee minne haluat, tekee mitä tahdot Ford Ranger selviää kaikista tilanteista erinomaisen suorituskyvyn ansiosta: kantavuus on jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm sekä vääntö jopa 470 Nm. Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja viiden tähden turvallisuus.

alk.

36.10481 €

Ranger kevytkuorma-auto Ford Ranger pakettiauto (N1G) on nyt Suomessa saatavissa autoverottomana kevytkuorma-autona (N2G) – myös 5-paikkaisena. Kysy lisätietoja ja tarjous jälleenmyyjältäsi! ford-veho.fi

ford-veho.fi Ford Transit Custom Business 310 L2H1 2.0 TDCi EcoBlue 130 hv M6 36.104,81 € (autoveroton suositushinta 32.560 € + arvioitu autovero CO₂-päästöillä 161 g/km 2.944,81 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit Custom -asiakastilauksia toistaiseksi.

VEHO TAMPERE Taninkatu 11 Ma–pe 9–17 010 569 3161

Huolto 010 569 8080 Ma–pe 7–21

Ford Ranger alkaen 34.273,68 € (autoveroton hinta 29.860 € + arvioitu autovero 3.813,68 € CO2-päästöillä 184 g/km +toimituskulut 600 €). Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184–231 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,0–8,7 l/100 km. Kuvien auto erikoisvarustein.

Puhelun hinta 010-numeroihin: 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min. (sis. alv. 24 %).

VEHO.FI VEHOTRUCKS.FI OMAVEHO.FI