Sisusta. 3 / 2009

Sisusta

#03/2009 Hinta 9,80 € Kesätarjo

us

5,90 € 03

S i s u s ta m i s e n i l o a a m m at t i l a i s e n av u l l a

Keittiö tänään ja huomenna

Kultainen keittiö LASITAIDETTA

ja taidelasia

TYYLIPUHDAS TALO

Huvila meren rannalla

SAIRAALASTA ARVOASUNNOKSI

Vanha talo muuttui moderniksi

Ruokapöytä à la

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

3

Design

4

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Sisustustalo Innova Sorvaajankatu 15 00880 Helsinki Puhelin 045 7750 5555 info@sisustustaloinnova.fi www.sisustustaloinnova.fi Showroom avoinna sopimuksen mukaan Soita ja sovi tapaaminen!

S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

3

4

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

103

6

Pääkirjoitus

8

Näyteikkuna

16

Meri kohtaa minimalismin Kiparluodossa

34

Huolella vaalittua vanhaa Mommilassa

44

Onnen talo

53

Viehättäviä parvekkeita, jykeviä seiniä

59

Kolumni: Ulla Tenho

60

Royal-keittiö - päällä kultaa, sisällä tekniikkaa

65

Keittiön aikajana

69

Ergonominen unelmakeittiö

74

Välitilalla keittiöstä uniikki kokonaisuus

79

Suunnittelija malliston takana

82

Hienostunutta keittiösuunnittelua

86

Keittiödesign

90

Ruokapöytä kokoaa ystävät yhteen

95

Lasi, kuulas ja kirkas kuin kesäyö

100

Ne Suomen linnut

103

Intohimosta lasiin

109

Terveydeksi ja ”Helan går”

114

Tiedustelut

S I S U S TA .

sisällys

Sisällys

44

86 16

KESÄ 03/2009

5

PäÄKIRJOITUS

Sisusta.

Pä ä t o i m i t ta j a :

Inkeri Ala-Peijari T o i m i t u s pä ä l l i k k ö :

Kirre Talviranta Tä m ä n n u m e r o n av u s ta jat :

Annika Eronen Maija Haavisto Marianne Nygård Paula Matikainen Ilona Savitie Inderjit Kaur Khalsa Ulla Tenho

S

ataa, sataa ropisee… kesä on ollut kovin sateinen. Toivottavasti loppukesä, syksyyn mennessä muuttaa tilanteen valoisammaksi. Olimme suunnitelleet lomaa kotimaassa, mutta joudumme miettimään asian uudelleen, kuten varmasti monet muutkin suomalaiset. Tällä auringonvalon määrällä ei pärjää koko tulevaa talvea.

Jotain hyvää sentään tästäkin kesästä löytyy: vihannekset ja marjat. Ne ovat nyt ehkä parempia kuin monena kesänä ja niitä saa riittävästi kaupoista. Ruoanlaitto on niitä innostavia asioita, joihin ilmat eivät vaikuta. Keittiössä lämpötila on tasainen. Tässä numerossa esittelemme keittiöuutuuksia ja käsittelemme keittiötä eri näkökulmista. Keittiö on kodin tärkein tila ja siellä vietetään paljon yhteistä aikaa, sekä perheen että ystävien kesken. Siksi ei ole yhdentekevää, millainen keittiö on. Joillekin keittiö on jopa niin merkittävä tila, että se pitää oikein kullata. Trendikkäin keittiö liittyy olennaisena osana olohuoneeseen. Tällaisessa keittiössä kaapistot sulautuvat muuhun olohuoneen sisustukseen, jopa siinä määrin, että keittiötä ei edes erota muusta sisustuksesta.

Olemme kaikissa numeroissamme käsitelleet eri materiaaleja sisustuksessa, kuten tässäkin lehdessä. Tällä kertaa teemana on lasi. Lasia on kodissa kaikkialla ja se on meille hyvin tuttu materiaali. Ennen vanhaan kodeissa käytettiin lasiesineitä koristeina hyvinkin runsaasti, ja maailmalla tunnetuimmat suomalaiset muotoilijat olivat usein juuri lasimuotoilijoita.

Tässä numerossa kerromme muotoilija Panu Turusen lasiesineistä ja seuraamme miten lasinpuhaltaja Kari Ala-Kosken ja Panu Turusen yhteistyö toimii Nuutajärven lasi tehtaalla.

Jokakesäiset asuntomessut pidetään tämä vuonna Valkeakoskella. Lehtemme ei ota osaa messuihin tällä kertaa. Kävimme kuitenkin tutustumassa alueeseen jo sen rakennusvaiheessa.

Erikoista messuilla on se, että järveä ei ole näköpiirissä ja alue muutenkin on varsin avoin aiempiin messuihin verrattuna. Yritimme löytää jotain todella mielenkiintoista, mutta emme löytäneet muuta kuin asuinturvallisuuteen keskittyvän Teijo-talojen ja Lähivakuutuksen lähiturvatalon, sekä tietenkin yleisömagneettina toimivan Mika Kallion talon. Yleisenä huomioarvona messuilla ovat uudet energiansäästöön perustuvat rakenneratkaisut.

Toivotan aurinkoisempaa loppukesää lukijoillemme ja hyvää matkaa myös Valkeakosken asuntomessuille, jos sinne päin matka käy.

Va l o k u va u s j a l e h d e n u l k o a s u :

Mikko Ala-Peijari A s i a k a s pa lv e l u j a t i l a u k s e t :

asiakaspalvelu@sisustalehti.fi (09) 4241 3410 J u l k a i s i ja ja k u s ta n ta ja :

T o i m i t u s j o h ta ja :

Mikko Ala-Peijari Toimitus:

Käenkuja 8 C 00500 Helsinki puh (09) 42413410 toimitus@sisustalehti.fi etunimi.sukunimi@sisustalehti.fi www.sisustalehti.fi www.innovamagazines.fi Mediamyynti:

ilmoitukset@sisustalehti.fi puh 050 359 6665 Pa i n o pa i k k a :

Printall As Tallinna ISSN 1796-4261 K a n n e n k u va :

Hudson Furniture Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.

Osittainenkin kopioiminen ilman lupaa on kielletty.

Päätoimittaja

Inkeri Ala-Peijari

6

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Mielen kodinkoneet tekevät keittiöstäsi täydellisen.

Kun rakennat tai remontoit keittiötäsi, eikö totta, että haluat sinne vain parasta? Laatu, täydellinen eri laitteiden yhdisteltävyys ja silmiä hivelevä muotoilu tekevät Mielestä ainutlaatuisen. Mielen keittiökalusteisiin sijoitettavilla kodinkoneilla ruoanlaitto on nautinto.

Tervetuloa suunnittelemaan keittiösi koneistus Miele Galleryyn!

Lisäinfoa kotisivuiltamme www.miele.fi

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

7

Näyteikkuna

ko o n n u t i l o na s av i t i e ja k i r r e ta lv i r a n ta

b

c

d f

e

b Huurteinen ”aiki” voitti arkkitehtikilpailun Suomen Tokion Suurlähetystön uudesta rakennuksesta. Lahdelma Mahlamäki Arkkitehtien kilpailutyö sekä monia muita arkkitehtuurikilpailujen töitä Suomesta ja ulkomailta voi nyt ihmetellä Rakennustaiteen museossa, näyttely esillä 6.9.2009 saakka. c aamukasteinen nurmikko ja hellepäivän heinäsirkkojen sirinä. Toimittaja ja kirjailija Anu Harkki löysi Ratulasta unelmiensa piilopaikan ja kirjoitti sieltä kirjan. Ratulasta tulee syksyllä myös tv-ohjelma Subille. Unelmien kesäkoti, Tammi 2009. d tapetti kuin vanha lintukirja: kellertävä paperi, oksalle seisahtuneet pikkulinnut. Harry’s Garden on brittiläisen Louise Bodyn suunnittelemaa tapettia, www.louisebodywallprint.com. e pionit kukkivat työpöydällä: tulenpunainen minikannettava HP Mini 1100 Vivienne Tam Edition sopii kevyeen peruskäyttöön. Kuoret ovat muotisuunnittelija Vivienne Tamin käsialaa. Kone painaa 1,1 kiloa ja hintaa sillä on noin 500 euroa, HP. f Kaunis puutarha voi olla myös kivestä veistetty – ja paikka jossa aika tuntuu pysähtyvän. Kari Heimosen kirjassa perehdytään kivipuutarhan elementteihin ja kivilaatuihin, suunnitteluun ja toteutukseen. Kivi puutarhassa, Tammi 2009.

8

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

VI-Spring. Sinulle tehty.

Yhtä luonnollinen kuin uni itse.

100 % luonnonmateriaalia. Tyytyväisyystakuu.

Helsinki • Kaani Oy, Fredrikinkatu 43, p. 09-612 3090 Helsinki • Viemerö beds, Hämeentie 46, ark. 10-18, la 10-16, p. 0207 118 300 Kotka • Tyyli-Kotka, Kirkkokatu 11, p. 05-225 0505 Lempäälä • Finnlandia, Ideaparkinkatu 4 Mikkeli • Kaluste Marsalkka, Porrassalmenkatu 29, p. 015-213 333 Turku • Amore, Satakunnantie 10, p. 02-2500 040 Vaasa • Kaluste Niemelä, Vöyrinkatu 42, p. 06-317 0808 Vantaa • Mondo Furniture, Riihitontuntie 1, p. 09-548 5254 www.vi-spring.fi Knoll omistaa kaikki oikeudet 250LC Barcelona Tuoliin. Barcelona tuoli on Knollin rekisteröity tavaramerkki.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

9

Näyteikkuna

Kaikki kesän linnut Puoli kuuta peipposesta, viikko västäräkistä. Linnut tuovat kesän Pohjolaan, ja niin myös suomalaiseen kotiin. Lintu on myös klassinen aihe suomalaisessa muotoilussa.

b

c

e

d

b linnuista kaunein on se kuuluisa Suomen joutsen. Laulujoutsen on Howard Smith -kangasmalliston uutuus Vallila Interiorille. c siipien suhinaa. Sami Rinne on suunnitellut Enkeli-astiaston, jonka siipimalli on enkelin – tai valkoisen linnun? www.samirinne.fi d suomalaisen tapettitaiteen kuuluisin klassikko lienee Kiurujen yö, Birger Kaipiaisen käsialaa vuodelta 1957. www.tapettitalo.fi e suomalainen lintu voi olla myös humoristinen ja sarjakuvamainen: pirteä Tipi on Eero Aarnion suunnittelema istuin. www.adelta.de

www.vallilainterior.fi

10

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

11

5

vuode

n

Näyteikkuna

q Atollo tuo tunnelmavaloa pimeyteen.

Polyeteeni-muoviset istuimet ja pienet pöydät on ovat ympyrän ja puoliympyrän muotoisia kalusteita sisä- sekä ulkokäyttöön. Niitä saa valkoisena, pinkkinä ja tummanharmaana. Design Paolo Grasselli, 2009. www.modoluce.com

b

c d

e

b veden solina rauhoittaa mieltä. Rondo Classico on tyylikäs vesielementti kesäiselle patiolle tai parvekkeelle – voi sen sijoittaa sisällekin. Se kestää myös kylmää. Vesielementtiä on kahta eri väriä, savenvärinen ja sininen. www.seliger.fi. c bubble on värikäs ja valoisa tulielementti pihalle ja patiolle – ja miksei sisällekin. Siinä palaa biotuli ja se on turvallinen sijoittaa minne vaan. Hauskan, modernin muotoilun on suunnitellut Serge Atallah. www.planikafires.com

d eero aarnion parabel -kahvipöytä vuodelta 1994 ja Focus 2 tuoli vuodelta 2003 mudostavat hauskan parin. Pöytä

on valmistettu lasikuidusta ja tuoli on polyetyleeniä ja sopii säänkestävänä vaikka ulkokäyttöön. www.designeeroaarnio.com e Kätevä clip chair -tuoli menee aivan littanaksi, kun sen taittaa kasaan. Taitettuna sen voi säilöä pieneenkin tilaan, vaikka kukapa haluaisi silmistään näin lystikkään ja itumaan kutsuvan tuolin. Design Blasius Osko & Oliver Deichmann, 2006. www.moooi.com

12

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

www.priimakivitalot.fi S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

13

Näyteikkuna

c u Marston&Langinger on englantilainen yritys, joka myy netin kautta mielenkiintoisia puutarhakalusteita ja -tarvikkeita. Ornamentein koristeltu, vanhaa terrakottaa muistuttava Buckingham -vaasi vie mielikuvat antiikin aikaan. www. marston-and-langinger.com

b e

d

b vahvasta nailonkankaasta tehty Bucket bag on kotipuutarhurin kätevä apulainen, johon voi kerätä niin puutarhan sadon kuin rikkaruohotkin. Tarvittavat työvälineet kulkevat mukavasti sivuissa olevissa taskuissa. www.marston-and-langinger.com c ExTempore on moderni terasseille sopiva ruokailuryhmä, jota voi jatkaa samannäköisellä grilliosalla. Tämä tyylikäs puugrilli piiloutuu kannen alle silloin kun se ei ole käytössä. Siinä on säädettävät ritilät ja lisänä wokkipannu. www.extremis.be d cheope -ulkokeittiö on ruostumattomasta teräksestä valmistettu kaasulla toimiva pihakeittiö, jossa LPG -käyttöiset polttimet ottavat polttoaineensa 15 litran kaasupullosta. Monitoimigrillissä on kaksi poltinta kattiloille, laaja grillaustaso ja erillinen laavakivi. Ruuanlaittoa helpottavat molemmin puolin oleva työskentelytila , säilytyslaatikot, vesihana, keittiöallas sekä oma tila jäteastialle ja kaasupullolle. Design Alfredo Tasca. www.metalcohome.it, Sisustustalo Innova e fire -kahvipöytä on mustaa tai valkoista, karkaistua lasia, jonka yläpuolella tanssivat liekit. Tämä tulinen kahvipöytä tuo henkäyksen teollista tunnelmaa; design-tietoiset trendi-ihmiset osaavat arvostaa pöydän graafista ilmettä nauttiessaan kahvikupposesta pöydän ääressä. Design Arik Levy. www.planikafires.com

14

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

S AN D B ER G IN U U S I K O K O E L MA G U S T A V

w w w. m a r i c k e n . f i ja jälleenmyyjät kautta maan S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

15

M a i j a H a av i s t o , k u va t M i k k o A l a - P e i j a r i

Meri kohtaa minimalismin Kiparluodossa Turun saaristossa sijaitseva vapaa-ajan koti Villa Kiparluoto on valovuosien päässä tavallisesta suomalaismökistä. Valoisa kesähuvila ja Kari Lappalaisen suunnittelema pelkistetyn tyylikäs sisustus toteutettiin saaristomaiseman ehdoilla.

16

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Selkeälinjainen, ulkoa tummasävyinen huvila sopii kuin valettu saariston kalliomaisemaan.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

17

18

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Yli kolme metriä korkea keittiön ja ruokailutilan yhdistelmä on poikkeuksellisen avara ja valoisa. Pöytä tehtiin mittatilaustyönä kuten useimmat kalusteet, tuolit ovat Innon. Lattiapinnat ovat tiikkiä.

Keittiön lampunvarjostimet ovat turkulaisen Nolla Nollan mallistoa.

M

uutamia vuosia sitten pääkaupunkiseudulla asuva perheenisä halusi rakentaa vapaa-ajan asunnon, jota voitaisiin käyttää niin kesäisin kuin muinakin vuodenaikoina. Purjehtimista harrastavan kolmihenkisen perheen etsinnän kohteena oli autotien päässä oleva ulkosaariston kohde avomerinäkymällä.

- Meri on meille hyvin tärkeä, isäntä toteaa. - Vietimme aikaisemmin kesiä purjehtien.

Emme voisi kuvitella loma-asuntoa muualle kuin meren rannalle. Tyttären syntymisen jälkeen heräsi ajatus kiinteän tukikohdan löytämiselle veneelle.

Lopulta ”tukikohta” löytyi Turun saaristossa sijaitsevasta Kustavista, joka on suosittu mökkikunta. Perhe oli kuullut paikkakunnasta positiivisia kommentteja tuttaviltaan ja sopiva tontti Kiparluodosta sattui vapautumaan myyntiin juuri oikeaan aikaan.

Suunnittelijaksi perhe valitsi sisustusarkkitehti Kari Lappalaisen, joka tunnetaan pelkistetystä tyylistään. Lappalaisen näkökulma oli heille entuudestaan tuttu sisustuslehdistä ja heidän kotinsa lähelle valmistuneesta omakotitalosta.

- ”Kodikas minimalismi” on liitetty Kariin ja tällainen suunnittelufilosofia sopii meille erittäin hyvin, perheen isäntä sanoo. - Meillä on vahvoja omia näkemyksiä suunnittelus-

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

19

ta ja meille oli tärkeää, että koimme Karin tyylin olevan samankaltainen meidän ajatustemme kanssa.

- Karin kanssa synkkasi heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien. Asiakkaan ja suunnittelijan välisen yhteistyön toimiminen on mielestämme erityisen tärkeää.

Kari kuuntelee herkällä korvalla asiakkaitaan ja yhdistää onnistuneella tavalla heidän toiveitaan ja omia ajatuksiaan.

Kari Lappalainen on suunnitellut useita kymmeniä kesähuviloita, joiden koko on vaihdellut 9 ja 650 neliömetrin välillä. Villa Kiparluodon kohdalla hän sai tehtäväkseen suunnitella korkeatasoisen vapaa-ajan rakennuksen, joka olisi viimeistelty aina pienintä yksityiskohtaa myöten. Perhe toivoi asunnon olevan skandinaavinen, selkeä ja avara ilman turhaa kikkailua.

- Merimaiseman läsnäolo kaikista tiloista oli päälähtökohta, sekä tietenkin muut maastoon avautuvat näkymät: olemassa olevan luonnon ja ympäristön vahva tunkeutuminen rakennuksen sisätiloihin, Lappalainen kuvailee.

- Haasteena oli päämaisemanäkymän avautuminen hieman pohjoiseen ilmansuuntaan. Siitä syntyikin ajatus rakennuksen läpinäkyvyydestä. Näin saatiin tuulelta suojainen ”sisäpiha”, josta kuitenkin suurten lasi-ikkunoiden kautta avautuu näkymä merelle. >> Tilavassa makuuhuonessa nukutaan puusepän tekemä sängyssä, josta aukeaa tietenkin merinäköala valtavista ikkunoista.

20

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Sängynpäädyn toiselle puolelle on rakennettu merikartan lukupöytä. Tähänkin työpisteeseen haluttiin avoin näkymä merelle sängyn ylitse.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

21

22

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Stuvin kiertoilmatakka on pääasiassa sisustuselementti, mutta toki myös lämmittää miellyttävästi kylmänä vuodenaikana. Perhe halusi takan riittävän suurella luukulla, jotta tuli olisi keskeinen elementti olohuoneessa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

23

"Suuret ikkunapinnat tuovat sisälle tärkeimmän

sisustuselementin, ympäröivän luonnon."

24

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Takan, sohvakaluston ja kaukoputken lisäksi olohuoneessa ei ole muita huomiota kiinnittäviä kohteita. Televisio ja muu viihdeelektroniikka on piilotettuna takan vieressä oleviin kaappeihin.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

25

Mökillä vietetään tietenkin paljon aikaa ulkona ja siksi terassistakin haluttiin mahdollisimman suuri, mutta kuitenkin merituulilta suojattu. Tuolit ovat tiikin ja alumiinin yhdistelmää. Yksi mielenkiintoisimmista sisustuselementeistä on portaikko, jossa noustaan suljetusta luolamaisesta käytävästä kohti valoa.

Toinen mielenkiintoinen ratkaisu on tehty sisäänkäynnin suhteen. Rakennukseen saavutaan terassin alta hieman luolaa muistuttavan ulkoportaikon läpi. Portaikon varrelle jää myös erillinen monikäyttöinen sisätila, joka voi tarvittaessa toimia vaikkapa lisämajoituspaikkana vieraille.

Villa Kiparluoto valmistui vuonna 2005. Huvilassa on asuinpintaalaa noin 100 m2, vaikka avaruuden ja valoisuuden perusteella sitä voisikin veikata suuremmaksi. Kaksi vuotta myöhemmin valmistunut saunamökki tarjoaa lisäksi pinta-alaa 40 m2.

- Mökin tekee mökiksi sen pienempi mittakaava sisällä, neliöiden, keittiölaitteiden kapasiteetin, viihde-elektroniikan ja muun osalta, perheen isäntä toteaa.

- Olennaisena osana mökkielämää on se, että mahdollisimman suuri osa ajasta pyritään viettämään ulkona. Siksi terassit ovat kooltaan, >>

26

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Lasitetun terassin kamiina on yksi niitä yksityiskohtia, joita perheen vieraat ovat erityisesti ihastelleet.

S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

27

Saunamökin vierashuone noudattaa päärakennuksen tyyliä - tiikkilattia, valkoiset seinäpaneelit ja suuret ikkunat merelle.

28

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

29

määrältään ja varustelultaan suurempia ja parempia kuin kotona. Päämökin pintaalan voi leikkisästi ajatella olevan yli 200 neliötä, josta suurin osa on ulkotilaa. Eniten perhettä miellyttää Villa Kiparluodon sisustuksessa sen yhdenmukaisuus.

- Kaikki seinät ovat samaa valkoiseksi maalattua paneelia ja katto valkoiseksi maalattua vaneria. Kaikki mökin puupinnat ovat samaa puulajia, tiikkiä. Rauhallinen värimaailma toistuu kaikissa tiloissa. Suuret ikkunapinnat tuovat sisälle tärkeimmän sisustuselementin, ympäröivän luonnon.

Villa Kiparluoto poikkeaa voimakkaasti perinteisestä suomalaisesta kesämökistä, jotka sisältävät usein riemunkirjavan kokoelman ajan mukana kertyneitä esineitä ja ovat sisustukseltaan paljon vähemmän mietittyjä kuin kaupunkiasunto. Tämän perheen kohdalla tilanne on päinvastainen: mökki on sisustukseltaan kotia tiukkalinjaisempi, mutta siihen löytyy selkeä syykin.

- Olemme saaneet olla mukana suunnittelemassa mökkiä alusta alkaen kaikkine yksityiskohtineen. Koti on tällä hetkellä lähinnä kooste eri aikoina hankittuja sisustuselementtejä - tosin monet voisivat pitää sitäkin melko suoralinjaisena ja pelkistettynä.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä huvilaansa mieltynyt perhe suunnittelee nyt uutta kotiaan yhdessä Kari Lappalaisen kanssa. n

Vierashuoneesta aukeaa ovi saunatiloihin. Seinät ovat muista sisätiloista poiketen jylhän tummasävyiset.

30

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Puulämmitteinen Iki-kiuas on yhtä aikaa moderni ja perinteinen.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

31

Saunalta päästään laiturimaista tietä pitkin suoraan mereen.

32

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

"Olennaisena osana

mökkielämää on se, että mahdollisimman suuri osa ajasta pyritään viettämään ulkona."

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

33

V

Huolella vaalittua

va n h a a

M o mm i l a s s a

K i r r e T a l v i r a n t a , k u v a t M i kk o A l a - P e i j a r i

Ali-Nummelan tilan isäntäväki toteutti unelmansa ja saneerasi 60-luvun modernisointihuumassa

muutetun tilan päärakennuksen aikakauttaan vastaavaan kuntoon. 1910 valmistunut päärakennus on nyt ehyt ja kaunis kokonaisuus, jossa vanhat perintökalut pääsevät oikeuksiinsa.

34

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Alakerran suuren salin kaikki huonekalut ovat alkuperäisiä joko suvun perintöä tai muuten sinne hankittuja.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

35

Salin verhojen kaunis yksityiskohta, punainen tamppi on kiinnitetty pronssiseen pidikkeeseen.

36

S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

Yläkerran pönttöuunista luovuttiin, sen tilalle rakennettiin pöytätaso. Takkaakin harkittiin, mutta siitä kuitenkin luovuttiin. Kaakeliuunille on kyllä tehty pohja. Suuritöiset verhot – kuten kaikki muutkin verhot – on ommellut Margit Sokka.

A

li-Nummelan päärakennus on valmistunut noin 1910. Tila on isossa jaossa muodostettu uudistila, joka on ollut suvun omistuksessa 1700-luvun lopulta saakka. Nykyinen tilan isäntä on järjestyksessä seitsemäs ja pitänyt tilaa vuodesta 1985.

Maatilan 150 hehtaarilla viljellään sopimusviljelynä mallasohraa, rypsiä ja heinää.

Aikaisemmin tilalla oli myös 40 lypsävää ja saman verran nuorta karjaa. Niistä luovuttiin kaksi vuotta sitten.

Vanha navetta odottaa nyt tyhjillään ideoita uusiokäytöstä. Navetta on vanhempi kuin päärakennus, se on tehty 1800–1900 -luvun vaihteessa. Reilu metrin paksuinen, kivijärkäleistä rakennettu seinä luo tunnelman millaiselle toiminnalle hyvänsä.

Pihapiiri on vanhaa kulttuurimaisemaa, sitä reunustavat iäkkäät mutta vielä hyväkuntoiset talousrakennukset. Pihalla on myös vanhoja omenapuita ja marjapensaita, vanhat hiekkakäytävät ovat sen sijaan saaneet kasvaa umpeen.

Isäntäväen tyylitajusta ja vanhan arvostamisesta kertoo se, että myös tilan uudet talousrakennukset on rakennettu samaan henkeen vanhempien rakennusten kanssa.

S I S U S TA .

60-luvun modernisointihuuma Talon isäntä Jarmo kertoo, että tilan vanhaa päärakennusta "modernisoitiin" 60-luvulla, kuten ajan tapana oli. Hänen vanhempansa piirrättivät muutospiirustukset, joiden pohjalta oli tarkoitus nykyaikaistaa taloa. Niinpä myös Ali-Nummelan tilan päärakennuksen kylkeen rakennettiin ajalle tyypillinen niin sanottu elintaso- eli saunasiipi.

Tehtyihin suunnitelmiin kuului myös poistaa talon kaakeliuunit ja vaihtaa salien alkuperäisten pariovien tilalle modernit liukuovet sekä asentaa taloon nykyaikaiset ikkunat tuuletusluukkuineen. Talon isäntä huokaa, että onneksi niin ei sitten kuitenkaan tehty!

- Muita muutoksia sen sijaan tehtiin: keittiöön otettiin lisää tilaa tuvasta, isoa leivinuunia pienennettiin, tuvan kylkeen tehtiin wc ja vaatekomeroita. Keittiö ja tupa saivat ajan tyyliin lattialleen muovimaton. - Nämä muutokset eivät silti muuttaneet talon henkeä, oli vain pakko antaa myöten kehitykselle, talon emäntä Tuija toteaa.

Yläkertaan johtavat portaat siirrettiin kylmästä kuistista sisäeteisen puolelle. Ajan tyylin nekin päällystettiin muovilla ja varustettiin rautakaiteella. Nyt tehdyssä remontissa muovit otettiin pois ja portaat hiottiin ja maalattiin. Rautaisen kaiteen tilalle tehtiin oikean aikakauden tyylinen puukaide. >>

KESÄ 03/2009

37

38

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Salin tapetti tilattiin ranskasta, kun ei löytynyt kunnon kertaustyylistä tapettia. Tapetti edustaa Ellalan mukaan medaljonkirokokoota, vähän kertaustyyliä varhaisempaa aikaa.

Kertaustyylit syntyivät 1860-luvulla, ja ne saivat vaikutteita monista eri tyyleistä.

Yläkerran salin rosetin on maalannut Markku Ellala.

- 60- ja 70-luku on ollut talo- ja rakennussuunnittelun kannalta aika "kamalaa" aikaa, Jarmo päivittelee. Silloin tuotiin eteläeurooppalaiset tasakattoiset talot tänne pohjoiseen, jonne ne eivät sääolosuhteiden vuoksi sovi ollenkaan.

Elintasosiiven mukana taloon tuli kolmas sisäänkäynti, josta mennään kodinhoito-, pesu- ja saunatiloihin.

Talossa on nyt kolme erilaista sisäänkäyntiä, on paraatirappu, arkirappu ja työrappu.

Entistäjät Isäntäväki oli jo pitempään suunnitellut tilan päärakennuksen muutos- ja entistämistöiden aloittamista.

Toiminnalliselle remontille ei ollut tarvetta, sillä pohja toimii hyvin. Tuvasta mennään työhuoneen kautta makuuhuoneeseen, juhlatilat jäävät omaan rauhaansa, niihin on suora kulku paraatioven kautta.

Muutostyöt saivat vauhtia, kun Jarmo ja Tuija tapasivat Habitare-messuilla sisustustaiteilija Markku Ellalan.

Tuija löysi hänen osastoltaan verhot, joita oli haeskellut ja Jarmo puolestaan tekijän kattomaalaukselle, josta oli aina haaveillut. - Alunperin sisustussuunnittelijaa ei oltu edes ajateltu, mutta messujen jälkeen asia oli itsestään selvä, Jarmo toteaa. - On hienoa että tänä päivänä löytyy vielä tekijöitä, jotka osaavat tehdä tällaista työtä. >>

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

39

Vierashuoneen varavuode oli Tuijan vanhempien kotona varaston kattoparrujen päällä osina, joka sitten kunnostettiin vähällä vaivalla. Talon kauniit kakluunit ovat Turun Kaakelin alkuperäiset.

Keittiössä on paljon lehmäaiheista somistusta.

Kauniit sinivalkoiset kaakelit ja boordit tekevät siitä raikkaan ja valoisan. Vanhaa puuhellaa käytetään enemmän lämmitykseen kuin ruuan laittoon, sen sijaan hellan muurin taakse jäävässä leivinuunissa hautuvat isännän mukaan maukkaat padat.

40

S I S U S TA .

Ali-Nummelan päärakennus on valmistunut noin 1910. Tila on isossa jaossa muodostettu uudistila, joka on ollut suvun omistuksessa 1700-luvun lopulta saakka. Nykyinen tilan isäntä on järjestyksessä seitsemäs ja hallinnut sitä vuodesta 1985.

KESÄ 03/2009

Sekä alakerran iso sali että ruokasali ovat lähes alkuperäisessä kunnossa kalusteineen, niihin haluttiin vain uusia seinäpinnat ja verhot.

Tapettien kuosi, samoin kuin salin verhot ovat puhdasta jugendia. Salin värit valittiin sen alkuperäisen biedermeier-kaluston mukaan.

Remonttia ja entisöimistöitä oli toteuttamassa kaksi kirvesmiestä ja maalari sekä Markku Ellala, jonka käden jälki näkyy niin suunnittelussa kuin yläkerran kattomaalauksissakin. Työt kestivät kolme kuukautta joulunpyhät ja uusi vuosi mukaan lukien. Remontissa avattiin kolme ikkunaa, jotka 60-luvulla oli "turhina" pantu umpeen.

Ikkunat teetettiin vanhan mallin mukaan paikallisella puusepällä.

- Remontissa salien tyyli ei oikeastaan muuttunut ollenkaan, lukuun ottamatta yläkerran salia. Keittiössä oli eniten perua 60-luvulta, ja siinä tehtiin myös suurimmat muutostyöt. Talo on aina ollut vanhan henkinen, kysymys ei siis loppujen lopuksi ollut kovinkaan suuresta vanhaan kuosiin palauttamisesta, vaikka pintoja uusittiinkin, Tuija huomauttaa.

Keittiö ja tupa saivat jugend-henkisen paneelikaton Keittiössä ja viereisessä tuvassa suurin näkyvä muutos tehtiin katossa, josta purettiin 60-luvulla sinne asennetut Haltex-levyt ja tilalle asennettiin kauniit jugend-tyyliin asetellut puupaneelit. Samalla niiden alle asennettiin uuden nykyaikaisen valaistuksen vaatimat sähköjohdot.

Myös kaikki muut näkyvät pinnat, jotka olivat 60-lu-

S I S U S TA .

kua tai menneet ajan saatossa huonoksi uusittiin vanhaan vuosisadan vaihteen henkeen. Kaakelit vaihdettiin, lattian muovimatto poistettiin ja korvattiin leveälautaisella lehtikuusiparketilla. Värimaailma keittiössä ja tuvassa on jugendin sinertävää, siniharmaata, harmaata ja valkoista.

Keittiön yläkaapistot on teetetty 60-luvulla paikallisella puusepällä. Hyväkuntoisina ja tyyliin sopivina ne saivat jäädä paikalleen, ne vain maalattiin valkoisiksi. Alakaapit sen sijaan jouduttiin uusimaan, nekin ovat valkoiseksi maalattua umpipuuta. Keittiön vanha kylmäkomero sai jäädä paikalleen, se ajaa yhä asiansa viileänä ja kuivana ruuan säilytystilana.

Kauniit verhot pukevat salin ja ruokasalin Sekä alakerran iso sali että ruokasali ovat lähes alkuperäisessä kunnossa kalusteineen, niihin haluttiin vain uusia seinäpinnat ja verhot. Salin värit valittiin sen alkuperäisen biedermeier-kaluston mukaan. Ruokasalin tapetissa ovat samat värit käänteisenä. Tapettien kuosi, samoin kuin salin verhot ovat puhdasta jugendia. Ruokasalin verhoissa on verhot suunnitelleen Markku Ellalan mukaan vaikutteita saksalaistyylisestä jugendista. Suuritöiset verhot on ommellut Margit Sokka. >>

KESÄ 03/2009

41

Ruokasalin pöytäryhmä ja musta senkki ovat alkuperäisiä. Kaksi isoa astiakaappia on hankittu hiljattain hollolalaisesta Antiikkiliike Fasetista.

42

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Ruokasalin pöydälle on tehty kaunis kattaus astiastolla, jolla voi tarjoilla jopa 60 hengelle. Old Britain Castles -astiasto on englantilaisen Johnson Bros'in uusvanhaa tuotantoa, joka kestää myös tiskikonepesun. Astiasto on hankittu Stockmannilta.

Kertaustyyli kukkii yläkerran salissa Yläkerran sali syntyi tulipalon jälkeen vuonna 1992, jolloin korjattiin palon jäljet. Alunperin sen tilalla oli kaksi pientä huonetta, jotka halogeenivalosta lähtenyt tuli tuhosi. Onneksi tuli havaittiin ajoissa ja talo säästyi pahemmilta vaurioilta. Nykyisen asunsa sali sai muutostöiden yhteydessä 2002.

Kun talon alakerran salin uudistaminen suunniteltiin alkuperäisen biedermeier-kaluston ympärille, niin yläkerran salin tyyli valittiin alkuperäisen Paischeff-kaluston mukaan. Tätä aikanaan hyvin yleistä kalustoa valmistettiin Espoon Soukassa Staffanin saarella 1890–1920 -luvuilla. Sen runsaat sorvaukset ja koristeet ovat tyypillisiä kertaustyylille ja myöhäisrenessanssille.

Kalusto on talon isännän papan hankkima. 1914 otetussa perhepotretissa, josta puuttuu vielä Jarmon isä, istutaan kyseisen kaluston sohvalla. Kaunis kalusto on siis

S I S U S TA .

noin 100-vuotias, samaa aikakautta edustaa myös salin toinen kalustoryhmä, joka on hankittu huutokaupasta.

Yläkerran salin verhot on ommeltu ajan henkeen, värinä kertaustyylille ominainen punainen.

Varsinainen salin ylpeys on sisustustaiteilija Markku Ellalan maalaama katto, joka koristeellisuudellaan sopii erinomaisesti yhteen huonekalujen kanssa. Ja mikä tärkeintä talon isännän haave maalauksin koristellusta katosta toteutui. Markku Ellala kertoo kattomaalausten tekemiseen kuluneen noin viikon verran. Työtä pystyy tekemään noin viisi tuntia kerrallaan.

Kristallikruunun ympärillä oleva rosetti on koristeltu lehtikullalla ja kukka-aiheilla, sitä ympäröi laakerinlehtikranssi. Myös salin katon reunoja kiertää koristemaalaus, jossa on kukka-aiheet. Markku Ellalan mukaan kukkaaihe kuuluu uusrenessanssin sekä jugendin henkeen. n

KESÄ 03/2009

43

O P a u l a M a t i k a i n e n , k u v a t M i kk o A l a - P e i j a r i

Onnen talo

Pienellä esineellä voi olla suuri sisäinen elämä sitä katselevan ihmisen mielessä.

Sisustuksen eri tasot, lähtien talon arkkitehtuurista aina pieneen koriste-

esineeseen asti, ovat eri henkilöille eri tavalla merkityksellisiä. Kun tavoittaa

oman sisäisen tasonsa ja saavuttaa tasapainon, sisäisen maailman ja ulkoisen ympäristön kanssa, onnellisuus täyttää mielen.

44

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Korkea olohuone saa päivällä valoa suurista ikkunoista ja etelään suuntaavista lasitiiliaukoista. Katossa olevat halogeenit ja seinillä sijaitsevat Artekin valaisimet antavat yleisvaloa.

Sohvapöydän ylle kurkottava Artemiden Tolomeo-lattiavalaisin korvaa alas laskeutuvan kattovalaisimen.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

45

46

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

P

ieni Tittot -lasitaide-esine kasvatti mielessäni suuren ajatustenpuun sisältämänsä symboliikan siemenestä.

Tittot on perinteisellä kiinalaisella menetelmällä tehtyä lasitaidetta, ja sana on länsimaiseksi muunnettu kiinalainen merkki, jolla on monia merkityksiä. Tittot voi tarkoittaa asennetta, jonka mukaan jokainen yksityiskohta on yhtä tärkeä ja jokaiseen tulee paneutua huolella. Tittot voi olla myös luova henki, joka johdattaa uusiin, luoviin ja omaperäisiin ratkaisuihin. Se voi tarkoittaa ihmisen halua näyttää ilonsa ulospäin tai sitten se voi merkitä kansallista itsekunnioitusta, josta kumpuaa ylpeys omasta kulttuurista. Katseltuani pientä keltaista lasiesinettä halusin kovasti olla itsekin ”Tittot”.

Taiteilija oli kuvannut lasipatsaaseensa iloisen pullean henkilön maahan nelinkontin lyyhistyneen hevosen selkään ja antanut työlleen nimeksi ”Täysi kuorma onnea”.

Hevosen näkökulmasta tilanne ei ehkä ollut niinkään onnellinen. Taas täyttivät mieleni monet ajatukset ja olisin toivonut tuntevani kiinalaisia viisauksia paremmin. Pienellä Hong Kongista tuodulla esineellä oli suuri vaikutus sisäiseen maailmaani.

Salossa asuvalla nuorella perheellä on kodissaan monia eripuolilta maapalloa tuotuja esineitä, joiden sisältämät tarinat kiehtovat ajatuksia. Johanna ja Hannu ovat asuneet viisi vuotta rakennuttamassaan kodissa. Talon suunnittelija löytyi Salosta. Tilat ovat hyvin selkeitä ja alakerta muodostaa yhden kokonaisuuden, jossa keittiöllä, ruokailutilalla, olo- ja tv-huoneella on omat alueensa.

Kulkutie eteisestä yläkerran portaisiin ja pesutiloihin on pari porrasaskelmaa korkeammalla.

Keittiöstä on näkymä alakerran suureen tilaan ja ulos talon molemmille puolille. Lasten leikkien seuraamisen kannalta tämä on ollut vanhemmista erinomainen asia.

Ruokailutilasta on ovi suurelle puiselle terassille, jossa on grillausnurkkaus, suuri ruokapöytä ja oleskelutila. Terassi on osittain katettu ja siksi käytössä koko kesän. Sisällä keittiössä on pieni ruokapöytä ja ruokailutilassa suuri ruokailuryhmä. Keittiössä on yksi talon tv, mikä on hyvä asia varsinkin aamuisin, jolloin aamupala ja lastenohjelmat ovat usein samaan aikaan.

Kaksi vuotta sitten Johanna ja Hannu halusivat laittaa talonsa sisustukseen jotain uutta. Loimaalaisesta Sisustustalo Ribbonista löytyi mieluinen suunnittelija auttamaan. Kaanin ruokaryhmän tuolin punaisesta kankaasta löytyi väri olohuoneen takaseinään. Seinälle ripustettiin uusikaupunkilaisen Virtasen vanhantavarankaupasta yli kymmenen vuotta sitten hankittu vanha ikkunapuite,

Tittot-taidelasi tehdään perinteisin kiinalaisin menetelmin. Hong Kongista tuodun patsaan aihe on "Täysi kuorma onnea".

Keittiön ja olohuoneen välisessä seinässä on pari syvennystä, joissa on nyt matkamuistoja Amerikasta, Kreikasta ja Israelista. Pikkuesineille, joulu- tai pääsiäiskoristeille on monesti vaikea löytää paikkaa, mutta seinäsyvennyksessä on niille oma paikka, jossa ne eivät ole tiellä, vaan voivat oikeasti ilahduttaa meitä.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

47

Punainen tuo mieleen lämpimiä muistoja ”mummon mökistä”, kun seinälle on ripustettu vanha ikkunapuite. Yki Nummen suunnitteleman valaisimen valo heijastuu ikkunapuitteen peileistä ja seinä saa kauniin hehkun.

Kiinasta tuotu runo muistuttaa meitä viisaasti rakastamaan perhettämme, niin tulemme onnellisiksi.

Keittiön pikkupöydän ääreen on nopeaa kattaa työssä käyvän perheen aamupala.

Keittiöstä näkee talon kolmelle sivulle.

Päädyssä sijaitsevan leikkipaikan tapahtumat näkyvät tasoväli-ikkunasta.

johon on asennettu peilit. Seurakseen peili sai Yki Nummen suunnitteleman valaisimen.

Perheen kodissa kohtaavat Kiinasta tuodut tavarat ja Kiinassa syntyneen Yki Nummen suunnittelemat esineet.

Yki Nummi suunnitteli lukuisia valaisimia Ornon valaisintehtaalle. Hänen selkeä tyylinsä tuo mieleeni matemaattisten yhtälöiden ratkaisuja kuvaavat käyrät ja mietin, miten paljon hänen suunnittelutyöhönsä vaikuttivat hänen matematiikan ja fysiikan opintonsa. Yki Nummen harmoninen suunnittelutyö palkittiin Pro Finlandia mitalilla 1971 ja jo vuosina 1954 ja 1957 Milanon triennaalissa kultamitaleilla. Muodon mestarilla oli myös värisilmää ja Yki Nummi kehitti Tikkurilan Jokeri-värikartan, joka on tuttu kaikille suomalaisten kotien sisustajille.

Johannan ja Hannun kodissa tehokkaan punaisen rinnalle valitut värit ovat hyvin hillittyjä. Uudet pienikokoiset valaisimet ovat mustia, mikä ei näytä lainkaan kovalta ja pistävältä, vaan selkeältä ja rauhalliselta. Olohuoneen sohvalla lepäilevä suuri Mikki Hiiri näytti olevan kuin kotonaan mustine korvineen; lapsiperheessä voi olla sohvapöydällä lautapeli kesken tai satukirja odottaa lukijaansa nojatuolissa.

48

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Yläkerran vierashuoneesta on sisäikkuna olohuoneeseen, aivan kuin olohuone muodostaisi sisäpihan. Valaistusta sisäkulkuteissä parantavat yläkerran parven reunaan asennetut valaisimet ja katon matalaan osaan asennetut halogeenit.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

49

50

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Portaiden alla olevaan varastotilaan on tehty pieni ”leikkimökki”, jossa pyöreä seinävalaisin tekee tilasta pikkuisen laivan hytin. Joskus myöhemmin tilaan laitetaan ovi, mutta nyt kun sillä on parempaa käyttöä, ovi saa odottaa. Mieluisassa lapsenmittakaavaisessa leikkipaikassa viihtyy ja kaikkien mielestä epämiellyttävältä lelujen keräilyltä säästytään. Varsinainen lastenhuone on yläkerrassa, missä on myös vanhempain makuuhuone ja vierashuone.

Yläkerran vierashuoneen seinällä on kehystettynä Espanjasta Torreviejan kaupungin härkätaisteluareenan hyllyiltä löydetty härkätaistelun mainosjuliste, johon painetun työn on taiteilija tehnyt pastellitekniikalla. Julisteessa mainostetaan 2. elokuuta 1987 klo 19.00 alkavaa näytöstä. Torreviejan Plaza de Toros on nyt jo purettu, mutta vanha juliste herättää ihailua taiteilijan kaunista työtä kohtaan ja monia muita ajatuksia meistä ihmisistä, sankareista ja suhteestamme eläimiin.

Olohuoneen seinällä on matkamuisto Kiinasta. Runon ja elämänviisauden sisältävä taulu kehottaa muistamaan perhettään, niin silloin ihminen on onnellinen. Yhdessä Tittot -patsaan onnesta kertovan esimerkin kanssa voisi päätellä, että vain itsensä huomioon ottava onni näännyttää lopulta alleen, mutta muut huomioon ottava antaa pitkän ja hyvän elämän. Sisustus voi johdattaa ajatuksemme pelkästä pinnasta syvälle sisimpäämme. n

Kiinalaisesta maalarien kylästä ostetut öljyvärikopiot ovat saaneet paikkansa isoäidin perintölipaston yläpuolelta.

Herstalin musta pikkulamppu valaisee värikkäitä pikkutauluja.

Vierashuoneen härkätaistelujuliste mainostaa Torreviejan Plaza de Torosareenalla ollutta näytöstä.

Makuuhuoneessa on ”Täysikuu”tangon tunnelmaa pyöreän ikkunan ansiosta. Tyynyihin on valittu tähti-kuosi tekemään kuulle seuraa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

51

52

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Viehättäviä parvekkeita, jykeviä seiniä

Keski-Sipooseen Nikkilän vanhan sairaalan alueelle on muodostunut ainutlaatuinen asuinalue. Viime vuosisadan alkupuolelta olevien, myöhäisjugendia ja uusklassisismia edustavien rakennusten ja vanhan kulttuurimaiseman luomaa kokonaisuutta tuskin löytyy muualta Suomesta.

K

un tänä päivänä katselee Nikkilän asuinalueen kulttuurihistoriallista maisemaa ja alueelle muodostunutta yhdyskuntaa, muistuvat mieleen ne kiivaat keskustelut, joita käytiin 2000-luvun alussa siellä toimineen ja 1999 toimintansa lopettaneen Nikkilän sairaalan kohtalosta.

Sairaalalle mietittiin erilaisia käyttövaihtoehtoja, kuten pakolaisten vastaanotto- ja siviilipalveluskeskusta, varuskuntaa tai muuta hoitolaitosta. Jokaisella vaihtoehdolla oli omat kannattajansa. Nyt taaksepäin asiaa tarkastellessa huokaisee, että onneksi asuminen voitti!

Nikkilän Itäistä Jokipuistoa on saneerattu ja peruskorjattu vuoden 2001 alusta lähtien. Nyt valmiina on kahdeksan myöhäisjugendia ja kaksi uusklassisismia edustavaa rakennusta, joista viimeisin nyt myynnissä oleva Eriksborgin rakennus valmistui joulukuussa 2008.

Kuten muutkin Itäisen Jokipuiston talot Eriksborgin rakennus on ympäristöineen rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja suojeltu. Sen on suunnitellut arkkitehti Gunnar Taucher ja se on valmistunut vuonna 1931. Rakennus suunniteltiin Nikkilän sairaalan potilassaleiksi ja työtiloiksi: "paviljonki 150 työtätekevää miespotilasta varten".

Nyt tehdyn saneerauksen ja peruskorjauksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Heikkilä & Kauppinen. Suuressa kerrostalossa on yksilöllisiä ratkaisuja, jykevät kiviseinät, viehättävät parvekkeet ja kaunis ympäristö. Alue onkin ollut vanhaa arkkitehtuuria ja kulttuurimaisemaa arvostavien ihmisten suosiossa. >>

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

53

ERIKSBORG SAI PITÄÄ parvekkeensa Ennen nykyistä saneerausta Erkisborg kävi 1970-luvulla ison remontin. Ajalle tyypilliseen tapaan siihen tehtiin muutoksia sen mukaan, mikä oli tarpeellista ja näin tuhottiin paljon vanhaa ja alkuperäistä. Remontin yhteydessä talon kaakkoispäätyyn rakennettiin mm. potilaiden ulkoilua varten parvekkeet.

Näin jälkikäteen ajatellen oli hyvä, että näin tehtiin; tänä päivänä niille ei saisi rakennuslupaa.

- Museovirasto vaati parvekkeiden säilyttämistä, koska niissä korostuu eri aikakausien kerrostumat ja niiden aikana tehdyt muutokset. Siksi huoneistoissa on nyt parvekkeet, vaikka ne eivät alkuperäiseen julkisivuun kuuluneetkaan, NCC:n projekti-insinööri Teemu Jaakkola toteaa.

Talossa on viisi kerosta kellarikerros mukaan luettuna. Kellarikerroksessa on kaksi persoonallista asuntoa omine pienine pihoineen. Siellä sijaitsevat myös kerhotila, kuivaushuone sekä normaalit kaluste- ja urheiluväline- ja irtaimistovarastot. Pesulaa tai talosaunaa ei ole, mutta lähes kaikissa asunnoissa on oma sauna.

Sen sijaan viherpeukaloita kiinnostaa varmasti se, että talon asukkailla on oikeus alueella sijaitsevaan viljelyspalstaan.

- Jos jota kuta ei palstan viljely kiinnosta, niin alueen muutkin asukkaat voivat vuokrata niitä, Jaakkola korostaa alueen vihreää ajattelua, joka sekin edustaa viime vuosisadan alun perinnettä.

Siirtolapuutarhat ja viherpalstat saivat alkunsa 1900-luvun alussa, kun kaupunkilaisille haluttiin antaa mahdollisuus terveelliseen puuhasteluun ulkoilmassa ja samalla oman ravinnon tuottamiseen. Puutarhoilla oli tärkeä sija – varsinkin pula-aikana – perheiden ruokataloudessa.

Myös sairaala on ollut toiminta-aikanaan lähes omavarainen. Siellä hoidettiin omia kasvimaita ja -huoneita sekä viljeltiin peltoja; työtä tekivät hoidokit, joille sitä pidettiin osana terapiahoitoa. Nyt nämä maat ovat asukkaiden käytössä. >>

Huoneiston A 19 myyntihinta on 186 336 euroa ja velatonhinta 350 949 euroa Huoneiston A 23 myyntihinta on 163 023 euroa ja velatonhinta 299 720 euroa.

Pohjakuva, huoneisto A19. Ei mittakaavassa.

54

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Asunnon A19 on sisustanut Formdesign Helsinki Oy Eriksborgin alueen kuvankaunis ympäristö upeine istutuksineen ja kauniine vanhoine rakennuksineen antaa hienot puitteet asunnoille.

Turvallisessa pihapiirissä leikkivät lapset tuovat eloa ja vipinää muuten kovin rauhaisalle alueelle.

Sisustuksessa on ollut lähtökohtana aktiivinen lapsiperhe. Iloisella värityksellä on haluttu tuoda pehmeyttä, lämpöä ja räväkkyyttä vaaleille, avarille tiloille.

Huonekalut ja tavarat Olohuone: sohva Deco, matto, nahkakori Formdesign Helsinki Oy, taso ja lamppu Ikea. Keittiö: kulhot keittiön pöydällä Formdesign Helsinki Oy. Työhuone: pöytä kiinalaista antiikkia, Formdesign Helsinki Oy, sohva HT-collection. Makuuhuone: lakanat, mohair shaali, nahkakori, matto Formdesign Helsinki Oy. Lastenhuone: lakanat, tyynyt, rahi, matto Formdesign Helsinki Oy, kirjahylly Ikea. Terassi: riippu- ja juuttimatto Formdesign Helsinki Oy.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

55

kaiken ikäisiä asukkaita Ensimmäiset asukkaat Nikkilän Jokipuiston alueella olivat taiteilijat, jotka Sipoon kunnan aloitteesta saivat käyttöönsä rakennuksen alueelta. Nyt asukkaina on kaiken ikäisiä, nuoria, keski-ikäisiä, eläkeläisiä, siellä asuu sinkkuja, aviopareja, lapsiperheitä ja eläkeläisiä; tämä tekee yhteisöstä elävän.

NCC:n myyntipäällikkö Elsi Lahdenmaa kertoo, että aina kun uusi asuntoosakeyhtiö tulee myyntiin, niin ensimmäisenä yhteyttä ottavat alueen vanhat asukkaat, jotka jostain syystä haluavat vaihtaa joko pienempään tai suurempaan asuntoon, myös lähiympäristön ihmiset, jotka tunteva alueen, ovat kiinnostuneita. Nyt talon 38 huoneistosta on enää vajaa puolet vapaana.

- Talon myytävänä olevista huoneistoista on kaksi sisustettu. Näin ihmiset pystyvät paremmin hahmottamaan tilan ja sijoittamaan omat huonekalunsa sinne, Lahdenmaa selostaa. Hän kyllä lupaa, että muitakin huoneistoja pääsee katsomaan, myös yksityisiä esittelyjä järjestetään.

Kaikissa huoneistoissa on parveke, yhtä asuntotyyppiä lukuun ottamatta kaikissa asunnoissa on myös oma sauna. Saunattomassa asunnossa on sen sijaan kylpyamme.

- Kaikkihan eivät välttämättä halua saunaa, Lahdenmaa toteaa. Hän haluaa korostaa asuntojen omaleimaisuutta ja huoneiden korkeutta, joka saa pienemmänkin asunnon tuntumaan tilavalta.

Nikkilän vanhan sairaalan alueesta on muodostunut peruskorjaamisen myötä oma pieni kylä. Alueella toimivat suomenkielinen päiväkoti ja koulu sekä taideyhdistys. Nikkilän keskustasta löytyvät kaikki peruspalvelut. Helsinkiin autolla ajaa puolessa tunnissa ja bussilla sinne pääsee kotipuiston kulmalta.

Sipoo on kaksikielistä aluetta, joten Nikkilässä on mahdollisuus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin. n

Pohjakuva, huoneisto A23. Ei mittakaavassa.

Asunnon A23 on sisustanut Bruun Interior, Marianna Bruun Sisustuksen suunnittelusta vastannut Marianna Bruun toteaa, että asuntojen korkeat huoneet asettavat myös sisustajalle omat haasteensa. Marianna on valinnut huoneiston henkeen sopivia, uusvanhaa jugendia edustavia huonekaluja ja funkkistyylisiä valaisimia. Tekstiileissä runsaalla käytöllä on pyritty luomaan viihtyvyyttä ja pehmentämään avaraa tilaa. Koska tämä on malliasunto, seinille ei ole voitu sijoittaa tauluja eikä ripustaa verhoja ikkunoihin.

Projektin yhteistyökumppanit: Boknäs, Cobello, Hemex, Descifan.

Asunnossa on käytetty myös Marianna Bruunin omaa rekvisiittaa.

56

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

...parasta puulle

Osmo Color Öljyvaha puulattioille 3040 Valkoinen (havupuulla)

3040 Valkoinen (tammella)

3071 Vaalea tammi (havupuulla)

3071 Vaalea tammi (tammella)

• Lauta-, parketti- ja korkkilattioille • Kasviöljypohjainen, hengittävä, vettähylkivä, kulutusta kestävä, helppohoitoinen • Väritön, silkinhimmeä tai matta • Työohje nro 7+

Osmo Color Öljyvaha puulattioille – Sävypohjuste • Sävyttävä pintakäsittelyaine puulattioille, viimeistely aina värittömällä Öljyvahalla puulattioille • Neljä sävyä: vaalea tammi, punatammi, tumma tammi ja valkoinen

3072 Punatammi (havupuulla)

3073 Tumma tammi (havupuulla)

3072 Punatammi (tammella)

3073 Tumma tammi (tammella)

Painoteknisistä syistä sävyt saattavat poiketa todellisista. Lopulliseen värisävyyn vaikuttavat puun oma väri, puulajin kovuus ja huokoisuus sekä levitysmäärät ja -menetelmät. Suosittelemme koealueen tekemistä ennen koko lattian käsittelyä.

Lisätietoja: SARBON WOODWISE OY · Puh. (019) 264 4200 · info@osmocolor.com · Työohjeet ja jälleenmyyjät: S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

57

www.osmocolor.com

58

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Kolumni

Keittiö -Kodin sydän

Ulla Tenho s i s u s tu s a r k k i t e h t i SIO Uuduo Ky

Kauas on tultu siitä oven taakse piilotetusta, ahtaasta, likaisen harmaasta 40-50-luvun kerrostalokeittiöstä. Kelta-vihreät, sini-punaiset 60-luvun lopun ja 70-luvun räväkät yhdistelmät ovat myös historiaa.

Seuraavaksi tuli muotiin tumma puu tai puu yleensä. Kokonaan valkoisen keittiön kautta on taas alettu käyttää myös värejä.

Monessa perheessä koko omakotitalon suunnittelu alkaa keittiöstä. Siellä tullaan viettämään aikaa niin perheen kuin ystävienkin kanssa ja siitä halutaan viihtyisä ja toimiva. Usein keittiöön valittu väritys jatkuu koko asunnossa, tai ainakin olohuoneessa, joka nykyään usein on yhteydessä keittiöön.

Ruoan laitto on monelle harrastus ja isot saarekkeet ovat tulleet jäädäkseen.

Niissä on mukava kokata ystävien kanssa yhdessä tai ainakin rupatella ruoanlaiton lomassa. Ei tarvitse sulkeutua yksin keittiöön, toisten pitäessä hauskaa.

Keittiöstä halutaan persoonallinen ja edustuskelpoinen, joskus ylellinenkin. Keittiökoneet ovat kehittyneet ajansaatossa. Nykyään on tarjolla toinen toistaan upeampia koneita. Tehokkaiden kauniiden liesituulettimien vuoksi ei tarvitse pelätä, että käryt leviävät koko huusholliin. Uuneissa ja liesissä on, jos joitakin toimintoja, ja ne ovat upean näköisiä. Kaapistojen mekanismit toimivat kuin unelma; äänettömästi ja pehmeästi. Ovimalleja löytyy jokaisen makuun.

On kiiltävää, mattaa, struktuuripintaa, maalattua ,viilutettua, massiivipuuta jne.

Tasomateriaalejakin on jokaisen pussille sopivia; kivitaso, puutaso, laminaatti, erilaiset kierrätysmateriaalit kuten Corian ja Durat…

Keittiöön saa upotettua paljon rahaa ja se onkin monesti kodin kallein huone, osuu valinta sitten kotimaiseen tai ulkomaiseen merkkikeittiöön. Kuitenkin toimiva kaunis keittiö on varmasti hintansa väärti.

Voisi sanoa , että keittiöstä on tullut ikään kuin toinen olohuone, tai oikeastaan se ensimmäinen. Sillä usein, ainakin meillä, ystävien kanssa vietetty ilta kuluu kokonaan keittiön pöydän ääressä yhdessä kokaten ja syöden. n

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

59

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t m i k k o a l a - p e i j a r i

ROYAL -keittiö -

pä ä l l ä

k u lta a , 60

S I S U S TA .

s i s ä l l ä

KESÄ 03/2009

t e k n i i k k a a

Tyylikeittiö käsin tehdyin kultauksin on harvinaisuus, jollaiseen ei usein pääse tutustumaan. Mittatilaustyönä tehty empirehenkinen keittiö sulkee sisäänsä nykyajan tekniikkaa ja tarkkaan mietittyä ergonomiaa.

K

eskisuomalaisen perheen kodin saneerauksen tarpeessa olleeseen keittiöön valittiin sisustustaiteilija, entisöijä Markku Ellalan suunnittelema Royal-keittiö, joka valmistetaan mittatilaustyönä kangasniemeläisessä Viilukolmio Oy:ssä.

Remontti kesti kolme kuukautta, minkä aikana tehtiin suunnitelmat, kaapistot, kultaukset, asennukset lattia- ja seinäpintoineen.

Malliston luonut Ellala kertoo, että hän halusi luoda jotain pysyvää ja trendeistä riippumatonta. Rokokoo, empire, jugend edustavat tyylejä, jotka ovat eläneet jo satoja vuosia. - Halusin soveltaa niitä keittiöön, ja tuoda suoralinjaisuuden vastakohdaksi dekoratiivisuutta.

Tämä perheelle toteutettu keittiö edustaa empireä, jonka aikakausi oli 1790–1890 jugendaikaan saakka. Keittiösuunnittelu on tehty yhteistyössä Markku Ellalan tyttären, sisustusarkkitehti Tea Savolaisen kanssa, joka on erikoistunut tilasuunnitteluun, ratkaisujen toimivuuteen ja ekologiaan.

Kultaukset ovat osittain lyönti- ja osittain 24-karaatin kultaa, ja ne on päällystetty kovaksi monella lakkakerroksella. - Se takaa kultauksen pysyvyyden, Ellala lupaa. Koristelu voidaan päällystää myös platinalla, hopealla tai kuparilla, joko aidolla tai metallimuutos-seoksella, sen tekeminen on kuitenkin aina käsityötä, jonka Ellala tekee tehtaan ateljeessa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

61

Lattia on Lea Kauko Oy:n, kivitaso on sysmäläisestä Kivimagiasta. Led-valot ovat olennainen osa keittiön valaistusta. Jääkaappi ja pakastin ovat Daewoodin, uuni ja induktioliesitaso ovat Brandt-merkkiset, kalusteisiin integroitu astianpesukone on Smegin.

62

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

kultainen keittiö Keittiön pöydän ja kristallikruunun asiakas on hankkinut itse.

Päältä kaunis, sisältä toimiva Kaunis ulkokuori kätkee sisäänsä ergonomiaa ja ekologisiakin ratkaisuja. Astianpesukone nostetaan aina mahdollisuuksien mukaan ylös lattiapinnasta. Jätteiden lajittelua helpottaa suomalaisissa keittiöissä harvemmin nähty jätemylly, joka jauhaa biojätteet niin hienoksi, että ne voidaan huuhtoa jäteveden mukana viemäriin. Muu jäte lajitellaan työtason päällä kannen alla olevasta aukosta kahteen eri lajitteluastiaan.

Hukkatilaa on keittiössä hyödynnetty ottamalla käyttöön sokkeli. Varpaalla auki vedettävissä laatikoissa on paljon tilaa pattereille, kynttilöille ja muovipusseille – mitä kukin sinne haluaa laittaa. Keittiöön sijoitettiin pyörillä liikkuva saareke, jonka voi siirtää aputasoksi sinne missä lisätilaa tarvitaan.

Toimivuutta keittiöön lisää ratkaisu, jossa ruokailuvälineille on kaksi pesukoneeseen vaihdettavaa välinekoria: kun toinen on pesussa, toinen odottaa viereisessä laatikossa tyhjänä. Koneen pestyä, kori nostetaan laatikkoon ja tyhjä kori koneeseen.

Mittatilauskeittiö tehdään aina mittojen mukaan. Siihen kuuluu koko keittiön suunnittelu seinää, lattiaa ja kattoa myöten. Kaikkien tulee sopia yhteen keittiön tyylin kanssa. Ellala haluaa kiinnittää huomion myös kattoon, esimerkiksi ilmastointi pyritään sijoittamaan siten, että venttiilin pää on aina jonkin koristeen alla niin ettei sitä huomaa.

Royal -keittiöiden suunnittelu tehdään jatkossa yhteistyössä Viilukolmion ja Markku Ellalan tyttären, sisustusarkkitehti Tea Savolaisen kanssa, jonka ammattitaitoa on tilasuunnittelu, ratkaisujen toimivuus ja ekologiset kysymykset. n

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

63

kultainen keittiö

Koristelu voidaan päällystää myös platinalla, hopealla tai kuparilla, joko aidolla tai metallimuutosseoksella ja se tehdään aina käsityönä. Royalkeittiöt on Markku Ellalan omistama tavaramerkki, jonka kaikki keittiöt numeroidaan. Nyt esitelty keittiö on numero 1.

64

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

aikajana i n d e r j i t k a u r k h a l s a , k u va t va l m i s t a j i e n

K e i t t i ö n

Jääkaappi vuodelta 1958. Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

65

keittiön historia

1858 Absorptiojäähdytyksen keksi ranskalainen tiedemies Ferdinand Carré vuonna 1858. Vuonna 1922 ruotsalaiset Baltzar von Platen ja Carl Munters keksivät koneen, joka tuottaa kylmää kuuman avulla uutta absorptioprosessia soveltaen. Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

K

1890

1912

Högforsin valurautahellojen historia ulottuu jo 1800-luvun loppupuolelle, jolloin Karkkilan Masuunista valmistuivat ensimmäiset valurautahellat. 1800–1900 lukujen vaihteen tienoilla rakennetun talon hellan uuninluukussa lukee Högforss n:o 1. Kuva Kirre Talviranta.

eittiön historiaa ajatellessani päädyn vääjäämättömästi Lohilammen museoon Sammatissa. Kartanolla on ollut tärkeä merkitys minulle aina lapsesta asti koska joskus vuosisatoja sitten se kuului suvulleni. Aikaisemmin pidin eniten toisen kerroksen luokkahuoneesta, mutta nyt vanhempana alakerran massiivisen kokoinen keittiö saa aikaan eniten mielikuvia.

Valtava avouuni vieressään leipäuuni täyttävät kokonaan huoneen yhden nurkkauksen. Niitä vastapäätä huoneen toisella puolen heti oven vieressä on kerrossänky.

Perällä on pitkä pirttipöytä ja toisella laidalla huonetta valtava määrä työkaluja.

Keittiö oli palvelusväen koti, työpaja ja isäntäväen palvelupiste. Vasta keittiön ulkopuolella alkoi varsinainen kartanoelämä.

Tämä siis 1700-luvun Suomessa.

Keittiön historia ulottuu kuitenkin paljon pidemmälle ajassa, aina siihen asti kun keksittiin tuli ja ymmärrettiin, että sen avulla kypsennetty ruoka maistui paremmalle. Ensimmäiset keittiöt saivat alkunsa siis Afrikassa noin miljoona vuotta sitten.

Palkeilla käytettävät tomunimijät olivat Suomessa myynnissä jo vuosisadan alussa.

Ensimmäiset sähköllä käyvät imurit esiteltiin 1910 alussa. Tässä Lux-imuri vuodelta 1912.

Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

Keittiö muutoksessa Suurimmat muutokset keittiön ulkoisessa olemuksessa ovat tapahtuneet viimeisen sadan vuoden aikana. Keittiö on säilynyt aikojen alusta lähtien joko perheen tai palvelusväen sosiaalisena keskuspaikkana ja sitä se monessa kodissa on vieläkin.

Ensimmäinen tiedossa oleva uuni rakennettiin Ranskassa vuonna 1490. Ensimmäinen tiskikone patentoitiin vuonna 1850 Yhdysvalloissa. Se oli puinen kädellä veivattava kone johon roiskautettiin vettä.

Ei kovin käytännöllinen mutta askel lähemmäksi sitä versiota joka tänään löytyy lähes jokaisesta keittiöstä.

Sähköistetyn keittiön edelläkävijämaa on Yhdysvallat, jonka kansan perusluonteeseen kuuluu etsiä mahdollisimman helppoa tapaa toimittaa asiat. Tämä edesauttoi monta uutta ja käytännöllistä ideaa tulemaan todeksi. Vuonna 1913 kehitettiin ensimmäinen sähköllä toimiva jääkaappi joka helpotti suuresti ruoansäilytystä. Tätä ennen ruoka jäähdytettiin kantamalla jäätä keittiöön tai ruoka pidettiin viileänä maakellareissa.

66

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

1920 Antonio Zanussi keksi 1920 ensimmäisen puulämmitteisen kamiinan, jossa on valettu levy keittämistä varten. Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

Suomalainen keittiö Suomalaisen keittiön tyylillinen vallankumous alkoi vähitellen sotien jälkeen.

Kun arjesta selviytyminen ei enää ollut kyseenalaista voitiin keskittää huomio myös viihtyvyyteen ja asioiden teon helpottamiseen. 40-luvun tyylikäs keittiö oli valkoinen ja steriili sitä kutsuttiin ’laboratoriokeittiöksi’, jota myöhemmin 60-luvulla syytettiin epäviihtyisäksi ja huonosti toimivaksi.

50-luvun keittiössä tärkeimmäksi nousivat sen koko, kiinteät kalusteet, sähköliesi sekä kuuman ja kylmän veden tulo suoraan sisälle. Jääkaappi oli ylellisyys joka vähitellen hankittiin varakkaampiin talouksiin.

Yhdysvalloissa keittiön sähköistyminen oli alkanut jo 30-luvulla.

60-luvulla keittiön kehitykseen vaikutti suurelta osin perheen elämäntapojen muuttuminen, ruokatalouden kehittyminen sekä vähenevä palkatun työvoiman käyttö kotitalouksissa. Tuolloin kirjoitettiin, että talouskoneiden yleistyminen Suomessa johtui nimenomaan kotiapulaispulasta.

Ekonomia oli ergonomian rinnalla tärkeätä. Keittiökalusteiden ja laitteiden suun-

1930 1930-luvulla valmistettu integroitu pieni kompakti jääkaappi oli tarkoitettu aikansa pieniin moderneihin asuntoihin. Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

1940

1950

Puoliammattimainen, raskaaseen käyttöön tarkoitettu yleiskone lanseerattiin Ruotsissa 1940-luvulla moottorilla varustettuna keittiöapulaisena. 1945–1949 välisenä aikana se oli niin suosittu, että sitä joutui odottamaan yli kolme vuotta.

Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

niteltiin sijoittuvan niin, ettei perheen äiti joutuisi ottamaan turhia askeleita. 60-luvun puolivälissä Tukholmassa tehdyn tutkimuksen mukaan perheen äiti käveli vuodessa edestakaisin Tukholmasta Roomaan mitattavan matkan. Tämän vuoksi nähtiin tärkeänä, että sarjatuotantona syntyvät keittiöt suunniteltaisiin niin, ettei turhaa kävelyä edestakaisin keittiötä tulisi.

60-luvun uutuus oli keskelle keittiötä sijoittuva alakaapisto, joka toimi tilanjakajana ruoanvalmistusalueen ja ruokailutilan välissä.

Värikäs ja ystävällinen keittiö Keittiön värit olivat muuttuneet valkoisesta 70-luvun alun radikaaliin kirkkauteen, jolloin mainostettiin, että ’uusi keittiö on värikäs ja ystävällinen’. Siirryttäessä 70-luvulle vuosikymmenen ylpeys eli baarikeittiö ilmestyi kuvaan.

Kerttu Niilonen kuvaili tulevaisuuden keittiötä ’Kaunis koti’ lehdessä 8/1966 seuraavasti ”Keittiö, joka aamulla toivottaa pirteästi hyvää huomenta ja jonka punainen ja oranssi saavat sen pahimpanakin pakkasiltana kotiin tullessa tuntumaan

Jääkaappi yleistyi 1950-luvulla. Kuva Electrolux Photos / www.flickr.com.

lämpimältä ja kodikkaalta.” Näistä voimakkaista vastaväreistä me 70-luvun lapset saimmekin nauttia vuosikausia niin, että koko vuosikymmen on värjäytynyt muistoissa kirkkaan oranssin, punaisen ja keltaisen värimaastoksi.

70-luvulla tulivat avohyllyt ja alettiin enemmän kiinnittää huomiota myös siihen mitä hyllyillä pidettiin. Astioita ei enää piiloteltu kaappien kätköihin vaan niidenkin kauneutta alettiin etsiä myös sisustustarkoituksella.

Kun keittiö oli sähköistynyt helpottaen arjen toimintoja ja oli alettu kiinnittää huomiota sen näyttävyyteen ja ulkoasuun, niin seuraavina vuosikymmeninä ei suuria muutoksia tapahtunut. Aina kuitenkin tuli pieniä lisäyksiä kodinkoneiden kirjoon, astioiden malleihin tai valaistuksen rakentamiseen.

Kun vielä 60-luvulla keittiössä taisteltiin yhden valonlähteen kanssa ja yritettiin taivutella vuokra-asunnon omistaja hankkimaan toinenkin sokeripala keittiön kattoon, niin 90-luvun keittiössä alkoivat yleistyä kohdevalojen rivit, joita voitiin suunnata aina haluttuun suuntaan. >> Tulevaisuus vie menneisyyteen Seuraava etappi johon historia on mei-

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

67

1960 Kuvassa keittiö 60-luvun alussa rakennetussa omakotitalossa. Kuva Kimmo Koskinen.

2009

p

Uudet kylmäkalusteet on integroituna 15” kauko-ohjattava LCD-televisio, jääpalakone, joka tekee jääpaloja, jäämurskaa ja kylmää vettä, niissä on myös automaattinen sulatus. Kuva LG.

keittiön historia

Nykyajan keittiö on täysin digitaalinen. Sitä ei aina edes tunnista keittiöksi. Kuvan kaapistoakin voisi luulla osaksi virtaviivaista olohuoneen sisustusta, mutta se kätkee sisälleen keittiön moderneine tuulettimineen. Kuvan tuuletin Elica Space. Kuva Savo Design.

tä kuljettamassa, ovat älykeittiöt. Moderni laiteteknologia yhdistettynä ruoanvalmistuksen luovuuteen voi antaa jälleen uusia mahdollisuuksia myös keittiön kehittymiselle. Tämä mahdollistaa sähkönkulutuksen laajemman valvonnan, joka on tärkeää erityisesti ravintoloiden ja suurtalouksien keittiöissä. Vähitellen älykeittiöt yleistyvät myös perhekeittiöihin vähentäen energiankulutusta ja tuoden lisää vapaa-aikaa perheelle.

Sana älykeittiö vie omat ajatukseni 50-luvun Yhdysvaltoihin missä huoleton, hymyilevä ja laitettu perheenäiti nojailee vaaleanpunaisessa kellohameessaan vyötärö korsetin sisään nipistettynä ja pitää kädessään modernia ruokaohjekirjaa. Sa-

manaikaisesti älykkäät ja sähköistetyt kodinkoneet hyörivät villisti hänen takanaan tehden kaiken valmiiksi asti. Kuulen perheenäidin ajatukset: ”Näin näppärää se on, minun tarvitsee vain olla ja odottaa”.

Tätä artikkelia varten kaivoin esille vanhoja lehtiä joiden sivut täyttyivät tulevaisuuden ideoista, siitä miltä keittiö tulisi näyttämään. Nyt kuvien vanhanaikaisuus sai aikaan hellyttäviä tuntemuksia. Mietin, että saakohan tämän hetken trendikeittiö aikaan samanlaisia tuntemuksia kun joku vuosikymmenten jälkeen löytää käsiinsä meidän aikamme lehtiä. Olisi kiinnostavaa nähdä miltä todellinen älykeittiö näyttää viidenkymmenen vuoden kuluttua. n

Lähteet: www.yle.fi/arjenhistoria, www.wanhamakasiini.fi, www.electrolux.com

68

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

m a r i a n n e n y g å r d , k u va t va l m i s t a j i e n

Ergonominen u n e l m a k e i t t i ö

u Tämän päivän kaapin ovet ja laatikot saa helposti auki ilman vetimiä, vaan kevyt painallus kädellä, lanteella tai polvella riittää. Kuva Hettich.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

69

ergonominen keittiö

Hyvin suunniteltu keittiö voi olla arjessa inspiroiva ja elämyksellinen paikka, jossa tehdään konkreettisia asioita, mutta samalla puhutaan myös tunteisiin vaikuttavasta tilasta, jossa nykyhetken lisäksi luodaan huomispäivän muistoja.

K

eittiö on vähitellen muuttunut ruoanvalmistustilasta koko perheen monitoimitilaksi – olohuoneen jatkeeksi, jossa kokkaavat niin naiset kuin miehet. Suunnittelussa kiinnitetäänkin yhä enemmän huomioita ergonomiaan, sillä irrallisten toimintojen tilalle halutaan entistä kokonaisvaltaisempaa toimivuutta.

Nykyajan keittiö suunnitellaan yksilölliseksi tilaksi, joka sisustetaan laadukkailla ja kestävillä materiaaleilla. Keittiössä sykkii talon sydän, ja kun antaa mielikuvitukselle siivet, voi suunnitella todeksi unelmiensa keittiön.

Elämyksiä keittiössä Tehokkuusajattelun myötä toiveet on siirretty kodeissa kohti nautinnollisempaa elämää. Arkkitehtuurin, sisustuksen ja teknologian avulla tuetaan tilojen toimivuutta ja turvallisuutta, mutta lisämausteeksi halutaan persoonallisia yksityiskohtia ja näyttävyyttä.

Elinkaarisuunnittelu mahdollistaa muunneltavuuden ja materiaalien huoltamisen sekä joustavuuden erilaisissa elämäntilanteissa. Samalla huomioidaan lapset, ikääntyminen, mahdolliset toimintarajoitteet ja riskit keittiössä. Onnistunut keittiöratkaisu tukee sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia asumisessa.

Toiminnallisuutta ja joustavuutta Työtehoseuran tutkija Tarja Marjomaa neuvoo, että keittiösuunnittelun alkuvaiheessa tulisi ottaa huomioon kaikki perheen asukkaat sekä heidän tarpeensa ja toiveensa. – Lisäksi mietitään laitteiden toimintavaatimukset ja tutkitaan liikkumista ruoanlaittoalueen, valmistelualueen ja säilytystilojen välillä. Koneiden sijoittelussa otetaan huomioon asukkaiden pituus ja ulottuvuus. Eniten käytettävät koneet kannattaakin sijoittaa parhaalle työskentelykorkeudelle. Marjomaan mukaan varsinkin tilavassa keittiössä ergonomia saadaan toteutumaan jo melko hyvin. – Myös

t Ruokaa laittaessa ei tarvitse enää tuskailla lempiohjelmansa menettämistä, sillä nyt saa jo televisiolla varustettuja jääkaappeja ja liesituulettimia. Television voi myös upottaa muualle keittiöön. Kuva Siemens.

70

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

q Jos sinulla on taipumusta polttaa kätesi paistoksia tehdessä, niin seinälle asennettava hissiuuni poistaa tämän ongelman.

Sitä käytettäessä ei tarvitse myöskään rasittaa selkäänsä. Nykyaikaiset uunit puhdistavat itse itsensä. Kuva Gaggenau.

p Seinälle kiinnitettävään kiskoon voi ripustaa erilaisia lisävarusteita ja apuvälineitä, mikä vapauttaa pöytäpintaa ja pitää tarvittavaan kätevästi käsillä. Kuva Franke.

laitteisiin kannattaa valita omaan keittiöön sopivat ratkaisut. Erilaiset hälytysäänet, ajastimet ja lämpötilavalitsimet tuovat turvallisuutta ja rytmittävät muun tekemisen suunnittelua, mutta jotkut toiminnot voivat olla myös itselle turhia, Marjomaa toteaa.

Keittiön ergonomisuudessa voi pohjaratkaisu olla merkittävämpi tekijä kuin kokonaistilan määrä.

I-mallinen keittiö on tehokas ratkaisu pienelle taloudelle, kun kalusteet ovat yhdellä seinällä. II-keittiössä työpisteet sijoitetaan vastakkaisille seinille, jotka tarjoavat paljon työskentelytilaa ja siirtymiä työvaiheesta toiseen. L-mallinen keittiö on suosittu perhekeittiön pohjaratkaisu, sillä samaan huoneeseen mahtuu hyvin myös pöytä ja tuoleja. U-mallisessa keittiössä jääkaappi, liesi ja tiskiallas voidaan sijoittaa siten, että välimatkat ovat lyhyitä.

Keittiön sujuva arki Keittiön tärkein työtila on lieden ja vesipisteen välissä, jossa työskennellään suurin osa ruoanlaittoajasta. Ne sijoitetaankin samalle seinälle aina kun se on mahdollista. Toiminnallisesti paras ratkaisu on sijoittaa >>

p Erilaisia säilytysratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Hyötykäyttöön otetaan "kuolleita" kulmia ja alueita; uudet mekanismit mahdollistavat erilaisten piiloratkaisujen tekemisen, jolloin tavarat saadaan kätevästi esille ja pois silmistä kun ei tarvita. Kuva Hettich.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

71

ergonominen keittiö

p Keittiötasoon sijoitettavat ja upotettavat tai aidon valaisimen näköiset tuulettimet ovat huomaamattomia. Kuvassa tuulettimet ovat wokkipannun molemmin puolin. Ne ovat tehokkaita ja vievät sekä rasvat että hajut mennessään. Uusin tuuletin malli "haistelee" ilmaa ja toimii vain, kun liedellä tapahtuu. Kuva Gaggenau.

biojäteastia ja sekajäteastia astianpesualtaiden viereen, jolloin ne sijaitsevat hyvällä käyttökorkeudella. Kylmälaitteet kannattaa sijoittaa erilleen lämpöä tuottavista laitteista sähkönkulutuksen vähentämiseksi.

Kalustesuunnittelu on avainasemassa, sillä ergonominen mitoitus lisää turvallisuutta ja parantaa työskentelyasentoa.

Kaupasta tulevat tavarat on mukava purkaa heti kuiva-ainekomeroon ja kylmälaitteisiin. Astianpesukoneella tulisi olla miellyttävä käyttökorkeus lähellä laskutilaa.

Liesitaso ja uuni voidaan sijoittaa myös saarekkeeseen, jossa kahden henkilön on helppo työskennellä yhdessä, kun sinne on sijoitettu myös apuvesipiste. Samaan aikaan on mahdollista seurustella olohuoneessa olevien vieraiden kanssa. Lisäksi huomioidaan keittiön visuaalinen ilme, värit, luonnonvalon määrä ja valaisinratkaisut.

Ergonomisia yksityiskohtia Domus-yhtiöt oy:n tuotekehityspäällikkö Anne Mukkula kertoo, että tavaroiden säilyttämisessä painopiste on siirtynyt kevyesti liukuviin laatikostoihin, joista tarvikkeet saa helposti esille.

– Saatavilla on myös laatikostoja, joissa tasosyvyys on normaalia isompi, ja perinteiset kaapit voi halutessaan jättää kokonaan pois. Tarvittavat kaapistot sijoitetaan sellaiselle käyttökorkeudelle, jossa ei tarvita erillistä jakkaraa. Kodinkoneet saa myös helposti osaksi muuta keittiön sisustusta integroimalla. Mukkulan mukaan saareke tuo lisää tarvittavaa työskentelytilaa, mutta remonttikohteessa täytyy miettiä sähkönja vedensaanti saarekkeeseen.

Tärkeä yksityiskohta ovat myös vetimet, joista tulisi saada hyvä ote. – Jo nyt on nähtävissä markkinoilla myös toimintoja, joissa nappia hipaisemalla laatikostot au-

72

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

t Kylmäkalusteiden tilaratkaisut ja säilytysolosuhteet on suunniteltu uudelleen. Ulosvedettävistä laatikoista tavarat ovat helposti saatavilla. Markkinoilla on myös vetolaatikkojääkaappeja ja -pakastimia, joista kylmä ei karkaa ulos samalla tavalla kuin ovellista kaappia avattaessa. Kuva Miele. q Eri korkeudelle asennettavat alakaapit lisäävät työskentelyn ergonomiaa. Markkinoilta löytyy myös ratkaisuja, joissa kaapistojen korkeutta voi nostaa ja laskea sekä tuoda eteen ja taakse elektronisesti. Kaappien ja laatikostojen sisällä on valo, jolloin tavaran löytää helposti, vaikka yleisvalo ei palaisikaan. Kuva Alno.

keavat. Mielenkiintoista on nähdä miten ratkaisut kiinnostavat asukkaita lähitulevaisuudessa, toteaa Anne Mukkula.

Ergonomisessa keittiössä huomioidaan myös lattiamateriaali, kynnykset ja tasoerot. Myös hyvä valaistus ja ikkuna keittiössä edistävät turvallisuutta sekä tuovat viihtyisyyttä. Samalla huomioidaan kodinkoneiden, esimerkiksi liesituulettimen äänitasoa alentava järjestelmä, joka on tärkeää erityisesti tupa- ja avokeittiössä.

Levollista asumista ja turvallisuutta Myös keittiössä on nähtävissä suuntaus, jossa ergonomiaa ja turvallisuutta tuodaan automatisoinnin ja valvonnan avulla. Selkeät värit ja merkkiäänet viestittävät käyttäjälle toiminnon valinnasta ja virhevalinnasta. Painikkeiden muotoilu, kohoumat,

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

73

värikontrastit ja riittävän suuri tekstikoko ovat apuna arjessa.

Ergonomisessa keittiössä on mielekästä ja viihtyisää työskennellä. Se on kokonaisuutena toimiva, kulku tarvittaviin tiloihin on esteetön ja laitteet ovat helppokäyttöisiä.

Trendien seuraamisen lisäksi kokonaisuuteen liittyy energiatehokkuus ja vedenkulutus, kokonaislaatu, ja myös kiireettömyys. Keittiössä tämä tarkoittaa hiljaisia kodinkoneita, kaikumisen vähentämistä ja rauhoittavia värejä. Tavoitteena on sosiaalinen tila, jossa pystytään paremmin rentoutumaan ja keskittymään syömiseen.

Suunnittelu mahdollistaa miellyttävät puitteet ja rakenteet. Tila muuttuu kodiksi asumisen, olemisen ja kokemisen kautta.

Tavoitteena on tuoda tekemiseen iloa, vapautta, luovuutta ja hauskuutta – hyvää mieltä läheisten seurassa. n

A n n i k a E r o n e n , k u va t va l m i s t a j i e n

Välitilalla k e i t t i ö s tä

u n i i k k i

ko ko na i s u u s

Keittiö on kodin sydän, jonka ulkonäköön panostetaan usein paljon. Yksi tapa luoda keittiöstä persoonallisen näköinen on tehdä keittiön ylä- ja alakaapistojen välisestä seinätilasta oman näköisensä uusia luovia mahdollisuuksia hyväksi käyttäen.

Topi-keittiöiden herkkä alumiinipäällysteinen välitilalaminaatti on kauniin ulkonäkönsä lisäksi kestävä ja helppohoitoinen. Laatat R941 Snow White tai R090 Black.

74

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Pukkilan Metropolitan Stone –mallisto tarjoaa kotiin suurikokoisia ja elegantteja laattamalleja.

p Luonnonkivi on kaunis ja kestävä materiaali pöytätasoon ja välitilaan. Kuva Tulikivi.

K

eittiön kaapistojen välitilaan on jo pitkään ollut materiaalien puolesta mahdollisuus laittaa paljon muutakin kuin vain perinteistä laattaa.

Monet keittiösuunnittelijat ja valmistajat pitävät muun muassa laminaattia erittäin käyttökelpoisena ja hyvänä välitilamateriaalina. Laminaatti on kestävää, helppo pitää puhtaana ja sävyvaihtoehtoja on olemassa todella paljon. Laminaatin käyttäminen välitilassa tuo keittiöön ylellistä ilmettä ja yhtenäisyyttä, varsinkin jos laminaatin väri on sama kuin keittiötason väri. Halutessaan välitilassa voi toki käyttää kahtakin erisävyistä laminaattia, vaikkapa neutraalimpaa yleisilmeeseen sopivaa vaaleaa sävyä ja toista, piristävämpää ja näyttävämpää tehosteväriä.

Tarjolla on tavanomaisen laminaatin lisäksi myös kuvioitua alumiinilaminaattia, jossa laminaatin päälle on laitettu ohut alumiinikerros. Tämäkin laminaattivaihtoehto on kestävä ja helppohoitoinen.

Erittäin suosittu ja hyväksi havaittu välitilamateriaali laminaatin lisäksi on karkaistu lasi, jonka alle voi laittaa esimerkiksi retro-henkistä tapettia tai itselle rakkaista valokuvista suurennettuja valo-

S I S U S TA .

kuvapintoja. Jos välitilan materiaaliksi suunnittelee lasilevyä, olisi kuitenkin hyvä jo keittiön suunnitteluvaiheessa sijoittaa pistorasiat vaikkapa yläkaapistojen alle, jotta lasilevyn yhtenäisyys säilyisi.

- Ei näytä kovin hyvältä, jos vaikkapa lasipäällysteisen ruusukuvioisen tapetin keskeltä jossakin kohdassa pilkistää pistorasia, sanoo Taina Kylväjä Keittiökauppa Kylväjä Oy:stä.

Lasilevyn taakse tulevan seinän voi myös maalata haluamallaan värillä, mutta tällöin on tärkeää huolehtia siitä, että maalattava pinta on varmasti tasainen.

- Lasi tuo kaikki taustapinnan rosoisuudet tavallista paremmin esille, kertoo Rauno Vähä-Savo Tampereen Puustellista.

Jos lasilevyn taustalle ei halua mitään tiettyä kuviota, eivätkä maalaustyötkään innosta, on välitilaan saatavilla myös värillistä, kalvopintaista lasia. Lisäksi uudenlaisella värjäystekniikalla tehdyillä lasilaatoilla keittiöön saa värien hehkua ja lämpöä, jos keittiöönsä ei halua täysin yhtenäistä lasilevyä.

Toisinaan lasin tilalle valitaan muovilasia eli pleksiä, mutta varsinkin päivittäisessä käytössä sen käyttäminen voi olla ongelmallista. Pleksin pinta voi ajan myötä aaltoilla tai kupruilla ja muo-

KESÄ 03/2009

75

p Välitilaan voi laittaa tapettia, kauniskuvioista kangasta, kuvasuurennoksia – aivan mitä mielikuvitus antaa myöten.

Kun sen peittää lasilla, siitä saa kauniin ja helposti puhdistettavan pinnan. u Pukkilan New York –laatoilla saa keittiöönsä modernia ja pirteää ilmettä.

76

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

sisusta välitila q Välitilan voi käyttää myös näin hyödyllisesti. Liukuvien lasiovien taakse on piilotettu paljon säilytystilaa, jossa tavarat ovat kätevästi saatavilla ja siisististi piilossa. Kuva Alno.

S I S U S TA .

vipinta samenee pesuaineiden vaikutuksesta kohtalaisen nopeasti.

Lisäksi se naarmuuntuu huomattavasti helpommin kuin lasi, joten jos omaa keittiötä ei halua remontoida aivan joka vuosi, kannattaa pleksin tilalle valita kestävämpi materiaali.

Näyttävässä, mutta melko pehmeässä alumiinilevyssä on muovilasin tavoin aina naarmuuntumisen vaara ja kestävämpään rosterilevyn pintaan taas jäävät sormen- ja rasvanjäljet kiusallisen helposti. Varsinkin alumiini onkin jäämässä pikku hiljaa pois muodista, mutta sen värisävyä voi toki halutessaan jäljitellä sujuvasti vaikkapa jo edellä mainituilla laminaattimateriaaleilla.

Luonnonkivi sopii moniin keittiöihin ja välitiloihin erinomaisesti. Esimerkiksi Tulikiveltä on saatavissa jykevää erilaisia kiviratkaisuja, jotka sekä välitilassa että keittiötasossa käytettynä luo keittiöön elävyyttä ja tyylikkyyttä. Luonnonkivi on helppohoitoista ja se kestää hyvin kuumaa ja kosteutta.

Jos kotiinsa haluaa hieman modernimpaa tyylikästä ilmettä, on hyvä tutustua esimerkiksi Domus Keittiöiden Vetro-malliston välitilaan suunniteltuun Huurre-valoelementtiin. Valoelementissä sen sisällä olevien loisteputkien valo heijastuu valkoisesta taustasta valoelementin akryylipintaan ja antaa näin ympärilleen kauniin, tasaisen valon. Tarvittaessa valoelementin etulevy voidaan vetää kokonaan irti puhdistusta ja loisteputken vaihtamista varten.

Myös etsattu peili toimii keittiössä ainutlaatuisena välitilamateriaalina. Peili antaa tilalle avaruutta ja on helppo pitää puhtaana: siihen eivät tartu rasva ja lika.

Jos kuitenkin kaikesta huolimatta haluaa sisustaa keittiön välitilan laatoilla, on hyvä tutustua laajoihin laatta-valikoimiin mahdollisimman perusteellisesti. Tällä hetkellä välitilan laattakoot ovat suurentuneet huomattavasti aikaisemmasta ja pieniruutuisen mosaiikin suosio on vähentymään päin. Yksi syy ilmiölle on suurten laattojen helppohoitoisuus verrattuna pieniin laattoihin, joissa joudutaan käyttämään enemmän saumausaineita. Vaikka saumausaineetkin ovat kehittyneet, saattavat ne kuitenkin imeä itseensä vaikeasti puhdistettavaa rasvaa ja likaa.

Pukkilan Sampo Suvitien mukaan laatoissa käytetään tällä hetkellä suuremman koon lisäksi aikaisempaa rohkeammin erilaisia pintoja ja värejä. Valo ja varjo pääsevät leikkimään laatan pinnalla ja jo tämä luo jokaisesta keittiöstä uniikin kokonaisuuden.

Laattojenkin käytössä voi myös vapaasti soveltaa omia mieltymyksiään ja toiveitaan.

- Koko välitilaa ei tarvitse laatoittaa, vaan laattojen väliin voi laittaa kulkemaan vaikkapa kauniin luonnonkiviraidan, joka luo keittiöön lämpöä ja näyttävyyttä, Taina Kylväjä pohtii. n

KESÄ 03/2009

77

Sisustustalo Innova | Sorvaajankatu 15 | 00880 Helsinki |

Puhelin 045 7750 5555 | info@sisustustaloinnova.fi | www.sisustustaloinnova.fi

Olemme mukana Habitaremessuilla syyskuussa!

Tervetuloa tutustumaan uusiin edustamiimme tuotteisiin osastolla 6g39.

78

S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t t o p i - k e i t t i ö t

P i r j o

Ko s k e l a- N y m a n

Suunnittelija malliston takana Sisustusarkkitehti Pirjo Koskela on urallaan seurannut keittiöiden kehitystä 1980-luvulta asti ja vaikuttanut vuosien varrella suomalaisen keittiön kehitykseen.

q Sisustusarkkitehti Pirjo Koskela on tehnyt pitkän päivätyön suomalaisen keittiön parissa.

S

isustusarkkitehti Pirjo Koskela on nähnyt, miten aika on muuttanut suomalaista keittiötä, mutta on myös ollut vaikuttamassa sen muutokseen. Hän on nähnyt merkkien kaatuvan ja uusien syntyvän. Suurempi on ostanut pienempänsä ja konkurssi on kaatanut suuriakin.

Ura alkoi R&H Kumpulainen Oy:ssä, jossa toimenkuvaan kuului malliryhmistä, näyttelyistä ja esitekuvauksista huolehtiminen. Kun Vilka-Kaluste Oy osti Cumulus-tuotemerkin vuonna 1985, Pirjo Koskela siirtyi kaupan mukana. Vilkasta tuli A-keittiöt ja tästä 1989 Novart. TopiKeittiölle Pirjo on suunnitellut keittiöitä ja myymälöitä jo yli kymmenen vuoden ajan, muun muassa yrityksen 70-vuotismallisto on hänen käsialaansa.

- Novart oli ensimmäinen suuri työllistäjä. Tein myös sinne myymälöitä ja messuosastoja sekä olin mukana malliston suunnittelussa. Silloin tulivat markkinoille mdf-ovet, joita kuvioitiin erimuotoisin urin. Urien syvyyksiä haettiin CNC -jyrsimellä, ja malliovia tehtiin useita ennen kuin oikea versio syntyi. Yksi tämän ajan suosituimmista malleista oli holvikaariovi; niitä taitaa löytyä vieläkin useista suomalaisista kodeista, Pirjo Koskela pohtii.

1980-luvulla ovet maalattiin tai petsattiin. Väreinä käytettiin vihreää, keltaista,

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

79

oranssia ja ruskeaa, mutta musta ja valkoinen olivat jo silloin hittejä. Tänä päivänä kierros on käyty ympäri, musta ja valkoinen ovat jälleen muodissa, materiaalit vain ovat muuttuneet. Nyt ovet ovat maalattuja kiiltäväksi tai mataksi, vaaka- tai pystyviiluovissa on eri puukuoseja sekä laminaattipinnoissa on eri värejä ja kuoseja.

Ovissa käytetty laminaatti jäljittelee usein eri puukuoseja, mutta yhtä hyvin siinä voi olla painettuna mikä tahansa väri tai kuva. - Uusin pinnoitekuosi on elävä struktuurikuvio, jossa on oikeat käteen tuntuvat urat, se on kuin pyykkilauta, Pirjo innostuu uudesta materiaalista. Ovesta onkin tullut Topi-Keittiöiden juhlamalliston jo nyt hyvin myynyt ovimalli. >>

Pirjo Koskela

u Toivola-keittiö henkii maalaisromantiikkaa. Valkoiset kiiltävät uritetut ovet sekä pilasterit luovat valoisan tunnelman. Kivitasot ovat hyvä valinta helppohoitoisuutensa ja juhlavan ulkonäkönsä vuoksi. Saareke toimii tarjoiluapuna sekä luo runsaasti säilytystilaa. p Sarastuksen ovimallin mattapinta ja uudet 70-luvun henkiset vetimet (musta/kromi) tekevät kokonaisuudesta retro-henkisen. Tasomateriaalina on raikkaan näköinen ja helppohoitoinen komposiitti. Savo Oy:n Twin-liesikupu toimii sekä valaisimena että liesituulettimena. Saarekkeen lasitausta toimii näkösuojana ja suojaa roiskeilta.

AEG:n kylmäkoneet on integroitu kalusteovien taakse.

Kodinkoneet on sijoitettu sopivalle työskentelykorkeudelle.

Välitilassa on kuvioitu välitilalaminaattiuutuus.

80

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Ajan hermolla Suunnittelijan pitää tietää, mitä maailmalla on tarjolla. Idea saattaa kuitenkin poikia aivan mistä tahansa. Seuraamalla esimerkiksi julkista kalustamista voi nähdä, mihin suuntaan ollaan menossa. Pirjo Koskelan mukaan parhaat virtaukset löytyvät julkisen kalustamisen puolelta, siellä ollaan ennakkoluulottomia uusille trendeille.

Jos siellä näkee uusia pintamateriaaleja tai reunamuotoja, niin ne tulevat jonkin ajan kuluttua myös koteihin.

Ammattiin kuuluu luonnollisesti käynti Milanon ja Kölnin huonekalumessuilla, siellä näkee mihin suuntaan ollaan menossa. Mutta vielä enemmän Pirjo arvostaa eri maiden sisäisiä messuja tai näyttelyjä, koska eri laminaatti-, taso-, vedin-, hela- ja sisäosatoimittajien osastoilla näkee sellaisia uutuuksia, joita ei ole vielä missään muualla nähtävissä.

Malliston suunnittelu Ryhtyessään suunnittelemaan mallistoa Pirjo Koskela kerää runsaasti tietoa alalla olevista uutuuksista ja mahdollisuuksista.

Kilpailijoiden mallistot hän ohittaa, koska haluaa aloittaa puhtaalta pöydältä ja tietää että asiakas on ne joka tapauksessa tutkinut.

Malliston suunnitteluun vaikuttaa monet asiat. Kauppiailta saadaan tietoa siitä, mitä asiakkaat haluavat. Pääkaupunkiseudulla myydään aivan erinäköisiä keittiöitä kuin maaseudulla, jossa on alueellisia eroavaisuuksia niin Pohjois-Suomen, ItäSuomen kuin Turun seudunkin välillä.

Malliston tulisi olla sellainen, että se myisi mahdollisimman laajalle kohderyhmälle.

Seuraavaksi mietitään kohderyhmää ja sitä minkälainen on asiakas. Tänä päivänä myös ikä otetaan huomioon. Nykyään nuoret ihmiset rakentavat, ostavat asuntoja ja remontoivat keittiöitä – ja vaativat omaa nuorekasta mallistoa. Markkinat ovat pirstoutuneet 1980-luvusta, jolloin 80 % suomalaisista osti holvikaariovia.

Kun tehdään päätöksiä malleista, lähtö-

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

81

kohtana on aina joku hintakategoria. Hinta määrää materiaalit, valitaanko melamiini-, laminaatti-, mdf-, viilu- vai puuovi. Uuden ovityypin tulee sopia olemassa oleviin runkoihin, mitoituksiin ja tasoihin, sillä mallistoa ei välttämättä uusita kokonaan.

Ovityyppiä valittaessa se voidaan sovittaa myös jo olemassa oleviin oviin, eli tehdään niin sanottuja tuoteperheitä.

Vielä trendeistä Italialaisissa ja saksalaisissa keittiöissä on nyt Pirjon mukaan paljon läpinäkyviä lasitasoja. Saksassa välitilat ovat useimmiten värillistä lasia tai sitten taso nousee välitilaan parikymmentä senttiä ja sen yläpuolella on vain maali. Välitilassa voi olla myös tapetti tai mikä tahansa materiaali, joka peitetään kirkkaalla lasilla. Topi-Keittiöillä on yksinmyynnissä laminaatti, jossa mattapohjalla kiiltää valon mukaan erilaisia kiehkuroita. - Se on uskomattoman kaunis ja helppo pitää puhtaana, Koskela kehuu.

Vaikka musta tulee olemaan mukana mallistoissa, niin Pirjon mukaan sen suosio ehkä hiipuu hieman ja keittiön valtaa puuterimaiset pinnat esim. nutria eli myyrän harmaa. Ruskeista väreistä pähkinä ja wenge ovat vielä mukana. Korkeakiiltoisuuden tilalle on tulossa mattapinta. Uusi pinta muistuttaa etsattua lasia, ja on siitä hyvä materiaali että siinä ei näy sormenjäljet. Kaunis ja helppo materiaali pitää puhtaana, Pirjo toteaa.

Pirjo on ilahtunut siitä, että yhdeksi tämän päivän trendiksi on noussut köyhäilyn ja kierrättämisen taito. Jopa hyvin varakkaat ihmiset harkitsevat mitä hankkivat, enää ei satsata turhanpäiseen ostamiseen.

Jäte- ja kierrätysasioita mietitään hyvin tarkkaan, asiakkaat haluavat tietää, onko jokin tuote kierrätysmateriaalia, onko se ekologista, mistä se on kotoisin ja niin edelleen, kaikki nämä arvot ovat nousseet esiin; muun muassa kierrätysmateriaalista valmistetut Durat ja Corian tasot ovat nyt suosiossa. Keittiön valinnassa myös kotimaisuudella on suuri arvo. n

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t D o m u s

Hienostunutta k e i t t i ö s u u nn i t t e l u a

Keittiö on maailma, joka uusiutuu jatkuvasti. Uusinta Suomessa on keittiö, jonka kaikkien kaappien ovet ja laatikostojen etuosat ovat lasia. Yllättävä materiaali on kaunis ja ekologinen ratkaisu, joka kestää myös ajan ja käytön kolhut. Hienostunut salonkikelpoinen avokeittiö syntyy myös silloin, kun keittiön kaikki osat ovat samaa kuosia, uutta ajattelua sekin.

Kuulas ja kaunis lasikeittiö Lasiovet keittiössä! Ajatus on yllättävä ja ensin mahdottomaltakin tuntuva. Kestääkö lasi keittiön kovan käytön? moni saattaa epäillä.

- Mutta kyllä se kestää vakuuttaa Domus-Keittiöiden tuotekehityspäällikkö Anne Mukkula.

Yrityksessä on Mukkulan mukaan panostettu paljon lasi–alumiiniovien kehittelyyn. Sen tuloksena syntyneen uuden Vetro-malliston ovet ovat maalattua lasia, joka on istutettu tukevaan alumiinikehykseen.

Lasin takana on turvakalvo, joka tekee siitä kestävän – jopa iskun kestävän.

Lisäksi lasi kestää vettä aivan eri tavalla kuin puupohjaiset materiaalit. Anne Mukkula naurahtaa, että vaikka ämpäriin kastaisi, niin sille ei käy mitenkään eikä ovia tarvitse viedä kaatopaikalle hajoamisen vuoksi.

- Sinne ne joutavat vasta sitten kun malli alkaa kyllästyttää. Senkin voi tehdä hyvällä omalla tunnolla, sillä oven materiaalit ovat

kierrätysmateriaalia.

Lasi antaa keittiölle aivan uuden ilmeen, kuulaan, keveän ja puhtaan. Jopa grafiitinmusta keittiö on kevyemmän näköinen kuin puuovi korkeakiiltoiseksi maalattuna.

Kokonaan lasinen keittiö on ainutlaatuinen ratkaisu Suomessa.

- Tarjolla on kyllä yläkaapistojen alumiinikehykseen istutettuja huurrelasiovia, mutta koko keittiöön ei ole ennen lasiovia saanut, Mukkula toteaa.

- Myös mahdolliset liukuovet voidaan valmistaa muuhun keittiöön sopiviksi.

Vetro-mallisto poikkeaa muutenkin muista keittiöistä. Kun mallisto on oma ja valmistetaan omalla tehtaalla, niin siitä voidaan räätälöidä mittojen mukainen keittiö.

Siinä ei olekaan tavan omaisia vakiomitoitettuja elementtejä, vaan se tehdään aina mittatilaustyönä asiakkaan toiveiden mukaan.

Kun Mukkulalta kysyy puhtaanapitoongelmista, kiiltävässä pinnassa kun tahmatassun jäljet näkyvät helposti, hän vas-

82

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

taa, että lasi on helppo puhdistaa. Suihkaus lasinpuhdistusainetta ja pyyhkäisy mikroliinalla, niin puhdasta tulee. Lasissa on lisäksi sellainen hieno ominaisuus, että se ei ime itseensä pinttyvää likaa kuten huokoiset materiaalit. Ilmavaa, modernia, alumiiniprofiiliteemaa on Vetro-mallistossa jatkettu myös muualle keittiöön. Samalla idealla tehdään myös välitilalaseja ja valoelementtejä, jotka välitilaan asennettuina valaisevat koko työtason ilman erillisiä valoja. Valoelementtiä voidaan käyttää myös keittiösaarekkeen seinämänä antamaan keittiölle epäsuoraa tunnelmavaloa.

Huonekalumaista ilmettä Avokeittiöltä vaaditaan entistä viimeistellympää yleisilmettä. Lasisen Vetro-keittiön lisäksi Anne Mukkula haluaa esitellä hienostuneen Profi- malliston, jonka kantavana teemana on kaikkien osien yhteensopivuus. Sen 14 eri kuosista voidaan valmistaa kaapin ovet, tasot, rungot, lisä-

p Vetro-keittiön ovet ovat maalattua lasia, joka on istutettu tukevaan alumiinikehykseen. Lasin takana on turvakalvo, joka tekee siitä kestävän – jopa iskun kestävän. Ne on myös helppo pitää puhtaana. z Kaarevahyllyisessä peitekulmakomerossa käsi ylettyy sen perille asti. Siihen mahtuu paljon tavaraa, joka on helppo pitää järjestyksessä.

tarvikkeet ja päätyelementit.

Anne Mukkula kokee kuluttajalle helpotuksena sen, että uuden konseptin ansiosta kenenkään ei tarvitse enää pohtia mitä värejä ja materiaaleja voidaan yhdistää keskenään. Esimerkiksi valkaistun tammen sävyisen keittiön kaikki osat voidaan valmistaa samasta kuosista. Näin keittiö saa ehyen harmonisen ja viimeistellyn huonekalumaisen ilmeen.

Toinen malliston merkittävä ominaisuus on sen rungon kestävyys, mikä on saatu aikaan 1,8 milliä paksulla reunoistaan pyöristetyllä reunanauhalla. Se tekee rungosta iskun kestävän ja pitkäikäisen verrattuna normaaliin kaapiston runkoon.

Mukkula viittaa kaappeihin, joiden runko joutuu käytössä erityisen lujille, kuten jätekaappiin ja kaappiin jossa säilytetään painavia astioita. Sama runko on saatavana myös Vetro-keittiöön.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

83

MAX-mitoituksella lisää toiminnallisuutta Kun keittiöstä on tullut yhä oleellisempi osa olohuonetta, siitä halutaan entistä kevyempi ja ympäröivään tilaan sulautuva kokonaisuus. Samalla sinne halutaan lisää säilytystilaa, toiminnallisuutta ja modernia ilmettä. Keittiön suunnittelussa paneudutaankin ulkonäön lisäksi säilytysratkaisuihin; siitä kehitetään entistä ergonomisempaa ja toimivampaa yksikköä.

Yksi keittiön ulkonäköön ratkaisevasti vaikuttava ja toiminnallisuutta parantava uudistus on alakaapiston mitoituksen muuttaminen. Anne Mukkula kertoo, että Domus-Keittiöiden pöytäkaappien runko on saanut 10 senttiä ja laatikot 15 senttiä lisää syvyyttä normaaliin verrattuna. Tämä näennäisesti pieni muutos lisää keittiön säilytystilaa roimat 30 prosenttia.

- Keittiössä voidaan jopa luopua koko-

keittiรถsuunnittelu

84

S I S U S TA .

KESร 03/2009

Profi- malliston kantavana teemana on kaikkien osien yhteen sopivuus.

Sen 14 eri kuosista voidaan valmistaa kaapin ovet, tasot, rungot, lisätarvikkeet ja päätyelementit. Jos haluaa valkaistun tammen sävyisen keittiön, ei tarvitse miettiä eri materiaalien yhteensopivuutta, kun kaikki osat valmistetaan samasta kuosista. Näin keittiö saa ehyen harmonisen ja viimeistellyn huonekalumaisen ilmeen.

p Domus-Keittiöiden pöytäkaappien runko on saanut 10 senttiä ja laatikosto 15 senttiä lisää syvyyttä normaaliin verrattuna. Tämä näennäisesti pieni muutos lisää keittiön säilytystilaa 30 prosenttia

naan yläkaappien käytöstä, mikä vapauttaa seinäpintaa vaikka tauluille, hän toteaa.

Sen lisäksi että säilytystilaa tulee runsaasti lisää, se on helposti käyttäjän ulottuvilla. Korkeisiin yläkaappeihin verrattuna kätevästi ulosvedettävissä laatikostoissa joka nurkka on hyödyllistä ja toimivaa tilaa. Niistä jopa lapsi tai pyörätuolilla liikkuva ulottuu ottamaan tarvitsemansa. Lisäksi keittiö saa kevyemmän ilmeen ja sulautuu paremmin olohuoneen kylkeen, kun raskaat yläkaapit voi jättää pois.

Anne Mukkula uskoo, että innokas kotikokkaaja hyötyy ja nauttii muutenkin uudesta ”MAX-mitoituksesta”, sillä syvemmän rungon ansiosta myös taso on 10 senttiä syvempi, jolla on enemmän tilaa ruuanlaitolle ja pienille kodinkoneille.

Toinen esimerkki aikaisemmin huonosti hyödynnetyn tilan tehokkaasta käyttöön otosta on komerojen sekä pöytä- ja alakaappien yhtymäkohdan kuolleeseen kulmaan kehitetty peitekulmakomero, jonka kaarevien hyllyjen ansiosta käsi ylettyy

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

85

helposti komeron joka nurkkaan. Mukkula vertaa ratkaisua vanhan aja ruokakomeroon, jonne mahtuu paljon tavaraa ja joka on myös helppo pitää järjestyksessä.

Ympäristöasiat ohjaavat suunnittelua ja valmistusta Ympäristöasiat ovat tulleet keskeisiksi asioiksi joka alalla. Anne Mukkula sanoo, että myös heillä mietitään niitä entistä enemmän, kuten energian kulutusta, materiaalivalintoja ja niiden käyttöä ja tuotteiden kestävyyttä, esimerkkinä Profi-runko ja Vetro-ovet.

Valmistusprosessissa materiaaleja pyritään käyttämään säästeliäästi. Siinä ei käytetä ympäristölle vahingollisia materiaaleja, kuten pvc-muovisia kalvo-ovia tai muita haitallisia aineita.

- Alalla kiiltävät ovet ovat usein kalvoovia, meillä ne ovat joko maalattuja tai korkeapaine-laminaatteja – tai nyt lasia, Anne Mukkula huomauttaa. Myöskään sademetsäpuulajit eivät kuulu Domus-Keittiön materiaaleihin. n

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t va l m i s t a j i e n

Keittiö

design Päivän trendit ja pilkahdus tulevaa p Arcus on Mielen ja Cie. AG:n yhteistyönä tehty uudenlainen liesikonsepti, jossa liesi toimii ilman painikkeita. Keittoalue aktivoituu kun kattila laitetaan sen päälle, levyn lämpöä säädetään kiertämällä kattilaa. Liesituuletin on korvattu lieden taustalla olevaa seinämää pitkin virtaavalla kylmällä vedellä, joka vetää höyryt puoleensa.

Pieneen yksikköön mahtuu myös jääkaappi, jossa voi säilyttää ruuanlaiton aikana tarvittavia aineksia.

Keittiöt kehittyvät, ulkonäkö muuttuu, yläkaapistot ovat historiaa, silti säilytystilaa on enemmän. Uunin, jääkaapin ja pakastimen hyllyt liukuvat ulos. Liedet ovat turvallisia ja kuumentavat vain päällä olevaa valmistusastiaa. Uusia työskentelyä helpottavia ja turvallisuutta lisääviä uudistuksia löytyy joka tuoteryhmässä.

p Uusissa keittiössä yläkaapit korvataan usein korkeilla komeroilla, joihin upotetaan mm. uunit ja kahviautomaatit.

Tässä Alnon keittiössä liesi on sijoitettu ruokailupöytään. LongIsland -ruoanlaittopöydän metallista ruuanvalmistusosaa voi siirtää tilanteen mukaan, pöytä toimii työtasona ja ruokailutilana. Leivontaa varten sen voi vetää kokonaan esiin.

86

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

t x Vaihtuvat värivalot ovat tulleet keittiöihin. Valoa käytetään nyt myös välitilassa ja saarekkeiden taustoissa. Kaappeihin ja laatikkoihin syttyy valo, kun ne avataan. Valaistu lasiovellinen kaappi voi olla keittiössä hauska valoelementti, kuten Alnon korkea huurrelasinen pyörivä nurkkakaappi yläkuvassa.

U

usien tilaratkaisujen ansiosta keittiön yläkaapit ovat pian historiaa. Tavarat säilytetään alakaappeihin ja suuriin keittiösaarekkeisiin sijoitetuissa ulosvedettävissä laatikostoissa, jotka aukeavat kevyesti painalluksella ja liukuvat kiinni pienellä hipaisulla. Niiden koko syvätilavuus on käytössä – myös lapset ja pyörätuolilla liikkuvat ylettyvät niihin.

Uusien sisustustrendien myötä oleskelutilan ja keittiön kalusteet ovat niin toistensa kaltaisia, ettei tiedä kumpi on toisen jatke. Keittiö sulautuu olohuoneeseen, siitä on tullut salonkikelpoinen tuote olohuoneen kupeeseen. Pisimmälle vietynä keittiö piiloutuu kaapin ja liukuvan kannen alle.

Modernien korkeakiiltoisten ovimallien rinnalle on tullut uusia ovimateriaaleja, kuten alumiinikehykseen upotettu lasi tai etsattu peili. Erilaiset struktuuripinnat ovat myös tulossa kaappien oviin, kiilto on väistymässä matan tieltä ja musta laimenee mudan väriseksi. Keittiöön luodaan ilmettä maalaamalla tai tapetoimalla seinät.

Keittiön ulkoinen olemus on selvästi jakautunut kahtia. On virtaviivaisia, ankaran askeettisia tai kaarevia ja pulleita muotoja. Tosikkomaisen, vakavahenkisen suunnittelun rinnalle ovat tulleet ideoilla leikittelevät muodot ja ratkaisut. Jopa keittiöaltaissa voi olla erilaisia värejä ja muotoja. >>

t Erilaisia minikeittiöitä on tarjolla monellakin valmistajalla. ”Vetolaatikko keittiö” on kompakti paketti, jossa on ulosvedettävät keittolevy ja jääkaappi sekä päällä työskentelytilaa. Vastaavan tyyppinen keittiö löytyy hieman suurempana Boffin mallistosta.

Keittiöyksikkö on Electrolux Design Lab 08 -kilpailun satoa. Vuoden teemana oli kehittää laitteita i-sukupolvelle. Design Nojae Park.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

87

designkeittiö

Hurly Burly on pieni keittiön maustepala, joka lepää rennosti seinällä, mutta kun lämpö nousee ja keitto kiehuu tai kana ritisee pannulla, se liikkuu äänettömästi kattilan päälle ja estää hajujen leviämisen huoneistoon aktiivihiilisuodattimen avulla.

Hurly Burlyssa on irrotettava rasvafiltteri. Inseq Design.

88

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

q Keittiöhanoista löytyy tänään niin veistoksellisia kuin teknistesti kehittyneitä malleja. Tässä Newformin keittiöhanassa on poikkeava ja mielenkiintoinen design.

p Toyokitchen on tehnyt keittiön, joka muistuttaa entisajan ruokailutilaa tai ruokailuhuonetta senkkeineen ja kaappeineen. u Boffiin on/off -keittiö piiloutuu sähköisesti ylösnousevien ovien taakse. Design Alberto Colonello.

q Elkay on allasvalmistaja, jolla on käytännöllisiä moniosaisia altaita. Kuvan kaareva ratkaisu pöytäsaarekkeessa osoittaa, ettei mielikuvituskaan puutu.

Uutta digiajan ajattelua edustavat virtaviivaiset kalusteet, joissa yhdistyvät viimeisin elektroniikka, ruuan valmistus ja seurustelu. Nämä tulevaisuuden ruuanvalmistusyksiköt voidaan sijoittaa minne vaan. Niiden yhteydessä voidaan todella todeta, että keittiö kokoaa ihmiset yhteen. Tieteiselokuvien keittiöt ovat pian tätä päivää. Uusi tekniikka mahdollistaa kompaktit ratkaisut. Kohta keittiö on enää liikuteltava saareke olohuoneessa – tai missä muualla hyvänsä.

Viimeisimpänä alan tuotekehittelynä tulevat kompaktit pienoiskeittiöt, jotka hämmästyttävät koollaan ja toiminnoillaan. Niihin on mahdutettu kylmäsäilytys, keittolevy tai jokin muu mahdollisuus laittaa ruokaa sekä muuta säilytystilaa. Ne ovat pienen asunnon kalusteita ja menevän ihmisen tarpeet täyttäviä ratkaisuja. n

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

89

M a r i a n n e N y g å r d , k u va t va l m i s t a j i e n

Ruokapöytä k o k o a a

y s t ä v ä t

y h t e e n

Kynttiläillallinen kahdelle tai perheen yhteinen aamupala – ruokapöydän ympärillä vietetään mukavia hetkiä perheen ja ystävien kanssa.

Ruokailuryhmän valinta kannattaakin tehdä huolella, sillä toimiva kaluste muuntautuu jokaiseen hetkeen, kun tavoitellaan ylellistä laatua ja houkuttelevaa muotoilua.

Rosoisen ihanaa English Windsor -pöytää valmistaa Hudson Furniture Inc. Yhtiö kunnioittaa puiden luonnollisia muotoja ja luontaista rosoisuutta. Raaka-aineena käytettään vain kaatuneita tai vahingoittuneita puita, jotka on jouduttu kaatamaan esimerkiksi lahon vuoksi. Puiden elinaika on keskimäärin 250-300 vuotta. Yritys käyttää tuotteissaan eri puulajeja, sen jokainen pöytä on uniikki taideteos.

90

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Valanti Shopin kromatuilla jaloilla seisova Voima -ruokapöydän kookas kansi, 240 x 100 cm, on kiiltäväksi maalattua mdf -levyä. Iines tuolissa on kiiltomaalatut jalat, valkoisen tuolin irtopäällinen on Lauritzon Mick ja punaisen tuolin Lauritzon Shine punainen. u

A

suminen ja seurustelukulttuuri ovat vuosikymmenien kuluessa muuttuneet epämuodollisemmiksi. Ruokapöytä on usein keittiön keskipiste, joka kokoaa ystävät ja tuttavat yhteen, arkeen ja juhlaan. Parhaimmillaan se on joustava kokonaisuus, joka sopii tilaan ja käyttötarkoitukseen.

Ruokailuryhmän valinnassa tulisi ottaa huomioon ruokailutilan koko ja tyyli, tuolit ja ruokailijoiden määrä. Kalusteiden valintaan vaikuttavat myös tilan yhteys kodin muihin huoneisiin. Esteetön näkyvyys ja avoin tila asettavat ruokapöydälle myös sisustuksellisia vaatimuksia, sillä keittiön jatkeena oleva ruokailutila toimii usein olohuoneena.

Modernia ja klassista muotoilua Ruokapöytien kokovaihtoehtoja on useita: suurista juhlapöydistä siroihin kahden hengen pöytiin.

Ruokailuryhmä voi olla intiimi tai räiskyvän rehevä, malliltaan moderni ja samalla ajattoman klassinen. Tuolin taakse tulisi jäädä riittävästi tilaa, jotta istuminen on esteetöntä.

Ruokapöytä on useimmiten suorakaiteen muotoinen, mutta vaihtoehdoksi kannattaa miettiä myös pyöreää tai ovaalia pöytää – joskus se antaa enemmän liikkumatilaa.

Myös pieni keittiö voi olla toimiva, kun tila hyödynnetään optimaalisesti.

Pöydän keskelle laitettavat jatkopalat antavat mahdollisuuden laajentaa pöytää suuremmallekin joukolle. Myös erillinen pääty- ja sivupöytä voidaan valmistaa samasta materiaalista ruokapöydän leveyteen. Näin esimerkiksi toisen huoneen työpöytää voidaan käyttää jatkotasona. >> p Askon juhlavuoden malliston, Loft -tuoteperheen, on suunnitellut sisustusarkkitehti Eero Aarnio. Sarjan ruokapöytä on kotimaista kuultovalkoiseksi lakattua massiivikoivua. Rotaatiovaletussa ruokapöydän tuolissa on materiaalina käytetty kierrätyskelpoista LLDPEmuovia. Tuoli soveltuu moneen myös puutarhakalusteeksi.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

91

kodin ruokapöytä

q Poggenpohl Dining Desk on design -tutkimuksen pohjalta syntynyt kokonaisuus, jossa on tilaa monelle asialle.

Pöydän kansi liukuu auki hiljaisen moottorin voimin, jolloin sen alta paljastuu alue, jota voidaan käyttää monella tapaa.

Pöydän kumpaankin päähän voidaan sijoittaa tarjoiluvaunut, jotka toimivat keittiön ja ruokailualueen välikätenä.

Massiivisia ja kepeitä materiaaleja Ruokailuryhmä sisältää yleensä pöydän ja tuolit, mutta usein myös säilytyskalusteita, kuten kaappeja tai hyllyjä. Ne muodostavat tuoteperheen, jotka sopivat tyyliltään, väreiltään ja puulajeiltaan yhteen. Lapsiperheet asettavat erityisiä vaatimuksia esimerkiksi pintojen naarmuuntumiselle ja puhdistettavuudelle. Ruokailutila voi toimia myös osana edustustiloja, jolloin ulkonäkö ja muotoilu korostuvat.

Mittatilauspöytää suunniteltaessa valitaan pöydän yleisilme, malli, puulaji, väri ja työstötapa. Koivu on melko vaalea puulaji, jossa on kaunis syykuvio. Sitä on pehmeytensä vuoksi helppo käsitellä. Tammi on kova ja kestävä puulaji, ja siitä saadaan esiin vahakäsittelyllä upean elävä pinta. Pähkinäpuussa on luonnostan tummempi sävy, joka on suosittu erityisesti aasialaishenkisessä sisustuksessa. Leppä ja saarni ovat hieman harvinaisempia puulajeja, mutta niiden avulla saadaan luotua erityisesti kontrasteja ja näyttäviä pintoja.

Perinteisesti pöytien pinnat on suojattu kankailla ja liinoilla, ja ne suojaavatkin melko hyvin pöydän pintaa.

Nykyisin pöydän pintamateriaali halutaan kuitenkin usein jättää näkyville, jolloin se on enemmän alttiina kosteudelle ja kuumuudelle.

Toimiva katseenvangitsija Isossa tilassa massiivipuinen pöytä korkeaselkäisine tuoleineen voi olla kodin vaikuttavin kohta ja kokoaja.

Illallisilla ja perhepäivällisillä, joiden ääressä viihdytään kauemminkin, huomio kiinnittyy erityisesti tuoleihin.

Arkikäytössä lasipöytä voi olla haasteellinen, mutta juhlakäytössä pienemmässäkin tilassa se voi olla paras ja kevyin ratkaisu. Silloin kuulakkaan kaunis lasikansi sekä koristeellisesti ja särmikkäästi muotoillut metallirunkoiset tuolit ovat kaunis yhdistelmä.

Massiivipuun käyttö on suosittua ja pöydän kansi voi olla myös eri materiaalia kuin jalat. Kirsikansävyinen

92

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Airnovan Scott -pöydässä on nahkapäällysteinen metallirunko ja karkaistu lasikansi. Sopii kaikenlaiseen käyttöön niin kodissa kuin toimistossakin.

Sisustustalo Innova.

q Linea -pöytä ei ole vain pöytä, vaan kannanotto designiin. Sen teräsputkista rakentuvassa metallirungossa on yksinkertainen rakenne, joka antaa sille yhdessä lasikannen kanssa modernin ja kevyen ilmeen. Airnovan pöytä sopii hyvin nykyaikaiseen keittiöön ja toimistoon. Sisustustalo Innova.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

93

kodin ruokapöytä

massiivipuupöytä saa vaaleiden tuolien kanssa esille raikkaan kontrastin. Kustavilainen ja talonpoikais-rokokoo ovat klassisen juhlavia valintoja. Esimerkiksi viilutetusta ja massiivikoivusta valmistettuna ne ovat klassikoita, johon saa myös jatkopaloja. Signum Gustavus on kustavilainen sarja, jonka kalusteet on muotoiltu, hiottu ja maalattu perinteitä kunnioittaen. Verhoiltuja tuoleja saa myös käsinojallisena. Billnäsin perinteitä jatkava Boknäs kunnioittaa myös puusepäntaitoa valmistuksessaan.

Päistä tai keskeltä kahdessa osassa jatkettava koivupöytä tarjoaa tilaa isommallekin seurueelle.

q Elica -pöydän jalka Cristalplant® -komposiittimateriaalia, joka on polyesteri- ja akryylihartsia.

Valkoinen väri syntyy mattavalkoisen sävyisistä mineraaleista. Pöydän kansi on valkoista Carrara -marmoria. Design Prospero Rasulo 2009.

Miellyttävällä tuolilla viihtyy pitkään Tuolin tärkein ominaisuus on se, että siinä on hyvä istua. Kokeilemalla selviää, onko tuolin korkeus miellyttävä pöydän korkeuteen nähden. Ruokailuryhmän tuolien tulee olla myös vakaita ja helposti liikuteltavissa.

Kangaspintaisten, puisten, nahkaisten ja synteettisten istuinten erot tuntuvat istuinmukavuudessa ja hoidossa.

Kätevää on myös käyttää paljaiden tuolien tai kangastuolien päällä pestäviä irtopäällisiä, joiden avulla tuolien ulkonäön muuttaminen arkisesta juhlavaan on helppoa.

Laajennettavaan pöytään voi hankkia saman sarjan istuimia tai pinottavia jakkaramallisia varaistuimia. Halutun mallin saatavuus tulevaisuudessa kannattaa myös varmistaa. Pöydän ja tuolien ei välttämättä tarvitse olla samaa sarjaa. Usein ryhmästä saa yksilöllisen yhdistämällä tunnelmallisesti uutta ja vanhaa.

Ruokailuryhmän hankkija huomaa, että tarjontaa on runsaasti. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että omia toiveita kuuntelemalla jalostuvat ne selkeät vaihtoehdot, joita omaan kotiin haetaan. Päätökseen voi johdattaa tila, trendit, laatu tai kestävyys.

Toimiville kalusteille haetaan sielukkuutta ja luonnetta, joka tukee perheen omaa tarinaa. Huolellisesti valittu ja ammattitaidolla työstetty materiaali jalostuu ainutlaatuiseksi huonekaluksi. Sekä pieni että suuri pöytä kokoaa edelleen ihmiset yhteisen pöydän ääreen ruokailemaan ja viettämään kiireettömiä hetkiä ja nauttimaan antoisista keskusteluista – elämänmakuisista hetkistä. n

u Scandinavian Interiorin ruokailuryhmä noudattaa pohjoismaista puhdaslinjaisuutta. Pöydän uutena ideana on sen keskellä oleva lasielementti, johon saa tunnelmavalon piilossa olevaa hipaisukytkintä koskettamalla.

Pöytäryhmää valmistetaan mittatilaustyönä sisustussuunnittelijoille. Design Panu Turunen.

94

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

i l o n a s av i t i e , k u va t m i k k o a l a - p e i j a r i j a va l m i s t j a t

Lasi

,

kuulas ja kirkas kuin kesäyö

Se voi olla kirkas kuin kesäyö, aaltoileva kuin viljapelto ja särmikäs kuin timantti. Muotoilijaltaan paljon vaativa lasi on osaavissa käsissä tuhansien mahdollisuuksien materiaali, joka on kotonaan yhtä lailla pilvenpiirtäjässä kuin maalaiskartanossa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

95

sisusta lasilla

K Lasi on kautta vuosikymmenten ollut tiivis osa modernia arkkitehtuuria. Philip Johnsonin vuonna 1949 suunnittelema lasitalo, The Glass House, näyttää yhä tuoreelta arkkitehtuurilta.

(Kuva Paul Warchol)

96

S I S U S TA .

äytännöllinen, tuttu ja perinteikäs. Lasi on muotoilijoille jo vanha tuttu – onhan lasia käytetty jo 4000 vuoden ajan. Aina se silti tarjoaa jotain uutta. Se erottaa ja antaa näkösuojaa, tai lisää valoisuutta ja jättää läpinäkyväksi. Mahdollisuuksia on liki rajaton määrä.

Julkisissa rakennuksissa lasia käytetään yhä enemmän. Moderni arkkitehtuuri on tuonut lasin myös yksityiskoteihin näyttävänä elementtinä; suuriin ikkunoihin, huonekaluihin ja lasiportaisiin. Arkkitehti Philip Johnsonin (1906–2005) lasitalo, The Glass house, on modernin lasirakentamisen malliesimerkki: vuonna 1949 rakennettu The Glass House on lähes kokonaan läpinäkyvä, vain kylpyhuone on piilotettu sylinterin muotoisen tiilimuurin sisään. Rakennuksen seinissä on lasia ja teräspalkkeja, mutta varsinaiset ”seinät” asumus saa maisemasta ympärillään. Lasinen talo on kuin taideteos, jonne näkee suoraan sisälle ja josta näkee esteettä ulos. Läpinäkyvyys ei haitannut arkkitehtia, sillä hän itse asui pienessä lasitalossaan kuolemaansa saakka.

Suomessa lasi yhdistetään usein pienemmän mittakaavan lasitaiteeseen. Iittala, Nuutajärvi, Riihimäki ja Karhula ovat suomalasittain kuuluisia lasipaikkakuntia ja aikansa suuria työllistäjiä.

Suomen lasimuseossa juhlitaan lasimuotoilija Gunnel Nymanin työtä suomalaisen lasitaiteen edelläkävijänä. Nyman ehti suunnitella taidelasia niin Riihimäen, Karhulan, Nuutajärven kuin Iittalan lasitehtaille. Tänä vuonna Nymanin (1909–1948) syntymästä on kulunut sata vuotta. >>

KESÄ 03/2009

Ernst Billgrenin suunnitteleman New Friends -juomalasin pohjalta kurkistaa uusi ystävä. Kosta Boda.

Tanskalainen Holmegaard valmistaa lasituotteita juomalaseista tarjoiluastioihin ja designvalaisimiin. Todd Bracherin suunnittelema Topshade-valaisin on suupuhallettua opaalilasia.

Puuta vai lasia? Lasilaminaatissa laminoitu kuvio on joko lasin välissä tai takana. Puukuosinen lasilaminaattilevy soveltuu vaikkapa seinäpintoihin tai huonekaluihin. Interpane.

S I S U S TA .

Sara Hulkkosen uniikit, suupuhalletut koristepallot löytyvät Lasistudio Sarasta. (Kuva Julia Weckman)

KESÄ 03/2009

97

sisusta lasilla

q Gunnel Nymanin lasitaide on ollut esikuvana monille nuoremmille lasitaiteilijoille Suomessa.

Näyttely Lasiin vangittu kauneus – Gunnel Nyman 100 vuotta on esillä Suomen lasimuseossa syyskuun puoliväliin saakka.

Tuttu, lasista valmistettu huonekalu on sohvapöytä.

Tässä pöydän jalat tekevät tuotteesta yksilöllisen.

98

S I S U S TA .

Niin se taipuu Lasi sulaa muovailtavaksi tuhannen asteen kuumuudessa.

Sulasta lasimassasta valmistetaan esineitä puhaltamalla tai muottiin valamalla. Jopa ikkunalasia valmistettiin alun perin puhaltamalla lasista suuri sylinteri, joka halkaistiin ja taivutettiin sen jälkeen suoraksi oikaisu-uunissa.

Puristelasi mullisti aikoinaan lasinvalmistustekniikan 1800-luvulla, sittemmin karkaisu ja laminointi ovat tehneet uusia mullistuksia lasin käytön mahdollisuuksiin.

Vaikka lasi olisi jo sulatusprosessin jälkeen muotoonsa jähmettynyt, sen ulkonäköön voi edelleen vaikuttaa monin tavoin.

UV-liimauksen ansiosta lasihuonekaluissa ei tarvita metallia tai muita materiaaleja lainkaan. Lasipöydän taso ja jalat voivat olla kokonaan lasia, samoin valaisimessa voi lasia olla sekä jalka että varjostin. Lasin pintaa voi koristella sulatettuun lasiin tai valmiin lasituotteen pintaan. Sulaa lasia voi koristella väriaineilla, muotilla tai lasinauhoilla. Valmista lasia voi hioa tai kaivertaa, etsata tai maalata.

Lasi voidaan kierrättää ikuisesti. Kierrätyslasi muuttuu lasipulloiksi, eristysvillaksi, rakennuslaatoiksi tai uusiotuotteiksi.

Lasinkeräykseen tasolasi huonekaluista ei kuitenkaan kuulu, vaan se pitää viedä jäteaseman erilliseen keräyspisteeseen.

Lasi voidaan valmistaa niin, että se on energiatehokasta, suodattaa uv-säteilyä, puhdistuu itsestään tai muuttuu läpinäkymättömäksi napin painalluksella. Matalaenergiarakentamisen kannalta kiinnostava tuttavuus on tehokkaasti lämpöä eristävä lasi. Esimerkiksi Pilkington valmistaa Optitherm-lasia, jolla kolmilasisen ikkunan U-arvoksi saadaan 0,5. Normaalisti lasi-ikkunan U-arvo on ollut luokkaa 1,5–3. Lähes särkymättömäksikin lasin voi tehdä: karkaisu vahvistaa lasin kestävyyttä moninkertaiseksi. Panssarilasi kestää sitäkin enemmän. Liekö enää ominaisuuksia, joita lasiin ei voitaisi tehdä? n

KESÄ 03/2009

t Lasin kuviointi onnistuu hiomalla, kaivertamalla tai tulostustekniikoilla. Laminoitu Print Glass -kuviolasi sopii sisä- ja ulkokäyttöön, kuten helsinkiläisen mbar-kahvilan sisustuksessa ja terassilla. Rakla. (Kuva Teemu Töyrylä) u Ristomatti Ratia suunnitteli Muurlalle Block-juomalasit, joiden pinnassa kulkee suurkaupunkien kartta. y Lasilinkki sai lasitöistään tunnustusta: Suomen Tasolasiyhdistys valitsi Vuoden 2009 Lasirakentajaksi Arja Montosen, Lasilinkin perustajan. Koristeelliset lasiseinät ja -ovet ovat yksi yrityksen tunnetuimpia tuotteita.

p Swarovskin Crystalline-cocktaillasin varren sisällä on kristallikiviä, ja koko lasi on kristallia sekin. Kristalli on lyijypitoista lasia; lyijyoksidi tekee kristallista pehmeämpää ja helpommin hiottavaa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

99

I l o n a s av i t i e , k u va t i l o n a s av i t i e j a i i t t a l a

Ne Suomen

linnut

Iittalan lintujen parvi senkun kasvaa!

Oiva Toikan Siepot aloittivat kokoelman vuonna 1972, pari vuotta sitten italialainen Giorgio Vigna jatkoi omilla linnuillaan. ja lasimuotoilija Anu Penttinen toi omat sympaattiset tipunsa jatkeeksi maailmankuululle Iittala Birds -tarinalle.

I´m All Bananas! Anu Penttisen lasilintu lähti kesäretkelle Töölönlahdelle helmet kaulassaan. Violetin ja sinisen sävyissä hehkuva, Giorgio Vignan muotoilema Colori ihastelee Töölönlahden kesämaisemia.

100

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

sisusta lasilla

Tietotaitoa Muranosta Giorgio Vigna Taiteilija ja korusuunnittelija Giorgio Vignalla oli pari vuotta sitten Toikan suuret saappaat täytettävänään: hänen lintukokoelmansa Vigna Collection on luonteeltaan hyvin veistoksellinen. Vignan lasilintujen tarina alkoi kymmenen vuotta sitten, kun hän veti Nuutajärvellä kansainvälistä lasikorujen suunnittelun työpajaa. Silloin luodut kontaktit johtivat vähitellen uuteen kokoelmaan lasilintuja.

- Vietin Nuutajärvellä viikon. Moneen vuoteen ei yhteistyön saralla tapahtunut mitään, mutta muutama vuosi sitten Iittalalta otettiin yhteyttä, Vigna kertoo.

Oman lintukokoelman suunnittelu oli Vignan mielestä erittäin mielenkiintoista, mutta myös pelottavaa.

- En ollut aiemmin suunnitellut eläinaiheisia töitä, vaikka olenkin ottanut paljon vaikutteita luonnosta, Vigna selittää.

Vigna kertoo saaneensa Iittalalta täysin vapaat kädet. Ohjeita hän sai vain lintujen sävyistä.

- Esittelin Iittalalle useita eri luonnoksia ja valitsimme yhdessä sopivimmat.

Vigna kertoo rakastavansa suomalaista lasitaidetta. Hän ihailee erityisesti Sarpanevan, Wirkkalan ja Franckin töitä.

Hän kulkeekin tavallaan heidän polkuaan.

- Sarpaneva ja Wirkkala tulivat aikoinaan lasitaiteesta tunnetulle Muranon saarelle ja muuttivat täkäläistä tapaa suunnitella ja työstää lasia. On hienoa ajatella, että minä tein saman toisinpäin eli toin omaa tietoani ja kokemustani Muranosta Suomeen, tosin pienemmässä mittakaavassa, hän iloitsee.

Vignalle lasi on materiaaleista rakkain.

- Lasi on kuin ihme, koska siitä voi nähdä läpi. Siksi nautinkin nimenomaan kirkkaan lasin työstämisestä, hän selittää.

Suomalaisessa designissa on Vignan mielestä hyvä tasapaino muodon ja käyttötarkoitukseen sopivuuden välillä.

- Suosin samaa periaatetta myös omassa suunnittelussani. Pyrin siihen, että jokaisen arkikäyttöön suunnittelemani työn takana on myös miellyttävä, runollinen puoli, hän sanoo.

Vuonna 1955 syntynyt italialainen Giorgio Vigna aloitti uransa teatterin puvustajana ja lavastajana. Hän siirtyi teatterista muotoilun pariin ja on työstänyt muun muassa posliinia, keramiikkaa, kangasta, puuta ja lasia. Lisäksi hänet tunnetaan korusuunnittelijana.

Vigna on pitänyt useita näyttelyitä, ja Vignan töitä on jatkuvasti esillä hänen omassa ateljeessaan Milanossa, Naija de Monbrison -korugalleriassa Pariisissa sekä taidegalleria Studio Stefania Miscettissa Roomassa.

S I S U S TA .

Huumoria ja väriä Anu Penttinen Iittalan linnuston uusimmat lasiset tulokkaat ovat pyöreämuotoisia ja herkullisen värisiä. Niiden suunnittelija Anu Penttisen ohjenuoria ovat graafinen selkeys, rohkea värien käyttö ja huumori. Penttisen linnut ovat saaneet inspiraatiota myös vaha-animaatioista ja tropiikin luonnosta.

Kokoelman työnimi oli Cartoon Chicks eli Sarjakuvatiput.

- Tropiikissa minua kiehtoivat väriltään sekä ilmeeltään hyvin graafiset ja hätkähdyttävät tukaanit. Tukaanien vahvasta nokasta ja persoonallisista silmistä tulikin lasilintujeni tärkeimpiä yksityiskohtia, Penttinen selittää.

Penttisen linnut tuovat mieleen topakasti seisovat pingviinit, mutta niiden kirkkaat värit puhuvat omaa kieltään.

Lintujen nimissäkään ei ole huumoria vältelty – katsoja voi valita, haluaako seurakseen Ippie the Hippien, Cool Joen tai Cottoncandyn.

Lasi materiaalina on Penttiselle tuttu jo entuudestaan – hänellä on oma studio Nuutajärven lasikylässä. Penttisen yritys Nounou Design tuottaa niin uniikkia taidelasia, piensarjatuotteita, liikelahjoja kuin yksittäisiä tilausteoksia, mutta myös suunnittelee oheistuotteita muista materiaaleista valmistettaviksi.

Taideteollisesta korkeakoulusta valmistutta Penttistä kiinnostavat urbaanin ympäristön ilmiöt ja yksityiskohdat.

- Näistä ihmisen luomista konkreettisista paikoista ja toimintatavoista suodatan itselleni visuaalisen mielikuvan, joka saattaa päätyä lasiesineen abstraktiksi kuvioinniksi, hän selittää. >>

KESÄ 03/2009

101

sisusta lasilla

Raakel, Oiva Toikan vuosilintu 2009 tutustui Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan aurinkoisena kesäpäivänä.

Ei pelkästään lintumies Oiva Toikka Ensin oli yksinäinen Sieppo. Vuosien saatossa se on saanut seuraa esimerkiksi fasaanista, huuhkajasta, kyyhkystä, harakasta ja sorsasta. Maailmanlaajuista menestystä keränneiden Iittalan siivekkäiden tarina alkoi vuonna 1972, kun Oiva Toikka suunnitteli ensimmäisen lintunsa. 36 vuoden jälkeen lintujen parvi lähentelee jo Hitchcockin elokuvan lukemia: parveen on ilmestynyt viitisensataa yksilöä, jos mukaan otetaan kaikki värivaihtoehdot ja yrityksille erikoistilauksena suunnitellut siivekkäät.

Toikan mukaan lintu on luonteva aihe lasin työstämiseen.

- Linnun voi tehdä vaikka ilman jalkoja. Esimerkiksi hevonen olisi paljon haastavampi pitkine jalkoineen.

Lintuja on myös hyvin eri luonteisia, hän selittää.

Omaa kestosuosikkiaan suunnittelemiensa lintujen joukosta Toikka ei halua valita.

- Se viimeisin lintu on aina suosikki. En sen kummemmin valitse suosikkeja, vaikka jotkut ovat onnistuneempia kuin toiset. Yleisö tuntuu pitävän eniten punaisista ja sinivalkoisista linnuistani.

Varsinaiseksi lintubongariksi Toikka ei tunnustaudu.

- Kyllähän minä niitä täällä maalla kuitenkin katselen, kun istuskelen pihalla, hän myöntää.

Toikka antaa siunauksensa Penttisen ja Vignan linnuille.

- Onhan se selvää, että jatko lintujen kokoelmaan täytyy turvata. Linnut ovat niin kysyttyjä ja leviävät ympäri maailmaa.

Toikka ei halua olla pelkästään lintumies, vaikka hänet usein ensin niihin yhdistetäänkin.

- Se on kyllä aika lystikästä, koska olen tehnyt niin paljon muutakin, hän hymähtää.

Toikka on menestynyt myös taiteilijana ja tehnyt muun muassa lasiveistoksia ja tilateoksia. Suomen valtion taiteilijaprofessoriksi vuonna 1993 nimitetty Oiva Toikka on myös luennoinut ympäri maailmaa.

Toikan suunnittelemat lasiastiastot Kastehelmi, Pioni ja Flora ovat olleet myyntimenestyksiä. Hän on myös suunnitellut kankaita Marimekolle sekä tehnyt teatteripuvustusta ja oopperalavastusta. n

102

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t m i k k o a l a - p e i j a r i j a pa n u t u r u n e n

Intohimosta lasiin Yhteistyökumppanit Panu Turunen ja Kari Alakoski

Muotoilija Panu Turusella on kaupallisen koulutuksen lisäksi sekä puusepän että muotoilun AMK -tason koulutus (Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti, Muotoilija AMK). Eri alojen hallinta auttaa yhdistelemään materiaaleja – ja luomaan uusia ideoita. Hänen omistama Scandinavian Interior suunnittelee ja valmistuttaa mittatilaushuonekaluja, joissa hän on toteuttanut lasisuunnittelijan ja puusepäntaitojaan. Yksi näistä uniikki huonekaluista on taidekalusteeksi luokiteltava pöytä, jonka keskellä on suupuhalletusta lasista valmistettu, valaiseva lasielementti.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

103

sisusta lasilla

Kaksi tekijää, kaksi tietä suunnittelijaksi, kaksi lähestymistapaa, kaksi tyyliä, yhdessä vahvat. Panu Turunen ja Kari Alakoski suunnittelevat molemmat lasia, jonka Kari puhaltaa uniikiksi design-esineeksi.

P

anu Turusen innostus lasiin syntyi opiskeluaikana käydyllä lasikurssilla. Vuonna 2004 Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista muotoilijaksi valmistunut Panu kävi opintoihin kuuluvan lasikurssin ja innostui.

Koulun jälkeen hän aloitti omien ideoiden kehittelyn Nuutajärvellä yhdessä Kari Alakosken kanssa.

Kari Alakoski on tehnyt pitkän uran lasinpuhaltajana, ja on yksi viidestä lasinpuhaltajamestarista Suomessa. Karin tie lasin kiehtovaan maailmaan on isän perintöä; isä oli puhaltajana Iittalassa ja koti lasitehtaan portinpielessä. Perehtyminen ammattiin alkoi jo 14-vuotiaana koulupoikana, jonka kesät meni harjoitellessa Iittalan lasinpuhaltamossa.

Kaksi tietä suunnittelijaksi Panu Turunen tekee päivätyötään muotoilupäällikkönä Skaala Ikkunat ja Ovet Oy:ssä, mutta sukeltaa vapaa-aikanaan lasin kiehtovaan maailmaan. Vaikka muotoilupäällikön työ on monipuolista ja haastavaa, lasimuotoilusta on tullut Panulle henkireikä. Yhteistyö Kari Alakosken kanssa on poikinut hienoa suomalaista taidelasia.

Lasinpuhaltajana pitkän ja arvostetun päivätyön tehnyt Kari Alakoski on opettanut Tavastiassa vuodesta 2003 saakka, mutta aikoo nyt keskittyä luomaan omaa uniikkia taidelasia. - Nyt jos koskaan, vaikka taantuma hengittääkin niskaan.

Katsotaan nyt syksyyn, miten tämä lähtee menemään, hän tuumaa rauhalliseen tyyliinsä.

Kaksi tekotapaa, kaksi tyyliä Vaikka Kari Alakoski panostaakin omaan suunnitteluun ja tuotantoon, hänen ja Panu Turusen yhteistyö jatkuu ennallaan. Panu arvostaa Karin osaamista, sillä materiaalin taitajana hän tietää, miten kuuma lasimassa käyttäytyy, ja osaa toteuttaa suunnittelijan näkemyksen esineelle sopivalla tavalla.

Ennen kuin luonnosteltu esine pääsee puhaltajan pillin päähän, sen ympärillä käydään monimuotoista pohdintaa. Puhaltajalla on sanansa sanottavana muun muassa valmistustapaan, sopiiko se vapaaseen suupuhallukseen vai olisiko joku muu tapa parempi. Kari toteaa tähän, että esimerkiksi Panun uniikin Drop-maljakon voi valmistaa kahdellakin eri tavalla. >>

104

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

u Kari Alakoskella oli keväällä näytteillä taidelasia Galleria 7:ssä. Esillä oli kaiken kaikkiaan 20 uniikkia lasiteosta, niiden joukossa myös Uniikki Pikari -vaasi, joka on vapaasti muotoiltu filigraani- ja tikkuilmatekniikan yhdistelmä.

t Panu Turusen design-malliston kuuluisin tuote Drop -maljakko on valittu Suomen osastolle Shanghain maailmannäyttelyyn 2010.

Maljakon pisaramainen vapaasti suupuhallettu muoto kunnioittaa puhdasta suomalaista järviluontoa. Se on arvostettu lahja, muun muassa presidentti Martti Ahtisaarelle lahjoitettiin Drop -maljakko Nobelin rauhanpalkinnon ansiosta. Maljakkoa valmistetaan kolmea eri kokoa.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

105

sisusta lasilla

Tästä päästäänkin miesten eri tapaan lähestyä ja toteuttaa omia suunnitelmiaan. Panu hakee ideansa luonnosta ja luonnostelee näkemyksensä paperille kauniiksi puhdaslinjaisiksi lasiesineiksi. Karin ideat syntyvät tehdessä; lasinpuhaltaja irrottelee, kokeilee ja leikkii materiaalilla ja tekniikalla.

- Teen vapaasti suupuhallettuja, vapaasti muotoiltuja uniikkikappaleita, joiden tekotekniikka on vaikeampi ja joita ei tule vastaan muualta, Alakoski kuvailee työskentelytapaansa. Turunen huomauttaa, että Kari voikin kokeilla omissa esineissään myös sellaisia tekniikoita, joita ei voi käyttää muiden esineitä valmistettaessa.

Kun Kari luo uniikit monikerroksiset muodot ja sävyt ainutlaatuisen teknisen osaamisensa kautta, niin Panu piirtää ja pelkistää teoksiinsa havaintoja suomalaisesta luonnosta. Esimerkiksi Lampi-lautasen muoto kuvastaa veden pintaa heti pisaran putoamisen jälkeen. Karin esineissä on värejä ja kerroksellisuutta, Panun design edustaa puhdasta pohjoismaista pelkistettyä muotoilua.

Mikä lasissa kiehtoo?

Kari Alakoskea kiehtoo sekä lasinpuhaltamisen tekniikka sekä virheettömät uniikkiteokset sekä taito tehdä niitä. - Työ ei vaadi – toisin kuin yleisesti luullaan – keuhkoja, vaan keskittymistä, tarkkuutta ja käsivoimia. Valmistaessa vapaasti suupuhallettuja esineitä, pitää olla jatkuvasti liikkeessä, koska lasimassaa nostellaan ja pyöritellään jatkuvasti pillin päässä.

- Ja ennen kaikkea se vaatii osaamista! Panu huomauttaa sivusta, Alakoski toteaa.

Lasimassan raaka-aine hiekka, kalkki ja potaska muuntuu 1400 asteisessa sulatusuunissa lasimassaksi, josta syntyy uniikkia taidetta. Panu toivoo, että ihmiset heräisivät näkemään lasiesineiden kauneuden. - Se, miten suora auringonvalo herättää lasiesineen henkiin, saa värit hehkumaan sekä luo sille ääriviivat ja muodon, on aina elähdyttävä kokemus. Panu haluaa suunnitella teoksia, jotka tuovat mieleen muistoja Suomen luonnosta, lomapäivistä mökillä tai vaikkapa Suomen vierailusta. Esimerkiksi kun Indonesian presidentille kävi täällä, hänelle lahjoitettiin Drop-maljakko, Panu iloitsee. >>

u Kari Alakoski on tehnyt pitkän uran lasinpuhaltajana. Hän on yksi Suomen viidestä lasinpuhaltajamestarin tutkinnon suorittaneista, joista on elossa enää kolme. Hän on opettanut vuodesta 2003 lähtien suomalaisille lasinpuhaltajille mestarintutkintoon tähtääviä tekniikoita sekä lasinpuhalluksen perustekniikoita, mutta aikoo nyt vähentää opetuksen määrää.

Alakoski on puhaltanut muun muassa Tapio Wirkkalan Kanttarelleja sekä useita suomalaisen designlasin ikoneita, ja puhaltaa edelleen eri taiteilijoille sekä tekee Nuutajärven tehtaalle erikoistöitä. Alakoski on voittanut lasinpuhalluksen Pohjoismaiden mestaruuden. Kari Alakosken teoksia myydään huutokaupoissa sekä gallerioissa.

106

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Tulevaisuus Kumpikin katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Parhaillaan on Tampereen Verkarannassa menossa elokuun puoleen väliin asti auki oleva lasitaiteilijoiden yhteisnäyttely, jonka Panu on kutsunut koolle ja jossa molemmat ovat mukana.

Uutta on suunnitteilla kummallakin. Panu Turusella on jo uusi malli piirustuspöydällä ja Kari Alakoski keskittyy omien uniikkimallien luomiseen.

Panulla on lisäksi suunnitteilla on yhteistyötä italialaisen lasi- ja huonekalutehtaan kanssa. Uutta on myös huonekalumallisto, jossa Panu on yhdistänyt puusepän ja lasisuunnittelijan taidot ja ideat uniikiksi tuotteeksi. Mallisto on tarkoitus esitellä ensitalvena muun muassa Venäjällä. n

t Seitsemän signeerattua ja numeroitua Kalevala 2007 vuosikulhoa muodostavat yhdessä kokonaisuuden The seven eggs of Kalevala. Kulhon muoto sai idean kansalliseepoksen maailmansyntytarinasta. Vuoden 2009 Kalevala kirkkaasta lasista valmistetut kulhot ovat juuri valmistuneet Nuutajärvellä ja niitä voi tiedustella suoraan muotoilijalta.

t Vapaasti suupuhalletun Pond -lautasen muoto kuvastaa kauniisti lammen pintaa. Ilmakupla on toteutettu taidokkaasti perinteisellä tikkuilma tekniikalla, jota käytetään esimerkiksi Tapio Wirkkalan Tapio -laseissa. Jokaisen Panu Turusen muotoilema uniikkiteos on signeerattu.

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

107

108

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

k i r r e t a l v i r a n t a , k u va t m i k k o a l a - p e i j a r i

Terveydeksi ja

" h e l a n

g å r " !

Pohjoismaiset rapujuhlat ovat ilottelun bakkanaalit, joissa saa imeskellä, maiskutella, syödä sormin ja skoolata luvan perästä. Niiden olennainen osa on juomalaulut, joiden aika alkaa ranskalaisen Herkkusuiden kalenterin mukaan "heti ensimmäisen samppanjapullon poksahtaessa". Ryyppylaulutraditio on – toisin kun luullaan – peräisin Ranskasta ja Saksasta; Pohjoismaihin sen toivat näissä maissa opiskelemassa olleet.

Maljan kohottaminen jonkun kunniaksi lienee peräisin alkukristilliseltä ajalta, jolloin malja juotiin Pyhän kolminaisuuden kunniaksi. Myöhemmin munkit kohottivat maljan erilaisten pyhimysten ja marttyyrien muistoksi. Tavan he toivat tänne lähetystyötä tehdessään. "Terveydeksi" lienee lyhyempiä ja ytimekkäimpiä maljapuheita, terveyden toivottaminen juontanee siitä, että paloviinaa käytettiin alussa vain lääkkeeksi – ja terveydeksihän aina voi ottaa! >>

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

109

Akvarelli, rapuaihe, Jalmari Ruokokoski 1917. 1.200€. Pöytävalaisin, ns. student lamp, maalattu pelti 1800-lukua, 1.600€. Viininjäähdytin Ranska, maalattu pelti 1800-luvun alku. 1.200€. Iso rapukulho Saksa 1900-luvun alku. 480€. Rapukarahvi 280€. Rapulautaset á 60€. Sampanja lasit á 40€. Rapuaiheiset snapsilasit á 25€.

Valkoviinilasit Karhula 1930-lukua, á 40€. Huuhtelukulho á 30€. Rapukannu 180€. Rapu voiastia, á 180€. Rapu tillikulho 120€. Rapuaiheella brodeeratut pellavaservetit á 38€. Rapuaiheella broderattu pellavaliina, 120 x 245 cm, 360€. Terrakottarapu 180€. Kylmämaalattu valurautarapu 380€. Rapuaiheiset suolakko ja pippurikko yht. 180€. Rapuveitset Fiskars 1950-lukua á 20€.

110

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

sisusta antiikilla

Kaunis rapukattaus antiikkiastioilla Rapukausi on parhaimmillaan. Nyt raputraditiosta nautitaan kattamalla pöytä kauniisti antiikkisilla rapuaiheisilla astioilla. Rapuaiheiset tarjoilukulhot, lautaset, tillikulhot, huuhtelumaljat, somisteet, pöytä- ja lautasliinat sekä karahvit ja lasit luovat iloista ja nostalgista tunnelmaa rapupöytään. Astiat Antiikkiliike Risto Muuri.

R a h va a n

R

ru ua s ta

apuja syötiin jo antiikin Kreikassa, jossa niillä uskottiin olevan maagisia voimia; olihan sen silmät tapin päässä, jolloin ne "näkivät kaiken". Ravun kuvia käytettiin koruissa ja amuleteissa torjumaan pahan voimia.

Antiikin Roomassa ravut olivat orjien ruokaa, vaikka muita äyriäisillä – kuten meriravulla, hummerilla ja katkaravuilla siellä herkuteltiinkin.

Keskiajalla rapujen oletetaan olleen köyhän kansan ja rahvaan ruokaa. Saksassa on joidenkin kaupunkien palvelusväkeä koskevista säännöksistä löytynyt määräys, että väen ei tarvitse syödä rapuja ruuakseen kuin kerran viikossa.

Rapujen käyttö ravintona, samoin kuin tilli musteena, yleistyi sittemmin munkkilaitoksen leviämisen mukana; 1200-luvulla

h e r r o j e n

munkit määrittelivät ravun kalaksi, joka oli sallittua paastoruokaa.

Pohjoismaista ehkä varhaisin kirjallinen raputieto on vuodelta 1504, jolloin Tanskan hoviin tilattiin rapuja kuningatar Kristiinan pöytään. Ruotsi-Suomessa rapujen syönti alkoi levitä 1500-luvun puolivälissä, jollin Kustaa Vaasan uskotaan istuttaneen ravut Ruotsiin.

1700-luvulla ravut levisivät myös porvarisperheiden ruokapöytään. Tästä todisteena keittokirjojen lisäksi hovirunoilija ja -laulaja Carl Bellmanin laulut, joissa hän ylisti rapuja neitojen ja viinin ohella.

Rapujen kyytipoikana nautittiin olutta ja paloviinaa.

1800-luvulla Ruotsissa ilmestyi jo myös keittokirjoja, joissa oli ohjeita rapujen valmistamiseksi. Ensimmäinen suomenkielinen keittokirja, Kokki-kirja vuodelta 1849 antaa ohjeita rapujen valmistamiseen. Kir-

h e r k u k s i

jassa mainittiin myös ensimmäisen kerran sana rapu kravun sijaan. Kyökkiruoho eli tilli yleistyi tällöin rapujen mausteeksi.

1800-luvun loppupuolella ravuilla herkuttelu levisi Ruotsissa lähes kaikkiin yhteiskunta-luokkiin, ylioppilaista aatelisiin.

Jokainen itseään kunnioittava maaseutukaupungin arvohenkilö nautiskeli ravuista.

Suomessa ravuilla herkuteltiin jo 1900-luvun alussa. Muun muassa Marski tunnettiin kovana rapujen ystävänä. Rapuja pidettiin jo ennen sotia ylellisenä, mutta herkullisena ruokana.

Salakavalasti Suomen ja Ruotsin vesiin hiipinyt rapurutto vähensi rapukantoja ensin 1800-luvun lopulla ja sitten uudelleen 1960-luvulla. Ravuista on tullut harvojen herkkua. Uudet istutukset antavat kuitenkin toivoa rapukantojen elpymisestä, jolloin rapu voi löytää tiensä yhä useamman suomalaisen pöytään. n

Lähde: Matti J. Särömaa, Rapujuhlat, Ajatus Kirjat 2002

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

111

112

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

Osallistu Sisusta-lehden lukijatutkimukseen!

Voita viikonloppupaketti!

Arvomme kaikkien kyselyyn vastanneiden kesken viikonloppuyĂśpymisen Hotel Havenissa.

Osallistuminen ja tarkemmat ohjeet www.sisustalehti.fi/lukijatutkimus

S I S U S TA .

KESĂ„ 03/2009

113

Sisusta.

04/2009 ilmestyy syyskuussa!

Seuraavassa numerossa mm.

Habitare-messut 09 valaistus sisällä ja ulkona kylpy- ja saunatilat puupaneelit sisustuksessa

Etkö löytänyt etsimääsi?

Ota yhteyttä toimitukseen!

!

toimitus@sisustalehti.fi puh. 09 4241 3410 www.sisustalehti.fi

114

S I S U S TA .

Tiedustelut

Adelta www.adelta.de Aero Design www.aerodesignfurniture.fi Airnova www.airnovadesign.it Antiikkiliike Muuri www.antiikkimuuri.com Asko www.asko.fi Alno www.alno.de Boffi www.boffi.com Domus-Keittiöt www.domus.fi Durat www.durat.com Electrolux Electrolux Photos/www.flickr.com Elkay www.elkay.com Extremis www.extremis.be Formdesign Helsinki www.formdesignhelsinki.fi Franke www.franke.fi Funktio www.funktio.com Gaggenau www.gaggenau.com Hettich www.hettich.com Hewlett-Packard www.hp.com Holmegaard www.holmegaard.com Hudsonfurniture inc. www.hudsonfurnitureinc.com Ibride www.ibride.fr Inseq Design www.inseq.net Interpane www.interpane.fi Kari Lappalainen www.karilappalainen.com Kosta Boda www.kostaboda.se Lasilinkki www.lasilinkki.fi Lasistudio Sara www.studiosara.fi LG http://nordic.lge.com/fi/index.do Louise Body www.louisebodywallprint.com Manuel Perez Prada www.perezprada.com Markku Ellala www.markkuellala.net Marston&Langinger www.marston-and-langinger.com Metalco www.metalcohome.it Modoluce www.modoluce.com Moooi www.moooi.com Miele www.miele.fi Muurla www.muurladesign.fi NCC www.ncc.fi Newform www.reuter-bathrooms.com Orizzonte www.orizzonte.fi Planika www.planikafires.com Poggenpohl www.poggenpohl.de Pukkila www.pukkila.com Rakla www.rakla.fi Sami Rinne www.samirinne.fi Scandinavian Interior www.panuturunen.fi Seliger Finland www.vesilahde.fi Sisustustalo Innova www.sisustsustaloinnova.fi Siemens www.siemens.fi Snaidero www.snaidero.it Tapettitalo www.tapettitalo.fi Topi-Keittiöt www.topi-keittiot.fi Toyo Kitchen & Living Co.LTD www.toyokitchen.co Valanti Shop www.valanti.fi Vallila Interior www.vallilainterior.fi Zanotta www.zanotta.it Swarovski www.swarovski.com

KESÄ 03/2009

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009

117

Delux vuodevaa t te et kes ä n ro ma nt t i siin hetkiin - hyvinvarustelluilta jälleenmyyjil t ä kaut ta maa n

118

S I S U S TA .

KESÄ 03/2009