Taloustutkimus:

Nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli lisää verotuloja parantuneen työllisyyden ansiosta Pasi Holm ja Juho Tyynilä 12.3.2019

Esipuhe Hallituskauden 2015–2019 aikana työllisyysaste nousee yli 72 prosenttiin. Jotta kansantalouden pitkän aikavälin kestävyysvaje saataisiin hallintaan, työllisyysasteen pitäisi parantua 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella. Lähes kaikki puolueet ovat samaa mieltä työllisyystavoitteesta.

Työllisyyden ja talouskasvun välillä on positiivinen riippuvaisuus. Kansantalouden pitkän aikavälin kasvu on puolestaan riippuvaista yritysten investoinneista. Ilman riittäviä investointeja kansantalouden tuotantopotentiaali rapautuu ja talouskasvu hiipuu.

Keskeinen hallituksen käytettävissä oleva keino vaikuttaa yritysten investointeihin ja työllisyyteen on yhteisö- ja pääomaverotus. Tässä tutkimuksessa vertaillaan ja arvioidaan julkisessa keskustelussa esillä olleiden listaamattomien yritysten osinkoveromallien kansantaloudellisia vaikutuksia.

Tarkastelun kohteena ovat nykyinen osinkoveromalli, Perheyritysten liiton esittämä nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli ja yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmä 9.2.2017) osinkoveromalli sekä sen täydennys.

Tutkimuksen tietolähteenä ovat olleet Verohallinnon osinkoverotilasto, Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Perheyritysten liiton jäsenille suunnattu yrityskysely.

Taloustutkimus toteutti hankkeen Perheyritysten liiton toimeksiannosta. Taloustutkimus kiittää Perheyritysten liittoa hyvästä yhteistyöstä. Tekijät haluavat kiittää Auli Hännistä, Simo Valttia ja Johanna Vesikalliota ohjauksesta, kommenteista ja kannustuksesta tutkimuksen eri vaiheissa.

Jari Pajunen Toimitusjohtaja Taloustutkimus Oy

Yhteenveto Tutkimuksessa on arvioitu julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleiden listaamattomien yritysten osinkoveromallin kansantaloudellisia vaikutuksia. Tarkastelun kohteena ovat nykyinen osinkoveromalli, Perheyritysten liiton esittämä nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli ja yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmä 9.2.2017) osinkoveromalli sekä sen täydennys.

Kaikissa tarkasteltavissa listaamattomien yhtiöiden osinkoveromalleissa yhteisövero säilyy nykyisellä 20 prosentin tasolla. Pääomaveroaste vaihtelee malleissa 30–34 prosentin välillä. Keskeiset erot osinkoveromalleissa liittyvät siihen, miten yrityksen nettovarallisuus vaikuttaa osinkoverotukseen.

Nykyisessä osinkoveromallissa nettovarallisuuden tuottoaste on kahdeksan (8) prosenttia ja osinkotuloraja on 150.000 euroa. Molempien rajojen yläpuolella osingonsaajan verotus kiristyy.

Asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmän) osinkoveromallissa nettovarallisuuden tuottoaste laskee neljään (4) prosenttiin ja osinkoraja 150.000 euroa poistuu. Julkisuudessa on esitetty myös osinkoveromallia, jossa nettovarallisuuden tuottoaste laskisi neljään (4) prosenttiin ja osinkoraja 150.000 euroa säilyisi.

Perheyritysten liitto on ehdottanut yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin kanssa nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia (tiedote 28.2.2019). Tässä mallissa osinkoveron kytkentää nettovarallisuuteen ei ole. Osinkotuloraja laskisi 30.000 euroon. Silloin, kun osingot ovat alle 30.000 euroa, osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Silloin, kun osingot ovat yli 30.000 euroa vuodessa, rajan yli menevistä osingoista 45 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vaihtoehtoisten listaamattomien yhteisöjen osinkoveromallien kansantaloudellisia vaikutuksia. Tutkimuksen tietolähteenä ovat olleet Verohallin osinkoverotilasto, Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Perheyritysten liiton jäsenille suunnattu yrityskysely marraskuussa 2018.

Jos osinkoverotuksen nettovarallisuuden tuottoastetta lasketaan kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, arviolta noin sadan tuhannen omistajan verotus uhkaa kiristyä.

Luonnolliset henkilöt saivat osinkoja listaamattomista yrityksistä 3,3 miljardia euroa vuonna 2017. Listaamattomista yrityksistä saadun osingot jakautuvat 150.000 euron osinkorajan suhteen seuraavasti: osingonsaajat, jotka saavat osinkoja alle 150.000 euroa vuodessa, saavat 3,3 miljardin euron osingoista 60 prosenttia. Heitä on yhteensä noin 321.000. Henkilöitä, jotka saivat osinkoja kaikkiaan yli 150.000 euroa, on 4.071 kappaletta.

Listaamattomista yrityksistä jaetuista 3,3 miljardin osingoista 23 prosenttia menee henkilöille, joiden osinkojen määrä ylittää heidän kahdeksan (8) prosentin osuutensa omistamiensa yritysten nettovarallisuudesta.

Mitä pienempi on nettovarallisuuden tuottoaste, sitä suurempi osa osinkoista tulee veronalaiseksi.

Yrityskyselyn tulosten perusteella listaamattomien yhteisöjen osinkojen määrä nettovarallisuudesta on keskimäärin viisi (5) prosenttia. Osinkoja jaetaan suhteessa nettovarallisuuteen keskimäärin prosenttiyksikön yli asiantuntijatyöryhmän ehdottaman nettovarallisuuden tuottoasteen.

Listaamattomat yritykset kannattavat nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia; nettovarallisuuden tuottoasteen lasku ei juurikaan saa kannatusta.

Taloustutkimuksen Perheyritysten liiton jäsenyrityksille kohdistettuun haastattelututkimukseen vastasi 85 omistajayrittäjää joulukuussa 2018.

Vastanneista yrityksistä lähes 70 prosenttia piti parhaimpana nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia. Nykyistä veromallia piti parhaimpana lähes 20 prosenttia. Nettovarallisuuden tuottoasteen alentamista nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista ei juurikaan kannatettu. Keskeinen syy sii-

1

hen, miksi nettovarallisuuden tuottoasteen laskeminen ei saa kannatusta, perustuu yhtäältä yritysten nettovarallisuuteen ja toisaalta yritysten osingonjakopolitiikkaan.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes 45 prosenttia pyrkii pitämään osingonjakonsa vakaana ja kohtuullisena; neljännes yrityksistä pyrkii varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin pitämällä osingonjaon maltillisena; viidennes yrityksistä pyrkii vahvistamaan vakavaraisuuttaan jakamalla maltillisesti osinkoja.

Talousteorian mukaan yritysten omistajien kannalta oleellista ovat veronjälkeiset osinkotuotot. Nettovarallisuuden tuottoasteen lasku nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin saattaa kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuuttaan siten, että veronjälkeiset osingot palautuvat asteittain veromuutosta edeltävälle tasolle. Lyhyen aikavälin keinoina nettovarallisuuden kasvattamiseksi yrityksillä on osingonjaon väliaikainen alentaminen ja investointien vähentäminen tai lykkääminen tulevaisuuteen.

Nettovarallisuudesta riippumattoman pääomatuloneutraalin osinkoveromallin käyttöönotto lisäisi yritysten investointeja 330 miljoonalla eurolla ja parantaisi työllisyyttä 18500 henkilöllä Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuoden 2017 tietojen perusteella on arvioitu listaamattomien yritysten henkilöstömääräksi noin 715000 henkilöä. Listaamattomat yritykset ovat investoineet 10,1 miljardia euroa.

Verohallinnon tietojen mukaan listaamattomat yritykset ovat jakaneet 3,3 miljardia euroa osinkoja luonnollisille henkilöille.

Jos nykyisestä listaamattomien yhtiöiden osinkoveromallista siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin, yrityskyselyn tulosten perusteella investoinnit lisääntyisivät 3,3 prosenttia (330 miljoonaa euroa), yritysten työntekijöiden määrä kasvaisi 2,6 prosenttia (18500 henkilöä) ja osinkojen määrä kasvaisi 0,4 prosenttia (15 miljoonaa euroa).

Jos puolestaan nettovarallisuuden tuottoastetta laskettaisiin nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, investoinnit vähenisivät 160-200 miljoonaa euroa, yritysten työntekijöiden määrä vähenisi 7500-9500 henkilöä ja osinkojen määrä vähenisi 75-85 miljoonaa euroa.

Kun otetaan huomioon sekä välitön osinkoverotuoton pieneneminen että parantuneen työllisyyden tuottamat verotulot, nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli lisäisi julkisen sektorin vero- ja maksutuloja varovaisesti arvioiden 111 miljoonaa euroa.

Nykyinen osinkoverotus tuotti valtiolle verotuloja 468 miljoonaa euroa listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista vuonna 2017. Jos nettovarallisuuden tuottoaste laskisi nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista

2

neljään (4) prosenttiin ja 150 000 euron osinkoraja poistettaisiin, osinkoveron tuotto kasvaisi 2 miljoonalla eurolla 470 miljoonaan euroon. Jos 150 000 euron osinkoraja säilyisi ennallaan, verotuotto kasvaisi 98 miljoonalla eurolla 566 miljoonaan euroon.

Nettovarallisuudesta riippumattoman pääomatuloneutraalin osinkoveromallin staattinen verotuotto laskisi 98 miljoonaa euroa 370 miljoonaan euroon. Staattinen verotuottoarvio ei kuitenkaan ole riittävä arvioitaessa veromallien taloudellisia vaikutuksia. On otettava huomioon verotuksen vaikutukset yritysten käyttäytymiseen.

Dynaamisia vaikutuksia on tarkoituksenmukaista arvioida työllisyysvaikutusten kautta. Jos siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin, listaamattomien yritysten työllisyyden kasvu 18500 henkilöllä kasvattaisi palkkasummaa 694 miljoonalla eurolla. Valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vero- ja maksutulot lisääntyisivät 208 miljoonalla eurolla. Kun otetaan huomioon sekä osinkoverotuoton pieneneminen että palkkaverojen kasvu, nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli lisäisi julkisen sektorin vero- ja maksutuloja 111 miljoonalla eurolla.

Nettovarallisuuden tuottoasteen lasku neljään (4) prosenttiin laskee kokonaisuudessaan julkisen sektorin vero- ja maksutuloja 9-83 miljoonaa euroa riippuen siitä, onko 150 000 euron rajaa vaiko eikö.

Motivointi Hallituskaudella 2015-2019 työllisten määrän arvioidaan kasvavan noin 150 000 henkilöllä. Sipilän hallitus saavuttaa tavoitteensa nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Jotta kansantalouden pitkän aikavälin kestävyysvaje saataisiin hallintaa, työllisyysasteen pitäisi parantua 75 prosenttiin seuraavalla hallituskaudella 20192023. Poliittiset puolueet ovat pitkälti yksimielisiä seuraavan hallituskauden työllisyystavoitteesta.

Työllisyyden ja talouskasvun välillä on positiivinen riippuvaisuus. Mitä nopeammin talous kasvaa, sitä suotuisammin työllisyys kehittyy. Kansantalouden pitkän aikavälin kasvu on puolestaan riippuvainen yritysten investoinneista. Ilman riittäviä investointeja kansantalouden tuotantopotentiaali rapautuu ja talouskasvu hiipuu.

Eräs keskeinen hallituksen käytettävissä oleva keino vaikuttaa yritysten investointeihin ja työllisyyteen on yhteisö- ja pääomaverotus. Poliittiset puolueet ovat pitkälti yksimielisiä siitä, että Suomen yhteisöveron pitää olla hieman keveämpi kuin Ruotsin. Viime vuosikymmenien aikana Suomi on aina seurannut Ruotsin yhteisöveron laskua. Kevään 2019 aikana selviävät Ruotsin hallituksen yhteisöverolinjaukset.

Poliittisten puolueiden näkemykset eroavat toisistaan tarkasteltaessa listaamattomien yritysten osinkovero-

3

tusta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan viime aikoina julkisuudessa esiteltyjen osinkoveromallien vaikutuksia listaamattomien yritysten investointeihin ja työllisyyteen.

Vaihtoehtoiset listaamattoman yrityksen osinkoveromallit Nykyisin Suomessa on käytössä nettovarallisuuteen perustuva osinkoveromalli. Nykyinen veromalli on saanut kritiikkiä siitä, ettei se kohtele eri toimialojen yrityksiä tasapuolisesti.

1. Nykyinen osinkoveromalli • Yhteisövero on 20 prosenttia.

• Silloin kun osingot ovat alle kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat alle 150 000 euroa vuodessa, osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa • silloin kun osingot ovat alle kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat yli • 150 000 euroa vuodessa, rajan yli menevistä osingoista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa • Silloin kun osingot ovat yli kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta, rajan yli menevistä osingoista 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.

• Alle 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 30 prosenttia ja yli 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 34 prosenttia.

Perheyritysten liitto on ehdottanut yhdessä Elinkeinoelämän keskusliiton ja Keskuskauppakamarin kanssa nettovarallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia (tiedote 28.2.2019).

2. Nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli • Yhteisövero on 20 prosenttia.

• Silloin kun osingot ovat alle 30 000 euroa, osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

• Silloin kun osingot ovat yli 30 000 euroa vuodessa, rajan yli menevistä osingoista 45 prosenttia on veronalaista pääomatuloa.

• Pääomatuloveroaste on kaikilla tuloilla 30 prosenttia.

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmä 9.2.2017) ehdotti nykyiseen osinkoveromalliin kahta muutosta: nettovarallisuuden tuottoprosentin laskua ja osittain 150 000 euron rajan poistamista.

3. Asiantuntijatyöryhmän osinkoveromalli • Yhteisövero on 20 prosenttia.

• Silloin kun osingot ovat alle neljä (4) prosenttia nettovarallisuudesta, osingoista 40 prosenttia on veronalaista pääomatuloa • Silloin kun osingot ovat yli neljä (4) prosenttia nettovarallisuudesta, rajan yli menevistä osingoista 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.

• Alle 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 30 prosenttia ja yli 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 34 prosenttia.

Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän ehdotuksesta muokattu osinkoveromalli perustuu siihen, että nykyinen 150 000 euron osinkoraja säilyy ennallaan.

4. Asiantuntijatyöryhmän osinkoveromalli 150 000 euron osinkorajalla • Yhteisövero on 20 prosenttia.

4

• • • •

Silloin kun osingot ovat alle neljä (4) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat alle 150 000 euroa vuodessa, osingoista 40 prosenttia on veronalaista pääomatuloa Silloin kun osingot ovat alle neljä (4) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat yli 150 000 euroa vuodessa, rajan yli menevistä osingoista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa Silloin kun osingot ovat yli neljä (4) prosenttia nettovarallisuudesta, rajan yli menevistä osingoista 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa.

Alle 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 30 prosenttia ja yli 150 000 euron osingoista pääomatuloveroaste on 34 prosenttia.

Se, kuinka eri veromallit vaikuttavat listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotukseen, on riippuvainen yritysten taloudellisista tunnusluvuista ja omistajille jaettavien osinkojen määristä. Tarkastellaan ensiksi luonnollisten henkilöiden saamia osinkoja verohallinnon tietokantojen avulla.

Luonnollisten henkilöiden saamat osingot vuonna 2017 Kuten nykyisen osinkoveromallin kuvauksesta havaitaan, osinkoverotuksen vaikutuksia luonnollisten henkilöiden osinkotuloihin ei ole kovin yksinkertaista arvioida. Taulukko 1 on pyritty rakentamaan siten, että osinkotulojen jakaumasta ja osinkoverotuksen kohtaannosta voisi saada yleiskuvan.

Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden saamat osingot verorajan mukaan jaoteltuna (kolmen alimmaisen otsikon alla on vain verolliset osingot)

Luonnolliset henkilöt saivat osinkotuloja sekä listatuista että listaamattomista yrityksistä osinkoja yhteensä 4,8 miljardia euroa vuonna 2017. Luonnolliset henkilöt saivat osinkoja listaamattomista yrityksistä 3,3 miljardia euroa.

Listaamattomista yrityksistä saa osinkoja 325 193 henkilöä. Henkilöitä, jotka saivat osinkoja kaikkiaan yli 150 000 euroa, on 4071 kappaletta.

5

Listaamattomista yrityksistä saatujen osinkojen määrä on kasvanut yli 30 prosentti vuodesta 2014 vuoteen 2017. Oleellista on huomata, että osinkojen määrän kasvu on johtunut keskeisesti siitä, että osinkoja saavien henkilöiden määrä on kasvanut. Keskimääräinen osinkojen määrä henkilöä kohden on kasvanut vähemmän.

Listaamattomista yrityksistä saadun osingot jakautuvat 150 000 euron osinkorajan suhteen seuraavasti: osingonsaajat, jotka saavat osinkoja alle 150 000 euroa vuodessa, saavat 3,3 miljardin euron osingoista 60 prosenttia. Heitä on yhteensä noin 321 000.

Miten luonnollisten henkilöiden listaamattomista yrityksistä saamat osingot jakautuvat nettovarallisuuden tuottoasteen – kahdeksan (8) – prosenttia suhteen?

Tapauksessa, jossa osingot ovat alle kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat vuodessa alle 150 000 euroa, osingoista 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Veronalaisia osinkotuloja on yhteensä 510 miljoonaa euroa. Verotettavista osingoista 41 prosenttia menee henkilöille, joiden yhteenlasketut osingot ovat alle 50 000 euroa vuodessa. Verotettavia ja verovapaita osinkoja tässä tapauksessa on kaikkiaan 2,04 miljardia euroa.

Tapauksessa, jossa osingot ovat alle kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta ja saajan osingot ovat vuodessa yli 150 000 euroa, rajan yli menevistä osingoista 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa. Veronalaisia osinkotuloja on yhteensä 437 miljoonaa euroa. Verotettavia ja verovapaita osinkoja tässä tapauksessa on kaikkiaan 514 miljoonaa euroa.

Tapauksessa, jossa osingot ovat yli kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta, rajan yli menevistä osingoista 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa. Veronalaisia osinkotuloja on yhteensä 560 miljoonaa euroa.

Verotettavista osingoista 30 prosenttia menee henkilöille, joiden yhteenlasketut osingot ovat alle 50 000 euroa vuodessa. Verotettavista osingoista 42 prosenttia menee henkilöille, joiden yhteenlasketut osingot ovat vuodessa yli 150 000 euroa. Verotettavia ja verovapaita osinkoja tässä tapauksessa on kaikkiaan 747 miljoonaa euroa.

Nykyinen listaamattomien yritysten osinkoverotus perustuu kahteen rajaan. Nettovarallisuuden tuottoaste on kahdeksan (8) prosenttia ja osingonsaajan raja 150 000 euroa vuodessa. Jos nettovarallisuuden tuottoastetta lasketaan, se vaikuttaa sekä pieniä että suuria osinkoja saavien verotukseen. Osinkorajan, 150 000 euroa, muutos vaikuttaa noin 4.000 listaamattomista yrityksistä osinkoa saavien henkilöiden verotukseen.

Listaamattomista yrityksistä jaetuista 3,3 miljardin osingoista 23 prosenttia menee henkilöille, joiden osinkojen määrä ylittää heidän kahdeksan (8) prosentin osuutensa omistamiensa yritysten nettovarallisuudesta.

Syy siihen, miksi osinkoja jaetaan yli kahdeksan (8) prosenttia nettovarallisuudesta, vaikka tässä tapauksessa verotus kiristyy huomattavasti, paljastuu yrityskyselyn tuloksista.

Yritysten mielipiteet eri osinkoveromalleista ja osingonjaosta Taloustutkimuksen Perheyritysten liiton jäsenyrityksille kohdistettuun haastattelututkimukseen vastasi 85 omistajayrittäjää joulukuussa 2018.

Vastanneista yrityksistä lähes 70 prosenttia piti parhaimpana nettovallisuudesta riippumatonta pääomatuloneutraalia osinkoveromallia. Nykyistä veromallia piti parhaimpana lähes 20 prosenttia. Nettovarallisuuden tuottoasteen alentamista nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista ei juurikaan kannatettu. Keskeinen syy siihen, miksi nettovarallisuuden tuottoasteen laskeminen ei saa kannatusta, perustuu yhtäältä yritysten nettovarallisuuteen ja toisaalta yritysten osingonjakopolitiikkaan.

6

Kuvio 1. Yrityskysely marraskuu 2018

Listaamattomien yritysten keskimääräiset taloudelliset tunnusluvut osinkoverotukset näkökulmasta ovat vakioisia riippumatta tarkastelluista luokitteluista (taulukko 2). Yritysten nettotulos liikevaihdosta on neljä (4) prosenttia. Osinkojen määrä nettotuloksesta on 44 prosenttia. Osinkojen määrä nettovarallisuudesta on keskimäärin viisi (5) prosenttia.

Mikäli osinkoverotuksen nettovarallisuuden tuottoastetta lasketaan kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, monien (ehkä satojen tuhansien) omistajien verotus kiristyy, elleivät yritykset sopeudu tilanteeseen osingonjakoaan muuttamalla.

7

Taulukko 2: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten taloudellisia tunnuslukuja

Taloustieteellinen verotutkimus korostaa käyttäytymisvaikutusten arviointia. Listaamattomien yritysten osinkoverotuksessa ensimmäinen arviointikohde on yritysten osingonjakotavoitteet. Kyselyyn vastanneista lähes 45 prosenttia pyrkii pitämään osingonjakonsa vakaana ja kohtuullisena (kuvio 2). Lähes neljännes yrityksistä pyrkii varautumaan lähivuosien investointitarpeisiin pitämällä osingonjaon maltillisena. Viidennes yrityksistä pyrkii vahvistamaan vakavaraisuuttaan jakamalla maltillisesti osinkoja.

Talousteorian mukaan yritysten omistajien kannalta oleellista ovat veronjälkeiset osinkotuotot. Nettovarallisuuden tuottoasteen lasku nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin saattaa kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuuttaan siten, että veronjälkeiset osingot palautuvat asteittain veromuutosta edeltävälle tasolle. Lyhyen aikavälin keinoina nettovarallisuuden kasvattamiseksi yrityksillä on osingonjaon väliaikainen laskeminen ja investointien vähentäminen tai lykkääminen tulevaisuuteen.

8

Kuvio 2: Yritysten osingonjakopolitiikka, yrityskysely marraskuu 2018

Ehdotettujen osinkoveromallien vaikutukset yritysten investointeihin, työllisyyteen ja osinkoihin Yrityskyselyyn vastanneet omistajayrittäjät arvioivat yritystensä investointien olevan keskimäärin neljä (4) prosenttia liikevaihdosta. Riippumatta siitä, mikä ehdotetuista osinkoveromalleista toteutuu, noin puolet yrityksistä arvioi investointiensa säilyvän nykytasollaan (kuvio 3). Jos osinkoverotuksessa siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin, lähes puolet yrityksistä arvioi investointiensa määrän kasvavan yli kolme (3) prosenttia.

Jos puolestaan nettovarallisuuden tuottoastetta lasketaan nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, noin 40 prosenttia yrityksistä arvioi investointien vähenevän ainakin kolme (3) prosenttia.

Osinkoveromallin muutoksen vaikutukset yritysten työllisyysodotuksiin ovat samanlaiset kuin vaikutukset investointiodotuksiin. Nettovarallisuudesta riippumattoman pääomatuloneutraalin osinkoveromallin arvioidaan lisäävän työllisyyttä. Nettovarallisuuden tuottoasteen lasku heikentää työllisyysodotuksia.

9

Kuvio 3: Osinkoverotuksen vaikutus investointeihin, yrityskysely 2018

Kuvio 4: Osinkoverotuksen vaikutus tyรถllisyyteen, yrityskysely 2018

10

Kuvio 5: Osinkoverotuksen vaikutus osingonjakoon, yrityskysely 2018

Lähes 70 prosenttia yrityksistä arvioi säilyttävänsä osinkojensa määrän nykytasolla, jos siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin. Jos puolestaan nettovarallisuuden tuottoastetta laskettaisiin nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, noin 40 prosenttia yrityksistä vähentäisi osingonjakoaan yli kolme (3) prosenttia.

Tarkastelemalla yhtäältä Verohallinnon tilastoja luonnollisten henkilöiden saamista osingoista listaamattomista yrityksistä ja toisaalta osinkoveromallien vaikutuksia yritysten investointi-, työllisyys- ja osingonjako-odotuksiin muodostuu kohtuullisen selkeä kuva yritysveromallien vaikutuksista yritysten käyttäytymiseen.

Yritykset pyrkivät vakaaseen osingonjakoon, kestävään vakavaraisuuteen ja ennakkosäästämiseen tulevien investointien rahoittamiseksi. Nettovarallisuuden tuottoasteen laskeminen kannustaa yrityksiä kasvattamaan nettovarallisuutta. Tämä tapahtuu osin tulevia investointeja lykkäämällä ja aikaisempaa kriittisemmällä henkilöstöpolitiikalla. Lisärekrytointeja vähennetään ja irtisanomisia saatetaan lisätä.

Nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoverotus poistaa yrityksiltä nykyisen verotuksellisen kannustimen kasvattaa nettovarallisuuttaan. Tässä osinkoveromallissa yritykset voivat veroneutraalisti optimoida vakavaraisuuttaan ja osingonjakoaan.

11

Yrityskyselyn tulosten yleistettävyys koko kansantalouteen Tärkeä tarkastelu yleistettävyyden kannalta on vertailla keskenään kyselyyn vastanneiden yritysten taloudellisia tunnuslukuja ja Tilastokeskuksen yritysrekisterin taloudellisia tunnuslukuja. Kaikkien pk-yritysten, joiden liikevaihto on alle 50 miljoonaa euroa, nettotuloksen suhde liikevaihtoon on 5,4 prosenttia ja aineellisten investointien suhde liikevaihtoon on 4,0 prosenttia (taulukko 3). Yrityskyselyssä sekä nettotuloksen suhde liikevaihtoon että investointien suhde liikevaihtoon ovat neljä (4) prosenttia (taulukko 2). Ainakin näiden tunnuslukujen osalta yrityskyselyn tulokset ovat yleistettävissä koko pk-yrityskenttään.

Taulukko 3: Yritysten taloudellisia tunnuslukuja

Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuoden 2017 tietojen perusteella on arvioitu listaamattomien yritysten henkilöstömääräksi noin 715 000 henkilöä. Listaamattomat yritykset ovat investoineet 10,1 miljardia euroa.

Verohallinnon tietojen mukaan listaamattomat yritykset ovat jakaneet 3,3 miljardia euroa osinkoja luonnollisille henkilöille.

12

Listaamattomien yritysten osinkoverotuksen muutosten dynaamiset vaikutukset osinkoveron tuottoon, työllisyyteen ja julkisen sektorin verotuloihin Taulukossa 4 on koottu yhteen luonnollisten henkilöiden listaamattomista yhtiöistä saamat osingot. Kaiken kaikkiaan osingonsaajia on noin 475 000 henkilöä. Osingonsaaneista 8024 henkilöä on saanut osinkoja listaamattomista ja listatuista yrityksistä yli 150 000 euroa.

Verotettavia osinkoja alle 150 000 euron osinkoluokassa on 713 miljoonaa euroa ja yli 150 000 euron luokassa 794 miljoonaa euroa.

Taulukko 4: Luonnollisten henkilöiden saamat osingot listaamattomista yrityksistä

Verohallinnon osingonjakotilastosta voidaan tehdä arvio osinkoveron tuotosta. Nykyinen osinkoverotus tuotti valtiolle verotuloja 468 miljoonaa euroa listaamattomien yhtiöiden maksamista osingoista vuonna 2017. Jos nettovarallisuuden tuottoaste laskisi nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin ja 150.000 euron osinkoraja poistettaisiin, osinkoveron tuotto kasvaisi 2 miljoonalla eurolla 470 miljoonaan euroon. Jos 150.000 euron osinkoraja säilyisi ennallaan, verotuotto kasvaisi 98 miljoonalla eurolla 566 miljoonaan euroon.

13

Taulukko 5: Osinkoveromallin vaikutus osinkoveron tuottoon

Nettovarallisuudesta riippumattoman pääomatuloneutraalin osinkoveromallin staattinen verotuotto laskisi 98 miljoonaa euroa 370 miljoonaan euroon. Staattinen verotuottoarvio ei kuitenkaan ole riittävä arvioitaessa veromallien taloudellisia vaikutuksia. On otettava huomioon verotuksen vaikutukset yritysten käyttäytymiseen.

Edellä on esitetty (kuviot 3-5) omistajayrittäjien arvioita osinkoveromallien muutosten vaikutuksista yritysten investointeihin, työllisyyteen ja osingonjakoon. Taulukossa 6 jakauma-arviot on yleistetty koskemaan kaikkia listaamattomia yrityksiä. Jos nykyisestä listaamattomien yritysten osinkoveromallista siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin, investoinnit lisääntyivät 3,3 prosenttia (330 miljoonaa euroa), yritysten työntekijöiden määrä kasvaisi 2,6 prosenttia (18500 henkilöä) ja osinkojen määrä kasvaisi 0,4 prosenttia (15 miljoonaa euroa).

Jos puolestaan nettovarallisuuden tuottoastetta laskettaisiin nykyisestä kahdeksasta (8) prosentista neljään (4) prosenttiin, investoinnit vähenisivät 160-200 miljoonaa euroa, yritysten työntekijöiden määrä vähenisi 7500-9500 henkilöä ja osinkojen määrä vähenisi 75-85 miljoonaa euroa.

Taulukko 6: Osinkoveromallin vaikutus investointeihin, työllisyyteen ja osinkoihin

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksella on merkittävät dynaamiset vaikutukset valtion verotuloihin (taulukko 7). Dynaamisia vaikutuksia on tarkoituksenmukaista arvioida työllisyysvaikutusten kautta. Jos siirryttäisiin nettovarallisuudesta riippumattomaan pääomatuloneutraaliin osinkoveromalliin, listaamattomien yritysten työllisyyden kasvu 18 500 henkilöllä kasvattaisi palkkasummaa 694 miljoonalla eurolla. Valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen vero- ja maksutulot lisääntyisivät 208 miljoonalla eurolla. Kun otetaan

14

huomioon osinkoverotuoton pieneneminen, nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli lisäisi julkisen sektorin vero- ja maksutuloja 111 miljoonalla eurolla.

Nettovarallisuuden tuottoasteen lasku neljään (4) prosenttiin laskee kokonaisuudessaan julkisen sektorin vero- ja maksutuloja 9-83 miljoonaa euroa riippuen siitä, onko 150 000 euron rajaa vaiko ei.

Taulukko 7: Osinkoveromallin vaikutus verotuloihin

Edellä esitetyt työllisyyden muutosten kautta syntyvät dynaamiset vaikutukset on arvioitu varovaisuusperiaatteen mukaisesti alakanttiin. Työllisyyden paraneminen lisää sosiaaliturvarahastojen maksutuloja myös työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen lisääntymisen myötä. Lisäksi työllisyyden paraneminen vähentää työttömyyttä ja vähentää täten julkisen sektorin sosiaaliturvamenoja.

Lopuksi Tutkimuksessa on arvioitu julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleiden listaamattomien yritysten osinkoveromallien kansantaloudellisia vaikutuksia. Tarkastelun kohteena ovat nykyinen osinkoveromalli, Perheyritysten liiton esittämä nettovarallisuudesta riippumaton pääomatuloneutraali osinkoveromalli sekä yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (ns. Järvikareen työryhmä 9.2.2017) osinkoveromalli että sen täydennys.

Tutkimuksen tietolähteenä ovat olleet Verohallin osinkoverotilasto, Tilastokeskuksen yritysrekisteri ja Perheyritysten liiton jäsenille suunnattu yrityskysely.

Koska yrityskyselyyn saatiin alle sata vastatusta, tutkimuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota yrityskyselyn tulosten yleistettävyyden arviointiin. Yrityskyselystä saatuja yritysten taloudellisia tunnuslukuja verrattiin sekä kaikkien Suomessa toimivien että Suomessa toimivien pk-yritysten taloudellisiin tunnuslukuihin. Aineistovertailun mukaan yritysten keskeiset tunnusluvut, kuten nettotuloksen suhde liikevaihtoon ja investointien suhde liikevaihtoon, ovat varsin yhteneväisiä sen suhteen, mitä käytettyä aineistoa analysoidaan.

Käytetyn monipuolisen tilastomateriaalin vertailu osoittaa, että kyselytutkimuksen tulokset ovat yleistettävissä kattamaan koko listaamattomien yritysten joukkoa. Listaamattomien yritysten osinkoveromallien kansantaloudelliset vaikutukset on lisäksi arvioitu varovaisuusperiaatetta noudattaen.

ASIAKASSUHDEYMMÄRRYS Autamme ymmärtämään asiakkuuksia. Miten ne syntyvät, vahvistuvat ja mahdollisesti päättyvät.

Tarjoamme selkeitä tutkimusratkaisuja, joiden avulla voidaan seurata, johtaa ja kehittää asiakassuhteita.

KULUTTAJAYMMÄRRYS Autamme ymmärtämään kulutuskäyttäytymisen trendejä, kuluttajan tarpeita, odotuksia ja ostokäyttäytymistä.

YHTEISKUNTAYMMÄRRYS Autamme ymmärtämään suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä ja muutoksia.

DATA SCIENCE Autamme kaikenlaisissa datan analysointitarpeissa. Asiakas- tai kohderyhmäsegmentoinnit, ennakoiva analytiikka ja datan rikastaminen ovat muutamia esimerkkejä. Ole yhteydessä, niin kerromme mielellämme enemmän!

www.taloustutkimus.fi