Pysyykö taloudessa hyvä vire

ELINA PYLKKÄNEN

IIRO JUSSILA

Pysyykö taloudessa hyvä vire?

VESA VIHRIÄLÄ

Kuva: PPT

ANNI HUHTALA

Kuva: Etla

6

PERHEYRITYS 4 • 2018

TEKSTI: ALEKSI VIENONEN | KUVAT: LIISA TAKALA

PERHEYRITYS-LEHTI KYSYI NELJÄN KESKEISIMMÄN TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JOHTAJALTA, MITKÄ HEIDÄN MIELESTÄÄN OVAT SUURIMMAT TALOUSPOLIITTISET KYSYMYKSET, JOTKA MAAN SEURAAVA HALLITUS LÖYTÄÄ EDESTÄÄN KOKOONPANOSTAAN HUOLIMATTA. ENTÄ MINKÄLAISIA EVÄITÄ HE ANTAVAT ENSI VUONNA ALOITTAVALLE UUDELLE HALLITUKSELLE?

Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen pääjohtaja

ANNI HUHTALA: “Yksi keskeinen asia, mihin seuraava hallitus joutuu ottamaan kantaa, on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Koska siinä tulevat tarkasteluun sekä palvelut että etuudet, niin tämä on aika iso vyyhti. Tästä on tulossa kokoluokassaan yhtä iso asia kuin sote-uudistus työnsä keväällä päättävällä hallituksella.

Meidän viestimme on ollut, että kun tällaista uudistusta lähdetään tekemään, niin olisi hienoa, jos uudistusta voidaan pilkkoa. Olemme ajatelleet, että tässä pitäisi tehdä myös kokeita, jotta voidaan tieteellisesti ja fiksummin testata, miten suunnitellut reformit toimivat. Sosiaaliturvan uudistus on iso möhkäle. Asioista on paloiteltava ja katsottava kokeilujen avulla, mikä on fiksu tapa mennä eteenpäin. Pitäisi katsoa koe- ja

verrokkiryhmien avulla, saatiinko aikaiseksi muutoksia, joita tavoiteltiin ja miten kannattaisi mennä eteenpäin.

Vaikka tämä näyttää siltä, että tutkijat sanovat aina, että pitää tehdä lisää tutkimusta, niin on kuitenkin tärkeää, että tiedettäisiin reformien vaikutuksista jo ennakkoon – jo ennen kuin ne pannaan täytäntöön isommalle joukolle. Silloin uudistuksen hyväksyttävyys myös parantuisi. Näitä ei voi tehdä niin, että tehdään uudistuksia, joista ei ole mitään tietoa, miten ne tosiasiassa vaikuttavat.

Suomen mahdollisuus reagoida ulkoa tuleviin talouskriiseihin on rajallinen. Suomen pitää omilla toimillaan olla kuitenkin vaikeuttamatta tilannetta, jos maailmanlaajuiseen taantumaan mennään. Kansainväliselle kauppapolitiikalle ei kuitenkaan voi tehdä kovin paljoa omatoimisesti muuta kuin EU:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden jäsenenä.

Työttömyysturvan kesto on meillä melko pitkä moneen

PERHEYRITYS 4 • 2018

7

muuhun maahan verrattuna. Tutkijamme ovat heittäneet ajatuksen, että Suomen työttömyysturvan kesto voisi vaihdella suhdanteiden mukaan. Eli silloin kun olisi vaikeat ajat ja vaikea työllistyä, niin silloin työttömyysturvan kesto olisi pidempi.

Noususuhdanteessa taas kesto olisi lyhyempi – eli silloin, kun esiintyy työvoimapulaa.”

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja

ELINA PYLKKÄNEN: “Tärkeää olisi tehdä ilmastopolitiikkaan selkeä linjaus. Tämä ei koske pelkästään seuraavaa hallituskautta, vaan ulottuu tietenkin pidemmälle. Tarvitaan selkeitä ja tavoitteellisia toimenpiteitä. Näitä täytyy tehdä EU:ssa ja laajemmin globaalisti, mutta myös kansallisesti. Tämä on asia, jota mikään hallituskoalitio ei pääse pakoon. Se on väistämätön ohjelmakohta seuraavassa hallitusohjelmassa.

Työelämän murros vaatii toimenpiteitä sosiaaliturva- ja verojärjestelmiin. Sosiaaliturvalainsäädäntö on uudistettava siten, että etuus- ja verojärjestelmät ovat selkeät ja helposti ymmärrettävät. Lisäksi järjestelmistä pitää poistaa turha byrokratia ja tehdä etuuksista ja verotuksesta ilman viipeitä toimivat reaaliaikaiset systeemit. Työn murros tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla ”multitaskaaja” eli on samaan aikaan esimerkiksi yrittäjä ja palkansaaja – ja välillä myös esimerkiksi perhevapaalla. Työmarkkinoilla on oltava mahdollista yhdistää useampia sosioekonomisia statuksia, jotta ihmisillä on mahdollisuus tehdä monenlaista työtä erilaisissa positioissa.

Näen, että talouspolitiikassa pitää lähteä rohkeasti katsomaan budjetin menopuolta investointina hyvinvointiin nyt ja pidemmällä jänteellä, erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen, mutta myös sosiaaliturvan ja terveydenhuollon kautta. Väestön työvoimaosuutta tulee nostaa kaikin keinoin. Nyt parhaassa työiässä olevien miesten työvoimaosuus alenee. Tämä potentiaali on saatava täyskäyttöön. Koulutus- ja työllisyyspolitiikalla luodaan mahdollisuuksia. Budjettia ei pidä katsoa lyhytjänteisesti, vaan pitää luoda tulevaisuuden työmarkkinoita ja tulevaisuuden taloutta. Talouspolitiikassa pitää katsoa myös yli suhdannesyklien.

Eläkeläisten määrä kasvaa vuoteen 2030 saakka. Julkista taloutta on pakko pystyä hallitsemaan näinäkin vuosina, ja tehtävä pitkäjänteistä talouspolitiikkaa kuitenkin tasapainoillen elvyttävän ja kiristävän politiikan välillä suhdanteiden mukaan.

Lyhyellä jänteellä seuraavalla vaalikaudella sosiaaliturvaja verojärjestelmä on luotava sellaisiksi, että järjestelmä ei lannista tai ole jarruna ihmisten innolle tehdä töitä ja ansaita elantonsa eri tavoin.

On kuitenkin ihan selvää, että rakenteellinen alijäämä on sellainen, mihin täytyy kiinnittää huomiota. Jos talouskasvu säilyy kituliaan pienenä noin prosentin kasvuvauhdissa, silloinkin on edellytyksiä sellaiseen maltilliseen politiikkaan, että julkista taloutta laitetaan osa kerrallaan kuntoon useamman vuoden aikana.”

8

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen etlan toimitusjohtaja

VESA VIHRIÄLÄ: “Yleisellä tasolla isona kysymyksenä on talous- ja työllisyyskasvun tukeminen. Tällä hallituskaudella työllisyysastetta saadaan arviolta noin neljällä prosenttiyksiköllä ylös, mikä on oikein hyvä saavutus. Se on kuitenkin useiden arvioiden mukaan riittämätön sille, että pystytään rahoittamaan tämä meidän hyvinvointimallimme. Pitäisi saavuttaa noin 75-76 prosentin työllisyysaste.

Tällä vaalikaudella neljän prosenttiyksikön nousu on ollut seurausta osittain hyvästä kansainvälisestä kehityksestä sekä myös rakenteellisista uudistuksista. Näitä rakenteellisia uudistuksia ovat olleet toimenpiteet, jotka on tehty työttömyysturvaan, muihin sosiaalietuuksiin työttömyysturvan ohella ja verotukseen. Näitä ovat olleet myös esimerkiksi työttömien haastattelut ja niin sanottu aktiivimalli.

Kun mennään eteenpäin, niin ei ole syytä olettaa, että kansainvälinen talouskehitys pysyy ihan niin hyvänä kuin mitä se on nyt ollut. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksetkin saattavat jäädä tilapäisiksi. Tästä johtopäätös on, että työllisyysasteen nostamiseksi on jatkettava työmarkkinoiden uudistamista niin, että se tukee korkeaa työllisyysastetta. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliturvajärjestelmä – mukaan lukien työttömyysturva – on uudistettava ja työmarkkinoiden käytäntöjä on kehitettävä.

Tämä on yksi iso kokonaisuus, mikä tulevan hallituksen edessä on.

Työllisyyteen liittyen tarvitaan myös koulutusjärjestelmän uudistusta. Isoimmat ongelmat ovat heillä, jotka eivät saa lainkaan toisen asteen koulutusta. Myös peruskoulu tarvitsee lisähuomiota, jotta kaikki nuoret saavat valmiudet toisen asteen koulutuksesta selviämiseksi. Lisäksi tarvitaan panostuksia tuotekehitykseen ja tutkimukseen, vaikka tasomme on yhä verraten hyvä.

Vielä on epäselvää, mitä sote-uudistuksessa käy. Toivon mukaan saadaan ratkaistua tällä vaalikaudella. Soteuudistuksesta jää joka tapauksessa paljon hienosäätöä ja toimeenpanoa seuraavalle hallituskaudelle.

Eli jos kokonaisuutta katsoo, niin monella politiikka-alueella on isoja asioita tehtävänä.”

PERHEYRITYS 4 • 2018

Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja

IIRO JUSSILA: “Talouskasvu euroalueella hidastuu ja ensi vaalikaudella voi osua taantumakin. Muun muassa Brexit, Italian tilanne ja USAKiina -suhteet vaikuttavat kehitykseen. Lisäksi on työvoimapulakysymyksiä ja kohtaanto-ongelmia. Tätä voi helpottaa muun muassa maahanmuutto ja muuttoliike yleisestikin, joten näiden helpottamiseksi on tärkeää tehdä työtä.

Myös ilmastonmuutoskysymykset ovat ajankohtaisia. Vaikka näistä on puhuttu pitkään, niin nyt näissä alkaa tulla kiiremomentti eri tavalla kuin aiemmin. Suomen ei tule kuitenkaan tuijottaa vain omaa tilannettaan, vaan hakea kansainvälistä optimia.

Myös digitalisaatio etenee. Talouden kannalta murros on suurempi kuin moni toistaiseksi hahmottaa ja siihen liittyvät kysymykset heijastuvat myös talouspolitiikan tekemiseen.

Sote-uudistus ja sen eteenpäinvienti on julkisen talouden kustannusten kannalta keskeinen asia. Vaikka se kangertelee, niin täytyisi keskittyä siihen, että ensi vaalikaudella uudistus jalkautetaan valitulla tiellä maaliin. Jos kovasti tässä lähdetään peruuttelemaan, niin se voi olla huolestuttava suuntaus.

Myös tutkimus- ja kehitystoimintaan pitää kiinnittää huomiota. Olemme jääneet aineettomissa investoinneissa jälkeen muista OECD-maista. Ilman vahvaa ideointia, innovaatiotoimintaa ja sen rahoittamista emme pysty pärjäämään. Näiden myötä ei tarvitsisi pohtia pelkästään kustannuskilpailukykyä.

Myös työmarkkina-asiat vaativat huomiota.

Teknologiamurros muokkaa työmarkkinoita ja synnyttää työn murrosta. Seuraavan hallituksen aikana nämä ovat asioita, jotka ovat entistä enemmän tapetilla.

Monet näistä asioista ovat onneksi sellaisia, joita Suomen ei tarvitse pohtia yksin, vaan niitä käsitellään EU-tasolla ja laajemminkin.”

OECD VAATII VERO- JA SOSIAALITURVAREMONTTIA Teollisuusmaiden OECD-järjestö vaati Suomea tämän vuoden maaraportissaan muokkaamaan erityisesti sosiaaliturvajärjestelmää mutta myös verotusta. OECD:n suositukset voidaan ymmärtää järjestön evästyksinä Suomen seuraavalle hallitukselle.

Raportin mukaan työnteon kannustimia voidaan korjata tehokkaimmin työikäisten etujen kaventamisella ja ansioiden nostamisella verotuksen kautta. Järjestö ei näe perustulon käyttöönottoa järkevänä ratkaisuna.

OECD myös kehottaa parantamaan työnteon kannustimia lapsiperheille ja vanhemmille ihmisille. Väestön ikääntymisestä johtuvat menot tulevat aiheuttamaan julkiselle sektorille yhä suurempaa painetta.

Työttömyysturvan eläkeputki päästää raportin mukaan liian nuoria työikäisiä pois työelämästä. Myös kotihoidontuki pitäisi OECD:n mukaan käytännössä lopettaa kokonaan nykymuodossaan.

OECD kehotti siirtämään verotuksen painopistettä tuloveroista kohti epäsuoria ja ympäristövaikutuksiin liittyviä veroja. Tämä helpottaisi työllisten verotaakkaa.

PERHEYRITYS 4 • 2018

9