Issuu

perhe yrit ys

№ 3/2013

Perheyritysten liitto ry

Ilpo Kokkila: Joudumme luopumaan jostakin ja yrittämään enemmän SIVU 14

NxG International Summit keräsi perheyritysten jatkajat New Yorkiin SIVU 32

Hilda Lehtosen työura perheen yrityksessä jatkuu edelleen SIVU 6

Perheyritys 3/2013

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Hanna Ojanpää, Mikko Pellinen, Krista Elo-Pärssinen, Nanette Forsström ja Petri Tuomela. OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara Kannen kuva Petri Uutela PAINOPAIKKA Eura Print Oy, Eura ISSN-TUNNUS 1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

6 14 20 26 29 30 32 36 38

Perhe & yritys: Lehtosen kuljetusliikkeessä työskentelee kolme sukupolvea. Henkilökuva: Ilpo Kokkilaa motivoi vapaus ja itsenäisyys.

Työpaikka: Marja Kurki näkyy nyt Bulevardilla ja Aasiassa. Perheyritystutkijat kokoontuivat Sveitsin St. Galleniin. Professori Tom Berglund ja hallitustyön haasteet.

Perintö: Daniela Yrjö-Koskinen.

Amerikkalaisen D’Addarion tarina alkaa 1600-luvulta Italiasta. Matti Vanhanen: Omistajan tahdolla on väliä. Gumbostrandin tehdas sai uuden elämän.

42 45 46

Marja Kurki Oy kansainvälistyy rohkeasti.

Daniela Yrjö-Koskinen kulkee isoisänsä raivaamaa tietä.

Keskustelunavaus: Sakari Oikarinen.

Vierasnäppis: Pekka Hallberg pohtii taloutta ja ihmisyyttä. Hyviä uutisia: Oras, Piiloset ja Lingnell & Piispanen.

VAKIOT: 4 Pääkirjoitus 5 Puheenjohtajan huomio 12 Lyhyesti 41 Tulossa ja uudet jäsenet 48 Asiantuntijakirjoitukset

Hartwallin suvun korkkitehdas Broman Group valittiin Euroopan muuntui taidekeskukseksi. parhaaksi perheyritykseksi. 3

Pääkirjoitus

Kasvua helmi kerrallaan Kannessa esiintyvä Hilda Lehtonen on valloittanut sydämeni, vaikka en häntä ole tavannutkaan. Artikkelin (s. 6) kautta mieleen piirtyvä kuva tästä yli 90-vuotiaasta naisesta on erityislaatuinen. Hän on näihin päiviin asti ajanut omaa autoa ja työskentelee edelleen päivittäin yrityksessä, jonka 1950-luvulla perusti puolisonsa Ilmarin kanssa. Kun Hildaa väsyttää, hän ottaa toimiston sohvalla nokoset. Siinäpä yksinkertainen ja käytännöllinen tapa nostaa eläkkeelle siirtymisen ikärajaa. Tekisi mieli heittää idea ärsykkeeksi aiheen ympärillä jo pitkään jyllänneeseen keskusteluun. Hildan sanoissa on sävyjä, joita harvemmin talouselämään liittyvissä yhteyksissä on havaittavissa. -Nämä tässä pöydän ääressä ovat vähän suurenmoisia. Ei veikkoset, jättäkää vähän muillekin, Hilda lausahtaa viitaten tyttäreensä ja heidän lapsiinsa, joilla on haluja kasvattaa yritystä. Lehtosen kuljetusliikettä voidaan kutsua menestyneeksi, vaikka tiettyä maltillisuutta omistaja-yrittäjien asenteissa onkin aistittavissa. Yhtiön kerrotaan kasvaneen kuin helminauha. Helmi kerrallaan. Tällä hetkellä terminaaleja on neljä ja työntekijöitä 250. Niin tai näin - kyseessä on Pohjois-Suomen suurin kuljetusliike. EK:n puheenjohtaja, perheyrittäjä Ilpo Kokkila (s. 14) sen sijaan kannustaa yrityksiä kasvuun suorasanaisesti. Hän nostaa esiin huolensa siitä, että vallitsevan ilmapiirin ja taloustilanteen puristuksissa yritykset pyrkivät liikaa suojelemaan olemassa olevaa eivätkä uskalla laajentua. -Suomen kasvu on juuri pienten ja keskisuurten yritysten varassa, Kokkila muistuttaa. Kasvusta ja laajentumisesta on kyse myös Marja Kurki-yrityksen kohdalla. Satu Kurki (s.20) jatkaa anoppinsa luoman brandin tunnetuksi tekemistä paitsi Aasiassa myös Helsingin Esplanadilla. Mahdollisuuksia on sekä tuolla kaukana sekä juuri täällä.

EVELIINA TALVITIE eveliina.talvitie@perheyritys.fi

Puheenjohtajan

huomio!

Olin kesällä Huittisten kaupungissa SuomiAreenan paneelissa, jossa aiheena oli nuorisotyöttömyys. Parasta tässä keskustelutilaisuudessa oli se, että ei valiteltu vain että jotain pitäisi tehdä vaan keskusteltiin myös siitä, mitä oli jo saatu aikaan. Kansanedustajia, perheyrittäjiä, kunnan virkamiehiä ja nuoria oli paneelissa puhumassa Huittisten mallista eli siitä, miten nuorisotyöttömyyttä on kaupungissa saatu pysyvästi ja merkittävästi alennettua. Keväällä 2011 Huittisten kaupungin johto keräsi paikallisia yrittäjiä koolle keskustelemaan Uusien mahdollisuuksien torista, jolla tarjotaan töitä nuorille. Toripaikaksi ilmoittautui paikallinen ABC-asema, jonne kutsuttiin kaikki kaupungin työttömät nuoret tutustumaan paikallisiin yrityksiin ja työpaikkoihin. Siellä yrittäjät ja myös kaupunki lupasivat tarjota kaikille noin 80 nuorelle työttömälle vähintään kahden kuukauden onnistuneen työelämäkokemuksen palkallisena, koska kokivat nuorisotyöttömyyden alueellaan niin vakavaksi asiaksi. Tällä yksinkertaisella tempauksella vähennettiin hetkellisesti nuorisotyöttömyyttä 70 prosentilla ja yllättävästi monet nuoret löysivät vakituisen työn kotipaikkakunnaltaan. Kuulimme esimerkkejä nuorista, joilta koulut olivat jääneet kesken, mutta jotka osoittautuivat työssä motivoituneiksi ja pystyviksi. Kaiken tämän seurauksena Huittisten nuorisotyöttömyys on alentunut pysyvästi yli 20 prosenttia. Työ on tehty nopeasti ja edullisesti talkoovoimin ilman EU:ta, ulkopuolista rahoitusta tai byrokratiaa kun kaupungin virkamiehet ja alueen perheyrittäjät ovat yhdessä käyttäneet aikaansa ja vaivaansa. Tätä pitäisi Suomessa tehdä joka kunnassa ja kaupungissa.

Pekka Laitinen

Säkenöivästä voimasta Teksti: Mikko Pellinen | Kuvat: Petri Uutela

Kun Kuljetusliike Ilmari Lehtonen perustettiin vuonna 1953, istui Ilmari ratin takana ja vaimonsa Hilda hoiti paperityöt. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin Hilda Lehtonen, 93, työskentelee yrityksessä edelleen päivittäin ja seuraa, miten kaksi nuorempaa polvea kehittää yhtiötä.

Hallituksen puheenjohtaja Terttu Jussila rohkaisee lapsiaan Henriä ja Annea harkitun rohkeisiin kokeiluihin.

On elokuinen keskiviikkoaamu Rovaniemellä. Kuljetusliike Ilmari Lehtosen toimistossa käynnistellään päivän töitä. Yhdessä huoneessa työt ovat jo täydessä vauhdissa. Huone sijaitsee paraatipaikalla konttorin oven vieressä ja se kuuluu Hilda Lehtoselle. Lehtosen kädenpuristus on varma ja katse lempeä. Kun hän avaa suunsa, puheen sävystä kuuluu läpi hyväntahtoisuus. Lehtonen istuu pöytänsä ääressä ja lajittelee rahtikirjoja, kuten on tehnyt jo kymmeniä vuosia. Huolehtiminen kassavirroista on sisäänrakennettua, sillä hänellä on vahvasti muistissaan aika, jolloin lainan saaminen oli paljon nykyistä tiukempaa. Kasvua syntyi vain, jos yritys pystyi investoimaan tulorahoituksellaan. - Saatteko te mittään näistä, Lehtonen kysyy tyttärenpojaltaan Henri Jussilalta ja osoittaa kädessään olevia rahtikirjoja. Mie oon sanonut Oskulle (kuljetusliikkeen toimitusjohtaja Juha Korpikari), että pitää Henrille kuria. Rahtikirjoista pitää saada selvää, Lehtonen jatkaa pilke silmäkulmassaan. Jotain on selvästi saatu, sen osoittavat yrityksen neljä omaa terminaalia Rovaniemellä, Kemissä, Oulussa ja Ylivieskassa.

Eläkkeelle ja takaisin töihin Työnjako Hilda ja Ilmari Lehtosen välillä oli alusta asti selvä. Ilmari Lehtonen (1917-1993) oli rattimies ja hänen valtakuntaansa oli auton nuppi. Hilda Lehtonen puolestaan hallitsi kaikkea mikä tapahtui toimistossa. - Kaikkea olen tehnyt mihin olen pystynyt. Ilmari oli perheen pää ja mie tottelin. Palvelin asiakkaita, tein laskut, maksoin palkat ja perin laskut silloin kun on tarvinnut, Lehtonen sanoo. Hilda Lehtonen jäi eläkkeelle vuonna 1985, jonka jälkeen päivät kuluivat lapsenlapsia hoitaen. 2000-luvun alussa hän palasi takaisin töihin. - Kun ei enää tarvinnut Juhoa hoitaa, tulin tänne takaisin. Täällä menee päivä niin hyvin, kunhan vain pysyisi terveenä ja järki kulkisi. Kun vain Ilmari eläisi, ei mitään puuttuisi. Täällä aion olla niin kauan kuin vain pystyn. Hilda Lehtonen on ikäisekseen

hämmästyttävän hyvässä kunnossa. - Vielä toukokuussa äiti kulki töissä omalla autollaan, kävi inssinkin uudestaan 90-vuotiaana, kun ajokortti piti uusia. Täysiä päiviä hän täällä tekee ja vain harvoin lähtee kesken päivän pois, jos joku tarjoaa kyytiä. Välillä hän saattaa nukahtaa sohvalle ja sitten taas jatkaa, kuvaa Hilda Lehtosen tytär Terttu Jussila. Kokeilunhaluiset kasvajat Kuljetusliike Ilmari Lehtosen ensimmäinen sukupolvenvaihdos toteutettiin vuonna 1979, jolloin perustajan vävy Pentti Jussila otti vastuulleen toimitusjohtajan tehtävät. Hallituksessa puhetta johtaa Terttu Jussila. Heidän johdossaan yritys on kasvanut määrätietoisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen. - Ilmari ei halunnut laajentaa yritystä kovin suureksi. ”Parempi nukkua yöt rauhassa”, hän usein sanoi. Nämä tässä pöydän ääressä ovat vain vähän suurenmoisia. Ei veikkoset, jättäkää muillekin, Hilda Lehtonen nauraa.

”Mie koitan jarruttaa, mutta eihän ne tottele. No, kokkeilkoot.”

Auto oli saatava, vaikka sitten rakennuspuilla Toinen polvi on noudattanut Hildan ohjeita, sanotaanko, valikoiden. Ilmari Lehtosen jättäessä toimitusjohtajan työt oli yrityksellä kolmisenkymmentä työntekijää ja kaksi terminaalia, joista kuljetukset hoidettiin. Nyt terminaaleja on neljä ja työntekijöitä 245. Vaihtoehtoja ei taida juurikaan olla, kun pääkilpailijoiden omistajina ovat Suomen ja Saksan valtiot. Yhtiön kasvu on tapahtunut osin huomaamatta. Yhtiö on ollut aktiivinen vapautuvien linjojen suhteen ja kasvattanut siten toimintasädettään. Sen sijaan yritysostoja yhtiö ei ole tehnyt. - Meillä ei ole ollut suurta suunnitelmaa johon pitäisi pyrkiä. Pikemminkin yritys on meille helminauha, johon olemme lisänneet helmiä yksitellen ja siten nauha on kasvanut. Helmet ovat asiakkaiden toiveita, joita olemme kuunnelleet tarkasti. Koko toimialahan on kokenut ison muodonmuutoksen, kun kaupan keskusliikkeet ovat luopuneet aluevarastoistaan ja siirtäneet varastonsa pyörien päälle, Terttu Jussila kuvaa. Asiakkaiden tarpeiden kuunteleminen on vienyt kuljetusliikettä myös kiinteistöbisnekseen. - Ensin yksi asiakas tiedusteli mahdol-

Huittislaisen Ilmari Lehtosen automiesura alkoi 1930-luvulla, jolloin hän kuljetti tavaraa Äetsän rautatieasemalta Lauttakylään. Rovaniemelle Lehtonen tuli välirauhan jälkeen ja työskenteli muun muassa liikenteenharjoittaja Juho Eskelisen sekä postilaitoksen palveluksessa. Sitten tuli uusi sota. - Oli onni, että Ilmari ei joutunut rintamalle, vaan hän sai komennuksen hoitaa henkilö- ja tavaraliikennettä Eskelisen palveluksessa. Minä sen sijaan lähdin kävellen evakkoon Ylitornion kautta Ruotsiin velipoika Eero ja 15 lehmää mukanani. Kun jatkosota päättyi, palasin kotiin toukokuussa 1945. Toimiala oli sodan jälkeen vahvasti säädeltyä ja linjaliikennöinti luvanvaraista. Ilmari Lehtosen palo omaan yritykseen oli kova. Niin kova, että Lehtonen oli valmis myymään vaikka perheensä talonrakennukseen tarkoitetut rakennuspuut saadakseen hankittua käyttöönsä uuden kuorma-auton. - Meillä oli tontti Uittomiehentiellä ja tarkoituksena rakentaa sille talo. Hankimme itse rakennuspuut ja sahautimme ne. Samaan aikaan Kosken Olli lopetti autoilun ja myi autonsa, mutta hänelle jäi liikennelupa. Ilmari sai puurahoilla hankittua ensimmäisen oman kuorma-autonsa. Kosken Olli luovutti liikennelupansa ja Ilmari sai ostettua Lapin Kuljetuksen osakkeen. Oma liikennöinti alkoi ensin tukkikuormilla ja sen jälkeen rahtikuljetuksilla. Myöhemmin sitten ostimme uudet puut ja talokin tuli rakennettua, Hilda Lehtonen kertoo.

Hilda Lehtonen pitää jälkipolven huolellisina ja hymyt herkässä.

lisuuttamme varastoida heidän tuotteitaan. Kun järjestimme sen, kysyivät seuraavaksi tullivarastoinnin mahdollisuutta. Nyt konsernin koko kiinteistömassa on noin 38 000 neliömetriä, Henri Jussila kertoo. Tässä vaiheessa tarkkaavaisesti kuunnellut Hilda Lehtonen puuttuu keskusteluun. - Kuinka niitä on noin paljon? Mie koitan jarruttaa, mutta eiväthän ne tottele. No, kokkeilkoot, Hilda Lehtonen jatkaa ja nauraa lempeästi. Jussiloiden suurin kiinteistöhanke on tällä hetkellä Kempeleessä, jonne konserni on rakennuttanut asiakkaalleen noin 6000 neliömetrin logistiikkakeskusta. Keskus otettiin käyttöön syyskuun alussa. Jatkoa seuraa Pentti ja Terttu Jussilalla on kolme lasta, jotka kaikki työskentelevät yrityksen palveluksessa. Antti, 35, työskentelee yrityksessä varatoimitusjohtajana ja vastaa liikenteessä olevasta kalustosta. Anne Jussila, 27, toimii yrityksessä ilman titteliä ”siellä missä tarvitaan”. Henri työskentelee

laatupäällikkönä ja vastaa yhtiön liikenneluvista. Ei ole itsestään selvää, että kolmannella polvella on yritys jatkettavanaan. Vuonna 1989 Kaukokiidon sisällä oli käynnissä nurkanvaltausoperaatio. Onnistuessaan nurkanvaltaus olisi merkinnyt yhtiön määräysvallan siirtymistä Kaukokiidon pääkilpailijalle, Kiitolinjalle. Pentti Jussila oli keskeisessä roolissa siinä, että Kaukokiidon suurimmat omistajat solmivat sopimuksen, jolla nurkkausyritys onnistuttiin torjumaan. Ero oli hiuksenhieno, kyse oli prosentin kymmenyksistä. Kun kymmeneksi vuodeksi solmittu sopimus oli umpeutumassa, tekivät Kuljetusliike Ilmari Lehtonen, Kuljetusliike Y. Auramaa Oy ja Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy keskinäisen sopimuksen, jossa nämä sitoutuvat olemaan myymättä omistamiaan Kaukokiidon osakkeita. Yhtiöt omistavat yli puolet Kaukokiidon osakkeista, joten nurkanvaltaus on Kaukokiidossa tehty mahdottomaksi. -Yritysten omistajat ovat vahvasti sitoutuneita omistajuuteen ja joka yrityksessä myös jatkajapolvi on aidosti kiin-

nostunut toiminnan kehittämisestä. Ilman aikoinaan tehtyä sopimusta Kaukokiidon omistus olisi varmasti tänä päivänä ulkomaisissa käsissä, Terttu Jussila toteaa.

Lehtonen-yhtiöt Oy • Emoyhtiö konsernille, jonka muodostavat Kuljetusliike Ilmari Lehtonen Oy ja Lehtonen Trucks Oy • Pohjois-Suomen suurin kuljetusliike • Yksi Kaukokiito-ketjun neljästä pääosakkaasta • Perustettu 1953 • Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 39,9 meur • Konsernin liikevoitto vuonna 2012 oli 1,8 meur • Työntekijöitä konsernissa 250 • Kalusto: 110 yksikköä

Lyhyesti

Broman Group voitti eurooppalaisen Campden -perheyrityspalkinnon

Vuoden 2013 yrityskummi hallitsee sukupolvenvaihdokset

Väitös: Perheyrityksessä auttaminen on perheenjäsenille elämäntapa

Joensuulainen Broman Group palkittiin Pariisissa 11. kesäkuuta Campden European Family Business 2013 -palkinnolla sarjassa Top Family Business of the Year. Autojen varaosa- ja tarvikemyyntiin erikoistunut Broman Group on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Kuusi vuotta sitten yritys teki jättiloikan ja osti itseään suuremman Motonet Oy:n. Tällä hetkellä yritys työllistää 900 henkeä ja sen liikevaihto vuonna 2012 oli liki 205 miljoonaa euroa. Suomalainen perheyritys pärjäsi kyseisessä kilpailussa nimekkäässä seurassa. Muihin sarjoihin oli ehdokkaiksi nimetty muun muassa Miele, Swatch, Versace Group ja Lego Group. Campden on vuodesta 1997 toiminut kansainvälinen asiantuntijayritys, joka tuottaa palveluja yrityksiä omistaville perheille. Campdenin kanssa yhteistyötä tekee perheyritysten kansainvälinen järjestö FBN, jonka jäseniä Perheyritysten liiton jäsenyritykset ovat. Toista kertaa jaetut Campden -palkinnot ovat tunnustuksia Euroopan johtaville perheyhtiöille ja kirkastavat perheyhtiöiden merkityksellistä roolia työllistäjänä ja talouskasvun moottorina omilla alueillaan. Lisätietoa: www.campdenfb.com

Suomen Yrityskummit ry on valinnut Vuoden Yrityskummiksi 2013 ekonomi ja oikeustieteen kandidaatti Matti Vikstenin Turusta. Valinnassa painotettiin Vikstenin panosta yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä. Viksten kertoo olleensa mukana ainakin tuhannessa sukupolvenvaihdoksessa. – Ja toivottavasti niitä tulee lisää. Yritystoiminnan pitää jatkua, Viksten toteaa. Suomen Yrityskummien verkostossa on yli tuhat yrityskummia. Yrityskummien neuvojen tarve on ollut selkeässä kasvussa tänä vuonna. Eniten neuvoja ovat hakeneet palvelualan, tukku- ja vähittäiskaupan sekä teollisuusalan yritykset. Apua ja opastusta kaivataan eniten myyntiin ja markkinointiin. Vuoden Yrityskummi valittiin nyt 12. kerran.

KTL Eija Irmeli Huotarin yrittäjyyden väitöskirja ”Auttaminen on molemminpuolinen ilo! Avustaviin perheenjäseniin perustuva auttaminen suomalaisissa perheyrityksissä auttajan näkökulmasta tarkasteltuna” tarkistettiin Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimuksen mukaan pienissä perheyrityksissä auttaminen on yhtä olennainen asia kuin perhe, liiketoiminta ja omistaminen. Ilman palkkaa työskentelevillä perheenjäsenillä on merkittävä osa yrityksen hyvän tuloksen ja liiketaloudellisen menestymisen saavuttamisessa. Suomalaisten perheyritysten perheenjäseniltään saama apu näyttäytyy tutkimuksessa hyvin haastavana ja moni-ilmeisenä. Tutkimuksen keskiössä oleva auttaminen on usein muodostunut elämäntavaksi, jossa ei lasketa työtunteja, aamuja, iltoja, vapaahetkiä tai loma-aikoja. Työssä näkyy vahva sitoutuneisuus perheyrittäjyyden kehittämiseen. Avustaviksi perheenjäseniksi luokitellaan henkilöt, jotka toimivat perheyrityksissä yrittäjäperheenjäseninä ilman palkkaa ja näkyvää roolia. Avustavat perheenjäsenet Suomessa ovat merkittävä ryhmä, sillä tilastoihin on ilmoitettu vuonna 2010 noin 14 000 palkatta työskentelevää yrittäjäperheenjäsentä. Lisäksi perheyrityksessä voi työskennellä palkatta lukuisia tilastoihin kuulumattomia perheenjäseniä. Aihetta ei ole aiemmin tutkittu Suomessa eikä ulkomailla. Huotarilla itsellään on parinkymmenen vuoden kokemus toimimisesta perheyrityksen avustavana perheenjäsenenä. Väitöskirja julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in business and economics 130, ISSN 1457-1986, ISBN 978-951-39-5324-9 (PDF), ISBN 978-951-395323-2 (nid.). Lisätiedot: Eija Irmeli Huotari, puh. 050 3096900 ja työpuhelin 040 7299921, sähköposti eijairmeli@gmail. com ja eija.huotari@cou.fi

Ilmoittaudu Fennia Prize 2014-kilpailuun

PL kommentoi valtiovarainministeriön ja verohallinnon esityksiä

Fennia Prize -kilpailu tarjoaa yrityksille mahdollisuuden erottautua kilpailijoista innovatiivisella ja vastuullisella muotoilulla, jolla on taloudellista merkitystä. Fennia Prize -palkinnot luovutetaan tunnustuksena muotoilun kokonaisvaltaisesta ja innovatiivisesta käyttämisestä tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintakonseptien suunnittelemisessa ja toteuttamisessa, tuotekehityksessä, valmistuksessa ja yrityskuvassa. Palkitut tuotteet saavat käyttää Fennia Prize -logoa markkinoinnissaan osoituksena muotoilunsa korkeasta laadusta. Palkitut esitellään muun muassa kansainvälisen kierron saavassa näyttelyssä ja palkintojulkaisussa. Fennia lahjoittaa 35.000 euron palkintosumman. Fennia Prize 2014 -kilpailuun osallistuvan ehdotuksen tulee olla lanseerattu vuonna 2012 tai sen jälkeen. Ilmoittautumisaika Fennia Prize 2014 -kilpailuun on 23.10.2013 asti. Sähköinen ilmoittautumislomake on auki verkossa osoitteessa www. designforum.fi/fenniaprize. Kilpailun tulokset julkistetaan helmikuussa 2014. Kilpailun järjestävät Design Forum Finland ja Fennia. Seuraa kilpailun vaiheita osoitteessa: www.designforum.fi/fenniaprize Lisätietoja: Design Forum Finland, projektipäällikkö Melissa Ylijoki melissa.ylijoki@designforum.fi, (09) 6220 8110 www.designforum.fi/fenniaprize

Liitto antoi lausunnon valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 56 §:n ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta (koulutusvähennys). Luonnoksessa ehdotetaan työntekijöiden koulutukseen perustuvaa lisävähennystä, jonka tavoitteena olisi kannustaa työnantajaa lisäämään työntekijöiden koulutuksen määrää. Liiton lausunnossa muistutetaan, että yritykset tekevät ilman lainsäädäntöäkin taloudellisten lainalaisuuksien sanelemina ratkaisut liiketoimintaansa edistävästä työntekijöiden koulutuksesta. Vähennys aiheuttaisi merkittävästi lisätyötä, vähentäisi verotuksen ennakoitavuutta ja lisäisi verojärjestelmään liittyvää epävarmuutta. Liitto esittää, että mikäli koulutusvähennys otetaan käyttöön, sen käyttökelpoisuuden parantamiseksi on huolehdittava työntekijän verotuksen sovittamisesta yhteen työnantajan verotuksen kanssa. Verohallinnolle PL antoi lausunnon luonnoksesta tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennystä vuosina 2013-2015 koskevaksi ohjeeksi. Verohallinnon ohjeluonnoksen mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta voidaan tulkita lisävähennykseen oikeuttavaksi toiminnaksi silloin, kun koko konsernin yhteisen tutkimus- ja kehittämistoiminta keskittyy yhteen erilliseen yhtiöön. PL ehdottaa kyseisen kohdan sanamuotoa tarkistettavaksi, koska konsernissa saattaa olla useita T&K-toimintaan keskittyneitä yhtiöitä, joilla voi olla vähäisissä määrin muuta toimintaa. Lisätietoja: veroasiantuntija Simo Valtti puh. 0400 276 166, simo.valtti@perheyritys.fi

Kokkilan Ilpo Teksti: Eveliina Talvitie | Kuvat: Vesa Laitinen

Vuorineuvos Ilpo Kokkilan mielestä yhteiskunnan vastakkainasettelua lieventää yhteinen vihollinen, joka on lama.

Ilpo Kokkila vaikuttaa yltiörauhalliselta mieheltä. Puheen pystyy purkamaan tallenteesta ilman pysäytyksiä. Niin harkitusti hän sanojansa tiputtelee. Saarijärven Paavohan siinä väkisin tulee mieleen, kun kuulee Kokkilan kasvaneen saarijärveläisessä viljelijäperheessä. Keskikokoisen maatilan hoitamisen ohessa isä toimi yrittäjänä omistaen sirkkelisahan ja tehden puutavarakauppaa. -Isä oli siis yrittäjä laajemminkin kuin maatalouden parissa, Kokkila kuvailee. Ester-äitinsä hän kertoo olleen aktiivinen nainen, jonka Saarijärven seura valitsi vuonna 1980 Saarijärven Paavoksi. Seuran säännöissä määritellään, että niin miehelle kuin naisellekin soveltuvan kunnianosoituksen valintaperuste on ”uupumaton ponnistelu kotikunnan hyväksi, sen nimen tunnetuksi tekeminen sekä sosiaalinen mielenlaatu”. Insinööri J.L. Runebergin runo Saarijärven Paavosta kertoo viljelijän koettelemuksista sään armoilla. Kun sato lopulta

tuottaa paremmin, Paavo päättää edelleen laittaa puolet petäjäistä, koska ”Veihän vilu tou’on naapurimme”. Kokkila kuvailee saaneensa kodonperintönä perisuomalaisen arvopohjan, joka rakentuu yhteisöllisyyteen, yrittäjyyteen, tasapuolisuuteen, avoimuuteen, suoruuteen ja rehellisyyteen. Isä totesi nuorimmalleen kahden vanhemman sisaruksen jo lähdettyä maailmalle, että tämä voi halutessaan jatkaa tilaa. Lisäten samaan hengenvetoon, ettei sitä kuitenkaan suosittele. -Isä sanoi, että maanviljelijän ammatti on raskas. Hänen mielestään kannatti lähteä opiskelemaan, jos pärjää koulussa. Nuorimmainen lähtikin Saarijärveltä Espoon Otaniemeen, josta valmistui rakennusalan diplomi-insinööriksi. Rakentaminen ja urakointi kiehtoivat alusta pitäen. Kipinän Kokkila kertoo syttyneen jo poikasena, koska maalaistalossa joutui tekemään kaikenlaista käsillä. Kokkila hakeutui ensin töihin insinööritoimistoon ja sen jälkeen rakennusliikkeeseen, mutta verenperintönä saatu yrittäjyys veti puoleensa. - Minun oli helpompi ryhtyä yrittäjäksi kuin toimia

osana isoa organisaatiota. Kasvoin lapsesta pitäen itsenäiseksi ja kantamaan vastuuta itsestäni. Oli minulla myös voimakas halu kokeilla, pärjäänkö omillani.

tuna lennokas. Julkista vääntöä syntyi Kokkilan todettua Ylen Ykkösaamu-lähetyksessä, että ”on vaikea käyttää sellaista sanaa kuin palkankorotus, koska näyttää siltä, että tiukan linjan kanssa joudutaan elämän ja palkkoja pitäisi mieluimmin laskea kuin nostaa”. Sittemmin Kokkila lausui STT:lle olevansa valmis alentamaan omaa palkkaansa. Hän myös kommentoi presidentti Sauli Niinistön aloitetta vuosipalkkionsa leikkaamisesta ja sanoi sen olevan tervetullut esimerkki ja tehokas keskustelunavaus. Hän myöntää joutuneensa ja arvan-

muokattua työmarkkina-asiantuntijuutta avarammaksi. -EK ottaa neutraalimmin ja laajemmin kantaa koko elinkeinoelämän asioihin. -Kyse on mielikuvista, joita on tunnetusti vaikea muuttaa. Pelkkä puhuminen ei tietenkään riitä. On oltava tekoja.

Omistaja-yrittäjä Vuonna 1987 Kokkila perusti Viitosetrakennusyhtiön, jonka nimi johdettiin viiNeuvottelija destä perustajajäsenestä. Kokkila haluaisi olla purkamassa vastakYritys onnistui Kokkilan mukaan muutkainasetteluja. Tämä tapahtuu hänen tamaan rakennusalan jäykkää ja byromukaan muun muassa elinkeinoelämän kraattista järjestelmää tehokkaammaksi. järjestöjen välistä yhteistyötä vahvistaNäin jalostui projektien johtamiseen malla sekä tiivistämällä näiden tahojen liittyvä tapa, jonka varaan toimintaa on yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen rakennettu näihin päiviin asti. kanssa. Viitoset lähti alusta pitäen -Epäluulot ovat varmasti voimakkaasti eri suuntaan kuin vähentyneet puolin ja toisin. muutamat alaa dominoineet yritykOsapuolilla on yhteinen viholliset siihen asti olivat edenneet. nen – lama. - Uskaltaisin väittää, että se on Paljon puhutussa hallitukAsenne yhteiskunnassa: muokannut rakentamisen käytänsen rakenteiden uudistamiseen ”Yhteiskunta voisi rohkaista enemmän niitä, töjä Suomessa. tähtäävässä ”pelastuspaketissa” jotka haluavat menestyä ja muistaa start Vuonna 2001 konserni jakautui Kokkilalla on luonnollisesti ollut up-yritysten ohella myös keskisuurten yrityskahdeksi yhtiöksi; konsernin emoyhkeskeinen rooli. Julkisuudessa tiö SRV Yhtiöt Oyj:ksi ja hallintayhtiö TUPO-ratkaisuun tähtäävien ten merkitys. Pitäisi kannustaa niitä, jotka Pontos Baltic Holding Oy:ksi. neuvottelujen kuvailtiin sujukykenevät luomaan uutta. Verotus on yksi Vuonna 2011 yhtiön liikevaihto neen EK:n ja Ay-järjestöjen osalta asia, joka tuuppaa eteenpäin. Yrittäjä saateoli yli 600 miljoonaa euroa. lopulta yllättävänkin ongelmattaan edelleen nähdä epäilyttävänä henkilönä, Kun menestyksen rakennusaitomasti. neista tiedustelee, Kokkila kertoo, Kokkilan mielestä Saksassa ja joka ei voi pärjätä rehellisillä keinoilla sen että on ollut onnea matkassa ja hyvä Ruotsissa on Suomea paremmin sijaan että hänet nähtäisiin toverina, joka joukkue. tiedostettu vastakkainasetteluo hyvinvointia. Menestys luo työpaikkoja Ja lisää sitten, että työtä menestys lun turhuus ja lähdetty purkaja menestystä myös ympärille. Yrittäjyys on on vaatinut paljon. maan sitä. Samalla on onnis-Yrittäminen on sitä, että on aina tuttu sorvaamaa ratkaisuja, joilla hyvinvoinnin perusta. töissä. On hyväksyttävä se, että yhteiskunnan toiminta on tehostunteja ei lasketa. Vapaus ja itsenäitunut. syys motivoivat eteenpäin. - Meistä on tullut vähän liian Hankalinta aikaa on ollut 1990hyvinvoivia. Joudumme luopuluvun alun lama. Ei ennen sitä, eikä myösneensakin joutuvansa tikun nokkaan maan jostakin ja yrittämään vähän enemkään sen jälkeen ole ollut yhtä tiukkaa. puheenjohtajuuden myötä. män. Vuosikymmenten varrelle osunei-Se on vaan siedettävä. Saa sekä Siltä se vaikuttaa. Valtiovarainminisden virheiden luettelemiseen kuluisi negatiivista että positiivista palautetta. teriön tuoreimman taloudellisen katsakuulemma niin kauan, ettei haastattelulle Molemmat loppuvat ja puhelin hiljenee, uksen mukaan kokonaistuotannon varattu aika riittäisi. kun puheenjohtajakausi päättyy. Sen aleneminen kahtena vuonna peräkkäin -Yrittämiseen kuuluu se, että tulee jälkeen kukaan ei ole kiinnostunut mieliheijastuu vääjäämättä julkisen talouden potkuja päähän, mutta ne on vaan kestetpiteistäni. Olisi harhaa luulla, että itse on rahoitusasemaan ja julkinen talous pysyy tävä ja suunnattava eteenpäin. niin tärkeä. Asema synnyttää mielenkiinalijäämäisenä lähivuodet. Julkinen velka non. lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaisElinkeinojohtaja Kokkilan tavoitteet ovat selkeät ja tuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde Vuoden 2013 alusta Elinkeinoelämän suuret. Suomen talous on saatava korjatylittää jo ensi vuonna 60 prosentin rajan. keskusliiton puheenjohtajana toiminut tua parempaan suuntaan ja EK pitää Julkiset menot suhteessa kokonaistuotanKokkila kuvailee kyseistä luottamustehuudistaa sisäisesti. toon kohoavat korkeammaksi kuin kertaatävää ”yrittäjyyden mukanaan tuomaksi EK on Kokkilan silmissä asiantunkaan yli 15 vuoteen. sivuilmiöksi ja velvollisuudeksi, joka pitää teva ja vaikuttava järjestö, jonka hän Kokkila siteeraa mieleen jääneen uutitäyttää”. kuitenkin toivoisi kehittyvän nopeasti sen otsikkoa: Tulevaisuus on niiden, jotka Uuden puheenjohtajan lähtö oli muuttuvan toimintaympäristön mukana huutavat kovimpaa. medianäkyvyyden näkökulmasta katsotketterämmäksi. Mielikuvaa pitäisi saada -Tilanne on se, että kovimmin huutavia

Kokkilan arviot

kuunnellaan. Sitten on se hiljainen enemmistö, joka ei viitsi huutokilpailuun osallistua. Kokkila muistuttaa, että erilaisten gallupien mukaan suomalaiset kuitenkin ovat valmiita työelämän joustoihin. Suomessa muutos vain tapahtuu kiusallisen hitaasti. Isä -Passistahan sen näkee, että sukupolvenvaihdos on edessä, Kokkila naurahtaa, toivoa sopii, että se onnistuu. Omia lapsiaan Kokkila on yrittänyt johdatella kansanvälisyyteen. Ilahduttavana hän pitää esimerkiksi sitä, että nuorimmainen kolmesta pojasta on haastattelun hetkellä Sanghaissa työharjoittelussa. -Asioita on tärkeää nähdä välillä toisesta näkökulmasta. Kokkilan mielestä perheyrittäjillä on syytä pitää sukupolvenvaihdokseen liittyviä vaikeuksia esillä: Perintöveroa maksettaessa yrityksen oma pääoma hupenee, vieraan pääoman saanti vaikeutuu ja yrityksen toiminta kahlitaan.

Asenne yrityksissä: ”Tarvittaisiin enemmän rohkeutta ja halua kansainvälistyä. Yrityksissä helposti vain suojellaan sitä, mitä on saatu aikaan. Uusia asioita ei pitäisi pelätä. Pitäisi uskaltaa kasvaa ja laajentua. Ei saisi tyytyä siihen, mitä on. Olisi tärkeää, että kansakuntana kykenisimme kehittämään juuri keskisuurta yrittäjyyttä. Suuret vientiyritykset ovat pohja, jolle rakennetaan, mutta Suomen tuleva kasvu on pienten ja keskisuurten yritysten varassa.

Sukupolvenvaihdokseen sisältyvän, henkiseen luopumiseen sisältyvän haasteen hän niin ikään tiedostaa. -Luopuminen on vaikeaa. Yrittäjällä on se etu, että ei tarvitse ilmoittaa tarkkaa päivämäärää, jolloin lopettaa. Painopistettä voi vähissä erissä siirtää muualle. Vuorineuvos Ilpo Kokkila • Syntymäaika: 8.12.1947 • Koulutus: Diplomi-insinööri • Motto: Yrittäjä on leipänsä ansainnut • Harrastukset: Tennis, golf, hiihto ja elämä

KURJEN MITALLA Teksti: Hanna Ojanp채채 | Kuvat: Vesa Laitinen

Marja Kurki perusti aikoinaan yrityksens채 tavoitteenaan ilahduttaa ihmisten arkea huiveilla ja solmioilla. Uusi sukupolvi on laajentanut mallistoa ja markkinoita, mutta perusajatus on s채ilynyt.

Pohjoisesplanadille syyskuussa avattu uusi Marja Kurki- liike on yksi niist채 asioista, joka pit채채 Satu kurjen kiireisen채.

Satu Kurjella on takanaan tiivistahtinen kesä ”lomapäivät jäivät valitettavasti vain muutamaan”, hän huokaa. – Mutta niidenkin muutaman päivän aikana oli koko ajan tunne, että jotain pitäisi olla tekemässä, Kurki jatkaa. Kiireen taustalta löytyvät Marja Kurki Oy:n viimeisimmät muutokset: elokuun alussa Pohjoisesplanadilla aukaistu Marja Kurki Shop, muutamaa viikkoa myöhemmin lanseerattu nettikauppa, myymälän viralliset avajaiset sekä oma muotinäytös Esplanadin puistossa. Edessä on vielä toimiston muutto Herttoniemestä Arabiaan – unohtamatta tietenkään viikon ajan kiinalaisten ja korealaisten yhteistyökumppaneiden ja vieraiden emännöintiä. – Kieltämättä asioita tapahtuu nyt päällekkäin ja moni niistä on sattuman summaa. Olimme esimerkiksi ajatelleet avata liikkeen vasta myöhemmin, mutta kun vastaan tuli sopiva liiketila, oli pakko toimia. Myynnin ja näkyvyyden kannalta kolme tärkeintä asiaa ovat paikka, paikka ja paikka. Turistit ovat iso osa meidän asiakaskuntaamme eikä meidän ohitse oikein voi olla kulkematta, Kurki selvittää. – Liikkeen avaamisen seurauksena nettikauppa piti saada ajan tasalle, jotta asiakkaat pääsevät tutustumaan mallistoihin paremmin.

laisten kanssa on vielä opeteltavaa. Yhteistyö kiinalaisten kanssa alkoi jo 1980-luvulla. – Itse asiassa nykyinen Kiinan toimitusjohtajamme, Caroline Xue, toimi Marjalle tulkkina aikana, jolloin teimme kauppaa China Silkin kanssa. Tytäryhtiömme Kiinaan perustimme vuonna 1994 ja siitä lähtien Caroline on ollut palveluksessamme. Tämä osoittaa kiinalaisittain harvinaisen vahvaa sitoutumista, sillä maassa vallitsee tapa kilpailuttaa oma arvo tasaisin välein. Käytännössä tämä tarkoittaa

joko siirtymistä kilpailijalle tai siirtymistä itse kilpailijaksi. - Meilläkin kaksi myyjää irtisanoutui heinäkuussa juuri sesongin kynnyksellä. Tätä ei kuitenkaan pidä ottaa henkilökohtaisesti vaan siihen pitää vain osata varautua. Kaiken kaikkiaan organisaatiomme – täysin kiinalaisin voimin – ja asemamme on hyvin stabiili. Vaikka haasteita tulee aika ajoin, meillä on tiimissä todellisia tähtiä. Paljon on kiittäminen myös sekä Kiinan että Korean suurlähettiläitämme, he ovat upeasti tuoneet meitä näkyville eri tilaisuuksissa ja tilanteissa.

Aasian asialla Kiinasta ja Koreasta Marja Kurki Oy:hyn tuli elokuun puolessa välin tutustumaan yhteensä 30 aasialaista vierasta. – Käytännössä tämä tarkoittaa neljää eri ohjelmaa. Huomioon pitää ottaa muun muassa se, että korealaiset tulevat aina koko perheen voimin, joten vaimot ja lapset tarvitsevat oman ohjelmansa viikon ajalle, Kurki kertoo. – Olemme tehneet mieheni Tapanin kanssa työnjaon niin, että hän on korealaisten kanssa ja minä kiinalaisten. On pakko myöntää, että kiinalaisten kanssa olen aina tullut hyvin toimeen, mutta korea-

Uuden liikkeen avajaisiin saapui vieraita kaukaa. Satu Kurjen vieressä kuvassa on yrityksen Kiinan toimintojen toimitusjohtaja Caroline Xue.

Erikoislaatuisia tapoja Kiinassa Marja Kurki Oy:llä on yli 50 myyntipistettä ”shop-in-shopia”, kaikki sijoittuneina tavaratalojen yhteyteen. Myyjät ovat omia, mutta myyntitiedot yhteisiä. – Kiinassa on erikoislaatuinen tapa jakaa myyntitiedot kaikkien toimijoiden kesken. Kiinalaiset ovat hyvin yritteliäitä ja sitkeitä, ehkäpä tällä tavalla vielä lisätään omia tavoitteita. Sen sijaan sanontaa kiinalaisten huolesta kasvojen menettämisestä en allekirjoita, ainakaan itse en ole siihen missään törmännyt, kiinan kieltä nyt kolmatta vuotta Helsingin yliopistolla opiskeleva Kurki toteaa. – Luen kiinaa jo hyvin ja sanavarastoni on laaja, mutta puhuminen ja kuunteleminen ovat vielä vaikeita. Oppiminen on työlästä, mutta olen myös huomannut, että oma muistini on parantunut, sen verran paljon joudun aivokapasiteettiani uuden oppimiseen hyödyntämään.

uusille markkinoille Aasiassa. – Meillä on ollut tuotantoa Koreassa 1980-luvun lopusta lähtien; silkinpainatus on maassa erityisen korkealaatuista, tehokasta ja luotettavaa. Kontaktit olivat jo siis olemassa ja kun koti- ja EU-markkinoilla tilanne näytti heikolta, päätimme kääntää haasteen mahdollisuudeksi. Vuonna 2009 avasimme Koreaan tytäryhtiön. Koreassa Marja Kurki toimii lisenssiperiaatteella, mikä näkyy myös tuotevalikoimissa: perusmalliston lisäksi myynnissä on myös hanskoja ja meikkejä. – Meidät otettiin hyvin vastaan ja siksi uskalsimmekin lähteä rohkeasti liikkeelle. Nyt meillä on näytön paikka, Kurki pohtii. Seuraavaksi yritys kaavailee laajentumista Japaniin ja Venäjälle. – Markkinat eroavat toisistaan merkittävästi, joten samalla sapluunalla emme etene. Teemme nyt taustatutkimusta ja etenemme rauhassa, Kurki pohtii.

Uusia avauksia Kiina on ollut yritykselle tuottoisa ja kasvava markkina lähes koko toimintansa ajan. Viime vuosina osuus tuloksesta on ollut merkittävä, jopa 70 prosenttia. Kun Eurooppa syöksyi taantumaan vuonna 2008, siirtyivät Marja Kurjella katseet

Muuta tai sopeudu Satu Kurki seuraa huolestuneena Suomessa vallitsevaa tilannetta. Euroopan yleistilanne saa Kurjelta arvosanan surkea. Huolta aiheuttaa taloudellisen tilanteen sijaan henkinen asenne. – Suomessa palkat ovat nousseet

muuta Eurooppaa nopeammin, mutta silti meillä vaaditaan palkankorotuksia. Kulurakenteemme on kestämätön. Downshiftauksilla ja varhennetuilla eläkkeillä tämä maa ei nouse eikä minulta riitä sympatioita työtaisteluita kohtaan. Olemme mielestäni ajautuneet tilanteeseen, jossa saavutetuista eduista on luovuttava. Jos esimerkiksi vuonna 1975 eläkemenot olivat kahdeksan prosenttia, tuo luku on nyt 23,8. Yhteiskunnan tulee huolehtia heikoimmistaan, mutta yhteiskunnan tehtävä ei ole kaatua eläkepommin mukana. Toinen asia, mihin törmäsin tänä kesänä, on että Suomi todellakin menee kiinni heinäkuun ajaksi. Mutta yritykset ja maailmanmarkkinat eivät! Tekemisen meininki Tällä hetkellä Marja Kurki Oy:ssä vetovastuussa ovat Satu ja Tapani. Perheessä on kuitenkin kasvamassa kolme lasta, joista vanhin on jo yrityksen hallituksen varajäsen. Kotona vallitsee työn tekemisen meininki ja äidin motto: ”jos et voi jotain asiaa muuttaa, sopeudu”. – Meillä ei tunneta valittamisen osastoa, elämässä sattuu ja tapahtuu. Häpeä on turha tunne eikä murehtimiseen kannata omaa tai toisten aikaa tuhlata.

Jos joskus kaatuukin, sieltä tulee nousta nopeasti ylös eikä jäädä odottelemaan toisten säälittelyä. Se, miten ihminen itse reagoi – vaikkapa kaatumiseen – vaikuttaa siihen, miten muut tilanteen kokevat. Vastapainoksi pitkille työpäiville ja noin kuudellekymmenelle vuosittaiselle ulkomaanpäivälle, Satu Kurki painottaa hyvän arjen merkitystä.

Yhteiskunnan tehtävä ei ole kaatua eläkepommin mukana.” – Ihminen elää arjessa, siksi arjen pitää olla hyvää. Arkea ei myöskään voi suorittaa vaan se pitää elää sellaisena kuin se on. Minä viihdyn kotona tavallisissa askareissa perheen kanssa. Ja kun menen joogatunnille, juttelen ja seurustelen tunnin lomassa. Elämä on paljon miellyttävämpää, kun sen jakaa toisten kanssa.

Marja Kurki Oy

• Perustettu vuonna 1976 • Marja Kurki myi yrityksen Marimekolle vuonna 1986 • Tapani ja Satu Kurki ostivat yrityksen takaisin perheelle vuonna 1991. • Tapani Kurki toimii yrityksessä toimitusjohtajana • Satu Kurki kaupallisena johtajana • Toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Kiinassa ja Koreassa

Kansainvälinen perheyritystutkijakonferenssi:

Perheyrityksissä riittää tutkittavaa Teksti: Krista Elo-Pärssinen | Kuvat: IFERA

Perheyritystutkijat ympäri maailman kokoontuivat Sveitsiin esittelemään tutkimustensa tuloksia, verkostoitumaan ja kehittämään perheyritystutkimusta. Konferenssi huipentui perheyrittäjien ja tutkijoiden kohtaamiseen.

IFERA (International Family Enterprise Research Academy) • Perustettu 2001 • Jäseninä yli 250 tutkijaa maailmanlaajuisesti • Perheyritystutkimuksen edistäminen • Tutkijoiden tutkimuksen tason nostaminen • Eri alojen tutkijoiden houkutteleminen • Tutkimustulosten vieminen käytäntöön IFERA:n puheenjohtaja Sanjay Goel (toinen oikealta) palkitsi parhaimpia tutkijoita.

St. Gallenissa järjestetyn IFERA (International Family Enterprise Research Academy)-konferenssin teemana oli ”Ownership, Governance, and Value in Family Firms”. - Tavoitteenamme oli löytää uusia näkökulmia erilaisten omistusmuotojen, hallintarakenteiden ja arvon luonnin suhteisiin. Tässä onnistuimme mielestäni hyvin, toteaa konferenssin puheenjohtaja, professori Thomas Zellweger St. Gallenin yliopistosta. Ei ole olemassa kahta samanlaista perheyritystä. Tämä tekee niistä mielenkiintoisia, mutta samalla haastavia tutkimuskohteita. - Perheyritykset muuttuvat ajassa eri tavoin eri yhteiskunnissa. Esimerkiksi Filippiineillä perheyritysten määrä on vuosina 1996-2008 kasvanut 40 prosentista 80 prosenttiin ja vastaavasti Taiwanissa määrä on laskenut noin 65 prosentista noin 15 prosenttiin, havainnoi professori Ruth Aguilera Illinoisin yliopistosta. Konferenssissa palkittiin parhaana tutkimuksena espanjalaisten Belen Lozanon, Beatriz Martinezin (Universidad de Salamanca) ja Julio Pindadon (University of Leeds) paperi “Drivers of the effect of the main shareholder on firm value: The case of young family-owned businesses”. He löysivät erilaisia suhteita riippuen omistuksen jakaantumisesta ja omistajatyypistä.

Kun pääomistajalla on todellinen kontrolli, suhde omistajuuden keskittymisen ja arvon välillä on U-käyrän muotoinen. Lisäksi konflikteja pääomistajan ja muiden omistajien välillä on vähemmän, kun kyseessä on alle 30-vuotias perheyritys (15 % määräysvallasta on yhdellä tai useammalla perheellä). Tutkimuksen aineistona oli yli 1000 eurooppalaista listayhtiötä. Perheyritystutkimus leviää Perheyritystutkimus on noussut vahvasti esille myös muissa konferensseissa. Elokuussa arvostetun Academy of Managementin perheyritysosioon osallistui yli 100 tutkijaa. Seuraavan kerran perheyrityksistä kiinnostuneet tutkijat verkostoituvat Strategic Management Societyssa lokakuussa. - Perheyritys tarjoaa hyvin erityisen kontekstin strategiateorioiden testaamiseen ja laajentamiseen, koska perheyrityksessä perhe ja yritys kohtaavat. Esimerkiksi perhetutkimuksella on paljon annettavaa strategisen johtamisen ymmärtämiseen perheyrityksissä, uskoo IFERAn puheenjohtaja, professori Sanjay Goel Minnesota Duluthin yliopistosta. Myös Suomessa perheyritystutkijoilla on ollut mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti. Kesällä Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Matti Koirasen ja Hankenin professori Martin

Toiminta • Vuosittainen konferenssi • Tutkimusworkshopit • Family Business Day

Lindellin johdolla järjestettiin Helsingissä EIASM (European Institute for Advanced Studies in Management) -konferenssi teemalla ”Creative Resources and Resourcefulness in Family Business”. Konferenssi kokosi Helsinkiin noin 50 eri alan tutkijaa ympäri Eurooppaa. - Kansainvälisyys on perheyritystutkimuksen kehittämisen yksi kivijalka. Se auttaa tutkijoita löytämään relevantit tutkimusaiheet sekä ehkäisemään päällekkäisyyksiä. Kansainvälisellä yhteistyöllä myös ovet maailman johtaviin tiedejulkaisuihin avautuvat helpommin, toteaa Perheyritysten liiton tutkimustyöryhmän puheenjohtaja, Espanjan IE Business Schoolissa väitöskirjaa tekevä Jonas Dromberg. Family Business Day Konferenssi huipentui tutkijoiden ja perheyrittäjien yhteiseen Family Businesspäivään – käytännön ja tieteen vuoropuheluun. - On tärkeää, että perheyrittäjät ja tutkijat kohtaavat. Tämä edistää käytännön kannalta merkityksellisten asioiden

Konferenssissa oli osallistujia yli 30 maasta.

tutkimista, kuvailee Sanjay Goel päivän tarkoitusta. Perheyritykset pitävät joskus itseään samanlaisina kuin muulla tavoin omistetut yritykset, mutta Fidelity Investmentin konsultti ja tutkija Timothy Habbershon on toista mieltä: - Kun kiellät perheyrittäjyyden, menetät jotain. Hänen mielestään perhemäisyys on voimavara, jota perheyrityksen pitää hyödyntää. - Perheen on puhuttava oikeista asioista, oikeiden ihmisten kanssa oikeaan aikaan. Strategia ja hallinta ovat keskustelua. Habbershon puhuu F-muuttujasta, joka tarkoittaa perheen resursseja ja osaamista. Tämä sisältää mm. perheyrityksen ainutlaatuisen tarinan ja historian, taloudelliset resurssit, sosiaaliset verkostot sekä perheenjäsenten osaamisen. F-muuttuja vaikuttaa mm. yrityksen visioon, strategisiin valintoihin, johtamiseen, innovointiin ja tulokseen. - Tärkeintä on jakaa sukupolvien kesken ymmärrystä perheen F-muuttajasta ja löytää yhteinen visio. Jaettu visio on perheyrittäjyydessä kestävintä - yritykset tulevat ja menevät, valisti Habbershon.

IFERA-konferenssi Lappeenrannassa kesällä 2014 IFERA on globaalisti toimiva organisaatio, jolle on tärkeää toimia kaikkialla maailmassa. Lisäksi Baltia ja Venäjä kiinnostavat IFERAa uusina perheyritystutkimusalueina. Pohjoismaista on perinteisesti ollut aktiivinen osanotto konferenssiin. Suomessa perheyritystutkijoita ja perheyrittäjyyden jatko-opiskelijoita on 50, joista kymmenkunta on Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Lappeenranta oli siten luonteva valinta ensi vuoden IFERA-konferenssin paikaksi. - Lopulta tietysti kaikki on kiinni siitä, kenellä on halukkuutta järjestää konferenssi. Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta LUTista tätä tahtoa löytyi, IFERAn hallituksen kovat vaatimukset täyttyivät ja Lappeenranta sai kunnian isännöidä konferenssin vuonna 2014 keskellä Suomen suvea ja Saimaata, toteaa konferenssista vastaava, LUTin professori Iiro Jussila. Lappeenrannan konferenssin teemana on perheyritysten sisäinen ja perheyritysten välinen yhteistyö. Teema tuo esiin uusia perheyrityksille ja yrittäjäperheille tärkeitä ja haasteellisia näkökulmia, jotka ovat toistaiseksi saaneet vähemmän huomiota osakseen. Perheyrityspäivä on yksi konferenssin kohokohdista. - Odotamme yrittäjäperheiden runsasta osanottoa niin kansainvälisesti kuin kotimaasta sekä erityisesti tieteentekijöiden ja yrittäjäperheiden aktiivista, keskinäistä arvoa luovaa vuorovaikutusta, jatkaa Jussila. Jonas Dromberg kannustaa myös suomalaisia perheyritystutkijoita HUOMIO! osallistumaan Lappeenrannan IFERATervetuloa perheyrityksille konferenssiin. tarkoitettuun workshopiin ja - Se on mainio tilaisuus solmia Family Business-päivään 26.kansainvälisiä yhteyksiä ja luoda 27.6.2014 Lappeenrantaan. yhteistyötä kansainvälisten tutkijoiden PL:n kevätkokous järjestetään kanssa sekä tietysti kuulla, mitkä ovat samassa yhteydessä. perheyritystutkimuksen uusimmat tulokset.

Teksti: Krista Elo-Pärssinen

Hallitustyö:

Valppautta, etäisyyttä ja kykyä käsitellä vaikeita asioita Hankenin professori Tom Berglund kannustaa perheyritysten hallituksen jäseniä etsimään yrityksen toimintaan aktiivisesti tuoreita näkökulmia, joita tuottavat myös perheen ulkopuoliset jäsenet. Nopeat taloudelliset, sosiaaliset ja teknologiset muutokset vaativat yrityksiä pysymään hereillä ja katsomaan liiketoimintaansa uusin silmin. Hallituksen on valppaana seurattava toimintaympäristön ja yrityksen kehitystä. Hallituksella onkin erittäin keskeinen rooli perheyrityksen johtamisessa. Sen tehtävä on valvoa toimivaa johtoa, jotta johto toiminnallaan edesauttaa yrityksen arvon kasvattamista. - Toimivan johdon työn laatua on omiaan parantamaan, jos hallitus ymmärtää johdon toimintaa. Hallitus ei myöskään saa turhaan lähteä sotkemaan johdon kuvioita, vaan sen pitää antaa johdolle työrauha, sanoo Berglund. Erityisesti perheyrityksissä pitää miettiä hallituksen ja toimitusjohtajan rooleja ja tehtäviä. - Jos käytännön johtaminen ja valvonta sotkeutuvat toisiinsa, kummastakaan ei tule mitään. Pitää miettiä kuviot kunnolla läpi ja saada aikaiseksi rakenne, joka toimii juuri siinä yrityksessä. Tärkeää on myös sopia pelisäännöistä etukäteen hyvän sään aikana eli miten toimitaan, jos asiat alkavat kääntyä huonompaan suuntaan.

välillä ja mitkä ovat johdon esittämät argumentit puolesta ja vastaan. Ulkopuolisia tarvitaan Perheyrityksissä on yleistä, että hallitus muodostuu vain perheen jäsenistä. Professori Berglundin mielestä yrityksen kehityksen kannalta olisi tärkeää, että perheyritysten hallituksissa olisi myös muita kuin perheen jäseniä. - Perheen ulkopuoliset hallituksen jäsenet tuovat toimintaan objektiivisuutta ja uusia näkökulmia. He ehkä uskaltavat helpommin myös nostaa keskusteluun vaikeita asioita. Erityisesti usein tunteita täynnä olevassa sukupolvenvaihdoksessa ulkopuolisten jäsenten objektiivisuus on tarpeen. Hallituksen työtä edesauttaa johdon kanssa määriteltyjen roolien lisäksi myös selkeät suhteet omistajiin. - Hallitustyön taustaksi tärkeä asia on omistajan visio ja tahtotila. Hallituksen on helpompi toimia, jos omistajien antamat suuntaviivat ovat selvillä. Hallituksen tulee kunnioittaa omistajien perusnäkemyksiä. Mielestäni esimerkiksi Fazerilla nämä asiat on perusteellisesti mietitty läpi ja on onnistuttu tässä hyvin, toteaa Berglund. Berglund tietää, että erityisesti perustaja-yrittäjän on vaikea irtaantua yrityksen jokapäiväisestä toiminnasta ja toimia ”vain” hallituksessa. - Jokaisella on rajansa, itse ei voi aina olla pitämässä kaikista naruista kiinni. Siitä voi olla yritykselle haittaakin. Kun ottaa hieman etäisyyttä yrityksen arkeen, saa aikaa itselLisätietoja valmennuksesta: leen ja näkee helpomwww.perheyritystenliitto.fi tai min myös kauemKrista Elo-Pärssinen, puh. 0400 254 004 maksi. Perheyrittäjän Ilmoittautuminen 1.11. mennessä on tärkeää ympäröidä ilmoittaudu@perheyritys.fi itsensä henkilöillä, joilla on kykyä sanoa vaikeitakin asioita.

Kiinnostuitko? Tule kehittämään hallitustyötäsi PL:n valmennukseen ”Lisäarvoa hallitustyöstä” 28-29.11.2013

Kokonaiskäsitys on tärkeä Ei ole olemassa hallitustyön yhtä menestyskaavaa tai -reseptiä, joka sopisi kaikille yrityksille. Jokaisen yrityksen pitää miettiä juuri sen tilanteeseen mahdollisimman hyvä tapa toimia. - On luonnollista, että pienessä yrityksessä hallitus saa kokonaiskuvan helpommalla. Suuremmassa yrityksessä sen muodostaminen on vaikeampaa. Haasteellista onkin kasvattaa yritystä siten, että hallituksella säilyisi kokonaiskäsitys siitä, mitä missäkin tapahtuu. Berglund kannustaa kuuntelemaan herkällä korvalla johtoa. - Hallituksen tehtävä on haastaa johtoa ja kysyä oikeita kysymyksiä. Hallituksen pitää miettiä, tekeekö johto kaikkensa hahmottaakseen eri vaihtoehtoja pidemmällä aika-

perintö Perintö-palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

Daniela Yrjö-Koskinen • Syntymävuosi: 1971 • Koulutus: Kauppatieteiden maisteri • Asema perheyhtiössä: Toimitusjohtaja, omistaja • Perhe: mies, 9-vuotias poika ja 12-vuotias tytär. • Ajankohtaista: Tänä vuonna vietetään Novitan 85 –juhlavuotta

Mitä olen saanut vanhemmiltani: ”Minä ja sisareni olemme oppineet jo lapsena perheyrityksen tärkeän arvon, yritystoiminnan jatkamisen ja perinteiden siirtämisen sukupolvelta toiselle. Olemme kokeneet sen kunnia-asiana ja etuoikeutena. Perheyrityksen johtamisen tuomaa vastuuta ja velvollisuutta emme ole koskaan kokeneet painostavaksi. Lankabisnekseen olemme kasvaneet luontevasti: kotona on aina puhuttu yrityksen asioista yhdessä perheen kanssa. Se on ollut merkityksellinen osa yhteistä arkeamme. Novita ja yrityksen merkitys perheellemme on tullut näkyväksi isämme työn ja ajatusten kautta. Luottamus kuluttajan ja Novitan välillä on aina ollut isämme sydämen asia. Sen rinnalla kulkevat tärkeinä tavoitteemme olla lähellä asiakkaitamme, toimia vastuullisesti ja tietysti rakentaa liiketoimintaa tavoitteellisesti. Novita on italiaa ja tarkoittaa ”aina uutta” – sitä lupausta toteutamme isämme jalanjäljissä edelleen. Äitimme on aina ollut mukana toiminnassamme – hän on todellinen tyyliniekka ja rakastaa värejä. Perheemme ”emo” jaksaa tukea ja kannustaa meitä haasteissamme. Kun perhe voi hyvin, pyörii bisneskin. Uskon, että unelmat toteutuvat, kun vain uskallamme tavoitella niitä. Vanhemmat ovat kasvattaneet minusta rohkean ja ennakkoluulottoman – niillä eväillä on hyvä edetä unelmia kohti. Olen isoisäni tiellä, myös hän teki haaveistaan totta 85 vuotta sitten perustaessaan yritystämme Helsinkiin.”

Mitä haluan välittää lapsilleni: ”Olen saanut elämäni aikana monia hyviä ohjeita ja neuvoja, mutta kaksi niistä haluan siirtää lapsilleni. Kannustan heitä opiskelemaan ja työskentelemään ulkomailla. Itse olen opiskellut Hankenin lisäksi University of Berkeleyssä USA:ssa ja työskennellyt useita vuosia ulkomailla sekä Englannissa että Ruotsissa. Saman mahdollisuuden haluaisin antaa myös lapsilleni. Haluan myös korostaa, kuinka tärkeää on opintojen jälkeen tehdä ensin oma ura: se antaa itseluottamusta sekä tietotaitoa, jota voi myöhemmin hyödyntää omassa työssä perheyrityksessä. Esikoiseni on jo 12-vuotiaan varmuudella ilmoittanut, että hänestä tulee isona Novitan toimitusjohtaja. Haluan vanhempieni tavoin jakaa lasteni kanssa perheemme arjen peruspilarit: elämänilon, vastuullisuuden, myönteisyyden, uteliaisuuden sekä avoimuuden kaikessa, mitä teemme. Unelmani ja tavoitteeni on johtaa Novitaa niin, että se siirtyy seuraavalle sukupolvelle itsenäisenä ja vakavaraisena yrityksenä. Perheyritys on perintömme, kruunujalokivi, jonka arvoja vaalimme yhdessä vanhempieni, sisarieni ja perheidemme kanssa.”

Novita on mukana POP UP ILO Mesta –hankkeessa

Helsingin Kampin kauppakeskuksessa avattiin elokuun lopussa POP UP ILO Mesta, jossa nuoret voivat osallistua erilaisiin työpajoihin. Mesta haluaa kannustaa nuoria iloiseen oman luovuuden käyttöön, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen sekä vastuun ottamiseen. Nuoret voivat valmistaa Mestan työpajoissa erilaisia tuotteita myyntiin, josta saadut rahat kertyvät nuorten yhteiseen pottiin. Mesta toteutetaan yritysten ja yhteisöjen tuella. Yrityksistä mukana ovat Novitan lisäksi muun muassa Nokia, Microsoft, Metro Auto, Paulig ja Ikea.

NxG International Event • FBN päätapahtuma nexteille • 220 osallistujaa, 30 maasta • 2013 pääpuhujina: > William Wrigley Jr. Wrigleyn purkkatehtaan entinen toimitusjohtaja > Caroline Bailey E. & J. Gallon Wineryn omistaja > David Batstone, Not For Salen -kampanjan perustaja

Suomalaisia nuoria ja amerikkalaisia kitarankieliä Teksti ja Kuvat: Petri Tuomela

Family Business Networkin vuosittainen NxG International Summit keräsi kesäkuussa New Yorkiin 220 nextiä, 30 eri maasta. Suomesta matkaan lähti 28 nuorta seuraajapolven edustajaa. Kolme päivää kestäneen seminaarin pohjaksi FBN America järjesti yritysvierailun maailman johtavan kitarankielenvalmistajan, D’Addarion tehtaalle.

Tunnin bussimatka Queensiin D’Addarion tehtaalle sujuu leppoisasti. Tehtaan pihassa komeilee kutsuva School of Rock- kyltti. Henkilökunta ottaa meidät lämpimästi vastaan varatoimitusjohtaja John D’Addario III:n ja markkinointipäällikkö Pat Zerbon johdolla. Työntekijät johdattavat vierailijat tutustumaan yrityksen tuotantoon. Kierroksen aikana näemme, miten kitarankielet ja rumpukalvot valmistuvat ja lähtevät maailmalle. Havaitsemme, että yrityksen historia ja tarinat elävät vahvasti myös työntekijöiden tarinoissa ja arjessa. He ovat selvästi ylpeitä työnantajastaan. Vuonna 1918 toimintansa aloittaneessa D’Addario & Companyssa työskentelee tällä hetkellä kolmetoista perheenjäsentä. John Jr ja James D’Addario ottavat parhaillaan ensimmäisiä askelia luovuttaakseen perheen visiota ja perinteitä seuraaville polville, jota yritysvierailun isäntänä toiminut varatoimitusjohtaja John D’Addario III edustaa. Hänen lisäkseen yrityksen markkinointipäällikkö Zerbo ja puheenjohtaja Rick Drumm kertovat kokemuksiaan ja ajatuksiaan sukupolvenvaihdoksesta, hallitustyöskentelystä sekä perheneuvoston, johdon ja hallituksen välisestä kommunikoinnista. Drumm tuo keskusteluun D’Addarion perheen ulkopuolisen avainhenkilön näkökulman. Isännät johdattavat meidät 1600 -luvun Italiaan Sallen kylään, josta D’Addarion tarina on saanut alkunsa. Jo tuolloin Johnin iso-iso-iso-isoiso-iso-isoisä on kirkon kirjojen mukaan harjoittanut kielien valmistusta ammatikseen.

Family Business Network (FBN) • Perustettu vuonna 1989 • Jäseniä 7000, 56 eri maassa • Päätapahtumat FBN International Summit ja NxG International Summit • Tavoite auttaa perheyrityksiä menestymään ja kasvamaan • FBN:n kautta avautuu mahdollisuus lähteä ulkomaille kesätöihin tai työharjoitteluun toiseen perheyritykseen

Amerikkalainen kasvutarina D’Addarion tarina alkaa vuodesta 1680, pienestä Italian Pescarassa sijaitsevasta Sallen kylästä. Jo tuolloin kirkon kirjoihin oli merkitty, että Donato D’Addario elätti itsensä soitinkieliä valmistaen. Toiminta jatkui Sellen kylässä usean sukupolven ajan, kunnes vuoden 1905 raju maanjäristys pakotti perheen muuttamaan pois. Kielien valmistus ei suinkaan loppunut tähän. Perhe lähetti Charles D’Addarion ja hänen siskonsa miehen Roccon New Yorkin Queensiin myymään kieliä, jotta he voisivat elättää perheensä. Kielet kävivät kaupaksi, mutta koti-ikävä alkoi painaa ja miehet palasivat Sallen kylään. Roccon koti-ikävä oli niin voimakas, että hän päätti jäädä Italiaan. Charles palasi takaisin New Yorkiin ja Queensiin. Vuonna 1918 Charles aloitti itse kielten valmistuksen perheen kodin autotallissa. Perheen kasvaessa myös lapset riensivät apuun. Charles matkusteli paljon ja keskittyi markkinoinnissa viulunvalmistajiin ja aikansa suuriin muusikoihin, joilta sai arvokasta palautetta tuotteiden kehittämiseen. Vuoden 1936 alussa Charlesin nuorin lapsi ja ainoa poika, John, värvättiin toiseen maailmansotaan. Johnin paluun jälkeen yrityksen nimi muutettiin muotoon C. D’addario & Son. Sitten tulivat Elvis ja Beatles Sodan myötä teknologia oli mennyt eteenpäin. Dupont oli kehittänyt ensimmäiset nylonyksisäielangat, jota käytettiin hammasharjoissa ja luudissa. John kiinnostui materiaalista ja alkoi selvittää, voisiko lankaa hyödyntää soitinten kielissä. Kun Dupont vuonna 1947 toimitti ensimmäisen näytteensä D’Addariolle, huomasivat Charles ja John sen soveltuvan erinomaisesti harpun kieleksi. Tämä rohkaisi D’Addariot tutkimaan tarkemmin nylonin tuomia mahdollisuuksia. Samaan aikaan John D’Addario oli vakuuttunut kitarasoittimien suosion kasvusta. Bändit kuten The Glinn Miller Orchestra ja Tommy Dorsey olivat pinnalla. Elvis Presley ja The Beatles tekivät tuloaan. John

oli malttamaton ja halusi laajentaa yrityksen tuotevalikoimaa palvelemaan myös sähkökitaroiden kieliä. Charles oli vastahakoinen, mutta suostui lopulta. Perustettiin erillinen yhtiö nimeltä Archaic Musical String Manufacturing Co., joka aloitti rautakielien valmistuksen sähkökitaroihin. Kun Charles lopulta eläköityi 1962, John D’addario päätti liittää Archaic Musical String Manufacturing Co:n ja D’Addario & Son:in toisiinsa. Yhtiön nimi muutettiin Darco Music Stringsiksi. Kitarasta oli tullut maan suosituin soitin ja se vaikutti koko maailmaan. Darco kasvoi nopeasti ja John D’Addarion johdolla mukaan tulivat automaattilaitteet, joilla pystyttiin kelaamaan ensimmäisiä basson kieliä. Tämä tekniikka on yhä käytössä ympäri maailmaa. John ja James 1960 -luvun lopulla uusi sukupolvi tui mukaan kuvioihin. Etenkin John D’Addario Jr. osoitti jo teini-ikäisenä mielenkiintoa liiketoimintaan. Hänen kykynsä luoda kontakteja toimittajien ja jälleenmyyjien kanssa oli tervetullut lisä perheyritykseen. Johnin nuorempi veli James oli puolestaan intohimoinen kitaransoittaja, jota kiinnosti erityisesti elektroniikan kanssa näpertely. James vastasikin myöhemmin tuotantomenetelmistä ja niiden kehittelystä. Työntekijät pitivät häntä suurena legendana, joka oli suunnitellut ja patentoinut yrityksen käyttämät menetelmät kielten valmistukseen. Yrityksen yhä kasvaessa Darco sulautui C.F Martin & Co-yhtiöön. Uusi yritys pärjäsi hyvin, mutta muutaman vuoden jälkeen D’Addariot päättivät lähteä kehittelemään omaa tuotantoa perinteitä kunnioittaen. Yritys nimettiin D’Addario & Companyksi. Ensimmäinen D’Addario brändin alla valmistettu kitarankieli valmistettiin 1974. Kuten aikaisemmin John Sr, John Jr, ja James olivat johtamassa yritystä uuteen nousuun. D’Addario & Companyn ensimmäinen tehdas perustettiin New Yorkin Lynbrookiin vuonna 1974 viiden työntekijän voimin. John Jr ja James halusivat laajentaa tuotevalikoimaa entisestään yritysostojen avulla. John D’Addario päätti jättäytyä taustalle ja jättää yrityksen poikien hoidettavaksi. Kun James D’Addario vei isänsä, äitinsä, vaimonsa ja kolme lastaan pieneen Sallen kylään vuonna 1996, heitä odottivat paraati ja juhlat pormestarin kotona. Uutiset yrityksen menestyksestä olivat löytäneet tiensä italialaiseen kylään. John D’Addario Sr nukkui pois kesäkuussa 2000 vaimonsa, lasten ja lastenlasten ympäröimänä. Yhtiön tulevaisuuden tavoitteeksi on kirjattu olla ”suurin tai toiseksi suurin kaikilla soitintarvikemarkkinoilla, joihin lähdemme mukaan”.

D’Addario & Complany, Inc • Liikevaihto 150M$ • Työllistää 1100 henkilöä • Yhdysvalloissa on 5400 jälleenmyyjää • 120 maahantuojaa 101 maassa • Valmistuskapasiteetti 750 000 kitarankieltä päivässä

Seuraava NxG International Event järjestetään Barcelonassa 29.-31.5.2014

The Family Business International Internship Programme • Ideana on, että perheyritykset isännöivät toistensa nextejä. • Paikkoja on tarjolla tällä hetkellä kaikkialla maailmassa. • Harjoittelu voi kestää 1kk-12kk. • Hakuprosessin voi aloittaa minä vuodenaikana tahansa. • Kesällä 2013 paikkoja oli tarjolla 80.

Ovet auki maailmalle – The Family Business International Internship Programme

Family Business Network tarjoaa nexteille mahdollisuuden lähteä maailmalle kesätöihin tai työharjoitteluun. Tänä kesänä Suomesta matkaan lähti Fregatti Oy: n Juuso Wäänänen, joka hakeutui harjoitteluun saksalaiseen Tengelmann-yritykseen.

”

Ajatus ulkomailla työskentelystä heräsi talvella 2011. Olin ollut aikaisempana syksynä opiskelijavaihdossa Etelä-Koreassa ja seuraavaksi halusin työvaihtoon. Otin yhteyttä Christine Gaucheriin, joka on Family Business Networkin NxG-yhteyskoordinaattori. Hän pyysi minua kertomaan, mitkä maat ja toimialat kiinnostivat ensisijaisesti. Kerroin haluavani työskennellä Keski-Euroopassa, saksankielisessä maassa jälleenmyynti- tai hotellialalla. Gaucher esittikin varsin nopeasti yhdeksi vaihtoehdoksi saksalaista Tengelmann-perheyritystä. Tengelmann on perustettu 1867 ja toimii nyt viidennessä sukupolvessa. Konserni on kansainvälinen jälleenmyyjä monilla eri sektoreilla ja keräsi vuonna 2012 noin 11 miljardin liikevaihdon työllistäen noin 83 000 henkilöä. Kerrottuani olevani erittäin kiinnostunut, Gaucher kehotti minua lähettämään avoimen hakemuksen ja CV:ni Tengelmann konsernin toimitusjohtajalle ja omistajalle, Karl Erivan Haubille. Muutamien viikkojen kuluttua Herra Haub teki minulle puhelinhaastattelun. Sen jälkeen minulle järjestettiin yhteys Tengelmann New Median toimitusjohtajaan Ralf Rogoschiin. Sovimme hänen kanssaan työharjoittelusta Internet-markkinoinnissa. Harjoittelujaksoni kesti noin kolme ja puoli kuukautta. Työskentelin hakukonemarkkinoinnin, yhteistyömarkkinoinnin, uutiskirjeiden, sosiaalisen median sekä graafisen suunnittelun parissa. Työkielenä käytettiin saksaa sekä englantia, aina tarpeen mukaan. Omassa perheyrityksessä ennen tätä kokemusta työskennelleenä, voin sanoa että harjoittelujakso oli erittäin avartava. Ihmiset jumittuvat helposti omiin tai perheessä ”hyviksi” havaittuihin toimintatapoihin, mitä ei mielestäni saisi tapahtua. Pitäisi aina olla avarakatseinen ja valmis ottamaan oppia ulkopuolisilta tahoilta. Herra Haub kertoi hyvän näkemyksen hänen suosimastaan T-mallista, jossa kirjaimen poikkiviivaosa kuvastaa ensin haettua monipuolisuutta kaikilta elämän osa-alueilta, mukaan lukien vaihtelevat työkokemukset. Kirjaimen pystyviiva puolestaan kuvastaa sen jälkeistä syventymistä siihen elämänuraan mitä sitten ikinä tuleekaan tekemään. Kannustan kaikkia Nextejä mahdollisuuksien mukaan tarttumaan tähän tilaisuuteen.

”

Maailmalle 1. Ota yhteys PL:n toimistoon. Autamme sinut alkuun. 2. Lähetä avoin hakemus ja ansioluettelo FBN:lle. 3. Skype-treffit isäntäperheen kanssa. Isännäksi 1. Ota yhteys PL:n toimistoon. Autamme sinut alkuun. 1. Lähetä ilmoitus avoimesta paikasta FBN:lle. 1. Skype-treffit harjoittelijan kanssa.

Juuson top 3 -vinkit matkalle:

1. Lähde reissuun avoimin mielin ja rohkeana. 2. Pyri verkostoitumaan hyvin kollegoitesi kanssa, näin pääset helposti kokemaan paljon myös työn ulkopuolella. 3. Ole oma itsesi myös työvaihdon aikana.

Omistajan tahdolla on väliä Oletteko samaa mieltä alla olevista luonnehdinnoista?

•

Google on yrittäjävetoinen yritys.

•

Apple oli yrittäjävetoinen ja on nyt hakemassa seuraavaa vaihetta.

•

Microsoft oli yrittäjävetoinen ja nyt sillä on taustalla päämäärätietoinen pääomistaja.

•

Nokian omistus on äärimmäisen hajautunut eikä sillä ole omistajatahtoa.

Suomessa on totuttu ajattelemaan, että omistajat ovat taustalla olevia yhtiökokousvieraita. Unohdetaan, että omistaminen ja sijoittaminen ovat kaksi eri asiaa. Päämäärätietoinen omistaminen takaa parhaimmillaan yritykselle pitkäjänteisyyden ja selkeän strategisen vision. Perheyritykset eivät ole kummajaisia, vaikka Nalle Wahlroos niin tässä taannoin totesikin. Perheyritykset ovat meillä ja maailmalla osoittaneet kestävyytensä ja menestyksensä. Niiden sisällä vallankäytön rakenne on erilainen kuin yrityksissä, joissa omistajat ovat yhtiökokousvieraita. Perheyrityksissäkin johdon voivat muodostaa tyystin toiset henkilöt kuin yrityksen omistajat, mutta johto ei voi toimia omistajasta riippumatta. Nokiassa nähdyn kaltaista suurta kauppaa ei perheyrityksessä tehtäisi siten, että omistajan mielipidettä kysyttäisiin vasta kuukausia myöhemmin yhtiökokouksessa. Omistaja olisi päinvastoin koko ajan läsnä ratkaisua tehtäessä. Omistaja saattaisi suuressa järjestelyssä olla keskeinen aloitteentekijä ja toimija. Eri yhtiömuotoja tai omistajarakenteita ei silti kannata yrittää asettaa keskinäiseen paremmuusjärjestykseen. Tilanteet, ihmiset ja osaaminen vaihtelevat. Suomen talousvaikeudet ovat kuitenkin luonteeltaan sellaisia, että yrityksissä tarvittaisiin nyt aktiivista ja päämäärätietoista omistajakuntaa luomaan uskoa ja visiota pitkälle eteenpäin. Kansantalouden näivettymisen tautiin pitää hakea vastalääkkeitä. Keskustelu yhtiömuotojen välisestä kilpailusta on tarpeeton. Yhtä tarpeeton kuin keskustelu siitä, kumpi on parempi, että yrittäjä saa yrityksensä sukupolvenvaihdoksessa jatkaakseen vai niin sanottu darvinilainen malli, jossa jokainen yrittäjäpolvi aloittaa alusta tyhjästä. Kumpaakin näistä tarvitaan. Olen huomannut, että on yllättävän paljon ihmisiä, jotka syystä tai toisesta korostavat darvinilaista mallia. Totuushan on, että se toteutuu joka tapauksessa hyvin monien yrittäjien kohdalla. Suuri osa yrityksistä lähtee start upeina liikkeelle ja yrittäjä tuskailee, mistä saisi kasvulleen rahoituksen. Tältä yrittäjäkunnalta ei kuitenkaan ole pois se, että osa yrityksistä pääsee jatkamaan useamman polven yrityksenä. Jatkavalle yritykselle on edellisiltä polvilta ehtinyt kertyä osaamista, sisältöä, markkinoita ja pääomaa. Näillä yrityksillä on lähtökohtaisesti paremmat edellytykset kasvaa ja kansainvälistyä kuin tyhjästä liikkeelle lähtevillä. Moni asiantuntija sanookin, että todennäköisimmin yritys kasvaa sen ollessa vähintään 15-20 vuotta vanha. Kansantalouden tasolla volyymit ja työpaikkamäärät saavutetaan yrityskannassa, jolla on jo taustaa olemassa. Pienten yritysten uusiksi työpaikoiksi lasketaan työpaikat, jotka syntyvät, kun paikkakunnalta parturi-kampaaja jää eläkkeelle ja naapurikortteliin perustetaan alan uusi liike. Tätä elämän kiertoliikettä tapahtuu koko ajan paljon ja on osin semanttinen kysymys, onko kyse uusista työpaikoista vai kotimarkkinoidemme jatkuvasta sisäisestä uudistumisesta. Ratkaisevaa lienee se, miten työpaikkojen määrä nettomääräisesti kehittyy, mitä nämä työpaikat tuottavat ja osallistuvatko ne kauppataseen alijäämän kasvattamiseen vai kaventamiseen. Useimmat yhtyvät käsitykseen siitä, että globaali suurteollisuus ei ainakaan teollisessa toiminnassa lisää Suomessa nettomääräisesti työpaikkojen määrää. Trendi on ollut pikemminkin selvästi laskeva. Tämä ei saa tarkoittaa pyyhkeen heittämistä kehään teollisuuden osalta. Suomessa on varmasti käyttämätöntä potentiaalia Saksan Mittelstandin tapaan keskisuurten ja suurtenkin yritysten kohdalla. Kyse on silloin yrityksistä, joille Suomen ja lähialueiden markkinat ovat tärkeitä, mutta jotka pystyvät kasvattamaan vientiään ja pitämään pääosan toiminnasta silti täällä Suomessa. Useimpien näistä kasvaminen nykymittaansa on edellyttänyt yhden sukupolven työn. Kaikkien kannalta olisi valtava etu, että yritys voisi jatkaa kotimaisessa kasvollisessa omistuksessa. Viime keväänä julkistimme hallituksen kehysriihen päätösten jälkeen tiedon, jonka mukaan vuoden 2011 osingonjaossa 60 prosenttia eli 7,7 miljardia euroa yhteensä 13,3 miljardin osingoista maksettiin ulkomaille ja 1,6 miljardia euroa erilaisille yhteisöille. Vain 4,0 miljardia osingoista tuli kotimaisille henkilöille. Tilasto kertoo tytäryhtiötalouden kehittymisestä. Omistuksen jatkuva valuminen ulkomaille ei ole maallemme hyväksi. Tämäkään ei ole kannanotto ulkomaisia sijoituksia vastaan. Ne kuuluvat markkinatalouteen. Mutta silloin kun ulkomaiset sijoitukset ensi sijassa kohdistuvat yrityskauppojen muodossa tänne eivätkä investointeina uuteen tuotantoon, voidaan kysyä mikä on pitkän ajan kansantaloudellinen hyöty siitä, että päätöksenteko siirretään pois Suomesta. Tätä kirjoittaessani odotetaan korealaisen omistajatahon päätöstä Rauman telakan kohtalosta. Muut tekevät päätöksiä ja me odotamme täällä voimattomina. Päinvastaisiakin esimerkkejä on. Kuljin eräänä päivänä Turussa Konepaja Häkkisen tehtaan ohi. Mieleen tuli elävästi syksy 2004, jolloin pääministerinä kävin samassa rakennuksessa olleessa Wärtsilän moottoritehtaassa, jota yhtiö oli lopettamassa. Kansainvälinen globaali suuryritys teki omia vaikeita päätöksiään. Tilalle on nyt tullut perheensä nimellä varustettu yritys tekemään samanlaista raskasta metallin työstötyötä. Omistajuudella ja omistajatahdolla on valtavasti väliä.

Matti Vanhanen

TekstiT ja kuva: Nanette Forsström / Outhouse Media

K. Hartwallin entinen tehdashalli sai uuden elämän:

Korkkituotannosta kulttuuritehtaaksi K. Hartwallin entinen tehdashalli on saanut uuden elämän. Vain 30 minuuttia Helsingin ydinkeskustasta, Gumbostrandin lehtevässä metsässä, kehittyy kulttuurihelmi.

Vuosi sitten toimintansa aloittanut taidekeskus Gumbostrand Konst & Form tarjoaa nautittavaa kaikille aisteille. Sipoolaisen Hartwallin suvun pihapiirissä oleva tehdasrakennus on peräisin 1950-luvulta, ja ehti kolmisenkymmentä vuotta toimia K. Hartwallin metallitehtaana. Viimeiset vuodet halli kuitenkin seisoi miltei tyhjänä. - Tällä tavalla vanha tehdas tulee hyötykäyttöön, samalla kun luodaan paikkakuntalaisille ja Sipoolle jotakin positiivista, hankkeen isä John Hartwall tiivistää. Sipoon ensimmäinen galleria tarjoaa taide-elämysten lisäksi sisustustuotteita ja kirjoja, ja keskuksen bistrossa tarjoillaan kikkailematonta ruokaa lähituotetuista raaka-aineista. Tällä hetkellä keskus työllistää neljä henkilöä täyspäiväisesti ja suunnilleen yhtä monta osa-aikaisesti. - Toivomuksemme olisi luoda työpaikkoja menetettyjen tilalle, Hartwall sanoo. Uutta ja vanhaa Astuessaan ovesta sisään vierailija kohtaa valoisan ja avaran salin, jonka etuosassa toimii myymälä, ja takaosassa galleria. Kokonaisuus huokuu pohjoismaista keveyttä ja trenditietoisuutta. Bistron puolella taas on kunnioitettu rakennuksen historiaa säilyttämällä 1950-luvun tehdastunnelma. Alkuviikosta tilat ovat vuokrattavissa yksityis- tai yritystapahtumiin, ja tietyin väliajoin järjestetään myös musiikki-iltoja ja luentoja. Monipuolinen malli on osoittautunut toimivaksi. - Tästä on muodostumassa kokouspaikka näkö- ja makuelämyksiä arvostaville ihmisille, Hartwall kertoo tyytyväisenä.

John Hartwall ja Charlotta Bรถrkendahl haluavat Gumbostrandista omintakeisen ja tulosta tuottavan taidekeskuksen.

- Mutta voi myös todeta, ettei uuden yrityksen synnyttäminen helppoa ole. Toivomme kuitenkin pystyvämme saavuttamaan positiivisen tuloksen, jotta voimme kehittää liiketoimintaamme jatkossakin. Käsityksen vahvistaa myös taidekeskuksen johtaja Charlotta Björkendahl, jonka mukaan arvioidut kävijämäärät ovat kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana ylittäneet odotukset. Huhut taidekeskuksen viikonloppubrunssista ovat jo ehtineet levitä pääkaupunkiin asti. Valttikorttina uusi taide Toiminnan pääpiste on pohjoismaisessa taiteessa, jonka alalla Gumbostrand Konst & Form haluaa olla omintakeinen. Panostetaan myös alan uusiin nouseviin kykyihin, ja jokaisena sesonkina järjestetään taidehuutokauppa. Syyskuun huutokaupassa esillä oli teoksia yli kahdeltakymmeneltä taiteilijalta esimerkiksi Stefan Lindforsilta ja Lauri Nykopilta. - Haluamme olla helposti lähestyttävä galleria ja toivomme tavoittavamme myös uutta taiteen yleisöä, Björkendahl kertoo. - Luodaan uusi markkinapaikka taiteelle, johon myös toivomme taiteilijan olevan tyytyväinen. Kevään ja syksyn huutokaupassa teokset ovat myynnissä ensimmäistä kertaa. Näin ollen teemme tiivistä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa, Hartwall lisää. Päänäyttelyn lisäksi osa tilasta varataan jatkossa nuorten taiteilijoiden esittelyyn. Tämän lehden ilmestyessä on avautunut syysnäyttely, jonka aikana kolmetoista ruotsalaista nykytaiteilijaa valtaa tilan teoksineen – aina maalauksista installaatioihin. - On ollut kiinnostavaa olla mukana luomassa uutta alalle, jossa itse en ole toiminut aikaisemmin. Olen klassisien taiteen ystävä, mutta tämä kokemus on avartanut mieltäni kummasti, entinen K. Hartwallin toimitusjohtaja John Hartwall toteaa.

Hartwallien sipoolainen sukutila Hartwallin perhe on toiminut Gumbostrandin kylässä olevalla tilallaan aina vuodesta 1919 lähtien. Agrologi Kay Hartwall (John Hartwallin isä) rakensi yhdessä isänsä Erik Hartwallin avulla pihalle kanalan 1927, mutta lamasta johtuen toiminta jouduttiin lopettamaan muutaman vuoden kuluttua. Viisi vuotta myöhemmin Erik Hartwall perusti metallitehtaan, josta myöhemmin muodostui K. Hartwall Oy Ab. Toiminnan alussa valmistettiin muun muassa limonadipullojen keraamisten korkkien metallilankaosia. Vuosien mittaan K. Hartwallin toiminta on huomattavasti laajentunut ja kansainvälistynyt. Korkkituotanto alkoi Gumbostrandin tilan muissa rakennuksissa, mutta siirtyi 1950-luvulla uuteen tehtaaseen – Tegelhusetiin. Siellä se ehti toimia kolmisenkymmentä vuotta, kunnes valmistus siirtyi lähellä sijaitsevaan Söderkullaan. Osa tuotannosta tapahtuu tänään Kiinassa, Puolassa ja Tšekeissä. Perusteellisen remontin jälkeen vuonna 2012, Tegelhuset 1500 neliöineen sai uuden käyttötarkoituksen, kun taidekeskus Gumbostrand Konst & Form avasi ovensa. Hankkeen takana on John Hartwall perheineen.

Uudet jäsenet

Tulossa 31.10.

Sukupolvenvaihdos –valmennus, joka on tarkoitettu kaikille sukupolvenavaihdosta miettiville perheyritysten edustajille. Ilmoittautuminen 24.10. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi Lisätietoa krista. elo-parssinen@perheyritys.fi tai 0400 254 004

11.11.

Liiton Syyskokous kokoaa perheyrittäjät tällä kertaa Helsingin Kalastajatorpalle.

12.11.2013

perheyritystapaaminen Hämeenlinnassa. Tapaamisessa käydään läpi ajankohtaisia teemoja sekä esitellään liiton toimintaa. Tilaisuuden jälkeen ohjelmassa on HPK-ILVES ottelu. Ilmoittautumiset ja lisätietoa petri.tuomela@perheyritys.fi tai 0504143155.

21.11.2013

perheyritystapaaminen Turussa Radisson Blu Marinassa. Päivän aikana mahdollisuus vierailla myös TerhiTecin venetehtaalla. Ilmoittautumiset ja lisätietoa petri.tuomela@perheyritys.fi tai 0504143155.

22.-23.11.

Next Trend –seminaari Noormarkussa, jossa otetaan katse tulevaisuuteen Magnus Lindkvistin johdolla. Ryhmätyöskentelyä ohjaa PL:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Mukaan mahtuu 35 ensimmäistä. Ilmoittautumiset ja lisätietoa petri.tuomela@ perheyritys.fi tai 0504143155.

28.-29.11.

Lisäarvoa hallitustyöstä- valmennus on tarkoitettu perheyritysten nykyisille ja tuleville hallitusjäsenille. Ilmoittautuminen 1.11. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi Lisätietoa krista.eloparssinen@perheyritys.fi tai 0400 254 004

Smile-Invest Oy

Perustettu: 1983 Toimiala: Kiinteistöjen hallinnointi ja vuokraus Liikevaihto: 3,5 Meur Henkilöstö: 2 Omistajasuku: Laitila Kotipaikka: Oulu

Vuorenmaa Yhtiöt Oy

Perustettu: 1946 Toimiala: Tekninen tukkukauppa Liikevaihto: 10 Meur Henkilöstö: 45 Omistajasuku: Wikstedt ja Vuorenmaa Kotipaikka: Lapua

Andament Group Oy

Perustettu: 1994 Toimiala: Infrarakentaminen Liikevaihto: 38 Meur Henkilöstö: 200 Omistajasuku: Jukka ja Matti Juola Kotipaikka: Kalajoki

Harrinivan Lomakeskus Oy Perustettu: 1973 Toimiala: Matkailu Liikevaihto: 9 Meur Henkilöstö: 75 Omistajasuku: Pietikäinen Kotipaikka: Muonio

Pharmia Oy

Perustettu: 1993 Toimiala: Sopimusvalmistus, lääkinnälliset tuotteet Liikevaihto: 8 Meur Henkilöstö: 50 Omistajasuku: Pulkkinen, Harmia-Pulkkinen Kotipaikka: Tuusula

Tilipalvelu Rantalainen Oy

Perustettu: 1972 Toimiala: Tilitoimisto Liikevaihto: 20 Meur Henkilöstö: 300 Omistajasuku: Rantalainen, Kyllönen Kotipaikka: Hyvinkää

Keskustelunavaus Ota kantaa liiton Facebook-sivulla!

Sukupolvenvaihdos on johtamista Sakari Oikarinen ehdottaa, että sukupolvenvaihdos kytketään osaksi johtamisjärjestelmää. Lähtötilanne: Turhan moni ensimmäisen ja toisen sukupolven yritys kompastuu siihen, etteivät sen rakenteet vastaa tulevien sukupolvien tarpeita. Tuiki tavallinen on lausahdus ”Meillä on niin pieni firma, ettei täällä johtajia tai johtamista tarvita, kun kaikki tekee kaikkia töitä”. Varsinkin perustajaomistajan ja kenties vielä toisen sukupolven yrittäjän aikana liiketoimintaa voi johtaa omistajapersoonan kautta. Sukupolvenvaihdoksen lähestyessä törmätään kuitenkin poikkeuksetta kahteen karuun tosiasiaan: A) Omaa persoonaa ei voi siirtää. B) Jatkajat huomaavat, että yrityksessä ei ole organisaatiota, jota voisivat lähteä johtamaan. Huomioitavaa: Perheyrityksen jatkuvuus ei tarkoita entisen toistamista, vaan jatkuvaa kehittymistä ja kasvamista. Tämä edellyttää jokaiselta sukupolvelta systemaattista ja järjestelmällistä liikkeenjohtoa tulevien sukupolvien hyväksi. Sukupolvenvaihdoksen suunnittelun lisääminen osaksi vaikkapa ISO 9000 -standardia ei olisi ollenkaan pahitteeksi. Kun perheyrityksen uusi sukupolvi käynnistää opinpolun ottaakseen perheyrityksen johdon siirtymävaiheen jälkeen, on tilanne toisenlainen kuin yrityksen perustajilla eli vanhemmilla. Jatkaja ottaa johtaakseen yrityksen, jolla on jo valmis liikeidea, organisaatio, markkinat ja kilpailijat. Yrittäjyyteen voimakkaasti liittyvä oman idean toteuttaminen jää taustalle sukupolvenvaihdoksissa, koska olennaista on oppia johtamaan jo olemassa olevaa liiketoimintaa. Hyvin onnistuneissa sukupolvenvaihdoksissa luopujat kuvaavat nuoren polven sisäänajoa samankaltaiseksi prosessiksi kuin ulkopuolisen toimitusjohtajan sisäänajoakin. Perheyrityksen valmistautuessa ensimmäiseen sukupolvenvaihdokseen on siis syytä muistaa kaksi asiaa. A) Vanhempien on hyvä unohtaa vanhemmuus ja lähteä hyvissä ajoin kouluttamaan ja perehdyttämään jatkajia. Uuden johtajan perehdyttäminen ei ole lasten kasvatusta, vaan ensisijaisesti jatkajien liikkeenjohdollisten valmiuksien kehittämistä. B) Vanhempien tehtävä on myös rakentaa ja kehittää organisaatiota tai paremminkin johtamisjärjestelmää ammattimaisemmaksi, koska vain sen avulla jatkajat voivat todella ottaa vetovastuun.

Ratkaisuehdotus: Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu tulisi olla osa johtamisjärjestelmää ja perhekin olisi siihen kytkettävä. Luopujan on siirrettävä oma persoonansa taustalle ja keskityttävä rakentamaan organisaatio jatkajia varten. Luopujan on kuitenkin varauduttava siihen, että nuoren polven yrittäjän on saatava tehdä muutoksia toimintaan oman motivaationsakin vuoksi. On ymmärrettävä se, että sukupolvenvaihdoksissa luopuja luopuu yrittäjyydestään ja jatkaja luo omaa yrittäjyyttään. Tästä syystä sisäänajoprosessissa on hyvä huomata seuraava vaiheistus, jossa jatkajan tulee: 1. Oppia nykyisen liiketoiminnan rutiinitoiminnot. 2. Kyseenalaistaa ja uudistaa johtamiskäytäntöjä ja rutiineja sekä tehdä/esittää niihin muutoksia. 3. Oppia nykyisen yrittäjän tapa johtaa ja organisoida. 4. Oppia bisneksen ansaintalogiikka ja nykyisen yrittäjän strategia ja tapa tehdä bisnestä. 5. Jos bisnes toimii nykyisellään, ei ole syytä rikkoa toimivaa konseptia vaan kehittää sitä ja luoda jatkuvuutta.

Sakari Oikarinen toimii Confidentum Oy:n toimitusjohtajana. Oikarinen on vuosittain neuvonantajana mukana kymmenissä sukupolvenvaihdoksissa. Alan ammattilaiset valitisivat hänet vuonna 2012 Vuoden Omistajanvaihdosasiantuntijaksi. Oikarinen on myös hallituksen jäsen kansainvälisessä omistajanvaihdosasiantuntijoiden järjestössä Transeo Associationissa.

Kiinnostuitko? Tule kuulemaan 31.10.2013 lisää sukupolvenvaihdoksista PL:n seminaariin ”Sukupolvenvaihdos – miten turvata perheyrityksen jatkuvuus?” Lisätietoja: www.perheyritystenliitto.fi tai Krista Elo-Pärssinen, puh. 0400 254 004 Ilmoittautuminen 24.10. mennessä ilmoittaudu@perheyritys.fi

Next Trends

-seminaari Noormarkussa

Aika: 22.-23.11.2013 Paikka: Noormarkun ruukkialue, Ahlström

Perheyritysten liitto järjestää marraskuussa nexteille ainutlaatuisen Next Trends -tapahtuman, jossa suunnataan katse tulevaisuuteen. • Mitkä trendit vaikuttavat tulevaisuudessa liiketoimintaan? • Miten tunnistaa erityisesti hitaasti kehittyvät megatrendit? • Millaisia signaaleja omistajan tulisi erityisesti tarkkailla? Entä miten välttää joidenkin signaalien ylitulkitseminen? Tapahtuman pääpuhujaksi ja inspiroijaksi olemme saaneet ruotsalaisen trendi- ja tulevaisuustutkija Magnus Lindkvistin. Magnus Lindkvist on aktiivinen TED-seminaariyhteisön jäsen ja esiintynyt muun muassa Googlen, IBM:n ja London Business Schoolin järjestämissä tilaisuuksissa. Kaksipäiväisen tapahtuman ydin on pienryhmätyöskentely, jossa nextit pureutuvat yhdessä trendeihin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin eri toimialoilla. Työryhmätyöskentelyä ohjaa ja vauhdittaa PL:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Tapahtuman yhteistyökumppanina toimii Pohjola Private. Lisätiedot Osallistumismaksu Ilmoittaudu

www.perheyritys.fi 260 euroa + alv petri.tuomela@perheyritys.fi

Tervetuloa mukaan tekemään tulevaisuutta!

Ihmiset ja talouskehitys Perheyritysten liiton Porin SuomiAreenassa järjestämän talouspaneelin ”Arvon mekin ansaitsemme” osanottajana jäi veto päälle pohtia syvemmältä ihmisarvojen merkitystä kestävälle talouskehitykselle. Ihmisarvo. Maailmanpankin ja OECD:n raportti (2013) osoittaa, että vuodesta 2005 alkaen ihmisoikeuksien lisäarvo on otettu talousprojekteissa huomioon. Pieni osa kansantuotteesta tulee luonnonvaroista, vähän suurempi tuotteista ja valtaosa (yli 70 %) käsin koskemattomasta pääomasta. Näitä asioita mietiskelin, kun EU-projektissa julkaisin kirjaa luonnonvaroiltaan rikkaiden Keski-Aasian maiden oikeuskehityksestä (2013). Pääkohde olivat syrjäytyvien ihmisryhmien asema. Erityisesti naisten ongelmia ovat väkivalta, työttömyys, alhainen arvostus ja avioliittojen puutteellisesta rekisteröimisestä johtuva epävarmuus toimeentulosta. Kestäviä uudistuksia ei saada aikaan irrallaan yhteiskuntakehityksestä. Suurin merkitys on oikeusvaltiokehityksellä. Kestävä talous edellyttää luotettavia pelisääntöjä ja yhteiskunnan rakenteiden kestävyys puolestaan toimivaa taloutta. Kolumnisti Fareed Zakaria on yhdistänyt (Future of Freedom, 2003) demokratian kestävyyden kansantalouden kantokykyyn. Maailman myllyssä. Globalisaatio ei ole uusi ilmiö. Teknologia on tuonut sen vain uuteen vaiheeseen. Väestökehitys kuvaa mittasuhteita. Vuonna 1970 maailman väkiluku oli 3,6 mrd. ja 2012 jo 7 miljardia. Hätkähdyttävä oli Madeleine Albrightin ja perulaisen Hernando de Soton komission (2013) arvio, että 4 miljardia ihmistä on kokonaan oikeussuojan ulkopuolella. Syrjäytymistä osoittaa myös Maailmanpankin ja Maailman terveysjärjestön (WHO) raportti (2011), jonka mukaan noin 15 % maailman väestöstä kärsii jonkinasteista vammaisuutta, 110-190 miljoonaa on vaikeavammaisia. Luvut pysäyttävät etsimään maailmanlaajuisia toimia. En kuitenkaan usko kosmopoliittisiin malleihin. Globaalitkin markkinat edellyttävät kansallisvaltioiden päätöksentekoa. Asioita on ensin korjattava kansallisella tasolla. Tämä

kohdistuu Suomeenkin. Minkälainen globalisaatiostrategia tarvitaan? Markkinoilla lyhyellä tähtäimellä välitön rahan tuotto ratkaisee talouden liikkeitä. Pitemmällä tähtäimellä korkea teknologia, energian saatavuus, innovatiivisuus ja turvallinen työympäristö saavat enemmän merkitystä. Nobelisti Robert Solow on esittänyt kokonaistuottavuuden laskentakaavan. Siinä kehitystä mittaillaan työpanosten, pääomapanosten ja kokonaistuottavuuden kasvun kannalta. Viime mainittu on tärkein tekijä. Miten mitata kasvun tekijöitä? Maailmalla on useita talous- ja oikeusvaltiokehityksen mittausjärjestelmiä. Olen niitä löytänyt yli 20. Useimmat indikaattorit perustuvat haastatteluihin. Päätelmistä puuttuvat kehitysarviot. Tarvittaisiin kokonaisuutta kuvaava ennuste. Mainittakoon silti Maailmantalouden kehityssäätiön (WEF) raportit valtioiden (144 maata) taloudellisesta kilpailukyvystä. Suomi oli viimeksi 6. sijalla kokonaisarviossa ja instituutioiden osalta ykkösenä. Naapurimme Viro oli 35. sijalla kilpailukyvyssä, mutta edellä koulujen nettiyhteyksissä (Viro 2. ja Suomi 7.) ja ICT-lainsäädännössä (Viro 3. ja Suomi 15.) puhumattakaan joustavuudesta palkkaneuvotteluissa (Viro 3. ja Suomi 125.). Onko meillä katteetonta itsetyytyväisyyttä? Leipääntymiskehitystä tuokin vertailu osoittaa. Seppo Honkapohjan mukaan (2013) työyksikkökustannukset ovat Suomessa nousseet 2000-luvulla eniten EU:n kehittyneistä maista (lähtötaso 100: Suomi 132 ja Saksa 108). ”Suomi-kuva” maailmalla? Olin pettynyt ns. brändityöryhmän raporttiin. Siinä ei otettu huomioon ihmisiä, oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä. Raportin puhdasta vettä, luomuruokaa ja perusopetusta koskevat jutut ovat hyviä, mutta eivät riitä. Pitäisi kaivaa esille syvempi tarina Suomen kehityksestä hyvinvoivaksi kansakunnaksi. Itsetyytyväisyys sai opetuksen, kun Suomi ei päässyt YK:n turvaneuvoston jäseneksi. Tarvitaan pitävämpää otetta kestävään kehitykseen. Nyt on korkea aika keskittyä koulutuksen, osaamisen, yritysympäristön ja

kilpailukyvyn parantamiseen. Siihen ei riitä mikään väliaikainen elvytys. Tarvitaan kyllä myönteistä tunnelmaa luovia toimia, mutta vaikeudet alkavat, kun kestävän talouskehityksen ja hyvinvoinnin edellytyksiä aletaan yhdistää. Ensin on kysyttävä, mihin kaikkeen meillä on varaa? Taidetaan jo nyt elää yli varojemme. Nuorten työttömyys on ongelma EU-alueella, Suomessa erityisesti poikien syrjäytyminen. Niitä nuoria on jo yli 30.000, joilla ei näy mitään tulevaisuutta. Nuorten kiinnostusta työhön voisi lisätä palauttamalla ehdoiltaan joustava oppisopimusjärjestelmä ja enemmän irti työlainsäädännöstä. Se toisi nuoren vanhemman oppiin, konkretisoisi koulutuksen ja työpaikkojen yhteyttä. Nuorisotakuu on hyvä mutta persoonaton järjestelmä. Yhteen hiileen puhaltamista! Sellainen yhteiskunta, jossa ei ole aitoa yrittämisen ja onnistumisen iloa eikä perusturvallisuutta, ei pitkän päälle pärjää. Nykyaikainen vertauskuva voisi olla luotijunan kulku, mihin tarvitaan talouden vahva veturi ja kaikkien vaunujen pysyminen raiteilla. Kuva on liian pelkistetty, mutta ihmisistä on pidettävä huolta. Tasapaino rakentuu kokonaisuuden hallintaan. Yksilöllisyyden korostuminen on silti yleismaailmallinen ilmiö. Suomessakin aatteet kuihtuvat median henkilöjulkisuuteen. Juopa syvenee talouden ja politiikan välillä. Ihmisoikeustaistelija Martin Luther King sanoi aikoinaan sattuvasti, että yhteiskunnan ”ongelma eivät ole pahat ihmiset vaan suuren enemmistön hiljaisuus”. Kestävän talouden ja hyvinvoinnin rakentaminen on yhteinen asia. Herää Suomi!

v i e r asnäpp i s

Pekka Hallberg

Pekka Hallberg on toiminut korkeimman hallinto-oikeuden jäsenenä ja presidenttinä. Hän on hallinto-oikeuden dosentti ja väitellyt sekä oikeustieteen että valtiotieteen tohtoriksi.

hy viä uutisia

Piiloset on kasvava vientiyritys 35-vuotisjuhlavuotta viettävä Piiloset on kehittynyt määrätietoisesti kotimaan toimijasta kasvavaksi vientiyritykseksi. Olavi ja Liisa Niemisen vuonna 1978 perustama perheyritys Finnsusp Oy tunnetaan Piiloset-tuotemerkistä. Yhtiö aloitti toimintansa piilolinssinesteiden kehittäjänä ja valmistajana ja on vuosien saatossa laajentanut toimintaansa myös silmälasilinssien valmistukseen. Lisäksi yritys tuo maahan silmälasikehyksiä, aurinkolaseja ja optisen alan laitteita ammattilaisten käyttöön. Yrityksen piilolinssinestetuotannosta 95 prosenttia menee vientiin - kaiken kaikkiaan Piiloset-tuotteita viedään jo 30 maahan. Tärkeimpiä vientialueita ovat Brasilia, Pohjois-Afrikka, Lähi-itä ja Eurooppa. Hoitonestetuotannon uusien investointien myötä tuotanto-

kapasiteetti on nyt nelinkertainen. - Olemme pystyneet kasvattamaan liikevaihtoamme viennin avulla, vaikka optisen alan liikevaihdon trendi kotimaassa on ollut laskeva. Kasvuennusteemme näyttää nousua myös vuodelle 2013, vaikka yleisesti alan kasvuennuste on edelleen laskeva, muistuttaa Finnsusp Oy:n toimitusjohtaja Seppo Isomäki. Finnsusp Oy:n liikevaihto vuonna 2012 oli 5,1 miljoonaa euroa (2013 ennuste 5,3 miljoonaa euroa), ja yhtiö neuvottelee jatkuvasti uusista vientimahdollisuuksista. Piiloset by Finnsusp työllistää Liedossa 45 optisen alan ammattilaista.

Lignell & Piispanen investoi Suomeen ja uskoo viennin kasvuun Vuonna 1852 perustettu Lignell & Piispanen on Suomen toiseksi vanhin edelleen toimiva perheyritys. Alkoholijuomia valmistava yritys on investoinut lähes kymmenen miljoonaa euroa uusiin 6000 neliön tuotantotiloihin, jotka ovat valmistumassa Kuopion Siikarantaan. - Meillä on vahvat panostukset vientikaupan kehittämiseen. Kotimaassa markkinatilanne on mikä on, ja alkoholinmyynti hiipuu. Näemme, että vientikaupassa on tulevaisuutemme, kertoo toimitusjohtaja Harri Nylund. Lignell & Piispasen liikevaihto on ollut viime vuosina noin kahdeksan miljoonaa euroa, josta viennin osuus on ollut neljännes. Tavoitteena on viennin

kaksinkertaistaminen muutamassa vuodessa. Lupaavia uusia markkina-alueita ovat muun muassa Saksa, Sveitsi, Itävalta ja Kiina. Lignell & Piispasen perheyhtiössä omistajuus kulkee jo kuudennessa polvessa. Yksi pääomistajista on Minna Sormunen, joka hoitaa yrityksen kassatoimintoja. - Voivottelevalla asenteella ei pitkälle pääse. Toivottavasti muillakin olisi rohkeutta investoida. Meillä ainakin on vahva usko suomalaiseen teollisuuteen, Sormunen sanoo.

Oras osti saksalaisen hanatehtaan Suomalainen Oras ostaa saksalaisen hananvalmistajan Hansa Metallwerke AG:n. Oras ja Hansan omistaja IK Investment Partners sopivat Hansan siirtymisestä Oras-konserniin syyskuun lopussa. Yhdistymisestä syntyy uusi Oras Group, jonka yhteenlaskettu liikevaihto on noin 260 miljoonaa euroa. Yritys jatkaa tuotteiden valmistamista sekä Orasettä Hansa-nimillä. -Meillä ei ole päällekkäistä toimintaa. Tämä mahdollista pääsyn isoille markkinoille”, sanoo Orak-

sen hallituksen puheenjohtaja Jari Paasikivi. Oras Groupin konsernijohtaja Pekka Kuusniemi kertoo, että yrityskauppa on tärkeä läpimurto Saksan ja Manner-Euroopan markkinoille. -Saksan markkina on kymmenen kertaa Suomea suurempi ja lähes viidesosa koko Euroopan markkinoista. Yritysosto kaksinkertaistaa konsernin koon ja markkina-asemamme vahvistuvat olennaisesti, Kuusniemi kertoo yhtiön tiedotteessa.

Toimiiko osakeyhtiölaki?

Nykyinen osakeyhtiölaki (OYL) tuli voimaan seitsemän vuotta sitten, 1.9.2006. Uudessa laissa yhtiöille annettiin uusia toimintamahdollisuuksia ja vähennettiin erilaisia muotomääräyksiä, kuten tilintarkastajien lausuntoja. Laki perustuu aikaisempaa enemmän yleisille periaatteille. Se on osin tämän takia olennaisesti lyhyempi kuin esimerkiksi Ruotsin ABL. Suurin periaatteellinen muutos oli siirtyminen aidosti nimellisarvottomaan pääomajärjestelmään. Nykyään lähes kaikki pörssiyhtiöt ja uudet yhtiöt toimivat ilman osakkeen nimellisarvoa. Vanhemmissa yhtiöissä nimellisarvo on saatettu säilyttää. Peukalosääntönä voidaan pitää, että nimellisarvosta ei ole mitään hyötyä, mutta siitä voi olla haittaa. Nimellisarvottomuus tarkoittaa, että osakkeita voidaan antaa ilman, että osakepääomaa korotetaan ja osakepääomaa voidaan korottaa ilman, että annetaan osakkeita. Kun vähimmäisosakepääoma on vain 2 500 euroa ja osakeannissa (mahdollisesti) yhtiöön tulevat varat saa sijoittaa vapaaseen omaan pääomaan (ns. SVOP-rahasto), voidaan sanoa, että Suomessa osakeyhtiöillä ei käytännössä ole lakiin

perustuvaa sidotun oman pääoman vaatimusta. Käytännön kannalta olennainen uudistus oli niin sanottujen pakkoselvitystilasäännösten korvaaminen velvollisuudella rekisteröidä oman pääoman negatiivisuus. Hallituksen ja toimitusjohtajan vahingonkorvausriski huonosti menestyvässä yhtiössä pieneni samalla selvästi. Usein joudutaan kuitenkin miettimään, onko negatiivinen oma pääoma rekisteröitävä, jos asia korjataan heti kun se huomataan. Itse en (yleensä) pidä tällaista rekisteröintiä tarpeellisena. Verotuksen ja osakeyhtiölain suhdetta OYL ei muuttanut, vaan molemmat elävät omaa elämäänsä. Tälle ongelmalle on ilmeisen vaikea tehdä mitään. Näyttäisi siltä, että ainakin pörssiyhtiöt, pääomasijoittajien kohdeyhtiöt ja eräät muut aktiiviset yhtiöt ovat hyötyneet OYL:n joustavuudesta. Perheyritysten osalta tilanne on epäselvempi, mutta ilmeisesti joustavuudesta ei ainakaan ole ollut haittaa. Samalla on toki huomattava, että yritysten ongelmat lienevät ylipäätään muualla kuin yhtiöoikeudessa.

”Yritysten ongelmat lienevät ylipäätään muualla kuin yhtiöoikeudessa.”

Manne Airaksinen Asianajaja, osakas Roschier Asianajotoimisto

ROSCHIER on Pohjoismaiden johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluita ja pystyy kattavan kansainvälisen suhdeverkostonsa kautta tarjoamaan yhteydet muihin johtaviin asianajotoimistoihin maailmanlaajuisesti. Roschier avustaa yrityksiä vaativissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

Rakennemuutoksen kourissa

Rakennemuutos on ollut talouskeskustelun keskiössä pitkään. Olemme todistaneet metsäteollisuuden alasajoa vuosikymmenen. Rakennemuutos on murjonut ennen niin stabiiliin mediatoimialan: printtimedian surkastuminen ja tiedonvälityksen pirstaloituminen on vanhentanut monta liiketoimintamallia. Nyt ongelmissa on vähittäiskauppa. Se kärsii kuluttajien ostovoiman rapautumisesta ja ostokäyttäytymisen siirtymisestä nettikauppoihin. Tuore näyttö markkinamurroksesta on Nokian hallituksen päätös myydä matkapuhelin liiketoiminta Microsoftille. Osakesijoittajat tottuivat takavuosina iloitsemaan omalla julmalla tavallaan - pörssiyritysten tehostamistoimista ja irtisanomisista. Rohkea saneeraaja palkittiin muhevalla kurssinousulla. Rakennemuutoksen eteneminen on paljastanut karun totuuden: irtisanomiset kertovat liiketoimintamallin pysyvästä heikkoudesta, ja se ei todellakaan oikeuta kurssinousua. Samalla suomalaisten pörssiyhtiöiden omistajapohja on muuttumassa. Monen yhtiön osakasluettelossa eläkeyhtiöiden omistuksissa on tapahtunut isoja muutoksia. Lakisääteinen eläkejärjestelmämme alkaa syödä säästöjään, kun juoksevat eläkemenot ylittävät vuosittain kerättävät eläkemaksut. Kun vapaaehtoinen eläkesäästämi-

nen käytännössä tapettiin jo aikaisemmin, eläkesäästöjen ohjautuminen suomalaisiin osakkeisiin on loppunut. On todennäköistä, että jatkossa ulkomaalaiset sijoittajat päättävät usein keskenään suomalaisten osakkeiden kurssikehityksestä. Pohjimmiltaan rakennemuutoksessa on kyse normaalista luovasta tuhosta: heikot yhtiöt kuihtuvat ja uutta kehittävät yhtiöt ovat voittajia. Niin pitää ollakin. On melkoinen haaste rakentaa Suomelle uusien voittajien tiimi. Yksinomaan teoriaherrojen voimin se ei onnistu: Suomi tarvitsee rohkeita tekijöitä. Odotan innokkaana kohutun Suomen tulevaisuus –selvityksen antamia konkreettisia vastauksia. Olen optimistinen sijoitusmarkkinoiden lähivuosien kehityksestä. Keskuspankkien markkinoille kylvämä raha pitää sijoittajat liikkeessä. Korkosijoituksista ylivuotava raha hakeutuu yhtiöihin, joilla on kestävästi kasvava tulos, nouseva osingonjako ja jotka ovat vertailuryhmänsä parhaimmistoa. Luotan, että rakennemuutoksen synkän perusvireen alta löytyy monta suomalaista yhtiötä, jotka menestyvät kansainvälisessä kilpailussa. Yhtiön koko ei enää yksin takaa menestystä, notkea ja nopealiikkeinen pienikin yritys voi nousta voittajaksi. Voittajayhtiöiden kehittämiseksi on löydyttävä rohkeutta tehdä kasvua auttavia päätöksiä. Kaikki tuki on tarpeen rakennemuutoksen selättämiseksi.

”On melkoinen haaste rakentaa Suomelle uusien voittajien tiimi. Suomi tarvitsee rohkeita tekijöitä.”

Pertti Kilpeläinen Seniori salkunhoitaja Pohjola Varainhoito Oy

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut.

Mitä pääomasijoittajalta voi vaatia? Ystäväni, kokenut yrittäjä, kysyi tänään neuvoani tulevaan seminaaripuheenvuoroonsa siitä, mitä pääomasijoittajalta voi vaatia. Mieleeni tuli heti ensimmäiseksi ajatus, että pääomasijoittajiin kannattaa tutustua rauhassa. Jo siinä vaiheessa, kun ei ole varsinaista rahan tarvetta tai aietta myydä yritystään. Parhaimmillaan pääomasijoittajilta voi saada tukun uusia ideoita oman yrityksen kehittämiseen, pahimmillaan tulee juotua muutama kuppi liikaa kahvia. Pääomasijoittajatkin ovat ihmisiä – kokemuksineen, vahvuuksineen ja vikoineen. Omien kohdeyritysteni yrittäjistä on jäänyt erityisesti mieleen kaksi: ensimmäisenä Nexor System Servicen Jarmo Merikoski. Firman liikeideana oli kilpailla tietokoneiden huollosta suljettuihin ympäristöihin tottuneiden IBM:n ja Digitalin kanssa. Uudelle, energiselle ja erityisesti pk-yritysten palvelemiseen erikoistuneelle toimijalle markkina oli lähes neitseellinen. Yrittäjän ympärillä toimi tiivis ryhmä kanssayrittäjiä. He täydensivät hienosti toisiaan ja muodostivat hyvin toimivan tiimin. Parhaita kokemuksiani oli mahdollisuus osallistua kokouksiin, joissa tuo porukka sparrasi tilanteita ja valmistautui voittamaan ulkoiset taistelut jättejä vastaan. Yrittäjän ja pääomasijoittajan hyvin toimiva kemia säästääkin valtaosan energiasta siihen samaan, eli kasvuun ja yrityksen todellisen arvon kasvattamiseen.

Toinen mieleen jäänyt on Aldatan Jarmo Kalliola, joka oli oli parhaimmillaan miljardien arvoisen pörssiyhtiön toimitusjohtaja. Tutustuin häneen osana prosessia, jossa Aldata irtautui silloisesta emoyhtiöstään Aamulehdestä. Firman liiketoimintaportfolio sisälsi monenlaista IT-tuotetta, ohjelmistoja ja palveluja löyhästi määriteltynä kaupan toimialalle. Tyypillisen MBO-kaupan tapaan jo pelkkä itsenäistyminen entisestä emosta ja uuden omistajan antama huomio saivat alkukankeuden jälkeen entisen orpolapsen kukoistamaan. Kalliola osasi yhdistää nerokkaalla tavalla yrittäjyyden ja järjestelmällisen johtamisen. Tähänkin menestykseen tarvittiin toisiaan täydentävä avainhenkilöiden tiimi. Pankkien pääomavaatimusten ja ylisääntelyn vyöryn seurauksena markkinoille on syntymässä hitaasti mutta varmasti myös kasvava joukko velkarahoitusta tarjoavia pääomasijoittajia. Usein pankkirahoituksen sijaan annettava rahoitus voi olla myös joustavampaa lyhennysohjelman ja kovenanttien osalta. CapManin oma Credit-tiimi rahoittaa yrityksiä, joilla on kasvuhalukkuutta mutta joiden tilanteeseen perinteinen enemmistöomistukseen tähtäävä pääomasijoittaja ei sovi. Opi tuntemaan pääomasijoittaja - emme välttämättä ole sitä, mitä ensisilmäyksellä luulisi.

”Parhaimmillaan pääomasijoittajilta voi saada tukun uusia ideoita oman yrityksen kehittä miseen, pahimmillaan tulee juotua muutama kuppi liikaa kahvia.”

Heikki Westerlund Toimitusjohtaja CapMan Oyj

CapManin palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kautta. Kattavat yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme www.capman.fi.

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä PL:n Facebook-sivusta!

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.