Perheyritys 3/2012

Perhe yritys Perheyritysten liitto ry

3 • 2012

Stefanie Brandt: Jatkajana minulla on vastuu yrityksestä kokonaisuutena Sivu 4

Eva Ahlström - suvun ja yhtiön vahva matriarkka Sivu 26

Tuore selvitys: Perhe on listayhtiössä päämäärätietoinen omistaja Sivu 24

1

Päivi Leiwon mielestä kasvollisuus luo uskottavuutta. s. 10

3 4 7 8 10 14 16 20 24 26 30 2

Rysäkarilla on uusi omistaja. s. 16

Coachauksessa on kyse matkasta. s. 20

Pääkirjoitus.

Stefanie Brandt ei lopeta koskaan kyselemistä.

Uudet jäsenet ja Tulossa.

Lyhyesti.

Oilon kansainvälistyy ja rakentaa Lahteen uutta tehdasta.

Petri Tuomela: Klopin hurjat tavoitteet.

Milla Lappalainen: Suvaitsevaisuuden uusi aalto.

Tom Kaislalla on oma saari jonne muutkin ovat tervetulleita.

Pia Wäistö, Marika Ingman ja Eva Paksuniemi couchaavat perheyrityksiä.

PL selvitti listatuille perheyhtiöille ominaisia arvoja ja kehitystä.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Mikko Pellinen, Tapio Neva, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi TAITTO Emma Hyökyvaara PAINOPAIKKA Esa print Oy, Lahti ISSN-TUNNUS 1795-8075 Perheyritys-lehti on painettu 100% kierrätyspaperille.

Eva Ahlström sai ihan oman säätiön.

Asiantuntijoiden havaintoja.

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

Pääkirjoitus

Fantastinen perheyritys Tanssitaiteilija Jorma Uotinen on kertonut muistavansa, miten hänen isoäitinsä aikoinaan kertoi hallan olevan tulossa. Uotinen juoksi innokkaana pienenä poikana ikkunan ääreen, koska halusi tietää, miltä Halla näyttää. Viisitoista myöhemmin hän näki Ateneumissa Hugo Simbergin teoksen Halla ja havainnoi, miten kyseinen taiteilija oli ilmiön tullut kuvanneeksi. Maalauksessa istuva olento puhaltelee kylmännäköistä huurua suustaan. Tästä kohtaamisesta kului vielä toiset viisitoista vuotta ja Uotinen toteutti oman tanssiteoksensa Halla. Aikaa prosessissa oli toisin sanoen vierähtänyt 30 vuotta.

Tarinasta voi oppia ainakin sen, että toisinaan merkitykselliset ja hienot ideat asiat tarvitsevat vuosia kehittyäkseen. Sama toteutuu perheyrityksissä. Uudistuminen ja kehittyminen saattavat olla seurausta vuosien ja vuosikymmenten kerrostumista. Rinnakkain kulkee vanhaa ja uutta. Parhaimmillaan historia ja nykyaika onnistuvat yhteen kietoutuneina luomaan jotain aivan uudenlaista. Tämän toimintatavan avaaminen on tärkeää sekä perheyritysten että yhteiskunnan kannalta.

On muistutettava, että start up-yritysten rinnalla tarvitaan pitkäjänteistä yrittämistä ja omistamista.

Perheyritys-lehti esittelee tälläkin kertaa monta kiehtovaa selviytymis- ja kasvutarinaa. Viisikymmentä vuotta toimineen Oilon –yhtiön hallituksen puheenjohtaja Päivi Leiwo kertoo (s. 10), miten yhtiö on onnistunut kehittämään toimintaansa sekä Suomessa että Kiinassa.

Leiwon mukaan kasvollisuus on ollut kova sana Aasian markkinoilla.

Muitakin vahvoja naisia on esillä. Suomen ensimmäisen naispuoleisen teollisuusjohtaja Eva Ahlströmin persoonaa ja historiaa avataan sivulla 26.

Uusia näkökulmia ja havaintoja tarvitaan aina. Perheyritysten liitto selvitti listattujen perheyhtiöiden olemusta ja arvoja. Kiinnostavaa oli se, että listautumiseen päätynyt perheyhtiö saattaa edelleen identifioida itsensä enemmän perheyhtiöksi kuin pörssiyhtiöksi. Selvitystyötä tehneet Iiro Jussila ja Annukka Mickelsson kertovat (s. 24) vaikuttuneensa haastattelemiensa omistajien sitoutuneesta asenteesta.

Ja kun siitä moraalista on niin paljon viime aikoina puhuttu, onkin hyvä päättää tämä pääkirjoitus seuraavaan selvityksessä tallennettuun sitaattiin: ” Listattu perheyritys on sinänsä aivan fantastinen. Koska se on listattu, sillä on tietyt rajat. Ja toisaalta, koska se on perheyritys, niin siellä on moraalisia arvoja, joita taas toimitusjohtajavetoisessa suuryrityksessä ei ole.”

Eveliina Talvitie

3

Stefanie Brandt

›› 26-vuotias ›› Hallituksen jäsen (Oy Brandt Ab) ›› KTM (Hanken 2010) ›› Perheeseen kuuluvat äiti, isä, sisko, veli, avomies ja koira ›› Harrastukset: lenkkeily, punttisali, hyvä ruoka ja viini

4

Otto Brandt-konserni

›› 15 brändiä veneilyn, moottoripyörien ja vapaa-ajan ajoneuvojen maailmasta ›› Viides sukupolvi ›› 230 työntekijää ›› Pääkonttori Vantaan Tuupakassa, venetehtaita Keski-Suomessa ja vähittäiskauppoja sekä moottoripyörä- että venealalla eri puolella maata

Teksti: Hanna Ojanpää KUVA: Vesa Laitinen

ISÄN TYTÖN OMA VALINTA Stefanie Brandt halusi pienenä tyttönä viettää aikaa isänsä kanssa. Koska isä oli paljon töissä, työpaikalla oli myös tytär. Nyt heillä on yhteinen työhuone.

Isä-Stefan ja tytär-Stefanie Brandt jakavat keskenään intohimon paitsi moottoripyöriä myös työtä kohtaan. Tunteen palon lisäksi heitä yhdistää samanlainen tapa suhtautua asioihin – ja ilmaista se.

– Olen luonteeltani suorapuheinen ja minulla on vahvat mielipiteet. Työpaikalla tämä asenne on jo entuudestaan tuttu, sillä isälläni on sama tapa toimia.

Olen varmasti nuorena ihmisenä helpommin lähestyttävä kuin isäni, ainakin toivon, että minulle sanotaan, jos olen pahasti väärillä raiteilla, Stefanie myöntää.

Verenperintönä vahvuus Stefanie edustaa Brandt-konsernissa viidettä sukupolvea.

– Synnyin suurten muutosten aikaan. Suomi syöksyi lamaan 1990luvun alussa, mikä näkyi meidän alallamme vahvasti. Kun taantumasta noustiin takaisin jaloille, Brandt jaettiin isän ja hänen veljensä kesken. Meidän suvullemme jäi kuluttajabisnes, setäni puolelle teollisuustuotanto. Lapsuudessani tämä kaikki näkyi siinä, että isä oli paljon töissä, Stefanie muistelee. – Olinkin tuttu näky firman käytävillä, kun alle koulu-

ikäisenä vedin sähkömopolla ympäriinsä toimittaen ”tärkeitä papereita” perille.

Työn vastapainoksi perhe pyhitti viikonloput yhteiselle ajalle. Kolmen kuukauden kesälomat saaristossa olivat äidin lupaus lapsilleen, joko lastenhoitajan tai vanhempien seurassa.

– Myös äiti oli perheyrityksessä töissä, samalla osastolla, missä minä parasta aikaa lopettelen kahden vuoden pestiäni. Työelämän äiti jätti – toteuttaakseen haaveensa kirjailijana - kun olin kahdentoista vanha. Oli mukavaa, että äiti oli läsnä kasvun vuodet aikuiseksi, Stefanie sanoo ja lisää, että sittemmin äiti, Carina Wolff-Brandt on kirjoittanut useita kirjoja.

Perhe on edelleen tiivis yksikkö, jossa jokainen on saanut toteuttaa omia haaveitaan. Stefanie kiittää vanhempiaan heidän asenteestaan.

– Olemme saaneet kantapään kautta -koulutuksen elämään. Me lapset emme tunteneet sanaa ”ei” vaan kaikkea sai kokeilla – omalla vastuulla. Jos mieli teki liukkaalle kalliolle, vaikka vaarat olivat tiedossa, vastuu jäi itselle. Minulle tämä

on tehnyt erityisen hyvää, sillä olin melko varovainen lapsi. Rohkaistumisesta on ollut paljon hyötyä myös työelämässä.

Isä on säännöllisin välein heittänyt eteeni haasteita, joista on vain selvittävä.

Tiedän kyllä, että hän on aina tukenani, mutta liian varhain apua ei kannata mennä anelemaan. Olen myös melkoinen poikkeus miehisellä alalla, mutta en taatusti jää nurkkaan seisomaan enkä ainakaan häviä miehille, kun mennään koeajamaan mönkijöitä!

Varmuutta valintaan Ensimmäisen kerran Stefanie oli virallisesti kesätöissä Brandtilla yläasteikäisenä. Suomenruotsalainen tyttö viihtyi parhaiten hyllyjen välissä täyttöhommissa tai prätkän osia pesemässä.

– Ujostelin siihen aikaan kovasti heikkoa suomenkieltäni. Sanarepertuaariini mahtunut ”pieni hetki, olkaa hyvä” ja sitten olinkin jo hakemassa myyjää paikalle. Onneksi kielitaitoni on noista vuosista petraantunut, hän naurahtaa.

Lukion jälkeen Stefanie lähti Lontooseen korkeakouluun opiskelemaan, pääaineenaan events management. Vuoden opin-

5

Stefanie ajoi Sea Star -venettä yhtiön mainoskuvauksissa kesällä 2012.

tojen jälkeen mieli teki takaisin Suomeen ja omaan yritykseen.

– Olin töissä vuoden, kunnes tajusin, että tarvitsen enemmän osaamista ja vuosia taakseni. Hain Hankenille vuonna 2007, mistä sitten valmistuin kolmen vuoden teho-opiskelun jälkeen vuonna 2010. Tämä oli oikea päätös. Perheyrityksen jatkajana minulla on vastuu yrityksestä kokonaisuutena ja sitä varten tarvitsin itselleni sitä tukevan koulutuksen.

Vaikka työura Brandtilla on aina ollut Stefanielle itsestäänselvyys, piti nuoren naisen saada varmuus valinnastaan.

– Hankenin jälkeen olin jo allekirjoittamassa sopimusta konsulttifirman kanssa, mutta kalkkiviivoilla tulin toisiin ajatuksiin. Tämä oli vaikea paikka. Olin avoimesti sanonut heille, että sitoutuisin paikkaan vain muutamaksi vuodeksi ja he hyväksyivät ehtoni. Onneksi he ottivat päätökseni hienosti ja pääsin tunnontuskistani, Stefanie huokaa.

Tuohon aikaan Stefan Brandt oli 65-vuotias ja jo pikkuhiljaa vetäytymässä pois yrityksen johdosta. Sittemmin konserniin on palkattu toimitusjohtaja, käynnistetty osittainen sukupolvenvaihdos ja tehostettu hallitustyöskentelyä.

6

Avointen kysymysten äärellä Brandtin lapsista Stefanie on ainoa, joka jatkaa perheyrityksessä. Valmistumisen jälkeen hän veti yrityksen sisäistä mainostoimistoa, mutta jättää nyt tehtävät panostaakseen hallitustyöhön sekä muutamiin ajankohtaisiin projekteihin.

– Muutamassa vuodessa on tapahtunut todella paljon. Myös avomieheni on yrittäjäperheestä, millä on merkitystä.

Vain toinen samassa tilanteessa oleva voi ymmärtää, mitä käyn läpi. Siksi olenkin erityisen iloinen Perheyritysten liiton Nextin toiminnasta. En voi edes sanoin kuvailla, kuinka tärkeitä meidän tapaamiset minulle ovat. Olen saanut paljon uusia ystäviä, joiden kanssa keskustelu on avointa ja aina äärimmäisen luottamuksellista, työryhmän varapuheenjohtajana toimiva Stefanie ylistää.

Muita vastaavassa tilanteessa olevia hänkehottaa rohkeasti kysymään.

– Koskaan ei pidä lakata kysymästä.

Tosiasia on, että asioita ei opi eikä ymmärrä, ellei niistä ota selvää. Hyvä tapa on pitää varjokokouksia ennen varsinaista tapaamista tai vaikkapa laittaa kysymyksiä paperille myöhemmin selvitettäväksi. Ja voihan olla, että tuoreet

kysymykset ja joskus kyseenalaistuksetkin voivat johtaa johonkin uuteen, Stefanie heittää.

Tulevaisuuden tehtävät Brandtilla ovat Stefanielle vielä avoinna. Kirkkaana mielessä siintää myös perheen perustaminen.

– Siinä vaiheessa en halua tehdä ympäripyöreitä päiviä. Mielestäni elämässä on asiat hyvin silloin, kun perheen, työn ja oman ajan suhde on tasapainossa. Tiedän toki, että omistajuuden viittaa ei voi ravistella pois, se on aina iholla ja takaraivossa. Mutta tilaa pitää jättää myös muulle.

Stefanien vapaa-aika on mennyt viime kuukausina saaristoon nousevan talon rakentamiseen. Paikka merkitsee hänelle paljon.

– Suuri haaveeni olisi viettää saaressa kokonainen kalenterivuosi ilman käyntejä mantereella, nähdä luonnon muutokset ja antaa itselle aikaa, koetella omia rajojaan. Mutta vielä toistaiseksi tämä haave kaipaa hiomista, kun ainakin hallituksen kokouksiin olisi syytä päästä mukaan, Stefanie toteaa.

– Mutta nykyteknologiahan mahdollistaa melkein mitä tahansa…

Uudet jäsenet

TULOSSA 11.10. Sukupolvenvaihdos - perheyrityksen uusi alku Paikka: Pohjola (auditorio), Teollisuuskatu 1A, Helsinki

Tervetuloa Perheyritysten liiton ja Pohjolan yhteiseen sukupolvenvaihdosseminaarin! Seminaarissa kuulet mm. perheyritystutkija ja –konsultti, Minnesotan yliopiston professori Sanjay Goelin vinkkejä, miten sukupolvenvaihdoksessa siirretään yrittäjyyttä polvelta toiselle. Seminaarissa julkistetaan myös PL:n julkaisu ”Sukupolvenvaihdos – luopujan sisäinen matka”.

1.-2.11. Perheyrityksen hallitustyö Paikka: Roschier, Keskuskatu 7 A, Helsinki

PL ja Boardman järjestävät erityisesti perheyrityksen hallitustyöhön keskittyvän valmennuksen. Päivien aikana pääset asiantuntijoiden kanssa keskustelemaan mm. strategisesta hallitustyöskentelystä, omistajien, hallituksen ja johdon välisestä yhteistyöstä sekä hallituksen ja johdon arvioinnista ja palkitsemisesta.

15.11. SYYSKOKOUS Paikka: Hanasaaren kulttuurikeskus, Hanasaarenranta 5, Espoo

Liiton sääntömääräinen syyskokous seminaareineen järjestetään tänä vuonna Helsingin Hanasaaressa. Tarkkailethan postiasi!

7

HYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHY

Viron vetovoimaa on selvitetty jälleen

PL ja K-kauppiasliitto palkitsivat Franck Median

EK:n tuore selvitys tukee Perheyritysten liiton viime keväänä julkistaman Suomi-RuotsiViro –verovertailun tuloksia. EK:n selvityksen mukaan yhä useampi pk-yritys pohtii yritystoimintojensa siirtämistä Suomesta. Noin joka kymmenes yritys uskoo tämän vaihtoehdon toteutuvan melko todennäköisesti tai varmasti seuraavan kolmen vuoden aikana.

Käytännössä tämä tarkoittaa 4 500 - 5 000 työnantajayritystä. Pelkästään Virossa toimii tällä hetkellä yli 4 000 suomalaisten omistamaa yritystä.

Kaupparekisteritietojen mukaan Virossa oli vuoden 2012 alussa 4 069 sataprosenttisesti suomalaisomistuksessa olevaa yritystä, kun kolme vuotta sitten niitä oli 2 800.

- Suomalaisia yrityksiä houkuttelee Viroon edistyksellinen yrittäjyysilmapiiri, edulliset tuotantokustannukset sekä hallituksen aktiivinen sitoutuminen kasvupolitiikkaan, josta hyvänä esimerkkinä on yrityskasvua tukeva verotus.

Virta on niin vuolas, että tilastot ja mielikuvat eivät tahdo pysyä Suomen ja Viron taloussuhteiden perässä, tiivistää EK:n asiantuntija Kimmo Hyrsky.

K-kauppiasliitto ja Perheyritysten liitto antoivat perheyhtiö Franck Medialle Hyvän työn palkinnon Suomalaisen Työn Liiton 100-vuotisjuhlassa.

- Franck Median pitkäjänteinen työ suomalaisen omistajuuden hyväksi on kunnioitettavaa. Yritys on tuonut suuren yleisön ulottuville merkittävien suomalaisten yritysten tarinoita. Omalla asiantuntemuksellaan yritys on pystynyt välittämään ja valottamaan myös K-kauppiaiden pitkää historiaa ja siitä kumpuavia arvoja suomalaisille, toteavat Matti Vanhanen ja K-kauppiasliiton puheenjohtaja Tomi Korpisaari.

Hyvän työn palkintoja jaettiin tilaisuudessa yhteensä yhdeksän. Palkinnot ovat nuorten suomalaisten suunnittelijoiden uniikkiteoksia. PL:n ja K-kauppiasliiton luovuttama palkinto on muotoilija Harri Homin veistos ”Ihminen & työ”.

Palkintoja myönsivät myös seuraavat organisaatiot: Työeläkevakuutusyhtiö Varma, S-ryhmä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry ja PellervoSeura ry, Teknologiateollisuus ry ja Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ry, YIT Oyj, Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Finatex ry, Yhteiskunnallisten yritysten koalitio sekä Suomalaisen Työn Liitto.

Perheyritysten liiton jäsenyrityksistä palkinnon saivat lisäksi Nanso ja Snellman.

Kymppiluokka-hanke tarjosi yli 150 kesätyöpaikkaa Perheyritysten liiton vuoden 2012 yhteiskuntavastuuteemaan ”Työ luo työtä” liittynyt Kympinkesätyöt –hanke avasi kymppiluokkalaisille noin 150 kesätyöpaikkaa. Yhteensä hankkeessa oli mukana 30 perheyritystä.

Liiton toteuttaman kyselyn mukaan yritykset osallistuivat hankkeeseen pääosin siitä syystä, että kokivat projektin tarkoituksen vastaavan arvojaan. Kymppiluokkalaiset viihtyivät antamiensa vastausten perusteella työpaikoissaan erittäin hyvin. Yritysten vastauksen mukaan nuoret suoriutuvat annetuista tehtävistä niin ikään varsin hyvin.

Eniten työpaikkoja tarjosivat siivousalan yritykset. Hakemuksia ne saivat kuitenkin huomattavasti avoinna olleita paikkoja vähemmän. Toimistotöitä nuorille tarjonneet yritykset saivat puolestaan avoinna olleita paikkoja huomattavasti enemmän hakemuksia.

Perheyritysten liiton toimistolla työskenteli kaksi kymppiluokkalaista. Katja Matilainen ja Niko Halme auttoivat muun muassa Perheyritystapahtuman järjestelyissä.

Verkkosivuilla www.kympinkesatyot.fi voi tutustua muun muassa Kympinkesätöihin osallistuneisiin yrityksiin. Sivut ovat auki lokakuun loppuun asti.

8

LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LY

YESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYES

Ensio Miettisen kunniaksi järjestettiin muistoseminaari

Johanna Ikäheimo valittiin Vuoden liikemieheksi

Elokuussa Porvoon Taidetehtaalla järjestetyssä Ensio Miettisen muistoseminaarissa puhuivat muun muassa entinen pääministeri Paavo Lipponen, filosofi Esa Saarinen, professori Toshio Yamagishi ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies.

Tekniikan tohtori Ensio Miettinen kuoli 80-vuotiaana kotonaan Helsingissä 8. joulukuuta 2010.

Miettinen valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1956. Hän työskenteli isänsä yrityksessä Puristustuote Oy:ssä teknillisenä johtajana, kunnes perusti 1958 Porvooseen Insinööritoimisto Ensio Miettinen -nimisen sähkötarvikealan yrityksen.

Se tunnetaan nykyisin Ensto Oy:nä.

Yhtiön emoyhtiö on EM Group Oy, jonka konserniin kuuluu nelisenkymmentä tytäryhtiötä. Toimintaa on 19 maassa ja henkilöstöä noin 1700. Miettinen korosti jo varhaisessa vaiheessa kansainvälistymistä.

Venäjän Miettinen näki suurena mahdollisuutena.

Ensio Miettisen nimissä oli parhaimmillaan toistasataa patenttia. Hän julkaisi myös kymmenkunta kirjaa yhdessä professorien Pentti Malaska, Esa Saarinen ja Risto Harisalo kanssa. Vuonna 1995 ilmestynyt Luottamuspääoma käännettiin myös englanniksi.

Suomen LiikemiesYhdistys on valinnut Vuoden Liikemieheksi Lappset Groupin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimon. Ikäheimo on Perheyritysten liiton valtuuskunnan jäsen.

LiikemiesYhdistys korostaa Johanna Ikäheimon aktiivisuutta Lappsetin kansainvälistämisessä. Lappset on yhteistyössä muun muassa Angry Birds -peleistä tunnetun Rovion kanssa.

Vuonna 1970 perustettu Lappset työllistää 282 henkilöä, joista Suomessa työskentelee 194. Lappsetin liikevaihto on 47 miljoonaa euroa.

Ennen Ikäheimoa arvon on saanut muun muassa Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner, joka toimi Perheyritysten liiton puheenjohtajana vuodet 20092011.

Yrittäjyyskasvattajat kerääntyivät Tampereelle

Ruotsi laskee yhteisöveroa 22 prosenttiin Ruotsin hallitus esittää yritysten tuloksesta perittävän yhteisöveron laskemista 22 prosenttiin vuoden 2013 alusta alkaen. Tällä hetkellä Ruotsin yhteisövero on 26,3 prosenttia.

Dagens Industrin mukaan verokannan muutos tulee maksamaan noin 16 miljardia kruunua eli noin 1,9 miljardia euroa. Suomessa yhteisöverokanta laski vuoden alussa 26 prosentista 24,5 prosenttiin.

Tampereella järjestettiin osana valtakunnallista Yrittäjän päivää 5.9. Käytäntöön!-tilaisuus, jonka tavoitteena oli löytää työkaluja koulu–yritys-yhteistyöhön. Tampere-talolla järjestettyyn tapahtumaan kokoontui satakunta opettajaa ja yrittäjyyskasvatusalan toimijaa.

Tilaisuuden avasi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen. Hän korosti puheenvuorossaan, että yrittäjyyskasvatuksen laajat sisällöt kattavat lasten asennekasvatuksesta yrittäjien liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamiseen. Vanhanen toivoi, että yrittäjyyskasvatusta viedään käytäntöön kaikilla oppiasteilla alakoulusta yliopistojen täydennyskoulutukseen. Erityisesti on panostettava oppilaita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti ja ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan.

Tilaisuuden tavoitteena oli jakaa hyviä käytäntöjä koulu–yritys-yhteistyöstä. Opettajilla oli myös mahdollisuus tutustua yrittäjyyskasvatusta edistäviin tahoihin. Osallistujien mukaan päivän parasta antia olivat yhdessä tekeminen ja oppiminen.

9

YHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYH

Päivi Leiwo

›› Työskennellyt Oilonilla vuodesta 1989 - vuosina 19892009 lakimiehenä ja vuodesta 2009 päätoimisena hallituksen puheenjohtajana ›› Oikeustieteen kandidaatti (1989), MBA (1991) ›› Perhe: Aviomies, 16- ja 18-vuotiaat lapset ›› Harrastukset: Alppihiihto ja tennis

10

Teksti: Tapio Neva KUVAT: Vesa Laitinen

Oilon-yhtiöt

Autotallista maailmalle

›› Valmistaa polttimia ja polttojärjestelmiä, lämpöpumppuja ja teollisuuden kylmäratkaisuja sekä markkinoi aurinkokeräimiä ›› Liikevaihto 70 miljoonaa euroa, josta 60 prosenttia ulkomailta ›› Liikevoitto 7 prosenttia liikevaihdosta ›› Suomessa tehtaat Lahdessa, Hollolassa ja Kokkolassa ›› Kiinassa tehdas vuodesta 2002 ›› Myyntikonttorit Venäjällä ja Brasiliassa ›› Jälleenmyyjiä 30 maassa ›› Pääkäyttäjä Energon-tutkimuskeskuksessa, jossa tutkitaan uusiutuvaa energiaa ›› Saanut vuosina 2009, 2010 ja 2011 Suomen vahvimmat yritykset –sertifikaatin, jonka myöntää Suomen Asiakastieto Oy

Lahtelainen Oilon Oy on onnistunut siinä, mitä moni suomalainen keskisuuri yritys tavoittelee.

Murtautumaan kansainvälisille markkinoille.

Vuonna 1961 perustettu Oilon Oy aloitti toimintansa autotallissa Helsingin Maunulassa. Liikeidea oli kotimaisten raskasöljypolttimien suunnittelu, valmistus ja markkinointi.

Nyt, 51 vuotta myöhemmin, Oilon on vahvasti vientiin suuntautunut perheyritys, jolla on kolme tuotantolaitosta Suomessa, yksi Kiinassa ja lisäksi myyntikonttorit Venäjällä ja Brasiliassa. Liikevaihto on 70 miljoonaa euroa, työntekijöitä 360.

Asiakkaina on muun muassa voimalaitoksia ja prosessiteollisuutta.

Oilonin pääomistaja ja hallituksen päätoiminen puheenjohtaja on Päivi Leiwo.

Hän työskenteli yrityksessä 20 vuotta lakimiehenä, kunnes otti vetovastuun kokonaisuudesta vuonna 2009 sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.

Isä, diplomi-insinööri Ossi Leiwo aloitti Oilonissa vuonna 1961 osa-omistajana ja teknisenä johtajana. Vuonna 1974 Oilon siirtyi kokonaan Leiwon perheen omistukseen ja samalla Ossi Leiwo aloitti 23

vuotta jatkuneen uransa Oilonin toimitusjohtajana.

Joku voi pitää Oilonia epämodernina yrityksenä, sillä yrityksen hallituksen muodostaa perhe: tytär, isä ja äiti. He myös omistavat Oilonin koko osakekannan.

– Emme ole vielä keksineet, mihin tarvitsisimme ulkopuolisia pääomasijoittajia, Päivi Leiwo perustelee.

- Toki olemme tarvinneet matkan varrella sparrausta siihen, mihin suuntaan liiketoimintaa kannattaa kehittää.

Sitä asiantuntemusta olemme kuitenkin aina saaneet paitsi yrityksen sisältä myös ystäviltä ja liiketuttavilta, tai sitten konsultaatiota on ostettu.

Ja hyvin on mennyt. Oilon on tehnyt voitollisen tuloksen 50 peräkkäisenä vuotena.

Kasvollisuus ja kansainvälistyminen

Oilon rakensi aikoinaan verkostonsa kotimaan mittakaavassa ja nyt samaa työtä jatketaan maailmanlaajuisesti. Määrä-

tietoinen, globaali kansainvälistyminen alkoi toimitusjohtaja Eero Pekkolan johdolla 1990-luvun alussa. Päivi Leiwo on ollut muun organisaation tukena kasvattamassa yritystä kansainväliseksi toimijaksi.

Tällä hetkellä Oilonin liikevaihdosta noin 60 prosenttia tulee viennistä. Kiinassa Oilon kasvaa 30 prosentin vuosivauhtia.

Sinne yritys on myynyt polttoteknologiaa jo 30 ydinvoimalan verran.

- Kun parikymmentä vuotta sitten aloimme voimakkaammin kansainvälistyä, olimme reilun 10 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä pk-yritys. Omin voimin kansainvälistyminen olisi ollut todella vaikeaa. Me pääsimme kuitenkin mukaan muun muassa paperiteollisuuden ja metallurgian isoihin hankkeisiin polttotekniikan toimittajina. Meillä on hyviä kokemuksia Outotecin, Andritzin ja FosterWheelerin vetoavusta.

- Vaikka suuryritysten voi olla joskus helpompaa ostaa alihankinta paikan päältä, kotimaisia kumppaneita ei saisi sivuuttaa. Moni keskisuuri yritys ansait-

11

sisi saada mahdollisuuden ison kyljessä. Sitten on vain muistettava huolehtia laadusta. Ongelmatilanteissa ei saa kadota.

Perheyritykseen tyypillisesti liittyvä kasvollinen johtaminen on ollut myös yksi vahvuus erityisesti Aasian markkinoilla. Kun Leiwo ja Pekkola ovat käyneet kiittämässä suuria kiinalaisia alumiiniteollisuus- ja energialaitosasiakkaita sopimuksista, kiinalaiset johtajat ovat olleet erittäin kiitollisia siitä, että tavarantoimittaja osoittaa henkilökohtaisesti kantavansa huolta toimituksen onnistumisesta. Lämpimistä henkilösuhteista huolehtiminen saattaa jopa toimia kilpailuetuna muihin länsimaisiin toimittajiin nähden.

- Kun naama näkyy, se luo uskottavuutta ja luottamusta.

Verotus ja työllisyys

Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn takaamiseksi Leiwo kaipaisi valtiolta tukitoimia tutkimus ja kehitys-työhön.

Suomenennätysmies Pohjolainen

Hitsaaja-asentaja Pentti Pohjolainen, 67, poseeraa hieman vaivaantuneena työpisteellään. Pohjolaisesta on tullut ilman omaa pyrkimystään Oilon Oy:n tehdaskierrosten nähtävyys: 51 vuoden työura saman työnantajan palveluksessa on asia, mihin etenkin Lahden tuotantolaitoksella vierailevat lehtimiehet mieluusti tarttuvat.

Suomessa puhutaan paljon työurien pidentämisestä, mutta käytännössä useimmilla aloilla työurat lyhenevät.

Pohjolainen antaa kasvot sille, mihin kansakunta pyrkii.

Hän on pidentänyt työuraansa alusta, lopusta ja keskeltä.

Voi olla, että Pohjolainen on työsuhteen pituudessa jopa suomenennätysmies.

12

Nyt yrityksille t&k-investointeihin annettava verokannustin on maksimissaan 100 000 euroa. Se ei ole paljon, kun esimerkiksi Oilon käyttää t&k-toimintaan vuodessa noin viisi miljoonaa euroa.

- Pieni kädenojennus saatiin, kiitos siitä.

Sen pitäisi kuitenkin olla paaaaljon suurempi, Leiwo venyttää.

- Ilman jatkuvaa tuotekehitystä suomalaisyritykset eivät pärjää maailmalla. Tarvitsemme huippuosaajia, sillä kilpailemme globaaleilla markkinoilla ja usein paljon meitä isompia kilpailijoita vastaan. Jos verohelpotuksen ylärajaa nostettaisiin reilusti, suomalaisyritykset olisivat pomminvarmasti nykyistä kilpailukykyisempiä ja se näkyisi myös työllisyydessä. Veroetuus tulisi valtiolle moninkertaisesti takaisin.

Toinen suomalaisyritysten viennin kilpailukykyä nakertava asia liittyy Leiwon mielestä EUstandardeihin.

- Niiden olemassaolo ja suomalaisten virkamiesten luterilaisen tarkka valvonta teettävät paljon töitä.

Selviytymisen kolme tukijalkaa Oilonin kasvuvauhti on ollut tasaisen varma.

Kasvu on ollut orgaanista, yritysostoja ei ole juurikaan tehty.

- Osittain se on ollut tietoinen valinta, osittain johtunut siitä, että meidän kokoiselle yritykselle ei ole ollut sopivia ostokohteita.

- Yrityksen vakavaraisuudesta emme jatkossakaan tingi. Vältämme sellaisia riskejä, jotka voisivat vaarantaa konsernin elinkelpoisuuden Oilonin 51-vuotisen historian suurimmat elinkelpoisuuden vaarantaneet hetket ovat liittyneet öljykriiseihin (1973, 1979). Polttimien ja polttojärjestelmien kysyntä pysähtyi, seurauksena oli kassakriisi.

- Irtisanomisia ja lomautuksia jouduttiin silloin tekemään, mutta pankkien pitkämielisyyden ja asiakkaiden luottamuksen ansiosta niistäkin selvittiin hengissä.

Selviytymisen kolmas tukijalka oli silloin Oilonin sopeutumiskyky. Osittain se liittyy omistuspohjaan: perheyrityksessä päätöksenteko on ketterää.

- Päätöksiä pystytään tekemään käytävillä ja kahvipöydässä, muodollisuuksista vapaana.

Tulevaisuuden missio Oilonilla on kehittää ympäristöystävällisiä energiaratkaisuja. Kiinassa yrityksellä on ollut satoja ympäristöystävällisiä projekteja.

- Siellä on kova hinku hyödyntää teollisuuden jätevirrat, korvata hiili maakaasulla ja puhdistaa teollisuusprosesseja.

Leiwo uskoo, että Oilonin pääkonttori pysyy Suomessa ja Lahdessa jatkossakin. Sanojen vakuudeksi Oilon suunnittelee Lahteen uutta tehdasrakennusta. Investointi tuo kymmeniä uusia työpaikkoja.

- Koko ajan on silti oltava valppaana, että pystymme pitämään tuotantomme kilpailukykyisenä.

Oilon on ollut kokonaan Leiwon perheen omistuksessa vuodesta 1974 lähtien. Ossi Leivo työskenteli yhtiön toimitusjohtajana 23 vuotta.

13

Kolumni: Petri Tuomela

Kirjoittaja (s. 1984) on kauppatieteiden maisteri, joka työskentelee parhaillaan Perheyritysten liiton Next-harjoittelijana.

Klopin hurjat tavoitteet jasta tavoitteesta tuplata heidän tuotteensa myynti seuraavan En ollut nukkunut edellisenä yönä lainkaan. Istuin kotona vuoden aikana. Onneksi toimittaja ei hoksannut kysyä, mitä aamukahvin ääressä eikä minulla ollut harmainta aavistusta, olin kauppaamassa. mitä oli tulossa. En tuntenut ainuttakaan asiakasta, työntekijää,

toimittajaa tai tuotetta. Olin hypännyt turvallisesta pankkimaaAlun jälkeen hommat lähtivät luistamaan hienosti. Asiakkaat ilmasta täysin tuntemattomaan. suhtautuivat sukupolvenvaihdokseen positiivisesti ja ovet

olivat avoinna joka suuntaan. Olin liekeissä ja nautin joka päiToimistolle saavuin ensimmäisenä ja pääni oli täynnä kysymykvästä. Sain toteuttaa omaa unelmaa. Olin yrittäjä. Minulla oli siä. Kävelin levottomana ympäri toimistoa ja mietin, voisinko yrittämisen palo ja yritys tuntui omalta, vaikka minulla ei ollut jättää tavarani isän työpöydälle. Toisaalta olin astumassa hänen yrityksessä penniäkään kiinni. Tuo palo sai minut jatkamaan, saappaisiinsa. Toisaalta isän pöytä tuntui jotenkin pyhältä. vaikka porien kauppaaminen ei ollutkaan

kaikkein seksikkäintä hommaa ja välillä tuli Isä saapui toimistolle hieman myöturpaan oikein kunnolla. hemmin ja riensi heti oman työ pöytänsä ääreen kuten niin monta Luopujalle: Vuoden kuluttua olimme päässeet lupaakertaa aikaisemminkin. Siirsin Ole oikeudenmukainen . maamme tavoitteeseen ja yrityksen liikeomat tavarani toimiston nurkassa Luota.

Kiitä. vaihto oli kasvanut seitsemäntoista prosentsijaitsevaan pikkupöytään. Olin tia. Saimme haalittua uusia toimittajia ja jopa löytänyt oman paikkani. Siellä sitJatkajalle: oma tuote oli valmisteilla. ten istuskelin nurkassa ja asentelin Kunnioita kokemusta. työkonetta. Hetken kuluttua isä Luota itseesi.

Vaikka suunta oli oikea, emme koskaan huusi kaikkien kuullen: ”No niin Ota selvää. onnistuneet löytämään isän kanssa yhteistä poika! Mikäs titteli me sulle laiteMolemmille: pelikirjaa. Suurimmaksi ongelmaksi muotaan?” ”Tarttis tilata käyntikortit!”

Kommunikoikaa vaikeat asiat dostui vastuu ja valta, jotka eivät kohdanJa minua hävetti. Tuo huudahdus kasvotusten ja puhukaa avoineet. Olin valmentaja, joka ohjasi peliä isän kuvasti hyvin valmistautumismesti tunteista.

Selvittäkää yhteiset tavoitteet ja pelikirjalla. Uudet taktiikat tyrmättiin ja tamme. arvot, joiden pohjalta toimitte. se kävi raskaaksi. Tämän johdosta

Tehkää selkeä suunniltelma tein elämäni vaikeimman Kun aamukahvit oli juotu, isä aloitti siitä, miten viestitätte asiat päätöksen ja jätin yrityksen perehdytyksen, joka kesti kaksi muille.

14 kuukautta myöhemmin. tuntia. Perehdytyksessä kerrattiin, Emme ole jutelleet lähtöni miten kate lasketaan ja mitä eroa jälkeen. on myynnillä ja markkinoinnilla. Isä

pahastui, kun kerroin, että nämä Olen silti kiitollinen isälle hienosta mahdolasiat oli opetettu viimeistään kauppakorkeassa. Enemmän lisuudesta, jonka hän minulle tarjosi. Pääsin minua olisi kiinnostanut, mihin isä halusi minun vievän yritystä. näkemään, tekemään ja oppimaan asioita, Pyysin häntä tekemään ehdotelman, josta selviäisivät yrityksen joihin minulla ei muuten olisi ollut mahdoltavoitteet. Isä teki työtä käskettyä, otti kynän ja kirjasi paperille lisuutta. Lisäksi kokemus avasi minulle uusia yrityksen uuden tavoitteen: tuplaa myynti. ovia, myös tämän harjoittelupaikan.

Isä lähti vaimonsa kanssa lounaalle ja minä jäin toimistolle tekeJos minulla olisi aikakone, menisin ajassa mään tuttavuutta uusien työkavereiden kanssa. ”Täällä ei sitten taaksepäin. Aloittaisimme kaiken alusta kukaan kloppi rupia kukkoilemaan”, kuului työntekijän suusta. ilman kiirettä ja häiriötekijöitä. ValAjattelin, että tästä tämä ei enää voi mennä pahemmaksi. mistelisimme yhteisen suun nitelman, jossa molempien Taantuman seurauksena yrityksen liikevaihto ja henkilöstön tunteet, ajatukset ja tavoitmäärä olivat tippuneet. Tämä tietysti kiinnosti yrityksen toiteet olisi huomioitu. mittajia, kuten myös uusi jatkaja, jonka oli huhuttu hypänneen puikkoihin. Ei siis mennyt kauaa, kun toimittajat jo lensivät Rekrytointikin on nimitSuomeen katsomaan minua kuin ihmettä ja toteamaan klopin täin huomattavasti hurjat tavoitteet. helpompaa, kun isä

ja poika arvostavat ja Italialaisen vientijohtajan silmät pyörivät päässä, kun 26 -vuohaluavat samoja asioita. tias yritysjohtajan alku kertoi uusista arvoista, visioista ja hur-

14

Kirjoittaja (s. 1992) aloitti tänä syksynä journalistiikan ja viestinnän opinnot Tampereen yliopistossa. Hän työskenteli Perheyritysten liitossa Next-harjoittelijana kesällä 2012.

Kolumni: Milla Lappalainen

Suvaitsevaisuuden uusi aalto ”Ongelman ainekset ovat koossa, jos kaikki ajattelevat samalla tavalla. Suvaitsevaisuus on tärkeää myös luovia ihmisiä kohtaan”, summasi Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros Perheyritysten liiton kevätseminaarissa.

Viime vuosina vellonut suvaitsevaisuuskeskustelu sai samalla laveamman merkityksen. Homot, romanikerjäläiset, perussuomalaiset, suomenruotsalaiset, luovat ihmiset… Mitä seuraavaksi?

Seminaarin otsikoksi nostettu ”Hulluja nuo suomalaiset!” on yksi suomalaisen itseironian ilmauksista. Samalla se tursuaa ylpeyttä erikoisia tapojamme kohtaan. Outouksissa riittää kehuskeltavaa: Sata-asteisen saunan lauteilla istuminen – hullua. Avannossa uiminen – hullua. Jos hyvin menee, hulluuden parina kulkee luovuus.

Kyseinen ominaisuus on myös yritysmaailmassa monenlaisen menestyksen avain.

Stenrosin mukaan luova henkilö kulkee aina jossain määrin vastavirtaan. Hän ajattelee eri tavalla kuin enemmistö ja joutuu siksi perustelemaan näkemyksiään. Luova ihminen on taistelija, jonka ei sovi väsyä. Miksikö? Yleinen mielipide hakkaa päälle heti, kun oma puolustus antaa periksi.

Poliitikot ja yritysjohto kaipaavat innovaatioita, mutta niiden käyttövoimana toimivaa luovuutta ei juuri kannusteta. Sen sijaan työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän – yhä nopeammin. Varma tapa kitkeä omaperäisimmät ideat onkin rajoittaa niiden kasvuympäristöä. Jos luovia ajatuksia pidetään yksin-

omaan hulluina, ei niitä uskalleta enää esittää. Joka kerta, kun tuore aivoitus torpataan, taantuu yksi luova mieli tavallisen kuolevaisen tasolle.

Seminaarissa puhunut Maria Martikainen, aktiivikaiutinvalmistaja Genelecin seuraajasukupolven edustaja, näki luovuutta toisaalla. Genelecin yrityskulttuurin ”hulluus” piilee siinä, ettei yrityksen tuotantoa haluta siirtää halvemman työvoiman maihin. Yhteiskuntavastuu ja rakkaus kotipaikkakuntaa kohtaan painavat vaakakupissa voittojen maksimointia enemmän.

Luovaa hulluutta saattoi aistia myös Marian kyvyssä hypätä isänsä saappaisiin ja pitää tämän valmistelema esitys kuin omansa. Yleisöstä kommentoitiinkin tämän kuvastavan hyvin sitä hiljaista tietoa, joka siirtyy perheyrityksissä sukupolvelta toiselle.

Maahantuontiyritys Transmerin luovuudesta kertoi toimitusjohtaja Ann Marie Didrichsen. Hänen vanhempansa, Gunnar ja Marie-Louise Didrichsen, olivat innokkaita taiteen keräilijöitä. Hullua olisi ollut sulkea kulttuurisesti merkittävä taidekokoelma neljän seinän sisälle.

Luovasta hulluudesta puolestaan kieli päätös avata yksityiskodin ovet vieraille taiteen ystäville. Ensin näyttelyä varten rakennettiin lisäsiipi; lopulta perhe avasi koko kotinsa yleisölle museokäyttöön. Didrichsenin taidesäätiön perustamisesta tulee pian kuluneeksi viisikymmentä vuotta, ja tänä aikana Transmeri on tukenut toimintaa aktiivisesti.

Edellä kuvatun kaltainen luovuus saattaa olla monelle saavuttamattomissa, mutta mitä konkreettista työnantaja voi sitten tehdä? Eräs paljon hoettu neuvo on taata resurssit ja poistua työntekijän selän takaa hönkimästä. Varmaa on ainakin se, etteivät parhaat ideat synny pakotettuina. Google on hyvä esimerkki yrityksestä, jossa luovuutta ei kannusteta pelkät dollarinkuvat silmissä. Hakukonefirman työntekijät käyttävät viidenneksen työajastaan omien projektien tekoon. Rahaa kuluu ja suurin osa ideoista päätyy roskakoriin, mutta välillä ideapaljoudesta nousee todellinen helmi. Syntyy innovaatio, jonka arvo puolestaan on rahassa mitattava.

Stenros myönsi, että monesti suuren oivalluksen takana on onnenkantamoinen. Ajan merkkejä kannattaa kuitenkin seurata, sillä niistä voi saada vihiä tulevasta. Luovuus on rohkeutta, vastahankaan asettumista, uteliaisuutta ja kutsumusta.

Tätä kaikkea olemalla – ja työnantajana näitä piirteitä kannustamalla – ei voi mennä ainakaan kovin mönkään. Kuunnellaan siis luovaa työtä tekevän viisaita sanoja ja puhutaan jatkossakin suomalaisesta hulluudesta rinta rottingilla.

15

Teksti: Mikko Pellinen KUVAT: OLLI URPELA

Linnakkeen pä ällikkö Tom Kaista haluaa kehittää Rysäkarista houkuttelevan matkakohteen.

Eletään 1990-luvun puoliväliä. Silloinen sukellusyrittäjä Tom Kaisla istui tuttavansa kanssa aluksen kannella sukelluskeikan jälkeen. Ilta oli peilityyni, kun Kaisla katseli Puolustusvoimille kuuluvan Rysäkarin linnakesaarta ja tokaisi: ”Tuo on niin hieno pytinki, että sen voisi joskus ostaa, jos myisivät.”

Reilut 15 vuotta myöhemmin Tom Kaisla kulkee Rysäkarin rannalla saarenomistajana, linnakkeen päällikkönä.

- Pitäisi aina muistaa varoa mitä sanoo, hän naurahtaa 15 vuoden takaisesta tokaisusta.

Puolustusvoimat päätti vuonna 2008 luopua Rysäkarista ja sittemmin saari siirtyi Senaatti-kiinteistöjen myyntilistalle. Rauman merenkulkuoppilaitoksen kasvatille ja rannikkotykistömiehelle linnakesaaren myyntipäätös merkitsi mahdollisuutta oman unelman toteuttamiseen.

- Olisin ollut kiinnostunut muustakin linnakkeesta, mutta Rysäkari oli sijaintinsa, kokonsa ja muotonsa puolesta aivan omassa luokassaan, Kaisla sanoo.

Ajatus oman linnakkeen hankinnasta oli ollut Kaislalla mielessä pitkään. Kun saaresta järjestet-

16

tiin tarjouskilpailu 2011, Kaislalle oli selvää, että hän olisi mukana tosissaan.

- Tarjosin saaresta hinnan, jonka laskin maksimiksi, Kaisla toteaa.

Yrittäjän päivänä 5.9.2011 Kaisla oli matkalla päivän pääjuhlaan, kun hän sai kuulla voittaneensa tarjouskilpailun. Lopullisesti Valtioneuvosto hyväksyi kaupan joulukuussa 2011.

Tavoitteena monipuolinen matkailukohde Valtioneuvosto asetti kaupan toteuttamiseen yhden ehdon, jonka mukaan saarella on harjoitettava matkailutoimintaa. Ehto täyttyisi jo yhdellä opastetulla saarikierroksella vuodessa, mutta Kaisla näkee huomattavasti enemmän mahdollisuuksia. Hänen tavoitteenaan on tehdä Rysäkarista houkutteleva matkakohde niin veneilijöille kuin mantereelta tuleville kokous- ja tapahtumavieraille sekä etätyöläisille.

Suunnitelmissa on rakentaa alueelle tilaussaunoja, kongressikeskus ja hotelli, tilausravintola sekä veneilijöitä ja saaren henkilökuntaa palveleva huolto- ja saunarakennus. Saaren pohjoisosaan linnakkeen päällikkö suunnittelee uutta

Rysäkari lyhyesti ›› Entinen Puolustusvoimien linnakesaari ›› Rakennettu 1914-1918 osaksi Suomenlahden merilinnoitusketjua ›› Sijaitsee Helsingin edustalla noin 5 km Lauttasaaresta lounaaseen. Kuuluu Helsingin ulkosaariin ›› Pinta-ala noin 10 hehtaaria

17

Kaislan mielestä päätösvalta Rysäkarin palvelukonseptista voi olla vain omistajalla.

18

30–40 paikan vierasvenesatamaa, jonne jokainen kippari taitotasosta riippumatta pääsee helposti rantautumaan.

Nykyiseen armeijan käyttötarkoituksia varten mitoitettuun satamaan mahtuu vain muutama alus.

Lisäksi uuden vierasvenesataman läheisyyteen on suunnitteilla kaksikymmentä noin 20 neliön kokoista pienmökkiä, joita vuokrataan yritysten käyttöön. Saarella on 40 megatavun 4G-yhteys, joka mahdollistaa etätyöskentelyn saarelta.

- Saari tarjoaisi loistavat puitteet vaikkapa suunnittelutyölle, Kaisla sanoo.

Sana Rysäkarin suunnitelmista on kiirinyt jo laajemminkin ja tiedustelujen määrä on yllättänyt Kaislan – etenkin kun saarta ei ole markkinoitu vielä lainkaan.

- Pelkästään tälle kesällä olemme saaneet tarjouspyyntöjä tilaisuuksista, joiden yhteenlaskettu henkilömäärä ylittää 5000 henkeä. Tästä voi halutessaan laskea, millaiset tulot tapahtumayrittäjiltä jää saamatta, kun emme ole vielä voineet vastata kysyntään, Kaisla sanoo.

tista voi olla vain omistajalla, Kaisla muistuttaa.

Toiveissa tuulivoimaa ja asiakasvastuuta Jotta asetelma ei muodostuisi liian helpoksi, on Kaislan suunnitelmissa myös vaihtaa saaren sähköntuotantomuoto dieselgeneraattorista tuulivoimaan.

- Generaattorin pyörittäminen on yksinkertaisesti hulluutta tällaisella paikalla, jossa olosuhteet tuulivoimalalle eivät oikeastaan voisi olla paremmat.

Kangertelevan kuntayhteistyön sujuvoittamiseksi Kaisla esittää Suomeen mallia, mikä on käytössä naapurivaltiossa. Siellä kaupunki nimeää yritykselle oman ”asiakasvastaavan”, jonka tehtävä on hoitaa kaupungin eri viranomaisten vaatimaa byrokratiaa yrittäjän puolesta.

- Soisin, että Suomeen rantautuisi toimintatapa, jossa kunnan kanssa asioivalle yrittäjälle asetetaan mahdollisimman vähän hallinnollisia rasitteita.

Niiden hallitseminen kun on vain harvan yrittäjän ydinosaamista.

Byrokratian rattaissa

Omistajan vastuu

Tom Kaislan toiveissa oli aloittaa saaren kehitysprojektit jo toukokuussa 2012, jotta ensimmäiset kohteet olisivat olleet valmiina alkusyksystä. Toisin kuitenkin kävi. Sen sijaan, että kesällä saaressa olisi ollut töissä kymmeniä työmiehiä rakentamassa uutta, on paikalla elokuussa vain kaksi perinnekorjaamiseen erikoistunutta rakennusmiestä kunnostamassa vanhaa upseeritaloa. Syynä on Helsingin kaupungin linjaus, jonka mukaan saarella ei toistaiseksi saa rakentaa mitään uutta.

- Olemme pyrkineet toimimaan mahdollisimman tarkasti kaupungin antamien ohjeiden mukaan ja kertoneet suunnitelmistamme avoimesti hyvissä ajoin ennen kesää. Olen parhaan kykyni mukaan pyrkinyt toteuttamaan valtion asettamaa myyntiehtoa. Yllättävän vaikeaa se kuitenkin on ollut, Kaisla tuskailee.

Rakennusten katselmus Rysäkarilla on ohi. Rakennusten kunto paljastaa saaren olleen jo jonkin aikaa ilman sitoutunutta ja kehittämishaluista omistajaa.

- Saaren omistamiseen pätee aivan samat periaatteet kuin muuhunkin omistamiseen: vastuullisen omistajan on pidettävä huolta siitä mitä omistaa. Eräs Museoviraston virkamies antoi osuvan ohjeen, kun kävimme läpi saaren suunniteltuja muutostöitä. ’Käyttö on parasta suojelua’, hän tiivisti.

- Itse haluan luoda Rysäkarista paikan, jonne on helppo tulla ja jossa on helppo olla. Mikään oppikirjamainen bisnescase Rysäkari ei missään nimessä ole.

Sijoittamalla Rysäkariin investoidut varat vaikkapa rahastoon olisi pääomalle saanut kelpo tuottoa rajoitetulla riskitasolla.

Erityisesti Kaislaa kismittää kaupungin virkamiesten halu puuttua saaren palvelukonseptiin.

- Suunnitelmia saaren kehittämiseksi on laadittu yhteistyössä ison yritysverkoston kanssa, johon kuuluu tapahtumanjärjestäjiä, ravintola-alan yrityksiä ja vesibussiyrittäjiä. Periaatteellisella tasolla toki ymmärrän virkamiesten ajatuksia esimerkiksi telttailupaikoista, mutta Rysäkarin konseptiin ne sopivat huonosti. Päätösvalta palvelukonsep-

Mitä Rysäkariin tulee, Tom Kaislan mielessä ei niinkään ole huikeat tuotot vaan toive Rysäkarin samanlaisesta kukoistuksesta kuin 1940–1960-luvuilla linnakkeiden kulta-aikana. Silloin linnakkeet olivat pitkälle omavaraisia yhdyskuntia, joissa oli muun muassa omat koulut.

- Tavoitteenani on luoda Rysäkarista elävä linnake, jossa on tohinaa ja iloinen puheensorina kuuluu sieltä täältä. Elinvoimainen saari, jossa on mukava olla ja josta ei ole kiire pois – se olisi parasta mitä Rysäkarille voisi tapahtua.

19

Teksti: Krista Elo-Pärssinen KUVAT: Rami Salle

coaching

– henkilökohtaista kehittymistä Mitä on coaching? Miten se hyödyttää perheyrityksiä ja niiden omistajia? Perheyritysten liiton asiantuntijaverkoston kolme jäsentä kertovat.

Marika Ingmanilla on pitkä ura takana perheyrityksen markkinoinnissa ja tuotekehityksessä. Kun perheyritys viisi vuotta sitten myytiin, piti miettiä, ”mikä minusta tulee isona”. Ingman halusi hyödyntää omaa kokemustaan ja kouluttautui sekä business että life coachiksi.

Eva Paksuniemen tausta on niin ikään perheyrityksessä. Hän on Koskisen Oy:n hallituksen jäsen. Lähtölaukauksena coaching-uralle toimi 10 vuotta sitten koettu uupumus, johon NLP-koulutus (neuro-linguistic programming) toi valoa. NLP:n oppeja ja valmentavaa johtajuutta Paksuniemi käytti myös tuloksellisesti omassa johtamisessaan ja asiakastilanteissa. Ulkopuolisten innostamana hän rohkaistui alalle yrittäjäksi.

Pia Wäistön työskentely aiheen parissa alkoi 2006 vuoden mittaisella koulutuksella, joka antoi eväitä myös uuteen elämänvaiheeseen. Koulutus avasi hänelle salaisuuden: coachin ei tarvitse tietää valmiita vastauksia coachattavansa puolesta, kuten usein businesskonsultilta edellytetään. Wäistö

20

valmistui lisäksi vuonna 2010 NLP Traineriksi.

kuin auton valot näyttävät. Matkan edetessä näet taas pidemmälle.

Mitä on coaching?

Mistä coach löytää oikeat kysymykset?

Marika: Coaching perustuu vahvoihin kysymyksiin ja rakentuu coachattavan vahvuuksiin. Silloin kun ihminen käyttää vahvuuksiaan, hän on parhaimmillaan ja viihtyy omassa työssään.

Eva: Kyseessä on eteenpäin vievä prosessi. Se on ratkaisuhakuista ja uusien vaihtoehtojen näkemistä. Kaikki voimavarat ovat coachattavassa.

Pia: Prosessi auttaa pääsemään tästä hetkestä tulevaisuuden tavoitetilaan.

Matkalle lähdetään juuri niillä eväillä ja keinoilla, jotka coachattavalla on käytettävissään. Coach ei tule ratkaisemaan ongelmia. Kyseessä on henkilön oma matka, jolle coach tulee mukaan.

Marika: Ensin asetetaan saavutettavissa oleva tavoite, joka pilkotaan pienemmiksi osatavoitteiksi. Tällöin tavoite on saavutettavissa. Se on kuin autolla ajamista pimeällä: Ei tarvitse nähdä kotiin asti. Riittää, että näet niin pitkälle

Eva: Coachattavan puhe saa coachissa aikaan reaktioita, tuntemuksia, jotka herättävät kysymyksiä. Tämä vaatii coachilta täydellistä läsnäoloa.

Pia: Tilanteeseen on mentävä ilman omia ennakko-odotuksia ja -oletuksia, ”tyhjällä päällä”, jolloin energia vapautuu hyvien kysymysten esittämiseen. On toki myös vakiokysymyksiä. Coachaus on yhdistelmä intuitiota, tekniikkaa ja kuten Eva sanoi - täydellistä läsnäoloa.

Marika: Tärkeää on aina pitää mielessä matka kohti tavoitetta.

Eva: Monesti coachattava voi olla lukkiutunut johonkin tilanteeseen, eikä osaa ajatella eri vaihtoehtoja. Silloin avaan kysymysten avulla uusia polkuja.

Pia: Kysymykset riippuvat myös coachattavasta. Jotkut hakevat perusteita, miksi nykyisestä tilanteesta pitäisi lähteä pois. Jotkut haluavat mennä kohti uutta.

Pia Wäistö, Marika Ingman, ja Eva Paksuniemi auttavat ihmisiä löytämään omia vahvuuksiaan ja hyödyntämään niitä.

Mitä onnistuminen coachauksessa vaatii?

Marika: Coachattavan täytyy lähteä prosessiin mukaan vapaaehtoisesti. En pysty auttamaan, jos hän ei halua laittaa itseään likoon.

Pia: Henkilön pitää olla halukas ja kiinnostunut tutkimaan omia ajatuksiaan. Jos hän tietää varmasti, miten asiat ovat, asenne voi estää uusien oivallusten syntymistä. Juupas – eipäs –keskusteluun ei voi lähteä mukaan.

Eva: Haastava tilanne on, jos esimies lähettää alaisen coachattavaksi. Alaisen sitoutuminen voidaan silloin kyseenalaistaa.

Marika: Vaikeaan burn out- tai masennustilanteeseen tällainen prosessi ei sovi. Näitä tilanteita voidaan kuitenkin coachauksella ennaltaehkäistä.

Pia: Juuri näin. Jos henkilöllä on voimavaroja mennä eteenpäin ja työskennellä tavoitteensa eteen, niin coaching sopii.

Eva: Onkin oltava tarkkana, mihin coachattavan voimavarat riittävät. On

myös oltava rehellinen, mihin oma osaaminen riittää. Joskus coachaus ei ratkaise asiakkaan ongelmia, vaan esimerkiksi terapia on parempi tapa.

Mihin perheyrityksen tilanteisiin coachaus sopii?

Eva: Sukupolvenvaihdokseen se sopii erityisen hyvin.

Marika: Kyllä, meillä oli sukupolvenvaihdoksessa viiden vuoden ajan coach, joka keskusteli kaikkien kolmannen polven edustajien kanssa. Hän auttoi selvittämään, miten sukupolvenvaihdos tehdään, ja jatkoi meidän kanssamme vielä sen jälkeenkin. Coachin kanssa pystyy puhumaan monista herkistä asioista, joista ei voi puhua perheen tai johdon kanssa.

Eva: Ylipäänsä kiperiin muutostilanteisiin. Perheyrityksessä voi olla juurtuneita ajatusmalleja, koska ihmiset tuntevat toisensa läheisesti pitkältä ajalta.

Coach voi auttaa näiden ajatusmallien avartamisessa.

Pia: Coaching on parhaimmillaan

henkilökohtaisen kehittymisen ja ajattelun työkalu. Voimakkaisiin keskinäisiin ristiriitatilanteisiin coach ei sovi erotuomariksi. Prosessissa tulee keskittyä itseen, omiin asioihin ja tavoitteisiin.

Eva: Nimenomaan, miten minä voin vaikuttaa tilanteeseen. Syöte coachaukseen ei tule ulkoa. Lisäksi ovat seuraajakysymykset, henkilökohtainen urasuunnittelu nexteille, perheen ulkopuoliset toimitusjohtajat ja puolisot. Perheyrityksessä on monta tahoa, jolle coachauksesta voi olla hyötyä.

Pia: Coaching voi olla myös työote, tapa kommunikoida, jolloin sitä voidaan soveltaa laajemminkin eri tilanteissa.

Millainen on coachingsuhde?

Marika: Kun tapaan asiakkaan ensimmäistä kertaa, selvitän mikä on asiakkaan oikea tarve: konsultointi, mentorointi vai coaching. Siinä vaiheessa vasta päätän, minkälaisen paketin heille tarjoan.

Eva: Kemioiden on pelattava, jotta coachattava uskaltaa avautua. Keskinäi-

21

!

Coaching edellyttää keskinäistä luottamusta, arvostusta ja kunnioitusta

nen luottamus ja toisen arvostus ja kunnioitus on A ja O. Coachattavalla täytyy toisin sanoen olla hyvä olo.

Marika: Jonkinlainen yhteinen arvomaailma kyllä auttaa kemioiden kohtaamisessa.

Pia: Ammattilaisella on keinot, joilla hän luo kohtaamisen ja rakentaa toimivan suhteen. Coaching on määräaikainen suhde. Itse pidän hyvänä kymmentä tapaamiskertaa. Alussa tavoite täsmennetään kirkkaaksi, jolloin tapaamiset ovat tavoiteorientoituneita, mutta eivät puskemista. Jutustelusta ei myöskään ole kyse.

Eva: Suhdetta voi tietoisesti jatkaakin, kunhan se yhdessä erikseen sovitaan.

Marika: Tapaamisia on yleensä 2-4 viikon välein. Pitää olla tietty rytmi, jotta prosessi etenee. Tapaamiset ovat vain tarkistuspisteitä, mihin on tultu. Niissä annetaan eväitä taas seuraavaan tapaamiseen.

Pia: Voidaan tulla tilanteeseen, jossa tuntuu, että junnataan paikallaan, mutta

22

taustalla tai alitajunnassa tapahtuu sitäkin enemmän.

Mitä coachingilla saavutetaan?

Pia: Suomalaiset eivät ehkä ole tottuneet tutkimaan itseään ja puhumaan itsestään. Tuntuu, että enemmänkin pakenemme itseämme kuin että menisimme itseämme kohti. Coaching saattaa olla kulttuurishokki: pitääkö minun oikeasti alkaa pohtia omia ajatuksia ja mitä minä haluan. Työkaluna se on niin voimakas, että prosessin lopputuloksena henkilö tekee merkittäviä päätöksiä.

Marika: Coaching auttaa erottamaan olennaiset asiat suuresta tiedon määrästä. Se on tulevaisuuden johtajan kriittinen menestystekijä. Sillä saavutetaan paljon hyvää työelämässä, koska irrotetaan johtajan voimavaroja itse työhön.

Pia: Juuri näin. Johtaja tulee myös tietoisemmaksi itsestään ja omasta tavastaan vaikuttaa. Hän kykenee olemaan enemmän läsnä itsensä ja henkilöstön kanssa.

Lisätietoja: International Coach Federation Finland www.icffinland.fi Suomen Coaching Yhdistys www.coaching-yhdistys.com EMCC Finland ry www.emccouncil.org/finland Marika Ingman www.coachingman.fi, www.coroke.fi Eva Paksuniemi www.evadesse.fi

Pia Wäistö www.greyeminence.fi

23

Toimittanut: Eveliina Talvitie

PL selvitti – Perhe on listayhtiössä

päämäärätietoinen omistaja

Perheyritysten liitto nostaa uuden selvityksen kautta esiin listatuille perheyrityksille ominaisia kestäviä arvoja. Annukka Mickelsson (KTM) ja professori Iiro Jussila (KTT) haastattelivat projektin pohjaksi 17 perheyrityksen omistajaa.

INEN PÄÄMÄÄRÄTIE TO OMISTA JA LISTAYHTIÖISSÄ PERHEYRITYSTEN

LIITTO

Perheyritysyhteisön ulkopuolelta tulevat Annukka Mickelsson ja Iiro Jussila vaikuttuivat haastatteluja toteuttaessaan omistajien kokonaisvaltaisesta, sitoutuneesta ja vastuullisesta asenteesta.

Vaikka jokapäiväistä tulosta mitataan liiketalouden mittarein, omistajan kannalta on keskeistä ennen kaikkea pitkäjänteinen menestys: ”Yrityksen tehtävä on selviytyä” Perheyritys ei ole yhdenmuotoinen hallintosaari, se on elävä ja hengittävä yrityskansalainen. Mukaan mahtuvat myös liiketaloudellisen keskustelun ulkokehälle tyypillisesti jäävät arvot ja arvostukset: ”Pitää olla jotain muuta sisältöä elämässä kuin katsoa pörssikursseja”. ”Perheen motto on ollut se, että tämä yritys on niin kuin kultareunus, eivätkä osingot ole mikään pääelinkeino”. ”Perheyrityksessä ei ole yksittäin kyse yrityksestä tai perheestä, vaan ne nivoutuvat kaikessa yhteen”. ”Se on se todellinen omistajuus.

Ollaan niin sisällä siinä kaikessa”.

Toisaalta moni perheyritys nivoutuu

24

1

tiiviisti myös paikallisyhteisöönsä: ”Paikallinen työllistäjä on tietysti iso merkitykseltään”.

Konkreettista kasvollisuutta Tavallisen palkansaajan on usein vaikea ymmärtää yrityksen merkitys työpaikkaa suurempana asiana. Haastattelujen myötä konkretisoitui sanonta, että yritys on kuin perhe. ”On otettu henkilökohtaisesti, ikävyyksiä, hankaluuksia, vastuuta, vaivoja uhrauksia, jotta tämä yritys saisi mahdollisuuden olla ja kasvaa”. ”Pitää tuntea jotain siihen mitä sinä omistat”.

Kaikki yrityksessä osalliset tekevät työtä oman huomisensa eteen. Halu ratkaisujen hakemiseen on elinehto: ”Yritys on riippuvainen meistä … meillä on mahdollisuus auttaa yritystä”. Vaihtoehtona ei ole se, että vaihdetaan firmaa.

Oman haasteensa luo sukulaisuus, jonka kohdalla ei mikään ulkopuolinen lainsäädäntö määrittele rajoja.

Haastatteluiden perusteella perheen ja yrityksen identiteetin vahva yhteys tunnistetaan perheyrityksen imagon perustaksi: ”Ei tule meidän näköistä, jos konsultti tekee”. Perhe ei siis ole vain suunnanantaja, vaan kantaa vastuuta myös toteutuksesta.

Henkilöstö on perheyrityksille keskeinen voimavara: ”Pelkkä omistaminen ei riitä, tulee toimia henkilöstön kanssa rinnan”. ”Menestys ei tule yksinään, se säteilee”. Toisaalta kasvollisuus antaa voimaa henkilöstölle: ”Henkilöstö sanoo, että tämä perhe, pitkäaikainen omistajuus, kasvollinen omistajuus … se näkyy ja sitä pidetään erittäin positiivisena asiana”. Hierarkiaa tarvitaan, mutta myös keskinäistä kunnioitusta: ”Omistaja ei ole kaveri, mutta ylläpitää välitöntä kommunikaatiota”. Perheyrityksessä ”asiat päätetään epädemokraattisesti, mutta ihmisarvoja kunnioittaen”.

Perheomistus vaikuttaa myös sidosryhmiin: ”Että on perheenjäsen, perheyritys, se toi semmoisen kredibiliteetin neuvotteluissa, että uskottiin enemmän”.

Työryhmä

Omistajan viitoittama yrityskansalaisuus tulee laajemmin esiin muun muassa toteamassa: ”Vastuullisuus ei voi olla alisteista kilpailukyvylle ja jatkuvuudelle”.

Yhteiskuntavastuu syntyy siitä, että ”ensin on liikevaihtoa, sitten hoidetaan työntekijät, ympäristö… pankit, ja vasta viimeiseltä riviltä jää jotain osingonjakoon.” Eettisyys on perheomistajille tärkeää: ”Siis ei missään tapauksessa minkään näköistä vilppiä mihinkään suuntaan”.

Omistamisen psykologia ja listautuminen Listautuessa omistamisen psykologia haastaa perheen: ”On tottunut joka asiasta tekemään päätöksiä ja pitämään joka asiaa omanans, ja sitten sinulla onkin 500 muuta omistajaa, joilla on periaatteessa oikeuksia kanssa. Se ei ole ihan helppo muutos”.

Toisaalta omistajuuden tunne saa perheenjäsenet pitämään osakkeensa myös listautuessa: ”Enhän minä (normaalina osakkaana) omistajaksi (itseäni) kutsu vaan sijoittajaksi.

Olen heti valmis myymään jos se kurssi nousee.

Mutta, jos minä olen omistaja, niin enhän minä sitä myy.” Sijoittaminen erotetaan omistamisesta: ”Siinä on iso ero”.

Pörssiyhtiöitä koskeva säätely nähdään raskaana varsinkin pienten yhtiöiden näkökulmasta: ”Tämänkokoiselle yritykselle on aika paljon, raportointi ja Finanssivalvonnan lisääntyvät vaatimukset”.

Listautumisen nähtiin kuitenkin ryhdistävän perheyrityksen toimintaan: ”Se listautuminen … tuo tiettyä ryhdikkyyttä … raportointiin … taloushallintoon … governanceen”. Listautumisen hyödyt eivät toisin sanoen rajoitu vain pääoman saantiin tai sukupolvenvaihdosten helpottamiseen: ”Pörssillä oli meille valtava merkitys uskottavuuden kannalta”.

Perheen omistautuminen on eduksi listayhtiön muille osakkaille: ”Me toimitaan yhtiön menestyksen puolesta … sehän voi olla vaan muidenkin osakkaiden etu”. ”Ja osinkotuotot ovat, jos vertailee pörssiyhtiöihin, niin ovat hyvät”.

Kaiken kaikkiaan ”listattu perheyritys on sinänsä siis aivan fantastinen … koska se on listattu niin sillä on tietyt rajat, se ei voi mennä vaan tämmöiseksi perheen rahasammoksi … ja toisaalta se on perheyritys niin siellä on sitten kuitenkin niitä moraalisia arvoja, joita taas toimitusjohtajavetoisessa suuryrityksessä ei ole.” ”On hyvä, että on vahva omistaja, joka on taustalla, että se on äänessä, sillä on kasvot ja sillä on merkittävä positio”.

Puheenjohtaja: Raimo Voipio (Vaisala Oyj) Torkel Tallqvist (Hartwall Capital) Jukka Ala-Mello (Kone Oyj) Thomas Ahlström (Antti Ahlström Perilliset Oy) Krista Elo-Pärssinen (Perheyritysten liitto).

Haluttiin selvittää Mitkä perheomistajuuteen liittyvät tekijät ja toimintatavat myötävaikuttavat listayhtiön menestykseen.

Mitkä ovat listautumisen vaikutukset perheyritysten toiminnan ja kasvun kannalta.

Lähtökohta Kaikista maailman yrityksistä ylivoimaisesti suurin osa on perheyrityksiä.

Päämäärätietoisen omistajan roolia listayhtiöissä koskevan kansainvälisen tutkimustiedon mukaan erityisesti perheomisteiset pörssiyritykset ovat tuottoisampia kuin laajemmin omistetut kilpailijansa.

On tärkeää havainnollistaa perheyritysten tuloksentekokeinoja, joita joskus kuulee vähäteltävän.

Haastattelututkimus Päätelmiä Perhe on on yrityksen omistajana päämäärätietoinen.

Päämäärätietoisen omistajan aineksia ovat muun muassa aktiivisuus, osallistuvuus ja tulosorientoituneisuus.

Selvitys tuo perheyrityksistä esiin uusia näkökulmia sekä antaa yrityksille aineksia itsetutkiskeluun.

Hanketta varten toteutettiin haastattelututkimus PL:n jäsenyrityksissä.

Selvitykseen saatiin mukaan 17 omistajan edustajaa liiton jäsenyrityksistä.

Perheyritysten omistajilla on erityinen asema puhua omistamisen ja yrittämisen tunnoista ja näiden yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikutuksesta.

Seminaari Julkaisu Seminaarissa julkistettiin Annukka Mickelssonin toimittama julkaisu, johon on kyselytutkimuksen tulosten lisäksi kerätty eri asiantuntijoiden näkemyksiä päämäärätietoisuudesta perheyrityksissä.

Julkaisu on luettavissa: www.perheyritystenliitto.fi/ julkaisut

Päämäärätietoinen omistaja listayhtiössä – seminaari järjestettiin syksyllä Hankenin Juhlasalissa.

25

26

Teksti: Eveliina Talvitie Kuvat: Säätiön arkisto

Eva

- ensimmäinen nainen Ahlstrom-konsernin tarina on jatkunut jo yli 160 vuotta.

Kipakan matriarkan hahmon tarinaan tuo Eva Ahlström.

Vuonna 2010 Alhströmin naispuoleiset jälkeläiset perustivat hänen nimeään kantavan säätiön.

”Nuorena Eva Ahlström haaveili sähköttäjän urasta, mutta päätyikin seitsemän lapsen äidiksi ja Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi teollisuusjohtajaksi”, todetaan Eva Ahlströmin Säätiön verkkosivuilla.

Eva Ahlströmin tie teollisuusjohtajaksi ei ollut aivan suora. Miehiseksi mielletyt sähköttäjän opinnot jäivät aikoinaan ajatuksen tasolle. Menestyksekkäiden kouluvuosien jälkeen Eva opiskeli venäjää ja päätyi kotiopettajattareksi. Tuossa työssään Eva (os. Holmström) tapasi Antti Ahlströmin keväällä 1871. Häitä vietettiin saman vuoden syksyllä. Antti Ahlström nousi noihin aikoihin Porin suurimmaksi laivanvarustajaksi.

Pesämuna taitavana liikemiehenä tunnetun Ahlströmin yritystoimintaan oli kuitenkin peräisin tämän ensimmäiseltä vaimolta Anna Liljebladilta. Anna oli heidän avioituessaan 38-vuotias leski, joka oli perinyt mieheltään Lankosken Isotalon. Omaisuuteen kuuluivat muun muassa mylly ja neljäsosa vesisahasta.

Anna oli Anttia 15 vuotta vanhempi ja kuoli 20 vuotta heidän avioitumisensa jälkeen. Avioliiton aikana Antti kuusinkertaisti pariskunnan omaisuuden, vaikka aviovaimo suhtautui liiketoimiin

jarruttelevasti.

Laivanvarustamisen lisäksi hän monipuolisti liiketoimintaa muun muassa ostamalla Kauttuan ruukin ja rakennuttamalla Eurajoelle höyrysahan. Hän laajensi liiketoimintaansa myös Karjalan kannakselle.

Alun perin melko rahaton, joskin talollinen poika omisti kuollessaan neljä rautatehdasta ja 14 sahaa. Maaomaisuutta hänelle ehti kertyä yli 60 000 hehtaaria. Tämän kaiken Antti Ahlströmin toinen vaimo Eva sai johtaakseen vuonna 1896.

Tiukka ja toimelias Evalla oli kykyä ja ambitioita, jotka ennen Antin kuolemaa ehkä eivät päässeet oikeuksiinsa. Eva synnytti neljä poikaa ja kolme tytärtä. Hän matkusti ja opiskeli kieliä, mutta tärkeintä oli tihein välein kasvava perhe.

Johtopaikan Eva sai, koska pariskunnan esikoinen, Walter sairasti keuhkotuberkuloosia, eikä muutenkaan ollut valmis suuryrityksen johtajaksi. Eva johti yhtiötä noin kahdeksan vuotta. Yhtiön historiikissa kerrotaan: ” Eva Ahlström oli kaksikymmentäviisi vuotta kestäneen avioliiton aikana toiminut miehensä uskottuna ja neuvonantajana kaikissa hänen yrityksissään: yritys oli tänä aikana

kasvanut siksi mitä se nyt oli ja rouva Ahlström tunsi muita paremmin sen erilaiset haarat”.

Evan otettua johtajan paikan yhtiössä muun muassa modernisoitiin sahoja ja investoitiin puuvillateollisuuteen sekä höyrylaivoihin. Hänet opittiin tuntemaan tiukkana ja lujatahtoisena johtajana. Johtajuus nousi esiin muun muassa tilanteessa, jossa konttorin esimies Edward Hall yritti Evan ulkomaanmatkan aikana kahmia valtaa ja korottaa palkkaansa.

Hall kuitenkin arvioi Evan väärin. Hän kuvitteli, että tätä olisi helppo höynäyttää, mutta Eva pisti hanttiin ja ”vapautti hänet tehtävistään”.

Ahlströmin suvussa perheeltä perheelle siirtyneet tarinat monipuolistavat Evasta syntynyttä kuvaa syventäen hänen luonteensa kulmikkuutta.

-Perhepiirissä on kuultu kerrottavan siitä, miten Eva heittäytyi vanhuuden päivinä liikuntakyvyttömäksi. Hän arvioi, että lapset tulisivat useammin käymään, kun tuntisivat sääliä, kertoo Eva Ahlström-säätiön puheenjohtaja Camilla Ahlström-Taavitsainen.

Hämäys kuitenkin paljastui, kun eläinrakkaana tunnettu Eva ponnahti pyörä-

27

?

Eva Ahlströmin Säätiö

›› Yleishyödyllinen, humanitaarisesti suuntautunut säätiö ›› Keskittyy hädässä olevien naisten, lasten ja nuorten tukemiseen ›› Säätiön hallitus tekee itse aloitteet ja päättää varojen jakamisesta avustukseen ›› Avustuksien yhteenlaskettu vuotuinen määrä riippuu säätiön pääoman suuruudesta ja sijoitetun pääoman tuotosta ›› Säätiö vastaanottaa lahjoituksia yrityksiltä, yhteisöiltä ja yksityishenkilöiltä

Projekteja: ›› UNICEF:in johtama WASH-projekti Pohjois-Intiassa Madhya Pradeshin osalvaltiossa ›› Miljoonille lapsille sekä heidän perheilleen tarjotaan mahdollisuus puhtaaseen juoksevaan veteen, yksinkertaisiin vessoihin ja hygieniaopetukseen

Eva Ahlströmi rakennutti Noormarkkuun sairaalan vuonna 1901.

tuolistaan seisomaan ja juoksi ikkunaan sättimään kuskia, jonka oli kuullut piiskaavan kadulla hevostaan.

Eettisestä komiteasta säätiöksi Kerrotaan, että juuri Eva toi Antin elämään ”herätyksen” kulttuuriin ja lahjoitustoimintaan. Pariskunta antoi avokätisiä lahjoituksia sairaanhoitoa, koulutusta ja kulttuuria varten ja teki innokkaasti töitä sen eteen, että tulevien sukupolvien suomalaiset, etenkin tytöt, saisivat käydä koulua.

Evan hyväntekeväisyystyön painopisteitä olivat huono-osaisten naisten ja lasten terveydenhuollon ja koulutuksen kehittäminen. Hän perusti Noormarkkuun kirjaston, Eva Ahlströmin sairaalan sekä Turvakodin, joka toimi vanhusten hoitokotina. Hän oli myös mukana perustamassa Marttaliiton edelläkävijää.

Hyväntekeväisyystoiminta jäi kuitenkin yhtiössä sivuun vuosikymmenten myötä. Vuonna 2008 eräässä sukukokouksessa yhtiön viidennen sukupolven naiset tiedustelivat, miten he omistajina voisivat olla varmoja siitä, että yhtiö toimii kaukaisimmissa toimipisteissään

28

kuten Intiassa kestävällä ja ihmisoikeudet huomioivalla tavalla.

Kysymys herätti ajatuksia ja keskustelua, jonka ympärille syntyi epävirallinen eettinen komitea. Yhtenä yönä komitean keskusteluihin osallistunut Ahlström-Taavitsainen heräsi ajatukseen, että on perustettava säätiö, joka kantaisi yhteisen esiäidin, Eva Ahlströmin nimeä.

Omaisuus velvoittaa

Ahlströmin viidennen sukupolven naiset pistivät toimeksi ja säätiö saatiin pystyyn noin vuodessa. Sen toiminnassa alusta asti mukana aktiivisesti ollut sairaanhoitaja Maria Bondestam (o.s. Ahlström) on asunut vuosia ulkomailla.

-Kiinalaisessa lastenkodissa aikoinaan työskennellessäni koin lasten tilanteen ja tulevaisuuden epätoivoisena.

Kun kuulin, että yhtiömme siirtää osan toiminnoistaan muun muassa Kiinaan ja Intiaan, halusin herättää keskustelua vastuusta. Jos me koulutetut, taloudellisesti riippumattomat naiset emme sitä kanna, niin ketkä sitten, Bondestam kysyy.

Bondestam korostaa, että säätiö tekee sitä, mitä Antti ja Eva tekivät sata vuotta

Kotimainen avustuskohde: ›› Porin Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n ylläpitämä tuetun asumisen yksikkö, Porin Esikko ›› Esikossa on myös turvakoti, joka ottaa vastaan perheväkivallan kohteeksi joutuneita henkilöitä

EVA ON STAGEhyväntekeväisyyskonsertti

›› Järjestetään tänä vuonna Savoy teatterissa 24.11. ›› Artistit UMO Big Band, Sam Huber ja Ronya ›› Lippuja myydään Lippupalvelun kautta ›› Viime vuonna konsertti tuotti 16 000 euroa hyväntekeväisyyteen

sitten. Heitäkin johdatti ajatus siitä, että omaisuus velvoittaa.

Säätiön toiminta on myös yhdistänyt sukua.

-Toiminnassa voivat olla mukana kaikki suvun jäsenet koulutuksesta ja iästä riippumatta, Bondestam summaa.

Lähteenä käytetty Anna Kortelaisen laatimaa EVA-raporttia: Varhaiset johtotähdet – Suomen ensimmäisiä johtajanaisia.

?

www.capman.com

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg 29

Työnantaja, onko yrityksessänne

sosiaalisen median käytön ohjeistus?

Saavatko työntekijät lähettää kommentteja Twitteriin työajalla tai raportoida blogikirjoituksissaan, mahdollisesti kuvien kera, yrityksen juhlista? Kuka voi yrityksen puolesta kommentoida sitä koskevia nettikirjoituksia? Tarve ohjeistaa työntekijöiden toimimista sosiaalisessa mediassa on kasvanut sosiaalisen median käytön yleistyessä ja käyttökulttuurin kehittyessä. Yhä useampi yritys käyttää viestintäänsä sosiaalista mediaa, mutta tarjolla ei valitettavasti ole pelkästään positiivista julkisuutta. Esimerkiksi jo yhden työntekijän ajattelemattomat tai epäsuopeat julkaisut saattavat vakavasti vahingoittaa yrityksen mainetta. Ohjeistamaton sosiaalisen median käyttö voi myös johtaa yrityksen luottamuksellisten tietojen ja yrityssalaisuuksien päätymiseen vääriin käsiin.

Työnantajan kannattaa varautua ei-toivottuihin tilanteisiinohjeistamalla työntekijöitään sosiaalisessa mediassa noudatettavista pelisäännöistä.

Tällöin on puolin ja toisin selvää, mitä työsuhteen osapuolilta edellytetään. Mahdollisessa riitatilanteessa ohjeistus voi osoittautua työnantajan kan-

nalta erittäin tärkeäksi. Vakavimmillaan ohjeistuksen rikkomisen seurauksena voi olla työsuhteen päättäminen ja vahingonkorvaus.

Juridiselta kannalta katsottuna sosiaalista mediaa koskevassa ohjeistuksessa tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin: • sosiaalisen median käytön salliminen tai kieltäminen työnantajan työvälineillä ja työaikana • työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan, myös vapaa-aikana, ja sen vastapainona sananvapaus sekä työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden rajoitukset • luottamuksellisten tietojen tunnistaminen ja kielto käsitellä niitä sosiaalisessa mediassa • immateriaalioikeuksien ja henkilötietojen kunnioittaminen esimerkiksi kun ladataan tietoja sosiaaliseen mediaan tai sosiaalisesta mediasta Sosiaalisen median ohjeistus on yleensä ennen käyttöönottoa käsiteltävä yhteistoimintaneuvottelussa.

Selkeyden vuoksi ohjeet on hyvä koota yhteen asiakirjaan helposti saataville. Yrityksen kannalta keskeisintä on kuitenkin, että ohjeistus on yrityksen näköinen, sen tiedotuskulttuurin ja -tavoitteiden mukainen sekä henkilökunnan omakseen kokema.

”Mahdollisessa riitatilanteessa ohjeistus voi osoittautua työnantajan kannalta erittäin tärkeäksi.”

Nina Isokorpi Asianajaja, osakas Roschier Asianajotoimisto Oy Työoikeusryhmä

30

ROSCHIER on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 280 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

Rahaa tarjolla vain niille jotka eivät sitä tarvitse?

Pääomamarkkinoiden sääntelyn kehitys on viime vuosina ollut ajamassa kohti tilannetta, jossa pankit ja muut rahoituslaitokset voivat antaa rahoitusta vain niille yrityksille, jotka eivät sitä todellisuudessa tarvitse.

Kehityksen lisämauste on se, että vastaavasti nämä yritykset kaipaavat yhä harvemmin pankkeja, koska pystyvät hankkimaan rahoituksen suoraan markkinoilta tai sijoittajilta.

Miten tähän ollaan tultu? Mihin ongelmaan lisääntyvä sääntely on ratkaisu?

Yksi perustavaa laatua oleva haaste on riskin kantamisen ja tuottomahdollisuuden yhteyden katkaiseminen. Aina jos on mahdollisuus tuottoon siten, että riskin kantaa joku muu, syntyy ongelmia ja ylilyöntejä. Tästä löytyy monia esimerkkejä joistakin nyt ongelmissa olevista eurooppalaisista pankeista. Tuotot synnytettiin transaktiopalkkioilla, erittäin aggressiivisella velkakerroksella ja viipaloimalla nämä riskilainat pieniksi siivuiksi, jotka myytiin maailmalle. Laiskana makaavat matalaan korkoon tyytyneet talletusrahat oli haukuttelevaa laittaa tuottamaan kaukana omasta kotivaltiosta.

Samaan aikaan tuo riskin ja tuottomahdollisuuden suhde katkaistiin myös valtiollisella tasolla.

Poliitikkojen tuottomahdollisuus eli tilaisuus ostaa ääniä kansalaisia syleilevillä eduilla oli ilmeinen kun piikki vahvojen euromaiden kukkaroon oli

auki. Eurokriisin ratkaisua on haettu keinoilla, jotka pyrkivät lieventämään vakavasti sairaan potilaan oireita ilman, että varsinaisen sairauden nimeä uskalletaan sanoa edes ääneen. Moraali on kadonnut, koska se on yritetty sosialisoida.

Me Eurooppalaiset olemme keskenämme erilaisia. Etelä-Euroopassa valtio on välttämätön paha ja varsinainen business tehdään perheen ja sen liittolaisten kanssa.

Euron laajentumisen epäonnistuminen on myös täysin analoginen liian nopealle kasvulle yrityskauppojen avulla. Jos yrität samaan aikaan integroida useita isoja yrityskauppoja on onnistumisen todennäköisyys pieni. Vanhan kaavan mukaan 50% yrityskaupoista voi onnistua ja jos olet tehnyt samaan aikaan kolme kauppaa on onnistumisen todennäköisyys enää 12.5%.

Raaka totuus on tietysti se, että sääntelyä tulee lisää. Se on helppo viesti, joka poliitikkojen on yksinkertaista kommunikoida äänestäjille. Pääomamarkkinoilla se on tarkoittanut sitä, että sääntelystä jäykistyneen Pörssin on korvannut Pääomasijoittaminen. Tiukentuneen pankkirahoituksen rinnalle ovat nousemassa suoraan markkinoilta haettavat yrityslainat. Yritysten kannalta muutoksilla ei kuitenkaan välttämättä ole pelkästään negatiivisia vaikutuksia. Markkinoille voi syntyä uusia toimijoita, jotka rahoittavat myös niitä yrityksiä jotka tarvitsevat kumppania riskinottoon.

”Raaka totuus on tietysti se, että sääntelyä tulee lisää”

Heikki Westerlund Senior partner Hallituksen puheenjohtaja CapMan Oyj

CAPMANIN palveluksessa on yli 100 pääomasijoitusalan ammattilaista Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa esimerkiksi omistajuuden muutostilanteista, yrityksen strategisesta uudelleen positioinnista sekä kasvusta yrityskauppojen ja kansainvälistymisen kautta.

Kattavat yhteystietomme löydät verkkosivuiltamme.

31

Vastuullinen liiketoiminta Yhden koulukunnan mukaan yritysvastuuseen ei kannata panostaa, koska tästä aiheutuu ylimääräisiä kustannuksia ja siten heikompi tuotto omistajille. Toinen koulukunta puolestaan liputtaa laaja-alaisen vastuullisuuden huomioimisen puolesta. Sidosryhmistä, eli asiakkaista, työntekijöistä, alihankkijoista ja yhteisöistä on pidettävä huolta jotta omistajien, sidosryhmä sekin, tuotto maksimoituu.

Kumpi koulukunta on oikeassa?

Harvard Business Schoolin (Eccles, Ioannou ja Serafeim) tuoreessa tutkimuksessa ’The Impact of Corporate Culture of Sustainability on Corporate Behaviour and Performance’ on tutkittu vastuullisuuden vaikutuksia yritysten menestymiseen. Tulokset puhuvat vahvasti vastuullisuuden puolesta. Tutkimukseen seulottiin 90 yritystä niin sanottuun ’korkean vastuullisuuden’ –ryhmään.

Lisäksi muodostettiin ‘matalan vastuullisuuden’ -vertailuryhmä. Ryhmiä erottivat vapaaehtoisten ympäristöä ja sosiaalisia näkökulmia huomioivat toimintamallit.

Tutkimuksessa havaittiin muun muassa että aktiivisemmilla yrityksillä oli kauttaaltaan pidempi suunnitteluhorisontti tavoitteineen, aktiivinen sidosryhmien hallintaprosessi ja kattavampi raportointi. Merkittävintä tutkimuksessa oli kuitenkin tulos, jonka mukaan ’korkean vastuullisuuden’ - ryhmään kuuluvien yhtiöiden osakkeen menestys oli vertailuryhmää merkittävästi parempi. Myös esimerkiksi oman pääoman tuottoluvut olivat parempia.

Kysymykseksi jää onko keskimääräistä parempi tuotto seurausta viisaasta ja vastuullisesta johtamisesta, vai parantaako vastuullisuutta palvelevien toimintamallien olemassaolo johtamisen mahdollisuuksia? Ehkä sekä että, mutta vastuullisuus ainakin näyttää kannattavan myös omistajien näkökulmasta.

Listaamattomat perheyritykset eivät ole sidottuja pörssin hektiseen kvartaalielämään. Pitkän tähtäimen panostukset vastuulliseen liiketoimintaan voivat lisätä mahdollisuuksia vuosikymmenten mittaiseen menestyksekkääseen toimintaan.

”Vastuullisuus ainakin näyttää kannattavan myös omistajien näkökulmasta.”

Mika Leskinen Osakejohtaja, vastuullinen sijoittaminen Pohjola Varainhoito Oy

32

POHJOLA on suomalainen finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutusja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?

Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

Asiantuntijapalveluita – luotettavasti ja vankalla kokemuksella

CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA

Meiltä löydät kaikki yrityksesi talouteen liittyvät palvelut luotettavasti ja mutkattomasti.

sisäinen tarkastus

Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita. palkkahallinto

IFRS

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Lappeenranta | Tampere | Turku | Oulu | Tallinna www.tuokko.fi 33

Jäsenyritykset voivat

ostaa ilmoitustilaa Pe rh e yr itys Perheyritysten liitto ry

2 • 2012

Pe rh e YR ITYS Perheyritysten liitto ry

1 • 2012

EVA ON STAGE

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsa

100-VUOTIAS:

Sivu 28

Heinon tukun tarina Sivu 18

– hyväntekeväisyyskonsertti

Teknos

1

PL:n uusi puheenjohtaja

Pekka Laitinen: Luottamus ja pitkäjänteisyys tuottavat tulosta

UMO Jazz Band + Sam Huber ja Ronya

Tuotanto Eva On Stage -työryhmä www.evaahlstromsstiftelse.fi Kesto n. 1,5 h, ei väliaikaa

Liput myynnissä Lippupalvelussa.

SAVOY-TEATTERI Kasarmikatu 46-48 00130 HELSINKI

HANKE:

Perheyritykset tarjoavat kymppiluokkalaisille kesätöitä Sivu 14

Sivu 4

1

Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

400 € + alv.

700 € + alv.

1500 € + alv.

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Yhdessä kohti kestävää kasvua

Kun toimintaympäristösi muuttuu, meidän tehtävämme on varmistaa, että liiketoimintasi on rakennettu oikein. Autamme asiakkaitamme kasvamaan kestävin perustein, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti.

Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

34

Sivu 26

on vuoden 2012 Perheyritys

Sivu 9

Lauantaina 24.11.12 klo18 Tule mukaan kokemaan miten vanhan suvun nykypolvi musisoi tämän päivän sykkeessä.

Konsertin koko tuotto ohjataan hyväntekeväisyyteen (Eva Ahlströmin säätiö).

PL vertaili Suomen, Viron ja Ruotsin verotusta

Tietoa Perheyritysten liitosta

P

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin.

Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

35

Työ luo TyöTä Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ.

Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen.

Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa.

36