Perheyritys 4/2011

Perheyritys 4 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Ponssen Juha Vidgrén:

Omistajuus tuo selkeyttä yrityksen toimintaan Sivu 4–7

Varovan toimitusjohtaja Pekka Laitinen nousi PL:n uudeksi puheenjohtajaksi Sivu 8

Vuoden liikemieheksi valittu Jukka Roiha innostui Boliviasta Sivut 10–12

1 Perheyritys_4_2011_2.indd 1

9.12.2011 15.43

Perhe yritys

www.perheyritystenliitto.fi

4 • 2011

s.14–16 Singaporen maailmankonferenssi sai perheyrittäjät pohtimaan syntyjä syviä.

Anne Berner ja elämän tärkein asia.

s. 18–20

s. 26–28

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

3 4 8 10 14 18 21 22 26 29 30 32 33 34 35 36 37

Pääkirjoitus. Ponsse pysyy jatkossakin perheomisteisena. Lyhyesti.

Lindströmin Jukka Roiha: Kansainvälistymiseen tarvitaan valmiit kilpailuvaltit. Family Business Network International kokoontui Singaporeen. Anne Bernerin mielestä pitää katsoa eteenpäin. Uudet jäsenyritykset.

Hallitustyöskentelyyn on tarjolla asiantuntijoiden apua. Järjestöjohtajat tentissä: Mikko Pukkinen kertoo talouden uukkarista.

Tulossa. Nextiläiset kommentoivat vaikuttamisen mahdollisuuksia. Simo Valtti:Veroissa on eroja. Matti Vanhanen: Näkökulma tuloeroihin. Fennia: Aidosti henkilökohtaista palvelua. PwC: Uusi tulkinta kiristää sukupolvenvaihdosten verotusta. SEK: Lähesty Venäjää syvemmältä ja kauempaa. Finnvera: Uusiutuvan energian ratkaisuille on kysyntää meillä ja muualla.

PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie Tätä numeroa ovat avustaneet Mikko Pellinen, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

EK:n Mikko Pukkisen mielestä yhteiskunnan pitää antaa yrityksille mahdollisuus onnistua.

TAITTO SEK Loyal Oy PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio ISSN-TUNNUS 1795-8075

Yhteistyökumppanit CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Nitro Oy, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

2 Perheyritys_4_2011_2.indd 2

9.12.2011 15.44

>PÄ ÄKIRJOITUS Kotimaista ja globaalia fiilistä Perheyritysten liitolla on uusi strategia, joka lähtee Suomen tarpeista. Strategiassa muistutetaan, että Suomi tarvitsee yrittäjiä ja kasvollisia omistajia, koska he näkevät murroksessa mahdollisuuden uuteen kasvuun ja luovat samalla hyvinvointia. Omistajat puolestaan tarvitsevat yhteiskunnalta toimenpiteitä, joiden avulla yritysten edellytykset menestymiseen turvataan. Tämä on se ideaalimaailma, jossa kaikki hyötyvät. Mutta ei se ihan niin mene. Vaikka kuvio on paperilla selkeä, todellisuus on toinen. Viesti omistajuuden merkityksestä ei ole vielä mennyt perille, vaikka hommia sen eteen on tehty. Liiton puheenjohtajuuden kolmivuotiskautensa päättävä Anne Berner muistuttaa sivulla 19, että omistajuus on saatava osaksi kansallista ohjelmaa.

Ilman kannattavaa kasvua ei ole työtä eikä hyvinvointia. Ja kasvuun vaikuttavat myös fiilikset.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Mikko Pukkinen muotoilee (s. 28) , että yhteiskunnan tulisi antaa yrityksille tilaisuus onnistua ja luottaa markkinatalouteen. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa vain yritysten toimintaedellytyksiin. Konkreettiset ratkaisut tehdään yrityksissä. Ratkaisut voivat joskus olla yllättäviäkin. Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittu

Pekka Laitinen kertoi keväällä 2009, että Varovassa lomautusten sijaan työntekijät saivat halutessaan tehdä vapaaehtoistyötä vanhusten parissa. He tarttuivat tilaisuuteen ja kaikille tuli lamaannuksen sijaan hyvä fiilis. Yrittämiseen ja perheyrittämiseen liittyy paljon myös fiilistä, joka on globaali voimavara. Ponssen Juha Vidgrén kertoo sivulla 7, että heidän asiakkaistaan 95 prosenttia on metsäkoneyrittäjiä, jotka ovat taustaltaan samanlaisia riippumatta siitä, asuvatko he Suomussalmella vai Louisianassa. Kanadalainen asiakas oli muun muassa kertonut valinneensa Ponssen, koska koki yrityksen arvot läheiseksi. Joskus näkökulma on sama ja toisinaan tyystin eri. Singaporen maailmankonferenssissa (s. 15) Kiinan varapääministeri Teo Chee Hean kertoi Kiinan kasvavan, mutta liian hitaasti. Tulkinta ihmetytti länsimaisia konferenssivieraita. Singaporessa mukana ollut Koskisen Oy:n Eva Paksuniemi hämmästeli kommenttia, koska Suomesta katsottuna Kiina näyttää kasvavan valtavaa vauhtia. Ilman kannattavaa kasvua ei ole työtä eikä hyvinvointia. Ja kasvuun vaikuttavat myös fiilikset. Vuoden liikemies Jukka Roiha muistuttaa, että hänelle omistajana on tärkeää kantaa yrityksen johdossa vastuuta niin, että hän voi katsoa perhettään ja tulevia sukupolvia silmiin.

Eveliina Talvitie

3 Perheyritys_4_2011_2.indd 3

9.12.2011 15.44

Teksti Mikko Pellinen Kuvat Aleksi Makkonen ja Ponsse

Ponssea ohjaa tekemisen meininki Puolen vuosisataa toiminut Ponsse koki menetyksen perustaja Einari Vidgrénin menehtyessä äkillisesti noin vuosi sitten. Seuraava sukupolvi sai vastuun yhdessä yössä. Juha Vidgrén johtaa perheyhtiötä isänsä arvojen mukaisesti.

Alussa oli pokasaha, savotta ja Einari. Einari Vidgrén oli lähtenyt 14-vuotiaana vuonna 1957 Vieremän laajoille metsäsavotoille isäänsä auttamaan. Seitsenlapsisessa perheessä toimeentulo oli tiukassa. Nuori Einari teki lujasti töitä, innostui alasta ja hankki avukseen työtä helpottavia koneita. 1960-luvulla Einari kasvatti liiketoimintaansa metsäurakoitsijana ja huomasi, että senaikaiset metsäkoneet eivät kestä kovissa olosuhteissa. Toiminnan miehenä hän päätti tehdä itselleen koneen. Einarin ensimmäinen oma metsäkone oli kasattu seitsemän koneen osista ja se sai nimekseen Ponsse kylällä liikkuneen sekarotuisen koiran mukaan. – Monessa kylässä tehtiin siihen aikaan omia koneita, se ei sinällään ollut erikoisuus. Mutta Ponsse osoittautui erittäin kestäväksi koneeksi, joka siksi herätti metsäyhtiöiden kiinnostuksen, kertaa Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén yrityksen alkutaivalta. Kiinnostukseen oli vastattava, joten Einari Vidgrén ryhtyi valmistelemaan sarjatuotantoa Ponsselleen. Hänellä oli vankkumaton usko omaan tekemiseensä, mutta ei paljon muuta. Vieremän kunta pystytti toimintaa varten pienen hallin, mutta muuten ulkopuolinen apu oli olematonta. – Ulkopuolista rahoitusta ei myönnetty supistetun kansakoulun käyneelle metsuri-tehtailijalle sen paremmin Keralta kuin mistään muualtakaan. Kaikki alkuvaiheen investoinnit oli rahoitettava joko tulorahoituksella tai omasta pussista.

Ponsse myydään ja ostetaan 1980-luvun lopulle tultaessa Ponsse oli kasvanut jo merkittäväksi toimijaksi alallaan ja liiketoiminnan kasvattaminen olisi edellyttänyt vientikanavien avaamista. SKOP-konserniin kuuluva Interpolator Oy oli samaan aikaan kasvattamassa aggressiivisesti metsäkoneyksikköään Norcaria. Yhtiö teki vuonna 1988 Ponssesta ostotarjouksen, jonka Einari Vidgrén hyväksyi. Kaupan myötä Einari Vidgrénistä tuli Norcarin omistaja 20 prosentin osuudella ja hallituksen jäsen. Melko pian kaupan jälkeen Einari Vidgrén oli huomannut, ettei uusi emoyhtiö hoitanut asioitaan ihan niin hyvin kuin aluksi oli vaikuttanut. Juha Vidgrénin mukaan kyse oli kasvollisen omistajuuden puuttumisesta.

Einari kotonaan Mäkelässä vuonna 1970.

4 Perheyritys_4_2011_2.indd 4

9.12.2011 15.44

>FA K TA Ponsse Oyj • • • • • •

Perustettu 1970 Kotipaikka ja tuotanto Vieremällä, tytäryhtiöitä 10 maassa Liikevaihto 2010: 262,4 M€ Henkilöstö: 970, joista Vieremällä noin 440 Pörssiyhtiö vuodesta 1995 Pääomistajat Juha, Jukka, Janne ja Jarmo Vidgrén, yhteensä noin 62 % osakkeista

5 Perheyritys_4_2011_2.indd 5

9.12.2011 15.44

– Isä painotti, että vahva omistajuus tuo selkeyden yrityksen toimintaan. Kasvollinen omistaja pitää koko ajan väkensä mielessä mitä tehdään ja miksi. Norcarissa kasvollinen omistajuus puuttui ja sen myötä asioiden hoito ja rahankäyttö oli leväperäistä. Alkuvuonna 1993 kasvottoman omistajuuden aika Ponssessa päättyi, kun Einari Vidgrénin johtama sijoittajaryhmä osti yrityksen takaisin SKOPilta.

Opettajasta tiedottajaksi Juha Vidgrén kierrättää tottuneesti Ponssen tehtaalla pisteeltä toiselle ja tervehtii joka ikistä näkemäänsä työntekijää. Ponsse on luonnollisesti ollut vahvasti läsnä Juha Vidgrénin elämässä, mutta aivan suoraviivainen polku perheyritykseen ei kuitenkaan ollut. – Varhaisimmat muistot ovat 1970-luvulta pimeästä, hitsipuikoilta haisevasta hallirakennuksesta, jonka taukohuoneessa kahvi oli mustaakin mustempaa. Myöhemmin tehdas tuli tutuksi kesätöissä, mutta omaa paikkaa sieltä ei löytynyt. Juha Vidgrén lähti opiskelemaan Oulun yliopistoon tavoitteenaan opettajan ammatti. Opiskeluvuosina hän työskenteli toimittajana ja Oulun Lipon tapahtumajärjestelijänä. Viestintä ja tapahtumat kiinnostivat siinä määrin, että opettajan ammatti ei ollutkaan enää itsestäänselvyys. – Isä tuli 90-luvun lopulla käymään Oulussa ja kysyi, lähtisinkö Ponsselle tiedottajaksi. Päätös oli lopulta helppo ja niin ryhdyin toimittamaan Ponssen omaa uutislehteä, järjestämään tehdasvierailuja ja kiertämään metsäkonemessuja. Opettajakoulutustaustan antamia viestinnän ja johtamisen valmiuksia Juha Vidgrén kiittelee. – Opettaja joutuu jatkuvasti vastaamaan ja perustelemaan koko joukkoon oppilaiden esittämiä kysymyksiä. Tärkein kysymys on ”miksi”, johon on kyettävä antamaan ymmärrettävä ja uskottava vastaus. Vain siten voi motivoida kuulijat toimimaan.

Ensimmäinen Ponsse tehtiin Kaken pajalla vuonna 1969.

Ponssen 7000. metsäkone valm

Suurin arvo on valinnanvapaus Einari Vidgrénin neljästä lapsesta kolme työskentelee Ponssen palveluksessa. Janne Vidgrén vastaa aluejohtajana Keski-Euroopan markkinoista, Juha Vidgrén johtaa puhetta hallituksessa ja Jarmo Vidgrén toimii konsernin myynti- ja markkinointijohtajana. Neljäs veli Jukka Vidgrén on mediayrittäjä ja Ponssen hallituksen jäsen. Juha Vidgrénin mukaan poikia ei erityisesti ohjattu Ponsselle. – Oli kyse työstä, urheilusta tai opiskelusta, niin suurin arvo oli valinnan vapaus. Einari ei ollut painostamassa mihinkään suuntaan, eikä hänellä myöskään ollut halua tehdä kenestäkään yritysjohtajaa. Töitä toki piti tehdä kesät joko Ponssella tai omalla hevostallilla, mutta se oli muutenkin meille kaikille itsestään selvää.

Suruviesti Seinäjoelta Ponssen hallitus kokoontui Seinäjoella 25.10.2010 viimeistä kertaa perustajansa johdolla. Seuraavana yönä Einari Vidgrén menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen hotellihuoneessaan. Hän oli kuollessaan 67-vuotias. Ponssessa ei koskaan ehditty aloittamaan sukupolvenvaihdoksen valmistelua. Vastuu Ponssesta siirtyikin seuraavalle sukupolvelle yhdessä yössä.

Janne, Juha ja Jarmo Vidgrén.

6 Perheyritys_4_2011_2.indd 6

9.12.2011 15.44

Ponssen tehdas vuonna 2010.

metsäkone valmistui elokuussa 2010. Kuva jäi viimeiseksi Einari Vidgrénistä henkilökuntansa kanssa.

– Joskus 2000-luvun alussa teimme selvitystä siitä, miten sukupolvenvaihdos kannattaisi verotuksellisista näkökulmista toteuttaa. Henkisen puolen keskustelua ei kuitenkaan käyty missään vaiheessa. Monesti kuoleman jälkeen mietin sitä, missä vaiheessa Einari olisi malttanut jäädä eläkkeelle. Vuosia se olisi joka tapauksessa vienyt. Surun keskellä hallituksen uudella puheenjohtajalla Juha Vidgrénillä oli paljon tehtäviä. – Monia asioita piti tehdä nopeasti. Seuraavina päivinä kävimme lukuisia keskusteluja eri henkilöstöryhmien ja asiakkaiden kanssa. Oleellista oli viestiä, että vaikka Ponssen perustaja oli poissa, vahva arvomaailmamme ja Ponsse-henki säilyvät. Toinen tärkeä viesti oli se, että Ponsse pysyy jatkossakin perheomistuksessa. Myös Ponssen kehittämisen suuntaviivat säilyvät ennallaan, eikä yhtiö ole siirtymässä yritysostoihin perustuvaan kasvustrategiaan.

Uudessa tilanteessa Ponssen vahvuutena oli vastuun jakaminen. – Kaikille oli heti selvää, että Einarin saappaita ei yksi mies pystyisi täyttämään. Siksi jaoimme vastuuta hallituksen, johtoryhmän ja meidän veljesten kesken. Vaikka Einari oli vahva keulakuva, oli operatiivinen johto tottunut tekemään päätöksiä ponsselaiseen tapaan, vääriä päätöksiä pelkäämättä. Suuri ero syntyi siitä, että enää läsnä ei ollut sitä henkistä ”tukiselkää”, joka heti olisi sanonut mielipiteensä.

Arvot kantavat Ponsse on samanaikaisesti erittäin globaali ja erittäin paikallinen yritys. Moniulotteista identiteettiä pitävät kasassa vahvat arvot, jotka Juha Vidgréninkin puheissa toistuvat tuon tuosta.

Einari ja Ponsse Dino vuonna 1970.

PONSSE Ergo 8W vuonna 2011.

– Asiakkaistamme 95 prosenttia on metsäkoneyrittäjiä, jotka ovat taustaltaan samanlaisia riippumatta siitä, asuvatko he Suomussalmella vai Louisianassa. Yrityksissä työskentelevät yleisesti isä ja pojat tai veljekset keskenään. Näillä perheyrityksillä on 4–6 metsäkonetta, he asuvat maaseudulla ja tekevät lujasti töitä. Eräs kanadalainen asiakkaamme kertoi valinneensa meidät, koska omaksui arvomme lähimmäksi omaa maailmaansa. Ovatko Ponssen arvot suoraan Einarin omia arvoja? – Kyllä ne tulevat Einarin lapsuudesta ja omien vanhempien esimerkistä. Kun perheellä oli viisi lehmää ja muutama hehtaari maata, niin työnteon kulttuuri ja usko huomiseen oli valtavan vahva. Ja niin se on edelleen, tekemisen meininki on meille kaikki kaikessa. n

7 Perheyritys_4_2011_2.indd 7

9.12.2011 15.44

> LY H Y E S T I Pekka Laitinen nousi Perheyritysten liiton uudeksi puheenjohtajaksi Perheyritysten liiton syyskokous valitsi liiton hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitisen (s. 1957). Laitinen aloittaa kolmevuotisen puheenjohtajakautensa tammikuussa 2012. Laitinen on otettu ja innostunut saamastaan luottamustehtävästä. Hän haluaa olla mukana nostamassa kasvollisen omistajuuden merkitystä. – Perheyritykset ovat aina olleet jykevä osa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Taloudellisesti haasteellisina aikoina pitkäjänteisen yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään. Menestyvä perheyritys työllistää ja työllistämisen kautta resurssit ja hyvinvointi lisääntyvät. Perheyritysten liitolla on oma tärkeä näkökulmansa keskustelussa, jonka avulla yritysten toimintaympäristöä kehitetään, Laitinen toteaa. Laitisen perheyritys Varova on vuonna 1948 perustettu suomalainen kuljetus- ja huolintaliike, joka on erikoistunut kansainvälisiin kuljetuksiin ja huolintaan. Varova työllistää viidessä toimipisteessään 170 henkilöä. Pekka Laitisen isä Leevi K. Laitinen osti yrityksen 1960-luvun alussa itselleen. Sukupolvenvaihdos yrityksessä tehtiin vuonna 2006. Pekka Laitisen molemmat pojat työskentelevät myös yhtiössä, ja Leevi-isä on edelleen hallituksen jäsen. Pekka Laitinen on Perheyritysten liiton seitsemäs puheenjohtaja. Ensimmäinen oli Peter Fazer. Häntä ovat seuranneet Klaus Sohlberg, Krister Ahlström, Marjo Raitavuo, Janne Timonen ja Anne Berner.

Alexander Bargum ja Satu Wrede valittiin PL:n hallituksen uusiksi jäseniksi Perheyritysten liiton syyskokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi Algol Oy:n Alexander Bargumin ja MetroAuto Group Oy:n Satu Wreden. Hallituksessa jatkavat Aho Group Oy:n Kari jussi Aho, Lemminkäinen Oyj:n Kristina Pentti-von Walzel, Heikki Vaiste, Antti Ahlström Perilliset Oy:n Markus Saikku ja K-kauppiasliiton Esa Kiiskinen.

PL ottaa tuoreessa lausunnossaan kantaa sukupolvenvaihdosten verotukseen Perheyritysten liitto on antanut lausunnon valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Lausunnon kärkenä on yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyrityksen ja sen kehittämisen kannalta nykyinen sukupolvenvaihdoksen verotus ei ole yhdenvertaista verrattuna muulla tavoin omistettuihin yrityksiin. Esimerkiksi osuuskuntiin tai laajasti omistettuihin pörssiyhtiöihin ei kohdistu sukupolvenvaihdoksen verotusta. Ne kuitenkin toimivat usein kilpailutilanteessa perheyritysten kanssa ja saavat siten verotuksellista kilpailuetua omistusmuotonsa kautta. Perheyritysten liitto korostaa lausunnossaan, että toteutettavat veromuutokset eivät saisi miltään osin heikentää yritystoiminnan jatkumisen ja sukupolvenvaihdosten toteuttamisen edellytyksiä. Pikemminkin olisi purettava niitä kasvun esteitä, joita nykyisessä perintö- ja lahjaverotuksessa on. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

8 Perheyritys_4_2011_2.indd 8

9.12.2011 15.45

Perheyritysten liitolle laadittiin uusi strategia

Suomalainen Peter Therman FBN:n hallitukseen

Perheyritysten liiton uuden strategian avainsanoja ovat ilmapiiri, next generation, omistajuus ja kansainvälinen verkostoituminen. Strategia on luettavissa liiton verkkosivuilla kohdassa Julkaisut. Strategia on toiminut myös inspiraationa piirros-videolle, joka toteutettiin yhdessä viestintätoimisto Deskin kanssa. Videon voi katsoa verkkosivujen PL-TV-osastolta.

Singaporen maailmankonferenssin yhteydessä pidetyssä vuosikokouksessa Family Business Network Internationalin hallitukseen valittiin Hartwall Capitalin hallituksen jäsen Peter Therman, joka edustaa perheyhtiön kuudetta sukupolvea. Thermanin mielestä FBN on erinomainen foorumi kansainväliseen verkostoitumiseen. – Perheyrittämiseen liittyvät haasteet ovat ympäri maailmaa samoja, Therman linjaa.

Työministeri Lauri Ihalainen arvostaa PL:n kymppiluokkahanketta Perheyritysvaltuuskunnassa vieraillut työministeri Lauri Ihalainen kuvaili puheenvuoronsa aluksi, miten Suomi on noussut takapajuisesta maasta tärkeäksi demokraattiseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi varsin lyhyessä ajassa. – Globalisaatio on tuonut enemmän mahdollisuuksia kuin riskejä, joita on tasattu kollektiivisesti. Tämä hyvinvointiyhteiskunnan perusajatus onkin. Ihalainen listasi ”Suomen tarinan” tienviitoiksi työn, sivistyksen voiman, pyrkimyksen tasa-arvoon ja yhteisöllisyyden. – Osaamisen ja sivistyksen yhteiskunnassa kaikilla on varallisuudesta riippumatta mahdollisuus koulutukseen. Samalla Ihalainen korosti, että hyvinvointiyhteiskunta voi rakentua vain korkean työllisyysasteen mukaan. Hän esitti huolensa siitä, että suomalaisten työpanoksen määrä ei kasva ja totesi ongelman liittyvän ikärakennemuutokseen.

Työministeri nosti puheessaan esiin myös laadukkuuden, erikoistumisen, kilpailukyvyn ja tutkimuksen sekä tuotekehittelyn merkityksen. Vientiin perustuvalle yhteiskunnalle Euroopan ja maailmantalouden näkymät ovat erityisen tärkeitä. – Viennin kivijalat ovat kaikki murroksessa. Suomeen on syntymässä uutta yrittäjyyttä, mutta miten vahvan pohjan se rakentaa? Mikä on se kasvun Sampo? Kuka investoi Suomeen, Ihalainen kysyi. Ihalainen päätti puheenvuoronsa kertomalla, että hänen ministerikautensa tärkein hanke on nuorten syrjäytymisen estäminen. Samalla hän antoi tunnustusta Perheyritysten liiton kymppiluokkahankkeelle. – On hieno yhteiskunnallinen teko tarjota kesätyöpaikkoja kymppiluokkalaisille. Tällaisia hankkeita tarvitaan lisää.

>FA K TA Perheyritysten liitto avaa jäsenyrityksilleen mahdollisuuden tarjota kymppiluokan käyneille kesätyöpaikkoja. Hanke tukee hallituksen nuorten yhteiskuntatakuu -ajatusta, jonka ensisijainen tavoite on alle 25-vuotiaan sijoittuminen työhön. Kyseessä on yhteinen työ perheyritysten yhteiskunnallisen vastuullisuuden vahvistamiseksi. Lisätietoa: krista.elo-parssinen@ perheyritystenliitto.fi puh: +358 400 254 004

9 Perheyritys_4_2011_2.indd 9

9.12.2011 15.45

Vuoden Liik

ELÄMÄN

VUODEN LIIKEMIES Suomen Liikemies -yhdistys toteaa, että Jukka Roihan johtama Lindström on kaikilla mittareilla kympin arvoinen yritys. ”Se on erinomaisesti johdettu, sen kannattavuus ja taloudellinen asema on vahva. Jukka Roihan johdolla yritys on kehittänyt konseptin, jolla palveluliiketoimintaa on kansainvälistetty kannattavasti.” Jukka Roiha painottaa, että tunnustus kuuluu koko talolle ja henkilöstölle. – Vaikka laiva tarvitseekin kapteenin pitämään aluksen kurssissa, ei määränpäähän pääse ilman miehistöä. Toisaalta kapteeni on myös se, joka kantaa vastuun, jos laiva ajaa karille. Vuoden Liikemiehen valitsee vuosittain Suomen Liikemies -yhdistys yhdessä Talouselämä-lehden kanssa. Valintaperusteina on pitkäjänteinen tulos- ja henkilöstöpolitiikka sekä menestynyt yritys, jossa yrittäjän oma panos on ollut ratkaisevassa asemassa. Vuoden Liikemies on valittu vuodesta 1980 lähtien. Meriitin saaneiden joukossa on useita perheyrittäjiä. Viimeisimpänä kunnian ovat saaneet osakseen Juha Nurminen ja Anne Berner.

10 10 Perheyritys_4_2011_2.indd 10

9.12.2011 15.45

Teksti Hanna Ojanpää Kuvat Johanna Arajuuri ja Jukka Roiha

Liikemies 2011 Jukka Roiha:

ÄNSÄ NÄKÖINEN MIES Jukka Roiha on arvostettu, pitkänlinjan yrittäjä ja palkittu liikemies. Mutta hänen ja Lindströmin historia olisi voitu kirjoittaa myös toisin.

Alle kolmekymppinen Jukka Roiha valmistui 1970-luvulla peräkkäisinä vuosina sekä diplomi-insinööriksi että ekonomiksi. Perheessä elettiin ruuhkavuosia, kun omistajasuvun kolmannen polven edustaja siirtyi sukuyritykseen töihin. – Pääkonttorin ja kodin välissä oli Kulosaaren silta. Kun olin muutaman vuoden ajanut tienpätkää edestakaisin, mieleni valtasi ajatus: ”tätäkö elämä on”. Tiesin, että halusin jotain muuta, mutta päätös ja sen toteuttaminen oli vaikeaa. Näin vuosikymmenten takaa on helppo sanoa, että tein oikean ratkaisun, Roiha muistelee. Lisäopinnot ja työharjoittelu vei Roihan perheineen ensin Hollantiin kaupallisen sihteerin avustajaksi. Jatkoa seurasi Kone-yhtiön palveluksissa ja sittemmin viisi vuotta kaupallisena sihteerinä Saksassa. Roiha ei vielä silloin uskonut koskaan palaavansa Lindströmille. Sukuyhtiöön, jonka hän vielä hetki sitten oli nähnyt näköalattomana paikkana. Maailma oli kuitenkin kasvattanut miestä ja Roiha todistanut itselleen pärjäävänsä omillaan. – Isäni pyysi minua paikalleen yrityksen johtoon samaan aikaan, kun virkani Saksassa oli päättymässä. Tulin takaisin yhdeksän vuotta viisaampana.

Rajojen ulkopuolella Kansainvälistä bisnestä eri puolilta seurannut Roiha aloitti Lindströmissä kasvuun ja ulkomarkkinoihin tähtäävät vuodet. – Baltian maiden itsenäistyminen käynnisti prosessin, joka jatkuu edelleen. Kasvun focus on juuri kansainvälistymisessä, vaikkakin edelleen yli puolet liikevaihdosta tulee kotimaan palveluista. Roihan luotsaama Lindström on tehnyt palvelusektorilla uraauurtavaa työtä. – Kansainvälistymisestä puhutaan toimialallamme paljon, mutta harva lähtee sitä toteuttamaan. Meidän tavoitteenamme on aina ollut olla ”first in the market”- minne päin maailman sitten menemmekin. Toinen mottomme on rajojen rikkominen, muista erottuminen. Kansainväliseen bisnekseen on turha lähteä, ellei yrityksellä ole valmiita kilpailuvaltteja, voimakkaita mielipiteitä kansainvälistymisestä omaava Roiha toteaa. Rohkeutta tarvittiin myös vuonna 1992, kun yritys allekirjoitti ensimmäisten suomalaisten joukossa Rion ympäristökonferenssissa laaditun Kestävän kehityksen peruskirjan. – Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu on meillä sisäänrakennettu arvo. Tietoisuuteni

ovat vaikuttaneet paljon myös omat lapseni. Ruokapöydän ääressä olemme käyneet monet keskustelut. Itselleni on tärkeää, että kannan yrityksen johdossa vastuuta niin, että voin katsoa perhettäni ja tulevia sukupolvia silmiin, ensimmäisen, nyt kaksivuotiaan, lapsenlapsen ukki sanoo.

Omistajan paikka Roiha siirtyi toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle ja hallituksen puheenjohtajaksi 60 vuoden iässä vuonna 2008. – Perheyrityksissä korostuu eri roolien merkitys. Väistyvän toimitusjohtajan on annetta valta ja vastuu seuraajalleen. Aina se ei ole helppoa. Toimivalla johdolla on oltava työrauha toteuttaa ja viedä yritystä eteenpäin. Omista lapsistaan Roiha on kasvattanut vastuullisia omistajia. Neljälle sisarukselle ja heidän serkuilleen on rakennettu perehdyttämisohjelma, jossa juuri yrityksen eri roolit tehdään selväksi. Vaikka ydinperheessä onkin jo sukupolvenvaihdos tehty, Roihan lapsista kukaan ei ole mukana Lindströmin operatiivisessa toiminnassa. – Olemme vaimoni Tiinan kanssa aina painottaneet, että lastemme pitää löytää

11 Perheyritys_4_2011_2.indd 11

9.12.2011 15.45

Lindström on käynnistänyt Unicefin kanssa hyväntekeväisyysprojektin.

elämästään oma juttunsa. Valitettavan usein tulee törmättyä ihmisiin, joista näkee, että he ovat väärässä paikassa. Perheyhtiöissä tärkeää on, että seuraava sukupolvi haluaa sinne aidosti ja oikeista syistä. Raha ei ole oikea houkutin.

Erilaisia elämyksiä Raha on sen sijaan mahdollistanut Jukka Roihan tekemään itsellään tärkeitä asioita: 60-vuotislahjakseen hän antoi itselleen hyväntekeväisyysprojektin. – Käynnistimme Unicefin kanssa Boliviassa lasten ja erityisesti tyttöjen koulunkäyntiä edistävän työn. Olin käymässä kohdekouluissa syksyllä 2010 ja lupasin palata tulevana talvena. Opiskelen nyt espanjaa, jotta pystyn kommunikoimaan paremmin niin lasten kuin paikallisten viranomaisten kanssa. Toinen Roihan mielenkiinnon kohteista on tennis. Tiina ja Jukka Roihan rahasto jakaa vuosittain Suomen tenniksen tukisäätiön nimissä stipendejä nuorille ja lahjakkaille pelaajille. – Mielestäni tennis on lähes kansalaistaito, Roiha naurahtaa. – Vaikka ei havittelisikaan suuria voittoja, laji antaa mahdollisuuksia edetä omalla tasol-

Jukka Roiha vieraili Boliviassa syksyllä 2010.

laan. Harrastuksen parissa on myös mukava luoda ja ylläpitää kontakteja. Hallitusammattilaisen, hyväntekijän ja nykyään myös pilateksen taitajan aika on lähikuukaudet kortilla. Syyskuussa vastaanotettu Vuoden liikemies -tunnustus on lisännyt Roihan kysyntää puhujana erilaisissa tilaisuuksissa. Roiha toivoo olevansa tittelin arvoinen. – On hienoa, että kiinnostus ja tietoisuus Lindströmiä kohtaan ovat lisääntyneet. Tämä antaa myös meille eväitä jatkaa valitsemallamme, vastuullisella, tiellä. n

Perheyhtiössä tärkeää on, että seuraava sukupolvi haluaa sinne aidosti ja oikeista syistä. Raha ei ole oikea houkutin.

>FA K TA TEKSTIILIPALVELUYRITYS LINDSTRÖM Perustettu vuonna 1848. Roihan suvun omistuksessa vuodesta 1922. Palvelut: työvaatteet, hygieniapalvelut, henkilönsuojaimet, brändituotteet, matot, hotelli- ja ravintolatekstiilit sekä teollisuuspyyhkeet. Suomessa alan suurin yritys ja markkinajohtaja. Toimintaa 20 maassa. Euroopan ja Aasian johtavia tekstiilipalveluyrityksiä. Vuoden 2010 liikevaihto 249 miljoonaa euroa. Työllistää noin 2 400 lindströmiläistä. Lindström raportoi yhteiskuntavastuusta vuosittain. Raportti kattaa taloudellisen-, sosiaalisen- ja ympäristövastuun. Yritys on tehnyt Unicefin kanssa yhteistyötä puhtaan veden puolesta vuodesta 2007.

12 Perheyritys_4_2011_2.indd 12

9.12.2011 15.45

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksen investointien, kasvun ja yritysjärjestelyjen rahoitukseen sekä käyttöpääomaksi. Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta?

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

13 Perheyritys_4_2011_2.indd 13

9.12.2011 15.45

Teksti Krista Elo-P채rssinen Kuvat FBN International

Singaporen maailmank it채 ja l채nsi kohtasivat Family Business Network Internationalin maailmankonferenssi kokosi Singaporeen noin 700 perheyrityksen edustajaa kaikkialta maailmasta. Heist채 25 oli suomalaisia.

14 Perheyritys_4_2011_2.indd 14

9.12.2011 15.46

nkonferenssissa FBN-konferenssiin osallistuneita suomalaisia puhuttivat lännen ja idän väliset erot. Käsitys kasvusta suhteellistui ja perheen dynamiikkaan saatiin erilaisia näkökulmia. Kiinan varapääministeri Teo Chee Hean kertoi Kiinan kasvavan, mutta liian hitaasti. Tulkinta hämmästytti länsimaisia konferenssivieraita. – Maailma näyttää täältä katsottuna erilaiselta. Meidän mielestämme Kiina on nopeasti kasvava markkina, arvioi Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eva Paksuniemi. Perheen dynamiikkaan saatiin erilaisia näkökulmia. Kuilu sukupolvien välillä vaikutti tulevan sitä syvemmäksi mitä lämpimämmästä maasta oli kysymys. – Suomalaisessa yhteiskunnassa sukupolvet ovat tasa-arvoisempia. Etelässä vanhemmalla polvella on auktoriteettia, mikä estää avoimen keskustelun esimerkiksi sukupolvenvaihdoksesta, havainnoi Varovan toimitusjohtaja Pekka Laitinen. – Kaukoidässä perhe ja yritys ovat enemmän kytköksissä toisiinsa. Vaikka täällä vain yksi perheenjäsen jatkaisi yrityksessä, on itsestään selvää, että hän huolehtii myös muusta suvusta. Suomessa puhutaan perheen ja yrityksen arvoista erikseen, totesi Koskisen Oy:n hallituksen jäsen Markku Koskinen.

Onnellisuuden eväitä FBN Internationalin maailmankonferensseihin hankitaan esiintyjiksi maailmanluokan puhujia, joiden tavoitteena on avartaa osallistujien näkökulmia. Singaporessa tällainen oli biokemisti ja munkki Matthieu Ricard, joka pureutui esityksessään onnellisuuteen. – Hän havainnollisti hienosti, miten onnellisuus löytyy jokaisesta itsestään. Se on mielentila, johon ulkoinen ympäristö ei vaikuta, totesi Ricardin esityksestä erityisen paljon nauttinut Pekka Laitinen. Samaa teemaa sivusi Procter & Gamblen entinen johtaja, nykyinen kirjailija, intialainen Gurcharan Das. – Das lähestyi asiaa karman kautta. Kohtalo määräytyy arvoista, joita toteutat. Kun toistat tiettyjä tekoja, niistä tulee tapa, mikä vaikuttaa luonteeseen, kiteytti Laitinen Dasin sanoman.

Yhteiset ilot ja surut Eva Paksuniemi on osallistunut FBN-maailmankonferenssiin jo monta kertaa, mutta hän kertoi innostuvansa aina uudelleen konferenssin tunnelmasta ja annista.

– Täällä on ihmisiä ympäri maailmaa erilaisista perheyrityksistä, mutta kokemukset perheyrittämisen iloista ja suruista ovat samanlaisia. Olen jopa kahvipöytäkeskustelussa löytänyt ratkaisun omaan ongelmaani. Markku Koskisen mielestä konferenssissa on aina ”ystävällistä porukkaa” ja tutustuminen on helppoa. – Tapasin juuri muutamia asiakasyritystemme omistajia, joiden kanssa en ole aikaisemmin ollut tekemisissä. Tällaisissa merkeissä heitä on mukava tavata. Vehon hallituksen jäsen Feodor Aminoff osallistui konferenssin Family-osioon, jossa pääteemana oli perheen sisäinen viestintä. Aminoffia koskettivat voimakkaasti perheiden esittämät omat tarinat. – Perheiden tarinoissa mielenkiintoisinta oli heidän prosessinsa konfliktitilanteesta yhteisymmärrykseen ja sovintoon. Lounaskeskustelut olivat erittäin antoisia pienemmissä ryhmissä. Verkostoitumista olisi vielä tehostanut esimerkiksi speed-dating, joka olisi sekoittanut ihmisiä vielä enemmän. Ensi vuoden FBN maailmankonferenssi järjestetään 4.–6.10. Lontoossa.

15 Perheyritys_4_2011_2.indd 15

9.12.2011 15.46

IMD – Lombard Odier Global Family Business Award 2011

Firmenisch – makujen ja tuoksujen maailma FBN Internationalin maailmankonferenssissa jaettava Global Family Business Award myönnetään perheyritykselle, jossa perhe omistajana tuo vahvan arvopohjan yritykseen. Singaporessa palkinto jaettiin sveitsiläiselle Firmenischille, jolla on 115-vuotinen perheyrityshistoria. Vuonna 1895 nuori kemisti Philippe Chuit perusti pienen laboratorion Charles Firmenischin omistamaan rakennukseen. Yrityksen ensimmäinen tuote oli vanilliini, jonka valmistaminen perustui Chuitin kehittämään teknologiaan. Philippe rakastui vuokranantajansa tyttäreen Thereséen, jonka vanhempi veli Frédéric vastasi myöhemmin yrityksen myynnistä ja jakelusta. Tähän päivään mennessä 20 perheen jäsentä neljässä polvessa on johtanut ja kehittänyt yritystä.

Vain paras pääsee huipulle Firmenischin perheen arvot ovat oikeudenmukaisuus, arvostus, eettisyys, erinomaisuus ja pitkäjänteisyys. Nämä näkyvät yritystoiminnassa mm. tutkimukseen panostamisena: 10 % liikevaihdosta investoidaan tutkimukseen. Yrityksen tavoitteena on vahva taloudellinen asema ja kannattava kasvu. 1970-luvun alussa yrityksessä eriytettiin toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolit. Vuodesta 1990 lähtien yrityksen hallituksessa on ollut perheen ulkopuolisia

jäseniä. Erinomaisuus arvona toteutuu myös perheenjäsenen urakehityksessä: vain paras voi päästä huipulle, ja parhaan arvioi ulkopuolinen, riippumaton asiantuntija.

Yhteiskuntavastuuta ja perheen hallintaa Yhteiskuntavastuu on Firmenischin DNA:ssa. Firmenischillä yhteiskuntavastuuhankkeet linkittyvät yrityksen strategiaan. He ovat muun muassa Ugandassa toteuttaneet vaniljahankkeen, joka on parantanut paikallisten vaniljankasvattajien elin- ja työoloja sekä tehostanut heidän vaniljantuotantoaan. Samalla Firmenischin suhteet alihankkijoihin ovat vahvistuneet. Tällä hetkellä Firmenischillä on 40 osakkeenomistajaa, joista vanhin on yli 70-vuotias ja nuorin alle 30-vuotias. Omistajien joukossa on erilaisia mielipiteitä, mutta yhteisiä päätöksiä pitää saada aikaan. Tämä edellyttää perheen hallinnan työkaluja. ”Family Steward” Marie-Christine Jaeger-Firmenisch toteaakin perheen hallinnan vaativan suvaitsevaisuutta, arvostusta, kärsivällisyyttä tehdä yksi asia

kerrallaan ja hyväksyä tosiasia, että emme aina elä ideaalimaailmassa. Perheyrityksessä muutokset tapahtuvat hitaasti ja kaikkien mielipiteitä pitää kunnioittaa. Firmenischin omistajat haluavat kehittää yritystä perheyrityksenä ja toteuttaa perheen arvoja yritystoiminnassa. – Yksi tärkeimmistä vastuistamme on varmistaa, että jokainen osakkeenomistaja on tietoinen toimialamme ja yrityksemme strategisista mahdollisuuksista ja haasteista, toteaa toimitusjohtaja Patrick Firmenisch. n

>FA K TA • Perustettu vuonna 1895 Genevessä Sveitsissä • Henkilöstö 6000 • Liikevaihto 2 782 mrd sveitsin frangia (kasvua keskimäärin 7,5 % vuodesta 1989 lähtien) • Toimintaa 64 maassa • 1850 voimassa olevaa patenttia • Tutkimus- ja kehityspalkintoja 35, joista yksi Nobelin palkinto

16 Perheyritys_4_2011_2.indd 16

9.12.2011 15.46

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle. On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä finanssiasioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin:

asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on

liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista,

siis modernia markkinointia parhaimmillaan.

17 Perheyritys_4_2011_2.indd 17

9.12.2011 15.46

Tahtonainen Anne Berner heitt채ytyy ja uskoo muutokseen 18 Perheyritys_4_2011_2.indd 18

9.12.2011 15.47

Teksti Eveliina Talvitie Kuvat Rami Salle

Kolme vuotta PL:n puheenjohtajana ovat olleet Anne Bernerille oppimisen ja muutoksen aikaa. Viisauden hän uskoo kasautuvan työtehtävien myötä. Olemassaolon syy on kuitenkin perhe.

Vallila Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner on tahtonainen. Siitä kertoo muun muassa kädenpuristus, jonka napakkuudesta kuulee usein huomioita. Onpa toimittajien kokemuksia puristuksesta lisätty usean lehtijutun mausteeksikin. Kun Berner vuonna 2008 valittiin Perheyritysten liiton puheenjohtajaksi, hän halusi muutosta. Ja muutostahan tapahtui. Bernerin puheenjohtajuuden aikana liiton näkyvyys on moninkertaistunut, jäsenmäärä kasvanut reippaasti, järjestöyhteistyötä tiivistetty, uusi strategia laadittu ja vaikka mitä. Mutta kun Berneriä pyytää kertomaan ”väistyvän puheenjohtajan näkemyksiä”, haastattelu uhkaa tyssätä siihen. – Fokuksen pitää olla seuraavaan johtajaan liittyvässä muutoksessa menneeseen katsomisen sijaan. En ole innokas käymään keskustelua väistymisestä. Sen sijaan olen hyvin innokas käymään keskustelua siitä, mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet. – Omistajuus pitää saada osaksi kansallista ohjelmaa, hän lausuu.

Väkisinmuistelua Suostuttelun jälkeen Berner kuitenkin palaa syksyyn 2008, jolloin hänet valittiin puheenjohtajaksi Machineryn Janne Timosen täyteen tulleen kolmivuotiskauden jälkeen. – Olin jo aloittaessa kiinnostunut edunvalvonnasta ja substanssin rakentamisesta. Olin myös luontaisesti halukas vahvistamaan liittoa edunvalvontajärjestönä. Berner muistelee, miten Hetemäen verotyöryhmän asettamisesta oli tuolloin kulunut kaksi kuukautta. Perheyritysten liitolta ei lausuntoa ollut pyydetty. – Päätin, että tästä eteenpäin Perheyritysten liiton mielipidettä kysytään aina, kun on kyse pääomatulon verotuksesta tai verotuksen uudistamisesta. Tämä oli ensimmäinen asia, joka oli mielestäni pakko saada muutettua. Berner vei haluamansa isoimmat muutokset läpi puheenjohtajuutensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana. Suunta ja muutosten sisältö olivat hänelle itsestäänselvyys. Bernerillä on ”voimakas draivi ajatella liiton parasta”. Hän valitsee suunnan

paitsi oman näkemyksensä perusteella myös hallituksen, työryhmien ja muun jäsenistön viestien avulla. – Tulkitsen signaaleja. Näin saan selkänojaa viedä asioita eteenpäin Berner halusi satsata liiton vahvistamiseen. Verokantojen jäntevöittämisen avuksi haluttiin asiantuntijuutta ja toimistolle palkattiin osa-aikainen veroasiantuntija Simo Valtti. Kantoja viilattiin ahkerasti ja omistautuneesti myös puheenjohtajan vetämässä talous- ja veropoliittisessa työryhmässä. – Puheenjohtajan pitää jatkuvasti hakea mandaattiinsa ja valitsemaansa suuntaan vahvistusta. Jäsenkunnan pitää hyväksyä valinnat. Kaiken kaikkiaan Berner kertoo halunneensa kehittää Perheyritysten liittoa elinkeinoelämän keskeiseksi järjestöksi. Tämän eteen hän on ollut valmis tekemään hartiavoimin töitä. Kyse oli itsestään selvästä seuraavasta vaiheesta, joka veisi järjestöä kohti isompaa muutosta. Berner haluaa korostaa, että juuri tämän takia hän ei halua nytkään keskustelun keskittyvän menneisiin. Väistyvä puheenjohtaja

19 Perheyritys_4_2011_2.indd 19

9.12.2011 15.47

Anne Berner kotonaan poikiensa (vasemmalta lukien) Marcuksen, Patrickin ja Nicolasin kanssa

ei saa hänen mielestään millään tavalla hankaloittaa uuden puheenjohtajan työtä. –Tilanne on tismalleen sama kuin perheyrityksen sukupolvenvaihdoksessa. Edellinen sukupolvi osoittaa viisautta todetessaan, että pitää luottaa omiin vahvuuksiin eikä tehdä niin kuin edellinen sukupolvi. Täytyy olla rehellinen ja toimia omien tuntemusten mukaisesti. Keskiössä ei ole väistyminen vaan jatkumo.

I am what I am Kun draivi on ollut kova, välillä on sitten roiskunutkin. Eikö vauhti ole pelottanut? – Ehkä pelko on liian voimakas ilmaus. Olen ollut huolestunut ja jännittänyt. Toisaalta olen ajatellut, että järjestötyössä ei kuitenkaan ole kyse koko elämästäni. Mutta totta kai olen laittanut itseni peliin. Ja kun laittaa itsensä peliin niin silloin myös osuu. Berner ”itsearvioi” heittäytymiskyvyn olevan sekä hänen heikkoutensa että vahvuutensa. Perheenjäsenet kritisoivat toisinaan, että pitääkö aina toimia ja sanoa niin voimakkaasti. – Myönnän, että taistelen asioiden puolesta toisinaan liian voimakkaasti. But that´s who I am, Berner hymähtää. Berner puhuu mielellään kehityksen ja muutoksen lisäksi itsensä kehittämisestä. Ke-

hittyminen tapahtuu osaamisen kautta ja siitä seuraa viisastuminen. Kun kokee, niin oppii ja ymmärtää. Tästä muodostuu kasvuprosessi. – Viisaus, jos sitä on tullakseen, kasautuu. Ja sitä kautta vaikuttaa reaktioihin ja kykyyn ymmärtää, Bernerin mukaan kokonaisvaltaisen asennoitumisen vahvuus on se, että kyky aistia asioita paranee. Aistien vahvistuessa pystyy luottamaan itseensä koko ajan enemmän. Heikkous on puolestaan se, että epävarmat tilanteet syövät energiaa. Berner myöntää Perheyritysten liiton puheenjohtajana epäonnistuneensa joissakin asioissa ”aivan vietävästi”. Kyseessä ovat olleet tilanteet, joissa hän syystä tai toisesta on valinnut tarpeeksi hyvän ja alittanut oman rimansa päätöksenteossa. – Tarpeeksi hyvä ei riitä. Päätöksen pitää olla täydellinen. Olenkin oppinut näistä epäonnistumisista sen, miten tärkeää on kuunnella omaa sisintä ääntään. Uutteruudesta tunnetun puheenjohtajan on pitänyt käynnissä palaute, jossa ihmiset kertovat kokevansa puheenjohtajan tekemän luottamustyön ja sisällön heidän intressiensä mukaiseksi. – Sellaiset viestit ovat tuntuneet erittäin hyvältä. Kaiken kaikkiaanhan perheyrittäjien maailma on sellainen, että positiivista palautetta ei kovin hevillä irtoa. Hiljaisuus on

merkki siitä, että tilanne on ihan okay, Berner naurahtaa.

Perhe – olemassaolon syy Anne Berner on kolmen aikuistumisen kynnyksellä olevan pojan äiti. – He ovat tosi mukavia poikia ja jo aika itsenäisiä, mutta saavat minut kyllä kiinni aina kun tarvitsevat. Jos menen tuntia aikaisemmin kotiin, eivät he ole siellä, Berner vastaa kysymykseen siitä, mitä perheenjäsenet ovat mieltä kiireisen ja työlleen omistautuvan äidin aikatauluista. – Poikani arvostavat työpanostani. Yhteiskunta asettaa paljon määritelmiä sen suhteen, minkä ajatellaan olevan perheelle hyvä. Itse kysyisin, mitkä ovat ulkopuolisen tahon mahdollisuudet arvioida, mikä on hyväksi minun perheelleni. Yhteiskunta ja media katsovat toisinaan olevansa oikeutettuja kertomaan, mikä on hyväksi itse kunkin elämälle. Berner toteaa, että hän ei ole koskaan päästänyt mainitunlaista keskustelua suuntautumaan itseensä. Jos sellaista on herätelty, hän on katkaissut sen kuin ”kanan lennon”. – Perhe on minulle kaikki. Se on käytännössä olemassaolon syy. Mutta se ei ole asia, jonka kautta mittautan itseäni julkisuudessa. Minua voi arvioida vain sen kautta, miten selviydyn työstäni. n

20 Perheyritys_4_2011_2.indd 20

9.12.2011 15.47

> U U S I A jäsen Y R I T Y K S I Ä LINDÉN’S RESTAURANT OY Perustettu: 1996 Toimiala: Fast food Liikevaihto: 7,5 Meur Henkilöstö: 90 Omistajasuku: Lindén Kotipaikka: Hämeenlinna

LAATUKORU OY Perustettu: 1972 Toimiala: Kulta- ja kellosepän ala Liikevaihto: 9,4 Meur Henkilöstö: 75 Omistajasuku: Silván Kotipaikka: Hyvinkää

OSMATIC OY Perustettu: 1995 Toimiala: Maahantuonti Liikevaihto: 600 000 Henkilöstö: 5 Omistajasuku: Tuomela Kotipaikka: Seinäjoki

ne tu

AURA MARE OY Perustettu: 1986 Toimiala: Merilogistiikka Liikevaihto: 25,3 Meur Henkilöstö: 80 Omistajasuku: Mälkiä Kotipaikka: Turku

TURUN VIII LINNAN APTEEKKI Perustettu: 1929 Toimiala: Apteekit Liikevaihto: 4,5 Meur Henkilöstö: 12 Omistajasuku: Knuutila Kotipaikka: Turku

Jä

se

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa ys

t Perheyri

Perheyritys

Perheyritys 9 2 • 200

Perhe 2 • 201

0 • Per hey

4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

ritysten

yritys Perhe

liitto ry

o ry sten liitt

rity

• Perhey

yritys

1 • 20

11 • Perh

eyritys

ten liit

to ry

to ry

en liit

08 4 • 20

•

rityst Perhey

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismi ruokkii kateutta Sivut 12–14

mo a Valka ila ja Juh imulan . Riitta Oll sten Ulla aaijaMa rity rin vat Pr 0 perhey jatka vuoden ta usk 17 8-1oo Sivut kkaan Sivut 14– sadan etii

Berner,

:

Ikähei

rgum mo ja Ba

ritys on Perhey titeettiä n osa ide

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, planeettaa ja ihmisyyttä

Sivut 4–7 Sivut 16–21

i Oyj:n

kosk Mylly

in nenk

En

otta ja

Charl

ra:

Barba

ty

lvit on se

Sivut

4–7

liiton on vuoden 21 er onPau lig Bern taja ritys Sivut 18– Anne heenjoh peruhey Siv 12 uusi pu

1

Johanna Hamro-Drotz Kiilto Familyn Ville ja Ee etsi Sinituotteelle va Solja projektin Tansaniasta Perhe tuo y : Sivut 4–8

Jorma Oll puhui Per ila tapaht heyritysumassa

rity inhimil lisyyttä kseen

Sivut 4–9

Jukka ja Ympä Juha Nu rm ri rohke stövastuu inen: u o

Sivu 10

talou tta ja mark n den la inalais kinaSivut 26– uuksi 27 1 a

1

Aho Gr ou

Philip Am inoff: Kasvu läh liiketoimi tee ter veestä nnasta

1-1 Perh

Sivut 6– 7

eyrity

s_1_

2011

_2.in

dd 1

Sivut

24 –25

p hyöd

ynsi lam an

Anne vahvuuBerner : Pe s on ta rheyrit ys rinois sa Siv ten u 14

1

Puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv) Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

7.3.2

011

10.23

Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi 21 Perheyritys_4_2011_2.indd 21

9.12.2011 15.48

Teksti Mikko Pellinen Kuvat Olli Urpela

Jatkuva dialogi tuo hallituksiin ketteryyttä Hallitustyöskentelyn asiantuntija Tom v. Weymarn edellyttää hallitukselta ketteryyttä. Hän korostaa avoimuutta ja palkkaa aina sateentekijän. Tom v. Weyrmarn luennoi marraskuussa PL:n koulutuspäivänä johdon ja hallituksen yhteistyöstä. Weyrmarnille on 40 vuoden aikana kertynyt monipuolinen kokemus hallitustyöskentelystä. Tällä hetkellä hän johtaa puhetta Hartwall Capitalin ja Sibelius-Akatemian hallituksissa. Aikaisemmin v. Weyrmarn on toiminut muun muassa TeliaSoneran hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä yli 20 yrityksessä.

Minkä tahansa yrityksen menestys on ensisijaisesti johdosta kiinni. Siksi hallituksen tärkeimmäksi tehtäväksi on usein nostettu toimitusjohtajan valinta. Hyvä johtaja on yritykselle sateentekijä. – Hallitus ei saa kovin merkityksellistä aikaan, jos johto ei ole osaava, pätevä ja dynaaminen. Kun yrityksellä on asiat hallitseva toimitusjohtaja, on hallituksen kontribuutio tuoda lisäharkintaa johdon valmistelemaan ma-

teriaaliin. Jos löydätte sateentekijän, niin hänet kannattaa aina palkata. Maksoi mitä maksoi.

Hyvän hallitustyöskentelyn prosessi Tom v. Weymarn peräänkuuluttaa hallituksia linjaamaan selkeästi prosessin, jonka mukaan isoista strategisista linjauksista päätetään. Johtamissaan hallituksissa hän suosii pro-

22 Perheyritys_4_2011_2.indd 22

9.12.2011 15.48

sessia, jossa strategian käsittely on jaettu viiteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa hallitus vahvistaa päämäärät, joita strategisella muutoksella tavoitellaan. Toisessa vaiheessa keskustellaan erilaisista kilpailuympäristön skenaarioista. Kolmannessa vaiheessa operatiivinen johto esittää strategiavaihtoehdot, joita hallitus sitten arvioi. Vasta tämän jälkeen hallitukselle tuodaan johdon päätösesitys ja luodaan ohjelma strategian toteuttamiseksi. – Verrattain tavallisesti hallitukset pitävät yliyönkokouksia, joissa operatiivinen johto esittää hallitukselle suhteellisen valmiita kokonaisuuksia. Tällaisissa tapauksissa hallituksen kontribuutio jää väkisin pintapuoliseksi verrattuna siihen, että prosessi olisi selkeästi vaiheistettu ja joka aihetta käsiteltäisiin omassa kokouksessaan. Puhumattakaan siitä, että kokoukseen tuotaisiin valmis päätösesitys, josta hieman keskustellaan ja sitten päätösesitys siunataan. Tällöin hallituksen kontribuutio on yhtä kuin nolla, Weymarn huomauttaa. Vaiheistetun prosessin selkeä hyöty piilee siinä, että jatkuvan dialogin kautta hallitukselle muodostuu parempi kuva yrityksen toiminnasta. Yhteinen käsitys ja näkemys yrityksen toiminnasta ovat välttämättömiä, jotta yritys kykenee tekemään ketterästi nopeita muutoksia toimintaansa.

– Strategian tarkistaminen ja toiminnan uusi suunta on paljon helpompi hakea, kun hallitus ja johto ovat koko ajan perillä yrityksen haasteista. Tämä on yksi tapa sopeutua jatkuvaan muutokseen, joka on jokaisen yrityksen dilemma.

Järkevää ajankäyttöä Yritysten uusiutumissyklin lyhentyminen tuo hallitusten päätettäväksi entistä useammin isoja strategisia valintoja. Niistä päättäminen edellyttää laadukasta ennakkomateriaalia. – Mitä laadukkaammin ennakkomateriaali on rakennettu, sitä enemmän aika kokouksissa kyetään käyttämään dialogiin. Laadukas ennakkomateriaali on v. Weymarnin mukaan tiivis paketti, jossa on kyetty kiteyttämään oleelliset asiat. Hallituksen puheenjohtajan tehtävä on hänen mukaansa varmistaa, että eri näkökulmat on huomioitu. Hän myös antaa tarvittaessa toimitusjohtajalle ohjeistukset ennakkomateriaalin parantamiseksi.

Perheyritysten hallituksissa korostuu avoimuus

Kun omistus on keskittynyttä, tieto välittyy hallituksen ja omistajien välillä yleensä automaattisesti. Hajautuneemmin omistetuissa perheyrityksissä omistajien informointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. – Kun omistus laajenee, tärkeäksi tulee se että kaikki omistajat ovat kartalla siitä mitä tapahtuu. Mitä suuremmaksi perheyritys tulee, on sitä parempi, että juridisesti vastuussa oleva taho koostuu pätevistä ja myös ulkopuolisista hallitusjäsenistä. Mitä kypsemmiksi ja suuremmiksi tulee, sen suurempi osuus ulkopuolisilla. Se ei vähennä tarvetta pitää omistajat informoituna. Dialogi hallituksen ja omistajien välillä on erityisen tärkeää isoissa strategisissa hankkeissa. – Jos kyse on esimerkiksi yritysostosta, jonka rahoitukseen tarvitaan lisäpääomaa, on ehdottoman tärkeää, että jokaista omistajaa informoidaan ja autetaan ymmärtämään hankkeen merkitys. Riittävästi ei voi alleviivata sitä, miten tärkeää on omistajan pitäminen kartalla perheyhtiöissä. Jos omistaja kokee olevansa ulalla tai tahallisesti laitettu paitsioon, siitä ei hyvä seuraa.

Perheyritysten hallitustyöskentelyssä v. Weymarn painottaa avoimuuden merkitystä.

Hallitusammattilaiset tukevat murroksissa Hallitusammattilaiset ry:llä on tällä hetkellä noin 300 jäsentä. Varsinaista hallitusjäsenten headhunter-toimintaa järjestö ei harjoita. Sen sijaan järjestö välittää jäsenilleen tietoa yrityksistä, jotka haluavat laajentaa hallitustaan. Järjestön kautta moni perheyhtiökin on saanut täydennystä hallitukseensa. – Perheyhtiöt hakevat hallituksiinsa useimmiten jonkin tietyn prosessin erityisosaajaa. Osaaminen voi tyypillisesti liittyä esimerkiksi kansainvälistymiseen, tietyn markkina-alueen tuntemukseen, kasvun rahoitukseen tai markkinointiin. Toisaalta esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteissa kysyntää on ollut myös kovan luokan liikkeenjohdon osaajalle, joka perheen ulkopuolisena jäsenenä voi sparrata jatkajaa yrityksen johtamisessa, sanoo Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteeri Olli V. Virtanen. Hallitusammattilaisen näkökulmasta kiinnostavia ovat erityisesti aktiiviset yritykset, jotka ovat kasvun kynnyksellä ja joissa on siten paljon potentiaalia. – Jäsenillemme oleellista on se, että he voivat toimia roolissaan aktiivisesti ja kehittää sekä yritystä että sen hallitustyöskentelyä. Yrityksen koko sitä vastoin ei ole niinkään merkittävä. Pienet ja keskisuuret yritykset kiinnostavat jäseniämme siinä missä isotkin, Virtanen kertoo. Perheyritysten liitto ja Hallitusammattilaiset ry järjestävät 25.1.2012 seminaarin ”Perheen ulkopuoliset jäsenet – uhka vai mahdollisuus?”

23 Perheyritys_4_2011_2.indd 23

9.12.2011 15.48

>FA K TA Tom v. Weymarn • • • • • •

Hartwall Capitalin, Sibelius-Akatemian ja Turku Science Parkin hallituksen puheenjohtaja Pohjola Pankin hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Boardmanin partneri TeliaSoneran hallituksen puheenjohtaja 2004–2010, hallituksen jäsen 2002–2004 Oy Rettig Ab:n toimitusjohtaja 1998–2004 Oy Karl Fazer Ab:n konsernijohtaja 1989–1991, suklaa- ja makeistoimialan johtaja 1983–1989

Boardman valmentaa ja kehittää osaamista Boardman auttaa yritysten hallituksen jäseniä, omistajia ja ylintä johtoa kehittämään omaa osaamistaan. Keinoina ovat valmennukset, seminaarit ja tapahtumat sekä erilaiset sähköiset työkalut. Lisäksi Boardman julkaisee omistajien, hallituksen ja johdon yhteistyöhön liittyvää kirjallisuutta. Boardmanin palveluita käyttävät niin pörssi-, perhe- kuin kasvuyrityksetkin. – Boardmaniin otetaan yhteyttä silloin, kun yrityksessä ollaan isojen muutosten äärellä ja osaamista on vahvistettava. Esimerkiksi liiketoiminnan kansainvälistyminen tai sukupolvenvaihdostilanteet ovat tyypillisiä tilanteita, joissa kaivataan ryhtiä hallitustyöskentelyyn ja hakeudutaan valmennuksiimme. Haluamme toimia omistajien asialla ja johdon tukena, kuvaa Boardmanin toimitusjohtaja Taru Lindeman. Boardmanilla on 47 partneria, joiden monipuolinen kokemus ja osaaminen omistajuudesta, hallitustyöskentelystä ja johtamisesta ovat asiakkaiden käytössä. – Varsinaista ”pankkia” hallituksen jäsenistä emme ole järjestäneet, mutta tarjoamme erinomaisia verkostoitumismahdollisuuksia ja autamme keskusteluyhteyksien avaamisessa, Lindeman kertoo. Perheyritysten liitto ja Boardman kehittävät yhteistyössä perheyritysten hallitustyöskentelyyn keskittyvää valmennusohjelmaa. Ohjelma järjestetään syksyllä 2012. n

24 Perheyritys_4_2011_2.indd 24

9.12.2011 15.49

25 Perheyritys_4_2011_2.indd 25

9.12.2011 15.49

>FA K TA Mikko Pukkinen Syntymäaika: 27.11.1954 Koulutus: Juristi Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja syyskuusta 2010 lähtien Toiminut Seinäjoen ja Turun kaupunginjohtajana sekä Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtajana Harrastukset: Golf ja metsästys

26 Perheyritys_4_2011_2.indd 26

9.12.2011 15.49

Teksti Eveliina Talvitie KuvaT EK

Mikko Pukkisen mielestä tarvitaan arkipäivän realismia ja osaamista Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajakin on ihmeissään talouden U-käännöksestä. Avainsanoja nousussa ovat hänen mukaansa kilpailukyky, työn määrä ja suhteellinen etu.

liittyvä epävarmuus. Pessimismi-optimismijanan ensin mainittu pää on kuormittunut. – Vielä tämän vuoden huhtikuussa talouden näkymät olivat hyvin valoisat, Pukkinen muistuttaa. Hän havainnollistaa tilannetta saksalaisen IFO-instituutin kehittämän kellon avulla. Kello visualisoi Saksan ja Keski-Euroopan makrotaloudellisen tilanteen. Normaalitilanteessa huhtikuussa tilanne olisi kellossa

käytettävien muuttujien mukaisesti parantunut mutta näkymät heikentyneet. Näin ei kuitenkaan käynyt. – Normaalikuvion sijaan tapahtuikin talouden U-käännös – näin nopeaa tilanteen heikkenemistä ei ole tapahtunut vielä koskaan sotien jälkeen. Ekonomistitkaan eivät pystyneet arvioimaan tilanteen nopeutta. Elinkeinoelämän järjestöjohtajan mukaan ei silti saa vaipua pessimismiin.

IFO:n suhdannekello Saksan vähittäiskauppa ja teollisuus 30

* Kausitasoitettu saldoluku Elpyminen

Huippusuhdanne

20 10 Suhdanneodotukse

Elinkeinoelämän keskusliiton pääkonttorin ovista sisään astuessa mieleen palautuvat uutiskuvat työmarkkinaneuvotteluista, joissa tänä vuonna kuultiin menneisyyden havinaa. Vaikka kukaan ei ole väittänyt sopimista Tupoksi, sellainen tuppautui mieleen. Raamiratkaisuksi ristitty löi nimensä mukaisesti työmarkkinasopimuksille lukkoon raamit, joita on sitten seuraavissa vaiheissa koeteltu. EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen palaa käytyihin neuvotteluihin ja tuo esiin osapuolien erityisen erilaiset todellisuudet. Tästä johtuen keskustelua on ollut todella vaikea käydä. – Palkansaajakeskusjärjestöjen ja liittojen suunnalla on ollut liikaa toiveikkuutta. Palkanmaksukyvyn on virheellisesti kuviteltu olevan edelleen hyvä. Nyt tarvitaan arkipäivän realismia. Raamisopimuksen pitää toteutua. On ollut täysin välttämätöntä saada maltillinen palkkaratkaisu ja estää nousevin huudoin tapahtuva palkkakilpailu.

0 Tammikuu 2001

-10

Lokakuu 2011 -20

Yllättävä uukkari

-30

Kun Pukkista pyytää kuvailemaan talouselämän yleistä ilmapiiriä, hän vastaa yhdellä sanalla: epävarma. Tässä ajassa kaikkea toimintaa sävyttää Euroopan velkaantumiseen

-40 Taantuma -50 -50 -40 Lähde: IFO

Laskusuhdanne -30

-20

-10 0 Suhdannetilanne

10

20

30

40

27 Perheyritys_4_2011_2.indd 27

9.12.2011 15.49

– Kielteiset ennusteet alkavat usein toteuttaa itse itseään. Olisi osattava olla realisti ilman että vaipuu synkkyyteen.

Markkinat ratkaisevat, eivät ministeriöt Kasvu- ja kilpailukyvyn välttämättömyyttä toistellaan hanakasti eri yhteyksissä ja hyvinkin erilaisten tahojen suulla. Käytännön tason ratkaisut ovat toinen asia. Elinkeinoelämän puolella elääkin Pukkisen arvion mukaan epäilyksiä tämänhetkistä poliittista päätöksentekoa kohtaan. Hallitusohjelmassa ei ole riittävää panostusta yritysten kilpailukykyyn ja kasvuun. Pukkinen kertoo ympyrän muotoon kiertyvän tapahtumaketjun: Ainoastaan kilpailukyky synnyttää kasvua. Ja ainoastaan kasvun kautta suomalaiset saavat työtä. Jos tavoitteena on oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, pitää siis huolehtia kilpailukyvystä. Kun saadaan työpaikkoja, saadaan resursseja hyvinvointiyhteiskuntaan. Samalla myös yrityksille muodostuu suotuisampi toimintaympäristö. – Suomessa pitäisi tehdä kaikki ne yritysten kilpailukykyä vahvistavat toimenpiteet, jotka ovat kansallisesti mahdollisia.

Tällaisia aktiivisen päätöksentekoon ja kilpailukykyyn kuuluvia asioita ovat yritysveron laskeminen, energiaveroleikkuri ja aiemmin jo mainittu palkkaratkaisu. Vaikka hallitusohjelmaa ja sen pohjalta tehtävää päätöksentekoa voi ja pitää kritisoida, Pukkinen kuitenkin korostaa, ettei viranomainen tee ratkaisuja yrityksissä. Markkinat ratkaisevat, eivät ministeriöt. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa vain yritysten toimintaedellytyksiin. – Pitää antaa tilaisuus onnistua ja luottaa markkinatalouteen, Pukkinen summaa.

Lisää työtä ja osaamisen etua Pukkinen muistuttaa, että suomalaisen yhteiskunnan perusfundamentit ovat kunnossa. Suomen julkinen sektori ei ole muihin Euroopan maihin verrattuna mahdottomasti velkaantunut. Iso kysymys liittyy kasvun eväisiin. – On tyydytty liikaa siihen vastaukseen, että työuria pitää pidentää. Pitäisi aidosti miettiä, miten tuottavuutta parannetaan ja miten työn määrää voidaan kasvattaa. Monien muiden tapaan Pukkinen hakee vertailukohtaa Ruotsista. Siellä on työn

tarjontaa lisätty ja pystytty näin parantamaan työllisyysastetta. Suomessa tarvitaan hiukan toisenlaista uskallusta. – Pieni Suomi voi pärjätä globaalissa taloudessa vain osaamisperustaisella strategialla. Se on tuttu hokema, joka sisältää edelleen tulevaisuutta silmällä pitäen keskeisen kysymyksen. Ei kuitenkaan saisi unohtaa sitä, että Suomessa pitää jatkossakin olla myös perusteollisuutta ja teollista valmistamista. Pukkinen kehottaa hyödyntämään ”suhteellisen osaamisen etua”, jota on Suomeen kertynyt muun muassa Venäjän läheisyyden takia. – On esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat osaamisensa avulla valloittaneet Venäjän markkinat. Esimerkiksi palveluviennillä voi miljoonakaupunki Pietarissa olla paljon mahdollisuuksia. Pohjoisen sijainti tuo sekin osaltaan Suomeen osaamista. Vaikeudet on totuttu voittamaan, mikä on kehittänyt esimerkiksi laivanvarustusteollisuutta. Energiansäästöratkaisut ovat niin ikään kehittyneitä ja energiatehokas rakentaminen esimerkki osaamisesta. – Tässä on suhteellisen edun tuomia kasvun eväitä. Kasvua ei saada keinotekoisista elementeistä. n

Järjestöyhteistyö tuo lisää voimaa Elinkeinoelämän järjestöiltä odotetaan usein yhteistä rintamaa ja yhteisiä kannanottoja. Ihan helppoa yhteisten lausuntojen rakentaminen ei suinkaan ole. – Yleisen tason asioista voidaan lausua yhdessä. Käytännön tasolla pitää miettiä tapauskohtaisesti. EK edustaa kaikkia toimialoja, joilla jokaisella on erityinen näkökulmansa. Pukkinen muistuttaa, että Perheyritysten liitolla ja EK:lla on yhteiset intressit ja samankaltainen perusta. Tämän tosiasian hyödyntäminen tuo lisäarvoa. – Järkevintä on karsia päällekkäisyyksiä ja ottaa tehot irti mahdollisimman hyvin. Näin voimme yhdistää voimavarat ja olla voimakkaampia. EK tukee mielellään perheyritysten näkökulmaa aina kun siihen on mahdollisuus. Pukkinen nostaa esiin perheyritysten merkityksen Euroopassa. – Esimerkiksi Saksassa perheyritysten rooli on huomattavasti näyttävämpi kuin Suomessa. Saksassa on tunnetusti keskisuuria yrityksiä merkittävän paljon. Kyse on yrityskulttuurista.

28 Perheyritys_4_2011_2.indd 28

9.12.2011 15.49

> TULOSSA 25.4.2012

26.–29.1.2012

7.2.2012

Talviakatemia

Perheyritystapahtuma

Nexteille suunnattu Talviakatemia järjestetään Pyhällä. Seuraathan Facebookia, sähköpostejasi ja liiton verkkosivuja!

Perinteinen Perheyritystapahtuma järjestetään jälleen Finlandia-talolla. Teemana on liiton yhteiskuntavastuuteeman mukaisesti Työ luo työtä.

Lisätietoa: mikko.pellinen@perheyritystenliitto.fi

Merkkaathan päivän kalenteriisi.

Yhteistyöyritysten seminaari Perinteeksi muodostunut PL:n yhteistyöyritysten seminaari järjestetään Pörssisalissa. Lisätietoa saa liiton verkkosivuilta.

Jouluinen tulevan johtajan resepti (sisältää myös piparitaikinan reseptin)

2 dl 2 dl 250 g 2 tl 1 rkl 1 tl 1 10 dl 2 tl

innovatiivisuutta joustavuutta tietotaitoa innokkuutta tarkkuutta asennetta reiluus tarmoa huumoria

(siirappia) (sokeria) (margariinia) (kanelia) (piparkakkumaustetta) (kardemummaa) (kananmuna) (vehnäjauhoa) (soodaa)

Kiehauta innovatiivisuus, joustavuus ja mausteet (asenne, innokkuus ja tarkkuus). Ota kattila liedeltä ja lisää tietotaito paloina. Jäähdytä. Vatkaa reiluutta jäähtyneeseen seokseen. Lisää tarmo-huumoriseos siivilän läpi taikinaan. Sekoita tasaiseksi. Peitä ja nosta maustumaan (yön yli). Ota pala ja kauli sitä työelämän pöydällä ohueksi. (Muista: hieman lämpimämpi johtaja

on helpommin kaulittavaa kuin juuri jääkaapista otettu.) Älä yritä laittaa tulevaa johtajaa mihinkään tiettyyn muottiin, vaan anna johtajan olla oma itsensä. Näin johtaja löytää oman muotonsa. Paista vaikeuksissa (2000C, vähintään 6-8 minuuttia ), jotta johtaja hieman kasvaa ja kypsyy. Jäähdytä ja nosta vastaavaan yrityspaikkaan.

29 Perheyritys_4_2011_2.indd 29

9.12.2011 15.49

Miiiitä Seuraavaksi, what

Seuraajapolvi verkostoituu ja vaikuttaa

a.

Next -toiminta on olennainen osa Perheyritysten liiton toimintaa. Toiminnan ytimessä on Next-työryhmä, joka tänä vuonna kokoontui viisi kertaa. Työryhmän jäseniltä kysyttiin kokemuksia menneestä ja näkymiä tulevasta.

Mitä työryhmän jäsenyys on antanut sinulle? Jussi Toimin tänä vuonna työryhmän sihteerinä ja tulin uutena naamana täysin tuntemattomaan porukkaan. Oli mahtavaa huomata, miten nopeasti hommaan pääsi mukaan ja kuinka innoissaan kaikki olivat valmiita tekemään töitä Next-toiminnan parantamiseksi. Stefanie Ryhmän jäsenenä saa näköalapaikan Perheyritysten liiton ja liiton jäsenyritysten toimintaan. Ryhmästä on löytynyt monta uutta hyvää ystävää. Saa olla mukana vaikuttamassa asioihin, joista välittää.

Bettina Saan työryhmässä inspiraatiota sekä konkreettisia ideoita, miten viedä sekä oman, että muiden perheyritysten Next-asioita eteenpäin. Heikki Työryhmän jäsenet tulevat erilaisista yrityksistä ja ovat eri tavoin mukana yritystensä toiminnassa - tämä antaa mahdollisuuden ymmärtää perheyritysten ainutlaatuisuuden. Yhteiset tapahtumat lisäävät ”joukkuehenkeä”.

Mitä Next-toiminnalla saadaan aikaiseksi? Jaakko Nextien tavoitteellisella verkostoitumisella voidaan edistää perheyritysten seuraajasukupolvien valmiutta perheyrittämiseen ja omistajuuteen. Verkostoituminen voi myös parhaimmillaan luoda omalta osaltaan suomalaista talouskasvua: nextit ovat keskimääräistä koulutetumpia, yrittäjähenkisempiä sekä taloudellisilta resursseiltaan valmiimpia konkretisoimaan yhdessä syntyviä kaupallistettavia ideoita!

Casimir Eniten irti olen saanut siitä, miten tapahtumat järjestetään ja mahdollisuudesta nähdä asioita organisoijan näkökulmasta. Työryhmän kautta olen oppinut tuntemaan uusia ihmisiä ja uusia yrityksiä, ja saanut mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti. Annika Työryhmässä on oppinut tuntemaan ihmiset eri tavalla ja syvyydellä kuin esimerkiksi liiton tapahtumissa.

Työryhmän jäseninä toimivat Annika Sucksdorff (puheenjohtaja), Heikki Zitting (varapu Emma Hyökyvaara, Timo Kovanen, Anne Nurminen, Jenni Raitavuo, Bettina Sandboge, Jussi Suominen, Cas

30 PL_lehti_NEXT_sivu.indd 2 30 Perheyritys_4_2011_2.indd

9.12.2011 14:37:34 9.12.2011 15.49

PL_leh

TEKSTI: JUSSI SUOMINEN KUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Casimir Tapahtumissa jäsenyrityksien next-jäsenet tapaavat toisiaan ja sitä kautta löytävät uusia kavereita ja kontakteja. Tämä mahdollistaa oppimisen toisten virheistä ja onnistumisista. Bettina Kyseessä on matalan kynnyksen työryhmä, joka kuulee nextien toiveita, huolenaiheita ja parhaansa mukaan saa myös toteutettua toivottuja tekoja. Näin autetaan nextiläisiä verkostoitumaan, verkostoituminen on voimavara. Jenni Tulevaisuudessa yritämme saada enemmän uusia nextejä innostumaan toiminnasta, niin että myös ”vakioasiakkaat” pysyvät matkassa mukana. Tarjoamme tilaisuuksia jokaiseen makuun. Yritämme myös tehdä yhteistyötä muiden työryhmien ja yhteisöjen kanssa, että saamme nextin äänen kuuluville. Anne Tulisi muistaa, että next-toiminta ei ole pelkästään ”nuorisotoimintaa” vaan se on tarkoitettu jatkajille – ikään katsomatta.

Millaisia jouluperinteitä on luvassa?

Jussi Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on sidosryhmien hallintaa ja yhteistyön tekemistä. Useasti olemme liian pieniä yksinämme, mutta yhdessä oikeiden kumppaneiden kanssa pääsemme pidemmälle. Next-toiminta pitää saada määrätietoisesti näkyville oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan.

Annika Joulukatrilli tallilla, puuro, kirkko, hautausmaa, illallinen, paketit. Aina sama ja aina toimii! Samassa asunnossa vietetty joulua 1900-luvun alusta, se luo tunnelmaa.

Stefanie Jos nextien määrä kasvaisisi, saisimme äänemme kuulumaan myös yhteiskunnallisissa asioissa. Meidän pitää myös pitää hyviä siteitä muihin sidosryhmiin ja aina tuoda nextien tahtotilat esille kaikissa PL:n tapahtumissa ja sen ulkopuolella, yhtenäinen visio on tärkeä. Jaakko Nexteillä on oleellinen merkitys Suomen talouden kehitykseen ja omistajuuden pysymiseen maassa. Päättäjien on oleellista kuunnella myös Nextejä, sillä sukupolvien väliset näkemyserot perheyritysten optimaalisesta toimintaympäristöstä tulevaisuudessa voivat olla kovinkin erilaisia. Heikki Next-työryhmän jäseniä toimii PL:ssä muissakin työryhmissä ja he ovat tällöin keskustelemassa perheyritysten suunnasta. Jenni Next kuvastaa tulevaisuutta kirjaimellisesti, eli kyseessä ovat seuraavat omistajat. Jos tämän hetken vaikuttajat eivät kuuntele tulevaisuuden ääntä, on se heidän heikkoutensa.

Bettina Perheen ja sukulaisten kesken Suomessa tällä kertaa. Jouluperinteisiin kuuluu hyvää ruokaa, äidin leipomia piparkakkuja ja sanomatta ehkä selvää: Fazerin suklaakonvehteja ja marmeladeja enemmän kuin sielu sietää. Timo Joulu menee töissä niin kuin viime vuodetkin. Töiden lomassa on kuitenkin käyty syömässä joululounas perheen kanssa. Heikki Joulu on mahdollisuus olla yhdessä perheen kanssa. Meillä on tapana viettää joulua varsin perinteisesti: rauhoittumalla hetkeksi, syömällä hyvin ja odottamalla joulupukkia. Jenni Perheellämme ei ole monta jouluperinnettä. Vietämme joulun perheen kanssa. Aloitimme viime vuonna mökkijouluperinteen, se oli mukavaa. Anne Isommalla, sukulaisten täydentämällä porukalla, syömme perinteisiä jouluruokia illalla. Valitettavasti joulupukki ei taida enää vierailla kun nuorimmat serkut väittävät, ettei joulupukkia kuulemma ole olemassa?!

ILMOITTAUDU NYT!

Talviakatemia Pyhällä 26.-29.1.

Zitting (varapuheenjohtaja) Stefanie Brandt, uominen, Casimir Tallqvist, Risto Väyrynen ja Jaakko Wäänänen.

37:34

Entä yhteiskunnallinen vaikuttaminen?

liity NxG -ryhmään

31 PL_lehti_NEXT_sivu.indd 3 31 Perheyritys_4_2011_2.indd

9.12.2011 14:37:57 9.12.2011 15.49

KOLUMNI Simo valtti, perheyritysten liiton veroasiantuntija

Veroissa on eroja Ensi vuoden alussa tulee voimaan aikamoinen nippu veromuutoksia. Yritysten omistajia koskevat eniten nämä: • Yhteisövero 26 25 % (tai 24,5 % , jos raamisopimus toteutuu hallituksen odottamalla tavalla) • Pääomatulovero 28 % 30/32 % • Osinkoverotuksessa yhteen kertaan verotetun osingon määrä 90 000 euroa 60 000 euroa • Perintö- ja lahjavero yli 200 000 euron perinnöissä ja lahjoissa 13 % 16 % Näille kaikille muutoksille löytyy yhteinen nimittäjä: ne kaikki osuvat kotimaisiin omistajiin. Joukossa on myös yksi poikkeus: ulkomaisiin omistajiin osuu vain veronkevennys mutta eivät veronkiristykset. Aloitetaan poikkeuksesta. Yhteisöveron alennus hyödyttää kaikkia Suomessa toimintaansa harjoittavia yrityksiä, olivatpa ne sitten suomalais- tai ulkomaalaisomistuksessa. Kaikille yhtiöille jää verojen jälkeen enemmän voittoa investoitavaksi liiketoimintaan tai vaikkapa jaettavaksi omistajille. Jatketaan yhteisellä nimittäjällä. Pääomatuloveron korotus kiristää mm. yritysten maksamien osinkojen verotusta. Kiristys ei tosin koske ulkomaisia osakkeenomistajia, sillä Suomen 78 valtion kanssa tekemät verosopimukset estävät Suomea perimästä ulkomaille maksetuista osingoista korkeampaa lähdeveroa kuin mitä verosopimuksessa on sovittu. Yleensä on sovittu 15 %:n lähdeverosta. Siihen ei vaikuta, onko Suomessa pääomatulovero 28, 30 vai 32 %. Osinkoverotuksen kiristystä koskee sama virsi kuin pääomatuloveron kiristystä. Ulkomaille maksettuihin osinkoihin se ei pure mutta kotimaahan maksettuihin puree. Perintö- ja lahjavero on piikki sukupolvenvaihdosta aikovan yrityksen omistajan lihassa. Haavan saa vain kotimainen omistaja, koska Suomi verottaa – kiinteistöomaisuutta lukuun ottamatta – yritysomaisuuden sukupolvenvaihdoksia ainoastaan silloin, jos joko luopuja tai jatkaja asuu Suomessa. Kun molemmat asuvat esimerkiksi Ruotsissa, Suomen perintö- ja lahjavero tai sen ensi vuoden korotus ei heitä kirpaise eikä heidän yritystään rasita. Katsotaanpa niitä ulkomaisia omistajia. Suomen veromuutoksia he voivat edellä mainituista syistä kiitellä, jos omistavat Suomessa toimivia yrityksiä. Millaisia omistajien verokuulumisensa ovat heidän kotimaassaan? On turha lähteä Itämerta edemmäs kalaan eli otetaan esimerkeiksi Ruotsi ja Viro. Ruotsi: ei perintö- ja lahjaveroa, ei varallisuusveroa, ei progressiivista pääomatuloveroa. Viro: ei perintö- ja lahjaveroa, ei varallisuusveroa, ei progressiivista varallisuusveroa, ei yritysveroa (paitsi jaetuille voitoille). Ruotsalaisille ja virolaisille omistajille kuuluu siis verohyvää! Tai oikeastaan hyvää kuuluu kaikille Ruotsissa ja Virossa asuville omistajille, ovat he sitten ruotsalaisia, virolaisia tai vaikkapa suomalaisia. Ratkaiseva on asuinpaikka: onko se Suomenlahden pohjois- vai eteläpuolella tai Pohjanlahden itä- vai länsipuolella? Jos syksyn mediakeskustelua on uskominen, yhä useampi yritys ja omistaja miettii tätä maantiedettä myös veromaantieteenä. Veroissa siis on eroja. Suomen kannalta tärkeää olisi, että veroerot ovat Suomen eduksi tai eivät ainakaan kovin paljon haitaksi.

32 Perheyritys_4_2011_2.indd 32

9.12.2011 15.49

KOLUMNI matti vanhanen, perheyritysten liiton toimitusjohtaja

Näkökulma tuloeroihin Jos Afrikan tähti -lautapelin keksijällä olisi aikanaan ollut käytössään tekniikka, jolla hieno peli-idea olisi verkossa myyty sadoille miljoonille kuluttajille ympäri maailmaa, olisi Suomi saanut jo 1950-luvulla yllätysmiljardöörin. Ehkä tuloerokeskustelu olisi silloisissa köyhissä oloissa saanut oman piirteensä. Vielä 1980-luvun verojärjestelmässä häneltä olisi viety yli 70 prosenttia maailmalta saaduista tuloista muiden suomalaisten käytettäväksi. Silloisella tekniikalla ja markkinointivälineillä Afrikan tähteä myytiin lopulta vain yksittäisiä miljoonia pitkän ajan kuluessa eikä niillä maailmaa valloitettu. Silti peli ansaitsee paikkansa suomalaisen elämysteollisuuden pioneerina. Globalisaatio ja bittimaailma ovat tehneet monistamisen ja levittämisen halvaksi ja nopeaksi. Siksi Suomessakin tehdyistä liikeideoista osa saavuttaa huimasti paremman menestyksen kuin mitä 1980-luvullakaan uskallettiin edes uneksia. Monistamisen ja levittämisen helppoudessa ja edullisuudessa piilee myös tuloerokeskustelun juuri. Ja vaikeus. Maailman suuret tulot tunkevat onneksi myös Suomeen. Taloutemme kansainvälinen avautuminen on antanut meillekin mahdollisuuden merkittäviin onnistumisiin. Onnistuessa liikevaihto voi kasvaa lähes ilman rajoja. Vaatimattomammassakin mittakaavassa kansainvälistyminen on tehnyt mahdolliseksi sen, että yritykset pystyvät huomattavaan kasvuun ja vaurastumiseen. Kysymys kuuluu, mikä osa siitä menestyksestä kuuluu muille täysin sivullisille, joilla ei ole ollut osaa eikä arpaa kyseisen leivän leipomisessa. Kuvaisin tätä globalisaation ja uuden tekniikan tuomaa ilmiötä multiploitumiseksi. Ilmiö on uusi yhteiskunnalle, jossa tuloerojen tasaisuus on ollut hyve ja yhteiskunnan eheyttä ja homogeenisuutta korostava tekijä. Tässä kaksi kulttuuria törmää vastakkain. Keskiverto suomalainen on sellainen, että jos hän nykytulotasollaan laskeutuisi sattumanvaraisesti johonkin kolkkaan maailmassamme, hän ei kykenisi työllistämään itseään nykyisellä ansiotasollaan. Täällä Suomessa meidän on silti yritettävä järjestää asiamme niin, että kykenemme ylläpitämään korkean elintasomme, vaikka muu maailma oppii tekemän samat tuotteet meitä paljon edullisemmin. Tässä yhtälössä onnistuminen meille ja muulle Euroopalle ei tule olemaan helppoa. Onnistumista edistäisi se, jos oppisimme sulattamaan ja hyväksymään myös vahvan menestyksen, joka maailmalta globalisaation pelisääntöjä hyödyntämällä on mahdollista kerätä. Amerikkalaiset multiploivat ansaintansa maailmalta miljardimittaan. Siihen samaan pitää olla oikeus ja mahdollisuus suomalaisilla.

33 Perheyritys_4_2011_2.indd 33

9.12.2011 15.50

Aidosti henkilökohtaista palvelua Fennia Varainhoito Oy lupaa yksilöllistä palvelua Fennia-konsernin nykyisille ja tuleville asiakkaille varallisuuden hoitoon liittyvissä asioissa.

Fennia

Tänä vuonna toimintansa aloittanut Fennia Varainhoito Oy on sijoituspalveluyritys, jonka kohderyhmään kuuluvat niin kotitaloudet ja yksityishenkilöt kuin yrityksetkin. Uusi yhtiö on Henki-Fennian omistama, ja se on osa Fennia-konsernia. – Erityisosaamistamme ovat yrityksen, sen omistajien tai perheen varojen sijoittaminen sekä yritysjärjestelyihin ja seuraavan sukupolven huomioimiseen liittyvät kustannus- ja verotehokkaat ratkaisut, kertoo Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Antti Pietiäinen. Tavoitteena on tarjota Fennia-konsernin asiakkaille yhtä yksilöllistä palvelua varainhoitoasioissa kuin he jo nyt saavat vakuutusasioissa. – Se tarkoittaa, että teemme jokaiselle varainhoidosta kiinnostuneelle asiakkaalle tarvekartoituksen. Sillä selvitämme asiakkaan kokonaistaloudellisen tilanteen, mm. riskinsietokyvyn, tuottotavoitteen sekä likviditeettitarpeet, joiden pohjalta rakennamme asiakkaalle sopivan varainhoitoratkaisun. Tulevaisuudessa saman katon alta saa varainhoidon lisäksi myös rahoitusratkaisut.

Tilanteeseen sopivaa varainhoitoa

Fennia Varainhoidon kokeneet varainhoitajat rakentavat ratkaisuja, jotka kestävät erilaisia markkinatilanteita ja ottavat huomioon sijoittajan muuttuvat tarpeet. – Jos asiakkaan elämäntilanteessa tai markkinoilla tapahtuu muutoksia, sopimusta on mahdollista räätälöidä niiden mukaan. Tarkastelemme tilannetta asiakkaan kanssa vähintään neljännesvuosittain ja tarvittaessa useamminkin. Asiakas saa kuukausittain tilannekatsauksen, josta selviää, mitä hän on yhdessä Fennia Varainhoidon asiantuntijoiden kanssa suunnitellut, millaista tuottoa on sovituilla toimenpiteillä saatu ja mitä se on maksanut. Varainhoitoa on tarjolla jo 50 000 euron salkulle, ja hajautus on tehokasta. – Fennia Varainhoidon asiakkailla on mahdollisuus sijoittaa varojaan kaikkiin maailman kolkkiin ja mille tahansa toimialalle. Käytämme pääsääntöisesti Deutsche Bankin rakentamia fyysisiä indeksiosuusrahastoja, joissa asiakas todella omistaa kyseiset kohde-etuudet. Ratkaisut rakennetaan viiden riski- ja tuottoprofiililtaan erilaisen mallisalkun pohjalta, joiden lisäksi tarjolla on yrityksille suunnattu

34

Perheyritys_4_2011_2.indd 34

kassanhallintaratkaisu sekä kustannustehokas, hyödykkeisiin sijoittava varainhoitomalli. – Ratkaisumalleista huolimatta oman salkun painopistealueet määritellään ja räätälöidään kuitenkin aina asiakkaan kanssa yhteistyössä, Pietiäinen sanoo.

Kannattaako nyt sijoittaa? Euroopan talouden myllerryksessä vanha sanonta siitä, että aika ja hajautus ovat sijoittajan parhaat ystävät, on korostunut entisestään. – Rahoitusmarkkinoiden elpyminen voi kestää kauan. Sijoittajan kannattaakin olla hyvin pidättyväinen, kasvattaa riskiä varovasti ja nostaa tuottotavoitteitaan jopa vasta kolmen–viiden vuoden aikajänteellä, neuvoo Pietiäinen. Mihin tällaisina aikoina sitten voi sijoittaa, onko ylipäätään olemassa enää järkeviä sijoituskohteita? – On niitä, itse asiassa lukuisia. Pankkien luotonannon kiristyessä yrityslainat ovat tässä tilanteessa järkevä ratkaisu. Samoin varovainen osakesalkkujen rakentaminen osinkonäkökulmasta – osinkotuotto saattaa nousta tällä arvostustasolla jopa 6,5–7 prosenttiin. Hajauttaminen vahvistuvien valuuttojen alueille heikentyvän euron sijasta tukee salkkujen rakentamista, toimitusjohtaja Antti Pietiäinen sanoo. Tutustu Fennia Varainhoidon tarjoamiin palveluihin osoitteessa www.fenniavarainhoito.fi.

Fennia Varainhoito Oy:n toimitusjohtaja Antti Pietiäinen

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

9.12.2011 15.50

Uusi tulkinta kiristää sukupolvenvaihdosten verotusta Yritysvarallisuuden siirtyessä lahjana jatkajasukupolvelle heille aiheutuvia lahjaveroseuraamuksia voidaan huojentaa perintö- ja lahjaverolakiimme sisältyvän ns. sukupolvenvaihdoshuojennuksen ansiosta. Käytännössä huojennuksen soveltuminen tarkoittaa sitä, että osa verosta jätetään maksuunpanematta eli vero määrätään siirtyvän yritysvarallisuuden käyvän arvon sijasta huomattavasti alemmasta arvosta. Huojennuksen saamisen edellytyksenä on muun muassa se, että lahjansaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista lahjana saaduilla varoilla. Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut tänä vuonna kolme merkittävää tulkintaa kiristävää yrityksen sukupolvenvaihdosta koskevaa ratkaisua, jotka muuttavat verotuskäytäntöä eräissä tilanteissa. Tulkinnan kiristymisestä huolimatta sukupolvenvaihdosluovutuksiin on kuitenkin edelleen mahdollista saada merkittäviä perintö- ja lahjaverohuojennuksia. Yritysvarallisuuden siirto jatkajille on ollut muutenkin viime aikoina erityisen ajankohtaista, koska perintö- ja lahjaverotus kiristyy vuoden 2012 alussa, kun ensimmäisen veroluokan veroasteikkoihin lisätään uusi porras 200 000 euroa ylittäville perinnöille ja lahjoille. 200 000 euron ylittävästä perintöosuuden tai lahjan osasta vero on jatkossa 16 % .

Alaikäinen lahjansaajana

wC

Ratkaisu KHO:2011:1 koski sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamisesta alaikäisen saamaan osakelahjaan. KHO katsoi ratkaisussaan, ettei yritystoiminnan jatkamista koskeva edellytys täyttynyt, kun edunvalvoja olisi alaikäisen lahjansaajan puolesta toiminut hallituksen jäsenenä ennen täysi-ikäiseksi tuloa. KHO:n mukaan, koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa. Merkitystä ei annettu sille, että toiminnan jatkamisesta oli esitetty suunnitelma ja lahjansaaja olisi välittömästi täysi-ikäiseksi tultuaan valittu yhtiön hallitukseen. Uusi ratkaisu tiukentaa aikaisempaa tulkintalinjaa sukupolvenvaihdoshuojennuksen myöntämisestä vajaavaltaiselle, kun lahjoituksen kohteena ovat osakeyhtiön osakkeet. Käytännössä lahjasaajan tuleekin olla täysi-ikäinen silloin, kun verotuspäätös asiassa tehdään.

lähipiiriin. KHO katsoi, että lahjaverovelvollinen oli apuyhtiö, joka siviilioikeudellisesti sai lahjan, ja että apuyhtiön lahjaveroluokka oli II eli se joutui maksamaan lahjaveron kaksinkertaisena verrattuna esim. lahjanantajan lapseen. Aikaisemman verotuskäytännön mukaan vastaavissa tapauksissa olisi B:tä verotettu lahjasta ja B:n lahjaverokannalla (tässä tapauksessa I veroluokassa), koska lahjoitetun varallisuuden voidaan katsoa siirtyneen B:n hyväksi, vaikka luovutuksensaaja onkin apuyhtiö.

Omien osakkeiden lunastaminen luopujalta Ratkaisu KHO:2011:51 taas koski sukupolvenvaihdosta, jossa osakeyhtiön oli tarkoitus lunastaa luopujaosakkaalta hänen osakkeet alihintaan. Osakkeista oli tarkoitus maksaa vastike, joka oli kuitenkin yli 50 % osakkeiden käyvästä arvosta. Kohdeyhtiö oli siis tarkoitus saattaa jatkajan omistukseen siten, että yhtiö lunastaisi luopujalta kaikki hänen omistamansa osakkeet. Kun jatkaja omisti jo ennestään loput osakkeet, lunastettujen osakkeiden mitätöimisen jälkeen hän omistaisi koko yhtiön. KHO ei tässä tapauksessa soveltanut perintö- ja lahjaverolain säännöstä, jonka mukaan sukupolvenvaihdosluovutuksessa lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta, jos luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 % käyvästä arvosta. Koska osakkeet luovutettiin yhtiölle, eikä jatkajalle ja vastikkeen maksoi yhtiö, KHO ei soveltanut säännöstä eli huojentanut koko lahjaveroa. KHO katsoi, että jatkajaosakas sai lunastuksen alihintaisuutta vastaavan veronalaisen lahjan. Aikaisemman verotuskäytännön mukaan lahjavero on voitu jättää vastaavassa tapauksessa kokonaan maksuunpanematta.

Apuyhtiön käyttäminen sukupolvenvaihdoksessa Ratkaisussa KHO:2011:44 oli kyse tilanteesta, jossa sukupolvenvaihdoslahjoituksessa käytettiin apuyhtiötä. Tapauksessa B aikoi jatkaa yritystoimintaa ja luopuva osakas aikoi lahjoittaa osakkeet B:n kokonaan omistamalle osakeyhtiölle eli apuyhtiölle. B kuului luopuvan osakkaan

Anne Launis Senior Tax Manager, PricewaterhouseCoopers Oy

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Perheyritys_4_2011_2.indd 35

35 9.12.2011 15.50

Lähesty Venäjää syvemmältä ja kauempaa Kun haluaa onnistua Venäjällä, on mentävä syvemmälle ja kauemmas – sinne mistä kaikki kuluttaminen ja tekeminen lähtee – eli arvoihin. Mikä ohjaa venäläistä arvomaailmaa ja mihin se pohjaa.

Uskontoa ei voi ohittaa Roomaan, katoliseen kirkkoon pohjautuva oma luterilainen uskontomme perustuu lännen malliin. Venäläinen ortodoksisuus taas Konstantinopolin kirkkoon. Kristillisen kirkon halkeamisen jälkeen on kehitys vienyt tuhat vuotta kumpaakin kirkkoa omaan suuntaansa, josta vielä Luther lähti viemään omaa kirkkoamme sivupolulle. Jo vierailu venäläisessä kirkossa konkretisoi erot; savuineen, lauluineen ja hämyisine jumalankuvineen. Kirkon asema on Venäjällä vahva, ja nykyiset valtaapitävät vahvistavat sitä edelleen. Kirkko on osa arkipäivää. Paastopäiviä on monta läpi vuoden ja vaikka kaikki eivät niitä noudata, ovat useimmat niistä tietoisia; työyhteisössä ei kohoteta kulmakarvoja paastoajien kohdalla. Kaikilla on kirkkoon joku suhtautumistapa, ja se on hyvin harvoin välinpitämättömyys, kuten meillä. Miten uskonto vaikuttaa liike-elämään ja markkinointiin, siihen ei ole yleispätevää vastausta. Mutta koska se on vahvasti mukana ihmisten arjessa ja vaikuttaa ihmisten toimintaan, sitä ei voi ohittaa.

Oikeuden pöyristelyyn ei kannata pysähtyä

SEK

Meidän lakimme ja säännöksemme perustuvat Ruotsi-Suomen, Napoleonin lakien ja Magna Chartan luomaan malliin. Mikä on mielestämme laillista ja juridisesti oikein pohjaa tähän traditioon, länteen. Venäjällä taas oikea ja väärä ja esimerkiksi sanktiot perustuvat itäiseen traditioon, silmä silmästä -ajatteluun, Lähi-itään ja mongolien vaikutukseen. Myös lain sovellutusmahdollisuus, siihen vaikutusmahdollisuudet ja lopullisuus ovat erilaiset rajan eri puolilla. Lainsäädäntöä tai sen soveltamista on turha ryhtyä pöyristelemään länsimaisin silmälasein. Jos Venäjällä aikoo tehdä onnistuneesti kauppaa ja kehittää yhteistyötä, maassa kannattaa toimia maan tavalla.

Luotettavaa myöhästelyä Meillä myöhästyminen on loukkaus ja osoitus suunnittelemattomuudesta. Venäjällä taas kymmenen minuutin myöhästyminen on normi. Yli puoli tuntia vaatinee selityksen, mutta vaikkapa liikenne kelpaa. Venäjällä kokous ei juuri koskaan ala ajallaan, eikä ajan kulumista koeta menetyksenä. Tapaaminen voi mennä kokonaan toiseen tutustumiseen, agendaa ei välttämättä päästä edes sivuamaan. Hoppuilua

36

Perheyritys_4_2011_2.indd 36

pidetään epäluotettavuuden merkkinä; hoppuilijan epäillään peittelevän jotain, kun haluaa hypätä tutustumisvaiheen ohi. Aikakäsitys on suomalaiselle rankka rasti, kun olemme tottuneet arvioimaan luotettavuutta esimerkiksi täsmällisyyden perusteella. Suunnitelmia on turha tehdä pitkälle, jo viikon päähän katsominen on vaikeaa. Kesän lomasuunnitelmien merkitseminen kalenteriin on silkka mahdottomuus joulun vasta mentyä. Toisaalta jopa huomiselle tai ylihuomiselle voi saada palaverin. Toisaalta voi myös joutua tärkeämmän palaverin edeltä siirretyksi. Kaikki sovitut tapaamiset kannattaa varmistaa monta kertaa, viimeisen kerran vielä samana päivänä. Eikä siirto ole loukkaus, vaan käytäntö.

Vallan lähteille vain verkostoitumalla Valta Suomessa kuuluu kansalle. Vallanpitäjät, poliittiset ja vähän muutkin, ovat kansan valitsemia. Valta Venäjällä on ”saatu korkeammalta taholta” ja vallan haltija on jossain tämän ’korkeamman tahon” ja kansan välimaastossa. Suomalainen tasa-arvo ja vallan läheisyys luo järjestelmästämme matalan ja byrokratiaa välttelevän. Venäjän järjestelmä luo kehittyneen sosiaalisen verkoston, jossa syy- ja seuraussuhteet, riippuvuudet ja vaikutusmahdollisuudet on tunnettava, jotta edes päästään vallan ytimeen. Vallan haltijoita kohdellaan heille kuuluvalla kunnioituksella ja ”seremonioilla”. Jotta edes pääsee niihin kabinetteihin, joissa todelliset päätökset tehdään, on verkostossa toimittava oikein ja hankittava oikeat suhteet. Yksin olet yksin, vain verkostossa ja suhteilla on merkitys. Harkitsetko lähtöä Venäjän-markkinoille tai muille kansainvälisille kentille? Varaa aamukahvihetki ja tule juttelemaan asiasta SEK & GREYn Client Business Director Kati Varheen kanssa: kati.varhee@sek.fi

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa Groupiin joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

9.12.2011 15.50

Finnverera

Uusiutuvan energian ratkaisuille on kysyntää meillä ja muualla Kestävä kehitys tarjoaa kasvumahdollisuuksia suomalaisille pk-yrityksille, joilla on esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyvää vahvaa osaamista. Kotimaisen kysynnän lisäksi ala tarjoaa lupaavia vientimahdollisuuksia. Jotta yritykset voisivat tarttua näihin mahdollisuuksiin, Finnvera on lisännyt rahoitustaan ja riskinottoaan ympäristöhankkeissa. Vaikka talousaiheet ovat hallinneet keskustelua tänä syksynä, myös energia- ja ilmastopolitiikan kysymykset ovat näkyvästi esillä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisestikin. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi useat maat ovat sitoutuneet vähentämään kasvihuonepäästöjään ja lisäämään energiatehokkuuttaan haasteellisessakin taloustilanteessa. Suomessa on pitkät perinteet uusiutuvan energian ja erityisesti bioenergian käytössä. Muiden EU-maiden tavoin olemme sitoutuneet lisätoimiin: Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus keskimäärin 38 prosenttiin kokonaiskulutuksesta ja parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Uudessa hallitusohjelmassa energiatuen painopistettä siirrettiin ns. syöttötariffijärjestelmään, joka kannustaa rakentamaan muun muassa uusiutuvia energialähteitä hyödyntäviä voimalaitoksia. Bioenergiaa pidetään varteenotettavana vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille ja sen käytön on arvioitu kasvavan seuraavien kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Tämänhetkisten näkemysten mukaan valtaosa lisäyksestä tulee puubiomassasta. Energiansäästö, uudet energialähteet sekä raaka-aineiden tehokkaampi hyödyntäminen tuovat taloudellisia hyötyjä yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Suomalaisyrityksillä, muun muassa perheyrityksillä, on hyvät edellytykset kehittää uusiutuvan energian teknisiä ratkaisuja ja siten edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yksi esimerkki tästä on puun käyttö lämmön ja sähkön tuotannossa. Finnvera osallistuu kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaavien ympäristöhankkeiden rahoitukseen yhdessä yrityksen muiden rahoittajien kanssa. Ennen rahoituspäätöstä arvioimme yrityksen liiketoiminnan kannattavuuden, investointihankkeen toteutuskelpoisuuden ja sen ympäristövaikutukset. Uusiutuvaan energiantuotantoon liittyen olemme jo mukana muun muassa tuulivoima- ja bioenergia-hankkeissa. Finnvera on lisännyt riskinottoaan erilaisissa kestävän kehityksen hankkeissa. Korkeampi riskinotto tarkoittaa sitä, että voimme osallistua näihin hankkeisiin normaalia suuremmalla rahoitusosuudella. Aloittaviin, uutta teknologiaa kehittäviin yrityksiin voimme tehdä myös pääomasijoituksia.

Perheyritys_4_2011_2.indd 37

Taloudellinen epävarmuus on hidastanut pk-yritysten ympäristöhankkeiden liikkeellelähtöä, vaikka investointisuunnitelmia on pöytälaatikoissa valmiina. Toivottavasti loputkin hyvät suunnitelmat kaivetaan esiin taloustilanteen parantuessa. Rahoituksellamme haluamme omalta osaltamme edistää suomalaisen ympäristötoimialan kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset tavoitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi luovat vahvan perustan uusiutuvan energian kehittämiselle ja kasvulle Suomessa.

Unto Väkeväinen liiketoimintapäällikkö Finnvera Oyj

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

37 9.12.2011 15.50

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle. Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, TeknikumYhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,4 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 120 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa. www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

38 Perheyritys_4_2011_2.indd 38

9.12.2011 15.50

> T I E T O A

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyrit ysten liitto – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

Perheyrit ysten liiton arvot

1

Luottamus : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

Avoimuus : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P erhekeskeis y y s : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheenjäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J atkuvuus : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 380 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Yrit yksesi on perhe yrit ys, jos

– sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39 Perheyritys_4_2011_2.indd 39

9.12.2011 15.50

Vastuullista omistajuutta Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastusmahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Perheyritys_4_2011_2.indd 40

9.12.2011 15.50