Perheyritys 3/2010

Perheyritys 3 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Matti Vanhanen:

Arvot ohjaavat pääoman käyttäytymistä

Sivut 4–7

1 3_2010.indd 1

6.10.2010 9.38

Perheyritys

3 • 2010

www.perheyritystenliitto.fi

Nalle Wahlroosin mielestä perheyritykset ovat tärkeä jengi.

s. 20–21

s.26–29

Ammattikorkeakoulut ja kauppaoppilaitokset saivat perheyritysherätyksen.

Halpa-Hallin tarina alkoi 1960-luvulla ovelta ovelle -toiminnasta. Kulkupeli oli Mosse Skandinavia.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

2

Pääkirjoitus Matti Vanhanen jatkaa suomalaisen hyvinvoinnin kehittämistä.

Jaakko Wäänänen haluaa tehdä töitä perheen kanssa.

Lyhyesti.

Yritysvastuun uudet tuulet.

Halpa-Halli kulkee vastavirtaan.

Kevätseminaarissa kuultiin provokaatioita ja selviytymistarinoita.

Tulossa.

Puheenjohtajan Huomio!

Krista Elo-Pärssinen: Luottamusta ei voi ostaa.

Simo Valtti: Ennustettava ja pitkäjänteinen.

Yrittäjäperheiden lapsissa on sitä jotain.

Ajatusten hautomossa saa visioida vapaasti.

STRAT-valmennuksen satoa:Venäjälle ei kannata lähteä vain kokeilemaan.

Roschier: Hyvä tapa perheyrityksen markkinoinnissa.

Pohjola: Rahoitusta kriisin jälkeen.

CapMan: Omistajien puolue.

Hansaprint: Palveluksista palveluiksi.

PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie Tätä numeroa ovat avustaneet: Krista Elo-Pärssinen, Anna Mäenpää, Tapio Neva, Jenni Raitavuo, Marja Saarinen ja Simo Valtti.

TOIMITUSNEUVOSTO Perheyritysten liiton viestintätyöryhmä

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

s. 16

.

3 4 8 10 12 16 20 23 23 24 25 26 32 33 34 35 36 37

OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi TAITTO SEK Loyal Oy PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio ISSN-TUNNUS 1795-8075

Yhteistyökumppanit CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Hansaprint Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PricewaterhouseCoopers Oy, Roschier, SEK

3_2010.indd 2

6.10.2010 9.38

>PÄ ÄKIRJOITUS Kun on sydän mukana, henkselit saavat paukkua Yritysvastuu on trendikäs juttu. Joskus aihe tosin typistyy vihreän värin symboliikkaan yrityksen verkkosivuilla.

Vastuullisuudesta tulee pelkkä tyhjä sana.

Yritysvastuu ei ole pelkkää puhetta ja viestintää, kirjoittaa Anna Mäenpää teemaan liittyen sivulla 12. Artikkelista selviää, että kyse ei myöskään ole koko maailman pelastamisesta. Olennaisinta on keskittyminen ja sitoutuminen.

Neljäkymmentä vuotta toimineen Halpa-Hallin tarinaa kuljettavassa jutussa sivulla 16 mainitaan, että arvot mitataan puheen sijaan teoilla. Kyseisen yrityksen omistajat kokevat arvot niin tärkeiksi, että niihin pohjautuvien tekojen sallitaan jopa antaa kilpailijoille etumatkaa. Kokonaismenestystä tämä ei ole haitannut.

Oikeastaan päinvastoin. Erottautuminen on näin ollut helpompaa.

Vaikka pelkkä puhe ei riitä, viestintääkin tarvitaan.

Muun muassa perheyritys Primula on osannut kiinnostavasti ja uskottavasti kertoa hiilineutraalista päämäärästään. Taustalla on paljon tutkimusta, työtä ja omistautumista.

Kaiken kaikkiaan perheyritykset ovat kuitenkin aika huonoja kertomaan yritysvastuustaan. Monen taustalla on merkittäviä yhteiskunnallisesti vastuullisia hankkeita, joista voisi ilman perisuomalaista vaatimattomuutta iloisesti paukutella henkseleitä.

Lahjoitus.fi-palvelun (s. 14) lanseerannut Smartum kulkee rohkeasti omaa polkuaan, jota pitkin kiemurrellaan taloudellista voittoa tavoittelemattomaan lopputulokseen. Hyvän tekeminen ja bisnesosaaminen tukevat toisiaan.

Perheyrityksissä on kyse omistajuudesta, johon vastuullisuus kytkeytyy pakottomasti. Laillis-taloudellisen omistajuuden rinnalla kulkee henkisen omistajuuden ulottuvuus. Liiton toimitusjohtajana syyskuussa aloittanut Matti Vanhanen arvioi sivulla 4 Suomen menestyksen syntyvän osaamisen, koulutuksen ja infrastruktuurin lisäksi juuri omistajuudesta, joka tuo mukaan halua ja sydäntä.

Suomen suurimpaan raakapurjeilla varustettuun purjelaiva Gerdaan riskiä kaihtamatta investoineen Fregatin nuorta polvea edustava Jaakko Wäänänen avaa sydämensä sivulla 8. Hän kertoo, ettei työ perheyrityksessä tunnu työltä, vaan tekemiseltä, johon on jatkuva polte.

Polte on perheyritysten hiilineutraalia energiaa, josta on syytä kertoa muillekin.

Perheyrityksissä on

kyse omistajuudesta, johon vastuullisuus kytkeytyy

pakottomasti

Eveliina Talvitie

3 3_2010.indd 3

6.10.2010 9.39

4 3_2010.indd 4

6.10.2010 9.39

Matti Vanhanen ja uusi alku

Teksti: Eveliina Talvitie Kuvat: Rami Salle

Kun Matti Vanhanen valittiin Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi, heräsi paljon kysymyksiä.

Nyt Vanhanen antaa vastauksia.

”Vanhasta spekuloitiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi ja Suomen Pankin johtokuntaan.

Kelan johtoon Vanhanen olisi halutessaan päässyt ilmoitusasiana. Miksi Vanhanen valitsi Perheyritysten liiton?”

Helsingin Sanomat

”Riittääkö viiden hengen toimistossa työskentely tyydyttämään huippupoliitikon kunnianhimon?”

Ilta-Sanomat

– Pidän uutta työtäni erittäin mielekkäänä.

Voin keskittyä aikaisempaa huomattavasti fokusoidumpaan alueeseen ja samalla ottaa osaa laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, Perheyritysten liiton toimitusjohtajana 20. syyskuuta aloittanut Matti Vanhanen muotoilee.

Hän ei yllättynyt päätöksensä herättämästä hämmennyksestä vaan arvioi, että ihmettelijöitä olisi ilmaantunut riippumatta siitä, mihin hän olisi päätynyt pääministeriytensä jälkeen.

– Pääministeriä vastaavaa paikkaahan ei ole. Seitsemän vuotta kyseistä mielenkiintoista tehtävää on yhdelle miehelle ihan sopiva määrä. Haluan jatkaa nyt suomalaisen hyvinvoinnin kehittämistä uudesta asemasta käsin. Olen tyytyväinen, että saatoin lopettaa erittäin raskaan tehtävän terveyteni säilyttäen ja tavalla, joka avasi motivaation uusiin haasteisiin.

Toivon, että tässä työssä jää aikaa myös itselle ja läheisilleni.

– Ja jos olisin tiennyt, että seitsemän

vuoden työn jälkeen Suomi tunnustetaan maailman parhaaksi maaksi, olisi luopuminen ollut varmasti vieläkin helpompaa, heittää Vanhanen lupaamatta samantasoista tulosta uudesta pestistä.

Päätös syntyi nopeasti ja vakaasti, koska Vanhasen mielikuva liitosta on ”sympaattinen ja sen sanoma arvokas”. Entinen pääministeri uskoo, että suomalaisten enemmistön on helppo asettua liiton ajaman suomalaisen kasvollisen omistajuuden taakse.

Vanhanen määrittelee perheyritykset ”rajatuksi, mutta äärimmäisen tärkeäksi osaksi suomalaista talouselämää ja yhteiskuntaa”.

– Liiton jäsenyritykset työllistävät 170 000 ihmistä. Tämä kytkeytyy suoraan siihen, millaista hyvinvointia suomalainen yhteiskunta pystyy jatkossa tarjoamaan.

”Arvot ohjaavat pääoman käyttäytymistä” Vanhanen kertoo olevansa vahvasti sitä mieltä, että omistajuudella on väliä. Hän haluaa olla mukana vaikuttamassa siihen, että omistajuuden arvostus kasvaa.

Päättäjätkin ovat tämän hänen mielestään ymmärtäneet, joten asenteiden vallankumousta ei varsinaisesti tarvita. Arvopohjaista herättelyä kuitenkin kaivataan.

– Huomio pitäisi saada kiinnitettyä siihen, miten myös arvot ohjaavat pääoman käyttäytymistä. Perheyritysten liiton ajatus

5 3_2010.indd 5

6.10.2010 9.39

Edessä on pitkä tie, mutta suunta on selvä.

25 vuoden kvartaalista ei ole mikään heitto. Mitä lähempänä omistaja on, sitä enemmän hän ottaa lähiympäristön huomioon.

Vanhanen palaa liiton jäsenyritysten kansantaloudelliseen merkitykseen ja muistuttaa, että iso osa yrityksistä on työllistäviä kasvuyrityksiä, joita Suomi nimenomaan tarvitsee. Samaan hengenvetoon uusi toimitusjohtaja muistuttaa Suomen yritysrakenteessa olevasta vääristymästä.

– Yrityksiä kyllä perustetaan Suomessa, mutta perustamisen jälkeen niiden on vaikea päästä kasvun ja kansainvälisen laajenemisen vaiheeseen.

– Toivon, että voin myös yrityksiin päin välittää sen tärkeän merkityksen, joka valtiojohdossa tunnettiin Suomeen panostavia yrityksiä kohtaan. Yritys, joka satsaa osaamiseen, kansainvälistymiseen ja samalla kotipesän vahvistamiseen on mitä isänmaallisin.

”Tarvitaan halua ja sydäntä” Vanhanen korostaa, että Suomessa on jatkossakin oltava kehittyvää yritystoimintaa ja tuotantoa. Vahvuustekijöitä ei ole kovin montaa. Ensimmäinen liittyy Suomessa olevaan työvoimaosaamiseen ja koulutukseen. Toinen hyvin toimivaan infrastruktuuriin eli liiketoiminnan harjoittamisen tarpeisiin.

– Näiden lisäksi tarvitaan vahvaa omistajuuden kautta tulevaa halua ja sydäntä siihen, että Suomen toimintoja kehitetään.

Pääministerivuosinaan Vanhanen näki läheltä kilpailuolosuhteiden muuttumisen.

Esimerkiksi hän nostaa vierailunsa Intiassa sijaitsevaan Nokia-Siemensin tutkimus-

6 3_2010.indd 6

6.10.2010 9.39

keskukseen. Yhtiöllä on kolme samansuuruista noin 2 000 tutkijan keskusta, yksi Tampereella, yksi Intiassa ja yksi Kiinassa.

Kussakin maassa osataan Vanhasen arvion mukaan antaa insinööreille yhtä hyvä peruskoulutus. Intiassa ja Kiinassa alalle pyritään, menestyksen nälkäisiä nuoria on paljon ja työmotivaatio on korkea. Työntekijöiden keski-ikä Intiassa on nyt vielä hyvin alhainen.

– He kehuivatkin yhtiön Suomen tutkimuskeskusta suuresta kokemuksesta, jota tarvitsevat. Mutta kuinka monta vuotta tämä kokemusero auttaa meitä suomalaisia. Viisi vuotta vai kymmenen? Tuskin enempää. Sen jälkeen on jäljellä palkkaero – viisin-kuusinkertainen.

Vanhanen muistuttaa, että tarvitaan muita kilpailuvaltteja, jotka silloin pitävät Suomessa olevan tutkimuskeskuksen puolia. Hän uskoo, että yhtiön kotimaisuus puolustaa kotipesässä toimivaa keskusta, vaikka kustannukset ja osaaminen saattaisivat joskus puoltaa painopisteen siirtoa muualle.

– Näihin kysymyksiin ei ole yksiselitteisiä vastauksia, mutta esimerkki kuvaa sitä, että haasteemme on todellinen ja suuri eikä sitä kannata vähätellä.

Uusi toimitusjohtaja tunnistaa myös perheyritysten sisäiset haasteet. Niistä suurimmaksi hän nostaa sukupolvenvaihdokset, joissa energiaa kuluu sitoutuneen jatkajan varmistamiseen sekä taloudellisten vaikutusten selättämiseen.

Globaalin talouden liikkeisiin hän kuitenkin palaa yhä uudestaan.

– On oltava herkkänä maailmalta tuleville muutoksille. Paikalleen jämähtäminen merkitsee taantumista ja tappioita. Verkostoituminen ja oman yrityksen toimin-

nan laajentaminen globaaleille markkinoille tarjoaa mahdollisuuden kasvaa ja kehittyä.

”Yhteiset suuntaviivat neljäksi vuodeksi” – Jäsenyrityksiin tutustuminen, Euroopan ja kansainvälisen tason perheyritysverkoston vahvistaminen sekä Suomen elinkeinoelämän järjestöjen välisen yhteistyön rakentaminen, Vanhanen luettelee kysyttäessä kärkiasioita syksyn kalenterinsa sisällöissä.

Jälkimmäinen on suuren murroksen edessä. Lyhyen ajan sisällä kaikissa elinkeinoelämän järjestöissä toimiva johto on vaihtunut. Paineita yhteisen sävelen löytymiseen kasataan useasta suunnasta, vaikka näkökulma monissa asioissa on järjestöillä erilainen.

– Yhteistyölle pitää luoda luonteva pohja, päällekkäisyyksiä välttää ja näkemyseroista huolimatta löytyä yhteisiä kantoja. Poliitikkoja ei voi syyttää ymmärtämättömyydestä, jos järjestöillä itselläänkään ei ole esittää yhteisiä ratkaisuja.

Pääotsikoksi yhteistyölle Vanhanen esittää Suomen selviytymiskeinoja.

Keinoilla hän ei viittaa laman jälkilaskun maksamiseen vaan tässäkin selviytymiseen kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa.

Liiton agendaa Vanhanen on valmis laajentamaan. Perusteena tälle on se, että elinkeinoelämän toimijoita koskee kaikki, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Verotus ja koulutus ovat osa kokonaisuutta.

– Valmisteluvastuun on hyvä toki olla aina sillä järjestöllä, joiden tehtäviin aihealue kuuluu. Järjestöillä on myös paljon yhteisiä jäseniä eikä pidä asettua kilpailuasetelmaan.

Vanhanen tiedostaa elinkeinoelämän sisällä vaikuttavat, järjestöjen erilaisiin näkökulmiin liittyvät ristiriidat. Perheyritysten liitto ajaa yli sukupolvien jatkuvaa omistajuutta tavoittelevien yritysten asiaa.

Näköala on toinen, jos tarkastelukulma on vaikkapa toimivan johdon.

– Erot eivät saa kuitenkaan muodostua niin suuriksi, että niitä ei kyettäisi yhteen sovittamaan. Olisi aika luontevaa, että uuden hallituksen muodostamisen jälkeen olisi seuraavaksi neljäksi vuodeksi yhteiset suuntaviivat kaikista tärkeissä kysymyksissä, Vanhanen visioi.

”Edessä on pitkä tie” Entiselle pääministerille oli myönteinen yllätys huomata, miten monessa Euroopan maassa toimii Perheyritysten liittoa vastaava järjestö. Hän toivookin voivansa hyödyntää vanhoja kontaktejaan Brysselin päässä.

– On itsestään selvää, että hyvin monet perheyrityksiäkin koskevat asiat saavat asteittain eurooppalaisen viitekehyksen. Philip Aminoffin asema FBE-GEEFin puheenjohtajana on vahva perusta. Eurooppalaisen kehityksen kautta luodaan edellytykset myös kansainväliseen vaikuttamiseen.

Vanhanen tosin muistuttaa, että EUtason poliittinen yhteistyö verotuksen kehittämisessä on vielä alkuvaiheessa.

Vähitellen taakse jäävä talouskriisi on kuitenkin osoittanut, että koordinaatiota myös verotuksen puolella tarvitaan.

– Edessä on pitkä tie, mutta suunta on selvä. On tärkeää saada paalutettua keskeisiä tavoitteita, joita sitten edistetään sekä kansallisesti että EU:n tasolla.

7 3_2010.indd 7

6.10.2010 9.39

> SYDÄN KÄDESSÄ Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten nuori polvi muistaa mennyttä ja visioi tulevaa.

Kysyjä: Eveliina Talvitie

» Millaisia ovat ensimmäiset muistikuvasi perheyrityksestä?

Minulla on paljon muistikuvia erilaisista purjelaivatapahtumista ja laivojen kunnostamiseen liittyvistä tilanteista. Lisäksi vahvasti muistuvat äidin pitkät työpäivät kesällä ja pitemmät lomat yhdessä aina talvisin. Muuten muistikuvat ovat pitkälti aivan normaalista arjesta ja harrastuksista. Muistan myös, miten 13–14-vuotiaana aloittelin kansimiehen hommia aluksillamme. Mitä vanhemmaksi tuli sitä enemmän kesät kuluivat perheyrityksen parissa.

» Miksi päädyit mukaan toimimaan perheyrityksessä?

Perheyrityksemme on koko sen olemassaolon ajan (21 vuotta) ollut erittäin lähellä perheemme arkea ja tekemistä. Sen lisäksi että teemme merellistä liiketoimintaa, vietämme myös suuren osan vapaa-ajastamme merellä ja meriaiheisissa askareissa.

Nuorempana työnteko ja harrastus olivat hyvin lähellä toisiaan.

Olen myös halunnut tehdä töitä yhdessä perheen kanssa, tämä on toinen asia joka ajoi minut aina vaan tiiviimmin perheyritykseen. Vaikka aina emme ole olleet asioista samaa mieltä, on kuitenkin vaikea kuvitella luotettavampia yhtiökumppaneita kuin oman perheen jäsenet.

» Mitä yrityksenne arvoja haluat olla mukana säilyttämässä?

Jaakko Wäänänen Syntynyt: 2.10.1982 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Perheyritys: Fregatti Oy:n hallituksen jäsen Diagonal Oy:n toimitusjohtaja

Rehellinen tekeminen ja jatkuva asioiden eteenpäin vieminen.

Luottamus. Yhteisöllisyys ja oman henkilöstön arvostaminen ja huolenpito. Pitkäjänteinen yrittäminen yhteisten tavoitteiden eteen. Asiakaslähtöinen laatuajattelu kaikessa liiketoiminnassa, ilman sitä ei millään liiketoiminnalla ole pitkiä jälkiä.

» Mikä perheyrityksessä on parasta? Entä pahinta?

Parasta perheyrittämisessä on yhdessä tekeminen. Se, että aamulla herätessä on mukava mennä töihin. Se, ettei työ tunnu työltä, vaan tekemiseltä, johon on jatkuva polte. Hyvät mahdollisuudet vaihtaa työtehtävien luonnetta perheen liiketoiminnan kasvaessa.

Pahinta on jatkuva työnteko, kun on pienet lapset kotona.

Varmasti suuri osa perheyrittäjistä allekirjoittaa väitteen, jos sanon, että viimeiset pari vuotta ovat olleet hyvin työläitä. Muuten perheyrittämisessä on mielestäni kohtuullisen vähän huonoja puolia, jos välit pidetään kunnossa perheenjäsenten kanssa. Tämä on mielestäni ehdoton edellytys rakentavalle yhdessä yrittämiselle ja omistamiselle.

» Millaisia perheyrityksenne tulevaisuuteen liittyviä odotuksia sinulla on?

Tiedän, että tulemme aina olemaan tekemisissä meren kanssa, mutta odotan myös liiketoiminnan laajenevan yritystemme kehittyessä. Uskon, että perheessämme on kautta linjan vahva ambitio liiketoiminnan jatkuvaan, kannattavaan kasvattamiseen. Lapsilleni pyrin rakentamaan pitkäjänteistä ja vastuullista omistajuutta arvostavan, mutta ”perheyritysneutraalin” kasvuympäristön, jossa lapsille ei syntyisi kuvaa pakonomaisesta työurasta perheyritysten parissa.

8 3_2010.indd 8

6.10.2010 9.39

Finnveran suhdannelaina ja -takaus sopivat yrityksille, joiden tavoitteena on elpyä, kasvaa ja kehittyä taantuman jälkeen.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tarvitsetko nyt suhdannerahoitusta?

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Global Cash Management through Pohjola With global Cash Management services, Pohjola Bank is the ideal partner to help you manage and optimize your cash flows and working capital, providing you with the time and means to concentrate on other areas of your business.

Offered services: • Cash Pooling solutions • Payment Factory • SEPA compliant • SWIFT Score -services • Tailor-made solutions For more information, contact Your relationship manager at Pohjola Bank.

9 3_2010.indd 9

6.10.2010 9.39

> LY H Y E S T I Fagernäs ja Jungner arvioivat kasvun näkymiä Perheyritysvaltuuskunnan seminaarissa kuultiin puheenvuorot Elinkeinoelämän keskusliiton väistyvältä toimitusjohtajalta Leif Fagernäsiltä sekä Sdp:n puoluesihteeri Mikael Jungnerilta.

Fagernäsin esityksessä korostui tietoyhteiskunnan merkitys kasvuohjelman ytimenä. Fagernäs nosti esiin myös korkea-

Elinkeinoelämän järjestöiltä yhteinen verokannanotto:

Veroratkaisuilla edistettävä työn tekemistä, yrittämistä ja talouskasvua Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja Suomen Yrittäjät julkistivat kesällä ensimmäistä kertaa yhteisen kannanoton.

– Kyseessä on merkittävä askel, joka kertoo elinkeinoelämän järjestöjen kyvystä ja halusta toimia yhdessä Suomen talouden vahvistamiseksi, toteaa Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner.

Kannanotossa todetaan, että talouden kääntäminen kestävään kasvuun edellyttää rohkeita ja ennakkoluulottomia päätöksiä. Yritysten verotusta tulee alentaa merkittävästi, jotta verotuksesta saadaan Suomelle kasvuun kannustava ja investointeja houkutteleva kilpailuetu. Kilpailukykyinen yritysverotus turvaa suomalaista työtä ja suomalaisia työpaikkoja.

Suomen kansantalouden lähtökohdat alkavalle vuosikymmenelle ovat varsin vaikeat. Julkisen talouden ylijäämät ovat talouskriisin jälkimainingeissa kääntyneet tuntuviksi alijäämiksi. Julkisen talouden kehitysnäkymät ovat kestämättömät ilman korjaavia toimia.

Veronkiristysten sijaan tilannetta on elinkeinoelämän järjestöjen mukaan ryhdyttävä korjaamaan hillitsemällä ja vähentämällä julkisia menoja, lisäämällä tuottavuutta ja työpanosta sekä pidentämällä työuria.

Kannanotot ovat kokonaisuudessaan luettavissa: www.perheyritystenliitto.fi/ kannanottoja

kouluista valmistuneiden työttömyyden.

– Koulutuksen on kehityttävä vastaamaan paremmin työelämän tarpeita. Nyt tietoa päntätään taidon kustannuksella.

Fagernäs arvioi lisäksi Suomea sulkeutuneena ja homogeenisenä valtiona ja kysyi, estääkö sulkeutuneisuuden vaatimus luovuutta.

Jungner totesi omassa puheenvuorossaan muun muassa, että ”säästäminen ei ole kovin älyllistä puuhaa”. Kasvuyrityksiä hän kertoi olevan”hämmentävän vähän”.

Pallon Jungner heitti yrityksille.

– Valtio ei kykene päättämään, mikä on fiksua yritystoimintaa.

PL sai uudet verkkosivut Syyskuussa avautunut liiton uusi verkkosivusto on toteutettu yhdessä yhteistyöyritys Nitron kanssa.

Sivusto on rakennettu entistä selkeämmäksi. Etusivulle on nostettu ainoastaan tiedotteet ja tapahtumat. Liittoa ja perheyrityksiä koskevaa tietoa on Liitto- ja Toimintaosastoilla. Sivuilla voi myös katsoa jäsenyrityksistä kuvattuja videoklippejä kohdassa PL-tv. Täysin uutta on myös Perheyritysten liiton blogi, johon postaavat Anne Berner, Matti Vanhanen, Anna Mäenpää ja Simo Valtti. Jäsenyritykset esitellään logoilla, joita klikkaamalla pääsee yritysten omille verkkosivuille. www.perheyritystenliitto.fi Lisätietoa: eveliina.talvitie@perheyritystenliitto.fi

Timangi 2010 – Kilpailu nuorille yrittäjille syksyllä 2010 Työ- ja elinkeinoministeriön työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma (TYPO) on julkistanut nuorille yrittäjille suunnatun Timangi 2010 -kilpailun. Kilpailu palkitsee nuoria yrittäjiä ja yrittäjätiimejä, jotka innovatiivisella ja rohkealla toiminnallaan ovat nostaneet yrityksensä kasvuun.

Osallistua voi 29.10.2010 klo 16.00 saakka.

Kilpailun pääpalkinto on 50 000 euroa ja kaksi muuta finalistia palkitaan 25 000 eurolla. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen palkitsee voittajat 8.12.2010 Helsingissä järjestettävässä juhlatilaisuudessa.

Lisätietoa: www.tem.fi/timangi

Anna Mäenpää aloitti työt liiton yhteiskuntasuhdepäällikkönä Anna Mäenpää on nimitetty Perheyritysten liitto ry:n yhteiskuntasuhdepäälliköksi. Kokopäiväisen työn liitossa Mäenpää aloitti 1. syyskuuta.

Mäenpää on valtiotieteiden maisteri, joka on lisäksi opiskellut yritysten yhteiskuntavastuuta London Metropolitan Universityssä. Aikaisemmin hän on työskennellyt eduskunnassa avustajana ja viestintäkonsulttina Eurofacts Oy:ssä. Vastuualueena Mäenpäällä on muun muassa yhteiskuntasuhteet ja yritysvastuukysymyksiin liittyvät hankkeet.

10 3_2010.indd 10

6.10.2010 9.39

PL:n SuomiAreena-paneelissa keskusteltiin kasvollisesta kapitalismista Maikkarin koordinoimalla SuomiAreenaviikolla keskusteltiin kasvollisen omistajuuden merkityksestä Suomessa. Paikalle kerääntyi 60 aiheesta kiinnostunutta.

Panelisteina toimivat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Bernerin lisäksi puolustusministeri Jyri Häkämies (kok),

kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) ja STTK:npääsihteeri Leila Kostiainen.

Berner muistutti, että perheyritykset ovat yrityksiä, jotka pitävät kotipaikkaansa Suomessa, sitoutuvat Suomeen ja maksavat veronsa Suomeen. Heinäluoma säesti toteamalla, että perheyritysten juuret ovat

vahvasti Suomessa. Kostiainen korosti yritysten omistajien ja työtekijöiden välisen yhteistyökeskustelun merkitystä. Häkämies nosti esille sen, että tuottamaton yritys ei pysty kantamaan yhteiskuntavastuutaan.

Perheyritysten liitto on SuomiAreenassa mukana myös vuonna 2011.

Etelä-Pohjanmaan omistajanvaihdosbarometri 2010:

Sukupolvenvaihdos siirtyy vuosi vuodelta pidemmälle

Perheyritysasiantuntijaverkoston verkkosivut on avattu Perheyritysasiantuntijat.fi -sivusto luo siltaa perheyritysten ja niiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden välille. Sivuilta löytyy asiantuntijoita, jotka voivat auttaa perheyrityksiä muun muassa sukupolvenvaihdoksessa, hallitustyöskentelyn kehittämisessä, hallituksen jäsenen tai toimitusjohtajan löytämisessä, omistajaperheiden sisäisten rakenteiden ja hyvän hallinnan kehittämisessä, muutosjohtamisessa ja palkitsemisessa.

Onko sinulla kokemusta hyvistä neuvonantajista? Kerro meille heistä, sillä verkostoon liittyminen vaatii kahden perheyrityksen suosituksen asiantuntijasta. Suositukset ja asiantuntijahaut onnistuvat verkossa www.perheyritysasiantuntijat.fi.

Viidennen kerran toteutetussa Etelä-Pohjanmaan omistajanvaihdosbarometrissä arvioitiin yli 50-vuotiaiden yrittäjien omistamien yritysten tulevaisuuden näkymiä.

Kaikista Etelä-Pohjanmaan maakunnan yrittäjistä yli 50-vuotiaita on 44 %, kun koko maassa heidän osuutensa on 42 %.

Vastaajista 32 % arvioi myyvänsä yrityksen ulkopuoliselle, 30 % arvioi yrityksen toiminnan loppuvan kokonaan ja 27 % uskoo löytävänsä jatkajan perheen sisältä eli yritystoiminta siirtyisi näin sukupolvenvaihdoksen kautta eteenpäin. Sukupolvenvaihdosta suunnittelevien osuus on kaksi prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2006.

Edellisten barometrien tapaan suurimmaksi ongelmaksi koettiin jatkajan löytyminen. Vain vajaa kymmenesosa oli etsinyt erittäin aktiivisesti jatkajaa. Suurin osa näistä oli tarjonnut omaa yritystä suoraan kilpailijalle tai muille yrittäjille.

Suurin omistajanvaihdospiikki näyttää osuvan vuosien 2013–2017 väliin.

Yhteistä kaikille barometreille on ollut, että omistajanvaihdoksen h-hetki tuntuu siirtyvän kerta kerralta pidemmälle.

Kaikkiaan yli 50-vuotiaat yrittäjät kehittävät yrityksiään enemmän tehostamalla nykyistä toimintaa ja karsimalla kuluja sen sijaan, että pyrkisivät hakemaan kokonaan uusien asioita kuten tuotteita, markkinoita, tai teknologioita. Kaikkiaan kehittäminen on aktiivisinta sellaisessa yrityksessä, jossa yrityksellä on jatkaja tiedossa.

Etelä-Pohjanmaa on ollut maassamme edelläkävijämaakunta yritysten omistajanvaihdosten edistämisessä. Tästä osoituksen Etelä-Pohjanmaan malli omistajanvaihdosten edistämisessä on palkittu kahdesti myös ulkoisilla tunnustuksilla: 2000-luvun alussa valtakunnallinen voittopalkinto Nuorkauppakamarin järjestämässä innovatiivinen toimintatapa -kilpailussa ja 2007 valtakunnan tason voitto European Enterprise -kilpailussa.

Tutkimuksen tilaaja oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus osana ESR-rahoitteista hanketta ja sen toteutti Seinäjoen ammattikorkeakoulu tutkijayliopettaja, dosentti Elina Varamäen ollessa päävastuullinen tutkija. Muut tutkijat olivat Marja Lautamaja sekä Juha Tall.

PL:n sääntöjä uudistettiin ja liitolle laadittiin hyvä hallintotapa Perheyritysten liiton kevätkokous hyväksyi liiton sääntöihin ehdotetut muutokset, joihin sisältyy muun muassa hallituksen tehtävien määritteleminen. Samassa kokouksessa hyväksyttiin Hyvä hallintotapa -työryhmän laatima koodisto, jonka tavoitteena on ohja-

ta PL:n hallintoa ja lisätä sen läpinäkyvyyttä määrittämällä eri hallintoelinten tehtävät, roolit ja niiden suhde toisiinsa.

Säännöt ja Hyvä hallintotapa-koodisto ovat luettavissa osoitteessa www.perheyritystenliitto.fi.

11 3_2010.indd 11

6.10.2010 9.39

– uudistumista, uskoa, tavo Yritysten yhteiskuntavastuu on ilmiönä yhä näkyvämpi. Siihen viitataan niin yritysten verkkosivuilla kuin laajemmassa yhteiskunnallisessa keskustelussakin. Kilpailuetua saavutetaan vasta silloin, kun vastuukysymykset linkitetään strategiaan. Mutta millainen yritysvastuu on strategista ja miten sellaista voi saavuttaa?

Yritysten kantama vapaaehtoinen vastuu ei suinkaan ole uusi ilmiö Suomessa tai muuallakaan maailmassa. Suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuu juontaa juurensa 1800-luvulle. Kun patruunojen ajasta siirryttiin kohti hyvinvointivaltiota, julkinen sektori otti pääasiallisen vastuun hyvinvointipalveluiden ja esimerkiksi koulutuksen järjestämisestä.

Yritysten vastuuna on nähty lähinnä työllistäminen ja verojen maksaminen sekä lainsäädännön noudattaminen. Globalisaation kiihtyessä ja tiedonsaannon helpotuttua myös Suomessa yrityksiltä on alettu perätä uudenlaista vastuuta, johon sisältyy taloudellisen vastuun lisäksi sosiaalinen ja ekologinen vastuu sekä sidosryhmien parempi huomioiminen.

PhD Lez Rayman-Bacchusin mukaan yritysvastuukysymykset ovat valtaamassa tilaa kasvavissa määrin bisneksen parissa.

– Yritysvastuuagenda on vasta kehittymässä ja täsmentymässä. Alun perin

kestävän kehityksen kysymykset linkitettiin ympäristöasioihin ja toisaalta yritysten yhteiskuntavastuu hyväntekeväisyyteen.

Uudessa yritysvastuussa yhdistyvät nämä molemmat, toteaa Lez Rayman-Bacchus, joka toimii London Metropolitan Universityn yritysvastuukeskuksen johtajana.

Rayman-Bacchusin mukaan yritysvastuu tuleekin oikeastaan nähdä prosessina, jossa yritys sitoutuu edistämään sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä.

Yritysvastuu osaksi organisaatiota ja kulttuuria Yritysvastuukeskustelun viimeisimmät tuulet tuovat yritysvastuun strategiaan.

Strategiseen yhteiskuntavastuuseen sitoutuneet yritykset näkevät yhteiskuunvastuun mahdollisuutena eikä ainoastaan velvoitteena. Kehittämällä innovatiivisia tuotteita, jotka voidaan linkittää sosiaaliseen tai ekologiseen vastuuseen yritykset voivat hakea uutta kilpailuetua. Yritys, joka

pystyy olemaan edelläkävijä ympäristöasioissa tai esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä, pystyy erottautumaan kilpailijoista nauttimalla kuluttajien, työntekijöiden sekä muiden sidosryhmien arvostusta.

Strateginen yritysvastuu ei ole pelkkää viestintää tai puhetta vastuullisista asioista.

Strategisen yritysvastuun edellytyksenä on, että yrityksen strategia ja yritysvastuupolitiikka ovat linjassa toisiinsa nähden.

Tämä tarkoittaa, että yritysten yhteiskuntavastuu on integroitu organisaation rakenteisiin ja kulttuuriin.

Rayman-Bacchusin mukaan yritysvastuun integroiminen osaksi yrityksen strategiaa vaatii usein kulttuurin ja käytäntöjen muuttumista.

– On selvää, että jos yritys haluaa sitoutua yritysvastuuseen strategisena kysymyksenä yrityksen johdon täytyy uskoa asiaan. Mutta tämä ei ainoastaan riitä: yritysvastuun täytyy näkyä kaikkialla, palkitsemis- ja informaatiojärjestelmistä

12 3_2010.indd 12

6.10.2010 9.39

Teksti: Anna Mäenpää

tavoitteita ja sitoutumista

päivittäisiin käytäntöihin. Organisaation eri osien on oltava linjassa yritysvastuutavoitteiden kanssa.

Mark Kramer ja strategiaguru Michael Porter painottavat vuonna 2006 julkaistussa palkitussa artikkelissaan, että yritysten tulee pyrkiä minimoimaan arvoketjunsa haitallisia vaikutuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi energian kulutus ja päästöt. Arvoketjun haitallisten vaikutuksen lisäksi yrityksen tulee kirjoittajien mukaan pyrkiä tunnistamaan toimintaympäristössään niitä sosiaalisia ja ekologisia tekijöitä, joilla on vaikutusta yrityksen kilpailukykyyn. Yritysvastuualoitteiden linkittäminen edellä mainittuihin toimintaympäristön ulottuvuuksiin mahdollistaa yrityksen kilpailuedun syntymisen.

Tätä kirjoittajat kutsuvat strategiseksi yritysvastuuksi.

Kramerin ja Porterin mukaan yrityksen vastuupolitiikka on tehokkainta, kun se on sekä yhteiskunnan

että yrityksen edun mukaista. Yrityksen tuleekin rakentaa yritysvastuuhankkeensa juuri siten, että sekä yritys että yhteiskunta hyötyvät niistä. Kirjoittajien mukaan yritysten ei kuitenkaan kannata yrittää pelastaa koko maailmaa: strateginen yritysvastuu tarkoittaa, että yritys sitoutuu tiettyihin ja valittuihin yhteiskunnan ja yrityksen kannalta keskeisiin yritysvastuukysymyksiin sen lisäksi, että pyrkii vähentämään arvoketjunsa haittavaikutuksia.

Vastuullinen yritys huomioi toiminnassaan myös sidosryhmänsä sekä tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa.

Asiakkaat ja työntekijät ovat keskeinen sidosryhmä, mutta myös muut sidosryhmät vaikuttavat yrityksen menestykseen. Sidosryhmätoiminta nähdään innovaation ja keskeisen oppimisen välineenä.

13 3_2010.indd 13

6.10.2010 9.39

Smartum vie vastuullisuuden vielä pidemmälle Suomalainen perheyritys Smartum Oy tarjoaa yrityksille työkaluja työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa liikunta- ja kulttuurisetelit. Smartumin innovaatioiden taustalla on ymmärrys siitä, että työkyky ja hyvinvointi ovat nousemassa sekä pienten että suurten yritysten tavoittelemaksi kilpailutekijäksi.

– Varsinainen oivallus oli ymmärtää se ero, mikä on kuluttaja- ja yritysasiakkaan välillä. Kuluttaja haluaa mahdollisimman monipuoliset liikuntamahdollisuudet, kun taas työnantaja haluaa ostaa helpon tavan järjestää ne työntekijälle.

Yritykset ovat perinteisesti tukeneet liikuntaa yhteisöllisessä muodossa, mutta tänä päivänä pitää pystyä vastaamaan ihmisten erilaisiin tarpeisiin liikkua, kertoo Smartumin perustaja Jarmo Hyökyvaara.

Hyökyvaara kertoo, että liikunta- ja kulttuurisetelin avulla yhä useammalla yrityksellä on mahdollisuus tukea työntekijöiden liikunta- ja kulttuuriharrastuksia.

Vielä laajemmalle Smartum on kehittänyt vastuullisuus-teemaa uuden lahjoitus.fi-palvelunsa kautta.

– Ajatus tästä palvelusta lähti oman talon sisältä.

Annoimme jokaiselle henkilökunnan jäsenelle mahdollisuuden päättää omalta osaltaan, mihin hyväntekeväisyyskohteeseen Smartum lahjoittaa. Henkilökunta suhtautui kokeiluun erittäin positiivisesti, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Maarit Hannula.

Nyt ajatus on kehitetty palveluksi, jonka kautta yritykset tai organisaatiot voivat ostaa henkilöstölleen tai sidosryhmille lahjaksi hyväntekeväisyyslahjoituksen. Lahjan saaja voi itse päättää lahjoituksen kohteen.

Taloudellista voittoa Smartum ei palvelulla tavoittele.

– Tämä on Smartumin tapa kantaa yhtesikuntavastuuta, Hannula summaa.

14 3_2010.indd 14

6.10.2010 9.39

Saumattomasti suunniteltuja ja toteutettuja markkinoinnin ratkaisuja kaikissa kanavissa.

Reach Your Customer.

15 3_2010.indd 15

6.10.2010 9.39

Teksti: Tapio Neva Kuvat: Halpa-Hallin arkisto

Arvot mitataan teoilla Viime vuonna 40 vuotta täyttänyt Halpa-Halli ui vastavirtaan: investoi taantuma-aikana, ei myy alkoholia tai tupakkaa, pitää kaupan sunnuntaisin kiinni ja hoitaa esimerkiksi mainostuotannot sekä kuljetukset talon omin voimin.

Erotu.

Se on sana, jota painotetaan yrittäjäkursseilla, konsulttien puheissa ja erilaisissa oppaissa.

Päivittäistavarakaupan alalla on ainakin yksi ketju, joka erottuu: Halpa-Halli.

Kaksi pointtia: 1) Jos olisit kauppias, jättäisitkö kysytyimmät tuoteryhmät pois valikoimista, jos ne olisivat ristiriidassa henkilökohtaisten arvojesi kanssa? Tuotteet, joita kaikki muut alan toimijat käyttävät sisäänvetotuotteina.

2) Jos olisit kauppias, jättäisitkö yhden myyntipäivän (sunnuntai) joka viikko väliin aatteellisista syistä?

Moni yritys puhuu arvoistaan, mutta arvot mitataan teoilla. Halpa-Hallin ei tarvitse puhua, teot puhuvat.

Suomalaisen päivittäistavarakaupan myydyimmät tuotteet top-10-lista on täynnä alkoholi- ja tupakkatuotteita, mutta Halpa-Halli ei niitä myy.

– Päätös perustuu kauppaneuvoksen vakaumukseen, Halpa-Hallin toimitus-

johtaja Janne Ylinen perustelee ja viittaa isäänsä, Halpa-Hallin perustaja Esko Yliseen, joka tuli uskoon vuonna 1977.

Sunnuntait Halpa-Halli haluaa pyhittää levolle ja perheiden yhdessäololle. Sekin on linjaveto, jonka vuoksi Halpa-Halli antaa kilpailijoille paljon etumatkaa etenkin joulukaupan osalta.

– Tietenkin menetämme paljon rahaa vakaumuksen vuoksi, mutta saamme tilalle jotain muuta. Henkilökunnalle se takaa varman vapaapäivän, ja asiakkailtakin tulee paljon sellaista palautetta, että on vitsin hienoa, kun joku uskaltaa toimia näin ja edistää perhearvoja.

– Halpa-Halli on täällä päin Suomea (Pohjanmaa) käsite. Olemme kasvollinen yritys ja vaikka toimimme ison ketjun tavoin, on meillä vahva paikallinen leima, Janne Ylinen sanoo.

Aatteet eivät ole olleet este menestykselle.

– Käyrämme piirtää yli päivittäistavarakaupan keskimääräisen kehityksen.

– Tuote ja hinta ohjaavat asiakasta, mutta muillakin asioilla on yhä enemmän merkitystä, hän arvioi.

Ennen kuin sunnuntain aukioloja koskevasta laista päätettiin eduskunnassa, Ylinen yritti osaltaan vaikuttaa asiaan niin, etteivät kaupat saisi olla auki vuoden kaikkina päivinä. Nyt kun päätös on tehty

ja laki sallii kauppojen aukiolon myös sunnuntaisin, hän ei halua valittaa tai asiaa muuten vatvoa.

– Päätös on tehty, pulinat pois.

Ulkoistaminen minimissä Halpa-Halli erottuu monista myös sillä, että se on investoinut voimakkaasti taantuma-aikana. Viime vuonna ketju avasi uudet liiketilat Jalasjärvellä, Iisalmessa, Ylöjärvellä ja Porissa. Porin uusi liike on ketjun suurin, 6400 neliömetriä. Tänä syksynä Halpa-Halli avasi kaupan Kiimingissä.

Suomessa on tällä hetkellä 37 HalpaHallia ja niissä on töissä yli 1400 ihmistä.

Työntekijämäärä on kasvanut vuoden aikana yli sadalla.

– Meidän pitää tehdä asioita eri tavalla kuin muut. Eri tuotevalikoimat, eri tuotemerkit, eri hankintakanavat, eri fiilis. Myös se on tärkeää, että yrityksellä on kasvot.

– Kiristyvä kilpailu näkyy toiminnassamme niin, että meidän on investoitava tehokkuutta lisääviin järjestelmiin. Myös ostotoimintaa pitää virtaviivaistaa.

Halpa-Hallit sijoittuvat Suomen kartalla länteen, etenkin Pohjanmaalle. Tampere –Pori-linjan eteläpuolella ei ole yhtään kauppaa.

– Ei meillä ole laajentumiselle maantieteellisiä rajoja, logistiikka on ratkaissut sen,

16 3_2010.indd 16

6.10.2010 9.39

On tärkeää, että yrityksellä on kasvot.

Janne Ylinen

17 3_2010.indd 17

6.10.2010 9.39

mihin kannattaa mennä. Keskusvarasto on Kokkolassa, Ylinen sanoo.

Halpa-Hallin logistiikkakeskus ei ole mikä tahansa varasto. Siellä on 32 500 neliömetriä ja 200 työntekijää. Logistiikkakeskuksen kautta kulkee vuodessa 80 000 lavaa ja rullakkoa.

Yksi Halpa-Hallin erityispiirre on myös se, että se tekee monia sellaisia asioita itse, mitä kilpailijat ostavat ulkoa. HalpaHallilla on esimerkiksi yli kymmenen työntekijää työllistävä mainostoimisto sekä kahdeksan yhdistelmäajoneuvoa, joilla hoidetaan kuljetukset.

– Kaikkea ei kannata tehdä itse, mutta nämä toiminnot on toistaiseksi katsottu järkeväksi hoitaa näin.

Yritys tekee myös ostot pääasiassa itse. Osto-osastolla työskentelee noin 25 työntekijää.

– Meille tulee lähiruokaa suoraan maatilalta ja tekstiilejä Kiinasta, ja kaikkea siltä väliltä.

Kulkukauppiaasta kauppaneuvokseksi Halpa-Halli täytti viime vuonna 40 vuotta.

Yrityksen perusti Esko Ylinen, kahdeksanlapsisen alahärmäläisen köyhän maanviljelijäperheen poika. Ennen oman kaupan perustamista Esko Ylinen oli työskennellyt minkkifarmilla 95 pennin tuntipalkalla ja tehnyt muutaman vuoden töitä kulkukauppiaana.

– Veljeni Heikin pirtin nurkassa oli saumuri, jolla hänen vaimonsa teki alusvaatteita. Niitä minä sitten kiersin Mosse Skandinavia -autolla myymässä ovelta ovelle -periaatteella, Esko Ylinen muistelee 1960-luvun jälkipuoliskoa.

Vuonna 1969 hän avasi oman kaupan Kokkolan Rantakadulle. Liikeidea oli ”kaikki tavara alle ohjehintojen.” Elintarvikkeita ei Halpa-Hallissa vielä silloin ollut, vaan myyntiartikkelit olivat pääasiassa tekstiileitä ja kemikaliotuotteita.

– Siihen aikaan tukkuliikkeillä oli kiinteä hinnoittelu. Halpa-Hallin halvat hinnat perustuivat siihen, että meillä oli suorat kanavat tekstiiliteollisuuteen eli pystyimme ohittamaan tukkuportaan.

Kauppa kävi ja Halpa-Halli kasvoi.

Vuonna 1975 liikkeitä oli neljä, 1980 kymmenen ja 1990 viisitoista. Vuonna 1991 Esko Ylinen osti isoveljeltään Vaasan Halpa-Hallin, jonka kuusi myymälää ja 300 työntekijää liittyivät Kokkolan Halpa-Halliin.

– Sitten tuli pankkikriisi ja sitten devalvaatio. Se oli kovaa aikaa. Säästöpankki oli meidän pääpankkimme ja yht’äkkiä se meni alta, Esko Ylinen sanoo.

Siinä tilanteessa yksi pelastavista oljenkorsista oli perheyritysten välinen yhteistyö.

– Piti soittaa tavarantoimittajat, kaupat ja muut läpi, ja sopia uusista maksusuunnitelmista. Muuten ei olisi selvitty. Siellä oli perheyrityksiä vastassa ja yhteistyö toimi, hän muistelee.

Kun idänkauppa romahti, romahti myös suomalainen tekstiiliteollisuus. Se oli Halpa-Hallille iso muutos.

– Parhaimmillaan Heikillä (isoveli) oli töissä 400 ompelijaa. Kun tämä kanava lähti alta, niin olihan siinä paikkaamista.

Nykyään Halpa-Hallin tekstiilimyynnissä omat tuotemerkit ovat keskeisessä asemassa.

– Ennen riitti kun osti valmiita tuotteita ja kävi kerran vuodessa Helsingissä Vatevan messuilla. Nyt tuote pitää rakentaa tavallaan itse, Esko Ylinen vertaa.

Halpa-Hallin myynnistä tekstiilikaupan osuus on vuosikymmenien aikana pienentynyt, mutta se on silti edelleen 30 prosentin luokkaa kokonaismyynnistä.

Tekstiilipuolen ostopäällikkönä työskentelee nykyään Esko Ylisen tytär Anne Flinck. Hänelle tulee vuodessa paljon matkavuorokausia, sillä ostokanavien suhteen on oltava alati ajan hermolla.

– Voi olla, että Kiinassa ei pian enää tehdä hyvää laatua halvalla. Hinnat nousevat siellä. Intia nostaa päätään, ja voi olla, että Eurooppa tulee myös vahvasti mukaan tekstiiliteollisuuden valmistajaksi.

Kotimaan tekstiilituotanto rajoittunee jatkossakin teknisen ja design-puolen juttuihin, Anne Flinck arvioi.

18 3_2010.indd 18

6.10.2010 9.40

Kuvat vasemmalta oikealle: Kokkolan Halpa-Halli vuonna 1979, Esko Ylinen, Esko Ylisen perhe sekä Mosse, jolla Esko aloitti kauppiasuransa ovelta ovelle -kulkukauppiaana. Samanlainen auto on Halpa-Hallin pääkonttorilla vitriinissä.

>FA K TA Halpa-Hallin kehitys 1969 - 2009: Halpa-Hallin myymälä- ja henkilökuntamäärät 5 vuoden välein.

Henkilökunta noin lukuina. vuosi

myymälöitä

1969 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2009

1 4 10 13 15 22 27 31 36

henkilökuntaa

45 150 240 425 655 1045 1100 1200*

* vakituista henkilökuntaa. Kesä- ja kiireapulaiset mukaanlukien työntekijämäärä n. 1400.

Kokkolan Halpa-Halli Oy • 37 myymälää 36 paikkakunnalla.

• Yli 1400 työntekijää.

• Valikoimissa yli 60 000 nimikettä.

• Myynti vuonna 2009 noin 277 miljoo- naa euroa.

• Liikevaihdosta noin 50 prosenttia tulee päivittäistavarakaupasta, noin 30 prosenttia tekstiilikaupasta ja noin 20 prosenttia taloustavarasta.

• Lisäksi erikoisliikkeet: HHsport, HHcafe ravintolatoiminta sekä sähköinen palvelu-portaali HHnet.fi.

• 100% perheyritys.

19 3_2010.indd 19

6.10.2010 9.40

Teksti: Eveliina talvitie

Perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heikki Lehtonen, Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos, Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner ja runsas perheyrittäjien yleisö PL:n kevätseminaarissa Rauman Posellissa.

Teksti: Tapio Neva

Perheyritysten liiton kevätseminaarissa puhunut Björn Wahlroos kannustaa tekemään enemmän töitä, opiskelemaan nopeammin ja jättämään väärät serkut golfkentälle.

Björn Wahlroos:

Innovatiivisuus on kyky – Perheyrityksillä on keskeinen rooli perinteen jatkajina ja uudistamisen moottorina, arvioi Sampo Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos PL:n kevätseminaarissa Raumalla.

Hän piti perheyritysten roolia muun muassa veropolitiikasta käytävässä keskustelussa keskeisenä ja kesällä julkistettua elinkeinoelämän järjestöjen yhteistä verokannanottoa ”erinomaisen tärkeänä”.

Elinkeinoelämään on Wahlroosin mukaan rakennettava porukka, joka kasvattaa työn ja yrittämisen innovatiivista vientiä.

– Te olette se jengi, jonka ympärille koalitio voidaan rakentaa, Wahlroos summasi.

Wahlroos halusi tapansa mukaan myös provosoida kuulijakuntaansa

hereille. Hän julisti, että on turha kuvitella ”genetiikan olevan innovatiivisuutta ja kovaa työtä tärkeämpää”. Maailma ei enää ole suuryritysten vaan innovaatioiden.

– On hyvä, että voi periä yrityksiä, mutta perheyritysten ei pidä luulla, että ne itsestään selvästi ovat tulevaisuuden maailmassa osa teollista traditiota. Kyse on siitä, kenellä on kykyä ottaa johto vastuulleen, mitkä serkukset on parempi jättää golfkentälle. Pelkällä kivalla sukunimellä ei pärjää, Wahlroos latasi.

Paniikki ja kohti turvallista satamaa Talouden tilanteen globaalia kokonaiskuvaa maalatessaan Wahlroos arvioi finans-

sikriisin olevan poliittisesti tärkeämpi ilmiö kuin taloudellisesti. Poliitikoille on hänen tulkintansa mukaan annettu ”mandaatti vierittää syyt pankkien niskoille”.

Yritystoiminnalla hän ennusti huonoja aikoja, jos pankeille asetetaan koko ajan enemmän rajoitteita. Keskustelulle ja kritiikille on sijaa, mutta ongelmat ovat muualla kuin pankeissa.

Wahlroos analysoi kansainvälisten markkinoiden joutuneen finanssikriisin räjähdettyä täydellisen paniikin valtaan.

Pakokauhun tunnelmassa siirryttiin kohti turvallisempaa satamaa. Lyhyt rahoitus kallistui valtavasti, käyttöpääoma vedettiin alas ja hankkiuduttiin eroon varastoista.

Vastaava prosessi löi läpi koko talouden.

20 3_2010.indd 20

6.10.2010 9.40

kyä tehdä kovaa työtä – Kiinnostavaa on se, että paniikki pysäytettiin. Se oli testi – ellei yhdysvaltalainen keskuspankki olisi toiminut, meillä olisi lama. Pankkijärjestelmä ei kaatunut, koska varmistettiin, että luottoputkessa oli riittävästi likviditeettiä. Talouden tärkein rahoitusjärjestelmä pysyi toimintakykyisenä.

Kriisistä kasvukipuihin Finanssikriisin jälkimaininki on Wahlroosin mukaan ”uskomaton” ja tilanne Euroopassa täysin toinen kuin muualla maailmassa.

Yhdysvaltojen talouskasvu on palannut, Kiina ja Intia kasvavat. Latinalainen Amerikka ei koko kriisiä tunne.

Eurooppaa runtelee velkakriisi eikä dramaattista kasvua ole luvassa.

– Ongelmana on se, että töitä ei tehdä tarpeeksi. En väitä, että meidän pitäisi tehdä töitä kuin kiinalaisten, mutta Eurooppaan tarvitaan joka tapauksessa lisää työskentelyä ja yrittämistä. Innovatiivisuus on ennen muuta kykyä tehdä kovaa työtä.

Wahlroos varoitteli sulkemasta silmiä siltä tosiasialta, että maailma on avautunut.

Suomikin kilpailee maiden kanssa, joissa tehdään enemmän töitä, verotetaan ja säännellään vähemmän. Hän totesi yrittäneensä eläkeiän pidentämiseen liittyvässä keskustelussa valistaa poliitikkoja myös siitä, että 62-vuotiaita ei voi pakottaa jäämään töihin.

Suomen ”suurimmaksi skandaaliksi” Wahlroos nimesi sen, että keskimääräiset opiskeluajat ovat seitsemän vuotta.

– On vaikea markkinoida itseään nälkäisenä nuorena tekijänä 33-vuotiaana.

Surullisinta tämä on tietenkin opiskelijoiden itsensä kannalta.

Wahlroos viimeisteli maalauksensa maailmasta melko synkin värein. Euroopassa edessä on valinnan tekeminen tai hiljainen nääntyminen.

Tästä huolimatta hän näki valoakin.

– Olen optimisti, kun katselen teitä. n

21 3_2010.indd 21

6.10.2010 9.40

Biolan: Taantuma kannusti kasvattamaan varastoja Biolanin toimitusjohtajana muutaman vuoden toiminut Esa Mäki kuvaili yritystä ennen muuta innovatiiviseksi.

Tästä todisteeksi hän nosti muun muassa Biolanin kehittämän kasvihuonejärjestelmä Novarbon, joka on saanut Satakunnan Innosuomi-palkinnon. Novarbo-järjestelmä paitsi suojaa kasvitaudeilta ja tuholaisilta mahdollistaa tavallista ympäristöystävällisemmän kasvinsuojelun.

Ennen viljelyyn ja viheralueiden hoitoon soveltuviin tuotteisiin siirtymistä Biolan toimi lihateollisuudessa.

Kariniemen perheen omistaman yrityksen ensimmäiset vientikaupat tehtiin vuonna 1977. Voimakkaimmin kasvavaa alaa ovat tällä hetkellä ympäristötuotteet, kompostorit, käymälät ja jätevesijärjestelmät.

– Tuotteiden kehittymiseen vaikuttavat puitteet. Biolanilla on ollut myös rohkeutta tehdä mittavia investointeja omaan tuotantoon, Mäki totesi.

Mäki korosti myös johdonmukaisuuden merkitystä – vaikka brändi uudistuu, alkuperäisiä ajatuksia ei saa unohtaa.

Taantuman ajan strategia oli yleiselle suuntaukselle vastakkainen: Biolan kasvatti varastoja kylmän rauhallisesti, koska raaka-aineiden hinnat kääntyivät laskuun.

Yrityksellä on kaiken kaikkiaan vahva halu kasvaa. Toimitusjohtajan mukaan kasvu pitää seuraavien 5–10 vuoden aikana hakea maan rajojen ulkopuolelta.

Olennaista on myös kehittää yritystä työntekijöille houkuttelevaksi.

– Biolanille halutaan töihin, motivoitunut yritykseen sitoutunut työntekijä on arvo. Ilmapiiri on avoin ja rehellinen. Sisäinen yrittäjyys pitää löytää. Työtunnit eivät sinällään ratkaise vaan se, mitä saadaan aikaiseksi. Jos rekrytointi epäonnistuu, syy on yrityksen.

– Epävarmuuden ja erilaisuuden sietokykyä on kehitettävä – on lupa tehdä virheitä ja epäonnistua. Taseessa on hyvä olla puskuria ja omistajilla uskallusta, Mäki summasi.

>FA K TA Biolan-ryhmä Oy Perustamisvuosi: 1974 Kotipaikka: Eura Liikevaihto: n. 31 milj. euroa Henkilöstö:170 työntekijää

Hallaworks: Halu jatkaa on vahvistunut Parikymppiset Noora ja Niina Hallamaa astuivat perheyrityksensä Konepaja Hallaworksin johtoon isänsä äkillisen kuoleman jälkeen vuonna 2008. Keskiraskaita koneistus- ja kokoonpano-osia yksittäiskappaleina ja piensarjoina valmistavan konepajan toiminta oli sisaruksille hyvin tuntematonta vielä tuolloin.

Sisarukset kuvailevat muutaman vuoden takaisia tunnelmia toistensa lauseita täydentäen kaoottiseksi.

– Erityisen vaikeaksi tilanteen teki se, että meillä ei kotona ollut puhuttu yrityksen asioista. Kehottaisinkin kaikkia perheyritysten vanhemman polven tekijöitä jakamaan avoimesti tietoa yrityksestä lapsilleen, Noora Hallamaa totesi.

Isän jälkeensä jättämä verkosto on osoittautunut arvokkaaksi avuksi.

– Emme vieläkään osaa tarpeeksi, mutta nyt kun muistelemme alkuaikaa, ei voi kuin todeta, että olimme uskomattoman avuttomia. Oli onnellista, että ympärillä oli ihmisiä, jotka auttoivat.

Kovimmaksi paikaksi sisarukset ovat pitäneet taantuman mukanaan tuonutta pakkoa lomauttaa työntekijöitä. Ajatus siitä, että yritystoimintaa halutaan jatkaa ja olla töissä Hallaworksissa on vahvistunut koko ajan.

– Haluamme kasvattaa yritystä ja toivomme näkevämme omat lapsemme perheyrityksessä töissä. Yritystoiminnan ei tarvitse olla juuri sitä, mitä se nyt on.

Mutta jossain muodossa haluamme jatkaa.

>FA K TA Konepaja Hallaworks Oy Perustamisvuosi: 2001 Kotipaikka: Rauma Liikevaihto: miljoona euroa Henkilöstö: 15 työntekijää

22 3_2010.indd 22

6.10.2010 9.40

> TULOSSA 27.10.2010

4–5.11.2010

Perhepäivä

Syysakatemia

Reippailuhalli Huimalan Perhepäivä järjestetään 27.10. klo 16.30 -20 Huimalassa. Osallistumismaksut (18 € aikuinen ja 25 € lapsi) sisältävät sisäänpääsyn ja välipalan. Ne maksetaan paikan päällä.

Ilmoittauduthan 18.10. mennessä: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi. Kerrottehan ilmoittautuessa myös osallistuvien lasten iät.

Nextin Syysakatemia järjestetään Hauholla Hahkialan Uiskolassa 4.–5.11. Akatemia toteutetaan ensimmäistä kertaa Nuori yrittäjyys-leirinä, jossa pieniin ryhmiin jaettavat osallistujat perustavat yrityksiä ja tekevät sen tiimoilta erilaisia rastitehtäviä.

Ilmoittauduthan 28.10. mennessä: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi.

18.11.2010

Syksy 2010

Syyskokous ja -seminaari

Perheyritysillat

Helsingin Palacessa järjestettävän syysseminaarin teemana on tänä vuonna työurien pidentäminen. Puhujiksi saapuvat muun muassa Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman, HRD:N päällikkö Heli Rissanen ja teknologiajohtaja Tuomo AlaSoini. Lenita Airisto vetää seuraajapolvipaneelin.

Ilmoittauduthan 11.11. mennessä: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi Lisätietoa: anna.maenpaa@perheyritystenliitto.fi

Osallistujille maksuttomat, vapaamuotoiset Perheyritysillat jatkuvat syksyllä tuttuun tapaan jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina klo 18-20.30 liiton toimistolla Museokadulla.

On aika sitoutua Matkalla Tbilisiin luin BCG:n ja IESE:n yhdessä julkistamaa artikkelia ”Time to engage – or fade away”. Jutussa on kiinnostava lähtökohta, sillä se lähtee siitä, että omistajilla on opittavaa pääomasijoittajilta. Herättävä ajatus. Kirjoittajat toteavat finanssikriisin syntyneen omistajien heikosta sitoutuneisuudesta omiin liiketoimintoihin. Kova väite.

Pääomasijoittajien omistajuus perustuu ”buy-to-sell” -mentaliteettiin, kun taas perheyritykset omistavat yrityksiään ”with no-intent-to-sell” -periaatteella – tämä ei voi olla vaikuttamatta johtajuuteen, päätöksentekoon, strategian muodostumiseen ja tapaan suhtautua yhteiskuntaan.

Perheyritysten pitäisi tutkijoiden mukaan oppia arvioimaan yrityksiään tiukemmin sekä muistamaan, miksi yritystä omistetaan. Pääomasijoittajia tutkijat kehottavat oppimaan perheyrityksiltä kykyä osata oma business sekä hallita oma toimintaympäristö. Eri omistajamuodoilla on siis toisilleen annettavaa.

Finanssikriisin juuret ovat omistajissa, jotka etääntyivät omistamistaan liiketoiminnoista ja kadottivat vastuunsa sekä osaamisensa omistajina. Perheyrityksinä ja omistajayrittäjinä me tiedämme ja tunnistamme riskin, joka sisältyy etäänty-

miseen. Olemme valmiita kantamaan vastuuta yrityksistämme, sidosryhmistämme ja yhteiskunnasta, joka toimii yritystemme kotipaikkana. Kysymme, mitä omistajuus voi tehdä yhteiskunnan hyväksi.

Perheyrityksinä muodostamme tahtotilamme Perheyritysten liitossa. Liiton hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että liitto valvoo perheyritysten etuja yhteiskunnassa ja vaikuttaa pitkäjänteisesti rakenteisiin, joilla varmistamme parhaan mahdollisen toimintaympäristön yritystemme seuraavalle sukupolvelle. Perheyrityksemme menestyvät menestyvässä Suomessa.

It is time to engage – perheyritykset ovat valmiita sitoutumaan ja osallistumaan. Toivomme viestimme saavuttavan yhteiskuntamme päättäjät. Omistajan äänen on aika kuulua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Anne Berner

23 3_2010.indd 23

6.10.2010 9.40

Luottamusta ei voi ostaa

Krista Elo-Pärssinen Perheyritysten liiton asiantuntija (valmennus ja tutkimus)

12- ja 9-vuotiaat poikamme saivat vuosi sitten pankkikortit. Pankkikriisin jälkimainingeista huolimatta poikamme suostuivat kiikuttamaan viime vuosien synttärirahat pankkiin. Ihmetystä kyllä herätti, mihin rahat oikein pankissa menevät ja miten kortilla voi seinästä saada ne takaisin. Pojat luottivat pankkiin ja me luotimme poikiimme, etteivät he käy tyhjentämässä tiliä heti seuraavana päivänä.

Luottamusta poikiimme edisti se, että tunnemme heidät pitkältä ajalta ja olemme heidän kanssaan läheisesti tekemisissä. Meillä on heidän aikaisemman käytöksensä ja tekojensa perusteella kokemusta siitä, että heihin voi luottaa.

Rehellisesti toimivat ihmiset ja yritykset herättävät luottamusta.

He tekevät, mitä lupaavat. Luottamus edistää sidosryhmien sitoutumista. Sidosryhmien sitoutuminen auttaa yrityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Yritys ei pysty toimimaan ilman sidosryhmien luottamusta.

Rehellisyyttä on vaikea teeskennellä. Sidosryhmien tietoisuuteen kantautuu ennen pitkää epärehellinen toiminta, mikä vähentää sitoutumista ja luottamusta ja voi johtaa esim. asiakassuhteen katkeamiseen.

Tampereen yliopiston professori Risto Harisalo ja Enston perustaja Ensio Miettinen toteavat kirjassaan ”Luottamus – pääomien pääoma”, että luottamus mahdollistaa innovaatiot, vuorovaikutuksen, rajoja ylittävät verkostot ja moraalitalouden. Ilman luottamusta ei synny muita pääomia.

Yritykset, joiden sidosryhmäsuhteita kuvaa molemminpuolinen luottamus ja yhteistyö, saavat kilpailuetua. Epäluottamuksesta syntyy kustannustekijä luoden vastakkainasettelua, jännitteitä ja konflikteja.

Perheyrityksissä asiakas- ja henkilöstösuhteet ovat usein pitkiä, mitä edistää luottamuksen syntymistä. Luottamus rakennetaan kättä päällesopimuksilla, minkä takeeksi ei tarvita satoja sivuja sopimustekstiä. Luottamuksellisessa suhteessa pystytään helpommin keskustelemaan myös vaikeista asioista. Luottamuspääoma mitataan erityisesti vaikeissa tilanteissa.

Helsingin Kukkatoimitus antoi taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville asiakkailleen enemmän maksuaikaa kuin yleensä. Lyhyellä aikavälillä tämä ei ollut taloudellisesti järkevää, mutta pitkäjänteisesti ajatellen näistä asiakkaista tuli entistäkin uskollisempia.

Pidemmällä aikavälillä kapeasti omaa etuansa ajatteleva, opportunistisesti käyttäytyvä ja muita hyväksikäyttävä yritys ei saavuta koskaan niin paljon kuin sitoumuksiaan noudattava ja moraalisesti toimiva yritys. Vastuullisesti toimivat yritykset auttavat sidosryhmiä saavuttamaan myös heidän omat tavoitteensa.

Ihmisten ja yritysten välisen luottamuksen syntyminen edellyttää lojaalisuutta, joka ilmenee tahtona olla vahingoittamatta toista. Se edellyttää myös avoimuutta, toisten arvostamista, saatavilla oloa ja käytöksen ennakoitavuutta.

Luottamus ei ole ostettavissa. Se ansaitaan teoilla.

Onko yrityksesi luottamuksen arvoinen?

Poikamme ovat olleet luottamuksen arvoisia. He eivät ole käyttäneet pankkikorttiaan kertaakaan vuoden aikana, mutta poikien luottamussuhde pankkiin vielä ontuu – vuoden aikana uusia talletuksia ei ole tehty.

24 3_2010.indd 24

6.10.2010 9.40

Ennustettava ja pitkäjänteinen 25 vuotta, 20 vuotta, 15 vuotta, 6 (?) vuotta.

Tämä laskeva sarja kertoo, kuinka monta vuotta on kulunut sodanjälkeisessä Suomessa toteutettujen tulo- ja yritysverotuksen ”suurten verouudistusten” välillä. Vuonna 1943 säädettiin tulo- ja omaisuusverolaki. Siitä 25 vuoden kuluttua eli 1968 syntyi nykyisen yritysverotuksen perusta eli elinkeinoverolaki.

Vuosina 1988–1993 otettiin käyttöön mm. eriytetty tuloverotus ja yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Vuonna 2005 yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovuttiin. Vuonna 2011…?

Suuret verouudistukset ovat seuranneet toisiaan. Joka kerta on muistutettu ennustettavuuden ja pitkäjänteisyyden olevan hyvän verojärjestelmän tärkeitä kriteereitä. Joka kerta pitkä jänne on lyhentynyt muutamalla vuodella.

Yrityksen ja omistajan näkökulmasta verojärjestelmän vakaus ja ennustettavuus on toivottavaa. Se mahdollistaa pitkän aikavälin suunnitelmien teon mm. investointiohjelmista, kansainvälistymisestä, yritysostoista tai sukupolvenvaihdoksista. Heikosti ennustettava ja alati muuttuva verotus sen sijaan usein vähentää yritysten kehitys- ja uudistumishalukkuutta.

Myöskään toiseen äärilaitaan eli täysin kiveen hakattuun ja muuttumattomaan verojärjestelmään ei kannata kurkottaa. Verojärjestelmää ei ole ilman yhteiskuntaa ja taloutta.

Verotuksen ilmiöt peilaavat yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä. Jos yhteiskunta muuttuu, myös verojärjestelmän on muututtava. Esimerkkinä ovat tuontitullit: Vuonna 1938 tuontitullien osuus Suomen valtion verotuloista oli n. 50 %. Vuonna 1990 se oli 1,2 %. Verotus seurasi maailmankaupan vapautumista.

Verojärjestelmä on kuin kameleontti, joka muuttuu sitä mukaa kuin sen ympäristö muuttuu. Kuten edellä mainittu aikasarja osoittaa,

muutos on kiihtynyt jatkuvasti. Erityisesti 1990- ja 2000-luvulla hyvin merkittävä muutoksen ajuri on ollut globalisaatio ja Suomen EU-jäsenyys. Ne ovat pakottaneet valtioita sopeuttamaan verolainsäädäntöään lisääntyvään rajat ylittävään tavaroiden, palveluiden, työntekijöiden ja pääoman liikkeeseen.

Verotukseen tehtäviä muutoksia ohjaavat lukuisat tekijät. Ne vetävät eri suuntiin, eri voimalla ja eri aikaan, mikä uhkaa tehdä pitkäjänteisyydestä korulauseen.

Muutoksen syistä riippumatta muutoksen toteuttaa kuitenkin aina verolainsäätäjä, toivottavasti viisas sellainen.

Verotuksen muutostekijöistä yksi on erityisen rauhoittava, rakenteellista muutosta suosiva.

Se on talouskasvu. Professori Kari S. Tikka totesi aikanaan, että mikään ei korvaa sitä veropolitiikan liikkuma-alaa, jonka taloudellinen kasvu luo. Talouskasvu antaa lainsäätäjälle näköalan tehdä pitkälle kantavia rakenteellisia veroratkaisuja tilkkutäkkiveropolitiikan sijaan.

Tämä sama piirre näkyy myös nykyisessä poliittisessa retoriikassa. Erilaisten veroratkaisujen tekemistä tai tekemättä jättämistä perustellaan sillä, miten Suomen talouskasvu kehittyy, miten sen odotetaan kehittyvän tai että sen kehityksestä ei osata sanoa.

Pitkäjänteistä ja ennustettavaa verojärjestelmää haikailevalla on siis kaksi toivetta: taloudellinen kasvu ja viisas verolainsäätäjä.

Ehkä näillä eväillä ei päästä ihan perheyrityksen kvartaalia vastaavaan muutostahtiin mutta toivottavasti edes lähelle.

Simo Valtti Perheyritysten liiton veroasiantuntija

25 3_2010.indd 25

6.10.2010 9.40

Teksti: Marja Saarinen Kuvat: Keijo Savolainen, Ville Lindfors ja Nelli Paakkanen

Perheyrittäjyys valtaa alaa kaupallisessa koulu Yrittäjyys on nykyisin yhä keskeisemmässä asemassa liiketalouden opinnoissa sekä ammattikorkeakouluissa että kauppaoppilaitoksissa. Perheyritysten seuraajapolvelle on tarjolla räätälöityjä kokonaisuuksia.

HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulussa liiketalouden opiskelija käy jo ensimmäisenä vuotenaan käsiksi yrittäjyyteen. Peruskurssin jälkeen voi siirtyä niin sanotulle yrittäjyyspolulle ja keskittää opintonsa puhtaasti yrittäjyyteen.

Polkuopinnoissa opiskelija suunnittelee omaa liikeideaansa tai kehittää jo toimivan yrityksen liikeideaa ja yritystoimintaa.

Perheyrittäjyys on yrittäjyysopinnoissa omana aihealueenaan. Kurssilla opiskelijat saavat käsityksen perheyrittäjyyden asemasta yhteiskunnassa sekä perheyrittäjyyden erityispiirteistä kuten jatkuvuudesta ja sukupolvenvaihdoksista.

Tänä vuonna käynnistettiin HAAGAHELIAn perheyrittäjyyshanke, jonka yhtenä tarkoituksena on tuoda perheyrittäjyys esille hyvänä uravaihtoehtona ja edistää perheyritystutkimusta. Tarkoituksena on löytää opiskelijoista yrittäjäperheen lapset, jotka aikovat työskennel-

lä perheensä yrityksessä. Tämän jälkeen opinnot räätälöidään heidän tarpeisiinsa.

– Hankkeen tavoitteena on, että jatkossa yhä useampi perheyrittäjän lapsi hakisi HAAGA-HELIAsta valmiuksia toimia perheyrityksensä jatkajana, yrittäjyyden yliopettaja Tarja RömerPaakkanen kiteyttää.

Römer-Paakkanen on havainnut, että yrittäjäperheiden lapset haluavat itsekin toimia yrittäjinä. Yrittäjyyteen on kasvettu pienestä pitäen ja siitä on saatu positiivisia kokemuksia.

–Yrittäjän lapsi tietää, että menestys on pitkälti itsestä ja omista valinnoista kiinni. Hän ymmärtää myös, että yrittäjyys ei ole vain työtä vaan elämäntapa.

Se perheyrittäjyydessä juuri viehättääkin, Römer-Paakkanen tietää.

Yrittäjäperheiden lapset ovat Römer-Paakkasen kokemuksen mukaan opiskelijoina usein muita aktiivisempia ja

määrätietoisempia. He myös valmistuvat oppilaitoksesta nopeammin kuin muut.

Osa yrittäjäperheen lapsista haluaa toteuttaa omaa yrittäjyyttään eikä välttämättä työllistyä perheensä jo olemassa olevaan yrityksen. Se koetaan ikään kuin liian helppona ratkaisuna. Yrittäjäksi ryhdytään usein vasta, kun on saatu kokemusta ja näkemystä liike-elämästä ja elämästä yleensä.

– Korkeakoulujen opiskelijoista noin 2 prosenttia ryhtyy yrittäjiksi heti valmistuttuaan. Tavoitteena on, että luku nousisi 7 prosenttiin, Römer-Paakkanen esittelee korkeakoulujen tavoitteita.

Yrittäjäominaisuudet hautomoon HAAGA-HELIAn käytössä on vuonna 2009 uusittu opetussuunnitelma, jossa

26 3_2010.indd 26

6.10.2010 9.40

a ulutuksessa – Seuraajapolven tarpeet huomioidaan opintojen sisällöissä

yrittäjyys näkyy kaiken kaikkiaan aiempaa enemmän.

– Opintojen jälkeen opiskelijalla on valmiudet perustaa oma yritys tai siirtyä jatkajaksi perheyritykseen tai johonkin muuhun yritykseen, Römer-Paakkanen kertoo.

Vallilan ja Malmin yksiköissä toimivissa esihautomoissa opiskelija voi arvioida ja testata omia yrittäjäominaisuuksiaan ja laatia yrityksen käynnistämissuunnitelman. Yrittäjänä voi toimia täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti, sen mukaan mikä itselle sopii parhaiten.

– Yrittäjyys jakaa mielipiteitä: osa opiskelijoista innostuu ja osaa aihe ei juurikaan kiinnosta, toteaa Römer-Paakkanen.

HAAGA-HELIAlla on myös yrityshautomoita. Pasilassa sijaitsevasta Yrityskeskuksesta on valmistunut viimeisen 13 vuoden aikana useita kymmeniä

yrityksiä ja yrittäjiä. Yhteiset kokoontumiset hoidetaan englannin kielellä, koska yrityskeskuksissa toimii myös ulkomaalaisia opiskelijoita. Yrityshautomoissa on mukana myös alumneja eli oppilaitoksesta jo valmistuneita.

– Hautomoissa nuori yrittäjä ei jää yksin, vaan saa apua toisilta yrittäjiltä ja oppilaitoksen asiantuntevalta opetushenkilöstöltä, Römer-Paakkanen lisää.

Merkonomiopiskelijoille tarjolla yrittäjyyspaketti Kauppaoppilaitoksissa yrittäjyysopintoja lisättiin tuntuvasti vuonna 2009 käyttöön tulleiden uusien tutkinnon perusteiden myötä.

Vantaalla toimivassa Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa kaikki opiskelijat suorittavat 10 opintoviikon yrittäjyys-

27 3_2010.indd 27

6.10.2010 9.40

Jarno Westerholm

Tarja Römer-Paakkanen

Jarno Westerholm toimii markkinoinnin ja logistiikan lehtorina MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa. Opettajan tehtäviensä lisäksi Westerholm toimii yrittäjänä. Hänellä on taksiyritys Espoossa ja sukelluskeskus Hangossa.

Tarja Römer-Paakkanen toimii HAAGAHELIA ammattikorkeakoulussa yrittäjyyden yliopettajana ja Jyväskylän yliopistossa perheyrittäjyyden dosenttina. Hänen perheellään on kukkakauppa Vantaalla.

Perheen kolmesta lapsesta kaksi ,Nelli ja Severi, ovat kumpikin perustaneet oman yrityksen jo 19-vuotiaina. Nelli tekee tilauksesta valokuvauskeikkoja ja Severillä on akvaariotuotteiden maahantuontiyritys.

paketin, jonka lisäksi yrittäjyyden opintoja löytyy muistakin tutkinnon osista parikymmentä opintoviikkoa. Se on iso osa 120 opintoviikon laajuista merkonomitutkintoa. Näkökulmana on sekä sisäinen että ulkoinen yrittäjyys: pitää siis osata perustaa yritys ja saada se menestymään mutta pitää osata myös toimia yrittäjämäisesti missä tahansa organisaatiossa.

Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksen päiväopiskelijat ovat nuoria 16–19-vuotiaita, mikä asettaa haasteita yritystoiminnan opettamiselle. Opetuksen pitäisi olla motivoivaa eikä liian teoreettista ja opettajajohtoista.

yritystoiminnan opetus muuttui täysin.

Nyt opiskelijat pääsevät tietokoneserverin kautta pelaamaan yrityspeliä.

– Opettajat ovat jo testanneet peliä ja todenneet sen motivoivaksi ja hauskaksi. Tärkeintä on kuitenkin, että opiskelija oppii pelin avulla yritystoiminnan pelisääntöjä ja toimintatapoja, joista on hyötyä koulun jälkeenkin, kiteyttää Westerholm.

Opiskelijat perustavat ensimmäisenä opintovuotenaan tiimityönä hotellin. Sen jälkeen laaditaan kirjallinen liiketoimintasuunnitelma, jonka pohjalta aloitetaan pelaaminen toisena opiskeluvuotena.

Hotellissa on lähtötilanteessa 50 huonetta. Ideana on myydä hotellihuoneita kustannustehokkaasti.

Pelaajat voivat vaikuttaa hotellin menestymiseen tehokkaan markkinoinnin ja oikeiden rahoitus- ja voitonjakopäätösten avulla. Myös henkilöstön määrää saa vaihdella toiminnan

Se pelaa ei, joka pelkuri on Aiemmin yrittäjyyttä opetettiin perinteisenä luokkaopetuksena ja harjoitusyritystoiminnan avulla. Markkinoinnin ja logistiikan lehtori Jarno Westerholmin saaman päävastuun myötä

kausiluontoisuuden takia. Lisäksi voi päättää mahdollisista peruskorjauksista ja laajennuksista.

Pelikierroksia on kymmenen, ja yksi kierros on puolen vuoden mittainen.

Lopuksi serveri valitsee parhaat pelaajat eli tiimin, joka on tehnyt hotellin toiminnan kannalta oikeat päätökset.

– Hotellipelissä on mukana monien eri aineiden opettajia: taloushallinnon, markkinoinnin, vieraiden kielten ja viestinnän opettajia. Heidän asiantuntemusta opiskelijat voivat hyödyntää, Westerholm kertoo.

Lopuksi pelaajat joutuvat vielä ”leijonankitaan”. He esittelevät liiketoimintasuunnitelmansa ja perustelevat tekemiään päätöksiä raadille, joka koostuu hotellibisneksen asiantuntijoista. Raati valitsee parhaat hotelliyrittäjät ja palkitsee heidät. n

28 3_2010.indd 28

6.10.2010 9.40

Yrittäjäopiskelijoita esittelyssä

Elina Iloranta

Inka Ahola

Markus Teerikangas

Elina Iloranta valmistui tradenomiksi HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta vuonna 2008 pääaineenaan yrittäjyys. Opintojen alkaessa Elina ei vielä tiennyt, mitä haluaa tehdä valmistuttuaan. Urasuunnitelma alkoi kirkastua, kun hän näki oppilaitoksen seinällä ilmoituksen esihautomosta.

Elina päätyi sinne kypsyttelemään liikeideaansa ja arvioimaan yrittäjän ominaisuuksiaan.

Elina harrasti cheerleadingia, ja tämän harrastuksen innoittamana syntyi tanssi- ja promootioyritys Red Events.

Yhtiökumppanikseen Elina sai Lotta Hurskaisen, jolla on myös cheerleadertausta. Elinan ja Lotan mukaan Red Eventsiä voi kuvata iloiseksi ja sähäkäksi ohjelmapalveluiden tuottajaksi.

– Opiskelu HAAGA-HELIASSA oli riittävän käytännönläheistä.

Valmistuin oppilaitoksesta etuajassa, koska pystyin yhdistämään luontevasti opiskelun ja työn, Elina jatkaa.

Elinalla on runsaan vuoden ikäinen tytär.

– On mahdollista, että hän jatkaa Red Eventsissä, kun äiti vanhenee eikä enää pysy vauhdissa mukana, toteaa Elina nauraen.

18-vuotias Inka Ahola opiskelee viimeistä vuotta Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa ja valmistuu keväällä 2011 asiakaspalvelun ja markkinoinnin merkonomiksi.

Inkan vanhemmilla on ollut jo noin 20 vuotta turvallisuusalan yritys, jossa Inkakin on työskennellyt tarpeen mukaan. Hän ei kuitenkaan halua ainakaan heti koulun jälkeen työllistyä perheyritykseen vaan kokeilla ensin jotain uutta ja erilaista.

– Ehkä myöhemmin, kun vanhemmat eivät enää jaksa työskennellä täyspäiväisesti, voisin jatkaa perheen yritystä.

16-vuotias Markus Teerikangas opiskelee ensimmäistä vuottaa Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksessa ja valmistuu kolmen vuoden kuluttua urheilukauppaan erikoistuneeksi merkonomiksi. Hänen isänsä on galleristi.

Markus hakeutui kauppaoppilaitokseen, koska hän näkee yrittäjyyden yhtenä uravaihtoehtona opintojen jälkeen.

– Isän galleriaan työllistyminen ei ole mahdoton ajatus. Olen jo toiminut kiireapulaisena siellä.

Urheilukaupan koulutusohjelmassa Markus voi yhdistää jalkapalloharrastuksensa ja liiketalouden opinnot.

Koulutusohjelma on suunnattu urheilijoille, joille annetaan mahdollisuus jatkaa urheiluharrastusta täysipainoisesti opiskelun rinnalla.

29 3_2010.indd 29

6.10.2010 9.40

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ.

LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinointiviestinnän yhtiöryhmä. www.sek.fi

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

30 3_2010.indd 30

6.10.2010 9.41

> U U S I A jäsen Y R I T Y K S I Ä Baltic Pilot Ltd Perustettu: 2007 Liikevaihto: 0,2 MEUR Henkilöstö: 3 Omistajasuku: Håkans Kotipaikka: Turku Cristina Shipping Oy Ltd Perustettu: 1991 Liikevaihto: alle MEUR Henkilöstö: 8 Omistajasuku: Keskitalo Kotipaikka: Rauma Oy Elfving Holding Ab Perustettu: 1910 Liikevaihto: 36 MEUR Henkilöstö: 110 Omistajasuku: Anderson Kotipaikka: Vantaa Extor Oy Perustettu: 2004 (1979) Liikevaihto: 1,6 MEUR Henkilöstö: 13 Omistajasuku: Burman Kotipaikka: Kotka Havsudden Oy Ab Perustettu: 1993 Liikevaihto: 0,5 MEUR Henkilöstö: 1 Omistajasuku: Nyberg Kotipaikka: Helsinki Honka Holding Oy Perustettu: 1985 Liikevaihto: 0,5 MEUR Henkilöstö: 200 Omistajasuku: Rapila Kotipaikka: Honkajoki Huiskula Oy Perustettu: 1934 Liikevaihto: 35 MEUR Henkilöstö: 210 Omistajasuku: Murto, Rantanen Kotipaikka: Turku Janne Lundén Oy Perustettu: 2010 Liikevaihto: 8,9 MEUR Henkilöstö: 24 Omistajasuku: Lundén Kotipaikka: Turku Kolster Oy Ab Perustettu: 1874 Liikevaihto: 22 MEUR Henkilöstö: 180 Omistajasuku: Kolster Kotipaikka: Helsinki

Komediateatteri Arena / Suomen Komediateatteri Oy Perustettu: 1995 Liikevaihto: 0,7 MEUR Henkilöstö: 37 Omistajasuku: Kokkonen, Kallela Kotipaikka: Helsinki Konttinen-Kultavirta Oy Perustettu: 1954 Liikevaihto: 5,5 MEUR Henkilöstö: 45 Omistajasuku: Konttinen Kotipaikka: Turku Leipomo Salonen Oy Perustettu: 1905 Liikevaihto: 12 MEUR Henkilöstö: 90 Omistajasuku: Salonen Kotipaikka: Turku

Poner Oy Perustettu: 1987 Liikevaihto: 0,1 MEUR Henkilöstö: 2 Omistajasuku: Tamminen Kotipaikka: Espoo Rauhala Yhtiöt Oy Perustettu: 1991 Liikevaihto: 5 MEUR Henkilöstö: 37 Omistajasuku: Hakanpää Kotipaikka: Seinäjoki Sauvon Säilyke Oy Perustettu: 1962 Liikevaihto: 7,6 MEUR Henkilöstö: 26 Omistajasuku: Saurén Kotipaikka: Kaarina

Lielahden Autokeskus Oy Perustettu: 1987 Liikevaihto: 3 MEUR Henkilöstö: 5 Omistajasuku: Leppälahti Kotipaikka: Tampere

Sukula Co - Eatertainment Society Oy Perustettu: 1998 Liikevaihto: 4 MEUR Henkilöstö: 25 Omistajasuku: Sukula Kotipaikka: Helsinki

Market-Visio Oy Perustettu: 1987 Liikevaihto: 4,7 MEUR Henkilöstö: 50 Omistajasuku: Keino, Partanen Kotipaikka: Espoo

Tahko-Chalet Oy Perustettu: 1994 Liikevaihto: 4,1 MEUR Henkilöstö: 28 Omistajasuku: Pentti Kotipaikka: Nilsiä

Oy Martinex Ab Perustettu: 1986 Liikevaihto: 9,5 MEUR Henkilöstö: 31 Omistajasuku: Muinonen Kotipaikka: Raisio

Triofloor Oy Perustettu: 1992 Liikevaihto: 3,6 MEUR Henkilöstö: 6 Omistajasuku: Siukonen Kotipaikka: Vantaa

Pa-Hu Oy Perustettu: 1940 Liikevaihto: 10 MEUR Henkilöstö: 60 Omistajasuku: Raikamo Kotipaikka: Helsinki

Uudenmaan Herkku Oy Perustettu: 1951 Liikevaihto: 1,8 MEUR Henkilöstö: 21 Omistajasuku: Lehti, Väänänen Kotipaikka: Kerava

Peltisepänliike Pääkkönen Oy Perustettu: 1956 Liikevaihto: 1,1 MEUR Henkilöstö: 10 Omistajasuku: Pääkkönen Kotipaikka: Lahti

Valopaino Oy Perustettu: 1952 Liikevaihto: 4,3 MEUR Henkilöstö: 50 Omistajasuku: Paasikallio Kotipaikka: Helsinki

Pinjasto Oy Perustettu: 1993 Liikevaihto: 2,4 MEUR Henkilöstö: 13 Omistajasuku: Saari Kotipaikka: Salo

Workbox Henkilöstöpalvelut Oy Perustettu: 2008 Liikevaihto: 2,6 MEUR Henkilöstö: 5 Omistajasuku: Lamminpää, Vihervä Kotipaikka: Rauma

31 3_2010.indd 31

6.10.2010 9.41

Teksti: Krista Elo-Pärssinen

Ajatushautomon visio:

Omistajuuden rooli vahvistuu ja hyvinvointivaltio rapautuu Keväällä kokoontuneen Perheyritysten liiton ajatushautomon ensimmäisen työpajan hahmottamissa tulevaisuudenkuvissa hyvinvointivaltio on ongelmissa.

Perheyritysten mahdollisuudet laajenevat.

Ajatushautomo auttaa liittoa ja perheyrityksiä ennakoimaan yhteiskunnallista kehitystä ja sen vaikutusta yrityksiin ja suomalaiseen omistajuuteen. Hautomossa myös kehitetään omistajanäkökulmasta ideoita ja ehdotuksia poliittisten ja taloudellisten haasteiden ratkaisemiseksi.

Ensimmäinen työpaja päätyi tulevaisuuden kuvaan, jossa hyvinvointivaltio kriisiytyy. Tämän arvioitiin siirtävän sosiaalista vastuuta enemmän yrityksille ja perheille.

– Hyvinvointivaltion rapautuminen aiheuttaa myös syrjäytymistä ja kolmannen sektorin nousua, keskustelua veti yhteen Turun yliopiston dosentti Jarna Heinonen.

Yhtenä polkuna visioitiin uuden markkinatalouden syntyä. Uudessa markkinataloudessa poliittinen päätöksenteko on erilaista ja julkisen sektorin rooli pienempi.

Luottamuksen merkitys uusiutuu. Kansallisvaltion merkitys vähenee, mutta toisaalta paikallinen vaikuttaminen lisääntyy.

Työpajaan osallistuneet arvioivat, että uudessa markkinataloudessa omistajuudella on vahva rooli päätöksenteossa.

– Omistajuus on hyväksyttävää, mikä muuttaa myös yhteiskunnallisen päätöksenteon rakennetta. Omistajuuden myötä yrittäjyys vahvistuu, analysoi työpajan vetäjänä toiminut Sari-Anne Poikkijoki.

Kaikissa skenaarioissa perheyrityksille avautui mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii ajassa elämistä.

– Perheyrittäjyyteen liittyvät vahvasti perinteet, mikä on hyvä kasvualusta uuden luomiselle ja innovatiiviselle toiminnalle, työpajaan osallistuneet summasivat.

>FA K TA Ajatushautomo Parhaat ajatukset syntyvät, kun niitä työstävät yhdessä erilaiset ihmiset.

Toimintaan kutsutaan eri aloilta korkean tason tutkimukselle omistautuneita ja yhteiskunnalliseen keskusteluun aktiivisesti osallistuvia yksilöitä, jotka kohtaavat työpajoissa perheyrittäjiä.

Hautomo antaa PL:lle työkalun tulevaisuuden ennakointiin ja paremman mahdollisuuden uudistaa toimintaansa vastaamaan paremmin tulevaisuuden perheyritysten tarpeita.

Hautomon tulokset antavat perheyrityksille uusia näkökulmia yrityksen toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen muuttuvassa yhteiskunnassa.

Professoreille hautomo tarjoaa verkoston perheyritysnäkökulman lisäämiseen omassa tutkimuksessa. He voivat muun muassa käyttää PL:n jäsenyrityksiä tutkimuskohteinaan.

Ajatushautomon työpajaan osallistuivat professorit Riitta Jallinoja Helsingin yliopistosta ja Martin Lindell Hankenilta. Perheyritysten liitosta mukana olivat Anne Berner, Torkel Tallqvist, Philip Aminoff, Jukka Helkama, Eveliina Talvitie ja Krista Elo-Pärssinen. Työpajan vetivät Jarna Heinonen ja Sari-Anne Poikkijoki Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

32 3_2010.indd 32

6.10.2010 9.41

Teksti: Krista Elo-Pärssinen

Pietari – Haasteita ja mahdollisuuksia

Strat-opisk elija Mäenpää, Jo t vasemmalta: Thom as Rikberg onas Keski , Zachary nen, Kristin Anna Pent a Pentti-vo ti ja Johann n Walzel, a Jouhki.

PL:N Strateginen johtaminen – koulutusohjelman osallistujat vierailivat Pietarissa tutustumassa Tammetin, Finnveran, Finpron ja FinNoden toimintaan. Ryhmä sai rautaisannoksen tietoa etabloitumisesta Pietariin.

Tällä hetkellä Pietarin alueella toimii noin 500 suomalaista yritystä. Yrityksiä toimii eniten rakennus- ja elintarvikealalla, mutta myös vähittäis- ja erikoistavarakaupan sekä asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä löytyy.

– Perheyrityksistä esimerkiksi Lemminkäinen ja Fazer ovat olleet Pietarissa jo pidemmän aikaa ja merkittäviä toimijoita, toteaa Finnveran Pietarin edustuston vetäjä Timo Pietiläinen.

Finpron Pietarin vientikeskuksen päällikkö Virpi Herrasen kokemuksen mukaan Venäjällä pärjäävät yritykset, joilla bisnes on kunnossa.

– Pietariin tai yleisemminkin Venäjälle ei kannata lähteä kokeilemaan, koska aloituskustannukset ovat kalliita. Venäjä ei ole perinteinen vientimaa, vaan tänne on tultava toimimaan ja tekemään.

Venäjällä on erikseen virallinen toimintaympäristö ja todellinen käytäntö, jotka poikkeavat Suomesta.

– Venäjällä on raskas hallintorakenne.

Toiminnot pitää integroida paikalliseen yhteiskuntaan. Yhtäältä byrokratiaa myös liioitellaan. Se on ehkä hidaste, mutta ei este.

Myös FinNod auttaa suomalaisia yrityksiä Venäjällä. Se tekee ennakointityötä etsien trendejä ja kehityssuuntia, joita yritykset voisivat omassa liiketoiminnassaan hyödyntää.

– Venäjällä terveydenhuollon, hyvinvoinnin alat sekä autoteollisuuteen liittyvä

yritystoiminta kasvavat tulevaisuudessa.

Rakentamisessa erityisesti vaihtoehtoiset energiaratkaisut kiinnostavat, ennakoi FinNode Venäjän johtaja Timo Koponen.

Oikeat yhteydet ja oikeat leimat Muun muassa metalli- ja raudoitusverkkoja valmistava Tammet on toiminut Venäjällä jo vuosia. Emoyhtiö Tammet Oy:n toimitusjohtaja Gretel Ramsaylla riittää tarinoita Venäjällä toimimisesta. Kaikista hankaluuksista ja ongelmista huolimatta hän ei kadu yritystoiminnan laajentamista Venäjälle.

– Venäjällä onnistuu, kun sopimukset ja leimat ovat kunnossa. Kaikki pitää olla dokumentoitu.

Asiakirjojen lisäksi oikeat yhteydet ovat Venäjällä kaiken perusta. On tunnettava toimijat ja heidän taustansa.

– Oikeiden yhteyksien luomisessa ja taustojen selvittämisessä auttaa verkosto, mm. muut suomalaiset, jotka toimivat Pietarin alueella. Varo kaikkia vipeltäjiä, antaa Gretel ohjeeksi Pietarissa toimijoille.

>FA K TA Finnveran Pietarin edustusto tarjoaa rahoitusneuvontaa suomalaisyrityksille ja -organisaatioille Venäjällä.

Edustusto kehittää Finnveran ja pohjoismaisten Venäjälle etabloituneiden rahoituslaitosten rahoitusyhteistyötä.

Finpro on suomalaisten yritysten perustama yhdistys, jonka jäseninä on noin 560 yritystä, Elinkeinoelämän Keskusliitto sekä Suomen Yrittäjät. Jäsenet luovat edellytyksen toiminnalle, jolla suomalaisten yritysten kansainvälistymistä voidaan nopeuttaa ja siirtämään vuosien varrella kertynyt kokemus yritysten eduksi.

Helmikuussa 2008 avattu FINNNODE Venäjä on Suomen innovaatio-organisaatioden kehitysyksikkö, jonka kautta TEM, Tekes, VTT, Finpro, Sitra ja Suomen Akatemia hakevat trendejä ja signaaleja verkottuvasta maailmasta, erityisesti BRIC-maissa. Finnode-verkosto identifioi uusia liiketoimintamalleja, innovaatioita ja liiketoiminta-aihioita, joita tarjoillaan toimialaklustereille ja yrityksille muun muassa Tekesin signaalisessioiden ja Finpron esitysten kautta.

Strateginen johtaminen – valmennusohjelmassa käsiteltiin kevään aikana kasvun ja kansainvälistymisen lisäksi itsensä ja muiden johtamista, johdon laskentatointa, rahoitusta ja markkinointia. Seuraava valmennusohjelma järjestetään vuoden 2011 alussa.

33 3_2010.indd 33

6.10.2010 9.41

Roschier

Hyvä tapa perheyrityksen markkinoinnissa Hyvän tavan noudattaminen markkinoinnissa voidaan katsoa olevan osa vastuullista yritystoimintaa. Perheyritysten arvoissa on perinteisesti korostettu vastuullisuutta. Vastuullisuus on moniulotteinen käsite, joka heijastuu myös perheyritysten tuotteiden ja palveluiden markkinointiin. Vastuullinen markkinointi on osa yrityksen yhteiskuntavastuuta; Hyvän tavan noudattaminen markkinoinnissa kertoo yrityksen yhteiskuntavastuusta – siitä, miten yritys kunnioittaa yhteiskunnan arvoja ja mitä se haluaa viestiä omista arvoistaan yhteiskunnalle. Näin ollen hyvän tavan noudattaminen markkinoinnissa lienee perheyrityksille erityisen tärkeää.

Hyvä tapa markkinoinnissa tarkoittaa, että yrityksen tulee noudattaa yhteiskunnassa yleisesti hyväksyttyjä arvoja ja hyvää liiketapaa. Lainsäädäntö ilmentää markkinoinnin hyvää tapaa kieltämällä markkinoinnin, joka on ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa; Markkinointi katsotaan hyvän tavan vastaiseksi jos se esimerkiksi loukkaa ihmisarvoa, syrjii vähemmistöjä tai jos siinä ilman asiallista perustetta suhtaudutaan hyväksyvästi toimintaan, jossa vaarannetaan terveyttä, yleistä turvallisuutta tai ympäristöä. Kuluttaja-asiamies on esimerkiksi käytännössä katsonut hyvän tavan vastaiseksi ja vähemmistöjä syrjiväksi kodinelektroniikkaketjun markkinoinnin, jossa PirkkaPekka Petelius toikkaroi pukeutuneena humalahakuiseksi ja rähjäiseksi saamelaishahmoksi. Vaikka markkinointi oli humoristista, se ei poistanut mainoksen hyvän tavan vastaisuutta mainoksen ollessa ristiriidassa ihmisarvon ja tasa-arvon kunnioittamisen kanssa.

Markkinoinnin hyvän tavan mukaisuutta tulee arvioida objektiivisesti omista henkilökohtaisista näkemyksistä riippumatta, ottaen huomioon myös markkinoinnin viesti ja toteutustapa. Lisäksi arvioinnissa tulee ottaa huomioon markkinoinnin kohderyhmä; Markkinoinnin hyvän tavan mukaisuus arvioidaan jossain määrin eri tavalla riippuen siitä onko markkinoinnin kohderyhmänä kuluttajat vai elinkeinoharjoittajat. Lisäksi, arvioidessa markkinoinnin hyvän tavan mukaisuutta on huomioitava, että yhteiskunnalliset arvot saattavat vaihdella maakohtaisesti Euroopan sisällä; Vaikka EU jäsenvaltioiden markkinointi on hyvin pitkälti harmonisoitu, on täysharmonisointi vaikeaa jäsenvaltioiden kulttuuri- ja lainsäädäntöeroista johtuen. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa hyvän tavan mukaiseksi katsottu markkinointi voitaisiin Pohjoismaissa puuttua ja päinvastoin. Hyvän tavan käsite markkinoinnissa ei ole myöskään pysyvä käsite, vaan se muuttuu ajan myötä.

Suomessa markkinoinnin hyvän tavan mukaisuus on säännelty sekä kuluttajansuojalaissa että laissa sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa. Kuluttajansuojalaki sääntelee elinkeinoharjoittajan ja kuluttajan välistä suhdetta, kun taas vastaavasti laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa sääntelee elinkeinoharjoittajien välistä suhdetta.

Markkinoinnin hyvän tavan mukaisuus määräytyy pitkälti samalla tavalla riippumatta siitä onko markkinointi suunnattu kuluttajille vai elinkeinoharjoittajille. Siitä huolimatta elinkeinokeinoharjoittajan on syytä huomioida kyseisten lakien peruserot mitä tulee markkinoinnin hyvän tavan tulkintaan. Vaikka elinkeinoharjoittajan markkinointi katsottaisiin hyvän tavan vastaiseksi kuluttajiin nähden, sen ei voida automaattisesti katsoa olevan hyvän tavan vastaista menettelyä markkinoijan kanssa tasavertaiseksi katsottavaan elinkeinonharjoittajaan nähden.

Toisaalta useimmissa tapauksissa joissa markkinointi voidaan katsoa hyvän tavan vastaiseksi elinkeinoharjoittajien välillä, se voidaan myös pitää hyvän tavan vastaisena kuluttajien kannalta.

Markkinaoikeus on esimerkiksi katsonut, että sellainen menettely, jossa vastoin parempaa tietoa annetaan kuluttajalle kilpailijasta kuva, ettei kilpailijan tuote olisi viranomaisvalvonnan alainen, on hyvän liiketavan vastaista muihin elinkeinoharjoittajiin nähden.

Kyseinen markkinaoikeuden tuomitsema menettely olisi myös voitu katsoa hyvän tavan vastaiseksi kuluttajiin nähden, koska se oli harhaanjohtavaa ja totuudenvastaista.

Kiteytetysti voidaan todeta, että markkinoinnin hyvän tavan mukaisuudessa tulee suoritta kokonaisarvio jossa markkinoinnin kohderyhmällä ja markkinointitavalla on keskeinen sija. Arvioitaessa markkinoinnin hyvän tavan mukaisuutta, korostuu kuluttajien heikompi asema elinkeinoharjoittajiin nähden, joka vaikuttaa markkinoinnin toteutustapaan; Kuluttajille suunnatun markkinoinnin hyvän tavanmukaisuutta arvioidaan yleisesti hieman tiukemmin kuin kilpailijoille kohdistettua markkinointia ja tällaiseen voidaan lähtökohtaisesti puuttua laajemmin Asianajaja Mikael Segercrantz Roschier Asianajotoimisto Oy

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 250 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

34

3_2010.indd 34

6.10.2010 9.41

Rahoitusta kriisin jälkeen

Pohjola

Finanssikriisi muutti monella tapaa yritysten rahoitusympäristöä ja vaikutti niin rahoituksen saatavuuteen, hintaan kuin ehtoihinkin. Pääsyitä muutokseen oli kaksi: pankkien oma varainhankinta kallistui ja muuttui aiempaa ennalta arvaamattomammaksi, toisaalta myös kansantalouden kehitys ja yritysten aiempaa heikommat tulosluvut lisäsivät pankkien näkökulmasta yritysten luottoriskiä.

Yrityksen näkökulmasta selvä käänne parempaan sekä rahoituksen saatavuudessa että hinnassa tapahtui heti vuodenvaihteen 2010 jälkeen. Pankkien luottokannat olivat kriisin aikana pienentyneet, ja kun talouden näkymät kääntyivät positiivisemmiksi ja varainhankinta helpottui, pankit alkoivat kilpailla hyvän luottoriskin rahoittamisesta. Luottojen tarjonta ylitti kysynnän ja johti Euroopassa nopeasti aleneviin marginaaleihin aina kesään asti.

Juuri nyt suurimmat rahoituksen saatavuuteen liittyneet uhat vaikuttavat olevan ohitse, ja pankkien vakavaraisuus on julkaistujen stressitestienkin mukaan hyvällä tasolla. Pankkien näkemykset rahoituskelpoisista järjestelyistä ja sopivista velkaantumistasoista ovat edelleen osin kriisiä edeltävää aikaa varovaisempia, mutta rahoitusta niin yrityskauppoihin kuin suuriin investointeihinkin on saatavilla. Rahoituksen kysyntä ei kuitenkaan vielä kohdistu vahvasti uusien hankkeiden rahoittamiseen, vaan erääntyvien järjestelyiden uudelleen rahoittamiseen. Suomessa erääntyy vuosina 2011–2013 merkittävä määrä suuria rahoitusjärjestelyitä, joiden uudelleenrahoitus on osin jo alkanut.

Koska pankit lainaavat ulos pääosin itse markkinoilta lainaamaansa rahaa, pankkien varainhankinnan kustannus on kenties keskeisin yksittäinen yritysten rahoitusnäkymiä kuvaava mittari.

Pankkien varainhallinnassa finanssikriisin aikana tapahtunut muutos on ollut raju. Esimerkiksi AA-luokitellun pankin viisivuotisen varainhankinnan kustannus oli 2007 keväällä noin 0,10 % yli euribor-koron, mutta nousi jopa 2,0 %:iin vuoden 2009 alkuun mennessä. Edelleenkin vastaava kustannus on noin 0,80 %:n tasolla. Pankkien varainhankinnan kalleus onkin jättänyt luottomarginaalit selvästi vuoden 2007 tasoa korkeammalle, mutta toisaalta alhainen korkotaso on pitänyt kokonaiskorot matalana.

3_2010.indd 35

Varainhallintaan liittyvää arvaamattomuutta on viime aikoina lisännyt se, että kriisiä on jouduttu torjumaan myös eurooppalaista pankkisäätelyä tiukentamalla. Alustavien luonnosten mukaan pankeilta tullaan jatkossa edellyttämään varainhankinnan kohdistamista luottojen maturiteetin mukaan, mikä toteutuessaan ohjaa pankkien omaa varainhankintaa aiempaa pidempiin maturiteetteihin. Koska valmisteilla olevan pankkeja säätelevän Basel III -kehikon sisältö ei vielä ole selvillä, pankit joutuvat erityisesti pitkäaikaisia luottoja myöntäessään varautumaan siihen, että entistä suurempi osa pankin omasta varainhankinnasta on pitkäaikaista.

Finanssikriisin vaikutukset näkyvät edelleen hinnan lisäksi myös muissa rahoitusehdoissa. Myönnettävien luottojen maturiteetit ovat pidentyneet jo selvästi, mutta pankit tarkastelevat kuitenkin edelleen entistä huolellisemmin, millaisia vakuuksia rahoitukseen sisältyy ja millaisia taloudellisia raja-arvoja eli kovenantteja luottoihin sisällytetään. Muutosten taustalla on kriisin antama muistus siitä, että mikäli velallisen tilanne alkaa heikentyä, parhaiten selviävät sekä yrityksen että pankin kannalta tilanteet, joissa yrityksen ongelmia on alettu ratkoa jo ensimmäisten varoitusmerkkien ilmaannuttua.

Viimeisimmän vuoden aikana tilanne yritysrahoitusmarkkinoilla on helpottunut ja tasoittunut. Finanssikriisi korosti erityisesti pitkäaikaisten asiakassuhteiden merkitystä, ja rahoitusta on ollut parhaiten saatavilla koko ajan sellaisille yrityksille, joilla on vahvat pankkisuhteet. Rahoitusmarkkinoiden seuraava haaste on vastata rahoituksen kysynnän kasvuun, joka syntyy, kun investoinnit ja yrityskaupat lähtevät vauhdikkaasti liikkeelle samalla, kun suuri määrä vanhoja rahoitusjärjestelyitä vuosina 2011–2013 erääntyy.

Tähän kysynnän kasvuun yritykset valmistautuvat parhaiten aloittamalla keskustelut rahoituksesta pankkien kanssa jo hyvissä ajoin ennen varsinaista rahoitustarvetta.

Yksikönpäälliikö Päivi Jääskeläinen Syndikoinnit ja strukturoitu rahoitus

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.

35 6.10.2010 9.41

Omistajien puolue Pääomasijoittajat ovat omistajuuden yksi uusimmista ilmentymistä. Pääomien kasautuessa yhä enemmän instituutioille, on syntynyt tarve ammattimaisille omistajille. Yksinkertaisimmillaan voidaankin sanoa, että pääomasijoittajat tarjoavat osaavaa omistajuuspalvelua kasvaville ja muutoksen keskellä oleville yrityksille.

Pääomasijoittajat ovat myös itse oppineet paljon. Useimmiten tehokkaimmalla ja parhaiten mieleen jäävällä tavalla eli epäonnistumisten kautta. Talouskriisin jälkilöylyissä pääomasijoittajat ovat nyt uuden nousun edessä. Voittajiksi nousevat ne, jotka osaavat parhaiten yhdistää strategisen ajattelun, järkevän operatiivisen toiminnan tehostamisen sekä yrityksen arvojen ja kulttuurin kehittämisen. Erityisesti viimeinen kohta on pääomasijoittajan menestyksen kannalta ratkaiseva. Operatiivista kehitystä voi ostaa konsultilta, mutta kulttuurin luomisessa pitää olla luontaista kykyä ja sydän mukana.

Omistajuudella on väliä

Pääomasijoittajien kanssa perheyritykset voivat tehdä ihmeitä. Kesällä CapManin pitkäaikainen kohdeyritys Farmos siirtyi perheyhtiö Kiillon omistukseen. Farmoksen pitkä matka Turusta Orionin koulun kautta Tampereelle on sisältänyt monia eri vaiheita. Yhtiön liiketoimintaportfolio on muuttunut rajusti, mutta perinteikäs nimi ja osaava henkilökunta ovat siivittäneet Farmoksen menestykseen vuodesta toiseen. Kiillolta Farmoksen osto on hieno ja rohkea liike. Kun pörssi kyntää alamaissa ilman varsinaista merkitystä kasvuyrityksille, tarvitaan näkemyksellisiä perheyhtiöitä vaalimassa suomalaista omistusta. Osana tätä omistajuuden yhteistyötä pääomasijoittajat ja perheet voivat viedä suomalaista omistajuutta eteenpäin.

CapMan

”Ensi kevään eduskuntavaalien suurimmaksi voittajaksi on nousemassa omistajien puolue. Kansan syvät rivit ovat puhuneet ja kasvuhakuiset yrittäjät valtaavat Arkadianmäen enemmistön…”.

Toimitusjohtaja-omistaja Virtanen herää yöllä hiestä läpimärkänä. Suupielessä välähtää kuitenkin hymy, sillä tällä kertaa painajainen päättyikin unelmaan. Rahoituksen riittävyydestä huolehtiminen, suurimman alihankkijan toimitusvaikeudet ja henkilökunnalle huomenna pidettävä tiedotustilaisuus valvottavat häntä vielä pitkään, siihen saakka kun hän nukahtaa juuri ennen herätyskellon soittoa.

Omistajuudelle on vaikeaa saada sille kuuluvaa arvostusta, koska tyypillisesti ajatellaan, että omistajilla on jo niin paljon. Mihin he enää arvostusta tarvitsisivat! Viime vuosina on kuitenkin alkanut varovainen liikehdintä siihen suuntaan, että omistajuutta nostetaan sille kuuluvalle paikalle. Perinteinen, jo vuosisatoja kestänyt ajatusmalli omistajuuden synnyttämästä luokkajaosta pysyy silti sitkeästi vallassa. Kun yhteiskunta modernisoitui, ei omistajien puoluetta syntynyt. Melkein päinvastoin. Ehkä yksi pahimmista virheistä ja väärinkäsityksistä syntyi, kun keksittiin että omistajuudella ei ole väliä. Hokema liittyi liberalisointikauteen, jota ennen kansainväliset pääomaliikkeet eivät olleet vielä vapaita. Valitettavasti kulttuureissa on tapana jättää päälle propagandakoneiston istuttamat väärätkin ajatukset. Vuosien varrella mitä enemmän olen toiminut pääomasijoittajana ja omistajana yrityksissä sitä selkeämmin olen sen nähnyt. Osaava omistajuus on kaiken menestyksellisen liiketoiminnan alku ja juuri. Omistajien oma puolue on tietysti kaukaista utopiaa ja turhaakin, mutta yhteiskunnan olisi syytä herätä paremmin huomaamaan myös tämä ajatussuunta.

Tähän heräämiseen vaaditaan rohkeutta myös omistajilta, on uskallettava selkeästi ja julkisesti puolustaa omaa asiaansa.

Toimintatapa, joka on tällä hetkellä omistajille varsin vieras.

36

3_2010.indd 36

Näkemyksellistä omistajuutta

Heikki Westerlund senior partner, hallituksen puheenjohtaja, CapMan Oyj

CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita ja hallinnoi noin 3,6 miljardin euron pääomia rahastoissaan. Yhtiöllä on kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate), joista jokaisesta vastaa oma sijoitustiimi. Kullakin sijoitusalueella on omat erikoistuneet rahastot. Yhteensä CapManin palveluksessa on noin 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa. CapMan on perustettu vuonna 1989, ja yhtiön B-osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001. www.capman.com

6.10.2010 9.41

ansaprint

Palveluksista palveluiksi – parempaa palvelua b-to-b-kaupankäyntiin Valmistavassa teollisuudessa ja b-to-b-sektorilla on perinteisesti luotettu henkilökohtaiseen palveluun – ja tekniikkaan. Henkilökohtainen palvelu on usein rinnastettu hyvään asiakaspalveluun, vaikka itse palvelumuotohan ei anna siitä takeita.

Yrityskalvoilla yleisimmiksi erottautumistekijöiksi kilpailijoihin nähden on kirjattu joustavuus, asiakaslähtöisyys ja hyvä asiakaspalvelu. Ani harvoin kilpailijakaan on näissä jäänyt jälkeen ja vielä harvemmin ne ovat konkretisoituneet asiakkaalle.

Palvelu vai palvelus?

Palvelu sekoitetaan usein palvelukseen. Toki palveluksiakin tarvitaan, mutta usein ne ovat poikkeamia varsinaisesta palvelusta eikä kohtuullisesta korvauksesta uskalleta edes unelmoida.

Kovassa kilpailussa asiakkaan suuntaan on kumarrettu riittävästi ja kaikki on onnistunut. Kun sen lisänä on ollut kova hintakilpailu, viivan alle on alkanut muodostua ikäviä lukuja. Aina yrityksen tekemä suuri palvelus ei ole näyttäytynyt sellaisena edes asiakkaalle. Toimittaja on saattanut kokea tekevänsä suuren palveluksen suurine ponnisteluineen, mutta asiakas on kokenut sen normaaliksi toimintamalliksi.

Mistä asiakas on aidosti valmis maksamaan?

Usein asiakaslähtöisyytenä on pidetty peruspalveluun liittyviä asioita, kuten tavaran toimittamista ajallaan tai yhteyshenkilön hyvää tavoitettavuutta. Se, että asiakkaan toimintaa aidosti ymmärretään ja palveluita kehitetään tukemaan esimerkiksi loppuasiakkaan tarpeita, ei ole itsestäänselvyys. Edistyksellinen asiakas voi nykyaikana olettaa, että toimittaja ja asiakas löytävät yhdessä molempia osapuolia hyödyntäviä, parempia toimintamalleja. Mikäli toimittaja ei pyri tähän, hinta ainoana kilpailukeinona on heikko valttikortti.

Asiakaspalveluprosesseja ja palveluinnovaatioita kehittämällä voi aikaansaada merkittävämpää laatukokemusta kuin esimerkiksi pelkällä teknologisella innovaatiolla. Prosessikehityksestä puhuttaessa liikutaan usein tuotantosaleissa ja keskitytään siihen, kuinka jokin konkreettinen tuotos saadaan tuotettua entistä tehokkaammin. Asiakkaan kokema laatu pitää sisällään hinnan ja tuotoksen suhteen lisäksi myös tapaan ja käytettävyyteen liittyviä ominaisuuksia. Esimerkiksi parempi laatukäsitys voisi muodostua

siitä, että yhteyshenkilön tavoittelun sijaan asiakas voisi tilata verkkopalvelusta silmänräpäyksessä haluamansa tuotteen halutuin ominaisuuksin. Mikäli toimittaja voi muuttaa prosessejaan niin, että asiakas pääsee eroon esimerkiksi välivarastoinnista, kehityksellä on silloin vaikutusta asiakkaan kokemaan arvoon.

Näin asiakas on valmis vastavuoroisesti maksamaan tuotteesta myös arvonmukaista, korkeampaa hintaa.

Uusista toimintamalleista oikeiksi palveluiksi Konkreettisen lisäarvon tavoittelulla on alakohtaisia erityispiirteitä, mutta usein pinnan alla on samat perusasiat. Pelkän kustannussäästön ja hintaedun sijaan kannattaa välillä haastaa organisaatiotaan miettimään yhdessä asiakkaidensa kanssa, mikä olisi se toiminnallinen ihannetila, jossa molemmat osapuolet voisivat elää paremmin – ja pyrkiä kohti sitä. Ja mikäli ajatus näyttää jumittuvan sille samalla radalle, kannattaa ottaa yhteys vaikka naapurin pajaan ja peilata toimintaa puolin ja toisin. Samassa junassa ollaan – vähän eri vaunuissa vain.

Meilläkään Hansaprintissä ei pelkkä painaminen riitä. On jätettävä tuotantosalit ja keskityttävä siihen, miten voimme tukea asiakkaamme toimintoja, millaisia uusia palveluita voimme luoda, mitä toimintoja voimme automatisoida tai tukea sähköisen asioinnin avulla. Loppujen lopuksi, perusta pysyy, mutta asioita tehdään vain palvelevammin ja laadukkaammin laajemmasta, koko arvoketjun näkökulmasta – palveluliiketoiminnan tavoin.

Minna Kokka, HansaBook-palvelut, Hansaprint Oy

Hansaprint on Pohjoismaiden johtava painotalo ja markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Yhtiö keskittyy painopalveluiden, monikanavapalveluiden sekä asiakaskohtaisten ratkaisuiden kehittämiseen. Hansaprintin tehtävä on vastata asiakkaidensa markkinoinnin ja viestinnän tavoitteisiin painoviestinnän toteuttajana. Uskomme että jokaisen markkinointi- ja viestintäpanoksen tulosten on oltava jatkossa mitattavia, jolloin niiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan jatkuvasti parantaa. Toimipisteemme sijaitsevat Turussa, Vantaalla, Tukholmassa (Ruotsi), Moskovassa (Venäjä) sekä Komáromissa (Unkari). Hansaprintillä on yhteistyökumppaneita kaikissa Pohjoismaissa, LänsiEuroopassa, Unkarissa, Venäjällä, sekä Kiinassa ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

3_2010.indd 37

37

6.10.2010 9.41

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy MatkaVekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi.

Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa. www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

www.pwc.com/fi

Yrityksesi menestys on myös meidän tavoitteemme* PricewaterhouseCoopers - uskottu asiantuntijasi *connectedthinking

38

3_2010.indd 38 perheyritpwc.indd 1

6.10.2010 9.41 8.11.2007 17:31:05

> TIETOA

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto

– järjestää seminaareja ja valmennusta

– valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä

– ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

– edistää jäsentensä vuorovaikutusta

– edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

fi

:31:05

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA

1

Luottamus : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

Avoimuus : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P erhekeskeisyys : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J atkuvuus : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 330 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

Yrityksesi on perheyritys , jos

– sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39 3_2010.indd 39

6.10.2010 9.41

Perheyritysten liiton jakaman Perheyrityspalkinnon sai vuonna 2008 Aho Group. Kuvassa keskellä yrityksen perustaja Juhani Aho. Perheen kaikki viisi lasta jatkavat isänsä elämäntyötä. Seuraajapolvi vasemmalta lukien: Kari Jussi Aho, Annakaija Lappalainen, Antti Aho, Ville Aho ja Miia Porkkala.

Perheyrityksellä on kasvollinen omistaja Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, koulutusja edunvalvontajärjestö, joka edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta. Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä. www.perheyritystenliitto.fi

40 3_2010.indd 40

6.10.2010 9.41