Perheyritys 2/2010

Perheyritys 2 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Jorma Ollila puhui Perheyritystapahtumassa

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja:

Sivut 4–9

Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä Sivu 10

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

1

Perheyritys

2 • 2010

www.perheyritystenliitto.fi

Perheyritystapahtuma keräsi ennätysmäärän yleisöä.

s.8 s. 10

s.18-20

Genelec ui vastavirtaan ja investoi iisalmeen.

JulKaiSiJa Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

2

3 4 10 12 16 20 24 25 26

Pääkirjoitus.

28 32 34 35 36 37

Uusi johtajuus on – velhoja ja toivoa.

Perheyritystapahtumassa puitiin uudistumista ja säilyttämistä.

Sydän kädessä: Eeva ja Ville Solja.

Lyhyesti.

Kiilto Family sai seitsemännen Perheyrityspalkinnon.

Genelecin Ilpo Martikainen: Menestys perustuu arvoihin ja sinnikkyyteen.

Krista Elo-Pärssinen: Kestävää kasvua kestävillä innovaatioilla.

Simo Valtti:Verotus voi ohjata oikein.

GEEFin puheenjohtaja Philip Aminoff kertoo vanhojen yritysten uudistumisen voimasta.

Uudet jäsenet.

Finnvera: Finnvera edistää vientiä.

SEK Public: Sosiaalisen median starttipaketti.

Fennia: Perheyrityksissä arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle.

PricewaterhouseCoopers: Ota verotuksellinen näkökulma yritysjärjestelyihin.

pääToiMiTTaJa Eveliina Talvitie TäTä NuMeRoa ovaT avuSTaNeeT: Tapio Neva, Tuomas Marva, Krista Elo-Pärssinen ja Simo Valtti ToiMiTuSNeuvoSTo Perheyritysten liiton viestintätyöryhmä

oSoiTTeeNMuuToKSeT jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi TaiTTo SEK Loyal Oy paiNopaiKKa Newprint Oy, Raisio iSSN-TuNNuS 1795-8075

yHTeiSTyÖKuMppaNiT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Hansaprint Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PricewaterhouseCoopers Oy, Roschier, SEK

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

Liiton asiantuntijat krista elo-Pärssinen ja Simo valtti kirjoittavat vihreydestä ja veroista.

>PÄ ÄKIRJOITUS uudenlaista kysyntää Nyt on syytä ottaa kantaa uudistumiseen. Jo senkin takia, että perheyrityksiä toisinaan kritisoidaan liiallisesta turvallisuushakuisuudesta, jonka väitetään jähmettävän ne kiinni menneeseen. ennakkooletuksia kiinnostavampaa on niiden osoittaminen vääriksi. Tutkimukset osoittavat, että perheyrityksissä on kasvuhalua ja kykyä muutokseen. erityisesti sukupolvenvaihdos tarjoaa mahdollisuuden dynaamisiin päätöksiin. keskellä epävakautta ja epävarmuutta perheyritysten pitkäjänteisellä toimintatavalla on aivan uudenlaista kysyntää. Tämä on havaittu myös euroopassa. Perheyritysten vaikuttavuus euroopan tasolla vahvistuu kovaa vauhtia. european Family Business - GeeFin puheenjohtajaksi jo toistamiseen valitun Philip Aminoffin mukaan (s. 26) perheyritykset toimivat luontaisesti eU:n peräämän sosiaalisen markkinatalouden tavoitteiden mukaisesti. Aminoff kertoo tässä numerossa myös oman sukunsa yritysten kehitystarinoita.

erityisesti suku-

polvenvaihdos tarjoaa

mahdollisuuden

Uudistua voi myös arvot säilyttäen. Perheyritystapahtumassa (s. 4) kuultiin muun muassa, miten Hartwallin suku otti 170 vuoden jälkeen ensimmäiset askeleensa juomateollisuuden ulkopuolelle. Hartwall Capitalin Torkel Tallqvist ja Peter Therman kertoivat olosuhteista, joissa yhtiö päädyttiin myymään ja miten perheyhtiöstä tuli yritteliäs perhe – entrepreneunial family. Hyviksi havaitut arvot ovat uudenkin liiketoiminnan pohjana.

dynaamisiin

päätöksiin.

Muun muassa Australiassa ja Papua-Uusi-Guineassa toimivan Savcor Groupin Hannu Savisalo päätyi toteamaan Finlandia-talolla tippa silmäkulmassa, että Mikkeli paras paikka yrityksen kotipaikkakunnaksi.

Yritys voi kansainvälistyä, monipuolistua, kasvaa ja samalla pysyä lojaalina myös alkuperämaalleen.

Jorma Ollila puolestaan analysoi (s.6) odotetussa puheenvuorossaan, että perheyritysten vahvuus on tunne. inhimillisyydelle saattaa nyt olla erityinen tilaus.

Olisiko tilausta myös viisaudelle? Genelecin perustaja ilpo Martikaisen (s. 20) mukaan kyse on siitä, tehdäänkö jotain kestävää ja yhteiskunnalle hyödyllistä vai tuhlataanko. kiilto Familyn konsernijohtaja erkki Solja (s. 16) summaa, että huolella ja vastuullisesti valmistetun tuotteen markkina-arvo kasvaa.

eveliina Talvitie

3

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

Yritys uudistuu – a Tunteet, historia, identiteetti, kansainvälistyminen, osaaminen ja viestikapula olivat seitsemännen Perheyritystapahtuman avainsanoja.

4

– Suomen on uskallettava uudistaa rakenteita. Suunnan tulee olla myös kohti uusteollistumista, johon kytketään vahvasti mukaan palvelualat ja nopean kasvun osaamisalueet. Ilman teollista tuotantoa emme pysty ylläpitämään pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaamme.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja anne Berner maalasi Perheyritystapahtuman avauspuheessaan suurella pensselillä.

Uskalluksen lisäksi hän peräänkuulutti vahvaa johtajuutta ja luottamusta sekä ”uskoa, toivoa ja rakkautta”.

arvot säilyvät – Yrittäjyydessä on kyse intohimosta ja luovuudesta, uskosta omaan osaamiseen, menestymisen toivosta ja rakkaudesta työhön. Näiden taustalla on kuitenkin oltava luottamus. Omistajan ja yrittäjän on luotettava yhteiskuntaan, sen rakenteisiin ja lupauksiin.

Berner muistutti, että ”omistajan ääntä” ei kuulla niiden joukossa, jotka tekevät keskeisiä yritysten toimintaympäristöön liittyvistä päätöksiä. Näin on siitäkin huolimatta, että 80 % Suomen yrityksistä on perheyrityksiä, jotka vas-

TEKSTI: eveliiNa TalviTie KUVAT: RaMi Salle

taavat 40 % kaikesta liikevaihdosta ja työllistävät 50 % yksityisen sektorin työvoimasta ja 75 % pk-sektorin työvoimasta. 30 % suurista yhtiöstä on perheyrityksiä, joista moni on listattu.

– Omistajat toisivat päätöksentekoon arvojen ja vastuullisuuden näkökulman.

Yhteiskunnan ja perheyritysten välisestä suhteesta puhuessaan Berner siteerasi Primulan toimitusjohtaja Juha valkamoa: Ensin on leivottava kakku, jotta sitä voidaan jakaa. Tarvitaan myös hiivaa.

5

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

anders Blom vertasi puheenvuorossaan sukupolvenvaih- perheyritystapahtuma keräsi Finlandia-talolle ennätykselliset 318 osallistujaa. Tilaisuus tarjoaa erinom dosta viestijuoksun kapulanvaihtoon. – Neljä kertaa sadan metrin viestissä juoksijoiden yhteenlaskettu aika jaettuna juoksijoiden kesken on vähemmän kuin sadan metrin maailmanennätys, metaforistaan tunnettu Blom tiesi.

JORMA OLLILA

Tulosta vai tunnetta Nokia Oyj: n hallituksen puheenjohtaja Jorma ollila arvioi puheenvuoronsa aluksi, että yksi polttavimmista kysymyksistä kaikkien Perheyritystapahtumaan osallistuneiden mielestä on verotus.

– Juuri näihin aikoihin valmistellaan päätöksiä, joiden myötä ratkaistaan, jatketaanko Suomessa kannustavan veropolitiikan tiellä vai siirrytäänkö toisenlaisen verotuksen malliin, Ollila jatkoi johdattaen nopeasti varsinaiseen aiheeseen.

Hän kertoi haluavansa selvittää, onko perheyritys ”niin erinomainen tapa toimia kuin perheyrittäjät itse sanovat” ja keskittyvänsä perheyritysten olemassaolon ”rationaaliseen syyhyn”. kriitikkojen hän totesi usein väittävän, että perheyritys on toimiva järjestely yrityksen elinkaaren alussa, mutta huono heti kun kokoa ja toimintaa tulee lisää. vertailtuaan pörssiyhtiötä ja listaamattomia perheyhtiöitä pörssiyhtiöiden eduksi Ollila päätyi pohtimaan perheyritysten syklin pituuden merkitystä.

– ehkä perheyritysten arvo tuleekin näkyviin vasta sitten, kun tarkastelu ulotetaan syklien ylitse, kun asioita katsotaan vaihtuvien sukupolvien ja useiden

6

vuosikymmenten perusteella. ehkä perheyritysten voima näkyy siinä, miten ne pystyvät selviytymään vastoinkäymisistä, Ollila spekuloi.

Ollila kertoi istuneensa kahden perheyrityksen hallituksessa: Ford Motor Companyn ja Otavan. Hän kuvaili yritykset erilaisiksi, mutta kriisikestävyydeltään samanlaisiksi.

– Merkillepantavaa on, että Otava ei ainoastaan selvinnyt 1990-luvun lamasta, vaan otti siitä vauhtia. Samalla suku osti yrityksen pois pörssistä ja varmisti yhtiön jatkuvuuden.

Fordin historiasta Ollila nosti esille 1900-luvun alun pudotuspelin, jossa amerikkalaisten autojen valmistajien määrä putosi yli kolmestasadasta muutamaan kouralliseen. Ford näytti tietä maailmalle tuotannon suunnittelussa ja katsoi vierestä kun toinen autojättiläinen, GM, laajeni, osti ja paisui.

– Monet syyttivät Fordia hidasliikkeisyydestä. Mutta kun tuli vuoden 2008 suuri paniikki, Ford olikin ainoa amerikkalainen autoyhtiö, jonka ei tarvinnut ja joka ei halunnut ottaa vastaan valtion tukiaisia. Nyt näyttää siltä, että Ford selviää kriisistä ja

ehkä ottaa jopa vauhtia siitä.

Ollila päättyi puheenvuorossaan yhteen hänen mielestään ratkaisevaan eroon pörssiyhtiöiden ja listaamattomien perheyhtiöiden väillä. Hän analysoi, että perheyritykseen liittyy parhaimmillaan voiman tunne, voimakas sitoutuminen ja käsitys yrityksen yhteiskunnallisesta merkityksestä.

– Tätä tunnetta ei voi välttämättä osoittaa analyyseilla, jotka keskittyvät lyhyen aikavälin menestyksen mittaamiseen. Pidemmällä aikavälillä asioita katsottaessa huomataan, että missio, emootio ja tunne ovat tärkeitä asioita, jotka johdattavat perheyrityksiä läpi vaikeuksien ja antavat uskoa tulevaisuuteen.

Samaan hengenvetoon Ollila totesi, että perheyritykseen liittyvä voimakas tunnelataus on myös sen akilleen kantapää. Jos asiat lähtevät vyörymään väärään suuntaan, niitä on vaikea pysäyttää.

– Tällaisissa tilanteissa tarvitaan johtajuutta, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan myös keskeisten omistajien uskoa yhtiön ja perheen missioon, sen yhteiskunnalliseen tehtävään. Jos usko missioon hiipuu, hiipuu myös tunnelataus.

arjoaa erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen.

Ehkä perheyritysten voima näkyy siinä, miten ne pystyvät selviytymään vastoinkäymisistä.

7

P E R H E Y R I T Y S TA P A H T U M A 2 0 1 0

Perheyritystapahtumassa kuultua: Huippuosaajat ovat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkein asia.

Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin

SAVCOR GROUP

Arvot kansainvälistymisen työkaluna Savcor Groupin hallituksen puheenjohtaja Hannu Savisalo arvioi yrityksensä laajentuneen kansainväliseksi arvojen ansiosta.

– inhimilliset arvot ovat uskottavia missä tahansa.

Savisalon mukaan uskottavuutta vahvistaa, jos arvot ovat löydettävissä myös yrityksen historiasta.

– Perheyritys on perheyritys, koska sillä on juuret, Savisalo summasi.

Savcor Groupilla on yli 1000 työntekijää 16 maassa, joista yksi mielenkiintoisimmista on Papua-Uusi-Guinea. Yritys on alueella harvoja ulkomaisia toimijoita ja on rakentanut sinne koulun, kirjaston ja siltoja. kyseessä on johtajan mukaan ”perushumaani puuha”.

Jotakin yrityksen juurtumisesta alueelle kertonee se, että yksi kylän pojista on nimetty Savcoriksi.

Yhtiönsä arvoiksi Savisalo luetteli tasa-arvon ja elämän rakastamisen. Hän korosti myös, että arvoista pitää puhua ja niitä pitää jaksaa selittää työntekijöille ja sidosryhmille uudestaan ja uudestaan.

– Ylimmän johdon iso haaste on, miten arvot välitetään eri puolille.

Oman yhtiönsä kasvusta ja laajentumisesta kansainvälisille markkinoille ja alueille Savisalo esitti hitaasti nousevan graafin.

– kasvuyrittäminen ei ole lyhytjänteistä puuhaa, Savisalo summasi seminaaripäivän teeman.

Lopussa Savisalo esitti huolensa teknologiafirmojen tulevaisuudesta Suomessa. Yleisökysymykseen siitä, onko Suomi liian riippuvainen yhdestä yhtiöstä – Nokiasta – hän vastasi yksiselitteisen kieltävästi. Nokia on synnyttänyt paljon uutta yritystoimintaa Suomeen.

Sen sijaan Savisalo käytti kovia sanoja väittäessään Nokian hylänneen suomalaiset teknologiayritykset, jotka ovat henkitoreissaan.

– Tuntuu, että poliittisesti näiden yritysten selviämisestä ei välitetä. Juhlapuheet ovat irtautuneet todellisuudesta.

8

ilman vaimoani en olisi tässä.

Hartwall Capitalin perheneuvoston jäsen Peter Therman

Perheyritykselle tärkeää on suhde seuraavaan sukupolveen. Tämä tekee perheyrityksistä hyvinkin dynaamisia, avoimia ja tulevaisuudesta luottamusta hakevia.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner

ehkä jokin perheyhtiön DNA:ssa oli valtiointerventionismia vastaan.

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila

Mikkeli on maailman paras paikka yrityksen kotipaikaksi.

Savcor Groupin toimitusjohtaja Hannu Savisalo

antti Herlinin ja Tuula Teerin yhteispuheenvuorossa satavuotiaan perheyhtiön ja uuden yliopiston arvot kytkeytyivät yhteen.

olli Tasala, Satu Helkama, Jaana Kotro ja Nina arvonen kohtasivat Hansaprintin työpajassa.

HARTWALL CAPITAL

Miten perheyritys herätetään henkiin – itse asiassa otsikko ei ole ihan osuva.

Perheyrityksemme on ollut hengissä koko ajan, tarkensi Hartwall Capitalin perheneuvoston jäsen peter Therman.

Hartwallin panimoyhtiön omistajasuvun yhteneväisyyttä on vahvistettu perheneuvostolla vuodesta 1989 lähtien. kun pörssiin listautunut perheyhtiö vuonna 2002 yhdistyi brittiläiseen Scottish & Newcastleen, omistamiseen liittyvä identiteetti kuitenkin joutui koetukselle.

Mieliin hiipi kysymys, voitaisiinko enää puhua perheyhtiöstä.

Ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla käynnistettiin prosessi, jonka tarkoituksena oli löytää vastauksia omistajien kannalta varsin olennaisiin kysymyksiin: keitä olemme? Mitä oikeastaan omistamme? vastaus muutti muotoaan matkan varrella. ensimmäinen virstanpylväs saavutettiin, kun päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että suku haluaa jatkaa omistajina ”kimpassa”.

Monimutkaisemmaksi tilanne tuli, kun omistajasuku ryhtyi selvittämään, miten Scottish & Newcastlea johdetaan ja mikä hartwallilaisten rooli on kokonaisuudessa. Tahtotilaksi vahvistui, että nämä omistajat eivät halua olla ainakaan pelkkiä sijoittajia.

– Omistimme Scottisch & Newcastlesta suurimman yksittäisen osuuden.

Totesimme, että tämä on perheyhtiö tai että me ainakin teemme tästä sellaisen,

Hartwall Capitalin hallituksen jäsen Torkel Tallqvist jatkoi.

Omistajakunnaltaan pirstaleisessa Scottish & Newcastlessa haluttiin ottaa se paikka, joka omistusosuuden perusteella hartwallilaisille heidän mielestään kuului. kuudes sukupolvi olisi halunnut kehittää agendaa ja kävi paikan päällä esittelemässä ideoitaan.

Sitten tuli kilpailija, joka teki tarjouksen, josta olisi ollut järjetöntä kieltäytyä.

Osuus Scottish Newcastlesta myytiin Carlsbergille ja Heinekenille. Hartwallin suku otti 170 vuoden jälkeen ensimmäiset askeleensa juomateollisuuden ulkopuolelle. Uudet omistajat laittoivat koko yhtiön palasiksi.

– Yhtenä päivänä meillä sitten oli kaikki rahat tilillä. Piti aloittaa nollasta, koska osaamispääomamme oli oikeastaan siinä firmassa, jonka myimme.

– Olemme joutuneet osittain hylkäämään käsitteen perheyritys, mutta sen tilalle on tullut käsite yritteliäs perhe, entrepreneunial family, Therman kertoi.

Hartwallin suku on ryhtynyt omistajaksi aloille, joista sillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Yrityksen myymisestä saatuja varoja on sijoitettu useaan yritykseen. vuonna 2010 Hartwall Capital omistaa muun muassa noin 10 prosenttia Stockmannista, 25 prosenttia Cramosta sekä puu- ja muovilattiayritys kareliaUpofloorin.

Osaamisen ostaminen pelkästään ulkopuolelta ei kuitenkaan näille omistajille riitä.

– Jos hallituksessa tai toiminnassa ei ole yhtään perheen jäsentä mukana, olemme pelkkiä sijoittajia Ja niitähän juuri emme ole halunneet olla, Tallqvist totesi.

9

> SYDÄN KÄDESSÄ Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten nuori polvi muistaa mennyttä ja visioi tulevaa.

TEKSTI: eveliiNa TalviTie

» Millaisia lapsuusmuistoja sinulla on perheyrityksestä? eeva: Perheyritys on aina ollut kiinteä osa elämäämme. Muistan leikkineeni kiillon varastolla villen ja sisareni Anna-Sofian kanssa. katselimme trukkeja ja joskus pääsimme niiden kyytiin. ville: Yrityksestä puhuttiin perheen parissa avoimesti ja se oli positiivinen asia. kotona näkyi myös yrityksemme tuotteita: oli puuliimaa ja kalentereita. Tehdasalueelle pääsi hiukan vanhempana katsomaan liimapyttyjä.

» Miten olet päätynyt perheyrityksen toimintaan mukaan?

eeva SolJa Syntynyt: 20.10.1982 Koulutus: kTM, Svenska Handelshögskolan perheyritys: kiilto Familyn hallituksen jäsen ville SolJa Syntynyt: 27.6.1986 Koulutus: Opiskelee markkinointia Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa perheyritys: kiilto Familyn tytäryhtiö Metal Packin hallituksen jäsen

10

eeva: kyseessä on vapaaehtoinen valinta.

Minua ei ole painostettu vaan annettiin hallitustyöskentelyn kautta rauhassa kasvaa yritykseen. kiilto on hieno yritys, joka on kasvanut Suomessa ja ulkomailla. Myös henki yrityksen työntekijöiden keskuudessa on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Nyt olen entistä paremmin ymmärtänyt, miten upean työn isä on tehnyt. ville: isä heitti vapaamuotoisen ehdotuksen ilmaan. Mietin vastaustani aika pitkään. erityisesti askarrutti oma kompetenssi. Hallitustyöskentelyn kautta on saanut uudenlaista näkökulmaa yritykseen.

» Millaisia arvoja perheestänne on sinuun tarttunut? eeva: Meille on tehty selväksi, miten tärkeää on rakastaa sitä, mitä tekee. Työhön pitää olla intohimoa ja siihen on heittäydyttävä. ville: Olen isältäni oppinut korkean työmoraalin. Asiat on tehtävä alusta loppuun ja täysillä.

Puoliteho ei tule kysymykseen.

» Mikä perheyrityksessä on parasta ja pahinta? eeva: ehkä se, että pääsee oman perheen jäsenten kanssa jakamaa vastuuta. On lähellä ihmisiä, jotka ymmärtävät, miltä sinusta tuntuu.

Asian toinen puoli on se, että paineet saattavat olla kovat. Haluan koko ajan ja kaikessa tehdä parhaani. ville: Tietysti parasta on perhe. Se tuo yritykseen inhimillisyyttä ja läheisyyttä. Sen verran olen lukenut perheyrityksistä, että tiedän niiden pahimmillaan tuovan sisäisiä ristiriitoja, jotka voivat jopa tuhota yrityksen.

Kehittämisen aika on nyt

Rahoitusta yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin.

Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttöpääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin.

Kysy lisää puh. 0204 6011 tai katso www.finnvera.fi

Kansainvälisesti tunnustettua osaamista.

Kansainvälisesti toimivalle yritykselle on tärkeää verkottua vahvojen kumppaneiden kanssa. Kansainvälisten pankki- ja vahinkovakuutusratkaisujemme avulla voimme ratkaista entistäkin tehokkaammin yrityksesi kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät tarpeet. pohjola.fi Pohjola Pankki Oyj on finanssipalveluyritys, jonka A-osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Vahinkovakuutukset tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy.

> LY H Y E S T I

Perheyritysten hallintokäytännöistä saatiin uusi tutkimus Perheyritysten liitto on tehnyt yhdessä Stanton Chasen ja Lapin yliopiston kanssa kyselytutkimuksen, jossa vastaajina oli Perheyritysten liiton jäsenyritysten hallituksen jäseniä.

Tutkimuksen mukaan jokaisessa perheyrityksessä on omat tapansa järjestää hallintorakenteen yksityiskohdat ja vaikuttamisen kanavat. Mahdolliset vaikuttajat ja

vaikutusfoorumit ovat kuitenkin perheyrityksessä muulla tavoin omistettuihin yrityksiin verrattuna hajaantuneita. Tätä todentavat perheyrityksissä olevat, lailla määrättyjen hallintoelinten lisäksi muodostetut epäviralliset hallintoelimet.

Perheen ulkopuolisten asema hallitustyössä on jo suhteellisen vakiintunutta.

Pääosin perheyritykset haluavat tätä

suuntaa aidosti vahvistaa ja saada siitä yritykselle kilpailuetua ja tehokkuutta hallitustyöhön.

Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

Markku Järvelin teki Anders Blomin muotokuvan

PL julkisti veronäkemyksensä

Porilainen nuori taiteilija Markku Järvelin on saanut valmiiksi muotokuvan Perheyritysten liiton entisestä toimitusjohtajasta Anders Blomista. Fotorealistista ilmaisutapaa edustava muotokuva paljastettiin Perheyritystapahtumassa 22.4. Finlandia-talolla.

– Liitossa on sovittu nyt traditiosta, että jokaisesta toimitusjohtajasta tilataan muotokuva ja se sijoitetaan liiton toimistoon, kertoo Perheyritysten liiton entinen puheenjohtaja Janne Timonen.

Blomin muotokuvaan voi tutustua liiton toimiston kirjastohuoneessa.

12

Perheyritysten liiton tuoreen verokannan lähtökohta on Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn, työllisyyden ja suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksien turvaaminen. Perheyritysten tavoitteena on ennen muuta Suomen talouskasvua ja työllisyyttä tukeva verojärjestelmä.

Yritystoiminnan verotus muodostuu yrityksen ja omistajan verotuksesta. Useimpia pääomatuloja kuten korkoja ja vuokratuloja verotetaan Suomessa yhdenkertaisesti. Oman pääoman tuoton verotus puolestaan on nykyään osittain kahdenkertaista.

Siihen kohdistuu verotusta sekä yrityksen että omistajan tasolla.

Perheyritysten liiton verokannan mukaan yritystoiminnan harjoittamista ja kasvua kannustaa yhdenkertainen ja yhdenvertainen sekä yrityksen taseeseen sidottu osinkoverotus. Tämä kannustaa sijoittamaan varoja liiketoimintaan ja vahvistaa siten yritysten taseita.

Lisää Perheyritysten liiton veronäkemyksestä: www.perheyritystenliitto.fi

Perheyritysten tarinoita koottiin yksiin kansiin Perheyritysten liiton asiantuntija, kTT Krista elo-pärssinen ja viestintäpäällikkö eveliina Talvitie ovat laatineet kirjan perheyrityksistä.

Perheyritys on enemmän kertoo suomalaisten ja ulkomaisten perheyritysten pitkäjänteisen menestymisen aineksista. kokonaisuus rakentuu vastaparien varaan: järki – tunteet, vanha – uusi, yksilö – yhteisö, vastuu – vapaus, luopuja – seuraaja. Menestys perustuu näiden voimien tasapainoon, kuten perheyritysten rohkeat tarinat todistavat. kirja tarjoaa tietoa perheyritysten nykyisille ja tuleville omistajille, yrittäjille, rahoittajille sekä jatkuvuuteen tähtääville yritystoiminnan ammattilaisille.

Tilaa Perheyritys on enemmän -kirja osoitteesta: www.wsoypro.fi, niin saat hinnasta alennusta –20 %.

Alennuksen saat laittamalla kampanjakoodikenttään koodin i553. kampanja-aika 30.6. asti.

Liitolle haetaan uutta toimitusjohtajaa Perheyritysten liiton hallitus hyväksyi yksimielisesti 19.5. toimitusjohtaja petra Thorénin eronpyynnön. Liitolle etsitään uutta toimitusjohtaja avoimen haun kautta. Asiantuntija Krista elo-pärssinen (kTT) toimii vt. toimitusjohtajana uuden johtajan löytymiseen saakka.

Liiton toimiston organisaatiota tehostetaan. eveliina Talvitie toimii liiton viestintäpäällikkönä, elo-Pärssinen vastaa liiton koulutuksesta ja tutkimuksesta.Toimiston tapahtumien ja jäsenpalvelujen koordinaattoriksi on palkattu Jenni Raitavuo ja Simo valtti toimii osa-aikaisena veroasiantuntijana.

Lisäksi liitto on palkkaamassa yhteiskuntapoliittista asiantuntijaa tukemaan liiton edunvalvontaa vaalien lähestyessä.

– Perheyritysten omistajina ja johtajina tiedämme, että rekrytoinneissa on aina riskinsä. kun päätökset on nyt kuitenkin hyvässä ja asiallisessa yhteishengessä tehty, on hyvä katsoa eteenpäin ja valmistautua uuteen hakuprosessiin, hallituksen puheenjohtaja anne Berner toteaa.

krista elo-Pärssinen & eveliina Talvitie perheyritys on enemmän WSOYpro, 226 sivua Hinta 53 €

PL:n jäsenillä mahdollisuus tukea Hankenille perustettavaa perheyritystutkimuskeskusta HANkeN 100 -varainhankintakampanjan yhteydessä Hanken kerää varoja mm. perheyritystutkimuskeskusta varten. Perheyritykset voivat myötävaikuttaa hankkeeseen ottamalla osaa HANkeN -kampanjaan joko kohdistamattoman tai kohdistetun lahjoituksen kautta. kohdistamattomat lahjoitukset rahastoidaan Hankenin Grundfondenrahastoon, johon valtio pääomittaa jokaista lahjoitettua euroa 2,5 eurolla – yhdestä lahjoitetusta eurosta Hankenille kertyy 3,5 euroa. kohdistetut lahjoitukset, joita ei pääomiteta, rahastoidaan Hankenin Utvecklingsfonden-rahastoon ja käytetään lahjoittajan määräämällä tavalla – esimerkiksi perheyrityskeskuksen perustamista varten. vielä tänä vuonna 850–250 000 euron lahjoitukset Hankenille ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Lisätietoja: kristina Pentti-von Walzel, 050 593 2826/ kristina.pentti@hanken.fi

13

> LY H Y E S T I

Sitra maalaa kuvaa kriisin jälkeisestä Suomesta sopimukset voivat hyvin olla määräaikaisia. Johdetaan itse ja johdon tehtävänä on ainoastaan energisoida, Berner visioi.

– Yhä useamman on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystään kohti kansainvälisiä markkinoita. On avauduttava rohkeammin monikulttuurisuudelle ja ymmärrettävä että emme voi käpertyä pohjoiseen nurkkaamme, kehitysohjelman puheenjohtaja Sari Baldauf luettelee kulttuurimme ja ajattelumme kipupisteitä ja muutostarpeita.

Sitran yliasiamies Mikko Kosonen on erittäin tyytyväinen keskustelunavauksiin, joita elinvoimainen Suomi -raportti sekä kriisin jälkeen -kirja tarjoavat.

– Sitra ottaa näin osaa meneillään olevaan keskusteluun Suomen tulevaisuudesta. kriisin jälkeen -kirja tarjoaa huippuekonomistien vahvoja näkemyksiä finanssikriisin synnystä, sen vaikutuksista ja siitä mihin suuntaan nyt on katsottava. Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma puolestaan on mahdollistanut poikkeuksellisen laajan osallistujajoukon työskentelyn elinvoimaisten tulevaisuudenpolkujen hahmottamiseksi.

Elinvoimaine n Suomi on Suomen Sitran tote uttaman kehitysohjelm elinvoiman lähteet mi voisi vahv -kehityso an tavoittee istaa elinv hjelman na oli etsiä oimaisuutta mukana loppurap yli 200 suom niitä polk an murroks ortti. uja, joiden essa olev Kehitysohjelm alaista päättäjää myö assa maa ja vaikutta ilmassa. Ohje tä Suoan raportti tä näkemyk jaa laajasti on moniään lmassa oli sistä. Rap yhteiskunna inen puh ortt malaisen n eri aloil eenvuoro yhteiskunna i toimii keskustelun ta. ohje lman aika avaajana n nähdään ohjelmassa na syntynei siitä, mill olevan ja löydettyihin saise mite ssa murroksessa n tämän jyyteen ja kolmeen mur johtamiseen teema-alu suoeeseen; suom roksen nähdään vaik . uttavan alaiseen hyvinvointii n, yrittä-

Raportti

ELINVOIM AINEN SU OMI Aarne Nur

Suomen itsenäisy yden juhl arahasto Itämeren tori 2, PL 160, 0018 1 Helsinki Puhelin (09) 618 991, faksi (09) 645 072, sitra

.fi ISBN 978-9

51-563-713

-0

Kuva:Heikki Tuuli ja lähde: Sitra.

lisätietoja www.sitra.fi www.elinvoimanlahteet.fi

pekka ylä-anttila

14

Sari Baldauf

Raportti

Elinvoima ine Suomi n

.)

o Turkki (toim

mio ja Tepp

Sitran uudet julkaisut kriisin jälkeen -kirja ja elinvoimainen Suomi -raportti pureutuu Suomen kulttuurinmurrokseen, joka liittyy talouteen, hyvinvointiin, elämisen tapoihin ja työn tekemiseen.

Raportti visioi myös tulevaisuutta.

– Yksi ala ei vie meitä enää ylös, eikä uutta Nokiaa tule. emme yksinkertaisesti palaa entisenlaiseen lintukotoon.

Nyt on etsittävä uusia kestävän kasvun aloja. Samalla on kehitettävä hyvinvointimalliamme niin, että sen hyvät puolet säilyvät ja huonot passivoivat puolet vähentyvät, sanoo huippuekonomistien näkemyksistä koostuvan kriisin jälkeen -kirjan toimittaja pekka ylä-anttila etlasta.

Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelmassa on 200 suomalaisen päättäjän ja vaikuttajan voimin etsitty niitä polkuja, joiden myötä Suomi voi olla ajan ennustamattomuudesta ja uhkakuvista huolimatta hyvä paikka elää ja tehdä työtä myös tulevaisuudessa.

Mukana ohjelmassa oli myös Perheyritysten liiton puheenjohtaja anne Berner.

– Markkinat ja yritysten toimintaympäristö eivät palaudu niille sijoille, jossa oltiin ennen finanssikriisiä. Yrityksissä töitä on valmistauduttava tekemään ehkäpä täysin uudenlaisella tavalla. Alaiset saattavat jatkossa valita pomonsa. kaikki

Mikko Kosonen

Aarne Nur

mio ja Tepp

o Turkki (toim

.)

BJL

BERGMANN

Attorneys at Law

Kansainvälisten transaktioiden asiantuntijat Helsingissä

Tilaa maksuton tietopakettimme: Suomalaisen yrityksen laki- ja veroasiain vientikompassi - Kansainvälistyminen ja omistajaohjaus (ilmestynyt) - Kansainvälinen sopimusosaaminen (ilmestynyt) - Jakeluverkot ja myynti ulkomaille (ilm. 6/2010) - Työsuhteet ja lähetetyt työntekijät (ilm. 8/2010) - Riitojen hallinta ja ratkaisu (ilm. 10/2010) - Verotuksen kansainväliset ulottuvuudet (ilm. 12/2010)

BJL Bergmann Attorneys at Law Eteläranta 4 B 9, 00130 Helsinki helsinki@bjl-legal.com p. +358 9 696207 0

ne tu

www.bjl-legal.com

Jä

se

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa Perheyritys

s rheyrity

Pe 08 4 • 20

ysten liitto

• Perheyrit 1 • 2009

Perhe

2 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

4 • 2009 • Perheyrit

ysten liitto

ry

eyritys

Maija-Riitta Ollila uskoo perheyritysten etiikkaan Sivut 14–17

mo Valka an ja Juha Ulla at Primul rinaa. jatkav vuoden ta 8-1: 0Perheut Sivinen sadanJyrk i Kata vakauttavat yritykset Sivut 8–9 taloutta

na Kotro

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

vonen: ja Nina Ar

Jaa on paljon Perheyrityskuin pelkkä än m enem yritys

Trafotekin

Sivut 4–7 Paulig on vuoden perheyritys Sivut 18–21

koski

Mylly

tta ja

lvitty

n se kin o

Oyj

n

Enne

a:

Barbar Sivut

4–7

yritys Pe rhe yritys 10 • Perh

ry n liitto

arlo :n Ch

ry

1 • 20

te

eyritys

• Perh

Perheyritys

liiton er on Bern johtaja oo kats Anne aaja en polvi Siv u 12 si puhe uuSeur en tulevaisuute 3 Sivut 21–2

to ry

Kuntaminist Poliittinen eri Kiviniemi: ruok kii katepopulismi utta Sivut 12–14

Perheyritys on osa identiteettiä Sivut 4–7

ten liit

o Johanna H Yrityks Arhinmäk amro-Dro myös en menes i: etsi Sinitu tztyöntekijäntyets uon ot Sivut 16 –18 projektin teelle Tansaniasta Paav

Thierry Lom bard pitä tärkeänä taloutta, ä planeettaa ja ihmisyy ttä

Sivut 16–21 1

1

Sivut 4–8

Talvi ak Winte atemiasta r Acad emy tuli Sivut

1-1

1 20 –23

Petra Perhe Thorén: kiinn yritykset o ostav an er vat ilaisia Sivut 4–

puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

750 euroa (+ alv) 1500 euroa (+ alv)

8

1

Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi 15

Erkki Solja: ”Perheyrityksen omistajan on oltava luita ja ytimiä myöten sitoutunut” Perheyrityspalkinnon saanut kiilto Family sitoutuu työllistämään Lempäälässä ainakin seuraavat 80 vuotta.

Muun muassa liimoja, tasoitteita, laasteja, vedeneristeitä ja puhdistusaineita valmistava kiilto Family on vuonna 1919 perustettu pirkanmaalainen yritys, joka on alueensa voimakas moottori.

Lähivuosina kiilto on sijoittanut kotikunnassaan Lempäälässä kymmenen miljoonaa uuteen laasti- ja tasoitetehtaaseen ja saman verran polymerointikapasiteettinsa kasvattamiseen. Paikkakunnalle on lisäksi rakennettu kahden miljoonan lähettämönlaajennus. Yritys on sitoutunut paitsi paikkakuntaan myös henkilöstöönsä.

16

– kiillon työntekijöiden keskimääräinen työsuhteen kesto yrityksessä on 13 vuotta.

Perheyritysarvot näkyvät yrityksen toiminnassa. Henkilöstöä arvostetaan voimavarana. Yrityksen 90-vuotisjuhlakin järjestettiin pelkästään työntekijöille ja heidän puolisoilleen, toteaa perheyrityspalkintolautakunnan puheenjohtaja Janne Timonen.

Palkintolautakunta arvosti erityisesti yhtiön profiloitumista pitkäjänteiseen kasvolliseen omistamiseen. kiilto Familyn konsernijohtaja erkki Solja edustaa yrityksen kolmatta sukupolvea. Hän toteaa,

TekSTi: Tapio Neva kUvAT: RaMi Salle

että sukupolvenvaihdoksessa on kyse ”omistamaan opettelemisesta”. Uudelle sukupolvelle tarjoutuu omaehtoinen mahdollisuus nähdä, miten yrityksen sisäpiiri toimii. Näin kertyvän kokemuksen kautta siivilöityy näkemys siitä, onko omaa halua ottaa kokonaisvastuu liiketoiminnasta – Perheyritys ei saa olla kuin saksalainen moottoritie: katettu ränni, mistä ei näy kunnolla ulos. Pitää olla myös vaihtoehto, ketään ei saa pakottaa. Omistamaan opettelu on pohdintaa, ei painetta, Solja muotoilee.

Perheyrityspalkintolautakunnan puheenjohtaja Janne Timonen kertoi Kiilto Familyn konsernijohtaja Erkki Soljalle lautakunnan palkintoperusteista.

Tytär tuo herkkyyttä Kiilto Familyn neljäskin sukupolvi on jo ”opettelemassa omistamista”. Erkki Soljan Eeva-tytär nimitettiin konsernin hallitukseen vuonna 2008.

Erkki Solja myöntää, että tyttären tulo hallitukseen on vaikuttanut häneen, ”tuonut tietynlaista herkkyyttä.”

– Se, että hallituksessa on ensimmäistä kertaa nainen ja vielä oma tytär, on luonut sellaista tunnetta, jota voi herkkyydeksikin kutsua.

– Ihmiseen tulee aina ympäristön mukana pieni ulkoinen viritys, sekä työelämässä että muualla. Kun tuntee toisensa niin hyvin kuin isä ja tytär tuntevat, niin kyllähän se lisää aitoutta, ei voi olla olevinaan mitään.

Oleellista on, että suhde on hyvä. Jos ei ole, niin yhteistyöstä on vaarassa muodostua keskinäisen nöyryyttämisen klubi.

30 vuotta sitten Erkki Solja oli itse nuori ekonomi, jonka ajatuksissa perheyrityksen jatkaminen ei ollut kiinnostava vaihtoehto.

– Ajattelin, että Kiiltoon en mene ikinä töihin, Solja muistelee.

Hän aloittikin työuransa muualla. Perheyritykseen hän alkoi tuntea vetoa vasta siinä vaiheessa, kun Antti-isä teki 1980-luvun alkupuolella järjestelyjä, joiden myötä Kiilto Oy:n omistus keskittyi hänelle.

– Minun ajatteluni meni jo silloin niin, että perheyrityksen omistuksen pitää kaventua, suppiloitua. Pitää olla kasvollinen, yhtiöstä vastaava omistaja, joka on luita ja ytimiä myöten sitoutunut yritykseen, muuten käy huonosti. Jos omistaja on kaukana, yrityksellä ei ole sitä myönteistä vääntöä, jolla pitkäjänteinen menestys luodaan.

Kansainvälisiä investointeja Kun Erkki Solja aloitti perheyrityksen palveluksessa 1980-luvun alussa, oli Kiilto Oy merkittävä kansallinen yritys ja liimojen markkinajohtaja. Sitten alkoi kansainvälistyminen, jonka veturi Erkki Solja oli.

Ensin hän lähti perustamaan tytäryhtiötä Ruotsiin. Sitten Solja palasi Suomeen, kunnes 1990-luvun puolessa välissä hän aloitti perheyrityksen päättäväisen laajentamisen itään.

Kiilto on investoinut kymmeniä miljoonia kansainväliseen laajentumiseen. Tällä hetkellä konserni toimii tytäryhtiöidensä kautta Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä. Seuraavaksi pitäisi mennä Kazakstaniin.

17

Ville Solja työpöydän ääressä.

Kiilto-konsernilla on Venäjällä kaksi tuotantolaitostakin.

– Jos haluaa olla tekijä Venäjän mittakaavassa, Pietari ei riitä. Pitää olla läsnä koko 10000 kilometrin mitalla ja luoda logistinen järjestelmä, joka pystyy palvelemaan näissä mittasuhteissa.

Solja ei halua alkaa neuvoa muita itään suuntaavia, mestaroida, kuten hän sanoo.

– Se kannattaa kuitenkin pitää

Vanha labra.

nyrkkisääntönä, että paikallista tapaa on kunnioitettava, vaikka se joskus tuntuisi oudoltakin. Aina tavoille löytyy selitys.

Solja on viettänyt Venäjällä ja Baltian maissa paljon aikaa, ja myöntää, ettei kaikki ole mennyt aina pelkästään hyvin.

– Kun sinne suuntaa, niin pitää varautua siihen, että joskus tulee turpiinkin.

Siemen ei idä helposti, maaperä on vähän kivikkoista, Solja sanoo vertauskuvallisesti.

– Toisaalta sinne ei ole niin kovaa tunkua kuin joillekin niin sanotusti helpommille markkina-alueille, Solja jatkaa ja korostaa uskovansa pitkäaikaisen tekemisen strategiaan.

Harmaalta, saati mustalta, alueelta Kiilto on pysynyt päättäväisesti pois.

– Lähdimme jo alun perin itään partiopoikafiiliksellä. Statement oli, että rahalla ei nopeuteta asioita tai mennä yli vaikeuksien.

>FA K TA Mikä?

Kiilto Family -konserni

Kuka?

Erkki Solja Ikä: 56.

Koulutus: Ekonomi.

Asuu: Pirkkalassa.

Työ: Kiilto Familyn konsernijohtaja (CEO).

Perhe: Vaimo Helena sekä lapset Anna-Sofia (29), Eeva (27) ja Ville (23).

18

Emoyhtiö Kiilto Family Oy: Koko konsernilla yli 100 miljoonaa euroa.

Henkilöstö: Yli 500 työntekijää.

Historia: Perustettu 1919 nimellä Teknokemian Tehdas O/Y Santalahti. Teki aluksi kosmeettisia aineita rohdoskaupoille, maaleja kenkätehtaille, kiillokkeita, vahoja ja liimoja sekä huonekalukauppiaille spriilakkoja ja kiilloketta. Siirsi 1970-luvun alussa toimintansa Lempäälän Sääksjärvelle.

Toimialat: Kiilto Oy valmistaa liimoja, lakkoja, kosteuseristeitä ja tasoitteita. Muiden toimialojen yhtiöt ovat Kiiltoplast Oy, Intermedius Oy, Metalpak Oy, KiiltoClean Oy ja Ramport Oy. Kiiltoplast tekee muovipinnoitettuja papereita ja kartonkeja graafiseen teollisuuteen, sade- ja suojaasumateriaaleja, muovitettuja tekstiilejä. Intermediuksen toimialana ovat kenkä- ja tekstiiliteollisuuden sekä teräs- ja konepajateollisuuden tarvikkeet. Metalpak tuottaa metallipakkauksia. Kiilto-Clean on erikoistunut puhdistus- ja hoitoaineisiin sekä siivousalan koneisiin ja välineisiin. Ramportin ohjelmassa ovat huonekalu- ja puusepänteollisuuden tarvikkeet.

Kenkäteolllisuuden tuotteet

pispala.

Samaan aikaan kun esimerkiksi paperi- ja elektroniikkateollisuus siirtää tuotantoaan laajalla rintamalla pois Suomesta, Solja uskaltaa sanoa, että kiilto tekee liimoja Lempäälässä vielä vuonna 2080. Yritys on silloin 161 vuotta vanha.

– Nykyisin kiinnitetään pelottavan paljon huomiota valmistuskustannuksiin. Asiakkaat ymmärtävät, että kysymys on koko paketista. Siitä hinta on vain osa.

– Huolella ja vastuullisesti valmistetun tuotteen markkinaarvo kasvaa. en näe mitään syytä viedä valmistusta minnekään. n

Kiilto oy:n vanha mainos.

19

”Luovuus elää vapauden ilmapiirissä”

Teksti: Tapio Neva

Aktiivikaiuttimia valmistavan Genelec Oy:n perustaja Ilpo Martikainen uskoo, että ”joku propellipääkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea joukko sopivia ihmisiä”.

Millaisia työprosesseja ne ovat, kun insinöörityö ja design pakataan yhteen, Genelec Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Ilpo Martikainen?

– Meille se on nykyään jo helppoa, mutta olemme harjoitelleet yhteistyötä 1970-luvulta lähtien. Kaiken lähtökohta

on, että insinööri kunnioittaa muotoilijan ammattitaitoa ja muotoilija insinöörin.

Kyse on yhteistyöstä, jossa tarvitaan joustavuutta molemmilta puolilta. Yhteistä insinöörin ja muotoilijan työlle on se, että aina pitää kyseenalaistaa se, miten asiat on tehty ennen.

Miten insinööri saadaan ymmärtämään designia?

– Muotoilusta on olemassa erilaisia mieltymyksiä, siksi tavaraakin valmistetaan niin monennäköistä. Ei insinöörin tai ylipäätään kenenkään ihmisen näkemys visuaalisuudesta ole sinänsä väärä. Kyse on myös oppimisesta näkemään asioita muistakin kuin puhtaan teknisistä näkökulmista. Meillä on hyvä yhteistyö Harri Koskisen kanssa.

Entä miten saadaan insinööri ymmärtämään markkinointia?

– Sanotaan, että suomalaiset teknologiayritykset myyvät ykköslaatua puolella hinnalla ja amerikkalaiset puolilaatua tupla-

Alumiinikoteloiden malleissa näkyy vahvasti Harri Koskisen jälki.

20

>FA K TA Genelec Oy Genelec Oy, perustettu 1978, toimii Iisalmessa. Liikevaihto 17 M€ (2008), henkilökuntaa noin 100. Vientiä 60 maahan. Tytäryhtiöt maahantuontia ja jakelua varten USA:ssa ja Kiinassa, myynti- ja tukitoimistot Tukholmassa, Mumbaissa ja Helsingissä.

Genelec Oy valmistaa aktiivisia kaiuttimia ammatti-, asennus-, ja kotikäyttöön. Genelec on ollut maailman johtava aktiivikaiutinvalmistaja vuodesta 1978.

Genelec on saanut useita kansainvälisiä ja kansallisia palkintoja.

Genelec Oy:n perustaja ja yhtiön nykyinen hallituksen puheenjohtaja on Ilpo Martikainen.

Myös lapset, dipl. kontrabasisti Juho, DI Mikko ja FM, floristiopiskelija Maria ovat osakkaina.

Hallituksen jäseninä he ovat olleet vuodesta 2001.

hinnalla. On siinä vähän tottakin. Meillä on hyviäkin markkinointiesimerkkejä, mutta kyllä kansanluonteemme on amerikkalaisiin ja jo ruotsalaisiinkin verrattuna introvertimpaa.

– Markkinointi on muistuttamisen taidetta, jossa on pohjimmiltaan kyse toisten ihmisten tarpeiden huomioimisesta. Mietitään ratkaisuja ongelmiin. Markkinointi ei ole vain yrityksen markkinointiosaston asia, vaan jokainen työntekijä, jokainen puhelu, jokainen sähköposti on tavallaan yrityksen markkinointia.

Genelec ui vastavirtaan – kun muut siirtävät tuotantoaan pois Suomesta, Genelec investoi tehtaan laajennuksiin Iisalmessa.

Miksi?

–Se on ollut mahdollista, koska olemme onnistuneet rakentamaan tuotteet, brändin ja koko paketin niin, että asiakkaat kokevat saavansa täyden vastineen sille, mistä maksavat, ja toivottavasti vähän enemmänkin. Jos kilpailisimme vain hinnalla, niin meidän olisi ollut pakko lähteä halvemman työvoiman maihin.

– Tällainen on elektroniikkateollisuudessakin vielä mahdollista. Esimerkiksi kamerabisnes on siirtynyt aika pitkälti pois Euroopasta, mutta Leica tehdään edelleen Saksassa. Kaikilla kameroilla saa kuvia, mutta kaikki kamerat eivät ole Leicoja, eivätkä kaikki kaiuttimet Genelecejä.

Sinä kuulut niihin, jotka ovat tehneet harrastuksesta itselleen työn.

Mikä on viestisi niille, jotka haaveilevat samasta?

– Kun harrastuksesta tulee työ, sitä ei voi tehdä enää samalla tavalla, vaan kyse on ihan eri jutusta. Kääntäisin asian mieluumminkin niin päin, että jos alkaa yrittäjäksi, niin alan pitää olla sellainen, mikä kiinnostaa. Leipä ei tule yleensä ihan helpolla ja epävarmuutta pitää sietää. Se onnistuu parhaiten, jos tuntee kiinnostusta alaan.

Mitä sinulle tulee mieleen seuraavista sanoista: innovaatio?

– Uusi, hyödynnettävissä oleva ratkaisu ongelmaan. Innovaatio on aivan olennaisen tärkeä osa yritystoimintaa.

Asiakashankinta?

– Ketään ei voi pakottaa ostamaan mitään.

Pitää ymmärtää asiakkaan ongelma ja tarjota siihen ratkaisu. Se on perusedellytys, että asiakassuhde voi alkaa.

Kasvu ja sen hallinta?

– Kasvua on monenlaista. Itse tykkään orgaanisesta, suunnitelmallisesta ja kannattavasta kasvusta. Yritysostoja emme ole tehneet. Kasvuun liittyy myös ympäristöpuoli: tehdäänkö jotain pitkään kestävää ja yhteiskunnalle hyödyllistä vai tuhlataanko jotain?

Mitä eri keinoja Genelecissä on käytetty yrityksen innovatiivisuuden kehittämiseksi?

– Innovatiivisuus lähtee työilmapiiristä – ihmisten asenteista, arvoista ja ihmiskuvasta. Luovuus elää vapauden ilmapiirissä. Joku propellipääkin tarvitaan, mutta ennen kaikkea joukko sopivia ihmisiä. Esimiestaidostakin on kyse – joku työntekijä on tuottavimmillaan pienessä paineessa, toinen menee ihan lukkoon.

21

Kastemaan mainos 1990-luvun alkupuolelta.

Markkinointia insinööreille.

Mikä on ollut työurasi tärkein innovaatio?

– Genelec. Tunsin nuorena syvää kiinnostusta äänentoistoon, mutta maaliskuussa 1976 aloin Helsingin kaksiomme keittiössä suunnitella aktiivisia tarkkailukaiuttimia.

Teknisenä innovaationa se on yksinkertaistettuna sellainen, että kaikki tarvittava elektroniikka sijoitetaan kaiutinkoteloon ja erillistä vahvistinlaitetta ei tarvita. Genelec on tuonut aktiiviperiaatteen vallitsevaksi teknologiaksi maailmalla.

Genelec on moneen kertaan palkittu yritys. Mikä merkitys palkitsemisilla on ollut yrityksen markkinointiin ja imagoon?

– Palkinto on aina iloinen asia, kakkukahvien paikka koko henkilökunnalle. Kun olemme saaneet ulkomailla tuotepalkintoja, niin niillä on ollut yleensä selvää vaikutusta tuotteen kysyntään. Kotimaassa olemme saaneet lähinnä koko yritykseen kohdistuvia palkintoja. Niiden vaikutus on ollut imagollinen.

Mitkä ovat yrityksen menestyksen tärkeimmät tekijät?

– Arvot. Netissä kaikilla firmoilla on tietysti lueteltu missiot, visiot ja muut, mutta kyllä menestys ihan oikeastikin perustuu arvoihin. Mitä halutaan tehdä, miten,

22

miten suhtaudutaan ihmisiin – asiakkaisiin, henkilökuntaan ja kilpailijoihin.

– Toinen tärkeä tekijä on sinnikkyys.

Pikavoittoihin en jaksa uskoa. Ne valitettavan usein osoittautuvat pikavipeiksi, joissa on korkea korko.

– Menestys on seurausta siitä, että tekee joka päivä monia pieniä asioita asiakkaan kannalta oikein.

Millaista on hyvä omistajuus?

– Vastuullista ja pitkäjänteistä. Sen pitää tähdätä yhteiseen hyvään. Perheyrityksen omistaminen on muuta kuin määräysvaltaa – se on vastuun ymmärtämistä yrityksen henkilöstöstä, asiakkaista, ympäristöstä ja yhteiskunnasta. Jos vastuun ymmärtää oikein, niin omistaminen on palkitsevaa. Tästä syystä meidän yrityksemme on edelleen Iisalmessa.

Millainen maa Suomi on olla yrittäjä?

– Meillä oli aikoinaan yrittäjävihamielinen vaihe, joka on onneksi sitten helpottanut.

Nyt on kuitenkin menossa sellainen vaihe, että puhutaan yhtä ja tehdään toista.

Jaetaan kakkua sen sijaan että kannustettaisiin leipomaan lisää. En mene yksityiskohtiin, mutta kuulun itse siihen joukkoon, jotka ovat huolissaan tästä meiningistä. n

5040A voitti Fennia Prizen viime vuonna.

Muotoilu on Harri Koskisen.

> TULOSSA 22.7.2010 Suomiareena Perheyritysten liitto järjestää Maikkarin koordinoiman yhteiskunnallisten keskustelujen tapahtumaviikolla Porissa paneelin 22.7. klo 16 Porin kaupungintalon pihassa. Teemana on ”kasvollinen kapitalismi”. Omistajien ja työntekijöiden vuorovaikutuksesta saapuvat keskustelemaan kansanedustaja eero Heinäluoma (sd), Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) ja STTk:n pääsihteeri Leila kostiainen.

perheyritysillat syksy 2010 Osallistujille maksuttomat, vapaamuotoiset Perheyritysillat jatkuvat syksyllä tuttuun tapaan jokaisen kuukauden kolman tena tiistaina klo 18–20.30 liiton toimistolla Museokadulla. ensimmäinen ilta järjestetään 17.8. isäntänä on tuolloin kauppalehti. Toimittaja kimmo koivikko kertoo median lainalaisuuksista ja vastaa osallistujien kysymyksiin.

Merkitsethän päivämäärän kalenteriisi!

Lisätietoa: eveliina.talvitie@perheyritystenliitto.fi

Rakennetaan yhdessä yrityksesi menestystarina

Perheyritys on usein alansa paras osaaja, mutta uuden kasvun etsintään ja strategisesti vaativien kysymysten ratkaisemiseen on joskus vaikea irrottaa riittävästi johdon omaa aikaa.

Eera on perheyrityksen liiketoiminnan kehityskumppani strategisesti vaativissa kysymyksissä.

Ajattelumme punainen lanka on perehtyminen, etsintä, ratkaisujen kehittäminen ja käytäntöön vienti – Koillisväylä-strategia™, jolla avaamme asiakkaalle pääsyn kentälle, jota muut eivät vielä näe.

www.eera.fi 23

Kestävää kasvua kestävillä innovaatioilla “It is not the strongest of the species that survives, nor the most intelligent.

It is the one that is the most adaptable to change.” Charles Darwin

Krista Elo-Pärssinen Perheyritysten liiton asiantuntija (valmennus ja tutkimus) Vt. toimitusjohtaja

24

Talouskriisi on syvä. Väestön ikääntyminen vavisuttaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita.

Ilmastonmuutos vaatii välittömiä toimia. Pääministeri Matti Vanhanen, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja kulttuuriministeri Stefan Wallin tilasivat professori Pekka Himaselta selvityksen siitä, mitä tässä myrskyn silmässä pitäisi tehdä.

Himasen mukaan nyt on varottava lankeamasta tragediamoodiin.

Suomen on yhä mahdollista kirjoittaa 2010-luvulle kukoistuksen käsikirjoitus. Kukoistuksen siemenet löytyvät vihreästä informaatio- ja vuorovaikutustaloudesta, hyvinvointiyhteiskunnan versio 2.0:sta sekä rikkaasta monikulttuurisesta elämästä.

“Talouskasvu, joka ei vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen, ei ole enää mahdollinen.”

Ajatushautomo Demoksen WWF:lle tekemän onnellisuusjulistuksen perustana on havainto siitä, ihmiset käyttävät tänä vuonna luonnonvaroja noin puolitoistakertaisesti yli maapallon kantokyvyn. Tällä tahdilla ympäristöä liikaa kuormittava talouskasvu ei enää lisää hyvinvointia, vaan syö tulevien sukupolvien luonnonvarat.

Kuitenkin yritykset vielä ajattelevat, että heidän pitää tehdä valinta viherpiperryksen ja taloudellisesti tehokkaan toiminnan välillä.

Usein kuulee väitettävän, että ympäristöystävällinen tuotanto vaatii uusia ja kalliita laitteita ja prosesseja, eivätkä asiakkaat maksa enemmän ympäristöystävällisistä tuotteista. Toimiminen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ei nähdä kannattavana yritystoimintana.

Tutkimustulokset osoittavat toista.

Huhtikuussa edesmennyt yritysguru C. K. Prahalad on kollegoidensa kanssa tutkinut 30 suuren yrityksen kestävän kehityksen aloitteita. Kestävää kehitystä edistävät liiketoiminta- ja teknologiainnovaatiot sekä alensivat kustannuksia että lisäsivät tuottoja. Esimerkiksi raaka-aineen tehokkaampi käyttö säästi luonnonvaroja ja lisäsi tuottavuutta. Lopputuloksena syntyi jopa parempi tuote tai uutta liiketoimintaa.

Lama antaa mahdollisuuden ajatella asiat toisin ja kyseenalaistaa yritystoiminnan perusoletukset: mille arvoille yritystoimintamme perustuu, miksi olemme olemassa, mikä on roolimme yhteiskunnassa ja millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa seuraaville sukupolville.

Suomessa Primula haluaa olla yksi suunnannäyttäjistä ympäristöasioiden huomioimisessa liiketoiminnassa. Uusi tuotanto- ja logistiikkakeskus, Primulan Herkkupaja, valmistuu Järvenpäähän syksyllä 2010. Primulan Herkkupaja rakennetaan mahdollisimman pienen hiilijalanjäljen jättäväksi ja se täyttää korkeimmatkin ympäristöstandardit. Herkkupaja on Primulan historian suurin investointihanke, jonka kokonaisarvo on 35 milj.

Primula on myös lanseerannut täysin biohajoavat pakkaukset deli-tuotteilleen. Pakkaukset maatuvat kokonaisuudessaan 20 viikossa, eivätkä sisällä säilyvyyttä lisäävää suojakaasua.

Ympäristöystävällisyyden lisäksi tuotteet ovat aina taatusti tuoreita.

Toivottavasti Primulan esimerkin innostamana myös muut perheyritykset ottavat konkreettisia askelia hiilivapaan huomisen rakentamiseksi. Ne yritykset, jotka nyt panostavat innovatiiviseen kasvuun nousevat lamasta entistä vahvempina. Kestävän kehityksen innovaatiot luovat kestävää talouskasvua, joka ei lisää vain taloudellista toimintaa, vaan myös hyvinvointia.

Verotus voi ohjata oikein Verouudistuksia tehtäessä verotuksen ohjaavuudesta on keskusteltu säännöllisesti. Tyypillisesti veroekonomistit, verotukseen erikoistuneet taloustieteilijät kannattavat ohjaamatonta eli neutraalia verotusta. Silloin verotus ei ohjaa verovelvollisen käyttäytymistä puoleen eikä toiseen. Verotuksen neutraalisuus on myös Hetemäen työryhmälle ollut tärkeä ohjenuora.

Käytännössä verotuksella on lukemattomia ohjaustavoitteita ja -vaikutuksia. Verotusta käytetään poliittisena keinona ohjata veronmaksajia esimerkiksi vähäpäästöisempien energiamuotojen käyttämiseen, alkoholinkäytön ja tupakoinnin vähentämiseen ja pimeän työvoiman torjumiseen. Niin kauan kuin veroista päätetään poliittisella tasolla, verotuksen täydellinen neutraalisuus jää veroekonomian utopiaksi.

Verotuksella voidaan vaikuttaa yritystoiminnan ja omistamisen edellytyksiin Suomessa, mikä on perheyrityksille tärkeää. Yrityksen ja omistajan verotuksesta koostuva osinkoverotus on myös ohjaavaa. Osinkoverotus voi ohjata pääomia yritystoimintaan tai passiiviseen omaisuuteen. Se voi ohjata yrityksiä vahvistamaan taseitaan tai velkaantumaan. Osinkoverotus voi myös ohjata omistamaan ja kasvattamaan yrityksiä pitkäjänteisesti tai perustamaan ja myymään niitä pikavoittojen toivossa.

Tärkein yritys- ja osinkoverotuksen ohjausvaikutus on se, että se ohjaa Suomea ja suomalaisia yrityksiä kasvuun, investointeihin ja työllistämiseen. Tälle väitteelle on löydettävissä monia perusteluja. Yksi niistä liittyy paljon puhuttuun julkiseen talouteen: Ilman talouden kasvua eivät kasva myöskään valtion ja kuntien verotulot. Jollei jaettava kakku kasva, ei siitä riitä jaettavaa kaikille tarvitseville.

Ohjausvaikutuksensa lisäksi verotuksen toinen tärkeä ominaisuus on sen kyky rahoittaa julkisen sektorin toimintaa. Valtiovarainministeriön tuoreiden laskelmien mukaan Suomi ottaa tänä vuonna yli 11 miljardia lisää velkaa.

Suurin piirtein saman verran valtio on budjetoinut saavansa verotuloja kaikista tuloveroista (yhteisövero, pääomatulovero, ansiotulovero) yhteensä. Jo tämä yhtälö kertoo, ettei Suomen julkista taloutta pelasteta osinkoverotuksen tai minkään muunkaan veron kiristämisellä.

Verotulot romahdutti talouden suhdannekäänne. Ainoastaan päinvastainen suhdannekäänne voi ne palauttaa.

Hetemäen työryhmän tekemissä ja teettämissä perusteellisissa selvityksissä on todettu, että veroissa on eroja: toiset verot vaikuttavat talouskasvuun vähemmän haitallisesti kuin toiset. Erityisen haitallisiksi on todettu erilaiset tuloverot. Niitä ovat mm. yhteisövero, ansiotulovero ja pääomatulovero. Vähemmän haitallisia puolestaan ovat erilaiset kulutusverot.

Lasketaanpa yhteen: 1) Verotuksella on ohjaava vaikutus. 2) Yritys- ja osinkoverot ovat ohjaavaa verotusta. 3) Julkisen sektorin kestävyysvajeen voi ratkaista ennen kaikkea talouskasvu. 4) Yritys- ja muut tuloverot ovat talouskasvun kannalta haitallisimpia veroja.

Ainakaan minun laskuopillani ei tässä yhteenlaskussa voi päätyä muuhun lopputulokseen, kuin että verotuksen on huolehdittava siitä, että yritys-, osinko- ja muut tuloverot kannustavat yritystoiminnan harjoittamiseen ja omistamiseen sekä työllistämiseen ja työntekoon Suomessa. Se olisi oikein ohjaavaa.

Perheyritysten liitto julkaisi omat verolinjauksensa 14.4.2010. Niiden kantavana teemana on yhdenkertainen, yhdenvertainen ja kannustava osinkoverotus. Linjaus on luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi

Simo Valtti Perheyritysten liiton veroasiantuntija

25

Philip Aminoff: ilmapiirin pitää kannustaa u european Family Businesses-GeeFin puheenjohtajana toista kautta aloittelevan Philip Aminoffin resepti uudistumiseen ja kasvuun sisältää investoimista, ketteryyttä, luopumista ja uskallusta.

–Tärkeää on se, että ymmärtää isot voimat ympärillään. Jos vanha bisnes on häviämässä, toimintakonsepti on järjestettävä uudelleen. Historiasta on uskallettava päästää irti. philip aminoffin käsitykset kasvuyrittäjyydestä eroavat aloittaviin pieniin yrityksiin keskittyvästä yleiskeskustelusta, joka aiheen ympärillä velloo.

– innovaation kaupallistaminen on helpompaa yrityksessä jonka toiminta on jo vakiintunut kuin toimintansa aloittavassa yrityksessä. kypsällä yrityksellä on vakiintunut asiakaskunta, jolle se voi kätevästi tuoda uusia konsepteja.

Suomen innovaatiojärjestelmän panostuotos-suhdetta tulisi Aminoffin mielestä oleellisesti parantaa. Hän kritisoi Suomen innovaatiopolitiikkaa yksisilmäiseksi. Uskotaan, että ”kun heitetään riittävästi rahaa” teknologian kehittämishankkeisiin, syntyy kasvuyrityksiä, jotka pelastavat Suomen.

– Uuden kasvuliiketoiminnan synnyttämisessä korkeakoulutaustaisten teknisten oivallusten osuus on oleellisesti pienempi kuin Suomessa yleisesti kuvitellaan, Aminoff toteaa, itse asiassa kaupallisesti merkittävät innovaatiot syntyvät useimmiten työntekijän aloitteesta tai sattumalta.

Teknistä innovointia tukevaa innovaatiojärjestelmäämme tulisi Aminoffin mukaan muokata perusteellisesti. Nykyistä suurempi osuus järjestelmän panoksista tulisi kohdistaa toimiin, joilla luodaan maahamme ilmapiiri, joka kannustaa yrittäjyyteen ja uudistumiseen. Yritysten luokittelu kasvuyrityksiin ja muihin yrityksiin ei anna kunnon kuvaa suomalaisen yrityskannan kasvupotentiaalista. Monessa jopa hyvin vanhassa yrityksessä voi olla nopeasti kas-

26

vavaa uutta liiketoimintaa, vaikka yrityksen kokonaisliikevaihto ei kasva.

Aminoff muistuttaa tässä kohtaa Nokian menestystarinasta.

– Nokialla oli panostettu elektroniikkaan jo noin 30 vuotta ennen kuin se lähti nousuun. Yritykseen oli onnistuttu rakentamaan valtava kasvun ydin, joka näkyi vasta kun luovuttiin vanhoista liiketoiminnoista, kuten kumisaappaista ja kaapeleista. vanha oli uuden kasvualusta.

vanha tukee uutta Aminoff selittää, että ”taantuva ja kasvava voivat kehittyä hyvin yhdessä”. vanha bisnes voi toimia rahoittajana ja inspiroijana.

Uudella täytyy puolestaan olla vapautta tehdä asioita.

Tästä esimerkkinä toimii Aminoffin isoäidin isän Walter Greulingin vuonna 1921 perustama Helvar, jonka sisällä on usein elänyt rinnakkain sekä taantuvaa että kasvavaa bisnestä.

Alun perin yrityksen liikeideana oli tuoda Puolasta öljyä. kun liikeidea ei toiminut, Greuling vaihtoi alaan, jonka koki mielenkiintoiseksi. Helvar rupesi ensin tuomaan maahan radioita ja sen jälkeen valmistamaan niitä.

Helvarin radioissa käytettiin perinteistä radioputkitekniikkaa. kun Sony 60-luvulla toi markkinoille uutta transistoritekniikkaa hyödyntäviä radioita, Helvarissa päädyttiin lopettamaan radioiden oma tuotanto.

Perusta seuraavalle aluevaltaukselle oli kuitenkin jo ehditty luoda. Radioputken virranhallintaan tarvittua tekniikkaa pystyttiin hyödyntämään myös valaistusteollisuudessa käytettävien kuristinten val-

mistamisessa, jossa Helvar on ajan myötä kasvanut euroopan toiseksi suurimmaksi. kun kuristimia sitten ruvettiin korvaamaan elektroniikalla, Helvar sopeutui satsaamalla voimakkaasti elektroniikkaosaamiseen.

Tänä päivänä kuristinmarkkinat ovat taantuneet ja suurin osa Helvarin liikevaihdosta tulee valaistuselektroniikkatuotteista, jotka mahdollistavat huomattavaa energiansäästöä. valaistuselektroniikka on kasvuala. vanha on toiminut uuden kasvualustana.

Rolls Roycella av-järjestelmiin Aminoffin perheen omistamaan yritysryppääseen kuuluvat Helvarin lisäksi vuonna 1901 perustettu Mercantile, vuonna 1939 perustettu veho, vuonna 1964 perustettu electrosonic ja vuonna 1995 muodostettu Fastems. Uudistuminen on kaikissa yhtiöissä ollut välttämätöntä. electrosonic valmisti alun alkaen diaprojektoreiden ohjauselektroniikkaa ja säätimiä. Aminoffien omistukseen yritys siirtyi 1990, jolloin se tunnettiin ”valonohjauksen Rolls Roycena”. Säädinbisnes fuusioitiin Helvariin lisäämään sen valonohjausosaamista ja markkinapeittoa. Jäljelle jääneestä electrosonicista karsittiin kovalla kädellä toimialoja ja tytäryhtiöitä. Strategiseksi suuntaukseksi valittiin kuvanohjaus ja vaativat Av-järjestelmät Tänään electrosonic on vaativien Avjärjestelmien suunnitteluun, asennukseen, ohjelmointiin ja ylläpitoon erikoistunut kansainvälinen yritys, jonka pääkonttori on Burbankissa kaliforniassa. Asiakkaina ovat suuret viihdealan yritykset, kansainväliset suurpankit ja asiantuntijaorganisaatiot sekä julkinen hallinto.

– electrosonic kehittyy asiakkaittensa tarpeiden tahdissa. kun asiakkaat tarvitsevat uutta, me syvennämme osaamistamme sen mukaisesti. vuonna 1939 perustettu veho perustettiin yksinomaan Mersun maahantuontia

TEKSTI: eveliiNa TalviTie KUVA: RaMi Salle

a uudistumiseen varten, mutta yritys kehittyi nopeasti vähittäiskauppaan. Sittemmin konseptia on kehitetty huoltamiseen, ylläpitoon ja palveluihin. 1990-luvulla hyötyajoneuvot eriytettiin omaksi kokonaisuudeksi, jossa toiminnan lähtökohdaksi nostettiin asiakkaan ansaintalogiikka. enää ei myyty vain autoa, vaan kuljetuskapasiteetin käyttövarmuutta.

– Tällä hetkellä panostamme voimakkaasti huoltopalvelutuotteiden vahvistamiseen myös henkilöautobisneksessä. Ydinajatuksena on, että emme myy vain tuotteita, vaan elinajan hyödyn.

Luopumisesta Aminoffien perhe on 2000-luvulla kehittänyt omistajastrategiaa.

Projektin aikana omistajat selvittivät keskuudessaan, mitkä yritysten edustamista aloista aidosti kiinnostavat heitä. Hallituksessa vuorostaan jaoteltiin portfoliossa olevat yritykset esimerkiksi markkinajohtajiin, kasvuyrityksiin ja riskipitoisiin.

Syntyi kirkas näkemys paitsi tahtotilasta omistaa tiettyjä bisneksiä myös siitä, missä ei enää haluta olla mukana. kokonaisuudesta myytiin pois toimialoja, jotka eivät sopineet perheyhtiöön. Jostakin päätettiin luopua, koska todettiin, että yritykselle löytyy parempi omistaja muualta. Luopumisten kautta on myös pystytty pitämään jäljelle jääneet yritykset hyvin vakavaraisina, mikä antaa mahdollisuuden reagoida ketterästi kun eteen tulee riittävän kiinnostavia investointikohteita.

– kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta, josta hyötyvät kaikki: Asiakkaat, henkilöstö, omistajat ja yhteiskunta. n

euRopeaN FaMily BuSiNeSSeS-GeeF vaHviSTaa oRGaNiSaaTioTaaN EFB-GEEFin yleiskokouksessa Madridissa käsiteltiin huhtikuussa, miten perheyrityksille selkeästi vastaanottavaisempaa poliittista ilmapiiriä jatkossa hyödynnetään.

Puheenjohtaja Philip Aminoffin mukaan pitkäjänteisellä yrittäjyydellä on finanssikriisin jäljiltä uudenlainen tilaus. Viestin läpimenoa helpottaa myös komission asettaman asiantuntijatyöryhmän yksimielinen päätös perheyritysmääritelmästä.

– Suurin haasteemme tulee olemaan EFB-GEEFin organisaation vahvistaminen sille tasolle, jota perheyrittäjyyden edunvalvonta EU-tasolla edellyttää.

EFB-GEEF tukee uuden komission EU 2020 -strategiaa, jonka lähtökohtana on kestävän sosiaalisen markkinatalouden kehittäminen.

– Perheyritykset toimivat luonnostaan näiden tavoitteiden mukaisesti.

27

28

TekSTi: KRiSTa elo-päRSSiNeN

Uusi johtajuus – velhoja ja toivoa Uuden ajan johtajalta vaaditaan itsetuntemusta ja kykyä luoda innostusta, jotta yhteinen päämäärä saavutettaisiin.

1980- ja 90-luvulla syntynyt Y-sukupolvi tarvitsee erilaista johtajuutta kuin aikaisemmat sukupolvet. He eivät kumarra titteleitä, eikä heitä saa motivoitua rahalla. He vaativat työltään mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä. He tekevät työtä elämää varten, eivätkä elä työtä varten kuten vanhempi sukupolvi on tehnyt. Miten tätä sukupolvea pitäisi johtaa, jotta Suomi menestyisi työtä tekemällä myös tulevaisuudessa?

innostusta ja toivoa Johtamistaidon opiston tutkimusjohtaja, Lappeenrannan teknillinen yliopiston professori pauli Juuti puhuu toivon johtamisesta. Juuti luonnehtii toivon johtamista siten, että se perustuu innostuksen luomiseen organisaatiossa. innostus voi perustua positiiviseen ilmapiiriin, lupaaviin mahdollisuuksiin ja ratkaisujen korostamiseen ongelmien sijaan.

Toivon johtaminen perustuu luontevaan ja tasapainoiseen ihmissuhteeseen johtajan ja alaisen välillä. Johtaminen on ihmissuhteiden kehittämistä – ihmisten välisen vuorovaikutuksen tulosta. Jotta hyvä vuorovaikutus toteutuisi, on johtajan uskottava ihmisten ainutkertaiseen osaamiseen ja erilaisten näkemysten rikastuttavaan voimaan. Johtajan on kuunneltava ja arvostettava työntekijää. Näin työntekijä avautuu keskusteluun ja avaa oman maailmankuvansa muokattavaksi.

kokonaisvaltaisuutta ja yhteinen päämäärä Hyvä johtaja osoittaa kiinnostuksensa työntekijän kokemuksiin ja elämään koko-

naisvaltaisesti. Aktiivinen kuuntelu herättää luottamusta ihmisten välillä. Johtaja voi näin antaa ymmärtää tavoittelevansa muiden kanssa yhteistä menestystä elämässä. Juutin mukaan toivon johtamisessa korostuu johtajan riittävän nöyrä asenne, jotta onnistuminen koetaan yhteiseksi eikä työntekijän tarvitse mielessään kilpailla onnistumisen omistamisesta esimiehen kanssa.

Juuti korostaa Toivon johtaminen -kirjassaan johtajan asennetta. Hän käyttää ilmaisua ”johtaja työskentelee sydämellään”.

Johtaja hyväksyy alaisensa kokonaisvaltaisina ihmisinä ja välittää heistä. Johtaja ei myöskään pyri itse kiiltokuvamaisuuteen, vaan tämän sijaan näyttää muille omat heikkoutensa ja näin lakkaa vaatimasta muilta täydellisyyttä. Tämä mahdollistaa työntekijälle omiin vahvuuksiin keskittymisen.

Yhteiset tulkinnat, yhteiset tavoitteet ja yhteinen todellisuus rakentavat hyvän ihmissuhteen, jossa johtaja ja alainen työskentelevät yhdessä yhteistä päämäärää kohti.

Ratkaisuja Ongelmatilanteissa on etsittävä ratkaisua. kun todetaan ongelma organisaatiossa tai toimintatavoissa, on yhdessä mietittävä, miten päästään eteenpäin. vikojen etsiminen ja syyllisten löytäminen ei kuulu toivon johtamisen sisältöön. ihmiset eivät tahallaan pyri tekemään virheitä tai aiheuttamaan ongelmia. Näin ihmiset myös haluavat ongelmatilanteessa löytää uusia vaihtoehtoja, ratkaisuja. kun esimies lähestyy heitä arvostavasti, he itse sitoutuvat ongelman ratkaisemiseen ja auttavat esimiestään tuomalla omasta näkökulmastaan parhaita ratkaisuvaihtoehtoja esille.

Uusia tarinoita Organisaatiotasolla toivon johtaminen näkyy siten, että jokainen organisaation jäsen etsii organisaation vahvuuksia ja kiinnittää niihin huomiota. Näin voidaan saavuttaa positiivinen kierre organisaation sisällä. Organisaation menestykseen ja onnistumisiin liittyy tarinoita. Toivon johtaminen pyrkii luomaan yritystarinoita, jotka kertovat yrityksen onnistumisista ja päämääristä. Uudet mahdollisuudet voivat hyvin löytyä sieltä, missä on jo onnistuttu. Aina ei tarvitse muuttaa mitään tai luoda uutta; on vain saatava paremmin esille se, mikä jo nyt toimii hyvin.

Toivon johtaminen on uusien tarinoiden etsimistä. Yrityksen tarina kiehtoo työntekijää; tarinat kykenevät sisältämään useita ääniä organisaation sisältä ja heijastamaan monimutkaista maailmaa, mutta silti tuomaan vahvasti esille yrityksen päämäärät ja unelman onnistumisesta.

erilaisia johtamistapoja Johtajuutta ja tarinaa on yhdistänyt on myös HT Harri v. Hietikko. Hän on tutkinut väitöskirjassaan vallan ja johtajuuden ilmentymiä Tarussa sormusten herrasta. J. R. R. Tolkienin teos on vaikuttava fantasiaseikkailu, mutta se kertoo paljon myös vallasta ja johtajuudesta.

Hietikon mukaan myös kielteisillä käytännöillä voi olla myönteisiä seurauksia. eri tilanteet ja ihmiset vaativat erilaista johtajuutta. Tarussa sormusten herrasta tehtäväkeskeistä johtajaa edustaa mm.

Sauron. Gandalfilta löytyy tehtäväkeskeisyyden lisäksi myös kykyä ymmärtää ihmisiä ja heidän motiivejaan. kapinajohtajana ja metsäsissinä menestyksen takaa-

29

vat ominaisuudet eivät ole samoja kuin valtionpäämieheltä vaadittavat.

Johtaja – tunne itsesi Avain parempaan johtamiseen on johtajan itsetuntemus. Johtaja kasvaa tehtäväänsä eri portaiden kautta noviisista viisaaksi valtiomiesjohtajaksi. Johtajuus perustuu omaan maailmankuvaan. Juuti jakaa johtajat kolmeen ryhmään:

1. Johtaja, joka ei tiedosta omia ominaisuuksiaan ja asemaansa todellisuudessa. Tällainen johtaja pyrkii muokkaamaan ulkomaailmaa omien näkemystensä pohjalta ja pitää johtamista muiden ihmisten ja asioiden muuttamisena.

2. Johtaja, joka on huomannut oman sisäisen ajattelunsa heijastuvan ympäristöönsä. Tällainen johtaja pyrkii empaattisuuteen ja saattamaan sopusointuun omia sisäisiä prosessejaan.

3. Johtaja, joka on tiedostanut ominaisuutensa ja löytänyt oman elämänsä tarkoituksen.

Tällainen johtaja on tiedostanut omat unelmansa ja kykenee näyttämään esimerkkiä muille unelmien toteuttamisessa.

Juuti varoittaa johtajaa narsismista ja väärien käsitysten kehittymisestä johtajana työskentelevälle ihmiselle. Oman itsensä johtamisessa on tiedostettava omat häpeän aiheet ja syyllisyyttä aiheuttavat asiat. kun johtajan ei tarvitse piilotella tai väistellä näitä asioita, hän voi keskittyä toiveikkaan ilmapiirin luomiseen ja alaisten kannustamiseen.

Hietikon mukaan johtajana onnistumiseen vaikuttaa johtajan persoonallisuuden lisäksi johdettava ryhmä, tilanne sekä organisaatio. Persoonallisuus on näistä kuitenkin tärkein ja lähimpänä johtajaa.

Jotta vaikuttaminen olisi tuloksellista, tulee johtajan olla tietoinen omasta käyttäytymisestään. itsensä hyvin tunteva johtaja osaa arvioida paremmin myös johdettaviaan. Johtajana kehittymisessä tärkeintä on riittävä itsetuntemus. velhojohtajuudella Harri v. Hietikko tarkoittaa prosessia, jossa yksilö löytää todellisimman itsensä ja oppii käyttämään

30

johtamisessaan erilaisia, tarvittaessa toisilleen jopa vastakkaisia johtamistekniikoita. Hän kehottaakin pomoa löytämään itsestään sekä Gandalfin että Sauronin.

Toisilleen vastakkaiset johtamistekniikat luovat Management by Sauronin mainostamaa velhojohtajuutta.

Menestyksen ja epäonnistumisen ero johtajuudessa ja vallankäytössä ei lopultakaan perustu taitoihin, tekniikkaan,

verkostoihin tai edes kokemukseen. Tuo ero kirkastuu vasta, kun johtaja on velhojohtajuuden suuremman magian avulla oivaltanut, kuka hän on. valtasormuksen salaisuus on tietoisuus siitä, että voidakseen vaikuttaa ympäristöönsä, on ensin vaikutettava itseensä.

Oikeat vastaukset löytyvät vasta, kun velhojohtaja osaa esittää oikeat kysymykset. n

PERHEYRITYSTEN UUDET JOHTAJAT Strateginen johtaminen -valmennusohjelman osallistujilta, alle 40-vuotiailta, nykyisiltä ja tulevilta johtajilta kysyttiin heidän mielipiteitään hyvästä johtamisesta.

’’ ’’ ’’ ’’

ToiMiTuSJoHTaJa SaTu HelKaMa HelKaMaeMoToR Hyvän johtajan pitää olla eturintamassa ja läsnä, jotta hän oppisi tuntemaan alaisensa.

Hän on lempeästi jämäkkä. Hänen pitää myös tunnustaa omat heikkoutensa ja puutteensa.

HalliTuKSeN JäSeN NiNa aRvoNeN TeKNopoWeR oy Hyvä johtaja on helposti lähestyttävä menettämättä kuitenkaan auktoriteettiaan. auktoriteetin saa tekemällä asioita oikein, yhteisen hyvän edistämiseksi.

ToiMiTuSJoHTaJa ZacHaRy MäeNpää Toypap iMpoRT oy Hyvän johtajan omaisuus on rehellisyys ja avoimuus. Hänellä on aina toimiston ovi auki.

Hän on valmis kuuntelemaan työntekijöitä ja auttamaan. Hän myös mahdollistaa henkilöstön kehittymisen työympäristössä.

HalliTuKSeN JäSeN JooNaS KeSKiNeN ReSTavuoKRauS oy Hyvä johtaja on määrätietoinen, vaativa ja innostunut. omalla esimerkillään ja innostuksellaan hän saa myös alaiset innostumaan.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ.

LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinointiviestinnän yhtiöryhmä. www.sek.fi

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

31

> UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ aBc DeNTal SuRGeRy ABC Dental Suregery tarjoaa asiakkailleen perushammaslääripalvelujen lisäksi hammaskirurgiaa ja kosmeettisia hoitoja. perustettu: 2000 liikevaihto: 1 M£ Henkilöstö: 10 omistajasuku: Karstikko Kotipaikka: lontoo

BeTSeT oy Betset Oy on Suomen neljänneksi suurin elementtirakenteita teollisuus-, toimisto- ja asuntokohteisiin valmistava yksityinen betonialan perheyritys. perustettu: 1950 liikevaihto: 25 MeuR Henkilöstö: 170 omistajasuku: löytönen Kotipaikka: Kyyjärvi

aJaTaR oy Ajatar on laadukkaista valikoimistaan tunnettu naisten takkiliike Forumissa Helsingissä. perustettu: 1952 liikevaihto: 4 MeuR Henkilöstö: 20 omistajasuku: ihatsu Kotipaikka: Helsinki

ScaNKiRJaNpiTo oy Scankirjanpito Oy kirjapidon peruspalvelujen lisäksi myös talous- ja sijoitusneuvontaa sekä niiden konsultointia yksityishenkilöille. perustettu: 2010 liikevaihto: Henkilöstö: 2 omistajasuku: äimälä Kotipaikka: Helsinki

aRcTic MacHiNe oy Arctic Machine on yksi euroopan johtavia tienhoitolaitteiden valmistajia. perustettu: 1981 liikevaihto: 13 MeuR Henkilöstö: 80 omistajasuku: virtanen Kotipaikka: iisvesi

KOONNUT: TuoMaS MaRva

uK-Muovi oy Uk-Muovi Oy on iisalmessa sijaitseva muovituotteita valmistava perheyritys. perustettu: 1993 liikevaihto: 15 MeuR Henkilöstö: 50 omistajasuku: Naukkarinen Kotipaikka: iisalmi WeTTeRi yHTiÖT oy Wetteri kuuluu neljän suurimman suomalaisen yksityisen autoliikkeen joukkoon.

Wetteri-yhtiöiden toiminta-alueena on Oulun ja Lapin lääni sekä Pohjanmaa.

Neljässätoista toimipisteessä toimivan yrityksen pääkonttori sijaitsee Oulussa. perustettu: 1960 liikevaihto: 200 MeuR Henkilöstö: 485 omistajasuku: Häggkvist Kotipaikka: oulu

oy TeKNoMa aB Teknoma Oy on vuonna 1946 perustettu teknisen alan maahantuonti- ja markkinointiyritys, joka myy kansainvälisesti tunnettujen yritysten laatutuotteita Suomen teollisuudelle. perustettu: 1992 liikevaihto: 12 MeuR Henkilöstö: 40 omistajasuku: Berner Kotipaikka: Helsinki

> U U D E T J Ä S E N E T KO M M E N TO I VAT: » Toimitusjohtaja Matti aronen uK-Muovi oy: Perheyritysten liiton jäseninä on monta arvostamaamme yritystä ja koemme kuuluvamme joukkoon. PL on myös ollut viime aikoina hyvin esillä. Olemme saaneet kuvan, että toiminta on aktiivista.

Toivomme liiton jatkossakin korostavan yrittäjyyttä ja pitkäaikaisen kasvollisen omistajuuden merkitystä, mikä erottaa meidät monikansallisista yrityksistä. Toivomme, että liitto hoitaa edunvalvontaa lainsäätäjiin, viranomaisiin ja muihin tahoihin päin sekä tiedottaa jäsenkuntaa tulevista muutoksista, uhista ja mahdollisuuksista. » Toimitusjohtaja Sari ihatsu, ajatar oy: Perheyritysten liittoon liittyminen on ollut passiivisesti mielessä useamman vuoden ajan. Meillä on perhetuttuja, jotka ovat perheyritystensä kautta jäseniä. Toiminta on vaikuttanut mielenkiintoiselta hyödylliseltä ja hauskalta.

32

On tärkeää, että liitolla on aktiivinen yhteiskunnallisen rooli. Toivomme, että se jatkuu. Hienoja esimerkkejä tästä ovat muun muassa yrittäjyyden esiin tuominen positiivisella tavalla lehdistössä ja verokannanotot. etsimme myös henkilöitä, joiden kanssa voi jakaa työhön liittyviä asioita vertaistasolla. Samantyyppisen arvomaailman omaavien ihmisten kanssa voi jakaa muitakin kuin työasioita.

» Toimitusjohtaja Heikki Häggvist, Wetteri yhtiöt oy: koemme tärkeäksi olla tekemisissä muiden perheyrittäijen kanssa. Meitä yhdistävät samankaltaiset arvot ja ajattelumaailma – siinä on tiettyä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

On myös mielenkiintoista kuulla ja vaihtaa kokemuksia sekä mielipiteitä – siitä saa aina jotain uutta ajateltavaa sekä uusia ideoita omaan toimintaan.

Saumattomasti suunniteltuja ja toteutettuja markkinoinnin ratkaisuja kaikissa kanavissa.

Reach Your Customer.

33

Finnvera edistää vientiä virallisen vientitakuutoiminnan merkitys on kasvanut finanssikriisin johdosta merkittävästi. vientitakuita myöntävän Finnveran vastuukanta on muutamassa vuodessa noussut viidestä miljardista eurosta lähes 10 miljardiin euroon.

Ulkoministeriön lähialuetukea Finnveran kautta

Finnvera tarjoaa suomalaisille vientiyrityksille mahdollisuuksia suojautua vientikauppaan liittyviltä poliittisilta ja kaupallisilta riskeiltä. Poliittiset riskit liittyvät ulkomaisen ostajan tai luotonsaajan maahan tai johonkin kolmanteen maahan, josta voi aiheutua luottotappioita viejälle, investoijalle tai rahoittajalle.

Rahoitusjohtaja Tuukka Andersénin mukaan tavallisimmat poliittiset riskit ovat luottovaluutan siirron rajoitukset, velkojen vakauttaminen ja sota tai kapina. Suvereeni riski on kyseessä, kun luotonsaajana tai takaajana on viennin kohdemaan keskuspankki, valtiovarainministeriö tai muu viranomainen, joka edustaa suoraa valtion riskiä. kaupalliset riskit liittyvät ulkomaisten yritysten, pankkien tai projektiyhtiöiden takaisinmaksukykyyn.

Tyypillisimpiä kaupallisia riskejä ovat konkurssi, muu maksukyvyttömyys tai maksuhaluttomuus. Finnveran rahoitus perustuu siihen, että rahoituksen kohteella on aina kannattavan liiketoiminnan toiminnan edellytykset. kaikista hankkeista tehdään riskianalyysi ennen rahoituspäätöstä.

Ulkoministeriö rahoittaa suomalaisten yritysten hankeselvityksiä lähialueilla. Finnvera toimii näissä hankkeissa asiantuntijana ja yhteysorganisaationa. Selvityksen tavoitteena voi olla tytär- tai osakkuusyrityksen perustaminen tai kehittäminen venäjällä.

Tavoitteena voi olla myös tuotannollinen yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, jos uusi liiketoiminta edellyttää huomattavia taloudellisia panostuksia tai osaamisen siirtoa Suomesta, ja hanke on paikallisesti merkittävä. Tuettavia hankkeita voivat olla esimerkiksi markkina- ja kilpailutilanteen selvittäminen tai investointilaskelmien tekeminen.

Tukea voi saada pääsääntöisesti pk-yritys, jolla on riittävät resurssit investoinnin toteuttamiseen. Tukea myönnetään ensisijaisesti Suomen lähialueille Luoteis-venäjällä, mutta erityisistä syistä sitä voidaan myöntää myös muille venäjän alueille.

Finvera

Poliittisia ja kaupallisia riskejä

OeCD-maihin haettu luottovakuutusta aktiivisesti Rahoituskriisin vuoksi Finnvera sai viime vuonna eU-komissiolta väliaikaisen luvan myöntää alle kahden vuoden luottovakuutuksia myös OeCD-maihin. Yleensä yritykset saavat alle kahden vuoden pituisen luoton vakuutukset yksityisiltä luottovakuuttajilta. Yritysten on silti edelleen ensisijaisesti haettava vakuutusta yksityiseltä luottovakuuttajalta. Finnvera voi vakuuttaa vain niitä vientikauppoja, joita yksityiset luottovakuuttajat eivät kata. komission antama lupa koskee joulukuun loppuun mennessä tehtäviä vientitoimituksia.

– Luottovakuutuksesta on viejälle apua tilanteissa, joissa yksityinen luottovakuuttaja on esimerkiksi irtisanonut omat luottovakuutuksensa ja vienti vakiintuneelle, hyvän maksukäyttäytymisen omaavalle asiakkaalle, on vaarassa loppua tai vähentyä puuttuvan luottoriskisuojan takia, kertoo rahoitusjohtaja Tuukka Andersén.

34

Tuukka Andersén

Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää rahoitusmarkkinoita.

Yhtiö edistää suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia, kilpailukykyä, kasvua ja kansainvälistymistä. Finnvera tarjoaa asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnveralla on aluekonttorit 15 paikkakunnalla.

SEK Public

Sosiaalisen median starttipaketti Tutkimuksen mukaan (Google, TNS Gallup), suomalaisista pk-yrityksistä vain 4 prosenttia on käyttänyt sosiaalista mediaa markkinoinnissa. vastaava luku on Norjassa 30 % ja Ruotsissa 25 % . Miksi Suomessa tullaan jälkijunassa? Monelle yritykselle sosiaalinen media on erinomainen kanava. kustannustehokas, nopea, välitön, maailmanlaajuinen.

Mediatoimisto Mediacomin vuosittaisen kartoituksen mukaan 56 % suomalaisista on muuttanut käsitystään jostakin tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä luettuaan siitä blogista tai keskustelupalstalta. Yrityksistä ja niiden tuotteista puhutaan netissä, osallistuipa yritys itse keskusteluun tai ei.

Uskon, että sosiaalinen media jää naapurimaissakin turhan usein vain viestinnän tai markkinoinnin vastuulle, tavallaan nörttien tai mainosmiesten puuhastelukentäksi. Sen kautta voidaan kuitenkin ryydittää monia muitakin yrityksen toimintoja, kuten tuotekehitystä, rekrytointia tai asiakaspalvelua. Tällä hetkellä näyttää siltä, että jatkossa melkein jokainen yritys kotimaasta riippumatta tarvitsee itselleen yhteisövastaavan, Community Managerin. Henkilön, joka paitsi luotaa yrityksestä ja sen tuotteista käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa, myös pyrkii hyödyntämään ja kanavoimaan sosiaalisen median energiaa yrityksen sisällä sen eri toiminnoissa.

Sosiaalinen media on noussut suuruuteensa verrattain nopeasti. Televisiolla meni 13 vuotta ennen kuin se saavutti 100 miljoonan käyttäjän rajan. Facebookilla meni samaan vain alle yhdeksän kuukautta ja tällä hetkellä palvelulla on useita satoja miljoonia käyttäjiä.

Jos iRC-Galleria olisi kaupunki, olisi se väestöltään Suomen toiseksi suurin, yli 500 000 käyttäjällään. Toisaalta Britney Spearsilla, Ashton kutcherilla ja ellen DeGeneresillä on yhteensä noin 13,5 miljoonaa seuraajaa Twitterissä. Jos Britney huomenna kertoisi Twitterissä että hän tykkää Lumenesta, sen kuulisi heti noin 4,5 miljoonaa ihmistä.

Ja jos saisit euron joka kerta, kun nettisanakirja Wikipediaan lisätään artikkeli, tienaisit yli 150 euroa tunnilta. vaikutuskanava on siis iso, mikä tietenkin voi olla myös hieman pelottavaa.

kuuntelua ja vuoropuhelua Suomalaisesta kulttuurista löytyy myös sellainen rikkaus, jonka siivittämänä sosiaalisessa mediassa on vaikeaa epäonnistua. Olen nimittäin vakuuttunut, että suomalainen todella välittää asiakkaastaan. vaikka se ei aina näy, ollaan meillä valmiita kuuntele-

SEK PUBLIC

maan. Ja juuri tästä sosiaalisessa mediassa on kysymys, kuuntelemisesta ja dialogista. Siitä, että antaa itsensä alttiiksi kritiikille ja tarjoaa asiantuntemustaan ilman välitöntä palkkiota. Sosiaalinen media on toisaalta omia lisäämään läpinäkyvyyttä ja jos yrityksen toiminta ei kestä päivänvaloa, on sillä paljon sosiaalisen median hallintaa suurempia ongelmia.

Miten sitten päästä liikkeelle? ihan ensiksi kannattaa etsiä sosiaalisen median edelläkävijöitä yrityksen sisältä. Henkilöitä, joilla saattaisi olla sopivia ominaisuuksia sosiaalisessa mediassa käytävää dialogia varten. Tässä kohtaa kannattaa katsoa johtoryhmää syvemmälle, substanssiosaajilla on joskus enemmän ja parempaa sanottavaa. kannattaa muistaa, että yhteiset sosiaalisen median pelisäännöt ovat vain kaikkien yhteinen vähimmäisvaatimus, vastuuta kannattaa antaa joillekin enemmän, jos osoittautuu, että sitä halutaan ja asiat osataan.

Toiseksi kannattaa aloittaa sosiaalisen median seuranta ja tarkastella mitä yrityksestä, tuotteista tai toimialasta puhutaan. keskustelu saattaa löytyä joskus yllättävästä paikasta, eikä sitä aina käydä suomeksi. Moderneilla seurantatyökaluilla raporttien koonti ja sävyn muutosten selvittäminen on helpottunut viime aikoina huomattavasti. Jotkut seurantatyökaluista toimivat niin nopeasti, että niiden avulla voidaan havaita kriisiviestinnän paikkoja ennen kuin vahinko on laajentunut hallitsemattomaksi. vuoropuhelun muodot vaihtelevat, mutta digitaalisuudesta ei netissä pääse eroon. Jos oma osaaminen ei riitä, on tarjolla kursseja tai ulkoistuskumppaneita.

Näiden asioiden myötä ollaankin jo pitkällä sosiaalisen median strategian luomisprosessissa. Sellainen kannattaa hahmotella edes karkeasti, vaikka kenttä muuttuukin koko ajan. Uusia palveluita syntyy jatkuvasti. Yhdestä asiasta voit olla varma: sinun ei kannata perustaa Twitter-tiliä vain sen takia että kilpailijakin teki niin.

Sosiaalinen media vaatii aikaa, joka ennen pitkää otetaan muista prosesseista. Suunnittelemalla ja hyvistä kokemuksista oppimalla voi säästää paljon turhaa vaivaa.

Sampsa Koskenalho toimii viestintäkonsulttina SEK Public Oy:ssä.

Osallistuva yleisö on viestinnän ydin. Yleisö on aktiivinen viestijä ja keskustelija, joka muokkaa mielikuvaa yrityksistä, yhteisöistä, tuotteista ja palveluista. Tehtävämme onkin valloittaa asiakkaillemme yleisöjä.

Työskentelemme 11 viestintäosaajan voimin ja yhdistämme kaikki viestinnän ajanmukaiset keinot ja kanavat.

SEK Public on osa Suomen johtavaa markkinoinnin SEK-ryhmää ja kansainvälisen viestintätoimistoketju Cohn & Wolfen suomalaisyksikkö.

35

Fennia-ryhmä Perheyritystapahtumassa Finlandia-talolla:

Perheyrityksissä arvot siirtyvät sukupolvelta toiselle

Fennia

Ovatko arvot perheyritysten vahvuus? Miten arvot pitävät pintansa muutoksessa ja millaisia haasteita tulevaisuus asettaa arvojen näkökulmasta? Näitä asioita pohdittiin seuraajapolvityöryhmän ja Fennia-ryhmän järjestämässä workshopissa Perheyritystapahtuman yhteydessä.

Arvot ovat erottamaton osa yrityksen toimintaa – tai niin ainakin tavataan sanoa. Muistiinkirjoitettuina ne ovat kuitenkin vain sanoja. Tärkeämpää onkin se, miten arvoja toteutetaan ja kuka niitä toteuttaa. Jos yrityksen johto ei toimi arvojen mukaisesti todellisessa elämässä, on sitä vaikeaa vaatia muiltakaan.

Arvot olivat puheenaiheena Perheyritystapahtuman yhteydessä järjestetyssä workshopissa, jossa osallistujajoukko pohti Talent Partnersin Project Manager Mika Kasasen johdolla arvojen merkitystä perheyrityksille. keskustelua olivat alustamassa Perheyritysten liiton seuraajapolvityöryhmästä annika Sucksdorff sekä toimitusjohtaja George Berner ja myyntipäällikkö Rikhard Berner Berner Osakeyhtiöstä.

Arvoja tarvitaan edelleen

Yrityskulttuuri 2009 -selvityksessä todetaan yritysten määrittelevän arvoja tätä nykyä harvemmin kuin aiemmin. Tutkimusaineisto paljastaa kuitenkin selvän yhteyden arvojen määrittelyn ja yrityksen toiminnan välillä. Henkilöstö arvioi kautta linjan yrityskulttuurin eri osa-alueiden toteutuvan paremmin niissä yrityksissä, joissa arvot on määritelty. Yritysjohdon näkemykset ovat selvityksen mukaan samansuuntaiset.

Workshop-osallistujien keskuudessa oltiin arvoista yleisesti sitä mieltä, että kun ne ovat kohdallaan ja niitä noudatetaan, se

36

annika Sucksdorff

helpottaa päätöksentekoa kaikilla organisaation tasoilla. Tärkeänä koettiin myös, että yritys ja perhe jakavat samat arvot.

Tätä ajatusta tuki alustuspuheenvuoron käyttänyt toimitusjohtaja George Bernerkin. Hän kertoi elävästi 127-vuotiaasta perheyrityksestä ja niistä arvoista ja perinteistä, joita suvussa on vaalittu sukupolvesta toiseen.

– Perusarvomme ovat työ, rehellisyys ja ihminen. Ne ovat selkeitä ja kuvaavat meille aidosti tärkeitä asioita, sanoi George Berner. – Nojaamme perusarvoihimme kaikessa toiminnassamme.

George Bernerin rinnalla oman näkemyksensä perheyrityksessä työskentelystä kertoi suvun neljättä polvea edustanut Rikhard Berner. Myös hän korosti perinteiden merkitystä ja sanoi niitä ylläpidettävän suvun keskuudessa muun muassa kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä Next Generation -tilaisuuksissa.

vuosisadan kvartaali Berner Osakeyhtiön arvot kumpuavat kaukaa historiasta, eikä niitä ole ollut tarpeen kirjoittaa vuosien saatossa uusiksi. Myös Workshopin osallistujat olivat arvojen pitkäikäisyydestä samoilla linjoilla. Toimintatavat muuttuvat ja kehittyvät, mutta jos yrityksen valitsemat arvot eivät kestä aikaa, ne on valittu väärin perustein. internetissä arvokeskustelun mahdollistava Arvofoorumi määrittelee parhaaksi arvomuutoksen yksiköksi vuosisadan kvartaalin eli sukupolven. Sillä ei suinkaan tarkoiteta, että liikeelämän pitäisi hidastaa tahtia, vaan että liike-elämän tulee aidosti ymmärtää, kuinka hitaasti perusasiat muuttuvat. vaikka arvojen on määrä kestää aikaa, arvojohtamisen rinnalle on tullut myös muita johtamistrendejä, kuten muutosjohtaminen, osaamisen johtaminen tai innovaatiojohtaminen. Yrityskulttuuri 2009 -selvitys arvioikin, että arvojulistuksista oltaisiin aikaa myöten siirtymässä eettisten toimintaohjeiden suuntaan.

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

riceWater

Ota verotuksellinen näkökulma yritysjärjestelyihin Jokaisessa liiketoiminnassa tulee eteen tilanteita, joissa hienosäätö ei auta ja tarvitaan strategisia, suuria muutoksia. Muutoksien mukanaan tuomia veroja ajatellen oma yhtiörakenne kannattaa pitää joustavana. Sen tulee sekä tukea operatiivista toimintaa että mahdollistaa veroneutraalit muutokset tulevaisuudessa.

Tarve rakennemuutoksiin syntyy perheyrityksessä usein luonnollisesti, kun edessä on sukupolvenvaihdos tai myyntiin valmistautuminen. verotuksen optimoinnin kannalta muutoksen olennaisin vaihe on prosessin alussa − tärkein on suunnitteluvaiheen se hetki, jolloin päätöksiä ei olla vielä lyöty lukkoon. Sukupolvenvaihdosprosessi voi kestää useita vuosia, ja se vaatiikin usein erityisen pitkäjänteistä suunnittelua. Tavoitteena on yritystoiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen, jossa myös verotus on olennainen kysymys.

Omistajanvaihdoksiin liittyvien syiden lisäksi on uudistuminen muutenkin tärkeää myös perheyritykselle. Syitä tähän on monia, mutta yksi merkittävimmistä on kilpailuedusta huolehtiminen.

Yrityksen kilpailuetu häviää useimmiten ajan myötä. kun yritys ei enää pysty erottautumaan kilpailijoistaan, katetaso ja tätä kautta myös kannattavuus heikkenevät väistämättä. kilpailijoiden tuodessa markkinoille uusia ratkaisuja on yrityksen pakko uudistua pysyäkseen pelissä mukana. Strategisina vaihtoehtoina se voi hakea kasvua uusista asiakassegmenteistä ja markkinoista tai etsiä täysin uusia toimialoja, joihin soveltaa nykyisen liiketoimintansa vahvuuksia. kilpailukykyä voidaan kohentaa vaikkapa palauttamalla toiminnan kustannustehokkuutta kovan kasvukauden jälkeen tai keskittymällä entistä enemmän yhtiön kannattavaan ydinliiketoimintaan, mikä käytännössä tarkoittaa muista liiketoiminnoista luopumista.

Lähde liikkeelle hyvissä ajoin Yrityksen valmistautuessa myyntiin tai muuhun luovutukseen käytetään verotuksellisena keinona usein liiketoimintojen yhtiöittämistä, joka sallii käyttöomaisuusosakkeiden verovapaat myynnit. kun oikeat liiketoiminnat on yhtiöitetty riittävän ajoissa, pystytään sekä omistajanvaihdosten että sisäisten järjestelyjen kohdalla reagoimaan tilanteeseen. valitut yhtiörakenteet eivät saa kuitenkaan olla operatiiviselle toiminnalle liian vieraita: toimivassa mallissa juridinen rakenne tukee operatiivista toimintaa ja mahdollistaa veroneutraalit muutokset tulevaisuudessa. Huomioon tulee ottaa myös tulevien tappioiden hyödyntämismahdollisuus ja jatkuva suunnitelmallinen rakennemuutos liiketoiminnan kehittyessä.

Suunnitteluvaihe on kaikki kaikessa. Tekemällä se hyvin säästetään prosessin loppupäässä selvää rahaa. Yhtiöittäminen tulee suunnitella ja myös toteuttaa riittävän ajoissa ennen liiketoiminnan myynnin tai muun muutoksen toteutusta. Pelkästään verotusta koskevan ennakkotiedon käsittely kestää kuusi viikkoa, ja juridinen toteutus voi viedä puolikin vuotta − osakevaihdon ja liiketoimintasiirron toteutus kestää yhdestä kahteen kuukautta ja jakautumisen tai sulautumisen toteutus neljästä kuuteen kuukautta.

Oikeilla välineillä paras lopputulos Yritysjärjestelyitä käytetään välineenä toimivan yritysrakenteen saavuttamiseksi. verotuksen kannalta ratkaisevia tekijöitä ovat juridiset omistusrakenteet, joille löytyy runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Juridisen muodon valinnalla voidaan vaikuttaa kaupan verotukseen olennaisesti. ennen kuin oikeudellinen muoto lyödään lukkoon, kannattaa sen valinnalle uhrata useampi hetki.

Mukana suunnitteluvaiheessa on hyvä olla veroasiantuntijan lisäksi myös yritysoikeuden asiantuntija. Asiantuntijoiden välinen suora keskusteluyhteys ja tiivis yhteistyö mahdollistaa parhaan vaihtoehdon punnitsemisen kaikilta katsantokannoilta.

Yritysrakenteen suunnittelu on olennaista, vaikka näköpiirissä ei olisikaan välittömiä muutoksia. Yrityksen kannattaa ylläpitää ennakoivasti sellaista yhtiörakennetta, joka joustaa sekä liiketoiminnan tarpeiden että mahdollisten exitien vaatimusten mukaisesti. etupainotteinen yhtiörakenteen suunnittelu säästää yleensä yritykselle ja sen omistajille selvää rahaa. oSiNKoveRoMalliT MuuTTuvaT osinkoveromalleja ollaan muuttamassa erityisesti omistajayrittäjän kannalta. Muutokset saattavat vaikuttaa yhtiörakenteisiin asti, mutta vielä ei ole riittävää varmuutta siitä, mihin suuntaan lopullisessa mallissa mennään ja mitkä yrittäjän kannalta parhaat ratkaisut asiaan ovat. viime kädessä lainsäädännön muutosehdotuksesta päättää nykyinen hallitus tai kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeinen hallitus, jolloin esitykset saavat lopullisen muotonsa ja seuraamukset yksittäisten yhtiöiden ja osakkaiden osalta kyetään laskmaan.

Nettovarallisuuden merkitys verosuunnittelussa ilmeisesti kuitenkin vähenee jollain aikavälillä.

« Jan Homberg Toimitusjohtaja PricewaterhouseCoopers Oy Kari Stenqvist » Veroasiantuntija PricewaterhouseCoopers Oy

PricewaterhouseCoopers Oy tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 15 paikkakunnalla. PricewaterhouseCoopers Oy on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

37

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy MatkaVekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,6 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi.

Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa. www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova

www.pwc.com/fi

Yrityksesi menestys on myös meidän tavoitteemme* PricewaterhouseCoopers - uskottu asiantuntijasi *connectedthinking

38

perheyritpwc.indd 1

8.11.2007 17:31:05

fi

:31:05

> TIETOA

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja koulutusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRIT YSTEN LIIT TO – järjestää seminaareja ja erilaisia koulutustilaisuuksia – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRIT YSTEN LIITON ARVOT

1

LU OT TA M U S : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

AVO I M U U S : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P E R H E K E S K E I S Y YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J AT KU V U U S : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu noin 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät reilut 150 000 henkilöä.

YRIT YKSESI ON PERHEYRIT YS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39

Perheyritysten liiton jakaman Perheyrityspalkinnon sai vuonna 2008 Aho Group. Kuvassa keskellä yrityksen perustaja Juhani Aho. Perheen kaikki viisi lasta jatkavat isänsä elämäntyötä. Seuraajapolvi vasemmalta lukien: Kari Jussi Aho, Annakaija Lappalainen, Antti Aho, Ville Aho ja Miia Porkkala.

Perheyrityksellä on kasvollinen omistaja perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten yhteistyö-, koulutusja edunvalvontajärjestö, joka edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä sekä vastuullista, kasvollista omistajuutta. Liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 36 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä. www.perheyritystenliitto.fi

40