Perheyritys 1/2010

Perheyritys 1 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Paavo Arhinmäki: Yrityksen menestys on myös työntekijän etu

Sivut 16–18

Talviakatemiasta tuli Winter Academy

Sivut 20–23

Petra Thorén: Perheyritykset ovat kiinnostavan erilaisia Sivut 4–8 1

Perheyritys

1 • 2010

www.perheyritystenliitto.fi

Kristina Pentti - von Walzel kertoo lapsuusmuistoista ja omistajuudesta.

s.8 s. 10

K-kauppiasliitto liittyi PL:n järjestöjäseneksi.

Victor Ek Oy on 125-vuotias.

JULKAisiJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

2

Pääkirjoitus.

Petra Thorénille johtaminen on verkostoitumista, innostamista ja tuloksen tekemistä.

Sydän kädessä: Kristina Pentti - von Walzel.

Lyhyesti.

Victor Ek Oy:stä tehtiin dokumentti.

Puheenjohtaja esittelyssä: Paavo Arhinmäki.

Talviakatemia keräsi Rukalle yli sata kansainvälistä nuorta.

Liitto laajentaa valmennusohjelmien tarjontaa.

Hyvinvoivan omistajaperheen ja hyvinvoivan yrityksen välillä on yhteys.

Roschier: Osingonmaksu lamakeväänä.

Hansaprint: Järjestelmällinen ideoiden keruu osana kehitystyötä.

Pohjola: Perhe Yritys Oy lähtee ulkomaille.

CapMan: Kestävää kehitystä ’oman pääoman’ kierrätyksellä.

PÄÄToiMiTTAJA Petra Thorén ToiMiTUsPÄÄLLiKKÖ Eveliina Talvitie ToiMiTUsNEUVosTo Perheyritysten liiton viestintätyöryhmä

osoiTTEENMUUToKsET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi TAiTTo SEK Loyal Oy PAiNoPAiKKA Newprint Oy, Raisio issN-TUNNUs 1795-8075

yHTEisTyÖKUMPPANiT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Hansaprint Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PricewaterhouseCoopers Oy, Roschier, SEK

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

s.12-15

3 4 8 10 12 16 20 26 29 34 35 36 37

>PÄ ÄKIRJOITUS Perheyritykset pitävät huolta ja sitoutuvat Vuosi 2010 on käynnistyt Perheyritysten liitossa vilkkaasti – toimitusjohtaja Petra Thorén (s. 4) on aloittanut haasteellisen ja merkittävän työnsä helmikuun alussa. Helmikuussa niin ikään vahvistui, että Jyväskylän yliopistoon saadaan ensimmäinen omistajuuden tutkimusala (s. 11). Perheyrittäjyyteen liittyvä tutkimus ja koulutus vahvistuvat merkittävästi.

Kolmas iso uutinen osuu sekin alkuvuoteen. Perheyritysten liitto on solminut järjestöjäsensopimuksen K-kauppiasliiton kanssa (s. 10). K-kauppiasliiton puheenjohtaja Esa Kiiskinen kertoo K-kauppiaiden kokevan Perheyritysten liiton arvot ja agendan omakseen. Täydennämme K-kauppiaiden edunvalvontaa vero- ja sukupolvenvaihdoskysymyksissä. K-kauppiaat kokevat omakseen myös tahtotilamme, joka muodostuu pitkäjänteisyydestä ja aidosta omistajuuden ja yrittäjyyden elämäntavasta. Yhdessä meitä on enemmän ja mahdollisuudet kehittää Suomea yritysten parhaaksi toimintaympäristöksi paranevat.

Hyvinä aikoina perheyritykset ovat varautuneet

huonoihin ja rakentaneet

Vaikea vuosi 2009, talouden taantuma ja finanssikriisi ovat herättäneet keskustelua arvoista. Yhteiskunnassamme näyttää syntyneen jonkinlainen arvojen kriisi. Avoimen markkinatalouden ja vapaan yhteiskunnan toimintakykyä voidaan ylläpitää vain, jos keskeisimmistä moraalisista arvoista ollaan yhtä mieltä. Moraali ei synny lakeja säätämällä eikä ole niiden kautta korvattavissa.

puskureita, vastoin kaikkia

talousteorioita.

Pitkäjänteisyys on menettänyt merkitystään. Ymmärrys koko käsitteen merkityksestä on hämärtynyt. Perheyritykset ovat kautta aikojen edustaneet pitkäjänteistä päätöksentekoa, sitoutumista yhteiskuntaan sekä huolenpitoa tulevista sukupolvista.

Näissä yrityksissä perheen arvot ovat ohjanneet päätöksentekoa, riskinottoa ja johtajuutta. Huonoina aikoina näihin arvoihin on helppo palata ja niihin on turvallista nojata.

Hyvinä aikoina perheyritykset ovat varautuneet huonoihin ja rakentaneet puskureita, vastoin kaikkia talousteorioita.

Näiden yritysten työllistävä vaikutus on huomattava.

On aika saada omistajien ja yrittäjien ääni kunnolla kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Suomalainen yhteiskunta tarvitsee nyt kipeästi perheyritysten kautta aikojen vaalimia arvoja perheestä, jatkuvuudesta ja vakaasta kasvusta sekä vastuullisesta työllisyydestä.

Anne Berner

3

Petra Thorén – johtajalla pitää olla itsetuntemusta TEKSTI: EVELiiNA TALViTiE KUVAT: RAMi sALLE

Perheyritysten liiton uusi toimitusjohtaja tunnetaan ammattimaisena ja palkittuna verkostojen johtajana.

Moninkertainen tenniksen Suomen mestari haluaa ennen muuta kuunnella jäsenistön tarpeita.

Kun Petra Thorén oli hyvin pieni tyttö, hän seurasi kärsimättömänä isänsä ja viisi vuotta vanhemman Hannasiskonsa tenniksen pelaamista.

– Minulla oli hirveä hinku päästä pelaamaan. Ensimmäisen kerran isä vie minut kentälle 6-vuotiaana. Innostus lähti alusta asti sydämestä, Thorén kuvailee.

Harrastus sai nopeasti määrätietoisen luonteen ja isä vaihtui ammattivalmentajaksi. Thorén kertoo nauttineensa kilpailemisesta. Ammattilaisuransa aikana hän voitti 11 Suomen mestaruutta ja oli parhaimmillaan WTA:n (Women´s Tennis Association) maailmanlistalla sijalla 73 vuonna 1992. Tämä on suomalaisnaisten kolmanneksi paras saavutus.

4

– Ammattilaisuran lopettaminen on toisaalta hyvin tunneperäinen asia.

Huomasin, ettei minulla enää ole samaa paloa ja motivaatiota enkä enää myöskään nauti kilpailemisesta samalla tavalla. Saavutin vaiheen, jolloin ymmärsin, etten enää voisi kehittyä paljon paremmaksi.

Innostavaa henkeä Thorén on valmistunut Hankenilta pääaineenaan rahoitus. Ensimmäinen varsinainen työpaikka aukeni Mandatum Corporate Financen analyytikkona.

Vahvassa asiantuntijaorganisaatiossa työskenteleminen syvensi ymmärrystä pääomamarkkinoista ja transaktioista.

Projektiluontoinen työnkuva opetti itsenäisyyttä ja vastuun kantamista.

Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi Thorén siirtyi YIT:n sijoittajasuhdejohtajan paikalta, jossa toimenkuva oli voimakkaasti verkostojen johtamista.

– Istuin johtoryhmässä ja olin mukana yrityssuunnittelussa ja -kaupoissa sekä strategiaprosesseissa. Kehitin hallintoa. Varsinainen vastuualue oli verkostoitumisjohtaminen.

IR Nordic Markets -selvityksen perusteella parhaaksi sijoittajasuhdejohtajana useamman kerran palkittu Thorén korostaa, ettei verkostojen johtajalla ole paljon suoria alaisia, joita ”käskyttää”. Kyse on ennen muuta

syntymäaika: 8.8.1969 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Motto: Katse tulevaisuuteen Tärkeää: Elämän tasapaino Haave: Tulla kärsivällisemmäksi Lempipaikka: Kesämökki Tammisaaressa

5

ihmisten saamisesta mukaan. Asiat pitää saada myytyä erilaisissa yhteisöissä. Olennaista on paitsi asioiden osaaminen myös kyky luoda innostavaa henkeä.

– Hyvä ilmapiiri on erittäin tärkeää.

Tietysti johdon tuki on tässä tärkeää.

Matriisin johtamisessa olennaista on se, miten saa resurssit eteenpäin. Oikeastaan kyse on palvelubisneksestä. Palveluja haluan kehittää myös Perheyritysten liitossa.

Thorén kertoo oppineensa johtamisesta eniten seuraamalla omia esimiehiään, jotka ovat olleet ilahduttavan erilaisia. Johtajan pitää hänen kokemuksensa mukaan tuntea itsensä perin pohjin ja johtaa omalla tavallaan.

– Vain itsensä tuntemalla voi olla autenttinen. Ei ole yhtä oikeaa tapaa johtaa.

Itselleni on tärkeää vuorovaikutteisuus. En usko käskyttämiseen. Ihmiset ovat fiksuja ja heidät pitää saada innostuneesti mukaan.

Tärkeänä Thorén pitää myös kannustamista ja avoimuutta. Itseään hän kuvailee suoraviivaiseksi ja kertoo saaneensa suoruudestaan myös palautetta.

– Toisinaan saatan olla hiukan liiankin innostunut, Thorén naurahtaa.

Sisältö ja jäsenet ennen muuta Perheyritysten liiton toimitusjohtajan työn Thorén kokee erittäin suureksi haasteeksi.

Hän kertoo asennoituvansa siihen paitsi innostuneesti myös nöyrästi. Kyseessä on vakuuttavien asiantuntijoiden verkosto, jolta hänellä on myös paljon opittavaa.

–Sisällle asioihin pääsee vain perehtymällä. Tavoitteet saadaan tehokkaasti eteenpäin yhteistyöllä ja verkostojen kautta.

Perheyrityksissä elävä omistajuuteen ja sukupolvenvaihdoksiin liittyvä osaaminen on myös yhteiskunnallisesti merkittävää ja siksi Thorénille suuren mielenkiinnon kohde. Omistajat ovat luonnollisesti kiinnostuneet yrityksen menestymisestä, jatkuvuudesta ja kehittymisestä.

– Perheyritysten liiton jäsenet ovat kiinnostavan erilaisia – pieniä, suuria, listattuja, listaamattomia. Niitä yhdistää omistajuus. Tästä syntyy kaikkien perheyritysten yhdessä muodostama yhteiskunnallinen merkittävyys.

Thorénilla on vahvaa osaamista yritysten tuloksentekomekanismeista ja verkostojen johtamisesta. Järjestöjen ja poliittisten vaikuttajien maailma on hänelle uusi.

– Järjestöissä ja niiden kautta vaikuttaminen edellyttää kärsivällisyyttä. Pää-

6

tökset ja vaikutukset syntyvät erilaisessa tahdissa kuin liike-elämässä.

Perheyritysten liitossa Thorén pitää yhteiskunnallisen vaikuttamisen rinnalla tasaveroisen tärkeänä jäsenkunnalle tarjottavien muiden palveluiden tasokkuutta. On osattava kuunnella jäsenkunnan tarpeita. Esimerkiksi sukupolvenvaihdoksiin liittyvää valmennusta hän haluaa olla mukana vahvistamassa. Näin liitto on samalla mukana kehittämässä jäsenyritysten kilpailukykyä – Tätä voi miettiä ihan maalaisjärjellä.

Kun firmassa vaihtuu toimitusjohtaja, syntyy haasteellinen tilanne. Vanhan johtajan on tärkeää saada välitettyä hiljaista tietoa ja uuden johtajan on päästävä mahdollisimman nopeasti perille asioista.

Thorén nostaa tässä yhteydessä esille myös oman asemansa.

– Arvostan hyvin korkealle Perheyritysten liittoa perustamassa olleen Anders Blomin tekemää työtä. Hänen johdollaan liitto on kehittynyt merkittäväksi toimijaksi. n

Jos mietit pelkkää voittamista, tulee paineita. Jos keskityt nykyhetkeen, pystyt olemaan rento ja tulos tulee automaattisesti.

Voittamisen filosofiaa ja tukiverkkoja Thorénin mukaan urheilu on lisännyt määrätietoisuutta ja itseluottamusta. On oppinut voittamaan ja häviämään.

Perusasenteita on kaksi: Pelaat voittaaksesi tai välttääksesi häviämistä.

Perheyritysten liiton uusi toimitusjohtaja kuulunee ensimmäisen filosofian sisäistäneisiin. Voittamiseen entisellä tennisammattilaisella on reseptinsä.

– Jos mietit pelkkää voittamista, tulee paineita. Jos keskityt nykyhetkeen, pystyt olemaan rento ja tulos tulee automaattisesti.

Thorénin kokemuksen mukaan kilpailemisessa on tärkeää yhdistää itsenäisyys ja luottamus. Lähijoukko ja valmentaja ovat myös tärkeitä. Perusturva on hyvä olla olemassa.

Perheen Thorén kuvailee olevan hänelle erittäin tärkeä.

Vanhemmat ovat antaneet tyttärilleen jämäkän kasvatuksen, josta on saanut valmiuksia menestymiseen ja oman persoonan vahvistamiseen.

Aikuisena laajan sosiaalisen verkoston merkitys on tullut tärkeäksi.

– On hienoa, että on erilaisia ystäviä, joiden avulla on saanut luotua monipuolisen tukiverkon.

7

> SYDÄN KÄDESSÄ sydän kädessä -sarjassa perheyritysten nuori polvi muistaa mennyttä ja visioi tulevaa.

Lemminkäinen Oyj:n hallituksen jäsen

Kristina Pentti - von Walzel TEKSTI: EVELiiNA TALViTiE

» Mitkä ovat varhaisimmat mielikuvasi perheyrityksestä?

Muistan, miten sunnuntaisin pääsin silloin tällöin siskoni kanssa Pasilaan Lemminkäisen pääkonttorille isän toimistoon. Hengailimme siellä sen aikaa, kun isä hoiti työasioitaan. Lemminkäisen tarroja liimailimme leluihin.

Perheyritys on ollut aina läsnä ja positiivisella tavalla tärkeä asia perheessämme. Oikeastaan yritystä ei ole voinut erottaa perheestä. Työnteko ja kunnianhimo ovat asioita, jotka ovat olleet voimakkaasti läsnä. Lemminkäinen on isän äidin yritys.

Arvot ovat siirtyneet isoäidiltä isälle ja meille.

syntynyt: 1978 Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, valtiotieteiden kandidaatti Perheyritys: Lemminkäinen Oyj

» Mitä Lemminkäisen jatkuvuus perheyrityksenä sinulle merkitsee?

Isäni Heikki Pentti oli tarkka siitä, että meille lapsille ei tulisi seuraajapolven taakkaa. Sen takia emme päässeet Lemminkäiselle edes kesätöihin nuorena. Piti saada kasvaa, kouluttautua ja pätevöityä rauhassa. Tosin hän toivoi, että jonain päivänä ainakin yksi meistä serkuksista tulee mukaan yritykseen. Isälle oli kuitenkin tärkeää, että valinta on meidän omamme.

Lemminkäinen on ollut perheellemme intohimon kohde ja osa sitä, mitä me olemme. Minulle on tärkeää voida tehdä jotain konkreettista, joka hyödyttää myös muita ihmisiä.

Perheyrittäjälle on mielestäni hyväksi työskennellä ainakin jonkun toisen palkollisena eikä esimerkiksi valmistuttuaan vaan kävellä pomona sisään omaan perheyritykseen. On tärkeää oppia olemaan vastuussa työstään toisille ihmisille.

» Millaista on mielestäsi hyvä omistajuus?

Hyvä omistajuus on yrityksen määrätietoista kehittämistä.

Yrityksen pitää kehittyä paremmaksi työpaikaksi työntekijöille, paremmaksi toimijaksi taloudessa, yhteiskunnassa ja ympäristön kannalta sekä paremmaksi sijoituskohteeksi omistajille.

Uskon, että kasvollinen ja pitkäjänteinen suomalainen omistaja tuo sata vuota toimineelle, pörssiin listautuneelle perheyritykselle lisäarvoa. Myös lemminkäisille tällä voi olla oma merkityksensä.

8

Kehittämisen aika on nyt

n Rahoitusta yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja vientiin.

Etsimme sopivat rahoitusratkaisut kannattavan liiketoiminnan edellytykset omaaville yrityksille. Jos tarvitset rahoitusta muutostilanteisiin, esim. investointeihin, käyttöpääomaan, omistusjärjestelyihin, vientiin tai nykyisen suhdannetilanteen vaatimiin rahoitustarpeisiin, ota yhteyttä meihin.

Kysy lisää puh. 0204 6011 tai katso www.finnvera.fi

Kansainvälisesti tunnustettua osaamista.

Kansainvälisesti toimivalle yritykselle on tärkeää verkottua vahvojen kumppaneiden kanssa. Kansainvälisten pankki- ja vahinkovakuutusratkaisujemme avulla voimme ratkaista entistäkin tehokkaammin yrityksesi kansainväliseen liiketoimintaan liittyvät tarpeet. pohjola.fi Pohjola Pankki Oyj on finanssipalveluyritys, jonka A-osake noteerataan Helsingin Pörssissä. Vahinkovakuutukset tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy.

> LY H Y E S T I Eera ja Roschier ovat PL:n uusia yhteistyökumppaneita Perheyritysten liiton yhteistyökumppaneiden joukkoon liittyi vuoden 2010 alusta lähtien kaksi uutta yritystä.

Vuodesta 1987 lähtien toiminut Eera on suomalainen liikkeenjohdon konsulttiyhtiö. Eerassa on 15 eri osaamisalueiden Business Development Partneria sekä 9 hallitusammattilaistaustan omaavaa Senior Adviseria.

Lisäksi Eeran verkostoon kuuluu joukko eri alojen asiantuntijoita.

Vuonna 1936 perustettu Roschier on liikejuridiikkaan erikoistunut, kansainvälisesti toimiva asianajotoimisto, jonka asiakkaita ovat mm. johtavat kotimaiset ja kansainväliset yritykset, rahoituslaitokset, vakuutusyhtiöt ja institutionaaliset sijoittajat, valtion laitokset ja viranomaistahot sekä kasvuyritykset.

Roschierilla työskentelee noin 280 henkilöä, joista noin 160 on juristeja.

PL ja Maikkarin Päivän työ -sarja jatkavat yhteistyötä Perheyritysten liitto jatkaa Maikkarin Päivän työ! -ohjelman tukijoukoissa.

Viime kevään ja syksyn aikana ohjelmasarja esitteli 104 yritystä, jotka työllistivät yhteensä lähes 3000 ihmistä. Uudet jaksot nähdään Huomenta Suomessa joka maanantai klo 7.17.

Valtakunnallinen kampanja suomalaisen työn ja työpaikkojen puolesta alkaa 18.1. ja päättyy 21.6. Sen juontajana ja toimittajana nähdään Marko Terva-aho.

Ohjelmasarja esittelee joka maanantai yhden suomalaisen työnantajan, joka sitoutuu työllistämään kuluvan vuoden aikana vähintään kolme uutta työntekijää tai pitää huolta henkilöstöstään esimerkillisellä tavalla. Sarjaa kuvataan eri puolilla Suomea ja se esittelee monipuolisesti suomalaista työtä.

Mikäli olet kiinnostunut esittelemään oman perheyritystäsi työllistäjänä, ota yhteyttä!

Lisätietoja: Tiedottaja Eveliina Talvitie p. 0400 188 601

10

K-kauppiasliitto liittyi Perheyritysten liiton järjestöjäseneksi Perheyritysten liitto ja K-kauppiasliitto ovat solmineet sopimuksen järjestöjäsenyydestä, jolla 1300 K-kauppiasta tulivat PL:n toiminnan piiriin 2. helmikuuta 2010 alkaen.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Bernerin mukaan jäsenyyden myötä suomalaisen yrittäjäomistajuuden yhteinen edunvalvontapohja vahvistuu.

– K-kauppiasliitto on löytänyt liitostamme itselleen sopivan ja läheisen agendan. Tämä on meille merkittävä luottamuksen osoitus siitä, että Perheyritysten liitto on menossa oikeaan suuntaan ja että meillä on aidot ja oikeat tavoitteet, Berner toteaa.

Perheyritysten liittoon kuuluu yli 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä. K-kauppiaat puolestaan

työllistävät yritystensä kautta yli 20 000 työntekijää ja heidän yritystensä liikevaihto on yli 6 miljardia euroa. Yhteensä järjestöt työllistävät yli 170 000 ihmistä ja tuottavat yli 36 miljardia euroa liikevaihtoa.

K-kauppiasliiton puheenjohtaja Esa Kiiskisen mukaan järjestöjäsenyys Perheyritysten liitossa tukee K-kauppiasliiton tehtäviä.

– Perheyritysten liiton jäsenyyden kautta saamme lisää vaikutusvaltaista edunvalvontaa muun muassa verotusja sukupolvenvaihdoskysymyksissä.

Tämä täydentää nykyistä edunvalvontatyötämme ja tuo myös uusia palveluja K-kauppiaille, Kiiskinen toteaa.

Sopimus ei vaikuta Perheyritysten liiton toiminnan periaatteisiin. Perheyritysten liitto pitäytyy jatkossakin edustamiensa yritysten toimialojen edunvalvonnan ulkopuolella.

Asiantuntijahaku.fi – Perheyritysasiantuntijan löytäminen helpottuu

Yrityksille ja asiantuntijoille on avattu uusi sähköinen palvelu: Asiantuntijahaku.fi. Täältä löytyvät myös PL:n perheyritysverkostoon kuuluvat asiantuntijat ja neuvonantajat.

Perheyritysasiantuntijaverkostoon kuulumisen edellytyksenä on kahden perheyrityksen suositus. Näin yritys pystyy arvioimaan jo etukäteen, sopiiko asiantuntijan tarjoama palvelu juuri kyseiseen tilanteeseen ja yritykseen. Palveluun rekisteröitynyt asiantuntija voi itse pyytää asiakkailtaan palautetta tai suosituksia.

Asiantuntijahaku.fi-palvelun tuottaa PKT-säätiö, jonka kanssa Perheyritysten liitto tekee yhteistyötä asiantuntijaverkosto.

Lisätietoja: krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi

– Perheyritysasiantuntijat on nyt helppo löytää yhdestä paikasta, kertoo PKT-säätiön projektipäällikkö Eeva Riistama.

Perheyritysten liitto on mukana omistajuuden akateemisessa aluevaltauksessa Perheyritysten liiton tuki kansainvälisesti harvinaiselle omistajuuteen liittyvälle hankkeelle alkaa tuottaa hedelmää. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta vahvistaa omistajuuden ja omistajaohjauksen tutkimusta ja opetusta.

PL:n lisäksi hanketta ovat rahoittaneet Pohjolakonserni ja Halton Group sekä Yksityisyrittäjäin, Honkarakenteen ja Jyväskylän Kauppalaisseuran säätiöt.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner toteaa omistajuuden olevan Suomen kannalta yksi keskeisin tulevaisuuden elinvoiman lähde. Yritysten pitäisi kokea Suomi parhaana mahdollisena maana omistaa liiketoimintaa.

– Omistajuutta on tutkittu valtavan vähän ja olemassa oleva tieto on ristiriitaista. Omistajuudella on iso merkitys yrityksen menestymiselle. On hienoa että saamme Suomeen omistajuutta tutkivaa ja edistävää tutkimusta, Berner sanoo.

Hankkeen vetäjäksi asettuva yrittäjyyden professori Matti Koiranen pystyy saadun rahoituksen turvin keskittymään viiden vuoden ajan täysin omistajuuteen.

Koirasen mukaan hankkeessa kansainvälisesti ainutkertaista on laillis-taloudellisen omistajuuden rinnalla kuljetettava henkisen omistajuuden ulottuvuus.

Hän korostaa tutkimuksen hyödyttävän myös julkista sektoria omistajuuspolitiikkaan ja omistajaohjaukseen liittyvissä haasteissa.

– Omistajuuteen liittyvä tietotaito on esimerkiksi kunnissa luvattoman heikkoa. Omistajuuden tärkeä perusta on psykologisessa omistajuudessa, joka perheyrityksissä on elämän ja kuoleman kysymys.

Niille tyypillinen vastuullisuus ja sitoutuminen ovat asioita, joista julkinen sektori voi ammentaa, Koiranen summaa.

Jyväskylän yliopiston rehtori Aino sallinen toteaa, että omistajuuden tutkimusala tuo täysin uuden ulottuvuuden.

– Yliopistossamme viime vuosina virinnyt omistajuuden tutkimusala on nousemassa akateemiseksi aluevaltaukseksi, joka tuo lisäulottuvuuden taloustieteiden tiedekunnan profiiliin, Sallinen summaa.

Lisätietoja: Professori Matti Koiranen 040-501 2631, matti.koiranen@econ.jyu.fi

11

Victor Ek Oy – kuljetuksia viiden sukupolven ajan TekstI: Tapio Neva Kuva: Victor Ekin arkisto

125-vuotiaan yrityksen historiaan on mahtunut sotia, lamoja, rakennemuutoksia ja paljon muuta. Historia tuo perspektiiviä ja pitkäjänteisyyttä myös nykyhetkeen.

12

Suomalaisista perheyrityksistä tehtyjä dokumenttielokuvia on kevään mittaan voinut seurata hyvään katseluaikaan.

Sunnuntaina 21. helmikuuta MTV3-kanava esitti Victor Ek Oy:n tarinan. Yhtiön 125 vuoden kaari on dokumenttielokuvassa puristettu 50 minuuttiin.

Victor Ek Oy on yksi Suomen vanhimpia yrityksiä ja hallituksen puheenjohtaja Marcus Karsten toivoo, että pitkän historian tuoma pitkäjänteisyys välittyi myös dokumentista.

– Perheyritys on viestijuoksua, missä osuuden pituus on aina sukupolvi. Jokaiseen vaihtoon pitää valmistautua ajoissa, Karsten vertaa.

43-vuotias Karsten edustaa perheyrityksessä viidettä sukupolvea. Victor Ek oli hänen isoisänsä isä.

Victor Ek Oy on vuonna 1885 perustettu kuljetusalan perheyritys, jonka palveluihin kuuluvat muutot, merenkulku, huolinta ja laivanselvitys. 125-vuoteen on mahtunut vaikka mitä: maailmansotia,

13

muita sotia, lamoja, työelämän rakennemuutoksia, monenlaisia muita rakennemuutoksia, tekninen kehitys hevoskärrymeiningistä it-aikaan...

Juuri näistä syistä Victor Ek Oy:n tarina soveltuu dokumenttielokuvan aiheeksi.

– Elokuva on kuin historiankertaus siitä, miten Suomesta on tullut sellainen Suomi kuin se nyt on. Se on paitsi kertomus yrityksestä myös kertomus Suomesta, Helsingistä ja elinkeinoelämästä, Karsten kiteyttää.

Dokumentti kertoo sanoin ja vanhoin mustavalko-kuvanauhoin muun muassa sen, kuinka Victor Ek Oy:n perustamisen aikaan Suomi eli voimakkaan laajentumisen aikaa. Maamme vienti ja tuonti yli kolminkertaistuivat 1880-luvun alusta maailmansotaan 1914 asti. Myös useat nykyisinkin toiminnassa olevat suuryhtiöt perustettiin tuolloin.

Myös väkiluvun kasvu ja kaupungistuminen ottivat tuolloin isoja harppauksia Suomessa.

14

Ainoa mikä pysyy on muutos

Victor Ek

Kuorma-autot armeijalle

Victor Ek, ehtivä liikemies

Yrityksen johtaminen sota-aikaan sisältää enemmän draaman aineksia kuin nykyajan ongelmat siitä, että ”seuraavalla kvartaalilla talouskasvu uhkaa pysähtyä.”

Kaupunkipommitukset, henkilökunnan rintamalle menot ja muu sotadramatiikka on luku sinänsä, mutta kaiken muun ohessa liossa on myös esimerkiksi yhtiön kalusto.

Victor Ek Oy:n 1990-luvulla julkaistun historiikin mukaan vuonna 1942 yrityksellä oli liikkuvaa kalustoa kymmenen kuormaauton verran ja ”sama määrä oli jatkuvasti armeijan käytössä”, kuten johtokunta asian historiikissa ilmaisee. Käytännössä valtio takavarikoi firman koko kaluston.

Asiasta ei historiikissa purnata, vaan se todetaan ikään kuin yhteisvastuuna, mihin perheyritys osallistuu.

Kuorma-autoja ei ollut saatavissa Suomessa heti sodan jälkeenkään. Victor Ekin tyttärenpoika Magnus Cedercreutzin onnistui kuitenkin hyvillä suhteillaan hankkimaan Saksasta kaksi kuormuria perheyritykselle.

– Se oli erittäin tärkeä kauppa siinä tilanteessa, Karsten tietää.

Sota-aikoina valtio peri yrityksiltä myös ylimääräisiä omaisuusluovutusveroja, joka oli esimerkiksi vuonna 1941 Victor Ek Oy:n osalta 2 236 500 markkaa eli karkeasti arvioiden kolmen Töölössä sijaitsevan kerrostalon verran.

Nimeään kantaneen yrityksen perustanut Victor Ek on hyvä esimerkki siitä, että yrittäjyyden syvintä olemusta ei opita yrittäjäkursseilla.

Victor Ek tuli vaatimattomista oloista ja hänen koulunkäyntinsäkin loppui ennen aikojaan, jo neljän vuoden jälkeen.

Kaukaisen sukulaisen, apteekkari Knut Kjellinin ansiosta Victor Ek sai kuitenkin mahdollisuuden lähteä parikymppisenä opiskelemaan Saksaan. Kjellin huomasi, että nuorukaisella oli hyviä taipumuksia ja oikeaa sisua.

Suomeen palattuaan Ek aloitti uransa yrittäjänä ja perusti höyrylaivojen huolintafirman.

Siitä alkoi Ekin menestys valppaana liikemiehenä, joka ei epäröinyt laajentaa yritystään uusille toimialoille, jos vain kysyntää ja markkinoita jossain haistoi.

Hinausta, rahtausta, muuttoja, huolintaa, varustamotoimintaa, hiilen ja koksin maahantuontia, kiinteistökauppoja, matkatoimistopalveluita, pörssiklubin perustamista ja niin edelleen.

Ek ei ollut vain aikansa menestyneimpiä liikemiehiä, vaan myös arvostettu erilaisissa yhteiskunnallisissa tehtävissä.

Kaupunginvaltuusto tuli tutuksi (1890–98, 1913–14), ja ehtipä Ek olla mukana perustamassa Svenska Handelsläroverketia ja Helsingin Kauppaopistoakin kaiken muun ohessa.

Victor Ekin pitkässä historiassa erilaisia toimialoja on tullut ja jonkin verran myös mennyt. Missä on Victor Ekin fokus tulevaisuudessa? Seurataanko yleistä suuntausta ja erikoistutaan vai jatkuuko monialayrittäminen?

– Kyllä fokus on se perinteinen eli muuton, logistiikan ja merenkulun ympärille rakentuva liiketoiminta, Karsten sanoo.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei Victor Ek Oy muuttuisi.

– Maailma muuttuu ympärillä koko ajan ja siksi perheyrityksen johtaminenkin on muutoksenhallintaa, luovimista alati muuttuvassa ympäristössä osumatta kiveen, Karsten tietää.

Lainsäädäntö on asia, joka usein laahaa tällaisissa muutostilanteissa askeleen myöhässä. Muuttoalaa koskevassa lainsäädännössä Karsten osaa heti nimetä yhden asian, mikä pitäisi päivittää.

– Muuttopalvelut pitäisi saada kotitalousvähennyksen piiriin. Se olisi loogista – se helpottaisi muuttamista ja tukisi näin sitä joustoa, mitä työmarkkinoilla ihmisiltä nykyään vaaditaan.

– Muutos vähentäisi myös muuttoalan harmaata taloutta ja lisäisi työllisyyttä, Karsten uskoo. n

>FA K TA Victor Ek Oy Perustettu: 1885.

Toimipaikka: Helsinki.

Toimiala: Kuljetusala. Palveluihin kuuluvat muutot, merenkulku, huolinta ja laivanselvitys.

Liikevaihto: Yli 20 miljoonaa euroa.

Henkilöstö: Noin 90.

Toimitusjohtaja: Jussi Koivusalo.

Hallituksen puheenjohtaja: Marcus Karsten, Lemminkäisen tytäryhtiö Tekmanni Oy:n toimitusjohtaja.

Suomessa on tehty paljon elokuvia erilaisista aiheista, mutta ei yhtään perheyrityksestä. Nyt tehdään. ”Omistajat on musta komedia Marjasta, joka yrittää naida perinteikkään perheyhtiön sikarikkaan perijän, mutta törmää omistamisen riekaleiksi repimään, pähkähulluun perheeseen. Mieti mitä kadehdit.”

Elokuva on jo prosessissa ja sitä kuvataan ehkä jo ensi kesänä.

Elokuvan tuottaja on Annika Sucksdorff, 31. Sucksdorff on elo-kuvaalalla työskentelevä ekonomi, joka kuuluu Victor Ek Oy:n viidenteen sukupolveen.

Sucksdorff istuu myös Victor Ek Oy:n hallituksessa.

– Kysymyksessä on fiktiivinen komedia, josta moni perheyrityksen arkea tunteva löytää varmasti paljon tuttuja piirteitä, Sucksdorff arvelee.

Sucksdorffin työparina elokuvanteossa on käsikirjoittaja Pekko Pesonen, joka on aiemmin käsikirjoittanut muun muassa menestyselokuvat Lapsia ja aikuisia (2004) sekä Tyttö sinä olet tähti (2005).

– Perheyritys on erittäin kiehtova ja antoisa aihe tehdä elokuvaa. Draamallinen. Isoja jännitteitä, isoja unelmia, isoja panoksia. Perhesuhteet pelissä, Pesonen maalailee.

: ä l l i e k e T va u k o l e en n i v i i t k i F tä s e s k y t i r perhey

Pesonen tunnetaan alan piireissä miehenä, joka paneutuu perusteellisesti aiheeseen, mistä on elokuvaa käsikirjoittamassa.

Perheyrityksiin hän on paneutunut lukemalla elämäkertoja muun muassa Pekka Herlinistä, Armi Ratiasta, Kari Kairamosta ja Paul Gettystä sekä katsomalla suomalaisista perheyrityksistä tehtyjä dokumenttielokuvia.

– Olen myös tavannut muutamia perheyrittäjiä. Tärkein tietolähteeni on ollut kuitenkin Annika, joka tuntee perheyrittäjyyden hyvin. Annika ei ole silti tietolähde siinä mielessä, että käyttäisin kenenkään kokemuksia suoraan. Yritän pikemminkin hahmottaa tyypillisiä rooleja ja liioittelen ne sitten itse koomisiin mittoihin. Komediaa kun ollaan tekemässä.

Aiheeseen perehtyessään Pesonen myöntää myös yllättyneensä.

– Onnettomat ihmiskohtalot, yrittäjyyden stressaavuus, se miten raha repii perheitä hajalle ja valtava vastuu mikä isoon yritykseen liittyy, Pesonen listaa.

– Toisaalta olen ihaillut ihmisten rohkeutta, riskinottokykyä, visionäärisyyttä ja taistelutahtoa.

Elokuvassa Pesonen haluaa näyttää rikkaita tyypillisesti kadehtivalle tavalliselle katsojalle, miksi omistaminen ei välttämättä tuo onnea.

Joku saattaa elokuvasta närkästyäkin. Niin siinä helposti käy, kun otetaan todellisesta elämästä vaikutteita, jotka sitten kärjistetään ja pelkistetään mustaksi komediaksi.

– Toivon, että perheyrittäjät tunnistavat elokuvasta todellista dynamiikkaa sekä asenteita ja voivat nauraa itselleen.

Sympatiani ovat omistajien puolella, vaikka tyylilaji onkin musta komedia, Pesonen sanoo.

15

Paavo Arhinmäki uskoo vastakkainasetteluun ja arvostaa kasvollista omistajaa TEKSTI: EVELiiNA TALViTiE KUVA: RAMi sALLE

Paavo Arhinmäki ihaili nuorena Nelson Mandelaa ja Claes Anderssonia.

Nyt hän haluaa politiikkaan rohkeutta ja työelämään reilumpaa menoa.

Paavo Arhinmäki (s. 1976) pistelee poskeensa kesäkurpitsaa ja tomaattimurskaa sisältävää lounastaan. Viime vuoden kesäkuusta lähtien Vasemmistoliittoa johtanut Arhinmäki on ollut vegetaristi puolet elämästään. Kyseessä ei ole Arhinmäen mukaan imagokikkailu vaan poliittinen valinta.

– Politiikka luokitellaan Suomessa virheellisesti pelkäksi puoluepolitiikaksi. Poliittista on olla esimerkiksi kasvissyöjä tai suosia joukkoliikennettä yksityisautoilun sijaan.

Yksi Arhinmäen teeseistä on ollut politiikan saaminen takaisin politiikkaan. Hänen mielestään eduskunnassa ei väitellä tarpeeksi. Vahvaa kansalaisyhteiskuntaa kannattava puheenjohtaja kritisoi pääministeri Matti Vanhasen omaksumaa ”toimitusjohtajamaista roolia”. Ministerit toimivat tässä asetelmassa oman yksikkönsä vetäjänä.

Eduskuntaan ei tuoda keskeneräisiä vaan valmiiksi pureskeltuja asioita.

– Näin ei synny kunnon väittelyä eikä halua tutkia kriittisesti ja muuttaa asioita.

Samanlaisesta erilaista Arhinmäen kritiikki jatkuu. Hänen mielestään politiikoilta ja puolueilta puuttuu rohkeutta ja halua erottautua. Arvopohja on liian yleinen. Tämä tulee erityisen hyvin esille, kun tarkastellaan edellisten eduskuntavaalien vaalikampanjoita. Suurin osa oli turvallisesti ”oikeudenmukaisuuden puolella.”

– Kokoomus on vetänyt omaa linjaansa kunnioitettavan pitkäjänteisesti ja heidän edellistä kampanjaansa kiitettiin rohkeudesta. Nyt voidaan kuitenkin kysyä, onko toivon lupaaminen rohkeaa.

Pidin juuri Kontulassa puheenvuoron, jonka jälkeen

16

moni tuli valittamaan, että kaikki poliitikot kuulostavat samalta. Pakko oli myöntää itsekin, että näin ikävä kyllä on.

Tämä havainto on kuultu monen poliitikon suusta jo lukemattomia kertoja. Vuonna 2007 Vasemmistoliitto julkisti olevansa ”Oikeasti vasemmalla”. Millä keinoilla Arhinmäen puolue sitten aikoo erottautua seuraavissa eduskuntavaaleissa?

Tavoiteohjelma vuoteen 2015 asti hyväksytään kesäkuun puoluekokouksessa. Vuoden 2011 eduskuntavaalien teema nostetaan siitä.

– Aiomme uida vastavirtaan ja kyseenalaistaa tätä enemmän ja tehokkaammin – ajattelua.

Haluamme korostaa ihmisten tarvetta parempaan työelämään ja reilumpaan yhteiskuntaan.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi Arhinmäki harmittelee haastatteluhetkellä pyörivän eläkeikäkeskustelun jumittumista. Ammattiyhdistysliike on hänen arvionsa mukaan ”näyttänyt hampaidensa terävyyden” pääministerin ”Rukan hangilla saaman kuningasidean” jälkipuinnissa, mutta kaiken kaikkiaan hän toivoisi liikkeen olevan radikaalimpi. Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, ettei Vasemmistoliitto ole ammattiyhdistysten poliittinen jatke.

– Jaamme totta kai samoja arvoja ja tavoitteita, mutta toimimme molemmat itsenäisesti.

Summa summarum – mekaaninen vanhuuseläkeiän korottaminen ei Arhinmäen mielestä ratkaise mitään. Tärkeämpää olisi keskustella siitä, miten ihmiset jaksavat pitempään työelämässä.

”Omistajan on hyvä olla lähellä työntekijöitä” Vaikka Vasemmistoliiton verkkosivuille kirjatut tavoitteet eivät perheyritysten näkökulmasta vaikuta kovin rohkaisevilta, puolueen puheenjohtaja antaa siunauksensa perheyritysten ja työntekijöiden yhteistyölle.

Perheyritykset suomalaista omistajuutta edustavana tahona suhtautuvat työntekijöihin hänen mielestään eri tavalla kuin puhdas ylikansallinen pörssiyhtiö.

– Parhaimmillaan työntekijät ovat perheyrittäjälle yhteisö eivätkä pelinappuloita, joita siirrellään ilman tunteita. Perheyrityksissä työntekijät nähdään vahvemmin osana tuloksen tekemistä. Kun kasvollinen omistaja kertoo työntekijälle, mitä yrityksessä tapahtuu, tämän sitoutuminen on ihan eri luokkaa. Pystytään ymmärtämään, että yrityksen menestys on työntekijöidenkin etu.

Globaalissa kapitalismissa on Arhinmäen mukaan

”sairaita piirteitä”. Mitä kovemmin sanotaan irti, sitä nopeammin kurssi nousee.

– Luulisi saneerausten olevan merkki siitä, että firmalla menee huonosti.

Arhinmäki ei kuitenkaan halua suhtautua globaaleihin markkinoihin nationalistisen kapeakatseisesti. Suomen ei pidä eristäytyä ja vetää rajoja kiinni. Huolestuttavana hän pitää muun muassa Lapin Kulta -olutmerkin kohtaloa.

Useiden vaiheiden jälkeen Tornion oluttehtaan tuotanto siirretään Lahteen syksyllä 2010. Arhinmäki kuvaa lopputulosta ”brändiryöstöksi”.

– Koko tuotteen idea on lappilaisuus. Kansainvälisestä hollantilaisesta pääkonttorista katsottuna asia tietysti näyttää ihan toiselta. Tämä on hyvä esimerkki sen puolesta, että omistajuuden on hyvä olla lähellä työntekijöitä.

17

Vastakkainasettelun aika ei vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan ole ohi. Palkansaajien ja työn-antajien vuoropuhelu voi Arhinmäen mukaan olla liiankin sujuvaa.

– Pääoman ja työntekijöiden välillä on aina ristiriita. On vaarallista ajatella, että ne olisivat täysin samassa veneessä. Ristiriitaa ei kannata häivyttää hymistelemällä.

Arhinmäki näkee epäilyttävänä muun muassa sen, että metalli- ja paperiliitto lobbaavat ydinvoimaa yhdessä elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

Vasemmistoliitto 2.0

syntynyt: 13.12.1976 Koulutus: Valtiotieteiden ylioppilas Muuta: Kasvissyöjä, jalkapallointoilija ja polkupyöräilijä

18

Arhinmäki valittiin Vasemmistoliiton puheenjohtajaksi juhannuksena 2009. Helsingissä syntynyt ja koko elämänsä elänyt Alppilan peruskoulun kasvatti oli ennen valintaansa toiminut puolueen varapuheenjohtajana ja vasemmistonuorten puheenjohtajana.

Toinen ehdokkaista oli maalaistytöksi profiloitunut kansanedustaja Merja Kyllönen. Vaikka puheenjohtajakilpa siis käytiin korpimetsien ja betonilähiöiden välillä, kaikki ovat voittajan mukaan asettuneet uuden johtajan taakse yhteisenä rintamana.

– Ei minuun ole suhtauduttu kaupunkilaispoikana. Eri siivet ja blokit näyttäytyvät ulospäin paljon tarkkarajaisempina kuin ne todellisuudessa ovat.

Suoranaisia poliittisia esikuvia Arhinmäki ei osaa nimetä, mutta kertoo kyllä ihailleensa jo hyvin nuorena Nelson Mandelaa ja kulkeneensa Afrikka-korut kaulassa. Vuonna 1994 hän muistelee kirjoittaneensa esseen claes Anderssonista.

– Andersson vaikutti yleishumaanilta johtajalta, joka nosti ihan omanlaisiaan asioita esille.

Vasemmistolaisuus merkitsee Arhinmäelle ennen muuta sitä, että pidetään ympäristö mukaan lukien huolta kaikista – myös niistä, jotka eivät muuten saa ääntään kuuluville. Toinen avainsana on solidaarisuus, johon kuuluu valmius osallistua reilulla tavalla muun muassa verotuksen kautta yhteiseen hyvään.

– Vasemmistolaisuus on myös positiivista vapautta olla itsenäinen yksilö.

Arhinmäki aikoo uudistaa puolueensa hierarkkista ja massapuolueen idealle muokattua rakennetta. Puolueen halutaan jatkossa toimivan enemmän työryhmien ja toimintaryhmien kautta.

Jäsenten pitää päästä vaikuttamaan omien intressiensä mukaisesti, ei pelkästään paikkakunnan mukaan.

– Meillä pitää olla kykyä reagoida nopeammin ja jäsenillä olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa.

Pitää saada aikaan Vasemmistoliitto 2.0.

Muutos ei tapahdu hetkessä, koska puolueessa on hyvin eri-ikäisiä jäseniä.

– Jos kaikki olisivat minun ikäisiäni tai nuorempia, puolueen koko sisäinen toiminta voitaisiin siirtää nettiin. n

> TULOSSA 17.6.2010 Kevätkökous- ja seminaari Raumalla Liiton kevätkokous seminaareineen järjestetään tänä vuonna Raumalla. Tilaisuudessa puheenvuoron esittävät muun muassa Sampo Oyj:n puheenjohtaja Björn Wahlroos ja sisäministeri Anne Holmlund. Hallaworksin Niina ja Noora Hallamaa kertovat perheyritykseen liittyvistä kokemuksistaan.

Merkitsethän päivämäärän kalenteriisi!

Perheyritysillat 2010 Suositut Perheyritysillat jatkuvat. Maksuttomat ja vapaamuotoiset tilaisuudet järjestetään liiton tiloissa Museokadulla jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina klo 18-20.30. Kevään teemoja ovat muun muassa Perheyritys brändinä ja omistusjärjestelyt. Seuraa sähköpostiasi ja liiton verkkosivuja!

Lisätietoa : eveliina.talvitie@perheyritystenliitto.fi

Lisätietoa: nina.lillqvist@perheyritystenliitto.fi

Hyödyntäminen Löytäminen Etsiminen

K U M P PA N I S I M AT K ALLE

WWW.EERA.FI 19

1

TEKSTI: KRisTA ELo-PÄRssiNEN SEMINAARIKUVAT: JENNi RAiTAVUo

Tänä vuonna Talviakatemiassa keskusteltiin konflikteista.

Rukalla konflikteista ei kuitenkaan ollut tietoakaan, vaikka paikalla oli yhteensä yli 100 suomalaista ja kansainvälistä perheyritysten nuorta.

Lapissa jo seitsemättä kertaa järjestetty PL:n seuraajapolven Talviakatemia kokosi ensimmäistä kertaa myös kansainvälisiä perheyritysnuoria.

Kaukaisimmat vieraat tulivat Japanista, Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Tapaaminen sisälsi päivän verran tiukkaa asiaa, ja vapaampaa vuorovaikutusta illallisten merkeissä.

Erilaisia konflikteja Amerikkalainen Mark Voeller on konsulttina kohdannut monenlaisia perheyrityksiä ja konflikteja.

– Perheyrityksissä konflikteja aiheuttaa erityisesti perhe- ja yrityssysteemin erilaisuus. Perhees-

sä suhteet ovat tunnepitoisia, ja perheen jäsenet ovat toisistaan riippuvaisia. Yrityksessä taas kilpaillaan tuloksista ja ollaan tehtäväorientoituneita.

Jotta konflikteja voidaan ratkaista, ensin on ymmärrettävä, mitkä ovat niiden syyt. Erilaiset syyt vaativat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.

– Konfliktien alkuperä on joko tehtävien, tavoitteiden, roolien tai valtasuhteiden epämääräisyydessä.

Toisaalta ne voivat johtua ihmisten kyvyttömyydessä kohdata erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä.

– Suuri osa konflikteista johtuu ihmisten kokemista negatiivisista tunteista: pelon, syyllisyyden,

Viestintää, viestin

20

tint채채, viestint채채

21

pettymyksen, häpeän, kuulumattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden tunteesta.

Perheissä on jopa yli sukupolvien kulkevia käyttäytymismalleja – kirjoittamattomia sääntöjä, joita ei kyseenalaisteta.

Kyseenalaistaminen luo jännitteitä. Se on myös mahdollisuus muuttaa tilanne pahemmaksi tai paremmaksi.

– Jokainen voi vaikuttaa omalla käytöksellään muutokseen. Syyttely ja tuomitseminen eivät kuitenkaan koskaan johda parempaan lopputulokseen.

Ajatusmaailmaa pitää muuttaa ”Minun mielestäni sinun pitää tehdä…” suuntaan ”Autathan minua selvittämään…”.

Aina perhe ja perheyritys eivät ole valmiita muutokseen. Muutoksen aikaansaaminen ja prosessin päättyminen myönteiseen lopputulokseen vaativat kärsivällisyyttä.

Rakenteita ja oletuksia Tehtävien epämääräisyydestä johtuvia konflikteja voidaan ratkaista miettimällä yrityksen ja perheen hallintorakenteita.

– Hallituksen ja perheneuvoston tehtävien, vastuiden ja valtasuhteiden määrittely on merkittävä keino vähentää konflikteja. Tämä määrittelyprosessi on myös hyvä miettiä huolella, koska senkin epämääräisyys voi johtaa konflikteihin.

Rakenteet ja prosessit eivät kuitenkaan pelasta kaikilta konflikteilta. Erilaisien näkökulmien yhteensovittaminen vaatii viestintätaitoja, erityisesti kykyä kuunnella.

– Usein ihmiset tekevät oletuksia aikaisempien kokemustensa perusteella. Nämä oletukset voivat olla vääriä, mikä altistaa konfliktille. Toisen osapuolen näkökulman tunnistaminen ja myönteinen asenne ovat keinoja konfliktien purkamiseen.

Lojaalisuutta sisaruksille Sukupolvenvaihdos on tilanne, joka aiheuttaa useasti konfliktitilanteita perheyrityksissä. Aho Group Oy:n ensimmäinen sukupolvenvaihdos kesti kymmenen vuotta, mutta konflikteilta vältyttiin hyvien keskustelujen avulla.

– Isämme Juhani Aho on vahva persoona, jolle hiihto- ja lääkärikeskustoiminta oli lähinnä harrastus. Nyt yrityksessä on mukana kaikki hänen viisi lastaan, toteaa Aho Groupin kehityspäällikkö Ville Aho.

22

Sukupolvenvaihdoksen käynnistämisen aloitti perheen ulkopuolelta talousjohtajaksi tullut Tuomo Purola. Hän nosti kissan pöydälle yrityksen jatkamisesta perheyrityksenä.

– Tuomosta tuli uskottu miehemme.

Puhuimme hänen kanssaan ja keskenämme pari vuotta. Keskustelimme mm. kuka haluaa olla mukana, jatkammeko yhtenä vai erillisinä yhtiöinä.

Isän hoitaessa työtään ilmavoimien ylilääkärinä ja ”harrastuksiaan” Eila-äiti kasvatti lapset kunnioittamaan tasaarvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

– Meitä kohdeltiin kaikkia yhtä tärkeinä ja yritysten omistuskin on jaettu sisarusten kesken tasan. Äiti opetti lapsia myös viestimään.

Tiiviillä ja hedelmällisillä keskusteluilla Ahon sisarukset sitoutuivat prosessiin ja tavoitteisiin. Sisarukset olivat lojaaleja toisilleen. Kukaan ei kertonut isälle keskeneräisistä asioista. Hänelle kerrottiin päätöksistä vasta jälkikäteen.

– Näkemyseroja tietysti matkan varrella oli, mutta päätimme, että sisarussuhteet ovat tärkeämpiä kuin yritys.

Jääsählyä ja avantouintia Talviakatemian osallistujat saivat kokea tiimityöskentelyn ja konfliktin ratkaisun merkityksen seuraavana päivänä. Ryhmissä rakennettiin hirsitaloa, kilpailtiin potkukelkkailussa, sytytettiin nuotio veden keittoa varten, kisailtiin jääsählyssä ja kokeiltiin lumikenkäilyä. Leikkimielisessä kilpailussa tuntui hetkittäin leikki olevan kaukana.

Ulkomaiset vieraat saivat kokea Lapin eksotiikkaa kuutamossa keskellä metsää pidetyillä kynttiläillallisilla. Puheen sorina oli taukoamatonta, ja poronkäristys tuntui maistuvan. Kovasta pakkasesta huolimatta muutama rohkelikko uskaltautui myös savusaunaan ja avantoon. n

23

Ammattimainen omistajaperhe

Lena Jungell on Fazerin omistajaneuvoston jäsen ja PL:on valmennustyöryhmän puheenjohtaja. Hän työskentelee fasilitaattorina Mirror Learning Oy:ssä.

24

Sanat perhe ja yritys ovat käsitteinä aika kaukana toisistaan. Kun niistä muodostetaan yhdyssana, ollaan monien jännittävien haasteiden äärellä. Miten saada perhe toimimaan organisaatiossa ja miten rakentaa organisaatio perheessä?

Yrityksissä keskitytään ammattimaiseen liiketoimintaan, sen johtamiseen ja kehittämiseen. Eikö silloin myös yrityksen omistajatahon toiminnan tulisi olla yhtälailla johdonmukaista ja ammattimaisesti järjestäytynyttä? Hyvinvoivan omistajaperheen (tai suvun) ja hyvinvoivan yrityksen välillä on todettu selkeä yhteys niin kokemuksen kuin tutkimuksenkin kautta.

Perheen toiminta kehittyy ammattimaiseksi kun työstetään yhdessä sovittuja periaatteita, selkeitä tapoja toimia sekä läpinäkyviä päätösprosesseja.

Nämä eivät ole minkään lain säätämiä, eivätkä minkään virallisen elimen valvomia ja siksi niitä pitää ylläpitää ja jalostaa erityisen huolella.

Esimerkiksi valintaprosessi suvun sisäisiin luottamustehtäviin on usein hyvin keskeinen asia.

Siihen tarvitaan yhteisymmärrystä, luottamusta ja kunnioitusta sekä läpinäkyvyyttä ja paljon kommunikaatiota.

Omistaminen on paketti oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuita. Perheyrityksissä elämme jatkuvasti eri rooleissa ja niihin kohdistuvien odotusten kanssa. On hyvä selvittää mitä eri asiat merkitsevät ihmisille ja miten perheen jäsenet näkevät itsensä omistajina. Yhteinen visio perheen ja yrityksen tulevaisuudesta on tärkeä viestiä myös yrityksen henkilökunnalle, jotta kaikki voivat työskennellä ja kehittyä samojen suuntaviivojen mukaisesti.

Perheyrittämisen malleja on yhtä monia kuin perheitä ja perheet järjestäytyvät kaikki omilla tavoillaan. Muiden kokemukset ovat hyviä esimerkkejä ja niiden avulla voi parhaassa tapauksessa välttyä turhilta hankaluuksilta.

Tasaisin väliajoin on hyvä tehdä perheen ”terveystarkastus” ja ottaa avuksi ulkopuoliset silmät ja korvat. Millainen rakenne meillä on?

Mihin suuntaan haluamme kehittyä? Miten ja miksi?

Perheen hallintarakenteen kehitys on jatkuva prosessi, joka kannattaa aloittaa niin aikaisin kun mahdollista. On hyvä pyrkiä rakentamaan joustava malli, joka mukautuu uusiin tarpeisiin kun henkilöt ja sukupolvet vaihtuvat. Foorumit näkemysten ja mielipiteiden vaihtamiselle voivat olla vaikka epävirallisia tapaamisia, juhlia, valmennuksia, työryhmien tai perheneuvoston kokouksia kunhan niiden kautta kommunikoidaan ja jalostetaan yhteistä tahtotilaa.

Perheen sisäinen käsikirja on hyvä viitekehys, jonka kautta voi käsitellä erilaisia aiheita yhdessä sovittujen toimintatapojen pohjalta.

Vuosittainen perheen toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat myös hyviä dokumentteja, joilla varmistetaan että sama informaatio on kaikkien saatavilla. Parhaiten nämä saadaan eläväksi omien kotisivujen kautta, jossa kaikkien on helppoa asioida omien tarpeiden mukaan.

Osallistamalla koko perhe ja kommunikoimalla määrätietoisesti varmistetaan, että yhdessä sovituilla asioilla pyritään samaan suuntaan. Sukupolvien sisäinen ja välinen vuorovaikutus on jatkuvuuden kannalta erittäin tärkeää ja se valmentaa uusia omistajia tulevaisuuden haasteisiin. Kannattaa siis alkaa ajoissa, arvostaa avoimuutta ja toimia ammattimaisesti.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ.

LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinointiviestinnän yhtiöryhmä. www.sek.fi

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

25

to t i i l n e t s y Perheyrit a valmennusnsa a a t laajenta n o j r a t ohjelmien

Osaavat omistajat perheyrityksen voimavaraksi

TEKSTI: KRisTA ELo-PÄRssiNEN

Perheyritysten jäsenet saavat valmennuksissa tiukkaa tietoa ja mahdollisuuksia yhdessäoloon. Ilman innostuneita, sitoutuneita, kyvykkäitä ja vastuullisia omistajia suomalaisten perheyritysten tulevaisuus on vaarassa.

PL on yli kymmenvuotisen toimintansa aikana järjestänyt erilaisia valmennusohjelmia erityisesti perheyritysten seuraajapolvelle. Jatkossa valmennusohjelman tarjonta kattaa yhä laajemman kohderyhmän seuraajapolven edustajien säilyessä edelleen tärkeänä kohderyhmänä.

26

Valmennuksiin on aina osallistunut hyvinkin eri-ikäisiä ja -taustaisia ihmisiä.

Heitä kaikkia kuitenkin yhdistää perheyrittäjyys. Kohtaamiset ovat ainutkertaisia ja ryhmistä muodostuu tiiviitä.

– Ryhmä toimi hyvin heterogeenisyydestä huolimatta. Kaikki haluavat kehittyä ja olivat yllättävän avoimia ja positiivisia, toteaa Thominvestin hallituksen jäsen Johanna Jouhki tammikuussa alkaneesta Strateginen johtaminen -valmennusryhmästä.

Tiukan asian lisäksi valmennusohjelmat tarjoavat osallistujille myös laajan verkoston.

– Olen saanut nextin toiminnasta paljon hyvää mieltä. Tykkään tutustua uusiin ihmisiin. Liiton seuraajapolven porukassa pystyy avoimesti puhumaan kokemuksistaan. Kaikki ymmärtävät, mistä puhun, koska he ovat samassa tilanteessa.

Valmennusohjelmissa saa erityisesti caseesitysten kautta tietoa, jota ei saa mistään muualta, toteaa Enston kolmatta sukupolvea edustava Jenni Raitavuo.

Omistajia, operatiivista johtoa ja hallituksen jäseniä Kokonaan uusi ohjelma keskittyy perheen hallintaan. Osallistuja valmennetaan kehittämään vastuulliseen omistajuuteen liittyvää osaamistaan. Esimerkiksi yrityksen johtajille ja hallituksen jäsenille räätälöidään omia valmennuskokonaisuuksia.

Kaikkien ohjelmien tavoitteena on antaa uusia näkökulmia omaan rooliin yritysperheessä ja tuoreita ajatuksia omistamisesta. Eri roolit – omistaja, operatiivinen johto, hallituksen jäsen – painottuvat eri ohjelmissa eri tavoin. Valmennusohjelmiin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki PL:n jäsenet. Jokainen löytää itselleen sopivan ohjelman.

Perheyritys tarvitsee vastuullisia ja ammattimaisia omistajia, jotka luotsaavat yrityksen menestykseen PL:n elämäntehtävänä on edistää suomalaisen perheyrityksen toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Jatkuvuuden turvaamisessa erityisen tärkeää ammattimaisen johdon lisäksi ovat ammattimaiset omistajat.

Perheyritykset tarvitsevat kyvykkäitä omistajia, jotka ovat valmiita kantamaan vastuuta yrityksen toiminnan kehittämisestä ja hyvinvoinnin luomisesta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Perheyrityksen omistajia on erilaisia.

He voivat toimia yrityksen operatiivi-

sessa johdossa, hallituksessa, omistaja- tai perheneuvostossa. Vaikka perheyrityksen omistaja ei olisikaan aktiivisesti mukana yrityksen toiminnassa, hän toimii vastuullisena omistajana ajatellessaan yrityksen parasta.

P L : N V A L M E N N U S O H I E L M AT 2 0 1 0 VALMENNUsoHJELMAT

sisÄLTÖ

KoHDERyHMÄ

sTRATEGiNEN JoHTAMiNEN 6 X 2 pv 1–6/2010

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Itsensä ja muiden johtaminen Strateginen johtaminen Rahoitus ja sukupolvenvaihdos Johdon laskentatoimi Brändimarkkinointi ja myynnin johtaminen Kasvu ja kansainvälistyminen

Operatiivinen johto ja hallituksen jäsenet

PERHEyRiTyKsEN HyVÄ HALLiNTA 1X 2 pv 10.–11.3.2010

1.

2.

3.

4.

Omistajien eri roolit Omistajaneuvoston rooli ja tehtävät Perheneuvoston rooli ja tehtävät Vastuullisen omistajuuden kehittäminen

Omistajat ja hallituksen jäsenet

HALLiTUsTyÖsKENTELy PERHEyRiTyKsEssÄ 1 X 2 pv syksyllä 2010

1.

2.

3.

4.

HALLiTUKsEN PUHEENJoHTAJANA PERHEyRiTyKsEssÄ 1 pv syksyllä 2010

1. Hallituksen puheenjohtajan tehtävät ja vastuut 2. Hallituksen puheenjohtajan valinta 3. Hallituksen puheenjohtaja ja sidosryhmät (toimitusjohtaja, omistajat) 4. Hallituksen puheenjohtajan rooli ja sen kehittäminen

TALVi- JA syysAKATEMiAT 28.–31.1.

27.–28.8.

Hallituksen valinta, kokoonpano ja palkkiot Hallituksen ja toimitusjohtajan suhde Hallituksen yleiset tehtävät Hallituksen työskentelytavat (kokoustyöskentely, valiokunnat) 5. Hallitustyöskentelyn suunnittelu ja kehittäminen (arviointi)

eri teemoista

Hallituksen jäsenet

Hallituksen puheenjohtajat

Tulevat omistajat, johtajat ja hallituksen jäsenet

L i s ÄTiEToJA: KRISTA.ELO-PARSSINEN@PERHEYRITYSTENLIITTO. F I 27

Saumattomasti suunniteltuja ja toteutettuja markkinoinnin ratkaisuja kaikissa kanavissa.

Reach Your Customer.

28

TEKSTI: TAPio NEVA

Hankenista visoioidaan Euroopan johtavaa perheyrittäjyyttä tutkivaa keskusta HANKEN 100 -varainhankintakampanjalla kerätään varoja muun muassa perustettavaksi kaavailtua perheyritystutkimuskeskusta varten.

Svenska Handelshögskolanin liiketaloustieteen professori, KTT Martin Lindellillä on haave, tai oikeastaan tavoite: rakentaa Hankenista Euroopan johtava perheyrittäjyyttä tutkiva keskus.

Matka on pitkä, mutta Lindell pitää tavoitetta realistisena.

– Pohjolassa tai edes Euroopassa ei ole nyt sellaisia perheyrittäjyyteen erikoistuneita keskuksia, jotka kokoaisivat yhteen alan tutkimusta laajalta alueelta.

Jos me pystymme tällaiseen Hankenissa satsaamaan, niin voimme hyvinkin sellaisen aseman saavuttaa, Lindell uskoo.

Lindellillä on asiasta paljon ajatuksia ja visioita, mutta ennen visiointia realismi: ensimmäinen askel on perustaa Hankenille perheyritystutkimuskeskus. Sen toteutuminen on kiinni, tietenkin, rahoituksesta.

Lisää vapautta, lisää vastuuta Yliopistojen oma varainhankinta on Suomessa vielä lapsenkengissä. Uuden yliopistolain myötä valtio patistelee opinahjoja aktivoitumaan.

– Vapaus lisääntyy, mutta myös vastuu.

Valtio tarjoaa kaksi porkkanaa: lahjoitusten pääomittamisen sekä verovähennysoikeuden. Näin yritetään kannustaa yliopistoja keräämään sellaisia varoja, joita ei ole aiemmin ollut, HANKEN 100:n kampanjajohtaja Kristina Pentti-von Walzel sanoo.

Varainhankinnan kannalta vallitseva taloussuhdanne on hankala. Hanken on onnistunut saamaan puolet tavoitteesta kasaan, muilla yliopistoilla varainhankinta on ollut keskimäärin selvästi nihkeämpää.

Tämä on opinahjoille uutta, ja opeteltavaa riittää.

– Suomesta puuttuu myös antamisen kulttuuri, vakiintunut tapa tukea hyväksi koettuja asioita, Pentti-von Walzel tietää.

Omaan varainhankintaan kannustaminen ei tarkoita sitä, että Opetusministeriö olisi leikkaamassa yliopistojen määrärahoja.

– Oman varainhankinnan kautta tuleva raha on ekstraa, millä pystytään kehittämään Hankenin toimintaa, Pentti-von Walzel sanoo.

HANKEN 100 -kampanjan kautta kerätyt varat kohdennetaan seuraavasti:

• Rekrytoimalla kansainvälisesti kokeneita sekä nuoria ja lupaavia opettajia ja tutkijoita uusiin opettaja- ja tutkijavirkoihin, lahjoitusprofessuureihin ja tenure trackvirkoihin.

• Luomalla kiinnostavia ja ainutlaatuisia mahdollisuuksia Hankenin opiskelijoille opiskella ulkomailla maailman johtavissa yliopistoissa ja kauppakorkeakouluissa.

• Rahoittamalla laajoja tutkimushankkeita, fokuksena esimerkiksi perheyrittäjyys ja Venäjä.

• Kehittämällä oppimis- ja tutkimusympäristöä.

• Vahvistamalla ja kehittämällä Hankenin kieliopetusta.

29

Tutkimusta, keskustelua ja suhteita ulkomaille

Martin Lindell

Mutta ne professori Lindellin visiot. Millainen Hankenin perheyrityskeskuksesta toteutuessaan tulisi?

– Se olisi keskus, joka koordinoisi perheyritystutkimusta Suomessa ja jolla olisi kiinteät suhteet myös ulkomaille. Nyt alan tutkimusta on Suomessa jonkin verran, mutta yksiköt ovat pieniä ja hajallaan. Kun kriittinen massa kasvaa, mahdollisuudet kasvavat, samoin uskottavuus, myös kansainvälisesti.

– Perheyritysten rooli olisi keskeinen.

Ne pitäisi saada mukaan aktiivisiksi keskustelupartnereiksi, niin, että osallistuminen on säännöllistä. Yritys tuo ongelman ja tutkimus alkaa siitä, Lindell kiteyttää.

Perheyrityskeskuksen tulisi valita painopistealueita. Lindell näkee neljä päälinjaa: 1) perheyritysten rahoitus, 2) perheyrityksen johtaminen, 3) sukupolvenvaihdos perheyrityksessä ja 4) pienten yritysten kasvuproblematiikka.

– Perheyrityksen johtaminen poikkeaa muusta johtamisesta. Johtaja voi olla perheenjäsen, omistaja ja bisnesjohtaja – tai jotain muuta, variaatioita on paljon.

Suvullakin voi olla erilaisia intressejä yrityksen suhteen. Miten tällaista pakettia johdetaan, siihen koulutukseen meillä on kompetenssia.

Sitten Lindell käyttää pitkän puheenvuoron, jossa vilahtelevat muun muassa sanat ”tohtorikoulutusohjelman perustaminen,” ”erikoisvirkoja sekä jatko-opiskelijoille tutkimuspaikkoja,” ”julkaisutoiminta alan johtavissa journaaleissa” ja ”tietopankin perustaminen.”

Lindell on selvästi innoissaan asiasta.

– On erinomaista, jos perheyrityskeskus voidaan perustaa, Lindell sanoo melkein hykerrellen.

Odotukset: konkretiaa tieteeseen

Jan Sten

30

Hankenin perheyritysasiantuntija, KTT Jan Sten vetää Hankenilla perheyrittäjyyskursseja ja on itse tehnyt väitöskirjan perheyritysten myymisestä ulkopuolisille.

Sten näkee perheyritystutkimuskeskuksen pitkälti samoin kuin Lindell. Sen tulisi olla kokoava voima ja kehittyessään suuntautua myös kansainvälisesti.

– Mukaan pitää saada niin vahva tutkijapooli, että Hanken tarjoaa uskottavan vaihtoehdon perheyrittäjyydestä kiinnostuneelle opiskelijalle. Nythän moni käy opiskelemassa alaa Sveitsissä, Ranskassa tai Yhdysvalloissa.

Millaisia odotuksia perheyrityksillä on tutkimuskeskukselle?

– Odotan akateemisen maailman tukea ja yhteistyötä sekä täydennystä sille sosiaaliselle verkostoitumiselle ja yhteiskunnalliselle tuelle, mitä perheyritys voi saada Perheyritysten liiton kautta. Keskus olisi myös uusi keino saada nextit (seuraava sukupolvi) ajattelemaan perheyritystä, kiinnostua ja koota heidät yhteen, Annika Sucksdorff sanoo.

Sucksdorff on perheyritys Victor Ek Oy:n viidettä sukupolvea ja yhtiön hallituksen jäsen.

Konkretia on asia, mitä yritysmaailma myös keskukselta odottaa. Ei kammioissaan pölyttyviä tutkijoita, vaan aktiivista ja käytännönläheistä tiedettä.

– Liitto ja sen jäsenet voisivat toimia tutkimuskohteina kiinnostavine case-esimerkeineen ja keskus voisi kouluttaa liiton jäseniä niillä alueilla, missä tarvetta on.

Myös kansainvälinen aspekti tulisi saada toimintaan ja caseihin, Sucksdorff toivoo.

Sucksdorff on kantanut kortensa kekoon lahjoittamalla pienen summan Fundraising-kampanjaan.

– Näen sen sijoituksena omaan CV:hen. Yliopisto- ja tiedemaailma on hyvä kohde tehdä lahjoituksia, monesta syystä. Se on sijoitus maamme osaamiseen ja kilpailukykyyn. Yhdysvalloissa kaksi lukukautta opiskelleena ajatus maksullisesta opetuksesta ei ole vieras, joten ei kirpaise yhtään maksaa jälkeenpäin hyvästä, hyödyllisestä ja ilmaisesta koulutuksesta.

– Lisäksi lahjoituksesta saa veroalennusta, Sucksdorff jatkaa naurahtaen.

Miksei yrittäjyys houkuttele?

Sinituote Oy:n johtaja ja omistaja Ilkka Brotherus näkee, että perheyritystutkimuskeskuksen kaltaisen tahon puuttuminen kertoo jotain kulttuuristamme laajemminkin.

– Kun mediassa julkaistaan top10-listauksia siitä, mitkä ovat kauppakorkeakoulujen opiskelijoiden mielestä houkuttelevimpia työnantajia, niin oletko ikinä nähnyt listalla ”oman yrityksen perustaminen?” Ei, kyllä siellä on Finnair, Fortum, Amer ja muut.

– Yrittäjyys on koulutusohjelmissa ihan lapsipuolen asemassa. Kävin itsekin aikoinaan Hankenin. Koulu oli muuten hyvä, mutta ei sieltä kyllä saanut minkäänlaista impulssia yrittäjyyteen. Tähän pitää saada muutos. Yrittäjyys pitää tarjota yhtenä uravaihtoehtona ja tuoda esiin käytännön tasolla siihen liittyvää problematiikkaa ja mahdollisuuksia.

Brotherus pitää asennemuutosta suomalaisen talouselämän kannalta suorastaan elinehtona.

– Kun katsotaan pörssilistaa läpi, niin huomataan, että moni nykyisistä suurista yrityksistä ja työllistäjistä on ollut alun perin perheyrityksiä. Jatkossakin meille syntyy suuria yrityksiä vain, jos ensin syntyy pieniä yrityksiä.

Perheyritystutkimuskeskukselta Brotherus odottaa käytännönläheisyyttä.

– Nythän meillä on hienoinen ongelma se, että mitä paremmin ihmiset on koulutettu, sitä vähemmän he alkavat yrittäjiksi, koska koulutus on niin teoreettista. Yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden käytännönkysymyksiä avataan käytännössä vain, kun joku yritys tuo oman casensa, mutta sekin on vain pintaraapaisua. n

Viisi miljoonaa jo kasassa Perheyritykset voivat myötävaikuttaa hankkeeseen ottamalla osaa HANKEN 100 -varainhankintakampanjaan.

Kolmevuotisen, vuonna 2009 alkaneen kampanjan tarkoitus on kerätä Hankenille varoja kymmenen miljoonan euron edestä. Tällä hetkellä kasassa on viisi miljoonaa.Kerätyt varat rahastoidaan Hankenin kahteen rahastoon, Grundfonden-rahastoon ja Utvecklingsfondenrahastoon.

Kohdistamattomat lahjoitukset rahastoidaan Hankenin Grundfonden-rahastoon, johon valtio pääomittaa jokaista lahjoitettua euroa kohti 2,5 euroa eli käytännössä yhdestä lahjoitetusta eurosta Hankenille kertyy 3,5 euroa.

Hankenin hallitus hoitaa rahastoa ja päättää sen tuoton käytöstä. Rahaston pääoma jää koulun taseeseen.

Kohdistetut lahjoitukset rahastoidaan Hankenin Utvecklingsfonden-rahastoon ja ne varat käytetään lahjoittajan määräämällä tavalla – esimerkiksi perheyrityskeskuksen perustamista varten.

Vielä tänä vuonna 850–250 000 euron lahjoitukset Hankenille ovat verovähennyskelpoisia sekä yksityishenkilöille että yrityksille.

Hankenin alumneille ja yhteistyökumppaneille on tämän lisäksi oma varainhankintahaaste: nimetön lahjoittaja pääomittaa muiden alumnien ja yhteistyökumppaneiden lahjoituksia Grundfonden-rahastoon suhteessa 1/1, aina 500 000 euroon saakka. Eli yksi lahjoitettu euro ei olekaan 3,5 euroa, vaan seitsemän euroa. Tällä hetkellä alumnihaaste on kerännyt 250 000 euroa.

Askel markkinoiden suuntaan HANKEN 100 -kampanjan yksi suurlahjoittajista on saara ja Björn Wahlroosin rahasto, joka lähti mukaan 750 000 euron summalla.

Varmasti kysymys oli osittain esimerkin näyttämisestä, sillä Björn Wahlroos on sekä Hankenin hallituksen puheenjohtaja että HANKEN 100 -komitean puheenjohtaja. Muitakin syitä löytyy.

– Suomalainen koulutus on sitä arvostetumpaa, mitä nuoremmille sitä annetaan. Olemme koululaisten PISA-tutkimuksissa kärkimaa, mutta korkeakoulutasolla emme ole edes lähellä kärkeä. Selitys on mielestäni kilpailun puute.

– Jatkossa on tärkeää, että kilpailuelementtejä tulee lisää ja byrokraattista tasapäistämistä esiintyy vähemmän. Lisää muuntautumiskykyä ja joustavuutta, Björn Wahlroos sanoo.

Joustavuudella Wahlroos tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki yliopistojen toimet ovat sopimuspohjaisia, aivan kuten liike-elämässäkin.

– Näin pystymme reagoimaan paremmin markkinoiden tarpeisiin.

Wahlroos uskoo, että korkeakoulujen itsenäinen varainhankinta lisää kilpailua sekä opinahjojen autonomiaa.

– Jatkossa korkeakouluilla on paremmat mahdollisuudet itse panostaa siihen, missä halutaan olla hyviä. Olen voimakas yleissivistävän koulutuksen puolestapuhuja, mutta näen, että korkeakouluopetuksessa on otettava askel markkinoiden suuntaan. Kysyntä määrää, mitä opiskelijoiden koulutus sisältää, Wahlroos toivoo.

Hankenille asia ei sinänsä ole uusi.

– Olemme Suomen ainoa itsenäinen kauppakorkeakoulu ja varmaankin markkinatalouslähtöisin korkeakoulu. Hankenin oli mukana jo silloin, kun Helsingin finanssimarkkinat syntyivät.

Perheyritykset kuuluvat kiinteästi Hankenin fokukseen jatkossakin, kuten suunnitelmat perheyritystutkimuskeskuksestakin kielivät.

– Yhteytemme on henkilötasolla vahva jo nyt. Lisäksi Hanken on tunnettu siitä, että se alleviivaa yrittäjyyttä, myös perheyrittäjyyttä, sanoo Wahlroos, joka on muuten työskennellyt aikoinaan myös Hankenin kansantaloustieteen professorina.

31

Perheyritys on enemmän Miten kasvollinen omistajuus vaikuttaa yrityksen toimintakulttuuriin?

Millä keinoilla perheyritykset menestyvät?

Uutuuskirja kertoo suomalaisten ja ulkomaisten perheyritysten tarinoiden kautta pitkäjänteisen menestymisen aineksista. Perheyritysten kvartaali on neljännesvuosisata: niiden tavoitteena eivät ole pikavoitot, vaan yrityksen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Kirja soveltuu perheyritysten omistajille, perheyrityksissä työskenteleville ja muille jatkuvuuteen tähtääville yritystoiminnan ammattilaisille.

Krista Elo-Pärssinen – Eveliina Talvitie PERHEYRITYS ON ENEMMÄN Ilmestyy 4/2010 Ennakkohinta 53 € (sis. alv. 8 %)

HYÖDYNNÄ ENNAKKOETU

Tilaa uutuuskirja ennakkoon ilman toimituskuluja! www.wsoypro.fi wsoypro@wsoy.fi puh. 0203 91000 Tarjous voimassa 1.4.2010 asti. Mainitse tilatessasi kampanjatunnus I520 a Sanoma company

www.wsoypro.fi

EIFMAN BALLET 22.-25.4.2010 SAVCOR BALLET VIERAILEE SUOMEN KANSALLISOOPPERASSA tervetuloa perheyritystapahtuman 22.4.2010 iltaohjelmaan kansallisoopperaan Savcor Ballet tuo ensivierailulle Helsinkiin loistavan, teatraalisen Eifman Balletin.

18:00

Tervetuliaismaljat Oopperatalon Juha-lämpiössä Johdatus illan esitykseen

19:00

ONEGIN, kaksinäytöksinen baletti (2009) musiikki: Tshaikovski, Sitkovetski koreografia: Boris Eifman

21:00

Illallinen Oopperan Juha-lämpiössä mukana illan taiteilijavieraat

Kolmen ruokalajin venäläinen menu viineineen. Kahvi avec Hinta: 180 EUR/hlö, hintaan sisältyvät balettilippu permannolle, tervetuliaismaljat, väliaikatarjoilu sekä illallinen juomineen.

Varaukset iltaohjelmaan 9.4. mennessä www.perheyritystapahtuma.fi www.savcorballet.com

32

> UUSIA JÄSENYRITYKSIÄ AsiANAJoToiMisTo BERGMANN oy Asianajotoimisto Bergmann Oy:n asianajajilla on pitkä kokemus kansainvälisten yritysten neuvonnassa Suomessa. Useilla heistä on täydet asianajo-oikeudet sekä Suomessa että Saksassa.

Perustettu: 1992 Liikevaihto: alle 2milj. € Henkilöstö: 7 omistajasuku: Bergmann

L.R.iNTERNATioNAL oy L.R.International Oy (LRI) on yritysjohdon palvelutoimisto. Yhtiö perustettiin vastaamaan alati kasvavaa ulkoistettavien palvelukokonaisuuksien sektoria.

Yhtiö toimittaa asiakkaan näköisiä tapahtumatuotantoja ja matkapalveluja.

Pelikenttänä on koko maailma.

Perustettu: 1988 Liikevaihto: 0,9 milj. € Henkilöstö: 9 omistajasuku: Ruuskanen

ERiKKiLÄ NosToTEKNiiKKA oy Erikkilä Nostotekniikkaa Oy, lyhyesti ERIKKILA, on ergonomisten piennosturijärjestelmien ja nostovälineiden, sekä siltanostureiden ja robottinostureiden valmistaja.

Yhtiö välittää myös monia omaa tuotantoa täydentäviä nosto- ja siirtolaitteita.

Tuote-edustustuotteisiin kuuluvat mm. alipainenostimet, nostopöydät, ketjusähkönostimet ja nostolaitteet.

MAiNosToiMisTo oJALA & sAARi oy Mainostoimisto Ojala & Saari Oy tarjoaa vuonna sekä Helsingissä että Turussa mainonnan, viestinnän, tapahtumamarkkinoinnin, tilasuunnittelun sekä digitaalisen markkinoinnin palveluja. Kahden miehen yritys on kasvanut 41 ammattilaisen joukkueeksi.

Perustettu: 1912 Liikevaihto: 9,2milj. € Henkilöstö: 26 omistajasuku: Erikkilä

Perustettu: 1993 Liikevaihto: 11,4 milj. € Henkilöstö: 40 omistajasuku: ojala, saari

oy sTENToR AB Vuonna 1953 perustettu Oy Stentor Ab on perustettu 1953 on alusta alkaen toiminut agentuuriliikkeenä. Tällä hetkellä yrityksessä on teollisuusosasto, jossa myydään metallien leikkaukseen tarkoitettuja työvälineitä sekä kulutustavaraosasto, jossa myydään taloustavaroita. Päämarkkinointialuetta ovat Pohjoismaat, Baltia, Puola sekä Venäjä.

Perustettu: 1984 Liikevaihto: n. 900 000 Henkilöstö: 8 omistajasuku: stenvall VM-cARPET oy VM-Carpetin historia alkaa vuodesta 1973, kun Arto ja Aila Viita-aho perustivat Viita-ahon Mattokutomon Lappajärvelle. Heidän lapsensa luotsaavat tätä nykyään VM-Carpetin nimellä tunnettua mattoalan ammattilaista.

Perustettu: 1973 Liikevaihto: 7,6 milj. € Henkilöstö: 30 omistajasuku: Viita-aho oy stentor Ab

> U U D E T J Ä S E N E T KO M M E N TO I VAT: » Kukkatoimitus oy:n toimitusjohtaja Juhani Kotilainen: ”Yrityksessämme on edessä sukupolvenvaihdos kymmenen vuoden sisällä. Perheyritysten liiton kautta erityisesti perheen nuoret voivat tavata ”kohtalotovereita”. Toivon, että tämä yhdistää ja samalla kannustaa yrittämiseen. Henkinen lamaannus on yrittämisessä pahinta. Lamaannuksen voittamiseen tarvitaan tukea ja oppia.”

» M-Brain oy:n toimitusjohtaja Marjukka Nyberg: ”PL:n harjoittama edunvalvonta sekä sen tarjoama eri sukupolville suunnattu koulutus ovat tärkeitä. Odotamme hyviä tilaisuuksia ja keskusteluja sekä mahdollisuutta yhteisten kokemusten vaihtoon muiden perheyritysten edustajien kanssa.”

» Periotech oy toimitusjohtaja Kari Ruokonen: ”Liitto edustaa uraauurtavasti kasvollista omistajuutta muun muassa verotukseen ja sukupolvenvaihdoksiin liitty-

vissä asioissa. On myös tärkeä luoda positiivista kuvaa yrittäjyydestä ja vakaan omistajapohjan tuomasta pitkäjänteisestä näkemyksestä.”

» iFPR Finland o:n toimitusjohtaja ilona Kangas: ”Perheyritysten liitto pitää yllä henkisiä arvoja ja siinä on jäseninä mielenkiintoisia yrityksiä, joiden edustajia on liiton kautta mahdollisuus tavata. Odotamme hyvää vastavoimaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä.”

» Keskikuljetus oy:n markkinointikoordinaattori sanna Tronti: ”Koemme tärkeäksi saada perheyrittäjyyteen liittyvää tietoa esimerkiksi verotuksesta. Liiton kautta on mahdollisuus saada muilta jäseniltä erilaisia näkökulmia ja ajatuksia. Pystymme myös verkostoitumaan eri toimialoilla olevien yrittäjien kanssa.”

33

Roschier

Osingonmaksu lamakeväänä Varojenjakoa sääntelee normaalitilanteessa lähinnä osakeyhtiölaki (OYL) ja verosäännökset. Taloudellisessa taantumassa saattaa lisäksi olla syytä olla tietoinen maksukyvyttömyyslainsäädännön peruslähtökohdista. Joissakin tapauksissa mietitään jopa sitä, voiko yhtiö tehdä ns. going concern -tilinpäätöksen, eli selviääkö yhtiö seuraavan tilikauden.

OYL:n mukaan osingonjakoa rajoittavat sekä ns. tasetesti että maksukykytesti. Tasetesti on näistä perinteisempi: yhtiö voi pääsäännön mukaan jakaa kaikki taseen mukaiset jakokelpoiset varat. Jakamatta on jätettävä lähinnä yhtiöjärjestyksen mukaan jakamatta jätettävät erät. Joissakin yhtiöissä voi lisäksi olla ennen 31.12.2004 aktivoituja tutkimus- ja kehittämismenoja, joita ei voi jakaa.

Maksukykytesti tuli OYL:iin sen uudistamisen myötä vuonna 2006. OYL:n mukaan yhtiö ei saa jakaa varoja jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Säännöksen tarkoitus on estää tilanne, jossa osakkeenomistajat jakavat itselleen yhtiön likvidit varat, minkä jälkeen yhtiö ajautuu maksukyvyttömäksi ja velkojat jäävät vaille saataviaan. OYL:n lähtökohtanahan on, että velkojat saavat varoja yhtiöstä ennen osakkeenomistajia.

Maksukykytesti tulee sovellettavaksi edellä kuvatun perinteisen tasetestin lisäksi. Molempien on täytyttävä, jotta varoja voidaan jakaa.

Maksukykytestin merkitys on lisääntynyt yleisen taloudellisen tilanteen heikennyttyä. Testin ei ole tarkoitus olla liian ankara, eikä esimerkiksi kokonaan estää varojenjakoa tilanteessa, jossa yhtiöllä on silloin tällöin ollut maksuvaikeuksia. Maksukykytesti ei myöskään estä lainan ottamista varojenjaon mahdollistamiseksi.

Yhtiön maksukykyä on arvioitava mahdollisimman lähellä sitä hetkeä kun yhtiö päättää varojen jaosta. Periaatteessa maksukykyä arvioi yhtiökokous, mutta käytännössä maksukyvyn arviointi on yhtiön hallituksen tehtävä siinä vaiheessa kun hallitus ehdottaa esimerkiksi osingonjakoa sekä silloin, kun hallitus arvioi mahdollisuutta panna täytäntöön yhtiökokouksen tekemä varojenjakopäätös.

34

Vakavaraisessa yhtiössä maksukykytesti ei aiheuta erityisiä toimenpiteitä. Kaikkien yhtiöiden ei tarvitse tehdä varojenjaon takia erityisiä rahoitusasemaa ja tulevia kassavirtoja koskevia analyyseja, jos maksukyvyn säilymisestä on muutenkin kohtuullinen varmuus. Sitä vastoin yhtiössä, jossa maksuvalmius on huono, mutta varoja halutaan silti jakaa, saattaa olla perusteltua tehdä erityinen analyysi tulevasta kassatilanteesta. Näin voidaan rajoittaa yhtiön hallituksen mahdollista vastuuta.

Vastoin maksukykytestiä tapahtunut varojenjako on laitonta varojenjakoa. Tämä tarkoittaa lyhyesti sitä, että osakkeenomistajat joutuvat palauttamaan saamansa varat (elleivät olleet ns. vilpittömässä mielessä) ja että jakoon osallistuneet (tyypillisesti hallitus) joutuvat korvaamaan mahdollisesti puuttuvan määrän.

Lisäksi laittomaan varojenjakoon on poikkeuksellisesti liitetty rangaistussäännös – yleensä OYL:ssa tällaisia ei ole. Laittoman varojenjaon yhteydessä on muistettava myös veronäkökulma.

Laiton varojenjako ja sitä seuraavat korjaustoimenpiteet saattavat koitua yritykselle ja sen omistajille kalliiksi.

Varoja jaettaessa on syytä mieltää sekin, että esimerkiksi niin sanottua takaisinsaantia koskevat säännökset saattavat tulla sovellettaviksi myös varojenjakotilanteisiin. Asia on kuitenkin epäselvä. Jos nämä säännökset tulevat sovellettaviksi, tämä tarkoittaa esimerkiksi ylivelkaisessa yhtiössä sitä, että maksetut varat voivat tulla palautettaviksi yhtiöön (tai sen konkurssipesään) pitkänkin ajan kuluttua varojen jaosta.

Manne Airaksinen Osakas Roschier Asianajotoimisto Oy

Natum archita qui temodisto evenist, quam utem qui tecuptatio cullent, sum endita volupientota ventist aut voloritat iliquate quisque eiumquodiore parchil int et eos es sit, non consequ iaspidi dit litati si bla pos eari doluptae veles qui abo. Ommossinihil ipsant labor autate consendi nus solorrovid magniet ulpari temodis conecullatem sintia dolor sitam volorrum quo et aut hitis enia qui ut quiae culparundit, iduscit, sapicae nesciasi verum quiatur, veratque pari dolorunto blate volorio. Et laut aut eiur?

Hanasaprint

Järjestelmällinen ideoiden keruu osana kehitystyötä Kaikilla organisaatioilla on tarve kehittää toimintaansa. Kehittäminen voi kohdistua uusiin tuotteisiin ja palveluihin tai liittyä sisäisen toiminnan tehostamiseen. Aiheita kehityskohteiksi on loputon määrä. Usein jälkikäteen todetaan, että uusi ratkaisu sai alkunsa hyvästä ideasta tai oivalluksesta.

Koko kehitysprosessin (ideat, konseptoint, mahdollisuuksien tunnistaminen, tuotteistaminen, kaupallistaminen), pitää loksahtaa paikoilleen, ennen kuin idea on muuttunut innovaatioksi. Valtava määrä yrityksiä hallitsee edellisen ketjun hienosti.

Paine kehittää uusia ja tehokkaampia ratkaisuja on kuitenkin niin kova, että perinteiset keinot ja pelkkä oma tekeminen eivät aina yksinään riitä. Tarvitaan aikaisempaa enemmän polttoainetta kehitysprosessiin, jotta saadaan haluttu määrä uutta aikaiseksi.

Kaikki lähtee ideoista Mitä enemmän ideoita, sitä suurempi todennäköisyys, että joukkoon mahtuu ainakin yksi hyvä tai jopa loistava idea, joka voi kehittyä innovaatioksi. Keräämällä järjestelmällisesti ideoita ja seulomalla niitä parannetaan merkittävästi mahdollisuuksia uusiin menestystarinoihin. Satakin ideaa on hyvä alku. Sadan idean joukosta löytyy yleensä yksi tai useampi uskottava ja eteenpäin kehitettävä idea. Ideoinnissa kannattaakin satsata määrään, laatu seuraa volyymia.

Suurempaan määrään ideoita ei välttämättä tarvita edes isoa työpanosta, mikäli organisaatiossa vallitsee kehitysmyönteinen ilmapiiri. Kun asenne ja välineet ovat kohdallaan, voidaan koko henkilöstö valjastaa luomaan seuraavaa menestystä. Tai otetaan ideointiin mukaan kumppanit, asiakkaat tai tuotteiden loppukäyttäjät ja laajennetaan ideoijien piiriä vielä laajemmaksi. Samalla voidaan usein vähentää tuotekehityskuluja kuuntelemalla asiakkaita co-creationin hengessä. Avain onnistumiseen on nykyaikainen ideoiden keruu- ja työstämisjärjestelmää, jolla kehitysprosesseihin saadaan lisää tehoa hyvinkin kohtuullisilla panostuksilla.

teemme kun ne ovat käsissä? Miten ideat muutetaan kannattavaksi liiketoiminnaksi? Ideoiden keräämisessä oleellista on, että yritys kerää niitä tosissaan, uskoo asiaan ja ylläpitää aidosti kehitysmyönteisyyttä. Tuloksia tulee harvoin pikavoittoina.

Käytännössä on huomattu, että ideoiden määrään vaikuttavat mm.:

Enemmän ideoita • Ideointi otsikkoja vasten • Idean jättö nimimerkillä • Organisoitu seuranta/moderointi • Ideat avoimia kaikille • Yhteisö osallistuu työstämiseen • Idea toteutuu käytännössä

Vähemmän ideoita • Vapaa ideointi • Idean jättö omalla nimellä • Satunnainen seuranta • Ideoiden näkyvyyttä rajattu • Yksilöt miettivät yksin • Ideasta saa pienen palkkion

Pitkälle vietyjä esimerkkejä avoimesta ideoinnista ovat Starbucks (http://mystarbucksidea.force.com/) ja TeliaSonera (http://aivo.sonera.fi /aivo/), joissa loppukäyttäjät voivat suoraan jättää omia ideoitaan palvelun tuottajalle.

Ideoiden kerääminen kannattaa aloittaa aina, sillä hyviä ideoita ei ole koskaan liikaa. Nykyaikaisen ideaportaalin pystytys on kohtuullinen kustannus ja palveluna hankittuna erittäin kevyt toteuttaa. Yksikin menestykseksi muuttunut idea maksaa ideaportaalin kulut moninkertaisesti takaisin. Nykyaikaisessa yrityksessä jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus jakaa omat ideansa muiden kesken ja olla näin mukana kehittämässä yritystä.

Kehitysjohtaja Jukka Saariluoma Hansaprint

Mitä pitää huomioida?

Pelkkä ideoiden kerääminen ei riitä, tarvitaan valmiiksi mietitty prosessi. Miten seulomme ideoista ne meille tärkeät esiin ja mitä

Hansaprint on ottanut viime vuonna käyttöönsä Ideamate-portaalin, jonka käyttöä ollaan laajentamassa koko yrityksen henkilöstöön. Ideamate mahdollistaa palveluun kirjautuneiden käyttäjien vapaan ideoiden tuottamisen, kommentoinnin, luokittelun ja käsittelyn – aina toteutettaviksi toimenpiteiksi. Myös Perheyritysten liitto on päättänyt ottaa Ideamaten käyttöön 2010 kevään aikana, liiton jäsenten yhteiseksi alustaksi ideointiin ja toiminnan kehittämiseen. Ideamaten pilotoinnista ja lanseerauksesta laajempaan käyttöön PL tiedottaa erikseen.

Lisätiedot Ideamatesta: Kehityspäällikkö Tommi Katila, Hansaprint, 010 5422

35

Perhe Yritys Oy lähtee ulkomaille

Pohjola

Kotimarkkinalla saavutetun vakiintuneen aseman ja ensimmäisen sukupolvenvaihdoksen jälkeen uusi sukupolvi halusi laajentaa 25 vuotta vanhan Perhe Yritys Oy:n toimintaa Suomen ulkopuolelle.

Alan messuilta yhtiö löysi ensimmäisen ulkomaisen asiakkaan Ruotsista. Uusi asiakas halusi käydä kauppaa omalla kotivaluutallaan, minkä vuoksi Perhe Yritys Oy otti yhteyttä omaan pankkiinsa. Pankin tuttu yhteyshenkilö kertoi valuuttatilin avaamisesta, valuutan vaihdosta ja yhtiön mahdollisuuksista suojautua valuuttakurssiriskiltä.

Perhe Yritys Oy:n vienti Ruotsiin alkoi kasvaa ja yhtiölle tuli tarve avata pankkitili Ruotsiin. Tilin avaaminen kävi helposti oman suomalaisen pankin avulla, joka hoiti kaikki tilinavaukseen liittyvät muodollisuudet. Nopean laajentumisen myötä liiketoimintaan alkoi sitoutua enemmän pääomaa, jonka vapauttamiseksi pankki ehdotti laskusaatavarahoitusta.

Liiketoiminnan kasvaessa edelleen päätettiin perustaa myyntiyhtiöt ensin Ruotsiin ja sen jälkeen lähialueille - Baltian maihin ja Venäjälle. Myyntiyhtiöiden perustaminen vaati lisää käyttöpääomaa, mutta rahoitus saatiin järjestymään paikallisista pankeista oman pankin antamilla takauksilla. Myös tilinavaukset myyntiyhtiöiden tarpeisiin hoituivat sujuvasti. Perhe Yritys Oy oli tyytyväinen, kun tutut ihmiset hoitivat homman, eikä heidän tarvinnut olla yhteydessä muualle kuin omaan suomalaiseen pankkiinsa.

Rahat saatiin kotiutettua nopeasti ulkomailta ja valuuttariskin hallinnassa pankin neuvot olivat ensiarvoisen tärkeitä. Pankissa hoidettiin myös myyntiyhtiöiden vakuutustarpeet ja muut Perhe Yritys Oy:n ulkomailla tarvitsemat vakuutukset.

Yrityksen ahkera myyntityö tuotti tulosta, ja asiakkaita alkoi löytyä myös kauempaa. Perhe Yritys Oy laski, että tulee edullisemmaksi, jos osa tuotannosta hoidetaan muualla kuin Suomessa – lähempänä asiakkaita. Tuli aika perustaa myyntiyhtiöiden rinnalle tuotantoyhtiöt ensin muutamaan Euroopan maahan ja Yhdysvaltoihin, jonka jälkeen uskallettiin lähteä Kiinaan ja Intiaan. Pankin asiantuntemusta ja yhteistyökumppaneita tarvittiin nyt entistä enemmän. Raha-asioiden hoito oli monimutkaisempaa ja vaati enemmän ponnisteluita myös Perhe Yritys Oy:ltä. Yhdysvaltojen tuotantoyhtiön perustaminen toi ajankohtaiseksi oman pääoman suojaamisen. Kiinan ja Intian tytäryhtiöiden perustamisista ei olisi selvitty ilman pankin yhteistyöpankkien apua. Asiointi ulkomai-

36

sissa pankeissa sujui ja Perhe Yritys Oy oli tyytyväinen erityisesti pankin ehdottamiin uudenlaisiin rahoitusjärjestelyihin vaikeammissa maissa.

Eurooppalaisten kauppakumppaneiden kanssa Perhe Yritys Oy oli onnistunut neuvottelemaan kauppavaluutaksi euron. SEPA-aikana eurot oli vaivatonta kerätä suoraan Suomessa oleville tileille ja myös maksaminen onnistui keskitetysti Suomessa olevalta tililtä. Ylijäämälikviditeetin sijoittaminen oli helppoa, koska kertyneet varat saattoi jättää tilille, jolle maksettiin markkinaehtoista korkoa.

Ajan kuluessa Perhe Yritys Oy:lle tarjoutui mahdollisuus kilpailevan yrityksen ostamiseen. Pankin yritysjärjestelyihin erikoistunut asiantuntija antoi vinkin ulkomailla myynnissä olevasta yrityksestä ja avusti yrityskaupan teossa. Kauppaan tarvittava rahoitus järjestyi omasta pankista ja uusi tytäryhtiö saatiin liitettyä jo aikaisemmin rakennetun keskitetyn likviditeetinhallinnan piiriin.

Kun Perhe Yritys Oy:n omistajilta kysyttiin heidän menestyksensä salaisuuksista, omistajat korostivat yhtenä menestyksen kulmakivenä pankkinsa roolia. Oman pankin kautta ovat järjestyneet kansainväliset palvelut, finanssipalveluiden koordinointi, konsultointi ja perheen omat asiat. Perhe Yritys Oy:lla pankki on ollut aina lähellä asiakasta.

Pankinjohtaja Tarja Pitkänen, Cash management ja kansainväliset palvelut

Pohjola Pankki Oyj on pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, joka tarjoaa Suomen johtavana toimijana monipuolisia pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutusratkaisuja yritysten tarpeisiin. Yksityishenkilöille tarjoamme laadukasta vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelua. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun sitä katsoo uusin silmin.

Kestävää kehitystä ’oman pääoman’ kierrätyksellä

CapMan

Tutkimukset kertovat vahvaa tarinaa ihmisten halusta kokea kehittävänsä osaamistaan työnsä kautta. Työntekijä on sitä sitoutuneempi mitä vahvemmin hän kokee työssään kasvattavansa omaa pääomaansa eli osaamistaan. Sitouttamisen pääkeinona helposti pidetty palkka ei yleensä edes mahdu sitouttavien tekijöiden top 10 -listalle.

Suhdanneriippumatonta toimintaa Kun taantumassa yritysten kulutushanoja säädetään pienemmälle, karsittavien kohteiden listaan kirjataan helposti kurssit ja valmennukset. Se, kuinka viisasta menojen karsiminen on, riippuu siitä, kuinka hyvin koulutus- ja valmennushankkeet perustuvat yrityksen strategiaan ja konkreettisiin kehitystarpeisiin. Mikäli kytkös ei ole vahva, karsiminen on vain ja ainoastaan oikein, ja laman rooli päätöksen vauhdittajana tervetullut. Yrityksen panoksen mittaaminen kursseihin ja valmennukseen käytetyllä euromäärällä per työntekijä saattaa olla harhaanjohtavaa, eikä välttämättä korreloi yrityksen todellisen kehitysmyönteisyyden kanssa.

Yrityksissä, joissa osaamisen kehittäminen on osa kulttuuria, kehittämiseen ja valmentamiseen käytettävät resurssit eivät sahaa ylös alas suhdanteiden mukaan, vaan kehittäminen on jatkuva toimintamalli.

Kokemuksen kantapäät Turhia virheitä ei kannata tehdä eli tietyt työtehtävään liittyvät perusosaamiset täytyy hankkia ja päivittää tarpeen mukaan. Sen jälkeen kehittyminen tapahtuu kokemuksen kartuttamisen kautta.

Sanotaan, että erehtyminen on inhimillistä ja että virheen kirpaisu toimii kestävän oppimisen perustana. Liian usein keskitytään kuitenkin syyllisten etsimiseen. Tämä saattaa johtaa pelon kulttuuriin, jossa toiminnan kehittymisen kannalta usein välttämätön riskinotto minimoidaan, ja virheiden sattuessa ne parhaan kyvyn mukaan peitellään ja selitetään pois. Tällaisessa kulttuurissa menetetään mahdollisuudet oppimiseen kollektiivisen kantapään kautta. Kehittymistä kannustavassa kulttuurissa virheet hyväksytään ja analysoidaan. Yhtenä henkilökohtaisen onnistumisen kriteerinä voidaan pitää sitä, miten hyvin ihminen osaa inhimilliseen toimintaan väistämättömästi kuuluvat virheet analysoida ja kääntää opiksi itselleen ja muille. Kuukauden Työntekijän sijasta

voitaisiin valita Kuukauden Moka, joka sopivalla ryhmällä pilkottaisiin ja analysoitaisiin, ja opit jaettaisiin.

Kollektiivisen kantapään tietopankkiin kannattaa myös tallettaa opit loistavista onnistumisista. Onnistumisen tunnustaminen ja siihen liittyvien oivallusten jakaminen edellyttää vaatimattomuuden hyveen yli pääsemistä sekä sitä, että yrityksen palkitsemis- ja muut struktuurit kannustavat vastuunottoon koko yrityksen osaamisen kehittämisestä.

Esimerkki yhteisen kehittämisen mallista on CapManin sijoitustiimeissä toimiva urapolkukäytäntö. Käytäntö perustuu siihen, että junioreilla on mahdollisuus kasvaa tehtävässään askel askelelta vaativampiin tehtäviin seuraten itseään kokeneempien ammattilaisten toimintaa. Matkan varrella tulee havainnoitua ja käsiteltyä varmasti useita arvokkaita virheitä ja onnistumisia.

Kierrätys käytännöksi Materiaalipuolelta tuttu kierrätys olisi hyvin sovellettavissa myös osaamispääoman kehittämiseen. CapManin kaltaisen pääomasijoittajan ammattilaiset kierrättävät omaa osaamistaan kohdeyritysten hyväksi hallitusten jäseninä toimiessaan. Tätä osaamisen kierrätyksen ideaa voisi soveltaa laajemminkin yritysmaailmassa, esimerkiksi operatiivisen tason ”vaihto-oppilas” -ohjelmilla. Eri osaajia kierrätettäisiin yrityksissä, joilla on yhteisiä intressejä ja täydentävää osaamista. Kokeneiden ammattilaisten tuoreet silmät saattaisivat hyvinkin nähdä uusia mahdollisuuksia siellä, missä tottumus on ottamassa valtaa innovatiivisuudelta. Tällaisen järjestelmän luomisen vaivat olisivat todennäköisesti pienet verrattuna kaikille tuleviin hyötyihin. Sokerina pohjalla olisi uransa merkityksellisemmäksi kokeva ammattilainen, jonka ei enää tarvitse kävellä ovesta ulos vain etsiäkseen uusia haasteita. Voisiko tällaisesta muotoutua työssä kehittymisen win-win-win -malli?

Hilkka-Maija Katajisto Henkilöstöjohtaja CapMan Group

CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan omaisuudenhoitajia ja hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan. Yhtiöllä on kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate), joista jokaisesta vastaa oma sijoitustiimi. Kullakin sijoitusalueella on omat erikoistuneet rahastot. Yhteensä CapManin palveluksessa on noin 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa. CapMan on perustettu vuonna 1989, ja yhtiön B-osake on listattu Helsingin pörssissä vuodesta 2001.

37

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan toimijoita. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy MatkaVekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen kuusi sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Technology, CapMan Life Science, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi.

Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa ja Moskovassa. www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova

www.pwc.com/fi

Yrityksesi menestys on myös meidän tavoitteemme* PricewaterhouseCoopers - uskottu asiantuntijasi *connectedthinking

38

perheyritpwc.indd 1

8.11.2007 17:31:05

fi

:31:05

> TIETOA

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja koulutusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEYRIT YSTEN LIIT TO – järjestää seminaareja ja erilaisia koulutustilaisuuksia – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEYRIT YSTEN LIITON ARVOT

1

LU OT TA M U S : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

AVO I M U U S : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P E R H E K E S K E I S Y YS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J AT KU V U U S : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu noin 300 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät reilut 150 000 henkilöä.

YRIT YKSESI ON PERHEYRIT YS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39

22.4.2010 FINLANDIA-TALO

Perheyritys uudistuu – arvot säilyvät Maailma muuttuu. Ja nopeasti. Millä keinoilla perheyritykset pysyvät mukana?

Perinteinen Perheyritystapahtuma pureutuu tänä vuonna perheyritysten vahvuuksiin ja haasteisiin uudistumisessa.

Miten arvot muutoksessa säilyvät?

Mistä pitää osata luopua?

Perheyritysten liittoon kuuluu jo yli 300 jäsenyritystä. Liittomme edistää vastuullista, kasvollista omistajuutta ja haluaa työllistävän pääoman pysyvän Suomessa. Kiitos, että olet mukana toiminnassamme!

Finlandia-talo 22.4.2010 klo 8.30–17.30 Tule kuulemaan, miten muun muassa seuraavat asiantuntevat puhujat johdattelevat perheyrityksiä kohti aina vaan haastavampaa tulevaisuutta: Perheyritysten haasteita pohtivat ja uusille poluille johdattelevat: • Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Jorma ollila • Savcor Group Ltd Oy:n toimitusjohtaja Hannu savisalo • Kone Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin • Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri • Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner Tapahtuman juontaa Kauppalehden uutispäätoimittaja Arno Ahosniemi.

Lisätietoa tapahtumasta ja ilmoittautumiset 9.4. mennessä: www.perheyritystapahtuma.fi Osallistumismaksu on 250,- + alv 22 %. Hinta sisältää ohjelman, lounaan ja kahvitarjoilut.

Vastuullinen järjestäjä:

Yhteistyössä:

40

Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki, puh. 075 325 4200, faksi 075 325 4249, jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi www.perheyritystenliitto.fi