Perheyritys4/2012

Perhe YRITYS Perheyritysten liitto ry

4 • 2012

Broman Groupin liikevaihto nelinkertaistui viidessä vuodessa Sivu 4

Mikko Mäenpään mielestä Suomeen kaivataan elinkeinostrategiaa Sivu 30

Karl Fazer: Omistajuus vaatii tekoja Sivu 22

1

IFERA:n puheenjohtaja Sanjay Goel: Perheyrityksissä on tunnepääomaa. s. 28

3 4 8 10 14 20 22 28 30 32 34 37 2

Miia Porkkala kertoo tarinansa tuoreessa kirjassa. s. 10

Pääkirjoitus.

Jone Nikula fanittaa perheyrityksiä. s. 34

Broman Group loikkasi jättiloikan.

Lyhyesti.

Naiset ja miljoonabisnes.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie

Pölkky on hakenut kasvunsa syrjäseuduilta.

Next -sankarit Härmässä.

TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Mikko Pellinen, Tapio Neva, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritys.fi

Karl Fazer haluaisi uida Kymijokea vastavirtaan.

TAITTO Emma Hyökyvaara

Hiljaisen tiedon siirtäminen on ensiarvoisen tärkeää.

PAINOPAIKKA Esa print Oy, Lahti

Järjestöjohtajat tentissä: STTK:n Mikko Mäenpää.

ISSN-TUNNUS 1795-8075

Matti Vanhanen: Pääomatulot kasvavat, jos menee hyvin.

Perheyritys-lehti on painettu 100% kierrätyspaperille.

Jone Nikula uskoo vastuunkantamiseen.

Asiantuntijakirjoitukset.

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

PÄÄKIRJOITUS

Ei mitään rahavirtajumppaa – Juurensa tukevasti maaperään upottanut, perinteinen, kasvollinen, työllistävä ja yhteiskuntavastuuta kantava yhtiö. Ne edustavat tavallaan yrittäjyyden kuninkuusluokkaa, eivätkä mitään kontrollerien globaalia rahavirtajumppaa, missä ketjun päässä häämöttävä maksimituotto on ainoa arvo, näin tiivistää perheyrityksen identiteetin Jone Nikula sivulla 34.

Samoilla linjoilla kulkee Merja Rehnin tuoreessa kirjassa esiintyvä Miia Porkkala (s. 10). Hän kertoo pitävänsä omaa perheyritystaustaansa erityisessä arvossa aikana, jona raha on hänen mielestään saanut väärät mittasuhteet. Porkkalan puheessa tuottavuus ja jatkuvuus käyvät käsi kädessä.

Nikula saattaa kuitenkin olla tämän numeron yllättävin perheyritysfani. Ensi vuoden Perheyritys-lehdissä etsimme ja löydämmekin heitä vielä lisää.

Joku saattaa pitää yllättävänä myös sitä, että STTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja Mikko Mäenpää nostaa perheyritysten vahvuudet esille (s. 30). Tarkemmin ajateltuna se ei ole lainkaan kummallista. Mäenpään mukaan perheyrityksillä on globalisoituvassa muutostilanteessa oma arvonsa palkansaajille. Hän muistelee Perheyritysten liiton ja palkansaajajärjestöjen vuoropuhelun perinnettä ja toivoo lisää aktiivisuutta yritysten omistajien ja palkansaajien välille.

Talouden vaikeuksista luemme välillä huolestuttavia, välillä vielä huolestuttavampia ja välillä varovaisen toiveikkaita uutisia. Tässä epävarmuuden ilmapiirissä onkin erityisen ilahduttavaa lukea Broman Groupin täysosumasta (sivu 4), joka on kasvattanut yrityksen liikevaihtoa hurjaa vauhtia. Tarina on hyvä esimerkki myös siitä, miten yrityksen menestys luo hyvinvointia ympärille. Broman työllistää tällä hetkellä esimerkiksi Kuopiossa entisen kymmenen sijaan viisikymmentä henkilöä.

Näiden hyvien uutisten myötä toivotan Rauhaisaa Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta.

Eveliina Talvitie

3

4

VäinÜ H. Broman (vas.), Eero Broman ja Harri Broman ovat luotsanneet Broman Groupin vahvaan kasvuun.

TEKSTI: MIKKO PELLINEN KUVAT: VILLE KOKKOLA, BROMAN GROUP

Broman Groupin

täysosuma Joensuulainen Broman Group Oy teki viisi vuotta sitten jättiloikan ostamalla itseään suuremman Motonet Oy:n.

Päätös osoittautui yhtiön historian parhaaksi.

Kymmenisen vuotta sitten joensuulaisen Broman Groupin liikevaihto oli noin 32 miljoonaa euroa, josta kaksi kolmasosaa syntyi autovaraosakaupasta ja yksi kolmasosa teknisestä tukkukaupasta. Varaosakaupassa yhtiö oli kolmen suurimman toimijan joukossa Suomessa, kun taas teknisessä tukkukaupassa yhtiön markkina-asema oli huomattavasti pienempi. Tulevaisuuden suunta olikin kristallinkirkas.

- Varaosakauppa on yrityksemme ydin, olimme siinä merkittävä toimija jo valmiiksi ja tiedämme osaavamme sen.

Toisin kuin varaosakauppa, tekninen tukkukauppa on äärimmäisen suhdanneherkkä toimiala. Sen menestys on vahvasti sidoksissa vientiteollisuuden sykliin, mikä näkyi voimakkaasti 1990- ja 2000-lukujen taitteissa sekä 2008-2009, sanoo Broman Groupin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Harri Broman.

MOTONET-KAUPAN MONET VAIHEET Vuonna 2004 Bromanit kiinnostuivat Turusta liikkeelle lähteneestä Motonetketjusta. Molemmat olivat perheyhtiöitä ja markkina-alueissa ei ollut päällekkäisyyksiä, joten Bromanien aloitteesta yhtiöt ryhtyivät keskustelemaan yhteistyöstä hankinnoissa.

Keskustelujen aikana kävi ilmi, että

Motonetin omistajat saattaisivat olla kiinnostuneita myymään yrityksensä, joten neuvottelut yrityskaupasta käynnistettiin vuonna 2005.

Broman oli ottamassa kokoonsa nähden erittäin mittavaa harppausta. Yrityskaupasta neuvoteltaessa Broman Groupin liikevaihto oli 42 miljoonaa euroa ja Motonetin 48 miljoonaa.

- Kaupan ehdoton edellytys oli merkittävä oman pääoman osuus. Bromanilla oli takana hyviä vuosia, joiden myötä yrityksen omavaraisuusaste oli kasvanut yli 80 prosenttiin. Kaupan rahoittamiseksi päätimme luopua teknisestä tukkukaupasta. Teknisen kaupan myynnin ja omien kassavarojen jälkeen pankkilainan osuus muodosti noin puolet kauppahinnasta. Laskimme, että suotuisalla kehityksellä selviäisimme lainoista seitsemässä vuodessa, kertoo Broman Groupin hallituksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Väinö H. Broman.

Maaliskuussa 2006 Väinö H. Broman ja hänen nuorempi poikansa Eero Broman olivat tulleet Turkuun allekirjoittamaan kauppakirjat Motonetin hankinnasta. Harri Broman oli nostanut pankista reilun parinkymmenen miljoonan lainan ja odotti vahvistussoittoa rahojen siirrosta. Soitto tulikin, mutta sen sisältö oli tyystin toinen. Motonetin pääomistaja oli ilmoittanut puolta tuntia ennen kauppa-

kirjojen allekirjoitusta, että myyminen ei tunnu hyvältä ja kauppa perutaan. Tunnelma oli epäuskoinen ja turhautunut.

- Kun Eero ja isä palasivat Turusta, mietimme yhdessä mitä seuraavaksi.

Eero oli vahvasti sitä mieltä, että emme saa luovuttaa, vaan prosessia on jatkettava ja neuvottelut on käynnistettävä uudelleen. Hänen sinnikkyytensä oli lopputuloksen kannalta aivan ratkaiseva, Harri Broman korostaa.

Neuvottelut käynnistettiin uudelleen Eero Bromanin johdolla ja tasan vuoden päästä alkuperäisestä kaupantekotilaisuudesta Motonet lopulta siirtyi Broman Groupin omistukseen.

ONNISTUNEEN YRITYSKAUPAN ANATOMIA

Broman Groupille Motonetin hankinta oli todellinen täysosuma. Yhtiön liikevaihto on yli nelinkertaistunut viidessä vuodessa hyvällä katetasolla. Viimeisen viiden vuoden aikana yhtiö on tehnyt enemmän tulosta kuin 40 ensimmäisen toimintavuoden aikana yhteensä. Toimipisteiden määrä on kasvanut 14:stä 39:ään ja työntekijöiden määrä 190:stä 850:een. Vahva tuloskehitys on jouduttanut myös lainanlyhennystä.

- Kauppaa varten nostettu pankkilaina on seitsemän vuoden sijaan maksettu takaisin 4,5 vuodessa. Tällä hetkellä

5

Harri ja Väinö H. Bromanin hallitustyöskentelyssä yhdistyvät kokemus ja kehittämisen nälkä.

omavaraisuusasteemme on jälleen yli 50 prosentin, minkä ansiosta voisimme halutessamme tehdä jälleen liikkeitä markkinoilla, Väinö H. Broman kuvaa.

Harri Bromanin mukaan onnistuneen yritysoston edellytyksenä on mahdollisimman tarkka tuntemus ostettavasta yrityksestä. Bromanien perheestä Motonetiin oli perehtynyt parhaiten Eero, joka oli vuoden 2004 ostoyhteistyöneuvottelujen alkamisesta lähtien kiertänyt Motonetin myymälöissä. Kun sekä liiketoiminta että sitä pyörittävät ihmiset olivat tuttuja, yrityskaupan jälkeinen uuden ja vanhan johdon ylimenokausi voitiin toteuttaa nopeasti. Motonetin vanhojen omistajien kanssa sovittiin, että nämä jäisivät yrityksestä pois kahden kuukauden jälkeen.

- Yrityskaupan onnistuminen edellyttää omistajalta erittäin voimakasta sitoutumista ostettuun yritykseen. Mikäli omistaja ei oikeasti paneudu asiaan omalla henkilökohtaisella tekemisellään, voi sanoa lähes sataprosenttisella varmuudella, että kauppa ei tule onnistumaan, Harri Broman painottaa.

Harri Bromanin mukaan henkilökoh-

6

tainen panos on ennen kaikkea läsnäoloa yrityksessä ensimmäisestä päivästä lähtien.

- Eero käytännössä lähes muutti Turkuun kahdeksi vuodeksi muun perheen jäädessä Joensuuhun ja otti vastuulleen Motonetin toimitusjohtajan tehtävät. On aivan varmaa, että ilman tätä ratkaisua emme olisi nyt tällaisessa tilanteessa.

Harri Broman puhuu avoimesti myös yritysostosta, jossa omistajan läsnäolo ei toteutunut kuten Motonetissä. Ostettu selvästi pienempi yritys vaikutti hyvältä ja sekä markkinat että tuotteet olivat tuttuja. Lopputulos oli kuitenkin toisenlainen kuin kuviteltiin.

- Epäonnistumisesta on turha syyttää markkinoita, kilpailijoita tai ostetun yrityksen henkilökuntaa. Sen sijaan on syytä katsoa peiliin. Suunnitelmamme eivät toteutuneet, koska oma panokseni ei ollut sellainen kuin sen olisi pitänyt olla, Harri Broman sanoo.

JÄNNITETTÄ MAAKUNNISSA Broman Groupilla on tällä hetkellä toimintaa kaikissa Manner-Suomen maakunnissa. Uusia kauppapaikkoja etsies-

sään Bromanit ovat nähneet, miten eri tavalla yrityksiin suhtaudutaan eri puolilla maata. Ratkaiseva ero syntyy Väinö H. ja Harri Bromanin mukaan johtamiskulttuurista.

- Johtamiskulttuuriin vaikuttavat ratkaisevasti kaupunginjohtajan, kaupunginvaltuuston ja -hallituksen käsitykset hyvinvoinnin lähteestä. Ne, jotka ymmärtävät yritysten merkityksen kaupungin taloudessa, pystyvät rakentamaan hyvinvointia asukkailleen.

Joskus yrityksen laajentumispyrkimykset ovat synnyttäneet odottamatonta vastarintaa. Osin kyse voi olla naapurimaakuntien jäsenten välisistä jännitteistä. 1990-luvulla Broman Group olisi halunnut laajentaa toimintaansa Kuopiossa. Lupaa laajennusinvestoinnille ei kuitenkaan hellinnyt millään.

- Tilanne muuttui vasta siinä vaiheessa, kun Kuopion kaupunginjohtajaksi tuli entinen ministeri, joka ymmärsi mistä kaupungin hyvinvointi syntyy. Tällä hetkellä työllistämme Kuopiossa yli 50 henkeä, kun vaikeina vuosina väkeä oli kymmenkunta, Väinö H. Broman sanoo.

Broman Group on osallistunut vah-

BROMAN GROUP OY

›› Autojen varaosa- ja tarvikemyyntiin erikoistunut konserni Liiketoimintayhtiöt: ›› Varaosamaailma Oy (auton alkuperäisvaraosien tukku- ja vähittäiskauppa, huoltokorjaamotoiminta) ›› Motonet Oy (autovaraosien ja -tarvikkeiden, vapaa-ajan tuotteiden ja työkalujen kuluttajakauppa) ›› BG Varasto Oy (maahantuontitoiminta ja logistiikka) ›› Perustettu 1965 ›› Vuonna 2011 liikevaihto 179,4 meur ja liikevoitto 1 22,4 meur ›› Työllistää noin 850 ihmistä

Väinö H. Broman antaa tunnustusta pojilleen yrityksen kasvusta.

vasti kotimaakuntansa kehittämiseen paitsi menestyvällä liiketoiminnalla, myös lukuisin lahjoituksin. Bromanit ovat olleet tukemassa muun muassa Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiötä, Itä-Suomen yliopistoa, Joensuun Katajan nuoriso- ja kilpaurheilua, paikallista maanpuolustustyötä ja veteraanitoimintaa. Historiansa aikana yhtiö on tehnyt lahjoituksia yli miljoonalla eurolla.

KASVOLLINEN OMISTAJA ON MAANKIERTÄJÄ Eero, Harri ja Väinö H. Bromanille kasvollinen omistajuus merkitsee ennen kaikkea läsnäoloa. Bromanit ovat 20 vuoden ajan käyneet konsernin jokaisessa toimipisteessä kertomassa koko konsernin kuulumisista ja eri yksiköiden paikasta kokonaisuudessa.

- Henkilökunnan kannalta sillä on erittäin suuri merkitys, että omistajat käyvät säännöllisesti toimipisteissä kuuntelemassa henkilökunnan näkemyksiä, Väinö H. Broman sanoo.

Vaikka konsernin kasvettua jokainen omistajista ei voi vierailla niin usein eri yksiköissä kuin aiemmin, käyvät Broma-

nit joka toimipisteessä 2-3 kertaa vuosittain. Loppuvuonna Eero ja Harri Bromanin maankierto kestää marraskuun puolivälistä jouluun.

- Jokaisella toimipisteellä on omat tavoitteensa, jotka perustuvat paikallisen organisaation omaan ehdotukseen.

Yksikkövierailuissa tärkeää on olla paikallisen henkilöstön käytössä – tarvittaessa vaikka tiskin takana. Yrityksessämme ei ole töissä yhtään niin isoa päällikköä tai johtajaa, joka ei tarvittaessa osallistu päivittäiseen myyntityöhön, Harri Broman jatkaa.

SUKUPOLVENVAIHDOS TEHTY – ONNEKSI Bromaneilla sukupolvenvaihdos on tehty kahdessa vaiheessa 1990-luvulla.

Väinö H. Bromanin mielestä päätös oli erinomainen. Nykytilanteessa sukupolvenvaihdosta ei olisi varaa tehdä rikkomatta yrityksen rakennetta.

Monesti sukupolvenvaihdos tapahtuu omistajien ja yrityksen näkökulmasta liian myöhään. Jos sukupolvenvaihdos tehdään tilanteessa, jossa jatkajan varat eivät riitä lahjaverojen maksuun, on kaksi

vaihtoehtoa.

- On joko otettava lainaa tai myytävä joku osa yrityksestä. Todennäköisesti jatkaja ei saa riittävästi lainaa, ellei ole valtavasti muuta omaisuutta, joka kelpaa vakuudeksi. Jos taas osan yrityksestä joutuu myymään, liiketoimintakonsepti hajoaa, eikä bisnes toimi enää niin kuin ennen. Tätä kautta perintö- ja lahjavero vaikuttaa vahvasti yritysten kilpailukykyyn, mitä tuskin yksikään päättäjä toivoo, Väinö H. Broman sanoo.

Väinö H. Broman täyttää 80 vuotta 29.12.2012. Merkittävän yrittäjäuran varrelle on mahtunut monia onnistumisia, mutta mitä kauppaneuvos itse pitää tärkeimpänä?

- Yrittäjäuran kaksi ehdotonta kohokohtaa ovat poikien lähteminen mukaan tähän yritykseen ja Motonetin hankinta.

Kun Motonet ostettiin, lähti firma kasvamaan paljon entistä jyrkemmällä kulmalla. Nämä kaksi poikaa ovat tämän tehneet.

7

HYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHY

LIITON HALLITUKSEEN VALITTIIN UUSIA JÄSENIÄ Perheyritysten liiton syyskokous valitsi liitolle uuden hallituksen. Liiton puheenjohtajana jatkaa Varova Oy:n toimitusjohtaja Pekka Laitinen.

Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Vera Backström, Antti Ahlström Perilliset Oy, Tomi Korpisaari, K-kauppiasliitto ry, Jaana Kotro, Teknopower Oy ja Risto Käkelä, Avant Tecno Oy. Liiton hallituksessa jatkavat lisäksi toimitusjohtaja Alexander Bargum, Algol Oy, Markus Saikku, Antti Ahlström Perilliset Oy ja hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, MetroAuto Group Oy. Hallituksesta erovuorossa olivat Kari Jussi Aho, Aho Group Oy, Kristina Pentti-von Walzel, Lemminkäinen Oyj ja kiinteistöneuvos Heikki Vaiste. Lisäksi hallituksesta erosi Esa Kiiskinen, K-kauppiasliitto.

PL ON MUKANA APU-LEHDEN ANNA APU NUORELLE TYÖTTÖMÄLLE-KAMPANJASSA 80 vuotta täyttävä Apu-lehti tarttuu juhlavuotensa kampanjassa presidentti Sauli Niinistön asettamaan haasteeseen nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lehti tekee yhteistyötä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kanssa.

Työpajayhdistys etsii yrityksille sopivia harjoittelijoita ja työllistettäviä nuoria ja hoitaa käytännön järjestelyt.

Apu heittää yrityksille haasteen tarjota nuorille työtä tai harjoittelupaikkoja. Lehdessä julkaistaan juhlavuoden aikana juttuja työpajanuorista, joille työtilaisuuksia tarjoutuu sekä heidät työllistäneistä yrityksistä.

Apu syntyi, kun Kustannusosakeyhtiö Teoksen toimitusjohtajana työskennellyt Yrjö Lyytikäinen ryhtyi itselliseksi yrittäjäksi ja perusti Apu-lehden yhdessä vaimonsa Aune Lyytikäisen kanssa. Ensimmäinen Apu ilmestyi 19. helmikuuta 1933. Lehdessä oli 16 sivua ja siitä otettiin 4000 kappaleen painos. Lehden tunnuslause oli: "Osta Apu, anna apu työttömälle". Lehden irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. Lehteä saivat myydä vain työttömät.

-Avulla on edelleen vahva sosiaalinen omatunto. Olemme heikomman puolella, toteaa päätoimittaja Marja Aarnipuro.

Pekka Laitinen jatkaa Perheyritysten liiton puheenjohtajana.

Perheyritysten liitto on mukana Anna apu nuorelle työttömälle -kampanjassa haastamalla jäsenyrityksiään tarjoamaan työpajanuorille harjoittelu- tai työpaikkoja.

SATAKUNTALAISET PERHEYRITYKSET OVAT MERKITTÄVIÄ TYÖLLISTÄJIÄ Satakunnan ammattikorkeakoulun toteuttaman vaikuttavuustutkimuksen mukaan kasvuhakuiset satakuntalaiset perheyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä. Niiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus maakunnassa on lähes miljardi euroa.

Tutkitut perheyritykset työllistävät yhteensä yli 8000 henkilöä. Keskimäärin ne työllistävät 89 henkilöä eli selvästi enemmän kuin satakuntalaiset yritykset keskimäärin (6,5 henkilöä). Lähes kaikki tutkitut yritykset aikovat pitää henkilöstömääränsä joko ennallaan (66 %) tai lisätä (31 %)sitä.

Keväällä 2012 toteutetun tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten satakuntalaisten perheyritysten profiili sekä niiden yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikuttavuus on kehittynyt edellisestä kahden vuoden takaisesta tilanteesta.

Tutkimus perustui vuoden 2010 tilinpäätöstietoihin sekä yritysjohtajien haastatteluihin.

Perheyritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 1,4 miljardia euroa (ensimmäisessä tutkimuksessa 1,3 miljardia euroa).

Tutkittujen perheyritysten osuus kaikista satakuntalaisista yrityksistä on vain vajaa 1 %, mutta niiden osuus kaikkien satakuntalaisten yritysten liikevaihdosta nousee 10 prosenttiin. Suhde oli sama myös ensimmäisessä tutkimuksessa.

Lisätietoja: Tutkimuksen tekijä, lehtori Tapio Pirkanaho, SAMK, 044 710 3532 Alueellisen perheyritysverkoston koordinaattori Meri-Maija Marva, 044 710 3120

8

LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LY

YESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYES

HENRI NIEMINEN ON VUODEN NUORI JOHTAJA Suomen Nuorkauppakamarit ry palkitsi salolaisen toimitusjohtaja Henri Niemisen (40) valtakunnallisella Vuoden Nuori Johtaja -palkinnolla.

Nieminen on pikkupojasta asti ollut mukana Finnfoam Oy -perheyrityksessä, opiskellut diplomiinsinööriksi ja kasvanut yrityksen johtajaksi. Hän on tutustunut tuotannon jokaiseen vaiheeseen ja työntekijöihin. Niemisen johdolla yritys on kasvanut merkittäväksi toimijaksi toimialallaan.

Niemisen isä perusti lämmöneristevalmistusyritys Finnfoam Oy:n 1982. Yrityksellä on tehtaat Salossa, Liettuassa ja Espanjassa. Finnfoam Oy on viimeiset 10 vuotta yltänyt noin 15 % vuotuiseen kasvuvauhtiin. Yrityksen liikevaihto 2011 oli 66 miljoonaa euroa. Finnfoam Oy työllistää noin 75 henkilöä, joista 25 on ulkomailla. Finnfoam Oy on saanut Maakunnan vahvin tunnustuksen vuodesta 2007 alkaen. Yritys sai myös Vuoden Ympäristöteko 2011 –palkinnon.

PL: VARAINSIIRTOVEROTUKSEN LAAJENTAMINEN VAIKEUTTAA YRITYSTOIMINNAN KASVUA Perheyritysten liitto on antanut lausunnon hallituksen esityksestä laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta (HE 125/2012). Lausunnossaan Perheyritysten liitto toteaa, että hallitus on esittämässä varainsiirtoverotuksen soveltamisalan merkittävää laajentamista, kun varainsiirtoverotuksen piiriin tulisivat yrityskauppatilanteissa tavalliset lainojen uudelleenrahoitukset.

Perheyritysten liiton mukaan hallituksen esitys kasvattaa yrityskauppojen kustannuksia, vaikeuttaa perheyritysten ja muiden yritysten liiketoiminnan laajentamista yritysostojen avulla ja haittaisi siten työllistävän ja investoivan yritystoiminnan kasvua.

Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivuilla: www.perheyritystenliitto.fi Lisätietoja: Veroasiantuntija Simo Valtti, p. 0400 276 166, simo.valtti@perheyritys.fi

APUA HALLITUSTYÖHÖN JA SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Omistajaohjaus ja hallitustyö – lisäarvoa perheyritykselle - julkaisun tavoitteena on auttaa perheyritysten omistajia ja hallituksen jäseniä sekä puheenjohtajaa toimimaan vastuullisesti ja aktiivisesti perheyrityksessä.

Julkaisu myös lisää ymmärrystä hallitustyön strategisesta merkityksestä ja antaa työkaluja hallituksen tehokkaaseen toimintaan käytännössä. Lähtökohtana on, että omistajat ja hallitus tuovat lisäarvoa perheyritykselle.

Julkaisussa tarkastellaan omistajien, hallituksen ja toimivan johdon roolia, hallintaketjua sekä toimijoiden yhteistoimintaa perheyritysten parhaaksi. Perheyrityksessä usein sama

henkilö on useissa rooleissa, mikä tuo lisämausteen perheyrityksen hallintaan, omistajaohjaukseen ja hallitustyöhön.

Sukupolvenvaihdos – luopujan sisäinen matka –julkaisun tavoitteena on antaa näkökulmia ja vinkkejä, miten valmistautua luopumiseen ja toteuttaa se onnistuneesti. Onnistuneen sukupolvenvaihdoksen jälkeen luopuja, seuraaja, perhe ja yritys voivat hyvin.

Julkaisussa keskitytään sukupolvenvaihdoksen henkiseen puoleen – siihen, mitkä ovat luopujan kannalta tärkeitä henkilökohtaisia kysymyksiä ja miten onnistua niiden ratkaisemisessa. Julkaisu auttaa myös puolisoa, lapsia, hallituksen jäseniä ja perheen ulkopuolisia avainhenkilöitä ymmärtämään luopujan näkökulmaa, ja edistää siten keskustelua sukupolvenvaihdoksesta.

Lisätietoja ja julkaisujen tilaukset (10 € + alv. 9 %): krista.elo-parssinen@perheyritys.fi, puh. 0400 254 004

9

YHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYH

TEKSTI: EVELIINA TALVITIE KUVAT: ILKKA ÄRRÄLÄ

10 Miia Porkkalan mukaan toisen polven yrittäjänä oppii keskustelemaan.

Nainen ja miljoonabisnes Tuoreessa Yritä perässä – nainen miljoonabisneksessä -kirjassa esiintyy yhdeksän rohkeaa naista, jotka ovat menestyneet samanaikaisesti monissa eri rooleissa. Menestystä he ovat rakentaneet määrätietoisesti.

Miia Porkkala, Rukakeskus Oy ja Pyhätunturi Oy Vuonna 2008 Perheyrityspalkinnon saanut Aho Groupin Miia Porkkala kertoo kirjassa onnistuneen sukupolvenvaihdoksen läpikäyneen yhtiön nykytilasta.

Edelleen sisarukset kokoontuvat saman pöydän ääreen keskustelemaan tietäen, että heidän täytyy päästä yhteiseen lopputulokseen.

-Toisen polven yrittäminen on mielenkiintoista, kun voi ja joutuu keskustelemaan asioista. Ensimmäisen polven yrittäjällä ei välttämättä ole keskustelukumppaneita, ja vaikka olisikin, niin loppujen lopuksi päätöksistään vastaa itse.

Porkkala pitää perheyritystaustaansa tärkeänä erityisesti tässä ajassa, jossa kaikki tuntuu olevan myytävänä.

-Raha on saanut väärät mittasuhteet. Meille omistamisen ja ja omaisuuden arvo on näissä yhtiöissä, mutta totta kai yhtiöiden pitää jossakin vaiheessa myös tuottaa.

Haluamme kuitenkin pitää rahan kiinni näissä yhtiöissä.

Kertavoitot eivät Porkkalan mielestä lämmitä ketään.

Eivät myöskään suomalaista yhteiskuntaa.

Paljon puhuttuun työn ja uran yhdistämiseen Pork-

kalalla on maalaisjärkinen ratkaisu. Hän kehottaa löysäämään ohjia.

-Vaaditaan kykyä hyväksyä, että kotona voidaan asioita tehdä oikein monelle eri tavalla.

Satu Wrede, Metroauto Group Oy Satu Wrede siirtyi yrityksen operatiiviseen johtoon vuonna 2007 puolisonsa Mikael Wreden menehdyttyä moottoripyörän testiajossa. Wrede ei epäröinyt hetkeäkään, etteikö hän olisi valmis jatkamaan perheyritystä.

- Kun kokoonnuimme, hallituksen jäsenet sanoivat: Kuule Satu, tämä on perheyritys. Henkilökunnalla on kauhea pelko, mitä nyt tapahtuu. Sinun pitää nyt mennä kertomaan, että yrityksen toiminta jatkuu, ettekä te halua myydä tätä. Se oli siinä. Minun ei tarvinnut ajatella asiaa sen enempää.

Wrede tiesi miehensä luottaneen syvästi yrityksen työntekijöihin, mikä lohdutti.

-Olin istunut tytäryhtiön hallituksissa 1980-luvulta lähtien ja tunsin ihmiset hyvin. Siitä oli luonteva jatkaa, Wrede kertoo.

11

Satu Wrede

Maija Itkonen

Leena Jurvakainen

Kati Rauhaniemi

Paola ja Pirjo Suhonen Ivana Helsinki Ivana Helsinki tuotemerkin omistavat sisarukset Paola ja Pirjo Suhonen. Perustamisen jälkeen tuotteita on myyty yli 20 maassa. Koulutustausta määrittelee luontevasti sisarusparin työnjaon.

-Pirjo on varmastikin meidän pomo.

Minulla on sanavalta taiteellisessa puolessa, kertoo Paola.

Sisarusten välillä ei kuitenkaan pomotella.

-Olemme molemmat oman työmme pomoja. Sananvaihtomme on hyvin suoraa ja se on oikeastaan elinehto, Pirjo toteaa.

Päivikki Palosaari

Marjo Kaipainen HR Group Oy Jos tutkijat pystyisivät jäljittämään ihmisestä yrittäjägeenin, juvalaisesta Kaipaisesta sellainen saattaisi löytyä. Lapsena Marjo Kaipainen seurasi isoisänsä Erkki Vilhelm Kaipaisen kaupanteko kodin yhteydessä toimivassa sekatavarakaupassa ja päätti, että jonakin päivänä hänestä tulee kauppias.

-Minulla on aina ollut tarkat tavoitteet.

Ensin mennään tuonne ja minä teen sen näin. Sitten otetaan seuraava askel ja se tehdään noin. Ne ovat kuin projekteja, Kaipainen toteaa.

Päivikki Palosaari Hullu Poro Oy Päivikki Palosaaren pienestä porogrillistä alkanut yrittäjän ura on laajentunut konserniksi, joka käsittää kaksitoista yritystä Levillä ja kolme Kemissä. Hänet esitellään usein yrittäjänä, jonka liikevaihto on yhtä suuri kuin Suomen porotalouden yhteensä.

-Et sinä yksin voi nauttia menestyksestä, jos se ei hyödytä ketään muuta. Isä aina sanoi, että ”tehhään sakilla”. Nyt koko Levi tekee sakilla, Palosaari kertoo.

Marjo Kaipainen

12

Kati Rauhaniemi Dot Design Oy Kovasta yksilösuorittajasta on kasvanut vahva tiimipelaaja. Rauhaniemi ei ota yrityksen

Paola ja Pirjo Suhonen

menestystä henkilökohtaiseksi ansiokseen vaan antaa kiitosta osaavalle joukkueelleen. Hän on kiittänyt myös vanhempiaan, jotka ovat antaneet omapäiselle tyttärelleen vapauden luottaa omiin vaistoihinsa.

-Jos jää leipomaan, puhumaan ja jauhamaan, mikään päätös ei etene mihinkään.

Riski pitää nähdä, mutta se pitää myös kestää, Rauhaniemi summaa.

Maija Itkonen Power Kiss Oy Itkonen on hyvä esimerkki uuden sukupolven yrittäjästä, joka hyppää ketterästi ammatillisten ja asenteellisten raja-aitojen yli. Langattomasta latausjärjestelmästä tunnetuksi tullut ”keksijänainen” on koulutukseltaan teollinen muotoilija ja musiikin maisteri.

-Ei voi ajatella niin, että koska on opiskellut musiikkia, ei voi tehdä mitään muuta. Mielestäni ihminen voi tehdä mitä vain, Itkonen pohtii.

Hän harmittelee, että monet hyvät innovaatiot jäävät Suomessa polkemaan paikalleen, kun yritys toimii pelkästään kotimaassa.

-Jätit eivät välttämättä kohtaa toisiaan ilman meitä pieniä, välimaastossa toimivia yrityksiä. Dinosauruksia on katsottava silmästä silmään.

Leena Jurvakainen, Sirkus Finlandia Leena Jurvakaisen rooli puolisona, äitinä ja yrittäjänä on ollut Sirkus Finlandian liki neljäkymmenvuotisessa historiassa merkittävä.

Pahin takaisku koettiin 1990-luvun alussa, jolloin sirkus ajautui konkurssiin.

- Lapset vaativat, että sirkusta pitää jatkaa. Ainoa vaihtoehto oli, että minä otin velkaa ja ostin konkurssipesältä kalustoa sitä mukaa kuin rahkeet riittivät.

Yritys nousi jaloilleen ja on nyt suositumpi ja menestyksekkäämpi kuin aikoihin.

-Minä olen se, joka pitää hihnat tiukalla, jottei investoida liikaa ja eletään varovasti.

Jonkunhan niistä hihnoista täytyy pitää kiinni.

MERJA REHN:

Naiset ovat turhan vaatimattomia Uutuuskirja naisyrittäjistä on Perheyritysten liiton syytä.

Kun Merja Rehn yhdessä Anders Blomin kanssa vuonna 2007 toimitti kirjan Omistajan ääni, hän tutustui muun muassa SOLin johtaja Liisa Joroseen.

-Putosin ihan täysin. Koko SOLin toimisto oli yhtä ilotulitusta. Kun Joronen hehkutti omaa yrittäjäfilosofiaansa ajattelin, että onpahan siinä melkoinen nainen. Jäin miettimään, että ehkä näitä on enemmän.

Ja olihan niitä. Idea naisyrittäjiä käsittelevästä kirjasta alkoi pyöriä ajatuksissa.

-Koko projekti on toisin sanoen ihan Perheyritysten liiton syytä, Rehn nauraa.

Muutama vuosi sitten hän ideansa riivaamana lähestyi joitakin kustantamoita.

Ajatusta pidettiin hyvänä, mutta Rehnin mielestä rattaat eivät pyörineet tarpeeksi nopeasti saati tehokkaasti. Niinpä hän päätti kustantaa kirjansa itse.

Yrittäjistä kirjoittavasta kirjailijasta tuli kirjaprojektin myötä itsestäänkin yrittäjä, koska hän perusti kustantamoihin tuskastuneena kirjaansa varten oman yrityksen.

Yritys sai nimen Ekrive, jonka merkitys avautuu Haitin kreonkielen sanakirjasta ja tarkoittaa kirjailijaa.

VALOA PIMEYTEEN Naiset valikoituivat kirjaan varsin luontevasti. Haastateltavat itse muun muassa ehdottivat toisia naisyrittäjiä. Omana reunaehtonaan Rehn piti ”millin” liikevaihtoa.

-Pienyrittäjyydestä puhutaan niin paljon muutenkin ja hyvin usein naiset laitetaan siihen hyvin perinteiseen yksinyrittäjän lokeroon. Halusin murtaa tätä ajattelua.

Rehn nosti miljoonan myös kirjan nimeen, koska halusi ravistella suomalaisia irti kateellisuudesta, jota kansakuntaamme hanakasti yhdistetään. Erityisesti naiset ovat Rehnin mielestä Suomessa turhaan vaatimattomia ja piilossa. Miehistä menestyksen puolestaan näkee pitkän matkan päähän.

Rehn pelkää, että hänen näkemyksensä kolahtavat omaan nilkkaan, mutta jatkaa silti rohkeasti.

-Naisen pitää aina lähteä hiukan takamatkasta. Hänen pitää olla miestä pikkuisen parempi menestyäkseen. Ja jos nainen alkaa näyttää pöydissä, kuinka pätevä on, häntä pidetään aika kolkkona tyyppinä. Kyl-

mänä ja vallanhimoisena. Naisen ei oikein anneta näyttää pätevyyttään ulospäin.

Erityisesti nuorilla naisilla on Rehnin mukaan monella tapaa raikas asenne. Jos asiat eivät mene putkeen, voi yrityksen laittaa hetkeksi hyllylle ja tehdä jotain muuta.

-Välillä tuntuu, että yrittäjyydestä annetaan sellainen kuva, että on oltava tuskissaan koko ajan. Ja toisaalta jos onnistuu, sitä ei missään tapauksessa saa näyttää.

Puhumattakaan siitä, jos epäonnistut. Siitä vasta rälläkkä nousee. Tällainen ilmapiiri on hirveän latistavaa, Rehn harmittelee.

RAKKAUS TUOTTAA TULOSTA Kirjoittajan mielestä naiseus tuo yrittäjän ja omistajan toimintaan tunneälyä ja intohimoa.

-Monet haastattelemistani naisyrittäjistä puhuivat rakkaudesta tekemiseen. He uskovat, että intohimo auttaa tekemään asioita paremmin, vahvemmin ja määrätietoisemmin. Tulos on silloin laadukkaampi.

Myös eräänlaista herkkyyttä Rehn oli haastattelemistaan naisista aistivinaan.

Niin ikään korostui luottamus ja vahva arvostus henkilökuntaan.

-Naiset eivät halua paistatella julkisuudessa yksin, koska ajattelevat että yrittäminen on tiimityötä.

Rehn luki kirjaansa varten kasan erilaisia raportteja, joiden yleisfiilis oli hänen mielestään turhan anteeksipyytelevä ja valittava. Hän kertoo ymmärtävänsä, että edunvalvonnassa nostetaan esiin epäkohtia, mutta pitää yhtä tärkeänä, että esiin nousevat myös yrittäjyyden myönteiset puolet.

Rehn kertoo halunneensa taloudellisen ankeuden keskellä nostaa esille positiivisia esimerkkejä.

Kirjassa kerrotaan yrittäjien suulla, miten huonoina aikoina yrityksissä on mietitty kriittisesti, mitä voidaan tehdä paremmin ja mistä voidaan luopua. Katse on suunnattu pidemmälle.

-Suurin osa haastattelemistani yrittäjistä on kokenut myös 1990-luvun laman.

He kertovat, millaisia ratkaisuja ovat tehneet ja miten päässeet eteenpäin vaikeina aikoina.

13

TEKSTI: MIKKO PELLINEN KUVAT: PATRICK FORSBLOM

PANTTIVANKEINA omassa yrityksessä Kuusamolainen Pölkky Oy on valmistautumassa historiansa toiseen sukupolvenvaihdokseen. Kolmannesta polvesta löytyy haluja jatkamiseen, mutta esteenä on perintö- ja lahjaverotus.

Toistaiseksi toimivaa ratkaisumallia ei ole löytynyt.

14

PÖLKKY OY

›› Pohjois-Suomen suurin yksityinen puunjalostaja ›› Tuotevalikoima kattaa vakioja erikoissahatavaran rakentamisen ja sisustamisen ›› Perustettu 1968 ›› Liikevaihto 100 meur vuonna 2011 ›› Investoinnit 1991-2011 yhteensä 77,7 meur ›› Työllistää suoraan lähes 250 ihmistä, välillisesti yli 500 Marraskuussa käyttöön otettu liimapalkkitehdas on Pölkky Oy:n tuorein investointi, kertovat hallituksen puheenjohtaja Antti Virranniemi (vas.) ja toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.

15

Pölkyn puunhankintayhtiö Pölkky Metsä Oy ostaa vuosittain noin 1,4 miljoonaa kuutiota tukkeja.

Pölkky on esimerkki perheyrityksestä, jossa omistajat ovat kehittäneet yhtiötä pitkäjänteisesti yli suhdanteiden. Omistajien tavoite on ollut kasvattaa yrityksen omia pääomia, jotta yritys kestäisi vahvasti syklisen toimialan suhdannevaihtelut ja voisi toteuttaa uusia investointeja.

Pääosin voittovarat on jätetty yrityksen kehittämiseen.

Kehitystä on tullutkin. Kun vuonna 2000 Pölkyn liikevaihto oli 40 miljoonaa euroa, oli se vuonna 2011 kohonnut yli 100 miljoonaan euroon. Liikevaihdosta noin 70 prosenttia syntyy viennistä.

- Ilman investointikykyä ja turvapuskureita tällä toimialalla ja tällä sijainnilla saa portit laittaa saman tien kiinni. Niin välttämätöntä on kehittyä ja kestää suhdanteita, sanoo Pölkky Oy:n toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Jouko Virranniemi.

Tähän saakka tavoite suhdannekestävyydestä on toteutunut melko hyvin.

- Yritykseen jätetyt voittovarat ovat mahdollistaneet sen, että Pölkky ei ole yli 20 vuoden aikana irtisanonut tai lomauttanut yhtään työntekijää. Edelliset lomautukset ovat vuodelta 1985, jolloin vanha tehtaamme paloi. Mutta silloinkin

16

otimme väkeä uuden tehtaan rakennustöihin, Virranniemi jatkaa.

PÖRSSIYHTIÖT MYYVÄT, PÖLKKY OSTAA Pölkky on hakenut kasvua alueilta, joiden sijainti pörssiyhtiölle on ollut liian syrjäinen. Vuonna 1997 yhtiö hankki Stora Ensolta Taivalkosken sahan, joka on erikoistunut pikkutukkien sahaukseen. Vuonna 2009 yhtiö teki Ruukki Group Oyj:n kanssa kaupat kuusamolaisen Lappipaneli Oy:n (nyk. Kitkawood Oy) liiketoiminnasta. Kolmannen kerran sama kaava toistui viime kesäkuussa, kun Pölkky osti lakkautusuhan alla olleen Kajaaniin sahan UPM:ltä.

Mikä pörssiyhtiöille on syrjäinen sijainti, on Pölkylle kotikenttä. Ja kotikentällä menestymisen edellytykset ovat tarkasti tiedossa. Virranniemi onkin tyytyväinen yritysostoihin.

- Taivalkosken ja Kitkawoodin yritysostot ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja meillä on vakaa usko siihen, että myös Kajaanissa asiat sujuvat myönteisesti.

Onnistuneiden yritysostojen taustalla ovat Pölkyn yrityskulttuuri sekä pysyminen toimialalla, jonka hallitsemme, Vir-

ranniemi listaa.

Pölkky-konsernin kaikki neljä omistajaa ovat läsnä toiminnassa ja kynnys ottaa yhteyttä on matala. Virranniemi nostaa vahvuudeksi myös päätöksenteon nopeuden isoihin pörssiyhtiöihin verrattuna. Uudet omistajat on yrityksissä otettu vastaan myönteisesti. Työntekijöiltä yritysostot ovat edellyttäneet vanhoista toimintatavoista luopumista siltä osin, kun se on ristiriidassa Pölkyn tapojen kanssa.

- Jokaiseen ostettuun yritykseen olemme vieneet Pölkyn toimintatavat ja verrattain nopeasti. Parhaimmillaan uudet toimintatavat on otettu käyttöön yhdessä yössä. Pieniä törmäyksiä matkan varrelle on toki sattunut, mutta valtaosin henkilöstö on ottanut toimintaperiaatteemme vastaan erittäin hyvin.

VAHVAN TASEEN VEROANSA Pölkky-konsernin taserakenteella, jossa on nettovarallisuutta yli 20 miljoonaa euroa sitoutuneena tehdasrakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin perintö- ja lahjavero aiheuttavat tällä hetkellä ylitsepääsemättömän esteen sukupolvenvaihdokselle.

Veron määrä muodostuu jatkajille niin

Jatkuvat investoinnit ovat sahabisneksessä menestymisen ehdoton edellytys, sanoo Pölkyn toimitusjohtaja Jouko Virranniemi.

suureksi, että veron maksamiseksi Pölkyn olisi maksettava ylimääräiset osingot. Ja ylimääräisten osinkojen maksua varten yrityksen pitäisi ottaa lainaa.

- Jos katsotaan viimeisen kymmenen vuoden osingonjakopolitiikkaamme, niin edes kymmenen vuoden normaaliosingot eivät riittäisi rahoittamaan sukupolvenvaihdoksen lahjaveroa.

Omistajan päätöksenteossa yrityksen etu menee kaiken muun edelle. Pölkyn edun mukaista olisi pitää yrityksen taseessa puskureita vaikeiden aikojen varalle.

Virranniemi pitää valitettavana, että nykytilanteessa usein käytetty keino sukupolvenvaihdoksesta selviämiseen on yritysrakenteen muuttaminen, jossa yritys jaetaan liiketoiminta- ja kiinteistöyhtiöihin.

- Yrityksen edun mukaista ei ole se, että luopujasukupolvesta tehdään 70-vuotiaina kiinteistömoguleita. Pölkyn ja monen muunkin yrityksen näkökulmasta optimitilanne olisi kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen yritysrakenne. Nykytilanteesta hyötyvät ennen muuta verojuristit, Virranniemi huomauttaa.

Jatkajapolvelle asetelma merkitsee vakavaa pohdintaa lähtökohdista.

Otanko vastattavakseni kahdensadan, välillisesti jopa 500 ihmisen työpaikat ja yrityksen, jonka investointikykyä on juuri heikennetty raskaalla velkalastilla?

Tai jos pankki suostuisi hyväksymään vähemmistöosuuden yrityksestä velan vakuudeksi, kykenenkö ottamaan lainan, jonka takaisinmaksuun kuluu yli kymmenen seuraavan vuoden osingot? Ja kykeneekö yritys maksamaan osinkoja jokaisena kymmenenä vuotena?

- Toistaiseksi myöntävän vastauksen antaminen ei ole ollut mahdollista.

ODOTTAMATON EHDOTUS Virranniemeä harmittaa erityisesti se, että osa päättäjistä ei ymmärrä ongelman vakavuutta: - Kun kerroin eräälle hallituspuolueen kansanedustajalle sukupolvenvaihdoksemme olevan jumissa lahjaveron vuoksi, sain täysin odottamattoman vastauksen. ”Voithan aina myydä yrityksesi. Tiedän useita kansainvälisiä pääomasijoittajia, jotka ostavat tämänkaltaisia perheyrityksiä.” En voinut uskoa kansanedustajaa.

Tätäkö meiltä todella toivotaan?

Virranniemi nostaa esille myös sen, että moni taho yhteiskunnassa kaipaa erityisesti ulkomaisia sijoittajia sekä pääomasijoittajia.

- Ulkomaisten sijoittajien arvostus on tällä hetkellä erittäin korkeaa luokkaa. Samalla tavalla myös perheyrityksiä voitaisiin ihannoida ja arvostaa. Välillä monelta taholta tuntuu kuitenkin unohtuvan, että olemassa olevat perheyritykset investoivat, kasvavat ja työllistävät.

On erittäin vaarallista, jos perheyrityksiä aletaan pitää itsestäänselvyytenä.

Virranniemen mielestä perintö- ja lahjavero tulisi poistaa ja siirtyä Ruotsin mallin mukaiseen luovutusvoittoverotukseen. Ruotsissa verottaja ottaa osansa siinä vaiheessa, kun yritys myydään ja myyjillä on veronmaksukykyä.

- Tapasin erään 65-vuotiaan itävaltalaisen sahayrittäjän, joka oli juuri luovuttanut 33-vuotiaalle pojalleen yrityksestä 52 prosenttia. Pojan ei tarvinnut maksaa lainkaan lahjaveroa, vaan hän sai johdettavakseen tervetaseisen ja kilpailukykyisen yrityksen. Tällaisista lähtökohdista pitäisi seuraavan sukupolven päästä liikkeelle myös Suomessa

17

18

Jäsenyritykset voivat OSTAA ILMOITUSTILAA Pe rhe YR ITYS Perheyritysten liitto ry

Pe rh e yr it ys Perheyritysten liitto ry 1 • 2012

2 • 2012

100-VUOTIAS:

Heinon tukun tarina Sivu 18

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsa

Sivu 28

Teknos

PL:n uusi puheenjohtaja

Pekka Laitinen: Luottamus ja PL vertaili pitkäjänteisyys Suomen, vat tulosta Viron ja tuotta

Ruotsin Sivu 4 verotusta

HANKE:

Perheyritykset tarjoavat kymppiluokkalaisille kesätöitä Sivu 14

1

Sivu 26

on vuoden 2012 Perheyritys

Sivu 9

1

Neljäsosasivun ilmoitus Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

400 € + alv.

750 € + alv.

1500 € + alv.

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi 19

Kuva: Matti Vanhanen

HÄRMÄN SANKARIT ”

Next goes Härmä -tapahtuma keräsi lähes kolmekymmentä jatkajapolven edustajaa teollisuusneuvos Jorma Lillbackan vieraaksi Härmän Powerparkiin. Petri Tuomela kertoo kokemuksesta.

Tapahtuma herätti suurta mielenkiintoa etenkin alueen yritysten Nextien keskuudessa. Paikalle saapui useita uusia ja potentiaalisia jäseniä.

Vierailu toteutettiin Round Table -keskustelujen tapaan, joten nextit pääsivät haastattelemaan Lilbackaa pyöreän pöydän ääreen. Puolentoista tunnin aikana hän kertoi tarinoita maailmalta sekä pohti syitä omaan menestykseensä. Saimme myös kuulla missä ja koska syntyi idea Powerparkin rakentamisesta.

Mielenkiintoisen keskustelun jälkeen Juustoportin nextit Hanna ja Niklas Keski-Kasari tarjosivat tunnettuja juustojaan lakkahillojen kera ja kävivät läpi oman perheyrityksensä historiaa.

Sitten kutsui Euroopan suurin ja ehkä myös kaunein sisäkartingrata. Aika-ajojen ja tiukan kisan voittajaksi selviytyi lopulta Ahola Transportin Jonas Ahola.

20

Perjantaiaamuna vierailimme MSK Groupissa Lauri Isosaaren isännöimänä. Aamukahvien ääressä kuulimme, mistä kaikki oli saanut alkunsa. Laurin isoisä Ville Isosaari oli aloittanut oman yritystoiminnan sodan jälkeisenä pula-aikana hakaneuloja kauppaamalla. Maatalouskoneiden suunnittelu ja valmistaminen aloitettiin vasta nelisen vuotta myöhemmin. Yksi hieno perheyritys oli saanut alkunsa.

Päivän päätteeksi Berg Tradingin Markus Berg kertoi, että parasta päivässä oli verkostoituminen samankaltaisten ja -mielisten kanssa.

- Nextien porukassa on yllättävän rento meininki, Berg summasi.

- Sen sijaan että pohtii yksin omia yrittäjyyteen ja omistajuuteen liittyviä asioita, voi next-toiminnan kautta saada hyvää sparrausta

.

”

{BE THERE!]

TALVIAKATEMIA 2013 24.-27.1.2013 PYHÄ

LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN ILMOITTAUDU@PERHEYRITYS.FI

21

TEKSTI: HANNA OJANPÄÄ KUVAT: VESA LAITINEN

PERINNÖN VELVOITTAMA Karl Fazer on oppinut, että omistajuus vaatii tekoja.

Perheyrityksen nimen kantajana hän jättää monta totuutta sanomatta, mutta henkilökohtaisessa elämässään hän uskoo rohkeisiin ratkaisuihin.

Kymmenen vuotta sitten Karl Fazer päätti lopettaa kilparatsastajan uransa. Lapsuuden harrastuksesta oli tullut ammatti, menestystä ja mestaruuksia kertynyt.

– Viimeiset seitsemän vuotta olin kasvattanut hevosia ja valmentanut ratsastajia Ruotsissa, mutta samanaikaisesti en itse ollut enää kehittynyt kilparatsastajana.

Kun sitten tein päätöksen, ratsastus loppui kuin seinään. On minulla edelleen pari vanhaa hevosta ja omistuksia muutamasta muusta, mutta muuten olen sen polun kulkenut loppuun.

Kilparatsastajan aikaa Fazer kuitenkin muistelee lämmöllä. Hänelle jäi monta hyvää ystävää. Kyky sietää paineita ja venyä tiukoissakin paikoissa vahvistui.

– Astuin varmasti kaikkiin mahdollisiin kuoppiin noiden vuosien aikana mentorin puuttuessa, mutta koskaan en ole katunut valintojani. Vanhemmilleni olen kiitollinen, että sain mahdollisuuden kokeilla kykyjäni. Nuorena minulta kysyttiin usein, miksi viihdyn talleilla. No, eihän sitä tarvinnut kuin ympärilleen katsoa: tyttöjä riitti, mutta muita poikia ei juuri näkynyt, Fazer naurahtaa.

JOS EI YRITÄ, EI VOI EPÄONNISTUA Samoihin aikoihin kilpauran päättymisen kanssa Hauholla tuli myyntiin Keskon koetila. Fazer kaipaisi uusia haasteita.

– Hahkiala tuli minulle kuin hanska käteen ja halusin palata takaisin Suomeen.

Kartanon pellot hoidetaan ostopalveluilla, metsä yksityisen hoitoyhtiön kautta.

Varsinainen toiminta on keskittynyt yrityksille tarjottavien kokous- ja hyvinvointi-

22

23

palveluiden ympärille. Vastaan on tullut notkahduksia, onnistumisia ja paljon uuden oppimista.

– Pidän asioiden kärjistämisestä ja olen huomannut, että tälläkin sektorilla mielipiteitä on monia. Minusta Suomessa ei uskalleta ottaa askelta kohti pitkäjänteistä ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa ja se taas on meidän missiomme. Itse koen onnistuneeni, kun asioista syntyy keskustelua.

Mieluisin keskustelunaihe Hahkialan isännälle on kuitenkin luonto.

– Luonnonsuojelu on tullut verenperintönä ja iskenyt minulle ehkä liiankin kovaa. ”Se oikea Karl Fazer” eli isoisoisäni perusti 1920 Ahvenmaalle lintujen suojelu- ja seuranta-alueen - ajatuksenaan myös höyhentuotannon hyödyntäminen. Minulla on suuri kunnia hallinnoida aluetta, joka tänä päivänä on suurin yksityinen Euroopassa.

Luonnossa Fazer näkee ihmisen pienuuden – ja tietämättömyyden.

– Muistan kuinka isä 1980-luvun puolivälissä sanoi, että näin emme voi elää loputtomasti. Nuorena miehenä

24

en ymmärtänyt miksi ja kyseenalaistin hänen ajatuksiaan. Ei mennyt kuin vuosi muutama ja talous romahti. Sama pätee luontoon. On hienoa, että ihmiset välittävät, mutta ideologia ei saisi olla tärkeämpää kuin todellisuus.

VÄISTÄMÄTTÖMÄN EDESSÄ Fazer asuu maillaan Hahkialassa - toistaiseksi.

– Mietin vakavasti maastapakoa ja aion sen toteuttaa viiden vuoden sisällä.

Valitettavasti muuton suunnittelu vie kohtuuttoman paljon aikaani, jota voisin käyttää hyödyllisemminkin.

Fazer tiedostaa kyllä, että ruoho on aidan takana aina vihreämpää, mutta omat näkemyksensä hän perustaa vuosien kokemuksiin.

– Ruotsissa oltiin meidän nykytilassa 1980-luvulla. Silloin isojakin perheyrityksiä ja omistajia lähti maasta kestämättömän verotilanteen vuoksi. Samat yritykset palasivat takaisin, kun vuosituhannen alussa muun muassa lahja- ja perintövero poistettiin. Jos rytmi on sama, Suomessa voisi siis kuvitella olevan puitteet yrittä-

miselle kunnossa runsaan kahdenkymmenen vuoden päästä, Fazer huokaa ja pohtii perimäänsä vastuuta.

– Meidän perheyrityksemme on maksanut veroja valtiolle vuodesta 1891, ollut rakentamassa yhteiskuntaa läpi vuosikymmenien. Me olemme esimerkiksi yksi kolmesta edelleen toimivasta suomalaisesta yrityksestä, joka on toteuttanut työterveyshuoltoa yli sadan vuoden ajan.

Nyt olen tilanteessa, jossa joudun kysymään itseltäni miksi omistan, miksi otan vastaan sen mukanaan tuoman vastuun?

Tai miksi en siitä luopuisi? Jos minulle langetetun tehtävän ylläpitäminen tarkoittaa 20 vuoden osinkotuottoa, en näe mitään syytä, miksi se pitäisi hyväksyä.

Kritiikittä ei selviä sen enempää nykyinen hallitus kuin aikaisemmatkaan poliittiset linjaukset.

– On hieno asia, että hallitus tukee ja antaa verohelpotuksia start-up -yrityksille, mutta sen rinnalla vanhoja yrityksiä ei saisi rangaista. Omistajien tehtävänä on siirtää perintö seuraaville sukupolville paremmassa kunnossa kuin missä sen on itse saanut hoidettavakseen. Sen edel-

On hienoa, että ihmiset välittävät, mutta ideologia ei saisi olla tärkeämpää kuin todellisuus, Kalle Fazer toteaa.

lytykset on tehty hyvin vaikeaksi. Näin luodaan myös epävarmuutta työpaikoille.

Fazerin isä, vuonna 1998 edesmennyt Peter Fazer, näki aikanaan samat haasteet.

Hän oli yksi Perheyrityksen liiton perustajista, mutta työ edunvalvonnassa jäi kesken.

– Isä mietti pitkään, kuinka omistajuutta ja perheyrittäjyyttä voisi tukea koko Pohjoismaiden tasolla. Aika oli kypsä järjestäytymiselle, kun lamasta oli selvitty ja Suomesta tuli osa EU:ta. Sittemmin liitto on hoitanut hyvin tehtäväänsä.

TAVOITTEENA HYVÄ ELÄMÄ Fazer vietti kasvunvuotensa Sipoossa, nykyisessä Helsingissä. Hän ei muista, että nimestä tai statuksesta olisi ollut lapsuudessa ollut taakkaa. Omille lapsilleen hän sen sijaan on tehnyt jo varhaisessa vaiheessa realiteetit selviksi.

– Aika on nyt monessa suhteessa erilainen. Tänä päivänä median kiinnostus on eri luokkaa ja myös muut riskitekijät on syytä tunnistaa. Haluan suojella perhettäni julkisuudelta ja antaa heille mahdollisuuden tehdä omia valintojaan elämässä.

Fazer on yksi noin 80 Fazerin omistajista alle 10 prosentin osuudella. Kasvolliseen omistajuuteen viitaten hän pitää tärkeänä, että julkisuudessa ja yrityksen sisällä omistajat ovat esillä, tai ainakin joku heistä.

– Meidän ydinperheestä se olen ollut minä. Siskoni on tehnyt merkittävän uran Fazerilla ja on yksi Euroopan arvostetuimmista suklaantekijöistä, pikkuveljeni taas on tietoisesti jättäytynyt julkisuuden ulkopuolelle.

Mutta ihan kaikkea ei perheyrityksen nimeä kantava Karl Fazer voi kuitenkaan suuren yleisön edessä jakaa.

– Olen läksyni oppinut. Vaikka kuinka haluaisin uida Kymijokea vastavirtaan, se ei onnistu. Veden on annettava viedä mennessään.

Elämän ainutlaatuisuuden ymmärtänyt Fazer tietää myös, että materia ei tee ketään kylläiseksi. Sen sijaan elämä on sitä, miksi sen itse tekee.

– Raha ei koskaan saisi olla ohjaava tekijä vaan se, että tekee itselleen oikeita asioita.

Jokainen on kuitenkin loppupeleissä vastuussa omasta elämästään.

KARL FAZER

›› 45 vuotta ›› Agrologi, Oy Karl Fazer Ab (Venäjän toimintojen hallituksen jäsen), yrittäjä (Hahkialan Kartano & Uiskola) ›› Puoliso ja 15- ja 17 -vuotiaat pojat ›› Asuu Hahkiala-Sipoo-Skåne -akselilla ›› Harrastukset: luonto, metsästys ja moottorilla kulkevat nopeat vehkeet

25

TULOSSA VALMENNUKSET TULOSSA TAPAHTUMAT 26

STRATEGINEN JOHTAMINEN –VALMENNUSOHJELMA ALKAA 17.-18.1.

Valmennusohjelman tavoitteena on syventää perheyritysten omistajien, hallitusten jäsenten ja johtajien liiketaloudellista osaamista. Ohjelman kesto on 6 X 2 pv. Ensimmäinen osio järjestetään Hahkialan kartanossa Hauholla ja ohjelma huipentuu kesäkuussa Pietarin matkaan. Ohjelma järjestetään kuudennen kerran.

Lisätietoja: www.perheyritystenliitto.fi tai Pia Wäistö, pia.waisto@perheyritys.fi, p. 0500 513 016 PERHEEN ULKOPUOLISET AVAINHENKILÖT PERHEYRITYKSESSÄ ALKAA 12.3.

Valmennus on räätälöity perheyritysten toimitusjohtajille ja muille avainhenkilöille, jotka haluavat syventää perheyritystuntemustaan. Ohjelman tavoitteena on mm. tukea perheyrityksen ammattimaista johtajuutta ja kehittää osallistujien ammattijohtajaprofiilia perheyrityksessä.

Osallistujat kokoontuvat aloitusillallisen jälkeen viisi kertaa iltapäivisin reilun kuukauden välein.

Lisätietoja: www.perheyritystenliitto.fi tai Krista Elo-Pärssinen, krista.elo-parssinen@perheyritys. fi, p. 0400 254 004 Ilmoittautumiset ohjelmiin ilmoittaudu@perheyritys.fi

24.-27.1. NEXT TALVIAKATEMIA 2013 PYHÄLLÄ PL:n nextien vuoden päätapahtuma Talviakatemia kerää jälleen perheyritysten seuraajapolven edustajat yhteen oppimaan, verkostoitumaan ja pitämään hauskaa. Vuoden 2013 teemana ovat onnistumiset ja niitä käsitellään monipuolisesti operatiivisen vastuunoton, hallitustyöskentelyn ja perhesuhteiden näkökulmista. Nextien omia kokemuksia aiheista käsittelevät puheenvuoroissaan Vera Backström, Antti Ahlström Perilliset Oy, Toni Hukkanen, Kalaneuvos V.Hukkanen Oy ja Pekka Suominen, Raute Oyj. Lisätiedot:wwwperheyritystenliitto.fi.

8.2. YHTEISTYÖYRITYSTEN SEMINAARI Merkitse kalenteriisi yhteistyöyritysten seminaari 8.2.2013 Ravintola Pörssissä klo 8.30-12.30.

Seminaarin teema on: ”Piileekö kilpailukyky liiketoimintaverkostoissa?” Seminaarin ohjelma julkaistaan marras-joulukuussa.

21.3. TULEVAISUUDEN VAIKUTTAJA -KOULUTUSOHJELMA PL järjestää nexteille tarkoitetun Tulevaisuuden vaikuttaja -koulutusohjelman vuonna 2013.

Ohjelma on tarkoitettu nexteille, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja ovat kiinnostuneita kantamaan tulevaisuudessa vastuuta PL:n ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen luottamustehtävissä. Ohjelma koostuu viidestä osasta, jossa tutustutaan liiton edunvalvontaan, eri etujärjestöjen toimintaan, eduskuntaan, hallitukseen sekä Euroopan parlamenttiin. Ohjelma käynnistyy intensiivijaksolla 21.-22.3.2013 ja päättyy saman vuoden syyskuussa. Koulutukseen otetaan noin 15 nextiä. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet julkaistaan joulu-tammikuussa. Lisätiedot: mikko.pellinen@perheyritys.fi

TEKSTI. KRISTA ELO-PÄRSSINEN

5 4 3 2 1

Henkilöstön määrä

2-4

5-10

11-20

21-50

51-250

Lähde: Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Ongelman merkittävyys

FAKTA

250-

Perintö- ja lahjaverotus koetaan omistajanvaihdoksessa haasteeksi.

›› EK:n ja PL:n tutkimuksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena EK:n pk-toimintaympäristökyselyn yhteydessä loka-marraskuussa.

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 336 perheyrityksessä toimivaa yritysjohtajaa tai omistajaa. Perheyrityksistä 74 prosenttia oli alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä.

Noin puolet vastaajista oli palvelualan yrityksiä ja kolmannes ilmoitti päätoimialakseen teollisuuden. ›› SeAMK:n kyselytutkimuksen aineisto kerättiin kesällä.

Siihen vastasi 2 843 Suomen Yrittäjien jäsentä, jotka olivat yli 55-vuotiaita. 88 %:a vastaajista edusti mikroyrityksiä (henkilöstö alle 10) ja 45 %:a palvelualoja.

Sukupolvenvaihdokset yleistyvät vauhdilla Tuoreen barometrin mukaan sukupolvenvaihdokset lisääntyvät yrityskoon kasvaessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n ja Perheyritysten liitto PL:n yhdessä toteuttamasta kyselytutkimuksesta selviää, että noin 34 prosenttia yrityksistä aikoo toteuttaa sukupolvenvaihdoksen seuraavan viiden vuoden aikana. Kaiken kaikkiaan siis noin 17 000 yritykselle asia on ajankohtainen, mikä tarkoittaa noin 3 400 sukupolvenvaihdosta vuosittain. Aikomukset ovat entisestään lisääntyneet viimeisen vuoden aikana.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin tulokset vahvistavat tämän.

Omistajanvaihdosbarometrin mukaan kolmannes perheyrityksistä suunnittelee sukupolvenvaihdosta.

SUKUPOLVENVAIHDOKSET UHKAAVAT TYÖLLISYYTTÄ JA KASVUA Yrityskoon kasvaessa todennäköisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. Sukupolvenvaihdokset ovat ajankohtaisimpia teollisuudessa (44 %) ja keskisuurissa yrityksissä (38 %).

- On erittäin tärkeää työllisyyden kannalta, että perheyritysten sukupolvenvaihdokset onnistuvat, toteaa PL:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

SeAMKin tutkimuksen mukaan eniten kasvutavoitteita, investointi- ja kehittämisaikomuksia oli sukupolvenvaihdosta suunnittelevilla perheyrityksillä.

- Erityisesti perheyrityksissä, joissa jatkaja on tiedossa, uskalletaan panostaa uuden kehittämiseen. Julkiset omistajanvaihdostoimenpiteet kannattaakin ensisijaisesti suunnata perheyrityksiin, vaatii tutkimusjohtaja Elina Varamäki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.

PERINTÖ- JA LAHJAVEROTUS SUURIN ESTE SUKUPOLVENVAIHDOKSISSA Sukupolvenvaihdosta suunnittelevista perheyrittäjistä noin 69 prosenttia piti perintö- ja lahjaverotusta merkittävimpänä esteenä sukupolvenvaihdokselle. Tätä tulosta tukee myös SeAMK:n tutkimus. Yli 10 työntekijän yrityksissä ja teollisuusyrityksissä verotusta pidettiin suurena haasteena.

Perheyrittäjät ovatkin tyytymättömiä erityisesti Suomen hallituksen päätöksiin kiristää perintö- ja lahjaverotusta. Tämä näkyy barometrissa muun muassa siinä, että perheyrittäjät antavat hallitukselle muita yrityksiä heikomman arvosanan yrittäjyyden edistämisessä.

- Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään yritystä sukupolvenvaihdostilanteessa. Nämä yritykset ovat tärkeitä suomalaisen hyvinvointivaltion rakentajina ja kehittäjinä. Ruotsin mallin mahdollisuudet pitäisi tutkia. Perheyritysten liitossa on valmisteilla omia selvityksiä, Vanhanen kertoo.

27

TEKSTI: KRISTA ELO-PÄRSSINEN KUVAT: VESA LAITINEN

SANJAY GOEL

›› Apulaisprofessori, (Strategic Management and Entrepreneurship), University of Minnesota Duluth. ›› Puheenjohtaja, International Family Enterprise Research Association IFERA ›› Kansainvälisesti kysytty luennoitsija ja konsultti ›› Osaamisalueet: yrittäjyys, perheyrittäjyys, strategia, corporate governance

28

SANJAY GOEL:

Perheyrityksessä on yrittäjyyspääomaa Minnesota Duluth yliopiston apulaisprofessori ja kansainvälisen perheyritystutkijaverkoston IFERAn puheenjohtaja Sanjay Goel kävi Suomessa.

Sanyal Goel kertoi puheenvuorossaan yrittäjyyden eri pääomista ja avasi niiden siirtämisen saloja perheyrityksessä.

- Yrittäjyys on mahdollisuuksien näkemistä ja hyödyntämistä, luovuutta ja innovointia, kärsivällisyyttä ja tämän päivän uhrauksia tulevaisuuden hyväksi.

Yrittäjyyteen sisältyy riskinottoa ja halua tehdä asioita paremmin, Goel totesi.

YRITTÄJYYSPÄÄOMAN VIISI ULOTTUVUUTTA Goelin mukaan yrittäjyyden siirtymistä voidaan tarkastella yrittäjyyteen liittyvien pääomien kautta. Yrittäjyyspääoma muodostuu perustajan visiosta, perheen sosiaalisesta, emotionaalisesta, taloudellisesta sekä osaamispääomasta.

- Perheyritykset eroavat toisistaan siinä, miten niillä on näitä pääomia, miten ne hyödyntävät näitä ja miten ne pystyvät siirtämään näitä seuraavalle sukupolvelle.

Perustajan visio sisältää ymmärryksen liikeidean lähteestä, menestystekijöistä, liiketoiminta-alueesta ja sen kehittymisestä. Perustajan visio tulee usein esille tarinoissa, joita yrityksessä kerrotaan, sekä yrityksen kulttuurissa.

- Perustajan visio on vaikeimmin siirrettävissä, koska se liittyy vahvasti hänen persoonallisuuteensa, intohimoihinsa

ja aikakauteensa. Visiota pitäisi siirtämisen sijaan luoda yhdessä seuraajapolven kanssa keskustellen, ohjeistaa Goel.

Yrittäjyyteen liittyvä sosiaalinen pääoma tarkoittaa Goelin mielestä yrittäjäperheen verkostoon kuuluvien ihmisten tunnetta siitä, että he ovat jotain velkaa perheelle. Perheen sosiaaliset taidot auttavat lisäämään sosiaalista pääomaa.

Sosiaalista pääomaa voidaan arvioida laadulla ja määrällä.

- Perheen sosiaalinen pääoma jää pieneksi, jos perheen jäsenet verkostoituvat vain samojen, saman alan ihmisten tai nykyisten asiakkaiden kanssa.

Näitäkin suhteita voi kuitenkin syventää ystävyyssuhteiksi ja tutustua esimerkiksi yhteistyökumppanien perheiden kanssa, kehottaa Goel.

Perheyrityksissä emotionaalinen pääoma liittyy perheen jäsenten kykyyn tukea toisiaan emotionaalisesti, ylläpitää harmoniaa ja osoittaa empatiaa toisilleen ilman hemmottelua. Riidat perheessä lisäävät turhautumista ja kielteisyyttä. Kielteisessä ilmapiirissä yrittäjyys kärsii.

- Käytäntöjen oikeudenmukaisuus lisää päätöksen hyväksyttävyyttä ja siten perheen emotionaalista pääomaa, toteaa Goel.

Perheen osaamispääoma sisältää

asenteen, muodollisen koulutuksen, kokemuksen ja taidon valjastaa nämä yrityksen hyväksi. Siihen liittyy myös ymmärrys omista ja muiden vahvuuksista ja heikkouksista.

- Hiljaisen tiedon siirtäminen on ensiarvoisen tärkeää perheyrityksessä, sanoo Goel.

Kykyyn hyödyntää perheen taloudellista pääomaa Goel liittää mm. taloudellisen kurinpidon, taloudellisen perinnön arvostuksen ja vaalimisen.

PÄÄOMIA JA NIIDEN KÄYTTÖÄ ARVIOITAVA Goel ehdottaa, että perheyritysten pitäisi säännöllisin väliajoin arvioida perheen yrittäjyyspäämaa, sen hyödyntämistä ja mahdollisia heikkouksia. Samalla olisi hyvä miettiä, mitä mahdollisuuksia pääomiin liittyy ja suunnitella, miten niitä kehitetään ja siirretään tulevaisuudessa.

Arviointia pitäisi tehdä sekä perhepiirissä että perheen ulkopuolisten avainhenkilöiden kanssa. Keskustelua olisi hyvä käydä laajemminkin omistajaperheen kanssa, esim. perheneuvostossa tai perheen kokouksissa. Tällöin kaikki olisivat tietoisia perheen yrittäjyyspääoman eri ulottuvuuksista ja voisivat osaltaan huolehtia yrittäjyyspääoman kasvattamisesta ja lisäämisestä.

29

TEKSTI: EVELIINA TALVITIE KUVA: STTK RY

MIKKO MÄENPÄÄ:

Suomi on

uskomaton maa STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpään mielestä hallituksen on laadittava Suomelle teollisuuselinkeinopoliittinen strategia. Ja nopeasti.

MIKKO MÄENPÄÄ

›› Syntynyt 8.8.1954. ›› Toiminut STTK:n puheenjohtajana vuodesta 2000. ›› Nykyinen puheenjohtajuus kestää vuoteen 2013. ›› Työskennellyt myös muun muassa STTK:n jäsenliiton STTKJ:n eli nykyisen Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajana, Valtion Teknillisten Keskusliiton puheenjohtajana ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteerinä. ›› Mäenpää on naimisissa, hän on kahden tyttären isä sekä Leo- ja Akseli-poikien pappa.

30

Mikko Mäenpää puhuu kauniisti perheyrityksistä ja siitä, miten omistaminen niissä henkilöityy ja konkretisoituu. Hän näkee perheyritykset juurevina yrityksinä, joilla on globalisoituvassa muutostilanteessa oma arvonsa palkansaajille.

– Omistajien ja palkansaajien pitäisikin käydä nykyistä aktiivisempaa keskustelua isoista asioista, Mäenpää huomauttaa.

– On tärkeää, että perheyritysten viesti kuuluu myös meidän kauttamme.

Syksyllä 2011 työmarkkinakeskusjärjestöjen välistä raamisopimusta neuvottelemassa olleen Mäenpään näkökulmasta yritysten sisällä toimiva keskusteluyhteys on maassamme ainutlaatuista.

- Suomi on uskomaton maa. Täällä ollaan niin demokraattisia, että työntekijät, luottamushenkilöt ja yrityksen johto keskustelevat ilman raja-aitoja.

Sitten Mäenpää äityy hehkuttamaan, että Suomi on tässä asiassa jopa parempi kuin mallimaaksi asiassa kuin asiassa usein nostettu Ruotsi.

– Ruotsissa on oma keskustelukulttuurinsa, mutta se ei ole niin mutkaton kuin Suomessa käytössä oleva malli.

KOULUTUS ISKUKUNTOON Työllisyyteen liittyvissä kysymyksissä Mäenpää tunnustautuu konservatiiviksi ja lukee itsensä kasvu-uskovaisten joukkoon.

-Se, mikä ratkaisee Euroopan ongelmat ratkaisee mielestäni myös Suomen ongelmat. Toki Suomen on katsottava muuhunkin maailmaan.

Ongelmien ratkaisu ei Mäenpään tuntuman mukaan ole kuitenkaan mikään simsalabim-juttu. Kyse ei ole vain siitä, että joku keksii jotain innovatiivista, joka saadaan tuotantoon. Yhteiskunnan pitäisi kyetä toimenpiteillään luomaan vahvaa kasvualustaa.

Toimenpiteitä kaivattaisiin erityisesti koulutuksen saralla, koska kansainvälinen kilpailu perustuu osaamiseen.

-Esimerkiksi Etelä-Korea on monilla mittareilla mitattuna ajanut Suomen ohi.

Peruskoulun, ammatillisen koulutuksen ja yliopiston pitäisi olla iskukunnossa. Ne ovat olleetkin, mutta eivät ole enää kaikin osin.

Mäenpään mielestä huomio pitäisi keskittää aloille, joilla Suomessa on luontaisia menestymisen mahdollisuuksia.

Tällaisina aloina hän luettelee muun muassa kaivannaisteollisuuden ja metsäklusterin.

Verokilpailussa Suomi ei voi olla Mäenpään mukaan edelläkävijä. Ei vaikka esimerkiksi naapurimaa Ruotsi onkin yhteisöveroaan ensi vuoden alusta laskemassa ja mallia usein sieltä haetaankin.

– Osaaminen ja laadukas työelämä ovat isompi voima kuin verotus, Mäenpää linjaa.

Investointien merkitystäkään Mäenpää ei työllisyydestä puhuttaessa unohda. Tässä vaaditaan myös poliitikoilta aktiivisuutta.

-Pitäisi kehittää porkkanoita. Ja onhan meillä paljon liikkeellä, esimerkiksi kansainvälistymispalveluihin keskittyvä Team Finland, Mäenpää mainitsee.

ELINKEINOPOLIITTINEN STRATEGIA KEHIIN Mäenpää löytää ongelmakeskeisestä ilmapiiristä huolimatta Suomesta myös monia vahvuuksia. Kilpailukykyä on edelleen. Lainsäädäntö on aika liberaalia. Suomi tunnetaan ”maana, joka on hoitanut asiansa”. Infrastruktuuri toimii Suomi on turvallinen maa.

Vaihtosuhteen negatiivisesta kehityksestä palkansaajajärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja sen sijaan on monien muiden tavoin huolissaan. Suomi myy ulospäin määrällisesti vähemmän ja myytävän arvo on aikaisempaa alhaisempi.

Hän toivookin, että kuntavaaleissa vahvistuneesta nokittelusta ja vanhuspalvelulain kaltaisten vääntöjen tuomasta kitkasta päästäisiin eroon. Kiistely yksityiskohdista on vienyt huomion pois olennaisesta eli kasvusta ja työllisyydestä. Kun päätöksentekoprosessi ei tähtää konsensukseen, energia menee kiistelyyn koulutuspäivistä, sairauskarensseista tai nuorten palkoista.

Hallituksen pitäisi nyt keskittyä isoon kuvaan ja laatia elinkeinopoliittinen strategia.

– Strategia pitää saada aikaiseksi ja saadaankin, koska on pakko. On pidet-

tävä huolta siitä, että Suomessa on yrityksiä ja vienti vetää. Jos ei saada kasvua ja kilpailukykyä aikaan, ei ole myöskään tulevaisuutta.

Mäenpää palaa siihen, että palvelualojen tuotteiden ja uusien innovaatioiden lisäksi tarvitaan myös vanhaa perusteollisuutta.

Isona uhkana Mäenpään mukaan on ostovoiman heikkeneminen, mikä vaikuttaa negatiivisesti yrityksiin ja kotimarkkinoihin.

Yhteiskuntaan syntyy suurta epävarmuutta.

Mäenpää vetoaakin, että yritykset kaikista vaikeuksista huolimatta harkitsisivat, laittavatko väkeä pois.

– Lomautus on parempi vaihtoehto kuin irtisanominen. Näin ammattitaitoinen työntekijä saadaan nopeasti takaisin tuotantoon sitten, kun tilanne paranee.

YT-ASETELMIIN TARVITAAN UUDISTUMISTA Miltei 30 vuotta palkansaajajärjestön nokkamiehenä työskennellyt Mäenpää näkee, että järjestöiltä kaivataan uudenlaisia ehdotuksia. Uusia elementtejä tarvittaisiin muun muassa yt-prosesseihin.

– Yhteistoimintamenettelystä on tullut irtisanomismenettely. Yrityksiä ei voi ulkoapäin pakottaa, mutta kaikille osapuolille olisi hyväksi, jos osattaisiin aikaisempaa paremmin ennakoida ja arvioida tilanteita.

Mäenpää haluaa tosin tarkentaa, että monet hyvät yritykset näin osaavatkin tehdä.

-Eikä sille tietenkään mitään voi, jos tilaukset menevät alta, hän lisää.

Ja palaa sitten jälleen perheyrityksien ja palkansaajien yhteiseen intressiin.

Yhteys työntekijän ja omistajan välillä on Mäenpään mukaan olennainen. Molemmat ovat riippuvaisia toisistaan ja pienessä maassa yhteen hiileen puhaltaminen on ensiarvoisen tärkeää.

-Kaikenlainen kvartaaliajattelun lisääntyminen on turhan armotonta palkansaajan näkökulmasta. Perheyrityksissä ajatellaan pidemmälle. Se auttaa myös palkansaajaa suunnittelemaan tulevaisuuttaan.

31

Kolumni: Matti Vanhanen

P채채omatulot kasvavat jos menee hyvin

32

Verotietojen julkistamisen aikaan lähes jokainen tietoja kommentoinut päivitteli ja kauhisteli pääomatulojen ja palkkatulojen välisen veroprosentin eroa. Ero on ollut näkyvästi tiedossa ja erolle on luonnolliset perustelunsa.

määrä kasvoi runsaasti. Uudistuksesta oli hyötyä sekä vuokra-asuntojen omistajille että vuokra-asuntojen tarvitsijoille. Väitän, että toteutettu uudistus oli seurauksiltaan myös oikeudenmukaisempi kuin vanha progressiivinen vero. Kaikkien kannalta on parempi, että meillä Itse toimin lainsäätäjänä pitkään ja koin aina, että on paljon vuokra-asuntoja, joiden omistajille verojärjeskyseessä on kaksi erilaista tulolajia, joita pitääkin käsitellä telmä on vakaa ja ennustettava ja tarjoaa kohtuullisen toisistaan poikkeavasti koska niiden perusluonne on tuoton kuin, että yksityinen aktiivisuus tapettaisiin. hyvin erilainen. Meillä on paljon muitakin veroja, joiden tasoja ja kriteerejä ei kannata verrata muihin.

Nykyinen maailmanjärjestys on sellainen, että jos yritys onnistuu hyvin, siitä seuraa myös vääjäämättä voiton Kolme helpoimmin ymmärrettävää eroa pääomatulojen kasvun seurauksena pääomatulojen kasvu. Jos pääomaja palkkatulojen välillä ovat seuraavat: tulokehitys kääntyisi negatiiviseksi, kertoisi se todennäköisesti koko talouden ja työllisyyden supistumisesta.

1. Pääomatulo syntyy omaisuudesta, jonka hankkimiseksi tarvituista tuloista on usein maksettu vero.

Siksi verotietoja seuraavien pitäisi iloita niistä vuosista, 2. Osinkona tulevasta pääomatulosta on sitä ennen jo jolloin pääomatulot ovat yhteiskunnassa kasvussa. Päämaksettu yhteisövero. omatulojen pienentymiseen sen sijaan päästään epä3. Palkkatuloon sisältyy palkan lisäksi kertyvä merkit- onnisilla bisneksillä tai pääoman ohjautumisella heikon tävä eläke-etu ja etu muun sosiaaliturvan karttumi- kannattavuuden aloille. sesta, mitä etuja pääomatuloja saavilla ei ole.

Moni kriitikko vastaa tähän, että ydinkysymys onkin Luovutusvoittoa verotetaan myös pääomatulona. Jos pääomatuloveroprosentin taso. Tähän vastakysymys on pääomatulo muutettaisiin palkkatulon tapaan progres- se, kuinka korkealle 30 prosenttia pitäisi nostaa, jotta siiviseksi, niin olisiko oikein, että kahden samanlaisen kriitikot vaikenisivat. En usko, että edes 40 % riittäisi metsän puiden myyntituotoista toinen maksaisi veroa 19 heille, koska yhä edelleen monet palkkatuloja maksavat % ja toinen 50 % ? Moni saattaa ideologisesti vastata, että maksaisivat korkeampaa veroa. Mitä korkeammalle pääprogressiivinen pääomatulovero olisi oikein. Mutta miten omatuloveroprosentti nousisi, sitä suuremmaksi kasvaisi se vaikuttaisi metsänhoitoon ja sen kannustavuuteen myös sellaisten pääomatuloa saavien lukumäärä, jotka pitkällä tähtäimellä? Tai jos asunnon myynnin veroseu- vastaavalla palkkatulolla maksaisivat huomattavasti raamus olisi sidoksissa myyjän muiden tulojen määrään. vähemmän veroa.

Meillähän on muistissa aika tuore onnistunut yhteiskunnallinen kokeilu tässä mielessä. 90-luvun alussa yhtä pääomatuloista – vuokratuloa – verotettiin osana asunnon omistajan palkkatuloja. Seuraus oli se, että yksityinen asuntojen vuokraus hiipui vuodesta toiseen. Sitten 90-luvun alkuvuosina vuokratulo muutettiin osaksi pääomatulojärjestelmää ja seurauksena vuokra-asuntojen

Pääomatuloveron tasoa määritettäessä pitää palkkatuloon tapahtuvan ”oikeudenmukaisuusvertailun” sijasta arvioida oikeaa tasoa pääoman käyttäytymisen ehdoista käsin. Kansantalouden intressinä kaiketi on se, että pääomia ohjautuisi mahdollisimman paljon riskipitoiseen yritystoimintaan ja niiden työpaikkoihin täällä Suomessa.

Sen pohtiminen olisikin jo toisen kolumnin väärti.

33

TEKSTI: TAPIO NEVA KUVA: VESA LAITINEN

Perheyritysten

FANI

Jone Nikulan mielestä perheyritykset kuuluvat kuninkuusluokkaan.

Jone Nikula näyttää viikingiltä. Vain kypärä puuttuu.

MILTÄ HÄN KUULOSTAA? Perheyritysten liiton palkkaamalta lobbarilta.

Vähän sellainen olo tulee, kun puhuu Nikulan kanssa puolitoista tuntia talouselämästä ja suomalaisen hyvinvoinnin tärkeimmistä rakennusaineista. Perheyritysten ja Nikulan arvomaailmassa on paljon samaa.

Nikula puhuu yli sukupolvien jatkuvan pitkäjänteisten yrittäjyyden tärkeydestä samanlaisella paatoksella kuin voisi kuvitella tuon näköisen miehen puhuvan oman suosikkihevibändinsä musiikista.

Hän on itsekin pitkänlinjan yrittäjä ja nykyään myös talouslehden päätoimittaja.

34

Nikula vetää Firma-nimistä kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää aikakauslehteä.

Se syntyi 2008, kun Pääkaupunkiseudun Yrittäjät, Uudenmaan Yrittäjät ja Helsingin Yrittäjät yhdistivät omat lehtensä.

- Lehden perusajatus on keskittyä yrittäjyyden ja yrittäjien asioiden ajamiseen avarakatseisesti ja omanarvontuntoisesti.

Firma ei ole fanilehti tai sisäänpäin lämpiävä jäsenaviisi, vaan bisneslehti, Nikula määrittelee lehden tehtävän.

Nikula on lehden osakas eli hän kantaa siitä taloudellista riskiä. Firma ei ole ollut rahasampo.

- Teen muita media-alan töitä, että minulla on varaa tehdä Firmaa, Nikula virnistää.

42-vuotias Nikula on elättänyt itsensä freelancerina 18-vuotiaasta asti. Pitkään

hän teki töitä Radio Citylle, viime vuosina päätoimeksiantaja on ollut Radio-Rock.

Lisäksi hän on tehnyt muun muassa tvohjelma Idolsia, juontokeikkoja, yrittäjälehtiä, käännöstöitä ja kirjaprojekteja.

Olipa hän aikoinaan Hanoi Rocksin kiertuemanagerikin.

- Teen media-alan keikkaduuneja omalla naamalla. Jos naama kuluu, toimeksiantajilla on mahdollisuus hankkiutua minusta eroon. Niin sen kuuluukin olla. Kyllä se on nähty mihin se johtaa, jos työntekijöiden turva on vedetty överiksi, Nikula sanoo ja mainitsee esimerkkeinä Paperiliiton ja Merimiesunionin.

Omaa yrittäjyyttään hän vähättelee.

- Olen siinä mielessä surkea yrittäjä, että en työllistä ketään, hädintuskin itseni.

No ehkä muutama Firman avustaja saa

minun maksamillani palkkioilla vuokransa maksettua.

MITÄ JONE NIKULALLE TULEE MIELEEN SANASTA PERHEYRITYS? - Juurensa tukevasti maaperään upottanut, perinteinen, kasvollinen, työllistävä ja yhteiskuntavastuuta kantava yhtiö. Ne edustavat tavallaan yrittäjyyden kuninkuusluokkaa, eivätkä mitään kontrollerien globaalia rahavirtajumppaa, missä ketjun päässä häämöttävä maksimituotto on ainoa arvo.

Liiton lobbariksi Nikula olisi turhan suorapuheinen. Kun Nikula näkee epäkohdan, hän ei anna armoa - esimerkiksi virkamiesarmeijalle ja hajasijoittamiselle.

- Suomi on täynnä Ely-keskuksia, keskelle ei mitään perustettua tuettua

toimintaa. Siellä voi olla töissä viidennen polven paperinpyörittäjiä, jotka nostavat palkkaa ja maksavat veroja samasta kirstusta. Suomessa on liikaa virkamiehiä ja liian vähän yrityksiä.

- Jos ei töitä ole kotikaupungissa, sitten pitää muuttaa sinne, missä töitä on.

Ennenkin on muutettu töiden perässä, esimerkiksi 60-luvulla Ruotsiin.

Myös valitusta nyky-Suomessa on Nikulan mielestä liikaa.

- 25-vuotias yliopisto-opiskelija "palaa loppuun." Sitten syödään kymmenen vuotta psyykelääkkeitä ja toiset kymmenen vuotta kuntoutetaan. Ei herranjumala.

- Lopetetaan se diagnosointi ja aletaan suorittaa! Kääritään hihat ja kannetaan vastuu itsestä.

EIKÖ YHTEISKUNNAN SILTI PIDÄ TARJOTA MYÖS TURVAA? - Suomihan on turvallinen. On poliisit ja kuuliainen kansa. Turvallisuus ei saa tarkoittaa sitä, että jos vähän väsyttää, niin heti huudetaan yhteiskuntaa apuun.

- Kaikkein hauraimmista tapauksista toki täytyy pitää huolta, Nikula pehmentää.

Jos Jone Nikula saisi muuttaa yhden yrittäjyyteen liittyvän asian, mikä se olisi?

- Verotuksessa pitäisi ottaa toimiala nykyistä paremmin huomioon ja luoda jonkinlainen lihavien vuosien jatkosijoittamisen malli. Urheilijat voivat nykyään siirtää tulojaan rahastoon ja nostaa niitä pidemmällä aikavälillä. Taiteilijoille, käsityöläisille ja yrityksille ei mitään tämän kaltaista systeemiä ole olemassa. Pitäisi olla.

35

www.capman.com

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg 36

VEROTUKSEN TASO JA ENNUSTETTAVUUS SUOMALAISTEN PERHEYRITTÄJIEN HUOLENA

- erot naapurimaiden yrittäjiin merkittäviä PwC teettää joka toinen vuosi perheyrityksiä koskevan kansainvälisen tutkimuksen. Tutkimus tehtiin viime kesäkuussa yli 30 maassa ja sitä varten haastateltiin yli 1900 perheyrityksen johtajaa. Yleisesti ottaen perheyrityksillä näyttää menevän hyvin ja usko tulevaisuuteen on vahva. Kansainvälisesti ottaen suomalaisten perheyrittäjien usko kasvuun on kovempi kuin muissa maissa keskimäärin.

Avainhaasteiksi kyselyyn vastanneet suomalaiset perheyrittäjät kokivat yleisen markkinatilanteen, oikeanlaisten osaajien rekrytoimisen sekä rahoituksen saatavuuden. Perheyrityksien vahvuudeksi muihin yrityksiin nähden koettiin pitkäaikainen sitoutuminen, vastuullisuus työntekijöitä kohtaan sekä joustavuus ja nopeus päätöksenteossa.

Tutkimus osoittaa, että tietyt perheyrityksille ominaiset piirteet – kuten ketteryys ja pitkäjänteisyys – ovat etu paitsi perheyrityksille itselleen, myös yhteisöille ja talouselämälle. Haasteita toiminnalle silti riittää. Perheyritykset eivät koe saavansa riittävää tukea tai tunnustusta valtioilta. Verotuksen ei koeta tukevan perheyritysten toimintaa ja rahoituksen saatavuutta pidetään usein haasteellisena.

Erityisesti suomalaisien perheyrittäjien mielestä valtiovalta ei huomioi perheyrityksien erityspiirteitä riittävästi. Esimerkiksi Ruotsissa perheyrittäjät olivat selvästi tyytyväisempiä valtion toimiin.

Tässä yhteydessä tuli esille Suomen, Ruotsin ja Viron verojärjestelmien keskinäiset erot. Ruotsissa ja Virossa yrityksen luovuttaminen edelleen seuraavalla sukupolvelle ei aiheuta lahjaveroseuraamuksia. Sekä Suomessa että Ruotsissa koettiin Viron jakamattoman voiton verottomuus hyväksi tavaksi tukea yrityksien rahoitustilannetta.

"Suomalaisien perheyrittäjien mielestä Suomen valtiovalta ei huomioi perheyrityksien erityspiirteitä riittävästi"

Perheyrittäjillä oli myös huoli suomalaisen verojärjestelmän ennustettavuudesta. Tähän ovat varmasti vaikuttaneet perintö- ja lahjaveroprosenttien useat muutokset viime vuosina. Hallitun omistajanvaihdoksen suunnittelu, tilanteessa jossa verokustannuksia on vaikea arvioida, on tietenkin haastavaa. Huoli on ymmärrettävä, koska tutkimuksen mukaan puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista perheyrittäjistä odotti yrityksensä omistuksen vaihtuvan seuraavan viiden vuoden aikana.

Raportti nähtävissä: www.pwc.fi/fbs.

KARI STENQVIST Tax Partner, Private Company Services PwC

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

37

DIGIAIKA JA KAHDEKSAN VINKKIÄ POSITIIVISEN JULKISUUDEN LISÄÄMISEEN Julkisuuden ohjaaminen, synnyttäminen ja välttäminen digitaalisessa maailmassa on yhä useammin yritysjohtajien ja viestintäosastojen päivittäisellä agendalla. Miten yritysjohtajan pitää valmistautua kohtaamaan media, julkisuus ja digitaaliset yleisöt?

4. ASETA TAVOITTEITA Tee selväksi, mitä tavoitellaan: tietoisuuden lisäämistä, Facebook-seuraajia, liikennettä kotisivuille, lisämyyntiä? Hyvä sisältö ja aktiivinen digitaalinen läsnäolo tai palvelu vaatii resursseja.

1. HARJOITTELE Jos et yksityiselämässäsi halua olla aktiivinen digiviestijä, yritysjohtajana sinulla ei ole vaihtoehtoa. Kasvava osa kohderyhmääsi elää jo mobiililaajakaistan, älypuhelinten, Facebookin, Twitterin, Spotifyn ja muiden sähköisten palvelujen digimaassa.

5. LISÄÄ VIESTINVIEJIÄ Digimaailmassa voit hyödyntää isompaa viestinviejien joukkoa. Innosta väkesi mukaan ja huolehdi yhteisistä pelisäännöistä.

2. KITEYTÄ JA TARTU DIGIMIKKIIN Puhuvatko kaikki brändilähettilääsi samaa kieltä? Mitkä asiat inspiroivat kohderyhmäämme?

Kiteyttämisen tärkeys korostuu digikanavien moninaistuessa. Verkkosivut, blogit ja sähköpostikin uutiskirjeineen antavat mainion mediatilan yritysjohtajan äänitorveksi. Tartu tilaisuuteen, mutta muista, että seuraajat ansaitaan ja pidetään sisällöllä.

6. MUISTA MASSAMEDIA Pirstaloituneessa digimaailmassa harva viesti tavoittaa yhtä laajasti kuin Helsingin Sanomat, Me Naiset, Kauppalehti tai Yle uutiset, ja esimerkiksi tv-uutisten uskottavuus on edelleen korkea. Aktiivista mediaviestintää kannattaa jatkaa.

Innosta väkesi mukaan ja huolehdi yhteisistä pelisäännöistä.

3. VISUALISOI Yhä suurempi osa viestinnästä on kuvallista. Videot ja infograafit ovat viestinnän tulevaisuutta. Palvele medioita paremmin kuin kilpailijasi.

7. VALMISTAUDU KRIISEIHIN Kriisit leviävät sosiaalisten verkostojen kautta nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan. Taistele vastaan nopeudella, henkilökohtaisuudella, inhimillisyydellä, visuaalisuudella. Harjoittele kriisiviestintää säännöllisesti.

8. KATSO PEILIIN Monet julkisuuskriisit kumpuavat sisäisistä haasteista. Arvioi jatkuvasti yrityksesi toimintatapoja ja sisäistä viestintää – miltä ne näyttäisivät mediassa – ja reagoi.

MINNA PINOLA Kirjoittaja toimii viestintätoimisto SEK Publicin plannerina ja asiakkuusjohtajana.

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sek‰ maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa Groupiin joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

38

VIENTIKAUPAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET TUTUIKSI Viimeisimmän Pk-yritysbarometrin mukaan vientiä harjoittavista pk-yrityksistä lähes puolet pitää viennin rahoitukseen liittyvää osaamistaan melko tai erittäin huonona. Vain 4 prosenttia katsoo tuntevansa viennin rahoitusvaihtoehdot hyvin. Tämä on huolestuttavaa, koska vientimarkkinoilla yritykset kilpailevat tilauksista myös rahoituksella ja maksuehdoilla.

Finnvera vastaa haasteeseen omalta osaltaan Vientikaupan rahoitus -ohjelmalla, jonka keskeisenä tavoitteena on parantaa suomalaisten pk-yritysten vientikauppojen rahoitukseen liittyvää osaamista.

Ohjelmassa pk-yrityksen avainhenkilöt sekä yrityksen valitseman pankin ja Finnveran edustajat käyvät läpi yrityksen vientitoiminnan tarpeita sekä Finnveran ja pankin vienninrahoituspalveluja. Finnvera on rahoitusjärjestelyissä aina takaajana, ja siksi on tärkeää, että pk-yrityksen pankki on aktiivisesti mukana.

mahdollisuudet. Voisiko yritys parantaa kilpailukykyään viennissä esimerkiksi myymällä luotolla tai järjestämällä pankkirahoitusta ostajalleen? Miten luotonantoon liittyviltä luottoriskeiltä voidaan suojautua? Mitä käytännössä tarkoittavat tili- ja vekseliluottojen vakuuttaminen, erilaiset remburssit sekä toimittaja-, ostaja- ja puiteluottojärjestelyt? Näiden lisäksi myös Finnveran rooli viennin käyttöpääoman rahoitusjärjestelyissä kirkastuu ohjelmaan osallistuville.

Ohjelma soveltuu kasvuhakuisille pk-yrityksille, joilla on jo jonkin verran kokemusta suorasta viennistä ja joiden liiketoiminta on kannattavaa ja terveellä pohjalla.

Vientikauppojen rahoitusjärjestelyt eivät kuitenkaan ole sitä tutuinta aluetta, mutta asiakasrahoitusratkaisuilla yritys voisi parantaa kilpailukykyään viennissä. Ohjelmaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Suomessa pk-yrityksiä rahoittavien pankkien kanssa.

”Keskiössä ovat yrityksen omat vientikaupat ja niiden rahoitusmahdollisuudet.”

Tavoitteena on löytää viennin rahoitukseen työkaluja, joita yritys voisi hyödyntää tehdessään tarjouksia ulkomaisille asiakkailleen. Keskiössä ovat yrityksen omat vientikaupat ja niiden rahoitus-

Venäjä on monelle pk-yritykselle tärkeä kohdemaa.

Yrityksen Venäjän-vientiin liittyvissä asioissa Finnveran asiantuntijat Pietarissa ja Moskovassa opastavat ohjelmaan osallistuvia yrityksiä.

ERNO IHTO Rahoituspäällikkö, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus Finnvera Oyj

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

39

MATKAAN LÄHDÖSSÄ?

Oma tai lähiomaisen äkillinen sairastuminen tai tapaturma saattaa romuttaa lomasuunnitelmat kerta heitolla. Myös matkaan lähtijän omaisuudelle sattunut merkittävä taloudellinen vahinko voi peruuttaa tai keskeyttää suunnitellun matkan ennen aikojaan.

Mielipahan lisäksi matkan peruuntumisesta tai keskeytymisestä aiheutuu usein sellaisia kuluja, joista matkailija on matkan järjestäjän tai palveluntarjoajan mukaan itse vastuussa. Matkavakuutuksen yhdeksi valintakriteeriksi kannattaakin nostaa, millainen peruutusturva vakuutukseen sisältyy.

kohti. Silloin matkaaja ei välttämättä aina saa täyttä korvausta menettämistään matkapäivistä, sillä matkan kokonaishinta voi olla suurempi kuin määritelty kiinteä korvaus.

Fennian matkustajavakuutus korvaa ylimääräisiä matka- ja majoituskuluja menomatkalla, matkakohteessa ja paluumatkalla. Sairaalahoidon tai ennenaikaisen matkalta paluun takia maksetaan korvausta menetetyistä matkapäivistä matkasta ennen matkalle lähtöä maksetun kokonaishinnan mukaan.

Tätä nykyä yhä useampi lomamatka suuntautuu kaukomaille, ja matkat ovat arvokkaampia kuin aiemmin.

Myös ikäihmisten osuus reissuun lähtevistä on kasvanut.

Selvittämisen arvoinen asia esimerkiksi on, onko peruuntumiskuluille asetettu ehdoissa euromääräistä ylärajaa. Fennian matkustajavakuutuksessa sellaista ei ole. Fennia ei myöskään rajaa peruuntumisen ulkopuolelle mitään yksittäisiä sairauksia.

Matkan mahdollisen keskeytymisen varalta on myös hyvä tarkistaa, onko matkustajavakuutuksen ehdoissa määritelty kiinteä korvaus matkapäivää

Matkustelu ei ole pelkästään nuorten ja työikäisten harrastus. Tätä nykyä yhä iäkkäämmät henkilöt ovat hyvässä kunnossa ja matkustavat siinä missä nuoremmatkin. Niinpä kun ikää kertyy, kannattaa ottaa selvää, onko omalla matkavakuutuksella päättymisikärajaa. Fennian jatkuvassa matkustajavakuutuksessa sellaista ei ole eikä vakuutuksen hintaa koroteta, kun vakuutettu täyttää tietyn määrän vuosia.

Turvallista matkaa!

MERJA MÅRD tuotepäällikkö Vakuutukset ja korvaukset, Omaisuuskorvauspalvelut

Fennia on suomalainen, asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, joka on osa Fennia-ryhmää. Meiltä saat helposti tarpeesi mukaisen vakuutusratkaisun.

Tarjoamme kaikki vakuutuspalvelut kotitalouksille, yrittäjille ja yrityksille sekä asiantuntijaneuvot mm. säästämiseen ja riskienhallintaan.

40

Onko omistajanvaihdos yrityksessäsi ajankohtaista?

Finnvera voi rahoittaa yritysten omistusjärjestelyjä sekä lainoin että takauksin.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Kysy lisää puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

Asiantuntijapalveluita – luotettavasti ja vankalla kokemuksella

CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA

Meiltä löydät kaikki yrityksesi talouteen liittyvät palvelut luotettavasti ja mutkattomasti.

sisäinen tarkastus

Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita. palkkahallinto

IFRS

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Lappeenranta | Tampere | Turku | Oulu | Tallinna www.tuokko.fi 41

UUDET JÄSENET

BERG TRADING AVOIN YHTIÖ

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Yhdessä kohti kestävää kasvua

Kun toimintaympäristösi muuttuu, meidän tehtävämme on varmistaa, että liiketoimintasi on rakennettu oikein. Autamme asiakkaitamme kasvamaan kestävin perustein, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti.

Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

42

TIETOA PERHEYRITYSTEN LIITOSTA

P

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

LUOTTAMUS

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

PERHEKESKEISYYS

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

JATKUVUUS

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin.

Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

43

Työ luo TyöTä Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ.

Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen.

Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa.

PERHEYRITYSTEN LIITTO 44