Issuu

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 141 joulukuu 2019

Koululaiset palaavat Peltolammille

s. 6

Peltolammilla voi uida talvellakin Taloyhtiön jäteastiat nykyaikaan

s. 12

s. 10

Lapsuuden joulu Runo Pirjo Vainio Kuva Mirka Sillanpää

Pikkuinen tonttu-ukko punanuttu ikkunan takana salaa kurkkii. Ootko sä ollut kiltti, urkkii? Aiti keittiö ssä hä ä rii ja lahjoja pakettiin kä ä rii. Isä reen eteen hevosen valjastaa ja lumiseen metsä ä n suunnistaa, joulukuusen hakuun varmaan. Mistä lö ytä isi sen parhaan, kun lumi oksat peittä ä ? Vihdoin kuusen rekeen heittä ä . Joulusauna lä mpiä ä , tuntuu savuntuoksu. Pirtin tä yttä ä lasten iloinen juoksu. Kuusen kynttilä t loistavat kilpaa tä htisilmien. Joulupukki oveen kolkuttaa, lapset kiireesti ovelle laputtaa. Mitä hä n mahtaa sä kki sisä ltä ä ? Siskolle Molla-Maija, veikalle puujuna, isä lle villasukat ja ä idille joulukukat. Mitä saa pikkuinen Jussi, varmaan karamellipussin? Kirkas tä hti taivaalle syttyy, syntynyt on Joulun Lapsi. Enkelikuoro iloon yhtyy. Suurin joulun lahja ja salaisuus on rauha, ilo ja ystä vyys.

Peltolammi

joulukuu 2019

Muutoksen aika Muutos on joskus hyvästä. Se on silloin hyvä, kun se turvaa heikommassa olevan elämää, nostaa ja tukee, parantaa elämänlaatua. Me Peltolammilla odotamme, että kaupunginosaamme kehitetään, mutta toivomme, että saamme säilyttää metsälähiömme luonnonmukaisuuden. Kaupunkiamme sanotaan kasvavaksi, mutta mikä on se hinta, jolla kasvua tavoitellaan? Kehittämishankkeissa on huomioitava, etteivät heikommat jää jalkoihin eivätkä taloudelliset edut tipahda vain hyväosaisille. Kaupunkia pitää kehittää, mutta on kuunneltava asukkaita. He tietävät asuinalueensa asiat yleensä parhaiten. Tärkeintä on, että asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ovat todellisia. Muuten puhutaan näennäisdemokratiasta. Kaupunkimme yhtenä tavoitteena on ihmisten osallistaminen. Tämä on ollut myös Peltolammiseuran tavoite. Seuramme resurssit ovat kuitenkin pienet ja enemmän tekijöitä toivoisi tulevan toimintaan mukaan. Esimerkiksi Tiistaiklubin loppuminen Peipontuvalla johtui harmittavasti pitäjien puutteesta. Ehkä muissakin toiminnoissamme vetovastuu voisi vaihtua. Yhteistyön merkitystä en voisi enempää korostaa. Yhdessä teemme enemmän.

itseni. Oma työttömyyteni ei ole kuitenkaan estänyt minua toimimasta vapaaehtoisena erinäisissä piireissä ja antanut minulle mielekästä tekemistä. Lähipiirissäni tapahtuvat asiat kuitenkin vaikuttavat hyvinkin paljon siihen, miten hyvin voin niitäkin hoitaa. Tilanteeni on epävarma ja sen takia olen tehnyt päätöksen, että on minun aika väistyä Peltolammiseuran puheenjohtaja tehtävistä. Nämä noin kaksi vuotta ovat olleet opettavaisia ja olen saanut tutustua kaupunginkin hallintokuvioihin ja toimintoihin. Nyt pitää kuitenkin keskittyä olennaiseen. Vaikutan edelleen omalta osaltani alueemme kehittämiseksi, jos se vaan minulle sallitaan. Toivotankin omalta osaltani seuralle hyvää jatkoa ja kaikille lukijoillemme Jumalan siunaamaa joulua ja joulunaikaa. Toivotaan, että ensi vuosi olisi parempi. Väistyvä puheenjohtajanne Pia K. Lehtinen Teologian maisteri

Seuran edustajana olen saanut olla mukana kaupungin tilaisuuksissa kehittämässä muun muassa uutta ilmettä kaupungin sivuille ja saanut sanoa muutaman painavan sanani julki. Sanoin tällä palstalla kerran, että työtön elää oikeastaan kuukausi kerrallaan. Nykymaailmassa oma asemani on epävarma. En tiedä, mistä löydän

Peltolammi

joulukuu 2019

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2019: Puheenjohtaja: Pia K. Lehtinen Pähkinämäenkatu 5 C 16 044 022 3702 piuskatharos@gmail.com Varapuheenjohtaja: Kaija Lehtinen Pähkinämäenkatu 5 C 16 Sihteeri–taloudenhoitaja: Ilse-Maj Holmström ilse-maj.holmstrom@tuni.ﬁ

Muut jäsenet: Olavi Aronen Pähkinäkuja 4 A 18 040 596 2096 olavi.aronen@gmail.com Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 21 040 768 1971 pajalamari@gmail.com Jarkko Seuranen Timo Tulonen Tilkonmäenkatu 3 A 9 timo.tulonen@saunalahti.ﬁ

Peltolammi-lehden päätoimittaja: Pia K. Lehtinen 044 022 3702 peltolammi@gmail.com

Pirjo Vainio pirjot.vainio@suomi24.ﬁ

Viljelypalstat: Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701 raivii@sci.ﬁ

Tuija Virtanen tuija.virtanen@kolumbus.ﬁ

Pia K. Lehtinen Tuija Virtanen, Johanna Mäki, Pia K. Lehtinen, Satu Laine, Ellen Sieviläinen Kannen kuva: Tuija Virtanen Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen, Johanna Mäki, Pia K. Lehtinen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva Ilmoitushinnat 2019: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Hinnat sisältävät nelivärilisän. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2020. Juttuideat sekä materiaalit lehteen tulisi lähettää maaliskuun 2020 loppuun mennessä osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.ﬁ

Kiitos kuluneesta vuodesta! Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Koulutettu hieroja Peltolammilla

30 min lahjahintaan 23 €

Tuula Keskilammi, 040 966 6404 tuula.keskilammi@tahtipuhtaus.ﬁ

Tarjous voimassa tammikuun loppuun saakka!

Joulujuhlat Peltolammin Peipontuvalla ke 18.12.2019 klo 12–13 Tervetuloa tapaamaan joulupukkia ja nauttimaan joulutunnelmasta!! PEIPONTUPA Peltolamminkatu 12 (apteekin vieressä) Av. ma–to klo 9–15, pe 9–13

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

Peltolammi

joulukuu 2019

50-vuotias PELTOLAMMI-lehti toivottaa kaikille lukijoille ja alueen asukkaille lämmintä joulua ja menestyksekästä uutta vuotta!

Peltolam

Nro 139 8 uu 201

marrask

EURAN

TUSLEH

TIEDO

AMMIS PELTOL

UULI ETELÄT aa puhalt Peltsulla

ULLA KOUL AMMIN mia PELTOLsisäilmaongel laajoja

n lun aja Katso jou UMAT TAPAHT

ITTAJA PIAVO OLYM osti Reinolan lupaus: Me-talon LE OREL LLE NU EMUS JOKAISE TYÖKOK

Peltolammiseura ry:n

SUUNNITTELUKOKOUS torstaina 12.12. klo 18 Peipontuvalla, Peltolamminkatu 12 (apteekin vieressä) Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat, mm. johtokunnan valinta, talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä mahdolliset aloi eet.

Tule mukaan puuhastelemaan Peltsun puuhastelijat on Vaahterakujan kerhohuoneella (Vaahterakuja 5) joka toinen viikko kokoontuva avoin askartelun ja käsitöiden puuhastelupiiri. Mukana on kaikenikäisiä peltsulaisia. Teemat vaihtelevat. Seuraava kokoontuminen ma 13.1.2020 klo 18–20. Tervetuloa mukaan! Jos kiinnostuit, ota yhteys: satu.j.laine@gmail.com Puuhastelijat on myös Facebookissa. . Hae ” Peltsun puuhastelijat”

Tule mukaan ideoimaan seuran toimintaa.

PARTURI–KAMPAAMO

Kahvi- ja teetarjoilu! Tervetuloa!

Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolamminkatu 40

Peltolammiseura toimii

Peltolammi

joulukuu 2019

Peltolammin koululaisten evakkoaika Vuoreksen koulussa lähenee loppuaan. Syksyn ajan koululaisia on aamuisin kuljetettu bussilla Peltolammin koululta Vuorekseen ja iltapäivällä takaisiin. – Bussikuljetus on sujunut hyvin, sanoo koulun rehtori Sirkku Vartiainen. Samaa mieltä ovat oppilaat, jotka ovat ottaneet bussimatkailun lähinnä seikkailuna. Vuoden alussa koulunkäynti Vuoreksessa on kuitenkin ohi ja koululaiset palaavat takaisin. Eivät kuitenkaan vanhaan kouluun, vaan väliaikaisiin väistötiloihin. Siellä opiskellaan niin kauan kun Peltolammille rakennetaan uusi hyvinvointikeskus – joskus tulevaisuudessa. Kuluva syyslukukausi toi Peltolammin koululaisille monta muutosta. Koska oma koulurakennus on käyttökiellossa sisäilmaongelmien vuoksi, koulunkäynti Teksti ja kuva Tuija Virtanen siirrettiin Vuoreksen kouluun. Aamut on aloitettu Tokeen bussien koulukyydillä Säästäjänkadun päästä kohti Vuoreksen koulua. Iltapäivällä bussit tuovat koululaiset takaisin Peltolammille. Peltolammin koulun rehtori Sirkku Vartiainen kertoo, että koulunkäynti Vuoreksessa on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi. Bussikyyditykset kulkevat säntillisesti ja aikataulut ovat pysyneet samoina koko syksyn. Eniten huolta vanhemmat ja koulun henkilökunta kantoivat alkusyksyllä. Onneksi käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Herkällä korvalla on myös kuunneltu vanhempien mietteitä siitä, miten lapset jaksavat bussimatkat ja koulupäivät uudessa ympäristössä . – Olemme kysyneet perheiltä onko tämä tuntunut raskaalta ja ovatko lapset olleet väsyneitä. Huolta ja murhetta on kuitenkin ilmennyt yllättävän vähän, rehtori Sirkku Vartiainen sanoo. Vuoreksen vuonna 2013 rakennettu koulu saa rehtorilta kehuja. Ruoka on maistuvaa ja sopu vuoreslaisten kanssa on säilynyt hyvin. Peltolammin väki eli luokat ykkösestä kuutoseen, kaksi erityisluokkaa, kaksi valmistavaa luokkaa, eskarilaiset sekä henkilökunta on mahtunut Vuorekseen mainiosti. Koululla on myös iso välituntitila, joten koulunkäynti on sujunut normaaliin tapaan. – Meillä on Vuoreksessa hyvät tilat. Jonkun verran on jouduttu sovittelemaan tilo-

Peltolammi

joulukuu 2019

Jippii, tammikuussa takaisin Peltolammin kouluun! Näin iloisia oppilaita matkusti marraskuun puolivälissä Vuoreksesta kotiin Peltolammille koulupäivän jälkeen. Bussimatka sujui leppoisissa merkeissä.

Peltolammin koulun väistötilat pian valmiit

Peltolammin koululaisten evakkoaika Vuoreksessa päättymässä Teksti ja kuvat Tuija Virtanen jen kanssa, mutta sopu sijaa antaa, rehtori kertoo. – Tämä on ollut positiivinen kokemus. Varmaan on kaikenlaisia mielipiteitä, mutta suurin osa oppilaista on viihtynyt. Myös lasten vanhemmat ovat samoilla linjoilla. Rehtori on hyvillään siitä, miten hyvin koululaiset ja eskarilaiset ovat sopeutuneet bussimatkailuun ja uusissa tiloissa opiskeluun. Mutta vaikka Vuoreksessa viihdyttiin, mukava on palata takaisin Peltolammille.

Syksyn ajan Vuoreksessa on ollut evakossa ainoastaan Peltolammin koulun oppilaita, vaikka alun perin myös Pispan koulun oppilaita piti tulla Vuorekseen pakoon sisäilmaongelmia.

Väistötiloissa oma ruokala Väistötilat valmistuvat ennen kevätlukukauden alkua. Uusissa, puhtaissa tiloissa ei

tarvitse pelätä sisäilmaongelmia. Rehtorin mukaan rakennushanke on pysynyt hyvin aikataulussa. Väistötilat ovat huomattavasti pienemmät kuin vanha koulurakennus. Rehtori kuitenkin luottaa siihen, että kaikki mahtuvat hyvin uuteen rakennukseen. Eikä tarvitse pelätä, että koululaiset palaisivat muinaiseen luokkaruokailutapaan ja söisivät pulpetissa istuen. Ei sentään – koulussa on oma ruokala ja keittiö. Ruoka tulee kuitenkin valmiina koululle, joten se vain lämmitetään keittiössä. Väistötila on puurakenteinen, kaikki pinnat ovat uusia, joten sisäilma on taatusti puhdasta. Vanhan koulun liikuntasalissa tehdään parhaillaan remonttia. Tarkoituksena on, että koululaiset käyttävät vanhan koulun liikuntasalia liikuntatunneilla. Liikuntasalin remontti koskettaa myös muitakin peltolammilaisia, sillä todennäköisesti myös iltaliikuntatunnit alkavat keväällä! Entä huokaiseeko koulun henkilökunta helpotuksesta palatessaan Peltolammille? Rehtori otaksuu hymyssä suin, että mahdollisesti ainakin koulunkäynninohjaajat. Eli juuri ne koulun työntekijät, jotka ovat reissanneet oppilaiden kanssa joka aamu ja iltapäivä bussissa kouluun ja takaisin. Kukaan ei ole kuitenkaan valitellut tilannetta, vaikka vastuu ja työmäärä on ollut mittava. – Heillä on varmasti ollut venymisen ja jännityksen paikkoja, rehtori miettii. Samaan hengenvetoon hän lisää, että on ilo palata sisäilmalta puhtaisiin tiloihin, se nostaa koulun henkilökunnan tunnelmaa. Muutosten taustalla olleet koulun sisäilmaongelmat ovat nyt siis mennyttä aikaa. Peltolammilaiset perheet voivat olla tyytyväisiä, että lasten oireilu otettiin tosissaan ja koululaiset saavat nyt uudet tilat. – Katsotaan miten pitkäksi aikaa tämä väistö muodostuu, rehtori Sirkku Vartiainen sanoo. Koulun lisäksi uusissa väistötiloissa toimivat kirjasto sekä Me-talo.

Yksi aikuinen aina mukana bussissa Koulunkäynninohjaaja Eeva-Liisa Sarkanen on syksyn ajan kulkenut koulubusseissa oppilaiden mukana. Hän kuvaa itseään bussiemännäksi, joka huolehtii ajomatkan turvallisuudesta ja toimivuudesta. Sarkanen tarkistaa, että kaikki ovat mukana kyydissä ja että turvavyöt ovat kiinni. Kännyköitä ei bussimatkan aikana käytetä eikä reppuun kurkistella saati käytävällä kuljeskella. Sarkanen huolehtii, että kaikki istuvat turvallisesti paikoillaan. Tärkeä tehtävä on myös varmistaa, että oppilaat jäävät oikealla pysäkillä pois. Pysäkkejä on kaksi: Multisilta ja Peltolammi. Jokainen oppilas on kiinnittänyt reppuun joko keltaisen tai vihreän kortin. Vih-

reät jäävät pois Multisillassa ja keltaiset Peltolammilla. – Jos jollakin ei ole korttia, hän jää bussista pois viimeisenä, Sarkanen kertoo. Bussikäyttäytymiseen on selvät säännöt ja niitä myös noudatetaan. 1A-luokan oppilas Suvi Hewa Dewage ja 3B-luokan oppilas Severi Aaltonen, jotka ovat tämän lehden kansikuvassa, kertovat viihtyvänsä bussimatkoilla eikä kumpikaan koe matkoja rasittavina. Myös Vuoreksessa opiskelu on ollut jännää, mutta molemmat odottavat jo paluuta omaan kouluun. Ekaluokkalaiselle Suville se on tosin uusi kokemus.

Koulumatkoilla bussissa oli mukana aina yksi aikuinen. Koulunkäynninohjaaja Eeva-Liisa Sarkanen (oik.) matkaa mielellään lasten mukana. Rehtori Sirkku Vartiainen (vas.) kiittelee sitä, miten hyvin bussikuljetukset sujuivat.

Hyvinvointikeskusta odotellessa Peltolammille kaavaillaan hyvinvointikeskusta. Hyvinvointikeskus tarkoittaa rakennusta, jonne mahtuvat niin koulu, kirjasto, neuvola, nuorisotilat kuin muitakin toimijoita sekä palveluja. Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille 2020–2024 todetaan, että hyvinvointikeskus tulee Lakalaivaan. "Automiehenkadun eteläpuolelle suunnitellaan uutta monipuolista palvelukeskittymää sekä uusia asuinkortteleita. Koulun lisäksi alueelle sijoittuisi myös muun muassa nuorisopalveluita ja ikäihmisten palveluita, jotka Peltolammin ja Multisillan lisäksi palvelisivat myös muita eteläisiä kaupunginosia."

Hyvinvointikeskus tietää myös muutoksia liikenteeseen ja tieverkkoon. Kun koulu aikanaan siirtyy uuden hyvinvointikeskuksen tiloihin, jää nykyinen koulurakennus ja tontti muuhun käyttöön. Nykyisen koulun alueelle kaavaillaan asuinrakennuksia. Vanha koulu hyvin todennäköisesti puretaan. Hyvinvointikeskuksen rakentamista joudutaan vielä odottamaan ja koululaisilla saattaa vierähtää muutama vuosi väistötiloissa. Väistötila on siirtokelpoinen ja sen rakentaminen maksoi 7,2 miljoonaa euroa. Tila sisältää kaksi rakennusta, jotka on liitetty toisiinsa yhdyskäytävällä. Tila on han-

kittu leasing-sopimuksella, joten kaupunki maksaa tiloissa vuokraa noin 74 000 euroa kuukaudessa. Väistötiloissa on 2587 neliötä ja urakka valmistuu aikataulussa. Vanhan koulun liikuntasalia remontoidaan parhaillaan ja koululaiset käyttävät salia liikuntatunneilla. Liikuntasali avataan myös iltakäytölle eli myös aikuisten harrastusryhmät palaavat koululle. Salin lattiarakenteen korjaustyössä ilmeni betonilaatan epätasaisuuksia, joten liikuntasalia voi käyttää vasta helmikuussa. Myös pukuhuonetiloja kunnostetaan ja niistä rakennetaan kulkuyhteys liikuntasalitiloihin.

Peltolammi

joulukuu 2019

Näitä kirjoja peltolammilaiset kirjaston käyttäjät lukevat eniten. Aikuiset viihtyvät mielellään Seppo Jokisen lisäksi Emmi Mustosen parissa, lapset ovat tykästyneet Tatu ja Patu -sarjaan sekä Yökoulu-kirjoihin. Tämän tietää kirjastonhoitaja Sari Suomela.

Peltolammin kirjasto on ihana työpaikka, huokaisee kirjastonhoitaja Sari Suomela. Miksikö? – No siksi, että kirjastossa käy niin paljon lapsia! Vuodenvaihteen jälkeen kirjasto siirtyy parhaillaan rakenteilla oleviin väistötiloihin. Kuten Peltolammin koulu, myös kirjasto on kärsinyt sisäilmaongelmista. Tutkimuksissa kirjaston päätyseinän alaosasta löytyi kosteuden aiheuttamaa mikrobikasvustoa. Saastunut osa poistettiin ja seinäala peitettiin aineella, joka estää haitallisten mikrobien aiheuttamien myrkkyjen pääsyn sisäilmaan. Kirjastonhoitaja Sari Suomela ei missään vaiheessa oirehtinut ja vain yksi asiakas kertoi, että kirjan lehteily aiheutti hengitysoireita. Oireita tai ei, Peltolammin kirjaston 33vuotinen tarina nykyisissä tiloissa päättyy vuodenvaihteen jälkeen. Kirjasto siirtyy väistötiloihin ja siellä ollaan siihen saakka, kunnes hyvinvointikeskus rakennetaan Peltolammille.

Vuodenvaihteen jälkeen omatoimikirjastoksi Kirjaston pääovi väistötiloissa sijaitsee Säästäjänkadun puolella. Lattiapinta-alaa on uusissa tiloissa vain kolmasosa nykyisestä, joten kaikki kirjat eivät mahdu uuteen kir-

Peltolammin kirjasto siirtyy myös väistötiloihin Teksti ja kuva Tuija Virtanen jastoon. Tietokoneet kuitenkin otetaan mukaan, samoin monitoimilaite. Koska Peltsun kirjastosta lainataan enimmäkseen lastenkirjoja, suurin osa hyllytilasta varataan näille. Suomela lupaa, että vaikka aikuisten kirjojen määrä vähenee, hyllyistä löytyvä aineisto pidetään mielenkiintoisena ja tuoreena. Piki-verkkokirjaston kautta varatut aineistot kuljetetaan myös Peltolammin kirjastoon vieläpä ilmaiseksi, jos kirja on kaupunginkirjaston kokoelmissa. Sitä kannattaa hyödyntää! Uusien tilojen myötä Peltolammin kirjasto muuttuu omatoimikirjastoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjastoon voi poiketa myös silloin kun henkilökunta ei ole paikalla. Sisälle pääsee omalla kirjastokortilla ja tunnusluvulla. Kirjoja voi palauttaa, lainata tai hakea varauksia aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Suomela otaksuu, että henkilökunta on paikalla kuten tähänkin asti: maanantaisin ja torstaisin yhdestä iltaseitsemään, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10–15. Koivistonkylän kirjastossa omatoimimahdollisuus on lisännyt lainausmääriä, näin varmasti käy myös Peltolammilla. Syksyn hiljaiselo, joka syntyi koululaisten opiskellessa Vuoreksessa, kaipaakin piristystä. Kirjastonkäyttäjiä saattaa huolestuttaa, siirretäänkö kirjat sellaisenaan uusiin tiloihin. Kirjastonhoitaja Suomelan mukaan

kaikki kirjat puhdistetaan huolellisesti ennen siirtoa.

Peltolammin lapset kovia lukemaan Suomela on työskennellyt Peltolammin kirjastossa kolmisen vuotta. Hänen mielestään kirjastossa on aina ollut moderni kirjastohenki. – Täällä on aina panostettu lukemisen edistämiseen ja kuunneltu asiakkaita. Suomela kehuu myös Peltolammin koulun ja kirjaston välistä yhteistyötä. Se on toiminut moitteettomasti. – Koulun opettajat välittävät oppilaistaan ja tekevät lasten eteen enemmän kuin opetustehtävä edellyttää. Heidän kanssaan on valtavan hienoa tehdä yhteistyötä, Suomela painottaa. Peltolammilla lapset lukevat paljon ja ovat ahkeria lainaajia. Kirjaston lainatuimmista kirjoista kymmenen luetuimman joukkoon pääsee yleensä vain kaksi aikuisten suosikkia, muut ovat lastenkirjoja. Lukevasta lapsesta kasvaa yleensä lukeva aikuinen. Kirjastonhoitaja kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan pienelle lapselle lukemisen on todettu ehkäisevän syrjäytymistä. – Sen loistavan palveluksen pystyy tekemään omalle lapselleen aivan ilmaiseksi, Suomela korostaa.

Peltolammin kirjasto on auki vielä pe 13.12., sen jälkeen kirjasto suljetaan muuton vuoksi. Kirjasto avataan väistötiloissa tammikuussa. 8

Peltolammi

joulukuu 2019

Anu Sidoroﬀ on Peltolammin koulun opettajista ainoa, joka asuu Peltolammilla. Hän on tyytyväinen, että valitsi aikoinaan perheensä kanssa asuinpaikakseen rauhallisen metsälähiön eli Peltolammin.

PELTOLAMMILAINEN Teksti Ellen Sieviläinen Kuva Tommi Sidoroff

Alakoulun oma ope viihtyy Peltolammilla Syyslukukauden alussa Peltolammin alakoulun opettajana aloitti peltolammilainen Anu Sidoroﬀ. Sitä ennen Anu oli opettajana keskustassa. Anu on kotoisin Vaasasta ja hänen puolisonsa Tommi Kerimäeltä. Vaikka he olivat opiskelleet samanaikaisesti Jyväskylän yliopistossa opettajiksi, he tutustuivat vasta Lontoossa, jossa Anu silloin asui. Tommi puolestaan asui tutustumisen aikoihin Ruotsin Eskilstunassa. – Vuoden reissaamisen jälkeen Tommi muutti luokseni Lontooseen. Kun vuonna 2006 esikoinen ilmoitti tulostaan, me päätimme palata Suomeen. Ensin Helsinkiin, sitten Tampereelle, kun Tommi sai opettajan viran Pirkkalasta. Asuimme aluksi vuokralla muutaman viikon Härmälässä, mistä muutimme Peltolammille. Ihastuin seudun metsäiseen maisemaan, kun päivisin kävin vaunujen kanssa kävelyllä Peltolammin suunnalla, Anu muistelee. – Olin vuosien varrella asunut yhteisöissä, joissa minulla oli ollut yksi huone, jonka sängyssä olin tehnyt kaiken: nukkunut, syönyt ja katsonut televisiota. Nyt oli oman asunnon aika. Viehätyimme ennen kaikkea Peltolammin asuntojen edullisiin hintoihin, luonnonläheisyyteen ja hyviin kulkuyhteyksiin, Anu tiivistää ja jatkaa, että alueelta

pääsee mukavasti myös pyöräillen moneen suuntaan. He löysivät mukavan kerrostaloasunnon Pähkinämäeltä ja tekivät asuntokaupat vuonna 2007. – Asunnon ikkunoista näkyi molemmin puolin metsää, Anu kertoo tyytyväisenä. – Lapsiperheen on hyvä asua Peltsulla, sillä palvelut ovat lähellä ja täällä on rauhallista. Kun perheen nuorimmainen ilmoitti tulostaan, niin rupesimme etsimään täältä taas hieman isompaa asuntoa. Ja kuinka ollakaan, lähistöltä löytyi mukavan kokoinen rivitaloasunto. Nyt meillä on 12-vuotias tyttö, kymmenvuotias ja kolmevuotias poika.

Työmatkat pyöräillen Työmatkat pyöräillen Anu on pitänyt kuntoaan yllä työmatkapyöräilyllä ympäri vuoden. Kuluneen syksyn hän on aamuin illoin pyöräillyt Vuorekseen ja takaisin, koululaisten matkatessa busseilla Peltolammin koulun parkkipaikalta. Anu kertoo, että jo lapsena hän pyöräili kouluun ja että hän innostui pyöräilystä uudestaan Lontoossa asumisen jälkeen. Anu ja Tommi kannustavat lapsiaankin kaikin tavoin liikkumaan ja pyöräilemään, vaikka heillä on auto. Lisäksi Anu on jo ruvennut valmentautumaan siihen hetkeen, kun työmatka lyhenee ja sitä myötä pyöräily jää vähemmälle. Hän on aloittanut juoksuharjoitukset lähimaastoissa ja jatkaa harrastustaan, kun

koulua käydään taas tammikuussa Peltolammilla. Kierrätys ja yhteisöllisyys Kierrätys ja yhteisöllisyys Noin 10 vuotta sitten, kun perhe oli juuri muuttanut Peltolammille ja halusi ostamalleen asunnolle stailausta pienellä budjetilla, Anu ja Tommi lähtivät avoimin mielin "Muuttohaukat"-nimiseen televisio-ohjelmaan. Ohjelmassa neuvottiin miten heidän asuntoaan voisi muun muassa kunnostaa jo aikaisemmin hankituilla esineillä ja tekstiileillä. – Kiinnostus kierrätykseen alkoi jo teiniiässä. Silloin kaikilla muilla oli levikset. Halusin olla erilainen enkä ostanut niitä, vaan hain itselleni housut kirpparilta. Lisäksi nuhtelin äitiäni, kun hän juoksutti vettä hampaita pestessään, Anu naurahtaa. – Myöhemmin olemme mieheni kanssa pyrkineet kierrättämään tavaroita niin paljon kuin mahdollista. Olemme olleet aika avoimin mielin liikkeellä tekstiileiden ja tavaroiden suhteen. Olemme käyneet kirpputoreilla ja löytäneet niiltä lähes kaikki lasten tavarat. Lisäksi Peltsulla toimii hyvin keskinäinen "yhteisapu" lasten vanhempien kesken. Sana kiertää viidakkorummun tavoin siitä, mitä tavaraa kukakin tarvitsee tai etsii. Yhteisöllisyys toimii tässä hyvin, Anu jatkaa. Anu toteaa myös, että on mukava olla peltsulainen ja pitää huolta alueesta yhdessä muiden kanssa vaikkapa roskia keräämällä tai kitkemällä vieraskasveja. Kierrätyskelpoiselle jätteelle on myös lajittelupaikkoja riittävästi. Anu on mukana myös Peltolammin koulun vanhempainyhdistyksessä, Metalon aktiviteeteissa ja Mannerheimin lastensuojeluliiton Multisillan-Peltolammin yhdistyksessä. –Nuorimmaisen kanssa olemme käyneet koulun tiloissa temppujumpassa, Anu mainitsee ja jatkaa, että heidän perheensä on myös kirjaston ahkera käyttäjä. Oma koulu ja kirjasto Oma koulu ja kirjasto Anu Sidoroﬀ kertoo, että mukavaa on ollut olla Vuoreksessa, mutta nyt vain odotetaan, että päästäisiin takaisin omiin tiloihin. Pian valmistuva väistötila ei ole vielä kellekään tuttu, mutta oma koulu on kuitenkin aina oma koulu, jossa on myös kirjasto, kirjaston palvelut ja kirjastonhoitaja lähellä. Kirjastonhoitaja Sari Suomela on syksyn ajan käynyt vinkkaamassa ja esittelemässä oppilaille mielenkiintoisia kirjoja Vuoreksessa. Hän on myös vienyt kirjoja Vuorekseen kuljetuslaatikoissa ja kasseissa koululaisten ja esikoululaisten nähtäviksi. Lapset ovat voineet lainata niitä. Suomela odottaa myös koululaisten ja eskareiden paluuta Peltolammille, sillä nyt kirjastossa on ollut liian hiljaista.

Peltolammi

joulukuu 2019

Uskalikot uivat talvellakin Teksti ja kuvat: Johanna Mäki

Talviuinti on suosittu harrastus, jolla on paljon tutkittuja terveysvaikutuksia. Peltolammin uimaranta on yksi Tampereen kaupungin yhdeksästä virallisesta talviuintipaikasta, ja sitä pyörittää kaupungin kanssa yhteistyössä urheiluseura Tampereen Pyrintö. Peltolammin talviuintipaikalla voi käydä kuka vain, mutta lämpimän pukukopin suojiin pääsee parinkympin kausimaksulla koko talven. Peltsulainen Sylvia Evilä on harrastanut talviuintia jo vuosia. Pukukoppi sijaitsee taustalla näkyvän rakennuksen oikeassa päässä rannasta katsottuna. Talviuinnin voi aloittaa vaikka keskellä talvea, mutta kivuttomimmin se sujuu kun käy uimassa säännöllisesti heti elokuusta alkaen kun vedet alkavat jäähtyä. Tämän osaa kertoa Sylvia Evilä, jolla on takanaan jo yli 10 talviuintikautta. Hän käy uimassa pari kertaa viikossa ja saa siitä hyvää oloa. – Teen tätä terveyteni takia, enkä välttämättä muuten kävisi avannossa. Ennen

talviuintiharrastusta olin syksystä kevääseen jatkuvasti ﬂunssassa, nykyään ehkä pari kertaa vuodessa. Ensin kylmä vesi tuntuu hurjalta, mutta sitten iskee euforia. Olen lukenut, että jo 15 sekuntia avannossa riittää antamaan terveysvaikutuksia, joten pysyn vedessä ainakin sen aikaa, hän kertoo.

Ei Eimitään mitään välineurheilua välineurheilua Talviuinti ei välttämättä vaadi kalliita hankintoja tai merkkitavaraa. Tarvitaan vain uimapuku, pyyhe, myssy ja luistamattomat tossut. Jopa pelkät villasukat saattavat toimia avantotossuina. Ilman pukukopin suojaa voi toki käydä vapaasti uimassa kuka vain, mutta Peltolammin talviuintipaikan kausimaksukaan ei päätä huimaa: se on vain 20 euroa vuodessa, ja lisäksi tarvitaan pukukopin avain, jonka saa 20 euron panttimaksua vastaan. Vastineeksi saa lämpimän ja siistin kopin, jossa on omat osastonsa miehille ja naisille. – Raha riittää kun tehdään itse, kertoo Evilä, joka toimii Pyrinnön urheiluseuran kautta Peltolammin talviuintipaikan yhteyshenkilönä. Maksut riittävät kattamaan kulut, kun esimerkiksi lumenluonti, hiekoitus ja siivous tehdään porukalla. Yhdessä tekeminen sujuu Peltolammilla hyvässä hengessä. Jos kausimaksuista jää jotain yli, menee se Pyrinnön kautta nuorisourheilun hyväksi.

Talviuinnilla sanotaan olevan terveydellisiä vaikutuksia. Jo 15 sekuntia kylmässä vedessä tekee olosta euforisen.

Peltolammi

joulukuu 2019

Turvallisuus ennen kaikkea Turvallisuus ennen kaikkea Talviuimarin tärkein sääntö on se, ettei avantoon saa mennä yksin. Aina kannattaa olla kaveri mukana siltä varalta, että jotain sattuu. Avantouinti saattaa auttaa moneen vaivaan, mutta kaikille harrastus ei terveyssyistä sovi. Asiasta kannattaakin kysyä ensin lääkäriltä, ja esimerkiksi sydänsairaille lajia ei suositella ollenkaan. Saunaa ei Peltolammin rannassa ole, mutta siitä huolimatta paikka houkuttelee talviuimareita Peltolammin ja Multisillan lisäksi myös Härmälästä ja Koivistonkylästä asti. Moni aloittaa kävely- tai hiihtolenkillä ja menee sen jälkeen uimaan. Lähialueen lenkkimaastot toimivat siis hyvänä lisänä uimapaikalle ja päinvastoin. Vilkkainta avannossa on viikonloppuisin, jolloin uimareita saattaa olla kymmeniä. Arkisin on rauhallisempaa, mutta ei kuitenkaan hiljaista, sillä kävijöitä riittää pitkin viikkoa. Harrastajajoukkoon mahtuu vielä mainiosti, ja uusille tulokkaille näytetään kädestä pitäen miten kaikki toimii.

Kaupungin siistein talviuintikoppi

"Kaupungin siistein talviuintikoppi” Kaupunki huolehtii uimapaikan tekniikasta ja turvallisuudesta, eli esimerkiksi uppopumpuista, vesinäytteiden ottamisesta, terveystarkastuksista ja kopin lämmityksestä. Pyrintö vastaa avaimista ja kopin siivouksesta sekä ensiapuvälineistä ja lämpöpeitosta, jotka ovat pakollisia varusteita. Jokainen uimari siivoaa omat jälkensä, ja se näyttää toimivan. Peltolammin talviuintikoppia onkin kehuttu kaupungin siisteimmäksi.

Kaupungin toiminta saa uimareilta kiitosta. Viime vuonna uusittu laituri on hyvä, ja parannusehdotuksiakin on kuunneltu: laituriin saatiin turvallisuutta lisäävät kaiteet uimaportaiden ympärille. Uimapaikka ja uimakoppi tarkistetaan säännöllisesti, ja kaupunki myös vastaa turvallisuudesta avannon suhteen, eli esimerkiksi huolehtii huomioliputuksen laittamisesta paikoilleen. Kun käytännön asiat ovat kunnossa ja muutkin kuntoilijat otetaan huomioon, järvelle mahtuvat yhtä aikaa ja turvallisesti

kaikenlaiset käyttäjät: talviuimarit, luistelijat, kävelijät, pilkkijät ja hiihtäjät. Tervetuloa liikkumaan! Talviuintipaikan yhteystiedot ja säännöt löydät Peltolammin uimarannan rakennuksen ilmoitustaululta sekä Tampereen kaupungin liikuntasivuilta osoitteesta

Peltolammilla luistellaan taas tänä talvena – toivottavasti Teksti Satu Laine Tätä juttua kirjoittaessa kotinsa ikkunoista tiirailee hieman huolestuneen oloinen mies. Käynnissä on Peltolammin luisteluradan auraajan mielestä vuoden kriittisin aika – järvien jäätyminen. – Hyvän luistelujään kannalta tasainen jäätyminen on aivan ehdoton vaatimus. Esimerkiksi tuuli ja lumisade eivät sovi siihen kohtaan ollenkaan tai tuloksena on sellainen sohjo ja roso, ettei sitä enää mönkijällä tasoitella, kertoo auraaja Jari Moilanen. Auraaja myöntää, että viime talven osalta juuri pahin tapahtui ja se merkitsi haastavia luisteluolosuhteita koko talveksi. – Melkoista peltoahan se jää oli ja jalkansa sai asetella taitavasti jäällä luistellessa, naurahtaa Moilanen. Palo luisteluradan tekoon on kuitenkin kova, eivätkä viime talven haasteet enää harmita vapaaehtoisesti jäätä auraavaa miestä. – Mönkijä on taas katsastettu ja valmiina hommiin. Pojallehan tätä pääasiassa teen, sillä haluan taata hänelle mukavan lapsuuden monipuolisten ulkoiluharrastusten parissa. Mukavaa kuitenkin on, että niin moni läheltä ja kaukaa on tykännyt ja löytänyt Peltolammin jään. Lisäksi auraaja on neuvotellut hyvässä hengessä talviuintipaikan huoltajien kanssa ja talviuimareille on asennettu uudet, paremmin säädettävät uppopumput. Näin ollen niiden ei pitäisi enää hataroittaa Peltolammin uimarannan pään jäätä. Auraaja päivittää taas tänä talvena ajankohtaista tietoa luisteluradan ja jään kunnosta sen omalle sivulle Facebookissa.

Peltolammi

joulukuu 2019

As. Oy Kuusamakujan hallituksen puheenjohtaja Pauli Hiltunen (vas.) ja isännöitsijä Timo Antila uusien syväkeräysroskisten edustalla.

Kuusamakujalla kierrätys kuntoon

Taloyhtiön jäteastiat Moni taloyhtiö on siirtynyt perinteisistä maanpäällisistä jäteastioista tilaa säästäviin syväkeräysastioihin, joissa säiliöt ovat pystysuunnassa ja osittain maan alla. As Oy Kuusamakujalla jätteiden syväkeräysjärjestelmä otettiin käyttöön noin vuosi sitten, ja taloyhtiössä ollaan tyytyväisiä uudistukseen. Peltolammilla on paljon ahtaita tontteja, ja jäteastioiden sovittaminen pihoihin voi olla haastavaa. Syväkeräysastioiden rivistöä ei välttämättä ole joka pihaan helppo sijoittaa, mutta toisaalta perinteiset maanpäälliset jäteastiat vievät paljon tilaa. Yksi syväkeräyssäiliö vastaa useaa tavallista pintasäiliötä ja vie silti vain vähän tilaa maan päällä. As Oy Kuusamakuja halusi parantaa jätepisteen siisteyttä, turvallisuutta ja vapauttaa tilaa muuhun käyttöön. Sopiva paikka syväkeräyssäiliöille löytyi tontilta, mutta muutos ei tullut ilman investointeja. Syväkeräysastioiden hankintahinnan lisäksi piti räjäyttää kalliota, että säiliöt saatiin upotettua maahan. Hyödyt vanhaan verrattuna ovat kuitenkin selkeät, kertovat sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Pauli Hiltunen että

Peltolammi

joulukuu 2019

n a a k i a y nyk

Teksti ja kuva Johanna Mäki

isännöitsijä Timo Antila Isännöintitoimisto Kiinteistöperheestä. Jäteastioiden harventuneet tyhjennysvälit he näkevät yhtenä suurimmista eduista uudessa syväkeräysjärjestelmässä. – Isot jäteautot pyörivät pihassa paljon entistä harvemmin, mikä lisää turvallisuutta ja viihtyvyyttä, kertoo Hiltunen. Aikaisemmin lähinnä jätekatoksena toiminut ulkorakennus toimii nyt polkupyörävarastona, ja lisätila tulikin tarpeeseen. Kellareiden pyörävarastot olivat ennen muutosta todella ahtaita, ja jäteastioilta vapautuneen tilan myötä tilanne on helpottunut. Hajuhaittojakaan ei ole ollut uuteen järjestelmään siirtymisen myötä. Koska jätesäiliöt on upotettu maahan, jätteet pysyvät viileässä ja suojassa auringonvalolta.

Hinnoittelulla ohjataan

Hinnoittelulla ohjataan kohti syväkeräystä kohti syväkeräystä Isännöitsijä Timo Antila on huomannut, että Pirkanmaan jätehuolto ohjaa asiakkaita hin-

noittelullaan kohti syväkeräysjärjestelmien käyttöä. Pinta-astioiden tyhjäyshintoja on nostettu vähitellen. Säästöjä ei Kuusamakujalla kuitenkaan ole tähän mennessä jätemaksujen muodossa syntynyt, eikä se ollutkaan uudistuksen varsinainen tavoite. Antilan mukaan kustannukset eivät ole pienentyneet, koska syväkeräyssäiliön tyhjennysmaksu on pientä säiliötä suurempi, ja koska muovinkeräysastian tyhjennysmaksu on tullut mukaan uutena kuluna. Toisaalta vuosikulut eivät ole myöskään lisääntyneet, koska jäteastioita tarvitsee tyhjentää harvemmin, ja kierrätyspisteeseen on saatu seka- ja biojätteen, lasin, metallin, paperin ja kartongin lisäksi vielä muovinkeräysastia. Muovipakkausten keräys tuli Kuusamakujalle asukkaiden toiveesta, ja myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli kovasti sen saamisen kannalla. – Se on nykyaikaa, Hiltunen toteaa. Lajittelu vaatii kenties vielä opettelua, sillä vielä tällä hetkellä osa kierrätykseen so-

veltuvista muovipakkauksista päätyy Kuusamakujallakin sekajätteeseen. Myös pientä vaivaa on ollut: – Jäteastioiden saranoita on jo jouduttu vaihtamaan, mutta muuten homma toimii, vakuuttaa Hiltunen. Jätepisteen uudistuksessa varauduttiin

myös tulevaan tekemällä siitä reilun kokoinen jo alusta asti. Jos esimerkiksi tekstiilin keräys tulee jossain vaiheessa pakolliseksi myös taloyhtiöissä, on Kuusamakujan uuteen syväkeräysjärjestelmään mahdollista lisätä oma lokeronsa myös sitä varten.

GALLUP Kierrätätkö?

Muovipakkausten keräys Vuoden 2019 alusta Pirkanmaan Jätehuolto kerää muovipakkauksia kiinteistökohtaisesti Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Tampereen ja Ylöjärven taajama-alueilla. Muovipakkaukset kerätään isoista, ajoneuvonosturin avulla tyhjennettävistä jätesäiliöistä. Kiinteistö voi liittyä keräykseen omalla syväsäiliöllä tai Pirkanmaan Jätehuollolta vuokrattavalla säiliöllä. Muovipakkauksia kerätään myös osassa Suomen Pakkauskierrätys Ringin ekopisteissä. Lähimmät ekopisteet, joissa on myös muovipakkausten keräysastiat, sijaitsevat Peltolammin K-marketin lähellä (Tilkonmäenkatu 1), M-marketin vieressä (Peltolamminkatu 40) sekä Multisillan K-marketin yhteydessä (Multisillankatu 2).

Krista Lahti Kitiniitystä kierrättää lehtiä ja vaatteita. Lastenvaatteita ja tarvikkeita hän vaihtaa ystävien ja tuttavien kesken. Lähikirppiksiltä löytyy mukavasti tarpeellista, muun muassa itselle vaatteita.

Näin kierrätät muovia 1) Keräysastiaan saa laittaa vain kotitalouksien muovipakkauksia, ei esimerkiksi leluja tai pakastusrasioita. PVC-muovi ei sovellu kierrätettäväksi, ja sen tunnistaa numerosta 3 tai 03. Sen paikka on sekajätteessä. 2) Pakkausten tulee olla tyhjiä, puhtaita ja kuivia, koska jäteastiat keräävät helposti tuhoeläimiä ja tuottavat hajuhaittoja. Hyvin likaisia tai vaikeasti puhdistettavia pakkauksia ei kannata pestä. Jos puhdistukseen tarvitaan lämmintä vettä tai pesuaineita, voi olla ympäristön kannalta parempi, että pakkaus laitetaan sekajätteeseen. 3) Korkit ja kannet pitää irrottaa silloin kun se on mahdollista. Ne ovat usein eri muovia kuin muu pakkaus. 4) Eri muovilaatuja olevia pakkauksia ei saa laittaa tiukasti sisäkkäin.

Miljoonapotin voittaja on pysynyt piilossa Toukokuun alussa Peltolammille osuneen loton miljoonapotin voittaja ei ole paljastunut. Näin kertoo R-kioskin yrittäjä Sari Rämö-Hammoud. Uteliaita kysyjiä on kioskilla riittänyt. Miltei viikoittain joku utelias kysyy, että joko voittaja olisi tiedossa ja mahdollisesti käynyt tarjoamassa kahvit voiton myyneelle kioskille. – Voittajaa ei ole näkynyt, Sari RämöHammoud sanoo. Veikkaus sen sijaan tarjosi kahvit kioskin asiakaskunnalle kesäkuussa. Kakkua ja kahvia riitti yli 200 asiakkaalle.

Loton täysosumaa juhlittiin Peltolammin R-kioskilla kesäkuussa makoisan lottokakun ja kahvien merkeissä.

– Lasit, metallit, biojätteet, patterit, lamput, metalli, paperi, luettelee Miia Koskinen Peltolammilta. Kierrätys on hänelle itsestäänselvä asia ja Nekalan kierrätyskeskus tuttu paikka. Myös Nextiiliä Miia on hyödyntänyt, samoin netin myyntipalstoja.

Thu Gitan kierrättää vaatteita ja paperia. Vaatteita hän ostaa ja myy netissä tai kierrättää ystävien ja tuttujen kesken. Thu Gitan hyödyntää myös vaateliike H&M:n vaatekierrätystä. Kuvassa pikkumies Liam.

Tommi Ylinen Säästäjänkadulta ostaa ja myy kirppiksillä sekä netissä tori.ﬁ-palvelussa. Tutuksi on tullut myös lähineuvolan vaihtopöytä. – Lasi, metalli, bio, pahvi ja paperi. Muovia emme vielä kierrätä, Tommi sanoo.

Peltolammi

joulukuu 2019

Me-talon uusi viestintävastaava Ville haluaa yhdistää unelmat ja realiteetit Teksti Ville Väisänen Kuva Tuija Virtanen

Peltolammin ja Multisillan alueet olivat minulle vain etäisesti tuttuja, kun ensimmäistä kertaa poljin Lempääläntietä kohti Multisillankatua. Ensimmäisenä matkalta mieleen jäivät Peltolammin koulurakennuksen ikkunasta pullottava, sisäilmaremontin mukanaan tuoma ilmamakkara, Peltolammin yllä leijaileva kaunis sumun häivä, syyssienen lailla metsän keskeltä nouseva vesitorni ja Me-talon vieressä sijaitsevan pizzerian syksyn harmautta uhmaavat valot. Siirryin Me-talon ohjaajan ja viestintävastaavan tehtäviin Tampereen kaupungin lastensuojelun tehostetusta perhetyöstä ja koulutukseltani olen sosionomi sekä puheviestinnän kandi. Voi sanoa, että kaikkea tekemääni on läpäissyt yhteisöihin ja omaehtoiseen puuhailuun liittyvä pohdinta sekä toiminta. Olen pelannut jalkapalloa ja soittanut lukuisissa bändeissä ja toisaalta ollut töissä erilaisissa laitosmaisissa ympäristöissä sekä vapaammin järjestäytyneissä projekteissa. Me-talon toiminta tämän päivän kylätalona, alueen yhteistyön keskuksena ja tulevaisuuden palvelukeskittymän pohjana tuntui yhdistyvän näihin kokemuksiin mitä mielenkiintoisimmalla tavalla. Moninaisen toimijajoukon ja alueen ihmisten unelmien ja realiteettien yhdistämisen voi ajatella olevan (yhteisö)sosiaalityön kovaa ydintä. Olen vakaasti sitä mieltä, että jokainen meistä tarvitsee perustarpeiden tyydyttämisen lisäksi jonkinlaisen yhteisön johon kuulua, paikan jossa toteuttaa itseään ja kannustavan ilmapiirin, josta ammentaa positiivista palautetta ja uusia virikkeitä. Toivottavasti Me-talo kehittyisi edelleen tähän suuntaan tai ehkä se on sitä jo? Onkin mielestäni ensiarvoisen tärkeää, että myös kunnat ovat mukana mahdollistamassa epäkaupallisia tiloja, joissa kokeilla uutta turvallisessa ja mahdollisimman helposti saavutettavassa ympäristössä. Vaikka koulutettuna sosiaalialan työntekijänä olen jonkinlainen asiantuntija, pyrin aktiivisesti itse olemaan ennen kaikkea oppilas. En lähtökohtaisesti tiedä Multisillan ja Peltolammin yhteisöistä, tarpeista tai unel-

Peltolammi

joulukuu 2019

Jos näet tämän miehen ﬁllaroimassa Peltolammilla tai Multisillassa, morjesta häntä ihmeessä. Ville on nimittäin Me-talon uusi viestintävastaava. Kuvassa hän viittoo sanan ”Me-talo” Peltolammin koulun uuden väistötilan edessä. Me-talo siirtyi vanhan koulun sulkeuduttua Multisiltaan, mutta palaa taas vuodenvaihteen jälkeen Peltolammille. mista mitään, joten voin vain arvailla, miten voin näissä asioissa olla avuksi. Olen kuitenkin jo kuukaudessa huomannut, miten vireää toimintaa ja aktiivisia ihmisiä alueilla on. On etuoikeus päästä työntekijänä osaksi ihmisten arkea, sillä se on elämämme merkitsevin osa. Pyrinkin olemaan mahdollisimman rohkaiseva ja helposti lähestyttävä, mutta myös tekemään itseni lopulta tarpeettomaksi; tulevaisuuden Me-talo pyörii toivottavasti asukkaiden arjen luontevana jatkeena, eikä siihen välttämättä tarvita ulkopuolisia. Asukas kun on asuinalueensa

paras asiantuntija. Toivotan kaikki ihmiset tasapuolisen tervetulleeksi osallistumaan Me-talon toimintoihin nyt ja tulevaisuudessa! Toivottavasti teemme ohjelmaa ensi vuonna entistä enemmän yhdessä. Vain silloin sillä on jatkuvuutta juuri tällä alueella.

Peltolammi horisontissa

Ville Väisänen ohjaaja ja viestintävastaava, Me-talo Tampere puh. 040 485 9079

Teksti Ville Väisänen

Mulperi-nimen avoimessa nimikilpailussa saanut Multisillankatu 2:n toimitila on ollut tapahtumia täynnä koko syksyn.

Multsun toimitila sai nimekseen Mulperi

Me-talon ja alueen laajan yhteistyöverkoston toiminnot ovat levittäytyneet koko Multisilta-Peltolammin alueelle ja tästä on kiittäminen ennen kaikkea aktiivisia asukkaita.

Me-talon virkeä porukka yhteiskuvassa. Livenä paikalla olivat vasemmalta harjoittelija Birama Faye, työllisyyskoordinaattori Riikka-Mari Hietamies, ohjaaja Hanna Hyväri ja viestintävastaava Ville Väisänen. Porukan pomo Jarno Koskinen näkyy Villen tulostamassa kuvassa. Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön kanssa toteutettu kehittämisprojekti on kerännyt säännöllisesti alueen toimijat yhteiseen pöytään ja tuonut valtaosan toiminnoista Multisillan Mulperiin. Vuoden vaihtuessa kehittämisprojekti päättyy ja koululaisten palatessa taas Peltolammille, siirtyy osa Me-talon toiminnoistakin taas koulun yhteyteen. Muutoksiin suhtaudutaan joustavasti ja niistä pyritään jatkossakin tiedottamaan mahdollisimman kattavasti. Me-talon henkilökunnassakin tapahtui syksyn mittaan muutoksia. Fiia Vauhkonen siirtyi uusien haasteiden pariin ja hänen tilalleen ohjaajaksi ja viestintävastaavaksi asettui lokakuussa Ville Väisänen. Marraskuussa kolmen kuukauden harjoittelunsa Me-talolla aloitti Birama Faye, ja vuoden loppu onkin ollut täynnä innokasta uuden opettelua ja ideointia. Yksi syksyn näkyvistä toiminnoista on ollut sosiaalinen sirkus ja sitä Me-talo on toteuttanut yhteistyössä Sirkus Fokuksen ja A-killan kanssa. Syysloman sirkusleiri, sitä seurannut sirkuskerho ja torstaisin tapahtuva Fokuksen sirkuskahvila ovat tuoneet Mulperiin ennen näkemätöntä liikettä ja kokeilun riemua. Syksyllä ohjelmaan palaa myös toivottu dekkarilukupiiri, joka jatkuu kevääseen. Alueen nuorten työllistäminen on edennyt menestyksekkäästi ja ensimmäisiä työkokemuksia on tarjoutunut niin sirkusleirin, kuin suositun renkaidenvaihtokokeilunkin kautta. Nuoria on ollut avustamassa myös Peltolammin kirjastolla edelleen toimineessa torstain läksy- ja pelikerhossa. Tämä on luonut jatkuvuutta myös Peltolammilla koulun ollessa evakossa Vuoreksessa. Myös Peipontuvan vohvelikahvila on tuonut Me-talon väkeä kuukausittain Peltsuun. Kevään suunnittelu pyritään saamaan päätökseen joulukuun alkupuolella. Seuraa Me-talon some-kanavia, jotta pysyt varmasti perillä siitä mitä tapahtuu!

Me-talon toiminta on joulutauolla 17.12.2019–6.1.2020 Peltolammi

joulukuu 2019

Hiihtoreitin varrelta kaadettiin latua roskaavia puita

Kyllä pian kelpaa hiihdellä Peltolammilla Moni peltolammilainen asukas ihmetteli syksyn korvalla järven ympäriltä kaadettujen puiden paljoutta. Mitä ihmettä järvellä tapahtuu? Tarkkaavaisimmat hoksasivat rannan kuntoilupaikan vieressä ilmoitustaululle kiinnitetyn lapun, jossa kerrottiin, että puidenkaatokoneet olivat yhteisellä, hyvällä asialla. Nimittäin tarkoituksena oli parantaa latujen kuntoa talvisin. Isot puut estävät lumen satamisen ladulle. Ladut olivatkin usein vähälumisia, ja harmittavan usein ohuen lumikerroksen alta pilkottava maakerros raapi suksenpohjia. Tuulisen päivän jälkeen ladulle tippui pikkuoksia, jotka nekin haittasivat hiihtämistä. Multisiltalaisen Raimo Uusitalon latureitti Peltolammin ympäri alkaa miltei talon portailta. Mies on kiertänyt Peltsun latuja vuosikymmenien ajan, mutta tänä talvena hän odottaa lumentuloa suuri ilo mielessään. Onhan ainakin osoittain hänen ansiotaan, että latureittiä kunnostetaan. Kansalaisvaikuttamisella on tehoa! Uusitalo muistuttaa, että talvisin Peltsun kierros kuuluu hiihtäjille. Hän toivoo, että kävelijät etsisivät muita reittejä, eivätkä talloisi latuja.

Kirjanpainaja tehnyt tuhojaan

Teksti ja kuva Tuija Virtanen Tuosta olisi pitänyt kaataa vielä pari roskaavaa puuta, mutta hyvä näinkin. Multisillassa asuva Raimo Uusitalo on tyytyväinen, että Peltolammin latureittiä vihdoin kunnostettiin.

Vuosien ajan multisiltalainen Raimo Uusitalo harmitteli, kun Peltolammia ympäri kiertävä latureitti oli aina vähäluminen ja roskainen. Tilannetta helpottaisi, jos latureitin varrelta kaataisi muutaman suuren kuusen. Näin lumi sataisi ladulle eikä vain puiden latvuksille. Samalla roskaisuuskin vähenisi. 16

Peltolammi

joulukuu 2019

Tuumasta toimeen ja puhelin käteen. Uusitalo soitti monta soittokierrosta kaupungin virkamiehille ja viimein sinnikkyys tuotti tulosta. Tänä syksynä latureitin varrelta kaadettiin puita lumentuloa haittaamasta. Kyllä nyt kelpaa hiihdellä Peltolammilla.

Metsätalouspäällikkö Anne Tuominen Tampereen kaupungilta kertoo, ettei peltsulaisten tarvitse olla huolissaan puunkaadosta, sillä osa puista oli jo huonokuntoisia. Vanhoissa kuusikoissa viihtyvä kaarnakuoriainen kirjanpainaja on tehnyt tuhojaan myös Peltolammilla. Puunkaadossa otettiin huomioon luonnonsuojelualueen vaatimukset sekä jätettiin maahan maapuita toukille ja muille eliöille. – Peltolammilla on jonkin verran lahovikaisuutta sekä pystyyn kuollutta puustoa, Tuominen sanoo. Tuominen kertoo, että kaadettaviksi valittiin ne puut, jotka eniten haittaavat lumen satamista ja joiden latvus on selkeästi latureitin päällä. Metsäladuilla ei tietenkään kokonaan voi estää neulasten ja oksien tippumista ladulle, mutta roskaisuutta tuskin tulevana talvena on enää suureksi haitaksi asti. Tuomisen mukaan Peltolammilla on edelleen tarvetta metsänhoidollisiin toimiin, ulkoilualueetkin kaipaisivat kasvojenkohotusta. Peltolammia Tuominen pitää upeana paikkana asua. – Siellä on luonto lähellä ja metsää joka tarjoaa hyvinvointia ja terveysvaikutuksia, Tuominen sanoo.

Lakalaivan-Lahdesjärven alueen palvelutarjonta monipuolistui hetkessä, kun Automiehenkatu 2:een ilmestyi syksyllä ostoja myyntiliike. Putiikki Harmaa Sydän avasi ovensa lokakuun alussa. Huonekaluja, astioita, sisustusesineitä. Aitoa antiikkia ja värikästä vintagea – kaikkea kiinnostavaa myymälä pullollaan. Tässä on persoonallinen vastine moottoritien toisella puolella kohoavalle ruotsalaiselle huonekaluja sisustusjätille. Yrittäjät Else Marjanen ja Keijo Heikkilä rakastavat vanhaa tavaraa. Tuskin he muuten olisivatkaan päätyneet pitämään ostoja myyntiliikettä. – Olen kiertänyt kirpputoreja jo lapsesta asti, kertoo Else Marjanen. Vanhaa myös arvostetaan jälleen. – Mielipiteet ovat muuttuneet. Käytettyä tavaraa saatettiin joskus pitää inhottavana, mutta ei enää, tietää Marjanen. – Meillä on oma vakituinen asiakaskuntamme, joka käy säännöllisesti katsomassa valikoimia, hän lisää. Pariskunta on pyörittänyt ostoja myyntiliikettään jo muutaman vuoden. Aluksi he myivät huonekaluja ja muuta vanhaa tavaraa kotoaan käsin, mutta tila kävi pian liian ahtaaksi. Lähes neljä vuotta sitten he avasivat myymälän Pirkkalaan, ja siellä sijaitsevat edelleen yrityksen varasto. Lakalaivan liiketila on kaksi kertaa niin suuri kuin Pirkkalassa, ja silti kaikki ei mahdu kerralla esille. – Varastossa on paljon tavaraa. Sellaiset erät, jotka eivät myymälään tai varastoon sovi, päätyvät huutokauppaan, joita järjestämme Lamminpäässä, sanoo Marjanen. Pariskunta tarjoaa myös remontti- ja sisustuspalvelua, ja Heikkilä on ammatiltaan kirvesmies.

Putiikki Harmaa Sydän avasi ovensa lokakuussa Lakalaivassa Automiehenkadulla. Kauniit tavarat ja huonekalut ovat kiinnostaneet Else Marjasta jo pienestä pitäen. Harrastuksesta tuli ammatti.

Osto- ja myyntiliike muutti kulmille

Lakalaiva on lastattu kauniilla kalusteilla Teksti ja kuvat Johanna Mäki

Hyvä sijainti uudella myymälällä

ja ehkä pidempäänkin, kertoo Marjanen. Kenties siinä ajassa myös Peltolammi-lehden lukijoista ehtii tulla putiikin kanta-asiakkaita.

Uuden myymälän sijainti on yrittäjäparin mielestä oivallinen. Kulkuyhteydet ovat hyvät, ja lähellä on isoja vetovoimaisia liikkeitä. – Miesten suosima Biltema on aivan vieressä, joten rouvat saavat jäädä tänne rauhassa ostoksille, naurahtaa Marjanen hyväntuulisesti. Avajaisviikko oli yrittäjien mukaan vilkas, ja innostus uudesta myymälästä näkyy. Se, miten kauan Harmaa Sydän tulee uudessa paikassaan olemaan, ei kuitenkaan ole yksinään yrittäjäparin päätettävissä. Lakalaivaan tuleva hyvinvointikeskus ja siihen liittyvät kaavoitushankkeet kun vaikuttavat koko alueen järjestelyihin. – Saamme olla tässä ainakin pari vuotta

Nostalgiakierros putiikissa saa sydämen sykkimään.

Putiikilla on paljon vakiasiakkaita, jotka tietävät, mitä tuotteita Harmaasta Sydämestä löytyy.

Peltolammi

joulukuu 2019

Peltolammi-lehti juhli synttäreitä Peltolammiseura ry:hyn voivat kuulua jäseninä peltolammilaiset taloyhtiöt. Peltolammiseuraan kuuluu tällä hetkellä 23 Peltolammin kaupunginosan asunto-osakeyhtiötä ja Pirkan Opiskelija-asunnot Oy. Jäsenmaksu on vuodessa 4 € / asuinhuoneisto. Alla koottuna tietoa Peltolammiseuran kuluvan vuoden toiminnasta. *** Peltolammiseuran julkaisema ja kustantama, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä Peltolammi-lehti täytti kuluvana vuonna 50 vuotta. Lehteä on siis julkaistu jo vuodesta 1969, miltei Peltolammiseuran perustamisesta lähtien. Lehden 50-vuotista taivalta juhlittiin näyttävästi. Toukokuussa järjestettiin Peltolammin kirjastossa näyttely lehden taipaleesta. Näyttelyn avajaisiin kutsuttiin lehden entisiä päätoimittajia. Näyttely oli kaikkien alueen asukkaiden nähtävillä Peltolammin kirjastossa huhtitoukokuun ajan, sen jälkeen se siirtyi vielä Peipontuvalle kesäkuukausiksi.

Kuva: Satu Laine

Peltolammiseura oli mukana Me-talon järjestämässä Meidän Peltsu -tapahtumassa lauantaina 8.4. Peltolammin koululla. Seura tarjosi tapahtumassa ilmaisen niskahieronnan kaikille halukkaille. Tapahtuma onnistui yli odotusten, paikalla oli noin 600 lasta ja aikuista. *** Tiistaiklubi kokoontui tiistai-iltaisin Peipontuvalla kevään ajan. Syksyllä klubi ei kokoontunut ohjaajapulan vuoksi. Peltsun puuhastelijat, kaikille avoin omatoiminen käsityö- ja askarteluryhmä on kokoontunut noin kahden viikon välein. Askarteluryhmällä on myös oma Facebookryhmä ”Peltsun puuhastelijat”. Peltolammiseuran viljelypalstoilla viljeltiin kesän aikana tuttuun tapaan. *** Seuralla on kotisivut PeltsuMultsu.ﬁ, Instagram-sivu (@PeltsuMultsu) ja seura on myös Facebookissa. *** Seuralla on vuodessa kaksi asukaskokousta, keväällä ja syksyllä. Peltolammiseura on osallistunut Metalon ydinryhmän ja kaupungin eteläisen alueverkoston toimintaan sekä muihin kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin (asukasillat, tiedotustilaisuudet sekä erilaiset kehittämis- ja järjestötapahtumat). Seura on jäsenenä Suomen Kotiseutuliitto ry:ssä ja Pirkanmaan Kylät ry:ssä. Peltolammiseuran vuoden tärkein tapahtuma oli lehden 50-vuotisnäyttely kirjastossa.

Peltolammiseuran jäsenyhtiöt 2019: As Oy Jalanteenpuisto (Pähkinämäenkatu 5) As Oy Kuusamakuja (Kuusamakuja 2 & 4) As Oy Kuusamapuisto (Tammikuja 1–3) As Oy Palokallionkatu 8 As Oy Palokallionkatu 12 As Oy Palokallionkatu 18 As Oy Palokallionpuisto (Ruokomäenkatu 4) As Oy Peltolamminkulma (Peltolamminkatu 2) As Oy Peltolamminkärki (Pähkinämäenkatu 2–4) As Oy Peltolamminpuisto (Ruokomäenkatu 6) As Oy Peltolamminrinne (Pähkinämäenkatu 8–10) As Oy Peltolammin Rivitalot (Säästäjänkatu 4-14) As Oy Peltolammin veteraanitalot (Säästäjänkatu 9) As Oy Pihtakuusenkuja (Pähkinämäenkatu 3) As Oy Pähkinäahde (Pähkinämäenkatu 6) As Oy Pähkinäkuja (Pähkinäkuja 1–4) As Oy Ruusukuja (Säästäjänkatu 13–15) As Oy Säästäjänkatu 2 As Oy Säästäjänkatu 17–19 As Oy Vaahterankontu (Säästäjänkatu 11) As Oy Vaahterakuja (Vaahterakuja 2 & 4) As Oy Vahterantorni (Säästäjänkuja 3) As Oy Tornivuokko (Tilkonmäenkatu 3) Pirkan Opiskelija-asunnot Oy (Vaahterakuja 1, 3, 5, 7 & 9)

Ajatuksia, havaintoja Tuuli henkäilee Peltolammilla syystunnelmissa. Ruska on ollut värikäs, kesä käy mielessä talvea odotellessa. Meillä on neljä vuodenaikaa, näihin olosuhteisiin on sopeuduttava. Palstaviljelijät ovat jo ottaneet sadon talteen ja nauttivat siitä nykyruokakulttuurin mukaisesti. Nykytietämyksellä istuminen on pahasta, kaikki liike hyvästä. Täytyy ilmeisesti hävittää tuolit ja istua lattialla. Eihän siinä pysty kauaa istumaan, kun rupee kehossa tuntumaan. Kiikkutuoli pysyy liikkeessä, siinä voi jopa torkahtaa. Liike on lääke. Rukkamäentiellä jalankulku on erotettu pyöräväylästä viivalla, se on asiallista kesäaikaan. Talvella viiva ei erotu, mutta kyllä on pyöräilyasioissa menty eteenpäin. Sähköpyörällä voi kulkea, jos ei halua hikoilla. Toinen vaihtoehto on sähköpotkulauta, tosin niitä ei täällä ole juuri näkynyt.

Peltolammi

joulukuu 2019

Rakennusprojekteja on Peltolammilla meneillään. Koulun rakennuskulttuurilla saattaa olla tulevaisuutta, koska tietty osa on helpompi vaihtaa toiseen paikkaan, jos käyttöaste muuttuu. Todennäköisesti homeongelmia ei niin helposti nyt synny. Energiakysymyksissä ollaan isojen päätösten edessä. Sähkön varaan mennään yhä enemmän, vaikka muitakin vaihtoehtoja on. Toivottavasti joukkoliikenteen hinnat pysyvät kohtuullisina, hyvin tuntuu joukkoliikenne palvelevan peltolammilaisiakin. Moni oman auton käyttäjä menee bussilla. Päästöt pienenevät ja matka sujuu. Asumiskustannukset näyttelevät isoa osaa elinkustannuksissa. Keskustassa on kalleinta, taajamassa hieman edullisempaa. Maaseudulla on edullista asua, mutta liikkuminen nostaa kuluja. Kyllä koko Suomi täytyisi pitää asuttuna, ei ole viisasta ahtaa ihmisiä kaupunkeihin. Myös ruoantuotan-

non omavaraisuusaste on tärkeää. Emme voi tietää, miten maailman myrskyt Euroopan yhteisöä tuudittavat. Teknologia on isojen haasteiden edessä. Jos aiotaan kestävään kulutukseen, teknisten laitteiden pitää olla kestäviä ja energiaystä-vällisiä. Hiilijalanjälkeä pitää pienentää. Puhdas ilma ja vesi sekä luonto ympärillä on elinehto. Taaperretaan me täällä Peltolammilla levollisiin ja reippain mielin metsäpolkuja.

Peltolammi horisontissa Erkki Kosonen

Härmälän kirkko täyttää 70 vuotta. Kirkossa on jälleen joulun alla monta tunnelmallista tilaisuutta. Tule sinäkin rauhoittumaan joulun ajan rauhaan ja nauttimaan kirkon lämpimästä ilmapiiristä. Samalla voit ihastella alttariristiä, joka on Ipi ja Pekka Pyhällön metallipakotustyö.

Juhlintaa Härmälän kirkossa Jouluna 70 vuotta sitten upouudessa Härmälän seurakuntasalissa juhlittiin Jeesusvauvan syntymää. Kirkkosalia ei vielä silloin ollut, mutta 11.12.1949 vihitty seurakuntasali oli. 70 vuotta sitten Härmälässä uusi ja vanha kohtasivat. Vai voiko pienestä Jeesusvauvasta sanoa vanha? Seimen kertomus on monta tuhatta vuotta vanha, mutta tuoreeksi ja uudeksi sen tekee jälleen kerran Jumala itse, Pyhä Henki meissä. Miksi se joulu on sitten niin tärkeä? No, aloitetaanpa ihan alusta. Oli Jumala ja oli luotu ihminen. Ja se luotu kuin karkasi pimeyteen omasta halustaan, eikä koskaan enää halunnut tulla takaisin. Ja Jumalan pyhyys esti Jumalaa etsimästä tuota luotuaan pimeydestä. Mutta Jumala rakasti. Hän halusi. Hän halusi löytää pimeyteen karanneet ja kaikki hänen yhteydestään lähte-

neet. Ja Hän lähetti poikansa. Ei niin kuin olisi voinut kuvitella: supersankari taivaasta, vaan ihmisen lailla, kohdusta syntyneenä. Ja pimeyteen poika syntyi. Meillä Suomessa tuo pimeyteen syntyminen jouluna on niin konkreettista. Jos joulua ei olisi, kyllä pimeä aika olisi vielä pimeämpi. Joulun valot, yhteys, ilo ja laulut tuovat monelle helpotusta talven kaamokseen. Toisille joulu voi merkitä jotain aivan muuta: ahdistusta ja yksinäisyyttä. Silloin lohdutuksen voi tuoda joulun sanoma. Jumalan poika, joka syntyi keskelle pimeyttä, on täynnä valoa. Hän on maailman toivo, niin kuin Jesajan kirja sanoo: "Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. .. Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille".

Pojan kautta sovitetaan kaikki pimeys ja Jumala löytää karanneet, eksyneet ja yhteyttä vailla olevat. Mikä on ihmisen osuus tässä löytämisessä? Saamme luottaa Jumalan armoon. Hän tuntee jokaisen karanneen ja eksyneen. Tule tänä jouluna Jeesuksen seimen äärelle. Tule sanan ja ehtoollisen äärelle. Tule juhlimaan Jeesus-lasta vaikka Härmälän 70 vuotta juhlivaan kirkkoon. Juhlintaa olan takaa. Jumalan valoa ja toivoa pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa sinun jouluusi. Kirsi Kniivilä Tampereen Eteläinen seurakunta Härmälän lähikirkkoalueen seurakuntapastori

Peltolammi

joulukuu 2019