Peltolammi-lehti 1/2019 by Peltolammi

Peltolammi

PELTOLAMMISEURAN TIEDOTUSLEHTI

Nro 140 toukokuu 2019

MEIDÄN PELTSU

-tapahtumassa ennätysyleisö s. 11

Peltolammilehti 50 vuotta MAALÄMPÖ

– ilmastoystävällinen vaihtoehto s. 12

-juhlanäyttely kirjastossa s. 6

Peltolammi-lehti pitänyt alueemme puolta jo puoli vuosisataa! Vanhoja Peltolammi-lehtiä selaillessani olen huomannut kuinka paljon viidenkymmenen vuoden saatossa on tapahtunut. Olemme pitäneet alueemme puolia ja vahvistaneet kaupunginosamme kotiseuturakkautta. Alueemme asukkaiden eräänlainen peltolammilainen identiteetti on asia, joka jää monille ulkopuoliselle salaisuudeksi ja ehkä sitä myös kadehditaan. Alueemme on monimuotoinen, mikä on aika saavutus kun muistelee, että aikoinaan Peltolammista kaavailtiin nukkumalähiötä. Alueellemme saatiin kuitenkin palveluita, vaikka niitä säästösyistä on välillä otettu pois. Mutta onneksi ne keksitään ikään kuin uudelleen. Tekisi mieleni väittää, että joskus säästöpäätöksissä säästetään ihmiset hengiltä. Olemme myös kaupunkimme keuhkot. Olen seurannut kuinka tiheärakentamisen intoilijat haluavat kaataa kaiken puuston ja täydentää ulkoliikuntapaikkamme asunnoilla. He eivät huomaa kasvattavansa sillä hiilijalanjälkeä. Olen nähnyt jopa kaavan, jossa nykyinen Pohjois-Peltolammi on liitetty osaksi Lakalaivaa, jotta asukkaita saataisiin tilastollisesti sille alueelle enemmän. Tuleekin mieleeni kysyä kenen grynderin leivissä päättäjät ovat. Olen ollut mukana tilaisuuksissa, joissa puhutaan paljon ristiin. Eräässä puheessa yksi apulaispormestari kehui alueemme omaleimaisuutta, mutta toisessa yhteydessä tasapäisti kaupunginosat samanlaisiksi. Tämänkaltainen toiminta mietityttää. Myös koulumme tilanne on jäänyt askarruttamaan minua. Sisäilmaongelmiin on monta syytä, joista yksi on säästäminen. Tietyn aikakauden talot vaativat tietynlaisen huollot. Esimerkiksi tuuletus on yksi

olennainen seikka. Ilmaston muuttuessa kosteammaksi sen rooli vain kasvaa. Kaavailussa on lainsäädäntö, jossa ilmastointi tulisi sulkea julkisissa rakennuksissa silloin kun niissä ei ole toimintaa. Tätä on jo harrastettu säästösyistä ja lopputuloksen näemme nyt koulujen sisäilmaongelmissa. Vääränlaista korjaamistakin on olemassa, esimerkkinä Valkeakosken kirkko. Mitä tulevaisuudessa? Suurin osa ihmisistä, joiden kanssa olen ollut puheissa, on arvostanut alueemme luonnonläheisyyttä ja se on ollut myös yksi syy muuttaa Peltolammille. Toiset ovat sitä mieltä, että alueemme on hyvä juuri sellaisena kuin se nyt on. Tampereen kaupungin yhtenä tavoitteena on kaupunginosaidentiteetin tukeminen ja ylläpitäminen. Sitä seura on jo tämän lehden kautta tehnyt 50 vuoden ajan. Kaupungilla on nyt näytön paikka sille miten he tukevat meitä tässä työssä. Vaatimuksena kun on jo olemassa olevien rakenteiden muokkaaminen käyttökelpoiseksi ja palvelevaksi, mikä saattaa olla vaikeaa kaupungin toiminnalle. Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, sen näytti jo sote-häslinki. Mutta eteenpäin menemiseen tarvitaan askeleita juuri siihen suuntaan mikä on alueemme parhaaksi. Ja kuka sen päättää elleivät asukkaat itse? Kevätiloa elämään ja ihastelkaamme kasvun ihmettä luonnossa. Puheenjohtajanne Pia K. Lehtinen Teologian maisteri

Peltolammi

toukokuu 2019

Peltolammiseura

Peltolammi

on Peltolammiseuran toimittama tiedotuslehti Päätoimittaja: Toimitus:

Johtokunnan jäsenet vuonna 2019: Muut jäsenet:

Puheenjohtaja: Pia K. Lehtinen Pähkinämäenkatu 5 C 16 044 022 3702 piuskatharos@gmail.com

Olavi Aronen Pähkinäkuja 4 A 18 040 596 2096 olavi.aronen@gmail.com

Varapuheenjohtaja: Kaija Lehtinen Pähkinämäenkatu 5 C 16 Sihteeri–taloudenhoitaja: Ilse-Maj Holmström ilse-maj.holmstrom@tuni.ﬁ

Mari Pajala Pähkinämäenkatu 2 D 21 040 768 1971 mari.pajala@suomi24.ﬁ Jarkko Seuranen Timo Tulonen Tilkonmäenkatu 3 A 9 timo.tulonen@saunalahti.ﬁ

Peltolammi-lehden päätoimittaja: Pia K. Lehtinen 044 022 3702 peltolammi@gmail.com

Pirjo Vainio pirjot.vainio@suomi24.ﬁ

Viljelypalstat: Raili Viipuri Tilkonmäenkatu 3 A 9 045 670 5701 raivii@sci.ﬁ

Tuija Virtanen tuija.virtanen@kolumbus.ﬁ

Tarjolla kahvia ja kastettavaa sekä juttuseuraa muiden peltolammilaisten kanssa. Ajoittain eri teemoja, pelejä ja vierailijoita.

tiistaiklubi Lisätietoja piuskatharos@gmail.com

PARTURI–KAMPAAMO Erja Willberg 03 265 0490

Sini

Peltolamminkatu 40

Koulutettu hieroja Peltolammilla

30 min hieronta nyt 23 €

Tuula Keskilammi, 040 966 6404 tuula.keskilammi@tahtipuhtaus.ﬁ

Peltolammi

Ilmoitushinnat 2019: 1/16 sivu 60 € 1/2 sivu 1/8 sivu 108 € 1/1 sivu 1/4 sivu 180 €

288 € 480 €

Hinnat sisältävät nelivärilisän Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa. Juttuideat sekä materiaalit lehteen tulisi lähettää lokakuun 2019 loppuun mennessä osoitteeseen peltolammi@gmail.com

Peltolammin ajankohtaiset tiedotteet ja tapahtumat löydät www.facebook.com/peltolammi.tampere

www.PeltsuMultsu.ﬁ

Tiistaiklubi Peipontuvalla tiistaisin klo 16.15–18

Peltolammiseura toimii

Pia K. Lehtinen Tuija Virtanen, Johanna Mäki, Pia K. Lehtinen, Satu Laine, Ellen Sieviläinen Kannen kuva: Nea Pehkonen Taitto: Tuija Virtanen Ilmoitusmyynti: Tuija Virtanen, Johanna Mäki, Pia K. Lehtinen Paino: Kirjapaino Offset Ulonen Oy Painos/jakelu: 2900 kpl, Peltolammi, Multisilta, Palokallio ja Lakalaiva

toukokuu 2019

Tarjous voimassa 30.6. asti.

Peltolammin Peipontupa järjestää

JUHANNUSJUHLAT Peipontuvalla to 20.6.2019 klo 12–14. Musiikista huolehtii MARJATTA AARRE Tarjolla makkaraa, vohveleita, kahvia, mehua! Tervetuloa! Peltolamminkatu 12, apteekin vieressä Av. ma–to klo 9–15, pe 9–13

AVOINNA: ARK. 07 7.30–21.00 LA 9.00–21.00 SU 9.00–21.00 09

PELTOLAMMI-lehti 50 vuotta!

Peltolammi-lehden 50-vuotisnäyttely Peltolammin kirjastossa 6.4.–31.5.2019 kirjaston aukioloaikoina. Näyttely siirtyy Peipontuvalle kesäkuun ajaksi. Tervetuloa!

Peltolam

Nro 139 8 uu 201

marrask

AN MISEUR

TUSLEH

TIEDO

AM PELTOL

UULI ETELÄT aa puhalt Peltsulla

ULLA KOUL AMMIN mia PELTOLsisäilmaongel laajoja

n lun aja Katso jou UMAT TAPAHT

ITTAJA PIAVO OLYM osti Reinolan lupaus: Me-talon LE OREL LLE NU EMUS JOKAISE TYÖKOK

Tule mukaan puuhastelemaan Peltsun puuhastelijat on joka toinen viikko kokoontuva avoin askartelun ja käsitöiden puuhastelupiiri. Mukana on kaikenikäisiä peltsulaisia. Teemat vaihtelevat. Katso kokoontumistiedot Facebookista, hakusana ” Peltsun puuhastelijat”

Peltolammiseura toimii

Tule hiusten kesähuoltoon! Suunnitellaan yhdessä sinulle yksilöllinen ja toimiva hiusmalli. Ensimmäisen käynnin yhteydessä kosteu ava ja korjaava tehohoito veloitukse a (arvo 20€) Teemme amma itaidolla leikkaukset, värit, kiharakäsi elyt sekä kynsien kestolakkaukset. Hiussalonki Sinä&Minä, Hatanpään valtatie 17. Tervetuloa! Leena 040 539 1675 Elisa 040 827 6806 Tarja 040 570 7732

Peltolammi

toukokuu 2019

Teksti ja kuva Tuija Virtanen Kaisu Ruuskanen (vas.), Olavi Aronen ja Kalevi Ruuskanen ovat kaikki olleet Peltolammi-lehden päätoimittajia. Nykyinen päätoimittaja Pia K. Lehtinen (oik.) esitteli entisille päätoimittajille Peltolammin kirjastossa parhaillaan esillä olevaa lehden 50-vuotisjuhlanäyttelyä. Näyttelyyn voi tutustua kirjastossa huhti-toukokuun ajan. Kesäkuuksi se siirtyy Peipontuvalle.

Entiset päätoimittajat tutustumassa näyttelyyn

Peltolammi-lehti 50 vuotta -juhlanäyttely kirjastossa – Peltolammi-lehteä on tehty 50 vuotta. Kunnioitettava ikä kaupunginosalehdelle. Näin totesi päätoimittaja Pia K. Lehtinen Peltolammin kirjastossa pidetyssä Peltolammi-lehti 50 vuotta -juhlanäyttelyn avajaisissa. Avajaisiin oli kutsuttu lehden entisiä päätoimittajia. Kaisu Ruuskanen, Kalevi Ruuskanen ja Olavi Aronen muistelivat lehden varhaisia vaiheita näyttelyyn tutustuessaan. 6

Peltolammi

toukokuu 2019

Kun Peltolammiseura perustettiin uudelle asuinalueelle vuonna 1968, innokkaat seuran jäsenet päättivät jo seuraavana vuonna julkaista omaa kaupunginosalehteä. Niin sai alkunsa Peltolammi-lehti, jonka 50-vuotiseen taipaleeseen voi tutustua huhti-toukokuun ajan Peltolammin kirjastossa. Lehteä on tehty kaikkina vuosina talkoovoimin. Kaisu Ruuskanen muistelee, että into oli kova. – Kaikki olivat innostuneita Peltolammi-aatteesta. Olimme nuoria kolmekymppisiä, jotka olivat säästäneet ensimmäiset kodit ja innostus oli valtava, Kaisu Ruuskanen sanoo ja jatkaa, että kun koti oli ostettu, ryhdyttiin tietenkin miettimään, että miten yhteiselo uudella asuinalueella sujuu. Ja hyvinhän se sujui. Peltolammiseura piti tiukasti asuinalueen puolta ja ajoi monia uudistuksia. Työsarkaa riitti.

Lehden tarkoitus oli tiedottaa oman asuinalueen tapahtumista ja toiminnasta. Asukkaat halusivat tietää milloin pidettiin uimakoulua tai milloin olivat hiihtokilpailut. Tuloksetkin julkaistiin lehdessä, ja suurin osa kylän lapsista sai nimensä lehteen. – Se oli tärkeää, painottaa Kaisu Ruuskanen. Hän kertoo valaisevan esimerkin yhteistoiminnasta1970-luvun alusta, kun Peltolammin seurakuntakeskus oli uusi. Ruuskanen keksi, että pidetään seuriksella koko Peltsun yhteinen vappujuhla. Hän soitti silloiselle kirkkoherra Aulis Rainiolle ja ehdotti vappujuhlaa. Kirkkoherra oli hetken aikaa hiljaa mutta suostui lopulta. Suosio oli valtava. Yläkerrassa juotiin kahvit, myytiin simaa ja pidettiin lapsille ongintaa. Alakerrassa Kalevi Ruuskanen näytti lapsille elokuvia.

– Televisiota ei tuolloin ollut kaikilla. Lapset saivat katsoa ﬁlmejä ja tosi kivaa oli kaikilla, Kaisu Ruuskanen sanoo. Kaikista näistä tapahtumista ja tempauksista kirjoitettiin tietenkin Peltolammilehdessä. Jo tuolloin lehteä teki pienehkö, mutta innostunut porukka. – Meillä oli kova into toimittaa hyvä lehti, kokeilla miten se toimii. – Käytiin jopa Helsingin Pihlajamäessä hakemassa ideoita. Pihlajamäki oli tuohon aikaan edistyksellinen lähiö. Sieltä tuliaisina on muun muassa tapa liittää taloyhtiöt mukaan Peltolammiseuran toimintaan.

Neljä kertaa Neljä kertaa vuodessa vuodessa Lehti ilmestyi alkuaikoina neljä kertaa vuodessa. Kun Kaisu Ruuskanen oli päätoimittaja, Kalevi Ruuskanen myi lehteen mainoksia ja lehti myös jaettiin postiluukkuihin oman lehtiporukan voimin. Kaisu Ruuskanen organisoi jakelun ja jakajina rappuja juoksivat päätoimittajinakin toimineet Kalevi Ruuskanen, Reino Rikala ja Seppo Suuripää. He kaikki tekivät mittavan ammattiuran Tampereella. – Lehdet jaettiin Peltolammille ja Multisiltaan. Pojat pyysivät, että älä anna heille kauheasti kolmikerroksisia lamelleja, anna mieluimmin hissitaloja, Kaisu Ruuskanen nauraa. Olavi Aronen muistelee, että aina ei ollut helppoa saada ihmisiä mukaan seuran toimintaan ja lehdentekoon. Joskus kävi niin, että hän oli seuran puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja ja jopa lehden päätoimittaja. Jotta toiminta jatkuisi, Arosen oli otettava päätoimittajuus vastaan, vaikka hän ei kokenutkaan itseään lehdentekijäksi. – Seuran puheenjohtajana minulle oli kuitenkin aina tärkeää, että seura julkaisee omaa lehteä. Toinen seuran tärkeä toimintamuoto oli Arosen mukaan tarjota Peltsun asukkaille mahdollisuus pitää omaa kasvimaata kotikulmilla. Aronen on tyytyväinen, että molemmat ovat edelleen voimissaan Peltolammilla. Lehteä tehdään kaksi kertaa vuodessa ja viljelyspalstoilla riittää multasormia. Lehden nykyinen päätoimittaja Pia K. Lehtinen on elänyt miltei koko elämänsä Peltolammiseuran ja lehden asioita seuraten. Lehtisen isä Seppo Lehtinen oli seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja Pian äiti Kaija Lehtinenkin on toiminut aktiivisesti seurassa. Pia itse on nykyään myös seuran puheenjohtaja. Lehtinen pitää tärkeänä, että oman kaupunginosalehden julkaiseminen jatkuu edelleen. Hän toivoo alueen yrityksiltä myönteistä suhtautumista lehdessä mainostamiseen ja uusia innokkaita tekijöitä mukaan lehtitiimiin.

Peltolammi-lehti 50 vuotta Teksti: Johanna Mäki

Käsissäsi on Peltolammi-lehti numero 140. Viisi vuosikymmentä sitten kun Peltolammia rakennettiin ja ensimmäiset talot valmistuivat, perustettiin Peltolammiseura ry vaikuttamaan asioihin ja toimimaan asukkaiden hyväksi. Heti seuraavana vuonna, 1969, ilmestyi seuran ensimmäinen tiedotuslehti Peltolammi. Siitä saakka lehti on ollut yksi tärkeimpiä tiedotuskanavia alueellamme. Lehti on kokenut monenlaisia muodonmuutoksia ja tekniikka on kehittynyt valtavasti viidessäkymmenessä vuodessa. Lukijoiden yhteydenotot toimitukseen kirjeitse tai lankapuhelimitse ovat vaihtuneet Facebook-viesteihin tai sähköpostiin, mutta lukijat ja tekijät kohtaavat edelleen myös kasvokkain kuten aikaisemminkin. Lehti tehdään paikallisin voimin talkootyönä. Ensimmäisessä lehdessä pohdittiin lehden tarkoitusta ja sen olemassaolon oikeutusta, juuri silloin kun sillä oli suurin merkitys seuran asioista tiedottamisessa ja seuralla oli paljon suuria hankkeita toteutettavana. Sittemmin lehti on tullut osaksi peltolammilaisten arkea ja kaikki osannevat kaivata sitä, jos sitä ei omasta postiluukusta löydykään pari kertaa vuodessa. Peltolammi-lehti suunnitellaan ja tehdään siis talkooporukalla, joka on pieni mutta sitkeä ja aikaansaava. Toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan tekemään yhteistä lehteämme. Voit ideoida sisältöä, myydä mainoksia lähialueen yrittäjille, kirjoittaa tai kuvittaa juttuja. Seuraava lehti ilmestyy vuoden loppupuolella, joten jos innostus heräsi, lähetä meiliä: Tervetuloa porukkaan!

Peltolammi-lehden päätoimi ajat tai vastaavat toimi ajat 1969–2019 (Lista on koo u Peltolammiseuran arkistossa olevien leh en osalta. Osa lehdistä puu uu seuran kokoelmista.)

Seppo Suuripää (1969–1970) Reino Rikala (1971–1972, 1977, 1983, 1984–1987) Kalevi Ruuskanen (1973) Kaisu Ruuskanen (1973–1974) Tuula Rantanen (1975–1976, 1977, 1978–1980, 1988–1989, 1992) Mirja Virtanen (1981) Tapio Tuominen (1982, 1983) Timo Toivonen (1990) Taija Ahoniemi (1995) Tapani Yli-Harju (1996–2006, 2007, 2008, 2009) Tuija Jousranta (2010–2013) Olavi Aronen (2014) Satu Laine (2007, 2008, 2014–2018) Pia K. Leh nen (2019–)

Makupaloja Peltolammista 50 vuoden ajalta Peltolammi-lehden 50-vuo sjuhlanäy ely Peltolammin kirjastossa on esillä 31.5.2019 as . Näy elystä löydät valikoituja ju uja, kuvia ja otsikoita eri vuosikymmeninä kuuteen eri aihealueeseen valikoituna. Kirjasto on avoinna ma, to klo 13–19, , ke, pe klo 10–15. Kesäkuun ajaksi näy ely siirtyy Peipontuvalle.

Peltolammi

toukokuu 2019

Peltsun koulun entinen vaksi muistelee:

On sitä ennenkin opiskeltu parakissa Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Peltolammin koulun entinen vahtimestari Heikki Majanlahti tietää, että on sitä Peltolammilla ennenkin opiskeltu väistötilassa. Nimittäin 1970-luvulla, kun oppilasmäärä kipusi ennätyslukemiin, koulun pihaan tuotiin parakki eli viipalekoulu, kuten sitä aikanaan kutsuttiin. Koulun sisäilmaongelmat ajavat oppilaat syksyksi Vuoreksen kouluun ja ensi vuosi aloitetaan väistötiloissa. Heikki Majanlahti teki mittavan uran Peltolammin koulun kiinteistönhoitajana 33 vuoden ajan. Hän aloitti työt aikakautena, jolloin oppilasmäärä kasvoi ennätystahtiin. Parhaimmillaan koulussa oli 750 oppilasta ja koulua käyntiin vuoroluvussa eli aamu- ja

Peltolammi

toukokuu 2019

Peltsun koulun entinen vahtimestari Heikki Majanlahti lahjoitti maalaamiaan tauluja koululle jäädessään eläkkeelle. Shakinpelaajaa voi edelleen ihailla eskarin tiloissa. iltavuorossa. Koulu oli 70-luvulla Peltolammin kasvaessa auttamatta liian pieni, joten ennen laajennusosan valmistumista koulun pihalle tuotiin viipalekoulu. – Viipaleessa oli neljä luokkaa ja opehuone. Vesi tuli ja meni, vessoissa käytiin päärakennuksessa, Majanlahti kertoo. Kun koulun laajennus valmistui, viipale siirrettiin Kalkkuun.

Majanlahti muistelee, että viipale tuotiin koulun pihaan rekalla. Osat liu’utettiin kivijalkojen päälle ja kiinnitettiin ruuveilla. Viipale sijaitsi koulun eteläpuolella eli kirjaston sisäänkäynnin luona. Majanlahti pitää Peltolammia turvallisena asuinpaikkana, jossa lasten on hyvä käydä koulua. Peltolammin lapset saavat myös kiitettävän arvosanan Majanlahdelta. Ilkivaltaa ei tehty koulussa ja muutenkin koulun henki oli erinomainen. Joskus vahtimestari kävi ojentamassa nuoria mopopoikia – koulun entisiä oppilaita – jotka kokoontuivat iltaisin alapihan sisäänkäynnin eteen jutustelemaan ja tupakoimaan. Roskaamiseltä vältyttiin, kun vaksi antoi pojille peltipurkin, johon kerätä tupakantumpit. Heikki Majanlahti asui koko työuransa ajan koululla nykyisissä eskarin tiloissa. Nelihenkinen perhe mahtui hyvin 61 neliön tiloihin. Vahtimestarille osoitettiin työpaikalta asunto jo senkin vuoksi, että rakennuksen lämpökeskus vaati alkuaikoina jatkuvaa tarkkailua. Kun Majanlahti jäi eläkkeelle, uusi koti löytyi edelleen Peltolammilta. Majanlahti on harrastanut kuvataidetta koko ikänsä. Eläkkeelle jäädessään hän lahjoitti koululle useita tauluja, joista ainakin Shakinpelaaja on edelleen seinällä. Majanlahti on nähty myös teatterin lavalla, sillä teatterinjohtaja Mikko Majanlahti sai aikoinaan houkuteltua velipoikansa näyttämölle.

Lapset kouluun Vuorekseen, koululle nousee väistötila

Syksy tuo muutoksia Peltolammin koululaisille Teksti ja kuva Tuija Virtanen

Peltolammin koulun sisäilmaongelma tyhjentää koulun ensi syksynä. Koululaiset kuljetetaan Vuorekseen kouluun. Kirjasto jatkaa syksyn nykyisissä tiloissa, myös liikuntasalin iltakäyttö jatkuu toistaiseksi.

Peltolammin koulun rehtori Sirkku Vartiainen kertoo, että koululaisten vanhemmat ovat suhtautuneet ymmärtäväisesti syksyn tuomiin muutoksiin. Kaikki 260 koulun oppilasta sekä 50 eskarilaista käyvät syyslukukauden Vuoreksen koulussa. Tammikuussa palataan takaisin Peltolammille, mutta ei suinkaan tuttuun koulurakennukseen vaan pihaan nouseviin väistötiloihin.

Peltolammin koulun piti viettää ensi syksynä 50-vuotisjuhlia, mutta juhlien sijaan koulu tyhjeneekin oppilaista. Sisäilmaongelmista kärsivä koulurakennus muuttuu syksyllä miltei autiotaloksi, sillä Peltolammin lapset kuljetetaan syyslukukauden ajan Vuoreksen kouluun. Peltolammin koulun rehtori Sirkku Vartiainen kertoo, että Vuorekseen siirtyvät kaikki luokat sekä eskarilaiset. Koulu siis hiljenee oppilaista, mutta kirjasto toimii nykyisissä tiloissa vuodenvaihteeseen saakka. Myös liikuntasalin iltakäyttö jatkuu syksyllä. Sillä välin kun oppilaat käyvät koulua Vuoreksessa, koulun lähituntumaan nousee väistötila. Se valmistunee ennen kevätlukukauden alkua. Väistötiloissa puolestaan opiskellaan siihen asti kun uusi hyvinvointikeskus valmistuu. Hyvinvointikeskukseen on alustavasti suunnitteilla tilat koululle ja eskarille, Me-talolle, kirjastolle, neuvolalle, vanhusten palveluille ja terveyspalveluille. – Olemme syksyn evakossa Vuoreksessa, tammikuussa pääsemme aloittamaan väistötiloissa, Vartiainen vahvistaa. Rehtorin mukaan koululaisten vanhemmat ovat suhtautuneet muutoksiin ymmärtäväisesti. Tärkeintä on, että lapset voivat käydä koulua turvallisesti ilman sisäilmaongelmista aiheutuvia riskejä. Väistötilat rakennetaan koulun tontille alakerran sisäänkäynnin edustalle. Liikenne lisääntyy Säästäjänkadulla Liikenne lisääntyy kohti Vuoresta Säästäjänkadulla Oppilaat kuljetetaan ensi syksynä Vuorekseen busseilla. – Bussimatka ei dramaattisesti pidennä lasten koulupäivää, Vartiainen sanoo. Suunnitelmissa on, että bussikuljetus tapahtuu koululta Säästäjänkatua pitkin

kohti Vuoresta. Rehtorin mukaan Säästäjänkadun puolella on huomattavasti suurempi kääntöpaikka busseille kuin Rukkamäenkadun puolella. – Emme voi aamuisin kokoontua koulun sisällä, joten meillä täytyy olla kokoontumispaikka ja se voisi luontevasti olla urheilukentän tienoo, Vartiainen sanoo. Käytännön toteutus on vielä työn alla, joten vielä ei tiedetä tarkkoja kuljetusten aikatauluja. tunnelma koulussa Hyvillä mielin Vuorekseen Sisäilmaongelmat ovat aiheuttaneet oireita niin oppilaille kuin koulun henkilökunnallekin. – Olemme hyvillämme, että pääsemme siirtymään puhtaisiin tiloihin, Vartiainen sanoo. Vuoreksen koulu on uusi. Peltolammilaisten lisäksi Vuoreksessa ovat myös Pispalan koulun isoimmat oppilaat koulun peruskorjauksen vuoksi. Pispalan koulun pienimmille oppilalle ja eskarilaisille rakennetaan väistötilat Hyhkyn koulun pihaan. Rehtorin mukaan keväkausi on ollut Peltolammin koululla terveydellisesti haastavaa aikaa. Päätös Vuorekseen siirtymisestä ja väistötilojen saamisesta on sekä lasten että henkilökunnan kannalta erittäin hyvä asia. – Olemme odottavalla ja positiivisella mielellä, rehtori sanoo. Ihannetilanne olisi kuitenkin ollut se, että koulu olisi voitu pitää käytössä hyvinvointikeskuksen valmistumiseen saakka. Koulun remontointia ei kuitenkaan ole suunnitelmissa. – Siihen asti kunnes hyvinvointikeskus rakentuu tämä on toiseksi paras vaihtoehto, rehtori Sirkku Vartiainen sanoo.

Peltolammi

toukokuu 2019

Jenni Saarinen tähyää luistelussa huipulle. Nämä kuvat ovat kilpailumatkoilta Unkarista ja Bulgariasta.

PELTOLAMMILAINEN

Peltolammin oma tyttö Jenni Saarinen on huippuluistelija Teksti Ellen Sieviläinen Kuvat Jenni Saarisen arkisto

Onko Peltsun Jenni Saarinen mukana seuraavilla EM-jäillä? Sitä saadaan jännittää vielä jonkin aikaa. Selvää kuitenkin on, että Suomi saa lähettää ensi vuonna taitoluistelun EM-kilpailuihin kolme naisluistelijaa. Viveca Lindforsin ja Emmi Peltosen lisäksi kisapaikka saattaa olla Jennin, sillä hän oli suomenmestaruuskilpailuissa viimeksi kolmas. 20-vuotias Jenni on asunut kaksivuotiaasta asti Peltolammilla ja harrastanut liikuntaa monessa muodossa koko ikänsä. Jenni kertoo, että asuinalue on ollut ja on edelleen hyvällä etäisyydellä kaupungista ja treenipaikoista. – Peltsulla on ollut myös mukavat maastot liikunnalle. Lapsena leikittiin ja touhuttiin paljon kotipihalla ja koulun kentällä muiden lasten kanssa. Kesällä myös pyöräiltiin ja käytiin uimassa Peltolammessa. Hän lisää, että myöhemmin mukaan tulivat myös telinevoimistelu, tennis ja jalkapallo. Jenni aloitti luistelun viisivuotiaana vähän sattumalta tuttavaperheen kautta. Tuttavaperheen tyttö luisteli silloin KooVeessä ja pyysi kerran Jenniä seuraamaan luistelu-

Peltolammi

toukokuu 2019

näytöstä. Jenni meni näytökseen ja sen jälkeen hän halusi myös lähteä mukaan. Vaikka ystävä lopetti Kooveessä, niin Jenni päätti jatkaa. Siellä hän harjoittelee nykyäänkin, vaikka välillä oli myös Tapparassa.

Luistelu mukanaan Luisteluvei vei mukanaan Mitä paremmaksi Jennin luistelutaito kehittyi, sitä mieluisammaksi laji tuli. Luistelu oli myös koulun liikuntalajeista mieluisin. Vaikka se aluksi oli vain mukava harrastus, vei se Jennin täysillä mukanaan. Koulupäivien jälkeen Jenni piipahti vain tunniksi kotiin, josta lähti sitten harjoittelemaan joko Hakametsän, Tesoman tai Hervannan hallille. Jennin vanhemmat ovat olleet koko ajan suuressa roolissa niin huoltojoukoissa kuin kustannuksissakin. Jenni oli 10-vuotias, kun hänet bongattiin taitoluisteluliiton valmennusryhmiin. Hän huomasi olevansa hyvä tässä lajissa. Hänestä varttui lupaava junioriluistelija, jonka hyppyrepertuaari oli aivan maailman kärjen luokkaa. Harrastus muuttui tavoitteellisemmaksi. Mukaan tulivat myös kilpailut. 15-vuotiaana Jenni voitti ensimmäisen kerran muun muassa naisten Pohjoismaiden mestaruuden. Kun Jenni oli yhdeksännellä luokalla, tapahtui käänne. Vaikka hän treenasi hyvin, henkinen vire katosi ja hän uupui. Jenni pohtii, että koulu, vaativat harjoitukset ja kilpailut veivät voimat. Oli vain hiljennettävä tahtia ja ryhdyttävä harjoittelemaan rauhallisemmin. Kun harjoittelu ei ollut niin intensiivistä kuin aikaisemmin, aikaa jäi myös koululle ja hän valmistui ylioppilaaksi

joulukuussa 2018. Jenni paljastaa, että jatkossa hän pyrkii opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteitä.

Kohti uusia haasteita Kohti uusia haasteita Viime syksynä kun Jennillä oli ylioppilaskirjoituksissa vain yksi koe enää jäljellä, hän pystyi taas keskittymään hyvin luisteluharjoitteluun jo alkukaudesta asti. Hän oli palaamassa tasolleen. Jenni sijoittui ensin viime vuoden lopulla kolmanneksi SM-kisoissa, myöhemmin tämän vuoden helmikuussa hän voitti Pohjoismaiden mestaruuden jo toistamiseen. Voitto viitoittaa nyt Jennin tietä eteenpäin ja hän toivoo olevansa mukana seuraavissa EM-kisoissa. Se on yksi tavoite, jonne hän tähtää valmentajinaan Minna Järvinen ja Christina Wendelin. Jenni toivoo, että tulevat luistelukaudet sujuisivat hyvin. – Luistelu on ihanaa, sillä se on elämäntapa, josta nautin esikuvieni tavoin. Osaan nyt arvostaa energisen ja ulospäin suuntautuneen amerikkalaisen Gracie Goldin, italialaisen pitkän uran luistelleen Carolina Kostnerin ja venäläisen Jelizaveta Tuktamyševan tekemisiä. Heistä on tullut esikuviani. He ovat osoittaneet saavutuksillaan, että vaikeuksista voi selvitä. Carolinan kanssa olen päässyt myös luistelemaan Italiassa samoilla jäillä, Jenni toteaa. Tulevana kesänä Jennillä on kahden viikon Saksan ja viikon Italian leiri, joten hän tulee olemaan vähemmän Peltolammilla. Syksyllä hän palaa kotiin, sillä hän aloittaa kaksivuotiset opinnot Varalan urheiluopistolla tähtäimenään liikunnanohjauksen perustutkinto. Tutkinto alkaa oppisopimuksella urheiluseura Kooveessä. Jenni pohtii sopimuksen tuomia hyötyjä: hän saa tuloja, voi asua Peltolammilla ja pääsee harjoittelemaan samoissa tutuissa treenipaikoissa kuin tähänkin asti.

Taikuutta ja räppiä Meidän Peltsu -tapahtumassa Kuvat Nea Pehkonen

Paleface eli Karri Miettinen esiintyi Meidän Peltsu -tapahtumassa. Peltolammi on rap-artistille tuttu paikka, sillä hän asui Ketunleivänkadulla opiskellessaan englantia Tampereen yliopistossa.

Meidän Peltsu -tapahtumaa vietettiin Peltolammin koululla tänä vuonna huhtikuun alussa. Aurinkoinen päivä helli yleisöä, jota oli saapunut paikalle ennätysmäärä, noin 600 lasta ja aikuista. Taikuri Paspartuu ihastutti tempuillaan ja Peltolammilla Ketunleivänkadulla aikoinaan asunut räppäri Paleface huudatti yleisöä osuvasti ”yhteisöllisen kaupunginosakulttuurin puolesta” . Jokaisella toimintapisteellä riitti vilskettä, onnenpyörän jono kiemurteli pitkällä ja arvat myytiin loppuun alle tunnissa! Maksuton munkki- ja kahvitarjoilu teki hyvin kauppansa ruokalassa.

VR-lasien esittelyssä sekä jäätelötehtaan maistiaisissa riitti jonoa ja säpinää.

Lastentaikuri Paspartuu tempaisi Peltolammin lapset ja aikuisetkin mukaan taikuuden hämmästyttävään maailmaan Meidän Peltsu -tapahtumassa.

Peltolammi

toukokuu 2019

Maalämpöjärjestelmiä on käytetty jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan yleisesti omakotitalojen lämmittämisessä. Tekniikan kehittyessä tämä ilmastoystävällinen lämmitystekniikka on alkanut levitä viime vuosina myös kerrostaloihin.

Maalämpöjärjestelmä valtaa alaa myös Peltolammilla

Peltolammi on erittäin sopivaa aluetta maalämmön rakentamiseen muun muassa sen vuoksi, että kerrostalotontit ovat enimmäkseen tarpeeksi suuria isolle määrälle lämpökaivoja. Kaupunginosamme taloyhtiöistä pari on käyttänyt jo muutaman vuoden ajan menestyksellisesti maalämpöä. Myös Peltolammin Veteraanitalot ottaa käyttöön maalämpöjärjestelmän kesän aikana.

kokonaisuudessaan: kustannusarvio, aikataulut, kilpailutuksen tulokset jne. Yhtiökokous sai näin ollen päätettäväkseen hankkeen hyväksymisen tai hylkäämisen. Asukkaat kyselivät innokkaasti hankkeen yksityiskohtia Lamit Oy:n konsultilta, joka oli tehnyt ansiokkaan, selkeän selvityksen projektin toteuttamisesta. Yhtiökokous hyväksyi yksimielisesti hallituksen esityksen. Yksimieliseen hyväksymiseen lienee yhtenä tärkeimpänä syynä se, että maalämmön rakentamista varten otettava laina maksettaisiin takaisin noin 15 vuodessa kaukolämmöstä säästyvillä kustannuksilla. Poraukset alkoivat sitten jo 28.2.2019 ja kestivät noin kuukauden. Meluhaitta oli melkoinen, mutta onneksi pora siirtyi parin päivän välein jo seuraavaan paikkaan.

Kolme hyvää syytä siirtyä maalämpöön Ensimmäisen kerran asiaa puitiin As Oy Peltolammin Veteraanitalojen yhtiökokouksessa kesäkuussa 2017. Silloin hallitus tunnusteli, onko asialle minkäänlaista kannatusta talon asukkaiden keskuudessa. Maalämpöjärjestelmään siirtymiseen ja samalla poistoilman talteenottoon löydettiin heti kolme hyvää syytä: ilmastoystävällisyys, kaukolämmön hinnan nopea nousu ja tontin vuokran todennäköinen reilu korotus uuden vuokrasopimuksen mukana vuonna 2027. Asia otettiin vastaan sen verran myönteisesti, että hallitus sai valtuudet selvitellä maalämpöön siirtymisen mahdollisuuksista taloyhtiössämme. Hallituksen selvitykset johtivat siihen, että joulukuussa pidettiin ylimääräinen yhtiökokous, jossa hallitus sai valtuudet käynnistää urakan suunnittelu ja kilpailutus. Varsinaisessa yhtiökokouksessa toukokuussa 2018 hallitus kertoi, että maalämpöasia etenee vauhdilla ja se kirjattiin toimintasuunnitelmaan seuraavalle vuodelle. Joulukuussa 2018 valmistelut olivat siinä pisteessä, että voitiin pitää ylimääräinen yhtiökokous, jossa esiteltiin hanke

Peltolammi

toukokuu 2019

Teksti ja kuva Immo Hietala

Veteraanitalot Säästäjänkadulla saa maalämmön. Ilmastoystävällisyys, kaukolämmön hinnan nopea nousu ja tontin vuokran todennäköinen korotus olivat ne syyt, jotka vaikuttivat taloyhtiön päätöksenteossa.

Muutama fakta Veteraanitalojen maalämpöjärjestelmästä Kaksi 3-kerroksista taloa, 72 huoneistoa: · 16 lämpökaivoa syvyydeltään 300 metriä · neljä maalämpöpumppua + varaajat · poistoilman talteeno o · sähkölii ymän suurentaminen

Päiväleirejä ja Sporttifestarit

Me-talo toimii Peltolammilla myös kesällä Suurin osa Peltolammin koululla järjestettävistä Me-talon toiminnoista siirtyy syksyllä Peltolammin ja Multisillan muihin tiloihin. Kun väistötilat valmistuvat sisäilmaongelmien vuoksi tyhjennetyn koulun läheisyyteen, myös Me-talon toiminta jatkuu väistötiloissa alkuvuonna 2020. Kesän aikana Me-talo järjestää lapsille paljon tekemistä päiväleirien ja Sporttifestarien muodossa. Tarkemmat tiedot Me-talon jatkosta täsmentyvät kesän ja syksyn aikana. Me-talon syksy näyttäytyy yhä verkostomaisempana ja toimintaa tullaan järjestämään vahvasti muun muassa Multisillan nuorisokeskuksella. Tampereen kaupungin aikuissosiaalityön osallistavan sosiaaliturvan kokeilu ja Me-talo ovat käynnistäneet kehittämisprojektin yhdessä Multisilta–Peltolammi-alueen muiden toimijoiden kanssa. Visiona on, että Multisillassa pystytään tarjoamaan alueiden asukkaille monimuotoinen ja nykyaikainen tila, josta löytyy toimintaa ja tukea elämään. Projektin alussa Me-talo tekee Multisillassa yhteistyötä muun muassa Akillan ja Sirkus Fokuksen kanssa. Yhteistyö tuo alueelle kaikille avointa toimintaa, joka Me-talo järjestää kesällä toimintaa Peltolammin uimarannalla ja avaa heinäkuun ajaksi kesäkioskin. Kioski tulee elävöittämään uimarannan toimintaa ja virvokkeet virkistävät auringonpalvojia. Kioskin pyörittämisestä tulevat vastaamaan yrittäjyydestä unelmoivat Peltolammin ja Multisillan alueen nuoret, joille Me-talo mahdollistaa maksuttoman yrittäjyysvalmennuksen ja takaa kesätienestin. Lisäksi kioski tarjoaa viikon mittaisen kesätyökokemuksen alueen neljälle 15–18-vuotiaalle nuorelle, jotka pääsevät kartuttamaan myyntitaitojaan kioskilla. Kioskityöntekijöiden rekrytointi jär-

tukee asukkaiden hyvinvointia laaja-alaisesti. Me-talo tarjoaa jatkossa vahvemmin vapaaehtoismahdollisuuksia ja etsiikin täysi-ikäisiä vapaaehtoisia olemaan turvallisina aikuisina kävijöille. ”Tarjoamme vapaaehtoisille perehdytyksen, välipalan, kokemusta lasten kanssa työskentelystä ja todistuksen. Toivomme, että voimme antaa vapaaehtoisille tunteen, että he voivat auttaa ja saavat sisältöä päiviinsä. Vapaaehtoiset ovat ehdottomasti suuri voimavara, joka tulee tuomaan paljon iloa ja apua Me-talon kävijöille", kertovat Me-talon työntekijät.

Me-talon kevät ja kesä täynnä liikuntaa ja pirteyttä Me-talo pitää avoimia ovia Peltolammin koululla toukokuussa tiistaisin ja torstaisin kello 12–17. Avoimissa ovissa voi viettää aikaa pelaten, leikkien ja liikkuen. Tarjoamme myös maksuttoman välipalan. Tervetuloa tutustumaan Me-talon työntekijöihin ja alueen muihin ihmisiin! Lisäksi tarjoamme toukokuussa retkiä ja eri aiheisia työpajoja. Kevään toimintamme päättyy tiistaina 28.5. Me-talo tarjoaa tekemistä myös kesällä. Kesäloman ensimmäiset kaksi viikkoa täyttyvät Me-talon päiväleireistä. Päiväleirit on

Lisätietoja toiminnasta:

tarkoitettu alakoululaisille ja leirit sisältävät liikuntaa, askartelua ja hauskaa yhdessäoloa Peltolammin koululla ja sen läheisyydessä. Päiväleirien lisäksi järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin Liikkuva Perhe -hankkeen ja Nuorten treenien kanssa kesäkuun maanantaisin Sporttifestarit. Nyt ei tarvi olla superpelaaja, ammattitanssija tai himoliikkuja, vaan tavoitteena vain nauttia kesästä, yhdessäolosta ja liikkumisesta. Sporttifestareilla musiikki raikaa ja liikunnan ilo on ylimmillään!

Sporttifestarit *maanantait kesäkuussa* 14–16 Puistofu s-turnaus alakouluikäisille, Peltolammin koulu 17–18 Leikkibileet perheille! Peltolammin ranta 18–19 Beach Volley alle 30-vuo aille, Peltolammin ranta · Maksutonta, ei ilmoi autumista · Ei tarvitse aiempaa kokemusta liikunnasta · Innostavaa ja osaavaa ohjausta

me.

Me-kioski tarjoaa makean kesäduunin alueen nuorille jestetään toukokuussa ja siitä ilmoitetaan Me-talon sosiaalisen median kanavissa. Lisätietoja antaa Me-talon työllisyyskoordinaattori Riikka-Mari Hietamies, riikka-mari.hietamies@ tampere.ﬁ p. 040 156 1243

Peltolammi

toukokuu 2019

Leppoisa musiikkihetki Peipontuvalla. Marjatta Aarre säestää kitaralla, kun Iloa musiikista -hetkeen osallistuvat peltolammilaiset kajauttavat ilmoille reippaan laulun.

Peipontuvalla voi kahvitella, syödä, laulaa, jutella tai vain käydä lukemassa päivän lehdet

Tule viihtymään Peipontuvalle Teksti ja kuvat Tuija Virtanen

Kun Peipontupa sai kaksi uutta vetäjää vuosi sitten, päätettiin pistää uudet tuulet puhaltamaan Peltolammin korttelikerhossa. Sisustusta uusittiin, toimintaa lisättiin ja tarjontaa monipuolistettiin. Peipontuvan vetäjät Anja Rinne ja Eeva-Liisa Katainen toivovat lisää peltsulaisia Peipontuvalle. – Jos sinulla on päivisin aikaa, niin tule mukaan, Anja Rinne houkuttelee. Peipontuvalla on aina tarjolla kahvia ja seuraa. Ruokaakin voi syödä, kunhan tilauksen tekee edellisenä päivänä tai aamulla kello 10 mennessä. Ruoka-annos on kohtuuhintainen ja kahvikin maksaa vain 1,20 euroa. Kastettava sisältyy aina hintaan ja makoisat piirakat ja leivonnaiset ovat usein Anja Rinteen tekemiä. – Tykkään leipoa, palveluvastaava Anja Rinne kertoo. Seuran ja purtavan lisäksi Peipontuvan arkipäivät ovat varsin toiminnallisia. Maanantaisin on tuolijoogaa, tiistaisin ja torstaisin nautitaan musiikista, keskiviikkoisin tehdään käsitöitä tai vietetään hartaushetkeä, perjantaisin on vuorossa tuolijumppa.

Peltolammi

toukokuu 2019

Esiintyjiä on viikoittain ja toisinaan lähdetään yhteiselle retkelle. – Jokaiselle jotakin, vakuuttavat Rinne ja Katainen. Yhteisiin rientoihin ei toki kaikkien tarvitse osallistua. Rinne painottaa, että Peipontuvalle voi tulla vain ihmettelemään tai lukemaan lehtiä. Mitä kukin haluaa. Eikä toimintaan tarvitse sitoutua millään tavalla. Sisään voi poiketa silloin kun siltä tuntuu. Siis vaikka joka arkipäivä tai kerran kuukau-

dessa. – Jos olet päivisin kotona ja sinulla on tekemisen puutetta, niin tule mukaan, Anja Rinne kehottaa. Etupäässä korttelikerhossa käy seniori-ikäisiä ihmisiä, mutta kuka tahansa vapaapäiväläinen tai kotona lasten kanssa oleva peltsulainen voi poiketa. Anja Rinne haluaakin rohkaista kaikkia lähtemään ulos ihmisten pariin, sillä se virkistää ja aktivoi ihmistä.

Peipontuvan toimintaa vetävät Anja Rinne (vas.) ja Eeva-Liisa Katainen toivottavat peltsulaiset tervetulleiksi korttelikerhoon arkipäivisin. Tarjolla on aina kahvia ja kastettavaa sopuhintaan sekä ruokaa tilauksesta. Juttuseuraa löytyy taatusti, mutta Peipontupaan voi poiketa vaikkapa lukemaan päivän lehdet. Rinne on antiikin keräilijänä inspiroinut Peipontuvalle uuden ilmeen.

Rohkeasti mukaan aktivoitumaan Uusien ihmisten pariin lähteminen on aina haastavaa kenelle tahansa. Anja Rinne kuitenkin rohkaisee, että mukaan kannattaa lähteä vaikkapa virkistymismielessä. Sosiaaliset kontaktit auttavat jaksamaan ja iloisessa seurassa viihtyy varmasti. Ensimmäiselle käynnille voi ottaa vaikkapa tutun ihmisen mukaan. Kaikki otetaan Peipontuvalla ystävällisesti ja sydämellisesti vastaan. – Eikä välttämättä tarvitse osallistua mihinkään. Musiikkituokioissa ei tarvitse osata laulaa eikä tuolijoogassa taipua lootusasentoon. Eikä ensimmäisellä kerralla tarvitse edes puhua kenenkään kanssa, jos haluaa vain rauhallisen lehdenlukutuokion. Rinne toteaa, että Peltolammilla on paljon iäkkäämpiä ihmisiä, jotka voisivat käydä Peipontuvalla viihtymässä ja tapaamassa muita ihmisiä. Hän on myös miettinyt, miten aktivoida lisää ihmisiä päivätoimintaan ja yhteisen tekemisen pariin. Sanaa on välitetty muun muassa kotipalvelun kautta. Mutta miten tavoittaa nuoremmat, arkipäivisin kotona syystä tai toisesta olevat ihmiset? Rinne toivoo, että heitä voisi tavoittaa vaikkapa Peltolammi-lehden välityksellä. – Tänne voi tulla kuka tahansa, jolla on päivisin aikaa ja tekemisen puutetta. Tampereen kaupungin ylläpitämää korttelikerhotoimintaa on supistettu rajusti, eikä Peltolammin toiminnan jatkokaan ole itsestäänselvyys.

– Mitä enemmän Peipontuvalla käy ihmisiä, sitä varmemmin toiminta saa jatkua, Rinne sanoo.

Lahjoituksia otetaan vastaan Peipontupa on sisustettu viihtyisäksi peltolammilaisten olohuoneeksi. Eeva-Liisa Katainen iloitsee, että aikaisemmin varsin kalsea tila on saatu nyt lämpimäksi, kodinomaiseksi tilaksi. Pienet yksityiskohdat, kuten kattolampusta roikkuvat lusikat, ovat jo sinällään yhden vierailun arvoisia. Tila on tullut tutuksi monelle työikäiselle peltsulaiselle taloyhtiön kokouspaikkana. Me-talo puolestaan on järjestänyt Peipontuvalla kahvi- ja vohvelitilaisuuksia maanantaisin. Peltolammiseuran Tiistaiklubi toimii nimensä mukaisesti tiistai-iltapäivisin keskustelukerhona. Ohjattu korttelikerho palvelee asukkaita arkipäivisin yhdeksästä kolmeen, perjantaisin yhdeksästä yhteen. Tiloissa on siis monenlaista toimintaa. Vastikään M-marketin vieressä toimiva kampaaja Erja Willberg lahjoitti tilaan tarpeettomaksi jääneitä vaaterekkejä, joten nyt talvipalttootkin saadaan henkariin. Kaipaako Peipontupa lisää lahjoituksia? Kyllä, vastaavat Anja Rinne ja Eeva-Liisa Katainen. Lehdet ja kirjat kelpaavat aina, myös hieman vanhemmat aikakauslehdet. Käsityötarvikkeista, kuten villalangoista, on aina pulaa. Moni kävijä haluaa rentoutua esimerkiksi palapelin ääressä, joten niitäkin voi Peipontuvalle tarjota. Kannattaa käydä kysäisemässä ohjaajilta Rinteeltä ja Kataiselta mitä Peipontuvalta puuttuu.

GALLUP Oletko koira- vai kissaihmisiä?

– En kumpaakaan. Tai molempia, vastaa Sonja Maununaho arvoituksellisesti. – Kissat ja koirat ovat samalla tavalla yksilöitä kuin ihmisetkin. Toiset ovat kivoja, toiset ei, sanoo Helsingistä asti Peltolammille kyläreissulle piipahtanut Maununaho.

Kämmenniemeen Peltolammilta muuttanut Linda Eskola lukeutuu piirun verran enemmän kissaihmiseksi kuin koiraihmiseksi. Sikäli mikäli mies suostuu, niin nelilapsiseen perheeseen otetaan pian kissa.

Lahjoita ylimääräiset lehdet ja kirjat Peipontuvalle Peipontuvalla luetaan ahkerasti, niin kirjoja kuin lehtiäkin. Siellä tehdään myös palapelejä ja käsitöitä. Jos sinulla on ylimääräisiä lehtiä, kirjoja, palapelejä tai käsityötarvikkeita, voit lahjoittaa niitä Peipontuvalle yhteiseen hyvään. Voit tuoda lahjoitukset suoraan Peipontuvalle aukioloaikoina: ma–to 9–15, pe 9–13, tai soittaa Anja Rinteelle: 040 806 2418, jolta voit tiedustella mitä Peipontuvalta puuttuu. Peipontupa kiittää ja ottaa lahjoitukset ilolla vastaan, kuten myös sinutkin. Joten tervetuloa tutustumaan Peipontupaan!

Peltsulainen Veera Turunen on koiraihminen. Pienenä tyttönä hänellä oli kissa, mutta nyt pikkuinen koira eli minilassie.

Henna Lämpsä Lempäälästä on koiraihminen. Kotona asustaa tiibetinspanieli Vilma. Pikkuherra Leevi kallistuu myös koirien kannalle.

Peltolammi

toukokuu 2019

Partio sopii myös aikuiselle Teksti ja kuva Mariella Koivula

Partio tunnistetaan usein lasten harrastukseksi, mutta myös aikuiset saavat partiotoiminnasta paljon irti. Tekemistä löytyy myös heille, jotka eivät tunne itseään osaaviksi lasten kanssa – jokaisen aikuisen partiolaisen ei tarvitse olla kasvattaja. Viikkotoiminnan ryhmien vetämisen lisäksi toimintaan pääsee mukaan esimerkiksi osallistumalla oman lippukunnan retkien järjestelyihin silloin kun itselle sopii tai hoitamalla lippukunnan yhdistystoiminnan paperinpyöritystä. Peltolammin seurakuntatalolla lopetellaan partiolippukunta Härmälän Ilvestyttöjen johtajiston kokousta. Paikalla on seitsemän iloista naista sekä lippukunnan sukupuolivähemmistöä edustamassa yksi mies. Lippukunnanjohtaja Ida Tiihonen kerää kasaan kokouspapereita ja yrittää tarjota ylijäänyttä pullaa kotiin lähtevien mukaan. – Johtajien kokouksissa parasta on muiden johtajien tapaaminen. Täällä pääsee juttelemaan ryhmien kuulumisia ja puimaan kunkin omaan tehtävään liittyviä haasteita. Se on äärimmäisen tärkeää, että tässä tekemisen ytimenä on oma porukka aikuisten kesken, Tiihonen toteaa. Tiihonen liittyi Härmälän Ilvestyttöihin vuonna 2015. Hän on aina tuntenut olevansa partiossa samalla viivalla koko ikänsä harrastaneiden kanssa.

Pirkan Opiskelija-Asunnot Oy:n (POAS) omistaman talon purkutyöt aloitetaan asbestitöillä. Koko talon purku-urakka on tarkoitus saada valmiiksi heinäkuuhun mennessä. Uuden talon rakentaminenon tarkoitus aloittaa välittömästi purkutöiden valmistuttua. – Tarkoituksena on rakentaa valmiiksi ensin yksi taloista ja tarkastella jatkotilanne sen jälkeen, kertoo POAS:n kiinteistöpäällikkö Pasi Silanterä. Kaikkiaan alueelle on nyt kaavoitettu kolme 5-8-kerroksista uutta pistetaloa. Ensimmäisenä valmistuva talo tulee sijoittumaan nykyisen talon pohjoispäähän, lähelle Vaahterakuja 4:ää. Lisäksi kaavassa on mah-

Peltolammi

toukokuu 2019

Lopussa kiitos seisoo. Mahtavan leiriviikonlopun jälkeen iloisina hymyilevät Ida Tiihonen, Jenni Rekola ja Mariella Koivula.

– Aikuiselle sopii tekemällä oppimisen periaate siinä missä lapsellekin. Kannustavassa ja myönteisessä ilmapiirissä, samanhenkisten ihmisten kanssa, vasta aikuisenakin partioon tutustuneet pääsevät nopeasti sisälle toimintaan. Uusien asioiden kokeileminen ilman aiempaa osaamista tai asiantuntijuutta on partion kulmakiviä vanhoillekin harrastajille. Monelle aikuiselle parasta partioharrastuksessa on sen joustavuus. Monipuolinen tekeminen omien kiinnostuksen kohteiden mukaan, mahdollisuus kehittää itseään kouluttautumalla ja erilaisilla tehtävillä ja jatkuva uuden oppiminen tarkoittaa sitä, ettei partiossa tule vuosienkaan jälkeen tylsää.

– Ihanaa partiossa on se, että voin harrastaa partiota juuri sen verran kuin haluan eli kerran viikossa, kerran kuussa tai vaikka päivittäin. Partio ei ole ollut koskaan tylsä harrastus, sillä se mukautuu jokaisen ikäiselle sopivaksi pienestä lapsesta pitkälle aikuisuuteen antaen aina mahdollisuuden oppia uutta ja haastaa itseä, lapsesta asti Härmälän Ilvestytöissä mukana ollut Jenna Röyttä kertoo. Lasten kanssa harrastaminen tuo aikuiselle iloa, kun saa pienimmätkin oivaltamaan että he osaavat, pystyvät ja saavat tehdä itse. Riemua tuottavat keskustelut lasten kanssa iltahartauksissa tai nuotiolla, sekä ne hetket, kun haastaa itseään keksimään mielekäs tapa opettaa jokin tylsä asia.

Härmälän Ilvestytöt on vuonna 1951 peruste u par olippukunta, jolla on toimintaa sekä Peltolammin e ä Härmälän alueella. Par oon voi lii yä minkä ikäisenä tahansa eikä aikaisempaa par okokemusta tarvita. Jos haluat etää lisää par oharrastuksesta aikuisena tai lapsena, ota rohkeas yhtey ä Mariella Koivulaan: 0408348288 tai koivulamariella@gmail.com

Vaahterakuja 3:n purkutyöt alkavat toukokuun alussa Teksti Satu Laine, kuva Tuija Virtanen dollista rakentaa talo seurakuntakeskusta vastapäätä sekä pyörätien toiselle puolelle nykyisen grillikatoksen tienoille. Valtaosa uuteen taloon rakennettavista asunnoista tulee olemaan muodoltaan yksiöitä ja pieniä kaksioita. Asuntojen koot vaihtelevat 31–50,5 neliön välillä. Asuinkerroksia taloon on tulossa kuusi. Lisäksi taloon tulee kellaritilat ja ylimpään kerrokseen sijoittuvat asukkaiden yhteiset tilat, kuten saunatilat. Peltolammi-lehti on seurannut projektia ja raportoinut sen etenemisestä aiemmin kevään 2016 ja syksyn 2017 lehdissä.

Vaahterakuja kolmosen opiskelijatalojen purku alkaa pian ja tilalle nousee uusia kerrostaloja.

Lämminhenkinen leikkihetki Multisillassa Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvilassa.

Perhekahvilasta uusia tuttavuuksia Teksti ja kuvat: Johanna Mäki

Multisillan nuorisotilassa käy vilske ja vilinä, kun eri-ikäiset lapset saattajineen ovat tulleet viettämään aikaa perhekahvilaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton Multisillan-Peltolammin yhdistyksen järjestämässä viikoittaisessa kokoontumisessa on vapaan leikin ja seurustelun lisäksi tarjolla pientä purtavaa ja ohjelmaa. - Aloitamme yleensä jollain tutustumisleikillä, kertoo Janika Väänänen, joka on Multisillan-Peltolammin yhdistyksen puheenjohtaja. Väänänen ohjaa päivän leikin tottunein ottein. – Olin alun perin mukana ”asiakkaana”, mutta lähdin pian mukaan toimintaan. Alueen oma yhdistys perustettiin 2015 ja siinä on mukana pieni mutta aktiivinen joukko lasten vanhempia. Me-talon mukaantulo perhekahvilan toimintaan on ollut tervetullut apu kun toimintaa pyöritetään vapaaehtoisvoimin. Perhekahvila toimii yhdistyksen jäsenten työpanoksella eli he ovat kukin vuorollaan vetovastuussa. Perhekahvilaan tullakseen ei kuitenkaan tarvitse olla yhdistyksen jäsen, vaan kaikki ovat tervetulleita Aarni ja Sirpa-Liisa käyvät perhekahvilassa mukaan. aina kun mahdollista. He osallistuvat mieMLL Multisillan-Peltolammin kaikille lellään myös Me-talon järjestämään toiminavoin perhekahvila kokoontuu torstaisin taan, esimerkiksi maanantain Perhevoima9.30–11.00 Multisillan K-marketin talossa Vaahtokarkkien paistoa partiolaisten pisteellä. olevassa nuorisotilassa, Multisillankatu 2. laan.

Perhekahvilan lelut ovat tulleet Kaspianille tutuiksi kevätkauden aikana, jolloin perhe on viihtynyt Multisillan toiminnassa mukana.

Äiti Tytti sekä lapset Anton ja Aurora (seisomassa) Multisillasta ovat käyneet perhekahvilassa tämän kevään ajan. Tieto toiminnasta löytyi Facebookin kautta. Tapaamisissa on ollut vanhoja tuttuja, mutta sieltä on saanut myös uusia kavereita. Lisäksi Tytti innosti mukaan yläkuvassa olevan Kaspianin perheen.

Perhekerhon ohjaaja Janika seuraa kiinnostuneena lelujen tuote-esittelyä.

Peltolammi

toukokuu 2019

Siirtyminen vanhoista paperisista huoneistojen osakekirjoista kohti sähköistä rekisteriä on aloitettu tänä vuonna. Tämä edellyttää tulevaisuudessa toimenpiteitä niin asunto-osakeyhtiöltä kuin osakkeiden omistajilta. Vuoden 2019 alusta kaikki uudet asuntoosakeyhtiöt on perustettu sähköisesti hallittaviksi ja niiden osakeluettelot on rekisteröity suoraan uuteen huoneistotietojärjestelmään. Toukokuun alusta lähtien myös vanhat yhtiöt voivat alkaa siirtää osakeluetteloitaan järjestelmään. Tämä edellyttää yhtiön hallituksen päätöstä. Siirtyminen on tehtävä viimeistään vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen taloyhtiön omistajatietoja ylläpidetään Maanmittauslaitoksessa. Kun taloyhtiön osakeluettelo on siirtynyt sähköiseksi, siitä on tiedotettava omistajia. Tämä jälkeen huoneiston omistajalla on 10 vuotta aikaa hakea omistusoikeutensa rekisteröimistä. Maanmittauslaitos veloittaa omistuksen rekisteröinnistä tällä hetkellä 58 euroa.

Paperiset osakekirjat ovat pian historiaa Suomessa osakehuoneistoihin on sidottu satojen miljardien edestä varallisuutta. Kuitenkin asuntokauppa ja niiden käyttö vakuutena perustuu paperisten osakekirjojen siirtämiseen. Uusi järjestelmä luo nyt edellytykset asuntojen sähköisen kaupankäynnin kehittämiseen. Kun omistajuus perustuu sähköiseen omistajamerkintään, osakkaalla ei ole enää

Teksti: Satu Laine Huoneistojen paperiset osakekirjat ovat pian historiaa. Siirtymäajan jälkeen tiedot löytyvät sähköisestä rekisteristä.

Osakehuoneistojen tiedot uuteen järjestelmään tarvetta säilyttää paperista osakekirjaa eikä tästä mahdollisesti aiheutuvia kustannuksia enää ole. Samalla poistuu riski paperisen osakekirjan tuhoutumisesta tai häviämisestä. Lisäksi taloyhtiöitä ja huoneistoja koskevien tietojen saatavuus, luotettavuus ja yhdenmukaisuus paranevat. Tämä mahdollistaa asunto-osakeyhtiöiden keskinäisen vertailun. Myös tiedot osakehuoneistoon liittyvistä ulosmittauksesta, turvaamistoimenpiteestä, konkurssista tai testamenttiin kirjatuista rajoituksista on saatavissa yhdestä rekisteristä. Nyt alkava reilun 10 vuoden siirtymäaika vaatii tarkkuutta huoneistokauppoihin. Jos osakehuoneisto vaihtaa omistajaa ja

Peltolammin viljelypalstat jaossa Peltolammiseuran tämän kesän viljelypalstat ovat jaossa. Palstat odottavat jälleen innokkaita multapeukaloita. Palstan koko on yksi aari eli 5 metriä x noin 20 metriä sarkojen leveyden mukaan. Viime vuoden viljelijät voivat pitää palstansa halutessaan ja vapautuviin palstoihin jaetaan uudet viljelijät. Palstoja on vielä vapaana. Ilmoita kiinnostuksesi Raili Viipurille (tiedot alla). Kauden maksu on 20 € palsta. Summa maksetaan Peltolammiseuran tilille Nordea FI 05 2154 2000 0822 93. Palsta-alueella on ilmoitustaulu, johon tulee tietoa kevään muokkaus ym. tiedot sekä palstakartta. Viljelijät saavat myös tarkemmat tiedot ja ohjeet sähköpostilla tai tekstiviestillä. Ota yhteyttä Raili Viipuri 045 670 5701 tai email

Peltolammi

toukokuu 2019

omistus osoitetaan paperisella osakekirjalla, mutta talon osakeluettelo on siirretty sähköiseen huoneistorekisterijärjestelmään, on uuden omistajan haettava omistuksensa rekisteröintiä Maanmittauslaitokselta kahden kuukauden kuluessa luovutuskirjan allekirjoituksesta. Mikäli taloyhtiö ei ole vielä siirtänyt osakeluetteloaan Maanmittauslaitokselle, on ostajan ilmoitettava omistajan vaihdoksesta nykyiseen tapaan taloyhtiön isännöitsijälle ja Verohallintoon. Nämä säännöt koskevat kauppojen lisäksi myös muuta omistuksen vaihtumista, esimerkiksi lahjan, osituksen tai perinnön kautta. Lisätietoja: osakehuoneistorekisteri.ﬁ

Lapin luonto puhuttelee. Pysähdy ja ihmettele. Sulje silmäsi ja tunne, miten rauha laskeutuu hiljalleen sisimpääsi.

Kevät on toivoa täynnä Luonto herää kevään loistoon. Kauniina kevätpäivänä istu penkille. Kuuntele linnunlaulua. Kukat alkavat kasvaa. Ihana sinivuokko puhuttelee sinua. Puihin tulee silmut. Raikas kevätpuro kohisee. Olen päässyt muutaman kerran vaeltamaan Lapissa. Lapin luonnossa minua puhuttelee erityisesti se, kun kaakkuri huutaa yksinänsä iltahämärässä tunturilammella ja nojaan selkääni harmaaseen kelohonkaan. Puuttoman tunturin laelta avautuu ääretön avaruus. Suljen silmäni ja tunnen kuinka rauha laskeutuu hiljalleen sisimpääni. Jumala puhuttelee minua. Pysähdy ja ihmettele ja mieti mistä unelmoit elämässä? Kysele myös Luojaltasi

mihin hän haluaa sinua johtaa. Psalmissa 13 sanotaan näin: Minä turvaan sinun armoosi, riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi. Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.

Etsi oma tapasi juhlia Peltolammi-lehdellä on juhlavuosi. Suuret onnittelut. Miten sinä juhlit elämässäsi? Parasta elämässä ovat usein pienet asiat, usein odottamattomat kohtaamiset, lapsen hymy, lämmin halaus. Joskus lähdemme myös

upeaan konserttiin tai jännittävälle matkalle. Yksi omista lempipaikoistani on Grand Canyon Amerikassa. Siinä maisemassa on jotain todella puhuttavaa. Toinen todella puhutteleva paikka on Riossa Kristuspatsas upealla maisemalla. Etsi oma tapasi juhlia. Taivaan Isän siunausta kaikille Peltolammin asukkaille. Iloista juhlavuotta. Jaakko Pulkkinen Nuorisotyönohjaaja Tampereen Eteläinen seurakunta

Peltolammi

toukokuu 2019

Kaikki hyvä Peltsulta! Peltolammi Hinnat voimassa 31.7.2019 asti (ellei toisin mainita)

-30%

Finlayson

PESUE keittiötekstiilit

PIRKKA Reilun kaupan kahvit (6,98/kg)

TRIP pillimehut 2 dl (1,88/l)

3 50 1 49

500 g

4 kpl

Omasta uunista: VAASAN VANILJAVIINERI

Salaattib aarist a AN N OS

1390 kg Kesän a (1.6.–31 jan .7.2019 )

75 g (10,53/kg)

079 kpl

PIRKKA PARHAAT KAURAKIERRELEIPÄ 350 g (5,69/kg)

kpl

PIRKKA LUOMU-UUTUUDET

KAKKU 400 g PIRKKA LUOMU PIRKKA LUOMU 5.12. KAURAHIUTALE keskiviikkona MAISSINAKSU Take 850 Awayg 30 g Tervetuloa glögille! KAHVI (1,87/kg) (29,67/kg)

Peltolamminkatu 10, 33840 TAMPERE Palvelemme: ark 7–22, la 8–22, su 10–22

Palveleva lähikauppa!

Sydämellisesti tervetuloa palvelevaan lähikauppaasi! t. Kauppias Satu ja koko K-market Peltolammin henkilökunta