Issuu

Nro 117

Digiextra

Arvostelu

Yoshi no zuikara Artikkeli

Act Age ja kirjailijan kuolema Arvostelu

Tokyo Tarareba Girls Return +

Taas seksikĂ¤stĂ¤ joulua

A Man and His Cat

2020

Digiekstraa tekemässä Instagram, FaceBook ja Twitter: animelehti

Riikka Haapanen Riikka on päätoimittaja, toimistopäällikkö ja kissa-asianainen. Hän on jättänyt kesken kaikki pitkät shounen-sarjat One Pieceä lukuunottamatta.

ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI www.animelehti.ﬁ Toimituksen sähköposti: toimitus@animelehti.ﬁ

Mette Pesonen Mette on Savossa lymyilevä fandomin ylianalysoija, joka varttui Hopeanuolen parissa ja hurahti aikuisena Takarazukaan. Tähän ”oldtakuun” vetoaa erityisesti kauhu, komedia ja slice-of-life.

Päätoimittaja: Riikka Haapanen Taitto: Minna Erkola

Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.ﬁ Puhelin: 03-42465361

HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalveluun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.

Samuli Paanala

Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI

Hentai-animen nykytilasta järkyttynyt Samuli oli jo vetäytymässä talviunille, kun lähestyvän joulun taika innoitti kirjoittamaan vielä yhden artikkelin.

Seuraava Anime ilmestyy 22.1.2021

Toimitusjohtaja: Petteri Moisio

Ilmoitukset ja myynti Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.ﬁ

Vuoden 2020 numerot ja paljon muuta:

animeshop.ﬁ

Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Palveluiden tai tuotteiden mainostaminen on maksullista ja siitä on sovittava erikseen etukäteen. Mainosten ja ilmoitusten julkaisuun sovelletaan kulloinkin voimassa olevan mediakortin ehtoja. Kaikki hyväksytyt mainokset ja ilmoitukset pyritään julkaisemaan sovitussa numerossa. Mikäli ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai ulkopuolisesta tiedontuottajasta johtuvasta syystä kuitenkaan voida julkaista sovitussa numerossa, H-Town Oy ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. H-Town Oy:n vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen.

Kolumni

Vaihtuvien tekijöiden kirjoituksia Japanista animen ulkopuolelta.

Animen ohi

Taas seksikästä joulua

oulu ei kuulu Japanin perinteisiin juhlapäiviin, mutta on kuitenkin vakiintunut osaksi vuoden kulkua. Kristillisen sanoman sijaan joulunaika näkyy japanilaisten elämässä punapukuisina tonttuja pukkihahmoina mitä moninaisimmissa yhteyksissä. Joulua markkinoidaan myös pariskuntien treﬃpäivänä, jolloin vietetään laatuaikaa joulukakkujen, KFC-jouluaterioiden ja hotelliöiden merkeissä. Mutta miten joulutunnelmointi onnistuu soolojouluja viettäviltä otaku-miehiltä? Vaikkei pääsisikään Japaniin joulukuussa, voi juhlaan liittyvään oheistavaraan törmätä niin lehtipisteissä kuin ﬁguurikaupoissa muinakin vuodenaikoina. Monissa animea, mangaa tai videopelejä sivuavissa harrastelehdissä on minijulisteita ja kalentereita, joissa näkyy jouluaiheisia kuvia. Varsinkin moe-teemaisissa julkaisuissa eri vuodenaikojen kirjossa nähdään kirsikkapuiden, kesäisten matsurien ja putoilevien syksyn lehtien ohella myös joulun taikaa. Otaku-miehille suunnattu joulukonsepti on esimerkillisen yhdenmukainen. Yleisin näky on nimittäin niukkaan joulumekkoon tai -bikiniin sonnustautunut naishahmo, jolla on päässään

” Kristillisen sanoman sijaan

joulunaika näkyy japanilaisten elämässä punapukuisten tonttuja pukkihahmojen muodossa. ”

tonttulakki ja olallaan säkki täynnä lahjoja kilteille (vai tuhmille?) nörttipojille. Hentai-osastolla törmää puolestaan vieläkin pidemmälle erotisoituihin tonttuhahmoihin. Esimerkiksi Plastic Little -animesta tunnettu kuvittaja Satoshi Urushihara on hyödyntänyt jouluteemaa lapsilta kielletyissä taidekirjoissaan. Joulutunnelmaan pääsee myös japanilaisissa videopeleissä. Pienjulkaisijoiden tuhmailupeleistä löytyy reilusti esimerkkejä, ja valtavirtanimikkeistä varsinkin Dead or Alive -tappelupelisarjassa on näkynyt jouluisia asuja. Viime vuoden joulukuussa Dead or Alive 6:n maksukykyisiä faneja hemmoteltiin peräti kahdella ladattavalla jouluasupaketilla, joista ensimmäinen päivitti naishahmoille joulumekot ja toinen joulubikinit. Mieshahmot saivat tietysti omat lämpimät ja hyvin peittävät joulupukkiasunsa. Koleita talvikelejä uhmaavat bikinitontut ja naispuoliset joulupukit eivät toki ole syntyneet tyhjiössä, sillä japanilainen viihdeteollisuus osaa tuotteistaa söpöksi ja seksikkääksi lähes mitä tahansa. Hyvänä esimerkkinä joulun ohella ei-japanilaisesta, mutta paikallisesti näkyvästä juhlasta toimii halloween, joka on lokakuussa vahvasti esillä katukuvassa ja lehtipisteissä. Otaku-ﬁltterin läpi vedetyistä niukkapukeisista naisnoidista jättihattuineen ja kurpitsalyhtyineen saisi enemmänkin jutunjuurta, mutta se on jo tarina toiselle päivälle. Samuli Paanala Yleensä lonkeroita suosiva kirjoittaja virittäytyy joulutunnelmaan lämpimän glögin voimalla.

Arvostelu (digimanga)

Tokyo Tarareba Girls Returns Taas jossitellaan Nimi: Tokyo tarareba musume ritaanzu Tekijä: Akiko Higashimura Kustantaja: Kodansha Suositushinta: $12,21 Julkaisumuoto: Digitaalinen pokkari, 157 sivua. Palvelut: Bookwalker, Kindle, Google Books, Comixology, Kobo Osia englanniksi: 1/1 Osia luettu: 1/1 Julkaisuaika: 10/2020 (Japanissa 10/2018-02/2019)

kiko Higashimuran hittimanga Tokyo Tarareba Girls (2014-2017) kuvasi viiltävällä otteella kolmekymppisten naisten epävarmuuksia ja oluenhuuruisia iloja. Päähenkilöt Rinko, Koyuki ja Kaori kompuroivat ihmissotkuissa ainoana tavoitteenaan olla naimisissa Tokion olympialaisiin mennessä. Myrskyisistä rakkauksista huolimatta sarjan päätös jätti kolmikon kohtalon avoimeksi. Yhden pokkarin pituinen jatko-osa Tokyo Tarareba Girls Returns (2018-2019) kiidättää lukijat olympialaisten kynnykselle. Kaori on menossa naimisiin, mikä lähettää Rinkon läpi tuttuja mitä jos -väristyksiä. Rinkon ihastus ja sparraaja Key työskentelee nyt Yhdysvalloissa, mutta juhlapaikan seremoniamestari voisi täyttää Keyn jälkeensä jättämän sydämenmuotoisen aukon. Kodansha ajoitti Tokyo Tarareba Girls Returnsin länsijulkaisun alkuperäiseen olympiavuoteen. Osa pokkarin lukemisen kutkuttavuutta onkin Higashimuran kuvitteleman tulevaisuuden vertailu roskispaloksi muuttuneeseen todelliseen vuoteen 2020. Mangan käänteet tuntuvat katkeransuloisilta koronavuonna, jolloin ihmisiä on kannattanut tavata enimmän aikaa etäyhteyksien kautta. Mitä jos virus ei olisikaan levinnyt, mitä jos!

Virukset ja sosiaaliset etäännyttämiset sikseen, Higashimuran kolmikon jossittelu maistuu edelleen mukavan kirpeältä, joskin sitä on yllättävän niukasti jatko-osassa. Tokyo Tarareba Girls Returns ei ole varsinainen jatko-osa sanan varsinaisessa merkityksessä. Kyseessä on enemmän lyhyt kurkistus yhteen hetkeen. Pokkarissa on vain kolme päähenkilöitä

käsittelevää lukua. Niiden lisäksi mukana on vanhaan malliin Tarare-Barin kuulumiset ja Higashimuran terveiset lukijoille. Tuttujen hahmojen pariin palaaminen näin lyhyesti tuntuu haikealta – ja hieman hailakalta. Pokkarin tarina on samalla tavalla kädenlämpöinen kuin japanilaisten draamasarjojen spesiaalijaksot. Tuttuja hahmoja on mukava tervehtiä, mutta on vääjäämätöntä, että tarinan lyhyt kesto ja tarve fanipalvella kuluttajia johtavat hajanaiseen kokoelmaan kivoja kuvia ilman varsinaista substanssia. Tokyo Tarareba Girls Returns ei siis saata (tai halua saattaa?) naisten tarinoita tyydyttävällä tavalla päätökseen. Kaori työnnetään naimisiin, jotta jokseenkin uskottavalla tavalla saadaan koottua koko vanha jengi kasaan. Rinko on edelleen huikean surkea romansseissaan, ja Koyuki jää täysin statistiksi häähälinässä. Ehkä tässä piilekin tarinan todellinen opetus: arki on satunnaisten sattumusten summa, jossa jossittelijat saattavat jäädä oman elämänsä statisteiksi. Riikka Haapanen

Arvosana: Teos: Odotuksia sopivasti laskemalla manga on mukava pieni lahja faneille. Taide on tuttua Higashimuraa, mutta tarina jää ohueksi.

Julkaisu: Kodanshan rutinoitunutta digijulkaisulaatua. Soljuva käännös ja siisti taitto.

Arvostelu (manga)

Yoshi no zuikara Arkielämää vailla päämäärää Tekijä: Satsuki Yoshino Kustantaja: Yen Press Suositushinta: $15.00 Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 208 sivua Palvelut: BookWalker, ComiXology, iBooks, Kobo, Google Play, Amazon Osia englanniksi: 1/3 Osia luettu: 1/3 Julkaisuaika: 9/2020– (Japanissa 12/2018–5/2020) Digijulkaisu: Pokkareina

oisi olettaa, että syrjäseudulla kasvaminen on tylsän seesteistä. Ainakin tämän piskuisessa savolaiskunnassa kasvaneen arvostelijan kokemuksen mukaan tämä olettama on totta. Näennäisen tylsällä ympäristöllä kuitenkin on hassu tapa panna mielikuvitus laukkaamaan. Kun ei muuta tekemistä ole ja sosiaaliset piirit ovat pienet, aika kuluu kirjojen, elokuvien tai vaikka mangan parissa. Tämä johtaa jotkut luomaan myös omia teoksiaan, rakentamaan “isompaa maailmaa” yksitoikkoisen maailman vastineeksi. Naruhiko Tohno on viettänyt koko elämänsä pienellä kotisaarellaan. Viimeiset kymmenen vuotta hän on piirtänyt mangaa, mutta hänen fantasiatarinansa eivät tunnu menestyvän. Viimeisimmän peruutetun sarjan jälkeen hänen kustannustoimittajansa ehdottaa, että Tohno kirjoittaisi slice-of-life -tarinan syrjäseudulla elämisestä. Tohno asuu itsekin syrjäisellä saarella, joten kustannustoimittaja Hayashin mielestä ajatus on looginen. Moni luovan työn tekijä, varsinkin kirjoittaja, on varmasti törmännyt periaatteeseen “kirjoita siitä, minkä tunnet”. Tohnoon tämä ajatus ei vetoa. “Mangassa voi tehdä asioita, joita ei voi tehdä todellisuudessa, eikö?” turhautunut mangaka toteaa avustajalleen. Normaali arki on Tohnon mielestä tylsää. Avustaja Toshibou kehuu uuden tarinan, Wakkamonin, alkua. Kustannustoimittajakin näyttää työlle vihreää valoa, joten Tohnon ei auta kuin alkaa työstää mangaa arkisesta elämästä.

tävissä merkkejä jo ensimmäisessä osassa, kun Tohno toteaa haluavansa käydä Osakan kaltaisessa suurkaupungissa. Hahmon edesottamukset ja luonne semi-erakoituneena nuhjuksena eivät välttämättä vetoa kaikkiin lukijoihin, ja monille slice-of-life -sarjoille tuttu verkkainen tahti toistuu myös Yoshi no zuikarassa. Joskus on kuitenkin paikallaan nauttia verkkaisista kertomuksista, joissa keskitytään arkisiin pulmiin. Eeppisille seikkailulle löytyy aikaa myöhemminkin. Mette Pesonen

Arvosana: Teos: Sarja ei välittömästi koukuta, ja nähtäväksi jää, miten paljon sarjassa lopulta seurataan myös Wakkamonin juonen kehitystä. Slice-of-life -mangana sarja toimii hyvin. Yoshinon piirrosjälki on miellyttävää ja Taylor Engelin käännös, paria pientä yksityiskohtaa lukuunottamatta, on luontevaa ja tarinan ruraaliin sijaintiin sopivaa.

Julkaisu: Tyypillinen digijulkaisu, jonka loppupuoli sisältää lyhyitä chibi-tyyliin piirrettyjä tarinoita Tohnon ja Toshiboun edesottamuksista.

Japanilaisen kalligraﬁan maailmassa liikkuvasta Barakamon-sarjastaan tunnetun mangakan Satsuki Yoshinon uusin sarja Yoshi no zuikara alkoi ilmestyä Monthly Shounen Gangan -lehdessä marraskuussa 2018. Japanissa sarjasta on tähän mennessä ilmestynyt kolme pokkaria. Mangan alaotsikko “Sammakko kaivossa ei voi kuvitella merta” kuvaa osuvasti Tohnon rajattua näkemystä niin tarinoista kuin myös omasta asuinpiiristään. Oletettavasti hänen näkökulmansa tulee laajenemaan sarjan myötä. Tästä on näh-

Kuvat © Yoshino Satsuki / SQUARE ENIX CO., LTD.

” Monille slice-of-life -sarjoille tuttu verkkainen tahti toistuu myös Yoshi no zuikarassa.”

Kolumni

Act Age -sarja peruttu ja kirjoittaja pidätetty Kun hyvän tarinan taustalla on pahoja tekijöitä

oppukesästä 2020 keskustelimme Animen päätoimittajan Riikka Haapasen kanssa ActAge -mangan digiversion arvostelusta. Tatsuya Matsukin kirjoittamaa ja Shiro Usazakin piirtämää sarjaa oli alettu julkaista Weekly Shounen Jump -lehdessä tammikuussa 2018. Viz oli puolestaan alkanut julkaista sarjan englanninkielistä käännöstä joulukuussa 2019. Sarja sai osakseen paljon positiivista huomiota, ja fanit spekuloivat sarjan mahdollisesta anime-sovituksesta. Arvostelulle aika oli oiva, mutta sitten sosiaalinen media toi mukanaan ison uutisen. Weekly Shounen Jumpin kustantaja Shueisha ilmoitti 10. elokuuta, että se aikoi lopettaa Act-Agen julkaisun. Suositun sarjan yllättävän lopettamispäätöksen taustalla oli julkitullut tieto sarjan kirjoittajan Matsukin 8. elokuuta tapahtuneesta pidätyksestä. Matsukia epäiltiin tuolloin kahteen alaikäiseen tyttöön kohdistuneesta seksuaalisesta häirinnästä. Ottaen huomioon, että ainakin yhdestä teosta oli valvontakameran kuvaamaa todistusaineistoa, tapaus oli varsin selvä. Julkaisemassaan tiedotteessa Weekly Shounen Jumpin toimitus pahoitteli tilannetta sarjan lukijoille ja kiitti heitä heidän osoittamastaan tuesta. Toimitus ilmaisi myös tukensa

Act-Agen piirtäjälle Shiro Usazakille. Sarjan viimeiseksi jäänyt luku julkaistiin Japanissa 11. elokuuta. “On äärimmäisen ikävää joutua lopettamaan niin monien lukijoiden tukema sarja tällä tavoin. Olemme kuitenkin tulleet tähän päätökseen tapahtumien luonteen vuoksi ja koska Weekly Shounen Jump on tietoinen sosiaalisesta vastuustaan”, tiedotteessa todetaan. Sarjan englanninkielinen julkaisija Viz ilmoitti 17. elokuuta, että se lopettaa sarjan kääntämisen ja julkaisun. Viz oli myös poistanut sarjan pikaisesti digitaalisesta valikoimastaan.

Tapaus nosti esille ikiaikaisen kysymyksen siitä, miten suhtautua tarinaan, jonka taustalla on pahoja asioita tehneitä ihmisiä. Act-Agen fanikunta oli arvatenkin järkyttynyt siitä, että nuoria naisia niin hyvin kuvanneen sarjan toinen luoja oli kohdellut nuoria tyttöjä niin sopimattomasti. Vaikka sarjan julkaisu loppuikin kuin seinään, eikä fanikunta siksi voinut pahemmin miettiä uusien osien mahdollista ostamista, heidän käsityksensä sarjasta ja sen sisällöstä on silti voinut muuttua peruuttamattomasti. Kirjallisuuden, ja muunkin ﬁktion, tutkimuksessa puhutaan käsitteestä “kirjailijan kuolema”. Ranskalainen kriitikko

Roland Barthes määritteli käsitteen vuonna 1968 julkaistussa esseessään. Yksinkertaistettuna, kirjailijan kuolema viittaa siihen, että tarina ja sen tulkinta ovat erillään tarinan luojasta ja hänen elämästään. Kun tarina lähtee ulos suureen maailmaan kustantajalta tai studiolta, se on ikään kuin alkaa elää omaa elämäänsä. Barthesin esseetä pidetään merkittävänä, ei ainoastaan sen esittämän perusidean yksinkertaisuuden takia, vaan myös siksi, että se johdatti osaltaan kirjallisuusteoriaa strukturalismista post-strukturalismin kaudelle. Strukturalismin perusajatuksiin kuului käsitys siitä, että yksittäisen “tekstin” (kirja, elokuva tai vaikka sarjakuva) merkitys perustui laajempiin ideoihin. Esimerkiksi genret, kuten komedia ja kauhu, koostuivat samoja piirteitä sisältävistä teksteistä, ja teksti oli siksi osa tätä jatkumoa. Barthesin mielestä tekstin luoja ei voinut tämän takia luoda tekstille merkitystä tyhjästä “jumalan lailla”. Vaikka Barthes ei vähätellyt tekstin luojan taitoja, hänen mielestään lukijan tulkinta tekstistä oli tärkeämpi kuin tekstin luojan käsitys sen sisällöstä. Yksinkertaistettuna, jos Neon Genesis Evangelionia katsoessa tulee siihen lopputulokseen, että koko sarja kuvaa päähenkilön psykoosia tai että katsojasta Tulikärpästen hauta on sodanvastainen elokuva, ei ohjaajien Hideaki Annon tai Isao Takahatan selvityksillä heidän luomustensa sisällöstä ja teemoista ole väliä.

tieto Shimabukuron teosta saavutti minut, pohdin hetken hankkiutuvani eroon keräämistäni Toriko-tavaroista. Tämä ei olisi tietenkään enää vaikuttanut mihinkään. Päätin kuitenkin, etten enää tukisi Shimabukuroa. Manga ei maailmasta lopu, enkä enää tarvitse uusia Torikon ja Komatsun seikkailuja voidakseni innostua ruoasta. En silti kiellä sitä vaikutusta, joka Torikolla on ollut minuun.

Onko silti mahdollista, että pelkästään Act-Agesta, Torikosta tai Rurouni Kenshinistä puhuminen antaa sarjoille ja niiden luojille huomiota ja siten vaikutusvaltaa? Positiivisia arvioita saaneen Recovery of an MMO Junkie -anime-adaptaation ohjaaja Kazuyoshi Yaginuma on kirjoittanut useita antisemitistisiä twiittejä. Tämä ei itsessään ole rikollista, mutta tulisiko fiktion kuluttajien välttää antamasta tukea ja huomiota tekijöille, jotka saattavat levittää väärää tai vihamielistä tietoa? Näihin kysymyksiin ei ole aina helppoja vastauksia, ja jokainen joutuu lopulta tekemään omat valintansa sen suhteen, mitä ja miten fiktiota kuluttaa. Entä jos “vahinko on jo tapahtunut” ja, kuten minun tilanteessani, selviää vasta jälkijunassa, että rakastetun teoksen luoja on tehnyt tai sanonut jotain pahaa? Ehkä silloin on hyvä tukeutua Harry Potterin näyttelijän Daniel Radcliffen sanoihin. Kun Harry Potter -kirjojen kirjoittaja J.K. Rowling oli ilmaissut transfobisia mielipiteitä sosiaalisessa mediassa, Radcliffe julkaisi lausunnon HLBTIQ+ -nuorisolle kriisiapua tarjoavan Trevor Projectin kautta. Kesäkuun 8. päivä julkaistussa kirjoituksessaan Radcliffe totesi: “Jos näissä tarinoissa oli mitään, mikä kosketti sinua ja auttoi sinua missä tahansa kohdassa elämääsi – se on sinun ja lukemasi kirjan välinen asia ja se on jotain pyhää. Mielestäni kukaan ei voi muuttaa sitä. Sen merkitys sinulle pysyy aina sinä, mikä se on.” Mette Pesonen

Herääkin kysymys: vaikka voisimme erottaa mangan tai animen tekijän omakohtaisen tulkinnan teoksesta, entä jos tekijä on Matsukin lailla tehnyt jotain pahaa? Voiko teoksesta nauttia omana itsenään, kun taustalla kummittelee ajatus sen tekijästä? Esimerkkejä löytyy. Ruokaan keskittyvän shounen-sarjan Torikon mangaka Mitsutoshi Shimabukuro maksoi 16-vuotiaalle tytölle seksistä vuonna 2002. Klassikkosarja Rurouni Kenshinin luoja Nobuhiro Watsuki jäi vuonna 2017 kiinni lapsipornon hallussapidosta. Kumpikin näistä mangakoista on sittemmin jatkanut uraansa. Rurouni Kenshinin vaikutusta historiallisiin toiminta-mangoihin on vaikeaa vähätellä, ja henkilökohtaisesti Toriko herätti itsessäni innon opiskella ruoanlaittoa. Toisin kuin kuolleiden taiteenluojien kohdalla, joista mainittakoon vaikka rasismistaan tunnettu H.P. Lovecraft, halu tukea rahallisesti elävää henkilöä, joka on syyllistynyt rikoksiin, ei ole kovin voimakas eettisistä näkökannoista puhumattakaan. Kun

” Act-Agen fanikunta oli arvatenkin

järkyttynyt siitä, että nuoria naisia niin hyvin kuvanneen sarjan toinen luoja oli kohdellut nuoria tyttöjä niin sopimattomasti. ” 7

Arvostelu (manga)

A Man and His Cat Kissaiskän ruma karvalapsi

Nimi: Ojisama to neko Tekijä: Umi Sakurai

” Pieninä annoksina nautittuna

Kustantaja: Square Enix Suositushinta: $12,99 Julkaisumuoto: Pehmeäkantinen, 148 sivua Osia englanniksi: 2/4+ Osia luettu: 1/4+ Julkaisuaika: 2/2020- (Japanissa 2017 -) Digijulkaisu: Kyllä

läinkaupan ovi käy tiheään, mutta yksikään asiakkaista ei halua ostaa kohta yksivuotiasta eksoottista lyhytkarvapentua. Nimetön kollipoika on jo alistunut kohtaloonsa ostokelvottomana maanantaikappaleena, kun eläkeikää lähestyvä opettaja Kanda yllättäen päättää antaa kissalle kodin. Fukumaru-nimen uudessa kodissaan saava laikukas kissa ihastuu välittömästi omistajaansa, mutta työpäivinä tyhjässä kodissa kissaa kaihertaa silti hyljätyksi tulemisen pelko.

Internetissä alun perin julkaistu strippisarjakuva A Man and His Cat oli jo ennen Square Enixin pokkariversiota pienimuotoinen ilmiö. Mangaka Umi Sakurain hävyttömän sentimentaaliset lyhyttarinat vanhasta yksinäisestä miehestä ja tämän uudesta kissasta itkettivät kissaihmisiä ympäri

tarinat liikuttavat edelleen hieman paatuneempaakin eläinsarjakuvien kuluttajaa.”

maailmaa. Pokkariformaatissa kissankarvaista rakkautta on runsaan sadan sivun edestä, ja pieninä annoksina nautittuna tarinat liikuttavat edelleen hieman paatuneempaakin eläinsarjakuvien kuluttajaa. Yhtenä palana ahmaistuna pokkari on kuitenkin sokerista siirappia tahmeimmillaan. Tarinat seuraavat joko Fukumarua tai Kandaa ja niissä on lähes poikkeuksetta sydänlankoja nykimään pyrkivä lopetus, jossa herkistyvät sekä isäntä että lemmikki. A Man and His Cat onkin parhaimmillaan, kun sarja laajentaa reviiriään Kandan asunnon ulkopuolelle. Sarja esittelee

Arvostelu (manga)

Kandan lähipiiristä ihmisiä, jotka tarjoavat tervetullutta ankkuroitumista todellisuuteen kissahoureiden keskellä. Japanilaiset ovat kärjistetysti järjettömän ihastuneita kissoihin ja oheistuotteisiin. Tuotteistamisen näkökulmasta Fukumarun pelkistetty, Natsume’s Book of Friendsin Nyanko-senseitä muistuttava pyöreä muoto on järkevä. Kääntöpuolena on se, että sarjan pääasiallinen kohdeyleisö, kissaihmiset, tuntevat rotunsa varsin hyvin. Sarjakuvan ruuduissa vaappuvan Fukumarun on tarkoitus olla eksoottinen lyhytkarva, mutta karrikointi on viety niin pitkälle, että rotu on käytännössä tunnistamaton. Kontrasti taidokkaasti piirrettyihin ihmishahmoihin on ajoittain töksähtävä. Lisäksi tämäntyyppisissä suosituissa sarjakuvissa huolettaa aina se, miten lelumainen olomuoto vaikuttaa lukijoiden lemmikinhankintapäätöksiin. Japanissa eläinkaupoista on helppo hankkia hetken mielijohteesta esimerkiksi kissanpentuja. Kun samaiset pienet pennut kasvavatkin kookkaiksi kissoiksi, joilla on roduilleen ominaiset sairaudet, vilskettä on vuorostaan eläinsuojien ovilla. A Man and His Catilla on siis puutteensa. Monien muiden verkkosarjakuvina syntyneiden strippimangojen tapaan A Man and His Cat palvelee lukijaansa parhaiten säännösteltynä hupina esimerkiksi työpaikan kahvitauolla tai kotimatkalla bussissa. Julkisilla paikoilla lukemisessa on kuitenkin riskinsä, sillä silmäkulma kostuu jossakin vaiheessa varmasti. Riikka Haapanen

Arvosana: Teos: Hellyttäviä, joskin monotonisia, strippejä kissaihmisestä kissaihmisille.

Julkaisu: Laadukas kansimateriaali, kaksi värisivua. Sivumäärään nähden hieman kallis. Sarjan live-action -sovitus alkaa tammikuussa.