Nro 116
3/2020
10€
e Anim otta! 15 vu
VA M P Y Y R I T J A PA N I S S A Vampire Hunter D ja VLADLOVE
Kauhuhistoriikin kolmas osa Vuorossa anime ja manga
Arvostelussa: + Haikyuu!! To The Top + Animeta + Keep Your Hands Off Eizouken + Not My Idol + paljon muita
Tekijäesittelyssä Shuuzou Oshimi Tutustu maestron tuotantoon
Pääkirjoitus
Kuvatulva
A
nimen juhlavuotta varten sivulla 32 lähdetään pienelle aikamatkalle vuoteen 2005. Vuodesta lukeminen oli hätkähdyttävää. Viisitoista vuotta on ihmiskunnan taipaleella vain silmänräpäys, mutta silti maailma on ehtinyt muuttua häkellyttävän paljon. Erityisesti nörtille 2000-luvun puoliväli näyttäytyy nyt lähes kivikautisena ajanjaksona. Suoratoistopalvelut siintelivät vasta horisontissa, eikä kukaan osannut kuvitella sitä mittakaavaa, jossa japanilaisia piirrettyjä nykyään saa laillisesti tekstitettynä töllöttää. Tietyllä tapaa tuntuu, että nykyinen valtava kuvien massa ja ympärivuorokautinen saatavuus ovat tehneet animesta nauttimisesta vaikeampaa. Yltäkylläiset määrät sarjoja eri suoratoistopalveluissa aiheuttavat rehellistä FOMOa. Kaikkeen ei ehdi perehtyä samalla intensiteetillä kuin kymmenen
Riikka Haapanen
Kuva: Paula Haapanen
päätoimittaja
vuotta sitten. Uusista sarjoista ei muodostu – harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta – samanlaisia henkilökohtaisia suosikkeja kuin harrastuksen alkuaikoina, jolloin yhden sarjan parissa ehti viettää pidempiä aikoja. Nyt yhden sarjan päättämisen jälkeen pitää kruisailla jo kohti seuraavaa, jotta ei menetä tuoreimpia keskusteluja ja jaettuja kokemuksia. Uuvahdan välillä, animesta tulee suorittamista. Ajoittain on pakko laittaa laput silmille ja hypätä pois bittivirrasta. Animen sijasta on välillä mukava tarttua fyysiseen manga-pokkariin, makustella rastereita ja hahmojen yksityiskohtia omassa tahdissa. Paperilla ei vilku viestisovellusten notifikaatioita tai ”saattaisit pitää tästä” -suosituksia. Lukemalla oma kovalevy nollautuu. Mistä minä oikeasti pidän, mihin haluan käyttää aikaani? Kun perusasiat taas hetkeksi selkeytyvät, animeen sukeltaminen virkistää uudella tavalla. Seuraavaa kuvaähkyä odotellessa!
@appelsiinikoala
3
40
NRO 116
Tässä numerossa 28
18 26
22
4
Teema
ANIME-LEHTI Postiosoite: PL 1378, 00101 HELSINKI
Kuumankosteat kesäyöt ja hyytävät kauhutarinat muodostavat täydellisen parin. Feature-juttujen lisäksi arvioissa kauhu-mangat Blood on the Tracks, No Longer Human ja Happy Sugar Life. Kauhuteeman kruunaa Minna Erkolan piirtämä Animen 15-vuotisjuhlakansi. 16 18 20 22 25 26 28
VLADLOVE: Tyttö ja vampyyri Vampire Hunter D: D:n lyhyt oppimäärä TOP 5+1: Komeimmat ja karheimmat arpinaamat Tekijäesittely: Shuuzou Oshimi Sarjaesittelyssä: Elfen Lied Jatkojuttu: Japanilainen kauhu 3/4 XX of the Dead: Taru iltahämärän lonkerozombeista
toimitus@animelehti.fi www.animelehti.fi
Animistit Päätoimittaja: Riikka Haapanen Toimituspäällikkö: Panu Saarenoja Tuottaja: Johanna Puustinen Ulkoasu: Lasse Erkola, Minna Erkola Avustajat: Petri Pohjonen, Maija Lehtola, Maaret Stepanoff, Olli Riihimäki, Mette Pesonen, Nuppu Eskelinen, Nita Mäenpää, Emma Kunnari, Salla Pajunen, Jenni Väyrynen, Paula Haapanen, Nuutti Aleksis, Aleksi Pirinen, Mauno Joukamaa, Jari Lehtinen, Annika Nieminen, Toni Jefremoff, Joni Partanen, Hanna Saarimaa, Anna-Liisa Koskinen, Sini Laine, I. Nevanperä, Samuli Paanala
Kansikuva Minna Erkola
Asiakaspalvelu, tilaukset ja osoitteenmuutokset asiakaspalvelu@animelehti.fi Puhelin: 03-42465361
HUOM! Muistathan ilmoittaa asiakaspalve-
Ajankohtaista 06 11 12 14 15
Uutiset Kuvastin ja julkaisukalenteri Seuraavan kauden nostot Animen ammattilaiset suomivat Netflixiä Kyoto Animationin tuhopoltosta epäilty pidätetty
luun osoitteenmuutoksestasi. Väestörekisteriin ilmoitettu uusi osoitteesi ei päivity automaattisesti asiakasrekisteriimme.
Kustantaja H-Town Oy PL 1378, 00101 HELSINKI Toimitusjohtaja: Petteri Moisio
Ilmoitukset ja myynti
Vakiot
Petteri Moisio petteri.moisio@h-town.fi
03 21 30 50
Paino
Pääkirjoitus Ajatuksia animesta: 2.5D-musikaalit Klassikot: The Vision of Escaflowne Animen ohi: Toisen mielikuvituksen siivin
Uniprint Seuraava Anime ilmestyy 19.10. Vuonna 2020 ilmestyy 4 numeroa.
Lisäksi 32 33
Anime 15 vuotta sitten Rakkauskirje lapsuuteni anime-sarjoille
Arvostelut 36 36 37 37 38 38 39 40 41 42 42 43 44 46 47 48 49
ANIME: Wave, Listen to Me! ANIME: Sing “Yesterday” for Me ANIME: Listeners ANIME: Gleipnir ANIME: Haikyuu!! To the Top ANIME: Appare Ranman ANIME: My Life as a Villainess: All Routes Lead to Doom ANIME: Keep Your Hands off Eizouken ANIME: Somali and the Forest Spirit ANIME: The Case Files of Jeweler Richard ANIME: Science Fell in Love, So I Tried to Prove It PELI: Sakura Wars MANGA: Happy Sugar Life MANGA: Animeta MANGA: Not Your Idol MANGA: Blood on the Tracks MANGA: No Longer Human
5
Animen kaikki oikeudet, tekijänoikeudet mukaan lukien, ovat H-Town Oy:llä tai muilla oikeudenhaltijoilla. Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen luvalla. Kaikki oikeudet pidätetään. Anime tunnustaa kaikki oikeudet. Olemme tunnustaneet tekijänoikeuden haltijat niissä tilanteissa, joissa se on ollut mahdollista. Mikäli emme ole hyvittäneet tekijänoikeuttasi, ota yhteyttä ja korjaamme erehdyksen. H-Town Oy vastaa Animen toimituksellisen sisällön lainmukaisuudesta. H-Town Oy:llä on oikeus toimituksellisesti käsitellä tai olla julkaisematta osittain tai kokonaan Animeen lähetettyä tilaamatonta aineistoa. Materiaalin lähettäjä vastaa lähettämänsä tai välittämänsä aineiston osalta siitä, että aineiston julkaiseminen ei loukkaa ketään kolmatta tai kenenkään kolmannen omistus-, tekijän- tai muitakaan oikeuksia eikä ole lain tai hyvän tavan vastaista. Emme takaa Animessa julkaistujen artikkelien virheettömyyttä emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.
Teksti: Jenni Väyrynen
VLADLOVE Tyttö ja vampyyri
M
itsugu Bamba on 14-vuotias lukiolaistyttö, jolla on erikoinen intohimo. Erittäin harvinaisen verityyppinsä ansiosta hän on luonut pakkomielteen verenluovutukseen. Eräänä päivänä Mitsugu törmää kauniiseen, mutta hyvin kalpeaan, eurooppalaiseen tyttöön. Vieras tyttö, Mai, paljastuu ikivanhan transylvanialaisen vampyyrisuvun jälkeläiseksi. Mitsugu ottaa Main luokseen asumaan ja lupaa auttaa hyvin ujoa vampyyrineitiä löytämään ravintoa. Vladlove on Mamoru Oshiin uusi sarja. Se seuraa lukioikäisten tyttöjen hullunkurista suhdetta nuoreen vampyyriin. Ghost in the Shellin luoneen Oshiin lisäksi Vladloven parissa työskentelee liuta muita tunnettuja animaatioveteraaneja. Sarjaa ohjaa Junji Nishimura, joka on tunnettu työstään Urusei yatsura -anime-adaptaation parissa. Kenji Kawai, joka on pitkään työskennellyt Oshiin kanssa, vastaa odotetusti musiikeista.
Erilaiset vampyyrihahmot ovat suosittuja japanilaisessa populaarikulttuurissa. Aivan kuten Vladloven Mai, näihin yliluonnollisiin hahmoihin on usein liitetty eurooppalaisuus tavalla tai toisella. Eurooppalainen eksotiikka vahvistaa hahmojen vierauden tunnetta, joka on ollut aina yksi
16
Kuvat © Mamoru Oshii 2020 / Ichigo Animation
olennaisimmista vampyyrien piirteistä. Vieraannuttamisen ja toiseuttamisen mekanismina toimimisen lisäksi eurooppalaisuus on tietenkin suora viittaus populaarikulttuurin historiaan: vampyyrit ovat mytologialtaan perinteisesti eurooppalaisia. Vampyyrit eivät sellaisenaan kuulu japanilaiseen kansanperinteeseen. Vampyyrit ovat syntyneet eurooppalaisessa kulttuurihistoriallisessa kontekstissa ja vakiintuneet kuluttajille tutuiksi kirjallisuuden hirviöhahmoiksi 1800-luvun aikana Polidorin ja Stokerin goottilaisten romaanien kautta. Vampyyrit edustivat aluksi ulkopuolista uhkaa kristilliselle yhteiskunnalle ja arvoille. Ne olivat paheellisia hirviöitä, synnin ruumiillistumia, joita tuli pelätä. Vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla vampyyrikuvasto alkoi muuttua. Toisen maailmansodan jälkeinen maailma näki vampyyrit hurmaavina ja kultturelleina hahmoina, jotka pystyivät liikkumaan yhteiskunnan ja sen sosiaalisten luokka-asetelmien ulkopuolella. Vampyyri muuttui pelätystä hirviöstä ihannoiduksi kapinalliseksi. Japaniin vampyyrit saapuivat Meiji-restauraation myötä maan avatessa satamansa länsimaille. Tätä ennen Japanissa tunnettiin kyuuketsuki, joka kirjaimellisesti tarkoittaa “vertaimevää paholaista (oni)”. Kuten muut onit, myös kyuuketsuki muistutti enemmän eläimellistä demonia kuin länsimaissa tunnettua herrasmieshirviötä. 1700-luvulla tehty puupiirros kuvaa kyuuketsukin karvaisena peikkomaisena olentona, joka asuu luolassa eläinten luiden saartamana. Länsimaisen kulttuurin saadessa vahvemman jalansijan japanilaisessa yhteiskunnassa myös kyuuketsuki alkoi muistuttaa pikkuhiljaa eurooppalaista vastinettaan.
non romanttinen shoujo Vampire Knight ja Takaya Kagamin post-apokalyptinen shounen-sarja Owari no Seraph. Syyskaudella alkava Oshiin kirjoittama Vladlove poikkeaa tyypillisestä vampyyritarinasta genrensä puolesta. Synkästä ja dramaattisesta kuvastosta huolimatta Vladlove edustaa komedia- ja slice-of-life -genrejä ennakkotietojen perusteella. Tämäkään sarja ei kuitenkaan ole täysin hylännyt vampyyritarinoiden peruselementtejä.
Vampyyritarinoille hyvin oleellista on kumppanuuden kaipaus ja etsintä. Vampyyrien sielunkumppanit voivat olla joko ihmisiä tai ei-inhimillisiä olentoja. Myös heteronormatiivisuudesta poikkeaminen on aina ollut oleellinen osa vampyyrien identiteettiä. Vladlovessa kumppanuutta edustaa Main ja Mitsugun välinen ystävyys. Oshii on jättänyt pojat marginaaliin ja nostanut sarjan päähahmoiksi vain tyttöjä, mikä on linjassa vampyyrigenren heteronormatiivisuutta rikkovien konventioiden kanssa. Kahdentoista jakson pituisen komediasarjan oli tarkoitus kuulua kevään 2020 ohjelmistoon, mutta vallitsevan pandemian vuoksi sarja siirrettiin syyskaudelle. Toukokuun alkupuolella Oshii ilmoitti, että jatkuva COVID-19 -tilanne on jatkanut tuotannon hankaloittamista. Tarkkaa ajankohtaa Vladloven julkaisulle ei lehden painohetkellä ole vahvistettu. Anime jää siis odottelemaan, millaiseen muotoon Oshii lopulta vampyyrinsä taivuttaa.
Vampyyritarinoita käsittelevässä tutkimuksessaan Yoshitaka Inoue mainitsee, että japanilainen vampyyrinarratiivi vakiintui vasta 1970-luvulla Moto Hagion shoujo-mangan The Poe Clanin myötä. Hagio oli ottanut paljon vaikutteita eurooppalaisesta kirjallisuudesta teokseensa, myös vampyyreihinsa. Hän kuitenkin jätti kokonaan synnin käsitteen pois. ”Synnittömyys” onkin yksi suurimmista eroavaisuuksista japanilaisten ja länsimaisten vampyyrinarratiivien välillä. The Poe Clania seurasi 1980-luvun Vampire Hunter D, josta tehtiin myöhemmin muun muassa anime-sovitus. Hideyuki Kikuchin kirjoittama romaanisarja seurasi Hagion jalanjäljissä ja loi aivan uudenlaista vampyyrikuvastoa kuitenkaan irtautumatta kokonaan aiemmasta perinteestä. Niin Kikuchin kuin Hagion luomat vampyyriolennot ovat yksinäisiä hahmoja, jotka on vapautettu binäärisestä hyvän ja pahan asetelmasta. 2000-luvulla tunnettuja ja tutustumisen arvoisia vampyyriaiheisia teoksia ovat olleet esimerkiksi Kouta Hiranon väkivaltainen fantasia Hellsing, Matsuri Hi-
Kuvat © Mamoru Oshii 2020 / Ichigo Animation
” Eurooppalainen eksotiikka vahvistaa hahmojen vierauden tunnetta, joka on ollut aina yksi olennaisimmista vampyyrien piirteistä.” 17