Potkua pomolle

e l l o m o p a u k t Po Laihtuminen paransi itsetuntoa ... sivu 2

Ole tarkkana kun viestit sosiaalisessa mediassa .................. sivu 3 Hyvinvoiva vuorovaikutus ............ sivu 4 Välillä ulvoimme naurusta ............ sivu 5 Työtila voi olla voimaannuttava ... sivu 6 Löydä sisäiset voimavarasi .......... sivu 7 Mitä jäi mieleen Potkua pomolle -koulutuksesta? .............................. sivu 8

#1 www.opso.fi

Teksti: Reija Kokkola

Laihtuminen a o t n u t e s t i i s n a r a p Amiston Askolan toimipisteen johtaja, ravintoalan asiantuntijana Anja Leino alkoi pohtia, voiko proteiiniin perustuvan ruokavalion noudattaminen aiheuttaa nopeaa ja pysyvää painopudotusta. Hän päätti kokeilla.

O

len aina ollut sitä mieltä, että kasvikset ja ruisleipä ovat ravinnon peruselementtejä, Anja Leino sanoo.

Erään koulutuspäivän päätteeksi hän osti Christer Sundqvistin kirjan Sietämätön leveys, jossa kerrotaan Dukan-dieetistä.

– Luin sen yhdeltä istumalta. Se oli mukaansa tempaaja kirja, kuin jännityskertomus.

Ennen Pomo-koulutusta Leino oli jo pudottanut painoaan 25 kiloa Painonvartijoiden ohjeilla. Tähänkin laihdutuskeinoon Leino suhtautui varauksella.

– Olen kyseenalaistaja. Olenko oikeassa vai väärässä? Päätin kokeilla Painonvartijoiden systeemiä ihan hyvällä menestyksellä.

Olen siis tottunut tarkkailemaan, mitä suuhuni laitan.

Dukan-dieetin ensimmäisessä vaiheessa Leino lähti laihduttamaan rankan kaavan mukaan, seitsemän proteiinipäivän aloituksella.

– Painoa lähti kolme kiloa. Minulla ei ollut päänsärkyä eikä muitakaan oireita.

Uutta valoa elämään Tällä hetkellä Leino on edennyt tasausvaiheeseen, ja yhteenlaskettu painonpudotus huitelee 35 kilossa. Hän on syystäkin tyytyväinen. Koko elämä on saanut uutta valoa ja iloa. Laihduttaminen onnistui oikeastaan uuden elämäntilanteen takia. Lapset ovat len-

täneet pesästä, ja perhekeskeisellä Leinolla on nyt aikaa satsata itseensä. Iltaisin hän istuu kirjojen ja tietokoneen äärellä, sillä meneillään ovat myös tradenomin opinnot.

Leinolla oli myös erittäin tärkeä terveydellinen syy pudottaa painoa. Hänen äitinsä kuoli muutama vuosi sitten osittain diabeteksen takia.

– Haluan painoa pudottamalla ennalta ehkäistä mahdollista diabetestä, hän sanoo.

Lihavia ei oteta vakavasti Leino on itse kokenut, että lihavia ihmisiä karsastetaan. Ihan kuin katsottaisiin, että kun lihava ei kerran hallitse painoaan, hän ei hallitse mitään muutakaan.

– Lihavia ei oteta vakavasti. Joskus jopa tuntui siltä, että lihavaa ihmistä ei edes haluta katsoa.

Leino on laihtumisensa myötä saanut kokea tämän asiattoman käytöksen toisenkin puolen. Tuntuu mukavalta, kun ihmiset tulevat kysymään, mitä on tapahtunut. Miksi hehkut kymmenen vuotta nuortuneena?

– Kyllähän se hyvältä tuntuu. Tosin ajattelin kauhuissani, että olenko siis näyttänyt aiemmin kuusikymppiseltä. Olen nyt 51-vuotias. •

3 kommenttia Janne Huovila Janne Huovila on ravitsemusasiantuntija (ETM), jonka perustama HealthSome-yritys tarjoaa palveluja terveyden edistämiseen Internetissä ja sosiaalisessa mediassa.

T

oiminnan taustalla on yhteiskunnallinen visio, joka nousee ruohonjuuritason työstä sosiaalisessa mediassa sekä tutkitusta tiedosta. Internet ja sosiaalinen media muuttavat viestintää ja asiantuntijuutta - tapaa, jolla merkityksellistämme terveystietoa.

– Olen Terveys 2.0 -konsultti, konsultoin ja koulutan terveystiedon ja terveyden edistämistä sosiaalisessa mediassa. Eli mitä on terveyden edistäminen Internetin luomassa moniäänisessä ja monimuotoisessa toimintaympäristössä. Myös alan markkinointi sosiaalisessa mediassa on iso työsarka.

Huovilasta oli kiinnostavaa olla puhumassa Potkua pomolle -koulutuksessa. Terveystiedon jakaminen sosiaalisessa mediassa herätti innostunutta keskustelua.

– Paikalla ollut yleisö oli kiinnostunut aiheesta.

Sosiaalinen media ja terveys olivat selvästi aihealue, jota haluttiin yhdessä purkaa.

2

Teksti: Reija Kokkola

t i t s e i v n u k Ole tarkkana a s s a i d e m a s sosiaalises Oppiva organisaatio - mikä se on?

Tom Elovirta käyttää sosiaalista mediaa tiedon hankintaan sekä kommunikointiin työyhteisössä ja yhteistyökumppanien kanssa. Hänen mielestään sosiaalinen media ei kuitenkaan korvaa kasvotusten tapahtuvaa kanssakäymistä.

T

om Elovirta työskentelee Borealis Groupin tutkimuslaboratorion operointipäällikkönä. Hänen toimenkuvaansa kuuluu muun muassa erilaisten laboratoriotarvikkeiden hankintojen hyväksyminen sekä käytönvalvonta.

Vastuullinen ja laaja toimenkuva vaikuttaa myös käyttäytymiseen sosiaalisessa mediassa. On oltava tarkkana, miten ja kenelle viestii.

Esimerkiksi koko konsernin kattavasta sähköpostiosoitteistosta viesti lähtee muutamalle tuhannelle henkilölle.

– Tutkimusmaailmassa on paljon tilanteita, joissa täytyy pohtia, mitä asioita voin viestiä ulospäin tai organisaation sisällä. Joudun joskus myös muokkaamaan tietoa ympäripyöreäksi. Ehkä siksi olen sosiaalisessa mediassa vain sen verran kuin työni puolesta koen tarvitsevani, hän sanoo.

Lähdettyään Potkua pomolle -koulutukseen

aaliseen mediaan. Mielikuva oli lähinnä Orwelltyyppisestä massojen hallinnasta.

– Todellisuudessa yllätyin omasta tietämättömyydestäni. Minulla ei ole ollut aikaa eikä tarvetta perehtyä kaikkiin sosiaalisen median kommervenkkeihin. Ari Rapon luennolla kävi ilmi, että sosiaalinen media on paljon muutakin kuin netti, sähköposti ja Google.

Elovirta suhtautui jokseenkin negatiivisesti sosi-

– Vaikka sosiaalisessa mediassa käytetäänkin

Sähköpostiviesteistä puuttuvat eleet Tieto tekee terää, mutta Elovirta ei silti lämmennyt ajatukselle, että hän jatkossa käyttäisi aikaa sosiaalisen median parissa sen enempää kuin ennenkään. Työssään hän toki käyttää paljonkin erityisesti Googlea hakiessaan tietoa. Organisaation sisällä ja yhteistyökumppanien kesken viestitään luonnollisesti sähköpostin välityksellä.

Eniten Elovirta kuitenkin arvostaa keskustelua puhelimitse tai kasvotusten.

paljon merkkejä ilmaisemaan tunteita, ei se korvaa oikeaa keskustelua. Erityisesti suomen kielellä käyty sähköpostiviestintä on niukkaa. Sen sijaan esimerkiksi englanniksi viestit aloitetaan aina sanoilla dear tai sir.

Facebook ei kiinnosta Elovirta on pohtinut sosiaalisen median sekä muun nykytekniikan haavoittuvaisuutta. Miten esimerkiksi sähkökatko vaikuttaa yritysten toimintaan? Yleensä siitä seuraa avuttomuutta ja neuvottomuutta, jopa pelkoa.

Hän näkee kuitenkin sosiaalisessa mediassa paljon hyvääkin oman siviilielämänsä kannalta. Moni asia on helpottunut valtavasti, kun asiat hoituvat netissä sujuvasti.

Facebook-yhteisöön Elovirta ei ole liittynyt, eikä aiokaan liittyä.

– Mitä tapahtuu, jos sosiaalinen media on ainut yhteys ulkomaailmaan, hän kysyy. •

3

Teksti: Katariina Lindholm

s u t u k i a v o r o u v a v i o yvinv

H

Olemme tällä kurssilla oppineet, että ne yritykset, joiden johtoryhmässä vuorovaikutus toimii hyvin, tekevät myös parempaa tulosta. Tämä varmasti on riittävän rahakasta puhetta asian tärkeyden ymmärtämiseksi. Työilmapiirin, hyvän asiakaspalvelun ja sitä kautta myynnin perustana on mielestäni hyvinvoiva vuorovaikutus.

O

len opinnoissani perehtynyt hyvin ja ei niin hyvin hoidettuihin asiakaskohtaamisiin. Mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu silloin, kun asiat menevät ns. pieleen? Mikä tekee hyvästä asiakaspalvelijasta hyvän? Päädyin tutkimaan vuorovaikutuksen pientä osaa: miten ihmiset haluavat vahvistaa solidaarista sidettä olemalla ilmaisuissaan samanlinjaisia.

Solidaarisella siteellä tarkoitan lähinnä sitä, että ihmiset ovat toisistaan riippuvaisia sosiaalisia olentoja, joille yhteisöllisyys on tärkeää. Yhteisön ulkopuolelle sulkeminen on uhka.

Tutkielmassani kävi ilmi, että hyvät asiakaspalvelijat käyttävät lukuisia keinoja saadakseen yhteyden toiseen ja ilmaisevat halunsa jakaa toisen ”ymmärrysreppu” – kuten myös kurssilla opimme.Yhteistä näille löytämilleni erinäisille keinoille oli halu ilmaista olevansa samassa veneessä toisen ihmisen kanssa. Kuuntelu, kysyminen ja riittävä empatia lienevät ne sanat, joilla voisi

arkijärkisesti kuvata hyvää vuorovaikutusta.

Sosiologisesti näitä keinoja voi kuvailla mm. siten, että mukauttamalla sanojaan, ääntään ja puhetapaansa toisen mukaan sekä toistamalla toisen sanomisia ja nyökytellen sekä pieniä dialogisanoja käyttäen ilmaisee, että kuuntelee aktiivisesti, ja näin ihminen osoittaa yhteisyyttä toiseen ihmiseen. Jos toiselle joudutaan vastamaan kielteisesti, tehdään se hyvässä vuorovaikutuksessa asiaa lieventäen ja selittäen. Tämä vähentää uhkaa vuorovaikutuksessa. Toisen osapuolen ”liian pitkä” hiljaisuus ja puhumattomuus saatetaan myös tulkita uhaksi.

Kaikki tämä vaatii mielestäni esimieheltä ja asiakaspalvelijalta (onko tässä muuten eroa?) omaa hyvinvointia ja läsnäoloa. Juurtuminen maahan, keskittyminen ja aktiivinen kuuntelu ovat tärkeitä ja joskus niin vaikeita asioita. Tulevaisuudentukija, nyt jo edesmennyt, Torsti Kivistö sanoi aikoinaan, että ihminen on tiedolla lastattu aasi. Niinpä.Tietoa taitaa meillä kaikilla

olla myös työhyvinvoinnista ihan riittävästi, mutta miten me sitä tietoa käytämme.

Muutos lähtee aina oman itsensä muuttamisesta ja oman itsensä johtamisesta. Mitä jos pitäisi itsestään hyvää huolta? Tekisi joka päivä asioita, jotka vaikuttavat siihen, että keho voi hyvin.

Liikkuisi siten, kuin itse nauttii. Laiskottelisi hyvällä omallatunnolla, kun on laiskottelun aika. Söisi niin, että saisi riittävästi hyvää ravintoa. Nauttisi kuitenkin itsensä hemmottelusta myös hyvän ruoan ja juoman muodossa. Pitäisi läheisistä ihmisistä huolta olemalla läsnä ja antamalla heille myös face to face -aikaa facebook-ajan lisäksi.

Saisipa siinä myös hyvää vuorovaikutusharjoitusta.

Ja työpaikalla hyvinvoivana juurtuisi läsnä olevaksi esimieheksi, joka keskittyy vuorovaikutukseen aidosti itseään ja toista kunnioittaen – mehän olemme kuitenkin kaikki samassa veneessä. •

4

Teksti: Reija Kokkola

”

e m m i o v l u ä Välill naurusta

”

Potkua pomolle -koulutuksen yksi kiitellyimmistä osioista oli Ben Furmanin ja Tapani Aholan oppeihin perustuva Ratkaisukeskeinen työyhteisö -harjoituspäivä.

K

oulutuksen vetäjä, oppisopimusjohtaja Annu Jokela-Ylipiha on suorittanut Ratkaisukeskeinen työyhteisö -koulutusohjelman yhdessä muiden Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen työntekijöiden kanssa. Oppisopimuskeskuksen porukka sai kurssin jälkeen kouluttajalisenssin, joka oikeuttaa kouluttamaan muita.

– Kouluttamalla työyhteisöjä ratkaisukeskeiseen toimintamalliin turvaamme oppisopimusopiskelijalle parhaan mahdollisen oppimisympäristön. Samalla hyötyy myös työpaikkakouluttaja ja koko yritys, kertoo oppisopimusjohtaja Annu Jokela-Ylipiha.

Furmanilla on pitkä kokemus työyhteisöjen tavoista, ja hän käyttää paljon opetusesimerkkejä.

– Välillä ulvoimme naurusta, Jokela-Ylipiha muistelee.

Koko ryhmä koki haasteellisimmaksi koulutusosion, jossa opeteltiin antamaan ja vastaanottamaan kritiikkiä.

– Jopa leikkimielisen kritiikin vastaanottaminen voi tuntua kurjalta, mutta siinäkin voi kehittyä.

Jokela-Ylipihan mukaan koulutuksessa opittiin muuttamaan

– Palkitsevaa oli myös se, että huomasin voivani käyttää uusia taitoja työssäni. Toivon, että kurssista oli hyötyä myös Potkua pomolle -koulutukseen osallistuneille. •

Ratkaisukeskeinen työyhteisö Ratkaisukeskeinen työyhteisö on esimiehille ja muille työntekijäryhmille suunnattu koulutusohjelma. Koulutusohjelman avulla osallistujia opetetaan • luomaan työpaikalleen positiivisen ilmapiirin • motivoimaan sekä itseään että työtovereitaan • ratkaisemaan ongelmia rakentavasti • antamaan kriittistä palautetta • ottamaan vastaan kritiikkiä • sopimaan ristiriidat ja loukkaantumiset

ongelmalähtöinen toimintatapa ratkaisukeskeiseksi.

5

Teksti: Reija Kokkola

3 kommenttia Tapio Kymäläinen Valmennus- ja konsultointiyritys Humapissa työskentelevät haluavat olla oppimisen, yhdessä tekemisen ja ohjelmistojen asiantuntijoita.

P

otkua pomolle -kouluttajaa Tapio Kymäläistä kiinnostaa ihmisten yhteistyö. Eniten hän innostuu oivalluksista, joissa ymmärretään, kuinka pienillä muutoksilla on kumuloituvasti suuria vaikutuksia. – Erikoisosaamiseni on tiimin ja johtoryhmätyöskentelyn vuorovaikutuksessa.

Tällä hetkellä Kymäläinen on perehtymässä vuorovaikutuksen merkitykseen etäyössä.

– Potkua Pomolle -koulutuksesta oli itsellenikin hyötyä. Opin paljon siitä, miten erilaisista organisaatioista kasattu ryhmä kommunikoi keskenään. Ryhmä oli heterogeeninen ja erittäin energinen.

a l l o i o v a l i t ö y T a v a t t u n n a a m i vo Oppiva organisaatio - mikä se on?

Finnish Consulting Group Oy:n koulutus- ja konsultointi -liiketoimintaryhmässä toteutettiin toimitilojen rakennemuutos työntekoa tukevan konseptin mukaan.

F

innish Consulting Group Oy:n koulutus- ja konsultoinnin -liiketoimintaryhmän työtiloissa on mukava tunnelma. Osa henkilökunnasta istuu kolmiapilamuodostelmissa, toisilla on oma kiinteä työpiste ja jotkut taas kuljettavat työpaikkaansa mukanaan tietokoneissaan. Kun he tulevat FCG:n toimitiloihin, heitä varten on mobiilitila. Puhelut voi käydä hiljaisessa huoneessa, ja kokoustilat ovat jatkuvasti käytössä.

Koulutuspalveluiden toimialajohtaja Maija Kaltakari istuu kahden muun toimialajohtajan kanssa kolmiapilamuodostelmassa. Ajatus toteuttaa Workplace management -uudistus, suomeksi käännettynä työympäristöjohtamisharjoitus, syntyi liiketoimintaryhmässä, kun havaittiin, että kahdessa eri siivessä työskentelevän henkilöstön huoneet olivat usein tyhjillään.

Taloudellinen ja ekologinen ratkaisu Yrityksen organisaatio on varsin itseohjautuva. Työ on liikkuvaa, joten työntekijät ovat paljon asiakkaiden luona. Moni tekee myös etäyötä. Alkuviikosta kokoonnuttiin yleensä palavereihin, mutta loppuviikosta työtila oli jo jokseenkin autio. Muutos tiiviimpään työskentelyyn ja työtilaan oli tarpeen.

– Workplace management perustuu siihen, että työtilat jaetaan

työprofiilin eikä hierarkian mukaan, Kaltakari kertoo.

Konseptin toteutus käynnistettiin yhdessä liiketoimintaryhmän johtajan ja ulkopuolisen asiantuntijan kanssa. Laadittiin budjetti, otettiin mukaan yrityksen arkkitehdit ja alettiin pohtia uutta työn tekemistä tukevaa rakennemuutosta. Perustettiin työryhmä selvittämään työntekijöiden työprofiilit.

– Selvitimme esimerkiksi sen, ketkä tarvitsevat yksityistä työrauhaa tai isompaa tilaa työskennellä, Kaltakari kuvailee.

Toteutus eteni vauhdilla. Seuraavaksi jokainen työntekijä sai esittää toiveensa siitä, minkä tyyppisen työpisteen haluaisi itselleen.

– Kysyttiin myös, kuka olisi työn kannalta sopivin kumppaniksi kolmiapilamuodostelmassa. Paikkojen jakaminen meni yllättävän kivuttomasti.

Kaltakari huomauttaa, että Workplace management on ollut sekä taloudellisesti että ekologisesti hyvä ratkaisu. FCG:ssä on menty kohti paperitonta toimistoa. Myös uusien työntekijöiden työhön perehdyttämisen ja hiljaisen tiedon siirron näkökulmasta ratkaisu on osoittautunut toimivaksi.

– Työskentelemme nyt lähes puolet aikaisempaa pienemmissä toimitiloissa, ja kiinteät kustannukset ovat pienentyneet vastaavasti. Itse koen uuden järjestelyn voimaannuttavaksi.Vertaistuki löytyy läheltä. •

6

Teksti: Reija Kokkola

i s a r a v a m i o v t e s i ä s i s Löydä Kimmo Siltanen on hyvä esimerkki intohimoisesti työhönsä suhtautuvasta ihmisestä, joka ei halua päättää työuraansa viralliseen eläkeikään.

T 3 kommenttia Matti J. Kuronen Perhe- ja pariterapeutti, seksuaaliterapeutti

M

atti J. Kuronen on toiminut Felicitas-Klinikan perhe- ja pariterapeuttina sekä seksuaaliterapeuttina vuodesta 2000 lähtien. Hän on ollut myös Lappeenrannan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja vuosina 1964–2004.

Kurosen erikoisalueita ovat parisuhde- ja kriisiterapia, parisuhdekoulutus sekä miestyö. Hän on myös konsultti ja kirjailija, joka on laatinut alaan liittyviä asiantuntijalausuntoja ja kirjoituksia eri medioille.

– Toimin edelleen Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pappina. Käyn myös välillä luennoimassa, kuten Potkua pomolle -koulutuksessakin. Johtajuus on yhteisen onnistumisen organisoimista, hän kiteyttää.

Vapaa-ajallaan Kuronen pyöräilee, harrastaa jazzmusiikkia ja isoisäilee.

Koulutus: Valmistui teologian kandidaatiksi 1964 Helsingin yliopistosta. Rovasti el.

arkkailuluokan opettajana, opinto-ohjaajana ja urheiluvalmentajana työskennellyt Kimmo Siltanen opiskeli eläkkeelle jäätyään itselleen uuden ammatin ja perusti jo ennakkoon yrityksen, joka valmentaa asiakkaitaan kohtaamaan uusia ulottuvuuksia itsessään.

Siltasesta tuli virallisesti auktorisoitu voimaantumisvalmentaja 20.4.2011 suoritettuaan näyttötutkintona Amiedussa kahden vuoden koulutuskokonaisuuden.

– Näyttöni oli neljän tunnin voimaantumisseminaarin vetäminen Juhani Räsäsen kehittämän uuden mallin mukaan.

Avainsana voimaantumisvalmennuksessa on havahduttaminen tai havahtuminen. Itsensä voimaannuttamisessa voimaantunut henkilö kokee sisäistä voimantunnetta. Hän pystyy, on kykenevä, hän ei tunne stressiä.

– Asiakas ei uhoa voimansa tunnossa, mutta hänestä huokuu uudenlaista voimaa, Siltanen kuvailee.

Havahtumisten janassa edetään ensin itseen havahtumiseen.

Sitten havahdutaan kontekstiin (missä henkisessä ympäristössä olen nyt, ja millaisessa haluan elää jatkossa), minkä jälkeen havahdutaan kykyihin (mitä on opittu matkan varrella, ja mihin matka jatkuu).

Opi Rennox Voimaantumisvalmennukseen osallistuva koulutettava voi olla kuka tahansa, sillä jokainen meistä voi löytää itsestään ulottuvuuksia, joita ei edes tiennyt olevan olemassa.

– Valmennettava voi olla ala-asteikäinen oppilas, suuren oppilai-

toksen rehtori tai pörssiyrityksen johtaja, Siltanen sanoo.

Yletön varmuus omasta erinomaisuudesta, ymmärtämisestä ja oikeassa olemisesta jarruttaa kehitystä. Siitä pitää kuoriutua ulos.

Ihmisyyden arvo on Siltalalle koskematon.

– Lastenkotilapsi, toimitusjohtaja, maahanmuuttaja tai tutkija.

Kaikilla on täydellinen ihmisarvo voimaannuttamisvalmennuksessa, hän havainnollistaa. •

Voimaantumisvalmennus Voimaantumisvalmennus on työväline yritystoiminnan laadulliseen kehittämiseen. Se tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden täydentää osaamista yksilöiden ja yhteisöjen inhimillisten voimavarojen kehittämiseen.

Voimaantumisvalmennus liittyy työhyvinvointia parantavan työkulttuurin luomiseen, ihmisten hyvinvointiin ja oppimiseen työyhteisöissä.

Voimaantumisvalmentajan tutkinnon suorittaja voi käyttää Auktorisoidun ®Voimaantumisvalmentaja -ammattinimikettä.

Lähde: Amiedu

7

Teksti: Reija Kokkola

“

Mitä jäi mieleen Potkua lle -koulutuksesta? pomo Liisa Hurme Gemmi Furs Oy, työnjohtaja

Lähdin koulutukseen uteliaisuuttani. Itseäni ei oikeastaan kiinnostanut fyysisen kunnon kohottaminen, mutta henkinen puoli kiinnosti sitäkin enemmän. Olen koulutuksen aikana ja sen jälkeen muun muassa pohtinut onnellisuuden käsitettä niin maailmanlaajuisesti kuin yksilötasollakin. Miten teen itseni

Sini Korhonen peak press & productions oy, toimistopäällikkö

onnelliseksi, ja miten teen työntekijät onnellisiksi? Jos olen kärttyinen, se tarttuu muihinkin. Huomasin, että yrityksissä on samoja ongelmia alasta riippumatta. Ryhmäytymistä olisi auttanut se, että olisimme heti alkuun tehneet jotain keskustelevaa ryhmätyötä. Viimeiset koulutuspäivät olivat erittäin antoisia.

Inka Sirenius Päiväkoti Kuperkeikka, varhaiskasvattaja

Koulutus oli mukaansatempaava ja eteenpäin vievä. Parasta antia oli Ratkaisukeskeinen työyhteisöosio, jossa päästiin kunnolliseen vuorovaikutukseen. Ehkä heti koulutuksen alussa olisi ollut hyvä tehdä jotain yhteistä, jotta olisimme tutustuneet toisiimme. Oli kiinnostavaa kuunnella johtajien haasteista. Sain uutta

näkökulmaa oman työn johtamiseen. Olen käynyt läpi elämänmuutoksen, joten siihen sopi täydellisesti myös fyysisen kunnon kohottaminen. Pyysin testin jälkeen kotijumppaohjeet, jotka sainkin. En kuitenkaan viitsinyt noudattaa niitä, ja lähdin sittenkin kuntosalille.

Lisäksi liikun ulkona nykyään ihan uudenlaisella vauhdilla.

Kaikki koulutuspäivät olivat omalla tavallaan mielenkiintoisia. Kokonaisuudessaan koulutus antoi aihetta syvälliseen pohdiskeluun, ja sain paljon miettimisen aihetta. Mielestäni koulutuksessa opittua voi soveltaa laajasti vaikka koko elämään. Christer Sundqvistin terveysshow oli mieleenpainuva, ja sain siitä uuttakin tie-

toa ravitsemusasioista. Myös Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja dialogimittaus olivat mielenkiintoisia. Niissä pääsi itse osallistumaan, ja palaute tuli heti. Lenkkeilen paljon koirani kanssa, joten kunto-osuus ei ollut itselleni kovin tärkeä.

Pyysin ohjausta yläkropan lihasten kehittämiseen ja sainkin sitä.

Raili Virolainen Fazer Foods Services, Amica, ravintolapäällikkö

Koulutuksen teki mielenkiintoiseksi se, että osallistujat olivat aivan eri aloilta. Ilmeisesti työyhteisöjen ongelmat ja esimiesten haasteet ovat aika samanlaisia alasta riippumatta.

Ratkaisukeskeinen työyhteisö -osio oli erittäin kiinnostava ja hyödyllinen. Oli myös

mukavaa, että koulutukseen kuului fyysinen puoli henkisen lisäksi. Kävin kuntotestissä ja sain harjoitusohjelman, mutta en aikaisen ajankohdan takia päässyt kuntosalille. Koulutus kuitenkin motivoi liikkumaan, ja hiihdin aika paljon viime talvena.

8