PIKKUKAUPUNKI KESÄ SOMMAR 2026

LEPPOISA LOVIISA LUMOAA! TRIVSAMMA LOVISA FÖRTJUSAR!

ihanaloviisa.fi ljuvligalovisa.fi

Leppoisa loviisalainen fiilis on tehty kivoista ihmisistä, kauniista ympäristöstä, kaupungista ja maaseudusta sekä tietysti merestä. Täällä on tilaa olla ja elää hyvin. Tule, tutustu ja ihastu.

Ingredienserna till den lugna stämningen i Lovisa består av vänliga människor, den vackra miljön, staden och landsbygden och givetvis av havet. Här finns plats att leva väl. Kom, bekanta dig och bli förtjust.

Minkälaista

Loviisassa on asua?

Tutustu meihin loviisalaisiin ja Loviisaan muuttaneiden kokemuksiin niin kaupungin keskustassa kuin maaseudun rauhassa. Asu paremmin, muuta Loviisaan.

Tutustu loviisalaisiin:

loviisa.fi/asuparemmin

Hur är det att bo och leva i Lovisa?

Bekanta dig med Lovisabor och inflyttade och läs hur vi har det. Både i stadskärnan och i lugnet på landsbygden. Bo bättre, flytta till Lovisa.

Bekanta dig med Lovisabor:

loviisa.fi/sv/bobattre

TONTTEJA KYLILLÄ JA KESKUSTASSA

Tutustu kaupungin tonttialueisiin:

loviisa.fi/asuntotontit

TOMTER I BYARNA OCH I CENTRUM

Bekanta dig med stadens tomtområden:

med Ute Kehrs

AAMUKAHVILLA

I mitt hemland Tyskland saknar jag lugnet och Lovisas rena luft. Hemma i Lovisa saknar jag det Zirndorf jag växte upp i och alla dess traditioner. I sommar har jag glädjen att få många kära besökare hit till Lovisa så jag hinner knappast hem till Bayern. I övrigt hoppas jag att sommaren bjuder på mycket sol och båtliv!

Jag är så tacksam för närheten till vattnet: att få simma och att när som helst åka bort till en öde ö.

Jag kom till Lovisa via ett arbetsprojekt och träffade min man här. Vad som skulle bli en sju års arbetsvistelse har blivit ett 19 år långt förhållande. I mitt tidigare liv jobbade jag som projektkoordinator i teknikbranschen och i maj 2024 utexaminerades jag från HaagaHelias yrkeshögskola till Master of Business Administration. Samma sommar började jag som produktionsassistent på Lurens och sedan förra hösten är jag producent.

Arbetet är inte så linjärt som jag är van vid. Det är spännande, tidvis nervöst men otroligt roligt! Jag sköter om allt som har med produktionen att göra, från audition till sista föreställningen, och lite till. Ibland sitter jag och syr en knapp i en kostym och i nästa stund löser jag hur en enorm elefant ska transporteras till Lurens!

Pikkukaupunki

Sepon Signature, s.9

Voimalaulua Nakkiksella, s.68

Kesä kutsuu vähän hitaampiin päiviin. Loviisan kesä on täynnä lämpimiä iltoja, tapahtumia, torikahveja, veneitä, uimaretkiä ja kohtaamisia, jotka muistetaan vielä talvellakin.

Nyt matkataan kohti kesälaitumia, rantakallioita ja saariston kesää – myös Svartholmaan, jossa Eskilsin tilan lampaat laiduntavat jälleen kesän ajan.

JULKAISIJA

Creative Peak

Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa www.creativepeak.fi toimitus@pikkukaupunki.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Päivi Ahvonen

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ

Seppo Iisalo

AD Sanna Nylén

TÄMÄN LEHDEN

KIRJOITTAJAT

Päivi Ahvonen, Lida Haddas, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Tua Lindholm-Blomfelt, Janne Ora, Mea Lindström

KANNEN KUVA Arto Wiikari

KANNEN MALLI Tuuli Huovila

SVENSK TEXT Lida Haddas

VALOKUVAAJA Arto Wiikari

TÄMÄN LEHDEN MUUT

KUVAAJAT JA KUVITTAJAT

Päivi Ahvonen, Virpi Lehtinen, Sanna Nylén, Magi Pernthaler, Reneaya Petsa, Saara Salonen

ILMOITUSMYYNTI

Sini Meinola, 044 373 7865

sini.meinola@creativepeak.fi

PAINO

PRINTALL AS

ISSN 1796-4466

UPM Finesse Silk 200g

UPM Star Silk 65g

Aikakauslehtien

Liiton jäsenlehti

KUVA:

YHTEISTÄ HYVÄÄ JA YMMÄRRYSTÄ!

Yhteisö on olennainen osa hyvinvointiamme. Se luo merkityksen raamit arkeen, ja juuri merkityksellisyys on onnellisuuden syvin rakennuspalikka.

Tänä kesänä Pikkukaupunki-lehti täyttää 20 vuotta.

Kaksikymmentä vuotta paikallista, maksutonta ja kotiin jaettua aikakausmediaa – se on kyllä mieletön saavutus, vieläpä aikana jolloin lehtiä lopetetaan, yhdistetään ja kuritetaan. Meitä myös pakkodigitalisoidaan, vaikka se kasvattaa eriarvoisuutta ja sulkee osan ihmisistä palvelujen ulkopuolelle.

Pikkukaupunki-lehti on perustamisestaan lähtien tehnyt meitä tutuksi toisillemme . Jotta voisimme ymmärtää toisiamme paremmin, riippumatta siitä, mistä olemme kotoisin, minkä ikäisiä olemme, mitä teemme työksemme, mitä kieltä puhumme tai mitä ajattelemme yksittäisistä asioista. Kun valjastamme erilaisuuden yhteisön moottoriksi, olemme vahvoja.

Kaupunkimme asukkaat tekevät paljon pyyteetöntä työtä yhteisömme hyväksi. Jo se riittää meille syyksi ja innostuksen lähteeksi jatkaa Pikkukaupungin julkaisemista.

Kiitos ilmoittajillemme, jotka kokevat tärkeäksi olla yhteisessä lehdessämme mukana.

Ja erityinen kiitos teille lukijat kannustavista palautteista.

Ihanaa kesää kaikille – satoi tai paistoi!

Små!

Pikkukaupunki-lehden toimituksen oma Småkauppa rakentuu ajatukselle uudelleen rakastettavista tavaroista. Relove, reuse, redesign.

Oman pienen tuotesarjansa muodostavat Smån päällystetyt Ikea-kassit sekä uudenmalliset rantatakit, joita tehdään pieninä erinä. Kassit tunnetaan jo siitä, että ne viedään nopeasti käsistä, ja jokainen erä on hieman erilainen.

Niiden rinnalla myynnissä on pieni, huolella valittu kokoelma yksittäisiä löytöjä –käsilaukkuja, kenkiä, astioita ja muita kauniita arkitavaroita, joille halutaan uusi elämä. Tavaraa ei ole paljon, yleensä korkeintaan kymmenkunta tuotetta kerrallaan, ja valikoima vaihtuu jatkuvasti.

Små-kaupassa vanha, käytetty ja uudelleensuunniteltu saavat uuden merkityksen – rauhallisesti ja harkiten valittuina.

YHTEISTYÖ KANTAA –uusi keinu Tesjoen koululle

Tesjoen koulun pihalla keinuttiin iloisissa tunnelmissa, kun uusi hämähäkkikeinu avattiin käyttöön vuoden 2026 ensimmäisenä koulupäivänä.

Uusi keinu oli oppilaiden pitkäaikainen toive, johon vanhempainyhdistys tarttui määrätietoisesti ryhtymällä keräämään varoja discojen, kirppistapahtuman ja tukikampanjan avulla. Myös OP Salpa lähti tukemaan hanketta.

Yhteistyö tuotti tulosta, ja hämähäkkikeinun lisäksi koulun pihalle saatiin kaksi rengaskeinua.

Avajaispäivän kirpeä pakkanen ei menoa haitannut, kun ensimmäisen luokan oppilas Paul leikkasi nauhan ja otti ensimmäiset vauhdit uudessa keinussa.

– Kun oikein kovasti jotain jaksaa toivoa, toiveet saattavat toteutua. Toivottavasti keinua kohdellaan niin hyvin, että se säilyy vuosien ajan, vanhempainyhdistyksen varapuheenjohtaja Jenni Tainio iloitsi.

Närmat är

INTE EN TREND UTAN EN TRADITION

Sarvsalö sommartorg är inte bara till för de lokala – det är sommarens mötesplats dit man kommer både från nära och fjärran.

För många börjar sommaren först när man har varit på torget: hälsat på bekanta, bytt några ord och tagit med sig något gott hem.

Redan på vägen dit börjar stämningen byggas upp. När man kör från centrum genom det lugna landsbygdslandskapet kan man plötsligt komma på sig själv med att undra: varför står det så många bilar parkerade längs vägen, i en lång rad?

Lähiruoka ei ole trendi vaan perinne

Sarvisalon kesätori ei ole vain paikallisten oma juttu – se on kesän kohtaamispaikka, jonne saavutaan kauempaakin.

Känslan är nästan absurd – mitt i den stilla skärgården, denna liv och rörelse. Först när man kommer fram förstår man.

På torget hittar man nypotatis, färsk fisk, jordgubbar, honung och rotfrukter – men också hantverk, bakverk och små fynd som man inte hittar i butikerna. Eller så kan man bara njuta av en kopp kaffe, plättar eller andra godsaker och ta in sommardagen.

Sarvsalö sommartorg är en del av ett större fenomen: runt om i Lovisa ordnas under sommaren olika torg och marknader som man kan bygga trevliga utflykter kring.

Sommartorgen är en väsentlig del av en Lovisabos sommar. Besök dem, om ni inte redan är stamgäster.

Monelle kesä alkaa, kun on käynyt torilla. Tervehtinyt tuttuja, vaihtanut kuulumiset ja napannut mukaansa jotain hyvää kotiin vietäväksi.

Jo matkalla kesätorille tunnelma alkaa rakentua. Rauhallisen maaseutumaiseman jälkeen huomaat yhtäkkiä ihmetteleväsi, miksi tien varressa on niin paljon autoja pysäköitynä pitkänä jonona. Hetki tuntuu lähes absurdilta –keskellä hiljaista saaristoa tällainen kuhina.

Vasta perillä sen ymmärtää.

Toripöydiltä löytyy varhaisperunoita, tuoretta kalaa, mansikoita, hunajaa ja juureksia – mutta myös käsitöitä, leivonnaisia ja pieniä löytöjä, joita ei marketeista saa. Tai sitten voi vain nauttia kahvista ja letuista tai muista herkuista, ja iloita kesäpäivästä.

Sarvisalon kesätori on osa laajempaa ilmiötä. Eri puolilla Loviisaa järjestetään kesällä toreja ja markkinoita, joiden tiimoilta voi rakentaa kivan kesäretken.

Skål PIKKUKAUPUNKI 20 V!

Seppo Lievonen on luonut Pikkukaupunki-lehden 20-vuotisjuhlavuoden kunniaksi raikkaan signature-juhladrinkin, jossa raparperi ja sitrus kohtaavat kevyen ginin.

Pitkä kokemus ravintola-alalta ja lähes 20 vuotta Alkon palveluksessa näkyvät reseptin selkeydessä ja tasapainossa.

Ainekset

• 2 cl giniä

• 4 cl raparperilikööriä

• 12 cl Raspberry & Rhubarb -tonicia

• 4 sitruunalohkoa

• jäitä

• raparperin varsi (koristeluun)

• timjamia (koristeluun)

Valmistus

1. Mittaa gini ja raparperilikööri lasiin.

2. Purista kahdesta sitruunalohkosta kevyesti mehua lasiin.

3. Lisää kaikki sitruunalohkot lasiin ja sekoita.

4.Täytä lasi jäillä.

5. Kaada tonic päälle ja sekoita kevyesti.

Viimeistele juoma raparperin varresta leikatulla tikulla ja timjaminoksalla.

Tarjoile heti hyvin viilennettynä.

KAHDEN EURON KUPPILASSA MAHA TÄYTTYY

Loviisan seurakunnan Kahden euron kuppilan tiistailounaalla on tarjolla terveellistä kotiruokaa, leipää ja juomaa.

Kerran kuussa on keittopäivä, ja aina välillä tarjotaan kasvisruokaa. Sekin on saanut hyvää palautetta.

Ammattitaitoinen vapaaehtoisporukka aloittaa esivalmistelut maanantaisin ja tulee paikalle viimeistelemään tarjoilun tiistaisin aamulla ennen lounaan alkua. Lounasta tarjotaan tiistaisin parin tunnin ajan kello 11–13.

Hyvä ruoka, parempi mieli, kuuluu mainosslogan. Hyvään mieleen kuuluu saumattomasti myös yhteisöllisyys. Kurjaahan se on yksin kotona syödä, kun kuppilassa voi parantaa maailmaa muiden lounastajien kanssa.

LÄHIS & JÄTTIPULLA

Hardomin leivän ja Teiras Herefordin yhteistyönä syntynyt Lähis on deluxe-versio lihiksestä. Jos haluat tuunata tätä herkkua vielä vähän pidemmälle, lisää väliin suolakurkkua ja smetanaa – ainakin sekasyöjien mielenkiinto herää varmasti.

Maijan ihmeellinen artesaanileipurikäsi on varmasti pienenä pudonnut Obelixin taikapataan, sillä pullat ovat sen kokoisia, että niistä syö vaikka koko pieni perhe. Mutta ei koko kaikkea kerro – salaisuus piilee tietenkin kuohkeudessa ja maussa!

Hardomin Leipä, Länsikaari 1

Ryhmäkuvassa Lea Kananen (vas), Tarja Brask, Aarne Ekström, Anni Kulmala, Meri Lohenoja ja Sara Lindborg.

Puuroa LISUKETAIVAASTA

Kaurapuuroa paistetuilla herkkusienillä ja marinoidulla punasipulilla. Kuulostaa kieltämättä eksoottiselta. Sopukan puuroperjantait avaavat puuromaailmaan uusia ulottuvuuksia.

Sopukan järjestämien puuroperjantaiden hitiksi ovat nousseet puuron kanssa tarjolla olevat lisukkeet, joita saa “lisuketaivaasta”.

– Ilman niitä puurotaivasta ei enää kateta, Sopukan tavernamuoriksi itseään kutsuva Anni Kulmala sanoo.

Pienissä kulhoissa on esillä vaikka mitä. Sienten ja sipulien lisäksi löytyy tuttua sekametelisoppaa ja voita – vegaanista tietenkin. Lisäksi tarjolla on hedelmäsalaattia, tyrnimarja- ja muita rouheita, soijajugurttia, mansikka-vadelmahilloa, minttusuklaata, digestive-murskaa, chai–Marianne-raesokeria ja merisuolaa.

Puurolautaselle voi tästä taivaasta asetella mitä mieli tekee. Kaikki, tietenkin myös itse puuro, on laktoositonta ja vegaanista. Kahviin voi lisätä kauramaitoa.

Puuroperjantain ideoi Sopukan jengi, eli Annin lisäksi puuromestari Aarne Ekström ja Hanna Hurtta . Puuroperjantait aloitettiin tammikuussa, ja ne jatkuvat syksyllä.

Perjantaisin Aarnen ja Annin herätyskello soi seitsemältä.

– Tulemme Sopukkaan hauduttamaan puuroa. Se tehdään Malmgårdin luomukaurahiutaleista, jotka maistuvat erityisen hyvältä pitkään haudutettuina, Anni Kulmala sanoo.

Sara Lindborg kertoo käyneensä puuroperjantailla joka viikko.

– Olen inspiroitunut puurosta. Ennen söin sitä aina vain kanelin ja sokerin kanssa.

Tarja Brask ja Lea Kananen ovat ensimmäistä kertaa eksoottisen puuron äärellä. He tulivat lounaspuurolle seurakunnan tuolijumpasta.

– Ensin ajattelin, että ei kai nyt sieniä. Mutta tämä on yllättävän hyvää, Brask kehuu. Myös Kanasen puuroannos on kauniin kirjava. Ainakin hedelmäsalaattia siinä näyttäisi olevan.

– Kannattaa kokeilla rohkeasti, rouvat sanovat yhdestä suusta.

Paikalla on myös Meri Lohenoja, joka ei tykkää puurosta lainkaan. Sopukka mainostaa puuroperjantaita myös “höpinäseuralla”. – Puuron sijasta olen täällä seuran takia, Lohenoja sanookin.

Puuroperjantait Sopukassa klo 10–13, Aleksanterinkatu 10 Puuro 5 e, kahvi 2 e.

Alla närproducenter i regionen – förena er

TACK, MIRVA –SMIDIGT!

Lokala delikatesser från samma adress. I Drottningporten har Lov-Deli öppnat och samlar det bästa från närproducenter direkt inom räckhåll för konsumenterna.

Med finns en rad bekanta namn, såsom Wildemans, Hardom bröd, Marbacka honungsgård, Lovisa kafferosteri och Teiras Hereford, Malmgård samt från Lappträsk Porlammi mejeri, Kal’s Speciality Foods och Rosas ekogård. Listan lever och nya producenter tas med i takt med att intresset finns.

– Idén är enkel. Vi vill göra det lättare att köpa närproducerad mat och samtidigt ge små producenter bättre synlighet. Kunden behöver inte längre åka runt i hela bygden – delikatesserna finns på ett och samma ställe, säger projektansvariga Mirva Moisio

Till stughelgen eller som gåva kan man nu plocka med sig smaker från Lovisatrakten med ett enda stopp. Smidigt, som sagt. Lov-Deli verkar i anslutning till Safcafe 2.0 vid den västra anslutningen i Drottningporten.

safcafe.fi

Västra ringvägen 1 A, loviisasafcafe@gmail.com, 041 318 0883

Kaikki alueen lähituottajat – yhtykää

Kätsää!

Paikalliset herkut saa nyt samasta osoitteesta. Vappuaattona Kuningattarenporttiin avattu LovDeli kokoaa Loviisan seudun lähituottajien parhaat palat suoraan kuluttajien ulottuville.

Mukana on joukko tuttuja tuottajia, kuten Wildemans, Hardomin Leipä, Marbackan Hunajatila, Lovisa Kafferosteri ja Teiras Hereford sekä Lapinjärveltä Porlammin Meijeri, Kal’s Speciality Foods ja Rosas ekogård.

Uusia tuottajia otetaan mukaan sitä mukaa, kun kiinnostusta riittää.

Idea on yksinkertainen ja toimiva: helpottaa lähiruoan osta-

mista ja antaa pienille tuottajille parempi näkyvyys. Asiakkaan ei tarvitse kiertää ympäri pitäjää, vaan herkut löytyvät yhdestä paikasta.

Mökkiviikonlopulle tai tuliaisiksi voi nyt napata mukaan Loviisan seudun maut yhdellä pysähdyksellä. Kätsää!

Lov-Deli toimii Safcafen yhteydessä Loviisan läntisen liittymän Kuningattarenportissa.

Sunkkiklassikko!

Voiko päivä enää ihanammin alkaa… kuin sunkilla eli suolaisella munkilla Tuhannen Tuskan Kahvilassa Poikkikujalla, historiallisen alakaupungin sydämessä.

Laita vaihteeksi älypuhelimesi piiloon, ja nauti kiireettömästä hetkestä, sillä siihen tämä paikka on kuin luotu.

Hermo lepää, kahvilassa on pöytiin tarjoilu, musiikki ei pauhaa, ja ihmiset puhuvat toisiaan kunnioittaen maltillisella äänellä. Mikä ei tarkoita sitä

etteikö nauraa saisi. Siihen tässä paikassa kannustaa etenkin neiti Poirot, paikan koira. Kaikki herkut ovat itsetehtyjä, eineksiä ei täällä tarjoilla. Nautiskelemaan pääset tiistaista sunnuntaihin aina kello 10–18. Poikkikuja tuhannentuskankahvila.fi

Pikkukaupunki kesä 2026

TAPAHTUMAKALENTERI

Rootsinpyhtää Bluesgrass-festivaali

Strömforsin Ruukissa 5.–7.6.

Loviisa FunRun Laivasillan merellisissä maisemissa la 6.6. klo 9–24

Loviisan juhannusmarkkinat Loviisan torilla ti 16.6. klo 8–16

Yhteislauluilta Laivasillalla 17.6. klo 18–19

Sarvisalon juhannusmarkkinat

Sarvsalövägen 1035, pe 19.6. klo 10–12

Picnic on the Beach - plagen 100 Plagenin uimarannalla to 25.6. klo 16–22

Mad Songs -lauluilta Suur-Sarvilahden kartanossa to 25.6. klo 19

Musikalen Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann, Lurens Sommarteater, premiär fre 26.6. kl. 19

Puistokonsertti Suur-Sarvilahden kartanon pihalla pe 26.6. klo 19

Laukkaderby, koko perheen hevostapahtuma Loviisan raviradalla su 28.6. klo 11–17

Koko kylän kesäjuhlat Koskenkylän uimarannalla su 28.6. klo 14–19

Aleksanterin PihaParty, Aleksanterinkatu 8, pe 3.7. klo 16–21

Loviisan avoimet puutarhat / Lovisa öppna trädgårdar 4.–5.7.

Soul & Jazz time out Saltbodanissa sunnuntaisin 5.7.–30.8.2026 klo 14–16

Kuninkaan lähde , 1700-lukua elävöittävä koko perheen tapahtuma ja pienoisnäytelmä Loviisan museossa ja pihapiirissä su 5.7. klo 13–16

Hyvinvointikahvila Pop up, Rantatie 16, la 11.7.2026 klo 11–16

WE JAZZ X STRÖMFORSIN MYLLY - SUPERPOSITION!

Strömforsin Ruukissa to 16.7. klo 18 –21.30

Small Ships´Race Laivasillalla la 18.7. klo 11–13

Katuruokakarnevaalit 24.–26.7. Karlskronabulevardin puistossa klo 11–19

Sarvsalö-åttan lördagen den 25 juli klockan 14. Start och mål vid Ljungars.

Saltfest Laivasillalla 30.7.–2.8.

REnNU 2026 tapahtuma entisille ja nykyisille Ruotsinpyhtään nuorille Kartanonmäentiellä la 1.8. klo 14–24

Klassisten veneiden perinteinen cup-purjehdus Suolakuppi Laivasillalla su 2.8. klo 11–13

Hyvän Mielen Rock SommarFyllassa Laivasillalla 7.– 8.8.

Loviisa Pride kulkue ja puistojuhla, lähtö torilta la 8.8. klo 14–18

Taiteiden yö eri puolilla Loviisaa pe 21.8.

Loviisan päivän markkinat torilla ti 25.8. klo 8–16

Loviisan Wanhat Talot -tapahtuma 29.–30.8.

Klassisten veneiden kauden viimeinen purjehdus Äyskäri Laivasillalla la 5.9. klo 11–13

Isnäs Tian söndagen den 9 augusti klockan 13. Start och mål vid Rönnäs skärgårdsmuseum.

NÄYTTELYITÄ & OPASTUKSIA

Bongan linna , Riitta Nelimarkan taidegalleria avoinna tilauksesta ympäri vuoden. Linnakuja 1

Komendantintalon perusnäyttely ja Plagen 100 – uintia ja aurinkoa näyttely Loviisan kaupungin museossa. Puistokatu 2. Avoinna kesä–elokuussa ti–su klo 11–17

Dora Jung juhlanäyttely 2.6.–29.8, Tarja Heikkilän taidenäyttely Agricola-talolla

Luutarhasta lustitarhaan 2.6.–6.9. Agricola-talolla

Postia, Postia! -näyttely 10.2.–17.10. Agricola-talolla, Pernajantie 197. Avoinna klo11–16.30

Galleria Theodor Loviisan taideyhdistyksen galleria Kuningattarenkatu 18 Avoinna klo 11–18

Galleria Saltbodan Vaihtelevia näyttelyitä Avoinna Café Saltbodanin aukioloaikoina

Vintti- ja aulagalleria Strömforsin ruukissa, Ruukintie 10 F

Raudan tuunausta Ruukin idyllissä Kävelykierroksella tutustutaan Strömforsin ruukin, yhden Suomen vanhimman rautaruukin historiaan.

Virginia af Forsellesin draamaopastukset 27.6.–1.8. Kävelykierros kertoo ruukkia vuosina 1790–1847 johtaneen rautarouvan elämästä ja työstä.

VÄREISSÄ kesänäyttely Almintalossa 12.6.-9.8. Avoinna ti-su klo 11–17 Brandensteininkatu 3

Vanhat makasiinit, suolantuoksuinen historia ja elävä nykypäivä. Loviisan Laivasilta yhdistää historian ja modernit palvelut. Tervetuloa!

Gamla magasin, saltdoftande historia och en levande nutid. Lovisa Skeppsbron förenar historia och moderna tjänster. Välkommen! 6 0 ° 2 7 , 2 ’ N / 2 6 ° 1 4 , 2 ’ E

Poimintoja kesän tapahtumista

To 14.5. Jonas Näslund @Ravintola Laivasilta

30.5. Sam Zimon @Ravintola Laivasilta

Pe 5.6. Cumbia Night w. DJ’s Kenno & Kissanviikset

La 6.6. Loviisa FunRun klo 9–24

La 6.6. FUN RUN -purjehdus, Österstjernan

La 6.6. Dj Ben Loton @Ravintola Laivasilta

Ma 8.–ke 10.6. Nuorisopurjehdus 1, Österstjernan

To 11.–la 13.6. Nuorisopurjehdus 2, Österstjernan

Pe 12.6. Honka Tonk Live @ Saltbodan klo 21

La 13.6. Lonelion Live @ Saltbodan klo 21

Ke 17.6. Yhteislauluilta klo 18–19

Pe 19.6. Perinteiset juhannusjuhlat alkaen klo 18

Ti 23.6. Tiikerin Vuosi Live @ Saltbodan klo 21

La 27.6. SaltFest Pre-Party:

Live: Yavu & DJ Bunuel klo 16 + FREEHAMN w/t dj:s 3rrd & Ropeman klo 22 @ Saltbodan Galleria Saltbodan heinäkuu: TBA

La 27.6. Chrisu Romberg @Ravintola Laivasilta

Pe 3.7. LADY-purjehdus, Österstjernan

Pe 3.7. Duo Vidal @ Ravintola Laivasilta

Alueen puodit ja palvelut ovat avoinna päivittäin!

Pe 3.7. Kalle Katz Impro Night @ Saltbodan klo 21

La 4.7. SALTBODAN SATURDAY w/t DJ Maria Wesander’s Disco Bistro klo 22

La 4.7. Pyhtään Kaunissaari -purjehdus, Österstjernan

Su 5.7. Soul & Jazz Time Out klo 14–16

Ke 8.7. Allsång med Jonas Näslund @Ravintola Laivasilta

Pe 10.7. Lättykestit – live-musiikkia ja räiskäleitä klo 15

La 11.7. Oode Live Band @Ravintola Laivasilta

La 11.7. SALTBODAN SATURDAY w/t Dj Ropeman Jazzy reggae hip hop & pop love affair klo 22

Su 12.7. Soul & Jazz Time Out klo 14–16

La 18.7. Small Ships’ Race alkaen klo 11, live: Muska Babitzin & Hot Dogs

La 18.7. Small Ship Race -purjehdus, Österstjernan

La 18.7. Musk Babitzin @Ravintola Laivasilta

La 18.7. SALTBODAN SATURDAY SSR After Party w/t Dj:s SUOMISETTII klo 22

Su 19.7. Soul & Jazz Time Out klo 14–16

Ke 22.7. Allsång med Jonas Näslund @Ravintola Laivasilta

Pe 24.7. Tomi Salesvuo Syncopation klo 21 @ Saltbodan

Pe 24.7. Jonas Näslund @Ravintola Laivasilta

La 25.7. Chrisu Romberg @Ravintola Laivasilta

La 25.7. SALTBODAN SATURDAY w/t Dj Hermanni’s Latin Especial klo 22

Su 26.7. Soul & Jazz Time Out klo 14–16

To 30.7.–su 2.8. Saltfest

Pe 31.7. Galleria Saltbodan elokuu: Piia Keto & Akseli Aro

Su 2.8. Klassisten veneiden

Suolakuppi-purjehdus klo 11 ja 13

Su 2.8. Soul & Jazz Time Out klo 14–16

Ma 3.–ke 5.8. Sail Training -purjehdus, Österstjernan

Pe 7.8.–la 8.8. Hyvän Mielen Rock

Pe 8.8. Wannabeat @Ravintola Laivasilta

Klassisten veneiden sauna tilauksesta auki läpi kesän!

Pe 14.8. Mandy’s Nyckel Live @ Saltbodan klo 21

La 15.8. Dan & Claudia Live @ Saltbodan klo 21

Pe 21.8. Taiteiden Yö Spektaakkeli @ Saltbodan klo 22

Su 23.8. Klassisten veneiden

Suolakuppi-purjehdus klo 11 ja 13

To 27.8. Itämeripäivän purjehdus, Österstjernan

La 29.8. LWT & Venetsialaiset

Su 30.8. LWT & Soul & Jazz Time Out klo 14–16

La 5.9. Klassisten veneiden Äyskäri-purjehdus klo 11 ja 13

Vegaanista, saako olla!

Kahvila

Helgasin pitäjät

Sini ja Heli Hassinen vaihtoivat vegaaniseen ruokaan kymmenisen vuotta sitten.

TEKSTI:

Kiinnostuimme vegaanisesta ruoasta… kun osa lapsistamme vaihtoi ruokavalion vegaaniseksi. Se innoitti meitä, ja sillä tiellä ovat nyt lähes kaikki perheenjäsenemme. Suurin syy kasvipohjaiselle linjallemme on eläinten oikeudet. Eläinten käyttäminen ravinnoksi ei ole välttämätöntä, ja eläinten tehotuotanto tekee meidät surulliseksi.

Vegaanisen ruoan valmistaminen sujuu meiltä…koska Helillä on vankka kokin ura takana. Helin tytär Saara on leipuri, ja hän loihtii suurimman osan Helgaksen makeista leipomuksista.Nettikin on nykyään pullollaan vegaanisia ruokasivuja sekä reseptejä. Jos ideankukka ei kuki, noille sivuille on kiva mennä vierailemaan.

Kun on työpaikka omassa kodissa …työmatkan pituudesta ei ainakaan voi valittaa. Herätyskellon voi laittaa soimaan kymmenen minuuttia ennen alkavaa työvuoroa. Kahvila, joka on Helin puolella, sai remontin jälkeen käyttämättömät neliöt hyötykäyttöön. Kahvilan keittiö hiljenee, kun pistämme ovet kiinni. Kesällä pihakeittiö–grilli toimii mainiosti. Asiakkaiden palaute on ollut…positiivista. Harvoin kukaan huomauttaa muusta kuin siitä, että ei ole vapaita istumapaikkoja vilkkaana päivänä. Ainahan hyvä palaute lämmittää sydäntä!

Vapaa-aikaa vietämme…pääosin talvella. Viime talvena olimme Kiina–Tiibet–Nepal-reissulla. Tänä vuonna suunnitteilla on kotimaan matkailua. Mökki Lapissa on kiva kakkoskoti ja lepopaikka vilkkaan kesäkauden jälkeen. Kotona puutarha sekä vanhan talon kunnostaminen ja ylläpito ottavat oman aikansa. Julkisivuremonttia käynnistelemme pikkuhiljaa.

REIJA KOKKOLA KUVA: ARTO WIIKARI

Kahvila-Ravintola Laivasilta

Rento ruokaravintola koko perheelle & kesäyön kohtaamispaikka

En terass är rakt vid havet och den andra badar i kvällsolen. Hjärtligt välkommen på en kaffe, öl, för att äta & umgås. Tervetuloa, nähdään Laivasillalla!

To / Tors 14.5 Jonas Näslund

La / Lö 30.5 Sam Zimon

La / Lö 6.6 Dj Ben Lotion

La / Lö 27.6 Chrisu Romberg

Pe / Fre 3.7 Duo Vidal

Ke / Ons 8.7 Allsång med Jonas Näslund

La / Lö 11.7 Ooda Live Band

La / Lö 18.7 Estradilla / På Estraden: Muska Babitzin

Ke / Ons 22.7 Allsång med Jonas Näslund

Pe / Fre 24.7 Jonas Näslund

La / Lö 25.7 Chrisu Romberg

La / Lö 8.8 Wannabeat

Värisilmä

joPerheyritys 98 vuotta! Familjeföretag

Maaliasiantuntija

sedan 98 år! Millaisen maalin ja minkä sävyn valitsen? Kuinka paljon maalia kuluu? Paljonko varaan aikaa pohjatöille? Näihin ja moniin muihin maalaukseen liittyviin kysymyksiin saat vastauksen Värisilmän maaliasiantuntijoilta. Tule tapaamaan Värisilmän maaliasiantuntijaa myymälään tai varaa tapaamisaika etukäteen. Palvelemme myös etäyhteyksin. Kysy myös kohdekäyntiä!

Jonaksen vinkit ulkomaalaukseen + sävytys

€ / 9 l 13,22 €/l)

59,90€/2,7 l + sävytys (22,19 €/l)

Maaliasiantuntija neuvoo maksutta kaikissa maalaamiseen liittyvissä asioissa!

Jonas Loviisa

Aukioloajat

Ark. 8–17, la 9–14 | 019 531 487

Porvoonkatu 1, 07900 Loviisa varisilmaloviisa.fi |

Huolellinen suunnittelu on nopein tie maaliin. Oikein tehty ulkomaalaus suojaa talosi rakenteita säältä ja pidentää niiden käyttöikää. Aluksi pitää valita oikean tyyppinen maali. Jos kyseessä on huoltomaalaus, on tärkeää tietää, millä maalilla talosi on aikaisemmin maalattu.

Halutessasi Värisilmän maaliasiantuntija tulee paikan päälle ja selvittää asian. Saat samalla suosituksen tarvittavista esitöistä ja apua myös sävyn valintaan. Varaa aika!

229€/ 18 l + sävytys (12,72 €/l)

Panu+ -talomaali Säänkestävä vesiohenteinen puolihimmeä akrylaattimaali puupinnoille. Sävytettävissä

€ / 9 l (10,88 €/l)

47,90 €/2,7 l (17,74 €/l)

Värisilmän Pilke kuullote

Helpposivelteinen ja hyytelömäinen kuullote puupinnoille.

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN

KUVAT:CREATIVE PEAK

LAIVASILTA ON YHDESSÄOLON, KESÄN

JA MEREN PAIKKA.

Täällä on odotettu laivoja ja läheisiä, tervattu veneitä, nostettu purjeita, tanssittu ja rakastuttu.

Pakettijahti Österstjernan elää vapaaehtoisten voimin. Vuonna 2005 valmistunut alus jatkaa Loviisan vanhaa purjelaivaperinnettä, ja mukaan toimintaan mahtuu aina uusia purjehduksesta kiinnostuneita.

Österstjernan-halli toimii tapahtumien, joogan ja yhteisten tilaisuuksien paikkana aivan Laivasillan sydämessä.

Vierasvenesatamassa Niclas Mattsson ottaa veneilijät vastaan jo lähes 30 vuoden kokemuksella. Satamasta löytyvät kahvila-, sauna- ja vuokrauspalvelut – sekä Laivasillan kesäinen tunnelma.

Laivasillan soutajat kutsuvat kaikenikäiset mukaan rentoon kirkkovenesoutuun. Klassiset Veneet ry taas vaalii puuveneperinteitä, järjestää purjehduksia ja kokoaa ihmiset yhteen kesän kilpailuihin ja tapahtumiin.

Saltbodanissa ja Kahvila-Ravintola Laivasillalla ja SommarFyllassa nautitaan livemusiikista, ruoasta ja merimaisemasta. Monet kesätapahtumat tekevät Laivasillasta yhden Loviisan tärkeimmistä kesäpaikoista.

Alueella toimii myös taidegallerioita, lifestyle-puoteja ja pieniä kesäliikkeitä, jotka tuovat Laivasillalle oman tunnelmansa ja houkuttelevat viihtymään pidempään.

Loviisan merenkulkumuseo kertoo kaupungin vahvasta merenkulun historiasta vanhojen suolamakasiinien hengessä – talkoovoimin ja rakkaudesta perinteeseen.

Laivasilta elää ihmisistä, merestä, lukuisista tapahtumista ja yhdessä tekemisestä.

JO LAPSENA VEISTELIN PUUSTA KAIKENLAISTA

Lapsena Otto Laine rakensi kaarnalaivoja. Nyt hän työskentelee timpurina ja työnjohtajana monenlaisissa projekteissa.

TEKSTI:

REIJA KOKKOLA KUVA: ARTO WIIKARI

Otto Laine, 39 v.

Rakennustyömaan toimiston seinällä on tyttökalenteri. On seinillä muutakin, nimittäin rakennuspiirustuksia. Maallikon silmiin ne piirtyvät monimutkaisina, mutta ammattilaiset osaavat tulkita niitä, jotta ison koulun saneeraus onnistuisi suunnitelmien ja aikataulun mukaisesti.

Generalshagen skolanin saneeraus on työllistänyt Otto Lainetta timpurina ja työnjohtajana.

– Saneeraustyössä tulee väistämättä eteen yllätyksiä, kun rakenteita avataan. Uuden rakentaminen on erilaista. Molemmissa hommissa piirustuksia pitää osata lukea.

näkökulmasta katsottuna?

– Kyllä se on puu. Puu on kaunis ja lämmin, helposti työstettävä materiaali, hän vastaa epäröimättä.

Sattumalta timpuriksi

Oli täysin sattumaa, että Otosta tuli timpuri. Nuorempana hänen haaveenaan oli nuorisotyöntekijän ammatti. Sosiaalialaa hän ei kuitenkaan päässyt opiskelemaan, joten oli valittava jotain muuta.

Aivan randomisti Otto valitsi rakennusalan. Vaikka hän ei ole vielä neljääkymmentäkään, hän on työskennellyt rakennusalalla jo parikymmentä vuotta. Hän tietää hyvin nuorten kohtaaman paradoksin. Nuorten on vaikeaa työllistyä, koska työkokemusta ei vielä ole kertynyt.

Otto sanookin, että hänellä on käynyt tuuri. On ollut alusta alkaen hyviä neuvojia työssä ja työmahdollisuuksia, joten eteenpäin on menty.

– Tässä työssä oppii parhaiten tekemällä. Itsekin viihdyn paremmin fyysisessä työssä kuin tietokoneen äärellä. Päivääkään en ole katunut alan valintaa. Tai, no, ehkä muutamana päivänä olen, hän naurahtaa.

Tässä työssä oppii parhaiten tekemällä. Itsekin viihdyn paremmin fyysisessä työssä

Piirustusten lukemisen lisäksi timpurin työhön kuuluu monenlaisten rakennustuotteiden asentamista sekä työkalujen ja -koneiden käyttämistä. Erilaisten rakennusmateriaalien työstäminen täytyy myös hallita. Mikä on Oton lempimateriaali timpurin

Alan vaihto olisi tullut mahdolliseksi joitakin vuosia sitten, kun Otolla todettiin suolistosyöpä. Vaikka hän oli nuori, taustalla vaikutti sukurasite. Vuosi meni taistellessa syöpää vastaan, ja Otto epäili, kestäisikö kunto enää timpurin töitä. Vakuutusyhtiö olisi taannut uuden alan opinnot.

Mutta Otto päätti toisin.

– Päätin pysyä alalla, ja suoritin työn-

• Syntynyt ja asuu Valkossa, saman tien varrella jo 30 vuotta

• Perhe: Avovaimo ja kaksi teini-ikäistä tytärtä

• Harrastukset: Kuntosali ja sähly

• Parasta Loviisassa: Valkon pururata ja Metalliranta

johtajan erikoisammattitutkinnon. Onneksi olen kuntoutunut niin hyvin, että pystyn myös fyysisiin hommiin. Täytyy pitää itsestään huolta. Moni alalla on jo viisikymppisenä rikkonut olka- tai kyynärpäänsä sekä polvensa.

Loviisa–Järvenpää–Helsinki–Tokio

Ennen yrittäjäksi lähtöään Otto teki töitä muun muassa Timberpointille ja Puurakentajille Loviisassa.

– Timberpointin Marko Suonpää ehdotti minulle, että perustaisin yrityksen. Se kannatti, ja edelleen teen töitä omassa yrityksessäni sen mitä aikaa jää päätyöltäni.

Omalla firmallaan hän tekee töitä lähinnä yksityisasiakkaille. Työmaa on laaja. On ruohonleikkuuta, kattojen rakentamista, julkisivuremontteja ja ties mitä. Ei ole kuulemma tarvinnut hirveästi mainostaa, kun puskaradio on hoitanut sen puolen.

Myös isojen firmojen työntekijänä Otto on nähnyt erilaisia työmaita. Loviisasta on kuljettu Järvenpäähän ja Helsinkiin, mutta myös Tokioon asti.

– Tokio oli jännä kokemus. Rakensimme Suomen suurlähetystön autotallin katon päälle paviljongin. Helsingissä olin mukana rakentamassa Pikku Finlandiaa ja Kauppatorin rannalle toteutimme Helsinki Biennaaliin taideteoksen arkkitehdin piirustusten mukaan.

SVARTHOLMA MAISTUU!

Toast Skagen & Vihersalaatti L (G) 18,00 €

Caesar L (G ) 19,50 € katkarapu / kana / halloumi räkor / höna / halloumi

Ehrensvärd - Salaatti / Sallad L, G, VEG 19,50 € vuohenjuusto / katkarapu / falafel getost / räkor / falafel

Lohikeitto & saaristolaisleipä L (G) 18,50 € Laxsoppa & Skärgårdsbröd

Tomaatti-feta pasta L, V (G) 18,00 €

Tomat-feta pasta

Pintasavustettua Lohta, 27,00 € uusia perunoita ja remoulade L, G Ytrökt lax, nypotatis och remoulad

Kronan Burger & Fries L (G) 23,50 €

Veggie Burger & Fries V, L (VEG) 23,50 €

Ribs, Coleslaw & Fries L,G 24,50 €

à la Chez Peter 24,50 €

Loviisan-leike & Bearnaise L (G)

Lovisa schnitzel & Bearnaise

Naudan sisäfilepihvi lohkoperunoilla L,G 39,50 €

Nöt inrefilé biff med klyftpotatis

Pippurikastike tai Café de Paris

Pepparsås eller Café de Paris

LAPSILLE

/ FÖR BARN / KIDS

Svartholman kanakori & ranskikset L 12,50 €

Krispig höna & franskisar

Lihapullat & kermakastike L,G 12,5 €

Köttbullar & gräddsås

Kronan Burger & fries L (G) 14,00 €

Loviisa-leike & Bearnaise L (G) 14,00 €

Lovisa- Schnitzel & Bearnaise

SVARTHOLMA SVENGAA

Artistivieraamme ja tapahtumat löydät FB ja Ig kanaviltamme, joissa päivitämme tietoa niistä. Tule osaksi Svarttiksen ihanaa kesää!

Våra artistgäster och evenemang hittar du på våra FB- och IG-kanaler, där vi uppdaterar information om dem.Kom och bli en del av Svarttis härliga sommar!

Liput Svartholman reittilaivaan voit ostaa verkosta osoitteesta kauppa.visitsvartholm.fi. Yhteysaluksen matka kestää noin 30 minuuttia. Osta matkalippusi hyvissä ajoin ennen lähtöä. Tervetuloa ihanalle Svartholman saarelle eli Svarttikseen! Biljetter till Svartholms förbindelsebåt kan köpas på nätet på adressen kauppa.visitsvartholm.fi. Resan med förbindelsebåten tar cirka 30 minuter. Köp din biljett i god tid före avgång. Välkommen till den underbara ön Svartholm, alltså Svarttis!

Ryhmätiedustelut/ gruppförfrågningar:

mia@bistrokronan.fi

puh/tel 044-985 1600

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN

KUVAT:CREATIVE PEAK

YHTEINEN PLAGENIMME

Plagenilla meri tuoksuu suolaiselta, ja hiekka lämpenee heti aamusta. Tänne ihmiset palaavat vuodesta toiseen: uimaan, pelaamaan tai vaan rannalle oleskelemaan.

Pikkukaupunki-lehti on vuosien varrella seurannut Plagenin ja siellä aikaa viettävien ihmisten elämää. Ranta on meille kaikille kuin pieni yhteisö, jossa kohdataan tuttuja, vaihdetaan kuulumisia ja nautitaan kesästä.

Casinopuiston tennis- ja padelkentät, beachvolleyn kesäillat, rantapelit, vohvelikioskin makea tuoksu ja rantaa reunustavat, juhlavuoden kunniaksi kunnostetut uimakopit kuuluvat kaikki Plagenin tunnelmaan.

Ruohokenttä sopii mainiosti erilaisiin peleihin tai ulkojumppiin. Street workout -alue tuo paikalle liikunnan harrastajia, ja leikkipaikalla riittää vilskettä perheen pienimmille.

Plagenilla toimii myös aktiivinen aamuuimareiden joukko, joka käy meressä ympäri vuoden. Monelle päivä alkaa laiturilta, säästä riippumatta. Juuri siksi rannalle toivotaan hartaasti myös yleistä saunaa –paikkaa, joka palvelisi niin talviuimareita kuin kesäisiä iltauijia ja täydentäisi rannan yhteisöllistä elämää.

Vaikka Plagen on suosittu uimaranta, siellä ei ole koskaan liian täyttä. Tilaa jää hengittää, levittää pyyhe vähän väljemmin ja katsella rauhassa merta. Tunnelma on enemmän huoleton kuin kiireinen.

Juuri siitä Plagen muistetaan: lämpimästä hiekasta, rantapeleistä, ilta-auringosta, Casinopuiston tennisäänistä ja siitä tunteesta, että kesä saa täällä olla vähän hitaampi.

Kapteenintie 5

LUONNON OMA

HILJENTYMISPAIKKA

Loviisassa on harvinainen mahdollisuus käydä kirkossa, joka muodostuu valtavista luonnonkivilohkareista.

Kolme jättimäistä lohkaretta muodostavat holvisalin, ja suurin lohkare on asettunut kirkon katoksi.

Korsvikin luonnonmuistomerkki sijaitsee entisen Pernajan alueella SuurSarvilahden kartanon mailla. Kirkolle laskeudutaan polkua pitkin tieltä, tai sinne voi patikoida tai pyöräillä vaikkapa Valkon frisbeegolf-radalta, jonne auton voi jättää.

Se, että loviisalaiset saavat käydä tunnelmoimassa omas-

Läsnä ja mukana

Anna Lidsle on koulutettu mindfulness- ja meditaatio-ohjaaja, joka opettaa läsnäoloa ja myötätuntoa rennolla ja käytännönläheisellä tavalla.

Läsnäolon harjoittaminen voi lisätä levollisuutta, selkeyttä ja auttaa rakentamaan sisäistä turvaa elämän vaihtelevissa tilanteissa.

– Ei se oikeastaan sen kummempaa ole. Tätä voivat tehdä aivan kaikki, Anna Lidsle kertoo.

Moderni elämä on usein kiireistä ja täynnä kaikkea, mikä vie huomion helposti kauas itsestä ja ympäröivästä maailmasta. – Sekä vanhat itäiset perinteet että nykytutkimus tunnistavat mindfulnessin keinona pysähtyä hetkeksi, hengittää ja löytää uudelleen yhteys omaan oloon ja arkeen. Ohjaamalleni hetkelle – tai voisi

ehkä sanoa retkelle – voi osallistua, vaik ka kokemusta ei olisi, Anna Lidsle rohkaisee.

Suomeksi mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa: huomion suuntaamista nykyhetkeen sekä omien ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten havainnointia hyväksyvästi, ilman arvostelua tai pyrkimystä muuttaa niitä. Mindfulness eroaa meditaatiosta siinä, että meditaatio on usein mielen tyhjentämistä, kun taas mindfulness keskittyy läsnäoloon. Mindfulness-kurssi Österstjernan-hallissa a 29.8. , hinta 5 euroa. Ilmoittautuminen 20.8. mennessä osoitteeseen annastiina.lidsle@fimnet.fi

sa kivikirkossaan, on Loviisassa 1800-luvun lopulla syntyneen, luonnon ja lintujen suojelijana tunnetun John Grönvallin ansiota.

Grönvall teki nimittäin vuosina 1924–1926 uraauurtavaa työtä luonnonmuistomerkkien suojelemiseksi Loviisan ja Porvoon seuduilla. Hän etsi ja laati anomukset sekä hankki omistajien allekirjoitukset yhteensä 18 luonnonmuistomerkin rauhoittamiseen.

Yksi näistä on Korsvikin kivikirkko, luonnon oma hiljentymispaikka.

Kun rengasasiat ahdistavat, on kiire ja stressi, niin kannattaa astua Arton Rengaspalveluun. Siellä on ystävällinen palvelu, mutta myös kukkia ja sukkia.

ARTON RENGASPALVELU

Eteisen pöydällä on ruusuja maljakossa, ja viereisellä kahvipöydällä on toinen kukkakimppu. Odotustilassa, kahvimasiinan vieressä, istuu Eeva-rouva neulomassa villasukkaa. Tai tänään puikoista syntyy villapäähine, sillä niitäkin tarvitaan.

Villasukkiin Eeva on ikuistanut Loviisan Pisara -kuvion. Hän on erikoistunut miesten kokoihin, niistä kun on kuulemma huutava pula. Ehkä hänen puikoistaan taas tänään lähtee sukkapari asiakkaan matkaan.

Vaikka rengasasiat voivat tuntua tylsiltä, täällä juttelu on leppoisaa ja kuulumisiakin vaihdetaan. Ei ihan heti uskoisi olevansa rengasliikkeessä, vaikka kaikki muu tosin ympärillä viittaa ajopelien renkaiden vaihtoon ja myyntiin, korjauspalveluunkin.

Eeva-rouvan puoliso Arto perusti yhtiökumppaninsa kanssa Arton Rengaspalvelun vuonna 1989, ja pian Eevakin hyppäsi puikkoihin. Nyt yritystä pyörittävät sisarukset Katja ja Sami Jokipii tiiminsä kanssa.

– Kun muutimme Tesjoelta tänne Porvoonkadulle, se vilkastutti toimintaa. Asiakkaat sanoivat, että Tesjoelle piti lähteä, mutta tänne on helppo tulla, Sami Jokipii kertoo.

Nuoren naisen äänessä on huolta.

”Voitteko katsoa mun autoani? Se pitää kamalaa ääntä töyssyissä.”

Aika löytyy tunnin päähän.

Kun autoihin tai niiden renkaisiin liittyvät asiat ahdistavat, ystävällinen palvelu lieventää harmitusta. Arton Rengaspalvelua kiitetään ihmisläheisestä ja nopeasta palvelusta.

– Ainakin yritämme parhaamme. Haemme myös aina mahdollisimman

edullista ja toimivaa ratkaisua.

Yleensä käy niin, että talvi yllättää renkaanvaihtajat. Silloin Arton Rengaspalvelussa huhkitaan. Yrityksessä myös korjataan autoja, ja se toimii rengashotellina.

– Hotellissa on noin 1200 asiakasta. Määrä tuplaantui nopeasti, kun tulimme uusiin tiloihin, Katja Jokipii kertoo.

Loviisan Yrittäjät ry palkitsi Arton Rengaspalvelun vuoden 2025 yrittäjäpalkinnolla. Se lämmittää mieltä, mutta varmasti vielä enemmän lämmittää asiakkaan palaute Facebook-sivuilla:

”Katja & Sami, ette ole pelkästään autojen asiantuntijoita, vaan myös arjen pelastajia. Teidän palvelunne on ollut niin hyvää, että olen välillä miettinyt, pitäisikö teidät adoptoida sukuun. Te ette ole koskaan olleet vain yritys, vaan luotettava tukipilari arjessa ja monessa muussakin.”

PLAGEN 100 v.

VILLAUIKKAREISTA MINIBIKINEIHIN

100-vuotias Plagen on nähnyt loviisalaisen rantaelämän eri vaiheet.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVAT: MUSEOVIRASTO, LOVIISAN KAUPUNGIN MUSEO, LEO RUTH

K1930–1939. 1969.

evättalvi vuonna 1926 oli aikamoista myllerrystä Plagenin uimarannan alueella. Loviisassa oltiin havahduttu siihen, että pitäähän merenrantakaupungissa olla oma uimaranta!

Plagenia elävöittivät kasino ja kylpylä, mutta 1920-luvulla alettiin jo haluta ilma- ja aurinkokylpyjäkin. Ja sehän onnistui vain ulkona.

Loviisan kaupunginmuseon museointendentti Ulrika Rosendahl kertoo, että tätä aiemmin uimaan livahdettiin nakuna sellaisissa paikoissa, joissa ei ulkopuolisia silmäpareja ollut näkemässä.

– Myös Plagenilla oli laiturin päässä pieni uimahuone, jonka suojissa saattoi vähäeleisesti pulahtaa veteen muiden näkemättä. Kylpylässä pääsi toki ammeisiin, suihkuihin ja terveyskylpyihin, mutta toiminta tapahtui sisätiloissa.

Niinpä sata vuotta sitten kaupunki palkkasi työväkeä valmistamaan Loviisaan uimarantaa. Harjulta tuotiin hevoskärryillä valtavat määrät hiekkaa alueelle. Sen lapioiminen olikin iso työ. Avajaisjuhlia päästiin viettämään vasta juhannuksena. Se ei johtunut laiskoista lapioi-

Uintia ja aurinkoa / Simning och sol

Plagen 100 -näyttely Loviisan kaupunginmuseossa 7.3.2027 asti

Avoinna ti–su 12–16, kesä-elokuussa ti–su 11–17

Pääsymaksu 5/3/0 euroa Museokortti-kohde Tiistaisin vapaa pääsy

Puistokatu 2, 07900 Loviisa

jista, vaan sääilmiöstä. – Hiekka levitettiin kevättalvella lumen päälle. Se hohkasi hiekan alla kylmyyttä, joten maa oli pitkään roudassa. Vasta juhannuksena kaikki oli sulaa, ja avajaisia päästiin viettämään. Oli musiikkia ja tanssia, Rosendahl kertoo.

Viihtyilyä ja flirttiä

Sata vuotta sitten arasteltiin paljaan pinnan näyttämistä, vaikka enää ei sentään pulahdeltu veteen tai vie-

KUVA: LEO RUTH

kuvitus • illustration © Hanna Siira

Elsie, Håkan ja Tua Rosqvist Plagenin uimarannalla vuonna 1926.

tetty aikaa rannalla 1800-luvun valtavissa volankipuvuissa tai pitkälahkeisissa uimapuvuissa. Niiden sijasta rannalle tultiin joustavissa villauimapuvuissa.

– Sen ajan uimapuvuissa oli geometrisiä kuvioita, ja ne olivat hihattomia ja lyhytlahkeisia. Niillä pääsi hyvin uimaan, Rosendahl kuvailee.

Vaikka aurinko- ja uimakylvyt olivat tärkeitä, tärkeää oli myös näyttäytyminen rannalla, ehkä pieni flirttikin. Uimaranta koettiin aikuisten näyttäytymisja viihtymispaikkana.

Joskus 1950-luvulla rannalta alkoi kuitenkin kuulua soraääniä. Plagenilla oli liikaa lapsia! Tätä huomio -

ta seurasi uusi huoli. 1960- ja 70-luvuilla veden saastuminen aiheutti ihan aiheellista huolta. Siihen asti viemärit oli ohjattu reippaasti suoraan lahteen. Viemäröintiä muutettiin, ja lahden veden laatu parani. Vuonna 1967 rannalle ilmestyi myös kylmäsuihku.

– Silti imagohaitta jäi. Plagenin veden puhtautta epäiltiin pitkään ja rannan käyttö oli joitakin vuosia maksullista. Maksulla katettiin kuluja, Rosendahl kertoo.

Rantaelämän kukoistuskausi

1980-luvulla alkoi Plagenin uusi kukoistuskausi.

Uimapukujen kangas sen kuin niukkeni, ja neonvärit ilmestyivät täplittämään kuvaa. Rantaelämän viettäminen oli coolinta hottia wind-surffareineen. Uusi huoltorakennus, suihkut ja kioski valmistuivat vuosikymmenen lopussa.

– Kaupunki satsasi Plageniin, ja satsaa edelleen. Uimakoppeja on nyt kunnostettu 100-vuotisjuhlaa varten.

Satavuotias Plagen on ollut jo 100 vuotta ilona. On leikkipaikka ja pelikenttiä. Alueella järjestetään myös paljon tapahtumia.

– Uimaranta edustaa yhteisöllisyyttä. Niin turistit kuin paikallisetkin tulevat Plagenille. Ranta liittyy myös Itämeren tilanteeseen. Itämeripäivänä tehdään Plagen-pulahdus. Hiroshiman muistopäivänä lahdelle lähetetään kynttilälyhtyjä kellumaan, Rosendahl kertoo.

Simskolan inleds på simstranden Plagen i Lovisa.

KUVA: LOVIISAN

KUVA: MUSEOVIRASTO

Tullaan tutuiksi!

Paimentolaistyttö, joka vaelsi Loviisaan

Elmira muutti puolisonsa kanssa Loviisaan Kazakstanista neljätoista vuotta sitten. Tyttären syntyminen, meri ja ihmisten tyyneys ovat saaneet Loviisan tuntumaan kodilta.

TEKSTI: LIDA HADDAS

KUVAT: ARTO WIIKARI

Elmira Liljeqvist asuu Valkossa omakotitalossa perheensä kanssa.

Neljätoista vuotta sitten hän teki rohkean valinnan ja muutti Kazakstanista puolisonsa kanssa tämän kotikaupunkiin Loviisaan.

Aluksi elämä tuntui hiljaiselta. Kazakstaniin jäi koko sosiaalinen elämä ja aakkosetkin piti opetella uudelleen. Vähitellen Elmira sopeutui uusiin olosuhteisiin, ja nyt hän sanoo jo rakastavansa uutta kotiseutua.

– Palaan ulkomaanmatkoilta aina onnellisena. Täällä on kotini.

Perheeseen kuuluvat aviomies Tapio, kahdeksanvuotias tytär Amani, kissa Miau ja labradori Bruno. Jokaisella on oma luonteensa ja temperamenttinsa.

– Mutta kuten Kazakstanissa, yritämme elää ystävyydessä ja sovussa saman shanyrakin eli jurttakaton alla, Elmira naurahtaa.

Elämä Kazakstanissa

Kun suomalaisilta kysyy, mitä he tietävät Kazakstanista, harva tietää, että Kazakstan on pinta-alaltaan seitsemän kertaa suurempi kuin Suomi ja että maassa asuu yli satakaksikymmentä kansaa. Maa on sekoitus eri kulttuureja ja luontoa.

– Etelässä kesällä helteet yltävät yli kolmenkymmenen asteen ja talvella pohjoisessa pakkaset laskevat alle neljäänkymmeneen asteeseen.

Pohjoisessa kasvanut Elmira puhuu äidinkielenään venäjää, ja hänen äitinsä juuret löytyvät sieltä. Maan toinen virallinen kieli on kazakki.

– Alue, jossa kasvoin, on Suomen kokoinen. Luontokin muistuttaa Suomea. On järviä, havumetsää, koivua ja sieniä. Elmira oli perheen yhdeksäs lapsi. Van-

yritämme elää ystävyydessä ja sovussa saman shanyrakin alla

hemmat työskentelivät opettajana ja eläinlääkärinä. Lapsuus oli huoleton ja turvallinen. Perheessä oli paljon kotieläimiä ja suuret kasvimaat.

Vuoden 1991 eli maan itsenäistymisen jälkeen ajat muuttuivat vaikeammiksi.

– Neuvostoliiton hajottua selviytyminen ei ollut enää itsestäänselvyys.

Lapset auttoivat paljon arjessa ja kotitöissä. Se opetti vastuuta ja työntekoa.

Elmira kertoo, että kazakstanilaisia yhdistää perhekeskeisyys.

– Kazakin kuuluu tietää ulkoa ainakin seitsemän polvea suvustaan. Yhteisiä sukulaisia etsitään aina kun tutustutaan uusiin ihmisiin.

Sosiaalisuudelle ei Kazakstanissa ole rajoja – ihmiset kysyvät toisiltaan hyvinkin henkilökohtaisia asioita ja tutut ovat tervetulleita kylään vaikka yllättäen aamuyöllä.

Aluksi Elmira vierastikin suomalaisille ominaista yksityisyyden vaalimista.

– Mutta nykyisin osaan jo rentoutua paljon paremmin täällä.

Aina matkalla

Elmira ei ole koskaan istunut paikoillaan tekemättä mitään. Uuden oppiminen on hänelle erityisen tärkeää. Kazakstanissa hän opiskeli itselleen niin englannin opettajan kuin juristin tutkinnon yliopistossa.

– Olen opiskellut varmaan 25

Nopea netti - paremmalla palvelulla

Liity paikalliseen, asiakkaiden omistamaan kuituverkkoon ja nauti huolettomasta arjesta. Saat toimintavarman nettiyhteyden sekä halutessasi kaapeli-tv:n, jolla katsot tv-lähetyksiä perinteisesti televisiosta - ilman antennihuolia. Paikallinen kuitu tuo varmuutta, laatua ja palvelua, johon voit luottaa.

Täyden palvelun kuitu!

Kysy lisää! Fråga mera!

+358 19 5058400 asiakaspalvelu@lponet.fi www.lponet.fi/valokuitu

Loviisa: Linnunrata 6

Porvoo: Mestarintie 21

Paikallinen palvelee paremmin

vuotta elämästäni, ja olen aina pitänyt siitä. Elmiran suunnitelmissa oli juristin ura. Sitten hän tapasi Tapion, joka asui tilapäisesti Kazakstanissa työnsä takia. Pari asui yhdessä viisi vuotta ja molemmat työskentelivät rakennusalalla. Kun Tapion työprojekti päättyi, Elmira päätti muuttaa miehensä mukana Suomeen.

Suomen kielen opetusta tarjottiin Porvoon Edupolissa, nykyisessä Careeriassa. Vuoden aikana hän oppi puhumaan varsin sujuvaa suomea.

– Kiitos siitä kuuluu ihanille opettajille, ystäville, naapureille ja tietenkin Tapiolle, hän kiittelee.

Oppimista helpotti yllättävästi myös se, että suomen kielestä ja kazakista löytyy paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi ”sinä - sen”, ”sinun - senin”, ”minä - men”, ja ”minun -

menin. Sanojen muodostaminen tapahtuu myös päätteiden avulla, eikä ole eroa miesja naispuolisten sanojen välillä. Sitä paitsi kaikki suomen kielen äänteet ovat kazakin aakkosissa.

– Ehkä parhaiten opin puhumaan suomea kun istun suomenkielisten ystävien kanssa viinipullon äärellä, hän naurahtaa.

Merkityksellistä elämää

Elmira työskentelee lähihoitajana Harmaakallion hoivakodissa. Lähihoitajan opinnot hoituivat Careerian sekä Loviisan kaupungin yhteistyökoulutuksen kautta.

Kazakstanissa ikääntyvien vanhempien hoito on lasten vastuulle, ja myös vanhempien kunnioitus lapsia kohtaan on syvällä kulttuurissa.

– Täällä koen merkityksellisenä sen, että voin olla mukana saattamassa ihmisiä matkansa lopputaipaleella.

Kazakit ovat perinteisesti vapaamielisiä paimentolaisia, ja vaikka he ovat jo pitkään asettuneet paikoilleen, veressä elää vielä paimentolaishenki.

Tulevaisuuden suunnitelmissa on jatkokouluttautuminen hoitoalalla.

– Minulla on aina jokin suunta, jota kohti haluan edetä.

Paimentolaishenki elää

Kun Elmira työskenteli sijaisena Pukaron koulussa, kysymyksiä sateli hänelle jatkuvasti.

– Lapsia kiinnosti taustani, joten ajattelin, miksi en kertoisi siitä muillekin.

Sittemmin hän on esitellyt maataan kouluissa ja Koko Kylän Työhuoneen kulttuuri-illassa Lapinjärvellä.

– Kerron maan perinteisistä tavoista, musiikista ja ruokakulttuurista, joka on sekoitus eri kansallisuuksista.

Elmira leipoo venäläistä bliniä, valmistaa ukrainalaista borssia ja korealaista porkkanasalaattia. Hevosenliha oli iso osa ruokavaliota, ja hän myöntää kaipaavansa sitä usein Suomessa.

– Omavaraisuus oli tärkeää maaseudulla, joten omien eläinten ja vihannesten kasvattaminen syötäväksi oli tavallista.

Myös tyttärelle Amanille Kazakstan on läsnä arjessa. Ruuat ja juhlallisuudet ovat tuttuja, ja sukulaisia tavataan säännöllisesti.

– Minulle on tärkeää säilyttää yhteys juuriini ja siirtää ne myös lapselleni, Elmira sanoo. Kotitalon toisella puolella sijaitsee Loviisanlahti, ja toisella puolella on metsää. Luonto muistuttaa Elmiraa kotimaastaan. Erityisesti koiruohon tuoksu vie lapsuuden muistoihin.

– Kaipaan maata kuumana kesäpäivänä pellolla, kädet levällään, katsoa kirkasta taivasta ja hengittää kotiseudun stepin tuoksua. Kazakit ovat perinteisesti vapaamielisiä paimentolaisia, ja vaikka he ovat jo pitkään asettuneet paikoilleen, veressä elää vielä paimentolaishenki.

– Sanonkin aina, etten ole maahanmuuttaja, olen vain vaeltanut tänne.

merenJoogaaäärellä

hyvinvointia arkeen

Loviisassa

Yoga Loviisan tunneilla korostuvat lempeys, saavutettavuus ja huumori.

Loviisan merellisessä ympäristössä toimii lämminhenkinen joogakoulu, jossa hyvinvointi syntyy ilosta, liikkeestä ja yhdessä tekemisestä.

– Olemme mutkaton joogakoulu, ja tunteja on niin kokeneille konkareille kuin lajiin tutustujille. Miehiäkin meillä käy yllättävän paljon. Aloittelijoille tarkoitetuille tunneille voi tulla vaikka ei ole notkea eikä juurikaan tiedä joogasta etukäteen, joogaopettaja ja yhteisöpedagogi Jaana Laaksonen kertoo.

Rennolla otteella

Yin-jooga on rauhallinen ja syvävenyttävä tunti, joka auttaa kehoa palautumaan ja mieltä rauhoittumaan. Lempeä jooga puolestaan yhdistää pehmeän liikkeen, hengityksen ja kehonhuollon tavalla, joka jättää olon virkistyneeksi ja samalla rentoutuneeksi.

Hieman vauhdikkaampaa harjoitusta kaipaaville löytyy Flow-joogaa, jossa liike ja hengitys rytmittyvät virtaavaksi kokonaisuudeksi.

Uutuutena Yoga Loviisa tarjoaa neuro athletics -tunteja, joissa harjoittelun lähtökohtana on hermoston ja aivojen yhteistyö. Liikkeen kautta tehtävät harjoitteet voivat parantaa kehon hallintaa, liikkuvuutta ja palautumista.

– Meille on tärkeää, että jooga ei ole vaka-

vaa suorittamista. Huumori saa olla tunneilla mukana – usein parhaat oivallukset syntyvät silloin, kun uskallamme vähän nauraa itsellemme, Laaksonen sanoo.

Pikkukaupungissa hyvinvointi syntyy pienistä asioista: merituulesta, rauhallisesta hetkestä ja hyvästä seurasta.

– Joskus riittää, että pysähtyy hetkeksi hengittämään.

Joogaa työporukoille ja ryhmille

Yoga Loviisa järjestää yrityksille ja ryhmille suunnattuja joogahetkiä. Jooga voi olla osa työhyvinvointipäivää, tyky- tai tyhy-ohjelmaa, syntymäpäiväjuhlaa tai vaikkapa polttareita.

Tunnit suunnitellaan aina ryhmän toiveiden mukaan. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi rauhoittava yin-jooga, lempeä kehonhuolto, hieman energisempi flow-harjoitus tai äänimaljarentoutus.

Joogatunnin kesto on yleensä 60 tai 90 minuuttia, ja se voidaan toteuttaa joko joogasalissa meren läheisyydessä tai erikseen sovitussa paikassa.

– Joskus työporukalle tekee hyvää pysähtyä yhdessä hetkeksi. Jooga tarjoaa siihen yllättävän toimivan tavan, Laaksonen toteaa.

TEKSTI JA KUVAT: PÄIVI AHVONEN

Kiipeily-yrittäjä ja -harrastaja Carolina Mikander hurahti kiipeilyyn kerrasta.

TEKSTI: SEPPO IISALO

KUVAT:ARTO WIIKARI

USKALLATKO

YRITTÄÄ?

Jos kiipeilyharrastus kiinnostaa, Loviisan kiviset metsät tarjoavat siihen mitä parhaimmat mahdollisuudet.

Ei muuta kuin suunta Huuhkajavuoren tai Haukkakallion kiipeilyseinämille, jotka sijaitsevat Kukuljärven lähimaastoissa.

Vai haluatko kilpailla maailman parhaiden boulderointikiipeilijöiden kanssa Burden of Dreams -lohkareen valloittamisesta?

Vain neljä metriä korkean mutta erittäin kaltevan siirtolohkareen on tähän mennessä onnistunut valloittamaan vasta kuusi ihmis-

tä – viimeksi japanilainen Makoto Yamauchi huhtikuussa. Lohkare sijaitsee Sarvilahden Lappnorissa. Koordinaatit ohjaavat paikalle: 60° 25′ 26.02″ N, 26°  8′ 8.18″ E

Ei kun yrittämään vaan!

Näitä tarvitset:

• Kiipeilykengät

• Kiipeilypatjan

• Joustavat vaatteet kestävästä kankaasta

• Tolkuttomasti sisukkuutta

TEKSTI: MEA LINDSTRÖM

KUVA: RENEYA PEISA

SALIBANDYSTÄ ENERGIAA JA RYTMIÄ ARKEEN

Mikä salibandyssa on parasta?

– Parasta on hyvä yhteishenki ja joukkuekaverit. Treeneihin on aina kiva mennä ja onnistumiset syntyvät yhdessä.

Nella Lukkarinen harrastaa salibandyä. Hän pelaa Loviisan Torissa poikien ja naisten joukkueissa sekä Porvoon Salibandyseurassa tyttöjen T18 SM-sarjassa.

Harrastatko lajia omaksi iloksesi vai tavoitteellisesti?

– Tavoitteellisesti, niin tekeminen pysyy mielekkäänä. Pelaamisesta saan hyvän fiiliksen ja samalla kavereita ja onnistumisen kokemuksia.

Millainen salibandyjengi sinulla on?

– Pelikaverit ja valmentajat ovat tosi kivoja. Meillä on hauskaa ja pidämme toisistamme huolta. Kannustamme, autamme ja iloitsemme yhdessä. Ja kivaa on sekin, että salibandyn parissa luodut kaverisuhteet ulottuvat myös vapaa-ajalle.

Miten yhdistät harrastamisen ja koulunkäynnin?

– Kyllähän se vähän suunnittelua vaatii. Pyrin tekemään koulutehtävät heti koulun jälkeen. Treeneistä saan sitten energiaa ja se tuo hyvän rytmin arkeen.

Nella Lukkarinen

Ikä: 16 v

Perhe: isä, äiti ja pikkusisko

Motto: Look good, feel good, play good

Mitä tykkäät tehdä vapaa-ajallasi?

– Vapaa-aika kuluu pitkälti harjoituksissa ja peleissä, mutta aikaa jää myös kavereiden kanssa hengailuun. Voimaa ja tukea saan kavereilta ja perheeltä.

Mitä sanot siihen, että tutkimusten mukaan melkein joka toinen nuori liikkuu niin vähän, että se on haitallista heidän terveydelleen?

– Se on huolestuttavaa. Olisi tärkeää löytää kaikille jokin tapa liikkua. Nuorten harrastamista ja liikkumista pitää tukea enemmän, jotta liikkuminen olisi nuorille helpompaa. Tarvitaan eri mahdollisuuksia ja kannustusta.

Möller, Mauke Möller, Mauritz ”Mauke” Möller, Minna Möller, Mona Möller, Stefan Müürsepp, Evelyn Naskali, Sami Nelimarkka, Riitta Neves, Minna Neuvonen, Hanna Neuvonen, Matias Neuvonen, Outi Nevala, Pauli Nevalainen, Sofia Nevalainen, Sompong Nielsen, Nils Niemelä, Annin Niemelä, Casper Niemelä, Essi Niemelä, Kai Niemelä, Roosa Niemi, Jukka Niemi, Lisse Niemi, Tapio Nieminen, Eveliina Nieminen, Johanna Nieminen, Kai Nieminen, Risto Niinioja, Niko Niiranen, Isa Niiranen, Joni Niiranen, Niklas Nikkanen, Hannu Nikzad, Zabidullah Nilsson, Joni Nilsson, Kristoffer Nilsson, Ola Nissi, Riitta Niva, Tarja Noponen, Paavo Nordberg, RiittaLeena Nordberg, Rile Nordman, Bo Nordman, Saara Nordström, Anders Nordström, Catharina Nordström, Freddie Nordström, Marianne Nordström, Niklas Nordström, Paula Nordström, Ragnar Nordström, Tomi Nore, Hanna Noroviita, Erja Norra, Heidi Norra, Isabella Norrila, Katja Nummelin, Annika Nurkkala, Kirsi Nurmimaa, Johanna Nurminen, Juha Nurminen, Marjo Nurmio, Tuomari Nuutinen, Pirita Nyberg, Max Nybom, Britt-Marie Nybom, Maissi Nybom, Roger ”Rokka” Nybondas, Georg Nybondas, Heli Nybondas, Mats Nybondas, Mia Nybondas, Ted Nybonn, Linda Nygård, Eivor Nygård, Mare Nygård, Rune Nygård, Taina Nykänen, Kimmo Nykänen, Mikko Nylen, Sanna Nylon, Linda Nylund, Eva Nylund, Margita Nylund, Otto Nylén, Sanna Nyman, Johanna Nyman, Markus Nyman, Peter Nyqvist, Fredrik Nyström, Kristian Nyström, Markus Nyström, Yngve Nyyssönen, Kai Näri, Emilia Näri, Juha Näri, Samuli Närvänen, Petri Oetterli, Sofie Ojanperä, Heta Oker-Blom, Jan D. Okkonen, Aleksi Okkonen, Niina Oksanen, Eija Oksanen, Kirsi Olanterä, Mikko Olanterä, Pia Olausen, Harald Birger Oleg, Raphael Olkkonen, Jenny Ollas, Henrik Ollikainen, Kari Olsson, Liisa Olsson-Korsu, Jenny Olá, Hanna Ora, Janne Ora, Ulla Oravisto, SallaMari Orenius, Oskari Orko, Alec Outinen, Janne Ovaskainen, Pia Owren, Fred O’Connor, Minerva Paananen, Taavi Paassola, Maria Paassola, Tero Pakarinen, Maaret Pakarinen, Valtteri Pakka, Hanna Pakkanen, Mika Pakkanen, Titta Pakkarinen, Toni Palasmaa, Anna Palasmaa, JuhaPekka Palasmaa, Lila Pallas, Tom Palmgren, Rasmus

Palmgren-Skog, Else-May Palmén, Kalle Palomäki, Nelli Palomäki, Simo Paloranta, Pekka Paloranta, Päivi Paltola, Markku Parmasto, Olivia Partanen, Laura Parviainen, Joonas Patovirta, Kari Patrakka, Inkeri Peltola, Sami Peltola, Suvi Peltoniemi, Juho Pelttariu, Anna Pendolin, Mirella Pendolin-Katz, Mirella Pere, Juha Pere, Nina Peri, Simo Perkins, Eija Perkins, John Perkins, JOhn Pernthaler, Benjamin Pernthaler, Ida Pernthaler, Magdalena ”Magi” Pernthaler, Magi Pernthaler, Markus Pernu, Leena-Maija Perttilä, Anne Perttilä, Marko Peräkylä, Jari Peräkylä, Jere Peräkylä, Kasperi Peräkylä, Suvi Peräkylä, Teemu Peräkylä, Timo Pesonen, Laura Peuna, Inga Peuna, Risto Peunas, Inga Philipponnat, Jenni Piekkari, Johanna Piensoho, Kalle Pierro, Claudio Pihtsali, Sarita Pihtsalmi, Sarita Piirto, Johanna Piiskula, Juha Piiskula, Miia Pilvi, Pauli Pilvi, Pirkko Pirhonen, Heidi Pitkäjärvi, Jaakko Pitkänen, Thomas Plasma, Anna Platania, Luca Pohjola, AnnaRiitta Pohjola, Veikko Polojärvi, Antti Pora, Heikki Pora, Katja Porkka, Inari Prana, Kia Priha, Anna-Liisa Priha, Ilpo Priha, Marjo Prittinen, Maaria Protokoff, Sergei Puikkonen, Pertti Pulkkinen, Lea Pulliainen, Emmi Punkanen, Lotta Putkinen, Janus Putkonen, Marko Putrino, Fabio Putrino, Flavia Puumalainen, Tomi Pylkkänen, Anna Pyöriä, Anni Päivinen, Esko Päiviö, Paula Päiviö, Robin Päiviö, Ted Päiviö, Timo Pätäri, Sirkka Pönkä, Henna Pönkä, Maarit Pönni, Jukka Pönni, Päivi Pöyry, Mari Qvis, Nils Raatevaara, Kari Raatikainen, Tuulikki Raggam, Andreas Rahkonen, Matti Rahkonen, Sari Rahkonen, Timo Raita-Aho, Sanna Raivio, Timo Ralanti, Terttu Ramsay, Kristoffer Ramstedt, Johnny Randers, Jonas Rannanjärvi, Hanna Ranta, Joonas Ranta, Ratio Ranta, Risto Rantajärvi, Paulus Rantanen, Markku Rantapää, Pete Rantapää, Petri Ranto, Kirsi Rapia, Kati Rasalahti, Maria Ratia, Ristomatti Raudaskoski, Teemu Rauha, Hilppa Raunio, Ari Raussi, Leena Rautio, Seija Rehnström, Liina Rehnström, Vilma Reimi, Lotta Reinivuo, Markku Rekula, Heidi Rekula, Heli Repometsä, Heini Reponen, Pertsa Revo, Sami Rex, Ronny Reynolds, Fionn Reynolds, Heini Reynolds, Paddy Rieppo, Peppi Rieppo, Pipsa Riippa, Åsa Riitari, Oona Rikberg, Rune Riley, Lucinda Rimpilä, Paula

Rinne, Antti Rinne, Eemeli Rinne, Lotta Risku, Hannu Risku, Tuuli Ristaniemi, Sanna Ristaniemi, VeliPekka

Ristimäki, Reetta Ristolainen, Leena Ritari, Oona Roimola, Maria Romani, Lucia Romppanen, Mia Roo, Matias Roo, Roberta Roos, Martina Rosas, Saila Roschier-Holmberg, Magnus Rosenberg, Thomas Rosendahl, Ulrika ”Ulli” Rosenqvist, Johnny Rosenqvist, Tiina Rosenstedt, Lina Rosenstedt, Martin Rosqvist-Räty, Anne Rosström, Niklas Rsitia, Ella Ruohio, Kaisa Ruotsalainen, Eikka Ruotsalainen, Eino ”Eikka” RUotsalainen, Mikko Rytkönen, JuhoRudolf Rytkönen, Milja Rytkönen, Sinikka Ryynänen, Dani Ryynänen, Hanna Ryynänen, Ken Ryömä, Liisa Räsänen, Niklas Räsänen, Päivi Räty, Lasse Räty, Matti Räty, Meri Räty, Olli Rödblom, Matoas Rönkkö, Jari Rönkä, Mia Rönnqvist, Essi Rönnqvist, Juhana Saarela, Paula Saarelainen, Tommi Saaren-Seppälä, Kari Saari, Eero Saari, Laura Saarinen, Aarno Saarinen, Arno Saarinen, Eve Saarinen, Janina Saarinen, Jim Saarinen, Jukka Saarinen, Marie Saarinen, Sari Saarinen, Teppo Saarinen, Ville Saario, Juha Saario, Merja Saarni, Dan Saarning, Matleena Saarnisto, Matleena Saastamoinen, Seija Salento, Pia Salmia, Timo Salmiaitta, Udi Salmiala, Udi Salminen, Jukka Salo, Antti-Veikko Salo, Elli Salo, Pia-Leena Salo, Salla-Maria Salo, Teemu Salonen, Heikki Salonen, Heta Salonen, Tapani Saloranta, Marica Salzano, Severine Sanchez, Antia Sanchez, Silvia Sandelin, Rabbe Sandström, Jannike Sandvik, Jenni Sandvik, Kimmo Sandvik, Maria Sandvik, Vanessa Sankala, Mervi Santasalo, Tuomas Sarellin, Nadja Sarström, Jeanette Saukkonen, Jaana Saukkonen, Ville Savio, Mari Savioja, Tauno Savolainen, Maarit Savolainen, Pia Savolainen, Viljo Saxholm, Esko Schmid, Trude Schreiner, Elfriede Schroderus, Toini Tellervo Schrowe, Hellevi von Schröder, Roni Schulgin, Maria Schumann, Robert Sederholm, Eva Sederholm, Patrick Segercrantz, Henrik Selander, Leena Selenius, Patrik Selin, Ari Selin, Fredrik Selin, Marko Semenova, Polina Seppar, Evelin Seppä, Esko Seppä, Marjo Seppälä, Anneli Seppälä, Mikko Seppälä, Pauliina Seppälä, Susan Seppänen, Janne-Tuomas Serenius, Katri Serenius, Teodor Sevanto, Antti Shauman, Liisa Shiga, Hitomi

Siittonen, Seppo-Ilmari Silander, Jesse Silander, Keijo Silander, Niko Silander, Roosa Silen, Oskar Silfvast, Amanda Sillanpää, Merja Siltamäki, Maarit Silvala, Mike Silvan, Jouko Silventoinen, Emma Silván, Teemu Silén, Oskar

Simeone, Angelantonio Simeone, Claudio Sinisalo, AnnCaroline Sinisalo, Heidi Sinisalo, Janne Sinisalo, Michelle Sippala, Veli-Matti Sippola, Taru Siren, Olle Siren, Pia Sirola, Ville Sironen, Mirva Sirén, Olle Sirén, Pia Sistola, Paavo Sivén, Kira Sjö, Unto Sjöblom, André Sjöblom, Marina Sjöblom, Niclas Sjöblom, Thomas Sjödahl, Ralf Sjögård, Ann-Sofi Sjögård, Ann-Sofie Sjöholm, Anneli Sjöholm, Dorita Sjöholm, Marcus Skavø-Sinisalo, Marie Skibdahl, Pia Skog, Kim Skog, Mari Skog-Kukkola, Marita Skogberg, Lotta Skogberg, Rolf Skogsberg, Petter Slätis, Janne Slätis, Linda Smeds, Linda Snellman, Bea Snygg, Kim Soikkeli, Kirsti Solja, Taija Somero, Päivi Somersuo, Tiina Sorainen, Elina Sorsa, Anne Sorvo, Veli-Matti Stam, Eveliina Stam, Fanny Stam, Tage Stam-Ravi, Fanny Stanfield, Samuel Starck, Kjell Starck, Kjell ”Zellu” Starck, Lasse Starck, Mette Stellberg, Kalle Stenbacka, Carina Stenberg, Jenny Stenberg, Mauri Stenberg, Micke Stenberg, Pamela Stenbäck, Christoffer

Stengård, Kimmo Stengård, Rainer Stenstrand, Kristina Stenström, Stefan Stenvall, Camilla Stenvall, Miriam Stenvik, Martin Stenvik, Nina StjernvallMalmberg, Camilla Stolt, Anne Storgård, Päivi Storgårds, Fanny Storgårds, Henrik Strand, Markku Strandén, Kaisa Strang, Emilia Strogårds, Emilia Strömberg, Dan Strömberg, Kalle Strömberg, Måns Strömberg, Svante Strömberg, Veronica Strömfors, Mikael Strömman, Kasper Ståhl, Laura Ståhlberg, Nina Ståhls, Jens Ståhls, Mari Ståhls, Marjut Ståhls, Monika Ståhls, Patrick Ståhls, Ulf Ståhlström, Micke Stålhammar, Kenny Stålström, Herbert Støa, Soile Suisalu, Taavi Sun, Dao Kim Sundberg, Greger Sundberg, Linda Sundgren, Mikki Sundgren, Tiina Sundqvist, Petra Sundqvist, Vivi Suni, Martti Suni, Taina Suokas, Arto Suokas, Essi

Suomalainen, Mari Suomalainen, Ritva Suominen, Anniina Suominen, Jussi

Suominen, Matti

Suonio, Taina

Suonpää, Marko

Suonpää, Mervi

Susi, Nanna

Svenskberg, Kim Svenskberg, Veronica

Svärd, Tanja

Svärd, Terhi

Syrjänen, Markku

Sysi-Aho, Jani

Säkkinen, Heljä

Särkkä, Jukka

Síren, Pia

Söderholm, Camilla

Söderholm, Kim

Söderholm, Li-Lo

Taanila, Esko

Tainio, Mikko

Tainio, Natalia

Taipale, Marko

Taipale, Rolf

Takolande, Tomas

Takolander, Tomas

Tallberg, Emilia

Tallberg, Frej

Tallberg, Mona

Talvitie, Lea

Tamminen, Maija

tarjanne, Petra

Tattari, Saara

Tazaki, Indigo

Tazaki, Taiko

Tazaki, Tsutomo

Tazaki, Yuki

Temmes, Eija

Temmes-Silvonen, Eija

Tennberg, Kitty

Tennberg, Robert

Teperi-Raitis, Mira

Tepponen, Minna

Terävä, Konsta

Terävä, Leo

Terävä, Marko

Teräväinen, Erkki

Thessman, Gun

Thomansson, Irmeli

Thomasson, Carina

Thomasson, Tove

Tiihonen, Ilpo

Tiitinen, Pirkko

Tiitta, Teppo

Tikander, Daniel

Tikander, Emil

Tikander, Håkan

Tikander, Kim

Tikander, Mathias

”Emil”

Tikander, Minna

Tikander, Rolf

Tikka, Jonna

Tikka, Katja

Tikka-Blomqvist, Anu

Tikkamäki, Anu

Tikkamäki, Eeti

Tikkamäki, Iirislilja

Tikkamäki, Inkeri

Tikkamäki, Kaleva

Tikkamäki, Tiitus

Tikkanen, Märta

Tikkanen, Pekka

Tikkanen, Raija

Tilanto, Sanna

Timonen, Antti

Timonen, Mikko

Timonen, Nyyti

Titane, Elina

Tjäder, Jahkob

Toivanen, Kati

Toivari-Viitala,

Jaana

Toivari-Viitalan, Jaana

Toiviainen, Kati

Toivola, Mikko

Tola, Sakari

Tolvanen, Antti

Tolvanen, Teemu

Tunkkari, Titta

Tuoko, Keijo

Tuomala, Heikki

Tuomas, Eija

Tuomikko, Panu

Tuomikoski, Maijariitta

Tuominen, Mats

Tuominen, Peter

Tuominen, Saku

Tuominen, Valtteri

Tuomisaari, Kari

Tuomisto, Satu

Tuomivaara, Hanne

Turkka, Ilona

Turunen, Harri

Turunen, Oona

Tynkkynen, Aulis

Törmänen, Selena

Törnblom, Gunilla

Törnblom, Laura

Törnblom, Tove

Törnqvist, Emmi

Törnqvist, Ia

Törnqvist, Jennifer

Törnqvist, Lars

Törnqvist, Rolf

Törnroos, Benny

Törnroos, Thomas

Töyrylä, Leena

Udd, Casper

Ullgren, Jonna

Ullgren, Milla

Uotinen, Elli

Uotinen, Peetu

Uronen, Juha

Uronen, Petri

Urpalainen, Leo

Uski, Petri

Uusimäki, Minna

Uusitalo, Minna uusnäkki, Rolf

Vaarimo, Tuula Vaenerberg, Minna Vaenerberg, Thord

Vaennerberg, Anni

Vaherkylä-Ek, Pirjo

Vahtila, Markku

Vahtila, Milla

Vainikainen, Aku Vainio, Ile Vainio, Ilkka Vainio, Petri Vaittinen, Antti Vakkuri-Johansson, Emmi-Liina Valander, Eveliina Valkonen, Ilona Valén, Wilma Vanhala, Anne Varis, Nata Varis, Sara Varis, Sari Varjonen, Sirkku Varoma, Linda Varoma, Linda

(Maria) Vasiliev, Nikolai Vassilyeva, Tatiana Vauhkonen, Arja Vauhkonen, Petri Veijonsuon, Markku Veltheim, Carl Vepsäläinen, Joni Verkasalo, Sanni Vesanen, Jouni Veselko, April Vidal, Marcos Vidgren, Ville Vidlund, Paula Vigren, Maria Vihervuori, Mia Viikari, Leena Viitala, Eija Viitala, Pihla Vikberg, Jukka Viljakainen, Meritta Viljasuo, Pia Viljasuo, Piia Vilpponen, VesaMatti Virtala, Timo Virtanen, Maija Virtanen, Marko Virtanen, Timo Virtanen, Vesa Visavuori-Terävä, Jaana Viskari, Leevi Vuojärvi, Kristian Vuojärvi, Michael Vuojärvi, Mika Vuokkovaara, Miia Vuokkovaara, Olli Vuokkovaara, Taavi Vuorimies, Elina Vuorinen, Kati Vuoristo, Katja Vähäjärvi-Palonen, Minna Vähämaa, Veera Väisänen, Pekka Väisänen, Piia Välimäki, Emilia Välimäki, Mika Välimäki, Mona Välkepinta, Sonja Wahlroos, Bengt Wahlroos-Hänninen, Lena Wahlström, Eva Wahlström, Kristian Wahlström, Rebecca Wallenius, Tanja Wardi, Rafael Weckman, Anton Weckman, Nellie Weckström, Maria Weijo, Heidi Weissman, Gun Weissman, Jaana Weissman, Mikael Wendelin, Alexander Wennerqvist, Irma Wennerqvist, Kaj West, Erik West, Oskar Westerlund, Rafael Westermarck, Lorentz Whiley, Tiina Wiberg, Jonte Wiberg, Rico Wiberg, Tom Wide, Emilia Wide, Tom Widell, Bengt Widlund, Stefan Widén, Kaj Wigren, Mia Wiik, Boris Wiik, Marina Wiikari, Arto Wiikari, Bob Wiikari, Taika Wiikari, Toivo Wiklund, Nina Wikman, Johan Wikman, Juha Wikman, Sandra Wikman, Stina Wiksten, Ilona Wikström, Anne Wikström, Gudrun Wikström, Hanna Wikström, Livia Wilhelmson, Pia Willberg, Mia Willin, Stefan Willström, Sami Wolff-Bonsdorf, Yvonne Wolff-Brandt, Carina Wowk-Louhivuori, Vivian Wrede, Stuart Xuan, Tieu Ylikahri, Sami Ylikahri, Tiina Ylinen-Virtanen, Eija Ylipiha, Jukka Ylipiha, Tiuku Ylivainio, Joona Ylämäki, Annika Ylönen, Tatu Yrjönen, Joni Yurkova, Nikolai Yurkova, Viktorija Zandi, Bizar Zeiler, Siiri Zhang, Jiangus Zilliacus, Tobias Zuluaga, Lilly Äikilä, Arto Åberg, Christer Åberg, Lasse Åkerblom, Aatos Åkerlund, Juhani Åminne, Mats Åminne, Tuula Ögård, Andreas Öhberg, Raul öhberg, Raul Österholm, Bjarne Österholm, Karita Östman, Magnus Östman, Maud Özdek, Melin Úlfarsson, Halldór

40 vuotta!

Oli aurinkoinen talvipäivä vuonna 1985, kun tuore loviisalaispariskunta

Dierk ja Marja palasivat hiihtoretkeltä Loviisanlahden jäältä. Rantautuessaan Laivasillalle he istahtivat suola-aitan rappusille nauttimaan tuulensuojasta ja auringon lämmittävistä säteistä.

Retki oli herättänyt molemmissa ruokahalun, ja keskusteluun nousi haave siitä, että jostain saisi kupin lämmintä ja vaikkapa vohvelin. Eipä saanut… Tarina ei kerro, kumpi muotoili ajatuksen sanoiksi –”Tässähän voisi olla sellainen paikka!” Mutta siinä hetkessä, syntyi idea Saltbodanista

Vanhan pakkahuoneen ovet avattiin kesällä 1986, ja loppu on historiaa. Mukaan on mahtunut paljon iloa ja naurua, tanssia ja laulua sekä ripaus kyyneleitä, kun vuoden 2019 tulipalo oli päättää kaiken.

Paikka on koskettanut tavalla tai toisella valtavaa määrää ihmisiä, ja haluamme kiittää kaikkia, joiden kanssa polkumme ovat vuosien varrella kohdanneet.

LÄMMIN KIITOS!

Nyt 40 vuotta täyttävä ikinuori ”Salttis” jatkaa samassa hengessä toisessa polvessa – tuoden ihmisiä yhteen läheltä ja kaukaa nauttimaan kesästä, ruoasta, juomasta ja musiikista Laivasillan viihtyisässä miljöössä.

Kilistellään tämän kunniaksi, kun nähdään!

Henna ja Tuukka halusivat lapsilleen juuret Loviisaan

Kesä tuo lapsiperheen Portugalista Loviisan saaristomaisemiin. Remontoitu pikkutalo sijaitsee upealla kalliotontilla. Eläimet ja luonto ovat lähellä.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: ARTO WIIKARI

ummin maailmassa on metsä! Näin huudahti pikkuinen Alfred katsellessaan lentokoneen ikkunasta suomalaista maisemaa.

Alfredin ja vuoden ikäisen Atlaksen vanhemmat Henna ja Tuukka ostivat kymmenisen vuotta sitten Loviisan saaristotien perukoilta vapaa-ajan asunnon. Sinne koko perhe lentää nykyään Portugalista viettämään kesiä kauniiseen saaristomaisemaan.

Alfredin viittaus mummiin juontuu siitä,

että Tuukan äiti on loviisalainen. – Halusimme lapsillemme juuret Suomeen. Täällä luonto on kaikkialla läsnä. Liikumme paljon metsissä, sienestämme ja marjastamme. Minulla on tapana kävellä ympäri tonttia ihmettelemässä kaikkialla avautuvaa upeaa saaristomaisemaa, Tuukka kertoo.

Ei sillä, että pariskunta olisi vain kuljeskellut ihailemassa kiviä, kallioita ja niemeä ympäröivää välkkyvää merta. Kun he osti-

vat kauniin tontin, he ostivat samalla lähes purkukuntoisen 50-luvulla rakennetun lautamökin.

– Remontti oli kova työ, ja tekemistä riittää edelleen. Sehän on sellaista suomalaisille tyypillistä vapaa-ajan asumista, Henna ja Tuukka pohtivat.

Viehättävä remontoitu talo sijaitsee sopivasti kallioisella mäellä, joten meren kauneudesta saa kaiken irti. Ikkunat antavat joka suuntaan.

– Makuuhuoneeseen paistaa aamuaurinko, ja päivän päätteeksi saamme ihailla iltaruskoa, Tuukka sanoo.

Mykistävä hiljaisuus

Ellei lintujen ääniä oteta huomioon, Loviisassa hiljaisuus on suorastaan mykistävä.

– Etenkin ulkomaalaiset ystävämme ih-

Lapset rakastavat metsää ja kallioita. He pomppivat kivillä ja juoksevat nakuna uimaan.

mettelevät sitä täällä vieraillessaan.

Ystävät ja sukulaiset vierailevat saaristomaisemissa mielellään. Brasilialaisperheen lapsetkin muuttuvat kuulemma hetkessä supisuomalaisiksi.

– Lapset rakastavat metsää ja kallioita. He pomppivat kivillä ja juoksevat nakuna uimaan. Metsästä kuuluu iloinen portugali, Henna kuvailee.

Alfred on aina tykännyt rakennella kaikenlaista luonnon elementeistä. Viime ke-

sänä hän teki muurahaisille oman asuinpaikan. Puolukoitakin oli niille tarjolla.

Hennasta ja Tuukasta on tärkeää, että luonto on luonnollinen osa lasten elämää.

– Yhdellä silmäyksellä voi nähdä joutsenperheen, peuran, merikotkan ja valitettavasti myös minkkejä. Ilveksen tassunjälkiäkin on. Muuttolintujen äänet ovat upeita, sillä lintuja täällä on valtavasti, he sanovat.

Puolukkaa he keräävät niin paljon, että sitä rahdataan koko vuoden tarpeiksi myös Portugalin-kotiin.

Miltä sitten tuntuu, kun illat muuttuvat syksyllä pimeämmiksi ja sää viilenee?

– Silloin tuntuu luontevalta lähteä kotiin Portugaliin takaisin töihin ja arkeen. Mutta onhan tämä paikka aina mielessä, talvellakin.

STUDIO SOUL

Yksi sulkee ovensa, toinen avaa.

Palveluille on kyllä kysyntää, etenkin kun se on kokonaisvaltaista hoitoa ilman kiirettä. Studio Soul on erikoistunut luonnonmukaiseen kokonaisvaltaiseen kauneudenhoitoon. Keskeistä on hoitojen kiireettömyys ja niiden rakentuminen aistien varaan. Täällä esimerkiksi kasvohoidot alkavat jaloista.

Iho on suurin elimemme. Ajattelun keskiössä on kehon tasapaino ja yksilöllisyys ja luonnolliset aineet, kosmetologi Hanna Rinne kertoo.

Kuningattarenkatu 13

ROUHEETA!

Tyylinikkarien

mekka Krinti

toimii Loviisan vanhalla meijerillä

Chiewitzinkadulla – eikä sijainti voisi olla osuvampi.

Ennen rakennuksessa käsiteltiin maitoa, nykyään siellä jalostuvat arjen designlöydöt ja sisustusideat.

Vanhan meijerin rouhea tunnelma näkyy Krintissä. Tyyli on harkittu, mutkaton ja juuri sopivan rosoinen.

Puodista löytyy kaikkea sellaista, mikä tekee arjesta vähän kivemman näköistä ja tuntuista – käyttöesineitä, tekstiilejä, lahjoja ja pieniä löytöjä, joille löytyy paikka viimeistään kotimatkalla.

Poikkeat “vain nopeasti”, mutta huomaat pian miettiväsi, mahtuisiko uusi ruukku vielä ikkunalaudalle tai tarvitsisitko sittenkin ne coolit lenkkarit.

Vanhan meijerin miljöö, huolella valitut tuotteet ja lämmin tunnelma tekevät Krintistä paikan, jossa viihtyy ilman kiirettä.

Se on osa Loviisan omaleimaista kivijalkakulttuuria – vähän rouhea, vähän yllätyksellinen ja juuri siksi niin kiinnostava.

Chiewitzinkatu 13

”TÄÄLLÄ

VOI MAJOITTUA ELVIKSEN TAI

MARILYNIN TYYLIIN”

Kiinnostuimme Koskenkylän suomenkielisestä koulusta vähän vahingossa, mutta nyt asumme täällä koulun toisessa siivessä. Se on muutettu kodiksemme, ja olemme sisustaneet sen omaan tyyliimme.

Samalla aloimme remontoida vanhaa koulukiinteistöä monimuotoiseksi majoitus-, ravintola- ja kahvilatilaksi. Olemme tehneet pintaremonttia, rakentaneet kokonaan uuden keittiön ja hommanneet sopivaa sisustusta mistä vaan olemme kivaa tavaraa löytäneet. Avajaisia vietettiin toukokuun lopussa.

Majoitustiloissa on omat teemansa, kuten Elvis ja Marilyn ja Cokis. Vanha arkkupöytä on Sliippareiden Sakke Järvenpään entisestä ravintolasta. Hän pyörähtikin täällä sitä ihmettelemässä.

Opettajien huoneesta on muokattu kahvila, ja koulun vieressä sijaitseva paritalo on myös remontoitu. Tontilla voi majoittua asuntovaunussa tai teltassa, ja saunaosastoa voi vuokrata.

Majoitustoiminnan pyörittäminen on ollut pitkäaikainen unelmani. Toivottavasti ihmiset löytävät tänne meille!”

Schoolsout-yrittäjä Anne Maho

Loviisantie 1328, 07700 Loviisa schoolsoutoy.fi

PIENI MIES, SUURI SYDÄN

Hain ystävän lapset päiväkodista, ja olimme ajamassa kotia kohti, kun kyydissä ollut eskarilainen huusi, että tuolla makaa mies.

Ohitimme juuri Kappelinpuistoa, enkä itse ollut nähnyt mitään.

– Tuolla, tuolla, kaveri intti ja pyysi minua kääntymään ja ajamaan toista kautta. Vasta puoli puistoa kierrettyämme minäkin näin miehen, joka makasi portaiden edessä, ja ajoimme autolla suoraan paikalle.

Siinä välissä toinenkin ohikulkija oli havainnut tilanteen ja soittanut hätäkeskukseen. Sieltä pyydettiin odottamaan ja tarkistamaan, onko maassa makaava ihminen tajuissaan. No, juuri ja juuri oli.

Sitten paikalle saapui myös vapaalla ollut sairaanhoitaja, joka tarkisti miehen tilan.

Kehuin poikaa siitä, että hän huomasi miehen, ja sanoin, että aina pitää auttaa, jos voi. Am-

bulanssin ja ensihoitajien saavuttua pääsimme jatkamaan matkaa.

Esimerkillisestä toiminnasta kiitokseksi poika pääsi tutustumaan Loviisan uuteen pelastusasemaan, sen paloautoihin ja ambulansseihin.

Ensihoitaja Liisa Hurskainen piti eskarilaiselle Paulille oikein kiitospuheen, ja itse pääsin sankarin siivellä tutustumaan pelastusaseman toimintaan. Sain vihdoin nähdä peltileikkurit ja kaiken, mitä paloautot ja ambulanssit pitävät sisällään.

Suurin silmin seurasimme tätä kiireetöntä vierailua – kiireetöntä siksi, että juuri sillä hetkellä ei sattunut tulemaan kiiretehtävää.

Kiitos Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselle kaikkien apua tarvitsevien puolesta.

Päivi Ahvonen

Hajuja & herkkuhetkiä

Ahvenkosken uusi 1,5 hehtaarin koirametsä tarjoaa koirille turvallisen ja luonnonläheisen paikan liikkua vapaasti ja toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.

Vaihteleva maasto ja avarat alueet kutsuvat juoksemaan, tutkimaan ja leikkimään rauhassa ilman hihnaa. Jatkossa myös leikkisä temppurata aktivoi kaikenikäisiä koiria.

Koirametsä sijaitsee Ahvenkosken kalasavustamolta noin 4,5 kilometriä Maarinkyläntietä etelään, rauhallisessa metsäympäristössä luonnon keskellä.

Alueella on tunnelmallinen umpikota, jossa voi viettää ulkoiluhetken tai halutessaan yön yli kestävän retken. Käytössä ovat wc, pöytäryhmä sekä erillinen laavu.

Hinnat on pidetty maltillisina.

ahvenkoskenkoirametsa.mauri.posso.fi

NYT TARKKANA!

Tupakantumpit, nikotiinipussit ja ksylitolipurkat eivät kuulu kaduille. Ne ovat myrkkyä pikkulinnuille ja koirille sekä tekevät ympäristöstämme epäsiistin näköisen.

Vierailin lomamatkalla eräässä Loviisan kokoisessa kaupungissa. Paikka oli hyvin eloisa, ja vierailijoitakin oli kiitettävästi.

Kaduilla en nähnyt tupakantumppeja, nikotiinipusseja enkä purkkaa maassa – vaikka yritin etsiä.

Roskia ei yksinkertaisesti heitetty maahan. Miksihän?

Muutos oli saatu aikaan jakamalla halukkaille pieniä, taskuun mahtuvia kannettavia tuhkakuppeja.

Ei ole suuri vaiva pitää mukana omaa tuhkakuppia tai jättää purkka sylkemättä maahan. Se vaatii vain hieman muiden –myös koiranpentujen ja pikkulintujen – huomioon ottamista.

Päivittäin näemme myös, miten panttitölkkejä heitetään ympäristöön tai tavallisiin roska-astioihin, vaikka ne ovat rahanarvoista tavaraa eivätkä kuulu luontoon.

Jo olemassa oleviin roska-astioihin on saatavissa jälkikäteen asennettavia tölkkirenkaita panttitölkkejä varten – pieni mutta merkittävä asia ympäristölle ja ihmisille, joille tölkkien kerääminen tuo lisätuloa.

Kaupungille koppia!

UUSI SUUNTA

löytyi kokeilemalla M

L oviisassa on jotakin, jota on vaikea selittää mutta joka on helppo tuntea. Hanna Rinne kuvaa sitä yksinkertaisesti: täällä syke laskee.

oni ystäväni sanoo, että tänne tullessa tulee heti sellainen olo kuin olisi lomalla. Että keho rauhoittuu kuin itsestään, Hanna Rinne sanoo.

Hanna tuli alun perin Loviisaan opintojen kautta, eikä hän ollut aikonut jäädä. Sitten elämä jotenkin vain asettui tänne.

Ehkä syynä oli se, että pienessä kaupungissa arki on niin inhimillisen kokoista.

– Ihmiset tunnistavat toisensa, ja kohtaamiset ovat aitoja. Samalla täällä on turvallinen ja rauhallinen elämisen rytmi.

Käsillä tekeminen vei eteenpäin

Lukion jälkeen järvenpääläinen Rinne hakeutui opiskelemaan artesaaniksi muinaistekniikkaa Mynämäelle.

– Tiesin vain, että haluan tehdä käsilläni. Se on ol-

Opinnoissa työstimme nahkaa, puuta ja luuta perinteisin menetelmin. Tekeminen oli konkreettista ja hidasta – jotain, mikä jäi pysyväksi tavaksi hahmottaa maailmaa.

lut minulle aina luontevaa. Opinnoissa työstimme nahkaa, puuta ja luuta perinteisin menetelmin. Tekeminen oli konkreettista ja hidasta – jotain, mikä jäi pysyväksi tavaksi hahmottaa maailmaa.

Mynämäen jälkeen Hannan tie vei Loviisaan Kuggomiin nahanparkitsemisen kurssille.

– Ajattelin, että lähden katsomaan mitä tapahtuu. No sehän tapahtui, että tapasin tulevan mieheni.

Vuoden aikana elämä vähitellen kiinnittyi paikkakunnalle, vaikka tuleva suunta pysyi avoimena. Hän aloitti puutarhaopinnot Turussa ja kulki arkea Turun ja Loviisan välillä. Mutta vähitellen kulkeminen muuttui liian rankaksi.

Rinne päätyi työskentelemään toimintakeskuksessa keramiikan parissa ja kouluttautui oppisopimuksella lähihoitajaksi. Hänellä oli virkakin.

– Siinä yhdistyivät käsillä tekeminen ja ihmisten kanssa oleminen. Se tuntui pitkään oikealta.

Pysähdys, joka muutti suuntaa

Vakava onnettomuus ja siitä toipuminen toivat eteen kysymyksen, jota ei voinut enää sivuuttaa.

– Palasin teholta töihin viidessä kuukaudessa. Halusin katsoa eteenpäin. Oli lapset ja paljon hyvää. Samalla se oli sellainen hetki, että joutui oikeasti katsomaan omaa elämää ulkopuolelta. Että jos kaikki voi muuttua näin nopeasti, mitä minä oikeasti haluan tehdä.

Korona-aika kuormitti ja työn luonne muuttui raskaammaksi.

– Mietin, että ehkä en nyt tätä työtä teekään loppuelämäni. Ajatus ei syntynyt yhtäkkiä, vaan kasvoi vähitellen.

– Ei se ollut mikään dramaattinen päätös. Ennemminkin sellainen hiljainen oivallus, että nyt voisi olla aika kokeilla jotakin muuta.

Kiinnostus hyvinvointiin johdatti Rinteen opiskelemaan kosmetologiksi.

– Ajattelin, että se on hyvä pohja, jonka päälle voi rakentaa.

Koulutus ei ollut irtiotto aiemmasta, vaan jatkumo.

– Kun katsoo taaksepäin, kaikki tukee tätä. Ei mikään ole mennyt hukkaan.

Oman paikan löytäminen

Rinne kertoo kulkeneensa eteenpäin ilman tarkkaa suunnitelmaa.

– Olen mennyt kohti sitä, mikä tuntuu oikealta siinä hetkessä.

Nyt eri vaiheet asettuvat yhteen.

– Ehkä oma juttu löytyi juuri siksi, että sain kokeilla. Kaikki ne palaset yhdistyvät nykyisessä kosmetologin työssäni.

Loviisa on tarjonnut siihen oivallisen tilan.

– Täällä ei tarvitse kiirehtiä – ja ehkä juuri siksi alkaa nähdä selkeämmin.

TEKSTI:

ISOISÄN ISOISÄN JALANJÄLJISSÄ

Emilia Vähämartti on toiminut Porlammin meijerin toimitusjohtajana vuoden verran, mutta matka 112-vuotiaan meijerin johtoon alkoi jo lapsena, kun hän lypsi lehmiä perheen kotitilalla Porlammilla. – Vanhempani olivat maanviljelijä–maitotilallisia. Tiedän siis hyvin, mistä meidänkin tuotteittemme raaka-aine tulee. Ehkä siitä kumpuaa rakkaus kotimaiseen tuotantoon, hän pohtii.

Emilia on koulutukseltaan tradenomi. Hän toimi aiemmin vaatekaupan myymäläpäällikkönä, ja nuorempana hän teki erilaisia markkinointi- ja myyntitöitä, kuten maistattajan hommia festareilla, tapahtumissa ja kaupoissa.

Paluu kotiin

Kun Emilia nuorena lähti ”maailmalle” opiskelemaan ja töihin, takaraivossa iti ajatus siitä, että kyllä hän vielä jonain päivänä palaa kotikonnuilleen Porlammille.

Kun hänen vanhempansa muuttivat Lahteen eläkepäivinään, Emilia palasi puolisonsa kanssa takaisin lapsuudenkotiinsa esikoisen ollessa vuoden vanha.

Nyt pariskunnan tyttäret ovat 5- ja 7-vuotiaita. Sukutila sijaitsee vain neljän kilometrin päässä meijeristä.

– Minusta on hauskaa, että omat lapseni leikkivät samalla pihamaalla kuin itse leikin aikoinaan. On turvallista asua maaseu-

Porlammin meijerin toimitusjohtajaa Emilia Vähämarttia naurattaa. Hän istuu kuvattavana maitotonkan päällä ja sanoo ”cheese”, kuten tapana on. Sehän sopii, juustolassa kun ollaan!

dun rauhassa.

Vapaa-ajallaan Emilia mökkeilee ja on mukana paikallisissa yhdistyksissä. Hän toimii muun muassa Porlammin kyläyhdistyksen puheenjohtajana.

– Olen harrastanut show-tanssia ja roller derbyä. Olin jopa mukana perustamassa Lahden roller derby -yhdistystä. Olisi oikeastaan kiva taas aloittaa tuo harrastus. Se on kivan fyysistä ja hikistä. Saa käyttää kyynärpäitäkin.

Sisua ja heittäytymistä

Meijerin toimitusjohtajana hän ei käytä kyynärpäitään, vaan osaa hakea ulkopuolista apua, jos tuntee sitä tarvitsevansa. Porlammin meijerin tulevaisuus oli vaakalaudalla, kun Emilia astui puikkoihin. Hän koki, että jotain pitää tehdä, että perinteikäs toiminta jatkuisi alueella, jonka palvelutarjonta on ikävästi kuihtunut.

Porlammin meijeri

• Aiemmin Porlammilla toimi useita pieniä meijereitä, nyt enää yksi. Sitä luotsaa Emilia Vähämartti.

• Vuonna 1914 perustetun meijerin yksi alkuperäisistä perustajista oli Emilian isoisän isoisä.

• Tällä hetkellä meijeri on yrityssaneerauksessa.

• Emilia Vähämartin tavoitteena on saada meijerin yli 30 henkilön työpaikat pyörimään järkevästi ja tehokkaasti.

Emilia sanoo olevansa sisukas tyyppi, joka ei vähästä lannistu. Hän on avoin myös uusille idoille.

– Olen periksiantamaton. Menen läpi vaikka harmaan kiven, mutta olen valmis villeihinkin ideoihin. Eihän se anna, jos ei otakaan.

Kippari-Kallen RAUTAISANNOS

Jos pinaattia syödessäsi ajattelet saavasi extra-annoksen supervoimaa Kippari-Kallen tapaan, saatat pettyä.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVA: ARTO WIIKARI

Toki pinaatti on erittäin terveellistä, mutta valitettavasti myytti sen rautaisista erityisvoimista on väärä. Syyllinen saattaa olla tuo piippua polttava muskelimasa, jonka lihakset pullistelivat heti hänen nautittuaan purkillisen pinaattia.

Todellisuudessa pinaatissa on rautaa yhtä paljon kuin muissakin vihreissä vihanneksissa keskimäärin. Vuonna 1870 saksalainen tutkija havaitsi pinaatin sisältävän 3,5 milligrammaa rautaa 100 grammaa kohden. Tutkimukseen pujahti kuitenkin pilkkuvirhe, ja rautapitoisuudeksi kirjattiin 35 milligrammaa – siis kymmenkertainen määrä! Vaikka virhe sittemmin korjattiin, elää usko Kippari-Kalleen edelleen vahvana.

Jotta pinaattisoppa muuttuisi entistäkin sakeammaksi, pitää kuitenkin sanoa pinaatin puolustukseksi, että kyllä se ihan oikeasti voi kasvattaa lihaksia. Ainakin, jos olet hiiri. Nimittäin Karoliinisen instituutin hiirillä tekemässä tutkimuksessa pinaatis-

sakin esiintyvä nitraatti vahvisti niiden lihaksia. Hiirten lisäksi lihaksiaan kuntosalilla pumppaavat ihmiset saattavat nauttia nitraattia. Saadakseen hyödyn pinaatista pitäisi sitä kuitenkin popsia valtavat määrät.

Kippari-Kallen ansiosta lapset alkoivat ahmia terveellistä pinaattia 1930-luvulla

Tutkimukseen pujahti pilkkuvirhe, ja rautapitoisuudeksi kirjattiin 35 milligrammaa – siis kymmenkertainen määrä!

Amerikassa. Pinaatintuottajat olivat niin kiitollisia, että pystyttivät patsaita rakastetun sarjakuvahahmon kunniaksi.

Suomessakin pinaatti on löytänyt tiensä ruokapöytiin, ja kouluissa pinaattiletut ovat pitäneet pintansa, kun suosikkiruokia

kysellään. Pinaattikeittokin maistuu kananmunan kera.

Lisäksi pinaattia käytetään kastikkeissa, munakkaissa, pastaruoissa ja oikeastaan ihan kaikkialla. Se sitoo kalsiumia, joten sitä tarjotaan mielellään maitokastikkeen kera. Pinaatin värjäävää ominaisuutta taas hyödynnetään muun muassa vihreässä pastassa.

Pinaatin valmistuksessa kannattaa kuitenkin olla tarkkana, sillä keitettäessä se menettää muutamassa minuutissa arvokkaita vitamiinejaan. Käytä siis pinaattia raakana tai höyrytettynä. Paistaminenkin käy. Tosin kypsennettäessä tapahtuu helposti ihmeellinen katoaminen. Litra pinaattia kutistuu nopeasti desilitraksi.

Vaikka väkivahva piippumies vähän petkuttikin meitä, kannattaa pinaattia silti lapata lautaselle. 50 grammaa pinaattia sisältää aikuisen ihmisen päivän tarpeen K-vitamiinia, puolet päivän suositellusta määrästä foolihappoa, magnesiumia, kaliumia, seleeniä sekä A-, C- ja B6-vitamiineja.

Puun anatomia

Kaupunkipuiden

näkymätön todellisuus

Kaupunkivihreä nähdään usein maisemallisena elementtinä, mutta todellisuudessa puut muodostavat monimutkaisen ja elintärkeän osan kaupunkien ekosysteemiä. Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Emilia Marila avaa juuriston, kaupunkivihreän ja ekosysteemipalveluiden merkitystä.

TEKSTI: PÄIVI AHVONEN

KUVAT: ARTO WIIKARI

KUVITUS: SANNA NYLÉN

rboristina Loviisassa työskentelevä Emilia Marila tarkastelee työssään puiden hyvinvointia, juuriston toimintaa ja kaupunkiympäristön vaikutuksia kasvuolosuhteisiin.

Marilan koulutustausta yhdistää käytännön ammattiosaamisen ja tieteellisen ajattelun.

– Valmistuin noin puolitoista vuotta sitten maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi, ja pääaineinani olivat viherala ja kasvipatologia. Käytännössä opiskelin kaupunkiekologiaa, kaupunkivihreän hiilensidontaa, monimuotoisuutta sekä viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksia. Se kokonaisuus on hyvin laaja, koska viheralaan liittyy niin paljon erilaisia näkökulmia.

Aiempi koulutus hortonomina ja arboristina tuo sy-

vyyttä erityisesti puiden biologiseen ja rakenteelliseen ymmärtämiseen.

– Arboristin koulutus on siinä mielessä erityinen, että siihen sisältyy paljon sellaista erikoisosaamista, mitä ei opeteta metsätieteissä. Meidän täytyy tunnistaa esimerkiksi kymmeniä lahottajasieniä ja ymmärtää niiden vaikutukset eri puulajeihin. Yliopistossa suorittamani kääpätentti oli suppeampi kuin arboristikoulutuksessa.

Kiinnostus puihin syveni työn kautta

Emilia Marilan kiinnostus puihin syntyi käytännön työn kautta, mutta syveni vähitellen biologiseen ymmärrykseen.

– Aluksi minua kiehtoi arboristin työssä sen fyysisyys ja erikoisosaaminen – puissa kiipeäminen, työturvallisuus ja työtekniikka. Mutta kun oppi ymmärtämään enemmän puiden biologiasta ja siitä, miten ne toimivat osana laajempaa kokonaisuutta, kiinnostus syveni. Puu ei ole vain

”Yksi suuri puu voi ylläpitää kokonaisen ekosysteemin. Siinä elää sammalia, jäkälää, hyönteisiä ja lintuja.”

Ihmiset tekevät helposti tulkintoja puiden kunnosta ilman riittävää osaamista. Esimerkiksi lahottajasienet tai juuriston ongelmat eivät näy aina ulospäin. Joskus maallikot pitävät puita turhaan vaarallisina, koska tekevät omia tulkintojaan niiden kunnosta ilman osaamista. Siksi suosittelen, että arvioinnissa käytetään arboristin asiantuntemusta, Emilia Marila neuvoo.

Nära kommer först.

BBL Digitalt

3 månader för 10 € (norm. 9,90 €/mån)

BBL Print

3 månader för 40 € (norm. 23,90 €/mån)

yksittäinen organismi, vaan se liittyy hyvin moneen asiaan ympärillään.

Pro gradu -työnsä Marila teki juuriston kasvudynamiikasta.

– Juuriston toiminta kiinnostaa erityisesti siksi, että siitä tiedetään suhteellisen vähän. Se on kuitenkin aivan keskeinen osa puun hyvinvointia. Miten juuret toimivat, miten ne reagoivat ympäristöön ja miten ne vaikuttavat koko puun toimintaan.

Juuristo toimii resurssien logiikalla

Yksi keskeinen väärinkäsitys liittyy juuriston käyttäytymiseen.

– Usein ajatellaan, että juuret tunkeutuvat esimerkiksi vesiputkiin, mutta todellisuudessa ne kasvavat resurssien perässä. Ne hakeutuvat sinne, missä on vettä ja ravinteita. Jos putki on rikkoutunut ja sieltä vuotaa ravinteikasta vettä, juuret kasvavat sinne. Kyse ei ole siitä, että juuret aktiivi-

sesti rikkoisivat rakenteita, vaan siitä, että ne reagoivat ympäristöönsä.

Marila myöntää, että juuriston tutkiminen on vaikeaa ja vaatii erityisosaamista. Juuri siksi häntä kiinnostaisi jatkaa juuriston tutkimista väitöskirjaksi asti.

– Juuristotutkijoita on vähän, ja tutkimuksen käynnistäminen osoittautui hankalaksi. Ohjaajat ovat kiven alla ja tietysti rahoituksen saaminen on vaikeaa. Se hidastaa uuden tiedon syntymistä, vaikka tarve olisi suuri, erityisesti kaupunkiympäristössä. Kuitenkin, jos haluamme ymmärtää ekosysteemin toimintaa ja esimerkiksi hiilen kiertoa paremmin, meidän täytyy ymmärtää, miten juuristo toimii.

Kaupunki on puulle haastava kasvuympäristö

Kaupunkiympäristön olosuhteet poikkeavat merkittävästi luonnollisista kasvuympäristöistä.

– Kaupungeissa maaperä on usein tiivistynyttä, ravinteita on vähän ja happitilanne on heikko. Juuret tarvitsevat happea muun muassa siihen, että ne pystyvät hyödyntämään juuristoon varastoituneita sokereita energiakseen. Jos maaperä tiivistyy liikaa, tämä prosessi häiriintyy.

Hoidettu nurmialue ei ole puulle optimaalinen.

– Kun kasvijäte poistetaan jatkuvasti, ravinteet eivät palaudu maahan. Metsässä taas kasvimassa hajoaa ja ravinteet kiertävät takaisin käyttöön. Samalla pieneliöt kuohkeuttavat maaperää. Kaupunkiympäristössä tämä kierto katkeaa, ja maaperä köyhtyy ja tiivistyy.

Metsässä

voi

kuulla haavan juttelevan

Aila Ek lenkkeilee metsässä päivittäin.

Joskus lenkkarit kuljettavat myös merenrantaan.

Sinne hänellä on vain kivenheiton matka, mutta myös Valkon vaihtelevat metsäiset lenkkipolut ovat lähellä.

– Kun Valkossa talven jäljiltä pääsee kulkemaan polkuja pitkin, saatan käydä metsäretkellä jopa pari kertaa päivässä. Talvellakin kuljen metsissä, ja silloin mukana ovat kävelysauvat. Nykyään tyttäreni myös toivovat, että otan puhelimen mukaan turvallisuussyistä, hän kertoo.

Ekin lenkkimatkat ovat viiden tai kuuden kilometrin mittaisia. Matkan varrella hän saattaa innostua poimimaan kauniita oksia tai mustikanvarpuja maljakkoon kukkien seuraksi. Kasvien ja puiden lisäksi hän saa ihailla metsäretkillään

myös eläimiä.

– Peuroja olen nähnyt, mutta ilveksistä vain jäljet talvisin. Merenrannassa on tuttu hanhipariskunta.

Hänen metsä- ja luontoelämyksiinsä kuuluvat erilaiset luonnonvoimat. Kun oikein myrskyää, on tunnelmallista hakeutua meren ääreen todistamaan myrskyn voimaa.

Mielialakin vaikuttaa Ekin lenkkivalintaan. Joskus kaipaa vain rauhaa.

– Tuulisella säällä on ihanaa päästä metsän siimekseen. Siellähän on yleensä ihan tyyntä, mitä nyt puunlatvat hieman heiluvat. Haapa on siitä kiva puu, että se juttelee lehtiään pärisyttäen tuulisella säällä.

Premiär 17.9 på Stora scenen

Årets stora musikalhändelse!

Änglagård

musikalen

av FREDRIK KEMPE, EDWARD AF SILLÉN & DANIEL RÉHN • Regi MARIA LUNDSTRÖM

Premiär 10.9 på AMOS-scenen

Premiär 26.11 på Stora scenen

GÖSTA KNUTSSON • ANNINA ENCKELL • DAVID SANDQVIST

Nattland

Pelle Svanslös

Ett sanslöst svanslöst äventyr för hela familjen! En sylvass, nattsvart komedi

Vi har ännu flera spännande nyheter, gästspel och evenemang på kommande i höst. Beställ vårt nyhetsbrev för nyaste nytt!

Kaikki näytökset tekstitetään suomeksi – ja myös joitakin valittuja englanniksi! Näyttämökielemme on ruotsi, mutta älä anna sen estää sinua. Tekstitys mahdollistaa pääsyn suurempaan ja jännittävämpään teatteritarjontaan Helsingissä. Lisää tekstityksestä svenskateatern.fi/fi/tekstitys

Colin Nutleys

MARIUS VON MAYENBURG• ANNA-MARIA LIPPONEN

Läpäisemättömät pinnat lisäävät ongelmia entisestään.

– Asfaltti ja muut kovat pinnat estävät veden imeytymisen maahan ja lisäävät pintavaluntaa. Lisäksi ne aiheuttavat lämpösaarekeilmiöitä. Maaperän lämpötila voi nousta korkeaksi, mikä vaikuttaa juuriston toimintaan. Tiettyyn pisteeseen asti lämpö edistää kasvua, mutta liian korkeissa lämpötiloissa juuret alkavat kuolla nopeammin.

Suuret puut ovat ekosysteemin ydin

Puiden merkitys ei rajoitu yksittäiseen kasviin, vaan ne toimivat kokonaisen ekosysteemin perustana.

– Yksi suuri puu voi ylläpitää kokonaisen ekosysteemin. Siinä elää sammalia, jäkälää, hyönteisiä ja lintuja. Mitä vanhempi ja suurempi puu on, sitä enemmän se tarjoaa elinympäristöjä muille lajeille.

Samalla puut tuottavat keskeisiä ekosysteemipalveluita.

Suuret puut sitovat ja varastoivat paljon hiiltä, varjostavat ympäristöä ja hidastavat sadeveden valuntaa. Esimerkiksi sateella vesi siivilöityy lehvästön läpi hitaammin, jolloin se ei päädy maahan kerralla, vaan ehtii imeytyä vähitellen.

Puiden vaikutus näkyy myös kaupunkien vesitaloudessa.

Iso puu voi imeä kesäpäivänä satoja litroja vettä. Jos puita poistetaan, se voi vaikuttaa suoraan tontin vesitalouteen – esimerkiksi lisäämällä veden kertymistä maahan.

Ekosysteemipalvelut ovat paikallisia

Marila korostaa, että kaupunkipuiden merkitystä ei voi korvata muualla sijaitsevilla metsillä.

Usein ajatellaan, että Suomessa on paljon metsiä, joten yksittäisten puiden kaataminen ei ole ongelma. Mutta ekosysteemipalvelut ovat paikallisia. Se, että metsää on jossain kaukana, ei tuo varjoa, viilennystä tai vedenhallintaa siihen kaupunkiympäristöön, jossa ihmiset elävät.

Puiden merkitys ulottuu myös ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin.

– Metsässä oleskelun vaikutukset ovat hyvin konkreettisia. Sen huomaa itsekin: lyhytkin oleskelu metsässä rauhoittaa. Tutkimusten mukaan jo noin 15 minuuttia kolme kertaa viikossa voi vaikuttaa terveyteen.

Kaupunkipuu –

PIENI TILA, SUURI VAIKUTUS

Ekosysteemipalvelut

• Sitovat hiilidioksidia ja varastoivat hiiltä

• Viilentävät ja varjostavat kaupunkiympäristöä

• Hidastavat sadevesiä ja ehkäisevät tulvia

• Parantavat ilmanlaatua

Juuristo – näkymätön perusta

• Ulottuu vapaasti kasvaessaan 2–3 kertaa latvusta laajemmalle

• Kasvaa kohti vettä ja ravinteita

• Tarvitsee happea, on herkkä tiivistyneelle maalle

• Ongelmat eivät näy heti maan pinnalla

Kaupunkiympäristön vaikutukset

• Tiivistynyt maaperä heikentää juuriston toimintaa

• Ravinteiden kierto katkeaa

• Asfaltti lisää kuumuutta ja pintavaluntaa

• Katusuola ja vauriot heikentävät elinvoimaa

Yksi puu = kokonainen ekosysteemi

• Tarjoaa elinympäristön useille lajeille

• Sitoo merkittävästi hiiltä

• Haihduttaa jopa satoja litroja vettä päivässä

• Vaikuttaa paikalliseen mikroilmastoon

Metsän hyvinvointivaikutukset

• Vähentää stressiä ja tukee palautumista

• Parantaa mielialaa ja keskittymistä

• Jo lyhyt oleskelu luonnossa vaikuttaa terveyteen

• Suositeltu osaksi terveyden edistämistä (mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Metsä tuo TURVAA, TERVEYTTÄ JA HYVÄÄ MIELTÄ

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVAT: ARTO WIIKARI

Johan Haddas suojeli osan metsistään sienestäjien, marjastajien, koiranulkoiluttajien ja muiden kulkijoiden iloksi.

Ei turhaan sanota, että astutaan metsän syleilyyn, kun puut ja pensaat levittävät ympärilleen merkillistä mielenrauhaa.

Erityisesti sen voi tuntea ikiaikaisissa metsissä, joissa ihminen on jättänyt puut niille sijoilleen, kun ne ovat syystä tai toisesta kellahtaneet kumoon. Vain eläimet ja tuhannet pikkueliöt siellä ovat elämäänsä elelleet.

Olisiko nyt ihmisen vuoro syleillä metsää? Loviisan Haddomissa on tällainen ”syleilty”, valtava luonnontilainen metsä.

Vuonna 2009 metsänomistajan ja ratsutilallisen Johan Haddasin piti tehdä päätös. Hakataanko metsä talousmetsänä vai jatkaako se elämää muuttuen luonnonsuojelualueeksi? Metsäneläinten, eliöiden, marjastajien, sienestäjien, ratsastajien ja muiden kulkijoiden iloksi Haddas päätyi suojelun kannalle.

Metsäalueesta luonnonsuojelualueeksi

Suojeltu alue käsittää Haddasin metsistä noin kuudesosan, muu on talousmetsää. Päädyttyään suojelun kannalle, Haddas etsi tietoa METSO-metsänsuojeluohjelmasta. Tuttu spesialisti kävi tutustumassa metsään. Hän totesi sen olevan monimuotoinen ja suojelun arvoinen alue. Metsässä onkin paljon hienoa, rikasta luontoa.

– Puusto on tosi vanhaa. Se oli saanut olla rauhassa pitkän ajan ilman, että sieltä olisi otettu puuta hakkuilla. Se on yksi kriteeri vapaaehtoiseen metsänsuojeluun, Haddas kertoo.

Asiantuntija näki myös metsän sienet, kukat, sammalet, varvikon, jäkälät ja saniaiset. Hän teki Haddasin metsästä tarvittavan raportin ja metsänhoitoyhdistys Metsäreviiri teki laskelman puuston arvosta.

”Minulle tulee hyvä mieli siitä, että metsä on suojeltu.”

– Olisi ollut sääli, jos tuo hieno metsäalue olisi kadonnut hakkuiden takia. Hakkuut olisivat muuttaneet peruuttamattomasti metsän luonnetta. Vaikka hakkuita yritettäisiin tehdä hellävaraisesti, toimenpide voi silti olla aika raju, hän sanoo.

– Hyväksyin valtion myöntämän korvaussumman, ja näin metsäalueesta tuli luonnonsuojelualue, Haddas kuvailee prosessia.

Tuhansia eliömuotoja

Haddas ei ole hetkeäkään katunut päätöstään. Hänestä on hyvä, että kaikki halukkaat saavat nauttia metsän rauhasta ja sen antimista. Sienestäjät ja marjastajat, koiranulkoiluttajat ja muuten vain samoilevat ihmiset ovat tervetulleita sen poluille ja puiden katveeseen. Haddas pyysi myös luvan poluille ratsastusta varten, ratsutilallinen kun on. Suojel-

tu alue saa olla sellaisenaan ikiajat, kaikkien ilona ja virkistyksenä.

– Jos puu kaatuu polulle, sen saa katkaista polun kohdalta. Muuten mitään ei kaadeta tai viedä pois metsästä. Metsä saa olla rauhassa tästä ikuisuuteen, mitä se sitten tarkoittaakaan.

Suojellulla alueella puusto on rikasta. On temppelimäistä, järeää kuusimetsää sekä valoisampaa, ikivanhaa männikköä, toki koivujakin ja muita lehtipuita. On märkiä syvänteitä, jotka kuivuvat kesäisin. Ja erikokoisia kiviä, niitä on tietenkin paljon.

– Tällainen monimuotoisuus on hyvin tärkeää eliöstölle. Metsässämme voi olla tuhansia eri eliömuotoja. Monimuotoinen metsä sitoo hiiltä, mitä taas vapautuu, kun metsiä hakataan. Vaikka minulla on myös talousmetsää, ei se sulje pois sitä, että osan voi vapaaehtoisesti myös suojella.

Haddas on lapsesta asti sienestänyt, joten hänestä on mukavaa, että metsässä kerätään kaikenlaisia luonnonantimia.

– Olen vienyt metsään ulkomaalaisia tuttavia. Heille on ollut hyvin eksoottista ensin kerätä sieniä, ja sitten vielä valmistaa niistä ateria.

Metsässä kulkemisella tai oleilulla on tutkitusti lukuisia terveysvaikutuksia. Verenpaine laskee jo lyhyenkin piipahduksen aikana.

– Kyllä metsä antaa minullekin rauhan. Tulee hyvä fiilis siitä, että tämä metsä on suojeltu. Suojelupäätös oli oikea luonnon tulevaisuutta ajatellen, Haddas sanoo.

Vaihtoehtoja metsän

suojelemiseen

Yksityinen suojelualue: Metsä pysyy metsänomistajan omistuksessa, mutta puusto rauhoitetaan pysyvästi. ELY-keskus maksaa suojelusta korvauksen, joka on metsänomistajalle verovapaata ja perustuu puuston määrään.

Myynti valtiolle: Metsänomistaja myy suojeltavan alueen valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin. Kaupasta maksetaan normaali käyvän hinnan mukainen kauppahinta, joka on yksityiselle metsänomistajalle verovapaa.

Määräaikainen suojelusopimus: Metsä pysyy metsänomistajan omistuksessa, mutta se jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Suojelusta maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon.

Ympäristötukisopimus: Metsä pysyy metsänomistajan omistuksessa, mutta se jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Suojelusta maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon.

Lähde: METSO

TEKSTI: SEPPO IISALO

KUVAT: ARTO WIIKARI, MAGI PERNTHALER

Pikkukaupungin kysely

MIKÄ PARASTA LOVIISASSA

Loviisassa parasta on kaikki se, mikä meillä jo on ja mitä rakastetaan, kuten luonto, meri, pikkukaupungin mittakaava, turvallinen arki, vanhakaupunki ja ystävälliset ihmiset, kyselymme osoittaa.

Lähetimme kyselyn 40:lle loviisalaiselle huhtikuussa 2026. Vastauksia saimme määräaikaan mennessä 34.

Vastaajat edustavat eri-ikäisiä, eri puolilla Loviisaa asuvia, suomea tai ruotsia puhuvia asukkaita, joista muodostuu eräänlainen Pikkukaupungin raati. Vastaukset edustavat siten raatilaisten näkemyksiä siitä, mikä Loviisassa on parasta ja mikä heidän mielestään kaupungissa on viime vuosien aikana muuttunut parempaan tai huonompaan suuntaan.

Näin kysely tehtiin

Raatilaisille lähetettiin lista, jossa oli lueteltu 20 erilaista Loviisan vahvuutta asukkaiden viihtyvyyden ja kaupungin vetovoiman kannalta – sellaisia kuin vanhankaupungin idylli, elinvoimaiset kylät ja maaseutu, meri, ympäröivä luonto ja metsät, turvallinen

asuinympäristö, yhteisöllisyys, vilkas kulttuurielämä, monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, elämisen kustannustaso, ja niin edelleen.

Raatilaiset saivat valita, mitkä niistä ovat heidän mielestään tärkeimpiä Loviisan vahvuuksia. Vaihtoehtoja annettiin kuhunkin kohtaan kolme: erittäin tärkeä, melko tärkeä tai ei niin tärkeä.

Avoimissa vastauksissa raatilaiset kertoivat, mikä heidän mielestään Loviisassa on parantunut kahdenkymmenen viime vuoden aikana ja mikä taas on huonontunut. Pyysimme heitä myös esittämään briljantteja ideoita asukkaiden viihtyvyyden ja kaupungin vetovoiman parantamiseksi. Niitäkin saimme kosolti.

Hyvän ja huolen kerrostumat korostuvat

Kyselyn tuloksissa piirtyy kaksi selkeää kerrostumaa, hyvän ja huolen kerrostumat, aluekehittämiseen erikoistuneen MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen tiivistää. Pyysimme häntä asiantuntijana analysoimaan kyselymme tuloksia, ja näin hän vastasi. – Hyvän kerrokseen kuuluu kaikki se, mikä Loviisassa jo on ja mitä rakastetaan, ku-

RESULTATEN

AV ENKÄTEN I ETT NÖTSKAL

Det bästa med Lovisa är allt det vi redan har och tycker om, som naturen, havet, småstadens skala, den trygga vardagen, gamla stan och de vänliga människorna, visar vår enkät.

Vi skickade en enkät till 40 Lovisabor i april 2026 och fick in 34 svar inom utsatt tid.

De som svarade representerar invånare i olika åldrar, från olika delar av Lovisa och med både finska och svenska som modersmål. Tillsammans bildar de en slags panel för Småstadsliv.

Paneldeltagarna fick en lista med 20 olika styrkor som påverkar trivseln

ten luonto, meri, pikkukaupungin mittakaava, turvallinen arki, vanhakaupunki ja ystävälliset ihmiset. Tämä on kaupungin pitovoiman ydintä, ja kyselyn perusteella se on vahvoilla.

Toinen kerros on Antikaisen mukaan se, mikä kyselyyn vastanneita huolestuttaa ja ärsyttää.

och stadens attraktionskraft. De fick välja vilka de ansåg vara de viktigaste styrkorna i Lovisa.

För varje punkt fanns tre alternativ: mycket viktig, ganska viktig eller inte så viktig.

Sex faktorer fick hundraprocentigt stöd: vänlig service, levnadskostnaderna, närheten till havet och skärgården, den omgivande naturen, tidningen Småstadsliv och småstadens skala.

Den omgivande naturen och skogarna placerade sig högst bland styrkorna med 97,1 procent, tätt följda av havet och skärgården med 91,2 procent.

MDI:s utvecklingsdirektör Janne Antikainen, som analyserat resultaten, säger att han på ett positivt sätt förvånas över hur starkt gemenskapen och de aktiva invånarna lyfts fram, inte bara som värderingar utan också genom konkreta handlingar. Till exempel nämns träden i Kapellparken, hälsoskogen i Gråberg, projektet Kreativa Lovisa, Agricola-husets arbete för byarna och nya småföretagare.

– Det här är en form av medborgaraktivitet och energi som har slocknat i många städer av samma storlek, men i Lovisa verkar den fortfarande hitta nya uttryck, konstaterar Antikainen.

– Huolet nousevat esiin erityisesti kyselyn avoimissa kommenteissa. Toistuvia teemoja ovat palvelujen hiljainen näivettyminen (terveyskeskus, Kela, verotoimisto, työllisyyspalvelut, pankit, kivijalkakaupat, kyläkoulut, Valkon ja Ruotsinpyhtään palvelut), joukkoliikenteen heikkeneminen, kirjastotilojen ahtaus, kaupunkior-

Erittäintärkeä/ Mycketviktigt Melkotärkeä/ Ganskaviktigt

Einiintärkeä/ Intesåviktigt

Luonto ja metsät

Naturen och skogarna

Meri ja saaristo

Havet och skärgården

Vanhakaupunki

Gamla stan

Turvallinen asuinympäristö

Trygg boendemiljö

Pikkukaupunki-arki

Småstadsvardagen

Kulttuurielämä Kulturlivet

Liikunta ja harrastukset

Motion och hobbyer

Pikkukaupunki-lehti

Tidningen Småstadslivet

Aktiiviset asukkaat

Aktiva invånare

Ystävällinen palvelu

Vänlig service

Ystävälliset asukkaat Vänliga invånare

Kaksikielisyys

Tvåspråkigheten

Asuntohinnat

Skäliga bostadspriser

Kesä ja tapahtumat

Sommaren och evenemangen

E18 ja yhteydet

E18 och förbindelserna

Yhteisöllisyys Gemenskapen

Kustannustaso Levnadskostnaderna

Kansalaisopisto Medborgarinstitutet

Kylät ja maaseutu

Byarna och landsbygden

Wanhat talot & Lurens

Gamla hus & Lurens

Loviisan 20 tärkeintä vahvuutta Pikkukaupungin raadin mielestä. Kyselyyn vastasi 34 eri-ikäistä, eri puolilla Loviisaa asuvaa, äidinkielenään suomea tai ruotsia puhuvaa asukasta.

Lovisas 20 viktigaste styrkor enligt Småstadslivets panel. Enkäten besvarades av 34 invånare i olika åldrar, bosatta i olika delar av Lovisa och med finska eller svenska som modersmål.

Loviisassa on kansalaisaktiivisuutta ja -energiaa, joka monessa samankokoisessa kaupungissa on hiipunut, MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen sanoo.

ganisaation jäykkyys sekä itärajan sulkeutumisen talousvaikutukset, Antikainen listaa.

Paljon aitoa optimismia

Kaikkein silmiinpistävintä kyselyn tuloksissa on se, kuinka yksimielisiä raadin vastaajat ovat Loviisan vahvuuksien tärkeysjärjestyksestä.

– Kuusi tekijää saa 100 prosentin kannatuksen ”tärkeä yhteensä” -luokassa, ja juuri nämä ovat niitä asioita, joita kaikki allekirjoittavat. Mukana ovat ystävällinen palvelu, elämisen kustannustaso, meren ja saariston läheisyys, ympäröivä luonto, Pikkukaupunki-lehti ja pienen kaupungin mittakaava.

– Kun 34 eri-ikäistä ja kaksikielistä ihmistä ovat näin samaa mieltä, kyse on jaetusta perustasta, jolle kaupungin identiteetti lepää, MDI:n asiantuntija kiteyttää.

Vastaajilla on Antikaisen silmissä paljon aitoa optimismia, joka kimmeltää esimerkiksi kulttuurielämän nousussa, Pridessa, Taiteiden yössä, Saltfestissä, uusissa pienyrittäjissä, aktiivisissa muuttajissa ja ympäristöaktiivien saavutuksissa.

– Yksi vastaaja tiivistää tunnelman ytimekkäästi, ”henki on kaiken kaikkiaan positiivisempi”.

Luonto korostuu yhtenä Loviisan tärkeimmistä vahvuuksista, mutta samalla viime vuosien metsien raivaukset kuultavat läpi vastauksista.

Ympäröivä luonto ja metsät nousee vahvuuksissa ykköseksi 97,1 prosentin osuudella, ja meri ja saaristo seuraa heti perässä 91,2 prosentilla.

– Tämä on merkittävää siksi, että Loviisa esitetään usein ensisijaisesti historiallisena pikkukaupunkina ja merellisenä kohteena, mutta kyselyyn vastanneille metsä on vielä mertakin tärkeämpi.

MDI:n havainnot linjassa kyselyn kanssa”

Aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatio MDI on tutkinut suomalaisten kaupunkien veto- ja pitovoimaa laajasti 2020-luvulla.

MDI:n kehitysjohtajan Janne Antikaisen mukaan havainnot ovat linjassa Pikkukaupungin kyselyn kanssa.

– Pitovoiman ytimessä ovat arjen sujuvuus, turvallisuus ja yhteisöllisyys, eivät niinkään ”hypeasiat.

Loviisan vastauksissa nimenomaan pienen kaupungin mittakaava ja sujuva arki saavat 100 prosentin kannatuksen.

MDI:n selvitysten punainen lanka on se, että ihmiset jäävät paikkakunnalle, kun arki toimii, luonto on lähellä ja naapurit tuntee. Tämä on Loviisan vahvuus.

Vetovoima syntyy identiteetin ja tarinan kautta.

– MDI on korostanut, että menestyvät pikkukaupungit osaavat kertoa itsestään erottuvan tarinan. Loviisalla tällainen tarina on olemassa, ja sen juonen ytimessä ovat merellinen kaksikielinen vanhakaupunki ja sen ympärillä elinvoimainen maaseutu ja tapahtumat. Kyselyn vastaukset tukevat tätä.

Kulttuuri on nousemassa yhä tär-

keämmäksi vetovoimatekijäksi erityisesti nuorten aikuisten ja etätyöläisten muuttopäätöksissä. – MDI:n tutkimukset osoittavat, että pelkkä ”kaunis ympäristö” ei enää riitä, vaan tarvitaan elävää kulttuurielämää, kolmansia tiloja ja tapahtumia. Loviisan kyselyn perusteella on tehty paljon oikein, mutta infrastruktuuri laahaa jäljessä. Kirjasto- ja kulttuuritalotoive ei siis ole raadin lempiprojekti, vaan rakenteellinen vetovoimakysymys.

Saavutettavuus ratkaisee yhä enemmän. MDI on toistuvasti nostanut esiin, että yhden tunnin etäisyys metropolista on pikkukaupungille iso plussa, mutta vain jos yhteydet oikeasti toimivat. Moottoritie saa raadilta 94,1 prosentin kannatuksen, mutta bussiyhteyksien heikkeneminen on kipupiste.

Antikaisen mukaan palvelujen keskittyminen on pikkukaupunkien isoin riski.

– MDI on selvityksissään nostanut esiin, että kun peruspalvelut sekä julkisella että kaupallisella puolella katoavat, pikkukaupungin pitovoima murenee nopeasti. Loviisan kommenteissa tämä on kenties voimakkaimmin esiin nouseva huoli, ja se on aivan linjassa MDI:n havaintojen kanssa.

Viesti on kirkas

Vastaajien toiveissa korostuu yksi asia ylitse muiden, uuden kirjaston ja kulttuuritalon tarve.

– Melkein puolella vastaajista tämä on esillä muodossa tai toisessa. Seuraavaksi yleisimpiä ovat uimahalli ja yleinen merisauna, tyhjien kiinteistöjen uusiokäyttö (Skanssi, Hambergska, vanha paloasema), uuden liikuntahallin ja monipuolisten liikuntatilojen tarve sekä toive suuresta työnantajasta. – Viesti on kirkas, eli kaupungin toivotaan investoivan kulttuuri-, liikunta- ja kohtaamistiloihin, Antikainen päättelee.

Yhteisöllisyys korostuu konkreettisina tekoina

MDI:n kehitysjohtaja Janne Antikainen on nykyisin osa-aikainen loviisalainen, jolla on asunto Määrlahden kaupunginosassa Kuningattarenrannassa.

– Tämä on tämänhetkiseen työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen täydellisesti natsaava paikka. Palvelut pelaavat ja naapurin kanssa språkbad toimii, hän luonnehtii.

Millaiset sitten ovat Antikaisen omakohtaiset havainnot Loviisasta runsaan vuoden kokemusten ja Pikkukau-

pungin kyselyn valossa?

– Minua hämmentää positiivisella tavalla se, miten vahvasti yhteisöllisyys ja aktiiviset asukkaat nousevat esille, eivät vain arvoina vaan konkreettisina tekoina, esimerkkeinä Kappelinpuiston puut, Harmaakallion terveysmetsä, Loviisa Creative -hanke, Agricola-talon työ kylien puolesta ja uudet pienyrittäjät, hän vastaa.

– Tämä on sellaista kansalaisaktiivisuutta ja -energiaa, joka monessa samankokoisessa kaupungissa on hiipunut, mutta Loviisassa se näyttää yhä löytävän uusia hahmoja.

Samalla Antikainen huomaa selvän maantieteellisen jännitteen keskustan ja kylien välillä.

– Tämä levy on tuttu kaikkialla Suomessa. Useampi vastaaja kokee, että kaupungin tuki kohdistuu keskustan isoihin tapahtumiin, kun taas kylien tarjonta ja palvelut jäävät varjoon. Samaan aikaan ”elinvoimaiset kylät ja maaseutu” saa kyselyssä 97,1 prosentin tärkeyden.

– Tässä on pikkukaupungille ikipohdinnan paikka, miten tasapaino keskustan ja kylien välillä voitaisiin löytää. Kolmas Antikaisen havainto koskee sitä, mitä kyselyn tuloksista voi lukea rivien välistä, nimit-

Mikä Loviisassa muuttunut

Raadin plussat ja miinukset, esimerkkejä maininnoista

Parantuneet

Kulttuuritarjonta sekä fasiliteetit kuten

Laivasilta, Marilyn, Seurahuone

Yhteisöllisyys

Pienyrittäjiä tullut lisää

Kaupunkiin muuttanut mielenkiintoisia ihmisiä

Väldigt många kultur och idrottsevenemang

Saavutettavuus, uusia asumismahdollisuuksia

Nytt bostadsområde som utnyttjar Lovisaviken

Pride, Taiteiden yö, Saltfest

Enemmän kivoja tapahtumia ja ihania, aktiivisia ihmisiä

Ympäristöaktiivien toiminta

Uusi päiväkoti

Kylien tapahtumien tunnettuus

Henki kaiken kaikkiaan positiivisempi

Heikentyneet

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Hälsovården

Verotoimiston, Kelan ja työkkärin palvelut

Tillgången till service i byarna

Julkisen liikenteen palvelut

Negativ befolkningsmängd

Ruotsinpyhtään ja Valkon alueen kaupat ja terveyspalvelut

Kirjaston tilat

Bussförbindelserna

Itärajan sulkeutuminen vienyt paljon taloudesta ja palvelukysynnästä

Kivijalkakauppojen väheneminen

Jatko-opintomahdollisuudet

Lähiympäristön metsien hakkuut ja runteleminen

Kiinnostava kysymys voisi olla miten Loviisa voisi tehdä asukkaistaan näkyvämmän osan kaupunkinsa kehittämistä.

täin monipaikkaisia asukkaita.

– Loviisan kaltaiselle rannikkokaupungille tämä on huomattava voimavara, mutta kyselyn vastauksissa se on lähes näkymätön. Kun kaupunkeja ajatellaan perinteisesti muuttovoitto tai muuttotappio -asetelmassa, monipaikkaiset ovat sokea piste. He tuovat palvelukysyntää, kulttuuriyleisöä, osaamista ja osittain myös veropohjaa, mutta se ei näy väestötilastoissa.

– Pikkukaupungille voisi olla kiinnostava kysymys, miten Loviisa voisi tehdä monipaikkaisista asukkaistaan näkyvämmän osan kaupun-

Näitä raatilaiset kaipaavat

Raatilaiset saivat esittää briljantteja ideoita siitä, mitä Loviisa kaipaa. Yhteensä ehdotuksia tuli lähes kolmekymmentä, tässä niistä joitakin esimerkkejä.

• Vanha pelastuslaitos nuorisotoimelle

• Uusi liikuntahalli ja paremmat liikuntatilat

• Uusi kirjasto- ja kulttuuritalo laadukkaasti toteutettuna

• Ett biblioteks- och kulturcentrum

• Osasto 5:n säilyttäminen sote-alueellamme

Kirjasto / Bibliotek

Kulttuuritalo / -keskus

Kulturhus / kulturcentrum

Uimahalli / Simhall

Yleinen sauna / merisauna

Allmän bastu / havsbastu

Liikuntatilat / -halli

Motionslokaler / idrottshall

Tyhjien kiinteistöjen uusiokäyttö Nyanvändning av tomma fastigheter

Viestintä ja tiedottaminen Kommunikation och information

Nuorisotila / Ungdomslokal

kinsa kehittämistä.

Lopuksi Antikainen heittää vielä yhden huomion.

– Kyselyn vastauksissa on hieno itseironinen piirre, kun nimeltä mainitsematon vastaaja vihjaa ”eräästä törkeen hyvästä toimistosta torin kulmalla”. Se kertoo jotain olennaista Loviisan mittakaavasta. Kaikki tuntevat kaikki, ja huumori kukkii ja kantaa.

– Se on ehkä lopulta se kaikkein tärkein pitovoimatekijä, jota ei voi mitata prosentteina.

• Hambergska hemmet taide- ja residenssikäyttöön

• Yleinen sauna- ja uintipaikka sekä uimahalli

• En stor arbetsgivare... 3:dje Hästholmen

• Talviuimareille sauna, kirjastolle kunnon tilat

• Monipuoliset sisäliikuntatilat kaikenikäisille

• Satsa på natur – inte hugga ner skog!

• Kaupungin briljanteille toimijoille lisää resursseja

Iso työnantaja / työpaikat

Stor arbetsgivare / arbetsplatser

Terveyspalvelut ja koulut

Hälsovård och skolor

Yhteensä 31 vastausta, joista 28 sisälsi ehdotuksen.

Monet nostivat useamman teeman samassa vastauksessa.

Totalt 31 svar, varav 28 innehöll förslag.

Många lyfte fram flera teman i samma svar.

tärkeä / Inte så viktigt

niin

Ei

OSALLISTU SINÄKIN!

Melko tärkeä / Ganska viktigt

Erittäin tärkeä / Mycket viktigt

Kysely on kaikille auki 31.7.2026 asti Ruksaa mielestäsi osuvin vaihtoehto kuhunkin kohtaan ja lähetä meille vastauksesi postitse osoitteeseen Pikkukaupunki, Kuningattarenkatu 13, 07900 Loviisa Kerromme tuloksista seuraavassa eli syyskuun alussa ilmestyvässä Pikkukaupungin numerossa.

Vanhankaupungin idylli / Gamla stadens idyll

Elinvoimaiset kylät ja maaseutu / Livskraftiga byar och landsbygd

Pienen kaupungin mittakaava – sujuva arki / En liten stads skala – smidig vardag

Kohtuulliset asuntojen hinnat / Rimliga bostadspriser

Elämisen kustannustaso / Levnadskostnadsnivån

Turvallinen asuinympäristö lapsiperheille / Trygg boendemiljö för barnfamiljer

Ympäröivä luonto ja metsät / Omgivande natur och skogar

Meren läheisyys ja saaristo / Närheten till havet och skärgården

Osallistu kyselyyn netissä:

E18-moottoritie, hyvät yhteydet itään ja länteen / E18-motorvägen, goda förbindelser österut och västerut

Ystävälliset asukkaat, helppo tutustua uusiin ihmisiin / Vänliga invånare, lätt att lära känna nya människor

Ystävällinen palvelu / Vänlig service

Toimiva kaksikielisyys / Fungerande tvåspråkighet

Yhteisöllisyys / Gemenskapen

Monipuoliset liikunta- ja harrastusmahdollisuudet läpi vuoden / Mångsidiga motions- och hobbyverksamheter året runt

Kansalaisopiston tarjonta / Medborgarinstitutets utbud

Vilkas kulttuurielämä läpi vuoden / Livligt kulturliv året runt

Loviisan kesä ja tapahtumat /Lovisa sommar och evenemang

Loviisan Wanhat talot -tapahtuma / Evenemanget Lovisa Historiska Hus

Lurensin kesäteatteri / Lurens sommarteater

Kaupungin aktiiviset asukkaat / Stadens aktiva invånare

Pikkukaupunki-lehti / Tidningen Pikkukaupunki

Helsinkiä pakoon poljen, Porvoon ja Haikon ohi suhaan, kahville Pernajaan Meri tuoksuu, ilta kaartuu, sauna kutsuu, jalat polkee. Kohta pääsee huilimaan.

Loviisa Camping valvoo, Betoni se kyllä odottaa

Vaan kiire ei oo pois, luota teltan sängyn syleilyn, liplatuksen rantavesien ja laulun lintujen.

Palvelemme | Vi har öppet:

ma-pe | mån-fre

9.00–19.00

la | lör

9.00–17.00

Arkkitehdintie | Arkitektvägen 5, 07900 Loviisa | Lovisa

Asioi nopeasti ja kätevästi

LOVIISAN UUSI APTEEKKI palvelee sinua S-marketin yhteydessä. Esteetön kulku avariin tiloihimme.

Apteekkari Mikko Tainio miehistöineen toivottaa sinut tervetulleeksi!

Handla snabbt och bekvämt

NYA APOTEKET I LOVISA betjänar dig i S-markets lokaliteter.

Tillgänglig passage till vårt rymliga apotek.

Apotekare Mikko Tainio med besättning önskar dig hjärtligt välkommen!

Neuvomme molemmilla kotimaisilla kielilla!

Vi ger rad pa bada inhemska spraken!

RISÄN RAUTAKAUPASTA TULI TYÖPAIKKA, JOHON ON ILO MENNÄ

Ruotsinpyhtäällä perheensä kanssa asuva Saija Holm , 35, työskenteli aiemmin eläintenhoitajana ja koirakouluttajana. Työ eläinten parissa tuntui merkitykselliseltä, mutta ajatus alanvaihdosta alkoi kypsyä erityisesti kaksospoikien synnyttyä.

– Se kysyi paljon voimavaroja, ja aikaa kului enemmän perheen parissa, hän muistelee. Lyhyen kahvilapestin jälkeen koronan ensimmäinen aalto vei työpaikan alta. Silloin hänen isänsä Vesa Virtanen tarjosi Saijalle töitä Ruukin sydämessä sijaitsevassa perinnerakentamiseen ja restaurointiin erikoistuneessa rautakaupassaan Roseborgissa.

– Siellä riitti kiirettä. Ihmisiä innosti kodin remontointi, kun koronan takia säästöjä ei voinut käyttää lomamatkoihin.

Aluksi Saija ajatteli auttavansa rautakau-

passa vain hetkellisesti. Työ isän kanssa sujui kuitenkin hyvin, ja kiinnostus alaan kasvoi. Kun Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmä vieraili myymälässä, kaikki kirkastui.

– Kuuntelin opettajaa ja sain vahvan tunteen, että haluan oppia lisää.

Saija haki opiskelemaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluun ja valmistui neljän vuoden jälkeen kesällä 2025 restaurointialan artenomiksi.

Viisitoista vuotta aiemmin perheen ruokapöydän äärellä oli vitsailtu, että Saijasta tulisi isänsä yrityksen jatkaja. Nyt sukupolvenvaihdos on oikeasti suunnitelmissa.

– Tuntuu hienolta voida jatkaa isän työtä, kun hän jää eläkkeelle.

Alassa Saijaa viehättää asiakastyö ja vas-

Sarjassammeloviisalaisistakerromme Oletkoammatinvaihtajista. sinä vaihtanut ammattia ja haluaisit kertoa kokemuksistasi? Ole yhteydessä toimitus@pikkukaupunki.fi

Kun korona vei työpaikan alta, elämä heitti Saija Holmin yllättäen uuteen suuntaan – isän rautakauppaan. Siellä työ muuttui kutsumukseksi.

tuullisuus – se että vanha korjataan kestävillä materiaaleilla ja historiaa kunnioitetaan.

– Olen muutenkin ollut aina sellainen, että mieluummin korjaan vanhaa kuin ostan uusia vempaimia, hän kertoo.

Inspiroivat asiakaskohtaamiset ja luova puoli työstä pitävät kipinän yllä. Eri materiaalien ja tuotteiden kokeilu tuo varmuutta asiakastyöhön. Se näkyy myös some-viesteissä.

– Koen olevani osa jotain tärkeää, eikä koskaan harmita mennä töihin.

Perheyrityksen joustavuus on Saijalle arvokasta, sillä hänen kahdella pojallaan on kehitysvamma, ja arjessa tarvitaan aikuisen läsnäoloa ympäri vuorokauden.

– Tiedän, että yrittäjyyteni voi turvata myös heidän tulevaisuuttaan, jos ovet työelämään eivät muuten avaudu.

TAIDETEHTAAN TANSSIKOULU

MEIJERI Chiewitzinkatu 13

LAPSET | BARN 0–7 V. | ÅR

• TAAPEROTANSSI | SMÅBARNDSDANS

• LASTENTANSSI | BARNDANS

• TANSSIAKRO | DANSAKRO

• ESIBALETTI | FÖRBALET

LAPSET JA NUORET | BARN OCH UNGDOMAR 8–18 V. | ÅR

• TANSSIAKRO | DANSAKRO

• STREET |

• DANCEBEAT

• BALETTI | BALETT

• NYKYTANSSI | NUTIDSDANS

• COMMERCIAL DANCE

AIKUISET | VUXNA

• BALETTI | BALETT

• NYKYTANSSI | NUTIDSDANS

• BROADWAY

• COMMERCIAL DANCE

HUIPPU MEININKI,

LIITY JOUKKOON!

Tutustu toimintaamme: lukkari, hinnasto ym. kotisivuillamme!

Tanssia lapsille, nuorille ja aikuisille.

ILMOITTAUTUMISET netissä www.taidetehtaantanssikoulu.fi puh. 040 539 8800

Bekanta dig med vår verksamhet: schemat, priser m.fl. på vår webplats KANON FIILIS, HÄNG MED!

# taidetehtaantanssikoulu

Leni ja Juhani Pihlajamaa

kunnostivat ränsistyneen, mutta luonnonkauniin Söderstrandin tilan. Rakennukset on entisöity pieteetillä, ja pihalla loistaa kukkameri.

Vanha kalastajatila

uuteen kukoistukseen

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVAT: ARTO WIIKARI

Portin alta työntyy suloinen kuono, kun lähestymme idyllistä Söderstrandin B&B -majoitustilaa Loviisan Ahvenkoskella.

Portissa on pelottavan koiran kuva, läpällä hankittu, tietenkin. Rimma on nimittäin maailman kiltein pieni koira, kuten on jo iäkäs ”mummelikin”, Nastja. Pian myös kissat Ilja ja Jekku tulevat naukuen vastaan.

Lampaat Pulmu, Pepita ja Pamela ovat jossain kauempana. Lääniä nimittäin riittää täällä Leni ja Juhani Pihlajamaan tontilla. Lähimetsään on rakennettu koirapuisto, ja omaa merialuetta on silmänkantamattomiin. Villiviini kiipeää ylös seinää pitkin, ja kaikkialla loistaa huikea kukkameri. Auringonkukat nousevat

metrien korkeuteen, ja ”ihmekataja” luo jännää tunnelmaa pihaan.

Tuntuu, kuin astuisi sisälle rönsyilevään paratiisiin.

– Minulle enemmän on enemmän! Haluan nauttia kukkien ja kasvien runsaudesta sekä tarjota pölyttäjille töitä.

Leni Pihlajamaa valmistui muutama vuosi sitten luomupuutarhuriksi tehtyään pitkän uran matkailualalla. Hän tosin väittää, ettei ehdi kovin säntillisesti huolehtia kukistaan ja kasveistaan, koska majoitustoiminta vie leijonanosan ajasta. Kauneus ja runsaus on kuitenkin häkellyttävää.

– Täällä on varmasti tuhansia tulppaaneja, jotka nousevat keväällä, ja syksyä

kohden ne antavat sitten tilaa muille kukille ja kasveille.

Mikä ihmeen Jurassic Park?

Kuutisen vuotta sitten Leni ja Juhani Pihlajamaa alkoivat miettiä, mitä he tekisivät loppuelämällään. Diplomaattipariskunta on ehtinyt viettää aikaa maailmalla. Viimeisimmät vuodet he asuivat Venäjällä ja Ukrainassa, mutta viisi lastaan he kasvattivat Helsingin ydinkeskustassa ja Espoossa. Oli heillä oma saarimökkikin Helsingin edustalla.

– Rakastimme sitä paikkaa, mutta päätimme kuitenkin ostaa tämän vanhan kalastajatilan. Vuosi oli 2019, ja asuimme vielä silloin Ukrainassa.

Olemme tehneet vuosien varrella valtavan remontin niin pihalla kuin rakennuksissa. Kaikki oli yhtä romuläjää ja pöheikköä, edes meri ei näkynyt kunnolla, Leni ja Juhani kuvailevat.

Hiljalleen ränsistyneestä, mutta luonnonkauniista paikasta on tullut suosittu B&B -kohde, kun pariskunta on remontoinut aitoista viihtyisät vuokramökit. Ne on nimetty puiden mukaan. On Pihlaja, Tammi ja Kataja. Viimeisimpänä on remontoitu Kaisla, josta voi ihailla omassa rauhassa merimaisemaa.

On mukavuudet ja pittoreskeja terasseja. Aamiainen tarjoillaan ulkoterassilla tai sateen sattuessa Pihlajamaiden omalla sisäkuistilla. Rauhaa täällä tosiaan piisaa.

– Monet ihmettelevät, miten hiljaisuus melkeinpä soi täällä, Leni sanoo.

Lintuja on paljon. Ne eivät suinkaan ole aina hiljaa. Kerran asiakkaat häkeltyivät, kun kurjet juoksivat heidän edellään pitkin hiekkatietä. Kurjethan osaavat kyllä pitää ääntä.

– Mikä ihmeen Jurassic Park tämä oikein on, he kyselivät.

Harvinaisuuksia Mustilasta

Ei ole sattumaa, että Söderstrandin tilalla on erikoisia puita ja kasveja. Tilaa asuttaneeseen Backmanin kalastajasukuun kuului tunnettu maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer, joka istutti pihalle erikoisuuksia Mustilan arboretumista.

Pihlajamaiden kotitalon edustaa vartioivat hur-

jankokoiset kanadantuijat. Remontointivaiheessa joku ehdotti, että ne kaadettaisiin, jotta pihaan saataisiin parkkitilaa. ”Over my dead body” kuului Lenin vastaus.

Kesällä pariskunnalla on kiirettä, kun vieraat valtaavat vierasmajat. Ensiksi Leni mietti, miltä se oikein tuntuisi, kun omalla kotipihalla liikuskelisi vieraita ihmisiä. Enää kaikki tosin eivät ole vieraita, sillä moni tulee uudestaan.

– Vieraat ovat hyvällä mielellä. Lakanarumbankin kestää, kun saamme kiitosta, Leni sanoo.

Rakennuksia ja pihaa on muokattu periaatteella ”Leni suunnittelee ja Juhani toteuttaa”. Kaikkialla on pieniä, ihania yksityiskohtia. Päätalon vanhat ikkunat ja ikkunaovet on tilattu ruotsinpyhtääläiseltä yrittäjältä. Kova työ, remontointi ja maisemointi ovat tuottaneet tulosta, eikä maailmaa paljon nähneellä pariskunnalla ole enää hinkua matkustaa ulkomaille. – Helsingissä käymme usein, mutta aina on ihana tulla kotiin tänne luonnon rauhaan, he sanovat.

Maailmalla paljon asunut pariskunta viihtyy täällä hyvin.

Tavallaan kalastajatila jatkuu Ilja-kissan vikkelissä käpälissä. Hyvällä tuurilla sen voi nähdä rantakivellä kaloja nappaamassa.

”Vieraat ovat hyvällä mielellä. Lakanarumbankin kestää, kun saamme kiitosta.”

Kulttuuri = me

TTaiteen ja kulttuurin positiivisista vaikutuksista on olemassa paljon tutkimusta. Maailman terveysjärjestön WHO julkaisi 2019 laajan raportin taiteen- ja kulttuurin hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista *.

oivottavasti olemme karistaneet viimeisetkin pölyt kulttuurista ja taiteesta elitistisinä, vain harvoille tarkoitettuina elämyksinä. Haluamme niistä saavutettavia, sillä kulttuuri ja taide lisäävät hyvinvointia.

Kulttuurin puute taas lisää pahoinvointia. Ja kaikenlainen pahoinvointi tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Jo nyt mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat suurin yksittäinen syy varhaiseläköitymiseen.

Kulttuurin hedelmistä hyötyy koko yhteisö, ei vain yksittäinen osakkeenomistaja. Siksi myös kuntien pitää sijoittaa kulttuuriin, velvoittaahan jo kuntalakikin edistämään kuntalaisten hyvinvointia.

Raporttiin on kiteytetty yli kolmetuhatta tutkimusta. Ne puhuvat yksiselitteistä kieltä: taide ja kulttuuri voivat auttaa niin sairauksien ehkäisyssä kuin hoidossakin.

Kulttuurin luonne avautuu yhdessä, yhteistä, yhteisöllistä -sanojen kautta –niissä monikko on sisäänrakennettuna käsitteenä. Taide taas on tyypillisesti hyvinkin yksityinen niin tekijälleen kuin kokijalleen.

Esimerkiksi musiikki kuntouttaa aivoja ja voi vähentää ahdistuneisuutta, samaan tapaan kuin tanssija liiketerapia masennusta. Tämä kaikki on toteen näytettyä tutkimuksessa.

Sitä paitsi kulttuuri ja taide voivat edistää oppimista, luoda työpaikkoja ja estää syrjäytymistä.

Pitäkäämme huoli siitä, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus kokea taidetta ja kulttuuria, yksin tai yhdessä.

Kulttuurin kuluttaminen ei saa olla kiinni ihmisen tulotasosta!

” Taidetoimintaan osallistuminen, elävä musiikki sekä teatteri- ja klovneriaesitykset ovat vähentäneet potilaiden ahdistusta ja kipua sekä alentaneet verenpainetta. Syöpäpotilailla musiikin kuuntelu taidetoiminnan yhteydessä on vähentänyt hoitojen sivuvaikutuksia, kuten ruokahalun puutetta, hengenahdistusta ja pahoinvointia. Tanssi ja musiikin kuuntelu ovat auttaneet veren glukoositasojen kontrolloinnissa diabeetikoilla ja verenpaineen sekä sydämen sykkeen alentamisessa sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla.”

WHO, 2019, What is the evidence of the role of the arts in improving health and well-being?

Päivi Ahvonen

SONIC SOX – lägg ribban högt och våga göra misstag!

TEXT: TUA LINDHOLM-BLOMFELT

BILD: ARTO WIIKARI

Dagen vi sjunger Kultainen nuoruus så lämnar jag kören, säger Mirkka Ek medan resten av kören nöjt fnissar till.

Sonic Sox kom till redan för 15 år sedan, inte med det namnet dock. Namnet skapar diskussion än idag men berättar om det kalla golvet i Korv fabriken där övningarna hålls. Körmedlemmarna har växlat under årens gång varav Hanna-Maria Kallio varit med ända sedan

början och Laura Frösén gick med efter att ha blivit inspirerad av körens senaste konsert med filmmusik i januari. Konserten var den första Tuulia Mustameri sjöng med i.

– Kören har lärt mig tålamod. Nämligen att vänta på att de andra stämmorna övat färdigt, säger Mustameri illmarigt.

Resten av kören brister i skratt.

Ikväll övas det inför höstens konsert med temat bandmusik från 60- och 70-talen. Stämmor repeteras medan körledare Mirella

LAIVASILLALLA ROKATAAN HYVÄLLÄ MIELELLÄ

Pendolins två taxar ibland förivras att godkännande skälla med.

Mellan varven lovordar medlemmarna kören för att vara en plats av medveten närvaro där man får vara sig själv. De menar att det handlar om att övervinna sig själv och att våga göra misstag, om mod och samarbete. – Min svaghet är någon annans styrka. Vi kompletterar varandra, konstaterar Mustameri medan en hel kör ger henne sitt ovillkorliga stöd.

Hyvän Mielen Rock yllättää tänä vuonna sekä ajankohdallaan että pitopaikallaan.

Aiemmin ravintola Ziltonissa syksyisin pidetty hyväntekeväisyysfestivaali siirtyy nyt Laivasillalle 7.–8. elokuuta.

Sekä perjantain että lauantain päätteeksi festari jatkuu ravintola Fyllassa, jossa illan viimeiset bändit nousevat lavalle.

Kolmattatoista kertaa järjestettävän festivaalin tuotto ohjataan lyhentämättömänä loviisalaisten lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukemiseen, esimerkiksi harrastuskuluihin, lääkärikäynteihin, apteekkikuluihin, ruokaseteleihin sekä “huntin viikko” -palkkakustannuksiin.

Ohjelma alkaa perjantaina kello 18, liput 10 e / ilta.

Facebook/Hyvän Mielen Rock

KUVAT: SANNA NYLÉN

PIENI FESTARI, SUURI SYDÄN

Saltfest ei yritä olla Suomen suurin festari – eikä varsinkaan samanlainen kuin muut.

Loviisan merellisessä miljöössä Laivasillalla järjestettävä poikkitaiteellinen viikonloppu on saavuttanut nopeasti maineen tapahtumana, jossa genrerajat unohtuvat ja ohjelma kuratoidaan rohkeasti tunnelman, kiinnostavuuden ja yllätyksellisyyden ehdoilla.

Festarin vastaavana tuottajana toimii Timothy Kühn, joka on yhdessä Måns Strömbergin kanssa kuratoinut tapahtuman line-upin. Tuotannossa mukana on myös muusikko Kalle Katz. Taustalla näkyy vahva musiikillinen näkemys ja halu rakentaa festari, jossa erilaiset yleisöt, sukupolvet ja taiteenlajit kohtaavat luontevasti.

– Saltfestissä samalle viikonlopulle mahtuvat vaihtoehtorock, folk, jazz, elektroninen musiikki, kokeellisemmat äänet ja intiimit

kirkkokonsertit – eikä kukaan tunnu olevan väärässä paikassa. Juuri siinä piilee festarin viehätys. Tapahtumaa tehdään rakkaudesta musiikkiin, ei massoja tai algoritmeja varten, kertoo tuottaja, itsekin muusikko loviisalainen Kalle Katz.

Tapahtuma on samalla vastalause ylikaupalliselle festarikulttuurille.

– Tunnelma on intiimi, helposti lähestyttävä ja aidosti lämminhenkinen. Loviisan Laivasillan ja merenrannan ympäristö antaa tapahtumalle oman rytminsä – täällä musiikki saa hengittää ja ihmiset voivat keskittyä olennaiseen –elämyksiin, kohtaamisiin ja uusiin löytöihin, kertoo Salfestiin jo kolmatta kertaa töihin pestautunut Lotta Elo.

Ehkä juuri siksi Saltfestistä puhutaan festarina, johon tullaan viihtymään – ja josta lähdetään vähän inspiroituneempana kuin tullessa.

To 30.7.

Vilma Jää

Häivä

Pe 31.7.

TBA

Ondi

Satelliitti Artisti

Bob Malmström

Helmi Marleena Piirpauke

Mikko Antila Sinetti

Timo Kämäräinen

Rosettes

Freehamn

Jimi Tenor Band

La 1.8.

Mjölk

Onni Rajaniemi

Pelle Miljoona Band

Vasas Flora Och Fauna

Pelkkä Poutanen

Rebekka Holi

Punomo

Mount Mary

Ilmoittautuminen alkaa Anmälan öppnar 6.8.2026 klo/kl. 14

Ilmoittautuminen taidekouluun alkaa: Anmälan till konstskolan öppnar 1.6.2026 26–27 KURSSIT julkaistaan 1.6.2026 lovmi.fi 26–27 KURSER publiceras 1.6.2026 lovmi_loviisa

LOVMI, Loviisan kansalaisopisto Lovisa medborgarinstitut

11.-13.9. 2026

Metsän henki / skogens ande

Lauantai 12.9.

KLO 9.00–12.00 LASTEN AAMU

Mutaveijarit -yhtye, Metsän hengessä -kaksikielinen satutuokio (4-7v), ötökkäkaupunkeja ja taidegrafiikkaa (6-12v) ja muuta mukavaa! Kahviosta aamupalaa ja herkkuja @ Seurahuone

KLO 15.00 TANSSIARTESAANI

Perjantai 11.9.

KLO 18.30 KYMI SINFONIETTA

kapellimestarinaan Tomas Takolander, Metsän henki -konsertti, 30 e @ Loviisan kirkko

”Co-Related Healing: Colab Session 2 ” Monitaiteellinen esitys, jossa taidemusiikki, liike ja äänitaide kohtaavat, 20 e @ Kino Marilyn

KLO 17.00 JOUSIAKATEMIA

– nuorten muusikoiden kamarimusiikkikonsertti, 20 e @ Seurahuone

KLO 14.00 JOHANNA RUSANEN-KARTANO säestäjänään Pami Karvonen, Metsän poluilla -konsertti 25 e @ Ruotsinpyhtään kirkko VAPAA PÄÄSY! Kaikki konsertit ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille! / Alla konserter är gratis för under 18-åringar!

KLO 21.00 UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA & ELENA MÎNDRU

Echoes of Broadway -konsertti, 20 e @ Kino Marilyn Sunnuntai 13.9.

KLO 11.00 LOVIISAN OPPAIDEN KAUPUNKIKIERROS SIBELIUS-TEEMALLA 10 e @ Keskusta

METSÄN HENKI

LEIJUU LOVIISAN SIBELIUSPÄIVILLÄ

KUVA: MAARITKYTÖHARJU

Loviisan Sibeliuspäivien ohjelmisto ammentaa luonnosta festivaalin Metsän henki -teeman mukaisesti.

Ensimmäistä kertaa Sibeliuspäivien historiassa mukana on Kymi Sinfonietta.

Perjantain 11.9. kirkkokonsertin avaa Uuno Klamin energinen ja humoristinen Nummisuutarit-alkusoitto.

Tänä vuonna Teosto-palkitun Joel Järventaustan Naava -teos tuo ohjelmistoon tuoreen äänen. Naava kuvaa metsän salaperäisyyttä ja on upea näyte kansainvälistä uraa rakentavan säveltäjän taituruudesta.

Kapellimestari Tomas Takolander on sovittanut konserttiin Sibeliuksen suomalaista mystiikkaa ja luonnonvoimaa kuvaavan Tapiolan ja Claude Debussyn kauniisti virtaavan Faunin iltapäivän orkesterin kokoonpanolle sopiviksi.

Hanki lippu ajoissa, niin varmistat paikan metsän hengen inspiroimassa konsertissa perjantaina 11.9. Loviisan kirkossa kello 18.30.

Dramatiikkaa Ruotsinpyhtäällä

Kansainvälisestä urastaan tunnettu oopperalaulaja Johanna Rusanen-Kartano esiintyy Loviisan Sibeliuspäivillä Ruotsinpyhtään kirkossa sunnuntaina 13.9. kello 14. Palkittu sopraano laulaa luontoteeman ympärille valitsemiaan lauluja Metsän poluilla -konsertissa. Säveltäjinä kuullaan muun muassa Kuulaa, Sibeliusta ja Rahmaninovia. Lied-konserttia säestää pianisti Pami Karvonen

Loviisaa hemmotellaan muutenkin taidemusiikin huippunimillä, sillä koko tapahtuman avaa avaa Kymi Sinfoniettan Metsän henki -konsertti.

Liput ja info: www.loviisansibeliuspaivat.fi

HULLU YÖ – DEN GALNA NATTEN

Maria Linde främjar operakulturen i vår stad. Nu skapar hon återigen en ny operaproduktion i Lovisa: The Fairy Queen – Den galna natten är en färgsprakande opera där verkligheten glider över i dröm och fantasin tar över.

– Under denna natt kan allt förändras – människor, känslor och hela världen. Jag vill varmt uppmuntra alla intresserade att delta i produktionen – på scenen, bakom kulisserna och för att lära sig något nytt, lockar Maria.

Lovisa Operaförening bjuder in både medverkande och publik till föreställningarna i juni 2027 samt till repetitions- och produktionsperioden före dem.

– Vi söker sångare till operakören. En kurs i scenografi, kostym och mask ordnas vid Lovisa medborgarinstitut med produktionen i åtanke. Dessutom söker vi frivilliga till backstage-uppgifter, berättar Maria Linde.

Maria Linde edistää oopperakulttuuria kaupungissamme. Nyt hän luo jälleen uuden oopperatuotannon Loviisaan: The Fairy Queen – Hullu yö, on värikylläinen ooppera, jossa todellisuus liukuu uneen ja fantasia saa vallan.

Kom och hör mera torsdagen den 17.9 kl. 18 till MI-huset vid Lovisa medborgarinstitut.

– Tässä yössä kaikki voi muuttua – ihmiset, tunteet ja koko maailma. Kannustankin lämpimästi kaikkia kiinnostuneita mukaan produktioon – lavalle, kulisseihin ja oppimaan uutta, Maria Linde houkuttelee. Lovisa Operaförening kutsuu mukaan tekijöitä ja kokijoita kesäkuun 2027 esityksiin ja sitä edeltävään harjoitus- ja tuotantokauteen.

– Haemme laulajia oopperakuoroon, ja Loviisan kansalaisopistossa järjestetään lavastus-, puvustus- ja maskeerauskurssi produktiota silmällä pitäen. Lisäksi kaipaamme vapaaehtoisia backstage-tehtäviin, Maria Linde kuvailee.

Tule kuulemaan lisää torstaina 17.9. klo 18 Loviisan kansalaisopiston MI-talolle.

Konstnärlig arbetsgrupp:/ Taiteellinen työryhmä: Maria Linde (konstnärlig ledare), Beniamino Borghi (regi & koreografi), Tomas Takolander (kapellmästare) Heini Reynolds (personregi), Maija Virtanen (scenografi & kostym) Info: lovisaoperaforening.fi

Monipuolinen näyttelykattaus Agricola-talolla

Agricola-talolla on tänä kesänä poikkeuksellisen monipuolinen näyttelykattaus – hyvä syy piipahtaa Pernajassa useammankin kerran.

Juhlanäyttely esittelee damasti- ja pellavakankaiden suunnittelumestarin, 120 vuotta sitten syntyneen Dora Jungin tuotantoa. Nähtävillä on sekä uniikkeja taidetekstiilejä että Tampellan teollisessa tuotannossa olleita kankaita – niitä, jotka tekivät Jungin kädenjäljestä tutun suomalaisissa kodeissa ja julkisissa tiloissa.

Osa tekstiileistä on lainattu Pernajan ja Loviisan seudun yksityiskokoelmista, mikä tuo näyttelyyn paikallisen, hieman yllätyksellisenkin ulottuvuuden.

Talon toisessa näyttelytilassa Galleri Kungis-

Tarja Heikkilän näyttely Luutarhasta lustitarhaan on esillä kesällä 2026.

Kesän 2026 näyttelyt

• Dora Jung 2.6.–29.8.

• Luutarhasta lustitarhaan 2.6.–6.9.

• Tarja Heikkilän kirjaintyöpajat 6.6. ja 4.9.

Agricola-talo on kesällä avoinna ti–pe klo 11–17 ja la klo 11–16.

sa on esillä Tarja Heikkilän näyttely Luutarhasta lustitarhaan. Teosten lähtökohtana ovat Mikael Agricolan tekstit. Kesän aikana hän vetää myös kaksi kirjaintyöpajaa, joissa pääsee tutustumaan Heikkilän omaperäiseen luonnon risutekniikkaan käytännössä.

Kolmas näyttely löytyy Agricola-museosta. Postia! Postia! kertoo, miten viestit ja kirjeet kulkivat pitkin Suurta Rantatietä – aina 1600-luvulta tähän päivään. Samalla piirtyy kuva siitä, miten tärkeä kulkuväylä Rantatie on ollut koko rannikon elämälle.

Kesällä talon ohjelmaan kuuluvat myös Loviisan avoimet puutarhat (4.–5.7.), Frida Anderssonin konsertti (9.8.) sekä syyskuun alussa järjestettävä Agricolan aika Pernajassa II -keskiaikafestivaali ja Konstrundan (4.–6.9.).

UNIVERSITY OF KUCKU – THE FESTIVAL

University of Kucku Biennial 2026 on kansainvälinen nykytaiteen biennaali, joka järjestetään Loviisassa.

Festivaali on huipentuma kaksivuotiselle taide- ja oppimisprojektille University of Kucku – Faculty of Art, Sustainability, Rest and Whatever.

Syyskuussa 2026 järjestettävä biennaali on projektin kohokohta, joka muuttaa Loviisan nykytaiteen näyttämöksi. Teoksia esitellään niin perinteisissä näyttelytiloissa kuin yllättävissä julkisissa paikoissa ympäri kaupunkia. Biennaali tarjoaa yleisölle mahdollisuuden kohdata ja kokea taidetta, joka vastaa nykyajan kestävyys- ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin, ja se toimii projektin ai-

kana syntyneiden yhteistöiden ja prosessien huipentumana.

Ohjelmassa on taidenäyttelyitä ympäri kaupunkia, elokuvateemainen festari Marilynissa, Urban Safari; taidekulkue performanssi duo Fredagstågetin luotsaamana, tanssi- ja teatteri-esityksiä sekä luentoja. Lauantai-iltana järjestetään juhla-illallinen Seurahuoneella, jossa livetalkshow jännittävän vieraan kanssa.

Hankkeen takana ovat paikalliset kulttuuriorganisaatiot Loviisan taiteen tukiyhdistys ja Loviisa Contemporary – kattaen ekologiset, poliittiset ja sosio-ekologiset näkökulmat.

Piirros Dora Jungin kudoksesta Tammikuu 1970.

NINA FOGELBERG:

Vår tid är begränsad saker ska göras nu

Imitt barndomshem låg tyngdpunkten på talang och begåvning men jag har insett att man också måste våga och framför allt våga misslyckas. I och med Lurens har jag varit tvungen att möta och lämna mina egna förutfattade meningar om mig själv.

Redan i barndomen slog jag fast att jag ska bli sångerska eller skådespelerska. Jag regisserade lekar som liten och spelade mycket teater i folkskolan. I högstadiet förlorade jag tron på min kreativitet och dolde min personlighet för att passa in. Musiken och sången började ta mera plats och jag bytte skolspråk och skola till Sibelius-lukio. Därifrån fortsatte jag till Sibelius-Akademin. Jag avlade diplom i sång från operalinjen och har specialiserat mig på barocksång.

Jag känner mig hemma i många sånggenren och därför gillar jag massor årets pjäs! Den enda genre som inte finns med är regelrätt folkmusik. Jag har tre större roller och en mängd små, allt från frysande ryss till turist på Bali. Av mina större roller gillar jag mest Allans mor. Hon är härlig - kärv och hon förväntar sig inget positivt. Äldreboendets föreståndarinna Alice är igen väldigt mån om det yttre och som Birgit Nilsson får jag sångmässigt visa vad jag går för. Rollen är en karikatyr på en operasångerska och läcker att göra.

Det kommer att bli en fin sommar, en annorlunda sommar. En sommar där jag är var jag ska vara.

Lyyrinen mezzo. Laulaja, esiintyvä taiteilija ja taiteellinen johtaja. Maria Linde on oopperaproduktioiden, Loviisan

New Years Show´n ja monien muiden kulttuuritöiden voimanainen.

KULTTUURIN VOIMANAINEN

TEKSTI: JANNE ORA KUVAT: ARTO WIIKARI

Eldsjäl. Tulisielu.

Energiaa, toimintaa ja puhetta pulppuileva kulttuurin monitoimitekijä Maria Linde on Loviisan viime vuosina vireytyneen kulttuurielämän yksi keskeinen toimija ja käynnistäjä. Linden ahjossa hehkuu, polttelee ja etenee nytkin rinnan – eri vaiheissaan – sen seitsemän työtä ja hanketta. Keskeisimmät ja työllistävimmät niistä ovat Lovisa Operaföreningin al-

kukesään 2027 valmistuva uusi produktio, Henry Purcellin Fairy Queen -barokkiooppera sekä tulevan vuodenvaihteen jo perinteeksi muodostunut uuden vuoden paikallinen musiikkihappening, New Years Show.

Fairy Queen perustuu William Shakespearen näytelmään Kesäyön unelma. Oopperateos yhdistää sekä lauluja että puheosuuksia, mikä on Lindelle ja hänen kanssakumppaneilleen ihanteellinen esittävän taiteen yhdistelmä.

Linden innostus näkyy ja kuuluu, kun hän on taas kiinni lempityössään, loksauttelemassa auki ja kiinni monituisia luovan työn palasia ja solmukohtia. Työtään hän tekee yhdessä Loviisan ja osin muidenkin paikkakuntien esittävän tai-

teen tekijöiden kanssa.

– Fairy Queen on sadunomainen tarina, joka on siitä ihana ooppera, että siinä on myös puheosuuksia. Meillä on lavalla sekä laulajia että näyttelijöitä. Heitä ja esitystä tukee myös kuoro, joka kuljettaa tarinan kerrontaa eteenpäin, Linde kertoo.

Primus motor ja mahdollistaja

Haastattelupäivänä osa mittavan produktion yksityiskohdista sekä rahoituskuvioista on osin vielä avoinna. Työnteon ydin näkyy jo silti.

– Meillä on koossa mahtava tiimi ja koko se ensemble, jossa on myönteinen yhteishenki. Porukkamme koostuu eri vahvuuksien taitavista ammattilaisista, Linde kehuu Fairy Queen -jengiään.

VOIMANAINEN

Maria Linde käänsi ja muokkasi Carmen-oopperan libreton ja siirsi tapahtumat kieltolain aikaiseen Loviisaan. Oopperan nimeksi tuli Klara, ja se esitettiin sananmukaisesti keskelle metsää, Tessjö-Marby-Kullan nuorisoseurantalolla. Esitys oli menestys! Liput kaikkiin viiteen näytökseen (800) myytiin loppuun jo ensi-illan aikaan.

Monet ihmiset yhdistävä luova suurhanke vaatii taiteellisen johtajan, joka näyttää suuntaa edestä ja esimerkillä.

Klara-ooppera käynnisti oopperaproduktiot Loviisassa vuonna 2019. Oopperan käännös ja libretto olivat Maria Linden käsialaa. Linde on ollut voimanpesä myös monissa muissa viime vuosien produktioissa ja hankkeissa yhdessä Lovisa Operaföreningin kanssa: muun muassa Cosi Fan Tutte -oopperassa ja Kolme muskettisoturia -nuorisomusikaalishow´ssa.

– Olen primus motor näissä hankkeissa eli ne lähtevät minun ideastani ja alan kerätä työhön sitä tekijäporukkaa, jonka kanssa produktio tehdään yhdessä.

Taiteellisena johtajana Linden keskeinen tehtävä on mahdollistaa hankkeet, kannus-

taa ja innostaa tekijöitä, mutta myös kantaa vastuuta yhteisestä työstä monin tavoin. – Produktion työprosessin alussa ja keskivaiheilla kaikki aina kysyvät minulta kaikenlaisia neuvoja. Loppuvaiheessa minulta udellaan, milloin saamme rahat, jolloin alan laskea kuinka talous tällä kertaa oikein meni ja mitä jäi viivan alle, Linde naurahtaa. Produktiot eivät toteudu ilman kymmenien ihmisten monesti myös talkoohenkistä sitoutumista. Vaikka yhteinen työ tehdään ilon, myönteisyyden ja talkoohengen antamin voimin, on myös rahoitusta löydyttävä. Kulttuurin monitoimitalo palvelisi kaikkia Maria Linde on myös mukana esimerkiksi kulttuurin asiantuntijatyöryhmässä ja uuden kirjaston hanketyöryhmässä valmiste-

lemassa työn alla olevaa yhdistettyä kirjasto- ja kulttuuritaloa.

Linden mielestä loviisalaiset tarvitsevat tilan, joka yhdistää kirjaston, esiintyvän taiteen ja kaikkien kaupunkilaisten yhteisen kulttuuriharrastamisten ja -kohtaamisten tarpeet.

– Jonkinlainen esiintyvän taiteen ja teatterintekijöiden black box -tyyppinen tila on tärkeä saada kaupunkiin. Loviisassa toimii useita taiteilijoita, esiintyvän taiteen yhdistyksiä ja tapahtumia, kuten vaikkapa Loviisan teatteri, Lurens Sommarteater, Kucku-festivaali, Loviisa Contemporary ja tietenkin myös Lovisa Operaförening.

– Kun ajatellaan lapsia ja nuoria, ovat moninaiset harrastusmahdollisuudet tärkeitä Loviisassa. Liikunta ja kulttuuri saisivat olla keskenään samassa asemassa. On tärkeä mahdollistaa ja vankistaa myös kulttuurin harrastamisen ja tekemisen mahdollisuuksia lapsille ja nuorille.

Loanheitto ei sammuta paloa

Loviisalaislähtöinen paluumuuttaja Linde vietti maailmalla vuosia. Hän kouluttautui ja kouliintui musiikin ammattilaiseksi muun muassa Turun ammattikorkeakoulussa ja Norjan Bergenin yliopiston alaisessa Grieg Akademiessa.

Opintovuosina Linde koki myös alan raadolliset ja nurjat puolet, kun eräs opettaja Turussa arvosteli häntä asiattomasti.

Tekemisen liekki on kaikki vuodet kuitenkin palanut ja vahvistunut. Kristallisoituuko palamisen prosessissa esiin kaikkia taiteen ammattilaisia ja harrastajia yhdistävä timantti?

Linde nyökyttelee maalailuilleni.

– Kun on saanut tällaisen lahjan, ei lannistaminen onnistu, vaikka mitä loskaa niskaan joskus onkin heitetty. Tajusin Turun opiskeluaikoina, etten voi jäädä sinne, missä yksi keskeinen opettaja lyttää minua jatkuvasti ja ilman mitään syytä.

Oivallus on kantanut ja kantaa yhä Maria Lindeä, vaikka jokaisen produktion aikana syntyy yhä nykyisin itse-epäilyksen hetkiä.

– Ajoittainen itsensä epäileminen ja epävarmuus kuuluvat luovan työni luonteeseen. Onneksi sisäinen palo ja rakkaus musiikkiin ja laulamiseen on niin vahva, että vaikka mitkä sisäiset tai ulkoiset pirut sitä välillä yrittävät pysäyttää, se ei onnistu, Linde sanoo.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVA: ARTO WIIKARI

Annika Kuusimurron innostus lasiesineiden keräämiseen alkoi Riihimäen lasin veturipullosta.

LUMOISSA

Pakko se oli ostaa. Se tuntui niin ihanasti kämmeneen sopivalta, painavalta ja sileältä. Värikin oli Annika Kuusimurron mielestä juuri oikea. Vihreä lasi, sitä ei voinut vastustaa. Hän seisoi Helsingin Itäkeskuksessa kirpputorilla pidellen kädessään suloista Holmegaardin lasipyörylää. Paitsi kaunis väri, myös sen muoto puhutteli Annikaa.

– Vihreä on mun värini, ja tykkään tosi paljon pyöreistä muodoista lasiesineissä.

Annikaa voisi kuvailla lasiesineiden himokerääjäksi. Hänen kotinsa Loviisan keskustassa on täynnä toinen toistaan kauniimpia maljakoita, kynttilänjalkoja, pulloja…ja sieniä. On myös lasisia säästöpossuja ja -kaloja. Ne kulkevat rivissä ikkunan välissä. Jos niihin tallettaisi rahaa, ei kolikoita saisi pois rikkomatta ihastuttavaa possua tai kalaa.

Maljakoita on niin paljon, että kukkia tuovat vieraat jo vitsailevat, että löytyyköhän kukille maljakkoa. Sehän voi olla tavallisessa kodissa ongelma, jos on isot juhlat.

– Monet näistä lasimaljakoista ovat toisin päin käännettyinä kynttilänjalkoja, Annika esittelee Kehrä-sarjaa.

Voisi kuvitella, että keräily menee helposti överiksi, ja kerättyjä esineitä pursuaa hallitsemattomasti kaikkialla. Lasiesineitä Annikalla on tosiaan valtavasti, mutta ne ovat kauniisti ja harkitusti laitettu esille. Eri värisävyt kulkevat sopuisasti linjassa, ja katse pääsee kiinnittymään upeisiin yksityiskohtiin. On Arabiaa, Iittalaa ja Heljä Liukko-Sundströmiäkin. Ja niitä Riihimäen säästökaloja ja -possuja, Kumelaa, Kasperia eri koossa, riisiposliinia, Tornadoita, Kuusi-sarjaa, Rulla- ja Pala-maljakoita. Säteilee jossain yksi aurinkopullokin.

– Pidän siitä, että ympärilläni on kauneutta, Annika sanoo.

Merkillinen veturipullo

Rakkaus ja kiinnostus lasitaiteeseen sai alkunsa jo Annikan lapsuudenkodista Loviisan Sarvilahdessa. Siellä, olohuoneen hyllyllä, oli niin kiehtova lasipullo, että pikku-Annika ei saanut siitä silmiään irti. Mikä tuo oikein edes on, hän pohti. Sellainen on nytkin hänen olohuoneensa hyllyssä – tai oikeastaan niitä on jo seitsemän. Nimittäin Erkkitapio Siiroisen suunnittelemia Riihimäen veturipulloja.

Kun tarkkaan katsoo, niin veturihan siinä on edestäpäin katsottuna.

– Siitä kaikki alkoi. Alkuperäinen pullo on vielä jäljellä. Uusia olen hankkinut aina, kun olen vain löytänyt jostain. Väriä valon mukaan vaihtava neodyymi on suosikkini.

Annika on kiertänyt kirpputoreja ja huutokauppoja lisätäkseen lasiaarteitaan. Joskus on jäänyt harmittamaan, kun hän on nähnyt toisen kädessä halutun harvinaisuuden kirpputorin kassalla.

– Onhan tämä vähän pöllö harrastus, mutta tää on mun juttu. Nykyään ostan vain, jos minulla ei vielä ole kyseistä lasiesinettä ja hinta on sopiva.

Vaikka hän tykkää pyöreistä muodoista, on esillä paljon muutakin. Kuuluisia Pala-maljakoitakin on niin paljon, että vain osa on esillä. Oiva Toikan linnut ovat kiinnostaneet, mutta on Annikalla myös Toikan ihastuttava sipuli. Lapsuudenkodissa oli Iittalan Festivo-kynttilänjalkoja, ja niitä on hänelläkin liuta kirja-lasihyllyssään.

Kaiken kauneuden keskellä herää kysymys. Eivätkö nämä ihanuudet kerää hirveästi pölyä?

– En pyyhi niistä pölyjä, vaan tiskaan ne käsin aina silloin tällöin.

Ja vielä on pakko kysyä. Onko lasihulluus periytyvää?

– On. Poikani kyselevät käydessään, onko jotain uutta. Ja taitavat keräillä jo itsekin.

AIKAMATKA LAPSUUTEEN

Ilmo ja Jenni Ylinärän talo Loviisassa on 70-luvun helmi. Voimakkaita värejä, paljon tilaa ja valoa. Isot ikkunat ja saunaosastossa uima-allaskin.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVAT: ARTO WIIKARI

oi ei, mikä pommi! Turha mennä edes sisälle.

Vuonna 1974 rakennettu punatiilinen ja tasakattoinen omakotitalo näytti Ilmo ja Jenni Ylinärän silmissä surulliselta ja huonokuntoiselta, kun he nelisen vuotta sitten saapuivat asuntonäytölle.

He vilkaisivat ympärilleen ja totesivat, että muiden samanlaisten talojen katot oli uusittu aumakatoiksi. Tulevan kodin rispaantunut ulko-ovikaan ei houkutellut astumaan sisään.

Mutta niinhän siinä kävi, kuten usein talojen kanssa tuppaa käymään: ensivaikutelma pettää. Jenni tunnisti lapsuudestaan tutun lautasi-

70-luvulla televisiossa pyöri mainos tiilitalossa asuu onnellinen perhe . Täällä sellainen selvästikin on.

säkaton ja suuret ikkunat. Keskellä taloa oli samanlainen sisätila, jossa hän lapsena juoksi ympäriinsä. Ja kun hän astui olohuoneen puolelle, oli vaikutelma heti VAU!

Ilmo katsoi vaimoaan ja mietti, että se on menoa nyt.

– Näin Jennistä, että hän ihastui talon pohjaratkaisuun ja tunnelmaan. Oli siinä jotain tuttua minullekin. Olemme molemmat

asuneet lapsina 70-luvulla rakennetuissa taloissa. Meitä tuo tasakatto ihastutti, vaikka siitä aina varoitellaan.

Valoa ikkunoista, lämpöä takasta

Tämä 70-luvun helmi aiheuttaa todellakin vau-ilmiön, kunhan kurkistaa kulman takaa yhdistettyä olohuonetta, avokeittiötä ja ruokailutilaa.

Valoa tulvii sisään avoimeen tilaan valtavista ikkunoista, eikä lasipintaa ole säästelty muutenkaan. Suojaisa atriumpiha ja iso katettu terassi ovat siinä silmien alla. Kaiken kukkuraksi oleskelu–keittiö–ruokailutilasta on lasiseinän läpi suora näkymä takkahuoneeseen, joka on sisustettu viihtyisäksi.

70-luvun talossa on riittävästi tilaa, valoa ja kauneutta ympärillä. Pariskunnan tullessa ensikäynnille seinillä oli paljon taideteoksia, ja sitä linjaa he ovat jatkaneet. Värikkäät taulut ja rauhallisuutta tuovat, perinteiset viherkasvit rakentavat kotiin turvallisen ja iloisen tunnelman.

– Takkahuone on meille hyvin tärkeä. Takan loiste tuo valoa ja lämpöä muihinkin huoneisiin, Ilmo ja Jenni kuvailevat. Takkahuoneen takana on suihkutila ja sauna, josta on suora näkymä ulkoterassille ja pihalle. Ja koska ollaan 70-luvun omakotitalossa, saunaosastoon kuuluu myös suuri ja syvä uima-allas.

Ilmoa ja Jenniä uima-allas kuitenkin mietitytti.

– Onko se jotenkin ongelmallinen… Emme ole vielä täyttäneet sitä, koska lapsemme eivät ole vielä uimataitoisia.

Arjen pientä luksusta

Ilmo on lähtöisin Oulusta, Jenni Lapualta. Ilmo kertoo asuneensa aikoinaan Oulun Hintassa Alvar Aallon suunnittelemassa talossa. Jotain samaa fiilistä hän tunnisti myös tulevassa Loviisan-kodissaan. Värit, materiaalit, valoisuus. Arjen pientä luksusta, kuten wc-tilojen syvänvihreät ja okrankeltaiset kaakelit, ja niihin sopivat pyyheripustimet.

– Kyllä tästä heti näki, että talo on arkkitehdin suunnittelema.

Lisäksi talo sijaitsee pienellä mäellä, joten osan vuodesta voi nähdä Loviisanlahden pilkottavan puiden väleistä.

– Meillä on talvesta kevääseen merinäköala, ainakin jos vähän varvistaa, Jenni Ylinärä naurahtaa.

NYT KANNATTAA LIITTYÄ KAUKOLÄMPÖÖN

Viimeaikainen öljyn hinnan epävakaus on puhuttanut ja huolestuttanut öljylämmitteisiä taloyhtiöitä. Lisäksi öljylämmitys nähdään usein ”korjausvelkana” ja kaukolämpöön siirtyminen olisi mahdollisuus modernisoida talotekniikka.

Kaukolämpö on Suomessa muuttumassa hiilineutraalimmaksi ja tässä kehityksessä on edelläkävijöiden joukossa myös Loviisan Lämpö Oy. Yksi merkittävistä panostuksistamme on esimerkiksi Pornaisten verkossa oleva maailman suurin uusiutuvalla sähköllä toimiva hiekka-akku.

Taloyhtiön edustaja, ota yhteyttä jo nyt, niin sovitaan selkeä etenemismalli kesän jälkeiseen toteutukseen.

Huolehdimme vastuullisesti lämmön toimittamisesta ja seuraamme lämmönkulutusta.

Lämmitys pysyy tasaisena ja hinta on maltillinen.

Toimitusvarmuus on ykkösluokkaa.

Ympäristöystävällinen lämmitysmuoto

Energiatehokas ratkaisu

Ekologinen ja vastuullinen vaihtoehto

Loviisan Lämpö Oy

Urakoitsijantie 2

07900 Loviisa

Asiakaspalvelu

0400 320 923

aspa@loviisanlampo.fi

www.loviisanlampo.fi

OTA YHTEYTTÄ

Vaivaton: ei juurikaan huoltoa tai ylläpitoa

Ota yhteyttä meihin sähköpostitse tai puhelimitse ja selvitämme kaukolämmön saatavuuden kiinteistöösi. Mikäli kiinteistössäsi on jo liittymä, kartoitamme siihen tarvittavat muutokset.

Marlene trivs där människor möts

Har du varit på församlingens

Kahden euron kuppila-luncher på tisdagar? Då har du kanske mött glada

Marlene ”Malle” Walander, som hjälper till med dukning och servering.

Iförsamlingshemmet serveras hälsosam husmanskost med bröd och dryck för ett förmånligt pris. Lunchen ordnas av ett tiotal volontärer, och Marlene är en av dem. Antalet besökare har vuxit, och nyss gjordes rekord på över 100 personer.

– Man märker att det är ekonomiskt svåra tider nu, berättar Marlene.

Men den billiga maten är inte den enda orsaken till att folk kommer. Stämningen är varm och trivsam, och för både personal och besökare är lunchen framför allt ett viktigt socialt tillfälle.

– Jag pratar mycket med alla och skojar runt.

Ny vardag i centrum

När hon för två år sedan flyttade till centrum på grund av en vattenskada, behövde hon bygga en ny vardag. Födelseorten Pernå är viktig för henne, med byn, kyrkan och kära Backstensstranden alltså ”bakis”.

– I hjärta kommer jag alltid vara Pernåbo, konstaterar hon.

Att gå med i församlingens volontärarbete var ett sätt att fylla det sociala tomrummet.

– En bekant till mig tog mig dit på lunch, och sen sa en från personalen ”sä sopisit tänne töihin” och så började jag direkt.

Hon håller sig sysselsatt också på andra

sätt: stoljumpa, simning, bingo och träffar med vänner och syskon. Sommartid är caféet vid gästbåtshamnen på skeppsbron en favoritplats.

– Jag tycker om när det är liv och rörelse: människor, båtar och havet.

Hon deltar aktivt på evenemang och tillhör föreningen Pernå pensionärer som ordnar olika kulturutflykter. Det finns mycket roligt man kan göra om man ser sig omkring.

– Det finns tillräckligt för mig här i Lovisa.

”En skötande typ”

Marlene arbetade många år som barnskötare på Pernå daghem, och de sista tio åren före pensionen som personlig assistent i Lovisa stad, bland annat för en ung man med Downs syndrom.

– Jag har alltid trivts med barn och

människor som behöver lite extra stöd, säger hon.

Arbetet som personlig assistent var givande. Relationen mellan assistenten och den som får assistans blir ofta nära.

– Man måste vara närvarande och stöttande, men samtidigt ge utrymme så att personen kan bli så självständig som möjligt.

Hon konstaterar med ett skratt att hon nog alltid varit en ”skötande typ”. Redan som liten visste hennes mamma var nånstans i byn hon kunde hitta henne.

– Där det fanns småbarn, där var jag.

Stor glädje i vardagen ger också barnbarnen, som hon ofta hämtar från skolan och umgås med. I sommar väntar dessutom ett särskilt efterlängtat besök: dottern som bor i Kalifornien kommer till Finland med sin familj. – Vi talar på Skype varje söndag, och det ska bli så roligt att träffas igen.

Lampaita saaristossa ja unelmia Kuninkaankylässä

TEKSTI: LIDA HADDAS

KUVAT: ARTO WIIKARI

Tiesitkö, että Svartholmassa ja Hudössä kesäaikaan laiduntavat pumpuliset ruohonleikkurit ovat kotoisin Eskilsin tilalta Kuninkaankylästä. Siellä Linda ja Benjamin Andberg toteuttavat unelmaansa, joka ei mahtunut Helsinkiin.

Porvoossa syntynyt Linda Andberg työskenteli aiemmin kätilönä Helsingissä ja hänen miehensä, Pietarsaaressa kasvanut Benjamin pyöritti Helsingin Kahvipaahtimoa.

Perhe vietti kaupunkilaiselämää, kunnes pariskunta joitakin vuosia sitten päätti hankkia kesämökin maaseudulta.

Loviisan Kuninkaankylästä löytyi täydellinen neljän huoneen kesäasumus, joka hurmasi perheen idyllisine peltomaisemineen.

– Siellä vietimme viiden vuoden ajan kaikki lomat ja viikonloput, Linda ja Benjamin Andberg kertovat.

Kun lapset Elwa, Evert ja Amos kasvoivat, mökki alkoi tuntua ahtaalta, ja samaan aikaan reissaaminen Kuninkaankylän ja Helsingin väliä kävi raskaaksi.

– Silloin meillä heräsi ajatus, mitä jos ei tarvitsisikaan aina lähteä täältä pois, Linda muistelee.

Sitten naapuritila joen toisella puolella tuli myyntiin. Eskilsin tilaa ympäröivät tutut pel-

lot, mutta maisemaa katsottiin nyt eri kukkulalta.

– Tänne mahtuivat kaikki unelmamme. Päätalo, 1700-luvun torppa sekä muutama eläinsuoja, ja ympärillä kaunis luonto.

Ostopäätös oli helppo tehdä, kun perhe oli jo mökkivuosina päässyt osaksi kyläyhteisöä.

Maatilasta elinkeino

Benjamin sai hoidettua paahtimon työt niin, ettei hänen tarvinnut enää ajaa Helsinkiin joka päivä ja Linda oli opintovapaalla. Paluu täyspäivätöihin Helsinkiin ei houkuttanut.

– Mietin, miten voisin hankkia toimeentulon täällä, Linda muistelee.

Perhe oli saanut naapurilta lampaita hoitoon kesäksi, ja karitsat jäivät sitten heille omaksi. Siitä heräsi ajatus ryhtyä maatalousyrittäjiksi.

Andbergit ostivat lisää laidunmaata, joka mahdollisti toiminnan kasvattamisen.

Aikaisempaa kokemusta eläintenpidosta

kummallakaan ei juuri ollut, mutta kiinnostusta ja oppimisen halua sitäkin enemmän.

– Uusia asioita voi oppia, eikä mikään ole mahdotonta, he päättelivät.

Lindalle eläinten hoivaaminen tuntui luontevalta. Erityisesti kevään ja syksyn karitsoinnit kiinnostivat ja siinä kätilönä hankittu kokemus osoittautui hyödylliseksi.

– Eläinten hoitaminen ei ole sen kummempaa kuin ihmisenkään, pikemminkin helpompaa, hän naurahtaa.

Nyt lampaita ja karitsoja on lähes kolmesataa kavereinaan kahdenkymmenen pään kokoinen karjalauma. Lisäksi tilalla on kanoja, ankkoja, kissoja, koiria ja hevosia. Iso apu arjessa ovat paimenkoirat Willow ja Theo.

Kesäloma saaristossa

Kesäksi Eskilsin tilan lampaat muuttavat lähisaariin Svartholmaan, Hudöhön, Ristisaareen, Sandholmeniin ja Lehtiseen maisemanhoitoon ja pitämään kasvuston kurissa.

Pienet valloittavat irkut

Kun lampaat laiduntavat kesällä saarilla, irlantilaiset Dexter-naudat pitävät Eskilsin tilan luonnonlaitumet kunnossa.

Kyseessä on maailman pienin lihakarjarotu. Aikuisen eläimen säkäkorkeus on vain hieman yli metrin.

Andbergit hankkivat Dexternautoja, koska pienen kokonsa takia niitä on helppo käsitellä. Ne ovat kevyitä, joten ne ovat hellävaraisia maata kohtaan.

Miksi Dexter-naudat sitten ovat niin pienikokoisia? Syy löytyy Irlannin karusta, kivisestä maastosta ja niukoista elinolosuhteista.

– Naudat mahtuvat pieneen tilaan ja vaativat vain vähän rehua, Benjamin Andberg kertoo.

– Logistiikka on ihan oma shownsa mutta kokemuksena positiivinen, Linda luonnehtii. Lampaiden vointia seurataan pitkin kesää. Saarten kallio hioo sorkkia sopivasti, joten pedikyyrille ei ole kiire. Turkkikin pysyy puhtaana ja kuohkeana.

– Lampaat voivat täällä hyvin. Ja on mukavaa nähdä, kuinka kaunista jälkeä ne jättävät jälkeensä, Benjamin sanoo.

Omavaraista elämää

Lindan ja Benin tilalta saa ostaa karitsanlihaa tilauksesta.

tisempää kuin tehotuotanto, varsinkin kun tietää että eläin on elänyt hyvän elämän.

Kaikki liha mitä Eskilsin tilalla tuotetaan, tulee käyttöön, sillä teuraslähetykset tehdään ennakkomyynnin mukaan.

”olemme tehokas kombo.”

– Aluksi tuntui kamalalta, kun oma eläin vietiin teuraaksi ensimmäistä kertaa, Linda kertoo.

Oloa helpotti, kun asiaa katsoi laajemmasta näkökulmasta.

– Luomulihan pientuotanto on paljon eet-

– Emme halua, että yksikään eläin teurastetaan turhaan.

Perheen lapset ovat saaneet tottua omavaraiseen elämäntapaan omaan tahtiinsa, mutta Benjaminin metsästämää riistaa koko perhe syö lähes vuoden ympäri.

– Kaikki liha mitä syömme, tulee joko tilalta tai metsästä.

Arjen puurtaja ja visionääri

Onneksi Linda ja Benjamin täydentävät toisiaan työparina. Linda pitää rutiineis -

ta ja arjen työaskareista. Benjamin puolestaan visioi mielellään ja pitää kipinää yllä, olipa sitten kyse maatilasta tai remonttiprojektista.

– Meitä yhdistää palo saada asioita tehdyksi. Olemme tehokas kombo, Linda kiteyttää. Linda pitää edelleen neuvolavastaanottoa kerran viikossa Helsingin Kampissa. Benjamin pyörittää paahtimon lisäksi myös Kemiön Myllyä etänä. Arjen hässäkän vastapainoksi kumpikin osaa rentoutua omalla tavallaan.

– Kuuntelen vuodessa toista sataa äänikirjaa autossa, traktorissa ja aina kun siihen on mahdollisuus, Benjamin kertoo.

Linda puolestaan etsii rauhaa luonnosta.

– Otan koirat mukaani ja lähden metsään. Syksyllä poimin sieniä ja marjoja.

Linda ja tytär Elwa jakavat yhteisen ratsastusharrastuksen.

– Hevosharrastus on tuonut paljon ihania kokemuksia, he kertovat.

pikkukaupunki 20 v.

IHASTUIN LEHTEENNE

”Liityin Pikkukaupungin tilaajiin muutama vuosi sitten. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että olin nähnyt lehden ja ihastunut siihen.

En ollut törmännyt mihinkään vastaavaan. Ja minä jos kuka olen törmännyt satoihin ellei tuhansiin lehtiin. Oppilaanikin ovat uudistaneet vuosikymmenien varrella pari sataa lehteä.

Ihastuin Pikkukaupunkiin – en lukijana, en tekijänä vaan ilmiön aktiivitarkkailijana ja opettajana. Vastasin 15 vuotta graafisen suunnittelun opetuksen linjauksista Taideteollisessa korkeakoulussa ja toimin luennoitsijana tai kurssien vetäjänä lähes kaikissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Nyt kun lehden uusin numero tuli postiluukusta, tunne uusiutui.

Varsinaisesti siteeni Loviisaan ovat aika olemattomat, ellei ajatella sinne muuttaneita entisiä nuoruuden tuttuja, kakkoskodin helsinkiläisiä tai entisiä Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoita. Niitä onkin aika monta.

Teidän työnne on tuonut mielihyvää, uskoa journalismiin ja erityisesti paikallisen yhteisön ylläpitämiseen sen avulla. Teette todella merkittävää työtä erittäin suurella osaamisella.

Ainakin minut teette onnelliseksi vaikken olekaan varsinainen kohde.”

Tapio Vapaasalo Monesti palkittu graafinen suunnittelija ja luennoitsija, Taideteollisen korkeakoulun emeritusprofessori

VHymiöt olivat korkeintaan kaksoispisteitä ja sulkeita. Sitten sydän saapui – ensin varovasti, sitten kaikkialle.

Pieni merkki, suuri merkitys. Yhtäkkiä viesti ei ollutkaan pelkkä tieto, vaan myös tunne. Kiitos saattoi olla lämmin, onnittelu aidosti iloinen ja arkinen ”nähdään” vähän enemmän kuin sopimus. Sydän toi kirjoitettuun kieleen sävyn, joka aiemmin vaati äänenpainon tai katseen.

Aluksi sydäntä käytettiin säästeliäästi, mutta vähitellen se arkipäiväistyi. Sydämiä alkoi ilmestyä viesteihin kavereille, kollegoille, jopa asiakaspalveluun.

Kaikki eivät kuitenkaan ottaneet sydäntä omakseen heti.

Joillekin se tuntui liian henkilökohtaiselta, jopa vaivaannuttavalta. Missä menee raja? Voiko esimiehelle lähettää sydämen? Entä voiko sen jättää pois, jos toinen käyttää sitä aina?

Nyt sydän on vakiintunut osaksi suomalaista viestintää. Se ei ole enää suuri ele, mutta ei myöskään merkityksetön. Se on pieni nyökkäys, lämmin lisä lauseen perään – muistutus siitä, että viestin takana on ihminen.

Ja ehkä juuri siksi sydän jäi. Koska joskus yksi merkki riittää sanomaan enemmän kuin kokonainen lause.

Silkkiä ja samppanjaa

Viirilässä asuvalla oppaalla ja laulajalla Marjut Ståhlsilla on takataskussaan monta kertomusta Loviisasta ja sen eletystä historiasta.

Eräänä päivänä, kun hän näppäili kitaraa, syntyi ajatus kertoa tarina Loviisan purjelaiva-aikakaudesta laulun ja sävelmien kautta.

Silkkiä ja Shamppanjaa -kappale vie kuulijan aikamatkalle 1700-luvulle, jolloin ensimmäiset samppanjalastit saapuivat Loviisaan.

Purjelaivat toivat Tukholmasta ar-

votavaraa – silkkiä, samppanjaa ja muuta ylellisyyttä.

Laulu kertoo merenkulusta, romantiikasta ja vanhoista taloista.

Silkkiä ja samppanjaa lähti sulko noutamaan

Maiden taa, merien taa, jäi neito odottamaan

Kuuntele: Spotify

VESIVASARAN TAONTANÄYTÖKSET KUTSUVAT

Suomen ainoa toimiva vesivasara otetaan jälleen käyttöön taontanäytöksissä Strömforsin ruukin pajamuseolla.

VSeuraavaksi voisimme opetella käyttämään useammin sanaa me ja suuntaamaan ajatuksia pois omasta navasta kohti ”meitä” – aloitetaanpa vaikka I Love Me -messujen muuttamisesta We Love You -messuiksi. Siellä voisi jopa vierailla.

esivasaran vesipyörän rekonstruointitöitä on tehty kesän kynnykselle asti, ja lopulta vesivasaraan rakennettiin kokonaan uusi pyörä. 48-osaiset vesipyörän kehät on koottu paikan päällä ja osien valmistuksesta on vastannut Patrik Hellsten verstaallaan Loviisassa. Pajan ensimmäiset osat valmis-

tuivat jo Virginia af Forsellesin aikakautena vuonna 1846. Nykyinen vesivasara ja vesipyörä sai uuden elämän kolmekymmentä vuotta sitten osana Museoviraston tuottamaa laajaa restaurointia.

Pajamuseo on avoinna kesällä 1.6.–31.8. joka päivä kello 10–17. Juhannuksena 19.–20.6. museo on suljettuna.

Kirsi Seppälä katsoo maailmaa

VIESTINTÄVINKKELISTÄ

TEKSTI: REIJA KOKKOLA

KUVAT: ARTO WIIKARI

Media-alan konkari palasi Loviisaan. Hänelle ”ei ikinä enää takaisin” oli 30 vuotta.

Tässä talossa kissa nostetaan pöydälle. Ihan kirjaimellisesti, sillä Viiru-kissa on naukaissut saadakseen ruokakuppinsa täyteen. Kuppi sijaitsee keittiön pöydällä, ja perheen toinen lemmikki, Välke-kissa katselee kissakaverinsa touhua lattiatasosta. Loviisaan muutama vuosi sitten muuttanut viestintäalan ammattilainen Kirsi Seppälä seuraa kiinnostuneena lemmikkiensä toimintaa. Hän on kiinnostunut ihmisten välisestä viestinnästä, mutta myös eläinten kommunikointi on kiehtovaa.

Media-alan konkari palasi

Loviisaan. Hänelle ”ei ikinä enää takaisin” oli 30 vuotta.

– Miten eläimet kommunikoivat keskenään tai ihmisten kanssa? Miten työyhteisöissä viestitään? Esimerkiksi Viiru oli jo edesmenneen Ilo-koiran hyvä kaveri, mutta Välke on enemmän perheenjäsen. Seppälä työskentelee Vantaalla Ilmailuliitossa Ilmailu-lehden päätoimittajana. Pesti ei ole langennut hänelle sattumalta. Hän on nimittäin tarkkaillut maailmaa myös lintuperspektiivistä.

– Suoritin 90-luvulla moottorilentolupa-

Kirsi Seppälä on työskennellyt päätoimittajana kahdessa paikallislehdessä, joten hän on voinut katsella paikkakuntaa myös sateenvarjovinkkelistä.

kirjan, ja harrastin lentämistä kymmenen vuotta. Haluan kannustaa nuoria seuraamaan kiinnostuksen kohteitaan. Myös harrastusten kautta voi aueta tie työpaikkaan. Itse yhdistän nykyisessä työssäni ilmailumaailman ymmärrystäni viestintään.

Pura ja rakenna

Miten Kirsi Seppälä päätyi paluumuuttajana Loviisaan?

Hän asui perheensä kanssa unelmatalossa Lohjan maaseudulla. Perheellä oli myös hevosia. Hän on ratsastanut 6-vuotiaasta saakka, joten häntä kiehtoo hevosten kommunikointi elekielellä keskenään sekä ihmisten kanssa myös opetetulla merkkikielellä. Eräänä iltana hän kuitenkin päätti, että ”aikansa kutakin”. Oli luontevaa muut-

taa takaisin entiseen kotikaupunkiin Loviisaan. Muutama vuosi sitten hän osti Loviisasta tontin, ja aloitti pienen omakotitalon rakennuttamisen. Talo valmistui nopeasti, ja hän pääsi muuttamaan taloonsa poikansa ja lemmikkiensä kanssa lopputalvella 2023.

Elämä on nyt taas täällä.

– Kun lähdin nuorena Loviisasta, ajattelin, etten ikinä palaa takaisin. Ikinä oli minulle 30 vuotta.

Tontilla sijaitsi purkukuntoinen vanha autiotalo. Moni kauhisteli purku- ja talonrakennusprojektia. Kaikki sujui kuitenkin yllättävän nopeasti.

– Sain Loviisan kaupungilta ja loviisalaisilta hyvää palvelua. Kaupunki on muuttunut monella tavalla edukseen.

Tulppaanitaivas

Talon takana avautuu kaunis puutarha. Kirsi Seppälä kuvaileekin itseään puutarhassa puuhastelijaksi. Erityisen hulluna hän on sipulikukkiin.

– Tutkiessani autiotaloa löysin sieltä yllättäen puutarhasuunnitelman. Tulppaanit oli suunniteltu omenapuiden alle, ja laitoin niitä itsekin sinne.

Kun hän ensimmäistä kertaa asteli autiotalotontillaan, koiranputkiryteikkö ylettyi reiteen asti ja vuohenputket nilkkaan. Niiden sekaan oli piiloutunut romua ja roinaa. Nyt suojaisalla pihalla on kukkia, kiveyksiä, pensaita ja puita. Se on tuottanut iloa, kuten myös loviisalaisten ystävällisyys.

– Jo rakennusvaiheessa monet pysähtyivät juttelemaan. Kyselivät, kuka olen ja mistä tulen. Pitkään olin poissa, mutta nyt olen tullut kotiin.

Inkan tähtäimessä SM-kisat

Kun harrastus vie mukanaan, se voi viedä pitkälle. Sen tietää

Valkossa asuva 16-vuotias Inka Heinävaara, jonka katse on suunnattu ratsastuskouluoppilaiden valtakunnallisiin mestaruuskisoihin.

TEKSTI: LIDA HADDAS

HYPPYKUVA: SAARA SALONEN

INKAN KUVA: LIDA HADDAS

Milloin aloitit ratsastuksen ja missä treenaat?

Aloitin ratsastuksen vuonna 2017, kun olin 7-vuotias. Käyn ratsastamassa Esman rat sastuskoululla Kuggomissa 2–3 kertaa viikossa. Harrastan este- ja kouluratsastusta.

Millä hevosella ratsastat?

Ratsastan useimmiten Kahera HL -nimisellä ponilla, tutummin Heralla. Hera on kiltti ja opettavainen, mutta luonteikas tamma. Se on todella taitava, ja kun yhteistyö toimii, se tekee aina parhaansa.

Mistä innostuksesi ratsastukseen kumpuaa?

Missä vaiheessa kilpaileminen tuli mukaan?

Aloitin kilpailemisen vuonna 2019, mutta tavoitteellisesti olen treenannut viimeiset kolme vuotta. Kilpailuhenkisenä ihmisenä se tuntuu todella hienolta.

Olen pienestä pitäen pitänyt hevosista ja niitä on aina ollut lähelläni. Onnistumisen tunne ja yhteistyö hevosen kanssa tekevät hyvää ja hevosten kanssa oleminen tuo rauhaa.

Osallistuit viime vuonna mestaruuskisoihin. Millainen kokemus se oli sinulle?

Ratsastuskoulujen SM-kisat olivat minulle viime vuonna aivan uusi ja mahtava kokemus. Opin paljon uutta ja sain kokea, minkälaista kilpailu isoissa kisoissa on.

Mitä olet oppinut kilpailemisesta?

Tiedän nyt paremmin, miten kannattaa valmistautua kisoihin ja niiden mukanaan tuomaan jännitykseen. Huomaan myös, miten tärkeässä roolissa läheiset ovat niin kilpailutilanteissa kuin kulissien takana. Itse yritän vain keskittyä siihen mitä olen tekemässä.

Inka ja Hera ratsastuskouluoppilaiden mestaruuskilpailuissa Ypäjällä heinäkuussa 2025. He tekivät esteratsastuksessa virheettömät suoritukset, ja kouluratsastuksessa sijoittuivat 13:nneksi 60 ratsukon joukosta. Tänä kesänä mestaruudet odottavat jälleen.

Tarjoamme hyvää asumiskokemusta • Vi bjuder på bra boende-erfarenhet

WE NEED YOU!!!

Rakennamme syksyn lehteen ideapankkia siitä, miten kaupunkiamme voisi pienillä mutta merkityksellisillä teoilla kehittää entistä viihtyisämmäksi ja toimivammaksi.

Oletko törmännyt Suomessa tai ulkomailla oivaltaviin ratkaisuihin, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia, osallisuutta tai ihan vain arjen viihtyvyyttä? Se voi olla pieni yksityiskohta, palvelu, rakennelma tai toimintatapa, joka jäi mieleesi.

Kerro meille, missä havaitsit sen ja mikä siinä oli erityisen toimivaa tai inspiroivaa.♥

Lähetä ideasi 15.7. mennessä → toimitus@creativepeak.fi tai postitse.Osoite s. 6.

Erikokoisia tilauskyytejä 16–64 henkilön linja-autoilla. Mukavasti ja varmasti perille!

Beställningstrafik med 16–64 personers bussar. Res bekvämt och säkert! www.tidstrand.fi

mahdollistamassa

Fortum, Loviisan voimalaitos fortum.fi/loviisa

Uuden näyttelymme teemana MERENKULUN TURVALLISUUS ja MERIPELASTUSTYÖ

Ny utställning om SJÖFARTSSÄKERHET och SJÖRÄDDNING

LOVIISAN MERENKULKUMUSEO LOVISA SJÖFARTSMUSEUM

Laivasilta 8, Loviisa – Skeppsbron, 8, Lovisa AVOINNA ma–su klo 10–17 / ÖPPET må–sö kl. 10–17 30.5. – 30.8.2026 www.merenkulkumuseo.fi

NÄHDÄÄN LAIVALLA!

Tule mukaan

ht ps://osters ernan fi/

Katso myös suositut yleisöpurjehdukset kotisivultamme! www.osterstjernan.fi

Österstjernan ryhmäpurjehdukset. Järjestä kokous, mieleenpainuvat juhlat tai yrityksesi kesäretki laivallamme. Kerro toiveistasi niin räätälöimme sinulle mieluisan purjehduksen.

Purjehduksesta kiinnostuneita halutaan miehistöön! Ilmoittaudu jo tänään!

mielenkiintoisille purjehdusretkille itäiselle Suomenlahdelle. Tutustu purjehdusohjelmaamme. T E R V E T U L O A ! V Ä L K O M M E N ! W E L C O M E ! S i s ä ä n p ä ä s y - I n t r ä d e 2 € P o p u p c a f é 3 6 / 1 0 – 1 5 U r k u v a r t t i - O r g e l k v a r t 3 6 & 2 9 7 / 1 2 & 1 3

+358 44 720 3588 info@osterstjernan.fi osterstjernan.fi

R U O T S I N P Y H T

S i s ä ä n p ä ä s y - I n t r ä d e 2 €

U r k u v a r t t i - O r g e l k v a r t 1 0 6 / 1 3

P o p u p c a f é 1 1 6 / 1 0 – 1 5

U r k u v a r t t i - O r g e l k v a r t 1 1 6 / 1 2 & 1 3 ; 1 6 7 / 1 4

Veneveistämöllemme myönnettiin vuoden 2021

Pelasta Itämeri -palkinto

LOVIISAN VENEVEISTÄMÖ

– YLI 50 VUOTTA AMMATTITAITOA

Lovisa Båtvarv – över 50 år av förstklassig båtservice

• Veneveistämötoiminta alkoi Långholmenin alueella 1920-luvulla.

• 1950- ja 1960-luvuilla laajamittaista veneveistämötoimintaa Suomen Kalastus Oy:n (Finska Fiskeri Ab) harjoittamana.

• Vuonna 1974 omistajanvaihdos, jolloin perustettiin Ab Lovisa Båtvarv / Loviisan Veneveistämö Oy.

• Investoinnit maa-alueisiin ja rakennuksiin aloitettiin 1980-luvulla.

• Nykyisin veneiden lämpimän tilan säilytyshalleja noin 5000 m2 ja noin 3500 m2 kylmää tilaa.

• Omat koneet ja laitteet veneiden käsittelyyn, nostokapasiteetti 35 tonnia.

• Moottori- ja purjeveneiden sekä työ- ja viranomaisveneiden kokonaisvaltainen huolto ja kunnossapito käsittää veneiden ja moottoreiden säilytyksen ja huollon, kunnostukset ja korjaukset sekä sähköja elektroniikkavarustusten asennukset.

Brandensteininkatu 11 | Loviisa puh. 040 8382 717 www.sakuracatering.com

LoppuunMyynti! -25% -50%

www.pwrk.fi

Asentajantie 8 | Porvoo | puh. 040 707 4753

13 km Loviisa keskustasta 90 km Itä-Helsingistä

LOVIISA BJÖRNVIK MERENRANTAPARATIISI YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN

Tunnelmallinen vapaa-ajan koti omalla yli 6000 m² merenrantatontilla vain 13 km Loviisa keskustasta. Rauhallinen sijainti luonnon keskellä – oma rantaviiva, mustikkametsä ja aidattu piha myös lemmikeille.

1800-luvun hirsitalo yhdistää historian ja modernin mukavuuden: korkea tupa, takka ja leivinuuni, varusteltu keittiö sekä useita makuutiloja. Pihapiirissä lisäksi vierasmökki, rantasauna, verstas ja varastot.

Nauti merimaisemista terassilla, parvekkeella tai omalla laiturilla – veneily, kalastus ja retket esimerkiksi Svartholman merilinnoitus odottavat.

Täydellinen lomakohde ympäri vuoden – vain noin tunnin ajomatka pääkaupunkiseudulta. hp. 435 000€

Tiedustelut: Yhteystiedot: riitta.luomala@gmail.com tai puh 0400 431303.

MAALAUS AP

Maalaukset

Laatoitukset

ym. Rakennusalan työt

Pitkäniemenkaari 5, Valko 040 5577457

Ahvenkosken koirametsä on avattu!

Tuo koirasi nauttimaan vapauden riemusta.

ahvenkoskenkoirametsa.fi IG ahvenkoskenkoirametsa

WELLBEING

Caring your beauty, body and soul

HOLISTISK, EKOLOGISK HÅRVÅRD

KOKONAISVALTAISTA, EKOLOGISTA HIUSTENHOITOA

JA ZAO MAKE-UP

www.monature.fi

045 773 16799

Drottningatan / Kuningattarenkatu 17 Välkommen! / Tervetuloa!

OPASTUKSET

Tule mukaan opastetulle kävelyretkelle Loviisassa ja Porvoossa. Historiallisten kierrosten teemana ovat kiehtova kieltolaki, prameimmat puutarhat ja puistot, kulttuurintäyteinen kaupunkikierros ja paljon muuta – molemmilla kotimaisilla kielillä.

Ota yhteyttä, suunnittelen mielelläni opastetun kierroksen toiveittenne pohjalta.

lukusund.fi

Asianajotoimisto

Advokatbyrå

puh. | tel. 045 270 7001 nina.antas@lexantas.fi

Kuningattarenkatu 32 B 17

Drottninggatan 32 B 17

Loviisa | Lovisa

• Viemärin avausta ja huuhtelua

• Kaivojen tyhjennystä

• LPS-pumppaamoiden jälleenmyynti

• Erottimien tyhjennys ja pesu

• Kloaköppning och spolning

• Slammbrunnstömning

• LPS-pumpstation återförsäljning

• Avskiljar tömning och tvätt

PIENI YRITYS

- ISO SYDÄN!

Ympäristöhuolto Rio | p. 050 313 0710 kenneth@ymparistohuoltorio.fi 24/7: 041 326 1122 ymparistohuoltorio.fi

YOGA LOVIISAN KESÄ 2026

KESÄKUU

MA klo 17.30-18.20 Drop-in Pilates 15€

TI klo 17.30-18.30 Drop-in Flow 15€

TO klo 17.30-18.30 Drop-in iltajooga 15€.

HEINÄ- JA ELOKUU

MA klo

17.30-18.20 Drop-in Pilates 15€

TI klo 9-10 Drop-in aamujooga 15€

TO klo 17.30-18.30 Drop-in iltajooga 15€

LA klo 9-10 Drop-in aamujooga 15€ (HUOM! 11.7.alkaen)

Tästä tuntikattauksesta on helppo löytää itselleen sopivaa joogaa!

Kuusi opettajaa, paljon tunteja, ihana halli, hyvä mieli. Seuraa WA tai FB ryhmäämme, sinne opettajat laittavat aina tuntipostauksen. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua, sen kun saavut paikalle. Tunnit pidetään Österstjernan hallilla, Laivasillalla. Tervetuloa! paivi@ yogaloviisa.fi, jaana@yogaloviisa.fi, FB, IG YogaLoviisa

Ei lauantaijoogaa 1. ja 29.8.

Loviisan avoimet puutarhat Lovisa öppna trädgårdar

4. –5.7.2026 KLO / KL. 11–17 TERVETULOA! • VÄLKOMNA! www.loviisanpuutarhayhdistys.com

PÄIVÄRETRIITTI

Su 19.7. klo 10–16 85 € Ilmoittautuminen ja lisätiedot jaana@yogaloviisa.fi

Kruunu-Apteekin kesän aukioloajat

1.5.-31.8.Apoteket Kronans öppethållningstider på sommaren

1.5.-31.8.

Ma-Pe klo 8.30-19 Må-Fre

La klo 9-16 Lö

Su klo 11-15 Sö

Tuhannen tuskan kahvila

Avoinna kesä-, heinäja elokuun ti–su 10–18. Juhannusviikonloppuna poikkeavat aukioloajat. Poikkikuja, 07900 Loviisa puh. 044 0195 971 tuhannentuskankahvila.fi

Kuninkaantien sivuapteekin aukioloajatKungsvägens filialapotekets öppethållningstider

Ma-Pe klo 10-18 Må-Fre

La klo 10-16 Lö

Su Suljettu - Stängt Sö

Kuninkaantien sivuapteekki

Degerby Gil

Gille palvelee kesällä 2026 tiistaista sunnuntaihin

la – su | Viikonloppubrunssi

ti–pe klo 11–15 | Kalapöytä

Muina aikoina À la carte

Myös ryhmille

SMÅSTADSLIV

Made with in Loviisa.

Myös Pellingin ja Kabbölen kautta!

9.7, 16.7, 23.7, 30.7

Liput: msjlruneberg.fi 040 548 9005 runeberg@msjlruneberg.fi

SEPÄNKUJA 4, LOVIISA | DEGERBYGILLE.FI

GILLE@ HOLMARI.FI | 040 664 7022

Me cursorilaiset palvelemme monipuolisesti yrittäjiä ja yrityksiä ensiaskeleista liiketoiminnan kehittämiseen sekä mm. kotimaisia ja kansainvälisiä investoijia.

Kiivetäänkö yhdessä kohti unelmia?

Ota yhteyttä → cursor.fi!

Kotkan-Haminan seudun ja Loviisan kehittämisyhtiö Cursor

Rosk’n Rollilta tilataan jatkossa myö

lietesäiliöiden tyhjennykset!

Itä-Uudellamaalla siirrytään kunnalliseen asumislietteiden keräykseen vuonna 2026.

Käytännössä se tarkoittaa, että kiinteistöjen saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennykset ja lietekuljetukset tilataan Rosk’n Rollilta. Loviisassa keräys alkaa 1.9.2026.

Tilaa tyhjennys

• Puhelimitse numerosta

020 637 7000

• Sähköpostitse osoitteesta liete@rosknroll.fi

• Täyttämällä lomake osoitteessa rosknroll.fi/liete

Tilaa päivystystyhjennys

Lisämaksusta tehtävä päivystystyhjennys iltaisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä tilataan numerosta 020 637 7058

Tyhjennyspalvelut

Vakiotyhjennys

Tehdään säännöllisesti kiinteistön haltijan kanssa sovitussa rytmissä tietyillä viikoilla.

Tilaustyhjennys

Kiinteistön haltijan erikseen tilaama kertaluonteinen tyhjennys, joka tehdään tilauksen vastaanottopäivästä seuraavan seitsemän arkipäivän kuluessa.

Täsmätyhjennys

Tehdään tilauksen vastaanottopäivästä seuraavan kolmen arkipäivän kuluessa ja/tai asiakkaan kanssa sovittuna ajankohtana.

Vakio-, tilaus- ja täsmätyhjennyksiä tehdään arkisin klo 6–22.

Päivystystyhjennys

Tehdään lisämaksusta samana tai seuraavana päivänä kiireellisyyden mukaan.

Päivystystyhjennyksiä tehdään ympäri vuorokauden.

TAPAHTUMIA LOVIISASSA 2026 EVENEMANG I LOVISA 2026

Rootsinpyhtää Bluegrass 5.–7.6.

Loviisa Fun Run 6.6.

Liljendalpäivät – Liljendaldagarna 12.–14.6. Juhannusmarkkinat –Midsommarmarknad 16.6.

Loviisan ravit – Lovisa trav 22.6., 13.7., 3.8. Picnic on the Beach: Uimaranta Plagen 100 vuotta – Badstranden Plagen 100 år 25.6. Lurens sommarteater 26.6.–1.8.

Laukkaderby 28.6.

Loviisan avoimet puutarhat – Lovisa öppna trädgårdar 4.–5.7.

Ruukki Picnic 4.7.

Kuninkaan lähde – Konungens källa 5.7.

Small Ship’s Race 18.7. SaltFest 30.7.–2.8.

Kymijokipäivä – Kymmene älv-dagen 1.8.

Loviisa Pride – Lovisa Pride 8.8. Pernaja-päivä – Pernådagen 23.8.

Loviisan päivä – Lovisadagen 25.8.

Loviisan päivän markkinat –Lovisadagsmarknad 25.8.

Itämeripäivä – Östersjödagen 27.8.

Loviisan Wanhat Talot – Lovisa Historiska Hus 29.–30.8.

Strömfors Gravel Mill 29.8.

Loviisan Sibeliuspäivät – Sibeliusdagarna i Lovisa 11.–13.9.

University of Kucku, kansainvälinen nykytaidebiennaali – en internationell biennal för samtidskonst 18.–20.9.

Tutustu kaikkiin tapahtumiin

Bekanta dig med alla evenemang

tapahtumat.loviisa.fi

evenemang.lovisa.fi

TAITEIDEN YÖ 21.8.2026

Kaupunkifestivaali tarjoaa kulttuuria ja taidekokemuksia kaikille: musiikkia, kuvataidetta, kirjallisuutta, työpajoja ja paljon muuta nähtävää ja koettavaa.

KONSTENS NATT

21.8.2026

Stadsfestivalen erbjuder kultur och konstupplevelser för alla: musik, bildkonst, litteratur, verkstäder och mycket annat att se och uppleva.

TESTAA TIETOSI JA RATKO RIVIT!

Kuinka hyvin tunnet Pikkukaupungin, lehden historian ja loviisalaisen pikkukaupunkitunnelman?

Ratko Loviisaaiheinen sanaristikko ja kokeile myös Pikkukaupunki-visaa — mukana on kysymyksiä vuosien varrelta, lehden tekijöistä ja juhlavuosien numeroista.

1.

Mikä seuraavista

kuvaa parhaiten

Pikkukaupunkilehden ideaa?

a) Kuntatiedottaminen

b) Paikallisten ihmisten ja ilmiöiden esiin nostaminen

c) Matkailuesite kesävieraille

2. Mikä on ollut Pikkukaupunkilehden tärkein tehtävä vuosien aikana?

a) Luoda keskustelua ja yhteisöllisyyttä

b) Raportoida kunnallispolitiikasta

c) Julkaista yrityshakemistoa

3.

Mikä tekee Loviisasta monen mielestä aidon pikkukaupungin?

a) Lyhyet välimatkat

b) Ihmisten tunteminen ja kohtaaminen

c) Vanhat puutalot

4.

Mikä seuraavista on ollut Pikkukaupungin jutuissa kaikkein tärkeintä?

a) Ihmiset

b) Rakennukset

c) Tilastot

5.

Mikä pitää paikallislehden elävänä vuodesta toiseen?

a) Pelkkä tilaajamäärä

b) Yhteistyö lukijoiden, ilmoittajien ja tekijöiden kesken

c) Sosiaalinen media

6. Missä Pikkukaupunki syntyy kaikkein eniten?

a) Toimituksen työpöydillä

b) Kaupunkilaisten kohtaamisissa ja tarinoissa

c) Kokoushuoneissa

Huollettu kone takaa huolettoman kesän

7. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten Pikkukaupunkilehden tunnelmaa?

a) Läheinen

b) Utelias

c) Yhteisöllinen

Ota hetki aikaa, nappaa kynä käteen ja haasta samalla vaikka ystäväsi tai naapurisi mukaan. Pienessä kaupungissa moni tietää paljon — mutta harva ihan kaikkea!

Kaikkien ristikon oikein — tai lähimmäksi oikein — ratkaisseiden kesken arvotaan kolme kahden hengen kakkukahvipalkintoa: yksi Helgasiin, yksi Tuhannen Tuskan Kahvilaan ja yksi Kahvila Favoritiin.

Visan kaikki oikein vastanneet osallistuvat puolestaan kirjapalkinnon arvontaan.

Lähetä vastauksesi kuvana, leikattuna, skannattuna, postitse, sähköpostilla tai savumerkein osoitteeseen toimitus@pikkukaupunki.fi.

THEODORAKIS

SUPERSUOSIOON HITILLÄ "HEI RAKAS"

KESÄELÄMÄN KESKUS LOVIISAAN 2010

VESIVASARAN KOTI!

NOPOLA RANSKASSA

KESKUSTABULEVARDIN PÄÄSSÄ NÄYTTELIJÄ WIKLUND

VALVOVIA

KORISVALMENTAJA TUOMAS KANSAA EDUSTAVA ANDERSSON

TEKEE VIILIÄ VEDEN VERBI

SIELLÄ KÄ R PÄSINVAASIOKIN!

HUKANNUT -1.

PEITTÄÄ

VIHAISILTA

MADRIDIN ED ESSÄ

NIMITTÄIN

LAIVASTO MIKA SALON EKSÄ -KATTO

ALKUPALAKSI PERÄÄNANTAMATTOMILLA

AIKOINAAN TEINITÄHTI YÖSIJA

NÄRÄSTYKSESTÄ RIKOKSELLE LAMBERT

PYHIÄ KUVIA

TOIMITUS

100VUOTIAS UIMARANTA

PITKÄÄN MUODIN HUIPULLA SIIPAN ISÄ NAAPURIN MIES

MARKUS FAGERUDDIN TEKEMISTEN PERUSTEELLA

KORISTÄHTI KUIER

SUKKAAINES

NUMEROIN PIILOON

K AUN ISTANUT HORTENIN PUISTIKKOA VUODESTA 1972 LOKI VOI ISKUN NYT SOURI KERTAUKSENA

RAHALAITOS

KORUKIVI

INTENDENTTI ROSENDAHL

VIETTI KESIÄ LOVIISASSA "

HARTIOILLA

JÄI RAJAN TAA

TANSSIJA MATSO N

www.sanaris. / laadinta Erkki Vuokila, ulkoasu Heli Kärkkäinen

ILTATEELLÄ

tuuli

huovila

Kuusi vuotta sitten tulin tuuraamaan äitiyslomalla olevaa kuvataideopettajaa Loviisaan. Ihastuin kaupunkiin heti – ja halusin jäädä. Sittemmin olen päässyt tekemään peruskoulussa monenlaisia töitä esimerkiksi opinto-ohjaajana ja viimeksi erityisopettajana.

Opon työssä pääsin tutustumaan oppilaisiin kokonaisvaltaisesti.

Olen valmistunut kuvataidekasvatuksen maisteriksi Aalto yliopistosta sekä yhteisöpedagogiksi ammattikorkeakoulusta. Sieltä kumpusi kiinnostukseni nuorten kohtaamiseen. Kohta valmistun opinto-ohjaajaksi Jyväskylän yliopistosta.

Kuvataideopettajan työ on edelleen iso osa minua –Olen suunnitellut kursseja ja leirejä taideopistolle. Kuvataidetaustani on auttanut tuomaan luovuutta myös luokkahuoneen seinien sisälle. Tulevaisuuttaan voi suunnitella vaikkapa sarjakuvana tai heittäytyä mielikuvitukselliseen tehtävään! Koulun turvallisten raamien sisällä voi kokeilla kaikenlaista kivaa.

En vielä tiedä, minne päädyn valmistumisen ja äitiyslomani jälkeen, mutta haluan olla paikassa, jossa voin olla nuorille aidosti kiinnostunut kanssakulkija.

Nuoret ovat yksinkertaisesti huipputyyppejä! On ihanaa, kun he moikkaavat kadulla tai kertovat kuulumisiaan lomien jälkeen. Ja heillä on myös todella hauskat jutut – en tosin tiedä, kertooko se enemmän heistä vai minusta.

TEKSTI: LIDA HADDAS

KUVA: ARTO WIIKARI

TALLETUSKORKO DEPOSITIONSRÄNTA 3,25%

Säästämisen ja sijoittamisen palvelut

Placeringstjänster

Laura Törnblom

Sari Silvennoinen

Koponen

Rahoituspalvelut, henkilöasiakkaat

Finansieringstjänster, privatkunder

Sini Nurminen 045 1114 180

Noora Varjola 029 0412 323

Korkotarjous voimassa 30.6.2026 asti Someron Säästöpankissa. Ilmoitettu korko on vuotuinen korko. Tarjouksen vähimmäistalletus on 30 000 € ja talletusaika 18 kk.

Lue lisää ja jätä yhteydenottopyyntö: saastopankki.fi/someronsp/talletustarjous

Erbjudandet gäller fram till 30.6.2026 i Somero Sparbank. Den angivna räntan är den årliga räntan. Erbjudandets minimiinsättning är 30 000 € och depositionstiden 18 månader.

Läs mer och lämna en kontaktbegäran: sparbanken.fi/somerosb/depositionserbjudandet

Päivittäis- ja kassapalvelut Dagliga och kassatjänster Elina Oravakangas 050 4494 326

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa www.saastopankki.fi/someronsp

Puh. 029 041 2300 ma - pe klo 8 - 20, la klo 10 - 14

Roosa Silander 044 0212 951

Lakipalvelut Juridiska tjänster

Niina Raitanen

Rahoituspalvelut, yritysasiakkaat

Finansieringstjänster, företagskunder

Elin Jaatinen 050 3059 947

Ilkka Mansikka 050 3296 055

Drottninggatan 18, 07900 Lovisa www.sparbanken.fi/somerosb Tel. 029 041 2300 mån - fre kl. 8 - 20, lör kl. 10 - 14

OP Salpa on täällä sinua varten

Op

Salpa finns här för dig

Asiantuntevaa

palvelua elämäsi pankista!

Loviisan konttorillamme Kuningattarenkadulla

Sinua palvelevat asiantuntevat ammattilaisemme kaikissa pankki- ja vakuutusasioissa. Olemme avoinna jokaisena arkipäivänä. Lämpimästi tervetuloa!

Rahoitus | Vakuutus | Päivittäispalvelut

Varallisuudenhoito | Lakipalvelut Yritys-, maa- ja metsätalouspalvelut

Sakkunnig service från Ditt livs bank!

I vårt kontor på Drottninggatan i Lovisa betjänas Du av våra sakkunniga experter i alla bank- och försäkringsärenden. Vi har öppet alla vardagar. Hjärtligt välkommen!

Finansiering | Försäkringar | Dagliga banktjänster

Placeringsrådgivning | Juridiska tjänster Företagstjänster, jord- och skogsbrukstjänster