Porvoon energia 2/2013

PORVOON ENERGIA -YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2 | 2013

Kotipuutarhan sadonkorjuu

Porvoon Energian pääkonttori

100 v.

Muumilaulaja

rakastaa purjehtimista Erikoishaastattelussa ministeri Ville Niinistö Energiapäivänä 7. syyskuuta ovemme ovat auki !

KUVA JANNE LEHTINEN

Porvoon Energia

Luonnollinen

valinta

2

Saavutamme vision olla asiakkaillemme luonnollinen valinta vaalimalla vahvaa yrityskuvaa, toimimalla tehokkaasti, luotettavasti ja olemalla l채hell채 asiakasta.

3

Benny Törnroos ja muumilaulujen salaisuus s.16

Sisältö

Herkut talteen s.22

PBE Uutiset ----------------------------------------- 6 Ville Niinistön, Nils Torvaldsin ja Johan Söderbergin haastattelut ------------- 10 Benny Törnroosin haastattelu------------------ 16 Porvoon lelumuseon aarteet ---------------------------------------------- 19 Porvoon Energian pääkonttori 100 vuotta ---------------------------------------- 20

Energiapolitiikka puntarissa s. 10

Porvoon ja Loviisan uudet ravintolat----------------------------------- 24

JULKAISIJA | Porvoon Energia -yhtiöt Mannerheiminkatu 24, PL 95, 06101 Porvoo puh. 019 661 411 faksi 019 661 4211 www.porvoonenergia.fi PÄÄTOIMITTAJA | Nina Fransas TOIMITUSNEUVOSTO | Benny Broman,

4

Nina Fransas, Magnus Nylander, Ari Raunio, Tommi Vierikko, Patrick Wackström, Merja Wilkman TOIMITUS & ULKOASU | peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa www.peakpress.net TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ | Seppo Iisalo

TOIMITTAJA | Rolf Gabrielsson AD | Sanna Nylén KANNEN KUVA | Eeva Kangas PAINO | Painoyhtymä Oy Teollisuustie 21 06150 Porvoo www.painoyhtyma.fi PAINOSMÄÄRÄ | 30 200 kpl

KUVA SEPPO SIRKKA

Pääkirjoitus Hengähdystauon paikka Porvoon Energia on viemässä loppuun pari viimeistä vuotta kestäneen mittavan investointiohjelman. Tolkkisiin on rakennettu biovoimalaitos, jonka juhlalliset vihkiäiset vietettiin keväällä. Samanaikaisesti voimalaitoshankkeen kanssa on ollut rakenteilla sähkönkulutuksen etäluentajärjestelmä laajamittaisine mittariasennuksineen. Vuoden loppuun mennessä tämäkin hanke on viety läpi niin aikataulullisesti kuin kustannuksiltaan suunnitelmien mukaisesti.

”Seuraava kehittämis-

Lelumuseon aarteita s.19 Reseptinurkka-------------------------------------- 25 Palveluoperaatio Puutsi------------------------- 26 Kartanpiirtäjät työssään ------------------------ 28 Tietoisku-------------------------------------------- 30 Energiani-pavelu---------------------------------- 32 Porvoon Energia palvelee ---------------------- 33

Muuntamotaide ihastuttaa s. 8

hanke voi olla aurinkokeräinpuiston rakentaminen. ”

Näillä kahdella investoinnilla Porvoon Energia on tehnyt yli 50 miljoonan euron satsauksen tulevaisuuteen. Biovoimalaitoksen myötä uusiutuvien polttoaineiden osuus yhtiön kaukolämpötuotannossa Porvoossa on noussut jo 90 prosenttiin.

Uusi voimala on vieressä olevan vanhemman voimalan tapaan yhteistuotantolaitos, jossa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Näin ollen biovoimalainvestointi nostaa myös Porvoon Energian sähkönhankinnan omavaraisuusastetta samalla kun se lisää yhtiön ekomerkityn sähkön myyntitarjontaa.

Sähkönkulutuksen etäluentajärjestelmä merkitsee asiakkaille aina laskutuskauden todettuun kulutukseen perustuvaa laskua. Lisäksi se antaa asiakkaille mahdollisuuden seurata omaa kulutustaan jopa tuntitasolla, josta on suuri apu kulutussäästömahdollisuuksien selvittämisessä.

Etäluentajärjestelmästä on myös hyötyä Porvoon Energian pyrkimyksille tehdä sähköntoimitukset yhä varmemmiksi, koska se nopeuttaa mahdollisten esimerkiksi myrskyjen aiheuttamien sähkövikojen paikallistamista.

Toimitusvarmuutta edistävät myös Porvoon Energian satsaukset sähkönsiirron maakaapelointiin. Tämä työ on aloitettu jo hyvissä ajoin ennen tulevia tiukkenevia toimitusvarmuusvaatimuksia, ja työtä on jatkettu biovoimalaitoksen ja etäluentajärjestelmän rakentamisen rinnalla.

Laakereilla lepäämään meillä ei Porvoon Energiassa ole tarkoitus ryhtyä nytkään, vaikka paljon on varsinkin viime vuosina tehty toimintaedellytysten turvaamiseksi ja parantamiseksi pitkälle tulevaisuuteen.

Ehkä pieni hengähdystauko kuitenkin on paikallaan ennen seuraavia kehittämishankkeita, joista yksi voi hyvinkin olla aurinkokeräinpuiston rakentaminen. On miellyttävää todeta, että ympäristöministeri Ville Niinistö lehdellemme antamassaan haastattelussa suhtautuu varsin myönteisesti hankkeeseen ja syöttötariffijärjestelmän avaamiseen myös aurinkovoimalle.

Patrick Wackström, toimitusjohtaja

5

U

ROPPA EU

utiset

Suomen teillä liikkuu jo kymmenen sähköautomallia Vuosi sitten Suomessa oli sähköautoja vain reilu 60. Nyt niitä on yli 300. Vuoden aikana maassa rekisteröitiin lähes 250 sähköautoa.

Teillä liikkuu tällä hetkellä kymmenen erilaista sähköautomallia: Mitsubishi iMiev, Toyota Prius Plug-in hybrid, Mercedes-Benz Vito E-Cell, Peugeot iON, Nissan Leaf, Volvo V60 Plug-in Hybrid, Citroën C-Zero, Opel Ampera/Chevrolet Volt, Think City sekä Fisker Karma.

Tiedot ilmenevät Teknologiateollisuus Trafin ja Eeran tilastoista.

Aurinkovoiman kysyntä kaksinkertaistuu Vuonna 2018 maailman uuden aurinkovoimakapasiteetin kysyntä on 61,7 gigawattia, ennustaa tutkimuslaitos Lux Research. Kysyntä miltei tuplaantuu nykyisestä noin 35 gigawatista.

Aurinkovoimakapasiteetti kasvaa vuodessa keskimäärin 10,5 prosenttia vuoteen 2018. Edelläkävijä Saksa ei näytä pysyvän kapasiteetin lisäyksessä väkirikkaimpien maiden vauhdissa: johtoaseman ottaa Kiina 15 prosentin vuosikasvulla, ja toiseksi suurimmaksi nousee Yhdysvallat. Seuraavina tulevat Japani ja Intia.

Kaikkein nopeimmin ennustetaan kasvavan pienten, epäkaupallisten voimaloiden kapasiteetti, kun kehitysmaiden asukkaat sähköistävät kotejaan myös syrjäseuduilla.

Aurinkopaneeli korvaa asfaltin

IEA kiitti Suomen energiapolitiikkaa Suomessa biopolttoaineiden osuus energian kokonaiskäytöstä on IEA-maiden korkein ja fossiilisten polttoaineiden osuus neljänneksi pienin, käy ilmi Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n maaarvioraportista.

Toukokuun lopulla julkistettu Finland 2013 Review -raportti toteaa, että Suomi on huolehtinut hyvin energiavarmuudestaan, edennyt eturivissä vähentäessään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja integroitunut hyvin pohjoismaiseen energiamarkkinaalueeseen.

IEA suosittelee, että Suomen hallitus jatkaa energian toimintavarmuudesta huolehtimista kestävältä pohjalta peruspilareina bioenergia ja ydinvoima. Lisähuomiota pitäisi kiinnittää erityisesti liikenteen energiatehokkuuteen ja kaasumarkkinoiden kehittämiseen.

Suomessa on vain 11 energiayhtiötä, joilla on ekomerkittyä sähköä myytävänä.

Sähkönjakelussa vain pieniä häiriöitä Energiateollisuuden keskeytystilaston mukaan sähkönjakelu oli vuonna 2012 keskeytyneenä keskimäärin noin 2 tuntia sähkönkäyttäjää kohden. Keskimääräinen keskeytysaika putosi neljäsosaan vuodesta 2011.

Muutos johtui lähinnä siitä, että vuoden 2011 kaltaisia myrskyjä ja niiden aiheuttamia poikkeuksellisen mittavia sähkönjakelun keskeytyksiä ei viime vuonna esiintynyt. Normaaliolosuhteissa sähkönjakelu Suomessa onkin hyvin luotettavaa.

6

Aurinkopaneeleista muodostuva tienpinta tuottaisi sähköä, säästäisi öljyä, sulattaisi lumen ja suojelisi onnettomuuksilta, kertoo saksalainen der Spiegel -lehti.

Yhdysvaltalaiset tutkijat Julie ja Scott Brusaw ovat kehitelleet ajatusta, että tiet tuottaisivat sitä pitkin liikkuvien ajoneuvojen tarvitseman energian. Kaikkialla, missä on teitä, olisi myös aurinkopaneeleita. Öljyä säästyisi kahdella tavalla: sähköautoilusta tulisi yhä houkuttelevampaa, mikä vähentäisi fossiilisten polttoaineiden käyttöä, eikä teitä tarvitsisi päällystää asfaltilla, mikä säästäisi myös öljyä.

Visio ei kuitenkaan toteudu nopeasti. Brusawit suunnittelevat, että kehitys voisi alkaa supermarkettien parkkitalojen ajorampeilta.

Kylmää vettä liuskekaasuinnostukselle Yhdysvalloissa liuskekaasu näyttää tuovan uusia investointeja muun muassa kemian-, metsä ja metallinjalostusteollisuuteen, koska energia halpenee.

Euroopassa liuskekaasun tuotanto edellyttää kuitenkin jatkuvaa uusien kaivojen poraamista. Puola on tehnyt eniten koeporauksia, mutta nyt kansainväliset yritykset rahoineen ovat poistumassa maasta. Tuotanto on Puolassa kalliimpaa kuin Yhdysvalloissa, eikä kaasua virtaa porakaivosta yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Myöskään Britanniassa koeporaukset eivät ole kovin lupaavia.

Ensimmäinen älykaupunki Espanjassa Reilun 180 000 asukkaan Santander on Espanjan ensimmäinen todellinen älykaupunki. Ympäri kaupunkia on upotettu yli 12 000 anturia, jotka mittaavat saasteita, säätävät katuvaloja ja löytävät autoilijoille lähimmät vapaat parkkipaikat. Anturit havaitsevat kadut, joilla kukaan ei kulje, ja himmentävät valaistuksen aktivoitavaksi taas liikkeen avulla. Näin säästyy energiaa. Älypuhelinta käyttävät kaupungin asukkaat saavat suoraan puhelimeensa uusimmat tiedot myös tietöistä, myöhässä olevista busseista tai vaikkapa siitepölymääristä ilmassa.

U

PB

utiset

E

Juhlavan vihkimisseremonian huipennus, kuvassa vasemmalta Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström, kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula, kansanedustaja Mikaela Nylander, ministeri Ville Niinistö sekä Porvoon Energian hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg.

Ympäristöministeri Niinistö vihki biovoimalan

Suurinvestointi pysyi aikataulussa ja budjetissa ROLF GABRIELSSON KUVAT JORI GUSTAFSSON

Porvoon Energian Tolkkisiin rakennuttama biovoimalaitos vihittiin käyttöön perjantaina 12. huhtikuuta 2013.

Vihkimisen suoritti ympäristöministeri Ville Niinistö.

Tervetuliaissanat lausui yhtiön hallituksen puheenjohtaja Johan Söderberg.

Vajaa kaksi vuotta kestänyt rakennushanke on Porvoon Energian yli sadan vuoden historian suurin yksittäinen investointi. Noin 47 miljoonan kustannusarvio piti kuten myös hankkeelle laadittu aikataulu. Laitos on ollut kaupallisessa käytössä maaliskuusta lähtien.

Polttoaineena uudessa lämpöä ja sähköä tuottavassa laitoksessa käytetään puubiomassaa kuten myös vieressä

olevassa yli 30 vuotta vanhassa yhteistuotantolaitoksessa. Vanha kivihiili- ja biovoimala uudistettiin 2000-luvun alussa.

Uusiutuvien polttoaineiden osuus 90 prosenttiin Uuden biovoimalan myötä uusiutuvan polttoaineen osuus Porvoon Energian kaukolämmön tuotannosta Porvoossa on noussut noin 90 prosenttiin. Yhtiön tavoitteena on muuttaa tuotanto täysin biopolttoaineisiin perustuvaksi.

Siinä tarkoituksessa selvitetään aktiivisesti aurinkokeräinpuiston toteuttamisedellytyksiä.

Uuden biovoimalaitoksen lämmöntuotantokapasiteetti on 230 GWh vuodessa. Laitoksen tuoma kapasiteettilisä on lähes 100 GWh. Vuosittainen sähköntuotantokapasiteetti melkein kaksinkertaistuu, 43 GWh:sta 70 GWh:iin.

Polttoainetta kuluu noin 450 000 ja voi nousta 600 000 irtokuutioon vuodessa.

7

U

RVOO PO

utiset

KOONNEET ROLF GABRIELSSON, SEPPO IISALO JA REIJA KOKKOLA, KUVAT KALEVI KETOLUOTO JA STUDIO LINDELL/OSCAR

Siri Haapanen ja Norma Lauritsalo maalasivat sympaattisen metsämaiseman eläimineen.

Muuntamotaide ihastuttaa Moni porvoolainen hieraisi silmiään, kun kaksi taidekoululaista, Norma Lauritsalo ja Siri Haapanen taiteilivat kesäkuussa sutatut muuntamot ympäristöä piristäviksi taideteoksiksi.

– Saimme paljon hyvää palautetta. Esimerkiksi, kun maalasimme kaupunkimaisemaa, moni naapurustosta tuli ihastelemaan muuntamon uutta ilmettä.

Muuntamot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja erilaisissa ympäristöissä. Kuvitus mukailee sijaintia.

– Metsäaiheisen muuntamon lähellä on luontoa, kaupunkikuva on talomaisemassa ja uimahallin lähistöllä sijaitsevaan muuntamoon tuli merimaisema. Saimme ideoida vapaasti, he kertovat.

Nuorille taideharrastajille tällainen kesätyö oli unelmien täyttymys.

– Valtavan kivaa! Ihan unelmakesätyö! Edes sade ei ole haitannut, sillä silloin teimme sisätiloissa sapluunoita, Siri ja Norma kertovat.

Porvoon Energian viestintäpäällikkö Nina Fransas hämmästyi nuorten taiteilijoiden nopeutta ja hienoa kädenjälkeä. Ajatus ilahduttaa porvoolaisia kadunkäyttäjiä onnistui hänestä hyvin.

– Halusimme tarjota ihmisille sutatun muuntamon sijasta miljöötä kaunistavan taideteoksen. Kohteet valittiin näkyviltä paikoilta eri puolilta kaupunkia, jotta mahdollisimman moni voi ilahtua muuntamon uudesta ilmeestä. Ja onhan se mukavaa, kun voi tarjota nuorille kesätyöpaikan, Fransas kertoi.

Sähköbussi koekäytössä Pilottikäytössä ollut sähköbussi kiersi heinäkuussa kolmen viikon ajan Kirkkotorin ja Taidetehtaan väliä.

Ilmainen 3,5 kilometrin kiertoajelu ilahdutti päiväsaikaan niin kaupunkilaisia kuin turistejakin. Yöllä bussi ladattiin Porvoon Energialta hankitulla ympäristösertifioidulla sähköllä.

Samalla kerättiin kokemuksia sähköisen joukkoliikenteen toimivuudesta Porvoossa. Mukana hankkeessa olivat Porvoon Energian lisäksi Porvoon kaupunki, kehitysyhtiö Posintra sekä sähköbussia liikennöinyt Veolia Transport Finland.

8

Pienvesivoimalat ovat tärkeitä sähköntoimittajia Osa Porvoon Energian myymästä sähköstä tulee pienvesivoimalaitoksilta. Toistakymmentä pientä vesivoimalaa toimittaa noin 2 500 omakotitalon vuositarvetta vastaavan määrän sähköä.

Suurin osa Porvoon Energian sähköstä tulee sähkömarkkinoilta, mutta myös pienvesivoimalaitostuotanto on yhtiölle tärkeä sähkönhankintalähde.

– Meillä on ostosopimukset 11 pienvesivoimalan tuotannosta, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo.

Osa pienvesivoimalaitoksista sijaitsee Porvoossa ja Porvoon lähistöllä, osa kauempana. Teholtaan kaikki ovat alle yhden megawatin laitoksia, jolloin ne luokitellaan pienvesivoimalaitoksiksi.

Omakotitalojen ylijäämäsähkön voi myydä sähköyhtiölle Mikromittakaavan voimatuotantoa edustavat esimerkiksi omakotitaloihin hankitut pienet tuulivoimalat ja aurinkopaneelit, joiden mahdollisen ylijäämätuotannon voi myydä sähköyhtiölle. Sähkömittareiden vaihtaminen etäluettaviin mittareihin tekee tämän myös teknisesti mahdolliseksi Porvoon Energian jakeluverkon alueella.

Ostamme asiakkaan ylijäämäsähköä markkinahintaan, sähkökauppapäällikkö Benny Broman sanoo.

Suomessa 152 pienvesivoimalaa Vuonna 2009 Suomessa oli käytössä 152 pienvesivoimalaitosta. Niistä 79 laitosta oli teholtaan 1-10 MW ja 73 laitosta alle 1 MW. Keskimääräinen vuosituotanto oli 8 GWh. Vuonna 1999 perustetun Pienvesivoimayhdistyksen jäsenistö koostuu pienvesivoimalaitosten omistajista, laitevalmistajista, teknologian kehittäjistä, konsulttiyrityksistä, suunnittelijoista, alan tutkijoista ja yksityishenkilöistä. Jäseniä oli vuoden 2012 lopulla 39.

Yhdistyksen vuosikokousta isännöi keväällä Porvoon Energia yhtiön Strömsbergin pienvesivoimala. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Treksilän Vesivoima Oy:n Fredrik Presslerin jälkeen Berndt Schalin.

Lisätietoja: www.pienvesivoimayhdistys.fi

Porvoon Energia -yhtiöille uudet hallitukset Sekä Porvoon Energia Oy:lle että Porvoon Sähköverkko Oy:lle on valittu uudet hallitukset.

Porvoon Energian hallitus 28.5.2013 lähtien koostuu seuraavista henkilöistä: Johan Söderberg, puheenjohtaja Matti Valasti, varapuheenjohta Sirpa Hopeamaa Jari Ilkka Kristel Pynnönen ja rahoitusjohtaja Raija Vaniala (Porvoon kaupungin viranhaltijaedustaja).

Porvoon Sähköverkon hallituksen muodostavat 28.5.2013 lähtien Matti Valasti, puheenjohtaja Patrick Wackström, varapuheenjohtaja Johan Söderberg ja Jari Ilkka.

Henkilöstön tyytyväisyys korkealla tasolla Yhdeksän työntekijää kymmenestä (93 prosenttia) on erittäin tai melko tyytyväisiä Porvoon Energia -yhtiöihin työpaikkana. Keväällä tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi reilu puolet (56) yhteensä 102:sta työntekijästä.

Energiateollisuuden teettämä tutkimus toteutettiin samanaikaisesti useassa energiayhtiössä.

Vastaajista yhteensä 47 prosenttia arvioi Porvoon Energia -yhtiöiden kehittyneen työyhteisönä viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana erinomaisesti tai hyvin. 42 prosenttia vastaajista arvioi kehitystä tapahtuneen jonkin verran. 11 prosenttia oli sitä mieltä, että kehitystä ei ole tapahtunut lainkaan.

Vastaajista 30 prosenttia oli suositellut muille Porvoon Energia -yhtiöitä työpaikkana. 69 prosenttia ilmoitti voivansa suositella sitä – 54 prosenttia lämpimästi ja 15 prosenttia tietyin varauksin. Vastaajien antamien kokonaisarvosanojen keskiarvo Porvoon Energia -yhtiöille oli 5,8 (asteikolla 1-7). Vastaajista 75 prosenttia antoi arvosanan 6 tai 7.

Porvoon Energia -yhtiöiden arvosana oli tutkimuksen kaikilla osa-alueilla kyselyyn osallistuneiden energiayhtiöiden keskiarvoa parempi.

Vekkolan pienvesivoimala sijaitsee Askolassa keskellä perinnemaisemaa.

9

Ministeri Ville Niinistö:

Porvoon Energia

edelläkävijä Suomessa Ympäristöministeri Ville Niinistön mukaan Porvoon Energian biovoimalaitos Tolkkisissa edustaa uutta energiantuotantoteknologiaa, jollaista Suomessa tarvitaan yhä enemmän.

– Biovoimalainvestointi ja aurinkokeräinpuisto tekevät yhtiöstä uusiutuvan energian edelläkävijän Suomessa, biovoimalaitoksen huhtikuussa käyttöön vihkinyt ministeri arvioi.

ROLF GABRIELSSON KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN / VIHREÄT

10

Kuka?

Ville Niinistö Syntynyt 30.7.1976 Turussa Kataisen hallituksen ympäristöministeri vuodesta 2011 Vihreiden kansanedustaja vuodesta 2007 Toinen puheenjohtajakausi vihreissä alkoi toukokuussa 2013 Koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri

11

”Päästöjen vähentäminen, vihreän talouden edistäminen ja teollisuustyöpaikkojen luominen kulkevat käsi kädessä.”

Ympäristöministeri Ville Niinistö

M

inisteri Ville Niinistö pitää tärkeänä, että Suomessa kehitetään kotimaista teknologiaa, jonka avulla uusiutuva energia ja puhdas teknologia saavat mahdollisimman suuren energiaosuuden.

Hän arvioi, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteet vuodelle 2050 tulevat vielä kiristymään.

Siksi liikkeellä kannattaa olla ajoissa.

– Kun nyt tehdään investointeja, lukitaan laitoskanta vuosikymmeniksi. Kannattaa siis ennakoida tulevia päästöjen vähentämistavoitteita. Näin varmistetaan samalla investointien taloudellinen hyöty.

Niinistö muistuttaa, että EU-alueen energiatuotannon pitäisi Euroopan komission tavoitteiden mukaan olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

– Suomi on paljon edellä uusiutuvan energian tuotannossa.

Meidän puolestamme tavoitteeseen pääsyä voitaisiin jopa vähän nopeuttaa.

Investoinnit kannattaa tehdä etupainotteisesti

Niinistön mukaan vähäpäästöisiin ratkaisuihin energiantuotannossa edetään markkinavetoisesti, kun hiilen hinta päästökaupassa nousee.

– EU:ssa neuvotellaan tasosta, jolle vuoden 2030 päästötavoit12

teet asennetaan. Jos päästään ratkaisuun riittävän kunnianhimoisesta tasosta, hiilen hinta nousee jo lyhyellä aikavälillä. Järkevät investoijat, kuten Porvoon Energia, ottavat sen huomioon toiminnassaan jo nyt.

Ympäristöministerin mukaan eri arviot osoittavat, että päästöjen vähentämiseen tähtäävät investoinnit kannattaa tehdä etupainotteisesti meneillään olevan päästökauppakauden aikana.

– Silloin ei lukkiuduta vanhaan tuotantorakenteeseen, säästetään päästöoikeuksia ja samalla luodaan kotimaisia työpaikkoja niin polttoaineita tuottaville kuin uusia teknologisia ratkaisujakin kehittäville yrityksille.

Innovaatio- ja elinkeinotukia tarvitaan

Puuperäisestä biopolttoaineesta ei Ville Niinistön mukaan tule olemaan puutetta.

– Metsissämme kasvaa niin paljon puuta, että sitä voidaan hyödyntää ilmasto- ja ympäristösuojelullisesti kestävällä tavalla vielä paljon enemmän. Arvioni on, että puuhakepohjainen energiantuotanto voi lisääntyä Suomessa, joillain seuduilla paljonkin.

Niinistö pitää selvänä, että uuden teknologian tuotantolaitoksille joissa puunosat hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, pitää olla tarjolla innovaatio- ja elinkeinotukea.

Ministeri kannattaa ylipäätään pienimuotoista, hajautettua

energiantuotantoa.

– Sekä ympäristön että maaseutuelinkeinojen kannalta on hyvä, että meillä on paljon ravinteita, jätteitä ja puuhaketta hyödyntäviä paikallisia laitoksia sekä tuuli- ja aurinkovoimaa.

Niinistön mukaan energiayhtiöiden pitäisikin hyödyntää pientuotantoa ja antaa asiakkaillekin mahdollisuus tuottaa sähköä verkkoon.

– Siihen liittyviä tukiratkaisuja, kannustimia ja verkkoon liittymisen pelisääntöjä arvioimme lähivuosina. Etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat teknisesti jo nyt sen, että kotitaloudet ja pienyritykset voivat tuottaa verkkoon ylituotetun sähkön.

Pientuotannolle tarjottava parempia mahdollisuuksia

Uusiutuvan energian mallimaa Saksa on esimerkki siitä, miten energian pientuotannossa voi tapahtua erittäin voimakasta kasvua. Syöttötariffien ja tukijärjestelmien avulla maahan on syntynyt 300 000 työpaikkaa puhtaan teknologian alalle.

– Meidänkin tulisi tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia tällaiselle pientuotannolle, ministeri linjaa.

Niinistön mukaan on selvää, että tämän tyyppisen bioenergian teknologian kehittämiseen ja bioenergian hyödyntämiseen tarvitaan vielä jonkin aikaa valtion kannustimia.

– Kannattavuuskehitys on kuitenkin niin hyvä, että ala ei pysyvästi tukia tarvitse, hän lisää.

Aurinkovoiman tukeminen mietinnässä

Niinistö kiittelee Porvoon Energiaa aurinkokeräinpuistosuunnitelmista. Suunnitelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin syöttötariffien tapaista tukea.

– Selvitämme paraikaa, ovatko aurinkopaneelien ja aurinkovoiman hyödyntämisen kannustimet Suomessa riittäviä. Pyrimme samalla purkamaan mahdollisia hallinnollisia esteitä ja arvioimaan, pitäisikö tukitasoja parantaa ja helpottaa syöttötariffien piiriin pääsemistä.

Syöttötariffien alarajan laskeminen helpottaisi Niinistön mukaan aurinkovoiman käyttöönottoa.

Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1970-2011 450

Muu bioenergia

400

Kierrätyspolttoaine (bio-osuus)

350

Lämpöpumput

300

Teollisuuden ja energiantuotanon puupolttoaineet

250 200 150

Metsäteollisuuden jäteliemet

100

Puun pienkäyttö

50

Vesivoima

0 1970

1974

1978

1982

1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010

Lähde: Tilastokeskus

Energian kokonaiskulutus ja hiilidioksidipäästöt 1990-2011 1600

80

1 400

70

1 200

60

1 000

50

800

40

600

30

400

20

200

10

0

0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Fossiiliset

Turve

Hiilidioksidipäästöt

Uusiutuvat

Ydinenergia

Muut

Lähde: Tilastokeskus

Kotimaisuudesta huolehdittava

Ministeri pitää tärkeänä sitä, että teknologian hyödyntämisessä varmistetaan kotimaisen tuotannon kehittymisen. Muutoin voi käydä samoin kuin aurinkopaneelien kohdalla – Kiina hyödyntää muiden kehittämää teknologiaa ja polkee hintoja.

– Jos haluamme säilyttää Suomen johtoaseman bioenergiassa ja energiatehokkuudessa, meidän pitää huolehtia siitä, että näillä aloilla toimivat yrityksemme saavat riittävästi kotimarkkinoita, pärjäävät vientimarkkinoilla ja pystyvät kehittämään uusia tuotteita.

Liikevaihdossa puhtaan energian -sektori on jo ohittanut metsäteollisuuden ja työllistää yli 30 000 henkilöä. Viime vuonna kasvuvauhti oli 15 prosenttia.

– Päästöjen vähentäminen, vihreän talouden edistäminen ja teollisuustyöpaikkojen luominen kulkevat käsi kädessä. Teollisuutemme työpaikat tulevat yhä enemmän näistä ympäristöystävällisistä ratkaisuista eri teknologia-aloilla, Niinistö painottaa.

Aktiivinen LNG-strategia Suomella on aktiivinen nesteytetyn kaasun LNGstrategia. Sen mukaan merenkulkuun tarvitaan LNG-jakeluverkko ja maakaasuverkkoon LNGvaihtoehto.

– Suunnitteilla on kolme, neljä valtion innovaatiotuella rakennettavaa pienempää terminaalia.

Lisäksi EU:lta haetaan tukea suurelle LNG-terminaalille, joka tulisi joko Suomeen tai Viroon, ympäristöministeri Ville Niinistö kertoo.

Kaasuputki Suomen ja Viron välille on Niinistön mukaan jo päätetty rakentaa. Sen avulla maat voivat hyödyntää LNG-kaasua riippumatta siitä, sijaitseeko terminaali Suomessa vai Virossa.

13

Nesteytetyn maakaasun (LNG:n) tuontiterminaalin sijoituspäätös on EU-tasolla ajankohtaisin Suomea koskettava energia-asia, arvioi europarlamentaarikko Nils Torvalds.

ROLF GABRIELSSON, KUVA: STUDIO LINDELL/OSCAR

LNG:n tuontiterminaali Suomeen Noin 500 miljoonan terminaali-investoinnista kilpailevat Suomi ja Viro. Koska maat eivät päässeet sopuun sijoituspaikasta, ratkaisun tekee EU:n komissio. Komission konsulttiyhtiöllä viime vuonna teettämä selvitys esitti kaasuterminaalin paikaksi Suomen etelärannikkoa.

– EU:n liikennekomissaari, virolainen Siim Kallas on luvannut noudattaa esityksen linjauksia päätösehdotuksessaan EU-komissiolle. Saa sitten nähdä, kuinka helppoa hänen on pysyä objektiivisena, kun päästään kalkkiviivoille ja pelissä on oman maan etu.

Torvalds ei kuitenkaan halua ennakoida sitä, kumpi tulee vetämään pidemmän korren, Viro vai Suomi.

Inkoo, Tolkkinen vai Paldinski

Jos terminaali päätetään rakentaa Suomeen, sijoituspaikka on todennäköisemmin Inkoo kuin Tolkkinen. Siinä tapauksessa, että EU:n valinta kohdistuu Viron Paldinskiin, Tolkkinen voisi ilmeisesti kuitenkin saada pienemmän LNG-terminaalin.

14

Vaikka LNG-terminaalipäätös menisikin ”väärin” – kuten Torvalds asian ilmaisee – voi hänen mukaansa löytyä muita mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

– Lähtökohtana on tähän asti ollut kaasun kuljettaminen paineen alaisena. On kuitenkin olemassa teknisiä kuljetusratkaisuja, jotka eivät edellytetä paineenalaisuutta. Niitä on esitelty muun muassa Norjan kaasukenttien toimijoille.

– Jos löytyy halvempia mutta yhtä turvallisia ja toimivia ratkaisuja, niin se avaisi erittäin mielenkiintoisia näkymiä, Torvalds sanoo. ”Tarvitsemme eurooppalaisen kantaverkon”

Torvalds varoittaa samalla liiallisen optimismin vaaroista. Hän ottaa esimerkiksi päästöoikeusjärjestelmän, jonka toimivuuteen aikanaan uskottiin vakaasti. Nyt, kun talous polkee paikallaan ja jopa taantuu, järjestelmä ei toimikaan.

– Europarlamentille on luvattu uusi ehdotus, mutta pelkään että joudumme palauttamaan sen uuteen valmisteluun.

Kuka?

Nils Torvalds Syntynyt 7.8.1945 Europarlamentaarikko vuodesta 2012 RKP:n varapuheenjohtaja 2007–2011 Entinen Yleisradion FST:n kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa

”Satsaamme kestävään kehitykseen” ROLF GABRIELSSON, KUVA: SEPPO SIRKKA

Porvoon Energian strategia perustuu sekä ekologisesti että taloudellisesti kestävään kehitykseen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Johan Söderbergin mukaan tämä tarkoittaa satsauksia ympäristöystävälliseen sähkön- ja lämmöntuotantoon kotimaisilla, mieluiten paikallisesti hankituilla biopolttoaineilla omissa yhteistuotantolaitoksissa.

– Yhtiölle ja asiakkaillemme tämä näkyy taloudellisesti edullisina maksuina. Tavoitteemme lisätä omavaraisuusastetta on sekin kestävän kehityksen mukaista, Söderberg sanoo.

Tolkkisten uusi biovoimalaitos oli investointina samaa suuruusluokkaa kuin Porvoon Energian liikevaihto. Myönteisten olosuhteiden vallitessa voimalaitosinvestoinnin uskotaan kuitenkin maksavan itsensä takaisin reilun vuosikymmenen aikana.

EU:n päästöoikeuspäätös pettymys

vai Viroon?

Yhtenä uutena haasteena Torvalds mainitsee Saksan voimakkaan satsauksen tuulivoimaan. Voimaloita on rakennettu tiiviiseen tahtiin maan pohjoisosiin. Sähkön tarve on kuitenkin suurin maan eteläosissa, eikä sähköä saada siirrettyä sinne tarpeellisessa määrin, koska siirtoverkko ei sitä kestä.

– Tuotantojärjestelmiä laajennettaessa täytyy huolehtia myös siirtojärjestelmien vastaavasta vahvistamisesta. Tarvitsemme eurooppalaisen kantaverkon, gridin.

Tanska on puolestaan vahva aurinkovoiman hyödyntäjä. Siellä omakotitalon omistaja voi kesällä syöttää osan aurinkopaneeleilla tuottamastaan sähköstä valtakunnan verkkoon ja ottaa verkosta talvella omaan käyttöön saman verran sähköä. Järjestelmän ansiosta Tanska voi sulkea hiilivoimaloita kesäksi, jolloin sähköä kuluu muutenkin vähemmän.

– Järjestelmä toimii siellä hyvin. En ole kuitenkaan aivan varma, toimisiko se meillä. Ehkä tuulivoiman tapainen syöttötariffijärjestelmä olisi meille parempi ratkaisu, Torvalds sanoo.

Söderberg ei halua peitellä sitä, että EU:n päätös olla siirtämättä eteenpäin päästöoikeuksia oli pettymys. Se johti päästöoikeuksien hintatason romahtamiseen ja siihen, että energiantuotantoa ei kehitetä ekologisimpiin menetelmiin.

– Sekä Porvoon Energialle että globaaleille energiamarkkinoille on eduksi, jos päästöoikeuksien hinta taas nousee niin korkeaksi, että se ohjaa tuotantovälinevalinnat toivottuun suuntaan. Porvoosta ja Porvoon kaupungista on jo hyvää vauhtia tulossa päästöneutraaleja biovoimalaitostemme ja muiden satsaustemme ansiosta. Se on päämäärä, johon valtakunnallisesti tähdätään vuoteen 2050 mennessä.

Poliittisia päätöksiä on vaikea ennakoida. Se on Söderbergin mukaan pienelle, paikalliselle energiayhtiölle merkittävä epävarmuustekijä.

– Se, että esimerkiksi maakaasun verottaminen moninkertaistettiin valtion budjettiriihessä, johti siihen, että kaasu sen kaikista ekologisista eduista huolimatta ei enää ole taloudellisesti kestävä vaihtoehto.

Ydinvoimalla iso rooli

Söderberg pitää asetettujen päästötavoitteiden saavuttamista vaikeana ilman, että ydinvoimalle annetaan iso rooli.

– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että ilman ydinvoiman nykyistä suurempaa hyödyntämistä käy mahdottomaksi saavuttaa asetettuja ympäristötavoitteita, joista vallitsee suuri yksimielisyys.

Söderbergin mielestä olisikin onnetonta, jos Olkiluoto- ja Fennovoima-hankkeet eivät toteutuisi.

– Porvoon Energia on toistaiseksi mukana näissä hankkeissa, ja näissäkin tapauksissa sekä ekologisista että taloudellisista syistä.

– Tuulivoiman hankaluus on siinä, että sitä ei voi säätää. Silloin kun energiaa eniten tarvittaisiin, ei yleensä tuule, ja silloin, kun sitä ei juuri tarvita, tuulee oikein kunnolla. Tuulivoiman rinnalle tarvitaan hintavaihteluja tasaavaa perusvoimaa.

Porvoon Energialla on osuuksia eri tuulivoimapuistoissa. Nykyistä osuuksien määrää Söderberg pitää tässä vaiheessa järkevänä. Porvoon Energia tutkii aurinkovoiman käytön edellytyksiä kaukolämpötuotannossa. Vaikka lopullisia tuloksia ei vielä ole käytettävissä, yhtiön hallituksen puheenjohtaja pitää selvänä, että aurinkovoimasta ei saa taloudellisesti kannattavaa ilman valtiollista subventointia – kuten ei myöskään tuulivoimasta.

15

Muumilaulaja rakastaa purjehtimista Rakkaus vesillä liikkumiseen näkyy Benny Törnroosin tuotannossa.

Kesällä julkaistiin albumi Från ö till ö, saaresta saareen. Muumilauluista tämä mies kuitenkin parhaiten tunnetaan.

– Ne tulevat suoraan selkäytimestä, hän sanoo.

REIJA KOKKOLA , KUVAT: EEVA KANGAS

16

Kuka?

Benny Törnroos Syntynyt 16.6.1950 Helsingissä Asuinpaikka Espoo Kesäpaikka Loviisan Ruotsinpyhtäällä Ura: Hitit ”Käy Muumilaaksoon” ja ”Hei Muumit” 1991. Kultalevy Muumeista 1993, Ylellä radio- ja tv-toimittajana vuodesta 1977.

Keikkailee ahkerasti mm. duona porvoolaisen pankinjohtajan Calle Petterssonin kanssa Viihdyttää yleisöä Muumien kanssa Porvoon Energian Energiapäivillä lauantaina 7. syyskuuta klo 10.30 ja klo 12.00

17

Benny Törnroos katselee hymyillen siniselle taivaalle, joka heijastaa värinsä välkkyvään mereen. Loviisanlahti sai tänäkin kesänä vieraakseen Bennyn punapurjeisen puuveneen, jolla hän osallistui Small Ships´ Race -kilpailuun.

– Rakensin sen kymmenen vuotta sitten Axxell Kuggom -koulussa. Ida-vene on nimetty nuorimman tyttäreni mukaan. Kotona Espoossa minulla on myös isompi, 35-jalkainen purjevene, Benny kertoo.

Törnroosit ovat olleet aina intohimoisia purjehtijoita. Bennyn kolme lasta ovat pienestä pitäen lähteneet mielellään purjehtimaan. Usein matka suuntautui kohti Ruotsin rannikkoa. Tänäkin kesänä perhe vietti viikon yhdessä purjehtien.

- Itse olen purjehtinut kutakuinkin 45 vuotta.

Mielestäni on todella kivaa, kun perhe on niin tiiviisti yhdessä purjehtiessa.

Isoja juttuja muumien tiimoilta

Vaimo Chris-Marie on lähtöisin Loviisasta, ja pariskunta on viettänyt kesänsä aina suvun mökillä Ruotsinpyhtään ulkosaaristossa.

– Olemme olleet naimisissa 28 vuotta, ja jo seurusteluaikanamme vietimme kesät saaressa.

Muumilauluistaan tunnettu toimittaja tietää, että ensi vuonna tullaan järjestämään ”isoja juttuja” muumien tiimoilta, sillä silloin tulee kuluneeksi sata vuotta Tove Janssonin syntymästä. Bennyä hymyilyttää muisto käynnistä Tove Janssonin Klovharun saarella Porvoon saaristossa kesällä 2001. Taiteilija oli hiljattain kuollut.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun kävin saarella. Ympäristö on varsin kivikkoinen, joten saarelle ei ollut helppo mennä. Kalliot ovat sileät, ja sain vaivoin itseni rantautumaan saarelle. Olin juuri ihastelemassa kaunista saarta ja mökkiä, kun vaimoni soitti.

Hän sanoi, että arvaa mitä, telkkarista tulee parhaillaan ihana ohjelma Toven saaresta.

Se oli hämmentävä hetki, kun itse seisoin siellä juuri, Benny muistelee.

Merihädässä

Intohimoinen purjehtija myöntää, että ei ole ”valmis” vielä 45 vuodenkaan kokemuksella. Keli voi aina yllättää. Benny nimittäin viihtyy eritoten eteläisellä saaristomerellä, karujen kalliosaarten tuntumassa. Hän muistaa hyvin erään purjehdusmatkan Kokkolasta Helsinkiin vuonna 1984. Silloin keli oli aivan jotain muuta kuin haastattelupäivänä aurinkoisella Loviisan Laivasillalla.

Oli lokakuu, ja päivät jo lyhyitä. Lähtöpäivänä lämpötila oli laskenut pakkasen puolelle.

–18Lähdimme viemään venettä kohti Helsinkiä

viiden kaverin voimin. Ensimmäinen purjehduspäivä oli aivan upea, rapsakkaan kylmä, mutta kirkas.

Sitten alkoikin tulla turpaan ihan kunnolla. Tuuli puhalsi 20 metriä sekunnissa, oli kaatosade ja todella kylmää. Pimeys laskeutui jo kuuden aikaan.

Sen jälkeen emme nähneet mitään. Silloin ei ollut kännyköitä, joilla soittaa apua.

Hurjan matkan aikana miehistö vilkuili hätärakettien suuntaan. Niitä ei kuitenkaan ammuttu.

– Puuvene oli ollut ylhäällä muutaman vuoden, eikä sitä ollut turvotettu kunnolla. Yksi miehistä äyskäröi koko ajan vettä pois veneestä. Kaatosade ja hirmuiset aallot pahensivat tilannetta. Lisäksi kolme miehistä sairastui kovaan meritautiin.

– Kahden vuorokauden yhtämittaisen taistelun jälkeen näimme majakan, ja pääsimme turvallisille vesille. Maihin päästyämme kaikki nukahtivat saman tien. Kun myöhemmin purjehdimme samalla veneellä, sen masto katkesi melko helpossa kelissä. Ihme, ettei niin käynyt tuossa myrskyssä, Benny pohtii.

Uusia lauluja

Rakkaus vesillä liikkumiseen näkyy myös Bennyn tuotannossa. Kesällä julkaistiin albumi Från ö till ö, saaresta saareen. Vaikka hän on julkaissut lastenlevyjen lisäksi paljon musiikkia myös aikuisille, muumilauluista tämä mies kuitenkin tunnetaan.

– Vaikka olen esittänyt niitä tuhansia kertoja, en ole vielä kyllästynyt, hän hymyilee.

Oli sattumaa, että juuri Benny Törnroosista tuli suosittu muumilaulujen esittäjä. Kun ensimmäinen muumi-animaatio tuli televisiosta vuonna -91, tunnusmusiikki oli ajateltu naisen laulamaksi. Juuri ennen h-hetkeä kävi kuitenkin ilmi, että sävellaji oli naiselle väärä.

Tuotantoyhtiöstä soitettiin heti Bennylle.

– Vastustelin, koska olin luvannut hoitaa lapsiamme vaimon ollessa muualla varattu.

Sain lapsenvahdin, ja opettelin kappaleet ajaessani nauhoituksiin. Kun ensimmäinen osa esitettiin, lähes kaikista levy-yhtiöistä soitettiin ja ehdotettiin levytystä, Benny naurahtaa.

Sittemmin muumit ovat vieneet häntä pitkin Suomea. Lapsiyleisöstä Benny tykkää, sillä palaute on välitöntä ja aitoa. Muumeihin uskotaan kuin joulupukkiin.

– Kerran yksi pikkutyttö kurkisteli Muumimammahahmon hengitysaukosta sisään. Hän tuli jälkeenpäin sanomaan, että tiesitkö, että Muumimamman sisällä on ihminen! Tyttö kuitenkin pyysi, etten kertoisi siitä mitään itse Muumimammalle, Benny nauraa.

Yksityinen museo Lelumuseo sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa talossa Porvoon vanhassa kaupungissa Jokikadun varrella.

Kokoelmiin kuuluu noin 1000 nukkea ja lukematon määrä muita leluja 1800-luvun alkupuolelta 2000-luvulle asti.

Porvoon nukke- ja lelumuseo on auki kesäkuukausina yleisölle ja ryhmille tilauksesta ympäri vuoden.

Osoite: Jokikatu 14 (sisäpiha), Porvoo. www.lelumuseo.com

Jorma Söderlundin suosikkilelu on helikopteri, joka nousee vieterillä ilmaan.

Lelumuseon aarteita

Lentokoneista nukenvaunuihin MAARIT GABRIELSSON, KUVAT: KALEVI KETOLUOTO

Vanhassa Porvoossa sijaitseva Porvoon nukke- ja lelumuseo vie kävijän lelujen ihanaan maailmaan, eri vuosikymmenille ja eri vuosituhansille.

Antiikkikauppias, edesmennyt Evi Söderlund perusti museon poikansa Jorma Söderlundin kanssa vuonna 1974.

– Äitini keräsi leluja jo 1960-luvulta lähtien. Niitä on hankittu huutokaupoista ja markkinoilta. Osa on ostettu suoraan yksittäisiltä ihmisiltä ja jokunen on otettu vastaan lahjoituksena, Jorma Söderlund kertoo.

Vanhimmat lelut ovat peräisin 1800-luvulta. Ne ovat pääosin nukkeja ja nukkekodin kalustoa.

”Voi miten hienoa” Leluista suurimman osan alkuperämaa on muu kuin Suomi.

– Varsinkin Japanissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa valmistettiin paljon leluja.

Söderlund esittelee tummaihoisia nukkeja, jotka on saatu joululahjoina Yhdysvalloista, saajan sukulaiselta.

– Kyllä Suomessakin leluja valmistettiin. Esimer-

kiksi Dollytexin nuket ja Hetekan puiset nukenvaunut olivat suosittuja. Niitä putkahtaa esille perikuntien jäämistöistä silloin tällöin.

Lelumuseo tuo mieleen monelle jo kypsään ikään ehtineellekin muistoja lapsuudesta.

– Kun ihmiset tulevat tänne, heidän ensireaktionsa on yleensä, että ”voi miten hienoa”.

Ulkomaalaiset kävijät ovat sanoneet museon kestävän kansainvälisen vertailun, Söderlund myhäilee.

Pääosa leluista on nukkeja ja nukkekodin kalustoa.

Sydämen asia Jorma Söderlundin oma suosikkilelu on helikopteri, joka nousee vieterillä ilmaan. Hänellä itsellään oli sellainen lapsena.

– Onneksi sain ostettua samanlaisen eräältä messuilta.

Söderlund sanoo museon ylläpitämisen vaativan aikaa ja taloudellista panostusta.

Tuottoisaa se ei ole.

Minulle tämä on sydämen asia. Jos tämän lopetan, on kuin heittäisin äitini elämäntyön hukkaan.

19

ROLF GABRIELSSON, KUVAT: STUDIO LINDELL/OSCAR

Arkkitehtonisesti arvokas Porvoon Energian toimistorakennus täyttää

100 vuotta

Upean rakennuksen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakensivat kolme sortavalalaista rakennusmestaria.

Porvoon Energian juuret ovat tehtailija R.W. Ekblomin syyskuussa vuonna 1900 perustamassa Porvoon Sähkö Osakeyhtiössä, jonka Porvoon kaupunki vuonna 1911 osti ja muutti kunnalliseksi sähkölaitokseksi. Siitä tuli myöhemmin eri vaiheiden kautta nykyinen kaupungin omistama energiayhtiö.

Porvoon Sähkö Osakeyhtiö aloitti toimintansa Jokikadun varrella olevissa tiloissa. Voimakeskuksessa sähköä tuotettiin diesel- ja höyryvoimalla. Vuoteen 1912 mennessä sähkön kulutus oli noussut kaupungissa jo niin suureksi, että tuotantokapasiteetti kävi riittämättömäksi.

Sähkökeskuksesta se alkoi

Noihin aikoihin päätettiin rakentaa uusi sähkökeskus Tarmolaan johtavan tien (nykyisen Mannerheiminkadun) varteen. Siihen tulisi suuri konesali, akkuhuone, korjaamo, varastohuone, kauppa, konttorihuoneisto, huone isännöitsijälle ja kaksi huonetta vesilaitokselle.

Kustannusarvio oli 180 000 silloista markkaa. Vanhojen koneiden myynnistä arvioitiin saatavan 20 000 markkaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 1913 helmikuussa 160 000 markan määrärahan uutta sähkökeskusta ja sen koneita varten.

20

Urakkatarjouksia rakennushankkeesta saatiin neljä. Edullisimman tarjouksen, 82 000 markkaa, jättivät sortavalalaiset rakennusmestarit O. Tolonen, T.E. Haapala ja E. Sauvola, joille sähkölaitoksen hallitus maaliskuisella päätöksellään urakan antoi.

Monen monta muutosta

Uusi keskus oli täysin valmis 15. lokakuuta 1913, mutta jo elokuun loppupäivinä oli ensimmäinen sähkögeneraattoria pyörittävä dieselkone otettu käyttöön.

Talousarviossa ei aivan pysytty. Kustannuksia lisäsi muun muassa se, että tontille tehtiin jäähdytysvesikaivo josta vedettiin putkiyhteydet konesaliin. Rakennettiin myös suuri öljysäiliö, jotta polttoainetta ei tarvinnut enää säilyttää tynnyreissä.

Sähkökeskus on tänä päivänä Porvoon Energian toimistorakennus. Sitä on vuosien mittaan muutettu ja laajennettu moneen otteeseen. Sähköä rakennuksessa ei ole tuotettu enää vuosikymmeniin, eikä siinä myöskään enää ole akkuja, kauppaa eikä huoneita vesilaitokselle.

Tiloja on muutettu ja rakennettu lisää Porvoo Energia -yhtiöiden hallintoa varten. Myös julkisivumuutoksia on tehty, mutta alkuperäinen arkkitehtuuri on säilynyt hyvin.

Porvoon Energian toimistorakennuksen suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist oli aikansa teknisesti innovatiivisimpia arkkitehtejä.

Tunnettujen rakennusten tuntematon suunnittelija

Porvoon Energian toimistorakennuksen suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist oli aikansa teknisesti innovatiivisimpia arkkitehtejä. Hänen kädenjälkiään ovat myös esimerkiksi Aleksi 13 -tavaratalorakennus sekä Suvilahden voimala ja kaasulaitos Helsingissä.

Monet muutkin tutut ja tunnetut rakennukset Helsingissä ja muissa kaupungeissa ovat lähtöisin Lindqvistin piirustuslaudalta.

Itse hän on kuitenkin jäänyt melko tuntemattomaksi, vaikka hän oli sekä taitava piirtäjä että ennakkoluuloton rakennustekninen uudistaja.

Hän käytti ensimmäisenä Suomessa monia teknisiä uutuuksia, esimerkiksi betonipalkkien kannattamaa vaakasuoraa betonilaattaa, pyöröterästä betoniraudoituksessa ja asfalttihuopaa betonin päällä vesieristyksenä. Osaa näistä on käytetty myös Porvoon Energian toimistorakennuksessa.

Selim A. Lindqvist syntyi 19.5.1867 Helsingissä ja kuoli 17.5.1939 Helsingin maalaiskunnassa. Hän opiskeli arkkitehdiksi Polyteknikumissa eli Teknillisessä opistossa (nykyinen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu), josta hän valmistui 21-vuotiaana vuonna 1888. Oman arkkitehtitoimiston hän perusti rakennusmestari Elia Heikelin kanssa heti valmistuttuaan.

Vuosisadan vaihteen kansallisromantiikasta poiketen Lindqvistin arkkitehtuuri edustaa alusta alkaen rationalistista suuntausta.

Tämä näkyy hänen suunnittelemissaan lukuisissa asuin- ja liikerakennuksissa, huviloissa, kauppahalleissa, tehtaissa ja teollisuushalleissa sekä julkisissa rakennuksissa.

Lähteet: Asko Salokorpi, Selim A. Lindqvist, arkkitehti. Kustantajat Sarmala /Rakennusalan kustantajat.

Energiaa ajan virrasta, sähköä Porvoossa 100 vuot ta, Risto Valkeapää Arkkitehti Selim A. Lindqvist (1867-1939)

21

REIJA KOKKOLA, KUVA JORI GUSTAFSSON

Puhdasta ruokaa

omasta maasta

Vessöön saarella läpi vuoden asuvalla Calle Nystedtillä on Porvoon Energian kalustonhoitajan työn lisäksi herkullinen ja terveellinen harrastus. Hän on vapaa-ajan maanviljelijä ja kotipuutarhuri.

22

C

alle Nystedtin maasta nousee perunaa omaan ja läheisten käyttöön, ja omenatarhasta saa herkullisia omenoita, joista voi jalostaa ties mitä hyvää talven tarpeiksi.

Maissia Calle viljelee kotitarpeisiin, ja palsternakkaakin on nimeksi. Hänen uusin ihastuksensa on Lady Felicia, tuo hieman jauhoinen peruna.

– Viime vuonna otin Lady Feliciaa kokeeksi, ja totesin sen sopivan minulle. Sitä käytetään muusissa, keitoissa ja laatikoissa. Mielestäni se käy kaikkeen ruoanlaittoon. Toinen lajike on suomalaisille tutumpi Nicola. Perunaa tulee noin tuhat kiloa vuodessa. Minulla on perunakellari ja iso varasto runsaampaakin määrää varten, hän kertoo.

Omenatarhaus on Callelle niin ikään mieluisa harrastus.

ja puusta Melbasta saa monenlaista herkkua: hilloa, hyytelöä ja tietenkin mehua.

Kaiken lisäksi Callen omenat ovat luomuja, sillä hän antaa puiden tuottaa hedelmää luonnon ehdoilla. Työkaverit aikoinaan kyselivät omenia syödessään, että ovatko ne myrkyttömiä.

Silloin Calle tuumi, että voi hän jättää hyönteistuhomyrkyt poiskin.

– On mukavaa saada puhtaita tuotteita omasta puutarhasta.

Silloin tosin ollaan luonnon ehdoilla, ja joinain vuosina hyönteistuhot voivat olla mittavia. Se on vähän tuurista kiinni, hän hymyilee.

Myös sokerimaissi kuuluu Callen lemppareihin. Ne syödään heti kun valmista tulee.

– Jos jokunen meinaa päästä vanhaksi, maissin voi kevyesti ryöpätä ja pakastaa, hän neuvoo.

Tulinen puutarha Sannaisissa Bernt Olinin satupuutarhassa on hedelmäpuita, marjapensaita, hyötykasveja ja kukkia. Yksi erikoisuuksista on kuitenkin chili, jota puutarhassa kasvaa 144 eri lajiketta.

Chililajikkeita on 144 siitä syystä, että Olinilla on yhtä monta kasvatusämpäriä, joissa kussakin kasvaa kaksi tainta.

– Capsicum annuum, baccatum, frutescens, pubescens ja chinense. Kaikki lajit ovat lähtöisin Etelä-Amerikasta, vaikka tuo viimeksi mainittu viittaa erehdyttävästi Kiinaan. Lajikkeita on maailmassa tuhansia, ja niiden vahvuus ja aromikkuus vaihtelevat erittäin paljon, Olin kertoo.

Hän kiinnostui chilin kasvattamisesta vuonna 2002 jäätyään osa-aikaeläkkeelle. Tuolloin tehty matka Etelä-Amerikkaan antoi ensimmäisen kipinän.

– Olen aina pitänyt chilipitoisista ruoista. Toin matkalta mukanani muutaman chilin siemenet. Pistin ne maahan, ja sain ne itämään. Minulla on talvipuutarha, jossa chili kylvetään. Sitten ne koulitaan ja lopulta istutetaan. Satokausi alkaa elokuussa.

Monikäyttöinen mauste Harva tietääkään, mitä kaikkea chilillä voi terästää. Mauste tuo maut esille aivan ainutlaatuisella tavalla.

Olinin chilituotteita myydään puutarhan lisäksi kaupoissa, markkinoilla ja Malmgårdin kartanolla.

– Chilikastike on suosittua. Käytän chiliä myös appelsiinimarmeladissa, mustaherukkahillossa, viinirypälehyytelössä sekä puolukka- ja pihlajanmarjatuotteissa. Ja jouluna maistuu chilillä terästetty suklaatryffeli!

Yrttien sadonkorjuu Yrtit ovat parvekeviljelijän parhaita kavereita. Niiden kanssa menestyy yllättävän helposti, vaikkei kovin kummoinen konkari olisikaan. Yrtit eivät vie paljon tilaa, mutta antavat runsaan sadon. Ne ovat kauniita, monikäyttöisiä ja sopivat moneen ruokaan. Tässä helppo sadonkorjuuvinkki, jolla ilahdutat itseäsi ympäri vuoden!

YRTTIVOI Parturoi eri yrttien latvat. Kerää talteen persiljaa, ruohosipulia, basilikaa, timjamia, oreganoa - mitä sinulla sattuu kasvamaan.

• Laita saalis yrittisilppuriin ja silppua ihan pieneksi.

• Sekoita yrtit sekä ruokalusikallinen sormisuolaa ja kaksi puristettua valkosipulinkynttä haarukalla huoneenlämmössä pehmenneen voin sekaan.

• Kääri taitettuun voipaperiarkkiin vihreän kirjava voipötkylä. Voit pyöritellä pötkylää niin, että saat siitä tiiviin ja tasaisen.

• Pyöritä voipaperin päistä kiinni ja laita pakkaseen.

• Ruoka kuin ruoka saa pikantin maun kun lisäät siihen valmistettaessa viipaleen yrttivoita.

Pihvien päälle sellaisenaan, vaikka suoraan pakkasesta!

Olinin puutarha: Raitinmäentie 4, Sannainen, Porvoo

23

Kivaa kevyttä!

KOONNUT MAARIT GABRIELSSON

Ravintola Loviisan Kappeli, Kuningattarenkatu 19, Loviisa, avoinna ti-to kello 11 alkaen ja pe-la kello 12 alkaen. www.loviisankappeli.net

Kanttorilassa kiehuu ja kuohuu Loviisan historiallisen alakaupungin sydämessä Suolatorilla, vierasvenesatamaa vastapäätä sijaitseva Vanha Kanttorila kätkee sisäänsä charmikkaan ravintolan. Bistro Cantor ja sen terassi Ölvin tarjoavat hyvää ruokaa ja rentoa meininkiä. www.olvin.fi, www.bistrocantor.fi

Surf kök & barissa on joka päivä yhdeksän euron lounas, joka sisältää kala-, liha-, ja kasvisvaihtoehtoja. Surf kök & bar on avoinna päivittäin kello 11–02, keittiö kello 11–23.

Jokikatu 31, Porvoo www.surfkitchen.fi

24

Porvoon Jokikadulle avattu uusi ravintola Surf kök & bar. Keittiömestari Henrik Poulsen ja yhtiökumppani Juha Seipäjärvi kertovat, että he halusivat Porvooseen ravintolan, joka tarjoaa asiakkaille kohtuuhintaisia laadukkaita lounaita ja menuita.

– Porvooseen on tullut uusia ravintoloita, mutta niiden hintataso on ollut kova. Me haluamme asiakkaiksi nekin, jotka eivät käy kalliimmissa ravintoloissa, Poulsen kertoo.

Yrittäjä- ja keittiömestarihistoriansa aikana Poulsen on omistanut huippuravintoloita Helsingissä ja tehnyt palkituissa ravintoloissa töitä.

Surfissa ei ole perinteistä lastenlistaa, vaan jokaisesta annoksesta saa puolikkaan.

– Haluamme näyttää lapsille, että he voivat syödä ravintolassa muutakin kuin nugetteja, lihapullia ja nakkeja.

CAR

KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR

Trendikkäästi edullista

KUVA STUDIO LIND ELL /OS

KUVA KALEVI KETOLUOTO

Porvoolainen Airi Kallio on halunnut luoda Loviisan Kappelista paikan, jossa hän yhdistää kulttuurin ja hyvän ruuan. Sitä varten hän on palkannut maailmalla kiertäneen huippukokin Christian Sveholmin.

– Kun joku on ihmetellyt, miksi lähdin tähän, voin vain vastata, että hullumpiinkin asioihin ihmiset laittavat rahansa.

Loviisan Kappelin ympärillä olevassa puistossa on erilaisia vesiaiheita, jotka luovat ainutlaatuisen, epätodellisen tunnelman. Täällä kävellessä tuntuu kuin olisi palannut ajassa taaksepäin.

Legendaarinen kappeli on rakennettu vuonna 1865. Nyt se on täynnä mielenkiintoisia kalusteita, astioita, esineitä ja tauluja. Monet niistä ovat Kallion itsensä hankkimia, mutta osan ovat tuoneet lahjoituksena paikalliset asukkaat.

KUVA PÄIVI AHVONEN

Kulttuurikattaus legendaarisessa Kappelissa

Ainesosat :

KUVA NINA FRANSAS

4 kanamunaa 2 dl sokeria 1,5 dl gluteenitonta jauhoa 0,5 dl kaakaojauhetta 1,5 tl leivinjauhetta

Täyte: 2 dl vispikermaa 100 g tuorejuustoa 100 g vaniljan makuista rahkaa 2 rkl sokeria

Tämä herkku on gluteeniton!

4 liivatelehteä 3 dl tuoreita vadelmia

Tee näin: Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään jauhot,

rkk inu a

Vadelmainen suklaakääretorttu

Resept

kaakao sekä leivinjauhe ja siivilöi ne munavaahdon sekaan. Sekoita varovasti. Päällystä uunipelti leivinpaperilla ja levitä taikina leivinpaperille. Paista 225 asteessa 8 minuuttia. Kumoa torttupohja toiselle kevyesti sokeroidulle leivinpaperille. Anna jäähtyä.

Laita liivatelehdet kylmään veteen.

Vaahdota kerma ja sokeri ja sekoita joukkoon tuorejuusto ja rahka. Lisää lopuksi vadelmat. Sulata liivatelehdet muutamassa pisarassa kuumaa vettä.

Anne liivatteen jäähtyä ennen kuin sekoitat sen kermaseokseen.

Levitä seos auki rullatun torttupohjan päälle ja rullaa kääröksi. Anna rullan vetäytyä hetki kylmässä ennen viipalointia.

Koristele sulatetulla valkosuklaalla, vadelmilla ja sitruunamelissalla.

KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR

KUVA MAARIT GABRIELSSON

Ilmassa leijuu

mausteiden tuoksu

Ravintola Khukurin oven avatessa vastaan tulvahtaa itämaisten mausteiden tuoksu.

Se ei ole mikään ihme, sillä ravintolan tarjonta koostuu nepalilaisista ruuista.

Omistajapariskunta Debaka ja Basanta Ghimire ovat Nepalissa syntyneitä, mutta muuttaneet aikuisiällä Porvooseen. He perustivat neljä vuotta sitten ruokaravintolan sopivalle liikepaikalle Runeberginkadulle.

Keittiössä hyörii kaksi nepalilaista kokkia, Hari Sigdel Mona Halminen ja Jordan Wilson haluavat, että Rongossa viihdytään ja ystävystytään.

ja Binod Sigdel.

Khukurin àla carte -listalta löytyy monenlaisia herkkuja kuten kasvis-, kana-, lammas- ja kalaruokia. Lounasaikaan ravintola tarjoaa päivittäin vaihtuvia lounasruokia tuoreen naan-leivän kera. Kaikki ateriat valmistetaan paikan päällä.

– Mausteet ostamme intialaisesta myymälästä Helsingistä. Kastikkeiden valmistamiseen käytettävät mausteet sekoitamme itse, Debaka Ghimire selvittää.

– Meillä on myös A-oikeudet. Tarjoilemme nepalilaista Khukuri-olutta ja porvoolaisen yrityksen maahantuomia kanadalaisia viinejä, jotka sopivat hyvin nepalilaisen ruuan kanssa.

Ravintola Khukuri on avoinna joka päivä ma–pe klo 10.30–22, lounas klo 10.30–15, la su klo 12–22.

Runeberginkatu 34 D, Porvoo www.khukuri.fi

25

Palveluoperaatio Puutsi

isopalPuutsi on Porvoon kaupungin nuor ten ilais luter kelis evan oon veluiden ja Porv peraatio eluo Palv ä itäm ylläp tien akun seur akuntaTukipiste sijaitsee suomalaisen seur , tassa Alus lassa isoti nuor n kodi Runeberginkatu 29 Tukipisteen puh. 0400 443 560

Puutsin katu- ja autopartiot ovat liikkeellä viikonloppuisin ja erityispäivinä.

Nuorisotyöntekijät Matti Valasti ja Juha Westerlund jalkautuvat nuorten sekaan.

26

Puutsilaiset eivät puhu syrjäytyneistä nuorista.

On vain nuoria. He tarjoavat turvallista aikuisen läsnäoloa, ja tarvittaessa juttuseuraakin.

Siellä missä nuoretkin

J

uhlatapahtuma tai muuten vaan kaunis kesäviikonloppu kerää Porvoon nuorisoa kaduille ja puistoihin viettämään aikaa yhdessä.

Yleensä juhlinta sujuu maltillisesti, mutta aina välillä ylilyöntejäkin sattuu.

Kun Puutsin henkilökunta tietää nuorison kokoontuvan juhlimaan, se jalkautuu nuorten sekaan auttamaan ja tukemaan tarvittaessa. Puutsilaiset tarkistavat nuoren kunnon ja toimittavat hänet kotiin. Jos kumpikaan vanhemmista ei ole kotona, nuori viedään yöksi turvakotiin ja joskus harvoin sairaalaan.

– Vuodessa on neljä nuorison juhlapäivää, jolloin meitä tarvitaan erityisesti: Uusi vuosi ja vappu sekä koulujen päättymis- ja alkamisviikonloput. Vappu on yleensä kiireisin. Jalkaudumme myös tavallisina viikonloppuina, jos meille tulee tieto siitä, että tarvetta on, kertoo Puutsin toiminnanohjauksesta vastaava nuorisotyöntekijä Matti Valasti.

Kesä ja kärpäset, nuoruus ja ilo…

Valastista on luontevaa, että nuoret haluavat kokoontua yhteen kauniina kesäpäivänä tai -iltana. Vaikka ongelmia joillakin näistä nuorista on murrosiän myrskyissä, Valasti ei halua puhua syrjäytyneistä nuorista. On vain nuoria, joilla ei mene ainakaan hetkellisesti putkeen.

– Nuorisotyössä tehdään ennaltaehkäisevää työtä nuorten hyväksi. Järjestämme toiminnallista tukea. Käymme leireillä, teemme retkiä tai ihan vain jotain pientä arkista

REIJA KOKKOLA KUVA STUDIO LINDELL/OSCAR

yhdessä. Joskus opetamme myös sosiaalisia taitoja. Olen itse toiminnallinen ihminen, joten tämä on minulle luonteva tapa olla nuorten kanssa, Valasti kertoo.

Aiemmin Puutsilla oli katu- ja autopartioiden sekä oman tukipisteen lisäksi myös auttava puhelin, mutta enää sille ei ole tarvetta. Myös katupartioinnin tarve on pienentynyt 90-luvun ja 2000-luvun alun tilanteeseen verrattuna.

– Pidän kuitenkin tapana mennä silloin tällöin koulujen päättymisen jälkeen keskustaan, jonne nuoriso kokoontuu. Moikkaan tuttuja nuoria ja juttelen heidän kanssaan. Sellaista ihan tavallista kanssakäymistä.

Porvoossa hyvät nuorisotilat

Valasti epäilee, että etenkin talviviikonloppujen rauhallisuus johtuu siitä, että nuoret joko pelaavat tietokonepelejä itsekseen tai ryhmissä. Viikonloput Porvoossa ovat talvisin rauhallisia.

– Jos pelaaminen on vaihtoehto päihteille, niin hyvä niin. Mutta mielestäni yöt ovat nukkumista varten.

Valasti kiittää Porvoon kaupunkia siitä, että nuorille on tarjolla paljon erilaista tekemistä ja hyviä nuorisotiloja. Hänen mielestään nuorisotilat eivät tarvitse ylenpalttista varustelua.

– Riittää, että nuoret saavat olla keskenään siten, että paikalla on turvallinen aikuinen. Me emme tuppaannu, mutta olemme paikalla juttuseuraksi, jos joku niin haluaa, hän sanoo.

Haaste­kisan voitto­summa Puutsille Porvoon Energian työntekijät voittivat kevään aikana järjestetyn Motions Race -haastekilpailun, jossa kerättiin pisteitä liikkumalla sekä muilla terveyttä ja hyvinvointia edistävillä teoilla.

Kilpailuun osallistuivat Porvoon Energian lisäksi Keravan Energia Oy, Mäntsälän Sähkö Oy ja Nurmijärven Sähkö Oy. Jokainen yhtiö nimesi hyväntekeväisyyskohteen, jolle mahdollisesta voitosta saatava rahasumma osoitettaisiin. Porvoon Energian valitsema kohde oli Puutsi, jolle osoitettiin voittosumma, 2 500 euroa.

27

Teknologian kehitys näkyy

kartanpiirtäjän työssä Tietokone on korvannut grafoskynät ja valuvat tussit. Piirustukset putkahtavat ulos modernista kopiokoneesta.

K

REIJA KOKKOLA KUVAT KALEVI KETOLUOTO

artanpiirtäjillä on rauhallinen ja mukava työympäristö Porvoon Energian toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa. Ulla Wiksten ja Kristina Englund työskentelevät pääosin tietokoneen näytöllä. Huonetta hallitsee myös uudenaikainen kopiokone, josta saa tarvittavat kartat ja piirustukset nappia painamalla.

Ulla ja Kristina kertovat, että myös kartanpiirtäjän työssä tekniikka on kehittynyt vauhdilla. Ehkä he jopa hieman kaipaavat aiempia aikoja, jolloin oma kädenjälki siirtyi tussilla paperille muun muassa mittojen ja sapluunoiden avulla.

Kristina käytti nuorena vastavalmistuneena työssään grafoskynää.

– Kynän kärki avattiin, ja sinne tiputettiin muutama tippa tussia kerrallaan. Siihen aikaan piirsimme kuultopaperille, ja työ oli tosiaan aika hidasta.

Tarkkaa työtä

Ulla ei ole koskaan käyttänyt kartanpiirtäjänä grafoskynää, mutta sen sijaan täyttöpatruunatusseilla hän on piirtänyt. Tusseilla ei enää piirretty kuultopaperille, vaan muoville.

Kristina ja Ulla muistavat hyvin, että tussit saattoivat vuotaa ja sotkuista jälkeä tulla, mutta toki työ oli nopeampaa. Kartanpiirtäjillä oli käytössään pystysuunnassa säädettävät piirustuspöydät, jotta työasento olisi ollut mahdollisimman hyvä.

– Virheitä ja valumia korjasimme raaputtamalla partaterällä.

Muovi saattoi kulua, jolloin tussi ei enää tarttunut siihen, tai joskus harvoin muoviin saattoi tulla ihan reikäkin, Ulla kertoo.

Haasteellisia uudistuksia

Porvoon Sähköverkon alueeseen kuuluu Porvoon lisäksi osa Por28

Ulla Wikstenillä on mukava työympäristö 100 vuotiaan toimistorakennuksen ylimmässä kerroksessa.

Työnsä äärellä

Kristina Englund pitää verkostojen tiedot ajan tasalla.

”Enää toimistossa ei piirustuspöytiä ole, sillä työ tehdään sähköisesti tietokoneella.” naista ja Loviisaa. Kaukolämpöverkkoa Porvoon Energialla on Porvoon lisäksi myös Loviisassa.

Enää toimistossa ei piirustuspöytiä ole, sillä työ tehdään sähköisesti tietokoneella. Ensin otettiin käyttöön Integra-ohjelma vuonna 1997, ja nyt on siirrytty Tekla-järjestelmään. Uusi tekniikka on ollut haasteellista omaksua, sillä muutos aiempaan on ollut suuri. Kristinan työajasta kuluu nykyään leijonanosa Teklan päivittämiseen.

– Pidän verkostojen tiedot ajan tasalla. Päivitän uusien asiakkaiden johdot, maakaapelit ja verkot. Tätä teen pääasiallisesti koko

päivän, ellei meillä sitten ole kaapelinäyttöjä asiakkaille. Niitä järjestämme tiistaisin ja torstaisin, mutta tarpeen vaatiessa myös muulloin.

Kartanpiirtäjät välittävät asiakkaille kartat sähköjohdoista ja kaukolämpöputkista. Työssä auttaa moderni kopiokone, kun aiemmin piirustuksia leikattiin ja teipattiin.

Ullasta työn parhaita puolia on asiakaspalvelu. Nykyään tosin yhteydenotot tapahtuvat lähinnä sähköpostilla.

– Mutta kyllä joku tulee vielä käymäänkin vanhasta muistista, hän hymyilee.

29

ka

ti

etonurk

KOONNUT SEPPO IISALO

Mökki talvikuntoon

check • Jos mökkiä ei ole rakennettu talviasuttavaksi, ei lämpöä yleensä kannata jättää talveksi päälle.

• Poista sähkölaitteiden pistotulpat pistorasioista tai katkaise sähköt sähkömittarista.

• Suojaa mökin sähkölaitteet kosteudelta. Varastoi ainakin herkimmät elektroniset laitteet ykkösasuntoon talven yli.

30

• Jos aiot pitää mökin lämmitettynä esimerkiksi + 10 C°:ssa talven yli, varaudu siihen, että sähkön kulutus on noin puolet siitä, mitä se olisi pidettäessä yllä normaalia huonelämpötilaa.

• Erityinen kuivanapitolämmitys säästää energiakuluja kosteiden syksyjen ja keväiden aikana. Mökkiä pidetään silloin 3–5 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä syksyisin ja keväisin, kun ilma on

kaikkein kosteinta ja homehtumisvaara suurin.

• Talvikeleillä mökin lämpötila saa laskea pakkasen puolelle, sillä pakkasessa homeet eivät kasva.

Suojaa sähkölaitteet ukkoselta Nykytekniikka on aiempaa herkempää ukkosen aiheuttamille ylijännitteille.

• Helpoiten sähkölaitteet voit suojata irrottamalla laitteen sähkötulppa pistorasiasta ukkosella. Vanha hyväksi todettu tapa toimii, sillä salamanisku ei vahingoita laitetta, jota ei ole kytketty sähköverkkoon.

• Kodin herkimmän elektroniikan voit suojata laitekohtaisilla ylijännitesuojilla, jotka tulevat laitteen ja pistorasian väliin. Niillä voit suojata tietokoneita, tietoverkkoja, televisioita, ilmalämpöpumppuja, jne. Ylijännitesuojat maksavat muutamasta kymmenestä eurosta ylöspäin.

• Jatkuvaa sähköä tarvitsevat sähkölaitteet kannattaa varustaa UPS:lla (katkeamaton virran syöttö, englanniksi Uninterruptible Power Supply). Se turvaa laitteen tasaisen virransaannin lyhyiden sähkökatkosten ja syöttöjännitteen epätasaisuuksien aikana. UPS liitetään ylijännitesuojan tapaan sähkölaitteen ja virtalähteen väliin.

• Parhaan suojan ylijännitteen varalle saat, kun asennutat lisäksi sähköpääkeskukseen yhdistelmäsuojan. Hinta on noin 500 eurosta ylöspäin. Huom! Yhdistelmäsuojan saa asentaa sähköpääkeskukseen vain sähköalan ammattilainen.

Jatkuvaa sähköä tarvitsevat herkät sähkölaitteet kannattaa varustaa UPS-laitteella. Se turvaa katkeamattoman virran syötön. (engl. Uninterruptible Power Supply).

Kannattaako katkaista sähköt pääkatkaisijasta?

Rakennuksen pääkatkaisijan kiinnilaitto ei tuo täydellistä suojaa, sillä salaman aikaansaama jännite on niin korkea, että se saattaa hypätä katkaisijan yli. Siksi sähkön poiskytkemisen lisäksi on varminta vetää tietokoneen, television, mikron, lankapuhelimen ja vastaavien laitteiden pistokkeet pois seinästä.

KUVA: EATON

Unohditko testata palovaroittimen?

Energiansäästöviikkoa vietetään tänä vuonna 7.–13.10.2013.

Kampanjan aikana kiinnitetään huomiota energiansäästöön ja tottumuksiin käyttää energiaa. Osallistu sinäkin!

Vaikka palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa jo toistakymmentä vuotta, monesta kodista sellainen puuttuu – tai ainakaan sen kuntoa ei muisteta testata säännöllisesti. Nyt olisi hyvä aika!

Toimintakunnon varmistaminen on helppoa: kun painat testinappia ja kuulet piippaavan äänen, varoitin on kunnossa.

• Palovaroitin ilmoittaa itse pariston tehon loppumisesta toistuvalla, lyhyellä äänimerkillä pip…pip… pip. • Viimeistään tällöin on paristo heti vaihdettava.

• Nyrkkisäännön mukaan tavalliset paristot tulee vaihtaa kerran vuodessa.

• Muista, että palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo! www.pelastustoimi.fi

31

U

PB

utiset

E KOONNUT ROLF GABRIELSSON

Tiesitkö, että Energiani -palvelun kautta voit seurata sähkönkulutustasi jopa tunnin tarkkuudella.

Energiani-palvelu

on saanut hyvän vastaanoton

Viime vuodesta käytössä olleesta Energiani -palvelusta on saatu hyvää palautetta, kertoo mittauspäällikkö Tomas Nordström.

Energiani -palvelun avulla voi seurata jopa tunnin tarkkuudella omaa sähkönkulutustaan ja näin saadun tiedon perusteella oppia käyttämään sähköä aikaisempaa suunnitelmallisemmin ja kustannustehokkaammin.

– Samalla säästökohteiden tunnistaminen helpottuu ja vaikutukset näkyvät nopeasti sähkölaskussa, Nordström sanoo.

Varsinkin saaristossa tästä on paljon hyötyä, sillä talvimyrskyistä tai runsaasta lumentulosta johtuvat mökkien ja vapaa-ajan asuntojen sähköviat eivät välttämättä tule verkkoyhtiön tietoon ennen kuin asukkaat palaavat vapaa-ajanviettopaikkoihin.

– Etäluennan avulla voimme helposti tarkistaa tilanteen milloin vaan ja tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin, sanoo Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander.

Helppo käyttää Ilmaisen palvelun käyttäjäksi pääsee Porvoon Energian kotisivujen – www.porvoonenergia.fi – kautta.

– Klikkaa Energiani -ikonia, valitse asiakasraportointi ja rekisteröidy sähkölaskusta löytyvän asiakasnumeron ja käyttöpaikan tunnuksen avulla, Nordström neuvoo.

Tämän jälkeen voit palata etusivulle ja valikoista valita esimerkiksi sähkönkäyttöraportit. Ruudulle avautuu sähkönkäyttöä kuvaava tolppakaavio. Voit valita tarkastelutasoksi kuukausi-, päivä- tai tuntitason. Edellisen päivän lukemat ilmestyvät kaavioon seuraavan päivän keskipäivään mennessä.

Eivätkä hyödyt tähän lopu. Nordström mainitsee esimerkiksi mahdollisuuden asettaa sähkönkulutukselle hälytysrajoja. Jos kulutus nousee yli asetetun rajan, asiakas saa siitä tiedon sähköpostiinsa.

– Kesämökin omistaja, joka pitää mökissään peruslämpöä, voi Energiani -palvelun kautta tarkistaa, että lämmitys toimii halutulla tavalla. Näin hänen ei tarvitse käydä paikan päällä tilannetta tarkastamassa.

Apua saariston vapaa-ajan asukkaille Etäluennan ansiosta Porvoon Sähköverkon on aikaisempaa helpompaa paikallistaa esimerkiksi myrskyjen jälkeisiä sähkövikoja.

32

Energiani-palvelusta voi seurata oman talouden sähkönkulutusta kuukausi-, päivä- tai tuntitasolla.

Porvoon Energia palvelee !

Tekstiviestipalvelu tiedottaa sähköhäiriöistä reaaliaikaisesti Tekstiviestipalvelun käyttäjänä saat käyttöpaikkaasi koskevat vika- ja työkeskeytystiedotteet reaaliaikaisesti puhelimeesi klo 07–22. Vikakeskeytystiedotteet lähetetään keskijänniteverkon vioista.

Porvoon Energia käyttää yhä enemmän nettiä, sähköpostia ja tekstiviestijärjestelmää kattamaan mahdollisimman laajasti asiakaskuntansa tiedontarpeet häiriötilanteissa.

Tähän tähtää myös syksyllä voimaan astuva uusi sähkömarkkinalaki. Laissa säädetään jakeluverkon haltijalle velvollisuus tiedottaa viipymättä sähkönkäyttäjille, jos sähkönjakelu keskeytyy merkittävässä laajuudessa, esimerkiksi suurhäiriötilanteessa.

Jakeluverkonhaltija velvoitetaan lisäksi antamaan arvio vian tai keskeytyksen kestosta ja laajuudesta.

– Jo hyvä asiakaspalvelu edellyttää, että asiakkaat saavat tietoa häiriötilanteista ja niiden kestosta niin pian kuin mahdollista. Se on ollut meille johtotähtenä, kun olemme tehostaneet häiriötiedottamistamme, käyttöpäällikkö Mikael Hämäläinen sanoo.

Klikkaamalla tieto häiriöalueesta Ratkaisuksi on kotisivuillemme kehitetty häiriökarttapalvelu, joka on vapaasti kaikkien nähtävillä.

– Se otettiin käyttöön noin vuosi sitten. Asiakkailta saatu palaute on ollut hyvää, Hämäläinen kertoo.

– Kartta näyttää reaaliaikaisen keskeytystilanteen. Klikkaamalla vika-aluetta tai valitsemalla alue listasta pääsee tarkemmalle tietotasolle, jossa on myös arvio korjauksen kestosta, Hämäläinen selvittää.

Ota käyttöösi maksuton häiriötekstiviestipalvelumme Rekisteröitymällä viestipalveluun saat tiedot häiriöistä ja suunnitelluista huoltokatkoksista matkapuhelimeesi tai sähköpostiisi. Lähetämme sinulle sähkökatkon syyn ja arvioidun keston. Palvelun voit tilata kotisivuiltamme KolibriExtra -palvelusta, kohdasta Häiriötiedotus.

n kautta pääsee tilaamaan Kotisivuillamme olevan kuvakkee ia.fi än” -palvelun, www.porvoonenerg ykkä ”Sähköhäiriötiedot känn

E-lasku korvaa suoraveloituksen Laskujen suoraveloitus päättyy EU-asetuksen mukaisesti viimeistään 31.1.2014. Porvoon Energiassa muutokseen on valmistauduttu hyvissä ajoin.

Porvoon Energia muuttaa asiakkaiden suoraveloitukset joko e-laskuiksi tai suoramaksuiksi.

– Jos asiakas hyväksyy laskutusmuutoksen, hänen ei tarvitse tehdä mitään.

Muutos toteutetaan yhteistyössä asiakkaan pankin ja Porvoon Energian kanssa, talous- ja hallintojohtaja Merja Wilkman toteaa.

Asiakkaat saavat alkusyksynä tiedotteen, jossa kerrotaan tarkemmin tulevasta muutoksesta.

E-lasku lähetetään asiakkaan verkkopankkiin, jossa sen voi asettaa automaattisesti maksettavaksi. Vaihtoehtoisesti sen voi itse käydä hyväksymässä.

Ei uusia kustannuksia Suoramaksu on Merja Wilkmanin mukaan tarkoitettu asiakkaille, joilla ei ole käytössä verkkopankkia.

– Se toimii samalla tavalla kuin nykyinen suoraveloitus. Asiakas saa tiedot laskusta sopimallaan tavalla, esimerkiksi postitse. Pankki, joka on saanut kopion laskusta, veloittaa sen sitten automaattisesti asiakkaan tililtä eräpäivänä.

Verkkopankin käyttäjälle e-lasku on helpoin vaihtoehto. Sen voi Wilkmanin mukaan ottaa käyttöön jo nyt.

– Kun e-laskuun liittää automaattisen maksamisen, on laskun maksaminen yhtä helppoa kuin suoraveloituksella.

Suoraveloituksen muuttaminen e-laskuksi ei aiheuta kustannuksia tai uusia pankkipalvelumaksuja.

Porvoon Energialta sähköä myös opiskelijapaikkakunnan asuntoon Opiskelijaelämän aloittaminen ja muutto pois kotikunnasta merkitsevät suurta muutosta nuoren elämässä.

Yhtäkkiä on seistävä omilla jaloillaan ja huolehdittava monista käytännön asioista, esimerkiksi sähköstä, josta kotona asuessa ei tarvinnut huolehtia.

Sähkö saattaa sisältyä opiskelija-asunnon vuokraan, tai sitten opiskelijan pitää itse solmia sähkösopimus.

Sopimuksen voi tehdä minkä tahansa sähköä myyvän yhtiön kanssa. Porvoolainen opiskelija voi ostaa sähkönsä Porvoon Energialta, vaikka muuttaa asumaan esimerkiksi Turkuun.

– Voimme hoitaa koko sopimusprosessin, auttaa opiskelijaa sopimuksen teossa ja selvittää hänelle, mistä hän maksaa ja kenelle. Annamme myös energiansäästövinkkejä, Janette Englund kertoo.

Englund painottaa, että on tärkeää ottaa yhteyttä sähköyhtiöön hyvissä ajoin ennen muuttoa varmistuakseen siitä, että lisäkustannuksia ei synny mahdollisen sähkön päälle kytkemisestä.

– Eri yhtiöillä on erilaisia sääntöjä ja tariffeja. Siksi kannattaa tehdä sähkösopimus heti, kun sisäänmuuton päivämäärä on tiedossa, Porvoon Energian sähkönmyynnistä yksityisasiakkaille vastaava Englund neuvoo.

33

Energiapäivä lauantaina 7.9. klo 10-13!

Vietä hauska päivä kanssamme. Ohjelmaa on piha-alueella ja pihalle pystytetyssä teltassa. Samalla vietämme pääkonttorimme 100-vuotissynttäreitä joten ovet ovat avoinna kaikille.

Ohjelma • Benny Törnroos ja Muumit esiintyvät klo 10.30 ja 12.00. Tutut sävelet innostavat laulamaan ja tanssahtelemaan.

• Tule tutustumaan eri osastoihimme.

Kysy ammattilaisilta energia-asioista.

• Tutustu tarkemmin valvomoomme, jossa seuraamme sähköverkon tilannetta.

• Näytillä oma sähköautomme ja suurin verkonrakennuksessa käytettävä työautomme.

• Isnäsin VPK esittelee toimintaansa.

Tule katsomaan oikeata paloautoa.

• Kerromme Energiani –palvelusta ja uudesta häiriötekstiviestipalvelusta.

• Hembölen kotieläinpuisto tuo mukanaan viehättävät eläimet juhlimaan kanssamme. Pääset myös kokeilemaan talutusratsastusta.

• Tarjolla lohikeittoa ja ruisleipää, kahvia, mehua ja pullaa sekä tietenkin iloista ohjelmaa.

Tervetuloa!

– Luonnollinen valinta – Ett naturligt val

Energidag, lördagen den 7.9. kl. 10-13!

Kom och fira en rolig dag med oss. Program ute på gården och i tältet. I år fyller vårt huvudkontor 100 år så dörrarna är öppna för alla.

Program • Vi sjunger och dansar tillsammans med Benny Törnroos och Mumintrollen i takt till de kära muminsångerna.

Uppvisningarna är kl. 10.30 och 12.00.

• Våra olika avdelningar presenterar sig.

Rådfråga experter i energifrågor.

• Bekanta dig närmare med vårt kontrollrum där vi följer med läget i elnätet.

• Demonstration av vår egen elbil och den största bil som vi använder då vi bygger elnät.

• Isnäs FBK presenterar sig. Kom och se på en riktig brandbil.

• Kom och hör mera om Min Energi -tjänsten och den nya tjänsten, där vi med textmeddelanden informerar om avbrott.

• Hemböle husdjurspark har kommit på besök till stan och firar med oss.

Ponnyridning för barn.

• Vi bjuder på laxsoppa och rågbröd, kaffe och saft med bulle samt naturligtvis ett trevligt program.

Välkomna!

Mannerheiminkatu 24 | 06101 Porvoo Mannerheimgatan 24 | 06101 Borgå

35