Nosteessa – Loviisa

NOSTEESSA TÄTÄ ET EHKÄ TIENNYT LOVIISASTA

TULEVAISUUSTUTKIJA MARKKU WILENIUKSEN ERIKOISHAASTATTELU

Yritysten uudet mahdollisuudet ETÄTYÖ YLEISTYY, VAPAA-AIKA KOROSTUU

HOUKUTTIMINA MERI, LUONTO JA SUJUVA ARKI

LOVIISA Helmi meren Ei vain puutaloidylliä rannalla

yrityspalvelut.loviisa.fi yrityspalvelut.loviisa.fi

ERINOMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LOVIISA

Kaunis merenrantakaupunki rantaviivaa 444 km ja järviä 42 kpl

Perustettu 1745

TILAA AJATELLA JA TOIMIA LOVIISA

ESPOO

312 km2 820 km2 Loviisa on pinta-alaltaan suurempi kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä.

VANTAA

HELSINKI

240 km2 214 km2 0

25 km

Asukkaita 15 013 (30.4.2018) suomenkielisiä 54,9 % ruotsinkielisiä 41,3 % muita 3,8 %

20 suurinta loviisalaisyritystä Loval, Disas Fish, Teampac, Boomeranger Boats, Valkon Hoitokoti, Valko Kartano, M. Kindstedt, Kuusisen Kala, Gemmi, Däck-Rengas, Aurora Data and Systems, Fantuzzi Noell Baltic, Sea Golf, Puurakentajat, Lindén Urakointi, Topcore, Hawcon tilit, Omega Building, Stemon Lähde: Asiakastieto

2

Yrityksiä yhteensä 1 399 (2016) 69 uutta yritystä (1.1.2017–10.4.2018) Lähde: Tilastokeskus

KOUVOLA

LAHTI

E18

PORVOO

LOVIISA

E18

LÄHELLÄ HELSINKIÄ JA MUITA KESKUKSIA.

HELSINKI

30min

Helsinki-Vantaan lentokenttä

52 min

1h

50 min

Vuosaaren satama

52 min

Itäkeskus

29 min

Porvoo

20 min

Pyhtään lentokenttä

LOVIISA

37 min

Kotka

HELSINKI

57 min

Kouvola

Lähde: Google Maps

DIGITALISAATION ETURINTAMASSA

Loviisan nopea kiinteä laajakaistaverkko on selvästi parempi kuin useimmissa muissa kunnissa, pääkaupunkiseutu mukaan lukien. Täällä nopea valokuituyhteys on saatavilla myös pieniin yrityksiin ja kotitoimistoihin niin kaupungin keskustassa kuin kylissäkin.

Nopean kiinteän laajakaistayhteyden kattavuus eri kunnissa % 80 70 60 50 40 30 20 10 0

KOTKA

79 68 56

Lähde: 100 Mbt/s kiinteän verkon prosenttiosuudet kunnittain, Viestintävirasto 2016

55 44

42 42

41

35

34

32 21

LOVIISA

VO

LA

O KO

U

O

A TA

RV

IA N

PO

EN IN

M U

U KA

N KO

RK

VA N

I M

O PO

O ES

KI

KO

PO SI

A

AN H

TK

N SI EL

H

JÄ N

KO

I RV

A IS VI LO

PI LA

KI

Logistinen sijainti

60°27’25” N 26°13’20” E

TYÖPAIKKA HELSINGISSÄ, KOTI LOVIISASSA Helsingissä asuessani tuntui usein siltä, että olin kotonakin koko ajan töissä. Muutettuani Loviisaan huomasin, että riittävä etäisyys työpaikkaan auttoi järjestämään työt tehokkaasti ja rauhoitti vapaa-ajan käyttöä.

Asun perheeni kanssa viihtyisässä omakotitalossa Loviisan keskustan tuntumassa. Työpäivän jälkeen lähden usein kalaan.

Venesatama on viiden minuutin päässä, ja hyvät kalavedet sijaitsevat lähellä. Harrastan myös judoa, joka toimii erinomaisena vastapainona istumatyölle.

Marko Terävä Värimäärittelijä ja yrittäjä liikkuvan kuvan jälkikäsittely-yrityksessä (Post Control Helsinki)

4

LOVIISA Meillä nappaa!

loviisa.fi

8 Tulevaisuuden yritysten valttikortit

Naapuriavusta 21. vuosisadan jakamistalouteen

Kaupunginjohtaja viihtyy vapaa-ajan asunnollaan

24

28

Moderni työ on yhä vähemmän paikasta riippuvaista. Etätyö yleistyy, ja tulevaisuudessa jopa melkein joka toinen voi tehdä etätöitä.

Nykyaikainen yritys voi sijoittua melkein minne tahansa, kunhan toimintaympäristö on kunnossa, yhteydet pelaavat ja arki joustaa.

Tällä julkaisulla haluamme kertoa, että Loviisa tarjoaa kaikkea tätä – lähellä Helsinkiä, meren äärellä, ihanan luonnon helmassa. Meiltä löytyy jo paljon hyvää porukkaa, ja uudet yritykset ovat tänne tervetulleita.

MERI, LUONTO & MODERNI TYÖ

Kirkkaita ajatuksia modernissa työtilassa

Lämmin vastaanotto motivoi

22

12

Sähköautot tulivat

34 Juristi inspiroituu ympäristöstä

Työtä Skypellä ja etänä

18

30

LOVIISA Merta ja autenttisuutta

loviisa.fi

NOUSUSSA: JOUSTAVA ARKI, MIELEKÄS VAPAA-AIKA Miksi jokin kaupunki vetää puoleensa uusia asukkaita ja yrityksiä? Millä heidät sinne houkutellaan? Siinä kysymyksiä, joita pohditaan paitsi Loviisassa, myös muissa kaupungeissa ympäri maailman.

8

K

aupungistuminen on yksi megatrendeistä.

Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, joita rakennetaan yhä täydemmiksi ja tehokkaammiksi.

Osa kaupungeista kukoistaa, toiset sinnittelevät, osa näivettyy. Tämäkö on tulevaisuuden koko kuva?

Kysymyksiin vastaa professori Markku Wilenius.

Hän toimii Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa ja on ollut vuoden alusta asti vierailevana tutkijana Sydneyn teknillisessä yliopistossa taloudellisia ja sosiaalisia innovaatioita tutkimassa. Hän on myös muun muassa johtanut monialaista visioryhmää, joka suunnittelee Turun keskustan kehittämistä. Hän on myös palkitun Tulevaisuuskirjan kirjoittaja.

Wilenius huomauttaa, että ratkaistaessa kaupunkien tulevaisuutta on keskeistä tietää, missä ovat työpaikat, missä toimiva koulutus ja muut hyvinvointitekijät kulttuuritarjonnasta alkaen.

– Olemme siirtymässä tuotannosta palveluihin.

Palvelut keskittyvät urbaaneihin ympäristöihin, kun taas tuotantolaitokset oli aikoinaan mahdollista sijoittaa sinne tänne, harvempaankin asutuille alueille.

– Mutta kysymys ei enää olekaan työvoiman saannista vaan tietynlaisen työvoiman saannista.

Wilenius selventää, että vielä 1990-luvulla oli mahdollista saada töitä ilman varsinaista koulutusta.

Riitti kun oli hyvä käytännön ihminen, tutkinnoilla ei ollut niin väliä. Sittemmin moni perustehtävä on kadonnut ja osaaminen korostunut.

Viime aikoina olemme saaneet kuulla, kuinka iso osa ammateista on häviämässä. Kärjistetysti todetaan, että jäljelle jäävät vain suurta asiantuntijuutta vaativat tehtävät sekä toisaalta sellaiset perustehtävät, joihin automaatio ei kustannustehokkaasti kykene.

>>>

9

LOVIISA Ylpeänä luonnosta.

loviisa.fi

>>> – Olemme tulleet tilanteeseen, jossa on taisteltava isoja liikevoimia vastaan. Jotta tässä onnistuu, on oltava fiksu, Wilenius huomauttaa.

Ylpeitä merestä ja vanhoista puutaloista Wilenius kehottaa aktiivisuuteen. Olisi tyhmää jäädä paikalleen tumput suorina, luovuttaa tekemättä mitään. Kun tarpeet ovat muuttuneet, jokaisessa kaupungissa joudutaan miettimään, mitkä ovat juuri sen kaupungin uudet vetovoimatekijät.

Pienehköjen kaupunkien valtteja ovat yleisesti olleet edullinen asuminen, luonto ja vaivaton logistiikka. Ne toimivat houkuttimina tulevaisuudessakin, mutta lisäksi tarvitaan jotakin muuta. Tuurin kyläkauppa on yksi esimerkki houkuttimesta, ja Loviisalla se voisi olla esimerkiksi meri.

Joustavuus tuo vetovoimaa. Kaupunki, jossa koulutusjärjestelmä ottaa huomioon paikallisten yritysten toiveita, houkuttelee alueelle yrityksiä. Hedel-

10

mällinen kunnan ja yritysmaailman vuorovaikutus tukee kasvua.

Wilenius korostaa matkailun merkittävyyttä, sillä se tuo Suomen eri kolkkiin runsaasti mahdollisuuksia. Moni aasialainen on ehtinyt ihastua Lappiin ja pääkaupunkiin, ja tämän voisi hyödyntää myös tunnin matkan päässä Helsingistä.

Loviisa voisi houkutella vierailijoita kaupungin edustan saariin tai hienoihin vanhoihin puutaloihin – niistähän paikallisetkin ovat ylpeitä.

Teknopolis syntyi samanhenkisistä Nykyajan työ on muuttunut luonteeltaan yhä vähemmän paikasta riippuvaiseksi, ja etätyö yleistyy kaiken aikaa. Teleoperaattori DNA:n keväällä 2018 julkaisemassa selvityksessä huomattiin, että kaksi viidestä voi tehdä etätöitä. Etätyön yleistymisestä kertoi myös työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri.

Aika on otollinen: paitsi että moni pitää etäpäiviä mielellään, samaan aikaan työpaikoilla suositaan tehokkaita neliöitä ja oletetaan ihmisten tekevän töitä muuallakin kuin toimistolla.

Trendiin on havahduttu, ja Wilenius kertoo esimerkin Ranskan Rivieran Sophia Antipoliksesta. Ihmi-

NYKYAJAN TYÖ ON YHÄ VÄHEMMÄN PAIKKAAN SIDOTTUA. Markku Wilenius Professori, tulevaisuustutkija

set huomasivat, kuinka mukavaa ja rentoa alueella oli olla. Ongelma oli, että sieltä puuttuivat työpaikat.

Monelle kaupungista tuli oma tuttu tukikohta, paikka missä rentoutua ja palautua työrupeamien välissä.

Kaikki eivät kuitenkaan tyytyneet viikonloppuoleiluun vaan halusivat muuttaa pysyvämmin tukikohtaansa. Samanhenkinen porukka alkoi tehdä alueella töitä ja loi lopulta kaupungista teknopolin, johon on keskittynyt erilaisia informaatio- ja kommunikaatioteknologian yrityksiä.

Suomessakin omille kulmille houkutellaan tulevaisuuteen katsovia tuotantoja ja palveluja. Wilenius kehottaa tulemaan niitä vastaan, olemaan joustava.

Työ ei kuitenkaan ratkaise kaikkea eikä ole edes riittävä syy muuttaa jonnekin. Mitä nuorempi sukupolvi, sitä merkityksellisempää on kaikki muu: vapaa-ajanvieton mahdollisuudet, palvelut, hyvä porukka.

Wilenius kehottaa pitämään mielessä, kuinka tärkeää ihmisille on elämänlaatu sekä arjen rullaavuus.

Iso plussa on, kun päiväkoti on lähellä ja palvelut saa jonottamatta. Arjen rullaavuutta arvostetaan myös tulevaisuudessa, oli kyse sitten koodaajista, automaation kehittäjistä tai gerontologeista.

Asukkaat tietävät, mitä tarvitaan lisää Loviisan kaupunki on vastannut etätyömahdollisuuksien haasteeseen perustamalla CoWork-tilat (ks. sivu 12), jotta yhteisöllisyys kukoistaisi, arki helpottuisi ja esimerkiksi pendelöintiä pääkaupunkiseudulle voisi vähentää.

Menestyvät yritykset kuuntelevat, millaisia arvoja työntekijöillä on ja ovatko he yrityksestään ylpeitä.

Myös kaupunkien on oltava kuulolla ja selvitettävä, millaisia asioita asukkaat arvostavat.

Nykytrendeistä tiedetään, että ihmiset arvostavat ja hakevat autenttisuutta. Luonto on aina ollut suomalaisille tärkeää, mutta viime aikoina sen merkitys on korostunut myös matkailussa.

Wilenius muistuttaa vielä, että vanhaa kaunista rakennuskantaa kunnioitetaan ja kun rakennetaan lisää, se halutaan tehdä vanhaa kunnioittaen. Viime aikoina on ymmärretty myös puurakentamisen arvo.

Vanhoissa puutaloissa on tunnelmaa, jota nyt haetaan, ja puutalojen määrää halutaan lisätä.

Loviisasta kiinnostuneen kannattaa mennä meren rannalle ja kurkistaa yli satavuotiaiden puutalojen pihapiireihin. Samalla saa haistettua historiaa, autenttisuutta ja upeaa luontoa.

TULEE FIILIS, ETTÄ ON TÖISSÄ Freelance-yrittäjä Mika Välimäki työskentelee CoWork Loviisan hyvin varustetussa työtilassa.

Oma tekeminen ja yhteisöllisyys linkittyvät sopivasti.

Mika Välimäki työskentelee CHAOS architects -toimiston ja muiden luovien alojen asiakkaittensa kanssa tietokoneen ja puhelimen välityksellä. Lisäksi hän käy silloin tällöin asiakkaiden luona Helsingissä. Ennen CoWork-tilaan siirtymistään hän työskenteli kotona omakotitalossaan.

– Tällaisessa toimistomaisessa tilassa työskentely on paljon tehokkaampaa kuin kotona. Tulee fiilis, että ollaan töissä. On yhteisöllistä, mutta toisaalta ei ole liikaa virikkeitä, hän sanoo.

Välimäki on työskennellyt paljon kahviloissa Loviisassa, Porvoossa ja Helsingissä. Häly ei ole haitannut keskittymistä, eivätkä satunnaiset äänet haittaa CoWorkissakaan. Mika on itse järjestänyt videopalavereita

12

MODERNI TOIMISTOTILA JA PRO-MEININKI. Mika Välimäki

neuvotteluhuoneessa. Silloin hän on hyödyntänyt whiteboardia.

– Jos pitää puhua paljon, voi vetäytyä hiljaiseen tilaan tai jompaankumpaan neuvotteluhuoneeseen. Täällä on myös mukavampi ottaa vastaan asiakkaita kuin kotona. Tila on siisti ja viihtyisä.

Kaikesta huokuu ammattimaisuus.

Toimiva tila Välimäki on ollut tyytyväinen tilan varustukseen ja sen valoisuuteen. Nettiyhteys toimii hyvin, ja toimistotarvikkeitakin on saatavilla, jos on tarvis. Kahvia voi keittää ja syödä vaikka eväät.

– Toisaalta CoWork sijaitsee aivan Loviisan keskustassa, joten ravintoloihin ja kahviloihin on lyhyt matka.

Koska CoWorkista moni piipahtaa päivän mittaan muualla, ovat lukitut lokerikot kovassa käytössä. Kun Välimäki lähtee syömään, hänkin laittaa tietokoneensa lokeroon.

– On hyvä, ettei tarvitse kanniskella työvälineitä mukanaan.

Ovet auki CoWork Loviisan ovet ovat päivisin auki klo 8–16. Sen jälkeenkin saa jäädä työskentelemään. Pitää vain muistaa lukita ovet ja sammuttaa valot, jos on tilassa viimeisenä.

– Täällä on oikea asenne ja fiilis. Kiva toimistotila ja pro-meininki, Välimäki summaa.

Moderni työtila kirkkaille ajatuksille CoWork Loviisa on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva yhteistyötila.

Se on tarkoitettu etätyötä tekeville, komennuksella oleville, kesämökkiläisille tai muuten vain satunnaisen työpisteen tarpeessa oleville kaupunkilaisille ja vierailijoille.

Tiloista on myös mahdollista vuokrata itselleen vakiotyöpiste.

Missä?

Kuningattarenkatu 18, 07900 Loviisa info@coworkloviisa.fi

LOVIISA Pro-meininkiä

coworkloviisa.fi

Loviisassa etätyön tekeminen on tehty helpoksi.

Leena Lindroos LKV Hemma Oy

KOTITOIMISTO MEREN RANNALTA Kiinnostaako työskentely kotitoimistossa meren rannalla, kylämaisemassa tai vanhan kaupungin idyllissä? Loviisassa on tarjolla näitä kaikkia.

14

L

KV Hemman kiinteistönvälittäjä Leena Lindroos näkee päivittäin omassa työssään Loviisan asuntotarjonnan monipuolisuuden ja sen, miten iso 15 000 asukkaan pikkukaupunki on maantieteellisesti – suurempi kuin Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä.

– Naapurikuntien eli Porvoo–Kouvola–Pyhtää-kolmion sisälle mahtuu hyvin erilaisia asuinympäristöjä: ei vain ydinkaupunkia ja taajamaa, vaan myös maaseutua ja vireitä kyliä. Tarjolla on vaihtoehtoja kaupunkimiljööstä maaseutumaiseen asumiseen. Modernin kotitoimiston ikkunasta voi näkyä peltomaisema, meri tai vanhan kaupungin idylli.

Asunto löytyy yllättävän helposti Leena Lindroosin kokemuksen mukaan omistus- tai vuokra-asunto löytyy Loviisasta nopeammin kuin moni arvaakaan, tosin tietyin varauksin.

– Jos asunnon etsijällä on ihan tietynlaisia erityistoivomuksia tai -tarpeita, juuri sen oikean haaveiden kodin löytäminen kestää tietysti vähän pitempään.

Mutta kyllä esimerkiksi vanhoja 1800-luvulla rakennettuja hirsitalojakin on aika ajoin myynnissä, myös historiallisessa alakaupungissa. Eniten myydään rin-

tamamiestaloja, mutta tarjolla on muitakin omakotitaloja 1940-luvulta lähtien ja rivitalohuoneistoja.

Moni muuttaja tulee pääkaupunkiseudulta ja Porvoon suunnalta, mutta myös muualta Suomesta. Ikäjakauma ulottuu nuorista aikuisista lapsiperheisiin ja vanhempiin pariskuntiin.

– Uutena ilmiönä olen havainnut, että perheen perustamisvaiheessa olevat hakevat täältä turvallista asuinsijaa lapsilleen. Loviisassa ei ehkä tarvitse niin paljon katsoa lasten perään, ja luonto ja meri ovat lähellä.

Ihannesijainti keikkatyötä tekevälle Lindroos suosittelee Loviisaa asuinpaikkana myös keikkatyötä tekeville.

– Täältä on erittäin hyvät yhteydet moneen suuntaan, joten työkeikoille pääsee nopeasti, ja bonuksena on viihtyisä asuinympäristö, hän perustelee.

Yksi realiteetti on hintataso: Loviisasta saat samalla hinnalla omakotitalon kuin Kalliosta 20 neliön yksiön.

– Sitä paitsi Loviisassa on tarjolla sympaattisia vuokra-asuntoja ja käteviä toimitiloja, myös vanhoissa idyllisissä rakennuksissa, joissa on korkeat huonetilat. Eikä vuokra päätä huimaa.

LOVIISA On mistä valita

loviisa.fi/asuminenja-ymparisto

15

LOVIISA Kohtuulliset asuinkustannukset

ASUNTO JA TOIMITILAT HINTAVERTAILU

loviisa.fi/asuminenja-ymparisto

Viihtyisä omakotitalo, auto ja toimistotilat Loviisasta samalla hinnalla kuin kaksio Helsingistä.

6 000

€/m2

5 000

KERROSTALOASUNTO 60 m2 HELSINKI LOVIISA 306 703 € (5 280 €/m2)

81 967 € (1 361 €/m2)

4 000

OMAKOTITALO 140 m2 HELSINKI LOVIISA

3 000

423 992 € (3 058 €/m2)

2 000

157 203 € (1 291 €/m2)

Toteutuneet asuntokaupat, velaton keskihinta 2017. Lähde: KVKL hintaseuranta 1 000

Vaihtoehtoja tarjolla. Kesällä 2018 Etuovi-palvelussa oli myynnissä 181 asuntoa Loviisasta.

KERROSTALOASUNTO 60 m2

OMAKOTITALO 140 m2

Asuntojen ja toimitilojen välittäjiä Loviisassa Aktia, Habita, Lkv Hemma, Itä-Uudenmaan Kiinteistövälitys, Loviisan Asuntopalvelu

16

Hoidamme kaavoitusprosessin nopeasti ja joustavasti yhteistyössä yritysten kanssa.

Maaria Mäntysaari Kaupunginarkkitehti

Loviisan kaupungin tonttitarjonta

Omakotitalotontteja varattavissa yhteensä 154 kpl sekä kaupungin keskustan läheisyydessä että kyläkeskuksissa.

›› Tonttien koot 600–3 964 m ›› Hinnat 4,90–20 €/m (2018) ›› Myös vuokrausmahdollisuus!

2

2

Yritystoiminnan erilaisiin tarpeisiin soveltuvia tontteja tarjolla useilla kaava-alueilla. Tontteja voi lohkoa joustavasti erikokoisiin osiin yrityksen tarpeiden mukaan.

Uusi korkealaatuisen asumisen ja palveluiden alue suunnitteilla merenrantaan keskustan läheisyyteen, kaavoitusprosessi vireillä.

17

RAUHALLINEN TYÖYMPÄRISTÖ INSPIROI Anne Vanhalan lakitoimisto Bonfide Oy operoi Loviisasta käsin. Toimialueena on Etelä-Suomen alue.

A

nne Vanhala oli aiemmin tehnyt kymmenisen vuotta juristin töitä tilintarkastusyhteisössä ja asianajotoimistossa Helsingissä. Hän kuitenkin kaipasi rauhallisempaa asuinympäristöä ja löysi Loviisan.

– Mietin eri vaihtoehtoja asuinpaikaksi. Keskeinen kriteeri oli alle tunnin ajomatka Helsinkiin.

Kesällä 2017 hän möi pienen kaksionsa Helsingissä ja osti yli satavuotiaan hirsitalon Garnisonista läheltä Loviisan keskustaa.

– Rahallisesti meni aika tarkalleen päikseen, hän kertoo.

18

Muutto sujui hyvin ja jatko vielä paremmin.

– Loviisaan muutettuani oivalsin, että täältä käsin voi tehdä juristin töitä paljon laajemmalla skaalalla kuin Helsingissä, jossa juristit tyypillisesti erikoistuvat vain yhteen oikeudenalaan. Päätin toteuttaa pitkään muhineen unelmani ja perustin oman yrityksen.

Anne Vanhalan lakitoimiston (Bonfide) nimi tulee latinankielisestä ilmaisusta bona fide. Se tarkoittaa vapaasti suomennettuna vilpitöntä mieltä, totuudenmukaisuutta ja autenttisuutta.

– Avustan yrityksiä, osuuskuntia, säätiöitä ja yhdistyksiä juridiikassa ja yritysvastuussa. Intohimonani

EN KAIPAA HELSINGIN KIIREISTÄ SYKETTÄ.

Nina Riikonen

HYVÄ SIJAINTI MAAHANTUONTI­ YRITYKSELLE on kehittää yritysten vastuullista liiketoimintaa, jolla varmistetaan tulevaisuuden menestys. Tässä on paljon työsarkaa, kun käydään läpi yritysten vaikutukset ympäristöön, ihmisiin ja yhteiskuntaan.

Päätoimialueeksi on muotoutunut Etelä-Suomi, mutta asiakkaita on ollut Joensuuta myöten.

– Käytännön asiat hoituvat paljolti puhelimitse tai sähköpostitse, ja tapaamiset järjestyvät tarvittaessa luontevasti hyvien yhteyksien ansiosta.

Nina Riikosella on oma yhden hengen kosmetiikan maahantuontiyritys LaNina, joka keskittyy erityisesti hiuskosmetiikkaan ja mineraalimeikkeihin.

– Loviisa on sijainniltaan keskeinen. Hyvä paikka, ei liian kaukana Helsingistä, Nina Riikonen sanoo.

Aiemmin hän pyöritti yritystään Helsingistä käsin, mutta pääkaupungin kiireinen syke alkoi ärsyttää.

– Maahantuonnin kannalta ei ole merkitystä sillä, missä varasto sijaitsee. En enää tarvitse erillistä varastotilaa, sillä viihtyisässä omakotitalossa on riittävästi tilaa yritykseni tuotteille. Asiakkaita tosin tapaan edelleen myös Helsingissä, missä käyn viikoittain, mutta en kaipaa sen kiireistä sykettä.

Yritys keskittyy erityisesti hiuskosmetiikkaan ja mineraalimeikkeihin.

– Vastikään olen saanut saksalaisen kosmetiikan hi–tech-yrityksen edustuksen. Tapaan asiakkaitani ja teen demohoitoja yhteisöllisessä CoWork Loviisan valoisissa tiloissa.

LOVIISA

100%

20

L APSIPERHEYSTÄVÄLLINEN

TYÖ JA PERHEEN VAPAA-AIKA BALANSSISSA Noora Niinimäki ja Pasi Kontinen muuttivat Loviisaan töiden perässä.

Pasi työskentelee Loviisan ydinvoimalassa ja Noora Nesteellä Porvoon Sköldvikissä.

Puheesta kuuluu itäsuomalainen mie. Noora on lähtöisin Joutsenosta, Pasi Puumalasta. Molemmat kävivät insinööriopintonsa Imatralla. Kun Pasi sai töitä Loviisasta Fortumilta, pariskunta muutti kaupunkiin 11 vuotta sitten.

Noora jatkoi vielä opintojaan diplomi-insinööriksi ja pääsi kesätöihin Porvoon Sköldvikiin Neste Oy:lle.

Nykyään hän työskentelee prosessisuunnittelijana ja Pasi on operaattorina voimalaitoksen valvomossa.

NAAPURISSA JA PÄIVÄKODISSA ON KIVOJA KAVEREITA. Noora Niinimäki & Pasi Kontinen

Sopivat työmatkat Alkuun Noora ja Pasi miettivät myös Porvoota tai Kotkaa mahdollisena kotipaikkana, mutta silloin ainakin toiselle olisi tullut suhteellisen pitkä työmatka.

Loviisan sijainti on heille lähes täydellinen.

– Kesäkeleillä ja kesänopeuksilla minulla menee työmatkaan puolisen tuntia. Talvella tietysti vähän enemmän, Noora sanoo.

Lapsiperheelle Loviisa on osoittautunut muutenkin hyväksi ja turvalliseksi paikaksi elää.

Päiväkotipaikatkin lapsille saatiin vaivatta. Lapset ovat suomenkielisessä päiväkodissa, ja Sofian, 6 v.,

muskari on päiväkodissa hoitopäivän aikana. Sofia käy tanssitunneilla Loviisan tanssiopistossa ja harrastaa jalkapalloa FC Loviisan pienten tyttöjen ryhmässä. Naapurissa ja päiväkodissa on kivoja kavereita.

Arki lasten kanssa on sen verran hektistä, että vapaa-ajan ongelmia Nooralla ja Pasilla ei ole. Mutta meren äärellä kun ollaan, puhe kääntyy veneilyyn.

Onko haaveissa oma vene, jolla porhaltaa kauniiseen lähisaaristoon?

– Ei vielä, mutta ehkä jonain päivänä. Tällä hetkellä emme oikein ehdi merelle tai kalaan, Pasi sanoo.

21

22

LOVIISA Herkkusuille

HYPPY PUOLIVALMIISEEN PALETTIIN

visitloviisa.fi

Helsinkiläiset Irene Kalk ja Joonas Vahervaara päättivät repäistä ja lähteä yrittäjiksi Loviisaan. Muutos oli suuri, mutta samalla ei tuntunut juuri missään.

– Olin aikaisemmin töissä Runda Munkenissa. Lopettaessaan yrittäjät ehdottivat minulle kahvilatoiminnan jatkamista, Irene Kalk kertoo.

Nyt Joonas ja Irene työllistävät itse itsensä Favorit Cafe & Teashopin parissa ja ovat myös tuoreita loviisalaisia.

– Hyppäsimme tähän kuin puolivalmiiseen palettiin. Tila ja tavarat olivat pitkälti valmiina, siirtyminen tänne sujui todella simppelisti. Oikea win-win-tilanne, Joonas kertoo.

Kahvilassa Irene palvelee salin puolella ja Joonas rehkii keittiössä. Tuoreiden yrittäjien työnjako toimii mainiosti. Työntekoa motivoi lämmin vastaanotto.

Vaikka päivät usein venähtävät, tutustuu loviisalaisiin kätevästi omassa kahvilassa.

– Täällä on tervetullut olo – ja kaunis ja ihana fiilis kaikkine palveluineen. Loviisassa elinkustannukset ovat alhaiset verrattuna pääkaupunkiseutuun. Haagassa sijaitsevan kaksion hinnalla asumme täällä kes-

TYÖNTEKOA MOTIVOI LÄMMIN VASTAANOTTO. Irene Kalk Joonas Vahervaara Café Favoritin uudet yrittäjät

kustassa ihanassa 125 neliön asunnossa, Irene iloitsee.

Tuoreet kahvilanluotsaajat suunnittelevat yhteistyötä muiden Aleksanterinkadun yrittäjien kanssa.

Toiveissa on lisää tapahtuma-aktiivisuutta, taidenäyttelyitä sekä anniskeluoikeudet, jotta kakun kanssa voisi nauttia kenties lasin kuplivaakin.

23

JAKAMALLA SÄÄSTETÄÄN LUONTOA JA EUROJA Paul Nyberg on paitsi kiinteistöyrittäjä, myös yhteisöpalvelujen kehittäjä.

Yrittäjähenkisyys on hänellä verissä ja juuret 1700-luvun Loviisassa. Tai jos tarkkoja ollaan, Degerbyssä – Loviisan kaupunkia ei vielä tuolloin ollut olemassa.

LOVIISA Eilen, tänään, huomenna

yrityspalvelut.loviisa.fi

24

YHTEISKÄYTÖN IDEAN VOISI LAAJENTAA TAVAROIHIN JA KONEISIIN. Paul Nyberg Yhteisöpalvelujen kehittäjä

25

P

aul Nybergin esi-isä Henrik toimi aikanaan Suur-Sarvilahden tilanpitäjänä, ja hänen poikansa jatkoi tehtävää isän kuoleman jälkeen. Poika oli aktiivinen ja perusti myös tiiliruukin ja panimon.

Paul Nyberg pääsi katsastamaan historiallisia tiiliä, kun hän oli ostamassa loviisalaista kiinteistöä sekä sen 1860-luvulla rakennettua piharakennusta.

– Rakennuksen tiilet oli tehty oman suvun tehtaalla, hän kertoo.

Monessa mukana Nyberg vierastaa sarjayrittäjä-sanaa, pikemminkin hän kokee olevansa tekijä. Hänen yrittäjyytensä alkoi 1990-luvulla maahantuonnista, ja yritys on edelleen suvun omistuksessa. Sen jälkeen mukaan tulivat kiinteistöt, joita hän omistaa Loviisan lisäksi muissakin rannikkokaupungeissa.

– Olen jälkikäteen ymmärtänyt, että kiinteistöyritys on ollut eräänlainen startup. Esimerkiksi Loviisassa oli keskeisellä paikalla kiinteistöjä, jotka olivat vajaakäytössä tai joiden ylläpitoa ei kunnolla hoidettu.

Nyberg huomasi, että omistajat eivät välttämättä osanneet ideoida rakennuksilleen uudenlaista käyttöä. Isot toimijat, kuten kunnat ja valtio, halusivat rakennukset pois taseestaan ja myivät ne yrittäjälle, joka kunnosti ne ja etsi niihin uudet vuokralaiset.

26

Vertaisvuokrauspalvelujen kehittäjä Shareit on itse asiassa yritysrypäs, jonka kautta voidaan tulevaisuudessa jakaa kaikkea mahdollista autoista veneisiin. Pisimmällä toiminta on Bloxcarissa, joka välittää autonomistajien kulkupeliä silloin kun omistaja itse ei sitä tarvitse.

Nybergin mukaan autojen vertaisvuokrauspalvelua on mahdollista kehittää myös siten, että palvelu tulisi osaksi julkista liikennettä. Tuolloin yksityisten ihmisten omistamat autot voisivat olla valmiina odottamassa esimerkiksi linja-autoasemilla tai muissa keskeisissä paikoissa.

– Yksityisautoilu ei ole nykyisellään kestävällä pohjalla varsinkaan suurissa kaupungeissa. Me Suomessa voisimme olla maailman johtaja autojen yhteiskäytössä.

Myös tavarat tehokkaaseen käyttöön Nyberg on käynyt keskusteluja eri tahojen kanssa yhteiskäytön mahdollisuuksista.

Yksi mielenkiinnon kohde on kiinteistöjen fiksu käyttö. Esimerkiksi Loviisassa kaupungin CoWork-tilojen ideaa voisi laajentaa ja ottaa mukaan paitsi lisää tilaa, myös paikallisia yrittäjiä, hän arvioi.

– Autojen yhteiskäytön idean voisi kopioida tavaroihin ja koneisiin, joita omistajat voisivat tuoda yhteisiin tiloihin vuokrattaviksi silloin, kun eivät niitä itse käytä.

Jakamistalouden arkea Pienessä kaupungissa on totuttu naapuriapuun ja pihatalkoisiin. Kierrätys ja mitä erilaisimpien käyttötavaroiden – ruohonleikkureiden, lumilinkojen, trailereiden, peräkärryjen, tikkaiden ja telineiden – kierrätys, yhteiskäyttö ja lainaaminen ovat Loviisassa kuuluneet jo vuosikymmeniä arkeen ja kuuluvat edelleen, 21. vuosisadallakin.

Samalla modernin jakamistalouden uudet palvelut – esimerkiksi loma-asuntojen, autojen, polkupyörien ja työtilojen jakaminen – ottavat ensi askeleitaan, tuovat hyvinvointia ja menestyvät.

Jakamistalous on käytännöllistä ja tarjoaa joustavuutta – uutta elämäntyyliä.

Siksi moni loviisalainen haluaa olla siinä mukana. Mikset sinäkin?

Kimppaolutta, kippis!

Loviisalainen yrittäjä Marko Suonpää sai idean Loviisa-oluen panemisesta. Paikalliset oluen ystävät, ravintoloitsijat ja muut yrittäjät innostuivat, ja niin syntyi aito yhteisöllinen olutprojekti. Ensimmäinen erä IPA-tyylistä Loviisa-olutta valmistui juhannukseksi 2018. Sen jälkeen menestys oli taattu.

HALUAN EDISTÄÄ HYVÄÄ YRITYS­ ILMAPIIRIÄ Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom on elävä esimerkki pikkukaupungin vetovoimasta.

Helsingin bisnesmaailmassa kannuksensa ansainnut enkeliverkoston toimitusjohtaja lähti vuonna 2017 Loviisan kaupunginjohtajakilpaan ja tuli valituksi. Nyt hän edistää loviisalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia ja houkuttelee muitakin yrityksiä sijoittumaan Loviisaan, jonka toimintaympäristöä hän kehuu vuolaasti.

– Loviisassa on jo nyt paljon luovia ja osaavia yrityksiä. Uudet yritykset pääsevät täällä hyvään seuraan, hän sanoo.

Ahvenkoskella sijaitsevan vapaa-ajan asuntonsa kaupunginjohtaja rakennutti ja sisusti lähes kokonaan loviisalaisten yritysten ammattitaidolla.

Kuninkaankylän Puurakentajat vastasi CLT-talonrakennustekniikasta, LVI Nystedt putkitöistä ja Lasikissat asensi lasikaiteet sekä keittiön ja kylpyhuoneen lasiseinät. Keittiökalusteet OkerBlom hankki loviisalaisesta Keittiömaailma-liikkeestä.

– Rakennus- ja sisustustyöt sujuivat mallikkaasti. Olen todella tyytyväinen työn jälkeen, hän kiittelee.

28

LOVIISA Hyvässä seurassa

loviisa.fi

29

LOVIISA

TÖISSÄ MISSÄ VAAN

Parasta Startupia

yrityspalvelut.loviisa.fi

Nuoret yrittäjät Atte Pohjanmaa ja Max Kalhama tekevät töitä milloin missäkin.

He ovat yhteydessä palkkaamiinsa ihmisiin pääosin Skypellä.

Atte Pohjanmaan ja Max Kalhaman perustamassa Verticsissä on yrittäjien itsensä lisäksi neljä palkattua työntekijää, tai jos tarkkoja ollaan kolme kokopäiväistä ja kaksi puolipäiväistä. Nuori yritys toimii toistaiseksi Otaniemessä Aalto Start-Up Centerissä, mutta töitä tehdään käytännössä missä tahansa: kotona, kahviloissa, junassa.

Koko porukka on koossa toimistolla Otaniemessä lähinnä sovittuina palaveriaikoina. Yksi tekee töitä Turussa, toinen Espoossa ja kolmas Itä-Helsingissä.

Pohjanmaa ja Kalhama pyrkivät tulemaan toimistolle päivittäin.

Vertics tekee verkkopalveluja ja -sovelluksia. Pohjanmaa ja Kalhama ovat koodanneet teini-iästä asti. Aluksi he tekivät verkkosivuja, ja vähitellen tuoterepertoaari kasvoi. Nykyään Vertics tekee muun muassa datavisualisointeja ja automatisoitua analysointia yritysten johdolle tiedonhallintaa varten.

– Nyt tekeillä on paljon erityisesti eri prosessien automatisointia, Pohjanmaa kertoo.

Skype ahkerassa käytössä Asiakkaat ovat löytyneet aktiivisella verkostoitumisella sekä asiakkaiden suositeltua yritystä omille asiakkailleen.

Reilu vuosi sitten perustetulla yrityksellä on kova vauhti päällä. Kuluvan vuoden liikevaihdon arvioidaan nousevan yli 200 000 euron, ellei jopa 250 000 euroon.

Verticsläiset pitävät toisiinsa yhteyttä Skypellä ja pro-

30

jektinhallinnan työkaluilla.

– On kuitenkin arvokasta nähdä ihmiset aina silloin tällöin, ja palaverit rytmittävät työskentelyä. Esimerkiksi kerran viikossa on aika hyvä tempo, Kalhama pohtii.

Otaniemi toimii heille toistaiseksi toimiston paikkana hyvin, mutta yrityksen vakiintuessa ja kasvaessa on edessä muutto omiin tiloihin.

Helsingin vuokrataso huolettaa Pohjanmaa ja Kalhama pohtivat, että toimiston vuokralla on merkitystä. Kulut pyritään pitämään alhaisina, joten esimerkiksi Helsingin keskustan liiketilat karsiutuvat pois.

Toisaalta asiakkaiden luo pitää olla helppo päästä, ja asiakkaiden yrittäjien luokse. Parkkitilaa tarvitaan, ja toimistossa on oltava neukkari tai muu edustustila.

Sen sijaan säkkituoleja tai muuta ohjelmisto- ja peliyrityksiin liittyvää kliseistä rekvisiittaa he eivät tarvitse.

Yrittäjät ovat avoimia eri mahdollisuuksille. Tarkoitus on joka tapauksessa kansainvälistyä, ja yhteistyökumppani on jo nyt Puolassa.

Jos Loviisassa on hyviä koodareita, he voisivat hyvinkin olla Verticsin palkkalistoilla tulevaisuudessa. Eikä heidän tarvitsisi työn takia muuttaa.

Pohjanmaan ja Kalhaman mielestä Loviisan kaupungin CoWork-yhteisötila on hieno idea, ja he toivovat vastaavanlaisten tilojen yleistyvän. Avoimissa yhteisissä tiloissa on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua.

Loviisan CoWork -yhteistyรถtila on hieno idea, joka toivottavasti saa jatkoa.

KUVA: JANNE LEHTINEN

Max Kalhama ja Atte Pohjanmaa Vertics Oy

31

32

ETÄTYÖ TUO ELÄMÄNLAATUA Työni helsinkiläisessä tietotekniikkayrityksessä on sen luonteista, että voin työskennellä kaksi tai kolme päivää viikossa etänä Loviisassa. Nykyisin palaveritkin hoidetaan usein sähköisesti, ja minulla on kotona valokuituyhteys, joka on vähintään yhtä hyvä kuin Helsingin toimistolla.

Työpaikalle Helsinkiin kuljen joko omalla autolla tai kimppakyydillä, ja moottoritie vetää hyvin.

Etätyössä työrauha on taattu. Aikaa ei kulu päivittäin työmatkoihin. Työn ja lapsiperheen arjen pyörittäminen on myös helpompaa, kun kaiken voi hoitaa samasta paikasta. Vene meillä tietysti on ja venelaituri sadan metrin päässä kotoa. Moottoripyörällä pääsen portista suoraan maaseudun mutkateille.

Juha Karvonen Teknologiajohtaja helsinkiläisessä tietotekniikkayrityksessä

LOVIISA Miljöötä kunnioittaen

loviisanwanhattalot.fi

LIIKKUMINEN SAA UUSIA ULOTTUVUUKSIA Sähköautot tulivat Loviisan kaupungin valkoiset sähköautot starttasivat kesäkuussa 2018. Autot ovat sekä kaupungin työntekijöiden että asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden yhteiskäytössä. Sähköautoja on aluksi kuusi kappaletta. Vuokraus sujuu näppärästi OP-Yhteisauto mobiilisovelluksen avulla.

Robottiautoja E18-moottoritiellä Seuraavan vuosikymmenen aikana robottiautot kulkevat sujuvasti E18-moottoritiellä Loviisasta Helsinkiin tai idän suuntaan Kotkaan ja Haminaan. Auton omistaminen ei enää ole yhtä tärkeää kuin ennen, ja samalla itseohjautuvat robottiautot mahdollistavat työmatkan hyödyntämisen täysimääräisesti.

34

x6

VISIO

HYPERLOOP*

Tulevaisuudessa liikkuminen automatisoituu ja nopeutuu entisestään. Visiona kajastaa Pietari–Helsinki-hyperloop, joka vie ihmiset Loviisasta Helsinkiin 15 minuutissa ja Pietariinkin alle puolessa tunnissa.

HELSINKI LOVIISA

PIETARI 25 min

Lähde: Virgin Hyperloop One

1h 50 min 2h 18 min *

3h 33 min

Tulevaisuudessa toivon ihmisten liikkuvan nopeasti ja sujuvasti Helsingin ja Pietarin väliä hyperloopilla, välipysäkki tietenkin Loviisassa.

Jan D. Oker-Blom Kaupunginjohtaja

Hyperloop on supernopea liikenneyhteys alipaineistetussa putkessa, huippunopeus noin 1000 km/h.

LOVIISA Huimia visioita

loviisa.fi

TUO YRITYKSESI LOVIISAAN. ANNAMME SINULLE NOSTETTA. NOSTEESSA Julkaisija Loviisan kaupunki Päätoimittaja Jan D. Oker-Blom Suunnittelu ja toteutus Creative Peak Toimituspäällikkö Seppo Iisalo Ulkoasu Jukka Salminen Valokuvat Janne Lehtinen Toimittajat Päivi Ahvonen, Fanni Fagerudd, Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Kirsi Riipinen Paino Lönnberg Painot Oy Kansi Scandia 2000 white 270 g/m2 Sisus Offset 140 g/m2

LOVIISA Kun tarvitset nostetta

yrityspalvelut.loviisa.fi