Morjens 2 2013 fin

S N E J MOR

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2013

TUHTI TALOUSINFO

IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

Kuntarakenne

LUMI TULEE, oletko valmis?

Kunnon hoitajat

kannustavat iäkkäitä liikkeelle

Loviisan kaupungin tulot & menot

Lilian A-S

Vaikeita päätöksiä Vuoden 2014 talousarvion valmistelua varten kaupunginhallitus antoi virkamiehille ohjeen, jonka mukaan käyttökustannuksissa on säästettävä kaksi miljoonaa euroa. Syyskuun puolessavälissä virkamiehet esittelivät tehostamisohjelmaehdotuksensa sekä valtuutetuille että lehdistölle.

Sen jälkeen käynnistyi poliittinen päätöksentekoprosessi.

Syyskuun loppuun mennessä eri toimialojen lautakunnat olivat omalta osaltaan käsitelleet budjettiehdotuksen säästötoimineen. Lokakuussa on kaupunginhallituksen vuoro kertoa mielipiteensä ennen kuin kaupunginvaltuusto marraskuun puolessavälissä lopullisesti päättää vuoden 2014 taloudellisista raameista.

Budjettivalmistelujen alkaessa kaupunginhallitus asetti budjettityölle seuraavat tavoitteet: veroprosenttia ei nosteta, henkilökuntaa ei lomauteta tai irtisanota, Loviisan kaupunki säilyttää itsenäisyytensä.

Jotta Loviisa voi säilyä itsenäisenä kaupunkina, tarvitaan tasapainoinen talous myös pitkällä tähtäimellä.

Tästä syystä meidän on tehtävä priorisointeja, tarkistettava palveluverkkoa ja vähennettävä henkilökuntaa luonnollisen poistuman kautta.

Kysymyksiä on monia ja ne ovat vaikeita, mutta niihin on vastattava. Keskustelut jatkuvat, ja monia kokouksia pidetään pitkin syksyä ja tulevana vuonna.

Samaan aikaan kun käymme läpi omaa organisaatiotamme ja palvelurakennettamme, meidän on selvitettävä mahdollista kuntien yhdistymistä kahdella eri taholla: yhdessä kuuden muun itäuusmaalaisen kunnan kanssa sekä Lapinjärven kunnan kanssa. Päätös kuntarakenteesta tehdään vuoden 2014 lopussa.

Oma päätöksemme liittyy tiiviisti hallituksen päätökseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa.

Monesta asiasta pitää ottaa selvää ja yrittää ymmärtää. Siksi niin monta sivua tästä Morjens-lehdestä on omistettu näille kysymyksille. Lue ja ota kantaa!

Lilian Andergård-Stenstrand, vt. hallintojohtaja morjens@loviisa.fi 2

Morjensin kansikuvamalleina ovat sairaanhoitaja Tanja Jyrkkämäki ja terveyskeskuslääkäri Juuso Ylärakkola.

Tervetuloa Loviisaan!

Keväällä 2013 avattu matkailusivusto Visitloviisa.fi tarjoaa matkailijoille ja loviisalaisille visuaalisen tietopaketin Loviisan matkailupalveluista ja -kohteista.

Sivustolla kerrotaan nähtävyyksistä, opastetuista retkistä sekä erilaisista tapahtumista ja teemoista eri vuodenajat huomioon ottaen. Erikseen neuvotaan muun muassa veneilijöitä ja motoristeja.

Visitloviisa-sivustolla esittäytyvät muun muassa majoitus- ja ravintolapalveluita tarjoavat yritykset. Sivuston laaja kuvatarjonta tekee oikeutta Loviisan seudun kauneudelle.

Loviisa – pieni kaupunki, suuria elämyksiä www.visitloviisa.fi

ANNA PALAUTETTA / OTA YHTEYTTÄ: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: vt. hallintojohtaja Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Janne Lehtinen, Sanna Nylén / AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén

Paino: Lönnberg Painot Oy

3.sivu

TERO TAIPALE • Loviisan terveyskeskuksen johtava lääkäri vuodesta 2003 • Työskennellyt aiemmin Mäntyharjulla ja Pertunmaalla terveydenhuollon johtotehtävissä

Terveisiä terveyskeskuksesta Mitä kaikkea työpäivääsi sisältyy, Loviisan terveyskeskuksen johtava lääkäri Tero Taipale?

– Noin puolet työajastani on normaalia lääkärintyötä, mutta päivät luonnollisesti vaihtelevat. Minulla on runsaasti terveydenhuollon hallintoon ja suunnitteluun sekä palvelurakenteen uudistamiseen ja kuntayhteistyöhön liittyviä tehtäviä. Ei niinkään esimiestyötä, vaan erilaisten asioiden edistämistä.

Millainen on terveyskeskuksen lääkärikunnan tilanne?

– Hyvä. Kaikki terveyskeskuksen virat on täytetty. Virkalääkäreitä on yhteensä 12, joiden lisäksi kaksi lääkäriä hoitaa puoliksi yhtä virkaa.

Kuinka helppoa tai vaikeaa on rekrytoida lääkäreitä Loviisan terveyskeskukseen?

– Monilla kunnilla on ollut vaikeuksia

saada virkalääkäreitä, mutta meillä ei ole ollut vaikeuksia. Vuokralääkäreitä meillä ei ole yhtään yksittäisiä hammaslääkäreitä lukuun ottamatta.

Uskotko, että näin on myös jatkossa?

– Ainakin nyt näyttää paremmalta kuin koskaan. 17 vuoden ajan olen ollut valitsemassa lääkäreitä, mutta tänä vuonna pääsin ensimmäistä kertaa valitsemaan kahden hakijan kesken. Loviisa on hyvän työpaikan maineessa, ja se vaikuttaa osaltaan.

Miten hyvin terveyskeskus mielestäsi palvelee asiakkaita?

– Terveyskeskukseen saa yhteyden aina.

Tavoitettavuutemme on ollut 100 prosenttia. Siinä olemme maan paras. Kiireellisissä tapauksissa lääkärin ajan saa nopeasti. Siitäkin kansallisen vertailun tuloksesta voimme olla ylpeitä. Meillä on paljon hyviä terveydenhoidon am-

mattilaisia, joten uskon että lääkärikäynneistä on myös terveyshyötyä. Ja sehän on tässä työssä tärkeintä.

Missä on saavutettu parhaat tulokset ja missä on parantamisen varaa?

– Kansantautien hoidossa olemme kansallisessa laatuvalvonnan vertailussa sijoittuneet erittäin hyvin. Sen sijaan terveyden edistämisen toimissa, kuten tupakoinnin vähentämisessä, on edelleen paljon työtä.

Mitä pitäisi tehdä, jotta terveyspalvelut pysyisivät jatkossakin hyvällä tasolla?

– Lisää terveydenhuoltohenkilökuntaa emme voi palkata, joten on hyödynnettävä muita voimavaroja. Yksi voimavara ovat asiakkaat itse: miten koulutamme ja annamme valmiuksia omahoidon lisäämiseen. Toinen parannus liittyy tekniikan hyödyntämiseen. Siinä olemme Loviisassa vielä lapsenkengissä.

3

Hyötytietoa Wilmaa käytetään ahkerasti Suurimmassa osassa loviisalaiskouluja on jo totuttu käyttämään sähköistä Wilma-järjestelmää, joka helpottaa koulun, oppilaiden ja huoltajien välistä yhteydenpitoa. Wilmaa käytetään monilla Suomen paikkakunnilla.

Opettajat syöttävät Wilman kautta arvioinnit ja poissaolot sekä viestivät oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilaat valitsevat Wilmassa kursseja, seuraavat suorituksiaan, lukevat tiedotteita ja viestivät opettajien kanssa.

Huoltajat seuraavat ja selvittävät Wilman kautta koululaisten poissaoloja,

viestivät opettajien kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Wilmaa käyttävät myös oppilaitoksen henkilökunta, johto sekä työpaikkaohjaajat.

– Saan sähköpostiini tiedon, kun Wilmaan on tullut viesti. Luen Wilmasta tiedotteita, seuraan poissaoloja ja arvosanoja. Mielestäni Wilma saisi kuitenkin olla vieläkin selkeämpi käyttää sekä ulkoasultaan miellyttävämpi, kahden koululaisen äiti Sini Korhonen sanoo.

ympäristöpalvelut Helsingin seudun ionens miljötjänster Helsingforsreg

n Opas puunpolttoo

Sauhuttelu seis!

OPAS PUUNPOLTTOON Miten lämmität puulla taloudellisesti, taitavasti ja savuttamatta? Tähän kysymykseen saa vastauksen Opas puunpolttoon -esitteestä, jonka julkaisemiseen Loviisan kaupunki on osallistunut Helsingin seudun ympäristöpalvelujen ja Uudenmaan kuntien kanssa. Oppaan saa Loviisan pääkirjastosta (Kuningattarenkatu 24) tai sen voi ladata osoitteesta www.hsy.fi/seututieto/ Documents/Ilmanlaatu_esitteet/Pienpolttoesite_A5_verkkoon.pdf VINKKEJÄ PUULÄMMITTÄJÄLLE • Polta vain kuivaa puuta.

• Älä koskaan polta muovia tai maalattua tai kyllästettyä puuta.

• Sulje pelti vasta, kun hiillos on sammunut.

• Tarkkaile piipusta tulevan savun väriä.

Mitä vaaleampaa savu on, sitä puhtaammin puu palaa.

• Älä savusta naapureitasi.

Lähde: Opas puunpolttoon, Helsingin ympäristöpalvelut (HSY)

4

Kaupunginvaltuusto vahvisti kesäkuussa, että Loviisan kaupungista tulee savuton työpaikka 1.1.2014 lähtien.

Asiaa on valmisteltu yhteistyössä työsuojeluorganisaation ja työterveyshuollon kanssa. Keskiössä on ollut pohdinta siitä, millaisilla tukitoimilla voitaisiin kannustaa lopettamaan sauhuttelu työpaikoilla. Suunnitteilla on myös infotilaisuuden järjestäminen.

– Keskustelemme parhaillaan työyhteisöjen lähiesimiesten kanssa siitä, miten savuttomuustavoite on otettu vastaan. Palautteen perusteella pohdimme, miten voimme vielä yhdessä kehittää asiaa. Ruoka- tai kahvitauoilla tupakointia ei voida kieltää, mutta toisaalta Loviisan kaupunki ei aio järjestää erillisiä tupakkatiloja tai -katoksia, henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström kertoo.

Hän painottaa, että lähtökohtana on kaupungin työntekijöiden terveys ja viihtyvyys. Tukitoimiin halutaan panostaa ennemmin kuin valvontaan

ja seuraamusten miettimiseen.

Mahdollisina jatkotoimina on keskusteltu esimerkiksi kaupungin osallistumisesta lääke- ja nikotiinikorvaushoidon kustannuksiin sekä tukiryhmien perustamisesta niille, jotka haluavat lopettaa tai edes vähentää tupakointia.

– Toimimme tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Savuttomuus koskee kaikkia kaupungin työpaikkoja, ja valtuuston päätös edellyttää, että vuodenvaihteessa asiassa tapahtuu näkyvä muutos. Kaupunki on päätöksellään halunnut näyttää, että Loviisa seisoo muiden kuntien rinnalla edistämässä savuttomuutta. Se on onnistunut melko kivuttomasti muuallakin, joten miksi ei Loviisassakin!

Lisätietoja: henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström, puh. 0440 555 210, jan.rosenstrom@loviisa.fi

Leffatiimi kiittää

Kuva: Jolle Onnismaa

Viime kesänä Loviisassa kuvattiin lastenelokuva Onneli ja Anneli. Kymmenien henkilöiden tuotantotiimi sekä lukuisia näyttelijöitä nähtiin kuvauksissa eri puolilla kaupunkia pitkin kesää.

Kuvaukset vaikuttivat myös loviisalaisten arkeen, sillä kuvaushetkellä piti olla hiljaista, ja liikenteenohjauksella muutettiin ajoreittejä. Yhteistyökumppanuus Loviisan kaupungin kanssa sujui hyvin, ja tuotantoyhtiö kiittää myös kaupunkilaisten joustavuutta ja yhteistyökykyä.

- Meihin ja työhömme suhtauduttiin myönteisesti ja joustavasti. Oli hienoa tehdä lastenelokuvaa Loviisassa, tuotantopäällikkö Carita Kauppinen kertoo.

Katso Onneli ja Anneli -elokuvan traileri, www.loviisa.fi/onnelijaanneli

Elokuvan ensi-ilta on tammikuussa 2014.

Kulturkarnevalen Loviisassa

UUDEN KOULUN

PIHA-ALUE LIIKUNTAKÄYTTÖÖN Loviisan suomenkielisen koulukeskuksen rakennustyöt ovat edenneet aikataulun mukaisesti, joten oppilaat pääsevät aloittamaan uudessa koulussa vuoden 2014 syyslukukaudella.

- Työt ovat sujuneet hyvin, ja hankkeelle varattu 12 miljoonan euron määräraha on riittävä, tilapäällikkö Antti Kinnunen kertoo.

Kesän mittaan loviisalaiset ovat voineet seurata perustusten tekoa ja elementtien kohoamista.

Suunnitelmien perustana on ollut käyttäjälähtöisyys.

- Tarkoitus on saada koulu aktiiviseen käyttöön myös iltaisin ja viikonloppuisin. Piha tulee uudistumaan täysin. Siitä tulee lähiliikuntapaikka, jossa voi pelata erilaisia pelejä sekä leikkiä ja liikkua monipuolisesti, Kinnunen sanoo.

Finlands Svenska Skolungdomsförbundin järjestämä supersuosittu nuorisotapahtuma Kulturkarnevalen järjestetään Loviisassa 7.–10. marraskuuta. Pääasiassa yläasteikäisille suunnattuun tapahtumaan osallistuu entisten vuosien tapaan taas satoja nuoria.

Tapahtuman aikana nuoret pääsevät mukaan erilaisiin työpajoihin ja hauskoihin iltatilaisuuksiin. Nimensä mukaisesti Kulturkarnevalen tarjoaa runsaasti kulttuuria. Luvassa on muun muassa taidetta, musiikkia ja liikuntaa.

Workshopit ja muut tapahtumat järjestetään ruotsinkielisillä kouluilla ja eri puolilla kaupunkia.

- Yhteistyö Loviisan kaupungin kanssa on sujunut loistavasti. Loviisassa on alusta alkaen suhtauduttu todella myönteisesti siihen, että suuri suomenruotsalainen tapahtuma tulee Itä-Uudellemaalle, ja juuri Loviisaan, tuottaja Eva-Helen Ahlberg kertoo.

Kulturkarnevalen on tehnyt yhteistyötä myös monen muun paikallisen toimijan kanssa, kuten Östra Nyland -lehden, Loviisan tanssiopiston, Almintalon ja Sail-Dynamicsin kanssa.

– Kaikki ovat olleet iloisia siitä, että tapahtuma on tänä vuonna Loviisassa. Niinpä myös me järjestäjät tunnemme itsemme tervetulleiksi kaupunkiin ja olemme vakuuttuneita siitä, että Kulturkarnevalen 2013 tulee olemaan todellinen kohokohta osallistujille, Ahlberg sanoo. www.kulturkarnevalen.fi, eva-helen@kulturkarnevalen.fi, puh. 050 337 0367 5

Hyötytietoa MAALÄMPÖ TARVITSEE TOIMENPIDELUVAN

Kirjastoautolle netin kautta!

Jos suunnittelet kotisi lämmitysmuodoksi maalämpöä, sinun on haettava siihen tarvittavat luvat rakennusvalvonnasta. Loviisan alueella maalämmön sijoittamiselle on tiettyjä rajoituksia ja suosituksia paikallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Rajoituksilla pyritään suojelemaan erityisesti pohjavesiä sekä ehkäisemään riskejä ja ongelmatilanteita.

Lupiin tarvittavat lomakkeet löydät Loviisan kaupungin nettisivuilta www. loviisa.fi/rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelumääräyksiin voit tutustua osoitteessa www.loviisa.fi/ymparistojaluonto/paikallisetmaaraykset.

Kaupungin verkkosivuille avattiin kesällä uusi kirjastoauton reittikartta. Karttaan on merkitty Loviisan kirjastoauton pysäkit.

Klikkaamalla linja-auton kuvaa saat tarkan tiedon pysäkin sijainnista ja kirjastoauton saapumisesta. Saapumisajat ja -päivämäärät löytyvät myös pysäkeiltä. www.loviisa.fi/kirjastoauto

Se aidompi joulu!

Loviisan Joulu -tapahtuma ajoittuu kahteen tapahtumantäyteiseen viikonloppuun 7.–8.12. ja 14.–15.12.

Vanhojen tuttujen joulukotien lisäksi ovensa avaa yleisölle muutama uusi kohde. Lukuisat myyjäiset, tempaukset ja tapahtumat houkuttelevat ihmiset liikkeelle.

Loviisan Joulu 2013 -lehti on kattava infopaketti, jota jaetaan loviisalaiskotien lisäksi Itä-Uudellamaalla, Helsingissä, Kotkassa ja Kouvolassa 22.–24.11.

Lehti on saatavilla myös kaupungin matkailutoimistosta. Joulua odotellessa!

Lisätietoja www.visitloviisa.fi

6

OPITAAN tabletin avulla Kevättalvella 2013 aloitettu tablettitietokonekokeilu Loviisan ruotsinkielisissä kouluissa saa jatkoa, kun Opetushallituksen myöntämän noin 50–60 000 euron oppimisympäristörahoituksen turvin voidaan ostaa jopa pari sataa uutta laitetta koululaisten käyttöön. Hankintapäätös on tehty, ja sen myötä tablettitietokoneita saadaan myös suomenkielisiin kouluihin.

– Olemme kokeilleet opetusta parillakymmenellä Windows 8-tabletilla ruotsinkielisten koulujen perusopetuksessa. Määrärahan turvin voimme hankkia tablettitietokoneita merkittävästi lisää, toteaa koulutuspäällikkö Timo Tenhunen.

Projektia vetänyt Generalshagenin opettaja John Björkskog pitää tablettitietokoneita hyvänä lisänä koulukäytössä. Erilaiset sovellukset sopivat

LO VA RI

mainiosti tukemaan opetusta.

– Niiden käyttäminen on oppilaista hauskaa ja motivoivaa. Olemme muun muassa muokanneet tekstiä ja kuvaa ryhmätöinä. Tablettitietokoneet soveltuvat myös vaikkapa matematiikan ja musiikin opiskeluun.

Ne toimivat hyvänä tukena ja apuna koulutyössä, Björkskog sanoo.

– Suunnittelemme myös yhteistyötä paikallislehtien ja kirjastopalveluiden kanssa. Tabletin avulla saamme lapset ja nuoret käyttämään sähköisiä sanomalehtiä. Se lisää kiinnostusta yhteiskunnallisiin ja yhteisiin asioihin, Tenhunen lisää.

Lisätietoja koulutuspäällikkö Timo Tenhunen, puh. 0440 555 332, timo.tenhunen@loviisa.fi ja opettaja John Björkskog, john.bjorkskog@loviisa.fi

Osallistu ja vaikuta Oikeusministeriö avasi kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelun syyskuussa. Loviisan kaupunki on liittynyt palveluun. Palvelu tarjoaa pohjan kuntalaisaloitteiden tekemiselle suomeksi ja ruotsiksi. Verkkopalvelussa voi tehdä kuntalaisaloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun. Aloitteet esitarkastetaan ennen niiden julkaisemista. Palvelun käyttö on maksutonta sekä kunnille että kuntalaisille. www.kuntalaisaloite.fi www.loviisa.fi -> Osallistu ja vaikuta -> Kuntalaisaloite

Rakenna

HARMAAKALLIOLLE Tontit esittelyssä

www.loviisa.fi/harmaakallio

TSEMPPIÄ TOR! Loviisan kaupunki on sponsoroinut salibandyjoukkue Loviisan Toria jo useiden vuosien ajan. Kaupunki kannustaa loviisalaisille tärkeää urheilujoukkuetta myös kaudella 2013–14.

SM-liigatason joukkue tuo kaupungille valtakunnallista julkisuutta. Liigassa Loviisan Tor pelaa nimellä Loviisa.

Torin kotiotteluissa käy noin 500 katsojaa. Oman kaupungin joukkue lisää myös salibandyn kiinnostusta nuorten parissa. Tällä kaudella kaikki loviisalaisten ala-asteiden oppilaat pääsevät seuraamaan ilmaiseksi yhtä liigaottelua. www.tor.fi/salibandy

7

Kuva: www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

Upea Myllyjärven alue Myllyjärven virkistysalue on reilun 120 hehtaarin kokoinen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen alueista toiseksi suurin. Se sijaitsee Loviisan länsiosassa Pålbölen kylässä, Porvoon rajalla. Luonteeltaan Myllyjärvi on erämainen. Karu järvi vehreine rantoineen tarjoaa luonnonrauhaa etsivälle vaeltajalle levollisen hienot maisemat ja linnuille turvalliset pesimäpaikat.

Itärannan polku kulkee kivikkoisessa, rehevässä kangasmetsässä.

Länsipuolella, rantametsän taustalla, kohoaa jylhä, laaja kallioalue.

Alueella on hienot marjastus- ja sienestysmaastot.

Lisätietoa www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi

Hyvä elämä yhdessä!

Yksillä purjeilla -kumppanuushankkeen päämäärä on yhdessä tekemällä ja toimimalla lisätä kuntalaisten hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.

Hanke yhdistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin osaamisen kuntalaisen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hanke käynnistettiin Loviisassa keväällä 2013. Kevään ja kesän aikana se on koonnut verkostoa yhdistyksistä, kaupungin työntekijöistä, vapaaehtoisista ja yrittäjistä. Myös alueen kehittämisyhtiö Posintra ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verso ovat lähteneet mukaan.

– Yksillä purjeilla -hankkeen vetäjät kokoavat toimijat yhteen ja etsivät yhdessä sopivia kumppaneita ja toimintoja tukemaan toisiaan, hankevastaava Soile Järvinen kertoo.

Tarkoitus on aloittaa yhteistyö myös oppilaitosten ja vanhempainyhdistysten kanssa.

Tavoitteena on lisätä etenkin nuorten ja seniori-ikäisten osallistumista.

– Asuinalueilla ja kylissä hanke on mukana rakentamassa uusia asukkaiden tarpeista lähteviä hyvinvointia ja osallisuutta lisääviä 8

yhteistyökuvioita ja -tapoja. Tietoa on kerätty tämän toiminnan pohjaksi muun muassa syyskuussa järjestettyjen Kylä- ja kumppanuusiltojen avulla, Järvinen toteaa.

Yhteinen olohuone Parhaillaan haetaan kumppanuustaloa, yhteistä matalan kynnyksen kohtaamispaikkaa eli hyvinvointi-olohuonetta, jossa eri-ikäisillä on mahdollisuus toimia, kohdata ja osallistua. Yhdistykset ja yritykset voivat käyttää tilaa myös kokouksiinsa ja markkinointiinsa. ”Yhteinen olohuone” tarjoaa pientä maksua vastaan välttämättömät tekniset välineet, kuten tietokoneen ja printterin sekä säilytystilaa.

– Yritysten on myös kätevää esitellä toimintaansa kumppanuustalossa. Loviisassa on runsaasti esimerkiksi hyvinvointialan toimijoita, joiden toiminta kiinnostaa kuntalaisia, Järvinen kertoo.

KUMPPANUUSHANKE Yksillä purjeilla -kumppanuushanke toteutetaan Haminassa, Kotkassa ja Loviisassa.

Hanketta hallinnoi haminalainen sosiaalipalveluja ja kehittämishankkeita tuottava Ravimäkiyhdistys ry.

Rahoittajana on Rahaautomaattiyhdistys.

Hyötytietoa

LÄNSIPORTISTA vilkas liikekeskus Länsiportin rakentaminen etenee vauhdilla, sillä neuvotteluja alueelle rakennettavista liikeyrityksistä käydään vilkkaasti.

– Alueen kulmatontista on tehty myyntipäätös, ja rakennustyöt alkavat oletettavasti ensi keväänä, Loviisan kehittämisjohtaja Sten Frondén kertoo.

Syksyn aikana päätetään kahden muun rakennusliikkeen ehdolla olevista paketeista.

– Niiden osalta olemme tehneet vertailuja kaupunkilaisten tarpeita ajatellen.

Tarkoitus on saada Länsiportista vilkas, eläväinen kauppakeskus, joka palvelee hyvin sekä loviisalaisia että ohimatkaajia, Frondén sanoo.

Länsiportin liikekeskuksen kaikki rakennustyöt alkavat viimeistään huhtikuun puolivälissä 2015. Tähän ovat syynä uudet maanrakennuslain siirto-

säännökset, jotka rajoittavat yli 2000 neliön kauppojen rakentamista 15.4.2015 jälkeen.

– Sen jälkeen alueelle voi rakentaa yli 2000 neliön liiketiloja vain, jos pääosa on tuotannollista tilaa.

Sahaniemen tulevaisuus pohdinnassa Loviisan kaupunki on kysynyt viideltä suurelta rakennusliikkeeltä, onko niillä kiinnostusta kehittää Sahaniemen aluetta ja rakentaa sinne asuntoalue. Kolmelta on tullut kielteinen vastaus, ja kaksi muuta harkitsevat edelleen asiaa.

Lisäksi kaksi venäläistä rakennusliikettä on osoittanut kiinnostusta Sahaniemen

rakentamiseen, ja niiden kanssa neuvotellaan edelleen.

– Toinen venäläisistä neuvottelukumppaneista ei ole kiinnostunut asuntotuotannosta, sillä hanke painottuisi matkailuun, Frondén kertoo.

Loviisan kaupunki punnitsee toisaalta asuntorakentamista, mutta samalla tärkeäksi koetaan Sahaniemen säilyttäminen virkistysalueena.

– Ennen päätöksentekoa täytyy saada hyvä yleiskuva siitä, millaisista hankkeista on kyse. Sahaniemi on virkistyskäytön kannalta tärkeä alue, eikä sitä haluta rakentaa täyteen. Pyrimme vielä tämän vuoden aikana saamaan asiasta jonkinlaisen selvyyden, Frondén lupaa.

9

Hyötytietoa

Peru, jos et käytä!

Loviisassakin salivuorot ovat kortilla, joten on tärkeää peruuttaa varattu vakiovuoro, mikäli sille ei ole käyttöä. Jos varaaja ei ole kahteen kertaan käyttänyt varaamaansa vuoroa, voidaan vuoro katsoa menetetyksi. Liikuntatoimesta toivotaan, että kaikki jotka eivät tarvitse varaamaansa vuoroa peruuttavat sen heti. Näin joku toinen vuoroa tarvitseva ryhmä voi saada sen käyttöönsä.

• •

•

• •

Varatut vakiovuorot löytyvät kaupungin verkkosivuilta osoitteesta www.loviisa.fi/varauskalenteri.

Liikuntapaikkojen ja -alueiden vakiovuorot varataan sivistyskeskuksesta. Liikunnanohjaaja Karolina Hovi, puh. 0440 555 485, vapaa-aika@loviisa.fi.

Sisäliikuntapaikkojen yksittäiset varaukset: liikunnanohjaaja Karolina Hovi, puh. 0440 555 485, vapaa-aika@loviisa.fi.

Jäähallin ja ulkourheilukenttien yksittäiset varaukset ulkoliikuntapaikkojen päivystysnumerosta 0440 555 939.

Jos salivuoroille aktivoidut avainkortit eivät toimi, soita päivystysnumeroon 0440 555 892.

Vapaa-aikatoimisto järjestää syyslomalla

VESIDISCON, TEATTERIMATKAN, YLEISÖLUISTELUN, KEILAILUA JA LIIKUNNAN IHMEMAAN! Lisätietoja vapaa-aikatoimistosta, puh. 019 555 398 www.loviisa.fi/lapsetjanuoret

10

Hämenlinna

Lahti Kouvola

Naantali

7 1

Salo E18

Turku

Lohja

E18

Porvoo

Loviisa

Vaalimaa

Hamina Kotka

HELSINKI Hanko

Valtatie 7:n rakentaminen moottoritieksi välillä Koskenkylä–Loviisa–Kotka on yksi neljästä puuttuvasta Turun ja Vaalimaan välisen kansainvälisen E18-tien kehittämishankkeesta.

MOOTTORITIE AVATAAN liikenteelle Loviisassa E18-moottoritien rakennustyöt Loviisan Koskenkylästä Kotkan Kyminlinnaan ovat edenneet aikataulussa. Koskenkylä–Loviisa-tieosuus on ollut osittain käytössä syyskuun alusta, kun liikenne siirrettiin uudelle ajoradalle valtatie 7:n eteläpuolelle.

– Koskenkylä–Loviisa-tieosuus avataan kokonaisuudessaan liikenteelle vielä tämän vuoden puolella, ja sama koskee Ahvenkoski–Pyhtää ja Heinlahti–Kyminlinna-tieosuuksia, vahvistaa työmaainsinööri Noora Linnasalo-Aho Destiasta.

Rakentaminen aloitettiin marraskuussa 2011. Koko moottoritie saadaan auki liikenteelle vuoden 2014 aikana, ja kokonaisuudessaan tiejärjestelyt ovat valmiit vuoden 2015 loppuun mennessä.

– Hyvä, aurinkoinen kesä on edesauttanut työtämme, ja kaikkien kuuden tieosuuden rakennusaste on noin 65 prosenttia, projektinjohtaja Jukka Hietaniemi Liikennevirastosta kertoo.

Ahvenkosken kaarisillasta tulee näyttävä, kun sillan kaaret saadaan asennetuksi paikoilleen lokakuun aikana. Visuaalisuus ja ympäristöseikat ovat leimanneet ”vihreän moottoritien” suunnittelua.

– Ympäristön muokkaus, istutukset, läpinäkyviin meluaitoihin ekolasit ja varaukset sähköautojen latauspisteitä varten, Hietaniemi listaa. www.liikennevirasto.fi/e18

Kuka?

Kulttuurin tuottajasta kuluttajaksi

PIA WILHELMSON Koulutus: filosofian maisteri Ammatti: Loviisan museonjohtaja ja Loviisan museoja kulttuuritoimen päällikkö Eläkkeelle keväällä 2014 Harrastukset: historiamatkailu, puutarhanhoito, ruoanlaitto ja lukeminen.

Haaveet: pitkät kulttuurimatkat eri puolille maailmaa

Pia Wilhelmson jää eläkkeelle museonjohtajan virastaan ensi vuoden huhtikuussa. Hän toivoo, että Loviisa säilyy jatkossakin vahvana kulttuurikaupunkina.

Kun Pia Wilhelmson painaa ensi vuoden huhtikuussa Loviisan kaupunginmuseon oven kiinni viimeistä kertaa museonjohtajana, sulkeutuu samalla 40 vuoden hektinen aikakausi.

Wilhelmson muistaa vielä hyvin kesän -74, jolloin nuori taidehistorian opiskelija pestattiin kesätöihin luetteloimaan museon aarteita. Tavallaan ympyrä nyt sulkeutuu, sillä luettelointia on tiedossa hänen seuraajalleenkin.

– Sähköisessä muodossa tosin. Siten työni jatkaja pääsee parhaiten tutustumaan museomme esineistöön ja valokuviin.

Loviisalla harvinaisen kiinnostava historia Wilhelmsonilla on takanaan kaupungin palveluksessa lukuisia virkoja ja titteleitä, ja vuonna 2010 kuntafuusion yhtey­ dessä hänestä tuli kaupungin kaikkien museoiden johtaja. Intohimo historiaan periytyy isoisältä, ja se on siirtynyt seuraavallekin sukupolvelle. Tytär Anna opiskelee historiaa ja valmistuu pian filosofian maisteriksi.

– Toivon, että myös Loviisan rikas, monipuolinen ja antoisa kulttuurielämä jatkaa kasvuaan ja vahvistuu entisestään.

Kaupunkimme historia on harvinaisen kiinnostava, ja kaupungissamme voi kokea paljon hienoja kulttuurielämyksiä, Wilhelmson sanoo.

Pitkän uran varrelta on jäänyt monta upeaa muistoa ja suurta työvoittoa.

Wilhelmson on ollut mukana suunnittelemassa, järjestämässä ja rakentamassa paria sataa näyttelyä.

– Olen työskennellyt museoassistentti Carina Nygårdin kanssa kymmeniä vuosia. Näyttelyt eivät tule tänne valmiina, ja olemme usein tehneet kaiken alusta asti. Olen kiitollinen Loviisan kaupungille siitä, että museoon on satsattu ja että olen saanut toimia vapaasti ja luovasti. Tietenkin määrärahojen puitteissa, hän naurahtaa.

Kulttuurin suurkuluttaja Wilhelmson muistelee erityisellä lämmöllä vuotta 1995, jolloin koko vuosi juhlittiin kaupungin 250-vuotista histori-

aa. Tapahtumia järjestettiin läpi vuoden.

– Sibeliuspäivät ovat myös esimerkki onnistuneesta satsauksesta. Viime kesänä tapahtuma järjestettiin 20. kerran.

Kaupunginmuseo teemoittaa usein näyttelynsä kaupungin muiden tapahtumien mukaan. Loviisan profiloiduttua hääkaupungiksi museossa järjestettiin hääpukunäyttely.

– On tärkeää, että eri toimijat tukevat toisiaan, Wilhelmson hymyilee.

Tänä vuonna kaupunginmuseoon on päässyt maksutta. Ovi on käynyt tiuhaan.

– Tuntuu, että loviisalaiset ovat löytäneet oman kotimuseonsa. Tärkeää on myös se, että lapset pääsevät tutustumaan historiaan. Komendantin talohan on täynnä jännittäviä tarinoita!

Museo on aikatauluttanut Wilhelmsonin elämää tarkasti, joten eläkepäivien aikatauluttomuus tuntuu oudolta ajatukselta.

– Aion käydä kulttuuritapahtumissa ja lukea. On jännä ajatus mennä vaikka konserttiin ilman, että mietin tuleeko väkeä ja riittävätkö rahat.

11

kus Lindroos kertoo.

Erillisen kevyenliikenteenväylän yhteydessä, kuten Loviisan Rantatiellä, syntyy yleensä kaksi vallia, kun sekä tie että kevyenliikenteenväylä aurataan.

– Talojen asukkaiden täytyy siten kolata kaksi liittymää.

Kaupunki auraa tärkeysjärjestyksessä

LUMI TULEE, oletko valmis?

Viime vuosien lumiset talvet ovat aiheuttaneet päänvaivaa kaupunkilaisille, sillä kolan tai lapion heiluttelu kuuluu osin myös kiinteistöjen asukkaiden vastuulle.

12

Kaupungin tehtäviin kuuluu katujen sekä kävely- ja pyöräteiden auraaminen, mutta talojen asukkaiden tulee huolehtia liittymien ja jalkakäytävien puhdistamisesta lumesta.

Aura-autojen jättämä lumivalli vaikeuttaa pihoille pääsyä ja täyttää jalkakäytävät lumella.

– Katujen kunnossapitolain mukaan vastuu lumen poistamisesta liittymäkohdista on talon omistajalla tai kerrostalokiinteistöllä.

Samoin jos kiinteistön yhteyteen kuuluu kadunpätkä, myös jalkakäytävä pitää puhdistaa lumesta, yhdyskuntatekniikan päällikkö Mar-

Kaupunki on jakanut aurattavat tiet perusluokkiin. Aurausjärjestyksessä ykkösluokkaan kuuluvat pääväylät ja kokoajakadut eli tärkeät sivutiet.

– Meille valitetaan joskus, miksi naapurin katu aurattiin aiemmin kuin meidän. Toiset taas kysyvät, pitääkö aura-auton tulla jo niin aikaisin, Lindroos kuvailee.

Runsaslumiset talvet ovat saaneet monet pähkäilemään, minne lumimassat pitäisi kärrätä, kun niitä ei saa pihoillekaan mahtumaan.

– Keskustassa Rakentajantien päässä pienjäteaseman takana on lumenkeruupaikka. Sinne myös kaupunki ajaa lumet.

Lumimyrskyt pistävät kaupungin ja urakoitsijoiden kaluston koville. Loviisaa ei Lindroosin mielestä ole kuitenkaan tavallista hankalampi pitää puhtaana lumesta.

– Keskusta tosin on hieman ahdas. Mutta kyllä kalusto normitalvena on riittävä.

Katse kannattaa suunnata myös rakennusten katolle. Jos näyttää siltä, että katolta on tulossa alas lunta ja jäätä, alue pitää merkitä huolellisesti.

– Puomit ja lippusiimat ovat hyviä varoittimia. Jos lumi putoaa suoraan kadulle, on sen poistaminen myös kiinteistön vastuulla.

Myös hiekoituksesta pitää huolehtia.

– Korvausvastuu on sillä, jolla on kunnossapitovastuu, Lindroos muistuttaa.

Yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos puh. 050 382 7550, markus.lindroos@loviisa.fi Vikailmoitukset, talvikunnossapito puh. 040 555 0238 (1.11.–15.4.)

Kylillä RIKE LOVIISA

Kylä kuin kattila Jos Googlea uskoo, ei Riken kylää taida olla olemassakaan.

Jotain sentään löytyy: muutama sukututkimus ja viitisenkymmentä asukasta.

Vuonna 1989 Riken kylään miehensä Jorma Ojanperän kanssa muuttanut Elina Mieskolainen on oikeastaan vielä uudisasukas alueella.

– Rikessä on vieläkin eräs tila, jota sama suku on asuttanut yli kolme sataa vuotta. Rike on vanha kulttuurikylä, asutusta on ollut isovihan ajoilta asti. Luonto on uskomattoman kaunista. Täällä on laaksoja, vanhaa merenpohjaa, kumpuja, melkein pieniä vuoria. Ne vetävät puoleensa ukonilmoja, joita me Riken asukkaat saamme ihailla tavallista enemmän, Mieskolainen kertoo.

Rike sijaitsee Loviisan Pernajassa, Malmgårdin, Vanhakylän ja Koskenkylän syleilyssä.

Sinne ei kulkija helposti eksy, sillä kylän tie ei kulje ”läpi” mihinkään. Mieskolainen sanookin, että Rike on kuin kattila, omassa rauhassaan. Sinne, tien päähän pariskuntakin eksyi ensimmäistä kertaa tullessaan Rikebyhyn.

– Eräs tuttavamme houkutteli meidät mukaansa katsomaan 30-luvulla rakennettua torppaa, jota myytiin kesämökkinä. Kun se lopulta löytyi ruohottuneen kärrytien päästä, ostimme

talon edes näkemättä sitä sisältä. Paikka oli niin ihana, että talo itsessään oli sillä hetkellä toisarvoinen. Meille tärkeintä oli ikikallio, vanhat puut ja vanha puutarha, Mieskolainen hymyilee.

Iso muutos Muutos oli kiireiselle muusikkopariskunnalle aikamoinen. He olivat asuneet pitkään pikkuruisessa asunnossa Helsingin ydinkeskustassa, missä ”kaikki oli lähellä”.

– Aluksi mietimme, että putoammeko pois pääkaupungin musiikkipiireistä. Kävimmekin edelleen keikoilla ja muissa töissä Helsingissä.

Edes Loviisassa emme juuri koskaan käyneet, Mieskolainen muistelee.

Nyt on toisin. Mieskolainen on tunnettu kulttuurivaikuttaja Loviisassa, ja työt vievät häntä pitkin Loviisan seutua, mutta myös Porvooseen. Siksi hänestä on ollut luonnollista aktivoida jälleen ruotsin kieli. Riken kylässä on edelleen asukkaita, joilta suomi ei oikein taitu.

– Mielestäni Loviisassa ei voi elää täysipainoista sosiaalista elämää, jos ei osaa edes jonkin verran ruotsia, hän toteaa.

ELINA MIESKOLAINEN Syntynyt: Oulussa Limingassa Ammatti: Freelanceviulisti, bailatino-, folkjam- ja joogaohjaaja, toimistosihteeri Loviisan tanssiopistolla, kuntayhdyshenkilö Valkon kansalaisopistossa Perhe: Puoliso Jorma Ojanperä, lapset Heta ja Juho Harrastukset: Kulttuuri

13

ikäihmiset

Katja Marttila-Meriaho ja Lisbeth Forsblom

Kunnon hoitajat kannustavat

IÄKKÄITÄ LIIKKEELLE

Loviisan senioripalvelukeskuksen kuntohoitajat Katja Marttila-Meriaho ja Camilla Sundqvist kouluttavat seuraavan kahden vuoden aikana koko kotihoidon henkilöstön “Kunnon hoitajiksi”.

Kunnon hoitaja -liikuntakoulutuksessa hoitajat saavat lisää välineitä iäkkäiden kuntoutumista edistävään hoitotyöhön. Kotihoidon tuen piirissä oleville 14

ikäihmisille se tarkoittaa liikkumisen, lihasvoiman ja tasapainon ylläpitoa ja kohenemista ja sitä kautta elämänlaatua parantavaa mukavaa toimintaa.

Ikäinstituutin Kunnon hoitaja -koulutus on osa Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaa.

IKÄIHMINEN

– osallistu toiminnallisiin yhteishetkiin eri puolella kuntaa!

Loviisan senioripalvelukeskus järjestää iäkkäille toiminnallista ohjelmaa. Osallistu tietokilpailuun, istumajumppaan, bocciaan eli istuen pelattavaan pallopeliin, levyraatiin, visailuun tai vaikkapa kaikkien rakastamaan bingoon.

Ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa parin tunnin ajan, yhteensä kahdeksan kertaa vuodessa. Jos sinua tai lähimmäistäsi kiinnostaa osallistua toimintaan, ota yhteyttä suoraan kyseisen ryhmän ohjaajaan.

Kaupunki järjestää tarvittaessa kuljetuksen.

Ryhmät SARVISALON BYAGÅRDEN ohjaaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555 471 KOSKENKYLÄN ELÄKELÄISTALOJEN KERHOHUONE ohjaaja Maria Virtanen, puh. 040 179 8066

PALVELULIIKENNE Loviisan alueella

Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille.

Asiakkaat maksavat matkasta linja-autotaksan mukaisen maksun kuljettajalle.

Kyyti tilataan kuljettajalta edellisenä päivänä klo 16.00 mennessä. Maanantain kyydit voidaan tilata myös maanantaiaamuna klo 7.30–7.45. Linjataksi hakee asiakkaat ilmoitetusta osoitteesta.

MAANANTAI

Ruotsinpyhtään pohjoisosa / Ahvenkoski – Loviisa – Ahvenkoski / Ruotsinpyhtään pohjoisosa lähtö klo 9.15 paluukuljetus Loviisasta klo 12.30 Loviisan keskusta ja lähiympäristö, enintään 12 km Loviisan torilta Kutsuajo klo 10.00–12.00

KESKIVIIKKO

Ruotsinpyhtään kirkonkylä – Loviisa – Ruotsinpyhtään kk lähtö klo 8.45 paluu Loviisasta klo 11.00 Söderby – Loviisa – Söderby lähtö klo 12.30 paluu Loviisasta klo 16.00

TORSTAI

Liljendal – Loviisa – Liljendal lähtö klo 9.00 paluu Loviisasta klo 11.45 Tesjoki – Loviisa – Tesjoki lähtö klo 10.15 paluu Loviisasta klo 13.45

PERJANTAI

Koskenkylä – Pernajan kirkonkylä – Loviisa – Pernajan kirkonkylä – Koskenkylä lähtö klo 8.45 paluu Loviisasta klo 11.00

TORSBYN PALVELUTALO ONNELA ohjaaja Gisela Avonius, puh. 044 505 1173

TIISTAI

Valko – Loviisa – Valko lähtö klo 9.45, paluu klo 12.00 Kuljettaja puh. 0440 555 333

SÄVTRÄSKIN BLOMSTERGÅRDENIN RUOKASALI ohjaaja Kerstin Krokfors-Julkunen, puh. 040 488 8903

Lapinjärven keskusta – Loviisa – Lapinjärven keskusta lähtö klo 11.30 paluu Loviisasta klo 15.30

LISÄTIETOJA: Lisbeth Forsblom, senioripalveluiden palvelupäällikkö Loviisan kaupunki, Senioripalvelukeskus Mariankatu 31, puh. 0440 555 345

TESJOEN TAASIAKOTI (suomenkielinen) ohjaaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555 470 TESJOEN TAASIAKOTI (ruotsinkielinen) ohjaaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555 470 VIIRILÄN PALVELUKESKUS ohjaaja Tarja Mettälä, puh. 050 827 501

Valkon ja Loviisan keskustan alue Kutsuajo klo 8.30–10.30

LINJATAKSI KABBÖLESTÄ PORVOOSEEN

joka toinen tiistai (pariton viikko) Kabböle – Isnäs lähtö klo 9.15 Kabbölestä Isnäs – Porvoo lähtö Aspholmin baarilta klo 9.35

LINJATAKSI SARVISALOSTA PORVOOSEEN joka toinen torstai (pariton viikko) Sarvisalo – Isnäs lähtö klo 9.10 Sarvisalosta

Kuljettaja Rainer Sjöroos, puh. 0400 306 445

15

kunta

Itse selvitys tehdään virkamiestyönä työryhmissä yhteistyössä ulkopuolisten talous-, palveluverkko-, prosessi- sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden kanssa.

Selvityksen teko alkaa tämän syksyn aikana. Työ päättyy joulukuussa 2014, jolloin kuntien ja kaupunkien valtuustot ottavat kantaa mahdolliseen yhdistymissopimusehdotukseen.

LOVIISA MUKANA

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvityksessä Uusi kuntarakennelaki astui voimaan 1.7.2013. Kuntien on nyt selvitettävä mahdollista yhdistymistä johonkin toiseen kuntaan.

Itä-Uudenmaan kunnista ja kaupungeista Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pornainen, Porvoo ja Sipoo päättivät keväällä 2013 tehdä yhdistymisselvityksen mahdollisen uuden kaupungin perustamiseksi.

Itä-Uudenmaan yhdistymisselvitystä 16

ohjaa poliittinen 14 hengen ohjausryhmä.

Loviisasta ryhmään kuuluvat kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tom Lilje­ strand (varajäsen Petra Paakkanen) ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arja Isotalo (varajäsen Janne Lepola).

Loviisalla kolme vaihtoehtoa Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan Loviisalla on kolme vaihtoehtoa: – Yksi yhteinen kunta, joka käsittäisi Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Sipoon ja Pornaisen. Toinen vaihtoehto on Loviisan ja Lapinjärven yhdistyminen, ja kolmas vaihtoehto on Loviisan jatkaminen itsenäisenä kuntana kuten tähänkin asti.

Kaleva korostaa, että vaihtoehdot eivät ole tässä suinkaan missään tärkeysjärjestyksessä.

Jatkoaikataulu Loviisan ja Lapinjärven selvitysaikataulusta ja selvitystavasta keskustellaan syksyn aikana.

Selvitysalueilmoitus on muodoltaan yksinkertainen.

– Se lähetetään sähköpostitse valtiovallalle marraskuun loppuun mennessä.

Jatkoaikataulu riippuu eduskunnan sosiaali- ja terveyspalveluita koskevista ratkaisuista.

– Tämänhetkisen arvion mukaan eduskunta tekee sote-ratkaisunsa maalis–huhtikuussa 2014, mutta ilmassa on vielä epävarmuustekijöitä. Eduskunnan päätöksen jälkeen kunnilla on vähintään puoli vuotta aikaa ottaa kantaa kuntarakenneasiaan, Kaleva toteaa.

”Loviisan väestöpohja riittävä” Kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on avainasemassa, kun mahdolliset kuntaliitokset ratkaistaan.

– Kysymys on siitä, mitkä kunnat saavat järjestää perustason terveyden- ja sosiaalihuollon palvelut ja mitkä eivät, Kaleva kiteyttää.

Kataisen hallituksen linjauksen mukaisesti kunnan, jossa on alle 20 000 asukasta, tulee yhdessä alueen muiden kuntien kanssa selvittää kuntien yhdistymistä alueella, jolla on kyky riittävään omaan palvelutuotantoon.

– Loviisan on osoitettava, että sen taloudellinen kantokyky on riittävä ja että se pystyy myös tulevaisuudessa huolehtimaan perustason terveyden- ja sosiaalihuollon palveluista, esimerkiksi rekrytoimaan osaavaa terveydenhoitohenkilökuntaa, Kaleva toteaa.

Loviisa joutuu antamaan tästä selvityksen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että selvityksen antaminen johtaisi automaattisesti uuteen kuntafuusioon.

Terveydenhoitopalvelut kohdallaan Kalevan mukaan Loviisan väestöpohja on riittävä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen.

– Varsinkin kun otetaan huomioon, että Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta muodostavat yhteisen yhteistoimintaalueen eli ne tarjoavat yhdessä kuntien asukkaille sosiaalija terveyspalveluita.

Erikoissairaanhoidon osalta Loviisa ja Lapinjärvi kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin. Erikoissairaanhoidon palveluita saa Porvoon sairaalasta ja Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Kaleva korostaa, että Loviisan terveydenhoitopalvelut ovat kansallisessa vertailussa hyvällä tasolla.

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen valtakunnallisessa vertailussa (2012) Loviisan terveyskeskus sijoittui kahdentoista parhaan joukkoon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että terveyskeskukseen saa hyvin yhteyden, lääkärinaika on aina antaa, lääkärille pääsee alle kahdessa viikossa, hoitajalle alle kolmessa päivässä ja kaikki lääkärinvirat on täytetty.

Kalevan mukaan Loviisan terveyskeskus on onnistunut saamaan hyviä virkalääkäreitä.

– Lääkäreistä ei ole pulaa, ja alueelle on mahdollista jatkossakin rekrytoida terveydenhuollon henkilökuntaa. Lääkärikunnallamme on myös kyky uudistua ja kehittää palveluja.

Poliittinen tahtotila vahva Kaleva pitää tärkeänä sitä, että Loviisan poliittiset ryhmät ovat vahvasti itsenäisen Loviisan kannalla.

– Arvioni mukaan samaa mieltä on myös kuntalaisten selvä enemmistö, Kaleva sanoo.

Loviisalaiset voivatkin hänen mukaansa katsoa tulevaisuuteen rauhallisin mielin.

– Meidän ei tarvitse pelätä, että Loviisan historia olisi yhtäkkiä kirjoitettu loppuun.

KUNTAUUDISTUKSEN ETENEMINEN Kuntarakennelaki voimaan

Hallitus arvioi Kunnat esittelevät yhdistymisuudistuksen etenemistä selvitystensä tulokset

2013 Kunnat ilmoittavat mahdollisista selvitysalueista

Uusi valtionosuuslaki voimaan (aikaisintaan)

2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki eduskuntaan

2015 Uusi kuntalaki voimaan (aikaisintaan)

2016

Kuntajaon muutokset voimaan >>

Monta kysymysmerkkiä on vielä ilmassa, joten tähän aikatauluun voi tulla vielä suuriakin muutoksia.

17

Talousinfo

Vuoden 2013 näkymät hyvät – jatkossa vaikeampaa Osavuosikatsaus tammi–elokuulta 2013 osoittaa, että Loviisan kaupungille voidaan ennustaa hyvää vuotta 2013. Ylijäämän arvioidaan olevan jopa 1,5 miljoonaa euroa.

– Kaupungin ennakkoina saamat tuloverot ovat olleet selvästi parempia kuin alkuvuoden verotulokehityksen perusteella uskallettiin ennustaa, kertoo Loviisan kaupungin talousjohtaja Kirsi Kettunen.

Alkuvuonna 2013 kaupungille tilitettyjen ennakoiden määrä oli 6 prosenttia pienempi kuin samaan aikaan edellisenä vuotena. Silloin vuoden 2013 tulosennuste näytti alijäämää miljoonan euron verran.

Nyt tilanne on muuttunut selvästi valoisammaksi.

– Syynä on se, että kesän ja syksyn aikana ansiotuloista maksettiin veroja valtion kassaan huomattavasti arvioitua enemmän, ja verottaja on korjannut kuntien saamia jako-osuuksia loppuvuodeksi. Lisäksi verottaja on muuttanut tilityskäytäntöjään niin, että vuoden 2013 ennakkoverotuloista maksettava viimeinen erä maksetaankin jo tämän vuoden puolella joulukuussa.

Näiden veromuutosten vaikutukset ovat Kettusen mukaan niin suuria, että ne nostavat Loviisan kaupungin tämän vuoden tuloksen positiiviseksi.

Valtionosuuksien leikkaus tuntuu Loviisassakin Vuosina 2014–2016 verotulojen ja valtionosuuksien odotetaan vähenevän.

– Maan hallitus kohdistaa pelkästään ensi vuonna yli puolet julkisen talouden säästöistä kuntien valtionosuuksiin.

18

­ eruspalvelujen valtionosuuksia leikaP taan 1,1 miljardia euroa.

Kuntaliiton laskelmien mukaan leikkaukset ovat niin suuria, että kuntien pitäisi korottaa veroja noin 1,25 %, jotta valtionosuusleikkaukset saataisiin katettua verotuloilla. Samanaikaisesti valtio lisää kuntien tehtäviä koko suunnitelmakaudella 2014–2016.

Loviisan osalta tilannetta ei Kettusen mukaan helpota se, että kaupungin ikärakenne kehittyy taloudenpidon kannalta huonompaan suuntaan.

– Vanhusväestön osuus kasvaa merkittävästi eikä työssäkäyvien osuus kasva niin paljon, että laadukkaat ja riittävät palvelut voitaisiin turvata nykyisellä palvelurakenteella.

Säästöpotentiaali 5–7 miljoonaa euroa Paraikaa laaditaan kaupungin talouden tehostamisohjelmaa, jotta kuluja voidaan vähentää jo ensi vuoden aikana. Kolmen seuraavan vuoden säästöpotentiaaliksi on arvioitu 5–7 miljoonaa euroa. Luku perustuu selvityksiin, joissa on verrattu Loviisan kaupungin kulurakennetta muihin samankokoisiin ja saman ikärakenteen kuntiin.

– Säästökuuri on tarpeen, jotta kaupunkimme voisi tarjota laadukkaita ja hyviä palveluita jatkossakin eikä veroprosenttia tarvitsisi kohtuuttomasti korottaa, Kettunen sanoo.

Kaupunginhallitus antoi toukokuussa keskuksille talousarvion valmistelun raamin, joka sisälsi keskuskohtaisen tehostamisvaateen.

– Talousarvion valmistelun yhteydessä keskusten johtajat ovat laatineet ehdotuksensa toiminnan tehostamisesta. Suurimmat paineet kohdistuvat perusturvakeskukseen, jonka säästötarve on noin 750 000 euroa. Sivistyskeskuksen säästöt tulevat olemaan 600 000 euron luokkaa ja teknisen keskuksen 230 000 euroa sekä yleisen ja konsernihallinnon 250 000 euroa.

– Viime vuosina kertyneet ylijäämät antavat Loviisalle jonkin verran lisää valmisteluaikaa ja liikkumavaraa tulevaisuutta ajatellen, talousjohtaja Kirsi Kettunen sanoo.

Yleinen ja konsernihallinto

250 000 € Tekninen keskus

”Rakenteellisia muutoksia on tehtävä” Loviisan myönteinen talouskehitys vuosina 2011–2013 on Kettusen mukaan saavutettu ”juustohöyläämällä” ja keskusten tarkalla kulukurilla.

– Kiitos siitä kuuluu vastuullisille esimiehille ja kaupungin työntekijöille, jotka omalla toiminnallaan ovat voineet vaikuttaa menojen syntyyn. Samanaikaisesti palveluverkossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia kuntaliitosta edeltävään ajanjaksoon verrattuna.

Talousjohtajan mielestä nyt ollaan siinä pisteessä, että rakenteellisia muutoksia on tehtävä.

– Juustohöylääminen ei enää onnistu eikä sen avulla voida vastata siihen haasteeseen, minkä Loviisan kaupungin väestörakenteen kehitys aiheuttaa tulevaisuudessa.

Jo ensi vuosi voi olla edellisiä vaikeampi.

– Loviisa saa vielä silloin 1,3 miljoonaa euroa kuntaliitoksesta maksettavaa valtionosuutta, mutta silti kaupunginhallituksen asettama talousarvioraami vuodelle 2014 on miljoona euroa alijäämäinen. Suurimpana syynä siihen ovat valtionosuusleikkaukset sekä ennustettu verotulokehitys.

230 000 €

Perusturvakeskus

LOVIISAN SÄÄSTÖVAATEET 2014

750 000 €

Sivistyskeskus

600 000 € Perusturvakeskus ja sivistyskeskus joutuvat säästämään euromääräisesti eniten.

INVESTOINNIT 2012–2016 TA = talousarvio ENN = ennuste

Vuoden 2013 investoinnit ovat nettomääräisesti 11,6 miljoonaa euroa. Siitä suurin osa, 7 miljoonaa euroa, liittyy suomenkielisen koulukeskuksen rakentamiseen. Muut investoinnit liittyvät lähinnä infrastruktuurihankkeisiin sekä asuntoalueiden kehittämisiin.

LAINAT € / ASUKAS

TALOUSARVION VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT Loviisan veroprosentti säilyy ennallaan 19,75 prosentissa.

Lomautuksia ei tehdä, eikä henkilökuntaa irtisanota.

Loviisa säilyy itsenäisenä kuntana.

Tänä vuonna lainamäärä nousee 1646 euroon per asukas. Se on selvästi alhaisempi kuin maassa keskimäärin (vuonna 2012: 2038 euroa). Vuonna 2015 loviisalaisten velkataakka on arvion mukaan 2 521 euroa per asukas.

19

Talousinfo

Tehtävien täyttämistä hillitään Henkilöstökulut – noin 50 miljoonaa euroa – muodostavat noin puolet Loviisan kaupungin menoista.

Kaupunginhallitus päätti talousarvioraamin asettamisen yhteydessä, että henkilökunnan kokonaismäärää pyritään alentamaan. Henkilöstömäärää supistetaan eläköitymisten avulla.

Loviisan kaupungin henkilökunnasta 63 vuoden iän saavuttaa keskimäärin 40 työntekijää per vuosi.

– Paikkojen uudelleen täyttämistä on hillittävä. Kussakin tapauksessa on mietittävä, palkataanko eläkkeelle jääneen tai muutoin pois lähteneen tilalle toinen vai voidaanko työt järjestää jollakin muulla tavalla. Lisäksi keskusten välistä yhteistyötä ja resurssien liikkuvuutta on tehostettava.

Talousjohtaja Kirsi Kettusen mukaan on myös mietittävä, onko jokin tehtävä kaupungin palvelujen järjestämisen kannalta välttämätön vai voisiko esimerkiksi kolmas sektori ottaa tehtävän hoitaakseen.

– Vaihtoehtoja on monia. On tärkeää kohdistaa henkilöstöresurssit oikein ja saada käsipareja sinne, missä niitä palvelujen tuottamisen kannalta ennen kaikkea tarvitaan.

PÄÄTÖKSET MARRASKUUSSA Talousarvion valmistelu ja siihen liittyvä tehostamisohjelma ovat siirtyneet virkamiesvalmistelusta poliittiseen päätöksentekoon.

Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan talousarvioesityksen lokakuun lopussa pidettävässä talousarviokokouksessa. Valtuusto päättää talousarviosta ja tehostamisohjelman toimenpiteistä marraskuun puolivälissä.

Samalla päätetään vuoden 2014 veroprosenteista.

22

ERÄIDEN UUDENMAAN KUNTIEN TULOVEROPROSENTIT 2013

20

19,75

18 16

ijär

rm

Nu

vi

o rvo Po

oo

Sip

en

ain

rn Po

ja

Loh

SA

VII LO

älä

nts

Mä

ylä

rsk

My

ila

kk

Pu

rvi

injä

Lap

i

por

ase

Ra

Loviisan kunnallisveroprosentti on keskitasoa verrattuna muihin vastaaviin Uudenmaan kuntiin.

20

Esitettyjä säästökohteita 2014–2016 PERUSTURVAKESKUS

SIVIST YS KESKUS

TEKNINEN KESKUS

SÄÄSTÖVAADE 2014: 750 000 EUROA

SÄÄSTÖVAADE 2014: 600 000 EUROA

SÄÄSTÖVAADE 2014: 230 000 EUROA

Sivuvastaanottojen keskittäminen pääterveysasemalle

Opetushenkilöstön eläköitymiset ja kouluverkon muutokset (kouluverkkoselvitys tulossa keväällä 2014)

Henkilöstökustannusten vähentäminen, töiden uudelleenorganisointi ja varallaolojärjestelmän kehittäminen

Tuntikehysleikkaukset

Matkakustannusten pienentäminen

Sensomotorisen keskuksen toiminnan lakkauttaminen

Alueiden hoidon uudelleenjärjestelyt

Hammashuollon keskittäminen pääterveysasemalle Lapinjärveä lukuun ottamatta Avohuollon ja neuvolavastaanottojen uudelleenorganisointi: Tesjoen, Valkon ja Liljendalin toimintojen keskittäminen 2014 ja Ruotsinpyhtään keskittäminen 2015 Terveyskeskuksen vuodeosastotoiminnan tehostaminen: Toiminnan supistaminen kesäajaksi 2014 Vuodepaikkojen vähentäminen ja kotisairaalatoiminnan aloittaminen 2015 ja 2016 Erikoissairaanhoidon lähetekäytäntöjen ja hoitoketjuprosessien parantaminen Mielenterveyspalveluissa kuntouttavaan työhön panostaminen Laboratorio- ja röntgenpalveluiden tehostaminen

Katuvalaistusajoista tinkiminen

Sijaisjärjestelyt, määräaikaisten työsuhteiden tarkistaminen, palkkamäärärahojen tarkistukset Liikuntahallin vahtimestaripalveluiden järjestäminen sisäisesti Kirjastoverkon tarkistus: Valkon lähikirjaston (2014) ja Tesjoen lähikirjaston (2015) lakkauttaminen Ruotsinpyhtään lähikirjaston aikajärjestelyt Lautakuntarakenteiden muuttaminen (2014), johtokuntien lakkauttaminen (2015) ja opistojen johtokuntien yhdistäminen (1.1.2015) Päivähoitoyksiköiden siirtyminen vuokratiloista kaupungin omiin tiloihin

YLEINEN JA KONSERNIHALLINTO SÄÄSTÖVAADE 2014: 250 000 EUROA Henkilöstökustannusten vähentäminen Kalustohankinnoista tinkiminen Ostopalvelujen vähentäminen Metsän tuoton lisääminen

21

vuosi /år 2013

Loviisan kaupungin tulot ja menot Lovisa stads intäkter och utgifter Toimintatuotot Verksamhetsintäkter 20 461 000

Kunnan tulovero Inkomstskatt 47 200 000

Osuus yhteisöverojen tuotosta Valtionosuudet Andel av samfundsskatten Statsandelar 25 850 000 10 000 000

Kiinteistövero Fastighetsskatt 6 900 000

Rahoitustuotot Finansiella intäkter 739 000

TULOT - INTÄKTER Graafi kertoo, mistä Loviisan kaupunki saa tulonsa ja mihin eurot menevät. Lähteenä on käytetty Loviisan vuoden 2013 talousarviota.

Grafen visar Lovisa stads intäktskällor och utgiftsobjekt. Uppgifterna är tagna ur Lovisa stads budget 2013.

Suurin tulolähde muodostuu verotuloista. Yhteensä tuloverosta, kiinteistöverosta ja yhteisöveroista kertyy kaupungin kassaan yli 64 miljoonaa euroa.

Skatterna utgör stadens största intäktskälla.

Inkomstskatten, fastighetsskatten och samfundsskatten inbringar sammanlagt över 64 miljoner euro.

Menot koostuvat pääosin toiminta- ja henkilöstökuluista sekä palveluiden ostoista. Eniten euroja käytetään terveys- ja sairaanhoitopalveluihin, sosiaalihuollon palveluihin sekä lasten päivähoitoon, peruskouluihin, lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen.

Utgifterna utgörs främst av verksamhets- och personalkostnader och kostnader för köptjänster.

Hälso- och sjukvården, socialvården, dagvården, grundskolorna, gymnasierna och yrkesutbildningen står för merparten av utgifterna.

että Loviisan verotulokehitys on ollut HUOM! Osavuosikatsaus tammi–elokuulta 2013 osoittaa, i ennustetaan 1,5 miljoonaa euroa. ennakoitua parempi. Vuoden 2013 ylijäämäks

2013 visar att skatteintäktsutvecklingen OBS! Delårsrapporten för perioden januari–augustiförväntas bli 1,5 miljoner euro. har varit bättre än beräknat. Årets överskott

Perusturvakeskus Grundtrygghetscentralen 55 100 000

Sivistyskeskus Bildningscentralen 25 400 000

Tekninen keskus Tekniska centralen 12 900 000

Yleinen ja konsernihallinto Allmän och koncernförvaltning 13 800 000

Demokratiapalvelut Demokratitjänster 1 300 000

MENOT - UTGIFTER Perusturvakeskus = terveys- ja sairaanhoitopalvelut, sosiaalihuollon palvelut, senioripalvelut, velkaneuvonta Grundtrygghetscentralen = hälso- och sjukvårdstjänster, socialvårdstjänster, seniortjänster, skuldrådgivning

Sivistyskeskus = lasten päivähoito ja varhaiskasvatus, esiopetus, peruskoulut, lukiot, ammatillinen koulutus, kansalaisopistot, vapaaaikatoimi, museo- ja kulttuuripalvelut, kirjastot Bildningscentralen = dagvård och småbarnsfostran, förskoleundervisning, grundskolor, gymnasier, yrkesutbildning, medborgarinstitut, fritidsväsende, musei- och kulturtjänster, bibliotek

Tekninen keskus = hallinto-, talous- ja asiakaspalvelut, kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, kiinteistö- ja paikka­ tietopalvelut, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu, yhdyskuntatekniikka, tilapalvelu, liikenneväylät ja yleiset alueet, puistot ja viheralueet Tekniska centralen = förvaltnings-, ekonomioch kundbetjäning, stads­plane­ring och planläggning, fastighets- och GIS-tjänster, byggnadstillsyn och miljövård, samhällsteknik, lokalservice, trafikleder och allmänna områden, parker och grönområden

Yleinen ja konsernihallinto = hallintopalvelut (sis. yleishallinto, viestintä, henkilöstöhallinto, tietohallinto), talouspalvelut (sis. myös siivous- ja ruokapalvelut), kehittämispalvelut (sis. kehittämis-, matkailu- ja maaseututoimet), Loviisan satama Allmän och koncernförvaltning = förvaltningstjänster (inkl. allmän förvaltning, kommunikation, personalförvaltning, dataförvaltning), ekonomitjänster (inkl. städtjänster och kostservice), utvecklingstjänster (inkl. utvecklings-, turist- och landsbygdsväsende), Lovisa hamn

Demokratiapalvelut = tarkastuslautakunta, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus Demokratitjänster = revisionsnämnden, stadsfullmäktige, stadsstyrelsen