Morjens 2/2012

s n e j Mor

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 2/2012 R – Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin

Haluatko vaikuttaa? Äänestä!

Aikalisä kouluverkkoselvityksen jälkeen

Loviisa satsaa nuoriin Vihreän kullan kaupunki

Tiesitkö? Kaupunki työllistää 1 150 henkilöä

Lilian A-S

Pieni kaupunki, suuria elämyksiä Kaupunginvaltuutetut hyväksyivät kesäkuussa kaupunkimme uuden strategian.

Strategia on suunnitelma – eräänlainen tiekartta – jonka avulla on tarkoitus saavuttaa asetetut tavoitteet. Lyhyesti sanottuna strategia on kuvaus siitä, miltä me haluamme Loviisan näyttävän vuonna 2020 ja miten olemme ajatelleet päästä tavoitteisiin.

Prosessin aikana sekä kuntalaisilla että kaupungin henkilöstöllä oli mahdollisuus kommentoida strategiaehdotusta ja äänestää iskulausetta. Monen ehdotuksen joukosta voiton vei ”Loviisa – pieni kaupunki, suuria elämyksiä”. Kaikkien mielestä ei kuitenkaan ole järkevää kutsua kaupunkia pieneksi.

Mielestäni pienuutemme on pikemminkin vahvuutemme. Pienessä kaupungissa arki on monella tapaa sujuvampaa kuin suurkaupungissa. Pienellä paikkakunnalla sosiaalinen verkosto on tiiviimpi. Ihmiset tuntevat toisensa paremmin ja pitävät parempaa huolta toisistaan. Suuressa kaupungissa on helpompi olla anonyymi, mutta toisaalta myös helpompaa tulla unohdetuksi.

Suuren elämyksen ei tarvitse aina olla jotain isoa, kallista ja ainutlaatuista. Se voi myös koostua pienistä, yksinkertaisista ja arkisista asioista. Suuri elämys voi olla sujuva arki, jossa palvelut ovat siedettävien etäisyyksien päässä ja ne saa säällisen ajan sisällä ja omalla äidinkielellä. Asuminen luonnon lähellä voi olla iso elämys, samoin se, että tapaa tuttavia kylänraitilla tai kadulla.

Me kaikki voimme vaikuttaa siihen, miltä Loviisa näyttää vuonna 2020. Uudella, kunnallisvaaleissa valittavalla kaupunginvaltuustolla on keskeinen rooli uuden strategian täytäntöönpanossa. Käytä ääntäsi ja osallistu vaaleihin.

Ollaan kuulolla!

Lilian Andergård-Stenstrand, viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi 2

Morjensin kansikuvamalleina ovat ympäristönsuojelutarkastaja Hanna Sivén ja työnjohtaja, puutarhuri Kari Skräddars.

Loviisalle pronssimitali!

Loviisan kaupunki sai Loviisa Baby -nutullaan pronssia kuntamarkkinoinnin SMkilpailuissa 2012 vuoden markkinointituotesarjassa. Kierrätyskankaista valmistettu Loviisa Baby -nuttu on lahjoitettu jokaiselle vastasyntyneelle loviisalaiselle vuodesta 2010.

Tuomariston mukaan nuttu on mainio esimerkki siitä, miten kuntaliitostilanteessa voidaan lähteä luomaan uutta ja synnytetään yhteenkuuluvuutta. Tuomaristo pitää Loviisa Baby-nuttua sympaattisena ideana. Sympaattisuutta lisää myös se, että nutut on valmistettu loviisalaisten omista kierrätyskankaista. Loviisassa on siis toimittu kestävän kehityksen mukaisesti. Koskettava ja läheinen lahja kaupungilta perheille.

Nuttuja on jaettu tähän mennessä noin 400:lle vauvalle.

Anna palautetta / Ota yhteyttä: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551 / www.loviisa.fi/osallistujavaikuta Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari / AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén Paino: Lönnberg Painot Oy

3.sivu

Mitä jäi käteen?

Mitkä ovat mielestäsi työnsä jättävän valtuuston tärkeimmät saavutukset, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mats Lobbas?

– Koska tämä oli uuden Loviisan ensimmäinen valtuustokausi, kaikki perusasiat on jouduttu rakentamaan alusta. Se on työllistänyt valtuuston jäsenten lisäksi koko kaupungin organisaatiota paljon. Tärkeintä on se, että uusi kaupunki on saatu pyörimään strategiansa mukaisesti ja talous on tyydyttävällä tasolla. Yksittäisenä asiana haluan mainita suomenkielisen koulukeskuksen rakentamispäätöksen.

Miten päätöksenteko ja yhteistyö kaupungin virkamiesjohdon kanssa on sujunut?

– Henkilökohtaisesti hyvin, mutta kuten tiedämme, on myös ollut erimielisyyksiä joidenkin luottamushenkilöiden ja virkamiesjohdon välillä. Minusta luottamushenkilöiden tulee voida kritisoida virkamiesten toimintaa, mutta aina rakentavassa hengessä ja mieluiten mahdollisimman suoraan, eikä esimerkiksi lehdistön välityksellä. Valtuutettujen pitää asettaa yhteinen etu etusijalle niin, ettei energiaa kulu keskinäiseen kinasteluun.

Jäikö jokin keskeinen asia kesken?

– Montakin asiaa jäi kesken: esimerkiksi asuntopoliittinen ohjelma, päivitetty hallintosääntö ja valtuuston työjärjestys. Olisi ollut parempi, että ”vanha ja kokenut” valtuusto olisi saanut valmiiksi vireillä olevat sääntö-

muutokset – mutta maailmahan ei koskaan tule valmiiksi.

Mitkä kunnallisvaaliteemat nostaisit kärkeen Loviisassa?

– Kyllä tehokkuutta pitää koko ajan parantaa, jotta kaupungin talous pysyisi tasapainossa pitkällä aikavälillä. Se taas on edellytys sille, että Loviisa myös jatkossa pysyy itsenäisenä ja saamme päättää omista asioistamme täällä paikallisesti. Tulopuolella kaupungin pitää edistää uusien työpaikkojen syntyä sekä pitää huolta siitä, että asuintontteja on saatavilla, jotta asukasmäärä kasvaisi koko ajan.

Itse et ole enää ehdokkaana. Millaisen viestin haluat lähettää tuleville valtuutetuille?

– Pidä aina mielessä, että sinun on pystyttävä perustelemaan kannanottosi kaikille kaupungin asukkaille. Monessa asiassa suhteellisen pieni joukko ajaa näyttävästi omia etujaan – mikä tietenkin on täysin sallittua – mutta päättäjien pitää aina katsoa asioita koko kaupungin näkökulmasta.

Mats Lobbas Loviisan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pitkäaikainen kuntavaikuttaja Pernajassa ja Loviisassa Puoluekanta: RKP Ei enää ehdokkaana kuntavaaleissa

3

Hyötytietoa Tule mukaan tukemaan loviisalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia!

Haemme eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteessa olevia tukihenkilöitä ja tukiperheitä toimimaan lasten ja nuorten kanssa.

Tukihenkilönä tai tukiperheenä toimiminen ei vaadi erityisiä taitoja tai ammatillisia valmiuksia.

Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja siitä maksetaan palkkio.

Ota rohkeasti yhteyttä niin saat lisätietoa toiminnasta!

Veera Simonen, sosionomi / lastensuojelu, sosiaalitoimi, puh. 0440 555 923, klo 8-16 veera.simonen@loviisa.fi

Markkinamäen tunneli: Pituus: 485 metriä Korkeus: 7,5 metriä Leveys: 13 metriä.

Molemmille ajosuunnille rakennetaan oma erillinen tunneli.

Louhinta: varsinainen tunneli 120 000 kuutiota, suuaukot 60 000 kuutiota Louhintatyöt valmistuvat kesällä 2013 Tunneli otetaan liikennekäyttöön syksyllä 2014

Markkinamäen tunnelin louhintatyöt etenevät Koskenkylä–Kotka-moottoritien lähes 500 metriä pitkän Markkinamäen tunnelin louhinnat saadaan valmiiksi ensi kesänä, ja liikenteen käyttöön se saadaan syksyllä 2014.

Tunnelin rakentaminen näkyy asukkaille ja tienkäyttäjille lisääntyneenä louheenajona valtatie 7:llä. Maan sisällä tapahtuvasta louhinnasta ei ilmoiteta varoitusmerkkiäänellä, mutta turvallisuuden takaamiseksi tunnelin suu ja räjäytyskohta peitetään painopeitteillä. Häiriön välttämiseksi alueella suoritetaan myös melumittauksia. Tunnelin rakentamisessa on otettu huomioon lintujen pesimäaika sekä lepakoiden lisääntymisaika. Muutenkin ympäristötekijät on huomioitu laajasti. Esimerkiksi työmaan poistovedet ohjataan viemäriverkostoon.

4

Loviisa ei lämmennyt

Kura-työryhmän selvitykselle Loviisa vastasi kunnallishallinnon rakennetyöryhmän (Kura) selvitykseen ja uudistusehdotuksiin keväällä. ”Loviisan kaupungin tulee toistaiseksi voida jatkaa itsenäisenä kuntana nykyisten ja mahdollisesti syvennettävien yhteistyökuvioiden pohjalta”, lausunnossa todetaan.

Ehdotuksen Porvoon ja Loviisan kuntaliitoksesta Loviisa tyrmäsi. ”Loviisan kaupunki muodostaa jo nyt yhdessä Lapinjärven kunnan kanssa toiminnallisen ja elinvoimaisen kokonaisuuden, eikä kaupunki näe tarvetta arvioida uudelleen seudullista suuntautumista.”

Loviisa pitää mahdollisena kuntafuusiota Lapinjärven kanssa. Se voisi toteutua vuoden 2017 alussa.

Kuntakriteerit lausunnolle Kuntarakenneuudistuksen seuraavat askeleet liittyvät kuntien lausuntoihin rakennelaista, jossa määritellään muun muassa kuntakriteerit (palvelu- ja väestöpohjakriteerit, työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteerit sekä kuntatalouskriteeri).

– Lausuntokierros ajoittuu näillä näkymin lokakuulle, sillä rakennelain tulisi astua voimaan 1.5.2013, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva toteaa. www.loviisa.fi/kuntauudistus www.kuntauudistus.fi

Joulu tulee taas!

Varaslähtö jouluun otetaan 30.11., kun yrittäjät järjestävät suositun tapahtuman Loviisa City Shopping by Night - Christmas! Joulun viralliset teemaviikonloput ovat 8.–9.12. ja 15.–16.12. Näinä viikonloppuina kaupungissa ja kylillä on lukuisia tapahtumia, konsertteja ja markkinoita. Teemaviikonloppuina myös Wanhan Ajan Joulukodit avaavat ovensa.

Lisätietoja Loviisan Joulun tapahtumista löytyy paitsi kau-

pungin verkkosivuilta myös Loviisan Joulu 2012 -lehdestä, joka jaetaan kaikkiin talouksiin 24.–25.11.2012.

Loviisan kaupunki toivottaa kaikille hyvää joulun odotusta!

Lisätietoja Loviisan kaupungin matkailutoimisto, puh. 019 555 234, info@loviisa.fi, www.loviisa.fi/loviisanjoulu

Voimaa vanhuuteen Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen -hanke jatkuu vielä noin kahden vuoden ajan.

– Kehitämme pysyviä toimintamalleja ja tapoja senioreiden arkipäivän sujumisen helpottamiseksi. Myös uusia ulkoiluystäviä koulutetaan, kertoo palveluvastaava Margareta Lepänaho.

Erilaisia liikuntamuotoja järjestetään yhteistyössä kaupungin vapaa-aikatoimen, senioripalvelukeskuksen ja kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on, että jokaiselle löytyisi sopiva liikuntamuoto, jolla kuntoa pidetään yllä.

– Paikallislehtiä seuraamalla saa tietoa tulevista tapahtumista. Koulutamme myös omasta henkilökunnastamme Voimaa ja tasapainoa -ryhmäohjaajien kouluttajia.

He voivat Ikäinstituutin koulutuksen käytyään kouluttaa

vapaaehtoisia toimimaan voitas-ryhmien vetäjinä. Toiminnasta kiinnostuneet, ottakaa yhteyttä!

Tulevia tapahtumia: 11.10.2012 Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä 22.10.2012 Apua arkeen -messut, liikuntahalli Yhteystiedot: Liikunnanohjaaja Mikaela Fabritius, puh. 0440 555485, mikaela.fabritius@loviisa.fi Kuntohoitaja Katja Marttila-Meriaho, puh. 0440 555470, katja.marttila-meriaho@loviisa.fi

Ikäihmisille sopivia liikunta- ja toimintaryhmiä Seniorijumppa

50 +

ma 10–10.45

Valkon monitoimitalo

15 €

Hanna Larsson

Seniorijumppa

50 +

ti 11.50-12.35

Liikuntahalli

15 €

Hanna Larsson

Kevennetty seniorijumppa

50 +

ma 10-10.45

Agricolahalli

15 €

Mikaela Fabritius

ma 11.50-12.35

Liikuntahalli

15 €

Mikaela Fabritius

Kevennetty seniorijumppa

Uusi Extra kevennetty seniorijumppa Ohjattu kuntosaliharjus senioreille

ti 10-10.30

Liikuntahallin kahvio

10 €

Mikaela Fabritius

ma 13.30-14.30

Liikuntahalli

15 €

Esa Huttunen

Apua arkeen -messut

22.10.2012 klo 11–17 Loviisan seudun invalidit ry järjestää vapaaehtoisvoimin Apua arkeen -messut Loviisan liikuntahallissa. Entiseen tapaan paikalla on eri puolilta maata tulleita näytteilleasettajia arjen apua tarjoavine tuotteineen ja palveluineen.

Lisäksi tietoiskuista saa hyödyllistä tietoa oman tai läheisen arjen sujuvuuden helpottamiseksi.

– Myös itsensä terveiksi kokevat ihmiset ovat saaneet hyviä vinkkejä messuilta, Loviisan seudun invalidit ry:n puheenjohtaja Jyrki Laakso kertoo.

Loviisan kaupungin osastolla kerrotaan muun muassa ikäihmisille suunnatuista palveluista.

– Samalla kävijät pääsevät tapaamaan kaupungin perusturvan ja senioripalveluiden edustajia, joita ei ehkä muuten kohtaa.

Tuotteita ja palveluita on laidasta laitaan. Tarvitsetko apua purkkien ja tölkkien avaamisessa? Kiinnostaako inva-varusteltu auto?

– Myös pyörätuolitanssiesitys on ollut suosittu, Laakso kertoo.

5

Hyötytietoa Iloa digikuvista (340110)

Kaleva kuntajohtajien puheenjohtajaksi Loviisan kaupunginjohtaja Olavi Kaleva on valittu Suomen Kuntajohtajat ry:n uudeksi puheenjohtajaksi vuodeksi 2013. Hän toimi aiemmin yhdistyksen varapuheenjohtajana.

Valinta tehtiin Suomen kaupunkien ja kuntien johtajien vuosikokouksessa Kuopiossa elokuun lopulla.

Loviisan syksyn lyhytkursseja Ilmoittautumiset: puh. 0440 555 297 tai http://edu.loviisa.fi/vako

Lovisa svenska medborgarinstitut, Loviisa Ohjaaja: Tarja Ekholm to 17.30–20.45 8.11.2012–29.11.2012, 16 t Kurssimaksu 32 € Opetellaan tekemään omista valokuvista kortteja, kalenteri sekä valokuva-albumi.

Soveltuu henkilöille, joille hiiren käyttö ja Windowsin perusteet ovat tuttuja.

Nimitysuutiset Johanna Heikel Hankinta-asiantuntija

Lisbeth Forsblom Senioripalveluiden palvelupäällikkö

Carita Ekström Asuntosihteeri

Koulutus: KTM Aikaisempi tehtävä: Etelä-Savon ELY-keskuksen alaisuudessa olevassa Mikkelin Työ- ja elinkeinotoimiston Työvoiman palvelukeskus Reitissä.

Koulutus: Sosionomi, Svenska socialoch kommunalhögskolanista Aikaisempi tehtävä: senioripalveluiden palveluvastaava Loviisassa (hoivaasumisen palveluvastaava)

Koulutus: merkonomi, toiminut myös yrittäjänä ja isännöitsijänä Aikaisempi tehtävä kaupungilla: kirjanpitäjä

“Tehtäviini Loviisan kaupungilla kuuluu hankintoihin osallistuminen asiantuntijana, hankintoihin liittyvien käytäntöjen kehittäminen sekä hankintojen kokonaisvaltainen kehittäminen. Tässä tehtävässä korostuu verkostoituminen sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolelle.”

“Vastaan senioripalveluiden järjestämisestä, toimivuudesta ja kehittämisestä yhteistyössä senioripalvelun koko henkilöstön kanssa.”

puh. 0440 555 831, johanna.heikel@loviisa.fi

6

puh. 0440 555 345, lisbeth.forsblom@loviisa.fi

”Asuntosihteerin tehtäväkenttä on hyvin laaja-alainen asuntopoliittisen ohjelman laatimisesta ja kaupungin asuntotarpeen selvittämisestä kaupungin omistamien asuntojen vuokratason määrittämiseen ja aravavuokratalojen asukasvalintojen tekemiseen yhdessä sosiaalitoimen kanssa.” puh. 0440 555 955, 019 555 459, carita.ekstrom@loviisa.fi Lisätietoja kaupungin vuokra-asunnoista: www.loviisa.fi/vuokraasunnot

JAANA IIVONEN Perusturvakeskuksen lasten ja nuorten palveluiden päällikkö ”Nykyisessä toimessani perusturvakeskuksen lasten ja nuorten palveluiden päällikkönä vastaan lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluista.” puh. 0440 555 471, jaana.iivonen@loviisa.fi

Facebook senioreille (340111)

Skype-ilta (340120)

Karjalaiset perinneruoat (810210)

Lovisa svenska medborgarinstitut, Loviisa Ohjaaja: Tarja Ekholm ti 17.30–19.00 13.11.2012–4.12.2012, 8 t Kurssimaksu 16 €

Lovisa svenska medborgarinstitut, Loviisa Ohjaaja: Tarja Ekholm ke 17–20 14.11.2012, 4 t Kurssimaksu 8 €

Myllyharjun koulu, kotitalousluokka Ohjaaja: kotiseutuneuvos Aira Viitaniemi la ja su 10–15 13.10.2012–14.10.2012, 12 t Kurssimaksu 12 €

Opetellaan suositun Facebook-verkkoyhteisön käyttöä. Soveltuu henkilöille, joille hiiren käyttö on tuttua.

Opetellaan ilmaisen Skype-ohjelman käyttöä.

Ohjelman asennus ja käyttäjätilin luominen.

Puhelun soittaminen ja vastaaminen. Soveltuu henkilöille, joille hiiren käyttö on tuttua.

Valmistetaan karjalaisia perinneruokia. Lauantaina tehdään erilaisia piirakoita ja esivalmisteluja sunnuntaille. Sunnuntaina valmistetaan karjalainen menu.

Museon loppuvuoden näyttelyt 21.10.–11.11.

Christer Åberg & Robert Lemberg, maalauksia 11.11.2012–13.1.2013 ”Pitsitaivas”, Marjatta Hietaniemi Vanhoja ja uusia pitsejä, museopitsejä ja pitsitaidetta.

Jopolla eteenpäin!

Myllyharjun yläasteella ja Lovisanejdens högstadiumissa käynnistyy syksyllä neljäs ”jopo”-lukuvuosi.

Jopo tarkoittaa joustavaa perusopetusta, jossa oppilas suorittaa samat opinnot kuin muutkin, mutta osittain työssä oppimalla. Erityisesti ne oppilaat, jotka oppivat paremmin tekemällä kuin kirjoittamalla ja lukemalla, ovat hyötyneet jopo-opetuksesta.

Jopo-opetukseen on osallistunut enimmäkseen yhdeksäsluokkalaisia, mutta myös jonkin verran kahdeksannen luokan oppilaita. Jopo-ryhmään otetaan kymmenen oppilasta kerrallaan.

- Jopo-opiskelu sopii niille, joille perinteinen opiskelu ei

sovi. Osa koulupäivistä korvataan työssäoppimisjaksoilla.

Ennen jopo-ryhmään pääsyä oppilas ja hänen vanhempansa haastatellaan, jotta motivaatio jopo-opiskeluun varmistetaan. Jopon aikana pyritään löytämään reitti eteenpäin peruskoulun jälkeen, eli muun muassa sopiva työharjoittelupaikka, rehtori Kaisa Ryöppy kertoo.

Myllyharjun yläaste, rehtori Kaisa Ryöppy, puh. 0440 555 265, kaisa.ryoppy@loviisa.fi Lovisanejdens högstadium, rehtori Joan Hafrén, puh. 0440 555 887, joan.hafren@loviisa.fi

Koulujen loma- ja työajat lukuvuonna 2012–2013 24.11.2012–13.1.2013 Museon Joulu Jouluesineistöä museon omista kokoelmista.

Loviisan kaupungin museo Puistokatu 2 Avoinna ti–pe & su klo 12–16 Museo on auki joulun tapahtumaviikonloppuina 8.–9.12. ja 15.–16.12.

Loviisan kaupungin sivistyslautakunta on vahvistanut seuraavat työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2012–2013: Syysloma: pe 19.10.–ma 22.10.2012 Syyslukukausi päättyy pe 21.12.2012 Hiihtoloma: viikko 8, 18.–22.2.2013 Lukuvuosi päättyy la 1.6.2013 HUOM! Teutjärven koulun ja esikoulun hiihtoloma ajoittuu viikolle 9, 25.2.–1.3.2013. Koulut voivat joustaa 1–2 päivää, esimerkiksi järjestämällä opetusta lauantaina. www.loviisa.fi/fi/palvelut/opetusjakoulutus 7

Kunnallisvaalit

Haluatko vaikuttaa?

Äänestä!

Vaalipäivä sunnuntai 28.10.2012 Ennakkoäänestys 17.–23.10.2012 Loviisassa ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Uusi valtuusto valitaan syksyn kunnallisvaaleissa.

Jos haluat olla vaikuttamassa siihen, kuka yhteisistä asioistamme päättää vuoden 2013 alusta vuoden 2016 loppuun, on nyt aika toimia.

59:ää valtuustopaikkaa tavoittelee 177 ehdokasta. Ei ole lainkaan yhden-

tekevää, ketkä menevät läpi, sillä uuden valtuuston ratkaistaviksi tulee useita Loviisan ja kuntalaisten kannalta tärkeitä asioita, kuten mahdollinen uusi kuntauudistus, koulu- ja palveluverkon kohtalo, lähipalvelujen säilyminen, sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen sekä monet muut kehityshankkeet.

Loviisan, Pernajan, Ruotsinpyhtään ja

Loviisassa on

runsaasti äänestyspaikkoja 4 omaa ennakkoäänestyspaikkaa + äänestysbussi 15 äänestyspaikkaa vaalipäivänä Loviisassa kunnallisvaalien ennakkoäänestyksen uutuus on äänestysbussi, jona toimii kirjastoauto. Pysäkkejä löytyy läheltä äänestäjiä. Nuoria ensi kertaa äänestäviä ajatellen bussi pysähtyy myös lukioiden pihalla.

Toinen uutuus on se, että Loviisan keskustan ennakkoäänestyspaikka on muuttanut Loviisan postista Palvelutalo Esplanadiin.

Kuka tahansa äänioikeutettu saa äänestää kaikissa kotimaan ennakkoäänestyspaikoissa.

8

Liljendalin yhdistymissopimus päättyy vuoden 2012 lopussa eli samaan aikaan kuin uusi valtuusto aloittaa työskentelynsä.

Valtuusto valitsee lautakuntien jäsenet Valtuusto valitsee jäsenet kaupunginhallitukseen sekä lautakuntiin ja muihin toimielimiin. Kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa on 11 jäsentä.

Lautakunnat ovat seuraavat: • Keskusvaalilautakunta (5 jäsentä) • Kulttuurilautakunta • Maaseutulautakunta • Perusturvalautakunta • Rakennus- ja ympäristölautakunta • Sivistyslautakunta • Tarkastuslautakunta (7 jäsentä) • Tekninen lautakunta • Vapaa-aikalautakunta Kuka saa äänestää Saat äänestää kunnallisvaaleissa, jos olet Suomen tai jonkin muun Euroopan unioniin kuuluvan maan, Islannin tai Norjan kansalainen ja täytät seuraavat edellytykset:

• Täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta • Sinulla on kotikunta Suomessa viimeistään 7.9.2012 Jos olet jonkin muun maan kansalainen, saat äänestää kunnallisvaaleissa, jos • Täytät viimeistään vaalipäivänä (28.10.2012) 18 vuotta • Sinulla on ollut kotikunta Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuo-

den ajan ennen 7.9.2012.

Kotikunta määräytyy sen mukaan, mikä kunta on merkitty äänestäjän kotikunnaksi väestötietojärjestelmään 7.9.2012.

Huom! Kunnallisvaaleissa saa äänestää vain oman kotikunnan ehdokasta.

Ilmoitus äänioikeudesta kotiin Maistraatti on lähettänyt viimeistään 4.10.2012 ilmoituksen äänioikeudesta eli ilmoituskortin jokaiselle äänioikeutetulle,

jonka osoite on tiedossa. Ilmoituskortissa on ohjeita äänestämisestä. Jos et ole saanut ilmoitusta, ota yhteyttä maistraattiin.

Näin äänestät Voit äänestää vain yhtä ehdokasta, joka on merkitty oman kuntasi ehdokaslistojen yhdistelmään.

1) Todista henkilöllisyytesi vaalivirkailijalle eli näytä passi, henkilökortti, ajokortti tai muu vastaava asiakirja. Vaalivirkailija

Kunnallisvaalien ennakkoäänestyspaikat Palvelutalo Esplanad, Kuningattarenkatu 7, 07900 Loviisa: 17.10.–19.10. klo 9–18 20.10.–21.10. klo 10–16 22.10.–23.10. klo 9–20 Ruotsinpyhtään lähipalvelupiste, Koivulanmäentie 1c, 07970 Ruotsinpyhtää: 17.10. klo 10–15 18.10. klo 13–19 19.10. klo 10–15 20.10.–21.10. klo 10–16 22.10. klo 13–19 23.10. klo 13–18 Pernajan lähipalvelupiste, Kiesitie 3, 07930 Pernaja: 17.10. klo 12–19 18.10. klo 11–17 19.10. klo 10–15 20.10.–21.10. klo 10–16 22.10. klo 12–19 23.10. klo 11–17 Liljendalin lähipalvelupiste, Bäckasinkuja 1A, 07880 Liljendal: 17.10. klo 9–18 18.10.–19.10. klo 9–15 20.10.–21.10. klo 10–16 22.10.–23.10. klo 9–15

Äänestysbussi pysähdyspaikat ja -ajat

Uutuus!

Keskiviikko 17.10.

9.30–10.15 Lovisa gymnasium, Brandensteininkatu 27 A 10.30–11.15 Myllyharjun lukio, Brandensteininkatu 5–7 12.30–13.30 Mickelspiltom, Vanha tie 2 13.45–14.30 Eskilom, tienhaara, Mickelspiltomintie 2 15–15.45 Andersby, Järvitie 2 16–17 Bygdegården, Tavastbyntie 2

Torstai 18.10.

10–11 Ruotsinkylä, Gulf, Ruotsinkyläntie 5-9 11.15–12 Kuninkaankylä, Osuuspankki, Käärmekalliontie 2 13–13.30 Ahvenkoski, kirjastoauton pysäkki, Elimäentien ja Ahvenkosken risteys, Elimäentie 14.15–15 Kungshamnin tienhaara, Saaristotie 2216 15.30–16 Tallbacka, Tallbackantien loppu (106) 16.30–17.30 Tesjoen kirjasto, Keskustie 2 Perjantai 19.10.

10–11 Sarvisalo Byagård, Sarvisalontie 1035 11.15–11.45 Rösund, Rösundintie 180 12–12.30 Horslök, Telakkatie 1 13.30–14.30 Kabböle (vanha kauppa), Kabbölentie 1236 14.45–15.15 Rönnäs, Ruukinrannantie 4 (Rönnäs golf) 15.30–16.30 Isnäsin baari, Karhutie 15 17–18 Vanhankylän ABC, Vanhankyläntie 77 18.15–19.30 Koskenkylän center, Suurpellontie 2 9

Kunnallisvaalit antaa sinulle äänestyslipun.

2) Mene äänestyskoppiin. Äänestyskopissa saa olla kerrallaan vain yksi henkilö.

3) Merkitse äänestyslippuun sen ehdokkaan numero, jota äänestät. Merkitse ehdokkaan numero äänestyslipun sisäpuolella olevaan ympyrään.

4) Vaalivirkailija leimaa lipun.

Jos äänestät äänestyspäivänä, pudota leimattu lippu vaaliuurnaan.

Jos äänestät ennakkoäänestyksessä, vaalivirkailija antaa vaalikuoren, johon suljet leimatun lipun.

Lisätietoja: www.vaalit.fi (oikeusministeriön vaalisivut) www.kuntavaalit.fi (Kuntaliiton vaalisivut) www.loviisa.fi/kunnallisvaalit2012 Tutustu myös verkkosivustoon: virtuaalikunta.net, nuorten verkkosivusto, jonka tavoitteena on lisätä nuorten tietämystä ja kiinnostusta kunnalliseen päätöksentekoon.

10

Näin äänestettiin viimeksi Edellisissä vuonna 2009 pidetyissä kunnallisvaaleissa Ruotsalainen kansanpuolue sai Loviisassa selvästi eniten ääniä ja paikkoja. Seuraavina olivat SDP ja kokoomus. Äänestysprosentti nousi 62,3:een. Ääniä annettiin yhteensä 7 853.

Miehiä valtuustoon valittiin 36 ja naisia 23.

Kunnallisvaalien tulokset Loviisassa 2009 Kristillisdemokraatit Uuden Loviisan sitoutumattomat Vasemmistoliitto 1 1 Keskusta Vihreä Liitto

Perussuomalaiset

1 25

3

Ruotsalainen kansanpuolue

3 4 8

Kokoomus

13 SDP

Kotiäänestys

Vaalipäivän äänestys

Äänioikeutettu, jonka kyky liikkua ja toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- eikä ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia, saa äänestää ennakolta kotonaan siinä kunnassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kotikunnakseen.

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää myös kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa tarkoitettu omaishoitaja, jos kyseinen kunta on merkitty äänioikeusrekisterissä hänen kotikunnakseen.

Ilmoittautuminen kotiäänestykseen tapahtuu joko kirjallisesti os. Keskusvaalilautakunta, Mannerheiminkatu 4, 07900 Loviisa, tai puhelimitse 0440 555 388 tai 040 555 0039 viimeistään 16.10.2012 klo 16.

Lomakkeita kirjallista ilmoitusta varten on saatavana kaupungin puhelinvaihteesta, Mannerheiminkatu 4, maanantaista perjantaihin klo 8–16.

Kotiäänestys toimitetaan ennakkoäänestysjakson aikana 17.–23.10.2012.

001 Loviisan keskusta: Kirjasto-Mediateekki, Itäinen Tullikatu 7 002 Antinkylä: Antinkylän eläkeläistalot, Antinkuja 4 003 Valko: Valkon monitoimitalo, Pitkäniityntie 62 004 Länsiharju: Myllyharjun koulu, Brandensteininkatu 5–7 005 Määrlahti: Määrlahden ent. päiväkoti, Nordenskiöldintie 1 006 Skinnarby: Bygdegården, Tavastbyntie 2 007 Hardom: Furuborg, Lapinjärventie 492 008 Pernajan kirkonkylä: Kyrkoby skola, Pernajantie 197 009 Koskenkylä: Agricolahalli, Forsöntie 3 010 Isnäs: Palvelutalo, Marjakuusentie 3 011 Sarvisalo: Byagård, Sarvisalontie 1035 012 Ruotsinpyhtään pohjoinen: Teutjärven koulu, Turkkilantie 167 013 Ruotsinpyhtään kirkonkylä: Kirjasto, Koivulanmäentie 1C 014 Ruotsinpyhtää eteläinen: Tesjoen koulu, Tavastantie 10 015 Liljendal: Kirjasto, Kartanontie 27

sunnuntaina 28.10. klo 9–20

Ilmoituskorteista ilmenee kunkin äänestysalue ja äänestyspaikka.

Tämä on sellaista ruohonjuuritason ympäristönsuojelua.

Työtä luonnon ehdoilla Ympäristönsuojelutarkastajan työ on monipuolista. Työtä tehdään niin lakikirjojen kuin ihmistenkin parissa.

Ympäristönsuojelutarkastaja Hanna Sivénillä on hallussaan laaja ja haasteellinen, mutta samalla erittäin miellyttävä työkenttä.

– Loviisan seudun luonto on vaihteleva, mikä vaikuttaa ympäristönsuojelutarkastajan työhön.

Vaikka Sivén istuukin paljon toimistolla Loviisan teknisessä keskuksessa paperitöiden ääressä, hän on kuitenkin virka-aikana valmis lähtemään maastoon. Työtä tehdään ihmisten parissa.

– Tämä on sellaista ruohonjuuritason ympäristönsuojelua. Siihen kuuluu oikeastaan kaikki mahdollinen, mikä liittyy ympäristöön.

Neuvontaa ja puuttumista Sivénin työhön kuuluu valvonta, lausuntojen antaminen ja käynnit tarkastuskohteissa. Hän antaa jätevesilausuntoja sekä valmistelee maa-ainesten ottolupia ja ym-

päristölupia rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Hän neuvoo monissa ihmisten mieltä askarruttavissa ympäristöasioissa.

– Teemme muun muassa roskaamiseen liittyviä tarkastuksia ja puutumme siihen, jos joku haittaa ympäristöä väärällä toiminnalla. Menemme myös paikalle silloin, kun rekasta valuu öljyä maahan, Sivén kertoo.

Laaja-alaisuus työn suola Sivénin työpäivää sävyttää ympäristölainsäädäntö, mutta myös muu työhön liittyvä lainsäädäntö.

– Ympäristöasiat kehittyvät ja muuttuvat koko ajan. Olemme jatkuvasti tekemisissä muiden viranomaisten sekä yrittäjien, maanomistajien ja yksityisten henkilöiden kanssa.

Sivénin mielestä työn suola on juuri sen monipuolisuus, mikä korostuu Loviisassa.

– Työssäni saan kohdata hyvin erilaisia tapauksia ja tilanteita. Se on haastavaa, mutta samalla rikastuttavaa. Aina voi oppia uutta, sillä tähän työhön ei ole olemassa täsmäkoulutusta.

Ikävimpiä ovat naapuririidat. Asukkaita kohdellaan tasapuolisesti, mutta luontoa ei voida tasapäistää ja siksi naapurustenkin kiinteistöihin voi kohdistua erilaisia vaatimuksia.

– Päätös tehdään aina tapauskohtaisesti ympäristönäkökohdat huomioiden, Sivén huomauttaa.

Hanna Sivén, ympäristönsuojelutarkastaja Koulutus: maatalous-metsätieteiden maisteri Vuosia Loviisan kaupungilla: 2,5 Työpaikka: tekninen keskus, Kuningattarenkatu 15 B, 2. krs.

Tavattavissa: ma–pe klo 9–12, muina aikoina ajanvarauksella puh. 040 777 3460, hanna.siven@loviisa.fi 11

Loviisan valmiussuunnittelu ajan tasalle Loviisassa valmiussuunnittelu on perinteisesti hyvin hoidettu. Ydinvoimapaikkakunnalla kriisiharjoituksia on pidetty enemmän kuin useimmissa muissa kunnissa.

Uudet haasteet kuten tietoliikenneyhteyksien haavoittuvuus, ilmastonmuutos ja erilaiset sään ääri-ilmiöt – myrskyt, rankkasateet ja tulvat sekä niiden aiheuttamat häiriötilat – korostavat kunnan valmiussuunnitelmien päivittämisen tarvetta esimerkiksi tilanteessa, jossa sähkökatkos jatkuu pitkään eivätkä matkapuhelimet toimi.

Loviisan uusi valmiussuunnittelun yhteyshenkilö, suunnitteluinsinööri Mikko Mattinen ryhtyi kesäkuussa kartoittamaan tilannetta.

– Tehtäväni on käydä yhteistyössä kaupungin johtoryhmän kanssa olemassa olevat toimintaohjeet läpi ja varmistaa, että valmiussuunnitelmat ja etukäteisvalmistelut ovat ajan tasalla, vastuuhenkilöt tiedossa ja koulutus kohdallaan.

Mattisen mukaan toimintamallit ovat olemassa, mutta joissakin asioissa saattaa olla tarvetta organisaation ravistelulle.

– Tämä ei ole vain teknisen puolen saati yhden miehen hommaa, vaan ennakkovalmistelujen tulee olla kaikkien osalta kunnossa ja koko organisaation tiedossa, hän korostaa.

Valmiusorganisaatiota hiotaan Loviisalla kuten muillakin kunnilla on valmiusohje, joka ohjaa toimintaa kriisitilanteessa.

Kaupunginjohtaja vetää valmiusorganisaation johtoryhmää, johon kuuluvat keskusten päälliköt eli hallintojohtaja, tekninen johtaja, satamajohtaja, sivistysjohtaja, perusturvajohtaja, tietohallintopäällikkö, vesihuoltopäällikkö, ruokahuoltopäällikkö, viestintäpäällikkö, johtava lääkäri, eläinlääkäri ja talousjohtaja.

Kenttätyötä ohjaa johtokeskuksen tilannehenkilöstö. Sen kokoonpano ja sijaintipaikka vaihtelevat tilanteen mukaan.

Tiedonvälitys korostuu poikkeustilanteessa Kriisitilanteissa nopean ja riittävän viestinnän merkitys korostuu.

Loviisassa viestinnän koordinoimisesta vastaa kaupungin vies12

– Valmiusharjoituksissa käydään säännöllisin välein yksityiskohtaisesti läpi, miten erilaisissa kriisitilanteissa tai luonnonkatastrofeissa toimitaan. Tänä vuonna valmiusharjoituksia on ollut yksi ja seuraava harjoitus pidetään kevättalvella 2013, suunnitteluinsinööri Mikko Mattinen kertoo.

Erilaisia poikkeustilanteita joihin on varauduttu • Myrskyt • Rankkasateet • Tulvat • Muut luonnonkatastrofit • Vedenjakelukatkokset • Suuronnettomuudet • Vakavat liikenneonnettomuudet • Ihmisiin kohdistuvat äkillisesti syntyvät väkivaltatilanteet

Varaudu sähkökatkoon Myrskyn aiheuttaman sähkökatkon varalle kannattaa varata kotiin • Taskulamppu • Kynttilöitä ja tulitikkuja • Paristokäyttöinen radio • Paristoja radiota ja taskulamppua varten • Varasulakkeita • Polttopuita jos kotona on takka tai puu-uuni Älä soita turhaan kännykällä vaan kuuntele hätätiedotteita!

tintäyksikkö yhdessä johtoryhmän kanssa. Kriisitilanteessa toimintaa johtava viranomainen vastaa viestinnän sisällöstä ja muut toimijat, esimerkiksi kunnat, tukevat viestintävastuussa olevaa.

– Kunnan päärooli on tiedottaa kuntalaisten peruspalvelujen järjestämisestä kriisitilanteessa, esimerkiksi säteilytilanteessa, viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand kertoo.

Kansalaisviestinnässä keskeisin viestintäkanava on kaupungin verkkosivut. Laajemmassa kriisitilanteessa otetaan käyttöön kevyempi kriisisivusto.

– Jos sähköä ei ole, viestintä muuttuu olennaisesti haastavammaksi. Käyttöön on otettava varavoimalla toimivat korvaavat välineet ja manuaalinen tiedonjakelu eri kanavia hyväksi käyttäen.

Kotivara erityistilanteisiin Kotivaraa tarvitset erityistilanteissa, jotka keskeyttävät normaalin elämänkulun, esimerkkinä pitkä sähkökatkos.

• Kotivara koostuu tavanomaisista elintarvikkeista ja se vaihtelee ruokatottumusten mukaan.

• Vettä, lääkkeitä, joditabletteja.

• Välttämättömyystavaroita kuten vaipat, radio ja paristot, taskulamppu.

• Riittää viikoksi - kotivaraa käytetään ja täydennetään jatkuvasti.

• Pidä kotivara tuoreena ja käyttökelpoisena noudattamalla ”Parasta

ennen” -suosituksia. Varaa juomavettä varten suljettavia astioita, joihin mahtuu vettä 15 litraa henkeä kohden (arvioitu viikon tarve).

• Oikeaan aikaan otetut joditabletit estävät radioaktiivisen jodin kertymisen kilpirauhaseen. Jodisuoja on erityisen tärkeä lapsille ja raskaana oleville.

Tabletit otetaan vasta viranomaisen kehotuksesta.

Lisätietoja www.pelastustoimi.fi/ turvatietoa/kotivara/

Yhteistyö sujuu pelastuslaitoksen kanssa Valmiussuunnittelussa pelastuslaitos tukee kunnan suunnittelutyötä.

– Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ja alueen kunnat osallistuvat säännöllisesti valmiusharjoituksiin, joissa testataan suunnitelmien, hälytysjärjestelmien ja organisaatioiden toimivuutta, palotarkastaja Anders Elander kertoo.

Suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa pelastuslaitoksella on ratkaiseva rooli. Pelastuslaitos vastaa väestön varoittamisesta vaaraja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavista väestönhälyttimistä.

– Pelastuslaitos johtaa pelastustöitä, ylläpitää tilannekuvaa ja hoitaa kiireiset pelastustyöt. Tarvittaessa pelastuslaitos pystyttää oman johtokeskuksen toiminnan johtamista varten.

Elanderin mukaan pelastuslaitos voi myös lähettää kuntien johtokeskuksiin viranhaltijoita, jotka toimivat yhteyshenkilöinä kuntien ja pelastuslaitoksen johtokeskusten välillä sujuvan yhteistyön saavuttamiseksi.

Pelastuslaitos vastaa väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa, palotarkastaja Anders Elander kertoo.

KUNNAN JOHTO • Johtamisperiaatteet

KOKONAISTURVALLISUUS Jatkuvuudenhallinta kunnassa Valmiussuunnittelu Häiriötilanteiden hallinta ja kriisiviestintä Huoltovarmuustoiminta

Poikkeusolot

KUNNAN JOHDOLLA JÄRJESTETTÄVÄT YHTEISTOIMINTATILAISUUDET • Viranomaiset, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt • Noin kerran vuodessa

HÄIRIÖTILANTEIDEN HALLINTA JA POIKKEUSOLOJEN TOIMINTA

HALLINTOKUNNAT • Riskienkartoitus ja uhka-arviot • Yhteistoimintaverkosto • Tilannekuvajärjestelyt • Hälytysmenettelyt

Muu toiminnan turvaamista koskeva suunnittelu

Varautuminen

KUNNAN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN • Suunnitelmien sisällöllinen tarkastelu • Koulutus • Valmiusharjoitukset

13

maaseutu

Vihreän kullan kaupunki Loviisan kaupunki omistaa noin 3500 ha metsää. Loviisa on paitsi maaseudun myös metsien suurkunta.

Talousmetsät tuovat kaupungille toivottuja lisätuloja. Samalla metsät toimivat rakennusmaareservinä, virkistysalueina sekä melu- tai näkösuojana.

– Kaupunki saa metsistä noin 250 000 euroa vuosittain. Rahasumma tulee siitä kestävästä vuosittaisesta hakkuumäärästä, joka on metsänhoitosuunnitelmassa määritelty. Viime vuonna summa ylittyi ennen kaikkea moottoritien linjahakkuiden takia. Myös tänä vuonna hakkuut ovat edistyneet ennakoitua ripeämmin, vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm kertoo.

Kymmenen vuoden ajalle laadittu metsänhoitosuunnitelma hyväksyttiin pian kuntafuusion jälkeen. Se perustuu metsäkeskuksen tekemään kartoitukseen, ja siinä on määritelty kestävän kehityksen mukaiset hakkuumäärät ja hoitotoimenpiteet.

– Hoitotoimenpiteillä turvataan se, että metsä kasvaa ja pysyy terveenä. Meillä on paljon arvokasta metsää, josta haluamme pitää hyvää huolta, Vickholm tähdentää.

Loviisan kaupungin metsät ovat pääosin karuilla mailla kasvavaa mäntymetsää.

Loviisan metsämaat Talousmetsät Metsiä hoidetaan perinteisen metsätalouden hoitomenetelmin. Metsätalouden tavoitteena on korkealuokkainen puuntuotto.

Talousmetsien hoidossa noudatetaan metsälakia, Metsäkeskus Tapion ohjeita hyvästä metsänhoidosta, luontokohteiden hoito-ohjeita, sertifiointia ja muita yhteiskunnan yleisesti hyväksymiä ohjeita.

Talousmetsässä voi myös olla arvokkaita luonnonkohteita.

14

Taajamametsät Taajamametsät sijaitsevat tiiviin asutuksen lähellä.

Asukkaat käyttävät taajamametsiä virkistykseen. Samalla ne toimivat melu-, näkö-, pöly- ja tuulisuojana.

Taajamametsät ovat huomattava osa kaupunkikuvaa ja maisemaa.

Lähimetsät Lähimetsät ovat puistomaisia, luonnontilaisia metsiä, joissa on luonnonkasvillisuutta. Ne sijaitsevat yleensä tiiviin asutuksen välittömässä läheisyydessä, jolloin metsään kohdistuu kulutusta runsaasta käytöstä johtuen.

Ulkoilu- ja virkistysmetsät Ulkoilu- ja virkistysmetsät sijaitsevat asutuksen liepeillä laajempina vihervyöhykkeinä antaen kaupunkija taajamarakenteeseen väljyyttä. Asukkaat käyttävät alueita mm. liikuntaan, ulkoiluun, sienestykseen ja marjastukseen.

Kylillä

Mickelspiltomissa välitetään naapurista

Mickelspiltom on kylä, jonka näkee päästä päähän. Avonainen metsään rajoittuva maisema on maalaisidylliä parhaimmillaan. Naapurikylä Kreiviläkin näkyy vaivatta, samoin osa Eskilomista. Joki näyttää rajan Mickelspiltomin ja Myrskylään kuuluvan Kreivilän välillä.

Liljendalin Mickelspiltomissa asui 1900-luvun alussa muutama sata asukasta, nyt määrä on pudonnut puoleen. Vuosisadan alussa kosken partaalla toiminut saha ja mylly olivat merkittäviä työnantajia.

Mickelspiltomissa syntynyt ja kylässä 67 vuotta asunut loviisalaisvaikuttaja Nils Vainio muistelee, että kylällä toimi vuosisadan alussa myös tiilitehdas ja puusepänliike. 1930-luvulla kylällä oli neljä kauppaa ja Kreivilässäkin yksi. Kylän väellä oli tapana kokoontua Vesijärvi–Loviisa-radan rautatieasemalle.

Sam Vickholm

Loviisan metsät Suurin osa kaupungin omistamista metsistä on normaalia talousmetsää. Melko paljon metsää on myös saaristossa, jossa maasto on kivistä.

Suurimmat kaupungin omistamat metsäalueet sijaitsevat Ruotsinpyhtään alueella.

Talousmetsistä vastaa maaseutuyksikkö. Muut metsät hoitaa tekninen keskus/puistoyksikkö.

Lisätietoja: vastaava maaseutuasiamies Sam Vickholm, puh. 040 521 8128, sam.vickholm@loviisa.fi

Talousmetsien pinta-alat 2011

Lähde: Loviisan kaupungin metsästrategia 2011 Uudistunut kypsä metsikkö

14 %

Varttunut kasvatusmetsikkö

37 %

Uudistusala ja taimikko

30 %

Nuori kasvatusmetsikkö

19 %

Ajat muuttuneet Viime vuosikymmenien aikana Mickelspiltomista ovat kadonneet posti, pankki, koulu ja kyläkauppa. Vainio itse pyöritti kyläkauppaa liki kaksikymmentä vuotta.

– Kun edeltäjä lopetti, kyläläiset perustivat kiinteistöosakeyhtiön, jossa myös kunta oli osakkaana. Osakkaita olivat myös mickelspiltomilaiset, kreiviläläiset sekä loma-asukkaat. Vuonna 2000 aika ajoi sitten kyläkaupan ohi, ja lopetin sen pitämisen, Vainio kertoo.

Euroopan unionin vaikutus näkyy maanviljelijöiden määrässä, vaikka peltopinta-ala onkin pitänyt pintansa.

– Nykyään viljelijöitä on vähemmän, ja he viljelevät aiempaa isompia peltoaloja.

Hyvä yhteishenki säilynyt Vainio kiittää pikkukylän vahvaa yhteisöllisyyttä ja hyvää yhteishenkeä, joka on säilynyt tähän päivään saakka.

Kielirajana toiminut jokikin on aina ollut helppo ylittää, eikä kielimuuri ole koskaan vaivannut mickelspiltomilaisia tai kreiviläläisiä, mitä nyt nuoret klopit joskus ottivat yhteen näytösluonteisesti.

– Mickelspiltom on hyvä paikka asua.

Täällä on erittäin rauhallista ja naapureista välitetään. Aamulla katsotaan, että naapurin mummon mökissä valot syttyvät ja piipusta nousee savu, Vainio hymyilee.

15

koulu

Loviisan kouluverkkoselvityksen toteutti alkuvuodesta Ramboll Management Consulting Oy Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän ohjauksessa. Kouluverkkoselvitystä on arvosteltu voimakkaasti.

Selvitys löytyy täältä: www.loviisa.fi/fi/palvelut/opetusjakoulutus/ajankohtaista/body0=9521

Aikalisä kouluverkkoselvityksen jälkeen Loviisan kiistellyn kouluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotuksia käsitellään syksyn mittaan. Päätöksenteko siirtynee ensi vuoden puolelle.

Loviisan kouluverkkoselvityksen tavoite on löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja kaupungin koulujen kehittämiseksi. Tavoitteena on mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen kouluverkko vuoteen 2018 mennessä.

– Nyt tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat vasta suuntaa-antavia. Vaikka lukioidenkin tilannetta arvioitiin, tässä vaiheessa keskitytään kuitenkin enimmäkseen alakouluverkkoon, sivistysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Infoa kuntalaisille Sivistyslautakunnan valitseman työryhmän esityksestä on tarkoitus laatia Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma vuosille 2013-2018 Ramboll Oy:n selvityksen, kaupungin omien laskelmien sekä toukokuussa pidetyissä infoilloissa saadun palautteen perusteella.

– Pidimme syyskuussa uuden infotilaisuuden, ja pyrimme informoimaan kuntalaisia mahdollisimman hyvin ennen kuin asiaa valmistellaan eteenpäin päättäjille. Koska kyseessä on erittäin laaja kokonaisuus, olemme ehdottamassa sivistyslautakunnalle aikalisän ottamista, Grönholm sanoo.

Näin päätöksenteko kouluverkosta siirtynee vuoden 2013 puolelle, jolloin ensimmäiset mahdolliset muutokset kouluverkkoon on mahdollista toteuttaa aikaisintaan syksyllä 2014.

Uusi koulu Koskenkylään?

Mikäli ehdotus Koskenkylän uuden suomenkielisen koulun rakentamisesta vuosien 2016 ja 2017 aikana varmistuu, koulu tulee sijaitsemaan nykyisen Agricolahallin lähellä.

– Samaan tilaan voitaisiin saada kirjas-

16

to ja ruotsinkieliselle koululle lisäopetustilaa, Grönholm toteaa.

Resursseja yhdistetään Sivistysjohtajan mukaan Loviisan kaupunki pyrkii mahdollisuuksien mukaan säilyttämään alueella toimivat koulut. Käytännössä se merkitsisi sitä, että kaksikielistä koulua kokeillaan aluksi Isnäsissä ja että siihen haetaan ulkopuolista rahoitusta.

– Loviisa on erittäin laaja alue, ja pyrimme turvaamaan koulupalvelut myös reuna-alueilla yhdistämällä resursseja.

Siksi myös Teutjärven koulun jatko pyritään turvaamaan käynnistämällä ylikunnallinen yhteistyökokeilu Kouvolan kaupungin Ratulan koulun kanssa siten, että jompikumpi kouluista pystyisi hyödyntämään toista, Grönholm sanoo.

Lukioiden houkuttelevuutta lisätään Lukioiden osalta kouluverkkoselvitys on vielä melko auki, sillä mahdollinen yhteistyö muiden itäisen Uudenmaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa vaatii pitkällisiä neuvotteluja.

– Otimme suosiolla aikalisän, kun mukaan kuvioon tulevat muut kunnat.

Kouluverkkoselvityksen mukaan kaupungin molempien lukioiden houkuttelevuutta halutaan kuitenkin lisätä muun muassa lisäämällä kurssitarjontaa.

– Kurssitarjontaa lisätään verkostoitumalla muiden lukioiden kanssa sekä verkko-opetuksen kautta. Pyrimme myös olemaan mukana erilaisissa kiinnostavissa hankkeissa.

Huolehditaan oppilaista Oppilashuolto on laajasti ajateltuna kaikkea oppilaan hyvinvointiin liittyvää toimintaa koulun piirissä alkaen kouluruokailusta ja -kyydeistä. Lisäksi se tarkoittaa hyvän psyykkisen ja sosiaalisen ilmapiirin luomista.

Oppilashuoltoryhmä on valmiina auttamaan, mikäli ongelmia syntyy opinnoissa tai yksityisen elämän puolella.

- Esimerkiksi jos opinnot takkuilevat, oppilaalla on paljon selvittämättömiä poissaoloja tai hän vaikuttaa yksinäiseltä, Myllyharjun yläasteen rehtori Kaisa Ryöppy listaa.

- Pyrimme siihen, että oppilaalla olisi hyvä ja turvallinen olo koulussa.

Oppilashuoltoryhmään kuuluvat rehtori, kuraattori, koulupsykologi, kouluter-

veydenhoitaja ja erityisopettaja.

- Kuka tahansa opettaja voi tuoda ryhmään tiedoksi oppilaisiin liittyviä ongelmia, joihin me sitten puutumme.

Ystävyyskuntasopimus Loviisa ja unkarilainen Paks ovat nyt virallisesti ystävyyskaupunkeja.

Sopimuksen allekirjoittivat 15. syyskuuta kaupunginjohtaja Olavi Kaleva ja pormestari Hajdú János.

Sivistysjohtaja Thomas Grönholm, puh. 0440 555 250, thomas.gronholm@loviisa.fi

17

nuoret

Loviisassa satsataan nuoriin Loviisa on mukana vuonna 2011 käynnistetyssä ESTER-hankkeessa.

Laajasta hankekokonaisuudesta Loviisa on päättänyt panostaa kahteen kaupungille tärkeään osioon: huomio kiinnitetään nuoriin pudokkaisiin sekä hyvinvoinnin raportointiin ja ennakkoarviointiin.

Loviisassa koulutuksen ulkopuolelle jää maan keskiarvoa enemmän 17–24-vuotiaita nuoria. Nuoret pudokkaat -osahankkeen Loviisan osion koordinoija on ollut kesällä eläkkeelle siirtynyt lasten ja nuorten palvelupäällikkö Ann-Louise Björkas.

– Haluamme nostaa lasten ja nuorten hyvinvointia niin, että yksikään nuori ei jäisi yksin. Pyrimme tunnistamaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin muutokset ja laadimme sitten ennakoivia kehitysvaihtoehtoja. Eri hallinnonalojen edustajat sitoutetaan moniammatillisen toiminnan kehittämiseen. ”Verkkari” aloitti maaliskuussa Pajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön lisäksi nuorten hyvinvointia pyritään lisäämään säännöllisellä terveydenhuollolla ja seurannalla.

Mikä ESTER?

ESTER on Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke. Hankeaika on 1.1.2011–31.10.2013.

Keskeiset tavoitteet: • Yhtenäistää hyvinvointi- ja terveyserojen

18

– Osa nuorista putoaa pois opiskelutai työpaikkaterveydenhuollosta. Loviisaan palkattiin maaliskuun 2012 alussa verkostoterveydenhoitaja, verkkari, eli sairaanhoitaja Maarit Virtanen, joka keskittyy nuorten työ- ja toimintakyvyn seurantaan. Samalla Myllyharjun koululla on alkanut koulunuorisotyöpilotti, jossa keskitytään nuorten valmentamiseen koulutukseen ja työmarkkinoille sekä ylipäänsä elämänhallintaan.

– Tavoitteena on, että jokaisella syrjäytymisvaarassa olevalla nuorella olisi oma rinnallakulkija heidän asioidessaan kaupungin eri palvelupisteissä, Ann-Louise Björkas kertoo.

IVA-ajattelu kuntalaisten hyödyksi Loviisassa panostetaan myös hyvinvointi- ja terveyserojen seurantaan ja raportointiin sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (IVA), mikä koskee kaikkia kuntalaisia.

– IVA-ajattelu halutaan ottaa mukaan kaikkeen kunnan päätöksentekoon, ja

seurantaa ja raportointia hankealueella ja ottaa käyttöön ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA).

• Kehittää strategista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyörakenteita hyvinvointi- ja terveys-

päättäjille annetaankin siihen koulutusta.

Ensin kuvataan nykytila, sitten laaditaan eri vaihtoehtoja, joiden vaikutus asukkaisiin kartoitetaan. Miten esimerkiksi kevyen liikenteen väylän rakentaminen tai koulukeittiön lakkauttaminen vaikuttaa kuntalaisten hyvinvointiin, hyvinvointisuunnittelija Päivi Heikkilä selvittää.

Lisätietoja: Päivi Heikkilä, hyvinvointikoordinaattori, puh. 0440 555 882, paivi.heikkila@loviisa.fi Maarit Virtanen, verkostoterveydenhoitaja, puh. 019 505 1206, maarit.virtanen@loviisa.fi

Päivi Heikkilä

erojen kaventamiseksi.

• Ottaa käyttöön menetelmiä kohderyhmien (nuoret pudokkaat, maahanmuuttajat ja ikäihmiset) hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.

Hanketta hallinnoi Espoon kaupunki.

asuminen

74 %

14 %

10 %

Kysely kartoitti

loviisalaisten asumistoiveet Suurin osa loviisalaisista on tyytyväisiä asumisoloihinsa. Peräti 77 % asuu siinä talotyypissä, missä haluaakin asua. Osuus on selvästi suurempi kuin koko maassa keskimäärin.

Asukaskysely toteutettiin Loviisan kaupungin verkkosivuilla 1.6.–15.8.2012 ja siihen vastasi 277 asukasta. Kysely tehtiin osana Loviisan asuntopoliittisen ohjelman laadintaa. Sillä pyrittiin selvittämään loviisalaisten asumistoiveita ja asukkaiden näkemyksiä asumisen kehittämisestä Loviisassa.

Omakotitalo kovassa kurssissa Asukaskyselyn perusteella loviisalaisten suosikkitalotyyppi on omakotitalo: kolme neljästä vastanneesta (74 %) haluaa asua omakotitalossa.

Perässä tulivat rivitalo (14 %) ja kerrostalo (10 %).

Omakotitalossa asuvista 88 % asuu toiveidensa mukaisesti. Vain 4 % omakotiasukkaista haluaisi muuttaa kerrostaloon ja 7 % rivitaloon.

Enemmistö kerrostalossa asuvista (59 %) taas asuisi mieluummin omakoti- tai rivitalossa.

– Loviisassa talotyyppitoiveet korreloivat vastaajien nykyisen asunnon talotyypin kanssa, kuten ympäristöministeriön toteuttaman asukasbarometrin mukaan koko maassakin, kertoo johtava konsultti Taina Ollikainen FCG Finnish Consulting Groupista.

Kyselyyn vastanneista loviisalaisista 77 % ja koko maan kattavaan asukasbarometriin osallistuneista vastaajista 62 % asuu jo nyt siinä talotyypissä, jossa haluaakin asua.

– Talotyypeittäin tarkasteltuna omakotitalossa asuvista 88 % Loviisassa ja 93 % koko maassa asuu jo nyt siinä talotyypissä, missä haluaakin asua. Kerrostalossa asuvista 41 % Loviisassa ja 47 % koko maassa asuu mieleisessään talotyypissä.

Yhteenveto Näitä asukkaat arvostavat

Asuinalueen turvallisuutta arvostetaan Kyselyssä kartoitettiin myös asukkaiden arvioita omasta asuinalueesta. Valtaosa loviisalaisista viihtyy asuinalueellaan hyvin. Tätä vastaajat perustelivat monilla syillä, kuten: • alue on turvallinen • alueella on helppo liikkua kävellen • alue on siisti ja hyvin hoidettu • alueella on hyvät puisto- ja ulkoilualueet.

•

Tärkeimpinä asumisviihtyvyyteen vaikuttavina asioina vastaajat mainitsivat alueen luonnonläheisyyden, mahdollisuuden vaikuttaa alueen suunnitteluun, energiaa säästävät ratkaisut asunnossa sekä sen, että tuntee naapurinsa.

Ongelmallisina pidettiin muun muassa puuttuvia tai huonoja julkisia liikenneyhteyksiä, puuttuvia palveluja, joitakin liikenneongelmia (kuten ajonopeudet ja raskas liikenne), teiden huonoa kuntoa ja talvikunnossapitoa sekä kevyen liikenteen väylien puutetta.

• • • • •

• • • •

Rauhallisuus Luonnonläheisyys Meren läheisyys Metsän läheisyys Lyhyet etäisyydet, palvelut lähellä Palvelut, erityisesti kyläkoulu, päiväkoti Yhteisöllisyys, hyvät naapurit, kylähenki Väljyys, isot tontit Turvallisuus Viihtyisyys

Näitä toivotaan • • • • • • •

Lisää vuokra-asuntoja Tontteja myyntiin Vanhusten asuntoja, palveluasuntoja Omakotialueita pienille perheille Vuokrien korotuksiin yhtenäiset perusteet Uimahalli Loviisan markkinoinnin lisäämistä

Vastaajat saivat vapaasti luetella asioita, joita arvostavat asuinalueellaan sekä mainita toiveitaan. Listatut asiat ovat järjestyksessä sen mukaan, kuinka usein ne esiintyivät vastauksissa. Yhteensä vastaajia oli 277. Kyselyn toteutti FCG Finnish Consulting Group.

19

”Kaupunki on oikea monialayritys” Loviisan kaupungilla työskentelee yli tuhat eri alojen työntekijää. Hoitoala ja opetusala työllistävät eniten.

Anne Valkama ja Siv Mårtens

Kaupungin henkilöstön jakautuminen Hallintopalvelut Kehittämispalvelut Kehittämis-, elinkeino-, matkailuja maaseututoimi, satama Tekniset toimialat Talouspalvelut Taloushallinto, ruokaja siivouspalvelut

42 %

3% 6% 7% 8% 34 %

20

Sivistystoimi Opetus, päivähoito, kirjastot, kulttuuri, vapaa-aika

Perusturva Terveyspalvelut, vanhustenhoito, sosiaalitoimi

Kaupunginvaltuuston hyväksymissä strategisissa tavoitteissa mainitaan, että Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö sekä luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä.

Ammattinimikkeiden kirjavuus kertoo kaupungista monipuolisena työnantajana: arkistonhoitaja, kaupungingeodeetti, kielenkääntäjä, keittäjä, lehtori, lääkäri, vesi- ja viemärityöntekijä, mittausetumies, torivalvoja, rehtori, lähihoitaja, tuntiopettaja, vahtimestari, velkaneuvoja, rakennusmestari, laitosapulainen, lastentarhanopettaja, perhetyöntekijä, ja niin edelleen.

– Kyllä kaupunki on oikea monialayritys, Loviisan vs. henkilöstöpäällikkö Siv Mårtens toteaa.

Hän korostaa, että kaupungilla tehtävä työ on tärkeää ja arvokasta.

– Kaikissa tehtävissä tuotetaan hyviä palveluita kaupungin asukkaille.

Sijaisia tarvitaan läpi vuoden Perusturvakeskuksen johtava hoitaja Anne Valkama kertoo, että vaikka sairaanhoitajista on pulaa, toistaiseksi työvoimaa on vielä tarjolla vakituisiin paikkoihin. Sen sijaan sijai-

Kiinnostaako kesätyö?

Loviisan kaupunki työnantajana vuonna 2012 Työntekijöitä noin 1 150 Ammattinimikkeitä 177 Kesätyöpaikkoja yhteensä 79 Lisäksi perusturvassa omia kesätyöpaikkoja hoitoalan opiskelijoille

Julian Turunen-Forsbäckilla oli kiva kesätyö kaupungin uimarantojen, Plagenin ja Hopomin uimavalvojana. Urheilutaustainen nuori mies pääsi haastatteluun haettuaan paikkaa netin kautta.

– Olin iloinen, että minut valittiin. Työviikkoja kertyi kaikkiaan neljä. Olin enimmäkseen Plagenilla, mutta kävin pari kertaa viikossa myös Hopom-järvellä, mistä tuli kivaa vaihtelua.

Pitkän työpäivän aikana ei tarkkaavaisuus saanut missään vaiheessa herpaantua.

– Vaikka työ oli tavallaan rentoa ja fiilis oli hyvä, vastuu oli kuitenkin suuri. En ollut koko ajan näkyvillä, vaan tarkkailin tilannetta myös kopista. Katsoin, että kaikki käyttäytyivät asiallisesti ja että polkupyörät laitettiin telineisiin. Myös rannan siistiminen kuuluu uimavalvojan tehtäviin, Julian Turunen-Forsbäck kertoo.

Ilmoitukset avoimista työpaikoista löytyvät kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi/avoimettyopaikat, myös avoin haku kannattaa

suuksiin on vaikeampaa saada työntekijöitä.

– Sijaisuuden pituus vaikuttaa luonnollisesti hakijoiden määrään. Pitempiin sijaisuuksiin löytyy kyllä vielä hakijoita. Olisi hyvä, jos saataisiin ihan virallisesti vakituinen sijainen, jolloin työntekijällä olisi vakituinen paikka, mutta hän sijaistaisi. Sijaisia tarvitaan läpi vuoden.

Kesäsijaisuuksiin Valkama palkkaa mielellään opiskelijoita.

– He ovat hyviä työntekijöitä. Haluamme ottaa heidät hyvin vastaan, jotta he hakeutuisivat meille tulevaisuudessakin.

Ensi vuoden kesätyöpaikat julistetaan haettaviksi maaliskuun aikana.

Ilmoitus hakuohjeineen julkaistaan paikallislehdissä ja kaupungin verkkosivuilla.

21

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia visioi vuoden 2020 Loviisaa Loviisan kaupunkistrategia lyötiin lukkoon valtuustossa 13.6.2012. Sloganiksi valittiin ”Loviisa - pieni kaupunki, suuria elämyksiä”. Iskulause sai eniten ääniä myös viime marraskuussa kaupungin verkkosivuilla pidetyssä äänestyksessä.

Kaupunkistrategia luonnehtii Loviisaa vuonna 2020 näin: ”Loviisa on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hy22

vät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua.” Strategian mukaan Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla.

Painopisteet

Strategiset tavoitteet vuoteen 2020

Asiakas ja kuntalainen

Vetovoimaisuus ja kilpailukyky

Henkilöstö ja johtaminen

Talous

Painopiste toimivissa palveluissa, osallisuudessa ja hyvinvoinnissa

Painopiste on kaupungin vetovoimaisuuden lisäämisessä ja sijainnin hyödyntämisessä

Painopiste toimivissa yhteistyö- ja johtamisjärjestelmissä sekä osaavassa, motivoituneessa ja hyvinvoivassa henkilöstössä

Painopiste terveessä ja kustannustehokkaassa kuntataloudessa

Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä. Loviisa lisää työpaikkojen ja asukkaiden sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E18

Loviisassa on luottamukseen, avoimuuteen ja arvostukseen perustuva yhteistyö- ja johtamisjärjestelmä Loviisassa on osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö

Loviisassa on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous Kaupungin toiminnan tuottavuutta, toimintatapoja ja kustannustehokkuutta parannetaan

Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa Vuorovaikutus-, osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia on parannettu ja kuntalaisviestintää tehostettu

Strategia = suunnitelma, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä

Kyllä!

Ja!

Kaupungin toimintaperiaatteina korostetaan hyvää ja ennaltaehkäisevää palvelua, yhdessä tekemistä, osallistumiseen kannustamista, vastuullisuutta sekä yhteisten resurssien taloudellista käyttöä.

Kieliryhmien yhteistyötä kehitetään ”Olemme luovia ja aloitteellisia. Etsimme aktiivisesti uusia ideoita ja innovaatioita. Tuemme kuntalaisten aktiivisuutta, yhteistoimintaa ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kunnallista demokratiaa”, strategiassa todetaan.

Samalla siinä luvataan etsiä uusia tapoja ylläpitää ja kehittää kaksikielisyyttä.

– Painotamme yhdessä tekemistä ja kehitämme tapoja, joilla kieliryhmät saadaan toimimaan entistäkin paremmin yhdessä, kaupunginjohtaja Olavi Kaleva toteaa.

Kalevan mukaan kesäkuussa hyväksyttyä strategiaa toteutetaan laadittavien toimintaohjelmien kautta.

– Niissä strategiset tavoitteet puetaan enemmän käytännön toimenpiteiksi.

Toimintaohjelmia ovat muun muassa asuntopoliittinen ohjelma ja ikäpoliittinen ohjelma.

Uusi kaupunkistrategia löytyy osoitteesta www.loviisa.fi -> Päätöksenteko -> Kaupungin strategiat ja johtosäännöt

Toimintaperiaatteet Hyvä palvelu Yhdessä tekeminen Vastuullisuus Aloitteellisuus Kaksikielisyys Asiantuntemus

ARVOT Avoimuus Oikeudenmukaisuus Suvaitsevaisuus Tasapuolisuus 23

liikunta Monipuolisen liikunnan lisäksi hallissa voi rentoutua uudessa lukunurkkauksessa.

Leif Skogster ja Patrik Flinck

Uutuutena lukunurkkaus

Agricolahallista on moneksi Koskenkylässä sijaitseva Agricolahalli palvelee asiakkaita laajasti. Vahtimestari Leif Skogsterin mukaan ensisijaisesti urheilukäyttöön rakennettua hallia voi käyttää myös muuhun toimintaan.

– Tilavassa liikuntasalissamme pääsee harrastamaan urheilua erittäin monipuolisesti.

Lisäksi hallissa voi järjestää myös pieniä tapahtumia tai konsertteja, lasten teatteria, iltamia ja vaikkapa kirpputoreja.

– Uutuutena meillä on lukunurkkaus, jonne kuka tahansa voi tulla lukemaan lehtiä. Parinkymmenen lehden lisäksi lukunurkkauksessa on tietokone. Lukunurkkaus on viihtyisä, ja lehtien parissa on mukava viettää aikaa, kun lapset ovat urheilutreeneissä, Skogster vinkkaa.

Liikuntaa moneen lähtöön Lähes tuhatneliöisessä hallissa voi harrastaa esimerkiksi salibandya, sisäjalkapalloa, lentopalloa, sulkapalloa ja tennistä.

– Myös yleisurheilun treenaaminen onnistuu. Meillä on 60 metrin juoksurata ja mahdollisuus jopa pituus- ja seiväshypyn harjoitteluun, Skogster kuvailee.

Eikä siinä vielä kaikki. Agricolahallissa on pieni, mutta mukavasti varusteltu punttisali. Myös 24

musiikin tahtiin pääsee jumppaamaan.

– Täällä järjestetään muun muassa pilatesta, aerobicia ja erilaisia jumppia isoille ja pienemmillekin, Skogster listaa.

Kaikki sujuu juohevasti Koska urheilutalo sijaitsee Koskenkylän maalaismaisemassa, lähistöllä on erinomaiset hiihto- ja kävelymahdollisuudet. Eniten liikuntahallia käyttävät urheiluseurat. Iso urheiluhalli voidaan jakaa kolmeen osaan, mikä tehostaa sen käyttöastetta. Jos jokin osa jää vapaaksi, siitä ilmoitetaan kaupungin verkkosivuilla, jotta myös yksityiset pääsevät vuokraamaan pelikenttiä.

– Päivitämme tilannetta koko ajan nettisivuillamme. Soittamalla meille kentän voi vuokrata myös yksityiseen käyttöön. Kehittämällä tilojen käyttöä ja päivittämällä nettiä pyrimme yhä korkeampaan käyttöasteeseen.

Vahtimestarit huolehtivat siitä, että kaikki sujuu ja ihmiset ovat tyytyväisiä.

– Vastailemme varauksiin liittyviin kysymyksiin, avaamme tilojen ovia ja annamme asiakkaille varusteita. Katsomme, että paikat ovat kunnossa. Agricolahallissa osataan käyttäytyä kuten urheiluhallissa kuuluukin. Täällä on mukava, kotoisa tunnelma, Skogster hymyilee.

Agricolahalli Liikuntasali 948 m2 Forsöntie 3, Koskenkylä Vahtimestarit Patrik Flinck ja Leif Skogster paikalla ma–pe klo 15.30–22.00, puh. 019 637 030 Kenttävaraukset: www.loviisa.fi/varauskalenteri agricolahalli@loviisa.fi

Koskenkylä Lov

iisa

Agricolahalli

E18

ntie