Morjens 1/2013

s n e j Mor

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRALLINEN TIEDOTE 1/2013 IK – Itella Oyj Julkinen tiedote

Ehkäisevä nuorisotyö auttaa kouluissa Kuntafuusion saldo vahvasti positiivinen

Yrittäjäneuvonta yhdeltä luukulta Vihdoinkin uuteen kouluun!

Liitteenä kaavoituskatsaus

Lilian A-S

Muutoksia Ainut varma asia tämän päivän maailmassa on muutos. Muutama vuosi sitten toteutimme kuntafuusion, ja se palapeli alkaa olla pikkuhiljaa kasassa. Moni meistä silloin mukana olleista toivoo nyt ennen kaikkea työrauhaa ja aikaa kehittää uutta organisaatiota.

Uusia kuntakarttoja kuitenkin esitetään ja tavoitteita asetetaan tasaisin väliajoin. Hallituksen suunnalta tulevat viestit ovat epämääräisiä ja suuntaviivat epäselviä. Kuinka leveät hartiat kunta tarvitsee voidakseen selviytyä tulevaisuuden haasteista? Kuinka sosiaali- ja terveydenhuolto hoidetaan tulevaisuudessa ja kuka sen hoitaa? Kysymyksiä on edelleen monia, mutta silti kuntien piti jo maaliskuun alussa antaa valtiovarainministeriölle lausunto kuntarakennelain luonnoksesta.

Marraskuun loppuun mennessä myös Loviisan täytyisi tietää, keiden kanssa selvitämme mahdollista fuusiota. Ehdotus kuntafuusioista täytyy jättää viimeistään 1.4.2014. Tämä on aikataulu, joka kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Neljän kuukauden aikana ei ehditä tehdä fuusioselvityksiä, analysoida ja keskustella niistä riittävän laajasti, neuvotella yhdistymisestä ja viedä asiaa koko kunnallisen päätöksentekoprosessin läpi.

Loviisan strategiana on säilyä itsenäisenä kuntana.

Jotta tavoite voi toteutua, meillä täytyy olla terve ja tasapainossa oleva talous. Mahdollisesta kuntafuusiosta riippumatta meidän täytyy arvioida palvelurakennettamme ja tehdä priorisointeja. Seuraavan vuoden aikana tulemme Loviisassa keskustelemaan niin kuntauudistuksesta kuin palveluverkon selvityksestäkin.

Morjens-lehdestä voit lukea lisää mm. kuntauudistuksesta ja kouluverkkoselvityksestä. Edellisen kuntafuusion tuloksia on kaupungin eri toimialoilla pidetty pääasiassa myönteisinä – myös siitä voit lukea lisää tästä lehdestä.

Nauti kevätauringosta! Ollaan kuulolla!

Lilian Andergård-Stenstrand, viestintäpäällikkö morjens@loviisa.fi 2

Morjensin kansikuvamalleina ovat etsivä nuorisotyöntekijä Emmi Pulliainen ja kaupungin vapaaaikaohjaaja Jussi Palasmaa.

Yksillä purjeilla kaikkien iloksi Loviisan kaupungin tavoitteena on perustaa kuntalaisille oma ”olohuone”, josta saisi terveyttä ja hyvinvointia lisäävää tietoutta sekä innostusta oman terveytensä ja hyvinvointinsa kehittämiseen.

Kyseessä on uuteen terveydenhuoltolakiin perustuva Yksillä purjeilla -kumppanuushanke, jossa myös Kotka ja Hamina ovat mukana. Rahoitusta hanke sai kahdeksi vuodeksi Raha-automaattiyhdistykseltä, ja nyt haussa on toimijoita, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään yhteistoimintaa. Sitten etsitään sopivat tilat, joissa kuntalaiset ja kolmannen sektorin edustajat voisivat helposti kohdata.

- Hanke on vielä ihan alkuvaiheessa. Tarkoitus on saada mukaan muun muassa TE- ja Ely-keskus sekä järjestöjä, joilla on terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa. Toiveena on perustaa yhteinen olohuone, jonne kuntalaisten olisi mahdollisimman helppo tulla, perusturvajohtaja Carola Klawér kuvailee.

Carola Klawér, perusturvajohtaja, Degerbynkatu 21, puh. 0440 555 360, carola.klawer@loviisa.fi

Anna palautetta / Ota yhteyttä: Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa kaupunki@loviisa.fi / puh. 019 5551 www.loviisa.fi/osallistujavaikuta Julkaisija: Loviisan kaupunki Päätoimittaja: viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrand Toimitusneuvosto: Lilian Andergård-Stenstrand, Päivi Ahvonen, Jaana Laine Toimitus ja ulkoasu: peak press / Toimittajat Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Reija Kokkola / Valokuvat Päivi Ahvonen, Eeva Kangas, Kalevi Ketoluoto, Virpi Lehtinen / AD Milla Ketolainen / Kuvitukset Sanna Nylén

Paino: Lönnberg Painot Oy

3.sivu

Sairauspoissaolot laskuun Millaiset ovat ensivaikutelmasi kaupungin henkilöstön osaamisesta ja työmotivaatiosta, Loviisan uusi henkilöstöpäällikkö Jan Rosenström?

– Kaupungin hoitamien tehtävien kirjo on hyvin laaja, enkä näin lyhyen kokemuksen pohjalta vielä tohdi heittää sen kummempaa arviota. Kovasti tehdään töitä, ja toivon, että jokainen muistaa kiireestä ja paineista huolimatta pitää yllä osaamistaan.

Työehtosopimus- ja palkka-asioiden lisäksi tehtäviisi kuuluu muun muassa henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen. Mitä akuutteja tarpeita näet henkilöstön työkyvyn tukemisessa?

– Minulle työhyvinvointi lähtee hyvästä töiden organisoinnista, tehtäväkuvien selkeydestä sekä mahdollisuudesta vaikuttaa ja tulla aidosti kuulluksi omaan työhön liittyvissä asioissa. Epäselviä vastuita tai huonoa johtamista ei hieromalla eikä

Jan Rosenström • Loviisan henkilöstöpäällikkö 1.1.2013 lähtien • Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston toimistonjohtaja 2010-2012 • Valtiotieteiden kandidaatti • Harrastukset: veneily, kitaransoitto, partio ja Odd Fellow

kuntoilemalla korjata. Työhyvinvoinnin johtamisen kannalta akuutein kysymys on sairauspoissaolojen kääntäminen laskuun.

Loviisaan on ollut vaikea rekrytoida hammaslääkäreitä vakituiseen palvelukseen. Mistä tämä mielestäsi johtuu?

– Tilanne johtuu siitä, että hammaslääkäreitä siirtyy eläkkeelle nopeammin kuin uusia ehditään kouluttaa. Ongelma on siis rakenteellinen ja sen korjaaminen vie hieman aikaa. Loviisa ei ole tämän ongelman kanssa yksin.

kysymysten tuntemuksesta on tietenkin ollut hyötyä. Kuntapuolella ja valtionhallinnossa painitaan loppujen lopuksi aika samanlaisten haasteiden kanssa.

Harrastat kuulemma kilpaveneilyä.

Viehättääkö vauhti myös työelämässä?

– Vauhtiveneilyä harrastan enää kotitarpeiksi. Kilpaveneilyssä hyvä keskinopeus ja tasaisen hyvät suoritukset ovat ratkaisevia. Eiköhän sama strategia toimi töissäkin.

Kerro, mille aloille Loviisan kaupunki tarvitsee lähivuosina eniten uutta osaavaa työvoimaa.

– Eläkkeelle jää vuosittain noin 40 henkeä ja kato käy kaupungin kaikissa toiminnoissa. Henkilöstön keski-ikä on korkein hallinnossa. Uusia osaajia tarvitaan, mutta on myös totuteltava ajatukseen, että kaikkien lähtijöiden tilalle ei palkata uutta työntekijää.

Toimit aiemmin Itä-Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston toimistonjohtajana. Onko siinä tehtävässä saaduista kokemuksista jotakin hyötyä Loviisan henkilöstöpäällikön virassa?

– Työmarkkina-asioiden ja palvelussuhteisiin liittyvien

3

Hyötytietoa Moottoritie valmistuu lännestä alkaen Koskenkylä–Kotka-moottoritiellä tehdään Loviisan alueella töitä 600 henkilön voimin.

Tiehanke on edennyt pääosin aikataulussa. Uusi moottoritie saadaan käyttöön lännestä Loviisaan asti vuoden 2013 loppuun mennessä.

Ahvenkosken alueella liikenteen siirtäminen uudelle sillalle on myöhästynyt kosteuseristystöiden viivästymisen takia. Siirron

Visitloviisa.fi-sivut avataan keväällä Loviisan matkailu saa kevään mittaan omat uudet nettisivut. Kaupungin www. loviisa.fi-sivusto säilyy edelleen kunnallisista palveluista kertovana pääsivustona.

Matkailun kasvaessa halutaan tarjota kävijöille aikaisempaa helpompi ja nopeampi tapa tutustua Loviisan runsaaseen matkailuantiin.

Visitloviisa.fi-sivuston toteutuksesta vastaa matkailusihteeri Johanna Waltonen.

- Panostamme vahvasti visuaalisuuteen. Keräämme laajaa kuvakokoelmaa, jonka avulla Loviisan matkailu voi esittäytyä uusilla nettisivuilla eri teemat ja sesonkivaihtelut huomioon ottaen.

Sivusto rakennetaan siten, että sisältö päivittyy visitloviisa.fi-sivuille samalla, kun infoamme muilla sähköisillä markkinointikanavilla. Näin saamme mahdollisimman laajan näkyvyyden, Johanna Waltonen kertoo.

Uusi sivusto on määrä saada valmiiksi kevään aikana.

4

piti tapahtua vuodenvaihteessa, mutta näillä näkymin se toteutuu aikaisintaan elokuussa.

Loviisan kaupunki on kaavoittanut alueelle tontin uudelle liikenneasemalle, jonka rakentaminen viivästyy niin ikään. Rakentamista ei voida aloittaa ennen kuin vanha tienpohja on poistettu.

Rantatien kunnostaminen siirtyy Tekninen lautakunta on hyväksynyt Rantatien katusuunnitelman.

Tarkoitus on parantaa Rantatien turvallisuutta ja kulkumukavuutta uusimalla tien pinta ja korottamalla risteysalueet.

- Vanha tien pinta poistetaan kokonaan ja uusitaan. Samalla toteutetaan risteysalueiden korotukset. Koska urakka on mittava, sen toteutus siirtyy ainakin parin vuoden päähän, yhdyskuntatekniikan päällikkö Markus Lindroos kertoo.

Markus Lindroos, puh. 050 382 7550, markus.lindroos@loviisa.fi

Loviisan terveyskeskus maan parhaiden joukossa YLE Uutiset on listannut Loviisan terveyskeskuksen Suomen 12 parhaan terveyskeskuksen joukkoon ainoana Uudenmaan terveyskeskuksista.

Nämä 12 terveyskeskusta eivät ole raportoineet ongelmista potilaiden hoitoonpääsyssä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että terveyskeskukseen saa hyvin

yhteyden ja lääkärinaika on aina antaa.

Myös odotusajat ovat kohtuulliset: lääkärille pääsee alle kahdessa viikossa ja hoitajalle alle kolmessa päivässä. Lisäksi kaikki lääkärinvirat on täytetty.

Vertailun tekivät YLE Uutiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Harmaakallion alue – vastaa kyselyyn Harmaakallion alueelle suunniteltavan asuinalueen rakentamisessa pyritään ympäristöystävällisiin energia- ja rakenneratkaisuihin. Esimerkiksi puurakentamista ja erilaisia uusiutuvan energian tekniikoita pyritään edistämään alueella.

Loviisalaisilta ja muilta alueesta kiinnostuneilta toivotaan suunnittelun pohjaksi näkemyksiä eri kehittämisvaihtoehdoista. Aalto-yliopiston Energiatekniikan laitos osallistuu vastausten analysointiin ja vaihtoehtojen arviointiin.

Vastanneiden kesken arvotaan energiankulutusmittari. Lyhyeen kyselyyn voi vastata toukokuun loppuun saakka osoitteessa www.loviisa.fi.

Sivuilta löydät myös lisätietoa hankkeesta.

Loviisan yritysrekisteri päivitettiin Loviisan seudun yritysrekisteri on saanut uuden raikkaan ilmeen. Samalla yritystietoja on päivitetty sekä lisätty rekisteriin yritysten sijaintikartat. Rekisteriä voivat hyödyntää kaikki halukkaat, niin yrittäjät kuin asiakkaatkin.

Tietoja pääsee hakemaan vaivattomasti Loviisan kaupungin verkkosivuilta www.loviisa.fi joko suoraan yrityksen nimellä, toimialoittain tai alueittain. Yritysrekisteri sisältää tiedot noin 1400 loviisalaisesta ja lapinjärveläisestä yrityksestä.

Tuikkujahdin voitto Harjuntaustan koululle Itä-Uudenmaan Jätehuollon Tuikkujahti-kilpailun voiton on napannut Harjuntaustan koulun 8 C-luokka. Se keräsi ennätykselliset 1667 tuikkukuorta per oppilas.

Itä-Uudellamaalla kilpailuun osallistui lähes 2 000 oppilasta.

Yhteensä oppilaat keräsivät yli 700 000 tuikkua.

Voittajajoukkue sai palkinnoksi 500 euroa luokkaretkirahaa ja kaikki kisaan osallistuneet saivat pienen osallistumispalkinnon.

räiseltä rouva Ruusupuulta oman talon.

Kuvauksia tehdään kesä-heinäkuussa eri puolilla kaupunkia. Ulkokuvausten lisäksi mennään myös sisälle loviisalaistaloihin.

– Koska Onnelin ja Annelin oma talo on mitoitettu pikkutytöille, se rakennetaan erikseen omalle paikalleen Loviisaan, Hyytiä sanoo.

Loviisasta tulee Kissanmintun kaupunki Tulevana kesänä Loviisan kaduilla on vilskettä, kun Onnelin ja Annelin talo -lastenelokuvaa aletaan kuvata eri puolilla kaupunkia.

Kyseessä on kirjailija Marjatta Kurenniemen klassikkotarina, johon pikkukaupungin idylli sopii mainiosti. Elokuvan tuotantoyhtiön Zodiak Finland Oy:n tuottajat Teea Hyytiä ja Sari Lempiäinen tutustuivat Loviisaan jo viime kesänä.

– Loviisa tuntui juuri sopivalta pikkukaupungilta koko perheen elokuvan kuvauksia ajatellen. Myös tarina sopii Loviisaan loistavasti. Siinä parhaat ystävykset, ekaluokkalaiset Onneli ja Anneli löytävät kadulta rahaa ja ostavat salape-

Loviisa yhteistyökumppanina Yhteistyökumppanina Loviisan kaupunki avustaa rahallisen korvauksen lisäksi kuvausryhmää monin tavoin, muun muassa kuvaus- ja liikennejärjestelyissä.

– Elokuvan yhteistyökumppanina saamme positiivista valtakunnallista näkyvyyttä sekä valmiin elokuvan yhteydessä että valmistelu- ja kuvausvaiheessa, kehittämisjohtaja Sten Frondén sanoo.

Markkinointisuunnittelija Jaana Laine näkee elokuvan lisäävän kaupungin vetovoimaa matkailukohteena.

– Koko perheen elokuva voi innostaa lapsiperheitä ja muita matkailijoita tutustumaan kaupunkiin, jossa Onnelin ja Annelin tarina on kuvattu. Elokuvassa Loviisa on nimeltään Kissanmintun kaupunki, Laine kertoo.

Saara Cantellin ohjaama elokuva saa ensi-iltansa 31.1.2014. Sitä levitetään noin sataan elokuvateatteriin läpi maan.

5

Hyötytietoa LOVIISA

Willkommen in Loviisa!

Etelärannikon idylli

Vuoden 2013 matkailuesite on ilmestynyt viidellä kielellä.

Suomen-, ruotsin-, englannin-, venäjän- ja saksankielinen esite luovii halki Loviisan valtavan tapahtumakirjon. Esitteeseen on koottu nähtävyydet, tapahtumat ja palvelut, ja sitä kannattaa postittaa omille ystäville kotimaassa ja ulkomailla.

Esitettä saa ilmaiseksi matkailutoimistosta, ja se on myös ladattavissa pdf-versiona matkailun internetsivuilta.

Karlskronabulevardi 8, puh. 019 555 234, info@loviisa.fi

I

Tapahtumat

I

Nähtävyydet

I

2013

Palvelut

I

Loviisan lukiot menestyivät Vuoden 2012 lopulla julkaistussa Suomen tietotoimiston (STT) vertailututkimuksessa Loviisan lukiot sijoittuivat erinomaisesti. Lovisa Gymnasium oli kahdeksas ja Myllyharjun lukio 14:s.

STT:n tekemässä selvityksessä vertailtiin oppilaiden arvosanojen kehittymistä koko lukioajan. Vertailussa oli mukana yhteensä 396 lukiota eri puolilta maata.

Kouluverkkoselvitys uuteen vaiheeseen Loviisan kaupunginvaltuusto valitsi helmikuun kokouksessaan uuden työryhmän viemään kouluverkkosuunnitelmaa eteenpäin.

– Työryhmä työstää viime syksynä kaupunginvaltuustolle esitettyä väliraporttia. Tavoitteena on saada loppuraportti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tämän vuoden marraskuussa, sivistysjohtaja Thomas Grönholm kertoo.

Uusi työryhmä paneutuu päivittämään

talouslaskelmia ja oppilasmääräennusteita, joiden pohjalta valmistellaan lopullinen kouluverkon kehittämissuunnitelma. Kuluvan vuoden aikana on tarkoitus päättää muun muassa Teutjärven ja Kouvolan Ratulan koulun mahdollisesta yhteistyöstä tai yhdistymisestä. Lisäksi Isnäsiin suunnitellaan kaksikielistä koulua.

Loviisan kouluverkkoselvityksen tavoitteena on saada alueelle mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen

kouluverkko vuoteen 2018 mennessä.

– Laskelmien ja tilannepäivityksen avulla pyrimme ratkaisuun, jossa paras mahdollinen opetus taattaisiin alueella.

Väliraportissa esitettyjä vaihtoehtoja punnitaan huolellisesti ottaen huomioon vuoden 2014 talousarvio. Tavoitteena on saada loppuraportin avulla aikaan lopullinen kouluverkon kehittämissuunnitelma, jonka pohjalta voimme tehdä päätöksiä, Grönholm toteaa.

Kulturkarnevalen saapuu Loviisaan Tänä vuonna 11. kertaa järjestettävä Kulturkarnevalentapahtuma pidetään Loviisassa 7.–10. marraskuuta.

Tapahtuma on suunnattu pääasiassa yläasteikäisille.

Tapahtuman aikana järjestetään kymmeniä erilaisia työpajoja sekä hauskoja iltatilaisuuksia, joissa nuoret voivat tavata toisiaan ja tutustua uusiin nuoriin. Kulturkarnevalen tarjoaa nuorille kulttuuria laidasta laitaan: näyttämötaidetta, näyttelyitä, musiikkia, taidetta ja liikuntaa. Workshopit ja tapahtumat järjestetään ruot6

sinkielisillä kouluilla ja eri puolilla kaupunkia.

- Finlands Svenska Skolungdomsförbundin järjestämä Kulturkarnevalen on ollut joka vuosi huippusuosittu. Tapahtumaan ilmoittaudutaan netissä, ja kaikki 500 paikkaa ovat menneet aina yhdessä päivässä.

Vaikka tapahtuma on ruotsinkielinen, toivotamme myös suomenkieliset tervetulleiksi, tuottaja EvaHelén Ahlberg sanoo.

Aiemmin Kulturkarnevalen on vieraillut muun

muassa Pietarsaaressa, Närpiössä, Karjaalla ja Porvoossa.

- On oikein kiva tulla Loviisaan, onhan se Suomen itäisin ruotsinkielinen kaupunki. Olen aivan varma, että saamme aikaan mahtavat juhlat, Ahlberg sanoo. www.kulturkarnevalen.fi

Loviisa Baby 2013 Loviisalaisvauvojen ”nututtaminen” uniikkeihin kierrätysmateriaaleista valmistettuihin nuttuihin jatkuu.

Kaupunki jatkaa vuonna 2010 alkanutta projektia jo neljättä vuotta ja jakaa kaikille vuonna 2013 syntyneille pehmeän, puuvillaisen PillowCase-kietaisunutun. Nutut valmistetaan loviisalaisten lahjoittamista liinavaatteista, ja jokainen nuttu on uniikki pieni taideteos, joka on kiva säästää muistoksi.

Loviisalaiset voivat edelleen tuoda puhtaaksi pestyjä liinavaatteita nuttujen raaka-aineeksi joko mainostoimisto peak pressiin tai luontaistuotepuoti Herbatikiin.

– Liinavaatteita on tullut jopa Helsingistä asti, siellä asuvilta entisiltä loviisalaisilta. On hienoa huomata, että tämä uusien loviisalaisvauvojen lahja on kaupunkilaisten yhteinen juttu, peak pressin luova johtaja Päivi Ahvonen kertoo.

Nutut suunnittelee ja valmistaa artesaani, valokuvaaja Virpi Lehtinen.

peak press, Laivurinkatu 2, Loviisa Herbatik, Aleksanterinkatu 2, Loviisa

Loviisan kesä

tulvillaan tapahtumia

Liljendal-päivät 14.-16.6.

Liljendal-päivät kokoaa Sävträskiin niin nuoret kuin vanhatkin. Tarjolla on ohjelmaa koko perheelle: perinteiset markkinat pidetään lauantaina 15.6. ja illalla klo 20-01 tanssitaan maalaismaisemassa. Perjantaina 14.6. klo 19 on seurakunnan järjestämä kirkkokonsertti ja sunnuntaina 16.6. klo 10 jumalanpalvelus.

Lisätietoja: puh. 0440 555 354 Ruukkipäivä, Pernajan syystori ja Loviisan viikko • Lauantaina 15.6. järjestetään suosittu Ruukkipäivä Strömforsin ruukissa.

• Sunnuntaina 18.8. väki kerääntyy syystorille Pernajan kirjastolle, Kiesitie 3:een.

• Perinteistä Loviisan viikkoa vietetään elokuun lopulla.

Lisätietoa tapahtumista www.loviisa.fi ja www.evenemax.fi Kattava listaus kaikista tapahtumista on julkaistu Loviisan matkailuesitteessä 2013.

Melontaa ja leirielämää 24.–26.5. yleinen melontakurssi (järjestäjänä MI) 10.–11.6. nuorison koskimelontakurssi Ahviolla.

Leirielämää Ahvion koululla ja tutustumista koskimelonnan maailmaan.

12.–14.6. perinteinen melontaretki 13–18-vuotiaille. Leirielämää Källassa ja lähisaaristossa melontaa oppien.

5.–7.8. melonnan alkeiskurssi Melontaa pääsee myös kokeilemaan omatoimisesti Liljendal-päivillä 15.6.

17.–20.6. lastenleiri Källassa 24.–28.6. Loviisassa toiminnallinen päiväleiri, ohjelmassa kädentaitoja, pelejä, kiipeilyä, vesileikkejä ja melontaa.

Heinäkuun alussa toteutetaan nuorille suunnattu viikon mittainen prosessimuotoinen Expedition–Lemmenjoki-vaellusleiri, johon osallistujat valitaan kevään aikana.

8.–12.7. päiväleiritoimintaa Källassa 19.–21.10. leiri Ratholman saaressa

Lisätietoa: Juha-Pekka Palasmaa, puh. 0440 555 861, juha-pekka.palasmaa@loviisa.fi 7

nuoret Erityisopettaja Paula Päiviö ja koulukuraattori Nina Böhls.

Ehkäisevä nuorisotyö

auttaa kouluissa Loviisan kouluissa tehdään monenlaista nuorten ongelmien välttämiseksi ja selvittämiseksi. Apua ja tukea saa niin oppilashuollon kuin vapaa-aikatoimen kautta.

8

Loviisan ruotsinkielisen yläasteen käytävillä on hiljaista. Oppitunnit ovat käynnissä, mutta silti tunnelma tuntuu erityiseltä, onhan kyseessä yläaste.

– Vaikka meilläkin on tietysti ongelmia, tämä on varsin rauhallinen koulu, vahvistaa koulukuraattori Nina Böhls.

Ongelmia esiintyy aalloissa, ja ne tarttuvat kaveripiirissä. Böhls kertoo, että ”muodissa” on milloin mitäkin, kuten kouluruoan syömättä jättämistä.

Erityisopettaja Paula Päiviö jatkaa, että jo riittävällä syömisellä ja nukkumisella hoidettaisiin monia ongelmia.

Lapsi tarvitsee kodin rakkautta Kummankin mielestä vanhemmat saisivat asettaa lapsilleen selkeämpiä rajoja.

Monet haluavat olla kavereita lastensa kanssa, eivätkä uskalla ottaa kasvattajan roolia tarpeeksi päättäväisesti.

– Kasvatusvastuuta on siirretty kodin ulkopuolelle. Vanhemmat keskittyvät omaan elämäänsä ehkä liikaakin, muotoilee Loviisan kaupungin vapaa-aikaohjaaja Juha-Pekka Palasmaa.

– Unohdetaan, että malli ja asenteet tulevat kotoa. Jos kotona tuhahdetaan koulun auktoriteeteille, unohdetaan oman esimerkin tärkeys.

Kodin rakkaus, säännöllisyys, turva ja rajat. Jos nämä ovat kunnossa, ovat ongelmatkin yleensä helposti ratkaistavissa.

Palasmaa tapaa työssään kaikenikäisiä nuoria. Hän kertoo hätkähtäneensä tullessaan Loviisaan töihin 15 vuotta sitten.

– Nuoriso on kolme, neljä vuotta edellä kehityskaaressa Keski-Suomeen

verrattuna. Täällä on vauhtia ja vaarallisia tilanteita enemmän.

Lisäksi nuorten masennus on monitasoinen ongelma.

Pienet asiat kasautuvat Millaisten ongelmien kanssa täällä painitaan?

Nina Böhlsin ja Paula Päiviön mukaan kiusaamista esiintyy jatkuvasti. Sen kitkeminen kokonaan on mahdotonta, mutta loviisalaisyläasteiden tukioppilastoiminta on auttanut paljon.

Juha-Pekka Palasmaan mukaan ongelmat ovat usein monen pienen asian summa. Ja nuoret, joilla ongelmia on, kohtaavat niitä monesti eri tahoilla.

– Pienet asiat kasautuvat. Nuori kenties ajautuu väärään porukkaan, jää kotona kiinni tupakanpoltosta, vanhemmat suuttuvat ja välit viilenevät… Vyyhti kasvaa ja kasvaa, Palasmaa toteaa.

Monipuolinen turvaverkko käytössä Palasmaan mukaan loviisalaisnuorten turvaverkko avun saamiseksi on kuitenkin monipuolinen.

Ehkäisevä nuorisotyö toimii kouluissa niin oppilashuollon kuin vapaa-aikatoimen kautta. Oppilashuollon puolella koulukuraattori on aitiopaikalla. Hänen ohitseen lipuu koko ikäluokka. Vastaanotolle pääsee aina tarvittaessa.

Käytössä on tuen kolmiportainen KELPO-malli: oppilas saa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea oppimiseen.

Puuttumaan pyritään mahdollisimman varhain. Oppilaiden siirtyessä ala-asteelta yläasteelle opettajat myös keskustelevat erityishuomiota tarvitsevista.

9

nuoret Ruotsinkielisen yläasteen yhdeksäsluokkalaisista valitaan joka vuosi hakuprosessin kautta 20 tukioppilasta, jotka opastavat seiskaluokkalaiset yläastemaailmaan.

Tukioppilaat koulutetaan, ja he osaavat puuttua kiusaamiseen ja ongelmatilanteisiin. He vierailevat muun muassa nuorisopsykiatrian poliklinikalla ja perheneuvonnassa.

Päiviö ja Böhls ovat heidän tukenaan jatkuvasti ja tapaavat tukioppilaiden ryhmän viikoittain, jolloin on mahdollisuus kysyä aikuisen mielipidettä.

– Kiusaamista ei usein tapahdu opettajan silmien alla. Oppilaat osaavat olla ovelia. Toiset oppilaat huomaavat sen eri lailla, Päiviö sanoo.

– Tukioppilaille ei saa antaa liikaa vastuuta, hekin ovat vielä nuoria, mutta moni heistä ottaa vastuun ja kantaa sen mielellään, Böhls toteaa.

Päihteettömiä ryhmiä ja jopo-luokkia Vapaa-aikatoimi järjestää kouluaikana seitsemäsluokkalaisille päihteettömiä ryhmiä, joihin nuoret sitoutuvat vapaaehtoisesti. Tätä tuetaan erilaisilla tapahtumilla. Samalla tutustutetaan nuorisotiloihin ja -työntekijöihin.

– Jos käyttää päihteitä, putoaa pois, eikä saa osallistua mukaviin juttuihin, kuten lukuvuoden huipentavaan reissuun esimerkiksi Linnanmäelle, Palasmaa kertoo.

Yläasteilla on joustavan perusopetuksen jopo-luokkia, jotka ovat toiminnallisia opetusmenetelmiä hyödyntäviä pienluokkia. Yläasteilla ja Amistossa pidetään koulupäivystyksiä viikoittain.

Toiminta limittyy Etsivän nuorisotyön ja Startti-pajan toimintaan.

Kuraattorit ja vapaa-aikaohjaajat järjestävät myös erilaisia kerhomaisia tapahtumia.

10

Comenius-ohjelma tukee eurooppalaisten koulujen yhteistyötä ja niiden välistä oppilas- ja henkilökuntavaihtoa.

Tavoitteena on auttaa ymmärtämään Euroopan kulttuurien ja kielten monimuotoisuutta. Kreikkalaiset Anna-Georgina Makrysopoulou ja Eleftheria Cheimonidou viihtyivät Loviisassa.

– Ei niin, että viedään pahikset pois keilaamaan. Pahoista jutuista ei siis palkita, vaan yritetään saada kaikki toimimaan yhdessä. Tämä on aika tuloksellista, Palasmaa sanoo.

Yhdessä lasten kanssa Palasmaa on kokenut hyväksi erilaiset leirit ja leirikoulut.

– Mahdollisimman kauaksi ja mahdollisimman pitkään on toimiva perusresepti. Luonto korjaa, hän toteaa nauraen.

Leirit ja leirikoulut ovat paitsi ryhmän, myös yksilön vahvistamista.

– Kun lähtee pariksi yöksi erilaiseen ympäristöön, antaa aikaa ja tarjoaa elämyksen, saavutetaan sillä paljon enemmän kuin kohtaamisella kouluympäristössä.

Hyvä esimerkki tästä on, kun ruotsinkielisen yläasteen seiskaluokkalaiset lähtevät toisella kouluviikolla tukioppilaiden kanssa vuorokauden mittaiselle

retkelle Svartholmaan. Oppilaat tutustuvat ja ryhmäytyvät heti alussa.

Palasmaan mukaan retkeilyä ja pieniä leirejä voi suositella perheillekin. Harrastuksista ja perheen kesken yhdessä tekemisestä on paljon hyötyä ongelmien ehkäisemisessä.

Lasta kannattaa kuunnella.

Juha-Pekka Palasmaa, Loviisan vapaaaikatoimi, Karlskronabulevardi 8, puh. 0440 555 861, juha-pekka.palasmaa@loviisa.fi Nina Böhls, koulukuraattori, Brandensteininkatu 27, puh. 0440 555 292, nina.bohls@loviisa.fi Paula Päiviö, erityisopettaja, Brandensteininkatu 27, puh. 040 555 0651 paula.paivio@loviisa.fi

Wilma helpottaa kommunikointia Sähköinen WILMA-järjestelmä on käytössä kaikissa loviisalaiskouluissa. Opettajat voivat sen avulla lähettää viestejä oppilaiden vanhemmille ja vanhemmat ilmoittaa poissaoloista tai ottaa muuten yhteyttä opettajaan.

Myös arvosanat ja todistukset näkyvät Wilmassa. Tämä on helpottanut koulun ja vanhempien, mutta myös opettajien välistä kanssakäymistä huomattavasti.

Emmi

Mika

Nina

Mihin menisin, keneltä kysyisin?

Etsivät nuorisotyöntekijät auttavat nuorta itsenäisen elämän syrjään kiinni. Avun tarve voi liittyä esimerkiksi opiskeluun, työnhakuun, raha-asioiden hoitamiseen tai johonkin muuhun arkiseen asiaan.

Kesätöitä Loviisassa Loviisan kaupunki työllistää tänäkin kesänä noin 80 nuorta. Hakuaika umpeutui huhtikuun alussa, joten tämän vuoden paikat on jo kutakuinkin täytetty.

Lyhimmät sopimukset ovat kahden viikon työelämään tutustumisia yläasteikäisille esimerkiksi leiriohjaajina, puistotyössä tai päivähoidon ja uimakoulujen leikkiohjaajina.

Pisimmät pestit ovat yli 16-vuotiaille tarkoitettuja ja enimmillään parin kuukauden mittaisia. Työllistäjinä ovat lähinnä perusturvakeskus ja tekninen keskus esimerkiksi hoitoapulaisen, viheralueiden kunnossapitäjän ja kiinteistönhoidon tehtävissä.

Myös 18 vuotta täyttäneille opiskelijoille on töitä tarjolla muun muassa matkailuneuvojina, museonvartijoina, Svartholman oppaina sekä koulutusta vaativissa teknisen puolen tehtävissä. www.loviisa.fi, www.kesaduuniuudellamaalla.fi

Etsivät nuorisotyöntekijät Emmi Pulliainen, Mika Nousiainen ja Nina Mikvelt auttavat myös konkreettisesti: he varaavat vaikka ajan tapaamiseen ja lähtevät mukaan tueksi, jos tarvitaan.

Yhdessä ”etsivien” kanssa nuori voi miettiä tulevaisuuden suunnitelmia, kuten opiskelu- tai työpaikkaa. Nuorisotyöntekijä auttaa ja neuvoo suunnitelmien toteuttamisessa ja arjen hallinnassa – ja on muutenkin tukena.

Apu nuoren omilla ehdoilla Etsivät nuorisotyöntekijät liikkuvat siellä missä nuoretkin, mutta heihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa, joka on huolissaan nuoren tilanteesta – esimerkiksi perhe, kaverit, naapuri tai viranomainen.

– Teemme yhteistyötä monen eri tahon kanssa, jotta nuoret eivät pääsisi putoamaan. Vierailemme muun muassa yläasteiden vanhempainilloissa ja meihin voivat rohkeasti ottaa yhteyttä myös vanhemmat.

– Emme velvoita ketään mihinkään, vaan kaikki yhteistyö on vapaaehtoista ja tapahtuu nuoren omilla ehdoilla, Emmi Pulliainen, Mika Nousiainen ja Nina Mikvelt korostavat.

Emmi Pulliainen, puh. 0440 555 387, emmi.pulliainen@loviisa.fi Mika Nousiainen, puh. 044 450 5041, mika.nousiainen@loviisa.fi Nina Mikvelt, puh. 0440 555 386, nina.mikvelt@loviisa.fi Löydät heidät myös facebookista Nimi ja Etsivä-Uppsökare Loviisa

11

Hyötytietoa

Vihdoinkin

uuteen kouluun!

Suomenkielistä koulukeskusta päästään rakentamaan jo kevään korvalla nykyisen Myllyharjun koulun kupeeseen. Mikäli rakennuttaminen etenee kitkatta, upouuteen rakennukseen päästään vuoden 2014 syyslukukauden alkaessa.

Sivistysjohtaja Thomas Grönholm iloitsee kouluhankkeen nytkähtämisestä eteenpäin monen mutkan jälkeen.

– Näyttää siltä, että näin kevätauringon paistaessa meilläkin on jo valoa tunnelin päässä ja parakeissa opiskelleet lapset ja heidän opettajansa pääsevät uusiin, viihtyisiin tiloihin. Tämä on hatunnoston paikka niin oppilaille, opettajille ja huoltajille, jotka ovat joutuneet sopeutumaan väliaikaisratkaisuun, Grönholm kiittää.

Jo alun perin uutta koulua suunniteltaessa kuunneltiin opettajien ja rehtoreiden mielipiteitä. Viihtyisät, toimivat tilat parantavat oppimistuloksia.

12

– He tietävät parhaiten, miten toimiva opetus järjestetään ja mitä oppilaat toivovat tiloilta. Uusi rakennus on entistä koulua toimivampi, sillä luokat on sijoitettu lähekkäin ja niiden välissä on tiloja pienryhmille.

Siirtyminen paikasta toiseen on joustavaa ja helpottaa opetusta. Ja tietenkin tärkeä seikka on se, että uudessa koulussa ei ole sisäilmaongelmaa, Grönholm toteaa.

Monikäyttöisyys valttikorttina Myös nykyaikaiseen laitteistoon ja tilojen muunneltavuuteen panostetaan.

Monikäyttöisyyttä on pohdittu suunnitelmissa tarkkaan.

– Esimerkiksi koulun sydäntä eli ruokalaa voidaan käyttää muuhunkin toimintaan. Lisäksi uuden koulun liikuntatilaan tulee näyttämö, joten siellä on mahdollista järjestää isompiakin kulttuuritapahtumia. Luovien aineiden tiloissa on riittävästi säilytystilaa. Kansalaisopistot voivat käyttää koulua iltaisin, ja hyvin varustettu liikuntatila sopii hyvin myös vapaa-ajan

toimintoihin, Grönholm listaa.

Uusi koulu lisää myös Loviisan vetovoimaa muuttajien silmissä. Lapsiperheille koulu on usein kynnyskysymys, kun muuttoa uudelle paikkakunnalle pohditaan.

– Tämä on erittäin tärkeä seikka Loviisalle. Lisäksi uusia opettajia rekrytoitaessa uusi koulu on hyvä valttikortti.

Tuhatkunta käyttäjää • Suomenkielisen koulukeskuksen urakoitsijaksi on valittu Skanska Talonrakennus Oy Lappeenranta. Päätöksen saatua lainvoimaisuuden huhtikuun alussa rakennuttaminen voidaan aloittaa, ja uuteen kouluun päästään vuoden 2014 syksyllä lukuvuoden alkaessa.

• Myllyharjun koulun yhteyteen rakennettava 12,1 miljoonaa euroa maksava uusi koulun osa on pinta-alaltaan 4 900 neliötä vanhan osan ollessa 5 000 neliötä.

• Koulua tulee käyttämään yhteensä noin 550 oppilasta. Iltakäyttäjiä arvioidaan olevan noin 400 henkilöä viikoittain.

• Henkilökuntaa koulukeskuksessa on noin 100 henkilöä.

Laulava

torivalvoja Maija Hansson on seurannut loviisalaiselämää paraatipaikalta.

Torille tullaan tapaamaan tuttuja ja tuntemattomia. Jutellaan ja hypistellään tavaroita. Kesällä Maija jää eläkkeelle.

Kun on huolehtinut loviisalaisesta torielämästä 24 vuotta, on saanut kohdata monenlaisia ihmisiä. Ja siellä missä on ihmisiä, on myös tunteita. Torivalvoja Maija Hansson liikuttuu muistellessaan uransa varrella kohtaamiaan ihmisiä.

– Olen saanut olla ensimmäinen, jolle torilla kävijä kertoi tulleensa mummiksi.

Olen ollut ensimmäinen, joka lohduttaen halasi puolisonsa menettänyttä. Ilot ja surut, elämäntarinat, loviisalainen arki.

Se on kaikki juuri siellä. Torilla.

Hanssonin mielestä torivalvoja on kaupungille kuin kävelevä käyntikortti.

Ihmisten on helppo saada häneen henkilökohtainen yhteys. Loviisan torilla kuuleekin iloisia Maija-huutoja, kun markkinaväellä on torivalvojalle asiaa.

Vaikka virkanimike torivalvoja voi tuoda mieleen tiukkapipoisen vahtaajan, on työ todellisuudessa ihan muuta.

Hansson arveleekin, että kyseessä on todella vanha virkanimike.

Sydän mukana työssä – Teen paljon työtä puhelimessa, kun ihmiset soittavat. Yksi tärkeä osa työstäni on markkinoiden suunnittelu ja aikataulutus. Huolehdin myös tiedotuksesta

Kuka?

• Torivalvoja Maija Hansson • Eläkkeelle tulevana kesänä • Lähtöisin Pohjois-Karjalasta, Loviisaan vuonna 1970 • Asuu Rauhalassa • Toimii myös lehdenjakajana • Harrastukset: opastoiminta, monipuolinen liikunta, matkustelu ja karaoke

yhdessä Loviisan markkinoinnin kanssa.

Asetan torikauppiaat kohdilleen torikartan avulla. Sitten kun he ovat rauhassa pystyttäneet kojunsa, käyn keräämässä torimaksun. Työssäni on aina vastassa ihminen. Siksi toivon, että myös jatkajallani on sydän mukana työssään.

Niin, Maija tosiaan jää eläkkeelle tulevana kesänä. Vaikka hän nauttii työstään, hän odottaa jo innolla tulevia eläkepäiviä. Sitten on aikaa liikkua, matkustella ja laulaa karaokea.

– Olen ostanut kahvakuulan, ja suksipaketin ostoa suunnittelen ensi talven varalle, hän hymyilee.

Tori kesäaikaan 2. toukokuuta Loviisan tori on avoinna 2.5. alkaen maanantaista lauantaihin kello 7–14. Kesäaika jatkuu torilla lauantaihin 1.9. asti. Helatorstaina 9.5. ja juhannuspäivänä 22.6. ei ole torimyyntiä.

Tori on Loviisan sydän Loviisalaista torielämää Maija Hansson ei aio jättää.

- Torilla on tärkeä rooli koko kaupungille. Kansa kerääntyy torille, oli kyseessä markkinat tai poliittinen vierailu. Torilla jutellaan, tutustutaan ja hypistellään tavaroita. Ja niitä myös ostetaan.

Maija Hansson on varma siitä, että torielämä ei Loviisassa kuihdu. Elämänmeno on vain vuosien myötä muuttanut hieman muotoaan.

- Kaksikymmentä vuotta sitten torilla oli elämää jo seitsemältä aamulla. Vuosien mittaan väen kokoontuminen on siirtynyt hiljalleen eteenpäin. Nykyään torilla on tungosta vasta kymmenen aikaan.

Kauppojen aukioloaikojen pidentyminen on myös vaikuttanut tähän.

13

Suomimies seikkailee -rekka saapuu

Hyötytietoa

Alavesisäiliö Panimonmäelle Uuden vesitornin rakentamisesta Loviisaan on luovuttu kustannussyistä. Uuden tornin sijasta on päädytty alavesisäiliön rakentamiseen Panimonmäen vesilaitoksen alueelle.

- Ihan tarkkaa paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta vesilaitoksen tontille alavesisäiliö tulee, kertoo Loviisan Vesiliikelaitoksen vesihuoltopäällikkö Markku Paakkarinen.

Tilavuudeltaan uusi alavesisäiliö on 2 000 m³.

Määrä riittää takaamaan vedensaannin alueelle noin parin päivän ajaksi, jos pohjavedet jostain syystä ehtyvät tai Myrskylän vesilinjat katkeavat.

- Alavesisäiliö tulee näyttämään tavalliselta betonirakennukselta, sillä sen muoto on oletettavasti kantti kertaa kantti, ja se sijaitsee maan tasossa. Rakennukseen tulee myös teknisiä tiloja, sillä veden painetasoa pidetään yllä pumppujen avulla, Paakkarinen kertoo.

Perjantaina 24.5. klo 11–19 Loviisan torille.

Testaa kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa. Liikuntaneuvontaa ja paikallisen liikuntatarjonnan esittelyä. Maksuton tapahtuma on suunnattu erityisesti miehille. www.suomimies.fi, www.loviisa.fi

Loviisalla jälleen hyvä talousvuosi Loviisan kaupungin tulos on 1,4 miljoonaa ylijäämäinen tilinpäätöksessä 2012. Luku sisältää vesiliikelaitoksen 92 000 euron alijäämäisen tuloksen. Ylijäämäinen tulos ja velkojen pieneneminen ilahduttavat talousjohtaja Kirsi Kettusta.

Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan Suomessa on negatiivisen vuosikatteen kuntia peräti 63. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna.

- Loviisalla menee hyvin verrattuna MannerSuomen keskimääräisiin lukuihin. Loviisan tilinpäätöksestä 2012 lasketut tunnusluvut kestävät hyvin valtakunnallisen vertailun, Kettunen toteaa.

Loviisan lainataso on maltillinen, 1 056 euroa asukasta kohden. Luku on 1 226 euroa pienempi kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin.

Myös verotulot ovat Loviisassa hyvällä tasolla.

- Yhteisöverotuotot yhdistettynä korkeaan tuloveroprosenttiin takaavat hyvän tulovirran. Yhteensä

verotulot ovat 4 008 euroa asukasta kohden, eli noin 445 euroa suuremmat kuin Manner-Suomen kunnissa keskimäärin, Kettunen laskee.

Toimintakulut ovat Loviisassa korkeat. Loviisan kaupunki käytti palvelujen järjestämiseen rahaa vuonna 2012 reilut 7 000 euroa asukasta kohden.

Verrattuna edellisvuoden tilinpäätökseen kulut ovat kasvaneet lähes 450 euroa per asukas.

- Tulevaisuuden haasteita ovatkin toimintojen tehostaminen ja kulukehityksen hillitseminen ja saattaminen kilpailukykyiselle tasolle. Tavoitteena on, että Loviisan kaupungin asukkaiden palvelutaso voidaan säilyttää ja kaupungin talous pitää jatkossakin terveellä ja kestävällä pohjalla, Kettunen visioi.

Käyttöön kesällä 2014?

Alavesisäiliön rakentamiseen päädyttiin kustannussyistä. Maan tasalle rakennettava tavallinen betonirakennus on edullisempi toteuttaa kuin torni. Alavesisäiliön budjetti on noin 2 miljoonaa euroa.

Paakkarisen mukaan tavoitteena on saada rakennuslupakäsittely ja tarjouskyselyaineisto valmiiksi kevääseen 2013 mennessä, jolloin rakentaminen voidaan mahdollisesti aloittaa loppuvuodesta.

- Karkean arvion mukaan uusi alavesisäiliö voidaan ottaa käyttöön kesällä 2014.

Vanhaa vesitornia Loviisan Vesiliikelaitos ei taloudellisista syistä voi säilyttää käyttämättömänä, joten sille haetaan purkulupaa.

14

Yritystoimintaa Länsiporttiin Loviisan kaupunki on päättänyt myydä Disa´s Fish Oy:lle läntisestä liittymästä 14 370 neliömetrin suuruisen tontin. Maaston korkeuserot vaikeuttavat rakennuttamista, ja Disa´s Fish Oy:n toimitusjohtaja Martti Tepponen punnitsee parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja.

Mikäli hanke toteutuu, tontille nousee puurunkoinen, pääasiassa metallilevyin päällystettyrakennus, jonka kokonaispinta-ala on noin 4 000 neliömetriä. Varsinaisen kalakaupan lisäksi rakennus käsittää varasto-, säilytys-, toimisto- ja henkilöstötiloja sekä yleisökahvilan. Rakennuksen yhteyteen tehdään myös pysäköintialue 164 henkilöautolle, seitsemälle linja-autolle ja neljälle rekka-autolle.

Viereisen korttelin tonteista on tehty esisopimukset kahden muun yrityksen kanssa.

Yrittäjäneuvonta yhdeltä luukulta Loviisan kaupunki tuli vuodenvaihteessa kehitysyhtiö Posintran omistajaksi, ja yritysneuvontaan liittyvät palvelut keskitettiin sinne. Yhteistyötä Uusyrityskeskus Loviisa-Porvoon kanssa tehdään tiiviisti. Apua on tarjolla ilmaiseksi.

Loviisassa yrittäjyyteen opastaa yritysneuvoja Fredrik Pressler.

– Yrittäjyys lähtee siitä, että tuleva yrittäjä kokee olevansa jossakin erityisen hyvä tai on keksinyt tavan tehdä jotakin paremmin. On uskottava omaan osaamiseensa ja siihen, että sillä on kysyntää, Pressler kiteyttää.

Yritysneuvojalle varataan aika, usein Brandensteininkadun toimistolle, joka sijaitsee Loviisan torin laidalla. Ensimmäisellä tapaamisella kartoitetaan yrittäjyyden edellytyksiä.

– Kuka tahansa on tervetullut, Pressler toivottaa.

Ensimmäinen tehtävä on arvioida

menestyksen edellytyksiä ja keskittyä faktoihin.

– Tehtäväni on kertoa, mikä on mahdollista, mutta samalla myös rohkaista ja löytää uusia ratkaisuja idean lentoon saattamiseksi.

Aloittelevan yrittäjän apuna Kun idea on kristallisoitu, päästään tekemään yrittäjän tiekarttaa.

– Kannustan hyvään suunnitteluun ja valmistautumiseen. Yrittäjyys on usein hyppy tuntemattomaan, mutta on valtavasti asioita, joihin voi varautua, Pressler selvittää.

Tässäkin yritysneuvoja voi kokemuksellaan olla korvaamaton. Yrittäjän energia ei kulu epäonnistumisen miettimiseen tai turhiin murheisiin, eikä menestystä jätetä sattuman varaan.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa yritysneuvojan pakeille päätyy, sen parempi. Näin voi välttyä turhalta työltä.

– Kun toimintatavat mahdollisten vastoinkäymisten iskiessä ovat jo valmiiksi

mietittyjä, pystyy yrittäjä keskittymään menestyksen luomiseen ja positiivisiin asioihin. Silloin ehtii hakea ratkaisuja etukäteen, eivätkä ongelmat lamauta.

Presslerin mukaan tärkeimpiä asioita yrittäjyyttä suunnitellessa on itsepohdiskelu.

– Kannattaa aloittaa omista vahvuuksista ja kysymyksestä, kuka tarvitsee minun osaamistani. Ilman sitä yrittäjäksi ryhtyminen ei ole paras vaihtoehto.

Yritysneuvoja Fredrik Pressler, fredrik.pressler@posintra.fi, puh. 0500 498 969 Ajanvaraus yritysneuvojille puh. 050 597 3887 (ma–pe klo 9–16) Posintra on Itä-Uudellamaalla toimiva kehitysyhtiö, joka on erikoistunut pk-yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja alueellisten verkostojen luomiseen. Loviisan kaupunki käyttää yritysneuvonnassa Posintran palveluita. Lisätietoa: www.posintra.fi, www.iuuyk.fi

15

hallinto

Puheenjohtajien arvosana yhteistyöstä

8

Loviisan uuden kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajat antavat kohtuullisen hyvän arvosanan kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden välisestä yhteistyöstä. Morjensin kyselyssä he arvioivat edessä olevia haasteita ja kertovat, mikä on Loviisalle visaisin kysymys lähitulevaisuudessa.

16

KYSYMYKSET 1.

2.

3.

4.

5.

Miten uuden kaupunginhallituksen/-valtuuston työskentely on lähtenyt käyntiin?

Luettele tämän kevään kolme tärkeintä tehtävää Loviisassa.

Minkä asian haluat ainakin ajaa läpi tällä valtuustokaudella?

Mikä tulee olemaan valtuustokauden visaisin kysymys?

Minkä arvosanan annat virkamiesten ja luottamushenkilöiden väliselle yhteistyölle?

Tom Liljestrand

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja, rkp 1. Oikein hyvin, tosin hallitustyöskentely on vielä sisäänajovaiheessa. Kehitämme työskentelytapoja ja rakennamme luottamusta, jota tarvitaan tulevissa haasteissa.

2. • Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Etenkin sote-uudistus on hyvin ajankohtainen keväällä.

• Suomenkielisen koulukeskuksen rakentamisen alkuun saattaminen vihdoinkin.

• Kaupunkistrategiaan kuuluvien ohjelmien, kuten asuntopoliittisen ohjelman ja hyvinvointiohjelman sekä elinkeino-ohjelman päivittäminen niin, että ne saadaan valmiiksi ja valtuuston käsiteltäviksi.

3. Tuottavuuden ja tehokkuuden parantamisen kaikilla osa-alueilla. Käyttömenokustannusten nousua pitää hillitä, jotta taloutemme pysyy tulevaisuudessakin tasapainossa.

Palveluita ei kuitenkaan pidä leikata. Uudet ja tehokkaammat toimintatavat takaavat palvelutason säilymisen.

4. Kuntauudistus ja siihen kuuluvat fuusioselvitykset. Luulen, että suurten investointitarpeiden toteuttaminen tulee olemaan visainen tehtävä.

5. Arvosana: 8 + Kaikkien pitäisi puhaltaa enemmän yhteen hiileen, eli tarvitaan enemmän kokonaisvaltaista ajattelua. Luottamushenkilöiden pitäisi tukea virkamiehiä heidän työssään sen sijaan, että kyseenalaistetaan ja kritisoidaan kuten viime kaudella. Osalta virkamiehistä toivon parempaa tavoitettavuutta ja aktiivisempaa tiedonvälitystä.

Arja Isotalo

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, sdp 1. Minulla on vasta kaksi valtuuston

kokousta takana, joten en voi vielä laajemmin ottaa kantaa, varsinkaan tulevaisuuteen. Toivon, että yhteistyö poliittisten ryhmien välillä on rakentavaa.

2. • Suomenkielisen koulukeskuksen rakennustöiden aloittaminen.

• Sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Loviisan ja Lapinjär ven jo voimassa oleva yhteistoiminta-alue on kannatettava ratkaisu jatkossakin.

• Kuntarakenneuudistus. Toivottavaa on, että itsenäinen ja elinvoimainen Loviisa säilyisi.

3. Loviisaan pitäisi saada vuokra-asuntoja myös keskustan alueelle. Loviisan kaupungin omat toiminnot olisi pyrittävä sijoittamaan omiin kiinteistöihin. Tarpeettomat kaupungin omistamat kiinteistöt olisi myytävä.

4. Kouluverkkoselvityksen loppuun saattaminen.

5. Arvosana: 8

Ehkäpä voisi vielä vahvistaa yhteen hiileen puhaltamista.

17

hallinto

Uuden Loviisan 012 plussat ja miinukset 2010-2

Kuntafuusion saldo vahvasti positiivinen Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään kolme vuotta sitten toteutunut kuntafuusio on onnistunut kaupungin eri toimialojen arvion mukaan pääosin hyvin. Takapakkia on tullut yksittäisissä asioissa.

•

•

Kaupungin johtoryhmän aloitteesta tehty selvitys kirjaa tärkeimmät saavutukset toimialoittain. Niitä ovat muun muassa asiakaspalvelun kehittyminen, erikoisosaamisen tarjoaminen entistä useammille ja kaksikielisyyden toteutuminen aikaisempaa paremmin sekä suomenettä ruotsinkielisillä alueilla.

Lasten ja nuorten parhaaksi Kuntalaisten näkökulmasta palvelu on parantunut esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, kuntafuusion tilinpäätös toteaa.

• Vuorohoitoa tarjotaan nykyisin 18

Koskenkylän päiväkodin lisäksi myös Tesjoen päiväkodissa.

Treffiksen toiminta-alue on laajentunut ja se on saanut enemmän käyttäjiä.

Moniammatillinen pienten lasten tukiryhmä on perustettu ja kahden kiertävän erityislastentarhanopettajan palvelut ovat nyt kaikkien käytettävissä.

Perusopetuksen saavutuksina yhteenveto mainitsee muun muassa oppilashuollon kehittymisen ja aikaisempaa paremmat kuraattori- ja psykologipalvelut.

Myös joustavat ja muuntuvat erityisopetusresurssit, uusi kirjastoauto sekä Koskenkylän uusi nuorisotila on kirjattu plussan puolelle.

Perusturvan resurssit käyttöön Perusturvakeskuksen osalta keskeinen edistysaskel on se, että henkilökunnan resursseja ja tietotaitoa on pystytty hyödyntämään aikaisempaa laajemmin.

Plussan puolelle on kirjattu lisäksi henkilökunnan parempi koulutustarjonta ja it-tuki sekä informaation paraneminen eri tasoilla.

Perusturvan eri yksiköiden vastuu on kasvanut, mutta se on koettu pääosin

positiiviseksi muutokseksi. Toisaalta työntekijöiden tunne siitä, että he saavat aikaisempaa enemmän tehtäviä, on lisääntynyt. Se, että yhteistyössä on mukana monta isohkoa yksikköä, asettaa myös omat haasteensa henkilökunnalle.

Kaiken kaikkiaan päätöksentekoprosessi oli suoraviivaisempaa pienissä kunnissa, tilinpäätöksen yhteenveto toteaa.

Talouspalvelujen työn laatu kohonnut Talouspalvelujen osalta kuntafuusio on merkinnyt työn laadun ja luotettavuuden paranemista. Laskutus hoituu siellä, missä on paras asiantuntemus. Miinuspuolella on päätöksenteon hidastuminen ja joissakin tapauksissa byrokratian kasvu.

• Hallintopalveluissa kaksikielisyys toteutuu nyt aikaisempaa paremmin.

• Asukaskyselyillä kartoitetaan kuntalaisten mielipiteitä, ja kaupungin infolehti Morjens jaetaan kaikille asukkaille kaksi kertaa vuodessa.

• Myös kaupungin verkkosivut ovat kehittyneet.

Rakennusvalvonnassa asiakkaiden kohtelu on tasapuolistunut. Kehitysaskel on myös se, että yhdyskunta- ja tilapalveluissa on luotu koko alueen kattava varallaolojärjestelmä.

Kuntauudistuksen eteneminen Kuntien lausunnot kuntarakennelaista valtiovarainministeriölle 7.3.2013

Kuntien ilmoitukset selvitysalueista 30.11.2013 mennessä

2013

Uusi kuntalaki voimaan 1.1.2015 >

2014

Hallituksen arvio uudistuksen etenemisestä

2015

Kuntien yhdistymisesitykset 1.4.2014 mennessä

2016 Kuntajaon muutokset voimaan 2015–2017

Esitetyt määräajat ovat Loviisan kaupungin mukaan aivan liian tiukkoja.

Lisätietoja: www.kuntauudistus.fi

Fuusiosopimus umpeutui Loviisan, Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhtään 1.1.2010 voimaan tullut yhdistymissopimus umpeutui vuoden vaihteessa.

Uuden Loviisan kehittämisen keskeisenä tavoitteena oli turvata asukkaille hyvin toimivat ja lähellä saatavat kunnalliset peruspalvelut, vahvistaa alueen kuntarakenteen taloudellisia voimavaroja ja tehokkuutta sekä poistaa hallinnolliset rajat palvelutuotannossa, resurssienhallinnassa, maankäytössä ja kaavoituksessa.

Tavoitteet ovat pääosin toteutuneet hyvin ja toiminnot vakiintuneet kolmen vuoden aikana. Jatkossa kehittämislinjauksista ja palvelurakenteesta päättää kaupunginvaltuusto.

Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva muistuttaa, että kaupungin työntekijöiden ja viranhaltijoiden irtisanomissuoja säilyy vielä vuoden 2014 loppuun.

– Kuntajakolain mukaan koko henkilökunta on kaikissa fuusioituvissa kunnissa suojattu viideksi vuodeksi irtisanomiselta taloudellisin ja tuotannollisin perustein.

Loviisan kaupunginvaltuusto 2013–2016 Kristillisdemokraatit 1 paikka Keskusta 1 paikkaa Vihreä liitto 2 paikkaa Vasemmistoliitto 3 paikkaa Perussuomalaiset 6 paikkaa Kokoomus 9 paikkaa

Suomen ruotsalainen kansanpuolue 25 paikkaa

Sosiaalidemokraatit 12 paikkaa

Loviisa ei lämmennyt kuntarakennehankkeelle Loviisan kaupunki arvostelee tiukasti hallituksen kuntarakennelakiluonnoksen esityksiä. Kaupungin valtiovarainministeriölle toimittamassa lausunnossa huomautetaan, että kuntakoon tavoitteeksi asetettu 20 000 asukkaan raja on keinotekoinen, eikä sitä voida pitää pohjana toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaalle kuntakoolle.

Myös lakiluonnoksessa esitetyt määräajat ovat Loviisan kaupungin mukaan aivan liian tiukkoja.

- Mikäli kunnat ilmoittavat marraskuuhun 2013 mennessä, kenen taikka keiden kanssa mahdollista yhdistymistä selvitetään, jää varsinaiselle selvitystyölle, mahdollisille liitos- ja kuntaneuvotteluille ja kunnalliselle päätöksenteolle aivan liian vähän aikaa, kaupunki toteaa.

Mahdolliset esitykset pitäisi toimittaa valtiovarainministeriöön jo 1.4.2014 mennessä. Tämä ei Loviisan kaupungin näkemyksen mukaan ole realistista.

Tehostettu yhteistyö yksi vaihtoehto Loviisa arvostelee myös lakiluonnoksessa esitettyjä yhdistymisavustusten ehtoja. Kaupungin mielestä tuen hakemisen yhdistymisselvityksen kustannuksiin tulee koskea myös kustannuksia, joissa selvitetään tehostetun yhteistyön vaihtoehtoa perinteiselle kuntayhdistymiselle.

Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva korostaa, että loppupeleissä kunnat itse päättävät, jatkavatko ne itsenäisinä vai ei.

– Ainoastaan kriisikunnat voidaan pakottaa liittymään toiseen kuntaan, mutta Loviisaa ei koska se ei ole kriisikunta, hän muistuttaa.

19

Kylillä Opastettu

Loviisa tutuksi -kiertoajelu järjestetään tänä vuonna Ruotsinpyhtään yläkyliin.

Matkaan lähdetään Loviisan viikolla.

Tarkempia tietoja elokuussa paikallislehdissä ja osoitteessa www.loviisa.fi.

niemistö

loviisa

Niemistö on luonnonkaunis kylä Ruotsinpyhtäällä Astrid Salmi muutti takaisin kotikyläänsä 90-luvulla.

Paluumuuttaja otettiin avosylin vastaan.

Morjens esittelee jokaisessa numerossaan yhden kylän Loviisan alueelta. Onko juuri sinun kyläsi tarinan arvoinen? Ehdota kylääsi tälle palstalle ottamalla yhteyttä Loviisan kaupungin viestintäpäällikkö Lilian Andergård-Stenstrandiin, puh. 040 183 5655, morjens@loviisa.fi

20

Kurvaillaanpa hetki Ruotsinpyhtäällä mutkikasta Elimäentietä kohti Viirilää.

Kohta lähtee vanhan museon kohdalta kylätie kohti Niemistöä. Tämä pikkuinen kylä elelee keskellä järviä harjun kupeessa. Kylä lepää kohdassa, jossa Kymijoki laajenee Tammijärveksi ja harjun toisella puolella häämöttää matala Teutjärvi.

Niemistön kylässä syntynyt Astrid Salmi muutti takaisin synnyinseudulleen noin 15 vuotta sitten, kun elämäntilanne soi siihen mahdollisuuden.

– Niemistö on nimensä mukaisesti niemi järvien keskellä. Kaunista täällä on, ja hiljaista. Sukuni on asunut Niemistössä 1600-luvulta alkaen. Niemistössä asui vielä 1900-luvun puolessavälissä yli 100 henkeä. Nykyään kylässä asuu vakituisesti alle 30 henkilöä. Tosin kesällä lukumäärä moninkertaistuu, Astrid kertoo. ”Täällä tuntee olevansa kotona” Mökkiläisten lisäksi aluetta vilkastuttaa kesäaikaan suosittu uimaranta ja matonpesulaituri, mutta etenkin talvella on hiljaista. Kylässä on kuitenkin väkilukuun nähden paljon lapsia, yhteensä kuusi. Ast-

ridin poika asuu perheineen Niemistössä.

– Muita lapsiperheitä tapaa harvemmin, sillä vanhemmat käyvät muualla töissä ja myös lasten hoitopaikat ovat muualla. Itse luin aikoinaan ylioppilaaksi Loviisassa, minkä jälkeen lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Porvoossa ehdin työskennellä 30 vuotta ennen kuin muutin takaisin Niemistöön.

Ei Astrid missään vaiheessa hylännyt Niemistöä, sillä hän kävi usein kotitilallaan. Vuonna 1994 Astrid rakennutti perintömaalleen vapaa-ajan asunnon.

Sittemmin siitä tuli vakituinen koti.

Millaista oli palata pieneen kylään?

– Paluumuuttaja otettiin vastaan avosylin. Täällä tuntee olevansa kotona.

Ja onhan tämä todella luonnonkaunis paikka. Lehmät, hevoset ja sikalat ovat poissa. Autokorjaamokin on lopettanut.

Entiset pienet tilat ovat yhdistyneet suuremmiksi. Kylässähän ei ole koskaan ollutkaan palveluita. Kauppa, pankki, posti, meijeri ja koulut olivat nykyisen Elimäentien varrella Viirilässä, Kuninkaankylässä tai Ruotsinkylässä, Astrid Salmi kuvailee.