Maaseutu & matkailu

maaseutu

&

Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

Kevät 2010

Maaseutumatkailuseminaari tulee taas

Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Saunassa on vetovoimaa Mitä ovat Green Care -palvelut?

Vain kehittäminen takaa tulokset

Teem a

matk na kehit ailun tämin en

Teem

Sisältö

3 4 7 8 12 16 18 21 23 25

matk ana kehit ailun tämin en

Pääkirjoitus Hankkeita Kolumni: Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Maaseutumatkailu-seminaari tulee taas Järjestelmällinen kehittäminen takaa tulokset

Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Pirjo Räsänen Matkailun teemaryhmä gsm. 0400 1850 69 pirjo.rasanen@laurea.fi

Saunassa on vetovoimaa Green Care -palvelut tervehdyttävät luonnon voimalla Leader-toimintaryhmät tukevat maaseutumatkailua Luontomatkailu tukee muitakin elinkeinoja Esittelyssä: Kimmo Aalto

Ulkoasu peak press Laivurinkatu 2, Loviisa toimitus@peakpress.net www.peakpress.net Maaseutu & Matkailu -lehti ilmestyy 3 kertaa vuodessa 14. vuosikerta Kannen kuva: MEK

Maaseutu & Matkailu | 3

Pääkirjoitus

Yhteistyössä on voimaa Vuosi on kulunut siitä, kun astuin Matkailun teemaryh-

tärkeässä projektissa, Visit Finland -portaalissa. Hyvin-

män palvelukseen. Hyppäsin liikkuvaan junaan, liikkees-

vointi-teemaryhmän kanssa löysimme yhteistä Green

sä itsekin. Uuden työn lisäksi sain uuden kotipaikkakun-

Care -konseptin kehittämisessä. Matkailu on sielläkin

nan. Eteen tuli hyviä ja vaikeita hetkiä. Teemaryhmä oli

mukana.

ollut täydessä vauhdissa ennen minua jo 15 vuotta.

On monia tahoja, ihmisiä ja organisaatioita, joiden Kulttuurimatkailun kehittäminen oli käynnistynyt vuot-

kanssa on ollut ilo tehdä yhteistyötä. Laurea-ammatti-

ta aiemmin. Pääsin lennossa mukaan vuoden 2009 Py-

korkeakoulu, Palvelus Sydämellä -verkosto, Lomalaidun

hätunturin kulttuurimatkailufoorumin järjestelyihin.

ry, ProAgria, Maa- ja kotitalousnaiset ry, teemaryhmän

Myöhemmin järjestimme kulttuurimatkailupäivät Jär-

kätilöimät valtakunnalliset hankkeet ja itse teemaryhmä

venpäässä. Molemmista tapahtumista jäi mieleen halu ja

vain muutamia mainitakseni. Kiitos kaikille yhteistyöstä,

into tehdä yhteistyötä yli toimialarajojen.

mielipiteistä, kannustuksesta, kritiikistä ja koko kuluneesta vuodesta.

Maaseutupoliittinen yhteistyöryhmä ja maaseutupolitiikka ovat opettaneet paljon. Vuosien aikana maaseu-

Toivon sydämestäni, että tulette mukaan vuoden pääta-

dun kehittämisessä on tehty valtavasti. Itse sain kunnian

pahtumaan, valtakunnalliseen Maaseutumatkailusemi-

olla mukana laatimassa ensimmäistä Outdoors Finland

naariin Imatralle 23.–24.3. 2010. Sen jälkeen ja osin jo

-kehittämisohjelmaa, jota sivutaan tässäkin lehdessä.

sitä ennenkin siirryn kohti uusia haasteita. Mutta ennen niitä, tavataan Imatralla!

Hanketyöhön liittyy byrokratiaa, mutta se on pienessä roolissa verrattuna yhteisyön vaikuttavuuteen. Se yllätti minut. Teemaryhmäläisenä olen ottanut yhteistyöstä

Pirjo Räsänen

kaiken irti. Niinpä olen sitkeästi roikkunut mukana lähes

Matkailun teemaryhmän pääsihteeri

kaikissa kokouksissa ja kysynyt tyhmiä kysymyksiä. Näin pestini loppusuoralla huomaan, että se on alkanut kantaa hedelmää.

Yhteistyö Ruoka-Suomen ja hyvinvointi-teemaryhmien kanssa käynnistyi joulun alla. Ruoka-Suomi on nostanut esiin suomalaisia elintarvikkeita ja ruokaa kansallisesti

Lisätietoja aiheesta saat painamalla tästä

4 | Maaseutu & Matkailu

Tietoja hankkeiden etenemisestä voi käydä kirjaamassa sivulla Hanketietoja julkaistaan myös tulevissa Maaseutu & Matkailu -lehden numeroissa.

Hankkeita

Lehdot suojeluun Nilsiässä Teksti: Timo Toivanen Jos ajat kantatietä 75, parikymmentä kilo-

mahdollisuuksista. Lehtoverkostoa voidaan

Hankkeen peruskartoitusvaiheessa mieti-

metriä Siilinjärveltä itään, näkyy vasemmalla

myöhemmin hyödyntää vaikkapa koulujen

tään tarvittavat hoitotoimenpiteet. Infrastruk-

suuri rinnealue, Kinahmin selänne. Pohjois-

luonnontiedon opetuksessa tai luontomat-

tuuria suunnitellaan. Lehtokohteet vaativat

Savon Metsäkeskuksen ja METSOn uusi yh-

kailussa.

usein pitkospuurakennelmia maaston ku-

teistoimintaverkostohanke kohdistuu juuri

lumisen takia. Myös alueen pienvesistöjen

tämän alueen luontoon ja arvokkaisiin leh-

Paikallisille työmahdollisuuksia

kunnostustarpeita esimerkiksi kala- tai rapu-

tokohteisiin.

Verkoston ytimen muodostavat Kinahmin ja

kantojen parantamiseksi tutkitaan. Hanke

Pienialaiset ja luonnontilaiset lehdot ovat

Tahkon seudun luonnonsuojelualueet. Nii-

kestää vuodet 2009–2012.

suojeltuja metsälain perusteella. Metsäkes-

den hyödyntämiselle matkailussa on hyvät

Hoitotöissä ja rakenteiden teossa pyri-

kuksen Kinahmin hankkeessa kartoitetaan

edellytykset, sillä alueella on valmis polku-

tään käyttämään paikallista työvoimaa. Mat-

lehdot, puronvarsimetsät ja korpialueet.

verkosto.

kailuyrittäjien kesäajan ohjelmatarjontaan

Metsänomistajien kanssa sopimalla luo-

Verkostohanke käynnistyy täysimittaisesti

verkostohanke voi tuoda uuden luontoulot-

daan verkosto, jossa arvokohteita säilyte-

keväällä. Huomio kohdistetaan alussa leh-

tuvuuden ja luoda lisää työllistymismahdol-

tään. Maanomistajille kerrotaan korvaus-

tokohteiden tunnistamiseen ja rajaamiseen.

lisuuksia.

Tammikuun lopussa maisema Kinahmilla on valkoinen ja hiljainen. Kevään koittaessa, virtaavan veden ääni ja muuttolintujen sirkutus täyttävät metsän. Monet lehtokasvit puhkeavat kukkaan aikaisin keväällä.

Maaseutu & Matkailu | 5

Verkossa on voimaa Teksti: Tuula Sundberg-Komppa

?

Kysymyksiä VoimaVerkon yrittäjille:

Onko toinen yritys kilpailija vai kannustaja?

Voiko kilpailijan kanssa tehdä hyvää yhteistyötä? Kumpi voittaa asenteissa: negatiivinen vai positiivinen kateus?

Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia Etelä-Pohjanmaalla, kuuden kunnan* alueel-

Mitä odotuksia sinulla on VoimaVerkon suhteen?

Mitä VoimaVerkko on jo nyt saanut mielestäsi aikaan?

la toimivassa VoimaVerkko-hankkeessa. VoimaVerkon ideana on se, että yrittäjät verkostoituvat toisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Keinoina käytetään opintomatkoja kotimaassa ja ulkomailla. Näin opituista asi-

“

oista pidetään keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuksia. Suunnitteilla on myös seminaa-

”Odotukseni kohdistuvat Järviseu-

reja ajankohtaisista matkailualaan liittyvistä

dun alueen matkailun edistämiseen

aiheista.

ja esille tuomiseen. Odotan, että myös

“

VoimaVerko-hanke käynnistyi yrityksille

kuntien päättäjät ja muut vaikuttajat

”Toivon yhteistyön vahvistamista eri-

suunnatun sähköisen tarvekartoituksen to-

vakuutetaan matkailun ja sen kehit-

laisten matkailualan yritysten kesken.

teuttamisella. Hankkeessa on mukana jo 35

tämisen tärkeydestä. Haluan tehos-

Yhteistyö voi olla vertaistukea ja yh-

yritystä. Helmikuussa avautuivat hankkeen

taa omaa toimintaa uusilla, hankkeen

teistyötä, joka pohjautuu vankkaan

kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille kiinnos-

kautta saatavilla, ideoilla.

luottamukseen ja ammattitaitoon.

tuneille.

Hankkeen kautta olen jo tutustunut

Alueellisten päättäjien ja rahoittajien

Yhteistyö antaa voimavaroja erityisesti

moniin matkailualan yrittäjiin ja yri-

kanssa yhteistyön kehittyminen pysy-

pienyrittäjille. Muut oman alan toimijat tuke-

tyksiin. Olen saanut tietoa alueella

väksi toimintamalliksi on tärkeää.

vat liiketoiminnan kehittymistä ja avaavat uu-

toimivista hankkeista ja nähnyt toi-

Yhteistyötilaisuuksia on jo järjestetty.

sia mahdollisuuksia markkinoinnissa ja tuot-

mintamalleja, jotka ovat laajentaneet

Niistä on jäänyt hyvä mieli ja kättä

teistamisessa. Kun yrittäjille avataan kanavia

kuvaa siitä, mitä kaikkea matkailus-

pidempää. Hanke on niin alussa, että

maaseutumatkailun alueellisiin ja valtakunnal-

sa voi toteuttaa. Hanke on antanut

pian valmistuva kartoitus antaa var-

lisiin kehittäjiin sekä toimijoihin, jää alueelle

jo nyt mahdollisuuden paikalliseen

masti tarkemmat suuntaviivat. ”

hankkeen jälkeenkin uutta osaamista.

yhteistoimintaan eri tahojen kanssa

*Alajärvi, Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi, Lapua ja Vimpeli

sekä hankkeiden rahoituksen selvittä-

Päivi Hautala, kauhavalaisen Jääskän

miseen ja toteuttamiseen.”

Loma Oy:n majoitusyrittäjä ja Härmänmaan matkailuyrittäjäyhdistyksen

Reijo Tamminen, mökkiyrittäjä Vimpelin Lakeaharjulta

puheenjohtaja

6 | Maaseutu & Matkailu

hankkeita

KALASTAJILLE OMA SIVUSTO Teksti: Minna Myyrinmaa Kuva: Ismo Kolari Visitfinland.com/fishing perussivusto esit-

kohteena koti- ja ulkomaisille matkailijoille

telee Suomen tärkeimmät vesistöt, kalalajit

sekä kalastuksen harrastajille.

ja palvelut sekä antaa erilaista taustatietoa helpottamaan kalastusloman suunnittelua.

Kalastusmatkalla tarvittavat palvelut voi

Kalastusportaalista voi etsiä palveluja alueittain, vesistöittäin sekä aihealueiden mukaan. Portaaliin voi lähettää:

varata suoraan sivustolta. Portaalin Our Finland -yhteisöosiossa voi kertoa matkan

•

Kalastusohjelmat ja -paketit

jälkeen muillekin sanoin, kuvin ja videoin,

•

Kalastusoppaan palvelut

missä päin Suomea tuli paras tärppi tai ken-

•

Kartoitetut KalaMökit sekä majoitus-

ties karkasi se elämän isoin vonkale.

kohteet, joilla on kalastuspalveluja

Sivusto avautuu suomeksi, englanniksi

•

Kalastusvälineliikkeet

ja venäjäksi. Jatkossa Suomen kalastustar-

•

Kalatapahtumia (markkinat, messut, kil-

jonta esittäytyy yhteensä 10 kielellä. Sivusto kertoo Suomesta vetovoimaisena kalastus-

LisätieDOT: Minna Myyrinmaa Matkailun edistämiskeskus minna.myyrinmaa@visitfinland.com +358 40-5478454 Marjo Ranta-Irwin Matkailun edistämiskeskus marjo.ranta-irwin@visitfinland.com +358 40-5695 558

pailut) •

Ongintalammikot

Varmistathan omien kalastusmatkailupalvelujesi näkymisen portaalissa.

Maaseutu & Matkailu | 7

kolumni | Reijo Martikainen

Hankkeiden kehittämisestä on hyötyä Hankkeet on annettu meille kehittämistyön välineiksi. Niitä

rakentaa siltä pohjalta, mikä itsestä tuntuisi elämykselliseltä.

moititaan sirpaleisiksi, lyhytjänteisiksi ja tehottomiksi. Mutta

Edes naapurin näkemys ei riitä.

valitettavasti muita keinoja ei juuri ole. Kun kuuta ei taivaalta saa, on vain opittava käyttämään annettuja välineitä parhaalla

Yritysosaamistakin kehitetään

tavalla. Hankemerellä seilaamisessa on yhä oppimista.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan on luotu

Pienet hankkeet eivät ole automaattisesti tehottomia. Eivätkä suuret tehokkaita. Pienet ja suuret hankkeet ovat vaikuttavia vain silloin, kun ne toimivat pitkäjänteisesti, toisiltaan oppien ja yhteistyötä tehden.

väline, joka palvelee ohjelman ydintehtävää, yritysten valmentamista ja kehittämistä, erityisesti matkailun näkökulmasta.

Yritysryhmän kehittämishankkeessa yritykset voivat hioa palveluitaan ja osaamistaan. Toisaalta ne voivat valmentautua myös ryhmänä ja kehittää yhteisiä tuotekokonaisuuksia.

Voimaa verkostoista

Yhdessä toimiminen on lähes välttämätöntä menestyksen

Maaseudun matkailun kehittämisessä on päästy pitkälle.

saavuttamiseen liiketoiminnassa. Yritysten kehittämiseen on

Matkailun teemaryhmän kätilöimät kattohankkeet, Outdoors

käytössä myös yrityskohtaisia välineitä.

Finland ja Kylämatkailun kehittäminen, esitellään tässä leh-

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutus-

dessä. Sitä, kuinka ne hakevat voimaa valtakunnan laajuisista

aikaa on jäljellä vajaa kuusi vuotta. Hankkeita voidaan käynnis-

kehittämisverkostoista, tullaan seuraamaan jatkossakin.

tää vuoden 2013 loppuun asti ja toteuttaa vielä kaksi seuraavaa

Outdoors Finland on jo miljoonien eurojen kehittämisko-

vuotta. Ehditään siis tehdä isojakin asioita. Meneillään olevista

konaisuus. Aktiviteettien kehittämisperheessä on mukana

verkostohankkeista saadaan koko ajan tietoa uusien kehittämis-

toistakymmentä alueellista ja lukuisia pienempiä hankkeita.

kokonaisuuksien käynnistämiseen.

Monta maakuntaa on vasta tulossa mukaan. Näin laajaa verkostoa ei ole maaseudun kehittämisohjelmissa ennen nähty.

Kaikki ovat yksimielisiä siitä, että matkailun kehittämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia, erityisesti suomalaisella

Verkottuneessa kehittämistyössä on monta vahvuutta. Yksi

maaseudulla. Julkisia kehittämisvaroja on käytettävissä vuo-

on tehokkuus, jota käytetään kehittämisen raaka-aineen eli

den 2013 jälkeen huomattavasti nykyistä niukemmin. Seuraa-

tiedon tuottamisessa. Tieto kannattaa hankkia vain kerran.

vat vuodet on siis jaksettava ponnistella pysyvien vaikutusten

Toinen on verkosto, jota tiedon välittäminen alueille vaatii.

aikaan saamiseksi. Tässäkin saamme yhdessä enemmän ai-

Tämä mahdollistaa yritysten kehittämisen niin, että uusin tie-

kaan.

to on aina käytettävissä.

Matkailussa tiedon kerääminen on erityisen tärkeää. Vain

Reijo Martikainen

uusimman tiedon varassa kannattaa kehittää. Asiakkaat ovat

Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja

ympäri maailmaa ja kulutustrendit vaihtuvat. Tuotetta ei voi

ylitarkastaja, Maaseutuvirasto

8 | Maaseutu & Matkailu Teksti: Seppo Iisalo ja Mia Jokiniva

Maaseutumatkailuseminaari tulee taas Maaseudun matkailuyrittäjät ja koko matkailun toimikenttä kokoontuvat yhdessä valtakunnalliseen seminaariin Imatralle, tällä kertaa teemalla Saimaan sylis – Venäjän vieres. Seminaari tarjoaa mahdollisuuden kuulla maaseudun yrittäjien menestystarinoita ja huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja.

Maaseutu & Matkailu | 9

”Luentojen ohella tärkeä osa seminaarin antia tulee olemaan kokemusten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden matkailuyrittäjien kanssa.

Puhutaan samaa kieltä, nauretaan samoille vitseille ja ymmärretään toisen yrittäjän murheita!”

Paula Okkola, matkailuyrittäjä, Puumalan Niinisaari, Okkolan Lomamökit

Maaseutumatkailua itänaapurin kyljessä

I

matralla pidettävän maaseutumatkailuyrittäjien

neet kertomaan kokemuksistaan venäläisistä asiakkaina,

valtakunnallisen seminaarin teemana on ”Sai-

sanoo Kivinen.

maan sylis – Venäjän vieres”. Kolmen päivän ai-

Myös lähiruoka on päivien aikana näkyvässä roolissa.

kana saadaan kuulla rautaisannos yrittäjien koke-

Imatralla pääsee maistelemaan palkitun Suomen keittiö-

muksia alueelta.

mestari Ulla Liukkosen Saimaa-teemalla valmistettuja

Seminaarikaupunki Imatra sijaitsee Suomen kaakkois-

herkkuja: soppaa ja lounasta venäläiseen tyyliin. Iltajuh-

kulmalla, lähellä venäläisten matkailijoiden kulkureittiä.

lassa on tarjolla karjalaisia pitopöydän antimia, joista mo-

Alueella on kenties Suomen paras tietämys siitä, millaisia

net ovat paikallisten pienyrittäjien tuotteita.

venäläiset matkailijat ovat - bussiryhmistä yksittäisiin perhematkailijoihin.

uusimmat kuulumiset yrittäjille

– Imatra sijaitsee lähellä venäläistä suurkaupunkia

Kuinka löydät perille -teemaan liittyen Tiehallinnon

Svetogorskia, jonka asukkaat haaveilevat luonnon puhtau-

edustaja saapuu kertomaan viimeisimmät kuulumiset

desta ja vesistöstä. Päivien keskeinen sisältö voidaankin

merkkimuutoksesta. Opastusmerkit ovat muuttumassa

kiteyttää kysymyksiin siitä, mitä maaseutumatkailuyrittä-

sinisistä ruskeiksi, ja moottoritiet rajoittavat merkkien

jät myyvät, kenelle ja mihin hintaan, toteaa Suomen maa-

määrää. Kuka saa merkin ja kuka jää ilman?

seutumatkailuyrittäjien hallituksen jäsen Virpi Kivinen.

Visit Finland -maaportaalin käynnistyminenkin kiin-

Seminaariin odotetaan noin 150 osallistujaa, joista alan

nostaa monia, joten seminaarissa käsitellään myös säh-

yritysten edustajia on satakunta. Lisäksi paikalle saapuu matkailualan kehittäjiä pohtimaan alan polttavia aiheita.

köisen opastamisen kehittymistä.

Virpi Kivinen korostaa, että tärkeä osa seminaarin antia on muiden matkailuyrittäjien tapaaminen sekä kokemus-

Retki Svetogorskiin

ten vaihtaminen niin vanhojen kuin vasta-aloittaneiden

Heti maanantaina järjestetään retki rajan itäpuolelle Sve-

yrittäjien kesken.

togorskiin, entisen Enson kaupunkiin. Siellä tutustutaan

– Tervetuloa mukaan monenkirjavaan joukkoomme!

kaupungin matkailun kannalta merkittävimpiin kohteisiin, keskustan lisäksi muun muassa Jääsken siltaan, paikallisten datsha-alueeseen ja Neuvostoliiton entisen pääministerin Aleksei Kosyginin saunaan, jossa myös presidentti Urho Kekkonen on saunonut.

– Kiertoajelun lomassa saadaan myös vastauksia siihen, millaisia palveluja venäläiset odottavat maaseutumatkailuyrityksiltä.

Saimaa on mahdollisuus kalastustuotteille Saimaan puhdas vesistö houkuttelee matkailijoita, ja kalastus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä kaivataan alalle lisää.

Millaiset ovat Saimaan luomat mahdollisuudet kalastustuotteille? Siitäkin seminaarissa kuullaan tuoretta tietoa.

– Alueen maaseutumatkailuyrittäjät ovat valmistautu-

Aika 22.-24.3.2010 Paikka: Imatran kylpylä Tilaisuus: 36. Valtakunnallinen maaseutumatkailuyrittäjien seminaari Tausta: Seminaari on osa projektia Elämyksiä Etelä-Karjalasta Lisätietoja:

10 | Maaseutu & Matkailu

1.

Seminaarin luennoitsijoiden joukossa on paikallisten yrittäjien ohella maineikkaita tutkijoita ja matkailualan asiantuntijoita, jotka tarjoavat seminaarilaisille tuoreita tapoja tarkastella ja kehittää omaa työtään.

Lappeenrantalaissyntyinen Topiantti Äikäs (1.) on Oulun yliopiston kaupunki- ja aluetutkimuksen dosentti. Äikkään tutkimuskohteet

2.

liittyvät kaupunkien ja alueiden imagotyön perusteisiin sekä mielikuvien merkityksiin osana paikallista ja alueellista kehittämistä. Äikäs on myös kokenut Saimaan purjehtija ja työskennellyt aikanaan

4.

laiva- ja veneilypalveluiden parissa.

Jukka Laitinen (2.) on koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja Marie Louise Fant (3.) biologi. Pariskunta tapasi 1990-luvulla Saimaan aalloilla luonto-oppaan töissä. Yhteisen luontomatkailuyrityksen he perustivat vuonna 1997. Nykyisin yritys on osa SaimaaHolidayverkostoa. Laitinen ja Fant ovat myös osakkaina kahdessa kiinteistöyrityksessä, joihin kuuluu hotellitoimintaa ja vuokrahuviloita.

Maaseutuyrittäjä Paula Okkolan (4.) ”Okkolan Lomamökit” aloitti

3.

vuonna 1965 maatilan sivuelinkeinona yhdestä vuokramökistä.

Nyt mökkejä on jo parikymmentä ja matkailusta tullut pääelinkeino. Merkittävä osa lomamökkien asiakkaista tulee Venäjältä. Kommelluksia sattuu edelleen, mutta kattavalla kulttuurituntemuksella ja parantuneella kielitaidolla asiat hoidetaan joka vuosi jouheammin.

Petri Parkko (5.) on vastoinkäymiset ja onnistumiset kokenut safariyrittäjä. Hän aloitti ohjelmapalveluiden tuottajana 12 vuotta sitten paikassa, missä ei ollut valmiina matkustajavirtaa tai muuta tukitoimintaa. Petrillä oli vain ideoita ja runsaasti uskoa niihin. Nykyisin Salpasafarit työllistää useita henkilöitä ja kuuluu alueen suurimpiin ohjelmapalveluyrityksiin.

Lisätietoja ja puhujien täydellinen esittely nettisivuilla

5.

puhu ja esitte lyt

Maaseutu & Matkailu | 11

”Monipuolisilla retkillä pääset näkemään, mitä kaikkea Etelä-Karjalan maaseutumatkailuyrittäjyys tarjoaa: matkailukalastusta, huvila- ja aamiaismajoituksia sekä ruoka- ja kokouspalveluja. Koe yhdessä yrittäjien kanssa niin ilot kuin surutkin.”

Pekka Sopanen Yritysneuvoja Business Advisor Laatutonni - Palvelua Sydämellä - Tunne Turvaa-ProStart ProAgria Etelä-Karjala

Tervetuloa Etelä-Karjalaan Imatralle Seminaarin järjestelyt käynnistyivät välittömästi, kun

luennoista on moskovalaisen matkatoimisto Labirintin

tieto seminaarin saamisesta Imatralle tuli.

Skandinavian osaston johtajan, Sergei Mikhaylovin, luento.

– Mielenkiintoista, välillä haasteellistakin työtä on ol-

Luentojen lisäksi tutustumisretket paikallisiin yrityk-

lut paljon, mutta innolla olemme asiaan paneutuneet.

siin avaavat näkymän tämän päivän maaseutuyrittämi-

Järjestelyt ovat sujuneet mukavasti. Ilmoittautuneita on

seen.

odotetusti noin 150 henkilöä, kertovat palvelusihteeri

– Tiistai-iltana heittäydytään iltajuhlan tunnelmiin

Pirjo Reinikainen ja taloussihteeri Maarit Turunen Imat-

”karjalaisee viisii” ja päästään nauttimaan mukavan oh-

ran Seudun Kehitysyhtiöstä.

jelman lisäksi Imatran Kylpylän keittiömestarin ja Suo-

Molemmat kiittävät lämpimästi kaikkia järjestelyihin osallistuneita: Maaseuturyhmän Pirjo Räsästä, Maaseu-

men Keittiömestarit ry:n puheenjohtajan Ulla Liukkosen loihtimia karjalaisia herkkuruokia.

tumatkailuyrittäjien Virpi Kivistä ja Mikko Lindelliä,

Keskiviikkona luentojen lomassa kannattaa käydä tuo-

ProAgria Etelä-Karjalan Pekka Sopasta, Saimian Marjaa-

tetorilla tapaamassa ”paikallissii tuottajii myymäs herk-

na Kareista, Imatran Kylpylän väkeä sekä lukuisia muita

ku- ja kästyötuotteitaa”.

tahoja arvokkaasta avusta.

– Olemme täällä Imatralla seminaarin teeman mukai-

– Lähdimme rakentamaan kokonaisuutta seminaarin

sesti Saimaan sylissä ja Venäjän vieressä, Suomen mat-

teeman ”Saimaan sylis - Venäjän vieres” mukaisesti. Tiis-

kailun syntysijoilla ja eteläkarjalaisessa kulttuurissa val-

taina ja keskiviikkona suomalaiset ja ulkomaiset huippu-

miina ottamaan vastaan seminaarivieraat karjalaisella

asiantuntijat kertovat vesistömatkailun kehittämisestä ja

vieraanvaraisuudella ja välittömyydellä, Pirjo Reinikai-

Venäjän markkinoille menemisestä. Yksi odotetuimmista

nen ja Maarit Turunen vakuuttavat.

•

12 | Maaseutu & Matkailu

Järjestelmällinen

kehittäminen

takaa tulokset

Kun kehittäminen läpileikkaa kaikki toiminnan tasot ja opittu tieto jaetaan muillekin, matkailu kehittyy parhaiten. Tänä vuonna maaseutumatkailussa otetaan isoja harppauksia eteenpäin, sillä hankkeissa tehdään työtä yhtaikaa tilastotiedon, erikoistuneen tuotekehittelyn ja laajan verkostoitumisen parissa.

Hanke: kulttuurin ketju Teksti: Anne Karsikas-Järvinen

Kulttuurikohteetkin tarvitsevat tuotekehittelyä Kulttuurin ketju -hanke edistää kulttuurimatkailun tuotekehitys-

pilottikohteita ovat Rovaniemen taidemuseo, Arktikum ja Lapin

tä. Se rakentaa paraikaa kulttuurikohteille räätälöityä laadun ke-

kamariorkesteri. Mäntästä kunnian saivat Serlachius-museot Gös-

hittämisohjelmaa. Työ tehdään yhdessä matkailun koulutusta ja

ta ja Gustaf.

tutkimustyötä tekevän Haaga-Perho-instituutin kanssa.

Uuden kulttuurikohteille suunnatun Culture DQN® -laadunke-

Kulttuurien ketjussa autetaan kulttuuri- ja matkailualan yhteis-

hittämisohjelman pilotointi käynnistyi yllä mainituissa kohteissa

työverkostoja kehittymään ja luodaan käytännön laatu- ja tuote-

viime kesänä Mystery Shopping- ja asiakastyytyväisyystutkimuk-

kehityksen välineitä.

silla, niiden tulokset osoittautuivat erinomaisiksi.

Turusta pilottikohteiksi on nimetty Turun linna, Luostarinmäen käsityöläismuseo ja Åbo Svenska Teater. Helsingistä kohteiksi

Valmennuksia, verkkopalvelua ja verkostoja

valittiin Ateneum ja kävelykierrokset Helsingissä. Rovaniemen

Kulttuurien ketju -hankkeen työ on vasta alussa ja eri osa-alueita >>

Maaseutu & Matkailu | 13

Hanke: kylämatkailu Teksti: Susanna Kulmala

Kylämatkailu valtakunnalliseksi Valtakunnallinen kylämatkailuhanke etenee 12

teiden paremman tuotteistamisen. Rakennet-

leista. Aineisto on saatavilla osoitteesta www.

pilottikylän voimin. Kylissä on käynnissä kuusi

tuja hevosvaellusreittejä on kymmeniä kilo-

lomalaidun.fi. Sivustolta löytyy myös uusin tie-

kylien kehittämishanketta ja useita uusia hank-

metrejä, mutta selkeitä hevosvaellustuotteita

to kylämatkailun kehittämisestä.

keita suunnitellaan.

on vain vähän tarjolla.

Tuorein käynnistyneistä hankkeista toimii

Tärkeää olisi myös se, että matkailijat saatai-

Ypäjällä. Hankkeen projektipäällikkö Olavi

siin viipymään Ypäjällä pidempään kuin ennen.

Paavilainen kertoo kylämatkailun olevan

Lisäksi tarvitaan uusia investointeja majoitus-

Ypäjälle väylä kehittyä.

kapasiteetin kasvattamiseksi.

– Kylämatkailun ajatus sopii maaseutumaiseen kuntaan. Täällä on ollut jo vuosikaudet

Inspiraatiota maailmalta

merkittäviä matkailukohteita kuten Hevos-

Kylämatkailun koordinaatiohanke järjestää

opisto, LoimijokiGolf ja musikaaleistaan tun-

opintomatkan Irlannin Ballyhouraan 20.–

nettu Ypäjän kesäteatteri.

24.4.2010. Matkan tarkoituksena on tutustua

Paavilainen kertoo, että sijainti keskellä

alueen kylämatkailun kehittämiseen valtakun-

kolmiota Turku–Helsinki–Tampere on sekin

nan, alueen, kylän ja yrityksien tasolla. Matka

selkeä etu.

on täynnä, mutta mahdollisia peruutuspaikko-

– Koska kylämatkailu on Suomessa vasta ke-

Lisätiedot: Susanna Kulmala, projektipäällikkö Kylämatkailun koordinaatiohanke susanna.kulmala@lomalaidun.fi +358 50 5960 901

ja voi tiedustella projektipäälliköltä.

hitysvaiheessa, on ihmisten saaminen mukaan

Seuraava valtakunnallinen kylämatkailuse-

uskomaan tähän asiaan yksi suurista haasteista.

minaari järjestetään kaksipäiväisenä Vuonis-

Jotkut yrittäjät tulevat tällä hetkellä taloudelli-

lahdella Lieksassa 18.–19.5.2010. Seminaarin

sesti hyvin toimeen. Heidän ei ole pakko tehdä

yhteydessä testataan Vuonislahden matkailu-

kylämatkailun kehittämiselle mitään – vielä!

kylän palveluita ja uutta mobiiliteknologiaa.

Tulevina kehittämistoimenpiteinä Paavolai-

Koordinaatiohanke on julkaissut selvityksen

nen mainitsee esimerkiksi hevosmatkailutuot-

Irlannin, Itävallan ja Italian kylämatkailumal-

Kuvateksti (kuva Ypäjä): Kylämatkailun kehittäminen on vuorovaikutusta. Yrittäjät Päivi ja Hannu Paija sekä projektipäällikkö Olavi Paavilainen (toinen vas) pohtivat yhdessä seuraaviin haasteisiin tarttumista.

>> halutaan hioa edelleen. Paikallisista kulttuurin ja matkailun avainhenkilöistä kootut laatutiimit suunnittelevat oman alueensa kulttuurimatkailun edistämistä, kun taas tiimien edustajista kootun laatufoorumin näkökulma on valtakunnallinen. Lisäksi yhteistyökohteiden henkilökunnat ovat aloittaneet kulttuuripainotetut Laatutonni-valmennukset.

Kulttuurimatkailun tuotekehitysmallia hahmotetaan jo nyt toteutettavien mallien kautta. Ideoita testataan eri yhteyksissä vuoden 2010 ja 2011 aikana. Uusi tuotekehitysmalli rakennetaan niiden pohjalta.

Kulttuurien ketju -hanke tuottaa yhdessä Varsinais-Suomen matkailu- ja elämystuotannon osaamiskeskuksen kanssa verkkopalvelun.

Kulttuuri- ja matkailualan toimijoille suunnatun yhteisöllisen palvelun osoite on www.kulmat.fi.

Kirjautumalla sivustolle toimijat voivat verkostoitua, jakaa kokemuksiaan, tutustua oppimiskokonaisuuksiin sekä kehittää erilaisia yhteistyömuotoja ja tuotteita. Kulmat.fi avautuu maaliskuussa 2010.

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto / Hämeen ELY-keskus / OPM Hallinnoija: Turku Touring

•

•

Lisätiedot: Anne Karsikas-Järvinen, projektipäällikkö Kulttuurien ketju -hanke anne.karsikas-jarvinen@turku.fi, +358 40 5523848

14 | Maaseutu & Matkailu

Vaellus

Hanke: outdoors finland Teksti: Terhi Hook

Opastettu vaellus

Outdoors Finland kehittää kesäaktiviteetteja

1. Tuotteesta on ilmoitettu kirjallisessa l tuotteeseen sisältyvien majoituskohteiOutdoors Finland (OF) on valtakunnallinen kesäaktiviteettuotekehityksessä tsekkauslistan tapaan. Suositukset on englanninkielisessä (tai kohdemarkkinan den tyyppi esim. laavu/teltta/b&b/hotelli tien kehittämisohjelma, joka kokoaa pienet ohjelmapalvelaadittu ulkomaalaisen asiakkaan vaatimusten perusteella. kieli) tuotekuvauksessa: l matkapuhelimen kuuluvuus luyritykset tekemään yhdessä entistä parempia palveluita.

Vaelluksen, melonnan ja pyöräilyn osalta tuotesuositukl reitin pituus (km), kesto (h), ympyräEsimerkiksi vaellus, pyöräily, melonta, kalastus ja heset on jaettu kolmeen ryhmään: opastettuihin, omatoimil reitin tärkeimmät GPS-koordinaatit: vai janareitti vosmatkailu saavat lisäpotkua Outdoors Finlandin alusiin ja reitteihin pohjautuviin suosituksiin. aloitus-, lopetus-, palvelupisteet, risteykeellisten kehittämis- ja yritysryhmähankkeiden avulla.

Reittisuosituksissa on määritelty ulkomaisen matkailiset l soveltuvuus: päiväretki, pitkä vaellus, Valtakunnallisen projektin ideana on tuottaa apuvälineijan kannalta huomioitavat asiat reitistön valinnassa. Niitä apsiperheille, aloittelijalle, jonkin verran tä ja informaatiota niitä tarvitseville, mutta myös välittää ovat reitin saavutettavuus, vetovoimaisuus ja vaativuusta2. Tuotteesta on reittikartta: yleisluonvaeltaneelle, harrastajalle, aktiivivaeltapaikallisesti syntyviä tuotteita MEKin kansainväliseen so. Pyöräilyssä ja melonnassa on huomioitava myös reitin toinen, englanniksi. alle

“

markkinointiin. Alueellisia hankkeita suunnitellaan par-

turvallisuus.

toteuttaisivat yhdessä strategisesti tärkeimmiksi määri-

myös Outdoors Finland -hanke.

reitin haasteellisuustaso: haillaanLamuun muassa Lappiin.on eräopaskoulutuksenTärkeänä työkaluna ovat Suomen Ladun hankkeen Ulkomaa- Suomen 3. Ohjaaja tai dun ulkoilureittien luokitus ja kuvausOutdoors Finland pyrkii suuntamaan kaikkien kesä”Poluista reiteiksi” tekemät ohjeet ulkoilureittien luokivastaavat tiedot useamman vuoden laisia kiinnosohjeen mukaisesti aktiviteetteja tuottavien yritysten toimintaa niin, että ne tuksiin ja kuvauksiin.

Niiden toteutumista edistää nyt kokemuksen kautta omaava henkilö.

l

l

taa, palvelukielet mitkä ovat opastuksen suomalaisia

teltyjä teemoja.4.

Suosituksissa luetellaan tärkeitä asioita, joita tuotekuTuote toteutetaan reittisuositukset vauksen tulee sisältää. täyttävällä reitillä.

tarvittavat varusteet: tuotteeseen sisTyökaluksi tuotesuositus erityispiirteitä ältyvät, asiakkaan omat

l

Outdoors Finland kehittää tuotteita konkreettisten, tee-

ympäröivässä markkinoinnillinen ja elämyksellinen makohtaisten tuotesuositusten avulla. Yrittäjä voi käydä päiväohjelman kuvaus: kasvisluonnossa.eläimistö,tuotesuosituksia läpi tuotetyöpajoissa ja omatoimisessa to, maaperä, ilmasto, vesistö, luonnonnähtävyydet, kiinnostuksen kohteet

l

“

Ulkomaalaiset asiakkaat haluavat tietää tuotteesta etukäteen esimerkiksi maastotyypin ja sen, mitä näkemisen arvoista reitillä on. Myös se kiinnostaa, mitkä ovat suomalaisia erityispiirteitä ympäröivässä luonnossa, mitkä

Maaseutu & Matkailu | 15

Hanke: matkailun alueelliset tietovarannot Teksti: Outi-Maaria Palo-oja

Vaellus

Esteettömän

reitin suositu

kset

Vaativa pyör ätuolireit ti l reitillä vaike akulk rempia kaltevuuk uisia osia tai suusia kuin norm aalilla pyörätuolireit illä

Lisätiedot: tasaisella osuu della voi olla pienehköjä kuoppia Terhiti Hook, projektipäällikkö tai pehmeähk öjä osia jonossa kulje reitti kovapinta ttava polku vähin inen, reitilläFinland metrin tään 1,5 -aktiviteettien kehittämisohjelman levyi ei esteOutdoors saa nen itä eikä kuop olla - näillä kapeilla pia voi olla ohitu poluilla s- tai kääntöpa ikkoja pyörätuolireit rinnakkain kulje in pituuskaltevuu koordinointi ttavien polkujen 1:20, kansallinen s enint. ys on eli 5 % leve2-4 metriä sivut taiskaltev sivut taiskaltev uus enintään edistämiskeskus Matkailun uus saa olla enin 2% t. 2 % reitin leveys vähin reitillä varaudut tään 2 m aan liikkumaa tajan n avus kanssa tai sähk reitilterhi.hook@visitfinland.com lä on mahdolli öpyörätuolilla sta liikkua itsen sesti pyörätuo äiitsenäisesti lilla kelaten liikkuville näkö sille tarkoitetu vammaiilla reiteillä tulee +358 50 597 0999 reunoilla olla polkujen kaite Jos tuotetta markkinoidaa n esteettömänä, tulee se olla luokiteltu seur aavasti:

Tieto matkailusta talteen

l

Pyörätuolireit

l

l

l

l

l

Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa

l

l

l

käynnistyi keväällä 2009 Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke.

l

l

Se vastaa pienten matkailuyritysten tarpeeseen matkailutoiminnan

taavia näkövamm et, reunapuut tai vasaisten orientoitu helpottavia rake mista nnelmia

tilastollisesta tutkimuksesta.

VAE LLU S

varusteet sisältyvät tuotteeseen ja mitkä pitää tuoda itse.

Hankkeeseen osallistuvat Saimaan, Pohjois-Karjalan, Kajaanin ja

Tärkeää informaatiota ovat myös reitin pituus, kesto ja

Mikkelin ammattikorkeakoulut sekä Savonia-ammattikorkeakoulu.

5

vaativuus.

Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana määriteltiin ja toteutettiin

Vaelluksen osalta suosituksia on myös esteettömille

tekninen tietokanta, johon kerättävät matkailutiedot tullaan tallen-

reiteille. Omatoimisissa tuotteissa taas kartta on merkit-

tamaan. Lisäksi määriteltiin majoitusliiketoimintaa hyvin kuvaavia

tävässä roolissa, samoin kuin tiedot vuokrauksesta. Edel-

mittareita.

lä mainittujen lisäksi tuotesuosituksiin pätevät MEKin yleiset vientikelpoisuuden kriteerit.

Saimaan ammattikorkeakoulun johdolla hankkeessa on suunniteltu toimintamalli, jossa matkailuun liittyvän tiedon kerääminen integroidaan osaksi ammattikorkeakoulujen opetusta. Toimintamallia

Nettiportaali vaellusreittien rinnalle

testataan kuluvana vuonna. Lahden ammattikorkeakoulu testasi jo

Valtakunnallisessa Outdoors Finland -hankkeessa on

syksyllä tietokannan käytännön valmiutta tutkimuksessaan Päijät-

kehitetty yrityksien apuvälineeksi opetusvideo VisitFin-

Hämeen maaseutumatkailuyrityksistä.

landTutorial. Opetusvideo luotiin, jotta tuotteiden syöttä-

Tähän saakka Matkailun alueelliset tietovarannot -hankkeessa on

minen VisitFinland.com-portaaliin olisi mahdollisimman

keskitytty majoitustietoihin. Ohjelmapalveluiden mittariston osalta

helppoa. Portaaliin halutaan lisää aktiviteettituotteita.

hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä Outdoors Finland -hankkeen

Kolme YouTubessa olevaa opetusvideota on tehty erityisesti ohjelmapalveluyrityksiä ajatellen. Videot opasta-

kanssa. Vuoden kuluessa mittaristo laajentuu kattamaan ohjelma- ja ravitsemispalvelut.

vat selkeästi tuotetietojen syöttämisen VisitFinland.com-

Kokonaisuudessaan kaksivuotinen Matkailun alueelliset tietova-

portaaliin. Oman tuotteen voi syöttää helposti, kun seu-

rannot -hanke tuottaa tietoa matkailunelinkeinon tilasta ja toimin-

raa yhtä aikaa neuvoja antavaa YouTube-opetusvideota.

taympäristöstä. Käytettyjä mittareita ovat muun muassa toimialan

Sivustolla on VisitFinlandTutorialia täydentämässä

avaintunnusluvut, asiakas- ja markkinainformaatio sekä matkailun

malliesimerkki hyvästä aktiviteettituotekuvauksesta.

työllistävyys.

Hanke on saanut jatkorahoituksen kevääseen 2011 saakka.

Katso opetusvideot internetistä: 1. ”Aloita tästä” -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille): 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen

Lisätiedot: Outi-Maaria Palo-oja, projektipäällikkö Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke outi-maaria.palo-oja@joensuu.fi +358 50 589 0070

VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): 3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (eTuote Maksuttomat perustiedot):

TE-keskukset rahoittavat Outdoors Finland -hankkeita Manner-Suomen Maaseudun kehittämisrahastosta.

•

•

16 | Maaseutu & Matkailu

Saunassa

on vetovoimaa Teksti: Reija Kokkola Kuvat: MEK

Sauna ja talvi-illan sininen hetki. Sauna ja keskikesän yötön yö. Lenkille ja saunaan. Saunaan, ja sitten baanalle. Suomalaisille sauna on jokapäiväistä elämää. Ulkomaalaisille sauna taas on eksoottinen kokemus. Oikein tuotteistamalla saunasta saadaan vetoapua matkailun edistämiseen.

Maaseutu & Matkailu | 17

Saunassa hiljentymisellä on tärkeä “ merkitys myös mielen hyvinvoinnille. “

S

uomessa saunaan mennään arkena ja juhlana.

kankaasta valmistettuja kaapuja. Saunapuvut olisivat miel-

Saunoja on kaikkialla, niin suurissa kylpylöis-

lyttävät yllä ja tarpeeksi peittäviä sekä tietenkin hygieenisiä.

sä kuin kaupunkiyksiöissäkin. Suomen saunaseuran johtokunnan jäsen, saunaniekaksi itse-

Suomalaisuus kunniaan

ään tituleeraava Pekka Tommila tietää, että Suomessa

Pekka Tommilan mielestä sauna olisi helppo tuotteis-

tosiaan saunotaan.

taa hyvinkin laajasti. Saunominen on kokonaisvaltainen

– Karkeasti arvioiden Suomessa saunotaan vuosittain noin puoli miljardia kertaa. Sauna on niin jokapäiväinen asia, ettei sitä välttämättä osata ajatella turismin houkuttelukeinona. Ulkomaalaisille matkailijoille saunassa käynti on kuitenkin eksoottinen, jännittävä, jopa hämmentävä kokemus, Tommila toteaa.

kokemus, johon kuuluu muutakin kuin kuuma ja kostea huone.

Tommila kertoo yrittäjästä, joka hemmotteli ulkomaalaisia asiakkaitaan koko päivän saunaelämyksellä.

– Päivä aloitettiin saunapuiden pilkkomisella. Saunaa lämmiteltiin yhdessä ihan rauhassa. Sitten lähdettiin kalaan, jonka jälkeen saunottiin pitkään ja leppoisasti.

Eri taustat, samat löylyt

Lopuksi vielä savustettiin kalat. Kalastamisen lisäksi sau-

Erilaiset kulttuuritaustat ja uskonnolliset vakaumukset

nomiseen voi liittää marjastusta, sienestystä, samoilua ja

voivat vaikeuttaa saunaan sopeutumista. Tommilan ar-

monia muita aktiviteetteja, Tommila pohtii.

vion mukaan kuitenkin mahdollisen ensimmäisen häm-

Renforsin mielestä ulkomaalaisille pitäisi kertoa laa-

mennyksen jälkeen noin 99 prosenttia ulkomaalaisista

jemmin suomalaisesta saunakulttuurista ja kylpemisen

saunojista kokee saunomisen erittäin miellyttäväksi.

historiasta.

Matkailun edistämiskeskuksen hyvinvointimatkailu-

– Koska sauna on meille niin arkinen asia, emme ole

hankkeesta vastaava Liisa Renfors on samaa mieltä.

osanneet markkinoida sitä juuri suomalaisena ilmiönä.

Alastomuuden lisäksi terveysseikat herättävät ulko-

Sen sijaan ulkomaiset yritykset painottavat markkinoin-

maalaisissa kysymyksiä, mutta jälkeenpäin kokemus on

nissaan suomalaisuutta, eksotiikkaa.

yleensä pelkästään positiivinen.

Renforsin mielestä tärkeintä olisi välittää viestiä saunan

– He kysyvät usein, onko kuumuus vaarallista tervey-

aitoudesta ilman ihmeellisiä kommervenkkejä. Suomalai-

delle. Kun sauna on sopivan lämpöinen, ei siis liian kuu-

sen saunan aitous on avainasia, Yksinkertaiset asiat, kuten

ma, kokevat myös turistit saunomisen rentouttavaksi ja

makkaran paistaminen saunan yhteydessä, riittävät.

miellyttäväksi, hän kertoo.

Saunassa hiljentymisellä on tärkeä merkitys myös mielen hyvinvoinnille. Tätä seikkaa pitäisi ehdottomas-

– Sauna voidaan tuotteistaa tyylikkäästi. Suomalaisesta saunasta ei saa tehdä keinotekoista.

•

ti korostaa markkinoinnissa Renforsin mukaan vieläkin enemmän.

Renfors kertoo kerran saunoneensa ulkomaalaisen rouvan kanssa, joka ei luopunut turkistaan edes saunassa. Renforsilla onkin idea, jolla helpottaa niiden saunojien elämää, joille alastomuus ei ole luontaista.

– Saunan tuotteistamiseen voisi liittää saunapukujen tarjonnan. Ne voisivat olla trikoisia haalareita tai pellava-

Suomessa on käynnistetty hankkeita saunan tuotteistamiseksi. Esimerkiksi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö JYKESissä saunapalveluiden ympärillä tehdään tuotekehittelyä. Hankkeesta on kiinnostunut valtava määrä alueen yrittäjiä. Teossa on muun muassa ulkomaalaisille suunnattu kirja, jossa kerrotaan siitä, miksi sauna on suomalaisille eräänlainen kehon ja mielen temppeli.

18 | Maaseutu & Matkailu

Creen Care -palvelut

Saun tervehdyttävät on veto luonnon voimalla Teksti: Katja Ilmarinen (hyvinvointiteemaryhmä), Pirjo Räsänen (Matkailun teemaryhmä) ja Mia Jokiniva

Kun työkyvytön osallistuu ammattimaiseen kuntoutusohjelmaan luontoympäristössä, tehdään tuloksia, joista hyötyvät niin kuntoutuja kuin maaseutuyrittäjäkin. Uudet hankkeet selvittävät Green Care -toiminnan mahdollisuuksia Suomessa.

H

oitokoteja, parantoloita ja kasvatuskoteja

käyttää luonnon lisäarvoja tavoitteellisesti ja pätevän

on sijoitettu aina maaseutuympäristöön,

henkilökunnan ohjaamana terveyden edistämiseen ja yl-

sillä luonnon, kasvien, eläinten ja maa-

läpitoon, Ilmarinen kuvailee.

seudun arkirutiinien on todettu vaikutta-

van positiivisesti ihmisen terveydentilaan.

Mukaan kaikilla kyvyillä

Nykypäivän tutkimushankkeetkin todistavat, että

Yksi Green Care -sovellus ulkomailla on vajaakuntoisten

luontoympäristö ja eläimet tosiaan lieventävät ihmisen

työllistäminen maatiloilla. Maatila tarjoaa monitasoisia

stressireaktioita ja torjuvat masennusta. (Kts. Yhteenve-

tehtäviä, jotka voidaan sovittaa työntekijän kykyjen mu-

totutkimus lopussa)

kaisesti. Arkipäivän puitteet rutiineineen ohjaavat kun-

– Koska luonto edistää hyvinvointia, on sitä alettu käyttää kuntoutuksen osana myös tietoisesti ja tavoitteellisesti, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tutkijana työskentelevä Katja Ilmarinen kertoo.

– Euroopassa Green Care on suuressa suosiossa, mutta Suomessa vielä tuntematonta. Menetelmien ideana on

toutujaa ja oman kädenjäljen näkeminen tuo itseluottamusta.

Työllistäminen ja kuntoutuminen maatiloilla ja maaseudulla tapahtuu yhteistyössä maatilayrittäjän ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa.

Suomessa tämä toiminta ei ole vielä vakiintunutta eikä >>

nassa

ovoimaa

Maaseutu & Matkailu | 19

20 | Maaseutu & Matkailu

“ Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. “ lainsäädännön puitteissa mahdollistakaan, mutta EurooLisätieDOT: Green Care – terveyttä ja hyvinvointia maatilalta -julkaisu (MTT, 2009) Walsh, F. (2009). Human-Animal Bonds I: The Relational Significance of Companion Animals.

Family Process (4), 462–480.

Katja Ilmarinen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä/ Hyvinvointipalvelut

passa toiminnasta on kokemusta.

– Luontoympäristössä on matala kynnys toimia. Lyhyessä ajassa voi oppia hyväksi ja saada kiitosta. Elävästä olennosta, kasvista tai eläimestä vastuun ottaminen eheyttää. Esimerkiksi puutarhatyöt ovat dementoituneilla vanhuksilla edistäneet aikaan ja paikkaan orientoitumista, Ilmarinen sanoo.

Eläin auttaa vuorovaikutustilanteessa, koska kohtaamiset ovat vapaita ihmissuhteisiin liittyvistä jännitteistä ja odotuksista. Eläinten on todettu auttavan esimerkiksi kivunlievityksessä.

Työtä yrittäjälle ja kuntoutujalle Italiassa, Hollannissa, Iso-Britanniassa ja Norjassa Green Care -yrittämiselle on jo vakiintuneita yhteiskunnallisia rakenteita. Toimialalla on neuvontaa ja erilaisia rahoitusmuotoja. Yrittäjät ovat verkostoituneet paikallisesti ja tuottavat palveluja yhdessä.

– Suomessa ei ole käyty vielä keskustelua, jossa määritellään tarkat Green Care -standardit. Nyt se on sateenvarjokäsite menetelmille, joissa tuotetaan luonto- ja eläinavusteista kokemuksellista oppimista, kuntoutusta, hoivaa tai terapiaa. Esimerkkejä ovat puutarhaterapia, ratsastusterapia ja sosiopedagoginen hevostoiminta, Ilmarinen sanoo.

Tarkennuksia Green Caren määritelmille ja mahdollisuuksille Suomessa selvitetään paraikaa MTT:n hankkeissa Green Care palveluyrittäjyyden muotona: asiakkuudet ja markkinointi ja Green Care -toiminnan vaikuttavuus (CAREVA). Green Care käsitteenäkin hakee vielä suomenkielistä muotoa.

Green Caresta brändi CAREVA-hanke järjesti syksyllä eri puolilla Etelä-Suomea neljä työpajaa, joissa yrittäjät ja tutkijat kokoontuivat Green Caren pariin. Tulevien vuosien tavoitteiksi asetettiin muun muassa luonnon käyttäminen osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

– Olisi hienoa, jos kunnat voisivat ostaa näitä palveluita maaseutuyrittäjiltä. Green Care voisi olla brändi. Kun luonto ja eläimet valjastetaan valvotusti hyvinvoinnin lähteeksi, saavat kaikki osapuolet vastinetta rahoilleen.

Eläinten kunnioittaminen ja mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen on yksi tärkeä toimintaperiaate.

– Toiminnan yhteyteen voisi kehittää kysyntälähtöisiä palveluja, kuten tyky-toimintaa ja oheispalveluja, jotka toimivat puhtaasti liiketaloudellisin perustein. Sosiaalija terveysala sekä matkailu- ja harrasteyrittäjät voisivat olla yhteistyössä matalan kynnyksen mielenterveys- ja sosiaalityössä, Ilmarinen vinkkaa.

•

Maaseutu & Matkailu | 21

Leader-toimintaryhmät

tukevat maaseutumatkailua Teksti: Maritta Lindqvist Kuva Joutsentenreitti ry

Maaseudulla toimivat matkailualan mikroyritykset voivat hakea rahallista tukea Leader-toimintaryhmiltä. Tukea saa investointeihin, kehittämiseen ja toiminnan alussa tapahtuvan vieraan työvoiman palkkaamiseen.

M

atkailusta ennustetaan tulevan maailman suurin vientiteollisuusala ja yksi tärkeimmistä

tulevaisuuden

sosio-

ekonomisista aloista. Matkailulle en-

nustetaan keskimäärin muutaman prosentin jatkuvaa vuotuista kasvua. Kotimaan matkailu on kymmenker-

Toimintaryhmä-verkosto on koko maan kattava. Vain suurimmat kaupunkitaajamat (yli 24 000 asukasta) on rajattu tukialueen ulkopuolelle.

Kuluva hankekausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Haku on jatkuvaa.

Oman alueesi toimintaryhmän yhteystiedot löytyvät sivuilta

Mitä on tehty, mitä ollaan tekemässä?

taista ulkomaan matkailuun verrattuna. Sen suuruisena sen odotetaan säilyvän tulevaisuudessakin. Siksi myös yksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 keskeinen painopistealue on matkailuelin-

Rahoituskehys matkailuun

keinon kehittäminen.

Pohjois-Suomessa

Suomessa toimii 55 Leader-toimintaryhmää, jotka toteuttavat maaseudun kehittämisohjelmaa rahoittamalla hankkeita, jotka ovat lähtöisin maaseudun asukkaiden omista tarpeista ja toiveista. Toimintaryhmien käytössä olevan julkisen rahan määrä on koko ohjelmakautena yhteensä 242 miljoonaa euroa.

Leader-rahoitusta maaseudun yrityksille Matkailualan maaseudulla toimivat mikroyritykset voivat hakea Leader-toimintaryhmiltä tukea investointeihin, kehittämiseen ja ensimmäisen vieraan työvoiman palkkaamiseen. Lisäksi sellaiset elinkeinon kehittämisorganisaatiot, joiden tehtäviin tai toiminta-ajatukseen kuuluu palvelujen tuottaminen yrityksille, voivat hakea tukea yri-

Toiminnanjohtaja Reija Viinanen Kyläkulttuuria tuntureitten maassa ry:stä kertoo lähes kaikkien alueensa hankkeiden sivuavan matkailua.

– Julkisella rahoituksella tuetaan vuosittain toimintaalueellamme matkailun kehittämistä liki 400 000 eurolla, hän toteaa.

Alueen matkailua kehitetään monipuolisesti. Matkailun merkitys Tunturi-Lapin asukkaille on suuri, lasketaanhan välittömäksi matkailutuloksi 16 500 euroa jokaista alueen asukasta kohti vuodessa.

Virkistys, kulttuuri ja matkailu yhdessä Pirkanmaalla Pirkanmaalainen toimintaryhmä Pomoottori tukee maaseutumatkailua. Sen välillisten ja välittömien maaseutumatkailua edistävien hankkeiden yhteenlaskettu julkinen tuki oli viime ohjelmakaudella (2000–2006) noin puoli miljoonaa euroa. Pomoottorin edustaja Mikko Rissanen uskoo tukisumman kohoavan tälläkin ohjelmakaudella samanlaiseksi.

Pomoottorin kautta on haettu yritys- ja hanketukia.

– Tuemme etupäässä hankkeita, joissa paikallinen virkistyskäyttö sekä kulttuuri ja matkailu kytkeytyvät toisiinsa, kertoo Rissanen.

Hän mainitsee esimerkkinä tältä rahoituskaudelta Kukkilan järvimatkailun kehittämisen, Sappeen matkailukeskuksen yhteyteen rakennetun kesäteatterin sekä matkailuyrityksen saaman ensimmäisen vieraan työntekijän palkkatuen.

tysryhmähankkeisiin. >>

22 | Maaseutu & Matkailu

Investointitukea myönnetään aloittaville ja jo toiminnassa oleville yrityksille muun muassa uusien rakennusten jentamiseen sekä muutostöihin. Myös erilaisten koneiden

Vaara-Karjalassa yhdeksän matkailua

ja laitteiden hankinnat ovat tukikelpoisia investointeja.

tukevaa hanketta

rakentamiseen, vanhojen korjaamiseen, toimitilojen laa-

Kehittämistukea voidaan myöntää yrityksille sellaiseen asiantuntija-apuun tai koulutukseen, joka hankitaan yrityksen ulkopuolelta ja jonka avulla yritys voi suunnitella toimintansa tehostamista, laajentamista tai uudelleen suuntaamista. Tukikelpoisia ovat myös yritystoiminnan edellytysten selvittäminen ennen yrityksen toiminnan aloittamista.

Käynnistystukea voidaan myöntää ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaukseen 24 kuukauden ajalta.

Työsuhteen tulee olla jatkuvaksi tarkoitettu ja työtuntien määrä vähintään 25 tuntia viikossa.

Yritysryhmähankkeessa voidaan tuottaa kullekin osallistujayritykselle räätälöityjä kehittämistoimenpiteitä kuten esimerkiksi tuotteistamista, yhteisiä markkinointitoimenpiteitä tai järjestää kaikille osallistujayrityksille yhteisiä valmennustilaisuuksia tai kehittämistoimenpiteitä.

Yrityksille tarkoitettujen tukien tukiprosentit vaihtelevat 20–50 % välillä, poikkeuksena yritystoiminnan edellytysten selvittäminen, jonka tuen määrä on 90% enintään 1500 € kustannuksista.

Hanketukia moneen lähtöön Yhdistysten, säätiöiden ja muiden julkisoikeudellisten yhteisöjen haettavissa olevilla hanketuilla voidaan tehdä myös monia välittömiä ja välillisiä toimenpiteitä maaseutumatkailun edistämiseksi.

Yleishyödylliset investointituet sopivat erinomaisesti matkailuun liittyvän infrastruktuurin parantamiseen.

Toiminnanjohtaja Jouni Korhonen Vaara-Karjalan toimintaryhmästä kertoo myönnettyjen tukien jakautuvan omalla alueellaan tasaisesti yritys- ja yleishyödyllisiin hanketukiin.

– Alueemme tunnettujen matkailukeskittymien, Kolin ja Bomban, suuret yrittäjät hakevat rahoituksensa pääsääntöisesti muualta kuin meiltä. Tosin näiden kärkituotteiden vaikutuspiirissä on ollut useita pieniä Leader-rahoitukseen sopivia kohteita, toteaa Korhonen.

– Tällä hankekaudella mielenkiintoinen rahoituskohde on Möhkön ruukkialue. Vanhoja rakenteita on kunnostettu ympäristökeskuksen tuella ja Leaderrahoituksella tuotetaan kohteeseen sisältöä, kertoo Korhonen. Hän pitää Möhkön kehittämistä hyvänä esimerkkinä usean matkailutoimijan yhteistyöstä.

Kuluvalla ohjelmakaudella Vaara-Karjalassa on myönnetty matkailuhankkeille julkista rahoitusta jo runsaat 200 000 euroa.

Toimintaryhmien hallitukset käyttävät mieluusti rahoitettujen kohteiden palveluja. Kuvassa Joutsentenreitin hallitus koolla Herra Hakkaraisen talolla, Sir Arthurin kissaritareiden pyöreässä pöydässä.

Verkottuminen ykkösasia Joutsentenreitillä Huittisten, Hämeenkyrön, Punkalaitumen ja Sastamalan kunnissa työskentelee toimintaryhmä Joutsentenreitti. Sen toiminnanjohtaja Petri Rinne pitää matkailualan verkostohankkeita tärkeimpinä rahoituskohteina.

Joutsenreitti on mukana rahoittamassa myös kansainvälisiä hankkeita, joiden keskeisenä tavoitteena on vaihtaa kokemuksia hyvistä käytännöistä.

– Muutama yksittäinen Leader-tukea saanut kohde on kohonnut jopa alueemme matkailun kärkituotteeksi, toteaa Rinne ja mainitsee Kunnaksen Hakkaraisen talon, Otamussilan virkistysalueen Mouhijärvellä sekä F.E. Sillanpään syntymämaisemat.

Hän laskee Joutsentenreitti ry:n myöntäneen vuodesta 2001 lähtien matkailuhankkeille julkista tukea noin 550 000 euroa.

Esimerkkinä voidaan mainita yhteisessä käytössä olevien rakennusten, nähtävyys- ja maisemakohteiden, reitistöjen ja virkistysalueiden kunnostaminen.

Yleishyödyllisiä kehittämistukia voivat hakea esimerkiksi matkailu-, kotiseutu- ja opasyhdistykset vaikkapa paikallisen perimätiedon keräämiseen ja taltioimiseen.

Hankerahoitusta voidaan hyödyntää myös osaamisen lisäämiseen sekä erilaisten verkostojen rakentamiseen ja yhteistyömallien toteuttamiseen.

Tuen saamisen edellytyksenä on muun muassa se, että hanke hyödyttää mahdollisimman suurta edunsaajajoukkoa. Yleishyödyllisten hankkeiden tukiprosentit vaihtelevat hanketyypistä riippuen 40 ja 80 prosentin välillä.

•

Matkailuelinkeino nousuun Pohjois-Satakunnassa Osin Leader-rahoituksen ansiosta tilanne on muuttumassa Pohjois-Satakunnassa siten, ettei Ikaalisten Kylpylä ole enää ainut alueen tunnettu matkailukohde.

– Uudet matkailukeskittymät ovat vetäneet viime vuosina koko seudun toimialan nousuun, toteaa toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto toimintaryhmä Aktiivisesta Pohjois-Satakunnasta.

– Yleishyödyllisistä hankkeista pidän merkittävimpänä Luoteis-Pirkanmaan matkailun kehittämishanketta. Merikarvialla on käynnissä matkailuyritysten koulutushanke, Ikaalisten kaupungilla sekä Karvian Matkailu ry:llä kehittämishankkeita.

Yritystuet ovat kohdistuneet pääsääntöisesti investointeihin, kertoo Vanhapaasto.

Vanhapaasto arvioi Aktiivisen Pohjois-Satakunnan myöntäneen välittömiin matkailuhankkeisiin tukea meneillään olevalla ohjelmakaudella noin 300 000 euroa.

Maaseutu & Matkailu | 23

Luontomatkailu

tukee muitakin elinkeinoja Teksti: Maija Huhtala ja Liisa Kajala Kuvat: MEK

”Valtion kansallispuistoihin ja retkeilyalueisiin sijoittamat eurot palautuvat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Se tapahtuu paikallisena yritystoimintana ja työpaikkoina”, kirjoittavat Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Maija Huhtala ja Metsähallituksen luontopalveluiden erikoissuunnittelija Liisa Kajala.

V

uoden 2009 tietojen perusteella kansallis-

vaikutusten vuosittaisen laskennan.

puistojen käyttäjien rahankäytöstä syntyy

Menetelmällä voidaan laskea myös puistokohtaiset tu-

vuosittain 85,7 miljoonan euron tulojen ja

lo- ja työllisyysvaikutukset. Kesäkauden matkailusta suu-

1 100 henkilötyövuoden työllisyysvaikutus lä-

rimmat vaikutukset syntyvät Pallas-Yllästunturin kansal-

hialueille. Valtion retkeilyalueilla vastaavat luvut ovat 17,9

lispuistossa, jossa 419 000 vuosittaista käyntiä synnyttää

miljoonaa euroa ja 230 henkilötyövuotta. Tulokset tarken-

lähes 18 miljoonan euron tulo- ja 234 henkilötyövuoden

tuvat sitä mukaa, kun uutta kävijätutkimustietoa kerätään.

työllisyysvaikutukset. Monessa puistossa vaikutukset jää-

Tutkimustulokset perustuvat Metsäntutkimuslaitok-

vät kuitenkin huomattavasti vähäisemmiksi.

sen ja Metsähallituksen yhteistyössä kehittämään menetelmään, jolla kansallispuistojen ja valtion retkeilyaluei-

apua luontomatkailun kehittämiseen

den kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikalliset tulo- ja

Puistokohtaisten vaikutusten tarkastelu osoittaa, että suu-

työllisyysvaikutukset voidaan arvioida. Arviointi voidaan

ri kävijämäärä ei yksin riitä tulovirtojen syntymiseen lähi-

tehdä ensimmäistä kertaa luotettavasti ja vertailukelpoi-

alueelle. Lähialueella on oltava palveluita, joita luonnossa

sesti. Menetelmän taustalla on Metsähallituksen säännöl-

liikkujat voivat ostaa. Siten pelkät valtion investoinnit

linen ja standardoitu kävijäseuranta, joka mahdollistaa

luontoalueen palvelurakenteisiin eivät riitä, vaan tarvitaan

24 | Maaseutu & Matkailu

“ päästään käsiksi menestystekijöihin.

Vertaamalla samantyyppisiä alueita

“

myös lähialueen yrittäjien tuottamia maksullisia palveluita

perustuu Metsähallituksen säännölliseen kävijäseuran-

kuten kahviloita, majoituspalveluita ja ohjelmapalveluja.

taan. Erillisiä tapaustutkimuksia ei tarvita, vaan vaiku-

Vertaamalla samantyyppisiä alueita päästään käsiksi

tukset arvioidaan jatkossa vuosittain osana normaalia

menestystekijöihin, jotka selittävät, miksi sama käynti-

toimintaa. Lisäksi standardoitu kävijäseuranta takaa

määrä synnyttää erisuuruisia vaikutuksia eri alueilla ja

tulosten vertailukelpoisuuden. Käyntimäärien seurata

sen, miksi käyntimäärät samantyyppisillä alueilla eroavat.

alueilla on jatkuvaa ja kävijätutkimuksia tehdään viiden

Tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös

vuoden välein.

kansallispuistojen lähialueiden kehittämisessä. Koko-

Metsähallitus on kehittänyt asiakasseurantoja pitkä-

naisvaikutusten lisäksi menetelmällä lasketaan ulko-

jänteisesti jo yli kymmenen vuoden ajan. Tänä aikana

maisten, kotimaisten ja paikallisten kävijöiden rahan-

on muun muassa rakennettu asiakastietojärjestelmä

käytöstä syntyvät vaikutukset, kuten myös majoittujien

ASTA. Metsähallitus on myös vienyt kävijäseuranta-asi-

ja päiväkävijöiden rahankäytön vaikutukset.

oita aktiivisesti eteenpäin pohjoismaisessa yhteistyös-

Lisäksi vaikutuksia voidaan tarkastella menolajeittain.

sä. Kehitystyön tuloksena on syntynyt Pohjoismaiden

Näin nähdään, millaiset matkailijat tuovat paikallistalou-

ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas ”Kävi-

teen eniten rahaa ja työpaikkoja ja mitkä toimialat tuot-

jäseuranta luontoalueilla”.

tavat suurimmat vaikutukset. Tietoja voidaan hyödyntää

Kansainvälisen yhteistyön tärkein tavoite on pyrkiä

markkinoinnin kohdentamisessa tai kun perustetaan uu-

tuottamaan maiden välistä vertailukelpoista tilastotie-

sia yrityksiä vastaamaan kysyntään.

toa, mutta kokemus on osoittanut, että maiden sisälläkin on tällä saralla vielä paljon tehtävää.

Vaikutusarvioiden taustalla uusi työkalu

•

Metsäntutkimuslaitoksen ja Metsähallituksen kehittämä menetelmä mahdollistaa tulo- ja työllisyysvaikutusten vuosittaisen arvioinnin luontokohteittain ja koko maan tasolla. Menetelmä on vertailukelpoinen ja kustannustehokas. Kehitystyön mallina on toiminut amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty Money Generation Model 2. Siinä kerrotaan tulosten saamiseksi keskenään käyntimäärä, kävijätutkimuksista saatava keskimääräinen rahankäyttö luontokohteen lähialueella sekä rahan kiertämistä paikallistaloudessa kuvaavat kertoimet.

Jatkossa vaikutukset arvioidaan vuosittain Paikallistaloudellisten vaikutusten arviointi nyt kehitetyllä menetelmällä on kustannustehokasta, koska se

Lisätiedot: Kajala et al. (2009). Kävijäseuranta luontoalueilla – Pohjoismaiden ja Baltian maiden kokemuksiin perustuva opas. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 116.

Money Generation Model 2.

Maaseutu & Matkailu | 25

Esittelyssä

Ympäri Suomen, ympäri vuoden Teksti: Kimmo Aalto

MTK ry, Lomalaidun ry ja Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry ovat yhdessä lukuisten muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa kehittämässä ja Suomen laajinta matkailupalveluverkostoa, muistuttaa Lomalaidun ry:n uusi toiminnanjohtaja Kimmo Aalto.

M

kuka

atkailunäkökulmaa ja sen ponnekasta

ja generoijana, kun maaseudun monipuolisia matkailu-

esilletuomista tarvitaan edunvalvon-

tuotteita kootaan valittuihin jakelukanaviin.

nassa,

päätöksenteossa,

yrittämisen

edellytyksiin vaikuttavissa viranomais-

Matkailuyrittäjä ei lepää laakereilla

toiminnassa sekä lainsäädännöllisissä ja rahoitukselli-

Maaseudun matkailupalveluja tarjoava laadukas ja am-

sissa kysymyksissä.

mattimainen verkosto on syntynyt vuosien työllä ja yrittä-

Maaseutumatkailu on Suomen kattavin matkailupal-

jyydellä. Kilpailutilanne pitää huolen siitä, ettei laakereille

veluverkosto, joka toimii ympärivuotisesti joka puolella

voi jäädä lepäämään. Tekemisen ja työnteon kivijalka on

maata.

maaseudun matkailuyrityksissä, usein perheyrittäjyydessä.

MTK:ssa maaseutumatkailu nähdään keskeisenä, ke-

Uusi vuosi on käynnistynyt vilkkaasti. Matka2010-

hittyvänä ja kasvavana maaseutuyrittäjyyden muotona.

messuilla maaseutumatkailu oli esillä Suomen Maaseu-

Yhtenä toiminnan työhevosena on MTK:n maaseutuyrit-

tumatkailuyrittäjät ry:n osastolla. Messuosallistumisen

täjyyden linjalla perustettu, maaseutumatkailuun ja pal-

tavoitteena oli tuoda näkyvästi esiin www.smmy.fi -ha-

veluyrittäjyyteen keskittyvä, asiantuntijan tehtävä, jossa

kupalvelua, joka vastaa osaltaan maaseutumatkailun

olen aloittanut joulukuussa 2009 osana vahvaa MTK-

yritys- ja tuotetiedon kasvavaan kysyntään ja tarpeeseen

organisaatiota. Siirryin tehtävään Ulvilan kaupungin

syventää yhteistyöverkostoja.

matkailuasiamiehen toimesta.

Saimme messuilta arvokasta asiakaspalautetta: Tar-

Edunvalvonnan lisäksi nykyiseen toimenkuvaani kuu-

vitaan maaseudun matkailuyrityksiä ja niiden matkai-

luvat Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n yhteys-

lutuotteita kokoavia markkinointi- ja kauppapaikkoja,

henkilönä toimiminen ja osa-aikaisen toiminnanjohtajan

mielellään sähköisiä. Tarvitaan valmiita, tuotteistettuja ja

tehtävät Lomalaidun ry:ssä.

hinnoiteltuja kiertomatkatuotteita maaseudun kohteisiin.

Lomalaidun ry toimii osaltaan maaseudun matkailun

Palvelujen tuotteistamisessa, markkinointi- ja myyn-

kehitysalustana. Kentältä saadun palautteen mukaan

titoimintojen terävöittämisessä, maaseutumatkailun

sen yksi keskeinen tehtäväalue on saranoida maaseudun

imagon ja arvostuksen sekä liiketoimintaosaamisen ke-

matkailutuotteet markkinointi- ja myyntikumppanuuk-

hittämisessä työsarkaa riittää meille kaikille. Tulokset

siin. Tällöin tärkeää on toimia kannustajana, partnerina

syntyvät työtä yhdessä tekemällä.

•

Nimi: Kimmo Aalto AMMATTI: Asiantuntija, palveluyrittäjyys ja maaseutumatkailu (MTK ry) / toiminnanjohtaja (Lomalaidun ry) Kotipaikka: Tampere Ikä: 43 Perhe: Vaimo, poika 11 v. ja tytär 8 v.

Harrastukset: Talviset lajit lumella ja jäällä, kesällä matkailu ja mökkeily, lukeminen Mieluisin kotimaan matkakohde: Mökki ja sauna/järvi/ hiihtomaastot ympäri Suomen Motto: Muista monipuolisuus – keskity olennaisiin Kumpi: Tappara (tamperelaislähtöiseltä se aina kysytään)

maaseutu

&

-lehden Linkkilista Maaseutupolitiikan teemaryhmät: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat Maaseutu & Matkailu -lehti: www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/lehti Matkailun edistämiskeskus: www.mek.fi Maaseutumatkailu-seminaari: www.kehy.fi http://keyeast.imatra.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=155&Itemid=71 Opetusvideot: ”Aloita tästä” -VisitFinlandTutorial yritystietojen lisääminen (sama kaikille tuotevaihtoehdoille): http://www.youtube.com/watch?v=ei_ENl0Z_tM 2. Muun matkailutuotteen tai -palvelun lisääminen VisitFinland portaaliin (ohjelmapalveluyritykset): http://www.youtube.com/watch?v=Zg78rCaat5c 3. Majoitustuotteen tietojen lisääminen VisitFinland portaaliin (eTuote Maksuttomat perustiedot): http://www.youtube.com/user/VisitFinlandTutorial#p/a/u/0/L8eB5n-rkUY Matkailun alueelliset tietovarannot -hanke: www.uef.fi/mot/matkailun-alueelliset-tietovarannot Leader-toimintaryhmien yhteystiedot: www.maaseutu.fi Metsähallitus, suojelualueiden merkitys paikallistaloudelle: www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Virkistyskaytonsuunnittelu/suojelualueidenmerkityspaikallistaloudelle Amerikkalainen kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointiin kehitetty Money Generation Model 2.: http://web4.msue.msu.edu/mgm2/default.htm

Aurinkoista kevättä toivottaa

maaseutu

&