Maanomistaja 4/2025

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 4 | 2025 www.maanomistajainliitto.fi

Teemana

METSÄ Hiljainen suojelu Luonnonvarakauppa Metsäkiinteistöjen markkinakatsaus

Suomen Yhteismetsät ry:n jäsennumero

Yhteismetsät

kiinnostavat ESIMERKILLINEN

RESTAUROINTITEKO PALKITTIIN

VIERASKYNÄ IIRIS HERLIN VUOTTA

Puukaupan hintavertailu:

kuutiohinta ei kerro kaikkea

Maanomistajain Liiton jäsenlehti

4 | 2025

Tässä numerossa

Lehti jaetaan kaikille Suomen yhteismetsille

PÄÄKIRJOITUS: Maanomistajuudella on monet kasvot.................................................3 AJANKOHTAISTA: Droonikartoitukset, Itärajan esteaidan korvaukset, Ihminen elpyy metsissä, Tulviminen aikaistuu, Kun löydät muinaisesineen, Metsä- ja luontotiedon jakelu muuttuu, Luomubarometri, Kesän 2026 farmarimessut........................ 4–5 Tuli hoitaa metsää..............................................6 VIERASKYNÄ: Iiris Herlin...................................7 Luonnonarvokauppa hakee muotoaan..........8 Metsäkiinteistöjen markkinakatsaus.............9 Kuka omistaa meteoriitin.................................9 Hiljainen suojelu............................................... 10 Jari Lepän kolumni.......................................... 11 Metsä Group korottaa FSC-puun lisähintaa........................................ 12 Auringosta elinvoimaa suomalaiselle maalle...................................... 13 Etämetsänomistajien ja Maanomistajain Liiton yhteiset tavoitteet................................. 14 Ministeri Multala vieraili Siuntiossa............. 14 Esimerkillinen restaurointiteko palkittiin............................................................. 15 Puukauppojen kilpailutuksen vaikeus.........................................................16–17 Yhteismetsäomistuksen suosio kasvaa............................................ 18–19

Lehden tekijät

Maanomistajain Liiton 80-vuotisjuhlat ja seminaari................... 20–21

JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander

Maanomistajain Liiton tapahtumia 1945–2025............................................... 22–27 Onnitteluja 80-vuotiaalle Maanomistajain Liitolle.................................. 28 Metsien vakuuttaminen................................. 29

TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi AD: Milla Kaukiainen Kannen kuva: Shutterstock PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

TIETONURKKA: Suomen metsävarat 2025............................. 33 Maanomistajain Liiton infosivu..................... 34

Y

HYVÄ TIETÄÄ: Metsävähennyksen korotus........................... 31

STÖMER ÄRI KK MP

I

Kuva: Shutterstock

EDUNVALVONTA, liiton kannanottoja........... 30

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Maanomistajuudella on monet kasvot

Jordägandet har många ansikten

Maanomistajain liitto juhli 80-vuotista taivaltaan marraskuussa. Järjestimme seminaarin, jossa toimme esille maanomistajuuden moninaiset kasvot ja roolit yhteiskunnan perusedellytysten turvaajana.

Jordägarnas förbund firade 80-år i november. I ett seminarium förde vi fram jordägandets många ansikten och roller i tryggandet av samhällets grundläggande förutsättningar.

Itsestään selvää on, että maanomistaja on avainasemassa ruokahuollon suhteen. Maailman kriisiytyessä ympärillämme käy kivuliaan selväksi, kuinka eristyksissä olemme: Suomi on logistisesti käytännössä saaressa, Euroopan koillisessa nurkassa, aggressiivisen suurvallan naapurissa. Tähän kun lisätään äärimmäisen pohjoinen sijainti, harva asutus ja keskittynyt kauppa, on yhtälö viljelijälle todella vaikea. Kannattavuutensa kanssa kamppaileva maanviljely on yhteiskuntamme tukipilari, joka tarvitsee ja ansaitsee tukea.

Det är självklart att jordägare spelar en nyckelroll i matförsörjningen.

Medan världen omkring oss är i kris står det plågsamt klart hur isolerade vi är. Logistiskt är Finland praktiskt taget en ö i Europas nordöstra hörn med en aggressiv stormakt i grannen. Då vi dessutom lägger till vårt extremt nordliga läge, den glesa bebyggelsen och centraliserade handeln blir ekvationen för jordbrukaren mycket svår. Jordbruket kämpar med lönsamheten och är en stöttepelare för samhället som både behöver och förtjänar stöd.

Energiantuotanto on noussut viime vuosina maanomistajien näkökenttään sekä mahdollisuutena että uhkana. Mahdollisuudet liittyvät energian tuotantoon tuulella ja auringolla tai muilla, vähemmän julkisuudessa esiintyvillä lähteillä kuten biokaasulla. Uutena ilmiönä myös akkuvarastot tarvitsevat maanomistajien myötävaikutusta.

För jordägare har energiproduktionen under de senaste åren klivit fram både som en möjlighet och ett hot. Möjligheterna hör ihop med själva energiproduktionen – vind, sol och andra energikällor som biogas, som figurerat mindre i offentligheten. Ett nytt fenomen är batterifabrikerna som även de behöver jordägarnas medverkan.

Uhkina nähdään ennen kaikkea sähkönsiirtoon liittyvät epäoikeudenmukaisuudet. Verkkoyhtiöt saavat edelleen nauttia samoista rajoittamattomista pakkolunastusoikeuksista kuin valtio ja kunnat.

Ongelman ytimessä on sähkön tuotannon ja kulutuksen maantieteellinen etäisyys. Sähköä tuotetaan pohjoisessa ja kulutetaan etelässä. Sähkön siirtäminen vaatii voimalinjan, joka tuhoaa metsää pysyvästi 60 metrin leveydeltä. Tähän rakenteelliseen ongelmaan pitää löytää ratkaisu.

Hoten hör ihop med orättvisorna som är förbundna med elöverföringen. Nätbolagen har fortfarande samma obegränsade rättigheter till tvångsinlösen som staten och kommunerna. Problemets kärna är de geografiska avstånden mellan elproduktionen och förbrukningen.

Produktionen finns i norr och konsumtionen sker i söder. För elöverföringen krävs en kraftledning som förstör skogen permanent på ett 60 meter brett område. Detta är ett strukturellt problem som måste lösas.

Maanomistajat tekevät paljon ympäristön ja luonnon hyväksi, vaikka julkisessa keskustelussa tämä ei näykään. Pystymme toimimaan sillanrakentajana taloudellisten ja ympäristötavoitteiden välillä tarjoamalla alueitamme korvausta vastaan luonnonarvokaupan pariin tai myymällä hiilensidontaa. Valtiolta odotamme mahdollistavaa lainsäädäntöä näiden markkinoiden kehittämiseksi.

Jordägare gör mycket för att skydda miljön och naturen, trots att arbetet inte får synlighet i den offentliga diskussionen. Vi kan vara brobyggare mellan de ekonomiska målen och miljömålsättningarna genom att erbjuda områden för naturvärdeshandel mot ersättning och genom att sälja kolinlagring. Av staten förväntar vi oss en lagstiftning som möjliggör en utveckling av dessa marknadsområden.

Metsä on paitsi biotooppi myös osa taloutta. Keinotekoiset rajoitukset talousmetsien käytölle ovat tuomittu epäonnistumaan. Valtioneuvos Matti Vanhanen totesikin osuvasti juhlapuheessaan:

Skogen är inte endast en biotop, utan också en del av ekonomin.

Konstgjorda begränsningar för användningen av ekonomiskog är dömda att misslyckas. Statsråd Matti Vanhanen uttryckte sig träffande i sitt festtal:

”Mitä siis ylipäätään saattaisivat olla ne poliittiset päätökset, joilla hakkuita vähennettäisiin? Asetettaisiinko 600 000 puunmyyjälle kymmenvuotisessa kalenterissa vuorot, koska kukakin saa myydä?

Vai mitä on ajateltu?”

”Vilka skulle alltså de politiska besluten överhuvudtaget kunna vara för att minska skogsavverkningen? Skulle våra 600 000 virkesförsäljare tilldelas försäljningsturer i en tioårs kalender, eller hur skulle det fungera?”

Tämä lehti jaellaan suurimmille metsänomistajille ja kaikille Suomen yhteismetsille. Maanomistajain liitto toimii tiiviissä yhteistyössä Suomen yhteismetsät ry:n kanssa. Valvomme yhdessä yksityisomisteisten metsien etuja Suomessa ja EU:ssa. Jos et ole vielä jäsen Maanomistajain liitossa tai Suomen yhteismetsissä, nyt on hyvä aika liittyä. Ajamme sinunkin etuasi!

Den här tidningen delas ut till de största skogsägarna och till alla samfällda skogar i landet. Jordägarnas förbund samarbetar intensivt med föreningen Suomen yhteismetsät. Tillsammans bevakar vi privatägda skogsintressen i Finland och EU. Om du inte ännu är medlem i Jordägarnas förbund eller i föreningen för Finlands samfällda skogar är det bra att bli medlem nu. Vi bevakar även dina intressen!

Sebastian Sohlberg Puheenjohtaja

Sebastian Sohlberg Ordförande

4 | 25 MA ANOMISTAJA

3

AJANKOHTAISTA

Droonikartoituksia hyödynnetään entistä laajemmin

Kuva: Oiva Ahvonen

Suomessa tehtävä droonitutkimus on alan kansainvälistä huippua ja drooneja hyödynnetään laajasti tiedonkeruuseen muun muassa metsissä ja maataloudessa.

Esimerkiksi ilmasta käsin tehtävät sähkölinjojen kartoitukset ovat helpottuneet kaukokartoitusta tekevän droonin avulla.

Viimeisimpiä tutkimuskohteita ovat kuusten kaarnakuoriaistuhot, jotka uhkaavat laajoja metsäalueita. Meneillään olevan tutkimuksen tavoitteena on kehittää menetelmiä, joilla kirjanpainajan valtaamat yksittäiset puut pystytään löytämään varhaisessa vaiheessa.

Huipputeknologiaa hyödynnetään myös maatalouden apuna. Tuoreena esimerkkinä on puhdaskauraviljelmät: tutkijat ovat tähän mennessä todistaneet, että tarkoilla droonien avulla saaduilla kuvilla ja tekoälyllä pystytään löytämään pellolle kuulumattomat vierasviljat ja niiden koordinaatit puhdaskaurapellosta.

Kaukokartoituksista vastaa Maanmittauslaitos.

Itärajan esteaidasta KORVAUKSIA MAANOMISTAJILLE Itärajan 200 kilometrin mittaisesta esteaidasta valmistuu useita osuuksia vuoden loppuun mennessä. Maanmittauslaitos arvioi ja määrää korvaukset maaomistajille, joiden alueita tarvitaan esteaitaa varten pysyvästi ja joille aiheutuu aidan rakentamisesta vahinkoa tai haittaa.

Esteaita koostuu metalliverkkoaidasta, sen viereisestä tiestä, puuttomasta alueesta ja teknisestä valvontajärjestelmästä.

Alueella on noin 1 000 maanomistajaa, joilta Rajavartiolaitos lunastaa tarvittavan alueen käyttöoikeuden julkisen edun takia.

Tutkimus paljastaa

– ihminen elpyy metsissä Kaikilla metsillä on myönteisiä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, mutta ikärakenteeltaan vanhemmat metsät ovat erityisen tärkeitä ihmisen mielenterveydelle, tuore väitöstutkimus osoittaa.

Kuva: Rajavartiolaitos

4

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Kuva: Julia Hautojärvi

Koonnut Seppo Iisalo

Tutkija Jenni Simkin tarkasteli tutkimuksessaan kolmen hoidetun metsän ja yhden luonnontilaisen vanhan metsän vaikutuksia ihmisiin. Kenttäkokeissa 66 osallistujaa vietiin jokaiseen neljään metsään.

Kaikilla neljällä metsällä oli elvyttävä vaikutus, mutta vanha, yli 120-vuotias luonnontilainen metsä ja noin 100-vuotias hakkuukypsä talousmetsä olivat kaikkein elvyttävimpiä.

– Mielenterveyden ongelmien yleistyessä on tärkeää löytää keinoja niiden hillitsemiseksi. Yksi varteenotettava keino voisi olla ikärakenteeltaan vanhempien metsien, olivatpa ne sitten luonnontilaisia tai talousmetsiä, käytön lisäys, Simkin totesi. luke.fi/uutiset

TULVIMINEN AIKAISTUU Tutkimus osoittaa, että tulvien ajankohdat ovat muuttuneet arvaamattomiksi ja eri vuodenaikoihin.

Kevät on Suomessa ollut tyypillisesti tulvien aikaa, kun talven runsaat lumet sulavat nopeaa tahtia tai kevätsateet osuvat ajalle, jolloin maa on vielä roudassa. Ta-

vallisesti tulvia syntyy erityisesti Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Lauhojen ja vähälumisten talvien takia kevättulvat ovat aikaistuneet ja pienentyneet. Sen sijaan tulviminen muina vuodenaikoina, kuten talvella, on lisääntynyt voimistuneiden sateiden myötä.

Tutkijat keräävät Suomen joista tietoa, jonka avulla sään ääri-ilmiöiden vaikutukset opitaan tuntemaan paremmin. Mukana tutkimuksessa ovat Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI, Turun yliopisto, Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Oulun yliopisto.

METSÄ- JA LUONTOTIEDON JAKELU MUUTTUU Metsäkeskus uudistaa avoimen metsä- ja luontotiedon jakamista. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2026 aikana, ja ne tulevat näkymään kaikille avoimen metsä- ja luontotiedon käyttäjille.

Jatkossa metsävaratietoa ja elinympäristötietoa on tarkoitus jakaa erillisinä aineistoina, joilla on osin erilaiset tietomallit.

Muutoksen valmistelu on meneillään Metsäkeskuksessa, ja tiedon hyödyntäjillä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmia.

Lisätietoa Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Kuva: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

LUOMUBAROMETRI: HAASTEET KASVAVAT

Lapuanjoki tulvii pelloille.

KUN LÖYDÄT MUINAISESINEEN Miten tulee toimia, jos löydät maasta esineen, jota epäilet muinaisesineeksi?

• Ota se talteen ja merkitse muistiin tarkka löytöpaikka. Muinaismuistolain mukaan maasta löydetyt yli 100 vuotta vanhat esineet kuuluvat valtiolle ja laki velvoittaa löytäjän ilmoittamaan niistä Museovirastoon.

• Älä puhdista esinettä. Puhdistamalla voit vahingossa tuhota tärkeää tietoa.

• Älä kaivele enempää sen löytöpaikkaa, sillä esineen löytöpaikalla saattaa olla asuinpaikka, hauta tai muu muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös.

Löydöt lähetetään Museoviraston Kokoelma- ja konservointikeskukseen. Osoite on Kanervikkotie 4, 01380 Vantaa.

Lisätietoa https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut/esinekokoelmat/ mita-teen-kun-loydan-muinaisesineen

Luomubarometri 2025 paljastaa, että suomalainen luomutuotanto elää murrosvaihetta.

Valtaosa tuottajista on sitoutunut luomuun, mutta taloudelliset, hallinnolliset ja markkinoinnin haasteet uhkaavat sen kehitystä.

Heinä–elokuussa avoinna olleeseen kyselyyn vastasi noin sata luomutuottajaa eri puolilta Suomea. Valtaosa (86 %) harjoittaa luomutuotantoa tilallaan kokonaisvaltaisesti. Vain pieni osa (alle 3 %) kertoi siirtyvänsä pois luomusta.

Taloudellinen tilanne on kuitenkin monilla tiloilla vaikea. Silti yli 40 % tiloista suunnittelee investointeja vuosille 2026–2029.

Tuottajat toivovat nykyistä vahvempaa tukipolitiikkaa, sääntelyn keventämistä, digitalisaation lisäämistä ja aktiivisempaa edunvalvontaa.

KESÄN 2026 FARMARIMESSUT KALAJOELLA Joka toinen vuosi järjestettävän Farmari maatalousnäyttelyn kesän 2026 tapahtumapaikkana on Kalajoki.

Tapahtuma järjestetään 25.–27.6.2026 Hiekkasärkkä Areenan ympäristössä. Alueella tehdään parannustöitä näyttelykentälle, jotta ison kokoluokan tapahtumalla on hyvät puitteet toteutua.

ProAgrian järjestämän tapahtuman paikkamyynti on paraikaa meneillään.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

5

METSÄTALOUS

Tuli hoitaa metsää Tulta käytetään metsänhoidossa niin avohakkuiden kulotuksissa kuin hakkuualueiden säästöpuuryhmien poltoissakin. Tavoitteena on metsänhoidollisten hyötyjen lisäksi luonnon monimuotoisuuden kohentaminen.

Teksti: Kimmo Collander Kuva: Tua Sinkkilä

P

olttamalla saadaan vaurioitunutta puuainesta, joka tuo kuviolle siitä hyötyvää hyönteisja sienilajistoa.

Emäksinen tuhka vähentää maan happamuutta ja parantaa puiden kasvuolosuhteita. Vaikutus voi kestää jopa 20–30 vuotta kulotuksen jälkeen. Heinittyminen ja vesoittuminen vähenee ja metsänviljelytyö helpottuu.

Sertifioinnit edellyttävät kulotuksia PEFC-sertifikaatti edellyttää yli 200 000 ha metsänomistajilta vuosittain vähintään yhtä kulotusta 200 000 hehtaaria kohden.

FSC-vaatimusten täyttämiseksi yli 10 000 ha:n metsänomistajien edellytetään 6

MA ANOMISTAJA 4 | 25

2 000 euroa hehtaarilta. Tämän yli meneville hankkeille tuki on 1 500 euroa hehtaarille.

Kulotettavalla alueella täytyy olla vähintään 20 kuutiometriä poltettuja uudistushakkuussa jätettyjä säästöpuita. Yli neljän hehtaarin kulotusaloilla säästöpuita tulee jättää vähintään viisi kuutiometriä hehtaaria kohden.

Säästöpuut tulee polttaa ja niiden polttamisesta aiheutuva tulonmenetys korvataan enintään 50 kuutiometriin saakka.

ylläpitävän metsäpaloista riippuvaisen lajiston elinympäristöjä. Vuosittaisten kulotusten pinta-alan tulee olla vähintään 3 % soveltuvien kohteiden uudistushakkuupinta-alasta.

Kulotettavalle alalle tavoitteena on saada palon vioittamia runkoPELASTUSLAITOKSELLE ja vähintään 20 kpl/ha.

PITÄÄ AINA TEHDÄ

Kulotus vaatii työtä ja oikeat olosuhteet

Tapio Sinkkilä suunnittelee ja johtaa niin kulotuksia kuin hakkuiden säästöpuuryhILMOITUS ENNEN Tukea jopa 2000 mien polttojakin ymKULOTUKSEN TAI euroa hehtaarilta POLTON ALOITTAMISTA. päri Suomen.

Kulotukseen voidaan – Kulotukselle otollisin aika on yleensä myöntää Metkatoukokuun puolivälistä elokuulle. Paras tukea, kun kulotus tehdään vähintään kulotuskeli on, kun on riittävän kuivaa kahden hehtaarin alueelta. Alle neljän eikä ole tuulista. Tuleva sade helpottaa hehtaarin kulotuksista voi tukea saada

Lisäarvoa lihalle luonnonhoidosta

Kaikella kulotustyöllä täytyy olla johtaja, jolla on tehtävään riittävä ammattitaito. Tapio Sinkkilä valvoo avohakkuun säästöpuuryhmän polttoa Keminmaalla.

jälkivartiointia.

Avohakkuiden säästöpuualueiden poltolle parasta aikaa on alkukevät ja loppusyksy.

– Kesähelteillä on riskinä, että kipinöistä karkaa tuli ympäröivälle avohakkuulle.

Kosteampana aikana jälkivartiointia ei sammuttamisen jälkeen välttämättä tarvita. Kuuset ovat pahimpia kipinöiden aiheuttajia. Olisikin hyvä, että ne olisivat jo hakkuussa katkaistu pökkelöiksi, Sinkkilä opastaa.

Poltettaviin avohakkuiden säästöpuuryhmiin viedään hakkutähteitä, koska palokuormaa on ryhmässä alun perin vähän.

– Ilman lisäpolttoainetta työ ei onnistu.

Sinkkilä painottaa, että pelastuslaitokselle pitää aina tehdä ilmoitus ennen kulotuksen tai polton aloittamista.

VIERASKYNÄ

Yhä useammat kuluttajat etsivät lautaselleen lihaa, joka on tuotettu mahdollisimman vastuullisesti. Luonnonlaidunliha vastaa kysyntään tarjoten vaihtoehdon, jossa ei vain minimoida haittoja, vaan tehdään hyvää luonnolle.

Luonnonlaidunlihaksi kutsutaan lihaa, joka on saatu luonnonlaitumilla laiduntavasta eläimestä. Luonnonlaitumia ovat perinnebiotoopit, kuten niityt ja hakamaat sekä metsälaitumet. Perinnebiotoopit ovat luontotyyppejä, jotka ovat kehittyneet yhdessä perinteisen maatalouden kanssa – missä karja laidunsi kaikilla muilla alueilla kuin pelloilla. Laiduntava karja tuli osaksi jatkumoa, jonka aikaisimmassa vaiheessa suuret laiduntajat, kuten eurooppalaiset alkuhärät, muokkasivat luontoalueita toiminnallaan. Näillä alueilla kasvaa ja elää esimerkiksi runsaasti valoa tarvitsevia kukkia, monenmoisia lantakuoriaisia ja hyönteisiä syöviä lintuja.

Kun maa- ja metsätalouden teollistuminen alkoi 1800-luvulla, vähenivät nämä laidunalueet. Vuosikymmenien saatossa laidunnus väheni, niittyjä raivattiin pelloiksi ja heikkotuottoisia alueita metsitettiin. Tämä auttoi Suomea kehittymään, mutta myöhemmin olemme oppineet kadonneiden luonnonlaidunten elintärkeästä roolista monille lajeille. Suomen Punaisen kirjan uhanalaisuusluokituksen mukaan perinnebiotooppien kahdestatoista luontotyypistä yksitoista on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi ja yksi erittäin uhanalaiseksi. Kaikista Suomen uhanalaisista lajeista 23 prosenttia eli 400 lajia elää perinneympäristöissä, ja jo hävinneistä lajeista 37 prosenttia oli näiden alueiden lajeja.

Suomessa laidunnetaan murto-osalla vanhoista laidunalueista. Luonnonlaitumista antaa hyvän kuvan ympäristösopimusten määrä. Vuonna 2024 hoitosopimuksissa oli mukana 23 569 hehtaaria. Ala on laskenut muutamassa vuodessa melkein 10 000 hehtaaria, mikä tekee luonnonlaidunten tilasta entistä hälyttävämmän.

Tukien lisäksi lisäarvoa voi saada luonnonlaidunlihan sertifioinnilla. Vuonna 2020 perustettiin Luonnonlaidunlihan tuottajat ry, ja yhdistys alkoi ensi töikseen valmistella ruotsalaisen IP Sigillin sertifikaatin tuomista Suomeen. Ensimmäinen pilottitila, Kosken kartano, sai sertifikaatin vuonna 2022.

SERTIFIKAATTI ON KOKONAISVALTAINEN LAADUN TAE. Vuonna 2025 sertifioitujen tilojen lukumäärä nousi neljään, kun Salmensuun tila, Bosgård ja Thorsvikin kartano sertifioivat tuotantonsa.

Sertifikaatti on kokonaisvaltainen laadun tae, jolla voi osoittaa naudan- ja lampaanlihantuotantonsa vastuullisuuden. Sertifiointi ei ole erityisen vaativa prosessi, jos tilan toiminta on valmiiksi hyvin hoidettu. Ensimmäinen auditointi on neuvoa-antava: jos jokin kohta säännöistä ei täyty, saa sertifioiva tila aikaa korjata asian. Auditointeja on joka toinen vuosi, ja vuosittain palautetaan omavalvontasuunnitelma.

Ruotsissa tilat ja luonnonlaidunnusta edistävä yhdistys ovat neuvotelleet Scanteurastamon ja Coop-kauppaketjun kanssa luonnonlaidunlihasta saatavasta preemiosta. Tuotanto ei tällä hetkellä vastaa kysyntää Ruotsissa, ja tämä luo mahdollisuuden suomalaisen luonnonlaidunlihan viennille. Tilalla tapahtuvassa suoramyynnissä voi sertifioinnista tulevat kustannukset siirtää suoraan kuluttajahintoihin.

Iiris Herlin Kirjoittaja on Thorsvikin kartanon omistaja ja Luonnonlaidunlihan tuottajat ry:n varapuheenjohtaja 4 | 25 MA ANOMISTAJA

7

METSÄTALOUS Kuva: Antti Mikkola

Luonnonarvokauppa hakee muotoaan Metsien monikäyttö on ollut suomalaisen yhteiskunnan keskustelussa jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt puhe monimuotoisuudesta on alkanut kääntyä teoiksi – ja euroiksi.

Valtavirtainen maksuperuste luonnolle on edelleen tuotetut motit teollisuuteen, jotka luovat pohjaa nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnallemme.

Ajan kuva on samalla muuttunut ja yhteiskunta kohtaa uudenlaisia haasteita, joista lähinnä luontoa ovat ilmastonmuutos ja monimuotoisuuskato.

Tässä mennään juuri nyt Luonnonarvokauppa, luontotekokauppa, luonnonarvohehtaari, luonnonarvoyksikkö, biokrediitit, luontohyvitykset – ne kaikki ovat saman teeman eri terminologiaviidakon osia.

Rautalankamallissa luonnonarvokaupassa on kyse vapaaehtoisten todennettujen luontotekojen vaihdannasta toimijoiden välillä. Tällaisessa mallissa tuotetut luonnonarvoyksiköt pyritään valjastamaan luonnonarvohehtaareiksi, jotka ovat sitten 8

MA ANOMISTAJA 4 | 25

säarvoa omalle liiketoiminnalle vai jääkö konkreettisia kaupankäynnin välineitä. se maatumaan ilman vastinetta.

Kaupassa myydään mitattuja luonnon Kuten METSO-ohjelman kysynnästä ja kannalta plusmerkkisiä toimia. Toimipaletti koostuu suojelusta, ennallistamisesta PTT:n tuoreesta selvityksestä käy ilmi, tarja luonnonhoidosta. Mitä enemmän lisäijontaa luonnonarvomarkkinoille sopivilla syyttä tehdyllä tai tekemättömällä toimella ehdoilla voisi löytyä. Näiden markkinoiden roolina ei ole korvata talousmetsiä, vaan saadaan luotua, sitä enemmän luonnonarylläpitää ja parantaa monimuotoisuudelvoyksiköitä tuottaja saa kaupankäyntiin.

Laajasta teoriapohjastaan arvokkaita kohteitaan huolimatta, ellei juuri ta, jotka ovat nyt pitkälti siitä syystä, luontotekomaanomistajien hyväntemarkkinat ovat lähteneet SEURAAVA ASKEL keväisyyden varassa. yskähdellen käyntiin.

Seuraava askel markkiMARKKINOIDEN Lähimpänä todellista noiden synnyille on yhdisSYNNYILLE ON luonnonar vomark k inaa YHDISTÄÄ KYSYNTÄ tää kysyntä ja tarjonta.

Maanomistajain Liitto Suomessa ovat METSO- ja JA TARJONTA. haluaa olla ratkaisemassa HELMI-ohjelmat, joissa valtio rahoittaa monimuotätä yhtälöä perustamaltoisuudelle arvokkaita kohteita kymmela oman luonnonarvotyöryhmänsä, joka nien miljoonien eurojen panostuksella keskittyy juuri rahoitussektorin tarpeiden vuosittain. Tämä mittaluokka on kuitentunnistamiseen. kin varovaistenkin arvioiden mukaan yhtä Lisäksi työryhmä tutkii erityisesti venollaa liian pieni siihen nähden, mitä pelsistöympäristöjen mahdollisuuksia olla kästään EU:n ennallistamisasetus edellytluontotekojen aallonharjalla, sillä sektorilla tekemistä riittää. tää Suomelta vuosittain.

Epävarmuus hidasteena Luonnonarvomarkkinoiden suurimpia hidasteita on rahoitussektorin epävarmuus siitä, tuottaako luontoon sijoitettu euro li-

ARTTU MÄKELÄ Kirjoittaja on Maanomistajain liiton metsäasiantuntija

METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINAKATSAUS

MAANOMISTAJAIN

Kasvua kauppamäärissä ja hinnoissa

Myyntiin tuli tammi–syyskuussa 2 100 metsäkiinteistöä, ja tarjonta jatkui vahvana myös lokakuulle. Kauppojen määrä saavutti uuden ennätyksen: 1 407 kauppaa, sisältäen 45 800 metsämaahehtaaria ja 227 miljoonan euron arvosta kiinteistöjä. Ainoastaan Lapissa kauppamäärät ovat hiukan laskeneet kesän jälkeen.

Keskimääräinen metsäkiinteistön hinta oli alkuvuonna 4 900 euroa hehtaarilta ja 48 euroa kuutiometriltä.

Metsäkiinteistöjen markkinahintataso on noussut merkittävästi, sillä Suomen Sijoitusmetsien Markkinahintaindeksin mukaan tammisyyskuussa hinnat kasvoivat koko maassa 6 %.

Pohjois-Suomessa hinnat nousivat erityisen voimakkaasti, 9 %, kun taas Etelä-Suomessa nousu oli maltillisempaa, 4 %.

Puun kantohintojen suotuisa kehitys on ollut

yksi keskeisistä taustatekijöistä hinnannousulle, vaikka puun hinnat ovatkin kesän huippuarvojen jälkeen kääntyneet laskuun. Metsäkiinteistöjen hinnoittelu on säilynyt suhteellisen

MARKKINAN AKTIIVISUUS JATKUU YHÄ, JA ODOTETTAVISSA ON HINTATASON NOUSUN MALTILLISTUMISTA LOPPUVUODEN AIKANA.

järkevänä, sillä kauppahinnat ovat edelleen keskimäärin 11 % alle korjaamattomien summa-arvojen.

Metsän ostajien markkinaosuuksissa on tapahtunut muutoksia, kun pienemmät yrityk-

set, sijoitusfirmat ja yhteismetsät ovat kasvattaneet osuuttaan. Niiden osuus markkinoista on nyt 20 %, kun kolme vuotta sitten osuus oli puolet pienempi. Yksityiset ostavat markkinoilta noin 50 % metsätiloista ja ammattimaiset metsäsijoittajat myös 20 %.

Metsäsijoituksen kokonaistuotto vuonna 2024 oli 5,1 %. Tämä koostui nettokassavirroista 2,6 %, metsämaan hintojen noususta 1,7 % ja puuston arvokasvusta 0,8 %. Tuotto kasvoi prosentin verran vuodesta 2023, kasvun tullessa suurimmaksi osaksi markkinahintojen noususta.

Alueellisesti tuotot vaihtelivat Lapin 3 %:sta Pohjois-Suomen 8 %:iin. Keskimääräinen metsäkiinteistöjen kokonaistuotto on ollut 9 % viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Nettokassavirtojen ja arvokasvun osuudet tuotosta ovat olleet viime vuosina vakaat, mutta markkinahintojen vaihtelut ovat olleet merkittävämpiä.

Eero Viitanen MMM, metsänhoitaja, AKA

Kuva Mikko Peussa, Ursa

Vuoden 2025 metsäkiinteistö­ markkinat ovat näyttäneet vahvan kasvun merkkejä kauppamäärissä.

LIITON KUMPPANI

Kuka omistaa

METEORIITIN? Pedersöreen on todennäköisesti pudonnut lokakuussa meteoriitti, joka on jo houkutellut etsijöitä.

Meteoriitilla olisi löytyessään tutkimuksellisesti iso arvo. Suomeen meteoriitteja on pudonnut 14.

Mutta kenelle meteoriitti löytyessään kuuluu?

Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan Jaakko Visurin mukaan asiasta ei ole lainsäädäntöä, eikä kysymystä ole käsitelty oikeudessa.

– Siihen sovellettaisiin todennäköisesti kaivoslakia, jonka mukaan toisen omistamalta maalta voi ottaa vähäpätöisiä geologisia näytteitä.

Ruotsissa vastaavasta tilanteesta on tuore ennakkopäätös, jonka mukaan 14-kiloinen meteoriitti kuuluu sen löytäjälle. Päätös pohjautuu jokamiehenoikeuden käytäntöihin, jotka sallivat maanomistajalle vähäarvoisen maa-aineksen pienen määrän ottamisen.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

9

METSÄTALOUS

HILJAISELLA SUOJELULLA

pyyteettömästi

luonnon asialla Hiljaisella suojelulla tarkoitetaan metsätalousmaata, jonka metsänomistaja on tietoisesti jättänyt joko kokonaan käsittelyn ulkopuolelle tai jonka käsittely on hyvin kevyttä. Aluetta ei ole rekisteröity eikä suojelusta saa korvausta.

Teksti: Kimmo Collander Kuva: Shutterstock

HILJAINEN SUOJELU: omalla päätöksellä ja ilman korvausta käsittelyn ulkopuolelle jätetyt alueet + omalla päätöksellä pienimuotoisesti käsitellyt alueet.

KÄSITTELYN ULKOPUOLELLE JÄTETYT ALUEET:

hiljainen suojelu + vapaaehtoinen, sopimuksellinen suojelu + itsestä riippumattomista syistä käsittelyn ulkopuolelle jätetyt alueet.

10

P

TT on parhaillaan tekemässä Kaikista vastaajista yli puolet ilmoitti heillä olevan alueita, jotka on joko siirretty vatutkimusta hiljaisesta suojelusta, jossa käytetään liki tupaaehtoiseen suojeluun korvausta vastaan, hannen metsänomistajan haasovat itsestä riippumattomista syistä käsittattelujen tuloksia. Tutkimuksen tulokset telyn ulkopuolella tai hiljaisessa suojelussa. julkaistaan tammikuussa.

Hiljainen suojelu on maanomistajien teEnnakkotietojen mukaan metsänomiskemää pyyteetöntä työtä ympäristön hytajista liki puolet ilmoitti, väksi. Metsänomistajien että heillä on metsässään on vallitsevassa syyttelevässä ilmapiirissä tärkeää hiljaisen suojelun määritelmän täyttäviä alueita. tuoda tämä näkökulma HILJAISESTA Suurin osa näistä alueista esille: Uhraamme vapaaSUOJELUSTA PITÄÄ ehtoisesti omaisuuttamme oli pienimuotoisesti käsiPUHUA KOVALLA teltyjä alueita ja pienempi yhteisen hyvän eduksi. ÄÄNELLÄ osa täysin käsittelyn ulkoSuomi toteuttaa YK:n puolella olevia alueita.

K u n m i n g– Mo n t r e a l i n Hehtaarimääräiset tulokset olivat vailuonnon monimuotoisuuden puitesopikuttavia: Hiljaisen suojelun piirissä on samusta. EU määrittelee sopimuksen soveltamisen niin, että 10 prosenttia pinta-alastoja tuhansia hehtaareja. ta tulee suojella tiukasti ja 20 prosenttia Kyselyyn vastanneilta metsänomistajilta kysyttiin hiljaisen suojelun lisäksi muista osittaisesti.

Tiukalla suojelulla tarkoitetaan nykyialueista, jotka on jätetty käsittelyn ulkopuolelle. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi siä täysin talouskäytön ulkopuolella olealueet, joille vastaaja on tehnyt vapaaehtoivia luonnonsuojelualueita. Suomen pintasen, korvauksellisen suojelusopimuksen tai alasta noin 12 prosenttia on tiukan suojelakisääteisesti, esimerkiksi metsälain nojallun piirissä. la käsittelyn ulkopuolelle jäävät alueet.

MA ANOMISTAJA 4 | 25

KOLUMNI

Lajitiedot on annettava maanomistajalle

MONIMUOTOISUUTTA TUKEVAT ALUEET Monimuotoisuutta tukevilla alueilla (Other Effective Area-based Conservation Measures) tarkoitetaan muita kuin varsinaisia luonnonsuojelualueita, joiden käytössä turvataan alueiden luontoarvot.

Monimuotoisuutta tukevan alueen hoidon päätavoitteena ei tarvitse olla luonnonsuojelu.

Alueen luontoarvot turvataan osana muuta käyttöä. Tämä voi perustua lakivelvoitteisiin, maanomistajan päätökseen tai hoitosopimuksiin.

Jos merkittävä osa hiljaisen suojelun alueista saataisiin OECM-suojelun piiriin, pakkosuojelun paine muualla vähenisi merkittävästi.

Virallisen OECM-suojelun on perustuttava sopimukseen, joka tällä hetkellä ymmärretään maanomistajan ja valtion väliseksi.

Maanomistajain liitto ajaa voimakkaasti yksityisoikeudellisten sopimusten hyväksymistä, jotta luonnonarvomarkkinat saadaan mukaan OECM-malliin. Näin saadaan yksityistä rahaa mukaan sekä lakisäätäiset suojelukohteet kuten rantametsät niin, että niitä voitaisiin laajentaa luononarvokauppasopimuksin.

Suomessa kerätään erilaista luontotietoa yksityisten maanomistajien mailta. Tätä työtä tekevät useat tahot. Luontotietoa hallinnoi suurimmalta osin ympäristöhallinto. Tietoja käytetään muun muassa kaavoituksessa ja luonnontilan arvioinneissa.

Maanomistaja ei saa tietoa maillaan olevasta uhanalaisista kasvi- ja eläinlajeista, ennen kuin hän esimerkiksi jättää metsänkäyttöilmoituksen, vaikka esiintymät voivat aiheuttaa merkittäviä rajoitteita maankäytölle.

Näin siitä huolimatta, että maanomistajaa sitoo havaitun arvokkaan luontokohteen tai lajin säilyttämisvelvoite. Kuinka maanomistaja voi säilyttää tai olla vahingossa turmelematta kohdetta, jos hän ei tiedä siitä mitään? Tällainen salailu osoittaa hallinnon epäluottamusta maanomistajaa kohtaan.

Kaikki kerätty luontotieto tulee saattaa aina maanomistajan tietoon. Tämän pitää koskea myös ns. sensitiivistä lajitietoa, joka tällä hetkellä salataan kokonaan tai karkeistetaan paikkatiedossa.

Luontotiedon pimittäminen maanomistajalta ei sovi oikeusvaltion toimintaperiaatteisiin, eikä vastaa omaisuutta suojaavaa perustuslakia. Se ei liioin edistä luontoarvojen suojelua.

Maanomistajalla ei ole läheskään aina mahdollisuutta tarkistaa lajitietokannan oikeellisuutta eikä hän pysty ottamaan niitä huomioon esimerkiksi metsänhoitosuunnitelmissaan. Kun tietoa arvokkaista luontokohteista ei ole, maanomistajalle ei synny kannustetta asettaa kyseisiä alueita omaehtoiseen suojeluun tai luonnonarvokaupan piiriin.

Toimintatapaa on muutettava viivyttelemättä. Luontotieto ei ole valtionsalaisuus. Lajitiedon avoin jakaminen maanomistajalle on oikeusturvakysymys ja se parantaa luottamusta ympäristöhallintoon. Avoimuus estää tahattomia vahinkoja arvokkaille luontokohteille ja edistää suojelutoimenpiteitä.

Jari Leppä Kirjoittaja on Maanomistajain liiton varapuheenjohtaja

4 | 25 MA ANOMISTAJA

11

METSÄTALOUS

Jos omasta metsästä ei löydy riittävästi suojeltavia kohteita, metsänomistaja voi käyttää Metsä Groupin luontokohdepalvelua.

Metsä Group

KOROTTAA

FSC-puun lisähintaa Metsä Group on korottanut hankkimalleen FSC®-sertifioidulle puulle maksettavaa lisähintaa.

Teksti: Ilkka Luukkonen

M

etsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juho Rantala sanoo, että korotus on merkittävä ja sopimusasiakkaiden kannattaa harkita liittymistä FSC-sertifikaattiin.

– Usein FSC:n metsien käsittelylle asettamat vaatimukset ovat hyvällä suunnittelulla helposti sovitettavissa yhteen metsänomistajan omien tavoitteiden kanssa.

Monet metsien käyttöön ja arvokkaiden luontotyyppien käsittelyyn liittyvät rajoitukset tulevat jo lakipykälistä.

Rantala muistuttaa, että esimerkiksi turvemailla käsittelytapojen monipuolistaminen ja lehtipuiden suosiminen sopivassa määrin ovat joka tapauksessa järke12

MA ANOMISTAJA 4 | 25

vää varautumista muuttuvaan ilmastoon.

– FSC-sertifioidulle puulle on myös kysyntää puumarkkinoilla, joten siitä saa myös paremman hinnan puukaupassa.

Liittymisprosessi vie aikansa FSC-puun kysyntä syntyy siitä, että Metsä Groupilla on kuluttajatuotteita valmistavia asiakkaita, jotka vaativat FSC-merkin omalle tuotteelleen.

FSC-sertifioinnin tavoitteena on taata, että puuraaka-aine tulee vastuullisesti hoidetuista metsistä. Suomessa FSC-sertifiointiin on voinut liittyä vuodesta 2011 lähtien. Noin kymmenen prosenttia Suomen metsistä kuuluu FSC:n piiriin.

Sertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoista, mutta liittymisen jälkeen metsänomistaja sitoutuu noudattamaan FSC:n sääntöjä.

Metsäliitto Osuuskunnan sopimusasiakkaat voivat saada metsänsä FSC:n piiriin liittymällä Metsä Groupin FSC-sertifi-

ointiin. Liittyminen on maksutonta.

– Liittymisprosessi FSC-sertifiointiin ottaa kuitenkin aikansa, joten liittymisestä kannattaa sopia oman metsäasiantuntijan kanssa hyvissä ajoin ennen seuraavia puukauppoja, Rantala sanoo.

FSC edellyttää, että metsänomistaja jättää metsien käytön ulkopuolelle vähintään viisi prosenttia metsämaan pinta-alasta. Tämän lisäksi jätetään vähintään kymmeneen prosenttiin asti erityiskohteita, joilla parannetaan metsien monimuotoisuutta tai tehdään metsien rakenteesta monipuolisempi esimerkiksi peitteisellä metsänkäsittelyllä.

MAANOMISTAJAIN LIITON KUMPPANI

Kuva: Shutterstock

ENERGIA

Auringosta elinvoimaa suomalaiselle maalle

Aurinkovoima on nousemassa vauhdilla osaksi Suomen energia­ kenttää, ja se on tuulivoiman rinnalla edullisin tapa tuottaa sähköä.

Aurinkovoiman rakentaminen on nyt historiallisen vilkasta. Suomen Uusiutuvat ry:n mukaan teollisen mittakaavan aurinkovoimakapasiteetti oli vuoden 2025 puolivälissä noin 251 megawattia.

Suunnitteilla on yli 300 hanketta, joiden yhteenlaskettu teho on jopa 26 gigawattia. Vaikka kaikki hankkeet eivät toteudukaan, kasvu kertoo valtavasta potentiaalista ja uskosta uusiutuvan energian tulevaisuuteen.

– Aurinkopaneelien tekninen kehitys, laskevat kustannukset sekä kasvava tarve kotimaiselle uusiutuvalle energialle tekevät siitä entistä houkuttelevamman investointikohteen, Korkian sijoitusjohtaja Matti Manner arvioi.

pan mittakaavassa korkea. Viileä ilmasto parantaa aurinkopaneelien hyötysuhdetta, ja pitkät, kirkkaat kesäpäivät mahdollistavat tehokkaan tuotannon. Aurinkovoima tukee hajautettua energiantuotantoa ja vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Samalla se tarjoaa maanomistajille ja sijoittajille mahdollisuuksia hyödyntää maata vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.

Sulautuu maisemaan ja tukee monimuotoisuutta Aurinkovoima sopii monenlaisille maa-alueille, ja voimalat voidaan suunnitella sulautumaan osaksi ympäröivää maisemaa.

Hyvin suunniteltu voimala tukee myös luonnon monimuotoisuutta.

– Paneelien väliin jäävät alueet voidaan jättää niittymäisiksi ja kylvää pölyttäjille sopiviksi, tarjoten elinympäristöjä hyönteisille ja muille eliöille. Näin energiantuotanto ja biodiversiteetti voivat kulkea käsi kädessä.

Vaikka aurinko ei talvella paista pitkään, kesäisin säteilymäärä Suomessa on Euroo-

MAANOMISTAJAIN LIITON KUMPPANI

Yhdessä maanomistajien kanssa Korkia on Maanomistajain Liiton yrityskumppani ja yksi Euroopan nopeimmin kasvavista yrityksistä uusiutuvan energian alalla.

Suomen lisäksi Korkia rahoittaa ja kehittää aurinkovoima-, tuulivoima- ja akkuvarastointihankkeita seitsemässä maassa Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

– Edistämme hankkeita yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa varmistaaksemme, että jokainen hanke suunnitellaan ympäristöä, maisemaa ja yhteisöä kunnioittaen, sijoitusjohtaja Matti Manner kertoo.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä sähköpostitse info@korkia.fi.

Aurinkopaneeleiden tekninen kehitys, laskevat kustannukset ja kasvava tarve lisäävät niiden houkuttelevuutta sijoituskohteena, Matti Manner sanoo.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

13

EDUNVALVONTA ETÄMETSÄNOMISTAJIEN LIITTO RY.

YHTEISET TAVOITTEET – omat liitot

Käsite etämetsänomistaja on vasta noin kolmekymmentä vuotta vanha ja sen ajan myös Etämetsänomistajien Liitto on toiminut. Maanomistajain Liitto sen sijaan on toiminut metsän­ omistajien edunvalvojana jo 80 vuotta. Molemmilla liitoilla on tänä päivänä yhteinen tavoite eli toimia jäsentensä edunvalvojina.

Parin vuoden ajan sekä Etämetsänomistajien Liiton että Maanomistajain Liiton edustajat ovat keskustelleet liittojen yhdistämisestä.

Keskustelu on ollut avointa ja rakentavaa. Osit-

tain tähän on ehkä vaikuttanut se, että molempien liittojen johdossa toimivat satakuntalaiset kaverit. Asiat sanotaan suoraan ja sanotusta pidetään kiinni. Yhteydenpito yhteisten asioiden hoidossa on ollut säännöllistä.

Liittojen välisen yhteistyön kehittäminen on hyvässä menossa. Yhteistyössä on laajimmillaan puhuttu jopa liittojen yhdistämisestä.

Yhteistyö näyttää kuitenkin käynnistyvän alkuunsa niin, että molemmat liitot toteuttavat yhdessä sellaisia toimintoja, joita ne ovat tähän saakka toteuttaneet omina liittoinaan.

Tällaisia ovat esimerkiksi yhteiset koulutustilaisuudet ja metsäretket.

Tänä päivänä metsänomistajia on haasteellista saada osallistumaan tapahtumiin. Yhdessä saamme varmasti järjestetyksi sellaisia tapahtumia, joihin saamme mukavasti väkeä mukaan. Yhtenä ja myös ensimmäisenä esimerkkinä yhteisestä ponnistuksesta on ensi vuoden alkupuolelle kaavailtu metsänomistaja-akatemia. Ja kuinka ollakaan, kun kirjoitan tätä tekstiä isänpäivänä 2025, ensimmäinen akatemian suunnittelupalaveri on heti seuraa-

vana päivänä. Suunnitteluun osallistuu myös edustaja Työtehoseurasta.

Erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä on hyvä ottaa mukaan sopivia yhteistyökumppaneita. Tästä molempien liittojen edustajat ovat yhtä mieltä. Liitoilla on myös samoja yhteistyökumppaneita.

Etämetsänomistajien Liiton kehittämispäivillä on keskusteltu niistä hyödyistä, joita yhteistyö Maanomistajain Liiton kanssa voisi tuoda tullessaan. Niitä on monia. On selvää, että kymmeniä vuosia toimineilla liitoilla on omat toimintamallinsa, jotka ovat myös toimineet hyvin. Siitä kertoo molempien pitkä olemassaolon historia. Mutta maailman muuttuessa toimintoja on myös hyvä tarkastella muuttuneiden tilanteiden valoissa. Etämetsänomistajien Liiton ja Maanomistajain Liiton yhteistyössä on iso mahdollisuus, ja sitä kohden on hyvä pyrkiä.

Rauno Numminen puheenjohtaja, metsätalousneuvos Etämetsänomistajien Liitto ry.

MINISTERI MULTALA

VIERAILI SIUNTIOSSA Maanomistajain liiton tilaisuudessa Siuntiossa vieraillut ympäristöministeri Sari Multala kiinnitti huomiota uusiutuvan energian tuotannon ja kulutuksen maantieteellisen etäisyyden aiheuttamiin pullonkauloihin.

– Sähkön tuotanto ja kulutus ovat meillä eri paikoissa. Hyvä, että eteläiseen Suomeen on syntymässä uusiutuvan energian tuotantoa. Sähkö joudutaan kuitenkin siirtämään yhä enemmän pohjoisesta etelään, Multala totesi.

Ministerin mukaan Fingridin pitää huolehtia siitä, että maanomistajien ääni tulee kuulluksi ja maanomistajat voivat vaikuttaa oman omaisuutensa käyttöön.

Maanomistajain liiton puheenjohtaja ja Bäcksgårdin aurinkovoimapuistohankkeen maanomistaja Sebastian Sohlberg toi esille huolenaiheensa lainsäädännön muutoksista.

– Maanomistajat kokevat alueidenkäyttölakiluonnoksessa tehdyt esitykset ongelmallisiksi. Kaavoituspakko yli 10 hehtaarin aurinkovoimaloihin hidastaisi aurinkoenergian kehittämis-

14

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Ministeri Sari Multala tutustui lokakuun lopulla Bäcksgårdin aurinkovoimalahankkeeseen Maanomistajain liiton puheenjohtajan Sebastian Sohlbergin opastuksella.

tä. Toiminta keskittyisi suuriin hankkeisiin ja huomattava osa maanomistajille tärkeistä hankkeista sulkeutuisi pois.

Sohlbergin mukaan luontevin skaala aurinkovoimahankkeille on 80–100 ha.

– Tämä kokoluokka on paitsi yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden myös energiaturvallisuuden ja aluetalouksien kannalta kestävin vaihtoehto.

RAKENNUSHISTORIA

Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

ESIMERKILLINEN RESTAUROINTITEKO

TUNNUSTUSPALKINTO

Henrik ja Martina Andersinille

Henrik ja Martina Andersin ovat määrätietoisesti kunnostaneet Elimäellä Kymenlaaksossa sijaitsevaa Moision kartanoa.

Kartanon kunnostaminen on valtakunnallisesti merkittävä rakennusperinnön säilyttämishanke, joka sisältää useita alaprojekteja.

Palkinnon myöntämisperusteisiin erittäin hienosti sopiva osahanke on 1882 rakennetun puurakennuksen siirto Helsingistä Moision kartanon pihapiiriin.

Rakennus on alun perin Kaartin lasaretin kortteliin 1882 rakennettu kuormastovaja, jonka purkaminen tuli ajankohtaiseksi 2024.

Uudelleenpystytys valmistui vuonna 2025.

Hankkeen suunnittelijana ja koordinaattorina toimi Arkkitehtitoimisto Livady Oy. Purkamisen ja uudelleenrakentamisen toteutti IKJ Rakennus.

Huolellinen suunnittelu ja valmistelu, vanhoihin rakennuksiin perehtyneet suunnittelijat ja toteuttajat ovat olleet välttämättömiä purkamisen, siirron ja uudelleenpystytyksen onnistumiselle. Tällä hankkeella Andersinit ovat säilyttäneet laadukasta 1880-luvun rakentamisen osaamista ja materiaalia ja tukeneet historiallisen tilan vaalimista edelleen tuleville sukupolville.

Juryyn kuuluivat puheenjohtaja Ari Autio (Rakennusmestarien Säätiö), varapuheenjohtaja Henrik Creutz (Maanomistajain liitto), Maarit Mannila (Museovirasto) ja Mikael Åhl (Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL).

Kuva: Arkkitehtitoimisto Livady

Rakennusmestarien Säätiö, Maanomistajain liitto, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ja Museovirasto myönsivät ensimmäisen ”Esimerkillinen restaurointiteko” -palkintonsa Henrik ja Martina Andersinille.

Kuormastovajan purkutyömaa Helsingissä 10.3.2024.

Kuva: Pekka Vyhtinen / Helsingin kaupunginmuseo

4 | 25 MA ANOMISTAJA

15

METSÄTALOUS

LISÄT JA EDUT

hämärtävät puukaupan hinnan Metsänomistajaa kannustetaan kilpailuttamaan puukaupat.

Oman alueen ostajat tavoittaa esimerkiksi Kuutio.fi -verkkopalvelun kautta. Siihen helppous usein pysähtyy.

Teksti: Jouko Marttila Kuva: Shutterstock

16

MA ANOMISTAJA 4 | 25

M

etsänomistajan elämä olisi helppoa, jos puunostajien tarjoukset olisivat yhteismitallisia ja täysin vertailukelpoisia, mutta pystykaupassa tarjottava kuutiohinta ei kerro kaikkea. Metsä Group, Stora Enso ja UPM kuorruttavat tarjouksiaan monenlaisilla lisähinnoilla ja bonuksilla, joiden laskeminen mukaan tarjottuun perushintaan vaatii korkeampaa matematiikkaa.

Metsä Group tarjoaa omistajajäsenilleen ja sopimusasiakkaille moniportaista ja vaikeasti hahmotettavaa etujen kokonaisuutta, johon kuuluvat talvikauden kattava hinta- ja menekkitakuu, kauppamäärään sidotut bonukset ja lisäksi enimmillään

muutaman sadan euron hehtaarikohtainen lisähinta harvennus- ja uudistushakkuille, jotka toteutetaan yhtiön Plus-hoitomallin mukaisesti. Omistajajäsenille maksetaan heidän osuuspääomaan tekemilleen sijoituksille korkoa, joka on 2000-luvulla vaihdellut 5,5 ja 7,5 prosentin välillä.

Metsä Groupin bonukset voi nostaa rahana seuraavan puukaupan yhteydessä tai niillä voi ostaa yhtiön tarjoamia palveluja kuten metsänhoitotöitä tai teettää metsäsuunnitelman. Jotta laskemisesta ei tulisi liian helppoa, bonusmallissa on kaksi tasoa: metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaat ja jäsenetusopimusasiakkaat.

Hoitosopimuksella saa bonusta alimmalla tasolla 0,40 euroa kuutiolta ja korkeimmil-

laan 1,40 euroa. Jäsenetuasiakkaalla vaihteluväli on 0,30–1,00 euroa. Bonukset määräytyvät neljän vuoden aikana tehtyjen puukauppojen ja muun asioinnin perusteella.

Stora Enso tarjoaa puukaupoista 0,50– 1,00 euron bonusta kuutiolta etutason mukaan. Avainsopimusasiakkaille tulee sen päälle vielä 50 senttiä. Etutaso määräytyy edellisten kuuden vuoden puunmyynnin mukaan ja bonus on voimassa kuusi vuotta.

Bonus maksetaan rahana seuraavan puukaupan yhteydessä. Etuasiakkaalle luvataan lisäksi alennusta metsänhoitopalveluista. Puukauppatuloille Stora Enso lupaa talletusmahdollisuutta 2,75–3,25 prosentin kiinteällä korolla. Stora Enso on maksanut tavallisten etubonusten päälle säästöpuista ja tekopökkelöistä monimuotoisuuslisää, joka on 0,50 euroa kuutiolta.

UPM tarjoaa sopimusasiakkailleen Kasvu-kumppanuutta. Edut rakentuvat viiden vuoden aikana kertyneen asioinnin eli käytännössä tehtyjen puukauppojen arvon mukaan, kun Metsä Group ja Stora Enso perustavat etunsa myytyihin kuutiomääriin.

UPM:n bonus vaihtelee 1,0 eurosta 1,8 euroon. Ylimmällä tasolla kauppaa on pitänyt tehdä 300 000 euron edestä ja matalimmillaan 20 000 eurolla. UPM:n bonuksia voi käyttää yhtiön metsänhoitopalveluihin. Tarjolla on myös lisähinta FSC-sertifikaatin mukaiseen metsänkäsittelyyn, mikä rinnastuu Stora Enson monimuotoisuuslisään ja Metsä Groupin Plusmalliin. Lisähinta voi enimmillään nousta euroon kuutiolta.

Kaikki yhtiöt tarjoavat sopimusasiakkailleen alennusta enimmillään neljä prosenttia metsänhoitopalveluista, joiden hinnoittelun ja laadun vertaaminen puhtaasti paperilla on mahdotonta.

Artikkelin kirjoittaja Jouko Marttila on valtiotieteen tohtori ja kuudennen polven metsäomistaja sekä Kaiku Groupin perustajaosakas.

TARJOUSTEN VERTAILUSTA ON TULLUT VAIKEAA METSÄYHTIÖIDEN TARJOAMIEN LISIEN, ETUJEN JA BONUSTEN TAKIA.

ESIMERKKI­L ASKELMA TUOTTAA PIENIÄ EROJA

Bonusten tuomaa hintaetua pystyy haarukoimaan, kun käyttää laskentataulukkoa. Otetaan esimerkiksi kaksi puukauppa, toinen 370 kuutiota ja toinen 1 800 kuutiota.

Oletetaan, että puolet kaupasta sisältää havutukkia ja toinen puoli havukuitua. Kuution keskihinta määräytyy syyskuun tilastohinnoista 56,50 euroon.

Metsä Groupilla bonuksille pääsee alle 500 kuution kaupalla, euron bonukseen vaaditaan yli 1 500 mutta enintään 2 500 kuutiota.

Stora Enso ei maksa bonusta alle 500 kuution kaupasta. Kultatasolla eli 1 500 ja 3 000 kuution välillä bonus on 0,70 euroa.

UPM maksaa vähintään 20 000 euron kaupasta hopeatasolla euron bonusta kuutiolta, ja kultatasolle 1,5 euron bonukselle pääsee 100 000 euron kaupoilla. Korkeimmalla platinatasolla vaaditaan kauppoja 300 000 euron edestä ja bonusta maksetaan 1,8 euroa kuutiolta.

Näillä luvuilla saamme taulukon, jonka perusteella voi sanoa, että hintaerot yhtiöiden välillä ovat varsin pieniä. UPM sijoittuu kärkeen sekä pienissä että hiukan suuremmissa puukaupoissa.

Pienillä kaupoilla Stora Enso jää peränpitäjäksi.

370 m3

1800 m3

21 053 €

102 420 €

Metsä Group Metsäomaisuuden hoitosopimus

21 016 €

102 240 €

Stora Enso

Jäsenetusopimus

20 950 €

102 960 €

UPM

21 460 €

104 400 €

Sopimusasiakkuus on varmasti joissain tilanteissa hyödyksi, mutta puukaupan kilpailuttaminen kannattaa siitä huolimatta. Tarjousten vertailu on vaivan väärti ja siihen voi pyytää asiantuntija-apua joko metsänhoitoyhdistykseltä tai yksityiseltä metsäpalveluyritykseltä.

PERUSTEOS METSÄNHOIDOSTA, JONKA JOKAINEN METSÄNOMISTAJA TARVITSEE

Koodilla maanomistaja saat kirjan erikoishintaan 24,90 € (norm. 34,90 €) Into Kustannuksen verkkokaupasta www.intokustannus.fi

4 | 25 MA ANOMISTAJA

17

Suomen Yhteismetsät ry:n jäsensivut Maapinta-ala, ha 800 000

Lukumäärä, kpl 700

Yhteismetsien lukumäärä, kpl

750 000 700 000

600

Yhteismetsien maapinta-ala, ha

650 000 600 000

500 400

550 000 300

500 000 450 000

200

400 000

100

350 000 300 000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

2016

2018

2020

2022

2024

0

Graafi osoittaa, miten yhteismetsät ovat kasvattaneet pinta-alaansa vuoden 2002 alusta.

Moni pieni yhteismetsä on myös yhdistynyt suurempaan yhteismetsään. Lähde: Maanmittauslaitos

Yhteismetsäomistuksen

suosio kasvaa

Yhteismetsiä on perustettu Suomeen vuodesta 1887 alkaen, ja yksi tuota vuosikertaa oleva yhteismetsä toimii yhä. Se kertoo osaltaan siitä, että yhteismetsäomistus pystyy vastaamaan metsänomistajien muuttuviin tarpeisiin.

Y

hteismetsä oli pitkään maanomistuksen järjestämisessä käytetty instrumentti, jota ohjattiin poliittisilla päätöksillä ja lainsäädännöllä. Käytäntö muuttui, kun uusi yhteismetsälaki astui voimaan 2003.

Sen jälkeen kaikki yhteismetsät on perustettu sopimusteitse.

Yhteismetsien määrä ja pinta-ala ovat olleet tasaisessa kasvussa viimeiset 15 vuotta. Dynaaminen kehitys jatkuu: yhteismetsät laajenevat, ja niiden keskinäisiä yhdistymisiä sekä myyntejäkin on tehty.

Kenelle yhteismetsäomistus sopii Yhteismetsää kannattaa harkita omistusmuodoksi erityisesti sukupolvenvaihdosta 18

MA ANOMISTAJA 4 | 25

ennakoivasti, mutta miksei muutenkin.

Liian pientä yhteismetsää ei kannata perustaa vaan harkita olemassa olevaan yhteismetsään liittymistä. Asiaan kannattaa perehtyä ja verkkosivulta www.yhteismetsat.fi löytyy aineistoa.

Yhteismetsässä päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä, joten yksimielisyysvaatimusta ei ole, kuten kuolinpesissä ja yhtymissä on. Yhteismetsä maksaa verot 26,5 prosentin pääomaverokannan mukaisesti ja osakkaille jaettava ylijäämä on verotonta tuloa.

Omistamisen helppous ja demokraattinen päätöksenteko ovat suuria vahvuuksia yhteismetsässä. Jos taas haluat säilyttää päätöksenteon vain itselläsi kaikissa met-

säasioissa, silloin kannattaa jättää metsä omaan omistukseen.

Yhteismetsää ei kannata unohtaa metsänomistuksen vaihtoehtoja mietittäessä.

YHTEISMETSÄ EI OLE SEN ENEMPÄÄ KOLHOOSI KUIN OSAKEYHTIÖKÄÄN

Kuva: Bjarne Kantén

Metsäpolitiikan korsuorkesteri Edunvalvonta on metsäpolitiikasta paljolti torjuntataistelua. Metsäomistajat tuntevat sääntelyn painetta Brysselistä ja Helsingistä sekä jatkuvaa puristusta median kautta.

Etujärjestöjä meillä ei ole monta, mutta onneksi olemme hyvin samanmielisiä ja asevelihenkisiä. Soitamme samoja säveliä, vaikkakin kukin omalla soittopelillään.

Maanomistajain liitto on vuoden 2025 alusta asti tarjonnut Suomen yhteismetsille edunvalvonta- ja järjestöpalveluita. Toisaalla tässä lehdessä näette esimerkkejä tekemästämme vaikuttamistyöstä lausuntojen avulla.

Kimmo Collander Suomen yhteismetsät ry:n toiminnanjohtaja 050 431 4982

SUOMEN YHTEISMETSÄT RY Puheenjohtaja Heikki Kallunki, Kuusamon yhteismetsä Varapuheenjohtaja Juha Simola, Mustialan yhteismetsä Paavo Eero, Juoksengin yhteismetsä Pauli Sibakov, Riitalan yhteismetsä Juho Puikko, Kemijärven yhteismetsä Arto Valkama, Kauhavan yhteismetsä Heidi Hintikka, Kappeen yhteismetsä Jarmo Korhonen, Kuusamon yhteismetsä

YHTEISMETSIEN JÄSENETU: METSÄLEHTI DIGI Suomen yhteismetsät ry tarjoaa jäsenilleen joululahjana maksuttoman määräaikaisen Metsälehden digitilauksen.

Arvo 47,60 € Metsälehti Digin lukuoikeus on voimassa 1.1.-23.4.2026 välisen ajan, eli aina kevään 2026 Yhteismetsäpäiviin saakka.

Metsälehti on suomalaisen metsän riippumaton äänenkannattaja, joka tuo luoksesi metsänomistamisen parhaat käytännöt ja taidot, tuoreet uutiset ja uusimmat tutkimukset sekä alan johtavat asiantuntijat.

Etu koskee Suomen yhteismetsät ry:n jäsenyhdistysten osakkaita.

Katso tilausohje Suomen yhteismetsien verkkosivuilta!

Hyvää joulua!

Suomen yhteismetsät teki lokakuussa opintomatkan Ruotsiin, ja osallistujat pääsivät kattavasti tutustumaan Ruotsin maanomistukseen ja metsäpolitiikkaan. Tässä ryhmä on kokoontuneena yhdessä Svartnäsin yhteismetsän edustajien kanssa.

Jos yhteis­metsäsi ei ole vielä jäsen, voit liittyä suomenyhteismetsat.fi

SUOMEN YHTEISMETSÄPÄIVÄT

PALAA LEVILLE 23.– 24.4.2026 Yhteismetsäpäivät on ajankohtaisiin asioihin pureutuva koulutus- ja verkostoitumistilaisuus kaikille yhteismetsäasioista kiinnostuneille.

Edellisen kerran tapahtuma järjestettiin vuonna 2023 Tampereella, ja sitä ennen 2019 Oulussa, 2016 Lahdessa ja 2013 Levillä. Nyt palaamme Levin keväthangille!

Levi Summitissa järjestettävän kaksipäiväisen tapahtuman teemoina ja alan huippuasiantuntijoiden esityksissä ovat • Metsäpolitiikkaa metsänomistajalle vai metsänomistajan kustannuksella?

• Yhteismetsät tänään ja huomenna – tiedolla tuloksiin • Ilmasto ja metsät muuttuvat – miten varaudumme?

• Monikäyttöiset yhteismetsät – lisätuloja metsätalouden rinnalle Illanvieton tahdit antaa Komiat.

Hinta Suomen yhteismetsien jäsenille 245 euroa (muille 280 euroa) Lisätietoja ja ilmoittautumiset suomenyhteismetsat.fi

4 | 25 MA ANOMISTAJA

19

VUOTTA

MAANOMISTAJAIN LIITTO 80 VUOTTA

Tiukkaa asiaa

ja iloista illallistamista Teksti: Kimmo Collander Kuvat: Kalle Virtanen

MAANOMISTAJAIN LIITON 80-VUOTISJUHLASEMINAARISSA korostettiin maanomistajien ratkaisevaa roolia Suomen menestymisessä.

Puheenjohtaja Sebastian Sohlberg painotti, että yhteiskunnan on kohdeltava maanomistajia keskeisinä kumppaneina, ei pelkkinä resurssien tuottajina. Sohlbergin mukaan vuoropuhelua on lisättävä, jotta maanomistajat voivat osallistua tasavertaisina osapuolina heidän maihinsa vaikuttavaan päätöksentekoon.

Finsilva Oy:n toimitusjohtaja Juha Hakkarainen muistutti metsien merkityksestä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Yhteiskunta edellyttää metsiltä yhtä aikaa puuta, hiilensidontaa, monimuotoisuutta ja energiaa. Lainsäädännön ja käytäntöjen on tuettava mahdollisuuksia vastata näihin odotuksiin. Hakkarainen korosti luontoarvomarkkinoiden ja kannustavien tukien tarvetta.

Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen totesi, että tuuli- ja aurinkovoimahankkeet perustuvat aina maanomistajan tahtoon. Suunnitteilla oleva alueidenkäyttölaki – kuten 2,8 km vähimmäisetäisyys tuulivoimaloille – uhkaa pysäyttää suuren osan hankkeista.

20

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Huoltovarmuuden näkökulmasta maanomistajien ja maatalouden rooli on kriittinen. Janne Känkäsen mukaan Suomen tulee varautua sotilaallisiin kriiseihin, joissa kotimainen ruoantuotanto ja toimivat tilat ovat elintärkeitä. Juhani Damski puolestaan korosti perinnebiotooppien hoitoa sekä kulttuurimaiseman ylläpitoa, joissa maanomistajat tekevät keskeisen työn.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman nosti esiin lunastuslakiin tehdyt parannukset. Toiminnanjohtaja Kimmo Collander korosti, että uudistus oli tärkeä korvausten osalta, mutta myös menettelyt vaativat päivitystä.

Jari Leppä toi keskusteluun lajitiedon luotettavuuden ja avoimuuden.

Illallisille oli kokoontunut satakunta jäsentä ja kutsuvierasta. Kansallissalin juhlavissa puitteissa nautittiin hyvästä seurasta ja ruuasta, erinomaisista puheista ja Sibeliuksen musiikista. Ohjelman viihdyttävästä läpiviennistä vastasi Christoffer Strandberg.

Valtioneuvos Matti Vanhanen piti juhlapuheen: ”Maanomistamisen asema osana omaisuuden perustuslaissamme nauttimaa suojaa on vahva.

Niin sen pitää ollakin.”

Pääsihteeri Jurgen Tack, European Landowners’ Organization.

Suomen yhteismetsät ry:n hallituksen jäsen Heidi Hintikka.

Heidi Krüger, Gustav Rehnberg, Michael Hornborg ja Henna Jouhki.

Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg ja metsäasiantuntiija Arttu Mäkelä.

Liiton edellinen toiminnanjohtaja Tuija Nummela ja Marika Lahtinen.

Anders Grahn esitti Ruotsin maanomistajien tervehdyksen.

Neue Quartet vastasi musiikista.

Anna Colussi ja Viivi Kuuspalo, Liiton entiset järjestösihteerit.

Sebastian Sohlberg, Matti Vanhanen ja Jari Leppä viihtyvät.

Christoffer Strandberg toimi viihdyttävänä ja osaavana juhlamarsalkkana.

Rakennushistoriallisen työryhmän puheenjohtaja Henrik Creutz ojentaa ”Esimerkillinen entisöintiteko”-palkinnon Oscar Andersinille.

Sonja Lautamatti ja Oskari Willman.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

21

VUOTTA

22

MA ANOMISTAJA 4 | 25

VUOTTA

Tapahtumia

1945–2015 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 1945 Maanomistajain liitto perustetaan Helsingin Messuhallissa 8.3.1945.

Paikalla on lähes kolmetuhatta maanomistajaa.

Maamies-lehti aloittaa ilmestymisen.

1949 Lehti saa uuden nimen: Maanomistaja.

1955

1963

1966–1967

Maanomistajain liitolle valtakunnallinen yhdysmiesverkosto.

Maanomistajain liiton oma lakiasiaintoimisto aloittaa toimintansa.

Maanomistajain liitto on vuoden loppuun mennessä hoitanut yli 6 000 tiekorvausasiaa.

Suomen Maakeskus Oy perustetaan – yhteistoimintaa Maanomistajain liiton kanssa.

1956–1957 Maanomistajien tietoimikunta aktivoituu.

Porkkalan vuokra-alue luovutetaan takaisin Suomelle ja maanomistusasiat pannaan kuntoon.

1958–1976 Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Alpo Varjola vastaa Radio Suomen suositussa Maamiehen tietolaari -ohjelmassa kuulijoiden kysymyksiin.

Varatuomari Kari Kyttälä jatkaa asiantuntijavastaajana 1983–2001 ja sen jälkeen Jokamiehen tietolaarissa vuoteen 2003 asti.

1960- luvun alussa Taiteilija Pekka Koivulainen suunnittelee liitolle tunnuksen.

Uusi maanvuokralaki astuu voimaan.

1982 Maanomistajain liitto osakkaaksi Maanomistajien Arviointikeskukseen.

1997 Rakennushistoriallinen jaos perustetaan.

Yhteistyö European Historic Houses Associationin (EHHA) kanssa käynnistyy.

2006 ELO (European Landowners´ Organization) perustetaan.

Rakennusperintötieto yhteen verkkopalveluun: Rakennusperintö.fi.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

23

VUOTTA

Tapahtumia

2015 – 2025 2015

2016

2017

2018 2018

Liiton syystapahtumassa Helsingin Suomalaisella klubilla jaetaan vinkkejä ja ideoita rakennusperinnön ja puistojen hoitoon.

Kaksi suomalaistilaa saa ELO:n jakaman arvostetun Wildlife Estates -tunnuksen.

2015 Maanomistajain liiton kevätretki, vuosikokous ja Rakennushistoriallisen jaoksen yleinen kokous 16.4.2015 Siuntiossa Gårdskullan kartanossa.

Liiton 70-vuotisjuhlaseminaari Ritarihuonella 30.10.2015: ”Vastuullinen yksityisomistus on yhteiskunnan hyvinvoinnin perusta.”

31.10. liiton syyskokous.

2016 Maanomistajain liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen kevättapahtuma 7.4.2026 Knehtilän tilalla Hyvinkäällä. ”Ideasta loistavaan toteutukseen.”

Maanomistajain Liitto tyrmää kaupunkien pakkolunastustoimet maan hankkimiseksi.

sy Py

a! sall n ta aja

1 | 16

Maanomistajain liiton

jäsenlehti • www.maanomis

tajainliitto.fi

VERLA

- PAHVITEHTAASTA KSI MAAILMANPERINNÖ

MA ANOMISTAJA 4 | 25

TILAA SÄHKÖINEN JÄSENVIESTI

ITÄMEREN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIN MAATILA 2015

YKSIÄ MAANOMISTUKSEN ASIAKYSYM

24

@

Knehtilän luomutila

BERLIININ

Vihreä Viikko

|

MIKÄ ON RAAKAMAAN

OIKEA HINTA?

Avoimet ovet -tapahtumissa 26.5.2018 on monipuolista ohjelmaa tarjolla eri puolilla Suomea.

Kulttuurin teemaviikko edistää kulttuuriperinnön vaalimista, tuo elävää taidetta ihmisten luo ja kehittää tilanomistajien ja yleisön vuoropuhelua.

Vuoden 2018 Avoimien ovien päivät päätetään toteuttaa osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta. ”Meidän talomme, yhteinen kulttuurimme.”

Helsingissä pidetään 13.6.2018 Regional Forum for the Future of Agriculture -seminaari, jonka Maanomistajain Liitto järjestää yhdessä ELO:n (European Landowner’s Organization) kanssa.

Teemoina maa- ja metsätalouden mahdollisuudet sekä ruoka, ilmasto ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

Liiton syyskokous paaluttaa: Nuorten aktiivisuuden lisääminen on tulevan vuoden painopistealueita.

Maanomistajain Liitto valmistautuu Suomen EU-puheenjohtajakauteen 2019.

2017

Liiton puheenjohtajat 1945–1959 Väinö Jaakkola 1960–1966 Reino Syrjänen 1967–1968 Niilo O. Puolakka 1969–1993 Heikki Talvela 1994–1966 Pentti Mäki-Hakola 1997–2000 Matti Syrjänen 2001 Thomas Frankenhaeuser 2002–2005 Björn von Konow 2006 Thomas Frankenhaeuser 2007–2009 Björn von Konow 2010–2015 Eine RosenbergRiihimäki 2016–2021 Henrik Creutz 2022–2023 Reijo Karhinen 2023– Sebastian Sohlberg

2019

Liiton toiminnanjohtajat 1945–1949 Artturi Somersalo 1950–1981 Alpo Varjola 1982 Esko Kiviniemi (vt.)

1983–2000 Kari Kyttälä 2001–2006 Maria Konsin-Palva 2007–2022 Tuija Nummela 2022– Kimmo Collander

Pysy ajan tasalla !

Maanomistajain Liiton

jäsenlehti • www.maanomis

GRÜNE WOCHE

Maanomistajain Liitto 2000-luvulla

1 | 19

tajainliitto.fi

Eduskuntavaalit 14.4.2019

Metsä talouden selkärankana AN HALLITUSOHJELM EN TOTEUTUMIN

2020 2020 Liitto uudistaa logonsa, suunnittelijana Milla Kaukiainen viestintä- ja suunnittelutoimisto Creative Peakista.

2019 Eduskuntavaalit 14.4.2019.

Maanomistaja-lehti esittää ehdokkaille kolme kysymystä: 1. Mikä on tavoitteesi maanomistajien oikeuksien turvaamiseksi?

2. Kannatatko perintö- ja lahjaveron poistamista?

3. Mikä on paras keino tukea vanhojen rakennusten kunnostamista ja säilyttämistä?

Maanomistajain Liitto julkistaa eurovaalitavoitteet, joissa vaaditaan parempia mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta ja huomion kiinnittämistä yksityisten historiallisten talojen erityispiirteisiin.

Europarlamenttivaalit 26.5.2019.

Syyskokous suuntaa katseet tulevaan 75-juhlavuoteen.

Euroopan maanomistajan järjestö ELO lähettää terveiset Suomen EUpuheenjohtajakaudelle.

2021

Perustehtävä - missio

Tahtotila oikeudenmukaista jakautumista maankäytössä.

Samalla liitto haluaa edistää yhteiskunnan kokonaisetua niin kulttuurin kuin luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta.

Toimintaympäristö & tulevaisuuskuva 2030

Visio

75-vuotisjuhlavuotta vietetään koronavirusepidemian takia poikkeuksellisissa oloissa, ilman suuria yhteisiä tilaisuuksia. Juhlaseminaari ja sitä seurannut liittokokous pidetään pääosin etänä, mutta ne keräävät runsaan katsojajoukon verkkoon.

Juhlakokouksen kannanotossa painotetaan omaisuudensuojaa ja taloudellisen hyödyn

Keskeiset lyhyen aikavälin tehtävät

2021 Kuntavaalit 13.6.2021.

Maanomistajain Liitto patistaa puolueita ilmaisemaan kantansa maanomistajien oikeuksien turvaamiseen ja pakkolunastuksiin.

Helsingissä pidetty syyskokous hyväksyy Maanomistajain Liitolle uuden strategian. Sen keskeinen painopistealue on yksityisen omaisuuden suojan tehostaminen ja elinkeinovapauden korostaminen.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

25

jäsenlehti 1 | 2023 Maanomistajain Liiton www.maanomistajainliitto.fi

Maanomistajain Liiton

jäsenlehti 1 | 2024

www.maanomistajainliitto.fi

Hiilensidonta

Uusi tulonlähde maanomistajille

EURO­ VAALIT

lähestyvät

EDUSKUNTAVAALIT JA LUNASTUSLAKI

2022

2023

2024

Selvitys valkohäntäpeuroista Vesialueiden kalastusoikeudet

Puolueiden ohjelmat puntarissa

Ilmianna esimerkillinen entisöintihanke

Aurinkopuistojen vuokrasopimukset syyniin Näin voit vaikuttaa siirtoverkon linjaukseen Turvetuotanto­ alueen palautuksen muistilista

Kosken kartano

kutsuu kevät­ kokoukseen

Haitalliset vieraslajit

maanomistajien riesana

LAINSÄÄDÄNNÖN TILANNEKATSAUS

yhteiskunnan muutoksiin.

Keskustelussa nousee esiin myös kansalaisten oma vastuu: jokaisen kotitalouden pitäisi pystyä selviämään 72 tuntia kriisitilanteessa.

2024

2022

2023

Vuodesta 2007 liiton toiminnanjohtajana toiminut Tuija Nummela siirtyy uusiin tehtäviin. Uusi toiminnanjohtaja Kimmo Collander huolehtii jatkossa siitä, että maanomistajien ääni tulee kuulluksi ja ymmärretyksi myös päättäjien parissa.

Eduskuntavaalit 2.4.2023.

Maanomistajain liiton vaalitavoitteiden kärjessä on lunastuslain uudistaminen.

26

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Maanomistajain Liiton uudet verkkosivut julkaistaan.

Liiton kriisivalmiusseminaari kiinnittää huomiota kriisivalmiuteen ja kriittisten kiinteistöjen hallintaan ja painottaa huoltovarmuuden sopeuttamista

Europarlamentin vaalit 6.–9.6.2024. Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg korostaa yhteistyön merkitystä metsäpolitiikkaa ja maanomistajuutta edistävien asioiden hoidossa. ”Olkaamme

iloisia siitä, että meillä on oma järjestö, joka ajaa aina maanomistajien etua Suomessa ja EU:ssa.”

Ruotsin maanomistajat tutustuvat VarsinaisSuomen ja Uudenmaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin kohteisiin.

Liitto kannustaa oikeusministeriötä perkaamaan lunastuslaissa olevat vanhentuneet ja yksipuoliset menettelytavat.

VUOTTA

2025 Suomen Sijoitusmetsät Oy Maanomistajain Liiton yrityskumppaniksi.

Kumppanuussopimus sisältää muun muassa markkinakatsauksia ja yhteisiä webinaareja.

Liitto katsoo lausunnossaan, että EU:n metsäkatoesitys jakaa maanomistajille kohtuuttoman suuren taakan vihreän siirtymän kustannuksista.

Esimerkiksi karjataloutta harjoittavan maanomistajan kannalta tilanne tuntuu epäreilulta, lausunnossa todetaan.

Liitto esittää muutoksia ja täydennyksiä lunastuslain osauudistukseen ja korostaa, että oikeudenmukaisuuden ja vihreän siirtymän legitimiteetin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että suojelualueiden ja sähkönsiirron vaatimat omaisuuden hallinnan siirrot tapahtuvat perustuslain 15. pykälän henkeä kunnioittaen.

Liiton kärkiteemat Euroopan maanomistajien järjestössä liittyvät EUsäädöksiin metsäkadon torjumisesta ja metsien monitoroinnista.

2025 Liiton puheenjohtaja Sebastian Sohlberg vetoaa tasavallan presidenttiin, jotta kaikki muistaisimme kuinka tärkeää tässä maailmassa on puolustaa maanomistusta ja maata. ”Sen on historia meille osoittanut.”

Kuntavaalit 2.–8.4.2025.

Toiminnanjohtaja Kimmo Collander kehottaa panemaan ehdokkaat koville ja muistuttaa, että maanomistaja on kuntapäättäjän kumppani myös vaalien jälkeen.

taisiin markkina-arvon mukainen korvaus ja korvauksiin tehtäisiin 25 prosentin lunastuslisä.

Parannettavaa riittää silti.

Maanomistajain liiton kevätkokous painottaa omaisuuden suojan ja valinnan vapauden tärkeyttä maanomistajille.

Kesäpäiville 8.6.2025 Mäntyharjulle kokoontuneet maanomistajat kaipaavat oikeutta metsiänsä koskevaan tietoon. ”Meidän on pidettävä yhdessä kovempaa ääntä meille tärkeistä asioista.”

Maanomistajain liitto kannattaa uusia metsänhoidon tukimalleja luonnonhoidon ja monimuotoisuuden turvaamiseksi ja erilaisten vaihtoehtojen kokeiluja.

Liitto puuttuu hallituksen alueidenkäyttölain luonnokseen. Liiton mukaan esimerkiksi tuulivoiman sääntely loukkaa kuntien ja maanomistajien oikeuksia ja aurinkovoimaloille on asetettu yliampuvat kaavavelvoitteet.

13.11.2025 Maanomistajain liitto juhlii 80-vuotista taivaltaan Helsingin Kansallissalissa.

Vuosikymmeniä vanha lunastuslaki on viimein päivittymässä. Hallitus esittää, että pakkolunastuksista makset4 | 25 MA ANOMISTAJA

27

Onnea 80-vuotiaalle Maanomistajain Liitolle MTK onnittelee 80-vuotiasta Maanomistajain liittoa!

80-VUOTIAS

Sahateollisuus ry onnittelee

80-VUOTIASTA

Maanomistajain liittoa www.mtk.fi

Lämpimät onnittelut juhlavuoden johdosta!

Onnittelut 80-vuotiaalle Maanomistajain Liitolle

omameklari.fi - vakuutusmeklari maa- ja metsätiloille

28

MA ANOMISTAJA 4 | 25

onnittelee 80 vuotta täyttävää Maanomistajain liittoa!

Ecopulp toivottaa onnea 80-vuotiaalle!

Viestintä- ja suunnittelutoimisto Creative Peak onnittelee 80-vuotiasta Maanomistajain liittoa

Metsien vakuuttaminen tuo turvaa arvokkaalle omaisuudelle Metsä on meille suomalaisille paitsi virkistyksen lähde, myös tärkeä elinkeino ja monelle metsä on pitkäaikainen ja turvallinen sijoituskohde. Silti vain noin puolet Suomen yksityismetsistä on vakuutettu, vaikka kyseessä on usein merkittävä omaisuuserä.

Teksti: Omameklari Oy:n tiimi

Vaikka metsää hoidetaan huolellisesti, voivat luonnonvoimat silti aiheuttaa merkittäviä vahinkoja. Tämä riski on mahdollista vakuuttaa metsävakuutuksella, joka kattaa puustolle, hakatulle puutavaralle ja taimikoille syntyneitä vahinkoja.

Metsävakuutus on tärkeä varsinkin, jos iso osa tuloista tulee metsästä. Ilmastonmuutoksen seurauksena tuhojen riski kasvaa, mikä tekee vakuutuksesta entistä tärkeämmän.

Mitä metsävakuutus kattaa Suppein metsävakuutus on metsäpalojen varalta, mutta laajemmat vakuutukset korvaavat myös myrsky-, lumi-, tulva-,

eläin- ja hyönteisvahingot sekä varkauden ja vahingonteot.

Jos nuoreen kasvatusmetsään kohdistuu iso vahinko, on metsävakuutuksesta korvattava odotusarvo tärkeä turva metsänomistajalle. Odotusarvon korvaamisen edellytyksenä on metsän vajaatuottoisuus.

Metsävakuutukset ovat yleisesti täysarvovakuutuksia, mutta myrskyvahingoissa korvausten yläraja on asiakkaan valitsema enimmäiskorvausmäärä. Taimikkovahingoissa korvaus edellyttää yleensä vähintään 0,5 hehtaarin yhtenäistä vahingoittunutta aluetta.

Metsän omistajana olet aina samalla elinkeinoharjoittaja, sillä metsätaloudesta saatavat tulot ovat saajalleen veronalaista pääomatuloa. Metsänomistajan on tärkeää varmistaa, että vakuutusturvaan sisältyvät myös vastuu- ja oikeusturvavakuutukset.

Ilmastonmuutos ja tulevaisuuden riskit Myrskyt, raskas tykkylumi, kuivuus, metsäpalot ja tuhohyönteisten yleistyminen uhkaavat metsien terveyttä ja tuottavuutta, mikä puolestaan altistaa metsänomistajat taloudellisille menetyksille.

Riskeihin on siis syytä varautua ajois-

sa, ennen kuin ne ovat toteutuneet. Kaikki yhtiöt eivät enää tarjoa joka paikkaan hyönteistuhot korvaavia metsävakuutuksia, syynä esimerkiksi yleistyneet kirjanpainajatuhot. Vakuutukseen voi kohdistua myös karenssijakso, jos vakuutus otetaan voimaan tiettynä aikana.

Vakuutus ei estä vahinkoja, mutta se jakaa riskin vakuutusyhtiön kanssa.

Paljonko vakuutus maksaa?

Metsävakuutuksen hintaan vaikuttavat muun muassa metsän koko ja sijainti, vakuutuksen laajuus ja valittu omavastuu. Vakuutusmeklari voi auttaa sinua valitsemaan sopivan vakuutuksen.

MAANOMISTAJAIN LIITON KUMPPANI

4 | 25 MA ANOMISTAJA

29

EDUNVALVONTA

LIITTO KOROSTAA

TUKI METSO -OHJELMAN

LUONTOARVOMARKKINOITA

JATKOLLE 2026–2040

Maanomistajain Liitto painottaa luonnonarvokaupan tärkeyttä siirryttäessä kestävämpään tulevaisuuteen. Lausunto liittyy EU:n komission luontohyvityksiä koskevaan etenemissuunnitelmaan.

Nykyisenkaltainen talousjärjestelmä ei tunnista ekosysteemipalveluiden ja biodiversiteetin rahassa laskettavaa arvoa. Näiden edistämiseksi on tärkeää luoda oikeanlainen järjestelmä ja kehittää monipuolisia ratkaisuja. Järjestelmien perustamisvaiheessa on tärkeää, että kehitys tapahtuu oikeudenmukaisesti ja kaikki maanomistajan oikeudet huomioon ottaen.

EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita ei saavuteta ilman toimivia luontoarvomarkkinoita.

Liitto korostaa, että toimien tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja tarjota maanomistajille uudenlaisia mahdollisuuksia tuottaa palveluita. Hallinnon on oltava kevyt. Välikäsien lisäämisessä on riski kustannusten kasvun vuoksi kuihtuvalle kannattavuudelle ja markkinoiden tyrehtymisestä.

Liitto haluaa nostaa erityishuomion vesistöjen tilan parantamiseen. Vesistöjen pääsääntöinen yksityisomistus on poikkeuksellista EU:ssa, ja ne ovat osa ennallistamisasetuksen toimeenpanoa, lausunnossa todetaan.

Maanomistajain Liitolle on tärkeää, että METSO-ohjelma saa jatkoa. Ohjelma tarjoaa toimivan kehyksen luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle.

Vapaaehtoisuusperiaatteen säilyminen sekä korvausten jatkuvuus suojelusta ja ympäristötuista ovat metsänomistajille erittäin myönteisiä piirteitä. Tuet luonnonhoitotöihin ovat verrattain pienimuotoisia toimia, mutta ne monipuolistavat keinovalikoimaa.

Kohteiden valintakriteerien ja toimenpidelistan säilyminen ennallaan tukee ohjelman jatkuvuutta ja lisää sen hyväksyttävyyttä maanomistajien keskuudessa.

Maanomistajain Liiton mukaan METSO-ohjelma edustaa tällä hetkellä parhaiten luonnonarvoihin perustuvaa korvausmallia, mikä tekee siitä myös viestinnällisesti merkittävän kiinnostuksen lisäämisessä luonnonarvomarkkinoita kohtaan.

Ohjelman suurin ongelma on rahoituksen riittämättömyys suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja kohteiden tarjontaan, liitto toteaa lausunnossaan.

Lisätietoja: arttu.makela@maanomistajainliitto.fi

Lisätietoja arttu.makela@maanomistajainliitto.fi

ALUEIDENKÄYTTÖLAKIESITYKSESSÄ PALJON HUOLENAIHEITA Hallituksen esitysluonnos uudeksi alueidenkäyttölaiksi toisi hyvin haitallisia muutoksia uusiutuvan energian tuotantoon. Maanomistajain liitto nosti lausunnossaan esiin useita korjausta vaativia kohtia.

Tuulivoimalle esitetty etäisyyssäännös – kahdeksan kertaa voimalan korkeus – vaikeuttaisi merkittävästi rakentamista.

Etäisyyslinjaus uhkaa 40–70 prosenttia suunnitteilla olevista tuulivoimahankkeista.

Etäisyyssäännösten tiukentaminen joh-

30

MA ANOMISTAJA 4 | 25

taisi vääjäämättä siirtolinjojen kasvattamiseen. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia maanomistajille, joille siirtolinjoihin liittyvät kysymykset ovat olleet tuulivoiman kriittisin näkökulma.

Koska sähkön pääasiallinen kulutus on eteläisessä Suomessa, joudutaan sähkönsiirtoverkkoa rakentamaan lisää.

Kantaverkkolinja tuhoaa pysyvästi noin 6 hehtaaria metsää kilometriä kohti ja turmelee maisemaa laajalla alueella.

Ratkaisuehdotuksena liitto esittää sopivaksi etäisyydeksi tuulivoimalasta 800–1000 metriä asutuksesta.

Aurinkovoiman rakentamisen osalta hallituksen esitysluonnos edellyttää, että

yli 10 hehtaarin voimalan rakentamiseen tarvitaan aina kaava. Liiton lausunnon mukaan oikea hehtaarimäärä olisi 100.

Yhdistetyn maatalous- ja energiantuotannon suhteen kaavaa ei tulisi vaatia.

Liitto vaatii kuntien tekemien pakkolunastuksien korvauksiin jälkikäteiskorotusta, jos kaavamääräyksiä muutetaan lunastuksen jälkeen niin, että ne olisivat vaikuttaneet määritettyyn korvaukseen.

Koko lausunto löytyy täältä

HYVÄ TIETÄÄ

METSÄVÄHENNYKSEN KOROTUS tuo veroetuja metsänomistajille Metsävähennyspohja on se osuus metsän hankintamenosta, josta metsänomistaja voi saada verovähennyksen.

Vuoden 2026 verotuksessa metsävähennyspohja laajenee nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin.

Myös vuosittain käytettävä metsävähennys nousee nykyisestä 60 prosentista 75 prosenttiin metsävähennykseen oikeutettujen metsien tulosta.

Metsävähennyspohjan korotus koskee myös ennen lain voimaantuloa hankittuja metsiä. Metsävähennyspohja laajenee, vaikka aiempi 60 %:n mukaan laskettu metsävähennyspohja olisi käytetty loppuun.

Yhtenäinen prosenttiluku kaikille 1.1.1993 jälkeen ostetuille metsille on hyvä, koska muutoin metsävähennyksen laskenta ja seuranta olisivat käyneet mahdottomiksi sekä metsänomistajille että verohallinnolle.

Sukupolvenvaihdos Metsävähennyspohjan korotus tekee kaupasta entistä edullisemman tavan siirtää metsäomaisuutta seuraavalle sukupolvelle. Ne metsät, joilla ei ole metsävähennysoikeutta, kannattaa myydä ensimmäisenä.

Metsätilan sukupolvenvaihdos tulisi tehdä riittävän ajoissa, jotta tilan myyjä ehtii kuluttaa mahdollisimman paljon tilan myynnistä saatua, luovutusvoiton verosta vapaata myyntituloa. Tilan ostajalle tuleva 75 %:n metsävähennys on merkittävä veroetu.

Veromuutoksen odotetaan lisäävän kiinnostusta metsätilojen kauppaan. Metsävähennyksen korotus kannustaa laajentumishaluisia metsänomistajia hankkimaan lisää metsää. Takautuva korotus mahdollistaa myös tilakauppojen jatkuvuuden ennen uuden lain voimaan tuloa.

minen hyvä vaihtoehto, jos luopuja ei tarvitse rahaa.

Metsän lahjoittamisesta voi seurata saajalle myös metsälahjavähennys.

Parhaassa tapauksessa uudella omistajalla on käytössään sekä lahjan mukana siirtyvää metsävähennystä että lahjasta tullutta metsälahjavähennystä. Metsälahjavähennyksen muodostumista sekä metsävähennyksen tuloa kaupasta ja siirtymistä lahjan mukana voi laskea Metsäkeskuksen verkkosivuilla olevalla metsälahjavähennyslaskurilla.

Käytetty metsävähennys Metsätilan myyjä maksaa luovutusvoitosta veroa, ellei luovutusta ole säädetty verottomaksi. Metsävähennyspohjan korotus vaikuttaa myös luovutusvoiton verotukseen. Metsän luovutusvoiton määrää laskettaessa luovutusvoittoon lisätään käytetyn metsävähennyksen määrä, kuitenkin enintään määrä, joka vastaa 75 prosenttia luovutettavan metsän hankintamenosta.

Korotetun metsävähennyksen lisäys tulee voimaan verovuodesta 2027 alkaen.

Muutokset metsäveroilmoitukseen

Käyttämätön metsävähennys

Metsävähennystä ja sen käyttöä seurataan metsätalouden veroilmoituksella. Veroilmoituksen tekoon metsävähennyksen korotus vaikuttaa vasta helmikuussa 2027, kun tehdään veroilmoitusta vuodelta 2026. Uusi metsävähennyspohja saadaan yksinkertaisimmillaan kertomalla vanha metsävähennyspohja luvulla 1,25. Lisäksi on laskettava vuonna 2026 tehdyistä omistajanvaihdoksista seuraavat metsävähennyspohjan lisäykset ja vähennykset.

Monella metsänomistajalla on paljon käyttämätöntä metsävähennystä. Käyttämätön metsävähennys siirtyy seuraavalle omistajalle lahjan ja perinnön mukana. Tällaisissa tapauksissa on tilan lahjoitta-

Esa Lappalainen metsänomistuksen asiantuntija Suomen Metsäkeskus

4 | 25 MA ANOMISTAJA

31

KOLUMN

Jordägare måste få tillgång till artdata Naturdata insamlas från privata jordägares marker i Finland. Arbetet utförs av olika aktörer. Informationen administreras i första hand av miljöförvaltningen och används främst för planläggning och bedömning av naturtillståndet. Jordägaren informeras inte om utrotningshotade växt- och djurarter på sina ägor – innan jordägaren gör en anmälan om användning av skog.

Detta trots att förekomsten kan innebära betydande begränsningar för markanvändningen. Dessutom är jordägaren bunden av skyldigheten att bevara värdefulla naturobjekt och arter.

Hur ska jordägaren kunna bevara, eller låta bli att i misstag fördärva ett objekt som hen inte blivit informerad om? Den här typen av hemlighetsmakeri tyder på misstro mot jordägaren från förvaltningshållet.

All insamlad artdata bör alltid delges jordägaren.

Detta bör också gälla så kallad sensitiv data, som i nuläget hemlighålls eller förgrovas i geoinformationen. Hemlighållandet hör inte till verksamhetsprinciperna för en rättsstat och motsvarar inte egendomsskyddet i grundlagen. Det främjar inte heller skyddet av naturvärden.

Jordägaren har inte alls alltid möjlighet att kontrollera artdatabasens riktighet och kan då inte heller ta det i beaktande i skogsvårdsplaneringen. Då information om värdefulla naturobjekt saknas sporras jordägaren inte att frivilligt skydda dessa områden eller att låta dem omfattas av naturvärdeshandeln. Tillvägagångssättet måste förändras omedelbart. Naturdata är inte en statshemlighet. För jordägaren är öppen tillgång till artdata en fråga om rättsskydd som förbättrar förtroendet för miljöförvaltningen. Öppenheten och insyn förhindrar oavsiktliga skador på värdefulla naturobjekt och främjar skyddsåtgärderna.

Jari Leppä Skribenten är viceordförande för Jordägarnas Förbund

32

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Pinkka kuntoon.

Kilpailutamme puukaupan puolestasi, jotta saat parhaat hakkuutulot.

Tiesitkö, että vastuullinen ja planetaarinen metsänhoito voi tuoda metsänomistajalle tuloja myös hiilensidonnasta?

Tutustu palveluihimme: innofor.fi

JU B ILE U MSK AMPANJ! UTGIVEN AV

FÖRENINGEN

FÖR SKOGSKULTUR

UTGIVEN AV

FÖRENINGEN

FÖR SKOGSKULTUR

R.F.

R.F.

SEDAN

1931

SEDAN

1931

4

5

2025

2025

Exemplariskt och skogsbrukviltpå Forsby gård

Vd Jan-Anders • sidan 8

Winqvist visar

runt

Elgator vållar problem sidan 14 •

Balans mellan skydd och skogsbruk sidan 20 •

och Kniviga frågor på ro trevlig samva sionen Sommarexkur i Fiskars

Skogsstudier lockar igen sidan 26 •

Svenska kvinnliga skogsägare besökte Åland sidan 36 •

• sidan 8

Beställ genast!

JUBILEUMSPRIS

Finland & Sverige: 70 euro/ år (norm. 80e, moms 10%)

Åland: 63 euro/år

fyller 95 år 2026!

Skogsbruket är ett unikt magasin för dagens skogs­ brukare och ­ägare.

Tidningen ges ut av Föreningen för Skogskultur r.f. och är Finlands enda obundna svenskspråkiga skogstidning för privatskogsbruket.

Skogsbruket förkovrar och ger dig djupgående personliga reportage som är viktiga ur privatskogsbrukets synvinkel så som läget på virkesmarknaden, skogsvård, naturhänsyn, bioenergi, teknik och färska forskningsrön.

(norm. 73e, moms 0%)

Övriga utrikes: 86 euro/år (norm 96e, EU-länder moms 10%,

övriga 0%) Som prenumerant får du både pappers- och e-tidning!

Jubileumserbjudandet gäller till 30.12.2025.

Erbjudandet gäller nya prenumerationer! Prenumerationen fortsätter som fortlöpande till normalpris efter tolv månader.

TIDNINGEN UTKOMMER 6 gånger per år 52 sidor per nummer!

Du kan dra av prenumerationsavgiften i skogsbeskattningen!

PRENUMERA SÅ HÄR

Sänd e-post till skogsbruket@atex.com eller Ring 03 4246 5396 eller Fyll i formuläret på www.skogsbruket.fi

TIETONURKKA

SUOMEN METSÄVARAT 2025 Tuoreimman mittaustiedon mukaan puuston vuotuinen kasvu on 103,2 miljoonaa kuutiometriä.

Edellisvuonna arvio kasvusta oli 103,0 miljoonaa kuutiometriä. suurimmillaan kasvu on ollut 107,8 miljoonaa kuutiometriä.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusien mittaustietojen mukaan puuston määrä on 2 578 miljoonaa kuutiometriä. Vaikka puuston kasvu on pienempää kuin 2010-luvun alun huippuvuosina, puuston määrä on edelleen lisääntynyt, sillä kasvu ylittää yhä vuotuisen poistuman.

Puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt vuoden takaiseen arvioon verrattuna 26 miljoonaa kuutiometriä.

Suomen metsätalousmaan eli metsämaan, heikosti kasvavan kitumaan, lähes puuttoman joutomaan ja muun metsätalousmaan (esim. metsätiet) 26 miljoonan hehtaarin alasta on kivennäismaan kankaita 16,8 miljoonaa hehtaaria ja suota 9,2 miljoonaa hehtaaria.

Soiden ala on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut noin 400 000 hehtaaria.

Suomen metsät ovat varttuneet merkittävästi 2000-luvulla Vuosituhannen alussa puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsämaalla oli taimikoita 4,2 miljoonaa hehtaaria. Uusimman tiedon mukaan taimikoiden ala on vähentynyt 3,1 miljoonaan hehtaariin.

Myös nuorten kasvatusmetsien ala on samassa ajassa pienentynyt 7,3 miljoonasta hehtaarista 5,7 miljoonaan hehtaariin.

Samaan aikaan metsät ovat varttuneet, mikä on tasannut kasvua.

– Metsien varttuminen on lisännyt hakkuumahdollisuuksia ja mahdollistanut hakkuiden selvän kasvun viimeisen kymmenen vuoden aikana, toteaa inventoinnista vastaava johtava tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Metsistä kerättyä tietoa käytetään metsien käytön kestävyyden seurantaan, tulevien käyttömahdollisuuksien arviointiin, metsien kasvihuonekaasutaseen arviointiin ja useisiin kansainvälisiin raportointeihin.

Uusimpana raportointivelvoitteena on tänä syksynä alkanut metsätilinpito, joka on osa laajempaa ympäristötilinpitoa.

MAANOMISTAJAIN LIITON JÄSENEKSI

voi liittyä jokainen maanomistaja!

Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä kysymyksissä ja jäsenemme saavat erilaisia jäsenetuja.

Jäsenmaksuun sisältyy kahdesti vuodessa ilmestyvä Maanomistaja-lehti sekä sähköinen jäsenviesti.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema uusin metsävaratieto perustuu valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) vuosina 2020–2024 mitattuihin koealoihin.

PUUSTON KASVUN ALENEMINEN ON PYSÄHTYNYT

LIITY JÄSENEKSI! BLI MEDLEM! Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

Liity netissä maanomistajainliitto.fi/jasenyys tai käytä QR-koodia.

4 | 25 MA ANOMISTAJA

33

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING • Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd.

• Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2025 PUHEENJOHTAJA Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi

VARAPUHEENJOHTAJA Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa

JÄSENET Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki

Kari Räihä asianajaja, maa-ja metsätalousyrittäjä Petäjävesi

Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja Nurmijärvi

Linda Langh toimitusjohtaja, VT Piikkiö

www.europeanlandowners.org

www.europeanhistorichouses.eu

TOIMISTO Annankatu 12, 00120 Helsinki 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi

34

MA ANOMISTAJA 4 | 25

Tapio Sinkkilä asiamies, Suomen yhteismetsät, Salla

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander puh 045 221 5151 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

VARAJÄSENET Fredrik Pressler, Ellen Rydbeck, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Tomas Landers Tommi Lunttila, Ville Laakkonen

Maanomistaja_7.3.2018.pdf

Vuosien laaja-alainen kokemus yksityisten ja yritysten oikeudellisten asioiden hoidosta Perhe- ja perintöoikeus Kiinteistö- ja muut riita-asiat Naapuruus- ja tieasiat Maanomistaja_7.3.2018.pdf 1 7.3.2018 Kaupat ja sopimukset Sukupolvenvaihdokset Hämeenlinna, Kaivokatu 1 avoinna ma-pe 9-16 Forssa, Kartanonkatu 4 avoinna ma 9-16 ja sopimuksen mukaan Riihimäki Hämeenaukio 1 avoinna ke 9-16 ja sopimuksen mukaan

1

7.3.2018

15.50

15.50

toimisto@annia.fi Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut 040 672 2255 Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen sekä www.annia.fi C

M

kiinteistönomistukseen liittyvät asiat neuvonnasta oikeudenkäynteihin

Y

CM

• kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat • yksityistiet, kiinteistötoimitukset • tie- ja lunastustoimitusasiat Laki- ja kiinteistöarviointipalvelut CY • ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat • ympäristölupa-asiat CMY • maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi Maa- ja metsätalousyrittäjyyteen sekä MOL:n K • maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat kiinteistönomistukseen liittyvät asiat neuvonnasta jäsenille • MY

C

M

Y

CM

MY

CY

CMY

K

oikeudenkäynteihin

10 %MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti.

• kaavoitus-, rakentamis- ja poikkeamislupa-asiat • yksityistiet, kiinteistötoimitukset • tie- ja lunastustoimitusasiat • ympäristö- ja luonnonsuojeluasiat • ympäristölupa-asiat • maa- ja metsätilojen, kiinteistöjen ja maa-aineisten arviointi • maa- ja metsätilojen erityiskysymykset ja sopimusasiat • aurinko- ja tuulivoima

palvelevat teitä maanlaajuisesti.

ESPOO SEINÄJOKI OULU

MOL:n jäsenille 10 % alennus jäsenetuehtojen mukaisesti.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

Puh. 020 7411 050 www.arvolex.fi Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA) palvelevat teitä maanlaajuisesti.

ESPOO SEINÄJOKI OULU

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

Puhelin 020 7411 050

■ Puunkaadot ■ Puunhoitotyöt ■ Pensasaitojen leikkaukset ■ Kantojyrsinnät Kysy lisää arviointikeskus.fi ■asiantuntijoiltamme!

Puiden kuntoarviot Puhelin 020 7411 050 ■ sekä muut arboristipalvelut

alennus Kokeneet lakimiehemme ja auktorisoidut kiinteistöarvioijat (AKA)

arviointikeskus.fi

www.uudenmaanpihapuu.fi | Puh. 045 145 2622

Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi?

Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistushakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa.

Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme.

Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija

Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta

Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle

Lisää metsäsi monimuotoisuutta luonnonhoidolla.

Varmista saavutettavuus rakentamalla ja perusparantamalla metsäteitä.

Ota yhteyttä niin kartoitetaan yhdessä metsäsi monet mahdollisuudet.

Lue lisää luontovarma.fi