Maanomistaja 3/2026

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 3 | 2026 www.maanomistajainliitto.fi

RAJAKAHNAUS LEPPÄVIRRALLA

Lunastuslain uudistus

Kannattaako somettaa?

RUOKOHELPI TULEE – oletko valmis

HIRVIVAHINGOT

Droneteknologia avuksi?

VIERASKYNÄ RAUNO NUMMINEN

Itäradan maasto­ tutkimukset

Maanomistajain Liiton jäsenlehti

3 | 2026

Tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS: Kuka määrittää, kuinka maanomistauksesta keskustellaan? ........... 3

TÄMÄ LEHTI JAETAAN KAIKILLE SUOMEN YHTEISMETSILLE

LYHYESTI: Korvauksia Evijärven vedenpinnan nostamisesta, Maastotietojen kyselypalvelu uudistuu, Talokauppa sähköistyy, Apua riistavahinkojen torjuntaan, Metsähakkeen rooli muuttumassa, Liitto uusiin tiloihin, Kimmo Collander ELO:n hallitukseen........ 4–5 SOSIAALINEN MEDIA: Kannattaako maanomistajan somettaa?........................ 6–7 KOLUMNI: Lunastuslain uudistus vietävä loppuun.................................................. 7 RIISTATALOUS: Drone-teknologia avuksi hirvivahinkojen torjuntaan.................. 8 Itäratahankkeen maastotutkimuksen käynnissä.............................................................9 Rajakahnaus Leppävirralla............................ 10 Metsäkiinteistöjen markkinakatsaus......... 11 VIERASKYNÄ: Jättipalsami – herkullinen mutta hankala......................... 11 Ruokohelpi tekee uutta tulemista................ 12 Ruotsi vahvistaa omaisuudensuojaa........... 13 KOLUMNI: Pois on/off -suojelusta................ 13 EDUNVALVONTA: Maanomistajan kesäpäivillä puitiin vuokrapeltojen omistajuutta............ 14 Liitto ajoi jäsentensä asiaa puoluekokouksissa......................................... 15 EDUNVALVONTA: Liiton tuoreet kannanotot, Vuokrapellot ja vuokrasopimukset kuntoon................................16 OIKEUSTAPAUKSIA: Teleyhtiöt ja pakkolunastus, Naapurin maille rakentaminen.................... 17 Maanomistajain liiton infosivu..................... 18

Lehden tekijät JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi AD: Milla Kaukiainen Kannen kuva: Arto Wiikari / Creative Peak

Kuva: Unsplash

STÖMER ÄRI KK MP

I

Y

PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Kuka määrittää, kuinka maanomistuksesta keskustellaan?

Pääsin äskettäin kuulemaan aikaisempaa Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun sotilasstrategian opettajaa Joakim Paasikiveä.

Hän kertoi näkemyksensä siitä, kuinka länsimaat tulkitsivat Venäjän retoriikkaa ennen hyökkäystä Ukrainaan. Hän kertoi lännen arvioineen Venäjän tekemisiä ja tiedottamista länsimaisin silmin.

Nyt jälkikäteen kaikki voi vaikuttaa ilmiselvältä, mutta siinä ajassa valitsimme meille sopivamman tavan tulkita. Tavan, joka sopi paremmin länsimaiseen elämään, ajatteluun ja turvallisuusideologiaan. Tulkitsimme asioita ikään kuin viestin antajalla, Venäjällä, olisi sama arvo- ja turvallisuusideologia kuin meillä.

Nyt osaamme tulkita ja varautua paremmin. Venäjän retoriikka on sama, mutta emme enää tulkitse sitä oman länsimaisen pohjamme kautta, vaan näemme selkeämmin Venäjän etupiiriajattelun ja sisäisen informaatiovaikuttamisen.

Samanlaista eroa käytettävässä retoriikassa ja tulkinnoissa voi huomata maanomistajan ja yhteiskunnan välisessä keskustelussa. Nämä erot herättävät huolta tulevasta. Kun keskustellaan jokaisen oikeuksista, pakkolunastuksista, luonnonsuojelun kovista keinoista tai metsätaloudesta, kuulostaa käytettävä retoriikka maanomistajan korviin usein käsittämättömältä tai mahdottomalta. Tämä retoriikka kuitenkin puhuttelee toisenlaista kuulijaa täysin eri lailla kuulostaen jopa uskottavalta ja vastuulliselta.

On tärkeää, että maanomistajat ovat laajasti mukana yhteiskunnan rakenteissa ja keskusteluissa puolustamassa rationaalisin perustein meille tärkeitä asioita. Emme voi luottaa siihen, että ilman osallistumistamme asiat jotenkin vaan lutviutuvat.

Sama pätee kotimaan lisäksi maailmanpolitiikassa. Juuri nyt on erittäin tärkeää, että maanomistusta lähellä olevat tahot ja sidosryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä laajasti eri aloilla ja rakenteissa, niin paikallisesti, kansallisesti kuin Euroopan unioninkin tasolla.

Vaikka keskusteluissa kuulluista vaatimuksista ja säädöksistä hulluimmat eivät tulisikaan voimaan, nykyinen ajanjakso muokkaa maanomistusta merkittävästi. Ottakaamme opiksi ja vaikutetaan itse kukin verkostoissamme siihen, että maanomistus on kannattava ja turvallinen sijoitus tulevaisuudessakin.

Tulevan kevään eduskuntavaalit ovat meille erittäin tärkeät.

Vaikutetaan tulevaisuuden Suomeen yhdessä niin, että maanomistajan ääni ja painavat argumentit kuuluvat yhteiskunnassa!

Sebastian Sohlberg Puheenjohtaja

Vem bestämmer hur vi talar om markägande?

Jag fick nyligen möjlighet att lyssna på Joakim Paasikivi, tidigare lärare i militärstrategi vid Försvarshögskolan i Sverige. Han berättad om sin syn på hur västvärlden tolkade Rysslands retorik före invasionen av Ukraina. Enligt honom bedömde väst Rysslands agerande och kommunikation utifrån västerländska ögon.

Nu i efterhand kan allt verka självklart, men då valde vi ett tolkningssätt som passade oss bättre. Ett sätt som bättre stämde överens med västerländskt liv, tänkande och syn på säkerhet. Vi tolkade situationen som om avsändaren, Ryssland, hade samma värderingar och säkerhetsideologi som vi.

I dag har vi blivit bättre på att tolka och förbereda oss. Rysslands retorik är densamma, men vi tolkar inte längre den utifrån vår egen västerländska referensram, utan i stället ser vi tydligare Rysslands intressesfärstänkande och interna informationspåverkan.

En liknande skillnad i retorik och tolkning kan märkas i dialogen mellan markägare och samhället. Dessa skillnader väcker oro inför framtiden. När man talar om allemansrätten, tvångsinlösen, hårda åtgärder inom naturskydd eller skogsvård, så låter retorik­ en ofta obegriplig eller orimlig i markägarens öron. Liknande retorik tilltalar dock en annan mottagare på ett helt annat sätt och kan framstå både trovärdig och ansvarsfull.

Det är viktigt att markägare i stor utsträckning är representerade i samhällets olika strukturer och deltar aktivt i samhälls­ debatten för att med rationella argument försvara de saker som är viktiga för oss. Vi kan inte lita på att saker på något sätt bara ordnar sig utan att vi själva deltar.

Samma gäller såväl i Finland som i världspolitiken. Just nu är det särskilt viktigt att aktörer och intressentgrupper med nära anknytning till markägande samarbetar intensivt och brett inom olika sektorer och strukturer, både på lokal och nationell nivå samt inom EU. Även om de mest långtgående kraven och bestämmelserna som förts fram i debatterna aldrig skulle bli verklighet, kommer den nuvarande perioden att omforma markägandet på ett betydande sätt. Låt oss dra lärdom av detta och var och en inom våra nätverk arbeta för att markägandet även i framtiden är en lönsam och trygg investering.

Riksdagsvalet nästa år är väldigt viktigt för oss. Låt oss tillsammans påverka framtidens Finland så, att markägarens röst och tungt vägande argument hörs i samhället!

Sebastian Sohlberg Ordförande

3 | 26 MA ANOMISTAJA

3

LYHYESTI Koonneet: Seppo Iisalo ja Viivi Kuuspalo

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Evijärven vedenpinnan nosto parantaa järven virkistyskäyttömahdollisuuksia kuten veneilyä ja kalastusta, mutta vedenpinnan nousun seurauksena noin 16 hehtaaria ranta-alueista jäi pysyvästi veden alle.

Lisäksi alavilla alueilla peltojen kuivatushyöty heikkeni, ja vaikutus ulottuu noin 310 hehtaarin alueelle.

Näitä edunmenetyksiä koskevia korvauksia maksetaan tänä vuonna yhteensä hieman yli 230 000 euroa.

Elinvoimakeskus seuraa säännöstelyn muutoksen vaikutuksia vedenlaadun ja kasvillisuuden osalta viiden vuoden ajan.

Korvauksia Evijärven vedenpinnan nostamisesta Lounais-Suomen elinvoimakeskus on käynnistänyt Evijärven säännöstelyn muuttamiseen liittyvien korvausten maksamisen.

Maastotietojen kyselypalvelu uudistuu Maanmittauslaitoksen maastotiedot uudistuvat ja nykyiset tietotuotteet korvataan vaiheittain uusilla. Ensimmäisenä käyttöön otetaan Kansallinen maastotietokanta (KMTK), joka korvaa pitkään käytössä olleen Maastotietokannan.

Kansallinen maastotietokanta KMTK on koko Suomen kattava, tarkka ja vektorimuotoinen paikkatietoaineisto. Se julkaistaan syksyllä 2026 ja se soveltuu erityisen hyvin analyysikäyttöön, tietojen yhdistelyyn ja jatkojalostukseen erilaisissa paikkatietopalveluissa.

Ensi vuonna julkaistava Karttatieto (vektori) mahdollistaa myös omien karttojen tuottamiseen ja räätälöinnin.

Talokauppa sähköistyy Sähköinen kiinteistökauppa kasvaa Suomessa nopeasti.

Kaikista kiinteistökaupoista noin neljännes tehdään sähköisesti, kun vielä vuonna 2023 osuus oli 14 prosenttia. Erityisesti omakotitalo- ja mökkikauppa sähköistyy

vauhdilla. Näistä joka kolmas vaihtoi omistajaa verkossa alkuvuonna 2026.

Määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2023 lopulta, ilmenee Maanmittauslaitoksen tiedoista.

Sähköisen kaupankäynnin etu on, että se voidaan tehdä paikasta ja ajankohdasta riippumattomasti. Hyötynä on myös se, että lainhuutohakemus eli kiinteistön omistusoikeuden rekisteröinti lähtee vireille heti, kun luovutuskirja on allekirjoitettu.

JO JOKA KOLMAS TALO JA MÖKKI VAIHTAA OMISTAJAA SÄHKÖISESTI % 40

Sähköisen kiinteistöluovutuksen %-osuus, asuinpientaloja lomakiinteistöjen kaupat 1/2023-5/2026

30 20

Lisätietoja 10 0 1/2023

1/2024

1/2025

1/2026

Lähde: Maanmittauslaitos, Kiinteistöjen kaupparekisteri

4

MA ANOMISTAJA 3 | 26

Kuva: Janne Kotanen

Ulkona laiduntavia kotieläimiä voidaan suojata sähköaidalla.

LIITTO UUSIIN TILOIHIN

Apua riistavahinkojen torjuntaan Suomen riistakeskuksen alueelliset suurpetosuunnittelijat tukevat kotieläintiloja suurpetovahinkojen ennaltaehkäisyssä.

Kotieläintilat voivat olla yhteydessä suurpetosuunnittelijoihin havaintojen lisääntyessä, vahinkotilanteissa tai kun on viitteitä suurpedon toistuvasta liikkumisesta kotieläintilan ympäristössä.

Maanomistajain liitto on muuttanut Agronomiliiton tiloihin Kasarmintorin laidalle.

Osoite on Pohjoinen Makasiinikatu 6A, 00130 Helsinki.

Yhteydenotto ei edellytä tapahtunutta vahinkoa.

Lisätietoja

Liiton uusien tilojen tupaantuliaisia vietettiin 20.8. iloisissa tunnelmissa ja osallistujia oli liki 40. Ohjelmaan kuului puheita ja mukavia keskusteluja. Tarjolla oli myös toiminnanjohtajan keittämää sahtia.

KIMMO COLLANDER ELO:N HALLITUKSEEN Maanomistajain Liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander on valittu European Landowners’ Organizationin (ELO) hallituksen jäseneksi Suomen ja Ruotsin edustajaksi.

ELO on kansallisten maanomistajajärjestöjen katto-organisaatio, joka edustaa miljoonia maanomistajia kaikista EU:n maista.

ELO:n pääkonttori sijaitsee Brysselissä.

Kuvitus: Luke

Metsähakkeen rooli muuttumassa Metsähakkeen kulutus vähenee, mutta sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu korostaa sen merkitystä energiajärjestelmän tasapainottajana, Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Tuomas Niinistön väitöstutkimus osoittaa.

Metsähakkeen tulevaisuus ratkeaa 2030-luvun loppupuolella, kun selviää millaisilla ratkaisuilla nykyiset laitokset korva-

taan niiden käyttöiän päässä. Ratkaisevaa on sekä teknologinen että sähkömarkkinoiden kehitys.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hoitorästeistä kärsivien nuorten harvennusmetsien potentiaali karsitun energiarunkopuun korjuussa on vaihteleva, eivätkä nykyiset nuoren metsän hoidon tuet usein kohdistu näihin metsiin.

– ELOn jäsenyys on meille tärkeä vaikuttamiskanava EU:n suuntaan. Otamme jäsenyytemme ja nyt myös hallituspaikkamme myötä siitä irti täysimääräiset hyödyt suomalaisen maanomistajan hyväksi. EU-vaikuttaminen on keskeinen osa strategiaamme, Kimmo Collander kommentoi tuoretta hallitusjäsenyyttään.

3 | 26 MA ANOMISTAJA

5

SOSIAALINEN MEDIA

Kannattaako maanomistajan

SOMETTAA?

on pian itsekin metsänomistaja. Somessa hän on keskustellut erityisesti metsästykseen liittyvistä aihepiireistä, mutta hän ei kaihda muitakaan aiheita.

– Metsästyksen lisäksi olen puhunut muun muassa tasa-arvosta.

Kiinnostusta löytyy

Somen haasteet ovat monille hyvinkin tuttuja.

Mutta kannattaako maanomistajan silti olla sosiaalisessa mediassa?

Teksti: Viivi Kuuspalo

ASIALLISIN KESKUSTELIJA VOITTAA AINA

6

MA ANOMISTAJA 3 | 26

R

atkaisukeskeinen valmentaja ja somepersoona, diplomiinsinööri Aleksi Lumme kertoo, että monille maanomistuksen perusasiatkin ovat epäselviä ja oikeaa tietoa on haastavaa löytää.

– Maanomistuksesta olisi hyvin mahdollista jakaa somessa vaikuttavaa ja jopa rahanarvoista sisältöä, hän pohtii.

Aihe on Lumpeelle itselleenkin ajankohtainen, sillä perinnönjaon myötä hän

Lumme on tehnyt uraa IT-alalla ja huomannut, että tekniset ongelmat ovat vähentyneet mutta ihmisistä johtuvat lisääntyneet. Hän kiinnostui ongelmien juurisyistä ja havaitsi, että ne liittyvät usein väärinkäsityksiin.

Siihen, etteivät ihmiset osaa kuulla ja kuunnella muita.

Tämä kiinnostus on johtanut Lumpeen käymään dialogia monenlaisista ja usein tunteita herättävistä aiheista sosiaalisessa mediassa. Lisäksi hän on pitänyt podcastia ja kirjoittanut metsästäjän mielenmaisemaa käsittelevän kirjan.

Somen haasteet sekä mahdollisuudet ovat Lumpeelle hyvin tuttuja. Kannattaako maanomistajan siis olla sosiaalisessa mediassa?

– Minulla on siitä kaksijakoiset fiilikset.

Sisältöä ei kannata tehdä pelkän tekemisen ilon takia, eikä kenelläkään ole velvollisuutta olla somessa. Tiedämme, että somessa kuluu helposti paljon aikaa ja se

on koukuttavaa. Toisaalta siihen sisältyy myös mahdollisuuksia. Jos esimerkiksi haluaa tehdä liiketoimintaa joka edellyttää ihmisten tavoittamista, voi somesta olla paljonkin hyötyä, hän arvioi.

Millainen sisältö kannattaa?

Helpoin tapa tehdä sisältöä joka tavoittaa ihmiset, on kertoa heille jotain hyödyllistä.

– Kannattaa lähteä aivan perusasioista.

Esimerkiksi monet kaupunkilaiset tulevat sukupolvenvaihdosten myötä maanomistajiksi. Monet asiat, jotka omasta mielestä ovat itsestään selviä, eivät välttämättä ole heille selviä, Lumme sanoo.

Vaikka sisältöä tekee aivan perusasioista, on tärkeää, ettei äänensävy lipsahda alentuvaksi. Kun somessa jaettava tieto on huolellisesti muotoiltu, riskit ovat ihmisten tunteisiin vetoavien aiheiden käsittelyyn verrattuna selvästi pienemmät.

– Somessa menestyy sellainen sisältö, joka herättää reaktioita, mutta riidan haastamisen ja provosoimisen kautta ampuu helposti itseään jalkaan, eivätkä reaktiot ole sellaisia, joista olisi itselle hyötyä. Jatkuva väittely on myös kuluttavaa, Lumme selventää.

Tämä ei hänen mukaansa kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö myös haastavista aiheista, esimerkiksi avohakkuista ja ojituksista, voisi somessa keskustella.

Lumme näkee, että maanomistajalla on mahdollisuus olla somessa osa ratkaisua.

– Keskusteluissa kannattaa kysyä ainakin yhtä paljon kuin kertoa. Ei myöskään kannata ennakkoon olettaa mitään. Kunnioittava äänensävy on tärkeää. Asiallisin keskustelija voittaa aina.

Joskus täytyy kuitenkin luovuttaa.

– Täysin epäasialliset kommentit kannattaa vain jättää huomiotta. Se tosin vaatii pitkää pinnaa ja harjoitustakin, Lumme tietää.

Kaiken kaikkiaan somessa kannattaa pysyä omana itsenään.

– Maanomistaja voi kertoa esimerkiksi omasta arjestaan hyvin konkreettisestikin. Millaista elämä ja arki omalla tilalla on ja millaisia töitä siihen sisältyy.

Läs artikel på svenska här

KOLUMNI

Lunastuslain uudistus on vietävä loppuun ”Olo on kuin olisi tullut ryöstetyksi. Ja vielä viranomaisten toimesta.”

Näin kuvasi eräs maanomistaja tunnelmiaan Aurora-linjan pakkolunastusten toimituskokouksen jälkeen. Samat tunnelmat odottavat minua ja satoja muita maanomistajia Kangasniemen ja Kouvolan välillä, kun Fingrid ajaa Harjulinjan rakentamista eteenpäin.

Aurora-linjan johtoalue vei yli 2 000 hehtaaria maata. Harjulinja on viemässä samaa suuruusluokkaa Suomen parhaita metsämaita ja kauneimpia maisemia. Jos yksityinen maanomistaja hakkaisi tuhansia hehtaareja metsää tietäen, ettei siihen enää koskaan kasva uutta puustoa, hänet revittäisiin julkisuudessa palasiksi. Fingrid ei joudu saman arvostelun kohteeksi.

Lunastuslain uudistus on vietävä loppuun. Korvausten nostaminen ei riitä. On hyvä, että korvauksissa käytetään markkina-arvoa ja niihin lisätään 25 prosentin korotus. Omaisuudensuoja ei silti saa jäädä näennäiseksi, kun maa otetaan yleisen tarpeen nimissä pois omistajan määräysvallasta.

Pakkolunastuksen perusongelma on, ettei maanomistaja ole tasavertainen neuvotteluosapuoli eivätkä korvaukset kata kaikkia haittoja. Hän ei voi aidosti sanoa ei. Vastassa on suuri toimija, monimutkainen menettely ja vaikeasti hahmotettavat korvausperusteet.

Erityinen ongelma on hinnan määräytyminen.

Metsä- tai peltotila ei ole pelkkä hehtaarimäärä. Arvoon vaikuttavat sijainti, puusto, ojitus, tilusrakenne ja tulevaisuuden suunnitelmat ja PAKKOLUNASTUS odotukset.

Vapaaehtoisessa kaupassa nämä erityispiirEI SAA OLLA teet näkyvät hinnassa. Pakkolunastuksessa ILMOITUSASIA maanomistaja joutuu tyytymään arviointijärjestelmään. Keskiarvohinta voi olla tilastollisesti perusteltu, mutta kukaan ei omista keskiarvotilaa.

Ongelma korostuu, kun lunastettava alue on omistajalle strategisesti tärkeä. Johtoalue voi pirstoa metsäpalstan, vaikeuttaa kulkua, katkaista järkevän metsänhoidon, vaikeuttaa pellon tai metsän käyttöä, alentaa asumisviihtyvyyttä tai estää tulevia suunnitelmia.

Lunastusmenettelyyn tarvitaan vahvempi neuvottelu- ja neuvontavelvollisuus. Pakkolunastus ei saa olla ilmoitusasia, vaan viimesijainen keino aitojen neuvottelujen jälkeen. Korvausperusteet, määräajat, matkakulut, ansionmenetykset, asiantuntija-apu, viljelyhaitat ja kiinteistön arvonalennus on käytävä maanomistajalle selvästi läpi.

Kokouskutsut ja asiakirjat on toimitettava ajoissa ja todistetusti maanomistajalle. Omien perusoikeuksien puolustamisesta ei saa tehdä kallista ja epäselvää prosessia.

Nostaisivatko nämä toimet pakkolunastuksen hintaa? Kyllä, ja niin niiden pitääkin tehdä. Jos sähkön tuotanto ja kulutus sijaitsevat kaukana toisistaan, sen pitää näkyä sähkön hinnassa, ei yksittäisten maanomistajien kohtuuttomina menetyksinä. Maan pakkolunastaminen on meillä edelleen liian helppoa ja halpaa.

Jari Leppä Maanomistajain liiton varapuheenjohtaja Mäntyharju

3 | 26 MA ANOMISTAJA

7

RIISTATALOUS

DRONETEKNOLOGIA avuksi hirvivahinkojen torjuntaan?

Hirvieläimet aiheuttavat suomalaisille maanomistajille vuosittain arviolta kymmenien miljoonien eurojen vahingot.

Vahinkojen torjuntaan on pitkään kaivattu uusia ratkaisuja.

HirviDrone-hankkeesta saatetaan saada kaivattua apua.

yli kolmen metrin pituuden.

Aineen levittäminen perinteisin menetelmin reppuruiskulla on kuitenkin työlästä ja aikaa vievää. Tämän vuoksi Suomen metsäkeskuksen vetämässä HirviDronehankkeessa selvitetään, voisiko syönnin­ estoaineen levitystä tehostaa uusinta droneteknologiaa ja tekoälyä hyödyntäen.

Teksti ja kuva: Venla Wallius

Drone-teknologia kehittyy – lainsäädäntö muuttuu

irvieläimet syövät etenkin männyn ja lehtipuiden taimia. Vahinkoja tulee varsinkin talvilaidunalueilla, ja ne toistuvat usein vuodesta toiseen.

Hirvivahinkoja voidaan tehokkaasti estää levittämällä taimiin lampaanrasvapohjaista Trico-syönninestoainetta.

Levitys tulee toistaa syksyisin joka vuosi, kunnes puut ovat saavuttaneet riittävän,

Ideana on, että tekoäly tunnistaa käsiteltävät taimet, ja ruiskudrone levittää aineen valittuihin taimiin tehokkaasti ilmasta käsin.

– Isot ruiskudronet voivat kantaa jopa yli 50 kilogramman kuormaa, ja niillä on runsaasti mahdollisuuksia maa- ja metsätalouden eri tehtävissä, projektipäällikkö Venla Wallius kertoo.

Hankkeessa tarkastellaan dronelevityksen liiketoimintaedellytyksiä. Tavoitteena on kehittää kustannustehokas menetelmä

H 8

MA ANOMISTAJA 3 | 26

hirvivahinkojen torjuntaan maanomistajien ja yrittäjien käyttöön.

Syönninestoaineen laajamittaisempi dronelevitys edellyttää kuitenkin muutoksia lainsäädäntöön: toistaiseksi kasvinsuojeluaineiden dronelevitys vaatii luvan ja on mahdollista vain koe- ja tutkimustarkoituksissa.

Myös drone-teknologian tulee kehittyä, jotta kohdennettu syönninestoaineen ruiskutus yksittäisen taimen tarkkuudella toteutuisi. Syönninestoaineen dronelevitys voisi kuitenkin onnistuessaan tuoda merkittävästi lisätehoa hirvivahinkojen torjuntaan erityisesti haastavilla tuhoalueilla.

– Drone-teknologia on kehittynyt viime vuosina merkittävästi. Myös droneihin liittyvää lainsäädäntöä kehitetään sekä kansallisella että EU-tasolla, Wallius kertoo.

Läs artikel på svenska här

ITÄRATAHANKKEEN

maasto­ tutkimukset KÄYNNISSÄ Vantaan ja Kouvolan yhdistävä Itäratahanke on siirtynyt yleissuunnitelmavaiheeseen ja maastotutkimukset ovat käynnissä. Maanomistajain Liitto osallistui maastotutkimuksen kenttäkäynnille Sipoonkorvessa.

Teksti ja kuva: Viivi Kuuspalo

M

aastotutkimuksissa selvitetään muun muassa peruskallion paksuutta sekä pohjaveden sijaintia. Kohteessa tutkimuksia tehtiin kairaamalla.

– Tiedotamme tutkimuksista mahdollisimman monessa kanavassa ja olemme myös henkilökohtaisesti yhteyksissä niihin maanomistajiin ja viljelijöihin, joiden pelloille, piha-alueille tai esimerkiksi eläinaitauksiiin on suunniteltu tutkimuksia.

Maanomistajakirjeet postitetaan maanomistajille, joiden kiinteistöillä tutkimuksia tehdään ja joita ei tavoiteta muilla yhteydenpitotavoilla, kertoo maastotutkimus- ja mittaustoimeksiantojen projektipäällikkö Marjut Witikainen.

Maanomistajan on myös mahdollista päästä mukaan seuraamaan kairaustutkimuksia.

Itäradan maastotutkimuksien tulosten suhteen on päädytty avoimuuteen.

– Pohjatutkimustiedot toimitetaan Geologian tutkimuskeskukselle Pohjatutkimukset-palveluun ja sieltä ne ovat kaikkien avoimesti saatavilla, Witikainen toteaa.

Hänen mukaansa pohjatutkimukset voivat tuoda myös maanomistajalle kiinnostavaa tietoa, jonka vuoksi GTK:n tietopalvelua kannattaa hyödyntää.

– Itäradan linjalta ei ollut juurikaan aikaisempaa pohjatutkimustietoa.

Vahingot korvataan Maastotutkimusten tekijät ovat maanomistajiin yhteydessä ennen tutkimukset aloittamista, ja he myös ilmoittavat mahdollisista syntyneistä vahingoista maanomistajalle.

Tarkemmat korvaussummat ovat hyvin

tapauskohtaisia.

– Jatkotoimenpiteistä käynnistetään keskustelut maanomistajan kanssa. Työn suorittaja vastaa aiheuttamiensa vahinkojen korjaamisesta ja tarvittaessa korvaamisesta. Korvaajan ja maanomistajan välillä laaditaan tarvittavat asiakirjat korvaajan toimesta, Itäradan viestinnästä kerrottiin Maanomistaja-lehdelle.

Mikäli maanomistaja itse huomaa maillansa vahinkoja, voi ottaa yhteyttä Itäratahankkeen sivuilla olevan maanomistajan yhteydenottolomakkeen kautta.

Yhteydenottolomakkeen kautta voi esittää myös toiveita tai ajatuksia maastotutkimuksiin tai muista Itärataa koskevista aiheista.

Lisätietoja www.itarata.fi

Läs artikel på svenska här

Itärata käynnisti kaivokartoitukset kesäkuun lopulla osana yleissuunnitelmavaiheen lähtötietojen keruuta. Kaivokartoituksilla saadaan tietoa alueella sijaitsevien talousvesi- ja lämpökaivojen sijainneista ennen pohjatutkimuksia.

Itärata tuo nykyistä suoremmat ja nopeammat raideyhteydet pääkaupunkiseudulta Porvoon ja Kouvolan kautta Itä-Suomeen. Radan vaikutusalueella asuu kaksi miljoonaa suomalaista.

POHJA­ TUTKIMUKSISTA MAANOMISTAJALLE KIINNOSTAVAA TIETOA

3 | 26 MA ANOMISTAJA

9

RAJAKAHNAUS

KUN VIRANOMAISEN KARTTA PETTI

Toinen menetti metsänsä, toinen luuli ostaneensa sen Tässä tapahtumaketjussa vastakkain eivät ole kaksi maanomistajaa. Molemmat ovat joutuneet saman rekisterivirheen uhreiksi. Toiset menettivät metsänsä tietämättään. Toiset ostivat ja hakkauttivat metsää siinä uskossa, että alue kuului heille.

Teksti: Kimmo Collander

L

eppävirran Kotalahdessa kahden naapuritilan omistajat joutuivat hankalaan hallinnolliseen välikäteen. Lahtelan omistajat havaitsivat marraskuussa 2024, että heidän yli satavuotiaassa mäntymetsässään oli tehty noin hehtaarin uudistushakkuu.

Naapuritila Kivirinteen omistajat olivat ostaneet tilan vuonna 2022 siinä käsityksessä, että kyseinen alue kuului heidän ostamaansa kiinteistöön.

Jälkeenpäin ilmeni, että kauppaa tehtäessä Maanmittauslaitoksen rekisterikartta näytti rajan väärin. Pyykit olivat tiedossa, mutta raja oli vedetty väärän pyykin kautta. Kivirinteeseen virheellisesti liitetty noin 0,8 hehtaarin alue muodosti yli kolmanneksen tilan pinta-alasta.

Kivirinteen omistajat tekivät noin 18 000 euron pystykaupan, ja hakkuut tehtiin kesällä 2022. Kivirinteen omistajat ovat arvioineet jälkikäteen, että Kivirinteeseen virheellisesti merkitty metsäkuvio nosti kiinteistökaupan arvoa yli 80 prosenttia.

10

MA ANOMISTAJA 3 | 26

Myöhemmin Maanmittauslaitos vahvisti, että digitaaliseen kiinteistörekisterikarttaan raja oli merkitty väärin 18.1.2000.

Maanmittauslaitos myönsi virheen Erityisen vaikeaksi maanomistajan näkökulmasta asian tekee virheen korjaaminen. Maanmittauslaitos havaitsi virheen ja rekisteröi korjatun rajan syyskuussa 2024. Omistajille asiasta ei kerrottu missään vaiheessa.

Kun he myöhemmin yrittivät selvittää, kuka muutoksen oli tehnyt, millä perusteella ja missä menettelyssä, vastaus oli sangen erikoinen. Maanmittauslaitos ilmoitti, ettei korjauksesta ole olemassa asiakirjaa tai päätöstä, josta ilmenisi tekijä ja oikeudellinen peruste.

Korjausta koskevaa sisäistä kirjeenvaihtoa ei Maanmittauslaitoksen mukaan ole olemassa. Sen kanta on, ettei kiinteistörekisterikartta oikeudellisesti määrää kiinteistön rajoja. Maanomistajan pitäisi tarkistaa rajat maastossa olevista pyykeistä ja vanhoista toimitusasiakirjoista.

Vahingonkorvausvaatimuksen Maanmittauslaitos hylkäsi kesäkuussa 2026.

Maanomistajalle jää kaksi perustavanlaatuista kysymystä: Voiko valtion ylläpitämään kiinteistötietoon luottaa? Miksi virheen korjaamisesta ei kerrota asianosaisille?

Maanmittauslaitoksen palvelupäällikkö Erno Hartikka taustoittaa tilannetta yleisellä tasolla kertomalla, että laitoksen aineistoissa on noin 12 miljoonaa rajapyykkiä. Niistä neljänneksen sijainti ei ole

tarkasti tiedossa.

– Niiden sijaintitietoja korjataan maanmittaustoimituksissa.

Tilan rekisteröityä pinta-alaa voidaan Hartikan mukaan korjata maanmittaustoimituksen lisäksi myös erillisellä kiinteistörekisterinpitäjän kirjallisella päätöksellä.

– Siihenkin kuuluu kiinteistön omistajan kuuleminen ja tiedottaminen asianosaisille, hän toteaa.

Läs artikel på svenska här

METSÄKIINTEISTÖJEN MARKKINAKATSAUS

Happea vedetty ennätysvuoden jälkeen

Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla julkiseen myyntiin tuli 1 070 kohdetta, kun määrä on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimäärin 1 028 kohdetta. Edellisvuoden ennätys oli kuitenkin 1 207, ja näin vuodesta 2022 jatkunut kasvutrendi katkesi.

Onko kuitenkin niin, että korkea tai nouseva puun hinta houkuttelee puukauppojen lisäksi myös metsätilan myyntiin? Näin voisi päätellä myös siitä, että viime vuoteen nähden vain Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun muodostamalla alueella tilatarjonta on kasvanut edellisvuodesta.

Jos taas katsotaan julkisesti myyntiin tulleiden kohteiden kauppamääriä, ei Pohjois-Suomen alue erotu edukseen kymmenen vuoden keskiarvoon verrattuna, vaan päinvastoin. Aktiivisen tarjonnan ja toteutuneiden kauppojen ”väliin” jäävät myymättömät kohteet, joiden osuus on ollut viime vuodet kasvussa ja joiden määrä kasvaa etelästä pohjoiseen siirryttäessä.

Itä- ja Pohjois-Suomelle on ollut tyypillistä kysynnän ohuus ja instituutionaalisten osta-

Jättipalsami – herkullinen mutta hankala Vieraslaji jättipalsami on tullut Suomeen jäädäkseen. Omakotitonteilta kitkettävä kasvi on melko helppo poistaa pysyvästi. Tienvarret ovat jo eri asia. Siellä jättipalsamit kasvavat ei kenenkään -maalla eikä kukaan koe velvollisuudekseen jäädä kitkemään ja pussittamaan niitä.

Satakunnan Kansassa luontokartoittaja oli havainnut jättipalsameita metsässä. Hän totesi, että jo pari siementä voi saada aikaan jättipalsami-invaasion.

Kävelin mökkitiellä, jonka varrel-

LIITON KUMPPANI

Etelä-Suomen 7 553 eurosta Lapin 2 262 euroon.

Suomen Sijoitusmetsät 1.4 Oy:n kehittämä Markkinahintaindeksi kuvaa parhai1.3 ten hintatason kehitystä, koska siinä on poistettu 1.2 metsätilojen ominaisuuksiin ja sijaintiin liittyvä vaihtelu.

1.1 Vuosimuutoksella mitaten 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 kesäkuun lopussa käytiin Vuosi kauppaa keskimäärin 3,3 Graafi kuvaa viiden vuoden keskikantohintoja. prosenttia korkeammalla hintatasolla kuin vuotta aiemmin. Puolen vuoden (+ 0,3 %) ja kvartaalin jien suuri osuus kaupoista. Valtakunnallisesti luvut olivat vaivoin plussalla (0,0). ammattimaisten, ei-yksityisten metsätilojen Metsää voidaan kutsua arvonsäilyttäjän ostajien määrä on vakiintunut 20–30 %:n väomaisuusluokaksi tai toisaalta tuotto/riski -suhliin, kun se pahimmillaan tai parhaimmillaan teeltaan houkuttelevaksi sijoitusvaihtoehdoksi, oli yli puolet. Juuri tällä hetkellä markkinoilla ja toistaiseksi metsäkiinteistöjen hintataso on on tilaa, eikä suuremmista kokonaisuuksista kestänyt hyvin puun hinnan laskun kuten aiemtarvitse maksaa samalla tavalla ”ylihintaa” minkin. Näköpiirissä lienee kuitenkin hintatason kuin muutamia vuosia sitten. tasaantuminen tai lievä lasku viime vuoden hulMetsäkiinteistöjen hinnat ovat houkutteleluttelun jälkeen (hintataso nousi 6,8 %). valla tasolla, jos asiaa tarkastellaan puuston arvon suhteen. Puuston arvo muodostuu hakMika Venho kuuarvosta ja taimikoiden kokoluokittaisista Toimitusjohtaja alueellisista arvoista.

Suomen Sijoitusmetsät Oy Hehtaarihintaperusteisesti kalleudesta saa taas toisen kuvan. Ensi kertaa koko maan keskihinta on ylittänyt 5 000 euroa vaihdellen

Kauppahinta/puuston arvo

Ensimmäiseen vuosipuolikkaaseen mahtuu jo kaksi syksyn veroista, aktiivista markkinakuukautta, jolloin lukujen perusteella voidaan paremmin ennakoida koko vuotta.

MAANOMISTAJAIN

1.5

la kasvoi jättipalsameita. Jalassani oli karkeapohjaiset kumisaappaat.

Mökille palattuani tutkin saappaani pohjat. Ja siellähän niitä pelättyjä jättipalsamin siemeniä oli vaikka miten paljon.

Jos olisin poikennut tieltä, olisin levittänyt kulkureitilleni tätä alkuperäisluonnolle vihamielistä kasvia.

Jättipalsami on tullut jäädäkseen ja meidän on opittava elämään sen kanssa joko hävittäen tai hyväksyen. Emme voi lopettaa koneilla ajoa metsään tai marjastusta ja sienestystä sen leviämisen pelossa.

Kukkien poimiminen kuuluu jokaisen oikeuksiin toisin kuin kasvien kitkeminen. Jättipalsamin hävitys toisen maalta taas ei kuulu näihin

oikeuksiin. Pitäisikö? Mielestäni kyllä. Jokainen, jota tilanne huolestuttaa, voisi jättipalsamin tavatessaan auttaa sen leviämisen estämistä.

Moni ei tule ajatelleeksi, että jättipalsami on syötävä kasvi. Kukat ovat makeita ja ne sopivat kakkujen koristeluun, juomiin ja hyytelöihin. Siemenet ovat pähkinäisen ja pippurisen makuisia ja käyvät vaikkapa pestoon.

Lisätäänpä marja- ja sieniretkillämme poimittavien luonnontuotteiden joukkoon jättipalsami!

VIERASKYNÄ

Rauno Numminen Metsänomistaja ja metsätalousneuvos, Etämetsänomistajien liiton puheenjohtaja

3 | 26 MA ANOMISTAJA

11

RUOKOHELPI

tekee uutta tulemista

RUOKOHELPI (Phalaris arundinacea, syn. Phalaroides arundinacea) …on monivuotinen tuulipölytteinen heinäkasvi.

Sitä viljellään sekä hyötyettä koristekasvina. Se kasvaa Suomessa myös luonnonvaraisena.

Kasvit voivat kasvaa luonnontilassa 1,5–2 metrin korkuisiksi, viljeltynä kasvin korkeus voi olla jopa 3–4 metriä.

Suomessa pitkään rehu- ja energiakasvina tunnettu ruokohelpi kiinnostaa nyt kasvualustojen raaka-aineena, kun turpeelle, kookoskuidulle ja kivivillalle etsitään vaihtoehtoja.

Teksti: Kimmo Collander Kuvat: Kekkilä-BVB

R

uokohelven etuna on runsas biomassan tuotanto ja menestyminen suomalaisissa oloissa. Se kestää talvea, kasvaa myös kosteilla mailla ja muodostaa monivuotisen kasvuston, jota voidaan korjata useita vuosia. Se tarjoaa uuden viljelyvaihtoehdon erityisesti heikkotuottoisille pelloille, turvemaille ja käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille.

Kasvualustateollisuus tarvitsee suuria määriä tasalaatuista raaka-ainetta, jolloin ratkaiseviksi nousevat sadon määrä, korjuukustannus, kuivaus, varastointi ja kuljetusmatka.

Euroopan johtavan kasvualustojen tuottaja Kekkilä-BVB:n tuotepäällikkö Kari Silokankaan mukaan yhtiöllä on jo myynnissä kasvualustoja, joissa turpeen osuus on pudotettu noin puoleen.

– Kasvuturve otetaan suon pintakerroksista. Kun uusia tuotantoalueita ei juuri avata, käytettävissä oleva kasvuturve 12

MA ANOMISTAJA 3 | 26

muuttuu hienojakoisemmaksi ja sen laatu viljelytarkoituksiin muuttuu. Ruokohelven tehtävänä on parantaa kasvualustan rakennetta ja ilmatilaa.

Silokankaan mukaan kasvualustaseoksessa turpeen hyvät ominaisuudet, kuten vedenpidätys sekä ravinne- ja pH-puskurikyky halutaan säilyttää, mutta rakenneominaisuuksia täydennetään uusilla materiaaleilla.

Ruokohelpi kuivataan, murskataan ja hygienisoidaan ennen käyttöä KekkiläBVB:n käsittelylaitoksessa Parkanossa.

Neova tuottaa lähes kaiken Kekkilä-BVB:n tarvitseman ruokohelven 1 400 ha:n alalla vanhoilla turvetuotantoalueilla.

Yksityisiä sopimusviljelijöitä on vain muutamia, sillä hajallaan olevien erien kuljetus on kallista. Kasvualustojen kysynnän kasvu voi kuitenkin avata ruokohelven tuottajille uusia mahdollisuuksia.

Läs artikel på svenska här

KOLUMNI

Ruotsi vahvistaa omaisuuden­suojaa Ruotsissa valmistellaan perustus­ lain muutosta, joka vahvistaisi maan- ja metsänomistajien asemaa viranomaisten käyttö­ rajoituksissa.

Ruotsin parlamentaarinen komitea ehdottaa, että omaisuuteen puuttuminen olisi sallittua vain, jos toimenpide on välttämätön ja sen yhteiskunnallinen hyöty on suurempi kuin yksityiselle aiheutuva haitta.

Tavallisilla laeilla tätä ei voisi tehdä.

Erityisen merkittävä ehdotus on metsätalouden ja luonnonsuojelun kannalta. Jos metsätaloutta rajoitetaan esimerkiksi monimuotoisuuden turvaamiseksi niin, että maanomistajalle syntyy merkittävä taloudellinen menetys, omistajalla olisi oikeus korvaukseen.

Selvityksen mukaan nykyinen kehitys on johtanut tilanteisiin, joissa metsänomistaja on voinut joutua kantamaan yhteiskunnallisen suojelutavoitteen kustannukset ilman korvausta.

Suomessa olisi syytä tehdä samoin Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja Kimmo Collander toteaa, että sama periaate on perusteltu myös Suomessa.

– Yhteiskunnalla on oikeus suojella luontoa, rakentaa infrastruktuuria ja asettaa perusteltuja rajoituksia, mutta kustannuksia ei saa sälyttää harmaalla suojelulla maanomistajan maksettaviksi. Viranomaisen tulee osoittaa, että rajoitus on välttämätön, valita lievin toimiva keino, tehdä valituskelpoinen päätös ja korvata taloudelliset menetykset.

Collander korostaa, että vahva omaisuudensuoja ei ole luonnonsuojelun vastakohta.

– Ennakoitava ja oikeudenmukainen korvausjärjestelmä voi lisätä maanomistajien luottamusta viranomaisiin ja halua osallistua vapaaehtoiseen suojeluun. Ruotsi tarjoaa Suomelle harkinnan arvoisen mallin, hän kiteyttää.

Pois on/off -suojelusta!

Suomi on sitoutunut luonnonsuojelualueiden kasvutavoitteisiin, joiden lunastamisen hetki on vuonna 2030. Tämä 30 prosentin suojelutavoite edellyttää nopeita toteuttamiskelpoisia ratkaisuja.

Tilanne avaa mahdollisuuden uuteen ajatteluun.

Suomessa tiukasti suojeltua metsäpinta-alaa on 13,4 prosenttia, joka ylittää 10 prosentin tavoitteen. Loppu 20 prosenttia voidaan kattaa kevyemmällä suojelulla. Tätä mahdollisuutta koskeva hiljaisuus repii korvia, vaikka muualla EU:ssa joustavat mallit ovat vallitsevia.

Meillä metsät nähdään joko tehometsätalouden tai tiukan suojelun kautta. Elämme on/off- tai joko–tai-maailmassa. Todellisuudessa suuri osa metsistä sijoittuu sekä–että-maailmaan: alueisiin, joissa tuetaan pysyviä luontoarvoja ja joissa käyttö on monimuotoisuutta tukevaa.

Sekä–että-todellisuutta ei haluta tunnustaa, vaikka esimerkiksi hiljaisen suojelun arvioidaan kattavan noin 1,1 miljoonaa hehtaaria yksityismetsiä, ja Metsähallituksella on 2 miljoonaa hehtaaria metsätalouden ulkopuolella.

Sertifioinnin erityiskohteet, pienvesien suojakaistat, talousmetsien rakennepiirteet ja virkistyskäytössä olevat metsät muodostavat tähän huomattavan lisän MONIMUOTOI­ – ilman, että ne näkyvät missään tilasSUUTTA TUKEVAT toissa.

ALUEET -KÄSITE Monimuotoisuutta tukevat alueet -käsiTARJOAA te tarjoaa ratkaisun. Nämä OECM (Other RATKAISUN. area-based effective measures) alueet antavat mahdollisuuden luonnon ja ihmisen yhteiseloon: ne ovat kohteita, joilla monimuotoisuus säilyy tai vahvistuu, vaikka alueella voidaan tehdä rajattuja metsänhoidollisia toimia. Ne eivät ole suojelualueita, mutta ne tuottavat suojelun kaltaisen lopputuloksen.

Monimuotoisuutta tukevien alueiden tunnistaminen ja kriteerien selkeyttäminen avaa uuden väylän luonnonarvokaupalle ja tekee näkyväksi ne käsittelyn rajoitukset, joita metsänomistajat jo nyt toteuttavat ilman korvausta. Se olisi askel kohti järjestelmää, jossa monimuotoisuutta edistävät toimet tunnustetaan, arvotetaan, tilastoidaan ja voidaan haluttaessa myös kaupallistaa.

Jos Suomi haluaa saavuttaa EU tavoitteet ilman, että metsäkeskustelu ajautuu yhä syvemmälle poteroihin, monimuotoisuutta tukevat alueet tulee ottaa vauhdilla työkalupakkiin.

Metsänomistajat edistävät hiljaa ja tilastojen ulkopuolella monimuotoisuutta. Nyt on aika tehdä työ näkyväksi ja rakentaa ratkaisuja, jotka parantavat Suomen luonnon tilaa ja ovat maanomistajien hyväksyttävissä.

Linkki mietintöön Kimmo Collander Maanomistajain liiton toiminnanjohtaja

3 | 26 MA ANOMISTAJA

13

EDUNVALVONTA

MAANOMISTAJAN KESÄPÄIVILLÄ puitiin vuokrapeltojen omistajuutta Maanomistajan kesäpäiviä järjestettiin tänä vuonna kaksin kappalein, toinen Noormarkussa ja toinen Kempeleessä.

Tapahtumien pääteemana oli vuokrapellot ja niiden kestävä hoito yhteistyön avulla. Ongelmana nähtiin vuokrapellon omistajien etääntyminen viljelyn arjesta.

– Suomessa on jo liki puoli miljoonaa vuokrapellon omistajaa, joista moni on etääntynyt viljelyn arjesta. Tämä vaikuttaa usein siihen, kuinka peltojen kasvukuntoa ylläpidetään, totesi agronomi ja entinen maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja.

Lähes 40 prosenttia Suomen peltoalasta on vuokrapeltoja, joten niiden kasvukunnolla ja hoidolla on suuri merkitys sekä huoltovarmuuden että ympäristön kannalta. Hyväkuntoinen maa tuottaa varmemmin satoa myös äärevissä sääolosuhteissa. Vuokrapelloilta saadaan kuitenkin usein heikompia satoja kuin viljelijöiden itsensä omistamilta pelloilta.

Yhteistyö kannattaa Peltomaan sadontuottokyvyn ylläpitäminen hyödyttää kaikkia. Hyvässä kunnossa oleva pelto tukee sekä vuokralaisen että maanomistajan etuja, säilyttää pellon pitkän aikavälin arvon ja edistää luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilaa.

– Haluamme kannustaa pellonomistajia ja vuokraviljelijöitä keskustelemaan peltojen kasvukunnosta sekä sopimaan yhdessä, miten

WILDLIFE ESTATES -TUNNUSTUKSET JAOSSA Noormarkun kesäpäivässä Ahlströmin ruukilla jaettiin Wildlife Estate tunnustukset kolmelle tilalle ansioituneesta riistanhoidosta ja luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta.

Tunnustuksen saivat Oitbacka Gård, Sauvalan Kartano sekä Liskon Tila.

14

MA ANOMISTAJA 3 | 26

sitä voidaan ylläpitää ja tarvittaessa parantaa.

Peltojen hyvä kunto luo pohjan kannattavalle ruuantuotannolle. Yhteistyöstä hyötyvät sekä pellonomistajat että viljelijät, projektipäällikkö Siri Taalas Baltic Sea Action Groupista korosti.

Kun pellon vuokrauksesta sovitaan, on tärkeää huomioida pellon tuottokyky ja ympäristönäkökulmat. Sopimuksiin voidaan sisällyttää ehtoja, jotka tukevat kestävää viljelyä ja pellon arvon säilymistä. Jokainen sopimus kannattaa räätälöidä tilanteen ja tarpeiden mukaan.

Maanvuokrasopimuksiin perehtynyt juristi Mikaela Strömberg-Schalin Lykkan Oy:stä alleviivasi, että molempien osapuolten etujen mukaista on tehdä hyvä ja huolellisesti laadittu sopimus.

– Myös muotovaatimuksista on tärkeää huolehtia tarkasti. Esimerkiksi kaikkien maanparannusta koskevien ehtojen tulisi olla kirjallisia, hän huomautti.

Kriittisen tärkeä resurssi Juha Korkeaoja on ollut sekä vuokraviljelijän että vuokran antajan roolissa.

– Hyvä peltomaa on kansallisestikin kriittisen tärkeä resurssi, jota tulisi mielestäni suojella samalla tavalla kuin esimerkiksi pohjavettä, hän totesi.

Kehitysehdotuksiksi vuokrapeltojen kunnon parantamiseksi Korkeaoja nosti kasvukunnosta huolen pitämisen lisäksi nykyistä pidemmät vuokra-ajat, jotka mahdollistaisivat investoinnit.

– Peltorallin vähentämiseksi pitäisi pystyä jonkinlaisiin kevyisiin tilusjärjestelyihin vuokralaisten välillä.

LIITTO AJOI JÄSENTENSÄ ASIAA PUOLUEKOKOUKSISSA Maanomistajain Liitto vaikutti kesällä keskustan, rkp:n ja kokoomuksen puoluekokouksissa.

Maanomistajan asia kiinnosti laajasti.

Puoluekokousväen kanssa käytiin keskusteluja muun muassa pakkolunastuksista, rakennusperinnön vaalimisesta, vesialueista ja kuntien etuosto-oikeudesta.

Keskustan puoluekokouksessa Maanomistajain Liitto järjesti yhdessä Suomen Uusiutuvat ry:n kanssa keskustelutilaisuuden otsikolla Maa ja energia.

– Uusiutuva energia on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestoa. Hajautettu energiantuotanto on turvallisuu-

den kannalta tärkeää, ja uusiutuvien käyttö tuo merkittäviä ilmastohyötyjä.

Uusiutuvan energian käyttö luo myös merkittäviä paikallisia hyötyjä, ja se mahdollistaa uusia teollisia investointeja, tiivisti Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila.

Keskustelutilaisuuden tallenne on katsottavissa kotisivuilta qr-koodin kautta.

Pinkka kuntoon.

Kilpailutamme puukaupan puolestasi, jotta saat parhaat hakkuutulot.

Tiesitkö, että vastuullinen ja planetaarinen metsänhoito tuo myös tuloja metsänomistajalle?

Tutustu palveluihimme: innofor.fi

www.maanvaalija.fi

3 | 26 MA ANOMISTAJA

15

EDUNVALVONTA

TAA METSÄNOMISTAJAN PÄÄTÖSVAL EI PIDÄ KAVENTAA Metsiä tulee hoitaa vastuullisesti, mutta metsänomistajan päätösvaltaa ei pidä kaventaa tarpeettomalla sääntelyllä.

Maanomistajain liiton hallitus esittää metsälakiin uusia ilmoitusvelvollisuuksia, tarkennuksia jatkuvan kasvatuksen sääntöihin sekä muutoksia harvennusrajoihin. Tavoitteena on vahvistaa metsien kasvua ja uudistumista sekä tehostaa sääntelyn toimeenpanoa.

Liitto pitää sääntelyn selkeyttämistä pääosin perusteltuna, mutta suhtautuu kriittisesti erityisesti uuteen uudistamisilmoitukseen, joka lisäisi metsänomistajien hallinnollista taakkaa ilman merkittäviä hyötyjä. Liitto korostaa, että metsänhoitoa voidaan kehittää ilman tarpeetonta byrokratiaa ja että metsänomistajien harkintavalta tulee säilyttää.

Asetusmuutosten osalta liitto pitää metsien laadukkaan uudistumisen turvaamista tärkeänä tavoitteena, mutta katsoo esitettyjen harvennusrajojen olevan paikoin liian lähellä metsänhoidon suosituksia. Lainsäädännön tulisi määrittää metsänhoidon vähimmäistaso, kun taas suositusten tehtävänä on ohjata kohti hyvää metsänhoitoa.

Liitto korostaa myös, että metsiköiden luonnollinen vaihtelu sekä myrsky- ja lumituhot tulee huomioida sääntelyssä nykyistä joustavammin. Jatkuvan kasvatuksen osalta ehdotettuja kriteerejä pidetään pääosin toimivina, kunhan niiden soveltaminen säilyy käytännönläheisenä.

LIITTO TUKEE METSITYKSEN KEVYTTÄ TUKIMALLIA Metsityksen tukemisessa tärkeintä on saada joutoalueet käyttöön. Kevyt ja selkeä tukimalli tuottaa enemmän metsiä kuin monimutkainen sääntelyjärjestelmä.

Maanomistajain liiton hallitus esittää joutoalueiden metsitystuen käynnistämistä uudelleen hiilinielujen vahvistamiseksi ja metsätalouskäytön ulkopuolella olevien alueiden saamiseksi metsänkasvatuksen piiriin.

Liitto pitää metsitystuen tavoitteita kannatettavina, mutta katsoo esitetyn tukimallin sisältävän liikaa byrokratiaa suhteessa saavutettaviin hyötyihin.

Tuen lausuntomenettely lisää hallinnollista työtä, tiukat tukikelpoisuuskriteerit rajaavat potentiaalisia kohteita tuen ulkopuolelle ja määräaikainen toteutus heikentää pitkäjänteistä suunnittelua.

Liiton mukaan metsitystä voidaan edistää tehokkaammin kevyellä, ennakoitavalla ja maanomistajia kannustavalla tukimallilla.

Lausunnot ovat luettavissa kokonaisuudessaan Maanomistajain liiton verkkosivuilta.

16

MA ANOMISTAJA 3 | 26

VUOKRAPELLOT JA VUOKRASOPIMUKSET KUNTOON! Miten peltojen tuottavuutta ja arvoa voidaan parantaa pitkäjänteisesti? Syksyn tilaisuuksissa tarjotaan käytännön vinkkejä ja asiantuntijatietoa vuokrapeltojen hoidosta, maanomistajien ja viljelijöiden yhteistyöstä sekä toimivista vuokrasopimuksista.

22.9 KL. 17–20, KARIS Träff för odlare och markägare i Raseborg: Välskötta arrendeåkrar genom samarbete och goda avtal Raseborgs stad berättar om sitt arbete med att kartlägga skicket på de egna arrendeåkrarna och vilka lärdomar kartläggningen har gett. Deltagarna får konkreta råd av en jurist om hur arrendeavtal kan utformas för att främja välskötta åkrar och bevara markens värde.

9.10. KLO 10–12, HELSINKI Vuokrapeltoklinikka MTK:n juristi Kimmo Tammi vierailee BSAG:n osastolla MaatalousKonemessuilla.

20.10. KLO 9–11, WEBINAARI Hyvä vesitalous metsässä ja pellolla näkyy omistajan kukkarossa Kuulet, miten maanomistajat ja viljelijät voivat tehdä yhteistyötä vesitalouden kehittämiseksi sekä miksi metsissä tehtävät ratkaisut vaikuttavat peltojen kasvukuntoon.

4.11. KLO 18–20, JOKIOINEN Vuokrapeltotilaisuus Jokioisten Tietotalolla Millä keinoilla vuokrapeltojen kasvukuntoa voidaan parantaa.

Juristi antaa käytännön vinkkejä.

Lisätietoja tapahtumista BSAG:n verkkosivuilla: bsag.fi/ajankohtaista/#tapahtuma ja bsag.fi/sv/aktuellt/#evenemang

OIKEUSTAPAUKSIA KHO:2026:13 Teleyhtiön sisaryhtiöllä on myös pakkolunastusoikeus Sähköisen viestinnän lain 229 §:n mukaan teleyrityksellä on oikeus sijoittaa toisen omistamalle tai hallitsemalla alueelle yleisiä tietoliikenneyhteyksiä palveleva matkaviestinverkon radiomasto tukiasemineen.

Telia Towers Finland Oy kuuluu telekonserniin, jossa sisaryhtiö Telia Finland Oyj harjoittaa yleistä teletoimintaa ja on lain määritelmän mukainen teleyritys. Telia Towersin toiminta liittyy olennaisella tavalla Telia Finlandin harjoittamaan toimintaan.

KHO katsoo, että Telia Towers on voinut toimia radiomaston sijoittamisessa hakijana ja sille on voitu myöntää sijoittamisoikeus laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

KHO:2026:32 Naapurin maalle ei saa rakentaa Kunnan rakennusvalvonta ei ryhtynyt toimenpiteisiin kiinteistönomistajien vaadittua, että heidän kiinteistönsä puolella sijaitsevat naapurikiinteistön hulevesijärjestelmän rakenteet velvoitetaan poistamaan.

Rakennusvalvontaviranomainen katsoi, että kysymys ei ollut rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan kuuluvasta asiasta.

KHO katsoi, että salaojitus- ja hulevesijärjestelmän uusiminen oli rakennuksen peruskorjaushankkeeseen välittömästi liittyvä, jota hankkeelle haettu rakennuslupa koski. Asiakirjoissa ei ollut selvitystä siitä, että luvan hakijalla olisi ollut oikeus sijoittamiseen naapurikiinteistölle.

KHO katsoi, että kun hulevesijärjestelmän osia oli edellä todetusta huolimatta rakennettu naapurin alueelle, oli rakennustyö tehty rakennusluvan vastaisesti.

Rakennuslupaan rakenteita ei naapuriin kohdistuvien vaikutusten vuoksi voitu katsoa sellaisiksi, että rakennusvalvontaviranomainen olisi voinut jättää poistamisvaatimuksen tehtäviensä ja toimivaltansa ulkopuolelle. KHO palautti rakenteiden poistamisvaatimuksen uudelleen käsiteltäväksi.

Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

TÄMÄ LEHTI JAETAAN KAIKILLE SUOMEN YHTEISMETSILLE

Uusi Ojitusyhteisöt-karttapalvelu on julkaistu ojitusyhteisöjen tietojen etsintään. Palveluun on lisätty tietoja happamista sulfaattimaista, valumaalueista ja maaperästä. Kiinteistötiedot päivittyvät viikoittain.

Palvelusta löytyvän yhteisön nimen sekä hankkeen toimitusnumeron perusteella voi pyytää sähköisiä asiakirjoja vesitaloustehtäviä hoitavista elinvoimakeskuksista eli Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen tai Lapin elinvoimakeskuksista. elinvoimakeskus.fi/yhteystiedot

PwC järjestää maanomistajaseminaarin torstaina 1.10.2026 klo 17.00–18.30.

Käsittelemme seminaarissa ajankohtaisia aiheita liittyen maanomistamiseen ja metsätalouden harjoittamiseen PwC:n asiantuntijoiden ja vierailevien puhujien johdolla.

HYVÄ TIETÄÄ

OJITUSYHTEISÖT -KARTTAPALVELU UUDISTUI

Maanomistajaseminaari

Tilaisuus järjestetään PwC:n toimistolla Helsingissä, mutta voit osallistua myös etänä. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.pwc.fi/maanomistajaseminaari

Suomen yhteismetsä r.y.:n hallituksen jäsenet: Heikki Kallunki, puheenjohtaja, puh 040 544 5498 Juha Simola (Mustialan yhteismetsä), varapuheenjohtaja Hannu Jauhiainen (Lapin yhteismetsä) Arvo Kokkonen (Etelä-Suomen yhteismetsä) Juho Puikko (Kemijärven yhteismetsä) Arto Valkama (Kauhavan yhteismetsä) Heidi Hintikka (Kappeen yhteismetsä) Jarmo Korhonen (Kuusamon yhteismetsä) Toiminnanjohtaja Kimmo Collander 050 431 4982

pwc.fi 3 | 26 MA ANOMISTAJA 17Oy. © 2026 PricewaterhouseCoopers Kaikki oikeudet pidätetään.

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.

Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokaisenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING • Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd.

• Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2026 PUHEENJOHTAJA Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa

JÄSENET Tommi Lunttila maatalousyrittäjä Äänekoski

Timo Mehtälä, kansanedustaja ja maanviljelijä Haapavesi

Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja Nurmijärvi

Ellen Rydbeck maanviljelijä KTM Hattula

www.europeanlandowners.org

www.europeanhistorichouses.eu

TOIMISTO Pohjoinen Makasiinikatu 6A, 00130 Helsinki puh 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi

18

MA ANOMISTAJA 3 | 26

Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander puh 050 431 4982 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

VARAJÄSENET Fredrik Pressler, Linda Langh, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Ville Laakkonen, Tomas Landers, Kari Räihä

KOKOUSKUTSU Tervetuloa Suomen yhteismetsät ry:n vuosi­ kokoukseen torstaina 22.10.2026 klo 17 alkaen!

Clarion Hotel Helsinki Airport, Taivastie 3, Vantaa.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen vuosikokoukselle määräämät asiat. Kokoukseen on mahdollista osallistua teams-etäyhteydellä ilman äänestysoikeutta.

Kahvitarjoilu. Kokous järjestetään Valtakunnallisten metsäpäivien yhteydessä. Huomioi jäsenetuhinta!

Suomen yhteismetsät ry:n hallitus ILMOITTAUTUMISET suomenyhteismetsat.fi

Jäsenetu Suomen yhteismetsät ry:n ja Maanomistajain liiton jäsenille

22.–23.10. Valtakunnalliset Metsäpäivät 2026 jäsenetu – 10 % lipun hinnasta.

Tilaa lippusi täältä >>

Jätä ikuinen jälki Tee Metsätestamentti® Käytämme lahjoituksesi tuoton lyhentämättömänä ja korvamerkittynä Metsätestamentissa® määrittämääsi metsäalan asiaan.

Lue lisää: www.mmsaatio.fi/lahjoita

Nyt on järkevää tehdä metsälläsi jotain tärkeää

Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta

Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle

Tee metsälläsi jotain tärkeää itsellesi ja heille, joista välität.

Metsä Groupin omistajajäsenenä saat kuitupuulle rajattoman hintatakuun vuoden 2027 syyskuun loppuun, kun teet kaupat 17.8.–15.10.2026.

Takaamme, että saat parhaan hinnan.

Lisäksi annamme tukki- ja kuitupuulle euron kampanjabonuksen normaalin puukauppabonuksen päälle. Omistajajäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme.

Lue lisää ja tee poikkeuksellisen hyvät puukaupat: metsagroup.com/hyvaametsasta