Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.
Jäsentapaaminen
Malmgårdin kartanoon
Maanomistajain Liitto järjestää jäsenretken Malmgårdin kartanoon sunnuntaina 30.8. kello 14 alkaen. Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu ajoissa! toimisto@maanomistajainliitto.fi
Lisätietoja Marjo Uotila, marjo.uotila@maanomistajainliitto.fi Ennen tapaamista on mahdollisuus vierailla Loviisan Wanhat talot tapahtumassa, jossa pääsee tutustumaan yli satavuotiaisiin talovanhuksiin. Tapahtuma alkaa jo lauantaina 29.8. Kiinnostavia talokohteita on yhteensä 44.
Rakennusperintö
ei ole menneisyyttä vaan tulevaisuutta varten
Suomessa puhutaan paljon vihreästä siirtymästä, vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Silti samaan aikaan puretaan rakennuksia, joiden materiaalit, mittakaava ja kulttuurinen arvo ovat kestäneet jo sukupolvien ajan. Rakennusperinnön kohdalla keskustelu typistyy liian usein nostalgiaan, vaikka kyse on ennen kaikkea pitkäjänteisyydestä, identiteetistä ja kansallisesta varallisuudesta.
Rakennushistoriallisesti arvokkaat ympäristöt eivät ole pelkkä kuluerä. Ne ovat kilpailuetu. Ne tekevät paikkakunnista tunnistettavia, houkuttelevia ja inhimillisiä. Juuri niihin ympäristöihin ihmiset haluavat matkustaa, joissa he haluavat asua ja joissa yritykset haluavat toimia. Historiallinen rakennuskanta on myös valtava aineellinen pääoma, jonka arvoa ei aina osata nähdä ennen kuin se on menetetty.
Maanomistajain Liitto muistuttaa, että rakennusperinnön säilyminen ei tapahdu itsestään. Suomessa vanhojen rakennusten omistajat kantavat usein huomattavan vastuun kulttuuriperinnön ylläpidosta, käytännössä yksityisin varoin. Tämä työ ansaitsisi nykyistä enemmän arvostusta, ymmärrystä ja myös yhteiskunnallista arvostusta.
Rakennussuojelun onnistuminen ei voi perustua vastakkainasetteluun. Tarvitaan yhteistyötä viranomaisten, omistajien, suunnittelijoiden ja paikallisyhteisöjen välillä. Hyvä omistaja mahdollistaa rakennusten säilymisen käytössä ja kunnossa. Käytössä oleva rakennus säilyy yleensä paremmin kuin tyhjilleen jäänyt.
Suomessa on valtavasti arvokkaita kartanoita, maatiloja, kaupunkimiljöitä, teollisuusympäristöjä ja perinnerakennuksia, joiden merkitys ulottuu paljon estetiikkaa laajemmalle. Ne kertovat siitä, keitä olemme olleet ja samalla siitä, millaisen ympäristön haluamme jättää tuleville sukupolville.
Aidosti kestävä yhteiskunta ymmärtää jatkuvuuden arvon. Se ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse keksiä uudelleen, eikä kaikkea vanhaa tarvitse korvata uudella.
Parhaimmillaan rakennushistoria opettaa meille myös mittakaavaa ja nöyryyttä: olemme vain yksi lenkki pitkässä ketjussa. Se, mitä rakennamme, korjaamme tai puramme tänään, näkyy suomalaisessa maisemassa vielä pitkään meidän jälkeemmekin.
Henrik Creutz
Maanomistajain Liiton rakennushistorian työryhmän puheenjohtaja
Byggnadsarvet
är inte till för det förflutna utan för framtiden
I Finland talas det mycket om den gröna omställningen, ansvarstagande och hållbar utveckling. Samtidigt rivs byggnader vars material, perspektiv och kulturella värde redan har stått sig genom generationer. När det gäller byggnadsarvet reduceras diskussionen alltför ofta till nostalgi, trots att det i första hand handlar om långsiktighet, identitet och nationellt kapital.
Byggnadshistoriskt värdefulla miljöer är inte bara en utgiftspost. De är en konkurrensfördel. De gör orter igenkännbara, attraktiva och mänskliga. Det är just till sådana miljöer människor vill resa, där de vill bo och där företag vill verka. Det historiska byggnadsbeståndet är dessutom ett enormt materiellt kapital vars värde ofta inte fullt ut förstås förrän det har gått förlorat.
Jordägarnas Förbund påminner om att bevarandet av byggnadsarvet inte sker av sig självt. I Finland bär ägare till äldre byggnader ofta ett betydande ansvar för att upprätthålla kulturarvet, i praktiken med privata medel. Detta arbete förtjänar mer uppskattning, förståelse och samhälleligt erkännande än vad det får i dag.
Ett framgångsrikt byggnadsskydd kan inte bygga på motsättningar. Det krävs samarbete mellan myndigheter, ägare, planerare och lokalsamhällen. En ansvarsfull ägare möjliggör att byggnader hålls i bruk och i gott skick. En byggnad som används bevaras i regel bättre än en som lämnas tom.
I Finland finns en stor mängd värdefulla herrgårdar, gårdar, stadsmiljöer, industrimiljöer och traditionella byggnader vars betydelse sträcker sig långt bortom det estetiska. De berättar om vilka vi har varit och samtidigt om vilken miljö vi vill lämna efter oss till kommande generationer.
Ett genuint hållbart samhälle förstår värdet av kontinuitet. Det inser att allt inte behöver uppfinnas på nytt och att allt gammalt inte behöver ersättas med något nytt.
När byggnadshistorien är som bäst lär den oss också perspektiv och ödmjukhet: vi är bara en länk i en lång kedja. Det vi bygger, reparerar eller river i dag kommer att synas i det finländska landskapet långt efter vår tid.
Henrik Creutz
Ordförande för Jordägarnas Förbunds arbetsgrupp för byggnadshistoria
Koonneet: Seppo Iisalo ja Marjo Uotila
Vuokrattu peltoala kasvaa
Suomessa oli viime vuonna 39 825 maatalous- ja puutarhayritystä. Peltoala pysyi lähes ennallaan, mutta tilojen keskikoko kasvoi tilamäärän vähentyessä, ilmenee maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotiedoista.
Kehitys on ollut samansuuntaista jo pitkään: kymmenessä vuodessa tiloja on lopettanut noin 10 000. Vaikka tilojen määrä vähenee, yksittäiset tilat ovat yhä suurempia.
Samalla tilat hyödyntävät yhä enemmän vuokramaata. Käytössä olevan maatalousmaan määrä on yhteensä 2,25 miljoonaa hehtaaria, josta vuokrattua peltoa on noin 870 600 hehtaaria eli lähes 40 %.
Pientalon energiaremontti on hyvä aika aloittaa nyt, kun tänä ja ensi vuonna energiaremontteja vauhdittaa kotitalousvähennyksen korotus. Vähennys nousee 40 prosenttiin työkustannuksista, enintään 2 100 euroon.
Vähennystä saa 40 % teetetyn työn arvonlisäverollisesta osuudesta, kun työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.
Pientalon energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi hankkimalla lämpöpumpun, taloautomaatiolla, talon säätölaitteiden uusimisella ja huollolla, yläpohjan lisäeristämisellä, ilmavuotojen tiivistämisellä ja aurinkosähköjärjestelmän hankinnalla.
Lisätietoja motiva.fi
Hyvin suunnitellut remontit tuovat merkittäviä säästöjä sekä investointivaiheessa että energiakuluissa pitkällä aikavälillä.
Kulttuuriperintö ei säily itsessään
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2026 teema Vaalimisen arvoiset nostaa esiin kulttuuriperinnön säilyttämisen merkityksen aikana, jolloin monet rakennetut ympäristöt, perinteiset taidot ja paikalliset identiteetit ovat muutoksen ja jopa katoamisen paineessa.
Kulttuuriympäristö ei ole vain yksittäisiä suojelukohteita tai historiallisia monumentteja. Se on tavallisia pihoja, maisemia, kyläympäristöjä, rakennuksia ja reittejä, ympäristöjä, joissa ihmiset elävät arkeaan ja joihin liittyy muistoja, kokemuksia ja tunne jatkuvuudesta.
Teemavuosi muistuttaa, että hyvin hoidettu ja tunnistettava ympäristö lisää myös hyvinvointia. Ihmiset kiinnittyvät paikkoihin, jotka tuntuvat omilta.
Tilojen lukumäärä ja keskimääräinen käytössä oleva maatalousmaa 2010–2025
Tiloja (kpl) Käytössä oleva maatalousmaa (ha/tila)
Tulvariskiä ennakoidaan droneilla
Tulvariskejä voidaan jatkossa ennakoida nykyistä paremmin dronien avulla.
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat keränneet tulvien ennakointia helpottavaa dataa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Pohjois-Suomessa Oulankajoella, Tenojoella ja Pulmankijoella sekä Etelä-Suomessa Vantaanjoella.
Tutkijoiden käytössä on ollut jokien pohjaa mittaava droonivene sekä ympäristöstä tietoa keräävä selkäreppuna kannettava laserkeilain.
Tutkimukset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet -lippulaivaprojektia.
– Tarkka mittaustieto on tärkeää tutkimukselle, mutta se tukee myös viranomaisia ja paikallisia päätöksentekijöitä esimerkiksi tilanteissa, joissa on huomioitava tulvariskit ja niiden vaikutus maankäytön suunnittelussa, Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen toteaa.
Tutkimusprofessori Antero Kukko Oulankajoella. Kuva: Ville Kankare
SUKELLUS KAAKELIUUNIN HISTORIAAN
Kaakeliuuni Suomessa on kattava teos suomalaisen kaakeliuunin historiasta 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Se kuljettaa lukijansa kaakeliuunin kehitysvaiheiden halki – käsityöläisyydestä teolliseen tuotantoon, jugendin kultakauteen ja lopulta keskuslämmityksen tulon myötä uunien hiipuvaan suosioon.
Teoksen on kirjoittanut keraamikko ja kasvatustieteen maisteri Minna Moisio. Kaakeliuunien upean visuaalisuuden tuovat esille kuvajournalisti Anne Nisulan valokuvat.
Lisää kaakeliuuneista voi lukea Minna Moision Instagramista @kaunis_kaakeliuuni
TALOTEKNIIKAN HISTORIA HALTUUN
Talotekniikan historian selvitysoppaan toinen osa Talotekniikan polut julkaistiin toukokuussa. Opas kertoo talotekniikan kehittymisestä Suomessa vuosina 1750–1975, ja se sisältää havainnollisia esimerkkejä eri aikakausien lämmitys-, ilmanvaihto-, vesi- ja viemäri-, sähkö- ja valaistusjärjestelmien ratkaisuista kohteissa. Oppaan ovat laatineet Arkkitehtitoimisto Okulus Oy:n Mikko Bonsdorff ja Kati Winterhalter Museoviraston toimeksiannosta.
AVOIMET
PUUTARHAT
Valtakunnallinen teemapäivä sunnuntaina 5.7. klo 12–17
Sadat yksityispihat avaavat ovensa ympäri Suomea. Mukana on niin pitkän linjan harrastajapuutarhoja kuin uusia, ensimmäistä kertaa yleisölle avautuvia pihoja.
Tämän vuoden teemana on ”Ilmastoviisas puutarha”.
Tapahtumista saa käytännön tietoa ja inspiraatiota siitä, miten itse kukin voi omalla pihallaan tehdä ilmastollisesti kestäviä valintoja – säästää vettä ja kierrättää materiaaleja tai lisätä puutarhan monimuotoisuutta ja paikallisia lajikkeita. Täältä löydät kaikki avoimetpuutarhat.fi
Luonto auttaa palautumaan stressistä, ja se tukee mielen hyvinvointia, ilmenee Maija Lipposen väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa arvioitiin ohjattujen luontokokemusten kuten hevostoiminnan ja terveysmetsien vaikutuksia ja käyttöönottoa hyvinvointi- ja terveyspalveluissa. Lisäksi tutkittiin luonnon fysiologisia vaikutuksia esimerkiksi syljen kortisolitasoon.
Luontointerventioilla eli ohjatuilla luontokokemuksilla havaittiin väitöstutkimuksessa olevan niin mitattuja kuin koettujakin vaikutuksia hyvinvointiin.
Ohjattujen luontokokemusten käyttöä ja kytkentää tulisikin hyödyntää aiempaa enemmän osana kuntien ja hyvinvointialueiden normaalia palveluvalikoimaa.
HYVINVOINTIPALVELUJA
LUONTO OSAKSI
Kiinteistövero rasittaa vanhan rakennuksen ylläpitoa
Suomessa rakennushistoriallisesti merkittävä, suojeltu kiinteistö saa kiinteistöverossa käytännössä saman kohtelun kuin tavallinen talo, vaikka suojelumerkintä rajoittaa sekä käyttöä että kehittämistä. Toisin on esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Norjassa ja Tanskassa.
Teksti: Lauri Salo
Kulttuuriperintöä pidetään laajasti koko yhteiskunnan omaisuutena, joka lisää alueiden identiteettiä ja historiallista arvoa. Silti sen säilyttäminen jää taloudellisesti yksittäisten
omistajien vastuulle. Kun hyöty on yhteinen mutta kustannukset yksityisiä, kannustin ylläpitää arvokkaita rakennuksia heikkenee.
Monissa muissa Euroopan maissa on pyritty tasapainottamaan tätä ristiriitaa verotuksellisin keinoin.
Italiassa kulttuurisesti merkittäville, virallisesti suojelluille rakennuksille kiinteistöveron veropohja puolitetaan: vain 50 % kiinteistön arvosta otetaan huomioon.
on nimenomaisesti suojeltu ja rekisteröity lain edellyttämällä tavalla ja jos niitä ei käytetä taloudelliseen toimintaan.
Täysi vapautus sidotaan tiukkaan suojeluun ja rajattuun käyttöön. Verojärjestelmä Espanjassa tunnistaa, että tällainen kiinteistö tuottaa ennen kaikkea yhteiskunnallista, ei yksityistä hyötyä.
RAKENNUSPERINTÖ
LUO YHTEISEN EDUN, MUTTA YKSITYISEN VASTUUN.
Jos rakennus on asuinkelvoton, verotusarvoa voidaan alentaa vielä 50 %, jolloin lopullinen veropohja on 75 % pienempi kuin tavallisella kiinteistöllä. Etu ei riipu siitä, onko rakennus asuttu, vuokrattu tai tyhjillään, sillä ratkaisevaa on suojelun aiheuttama käyttörajoitus.
Espanjassa tietyt BIC-statuksen (Bien de Interés Cultural) saaneet monumentit ja historialliset puutarhat voidaan vapauttaa paikallisesta kiinteistöverosta kokonaan, jos ne
Pigmenttejä
myös 25 kg säkeissä
Suoraan maahantuojalta
Falunpunainen, Italianpunainen, Keltaokra
Laadukkaat pigmentit punamultamaalin valmistukseen, jälleenmyyjille sekä ammattikäyttöön. Nyt tarjoushintaan!
Hinnat sisältävät arvonlisäveron, voimassa 31.7.2026 saakka.
Falunpunainen
€ / 25 kg Italianpunainen
€ / 25 kg Keltaokra
€ / 20 kg
Norjassa ja Tanskassa kunnilla on oikeus myöntää täysi tai osittainen kiinteistöverovapaus kulttuurihistoriallisille tai muuta yleishyödyllistä tarkoitusta palveleville kohteille. Paikallistasolle annettu harkintavalta nähdään luontevana tapana sovittaa yhteen kulttuuriperinnön suojelu ja kunnan oma veropohja.
Läs artikeln på svenska här
Aito uulan keittomaali
Valmiiksi keitettynä kahdeksassa värisävyssä!
Keltamusta 20/10 4:1 20/10 2:1
Verottajan tulkinta voi yllättää
Kiinteistöverotukseen liittyy myös tulkintatilanteita, jotka voivat johtaa yllättäviin lopputuloksiin.
Jämsäläinen Jorma Honkanen halusi muuttaa pihapiirissään olevat vanhat maatalousrakennukset museoiksi. Verottajan päätös kuitenkin yllätti Honkasen. – Kiinteistöveroa päätettiin nostaa 20 prosentilla. Epäilen, että museorakennus rinnastettiin kaupalliseen toimintaan. Ei tuossa toiminnassa ole kuitenkaan mitään kaupallista, vaan siellä säilytetään lähinnä tilan vanhoja museoesineitä.
Honkanen on jättänyt verottajalle oikaisupyynnön ja jää seuraamaan tulevaa kiinteistöveropäätöstä. Hän kuitenkin suosittelee, ettei kukaan muu tekisi vastaavaa liikettä, vaan säilyttäisi vanhat maatalousrakennukset merkittyinäkin sellaisinaan. Honkasen esimerkki havainnollistaa, kuinka nykyinen verotuskäytäntö voi joissakin tilanteissa jopa heikentää kannustimia säilyttää ja avata rakennusperintöä yleisölle.
Ikkunapokat kunnostaa
Juha Välilä 050 369 4664 www.valilat.fi
Tiny-e
Vaativat restaurointityöt 32 vuoden kokemuksella. Myös suojelukohteet.
Suomessa puhutaan paljon rakennusten energiatehokkuudesta, hiilineutraaliudesta ja rakentamisen kestävyydestä. Samalla paljon hiljaisempi kriisi etenee lähes huomaamatta: vanhojen rakennusten korjaamisen osaaminen hupenee.
Kyse ei ole vain yksittäisistä käsityötaidoista tai harvinaisten materiaalien tuntemuksesta, vaan kokonaisesta tavasta ymmärtää rakennuksia, niiden historiaa, materiaaleja ja pitkäikäisyyttä.
Suomessa on päteviä osaajia säilyttävän korjaamisen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta he ovat harvassa ja heidät löytää puskaradion kautta.
Rakennusalan koulutus on vuosikymmeniä painottunut teolliseen ja standardoituun uudisrakentamiseen. Sama näkyy niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin viranomaiskäytännöissäkin.
Seuraukset näkyvät jo kaikkialla Suomessa.
Vanhoihin rakennuksiin sovelletaan uudisrakentamisen logiikkaa, vaikka rakennukset on tehty täysin toisenlaisista materiaaleista, toisenlaiseen ilmankiertoon ja toisenlaiseen käyttöikäkäsitykseen perustuen.
Riski on myös, että kuntotarkastuksia tekevät henkilöt eivät tunne vanhaa rakennuskantaa lainkaan, jolloin johtopäätöksenä voi olla käytännössä “150 prosentin peruskorjaus”, eli ajatus siitä, että lähes kaikki pitäisi purkaa ja uusia.
Samaan aikaan vanhojen rakennusten säilyttäminen olisi ilmaston, kulttuuriperinnön ja talouden näkökulmasta usein kaikkein kestävin ratkaisu.
Korjausrakentamisessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, tutkimusta ja kykyä reagoida yllätyksiin. Kaikkea ei voi ennakoida, vaan hankkeissa tarvitaan jaettua asiantuntijuutta ja valmiutta muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan.
Tämä tekee säilyttävästä korjaamisesta vaativaa, mutta myös arvokasta.
KOULUTUSTA, OPPISOPIMUKSIA, TYÖMAITA JA ENNEN KAIKKEA ARVOSTUSTA.
Kyse on kulttuurisesta ymmärryksestä. Hyvä restaurointi vaatii kykyä nähdä, mikä rakennuksessa on olennaista, mikä korjattavaa ja mikä säilyttämisen arvoista.
Perinteisiä ikkunoita osataan kunnostaa yhä harvemmin. Kalkkirappausten tekijöitä on vähän. Vanhojen hirsirakenteiden ymmärtäminen on erikoisosaamista. Perinteisten maalien, puusepäntaidon, muurauksen ja detaljointien osaajat ikääntyvät.
Usein osaaminen siirtyy enää yksittäisissä yrityksissä, työmailla ja mestari–kisälli -suhteissa.
Moni vanhan rakennuksen omistaja kertoo saman ongelman: tekijöitä kyllä ehkä olisi, mutta heitä on vaikea löytää. Toisaalta monet osaajat ovat pieniä toimijoita, joilla ei ole resursseja markkinointiin tai näkyvyyteen. Lopputuloksena kohtaanto-ongelma heikentää koko alaa.
Tarvittaisiin uudenlainen ekosysteemi, jossa rakennusten omistajat, suunnittelijat, käsityöläiset, materiaalitoimittajat ja koulutusorganisaatiot löytävät toisensa.
Samalla syntyisi jotakin vielä tärkeämpää: näkyvyyttä sille, että tämä osaaminen on arvokasta ja tulevaisuuden kannalta välttämätöntä.
Marjo Uotila
Maanomistajain
liiton rakennusperintötyön strateginen neuvonantaja
Perinteinen uusi rakennus SYNTYI KYLÄMILJÖÖSEEN
Piikkiössä sijaitsevan Langhien Alaskartanon pihapiiriin rakennettu uusi hirsirakennus istuu paikalleen niin hyvin, että sen voisi uskoa olleen paikallaan ”aina”.
Rakennus pyrkii jatkamaan paikallisen rakennusperinteen ketjua.
Ajatus voi kuulostaa yllättävän radikaalilta aikana, jolloin uudisrakennusten on totuttu poikkeavan vanhasta. Kuitenkin suurin osa suomalaisista historiallisista ympäristöistä on syntynyt, kun uudet rakennukset ovat täydentäneet huomaavaisesti olemassa olevaa ympäristöä.
Paikallisuus lähtökohtana
Langhien Alaskartanon miljöö tarjoaa tälle ajattelulle poikkeuksellisen hienon lähtökohdan. Piikkiön kulttuurimaisemassa
vanhat pihapiirit, pellot, puusto ja historialliset rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa mittakaava, materiaalit ja rakennusten sijoittuminen ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa.
Historiallinen Kuninkaantie kulkee pihapiirissä, Makarlan kylässä.
– Uuden rakennuksen suunnittelussa lähtökohdaksi otettiin paikallisuus. Rakennuksen mittasuhteet, kattomuoto, ikkunajako ja materiaalit ammentavat suomalaisesta rakentamisperinteestä. Rakennus on uusi, mutta samalla se tunnistaa olevansa osa vanhempaa ympäristöä, talon isäntä Hans Langh kertoo.
Erityisen merkittävää on materiaalivalinta. Hirsi on suomalaisen rakennuskulttuurin perusmateriaali.
Ympäröivää maisemaa kunnioittaen Uudessa hirsirakennuksessa yhdistyvät nykyaikaiset asumisen vaatimukset, energiatehokkuus ja vanhan rakentamisen hyvät ominaisuudet: hengittävyys, korjattavuus ja pitkä käyttöikä. Samalla hirsirakennus vanhenee arvokkaasti. Se ei ole kertakäyttöinen rakennus, vaan tarkoitettu kestämään aikaa.
– Meille on tärkeää myös maiseman hoito ja se että rakennukset istuvat maastoon
Teksti ja kuvat: Marjo Uotila
Uusi rakennus sulautuu täydellisesti Piikkiön kulttuurimaisemaan.
luontevasti: maastonmuotoja seuraten ja ympäröivää maisemaa kunnioittaen.
Hankkeessa on myös laajempi kulttuurinen ulottuvuus. Suomessa keskustellaan rakennusperinnön suojelusta, mutta huomattavasti vähemmän siitä, millaista rakennusperintöä me itse jätämme tuleville sukupolville. Jos kaikki uusi rakennetaan täysin irrallaan paikallisesta rakennusperinteestä, historiallisten ympäristöjen jatkuvuus katkeaa väistämättä.
Arkkitehdit Viri Teppo-Pärnä ja Seppo Pärnä
Läs artikeln
på svenska här
SUOMESSA PUHUTAAN PALJON RAKENNUSPERINNÖN
SÄILYTTÄMISESTÄ, MUTTA HARVEMMIN SIITÄ, MITEN UUTTA RAKENNETAAN VANHAAN YMPÄRISTÖÖN SOPIVALLA TAVALLA.
Elokuun viimeisen viikonlopun tapahtumassa 29.8.–30.8.2026 pääset vierailemaan yli satavuotiaissa persoonallisissa ja rakkaudella vaalituissa loviisalaisissa kodeissa. Mukana on yhteensä 44 kohdetta, jotka edustavat alueen ainutlaatuista rakennusperintöä. Loviisa ja sen lähikylät ovat parhaimmillaan kiireettömästi tutkittuina ja kohteita on runsaasti, joten kannattaa varata elämyksille koko viikonloppu. loviisanwanhattalot.fi/lwt-lhh
HAMINAN WANHAT TALOT
Linnoituksen wanhat pihat ovat avoinna Hamina Tattoon aikana tiistaista lauantaihin 28.7.–1.8.2026. Voit kiertää ihastuttavia pihapiirejä ainutlaatuisessa ympyräkaupungissa kokien elävää kulttuurihistoriaa, nauttia soittokuntien pienyhtyekokoonpanojen pihakonserteista, Pop Up –kahviloista, taidenäyttelyistä ja kirpputoreista. Pihojen porteilla olevat opastaulut esittelevät talojen ja linnoituskaupungin historiaa. haminanlinnoituksenwanhattalot.fi/talot
UUDENKAUPUNGIN VANHAT TALOT
Ihanat, vanhat, rakkaudella entisöidyt kodit ja vehreät, perinnekasvipuutarhat avaavat ovensa vierailijoille syyskuun alussa 5.–6.9.2026. Talojen isäntäväki kertoo tarinoita talojen historiasta, entisistä asukkaista ja remonttien saloista. Pihoilta löydät tunnelmallisia pop-up-kahviloita ja kirpputorien aarteita. uginvanhattalot.fi
PISPALAN VANHAT TALOT OMATOIMISESTI
Pispalan vanhat talot -mobiiliopastus on saatavilla maksuttomasti lataamalla matkapuhelimellesi Citynomadi-karttasovelluksen ja lähtemällä omatoimikierrokselle. Pääset tutustumaan Pispalan rakennushistoriaan sekä ympäristöä muokanneisiin ihmisiin ja rakenteisiin, jotka ovat tehneet Pispalasta kaikkien rakastaman yhteisen kulttuuriympäristön.
Kesän 2026 opastetuista kierroksista löydät tietoja täältä: pispalanvanhattalot.fi/tilaa_opastus
Langhien Alaskartanon isäntä Hans Langh ja vanha kaakeliuuni, joka on muurattu uuteen rakennukseen.
LOVIISAN WANHAT TALOT
DECKERIN HUVILAN PERUSKORJAUS
Lopputulos hipoo täydellisyyttä
Helsingin Laajasalossa
Tullisaaren puistossa
sijaitseva Deckerin huvila restauroitiin perinteisin rakentein ja materiaalein.
Kauppaneuvos Henrik Borgströmin tyttärelleen Adèlelle rakennuttama Deckerin huvila valmistui vuonna 1877. Alkuperäispiirustukset laati Borgströmin vävy, arkkitehti Theodor Decker Nyt kiinteää sisustusta myöten suojeltu talo on restauroitu Helsingin kaupunginmuseon valvonnassa. Sisätilat valmistuivat syksyllä 2025, mutta julkisivujen kunnostustyöt jatkuvat vuoteen 2027 saakka.
aikoina tehtyjen ikkunoiden sisätuplien ja heloitusten kirjavuus on hyväksytty osana vanhan talon kerroksellisuutta, eikä sisäpintojen vanhoja vinouksia ole tarpeettomasti oikaistu.
Nyt tehtyjen pinkopahvitusten alle on pyritty jättämään kattavasti vanhoja kerrostumia, mutta uudehkot muovitetut tapetit ja muovimaalit on poistettu, jotteivat ne vaaranna rakenteiden kuivumiskykyä.
Tavoitteena terveellisyys ja pitkäikäisyys
Alkuperäisinä säilyneitä sisäpintoja on konservoitu, ja vanhoja pintakäsittelyjä kuten ootrauksia, sapluunamaalauksia ja tapetteja on tehty uudelleen talon vanhojen mallien mukaan.
PROJEKTIIN
KOOTTIIN HUIPPUAMMATTILAISTEN TIIMI.
Huonejärjestys on palautettu pitkälti alkuperäiseksi, ja paljastuneita ovi- ja ikkuna-aukkoja on otettu uudelleen käyttöön. Vanhoja materiaaleja on säilytetty mahdollisimman paljon. Esimerkiksi eri
Sisäovien keraamiset vääntönupit kunnostettiin, ja osa ovista ootrattiin uudelleen alkuperäiseen tapaan. Kadonneiden nuppien tilalle valmistettiin pähkinäpuusta uusia.
Painovoimainen ilmanvaihto ja alkuperäiset tulisijat on säilytetty, mutta muuten talotekniikka on uusittu kokonaan.
Ympäristöystävällisyyttä on parannettu vaihtamalla lämmönlähteeksi maalämpö. Keskuslämmityspiipun tieltä purettujen tulisijojen paikoille on muurattu kierrätyskaakeliuunit. Raken-
teet on korjattu ennalleen alkuperäisen kaltaisia hengittäviä materiaaleja käyttäen, tavoitteena terveellisyys, vikasietoisuus ja pitkäikäisyys.
Deckerin huvilan omistaja Nanette Borgström halusi varmistaa, että työ tehdään laadukkaasti ja perinteitä kunnioittaen.
– Kun remontoi omalle perheelleen kotia, kulttuurihistoriallisesti suojeltua taloa jolla on suuri merkitys myös oman suvun historian kannalta, projekti voi ajoittain tuntua ylivoimaiselta, etenkin siksi, ettei minulla ollut aiempaa kokemusta vanhoista taloista tai remontoinnista. Siksikin oli tärkeää koota projektiin alan huippuammattilaisista koostuva tiimi.
– Jälkikäteen voi todeta, että ratkaisu kannatti. Lopputulos hipoo täydellisyyttä, Nanette Borgström iloitsee.
Läs artikeln på svenska här
kunnostettiin pellavaöljykittiä ja maalia käyttäen. Kaikki ennen 1960lukua asennetut ikkunahelat säilytettiin, ja heloitusta täydennettiin tarpeen mukaan vanhojen mallien uustuotannolla.
jotta vältetään
Ikkunat
Ennallistetun pääportaikon replikatapetti on valmistettu talon vanhan mallin mukaan.
Vuotava konesaumakate uusittiin kuparisena,
sekä ruostevauriot että muovimaalin päätyminen ympäristöön mikromuovina.
Teksti: Juulia Mikkola, Livady Kuvat: Livady
Kuvat IG @laihialtaloviisaan
UUDELLEEN PYSTYTTÄMINEN VAATII ERITYISTÄ AMMATTITAITOA.
HIRSIRAKENTAMISEN
TAITO ON ELÄVÄÄ kulttuuriperintöä
Hirsirakennusten siirtäminen on tunnistettu osaksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä. Nyt se on päässyt mukaan myös Elävän perinnön wikiluetteloon, joka liittyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoon Suomessa.
Teksti Marjo Uotila
Laihialle 1920 luvulla rakennettu Yli Tyynelän maatilan rakennus Villa Mamuli matkusti kolme vuotta sitten rekan kyydissä monen sadan palan palapelinä halki Suomen Laihialta Loviisaan. Talon pystytyksen ja peruskorjauksen yhteydessä tehtiin vain vähän muutoksia…
…ja tältä Villa Mamuli näyttää nyt. Kohteeseen voi tutustua Loviisan Wanhat Talot tapahtumassa elokuun viimeisenä viikonloppuna.
Kuva Arto Wiikari
Hirsirakennusten siirtämisessä ei ole kyse vain rakennustekniikasta, vaan vuosisatojen aikana kehittyneestä tavasta ajatella rakennuksia pitkäikäisinä, korjattavina ja uudelleenkäytettävinä. Hirsi hirreltä purettava ja uudelleen pystytettävä rakennus kertoo kulttuurista, jossa materiaaleja arvostetaan, rakennuksia ylläpidetään sukupolvien ajan ja rakennettu ympäristö nähdään resurssina, ei kertakäyttöisenä kulutustavarana.
Ajattelutapa eroaa voimakkaasti nykyisestä purkamisen kulttuurista.
Hirsirakennusten siirtäminen on kestävän rakentamisen konkreettinen esimerkki.
Kun vanha rakennus säilytetään ja otetaan uudelleen käyttöön, säästetään luonnonvaroja ja vältetään uuden rakentamisen ympäristökuormitusta. Samalla säilyy rakennukseen liittyvä kulttuurihistoria ja identiteetti. Mutta aineetonkaan kulttuuriperintö ei säily ilman osaajia. Hirsirakennusten purkaminen, numerointi, korjaaminen ja uudelleen pystyttäminen vaativat erityistä ammattitaitoa. Kyse on tekniikan lisäksi materiaalien tuntemuksesta, perinteisistä työmenetelmistä ja rakennusten historian ymmärtämisestä.
Hirsirakentamisen perinteen tunnistaminen osaksi elävää kulttuuriperintöä on merkittävä asia. Se muistuttaa siitä, että kulttuuriperintö ei tarkoita vain valmiita rakennuksia, vaan myös niitä taitoja, joiden avulla rakennettu ympäristö voidaan säilyttää.
Aiheesta lisää >>>
Läs artikeln på svenska här
VIERASKYNÄ
Yhdenvertaisuuden mekin ansaitsemme
Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, alkaa perinteinen suomalainen laulu. Kulttuuriperintöämme edustaa myös se, että Suomessa on ollut tapana siirrellä rakennuksia. Perinteinen käsin veistetty hirsitalo on tehty siirrettäväksi. Aikoinaan oli tavallista, että ”pojan periessä puolet talosta” talo todella purettiin, poika sai puolet hirsistä matkaansa ja pystytti puolikkaansa toisaalle.
Hirsirakennuksia siirretään edelleen, myös asuinkäyttöön. Huoli planeetastamme on kääntänyt huomion kierrätykseen myös rakentamisessa. Ja kas, perinteinen suomalainen rakennustapa onkin huippumoderni.
Olen itse siirtänyt rakennuksia, edistänyt asemakaavoitusta siirrettäville rakennuksille ja hankkinut ilmiölle tunnustusta suomalaisena aineettomana kulttuuriperintönä. Lisäksi sain osallistua ympäristöministeriön työryhmään, joka laati ohjeistusta rakennusmääräysten soveltamisesta siirrettyihin rakennuksiin.
Kuntien viranomaisilla on oikeus tulkita rakentamista koskevia lakeja ja määräyksiä. Nämä tulkinnat voivat poiketa huomattavasti toisistaan. Siirtokohdetta koskevat lähtökohtaisesti uudisrakennuksen vaatimukset mm. energiatehokkuuden osalta. Vanhan rakennuksen osalta tämä saattaa vaatia lisäeristämistä ja modernisointia siten, että rakennuksen historialliset arvot menetetään.
KAS, PERINTEINEN SUOMALAINEN RAKENNUSTAPA ONKIN HUIPPUMODERNI
Näitä tilanteita varten ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2023 edellä mainitut ohjeet mahdollisista joustoista ja poikkeuksista. Yksinkertaistaen ne mahdollistavat siirretyn rakennuksen kohtelun tavalla, joka vastaa vaatimustasoltaan rakennuksen peruskorjausta eikä uuden rakennuksen rakentamista.
Kunnat soveltavat ohjeita hyvin eri tavoin. Osa hyödyntää poikkeamismahdollisuuksia laajasti, osa niukasti. Vaikka molemmat toimintatavat ovat lainmukaisia, johtavat ne hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Rakentajia ei siis kohdella tasavertaisesti eri puolilla Suomea.
Kuntien laajat tulkintaoikeudet tuottavat eriarvoista kohtelua eri puolella Suomea, vaikka yhdenvertaisuuden mekin ansaitsemme.
Jari Vesanen
Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen
EDUSKUNTAVAALITAVOITTEEMME
Maanomistaja poliittisen päätöksenteon kumppaniksi
Maanomistajain liiton eduskuntavaaliohjelman mukaan
Suomi tarvitsee politiikkaa, jossa omistusoikeutta kunnioitetaan ja maanomistaja nähdään yhteiskunnan kumppanina, ei sen maksumiehenä.
Teksti: Kimmo Collander
Liiton tavoitteiden ydin on kirkas: maanomistuksen on oltava kannattavaa, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista. Omaisuudensuoja on peruskivi. Yksityinen maanomistus on perusoikeus. Se ei ole poikkeus, josta voidaan tinkiä aina uusien tavoitteiden edessä. Lunastuslainsäädäntöä on uudistettava niin, että maanomistaja saa oikeudenmukaisen korvauksen lisäksi myös reilut menettelytavat. Uusia suojelu- tai käyttörajoituksia ei tule asettaa ilman maanomistajan suostumusta tai täysimääräistä korvausta. Ilmasto- ja luontopolitiikassa maanomistaja ei ole ongelmana vaan ratkaisijana. Metsänomistajat ovat avainasemassa hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Siksi pakollisten suojelukeinojen sijaan tarvitaan vapaaehtoisia ja markkinaehtoisia malleja, kuten METSO-, Helmi- ja luonnonarvokaupan pitkäjänteistä rahoitusta ja selkeää verokohtelua.
Kaavoituksessa ja maapolitiikassa on palautettava reilu tasapaino. Kaavoitus ei saa muuttua lunastuksen välineeksi eikä harmaaksi suojeluksi, jossa käyttö rajoittuu ilman korvausta. Sama koskee jokaisenoikeuksia: yksityinen virkistyskäyttö on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, mutta kaupallinen toiminta toisen maalla edellyttää selkeitä pelisääntöjä, maanomistajan lupaa ja tarvittaessa korvausta.
Kulttuuriperinnön suojelussa vastuun on jakauduttava oikeudenmukaisesti. Jos yhteiskunta haluaa säilyttää rakennusperintöä, sen on osallistuttava kustannuksiin avustuksin, verokannustimin ja kevyemmin lupamenettelyin. Luontotiedon puolestaan on oltava maanomistajalle avointa, ajantasaista ja oikaistavissa.
Elävä maaseutu tarvitsee omistajia: sukupolvenvaihdoksia on helpotettava, perintöveron maksuaikoja pidennettävä ja kuolinpesien pitkittymiseen puututtava. Maan omistaminen, käyttö ja hoito ovat yhteiskunnallinen arvo, jota politiikan tulee vahvistaa.
Lue koko ohjelma kotisivuiltamme
EDUSKUNTAVAALIT 18.4.2027
• Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2027
• Ennakkoäänestys ulkomailla 7.–10.4.2027
• Ehdokashakemukset vaalipiirilautakunnille 9.3.2027 mennessä
LIITTO PAINOTTAA
HALLINNOLLISIA KEINOJA
VIERASLAJIEN TORJUNNASSA
Maanomistajain liitto antoi huhtikuussa lausuntonsa rikoslain päivitykseen, maatuulivoimaloiden purkuvelvollisuudesta sekä metsä ja luontotiedon strategiaan. Rikoslain muutosta koskevassa lausunnossa liitto keskittyi vieraslajeja koskevaan uuteen sääntelyyn. Esityksen mukaan maanomistaja voidaan saattaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos hän levittää tai sallii vieraslajin leviämisen, kuten jättipalsamin, jättiputkien tai komealupiinin. Liitto korosti, että torjunnassa tulee ensisijaisesti käyttää hallinnollisia keinoja – kehotuksia ja määräyksiä – ja rikosoikeuden tulee olla vasta viimesijainen keino, jotta kohtuuttomat vastuuriskit vältetään.
PURKUVAKUUDET JO ENNEN VOIMALAN RAKENTAMISTA
Maatuulivoimaloiden purkuvakuuksia koskevassa esityksessä tuulivoimayrityksiltä edellytettäisiin purkamisen kattavia vakuuksia jo ennen voimalan rakentamista sekä maanpäällisten rakenteiden että perustusten osalta. Liitto korosti, että lain tulee vahvistaa maanomistajan asemaa ilman, että se rajoittaa sopimusvapautta tai tapauskohtaista sopimista. Perustusten osalta esitettiin sopimusvapauden säilyttämistä sekä valtakunnallista purkuvakuusrahastoa tilanteisiin, joissa yhtiö ei kykene toteuttamaan purkua.
METSÄ- JA LUONTOTIEDON STRATEGIALUONNOS PUUTTEELLINEN
Metsä ja luontotiedon strategialuonnoksessa korostetaan päivittyvän ja laadukkaan tiedon kehittämistä. Maanomistajien suureksi pettymykseksi lajitiedon saatavuuteen ei strategiassa oteta kantaa, mitä liitto korosti lausunnossamme vahvasti.
Lisäksi liitto painotti lausunnossaan, että maanomistajien rooli ja kannustimet on tunnistettava nykyistä paremmin myös luontotiedon osalta.
Näkemyksemme mukaan tietoa tulee tuottaa ensisijaisesti selkeään käyttötarkoitukseen, erityisesti puumarkkinoiden ja luonnonarvokaupan tarpeisiin, liitto tähdensi.
Rakennusperinnön vaaliminen on ilmastoteko
Maanomistajain Liitto korostaa, että energiatehokkuustavoitteita ei voida tarkastella irrallaan rakennusten pitkästä elinkaaresta, kulttuuriarvoista ja omistajien käytännön mahdollisuuksista ylläpitää historiallista rakennuskantaa.
Teksti Marjo Uotila
Vanha rakennuskanta on jo olemassa oleva ilmastoresurssi. Rakennuksiin sitoutunut hiili on syntynyt vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja sitten, ja rakennusten pitkä käyttöikä on usein ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen.
Siksi energiatehokkuuden rinnalla tulisi painottaa myös rakennusten käyttöiän pidentämistä, korjattavuutta sekä kestävien materiaalien käyttöä.
Vaarana väärin toteutetut korjaukset
Suuri osa suomalaisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuskannasta ei ole virallisesti suojeltu. Silti esimerkiksi pe-
rinteiset maatilaympäristöt, paikallisesti arvokkaat rakennukset ja inventoidut kohteet muodostavat tärkeän osan kansallista kulttuuriympäristöä.
Erityistä huolta herättää se, että monet nykyiset energiatehokkuusratkaisut eivät sovellu sellaisenaan vanhoihin rakennuksiin.
Väärin toteutetut korjaukset voivat aiheuttaa kosteusvaurioita, heikentää rakenteiden toimintaa ja lyhentää rakennuksen käyttöikää. Samalla voidaan menettää rakennuksen historiallisia ja esteettisiä arvoja. Siksi sääntelyssä tulisi varmistaa, ettei energiatehokkuustoimenpiteitä edellytetä silloin, kun ne vaarantavat rakennuksen teknisen toimivuuden tai kulttuurihistorialliset arvot.
EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen toimeenpano herättää keskustelua myös rakennusperinnön näkökulmasta.
sa suuri osa rakennusperinnöstä säilyy yksityisten omistajien pitkäjänteisen työn ansiosta. Energiatehokkuusvaatimusten tulee olla teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia, siirtymäaikojen riittäviä ja tukijärjestelmien sellaisia, että myös perinnerakennukset huomioidaan.
Liitto esittää lisäksi, että jälleenrakennuskautta edeltävä rakennuskanta rajattaisiin kokonaan velvoitteiden ulkopuolelle. Tällöin voitaisiin paremmin turvata suomalaisen rakennusperinnön säilyminen myös tuleville sukupolville.
Läs artikeln på svenska här
Joustavuudelle annettava tilaa
Maanomistajain Liitto painottaa myös omistajien kohtuullista asemaa. Suomes-
OIKEUSTAPAUKSIA
Tuottoarvomenetelmä määrää telemastojen korvaukset
Noora Sulku selvitti insinöörityössään telemastoalueiden luovutuskäytäntöjä. Tapausten tuomioistuinratkaisuissa kiinteistön käyttötarkoitus on ohjannut arvonmääritystä.
Tuottoarvomenetelmä määräsi korvauksen tason Porvoossa
Lunastustoimitus tehtiin vuonna 2021. Masto sijaitsi haja-asutusalueen osayleiskaavaalueella merkinnällä, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Korvaus päätettiin arvioida pääomittamalla arvioitua vuosivuokraa. Toimikunta laski prolongaamalla 5 prosentin laskentakorolla vuotuiseksi vuokraksi edellisen 25 vuoden vuokrasopimuksen ajalta 1 139 euroa/vuosi. Toimitusinsinööri arvioi telemastoalueen tuottoarvoksi 1 200 euroa/vuosi, ja 5 % laskentakoron perusteella kokonaiskorvaukseksi 24 000 euroa. Lisäksi lunastustoimikunta määräsi haitankorvausta koko kiinteistön alueella metsätalousmaan arvon alenemisesta telemaston aiheuttaman maisemahaitan vuoksi 1 363 euroa. Tapaus käsiteltiin maaoikeuden päätöksen jälkeen korkeimmassa oikeudessa 7.2.2025. Oikeuden mukaan korvauksen arviointi tapahtuu ensisijaisesti kauppa-arvomenetelmällä.
KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS
Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi
Mastojen sijoittaminen on perustunut vuokraamiseen eikä kauppoihin perustuva hintavertailu ole mahdollista, joten korvausten määrittämiseen käytettiin tuottoarvomenetelmää. Kohteenkorvausta korotettiin maaoikeuden päätöksestä 18 000 euroon. Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkensi sitä, milloin lunastuskorvauksen arvioinnissa tulee siirtyä markkina-arvomenetelmästä tuottoarvomenetelmään ja että käyttöarvo menee markkina-arvon edelle. Lunastuskorvausta määritettäessä kohteen erityskäyttö ja sen tuottoarvo on otettava huomioon silloin, kun markkina-arvo ei vastaa omistajalle aiheutuvaa menetystä. Tämä pätee erityisesti silloin, kun alueen käyttöön liittyy merkittäviä markkina-arvon ylittäviä taloudellisia hyötyjä. Arvoa ei voi määrittää pelkkänä metsätalousmaana, vaan arvioinnin tulee perustua tuottoarvoon, jos metsämaan arvo ei vastaa todellista menetystä.
Tuusula: Telemastoalueen arvo ei vastaa tavallista metsätalousmaata Teleoperaattorilla oli sijoituslupa kolmelle mastolle eri kiinteistöille asemakaavoitetulla alueella.
Lunastustoimikunta päätti käyttää kauppaarvomenetelmää korvausten määrittelyyn. Vuonna 2025 maaoikeus tarkasteli sitä,
Saatavilla 360°-rotaattorilla
onko kyseessä rakennusmaa vai erityismaa ja kuinka vuokrataso ja tuottovaatimus tulisi määrittää. Oikeus totesi, että telemastoalueen arvo ei vastaa tavallista maa- tai metsätalousmaata. Korvausta korottaa se, että alue jää pysyvään tekniseen käyttöön. Kohteenkorvauksia korotettiin eri kiinteistölle 20 000–25 000 euroon. Pinta-alalla ei ollut merkitystä tuottoarvomenetelmää käytettäessä.
Jyväskylässä 32 700 euroa tuottoarvomenetelmällä
Toimitus on tehty vuonna 2025 Jyväkylässä. Tapaus on edelleen vireillä maaoikeudessa. Telemasto oli sijoitettuna kaupungin omistamalla kiinteistöllä. Vuokrasopimus päättyi 2024. Masto oli saanut kaupungilta sijoitusluvan. Kiinteistö sijaitsee lähivirkistysalueella, jolla ei ole rakennusoikeutta.
Korvaus päädyttiin määrittämään tuottoarvomenetelmällä, koska kauppa-arvomenetelmä katsottiin epäluotettavaksi vertailukauppojen vähyyden vuoksi. Toimitustoimikunta arvioi telemaston markkinavuokraksi 1800 euroa/vuosi, jolloin tuottoarvoksi 5,5 % korolla summaksi tuli 32 700 euroa. Pinta-alan katsottiin olevan epäolennainen tuottoarvomenetelmässä.
Pihvikarjaliitto kokoaa yhteen suomalaisen emolehmätuotannon suunnannäyttäjät ja puolustaa alan etua.
Historialliset rakennukset ja maaseutu eurooppalaisuuden
ytimessä
Euroopan parlamentissa järjestettiin kesäkuun alussa Historic Houses as the Drivers of Rural Growth in Europe -keskustelutilaisuus, joka kokosi yhteen yli sata European Historic Houses -järjestön (EHH) jäsentä eri puolilta Eurooppaa sekä Euroopan komission pääosastojen virkamiehiä ja Euroopan parlamentin jäseniä.
Tapahtumakokonaisuudessa nostettiin esiin historiallisten rakennusten, puutarhojen ja kulttuuriympäristöjen merkitys Euroopan identiteetille ja tulevaisuudelle.
Euroopan arkkitehtonisen monimuotoisuuden perustan: kartanot, kylät, puutarhat, kaupunkimiljööt ja perinteiset rakennustavat tekevät Euroopasta kulttuurisesti ainutlaatuisen.
Maanomistajain Liitto
kuuluu European Historic Houses (EHH) -järjestöön, joka kokoaa yhteen historiallisten rakennusten ja kulttuuriympäristöjen omistajia eri puolilta Eurooppaa.
Tapahtuman ja siihen liittyneen näyttelyn keskeinen viesti oli, että historialliset rakennukset eivät ole vain menneisyyden muistomerkkejä, vaan eläviä ekosysteemejä. Ne ylläpitävät ja vahvistavat paikallista osaamista, käsityöperinteitä, maisemia, matkailua ja yhteisöllisyyttä. Samalla ne muodostavat
Tilaisuuden ajankohtaisuutta lisäsi se, että EU:n seuraavan rahoituskauden valmistelu on parhaillaan käynnissä.
– Monet maaseutuakin koskevat linjaukset valmistellaan ja päätetään EU-tasolla, minkä jälkeen ne ohjaavat jäsenmaiden kansallista päätöksentekoa. Siksi on tärkeää, että vaikutamme suomalaisten maanomistajien ja kulttuuriperinnön puolesta tulevien ohjelma- ja rahoituskausien valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa, tilaisuuteen osallistunut Suomen ja Maanomistajain liiton edustaja Marjo Uotila totesi.
Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Kuvassa Alfonso Pallavicini (vas.), joka on European Historic Houses järjestön puheenjohtaja, europarlamentaarikko Carlo Ciccioli, Marjo Uotila Maanomistajain liitosta, Cecilia Lewenhaupt Sveriges Jordägareförbundista, Lill Snekvik Norjan Foreningen Fredetistä sekä Honorine Stackelberg Ekman Sveriges Jordägareförbundista.
AGCO Suomi ja Maanomistajain liitto yhteistyöhön
AGCO Suomi Oy ja Maanomistajain liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka julkistettiin liiton kevätkokouksessa Valtran tehtaalla.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa suomalaisen maanomistuksen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä Suomessa ja Euroopan unionissa. Sopimus tuo yhteen Maanomistajain liiton edunvalvontatyön ja AGCO Suomen vahvan yhteyden suomalaiseen maatalouteen ja konevalmistukseen.
Puheenjohtaja Sebastian Sohlbergin mukaan yhteistyö tukee liiton pitkäjänteistä työtä suomalaisen maanomistuksen ja -viljelyn puolesta.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että AGCO tukee Maanomistajain liiton työtä suomalaisen maanomistuksen sekä maa- ja metsätalouden puolesta Suomessa ja EU:ssa. Yhteistyö vahvistaa mahdollisuuksiamme tuoda maanomistajien ääntä esiin ja edistää elinvoimaista maaseutua, Sohlberg sanoo. Valtran toimitusjohtaja Mikko Lehikoinen pitää yhteistyötä luontevana ja ajankohtaisena.
– Valtralla ja AGCOlla on vahvat juuret suomalaisessa maaseudussa ja käytännönläheisessä työnteossa. Haluamme olla mukana tukemassa maanomistajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä koko maaseudun elinvoimaa. Yhteistyö Maanomistajain liiton kanssa on meille luonteva tapa edistää näitä tavoitteita, Lehikoinen kiteyttää.
Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund
MAANOMISTAJAIN
LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y.
Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö. Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.
LIITON TEHTÄVÄT
Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.
LIITON TAVOITTEET
• Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.
• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.
• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä. Säilyttää jokaisenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.
www.europeanlandowners.org
TOIMISTO
Annankatu 12, 00120 Helsinki puh 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi
Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.
FÖRBUNDETS UPPGIFTER
Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.
FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING
Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.
• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.
• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd. Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.
www.europeanhistorichouses.eu
TOIMINNANJOHTAJA
Kimmo Collander puh 050 431 4982 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi
Taninkatu 12, 33400 Tampere | avoinna: ma–pe 9–18, la 10–15 | puh. 0100 7112 | autocenter@autocenter.fi | autocenter.fi
Defender 110 S D250 MHEV, hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. alv. 25,5 %) + toimituskulut 600 €. CO2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100 km. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnasto 26MY, pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin. Puhelun hinta 0,43 €/min +pvm/mpm.
