Maanomistaja 2/2026

Maanomistajain Liiton jäsenlehti 2 | 2026 www.maanomistajainliitto.fi

Deckerin huvilan restaurointi Uusi rakennus

vanhaan ympäristöön VIERASKYNÄ

Teemana

RAKENNUSPERINTÖ

JARI VESANEN

KUKA OSAA KORJATA VANHAN RAKENNUKSEN? LIITON EDUSKUNTAVAALITAVOITTEET

Maanomistajain Liiton jäsenlehti

2 | 2026

Tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS: Rakennusperintö ei ole menneisyyttä vaan tulevaisuutta varten....... 3 LYHYESTI: Vuokrattu peltoala kasvaa, Kotitalousvähennyksestä buustia energia­ remontteihin, Kulttuuriperintö ei säily itsessään, Tulvariskiä ennakoidaan droneilla, Avoimet puutarhat, Luonto osaksi hyvinvointipalveluja, Sukellus kaakeliuunin historiaan, Talotekniikan historia haltuun .................. 4–5 Kiinteistövero rasittaa vanhan rakennuksen ylläpitoa ..................................... 4 KOLUMNI: Kuka vielä osaa korjata vanhan rakennuksen? ..................................... 5 Perinteinen uusi rakennus syntyi kylämiljööseen ................................. 8–9

LIITY JÄSENEKSI

Vanhat talot -tapahtumia ................................ 9

BLI MEDLEM

Deckerin huvilan peruskorjaus ............. 10–11 Hirsirakentamisen taito on elävää kulttuuriperintöä ............................... 12 VIERASKYNÄ: Yhdenvertaisuuden mekin ansaitsemme ..................................... 13 EDUNVALVONTA: Maanomistajain liiton eduskuntavaalitavoitteet ............................. 14 Liiton kannanottoja ....................................... 14 Maanomistajain liitto rakennusperinnön vaalimisesta ................. 15 OIKEUSTAPAUKSIA: Telemastojen lunastusten korvaukset ................................ 16

Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

EHH: keskustelutilaisuus ja näyttely Brysselissä ...................................... 17 Maanomistajain liiton infosivu .................... 18

Lehden tekijät JULKAISIJA: Maanomistajain Liitto r.y. www.maanomistajainliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA: Kimmo Collander TOIMITUS JA ULKOASU: Creative Peak www.creativepeak.fi AD: Milla Kaukiainen Kannen kuva: Arto Wiikari / Creative Peak

Y

STÖMER ÄRI KK MP

I

Kuva: Creative Peak

PAINO: Grano Oy | Paperi: MAXI offset 120g ISSN 0355-0478 | Verkkojulkaisun ISSN 2490-1873

MI

LJÖ M Ä RKT 4041 0955 Painotuote

Jäsentapaaminen Malmgårdin kartanoon Maanomistajain Liitto järjestää jäsenretken Malmgårdin kartanoon sunnuntaina 30.8. kello 14 alkaen.

Paikkoja on rajoitetusti, joten ilmoittaudu ajoissa! toimisto@maanomistajainliitto.fi Lisätietoja Marjo Uotila, marjo.uotila@maanomistajainliitto.fi Ennen tapaamista on mahdollisuus vierailla Loviisan Wanhat talot -tapahtumassa, jossa pääsee tutustumaan yli satavuotiaisiin talovanhuksiin. Tapahtuma alkaa jo lauantaina 29.8. Kiinnostavia talokohteita on yhteensä 44.

PÄÄKIRJOITUS LEDARE

Rakennusperintö ei ole menneisyyttä vaan tulevaisuutta varten Suomessa puhutaan paljon vihreästä siirtymästä, vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Silti samaan aikaan puretaan rakennuksia, joiden materiaalit, mittakaava ja kulttuurinen arvo ovat kestäneet jo sukupolvien ajan. Rakennusperinnön kohdalla keskustelu typistyy liian usein nostalgiaan, vaikka kyse on ennen kaikkea pitkäjänteisyydestä, identiteetistä ja kansallisesta varallisuudesta.

Rakennushistoriallisesti arvokkaat ympäristöt eivät ole pelkkä kuluerä. Ne ovat kilpailuetu. Ne tekevät paikkakunnista tunnistettavia, houkuttelevia ja inhimillisiä. Juuri niihin ympäristöihin ihmiset haluavat matkustaa, joissa he haluavat asua ja joissa yritykset haluavat toimia. Historiallinen rakennuskanta on myös valtava aineellinen pääoma, jonka arvoa ei aina osata nähdä ennen kuin se on menetetty.

Maanomistajain Liitto muistuttaa, että rakennusperinnön säilyminen ei tapahdu itsestään. Suomessa vanhojen rakennusten omistajat kantavat usein huomattavan vastuun kulttuuriperinnön ylläpidosta, käytännössä yksityisin varoin. Tämä työ ansaitsisi nykyistä enemmän arvostusta, ymmärrystä ja myös yhteiskunnallista arvostusta.

Rakennussuojelun onnistuminen ei voi perustua vastakkainasetteluun. Tarvitaan yhteistyötä viranomaisten, omistajien, suunnittelijoiden ja paikallisyhteisöjen välillä. Hyvä omistaja mahdollistaa rakennusten säilymisen käytössä ja kunnossa. Käytössä oleva rakennus säilyy yleensä paremmin kuin tyhjilleen jäänyt.

Suomessa on valtavasti arvokkaita kartanoita, maatiloja, kaupunkimiljöitä, teollisuusympäristöjä ja perinnerakennuksia, joiden merkitys ulottuu paljon estetiikkaa laajemmalle. Ne kertovat siitä, keitä olemme olleet ja samalla siitä, millaisen ympäristön haluamme jättää tuleville sukupolville.

Aidosti kestävä yhteiskunta ymmärtää jatkuvuuden arvon. Se ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse keksiä uudelleen, eikä kaikkea vanhaa tarvitse korvata uudella.

Parhaimmillaan rakennushistoria opettaa meille myös mittakaavaa ja nöyryyttä: olemme vain yksi lenkki pitkässä ketjussa.

Se, mitä rakennamme, korjaamme tai puramme tänään, näkyy suomalaisessa maisemassa vielä pitkään meidän jälkeemmekin.

Henrik Creutz Maanomistajain Liiton rakennushistorian työryhmän puheenjohtaja

Byggnadsarvet är inte till för det förflutna utan för framtiden I Finland talas det mycket om den gröna omställningen, ansvarstagande och hållbar utveckling. Samtidigt rivs byggnader vars material, perspektiv och kulturella värde redan har stått sig genom generationer. När det gäller byggnadsarvet reduceras diskussionen alltför ofta till nostalgi, trots att det i första hand handlar om långsiktighet, identitet och nationellt kapital.

Byggnadshistoriskt värdefulla miljöer är inte bara en utgiftspost.

De är en konkurrensfördel. De gör orter igenkännbara, attraktiva och mänskliga. Det är just till sådana miljöer människor vill resa, där de vill bo och där företag vill verka. Det historiska byggnadsbeståndet är dessutom ett enormt materiellt kapital vars värde ofta inte fullt ut förstås förrän det har gått förlorat.

Jordägarnas Förbund påminner om att bevarandet av byggnadsarvet inte sker av sig självt. I Finland bär ägare till äldre byggnader ofta ett betydande ansvar för att upprätthålla kulturarvet, i praktiken med privata medel. Detta arbete förtjänar mer uppskattning, förståelse och samhälleligt erkännande än vad det får i dag.

Ett framgångsrikt byggnadsskydd kan inte bygga på motsättningar. Det krävs samarbete mellan myndigheter, ägare, planerare och lokalsamhällen. En ansvarsfull ägare möjliggör att byggnader hålls i bruk och i gott skick. En byggnad som används bevaras i regel bättre än en som lämnas tom.

I Finland finns en stor mängd värdefulla herrgårdar, gårdar, stadsmiljöer, industrimiljöer och traditionella byggnader vars betydelse sträcker sig långt bortom det estetiska. De berättar om vilka vi har varit och samtidigt om vilken miljö vi vill lämna efter oss till kommande generationer.

Ett genuint hållbart samhälle förstår värdet av kontinuitet. Det inser att allt inte behöver uppfinnas på nytt och att allt gammalt inte behöver ersättas med något nytt.

När byggnadshistorien är som bäst lär den oss också perspektiv och ödmjukhet: vi är bara en länk i en lång kedja. Det vi bygger, reparerar eller river i dag kommer att synas i det finländska landskapet långt efter vår tid.

Henrik Creutz Ordförande för Jordägarnas Förbunds arbetsgrupp för byggnadshistoria

2 | 26 MA ANOMISTAJA

3

LYHYESTI Koonneet: Seppo Iisalo ja Marjo Uotila

Tilojen lukumäärä ja keskimääräinen käytössä oleva maatalousmaa 2010–2025

Tiloja (kpl)

Suomessa oli viime vuonna 39 825 maatalous- ja puutarhayritystä. Peltoala pysyi lähes ennallaan, mutta tilojen keskikoko kasvoi tilamäärän vähentyessä, ilmenee maatalous- ja puutarhayritysrekisterin ennakkotiedoista.

Kehitys on ollut samansuuntaista jo pitkään: kymmenessä vuodessa tiloja on lopettanut noin 10 000. Vaikka tilojen määrä vähenee, yksittäiset tilat ovat yhä suurempia.

Samalla tilat hyödyntävät yhä enemmän vuokramaata. Käytössä olevan maatalousmaan määrä on yhteensä 2,25 miljoonaa hehtaaria, josta vuokrattua peltoa on noin 870 600 hehtaaria eli lähes 40 %.

72000 64000 56000 48000 40000 32000 24000 16000 8000 0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Tiloja (kpl)

4

MA ANOMISTAJA 2 | 26

Käytössä oleva maatalousmaa (ha/tila)

Kulttuuriperintö ei säily itsessään

Kotitalous­ vähennyksestä buustia energia­ remontteihin Pientalon energiaremontti on hyvä aika aloittaa nyt, kun tänä ja ensi vuonna energiaremontteja vauhdittaa kotitalousvähennyksen korotus. Vähennys nousee 40 prosenttiin työkustannuksista, enintään 2 100 euroon.

Vähennystä saa 40 % teetetyn työn arvonlisäverollisesta osuudesta, kun työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä yritykseltä.

Pientalon energiatehokkuutta voi parantaa esimerkiksi hankkimalla lämpöpumpun, taloautomaatiolla, talon säätölaitteiden uusimisella ja huollolla, yläpohjan lisäeristämisellä, ilmavuotojen tiivistämisellä ja aurinkosähköjärjestelmän hankinnalla.

Lisätietoja motiva.fi

72 64 56 48 40 32 24 16 8 0

Käytössä oleva maatalousmaa (ha/tila)

Vuokrattu peltoala kasvaa

Euroopan kulttuuriympäristöpäivien vuoden 2026 teema Vaalimisen arvoiset nostaa esiin kulttuuriperinnön säilyttämisen merkityksen aikana, jolloin monet rakennetut ympäristöt, perinteiset taidot ja paikalliset identiteetit ovat muutoksen ja jopa katoamisen paineessa.

Kulttuuriympäristö ei ole vain yksittäisiä suojelukohteita tai historiallisia monumentteja. Se on tavallisia pihoja, maisemia, kyläympäristöjä, rakennuksia ja reittejä, ympäristöjä, joissa ihmiset elävät arkeaan ja joihin liittyy muistoja, kokemuksia ja tunne jatkuvuudesta.

Teemavuosi muistuttaa, että hyvin hoidettu ja tunnistettava ympäristö lisää myös hyvinvointia. Ihmiset kiinnittyvät paikkoihin, jotka tuntuvat omilta.

Hyvin suunnitellut remontit tuovat merkittäviä säästöjä sekä investointivaiheessa että energia­ kuluissa pitkällä aikavälillä.

Tulvariskiä ennakoidaan droneilla Tulvariskejä voidaan jatkossa ennakoida nykyistä paremmin dronien avulla.

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen tutkijat ovat keränneet tulvien ennakointia helpottavaa dataa yhdessä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa Pohjois-Suomessa Oulankajoella, Tenojoella ja Pulmankijoella sekä Etelä-Suomessa Vantaanjoella.

Tutkimukset ovat osa Suomen Akatemian rahoittamaa Digitaaliset vedet -lippulaivaprojektia.

– Tarkka mittaustieto on tärkeää tutkimukselle, mutta se tukee myös viranomaisia ja paikallisia päätöksentekijöitä esimerkiksi tilanteissa, joissa on huomioitava tulvariskit ja niiden vaikutus maankäytön suunnittelussa, Maanmittauslaitoksen tutkimusprofessori Harri Kaartinen toteaa.

Tutkijoiden käytössä on ollut jokien pohjaa mittaava droonivene sekä ym­ päristöstä tietoa keräävä selkäreppuna kannettava laserkeilain.

AVOIMET PUUTARHAT Valtakunnallinen teemapäivä sunnuntaina 5.7. klo 12–17 Sadat yksityispihat avaavat ovensa ympäri Suomea. Mukana on niin pitkän linjan harrastajapuutarhoja kuin uusia, ensimmäistä kertaa yleisölle avautuvia pihoja.

Tämän vuoden teemana on ”Ilmastoviisas puutarha”.

Tapahtumista saa käytännön tietoa ja inspiraatiota siitä, miten itse kukin voi omalla pihallaan tehdä ilmastollisesti kestäviä valintoja – säästää vettä ja kierrättää materiaaleja tai lisätä puutarhan monimuotoisuutta ja paikallisia lajikkeita.

Täältä löydät kaikki avoimetpuutarhat.fi

Tutkimusprofessori Antero Kukko Oulankajoella.

Kuva: Ville Kankare

SUKELLUS KAAKELIUUNIN HISTORIAAN

TALOTEKNIIKAN HISTORIA HALTUUN

Kaakeliuuni Suomessa on kattava teos suomalaisen kaakeliuunin historiasta 1700-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Se kuljettaa lukijansa kaakeliuunin kehitysvaiheiden halki – käsityöläisyydestä teolliseen tuotantoon, jugendin kultakauteen ja lopulta keskuslämmityksen tulon myötä uunien hiipuvaan suosioon.

Teoksen on kirjoittanut keraamikko ja kasvatustieteen maisteri Minna Moisio. Kaakeliuunien upean visuaalisuuden tuovat esille kuvajournalisti Anne Nisulan valokuvat.

Lisää kaakeliuuneista voi lukea Minna Moision Instagramista @kaunis_kaakeliuuni

Talotekniikan historian selvitysoppaan toinen osa Talotekniikan polut julkaistiin toukokuussa. Opas kertoo talotekniikan kehittymisestä Suomessa vuosina 1750–1975, ja se sisältää havainnollisia esimerkkejä eri aikakausien lämmitys-, ilmanvaihto-, vesi- ja viemäri-, sähkö- ja valaistusjärjestelmien ratkaisuista kohteissa.

Oppaan ovat laatineet Arkkitehtitoimisto Okulus Oy:n Mikko Bonsdorff ja Kati Winterhalter Museoviraston toimeksiannosta.

LUONTO OSAKSI HYVINVOINTIPALVELUJA Luonto auttaa palautumaan stressistä, ja se tukee mielen hyvinvointia, ilmenee Maija Lipposen väitöskirjatutkimuksesta.

Tutkimuksessa arvioitiin ohjattujen luontokokemusten kuten hevostoiminnan ja terveysmetsien vaikutuksia ja käyttöönottoa hyvinvointi- ja terveys­ palveluissa. Lisäksi tutkittiin luonnon fysiologisia vaikutuksia esimerkiksi syljen kortisolitasoon.

Luontointerventioilla eli ohjatuilla luontokokemuksilla havaittiin väitöstutkimuksessa olevan niin mitattuja kuin koettujakin vaikutuksia hyvinvointiin.

Ohjattujen luontokokemusten käyttöä ja kytkentää tulisikin hyödyntää aiempaa enemmän osana kuntien ja hyvinvointialueiden normaalia palveluvalikoimaa.

2 | 26 MA ANOMISTAJA

5

VEROTUS

Kiinteistövero rasittaa vanhan rakennuksen ylläpitoa Suomessa rakennushistoriallisesti merkittävä, suojeltu kiinteistö saa kiinteistöverossa käytännössä saman kohtelun kuin tavallinen talo, vaikka suojelumerkintä rajoittaa sekä käyttöä että kehittämistä. Toisin on esimerkiksi Italiassa, Espanjassa, Norjassa ja Tanskassa.

Teksti: Lauri Salo

Kulttuuriperintöä pidetään laajasti koko yhteiskunnan omaisuutena, joka lisää alueiden identiteettiä ja historiallista arvoa. Silti sen säilyttäminen jää taloudellisesti yksittäisten

omistajien vastuulle. Kun hyöty on yhteinen on nimenomaisesti suojeltu ja rekisteröity lain mutta kustannukset yksityisiä, kannustin ylläedellyttämällä tavalla ja jos niitä ei käytetä pitää arvokkaita rakennuksia heikkenee. taloudelliseen toimintaan.

Monissa muissa Euroopan maissa on pyritTäysi vapautus sidotaan tiukkaan suojety tasapainottamaan tätä ristiriitaa verotukluun ja rajattuun käyttöön. Verojärjestelmä sellisin keinoin.

Espanjassa tunnistaa, että tällainen kiinteisItaliassa kulttuurisesti tö tuottaa ennen kaikkea yhmerkittäville, virallisesti suoteiskunnallista, ei yksityistä jelluille rakennuksille kiinhyötyä. teistöveron veropohja puoliNorjassa ja Tanskassa tetaan: vain 50 % kiinteistön RAKENNUSPERINTÖ kunnilla on oikeus myöntää arvosta otetaan huomioon. täysi tai osittainen kiinteistöLUO YHTEISEN Jos rakennus on asuinkelverovapaus kulttuurihistorialEDUN, MUTTA voton, verotusarvoa voidaan lisille tai muuta yleishyödylYKSITYISEN alentaa vielä 50 %, jolloin listä tarkoitusta palveleville VASTUUN. lopullinen veropohja on 75 kohteille. Paikallistasolle an% pienempi kuin tavallisella nettu harkintavalta nähdään kiinteistöllä. Etu ei riipu siitä, onko rakennus luontevana tapana sovittaa yhteen kulttuuriasuttu, vuokrattu tai tyhjillään, sillä ratkaiseperinnön suojelu ja kunnan oma veropohja. vaa on suojelun aiheuttama käyttörajoitus.

Espanjassa tietyt BIC-statuksen (Bien de Interés Cultural) saaneet monumentit ja hisLäs artikeln torialliset puutarhat voidaan vapauttaa paipå svenska här kallisesta kiinteistöverosta kokonaan, jos ne

Pigmenttejä myös 25 kg säkeissä Suoraan maahantuojalta Falunpunainen, Italianpunainen, Keltaokra Laadukkaat pigmentit punamultamaalin valmistukseen, jälleenmyyjille sekä ammattikäyttöön. Nyt tarjoushintaan!

Hinnat sisältävät arvonlisäveron, voimassa 31.7.2026 saakka.

Falunpunainen 154 € / 25 kg Italianpunainen 239 € / 25 kg

Aito uulan keittomaali Valmiiksi keitettynä kahdeksassa värisävyssä!

20 Keltamusta

20/10 4:1

20/10 2:1

95 Musta

42 Falunpunainen

40 Italianpunainen

Keltaokra 129 € / 20 kg 30 Punaokra

Kotimainen ja vastuullinen toimija

Uula Color

uula.fi

50 Ruskea umbra

Verottajan tulkinta voi yllättää Kiinteistöverotukseen liittyy myös tulkintatilanteita, jotka voivat johtaa yllättäviin lopputuloksiin.

Jämsäläinen Jorma Honkanen halusi muuttaa pihapiirissään olevat vanhat maatalousrakennukset museoiksi. Verottajan päätös kuitenkin yllätti Honkasen.

– Kiinteistöveroa päätettiin nostaa 20 prosentilla. Epäilen, että museorakennus rinnastettiin kaupalliseen toimintaan. Ei tuossa toiminnassa ole kuitenkaan mitään kaupallista, vaan siellä säilytetään lähinnä tilan vanhoja museoesineitä.

Honkanen on jättänyt verottajalle oikaisu­ pyynnön ja jää seuraamaan tulevaa kiinteistöveropäätöstä. Hän kuitenkin suosittelee, ettei kukaan muu tekisi vastaavaa liikettä, vaan säilyttäisi vanhat maatalousrakennukset merkittyinäkin sellaisinaan.

Honkasen esimerkki havainnollistaa, kuinka nykyinen verotuskäytäntö voi joissakin tilanteissa jopa heikentää kannustimia säilyttää ja avata rakennusperintöä yleisölle.

Ikkunapokat kunnostaa

Juha Välilä 050 369 4664

www.valilat.fi

Tiny-e Vaativat restaurointityöt 32 vuoden kokemuksella.

Myös suojelukohteet.

045-1544989 tinye.restauroi@gmail.com 2479702-6 FB@tinyerestauroi IG@verytinye

KOLUMNI

Kuka vielä osaa korjata vanhan rakennuksen?

Suomessa puhutaan paljon rakennusten energiatehokkuudesta, hiilineutraaliudesta ja rakentamisen kestävyydestä. Samalla paljon hiljaisempi kriisi etenee lähes huomaamatta: vanhojen rakennusten korjaamisen osaaminen hupenee.

Kyse ei ole vain yksittäisistä käsityötaidoista tai harvinaisten materiaalien tuntemuksesta, vaan kokonaisesta tavasta ymmärtää rakennuksia, niiden historiaa, materiaaleja ja pitkäikäisyyttä.

Suomessa on päteviä osaajia säilyttävän korjaamisen suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta he ovat harvassa ja heidät löytää puskaradion kautta.

Rakennusalan koulutus on vuosikymmeniä painottunut teolliseen ja standardoituun uudisrakentamiseen. Sama näkyy niin suunnittelussa, rakentamisessa kuin viranomaiskäytännöissäkin.

Seuraukset näkyvät jo kaikkialla Suomessa.

Vanhoihin rakennuksiin sovelletaan uudisrakentamisen logiikkaa, vaikka rakennukset on tehty täysin toisenlaisista materiaaleista, toisenlaiseen ilmankiertoon ja toisenlaiseen käyttöikäkäsitykseen perustuen.

Riski on myös, että kuntotarkastuksia tekevät henkilöt eivät tunne vanhaa rakennuskantaa lainkaan, jolloin johtopäätöksenä voi olla käytännössä “150 prosentin peruskorjaus”, eli ajatus siitä, että lähes kaikki pitäisi purkaa ja uusia.

Samaan aikaan vanhojen rakennusten säilyttäminen olisi ilmaston, kulttuuriperinnön ja talouden näkökulmasta usein kaikkein kestävin ratkaisu.

Korjausrakentamisessa tarvitaan moniammatilTARVITAAN lista yhteistyötä, tutkimusta ja kykyä reagoida ylläKOULUTUSTA, tyksiin. Kaikkea ei voi ennakoida, vaan hankkeissa OPPISOPIMUKSIA, tarvitaan jaettua asiantuntijuutta ja valmiutta muuttaa suunnitelmia tilanteen mukaan.

TYÖMAITA JA Tämä tekee säilyttävästä korjaamisesta vaatiENNEN KAIKKEA vaa, mutta myös arvokasta.

ARVOSTUSTA. Kyse on kulttuurisesta ymmärryksestä. Hyvä restaurointi vaatii kykyä nähdä, mikä rakennuksessa on olennaista, mikä korjattavaa ja mikä säilyttämisen arvoista.

Perinteisiä ikkunoita osataan kunnostaa yhä harvemmin. Kalkkirappausten tekijöitä on vähän. Vanhojen hirsirakenteiden ymmärtäminen on erikoisosaamista. Perinteisten maalien, puusepäntaidon, muurauksen ja detaljointien osaajat ikääntyvät.

Usein osaaminen siirtyy enää yksittäisissä yrityksissä, työmailla ja mestari– kisälli -suhteissa.

Moni vanhan rakennuksen omistaja kertoo saman ongelman: tekijöitä kyllä ehkä olisi, mutta heitä on vaikea löytää. Toisaalta monet osaajat ovat pieniä toimijoita, joilla ei ole resursseja markkinointiin tai näkyvyyteen. Lopputuloksena kohtaanto-ongelma heikentää koko alaa.

Tarvittaisiin uudenlainen ekosysteemi, jossa rakennusten omistajat, suunnittelijat, käsityöläiset, materiaalitoimittajat ja koulutusorganisaatiot löytävät toisensa.

Samalla syntyisi jotakin vielä tärkeämpää: näkyvyyttä sille, että tämä osaaminen on arvokasta ja tulevaisuuden kannalta välttämätöntä.

Marjo Uotila Maanomistajain liiton rakennusperintötyön strateginen neuvonantaja

2 | 26 MA ANOMISTAJA

7

RAKENNUSPERINTÖ

Perinteinen uusi rakennus SYNTYI KYLÄMILJÖÖSEEN Piikkiössä sijaitsevan Langhien Alaskartanon pihapiiriin rakennettu uusi hirsirakennus istuu paikalleen niin hyvin, että sen voisi uskoa olleen paikallaan ”aina”.

Uusi rakennus sulautuu täydellisesti Piikkiön kulttuurimaisemaan.

Teksti ja kuvat: Marjo Uotila

R

akennus pyrkii jatkamaan paikallisen rakennusperinteen ketjua.

Ajatus voi kuulostaa yllättävän radikaalilta aikana, jolloin uudisrakennusten on totuttu poikkeavan vanhasta.

Kuitenkin suurin osa suomalaisista historiallisista ympäristöistä on syntynyt, kun uudet rakennukset ovat täydentäneet huomaavaisesti olemassa olevaa ympäristöä.

Paikallisuus lähtökohtana Langhien Alaskartanon miljöö tarjoaa tälle ajattelulle poikkeuksellisen hienon lähtökohdan. Piikkiön kulttuurimaisemassa 8

MA ANOMISTAJA 2 | 26

vanhat pihapiirit, pellot, puusto ja historialliset rakennukset muodostavat kokonaisuuden, jossa mittakaava, materiaalit ja rakennusten sijoittuminen ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa.

Historiallinen Kuninkaantie kulkee pihapiirissä, Makarlan kylässä.

– Uuden rakennuksen suunnittelussa lähtökohdaksi otettiin paikallisuus. Rakennuksen mittasuhteet, kattomuoto, ikkunajako ja materiaalit ammentavat suomalaisesta rakentamisperinteestä. Rakennus on uusi, mutta samalla se tunnistaa olevansa osa vanhempaa ympäristöä, talon isäntä Hans Langh kertoo.

Erityisen merkittävää on materiaalivalinta. Hirsi on suomalaisen rakennuskulttuurin perusmateriaali.

Ympäröivää maisemaa kunnioittaen Uudessa hirsirakennuksessa yhdistyvät nykyaikaiset asumisen vaatimukset, energiatehokkuus ja vanhan rakentamisen hyvät ominaisuudet: hengittävyys, korjattavuus ja pitkä käyttöikä. Samalla hirsirakennus vanhenee arvokkaasti. Se ei ole kertakäyttöinen rakennus, vaan tarkoitettu kestämään aikaa.

– Meille on tärkeää myös maiseman hoito ja se että rakennukset istuvat maastoon

luontevasti: maastonmuotoja seuraten ja ympäröivää maisemaa kunnioittaen.

Hankkeessa on myös laajempi kulttuurinen ulottuvuus. Suomessa keskustellaan rakennusperinnön suojelusta, mutta huomattavasti vähemmän siitä, millaista rakennusperintöä me itse jätämme tuleville sukupolville. Jos kaikki uusi rakennetaan täysin irrallaan paikallisesta rakennusperinteestä, historiallisten ympäristöjen jatkuvuus katkeaa väistämättä.

Arkkitehdit Viri Teppo-Pärnä ja Seppo Pärnä

Läs artikeln på svenska här

Wanhat talot -tapahtumat kutsuvat LOVIISAN WANHAT TALOT

SUOMESSA PUHUTAAN PALJON RAKENNUSPERINNÖN SÄILYTTÄMISESTÄ, MUTTA HARVEMMIN SIITÄ, MITEN UUTTA RAKENNETAAN VANHAAN YMPÄRISTÖÖN SOPIVALLA TAVALLA.

Elokuun viimeisen viikonlopun tapahtumassa 29.8.–30.8.2026 pääset vierailemaan yli satavuotiaissa persoonallisissa ja rakkaudella vaalituissa loviisalaisissa kodeissa. Mukana on yhteensä 44 kohdetta, jotka edustavat alueen ainutlaatuista rakennusperintöä.

Loviisa ja sen lähikylät ovat parhaimmillaan kiireettömästi tutkittuina ja kohteita on runsaasti, joten kannattaa varata elämyksille koko viikonloppu. loviisanwanhattalot.fi/lwt-lhh

HAMINAN WANHAT TALOT Linnoituksen wanhat pihat ovat avoinna Hamina Tattoon aikana tiistaista lauantaihin 28.7.–1.8.2026. Voit kiertää ihastuttavia pihapiirejä ainutlaatuisessa ympyräkaupungissa kokien elävää kulttuurihistoriaa, nauttia soittokuntien pienyhtyekokoonpanojen pihakonserteista, Pop Up –kahviloista, taidenäyttelyistä ja kirpputoreista. Pihojen porteilla olevat opastaulut esittelevät talojen ja linnoituskaupungin historiaa. haminanlinnoituksenwanhattalot.fi/talot

UUDENKAUPUNGIN VANHAT TALOT Ihanat, vanhat, rakkaudella entisöidyt kodit ja vehreät, perinnekasvipuutarhat avaavat ovensa vierailijoille syyskuun alussa 5.–6.9.2026. Talojen isäntäväki kertoo tarinoita talojen historiasta, entisistä asukkaista ja remonttien saloista. Pihoilta löydät tunnelmallisia pop-up-kahviloita ja kirpputorien aarteita. uginvanhattalot.fi

PISPALAN VANHAT TALOT OMATOIMISESTI

Langhien Alaskartanon isäntä Hans Langh ja vanha kaakeliuuni, joka on muurattu uuteen rakennukseen.

Pispalan vanhat talot -mobiiliopastus on saatavilla maksuttomasti lataamalla matkapuhelimellesi Citynomadi-karttasovelluksen ja lähtemällä omatoimikierrokselle. Pääset tutustumaan Pispalan rakennushistoriaan sekä ympäristöä muokanneisiin ihmisiin ja rakenteisiin, jotka ovat tehneet Pispalasta kaikkien rakastaman yhteisen kulttuuriympäristön.

Kesän 2026 opastetuista kierroksista löydät tietoja täältä: pispalanvanhattalot.fi/tilaa_opastus

2 | 26 MA ANOMISTAJA

9

RAKENNUSPERINTÖ

DECKERIN HUVILAN PERUSKORJAUS

Lopputulos hipoo täydellisyyttä

10

MA ANOMISTAJA 2 | 26

Helsingin Laajasalossa Tullisaaren puistossa sijaitseva Deckerin huvila restauroitiin perinteisin rakentein ja materiaalein.

Teksti: Juulia Mikkola, Livady Kuvat: Livady

K

aikoina tehtyjen ikkunoiden sisätuplien ja heloitusten kirjavuus on hyväksytty osana vanhan talon kerroksellisuutta, eikä sisäpintojen vanhoja vinouksia ole tarpeettomasti oikaistu.

Nyt tehtyjen pinkopahvitusten alle on pyritty jättämään kattavasti vanhoja kerrostumia, mutta uudehkot muovitetut tapetit ja muovimaalit on poistettu, jotteivat ne vaaranna rakenteiden kuivumiskykyä.

auppaneuvos Henrik BorgTavoitteena terveellisyys strömin tyttärelleen Adèlelle ja pitkäikäisyys rakennuttama Deckerin huvila valmistui vuonna 1877.

Alkuperäisinä säilyneitä sisäpintoja on Alkuperäispiirustukset laati Borgströmin konservoitu, ja vanhoja pintakäsittelyjä kuten ootrauksia, sapluunamaalauksia ja vävy, arkkitehti Theodor Decker.

Nyt kiinteää sisustusta tapetteja on tehty uudelleen myöten suojeltu talo on restalon vanhojen mallien mutauroitu Helsingin kaupunkaan. ginmuseon valvonnassa.

Painovoimainen ilmanPROJEKTIIN vaihto ja alkuperäiset tulisiSisätilat valmistuivat sykKOOTTIIN HUIPPU­ syllä 2025, mutta julkisivujat on säilytetty, mutta muuAMMATTILAISTEN jen kunnostustyöt jatkuvat ten talotekniikka on uusittu TIIMI. vuoteen 2027 saakka. kokonaan.

Huonejärjestys on palauYmpäristöystävällisyyttä tettu pitkälti alkuperäiseksi, ja paljastuneita on parannettu vaihtamalla lämmönlähovi- ja ikkuna-aukkoja on otettu uudelleen teeksi maalämpö. Keskuslämmityspiipun käyttöön. Vanhoja materiaaleja on säilytettieltä purettujen tulisijojen paikoille on ty mahdollisimman paljon. Esimerkiksi eri muurattu kierrätyskaakeliuunit. Raken-

Sisäovien keraamiset vääntönupit kunnostettiin, ja osa ovista ootrattiin uudelleen alkuperäiseen tapaan.

Kadonneiden nuppien tilalle valmis­ tettiin pähkinäpuusta uusia.

Ennallistetun pääportaikon replikatapetti on valmistettu talon vanhan mallin mukaan.

teet on korjattu ennalleen alkuperäisen kaltaisia hengittäviä materiaaleja käyttäen, tavoitteena terveellisyys, vikasietoisuus ja pitkäikäisyys.

Deckerin huvilan omistaja Nanette Borgström halusi varmistaa, että työ tehdään laadukkaasti ja perinteitä kunnioittaen.

– Kun remontoi omalle perheelleen kotia, kulttuurihistoriallisesti suojeltua taloa jolla on suuri merkitys myös oman suvun historian kannalta, projekti voi ajoittain tuntua ylivoimaiselta, etenkin siksi, ettei minulla ollut aiempaa kokemusta vanhoista taloista tai remontoinnista. Siksikin oli tärkeää koota projektiin alan huippuammattilaisista koostuva tiimi.

– Jälkikäteen voi todeta, että ratkaisu kannatti. Lopputulos hipoo täydellisyyttä, Nanette Borgström iloitsee.

Läs artikeln på svenska här

Ikkunat kunnostettiin pellavaöljykittiä ja -maalia käyttäen. Kaikki ennen 1960lukua asennetut ikkunahelat säilytettiin, ja heloitusta täydennettiin tarpeen mu­ kaan vanhojen mallien uustuotannolla.

Vuotava konesaumakate uusittiin kuparisena, jotta vältetään sekä ruos­ tevauriot että muovimaalin päätyminen ympäristöön mikromuovina.

2 | 26 MA ANOMISTAJA

11

RAKENNUSPERINTÖ Kuvat IG @laihialtaloviisaan

Laihialle 1920-luvulla rakennettu Yli-Tyynelän maatilan rakennus Villa Mamuli matkusti kolme vuotta sitten rekan kyydissä monen sadan palan palapelinä halki Suomen Laihialta Loviisaan.

Talon pystytyksen ja peruskorjauksen yhteydessä tehtiin vain vähän muutoksia…

UUDELLEEN PYSTYTTÄMINEN VAATII ERITYISTÄ AMMATTITAITOA.

…ja tältä Villa Mamuli näyttää nyt.

Kohteeseen voi tutustua Loviisan Wanhat Talot -tapahtumassa elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Kuva Arto Wiikari

HIRSIRAKENTAMISEN TAITO ON ELÄVÄÄ

kulttuuriperintöä Hirsirakennusten siirtäminen on tunnistettu osaksi elävää aineetonta kulttuuriperintöä. Nyt se on päässyt mukaan myös Elävän perinnön wikiluetteloon, joka liittyy Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoon Suomessa.

Teksti Marjo Uotila

12

MA ANOMISTAJA 2 | 26

H

irsirakennusten siirtämisessä ei ole kyse vain rakennustekniikasta, vaan vuosisatojen aikana kehittyneestä tavasta ajatella rakennuksia pitkäikäisinä, korjattavina ja uudelleenkäytettävinä.

Hirsi hirreltä purettava ja uudelleen pystytettävä rakennus kertoo kulttuurista, jossa materiaaleja arvostetaan, rakennuksia ylläpidetään sukupolvien ajan ja rakennettu ympäristö nähdään resurssina, ei kertakäyttöisenä kulutustavarana.

Ajattelutapa eroaa voimakkaasti nykyisestä purkamisen kulttuurista.

Hirsirakennusten siirtäminen on kestävän rakentamisen konkreettinen esimerkki.

VIERASKYNÄ

Kun vanha rakennus säilytetään ja otetaan uudelleen käyttöön, säästetään luonnonvaroja ja vältetään uuden rakentamisen ympäristökuormitusta. Samalla säilyy rakennukseen liittyvä kulttuurihistoria ja identiteetti.

Mutta aineetonkaan kulttuuriperintö ei säily ilman osaajia. Hirsirakennusten purkaminen, numerointi, korjaaminen ja uudelleen pystyttäminen vaativat erityistä ammattitaitoa. Kyse on tekniikan lisäksi materiaalien tuntemuksesta, perinteisistä työmenetelmistä ja rakennusten historian ymmärtämisestä.

Hirsirakentamisen perinteen tunnistaminen osaksi elävää kulttuuriperintöä on merkittävä asia. Se muistuttaa siitä, että kulttuuriperintö ei tarkoita vain valmiita rakennuksia, vaan myös niitä taitoja, joiden avulla rakennettu ympäristö voidaan säilyttää.

Aiheesta lisää >>>

Läs artikeln på svenska här

Yhdenvertaisuuden mekin ansaitsemme Arvon mekin ansaitsemme Suomen maassa suuressa, alkaa perinteinen suomalainen laulu. Kulttuuriperintöämme edustaa myös se, että Suomessa on ollut tapana siirrellä rakennuksia. Perinteinen käsin veistetty hirsitalo on tehty siirrettäväksi.

Aikoinaan oli tavallista, että ”pojan periessä puolet talosta” talo todella purettiin, poika sai puolet hirsistä matkaansa ja pystytti puolikkaansa toisaalle.

Hirsirakennuksia siirretään edelleen, myös asuinkäyttöön.

Huoli planeetastamme on kääntänyt huomion kierrätykseen myös rakentamisessa. Ja kas, perinteinen suomalainen rakennustapa onkin huippumoderni.

Olen itse siirtänyt rakennuksia, edistänyt asemakaavoitusta siirrettäville rakennuksille ja hankkinut ilmiölle tunnustusta suomalaisena aineettomana kulttuuriperintönä. Lisäksi sain osallistua ympäristöministeriön työryhmään, joka laati ohjeistusta rakennusmääräysten soveltamisesta siirrettyihin rakennuksiin.

Kuntien viranomaisilla on oikeus tulkita rakentamista koskevia lakeja ja määräyk- KAS, PERINTEINEN siä. Nämä tulkinnat voivat poiketa huoSUOMALAINEN mattavasti toisistaan. Siirtokohdetta kosRAKENNUSTAPA kevat lähtökohtaisesti uudisrakennuksen ONKIN vaatimukset mm. energiatehokkuuden HUIPPUMODERNI osalta. Vanhan rakennuksen osalta tämä saattaa vaatia lisäeristämistä ja modernisointia siten, että rakennuksen historialliset arvot menetetään.

Näitä tilanteita varten ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2023 edellä mainitut ohjeet mahdollisista joustoista ja poikkeuksista. Yksinkertaistaen ne mahdollistavat siirretyn rakennuksen kohtelun tavalla, joka vastaa vaatimustasoltaan rakennuksen peruskorjausta eikä uuden rakennuksen rakentamista.

Kunnat soveltavat ohjeita hyvin eri tavoin. Osa hyödyntää poikkeamismahdollisuuksia laajasti, osa niukasti. Vaikka molemmat toimintatavat ovat lainmukaisia, johtavat ne hyvin erilaisiin lopputuloksiin. Rakentajia ei siis kohdella tasavertaisesti eri puolilla Suomea.

Kuntien laajat tulkintaoikeudet tuottavat eriarvoista kohtelua eri puolella Suomea, vaikka yhdenvertaisuuden mekin ansaitsemme.

Jari Vesanen Talonpoikaiskulttuurisäätiön hallituksen jäsen

VILLA MAMULI JA 43 MUUTA VANHAA RAKENNUSTA ESITELLÄÄN LOVIISAN WANHAT TALOT -JULKAISUSSA.

2 | 26 MA ANOMISTAJA

13

EDUNVALVONTA

EDUSKUNTAVAALITAVOITTEEMME

Maanomistaja poliittisen päätöksenteon kumppaniksi Maanomistajain liiton eduskuntavaaliohjelman mukaan Suomi tarvitsee politiikkaa, jossa omistusoikeutta kunnioitetaan ja maanomistaja nähdään yhteiskunnan kumppanina, ei sen maksumiehenä.

Teksti: Kimmo Collander

Liiton tavoitteiden ydin on kirkas: maanomistuksen on oltava kannattavaa, ennakoitavaa ja oikeudenmukaista.

Omaisuudensuoja on peruskivi. Yksityinen maanomistus on perusoikeus. Se ei ole poikkeus, josta voidaan tinkiä aina uusien tavoitteiden edessä. Lunastuslainsäädäntöä on uudistettava niin, että maanomistaja saa oikeudenmukaisen korvauksen lisäksi myös reilut menettelytavat. Uusia suojelu- tai käyttörajoituksia ei tule asettaa ilman maanomistajan suostumusta tai täysimääräistä korvausta.

Ilmasto- ja luontopolitiikassa maanomistaja ei ole ongelmana vaan ratkaisijana. Metsänomistajat ovat avainasemassa hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Siksi pakollisten suojelukeinojen sijaan tarvitaan vapaaehtoisia ja markkinaehtoisia malleja, kuten METSO-, Helmi- ja luonnonarvokaupan pitkäjänteistä rahoitusta ja selkeää verokohtelua.

Kaavoituksessa ja maapolitiikassa on palautettava reilu tasapaino. Kaavoitus ei saa muuttua lunastuksen välineeksi eikä harmaaksi suojeluksi, jossa käyttö rajoittuu ilman korvausta. Sama koskee jokaisenoikeuksia: yksityinen virkistyskäyttö on tärkeä osa suomalaista kulttuuria, mutta kaupallinen toiminta toisen maalla edellyttää selkeitä pelisääntöjä, maanomistajan lupaa ja tarvittaessa korvausta.

Kulttuuriperinnön suojelussa vastuun on jakauduttava oikeudenmukaisesti. Jos yhteiskunta haluaa säilyttää rakennusperintöä, sen on osallistuttava kustannuksiin avustuksin, verokannustimin ja kevyemmin lupamenettelyin. Luontotiedon puolestaan on oltava maanomistajalle avointa, ajantasaista ja oikaistavissa.

Elävä maaseutu tarvitsee omistajia: sukupolvenvaihdoksia on helpotettava, perintöveron maksuaikoja pidennettävä ja kuolinpesien pitkittymiseen puututtava. Maan omistaminen, käyttö ja hoito ovat yhteiskunnallinen arvo, jota politiikan tulee vahvistaa.

Lue koko ohjelma kotisivuiltamme

EDUSKUNTAVAALIT 18.4.2027 • Ennakkoäänestys kotimaassa 7.–13.4.2027 • Ennakkoäänestys ulkomailla 7.–10.4.2027 • Ehdokashakemukset vaalipiirilautakunnille 9.3.2027 mennessä

14

MA ANOMISTAJA 2 | 26

LIITTO PAINOTTAA HALLINNOLLISIA KEINOJA VIERASLAJIEN TORJUNNASSA Maanomistajain liitto antoi huhtikuussa lausuntonsa rikoslain päivitykseen, maatuulivoimaloiden purkuvel­ vollisuudesta sekä metsä- ja luontotiedon strategiaan.

Rikoslain muutosta koskevassa lausunnossa liitto kes­ kittyi vieraslajeja koskevaan uuteen sääntelyyn. Esityksen mukaan maanomistaja voidaan saattaa rikosoikeudelli­ seen vastuuseen, jos hän levittää tai sallii vieraslajin leviä­ misen, kuten jättipalsamin, jättiputkien tai komealupiinin.

Liitto korosti, että torjunnassa tulee ensisijaisesti käyttää hallinnollisia keinoja – kehotuksia ja määräyksiä – ja rikosoikeuden tulee olla vasta viimesijainen keino, jotta kohtuuttomat vastuuriskit vältetään.

PURKUVAKUUDET JO ENNEN VOIMALAN RAKENTAMISTA Maatuulivoimaloiden purkuvakuuksia koskevassa esityk­ sessä tuulivoimayrityksiltä edellytettäisiin purkamisen kattavia vakuuksia jo ennen voimalan rakentamista sekä maanpäällisten rakenteiden että perustusten osalta.

Liitto korosti, että lain tulee vahvistaa maanomistajan asemaa ilman, että se rajoittaa sopimusvapautta tai ta­ pauskohtaista sopimista. Perustusten osalta esitettiin sopimusvapauden säilyttämistä sekä valtakunnallista purkuvakuusrahastoa tilanteisiin, joissa yhtiö ei kykene toteuttamaan purkua.

METSÄ- JA LUONTOTIEDON INEN STRATEGIALUONNOS PUUTTEELL Metsä- ja luontotiedon strategialuonnoksessa koros­ tetaan päivittyvän ja laadukkaan tiedon kehittämistä.

Maanomistajien suureksi pettymykseksi lajitiedon saa­ tavuuteen ei strategiassa oteta kantaa, mitä liitto koros­ ti lausunnossamme vahvasti.

Lisäksi liitto painotti lausunnossaan, että maanomis­ tajien rooli ja kannustimet on tunnistettava nykyistä pa­ remmin myös luontotiedon osalta.

Näkemyksemme mukaan tietoa tulee tuottaa ensi­ sijaisesti selkeään käyttötarkoitukseen, erityisesti puu­ markkinoiden ja luonnonarvokaupan tarpeisiin, liitto tähdensi.

Rakennusperinnön vaaliminen on ilmastoteko Maanomistajain Liitto korostaa, että energiatehokkuustavoitteita ei voida tarkastella irrallaan rakennusten pitkästä elinkaaresta, kulttuuriarvoista ja omistajien käytännön mahdollisuuksista ylläpitää historiallista rakennuskantaa.

Teksti Marjo Uotila

Vanha rakennuskanta on jo olemassa oleva ilmastoresurssi. Rakennuksiin sitoutunut hiili on syntynyt vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja sitten, ja rakennusten pitkä käyttöikä on usein ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin purkaminen ja uudisrakentaminen.

Siksi energiatehokkuuden rinnalla tulisi painottaa myös rakennusten käyttöiän pidentämistä, korjattavuutta sekä kestävien materiaalien käyttöä.

Vaarana väärin toteutetut korjaukset Suuri osa suomalaisesta kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta rakennuskannasta ei ole virallisesti suojeltu. Silti esimerkiksi pe-

rinteiset maatilaympäristöt, paikallisesti sa suuri osa rakennusperinnöstä säilyy arvokkaat rakennukset ja inventoidut koh- yksityisten omistajien pitkäjänteisen työn teet muodostavat tärkeän osan kansallista ansiosta. Energiatehokkuusvaatimusten tulee olla teknisesti ja taloudellikulttuuriympäristöä.

Erityistä huolta herättää se, sesti toteuttamiskelpoisia, että monet nykyiset enersiirtymäaikojen riittäviä giatehokkuusratkaisut ja tukijärjestelmien eivät sovellu sellaisesellaisia, että myös EU:n rakennusten naan vanhoihin raperinnerakennukset energiatehokkuus­ kennuksiin. huomioidaan. direktiivin (EPBD) Väärin toteuteLiitto esittää lisäkkansallinen toimeenpano herättää keskustelua tut korjaukset voivat si, että jälleenrakenmyös rakennusperinnön nuskautta edeltävä aiheuttaa kosteusnäkökulmasta. vaurioita, heikentää rakennuskanta rajattaisiin kokonaan velvoitrakenteiden toimintaa ja lyhentää rakennuksen käytteiden ulkopuolelle. Tällöin töikää. Samalla voidaan menetvoitaisiin paremmin turvata tää rakennuksen historiallisia ja esteettisiä suomalaisen rakennusperinnön säilymiarvoja. Siksi sääntelyssä tulisi varmistaa, et- nen myös tuleville sukupolville. tei energiatehokkuustoimenpiteitä edellytetä silloin, kun ne vaarantavat rakennuksen teknisen toimivuuden tai kulttuurihistoriLäs artikeln alliset arvot. på svenska här

Joustavuudelle annettava tilaa Maanomistajain Liitto painottaa myös omistajien kohtuullista asemaa. Suomes-

VELJEKSET RAUTIO OY

Kartanonpunaista kalliomursketta www.valtatienmurske.fi

PUUNKORJUU LAVETTI­KULJETUKSET 040 178 8132 tuuma.net

2 | 26 MA ANOMISTAJA

15

OIKEUSTAPAUKSIA Tuottoarvomenetelmä määrää telemastojen korvaukset Noora Sulku selvitti insinöörityössään telemastoalueiden luovutuskäytäntöjä. Tapausten tuomioistuinratkaisuissa kiinteistön käyttötarkoitus on ohjannut arvonmääritystä.

Tuottoarvomenetelmä määräsi korvauksen tason Porvoossa Lunastustoimitus tehtiin vuonna 2021. Masto sijaitsi haja-asutusalueen osayleiskaavaalueella merkinnällä, joka tarkoittaa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta.

Korvaus päätettiin arvioida pääomittamalla arvioitua vuosivuokraa. Toimikunta laski prolongaamalla 5 prosentin laskentakorolla vuotuiseksi vuokraksi edellisen 25 vuoden vuokrasopimuksen ajalta 1 139 euroa/vuosi.

Toimitusinsinööri arvioi telemastoalueen tuottoarvoksi 1 200 euroa/vuosi, ja 5 % laskentakoron perusteella kokonaiskorvaukseksi 24 000 euroa. Lisäksi lunastustoimikunta määräsi haitankorvausta koko kiinteistön alueella metsätalousmaan arvon alenemisesta telemaston aiheuttaman maisemahaitan vuoksi 1 363 euroa.

Tapaus käsiteltiin maaoikeuden päätöksen jälkeen korkeimmassa oikeudessa 7.2.2025.

Oikeuden mukaan korvauksen arviointi tapahtuu ensisijaisesti kauppa-arvomenetelmällä.

KORKEIN OIKEUS JA KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Tarkemmin päätöksiin voi tutustua Valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi Mastojen sijoittaminen on perustunut vuokraamiseen eikä kauppoihin perustuva hintavertailu ole mahdollista, joten korvausten määrittämiseen käytettiin tuottoarvomenetelmää. Kohteenkorvausta korotettiin maaoikeuden päätöksestä 18 000 euroon.

Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkensi sitä, milloin lunastuskorvauksen arvioinnissa tulee siirtyä markkina-arvomenetelmästä tuottoarvomenetelmään ja että käyttöarvo menee markkina-arvon edelle. Lunastuskorvausta määritettäessä kohteen erityskäyttö ja sen tuottoarvo on otettava huomioon silloin, kun markkina-arvo ei vastaa omistajalle aiheutuvaa menetystä.

Tämä pätee erityisesti silloin, kun alueen käyttöön liittyy merkittäviä markkina-arvon ylittäviä taloudellisia hyötyjä. Arvoa ei voi määrittää pelkkänä metsätalousmaana, vaan arvioinnin tulee perustua tuottoarvoon, jos metsämaan arvo ei vastaa todellista menetystä.

Tuusula: Telemastoalueen arvo ei vastaa tavallista metsätalousmaata Teleoperaattorilla oli sijoituslupa kolmelle mastolle eri kiinteistöille asemakaavoitetulla alueella.

Lunastustoimikunta päätti käyttää kauppaarvomenetelmää korvausten määrittelyyn.

Vuonna 2025 maaoikeus tarkasteli sitä,

Saatavilla 360°-rotaattorilla

onko kyseessä rakennusmaa vai erityismaa ja kuinka vuokrataso ja tuottovaatimus tulisi määrittää. Oikeus totesi, että telemastoalueen arvo ei vastaa tavallista maa- tai metsätalousmaata. Korvausta korottaa se, että alue jää pysyvään tekniseen käyttöön. Kohteenkorvauksia korotettiin eri kiinteistölle 20 000–25 000 euroon. Pinta-alalla ei ollut merkitystä tuottoarvomenetelmää käytettäessä.

Jyväskylässä 32 700 euroa tuottoarvomenetelmällä Toimitus on tehty vuonna 2025 Jyväkylässä.

Tapaus on edelleen vireillä maaoikeudessa.

Telemasto oli sijoitettuna kaupungin omistamalla kiinteistöllä. Vuokrasopimus päättyi 2024. Masto oli saanut kaupungilta sijoitusluvan. Kiinteistö sijaitsee lähivirkistysalueella, jolla ei ole rakennusoikeutta.

Korvaus päädyttiin määrittämään tuottoarvomenetelmällä, koska kauppa-arvomenetelmä katsottiin epäluotettavaksi vertailukauppojen vähyyden vuoksi. Toimitustoimikunta arvioi telemaston markkinavuokraksi 1800 euroa/vuosi, jolloin tuottoarvoksi 5,5 % korolla summaksi tuli 32 700 euroa. Pinta-alan katsottiin olevan epäolennainen tuottoarvomenetelmässä.

Pihvikarjaliitto kokoaa yhteen suomalaisen emolehmätuotannon suunnannäyttäjät ja puolustaa alan etua.

Liity jäseneksi.

pihvikarjaliitto.fi 16

MA ANOMISTAJA 2 | 26

Historialliset rakennukset ja maaseutu eurooppalaisuuden ytimessä Euroopan parlamentissa järjestettiin kesäkuun Euroopan arkkitehtonisen monimuotoisuuden perustan: kartanot, kylät, puutarhat, kaupunalussa Historic Houses as the Drivers of Rural Growth in Europe -keskustelutilaisuus, joka kokimiljööt ja perinteiset rakennustavat tekevät Euroopasta kulttuurisesti ainutlaatuisen. kosi yhteen yli sata European Historic Houses -järjestön (EHH) jäsentä eri Tilaisuuden ajankohtaipuolilta Eurooppaa sekä Eusuutta lisäsi se, että EU:n seuraavan rahoituskauden roopan komission pääosasMaanomistajain Liitto valmistelu on parhaillaan tojen virkamiehiä ja Euroopan kuuluu European Historic parlamentin jäseniä. käynnissä.

Houses (EHH) -järjestöön, Tapahtumakokonaisuudes– Monet maaseutuakin joka kokoaa yhteen sa nostettiin esiin historiallis- historiallisten rakennusten koskevat linjaukset valmistelten rakennusten, puutarholaan ja päätetään EU-tasolla, ja kulttuuriympäristöjen omistajia eri puolilta jen ja kulttuuriympäristöjen minkä jälkeen ne ohjaavat Eurooppaa. merkitys Euroopan identiteejäsenmaiden kansallista päätille ja tulevaisuudelle. töksentekoa. Siksi on tärkeTapahtuman ja siihen liittyneen näyttelyn ää, että vaikutamme suomalaisten maanomiskeskeinen viesti oli, että historialliset rakentajien ja kulttuuriperinnön puolesta tulevien ohjelma- ja rahoituskausien valmisteluun jo nukset eivät ole vain menneisyyden muistomerkkejä, vaan eläviä ekosysteemejä. Ne varhaisessa vaiheessa, tilaisuuteen osallistuylläpitävät ja vahvistavat paikallista osaamisnut Suomen ja Maanomistajain liiton edustaja Marjo Uotila totesi. ta, käsityöperinteitä, maisemia, matkailua ja yhteisöllisyyttä. Samalla ne muodostavat

Tilaisuudessa oli hyvä tunnelma. Kuvassa Al­ fonso Pallavicini (vas.), joka on European His­ toric Houses -järjestön puheenjohtaja, euro­ parlamentaarikko Carlo Ciccioli, Marjo Uotila Maanomistajain liitosta, Cecilia Lewenhaupt Sve­ riges Jordägareförbun­ dista, Lill Snekvik Norjan Foreningen Fredetistä se­ kä Honorine Stackelberg Ekman Sveriges Jordäga­ reförbundista.

AGCO Suomi ja Maanomistajain liitto yhteistyöhön AGCO Suomi Oy ja Maanomistajain liitto ovat solmineet yhteistyösopimuksen, joka julkistettiin liiton kevätkokouksessa Valtran tehtaalla.

Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa suomalaisen maanomistuksen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä Suomessa ja Euroopan unionissa.

Sopimus tuo yhteen Maanomistajain liiton edunvalvontatyön ja AGCO Suomen vahvan yhteyden suomalaiseen maatalouteen ja konevalmistukseen.

Puheenjohtaja Sebastian Sohlbergin mukaan yhteistyö tukee liiton pitkäjänteistä työtä suomalaisen maanomistuksen ja -viljelyn puolesta.

– Olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että AGCO tukee Maanomistajain liiton työtä suomalaisen maanomistuksen sekä maa- ja metsätalouden puolesta Suomessa ja EU:ssa. Yhteistyö vahvistaa mahdollisuuksiamme tuoda maanomistajien ääntä esiin ja edistää elinvoimaista maaseutua, Sohlberg sanoo.

Valtran toimitusjohtaja Mikko Lehikoinen pitää yhteistyötä luontevana ja ajankohtaisena.

– Valtralla ja AGCOlla on vahvat juuret suomalaisessa maaseudussa ja käytännönläheisessä työnteossa. Haluamme olla mukana tukemassa maanomistajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä koko maaseudun elinvoimaa.

Yhteistyö Maanomistajain liiton kanssa on meille luonteva tapa edistää näitä tavoitteita, Lehikoinen kiteyttää.

talon maalaus • tiilikaton huolto • pel talon maalaus • tiilikaton huolto • peltikaton maalaus talon maalaus • tiilikaton huolto • peltikaton maalaus

talon maalaus • tiilikaton huolto • peltikaton maalaus

Maanomistajain liitto puolustaa maata ja sen omistajia

talon maalaus • tiilikaton huolto • peltikaton maalaus

LIITY JÄSENEKSI BLI MEDLEM Väritämme talostasi

Väritämme talostasi

Väritämme talostasi Väritämme talostasi Väritämme talostasi

www.variset.fi

www.variset.fi

www.variset.fi

www.variset.fi www.variset.fi

2 | 26 MA ANOMISTAJA

17

Maanomistajain Liitto Jordägarnas Förbund MAANOMISTAJAIN LIITTO – JORDÄGARNAS FÖRBUND R.Y. Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.

Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 ELO:n (European Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945.

Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. Förbundet har varit medlem i ELO (European Landowners´ Organization) sedan år 1996.

LIITON TEHTÄVÄT Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä.

FÖRBUNDETS UPPGIFTER Till Jordägarnas Förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. Förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. Förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet.

LIITON TAVOITTEET • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja sen vahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasaarvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä.

• Edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa.

• Edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä.

• Säilyttää jokaisenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä.

FÖRBUNDETS MÅLSÄTTNING • Att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent.

• Förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket.

• Förbundet verkar för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd.

• Förbundet verkar för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

MAANOMISTAJAIN LIITON HALLITUS 2026 PUHEENJOHTAJA Sebastian Sohlberg agrologi, mv, yrittäjä, Siuntio puh 040 5114 306 sebastian.sohlberg @malmgardsjundea.fi VARAPUHEENJOHTAJA Jari Leppä maatalousyrittäjä Pertunmaa

JÄSENET Tommi Lunttila maatalousyrittäjä Äänekoski

Timo Mehtälä, kansanedustaja ja maanviljelijä Haapavesi

Juha Mäkinen vaikuttajaviestinnän johtaja Nurmijärvi

Ellen Rydbeck maanviljelijä KTM Hattula

www.europeanlandowners.org

www.europeanhistorichouses.eu

TOIMISTO Annankatu 12, 00120 Helsinki puh 045 221 5151 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi

18

MA ANOMISTAJA 2 | 26

Arvi Snäll talouspäällikkö Helsinki

TOIMINNANJOHTAJA Kimmo Collander puh 050 431 4982 kimmo.collander@ maanomistajainliitto.fi

VARAJÄSENET Fredrik Pressler, Linda Langh, Mikael Jensen, Aarne Schildt, Ville Laakkonen, Tomas Landers

Pinkka kuntoon.

Kilpailutamme puukaupan puolestasi, jotta saat parhaat hakkuutulot.

www.maanvaalija.fi

Tiesitkö, että vastuullinen ja planetaarinen metsänhoito tuo myös tuloja metsänomistajalle?

Tutustu palveluihimme: innofor.fi

KORJAAMME TALOT KIVIJALASTA KATONHARJAAN. Intohimolla ja ammattitaidolla.

Erikoisalaamme ovat vanhat puutalot ja hirsikorjaukset. ponsihamara.fi

040 3500192

info@ponsihamara.fi

Nyt 8 000 € etu varusteisiin tai vaihtoauton hyvitykseen.

PYYDÄ TARJOUS

Laivalahdenkatu 8 A, 00880 Helsinki | avoinna: ma-pe 9-18, la 10-15 | puh. 030 030 8020 | jlr.sales@inchcape.fi | inchcape.fi Marsbyntie 3, 02270 Espoo | avoinna: ma-pe 9-18, la 10-15 | puh. 030 030 8036 | jlr.sales.espoo@inchcape.fi | inchcape.fi Taninkatu 12, 33400 Tampere | avoinna: ma–pe 9–18, la 10–15 | puh. 0100 7112 | autocenter@autocenter.fi | autocenter.fi Defender 110 S D250 MHEV, hinta alkaen N2G kevyt maastokuorma-autona 86 600 € (sis. alv. 25,5 %) + toimituskulut 600 €. CO2 224 g/km, EU-kulutus yhdistetty 8,5-9,2 l/100 km. Annetut arvot on laskettu valmistajan ilmoittamista testituloksista. Kuvan auto erikoisvarustein. Hinnasto 26MY, pidätämme oikeudet hinnanmuutoksiin.

Puhelun hinta 0,43 €/min +pvm/mpm.