Hyvä Me! 2/2013

n henkilรถstรถlehti Porvoon tilapalveluide 13

3/20

Arjen

sank arit

kymättömän työn mutta emme suinkaan nä i, ikk ka ta rei ka san en porvoolaisten lasten, Olemme arj tuu päivit täin tuhansien tun ja y ky nä ki jäl e mm estämme! tekijöitä. Työ essa. Pidetään huolta its arj n ste hu van ja ten uis nuorten, aik

elut porvoo n tila palv

20 prosenttia

porvoolaisista syö meidän valmistamaa ruokaa.

Ystävällisyys ja iloisuus tekevät ruokailuhetkestä miellyttävän.

Birgitta Kiiski

Päätoimittaja Annika Malms-Tepponen

2

Julkaisija Porvoon tilapalvelut

Toimitus peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa puh. 019 535 552 www.peakpress.net

Toimituspäällikkö | Päivi Ahvonen AD | Sanna Nylén Painopaikka Lönnberg Painot Oy, 2013

Muutosten aikaa

L

oka-marraskuun aikana käsitellään ehdotusta Porvoon kaupungin lähivuosien strategiaksi ja talousarvioehdotusta vuodelle 2014.

Toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti. Taloustilanne pysyy vaikeana ja resurssit vähenevät. Rajalliset voimavarat pitää käyttää entistä vaikuttavammalla ja tuottavammalla tavalla.

10

Keittiöverkoston on oltava sellaisessa kunnossa, että se valmistaa asiakkaille laadukasta ruokaa entistä edullisempaan hintaan.

Luottamushenkilöt saavat käsiteltäväkseen niin päiväkoti- kuin kouluverkkoselvityksiä. Palveluverkon laajuudella on vaikutusta myös tilapalveluiden tuottamiin palveluihin. Muutoksista uutisointi saattaa aiheuttaa teissä epävarmuutta ja huolta tulevasta. Meitä tarvitaan jatkossakin, ja yhdessä olemme vahvoja!

Elämme kuitenkin alati muuttuvassa maailmassa. Tiesittekö, että agraariyhteiskunnassa tarvittiin 150 vuotta, jotta tuolloin maailmassa olleen tiedon määrä kaksinkertaistui. Seuraavaan kaksinkertaistumiseen meni enää 30 vuotta, sitten yksitoista vuotta ja nyt yksitoista kuukautta. Lähitulevaisuudessa tiedon määrän ennakoidaan kaksinkertaistuvan päivittäin. Tämä haastaa meidät kaikki hyväksymään keskeneräisyyden, epävarmuuden ja sen, että varmuudella kukaan ei voi ennustaa kehityskulkua.

20

Päätoimittaja Annika Malms-Tepponen

Jatkossa teemme mahdollisesti asioita toisin kuin tänään tai toisissa kohteissa – yhtä kaikki olemme oppivia ja osaavia.

Tilapalvelut tulee vielä tämän syksyn aikana tekemän koko henkilöstöä koskevan osaamiskartoituksen. Kartoituksella on tarkoitus selvittää koulutustarve sekä halukkuus tehdä uudenlaisia asioita. Asiakastyytyväisyyskysely on toinen syksyn asia. Kyselyllä selvitetään, mitä mieltä asiakkaamme ovat palveluistamme ja mitkä ovat keskeiset kehittämiskohteemme.

Pidetään itsestämme ja toisistamme huolta, sytytetään kynttilät illan pimetessä ja luetaan vaikka Tove Janssonin Muumilaakson marraskuuta. ”Kun syksy saapuu, se on hyväksyttävä, vaikka elämä olisikin hieman vaikeampaa.”

Joulua odotellessa !

Annika Malms-Tepponen

Tässä numerossa Parasta työssäni ..................................................................... 4 Arki asiakkaan silmin............................................................. 6 Uutisia.................................................................................7 Asiakkaan näkövinkkelistä..................................................... 8 Hyvää ruokaa entistä edullisemmin ................................... 10 Näin jaksat läpi läpi pimeän talven!..................................... 13 Kärryt kulkevat ja tiskikone laulaa....................................... 16 Ilo irti elämästä....................................................................... 18 Ammattina sujuva arki...................................................... 20 Hyvä me!

3

Työ & tekijät!

i n ä s s ö y t a t s a r a P

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: VIRPI LEHTINEN

Kouluruoka on hyvää!

Minna Parmasuo, ruokapalvelutyöntekijä, palveluvastaava, Albert Edelfeltin koulu

Porvoon suurimmassa koulussa käy päivittäin ruokailemassa yli 600 asiakasta, joten kiirettä pitää. Lisäksi tarjoamme välipalan iltapäiväkerhon 40 lapselle.

Ruoka tulee valmiina Linnankosken lukiosta, mutta perunat, pastan ja riisin keitämme täällä.

Tärkeintä on aina pitää asiakkaat tyytyväisinä ja kuunnella heidän mielipiteitään.

Ruokahuolto on järjestänyt muun muassa makuraateja, ja kuuntelemme myös opettajien erityistoiveita aikataulujen suhteen.

Kasvatustehtävästäkin huolehdimme omalta osaltamme. Olen erittäin tyytyväinen kahdeksan viikon kiertävään listaan,

vuoden aikana tarjoamme samaa ruokaa vain viisi kertaa. Kyllä meillä kotona ainakin syödään makaronilaatikkoa useammin!

Muutenkin olen ylpeä suomalaisesta kouluruoasta. Työn arvostus ja positiivinen palaute asiakkailta, opettajilta ja muulta henkilökunnalta motivoivat minua työssäni. Lisäksi haluan kiittää koulun talonmiehiä, jotka kysyvät aamuisin kuulumiset ja tarjoavat apuaan.

Olen kuitenkin huomannut, että muutokset aiheuttavat usein jonkinlaisia ongelmia. Olen iloinen siitä, että työyhteisössämme löytyy aina avuksi solmujen ratkoja, yksin ei ole tarvinnut jäädä.”

Vanhuksen ilo lämmittää mieltä Olen työskennellyt Epoon vanhainkodissa noin kaksi ja puoli vuotta laitoshoitajana. Työhön kuuluu siivousta sekä puhtaiden astioiden ja ruokien viemistä osastoille. Osastoilta tuomme takaisin likaisen pyykin ja roskat.

Aamupäivällä tuomme pois osastolta myös likaiset puuroastiat. Työ on usein kiireistä ja vaatii erilaista osaamista.

Meitä on yhteensä viisi työntekijää, ja tauoilla juttelemme keskenämme työstämme. Se on tärkeää, sillä joskus on raskasta seurata kovin sairaiden vanhusten elämää. Mutta parasta on se, kun vanhus minut nähdessään tunnistaa ja ilahtuu. Välillä voin laskea leikkiäkin parempikuntoisten vanhusten kanssa.”

Harriet Viljala, laitoshuoltaja, Epoon vanhainkoti

Työ pitää vireessä

Pirjo Naumanen, ruokapalvelutyöntekijä, Tolkkisten koulu 4

Olen osa-aikatyökyvyttömyyseläkkeellä, joten teen nelituntista päivää. Työskentelen Tolkkisten koulun ala-asteella ruokapalvelutyöntekijänä.

Aamulla laitan ruokasalin kuntoon.

Asettelen esille aterimet, lasit, näkkileivät ja veden sekä katan linjaston. Iltapäivällä puran linjaston, siivoan ja puhdistan pöydät sekä pesen lattian. Työhöni kuuluvat

myös päivän tiskit ja keittiön siivous.

Kyllähän keittiötyö on aina vähän raskasta, mutta onneksi minulla on hyvät työvälineet. Ja toisaalta voin paljon paremmin, kun saan tehdä työtä, josta pidän. Parasta on se, kun lapset tulevat iloisella mielellä syömään. Toivotan heidät tervetulleeksi, ja otan sydämellä vastaan kiitokset.”

Itsenäinen ja monipuolinen työ Aloitin elokuussa työni täällä Porvoon tilapalveluilla, ja olen viihtynyt erinomaisesti. Päämajana on Ölstenin varikko, jossa on sosiaalitilat. Pidän kuitenkin siitä, että työssäni liikun eri puolilla Porvoota enkä joudu istumaan neljän seinän sisällä.

Olen suorittanut nuohoojan ammattitutkinnon, johon kuuluu paljolti samoja asioita kuin ilmanvaih-

toalaankin. Teen huoltoja, ja joskus pieniä asennuksia. On kivaa, että työmaa vaihtuu, vaikka tietenkin on myös vakiokiinteistöjä, joissa käyn.

Jo nuohoojana opin työskentelemään itsenäisesti, ja se sopii minulle edelleen hyvin. Ja saanhan apua tarvittaessa kollegalta. Työskentelen nyt sijaisena, mutta toivottavasti työt tilapalveluilla jatkuvat.”

Janne Wasenius, LVI-asentaja, Porvoon alue

Viihdyn lasten parissa

Maria Tallberg, yhdistelmätyöntekijä, Kartanoniityn päiväkoti, Gammelbackan monitoimitalo

Olen yhdistelmätyöntekijä, eli työskentelen Kartanoniityn päiväkodin keittiössä ja siivoan Gammelbackan monitoimitaloa. Aamuvuoro on seitsemästä kolmeen iltapäivällä ja iltavuoro kymmenestä kuuteentoista. Työajat ovat ihan mukavat, mutta tykkään etenkin tulla aamuvuoroon, sillä olen aamuihminen.

Mielestäni on mukavaa valmistaa puuroa ja muuta aamupalaa päivä-

kotilapsille. Sitten tiskaan, ja loppupäivä on siivoamista monitoimitalossa. Iltavuorolaisenakin työskentelen keittiössä, tarjoilen meille valmiina tulevan lounaan, ja sen jälkeen on taas siivousta sekä pyykinhuoltoa.

Työni on kivaa ja vaihtelevaa.

Olen työskennellyt kolmekymmentä vuotta eri päiväkodeissa, ja viihdyn oikein hyvin lasten parissa.”

Tasa-arvo ja ammattitaitoiset työkaverit

Työskentelen kiinteistönhoitajana Linnajoen koululla, jossa on muun henkilökunnan lisäksi noin kuusisataa murkkuikäistä. Olen tottunut nuoriin, sillä olen muun muassa pitänyt urheilukoulua. Murrosikäiset ovat ihan hyviä tyyppejä, mutta kieltämättä erilaisia kuin ala-asteikäiset.

Koulun arjessa menee aina välillä jotain rikki, ja me sitten korjaamme tai korjautamme rikki menneet tavarat tai laitteet. Linnajoen koulu on äskettäin peruskorjattu, joten tehtäviini kuuluu

muutenkin huolehtia siitä, että kaikki, kuten automatiikka, toimii.

Olen itse saanut olla mukana päättämässä työn tehostamisesta ja sen oikeudenmukaisesta jakaantumisesta.

Parasta työssäni ovatkin ammattitaitoiset työkaverit ja Porvoon tilapalveluissa vallitseva tasa-arvoisuus. Myös koulun rehtori Juha Henriksson on jämäkkä ja vaativa, mutta samalla reilu ja rehellinen. Mielestäni tilapalveluissa on sellainen meininki, että pusketaan eteenpäin. Se on hyvä.”

Tom Ingelin, kiinteistönhoitaja, Linnajoen koulu Hyvä me!

5

Uutiset!

Haamujengi on laskeutunut Johannisbergin vanhainkodin pihaan.

Tilapalveluiden johtokunta, toimitusjohtaja, tulosyksiköiden päälliköt ja esimiehet tutustuivat keittiön toimintaan.

Arki asiakkaan silmin Porvoon tilapalvelujen johtokunta tutustui Johannisbergin vanhainkodin arkeen, jotta liikelaitoksen palveluntuotantoa voitaisiin tarkastella jatkossa itse nähdyn ja koetun perusteella.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Eeva Kangas

T

utustumispäivään kuului muun muassa esittelykierros vanhainkodissa sekä henkilökunnan esittely. Päivän mittaan tutustuttiin myös ruoan jakeluun, aluekeittiön toimintaan, kiinteistönhoitoon ja siivoukseen.

Kaikki paikalle tulleet johtokunnan jäsenet ja varajäsenet olivat Johannisbergin vanhainkodissa ensimmäistä kertaa. Tutustumispäivään osallistuivat myös tulosyksiköiden päälliköt ja kohteessa toimivat esimiehet.

– Käynti vastasi odotuksia ja herätti paljon ajatuksia, totesi johtokunnan puheenjohtaja Torolf Bergström.

– Itselleni oli henkilökohtaisesti tärkeää tavata kasvotusten ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä, Mikael Strjenberg lisäsi.

Myös Niklas Grönroosin mielestä oli hyvä heittäytyä hetkeksi vanhainkodin maailmaan katsomaan asioita asiakkaan silmin. Elisabeth Svaetichin alkoi puolestaan pohtia vanhus-

6

ten ja vanhustenhuollon tulevaisuutta. Katja Paasonen kiitteli keittiön toimintaa ja siivouksen järjestämistä.

– Näyttää siltä, että työntekijät ovat osanneet järjestää olonsa hyvin. Töiden järjestäminen näyttää olevan hyvin hallussa, hän totesi.

Asiakas määrittää palvelun tason

Johannisbergin vanhainkodin johtaja Camilla Andersson ei päässyt valitettavasti paikalle, mutta Malms-Tepponen välitti johtokunnan jäsenille hänen terveisensä.

– Ruokapalvelun osalta tilanne on hyvä. Asiakas saa tilaamansa annokset ajallaan, ja tarjolla on ravitsemuksellisesti hyvää ruokaa. Asiakkaan kokemus on meille tilapalveluissa tärkeä kriteeri. Se, miten hän kokee, että häntä palvellaan. On hienoa, että työntekijämme ovat myös omalla tavallaan hoitohenkilökuntaa. Että siivoojalla tai laitoshuoltajalla on aikaa vaihtaa muutama sana vanhuksen kanssa.

Laitoshuollon palvelun tasosta käytiin myös keskustelua. Palvelua aiotaan kehittää jatkossa, jotta palvelu toimisi viiveettä.

– Liikelaitoksen asiakas on aina se, joka määrittää palvelun tason, palvelusisällön. Me pyrimme vastaamaan siihen, Malms-Tepponen pohti. •

Uutiset!

Erätulilla

T

ilapalveluiden kevät - ja syysretket ovat koko henkilökunnalle tarkoitettuja retkiä omalla ajalla. Viime kevään Suomenlinnan retkelle osallistui väkeä kahden bussilastillisen verran ja nyt syksyllä suunnattiin Repoveden kansallispuistoon vaellukselle. Etenkin niille, jotka työskentelevät päivät pitkät sisällä ulkoilmaretket ovat tervetullutta virkistystä! Repoveden vaellukselle otti osaa 30 ihmistä.

Tanssilattia on uusittu, nyt luistaa!

M

uistathan, että koko kaupungin yhteistä pikkujoulujuhlaa vietetään 29.11. Taidetehtaalla, joka on varattu kokonaan Taidetehtaalla, joka on varattu kokonaan kaupungin henkilöstön käyttöön. Ovet ja baarit aukeavat klo 17.30 ja ruokailu alkaa klo 19.00. Luvassa on hyvää ruokaa, menevää musiikkia ja mukavaa tunnelmaa.

Kello 19.00 mennessä pitää saapua, sillä ovet sulkevat tuolloin. Valomerkkiä vilkutellaan kello 00.30 ja tilaisuus päättyy klo 1.00.

Juhlaan mahtuu 1500 osallistujaa. Lippujen myynti alkaa viikolla 45 KOMPASSissa. Lipun hinta on 10 € ja siihen sisältyy ruokailu ja kaksi juomaa. Lisää tietoa yksityiskohdista syksyn Viikkoinfoissa.

Hyvä me!

7

Hyvän asiakaspalvelun tekijät Tiedämme, mitä asiakas on tilannut ja mitä haluaa.

Kuuntelemme asiakasta, annamme ja otamme vastaan palautetta.

Työmme on ammattitaitoista ja laadukasta, ja siihen kuuluu hyvä perehdytys.

Jokainen ottaa itse vastuuta ja osaa kantaa sitä yhdessä.

Olemme joustavia muuttuvissa tilanteissa ja informoimme asiakasta.

Reagoimme nopeasti, korjaamme epäkohdat.

Parannamme omaa toimintaamme aktiivisesti.

Yhteinen asenteemme on positiivinen, ja arvostamme omaa työtämme.

Muistamme, että pienillä asioilla on iso merkitys. Näihin kuuluvat kiitokset ja hyvän huomenen toivotukset – ja hymy.

Lista koottu Tilapalveluiden työpajoissa.

8

Asiakkaan

näkövinkkelistä

Nykyisessä kilpailutilanteessa ei pärjätä ilman hyvää asiakaspalvelua.

Asioita kannattaa siis katsoa välillä asiakkaan silmin.

Teksti: Kirsi Riipinen Kuva: shutterstock

M

iksi johonkin liikkeeseen on kerta toisensa jälkeen mukava palata? Siksi, koska sieltä saa mitä tarvitsee, siellä huomataan ja kuunnellaan. Jos bisneksen ammattilaiset analysoisivat tuota liikettä, he sanoisivat, että sen henkilöstö osaa asiakaspalvelun.

Onko enää olemassa työtä, jossa ei korostettaisi hyvän ja toimivan asiakaspalvelun tärkeyttä? Samalla kun sitä on alettu ulottaa joka virastoon ja tutkijakammioon, on ryhdytty kyselemään, mitä se käytännössä tarkoittaa.

– Parhaimmillaan asiakaspalvelu on iloista ja tehokasta laatutyötä, joka saa asiakkaan arjen sujumaan, kommentoi Marita Hänninen, Pertecin konsultti.

Sen ydintä on nähdä toinen ihminen, asiakas ja työkaveri: Mikä on hänen tarpeensa, mitä sen eteen voisi tehdä? Tarvitaan myös jokaisen vastuunottoa. Kun jokin asia pitää korjata, se korjataan. Jos siihen ei itsellä ole mahdollisuutta, asiasta kerrotaan eteenpäin.

Joukkuehengessä

Hyvään asiakaspalveluun kuuluu myös joustavuus.

Jos asiakkaalla on poikkeava tarve – vaikkapa iltatilaisuus – asiakaspalvelun klaaraava tiimi ei häkelly vaan alkaa järjestellä toivetta. Jos se tarkoittaa ylitöitä, sovitaan tietysti ylimääräisistä korvauksista.

– Kun asiat sujuvat, asiakas näkee edessään yhtenäisen porukan, joka hoitaa hommia yhteistyössä ja selvittää yllättävätkin tilanteet. Joukkuehengellä on valtava merkitys.

Hyvä fiilis tarttuu ympäristöön, myös asiakkaaseen.

Marita lisää vielä, että kehu päivässä pitää lääkärin loitolla. Ja muista kehua myös itseäsi!

Työpaikkojen turvaamista

Palvelukulttuurin luominen ei ole avaruustiedettä, vaan se lähtee jokaisen ihmisen omasta asenteesta.

– Positiivisuutta tarvitaan, ja asioita on hyvä katsoa välillä asiakkaan silmin.

Välillä on hyvä selvittää itselleen, mitä minun tulee tietää ja osata, jotta asiakas saa sen mitä on tilannut ja mitä tarvitsee. Tätä varten tarvitaan keskusteluja esimiehen kanssa. Hänen tehtävänsä on pitää huolta siitä, että jokainen tietää, mitä keneltäkin odotetaan ja mitä asiakkaan kanssa on sovittu. Silloin jokainen tietää vastuunsa sekä rajat, jotka riittävät hyvään työhön.

Tärkeää on myös avoin tiedonkulku. Kun koko tiimi tietää, missä mennään ja mitä juuri nyt on päällä, asiakkaiden palvelu sujuu.

Hyvän kommunikoinnin tärkeys korostuu erityisesti häiriötilanteissa.

Se että ottaa asiakaspalvelun tosissaan, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin. Marita huomauttaa, että uudenlaiseen palvelukulttuuriin siirtyminen tarkoittaa koko joukon uusia mahdollisuuksia.

– Uusiutumalla turvataan mielekäs työ. Ja kun tehdään enemmän yhteistyötä, työnkuvista tulee monipuolisempia ja mielekkäämpiä.

Aivan uusia työtehtäviäkin on mahdollista synnyttää asiakasvastuurooleihin. Lisäksi työn suunnitteluun voi saada lisää itsenäisyyttä.

Marita kertoo, että Tilapalveluiden omissa työpajoissa on tullut paljon hyviä ideoita palvelukulttuurin kehittämiseen. Motiivia asian pohtimiseen on, sillä loppupeleissä kyseessä ovat työpaikat. Kun työt tehdään tehokkaasti ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, Tilapalveluiden on mahdollista työllistää paljon ihmisiä myös tulevaisuudessa. •

Kehu päivässä pitää lääkärin loitolla!

Hyvä me!

9

Hyvää ruokaa

entistä edullisemmin

Miten Porvoossa tehdään tulevaisuudessa ruokaa?

Keittiöverkoston on oltava sellaisessa kunnossa, että se valmistaa asiakkaille laadukasta ruokaa entistä edullisempaan hintaan.

Teksti: Kirsi Riipinen Kuvat: Päivi ahvonen

M

itä Tilapalveluissa tulisi tehdä, jotta se kykenisi kilpailemaan muiden kanssa? Tilanteen selvittämiseksi Tilapalvelut teetti kattavan keittiöverkkoselvityksen, johon kerättiin tiedot nykyisestä tilanteesta sekä pohdittiin erilaisia tulevaisuuden ratkaisumalleja ja niiden hintoja.

Sen perusteella on päädytty suunnittelemaan Tilapalveluiden tulevaa toimintaa keskuskeittiömallin pohjalta. Siinä toiminta perustuu pitkälle niin sanottuun

10

Cook & Chill -ajatukseen eli siihen, että lämmintä ruokaa ei enää kuljeteta aluekeittiöihin vaan ruoka liikkuu kylmänä. Ateriat lämmitetään jakelukeittiöissä, joissa myös keitetään niin sanotut energialisäkkeet eli perunat, riisi tai pasta.

Kun eri vaihtoehtojen hintoja on laskettu, on huomattu, että nykyinen aluekeittiömalli on lähes 30 prosenttia keskuskeittiömallia kalliimpi.

– Keskuskeittiömalli on hyvä tapa tehdä työtä, siinä on paljon plussia, toimitusjohtaja Annika MalmsTepponen mainitsee. Hän muistuttaa, että nykyisen

Keskuskeittiömalli:

* Porvooseen tulee uusi keskuskeittiö, johon

keskitetään koulujen, päiväkotien ja hoiva-alan ruoanvalmistus Pääskytietä lukuun ottamatta.

* Uusi rakennus voidaan suunnitella

toiminnoiltaan, tiloiltaan ja laitteistoiltaan tehokkaaksi ammattikeittiöksi.

* Myös logistiikka on mahdollista järjestää tehokkaaksi, mikä säästää neliöitä.

Myös moderni ilmanvaihtojärjestelmä säästää energiaa.

* Keskuskeittiömallissa palvelukeittiöt kuumentavat ruoan.

tuotantotavan muuttaminen tehokkaampaan on lisäksi välttämättömyys.

Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden johtokunta hyväksyi keskuskeittiömallin suunnittelun pohjaksi lokakuun puolivälissä. Ehdotus hyväksyttiin jo tätä ennen myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa sekä sivistyslautakunnassa. Lautakunnissa esillä oli yhtenä vaihtoehtona myös ostopalvelut, mutta tämä ehdotus hävisi äänestyksissä.

– Keskustelu ulkoistamisesta todennäköisesti vielä jatkuu. Me käärimme hihat ja näytämme, miten kil-

pailukykyisiä, hyviä ja kustannustehokkaita olemme, Annika huomauttaa.

Nykyisellä hinnalla ei pärjätä kisassa

Ruokapalvelut vastaavat koko Tilapalveluiden liikevaihdosta yli puolet. On siis äärimmäisen tärkeää, että ruokaa voidaan valmistaa tulevaisuudessa laadukkaasti mutta tehokkaasti.

– Rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, sillä nyt hinta ei ole kilpailukykyinen, Annika huomauttaa.

Uudessa tuotantotavassa pitää selvitä nykyistä vähem-

Hyvä me!

11

Mikä ”Cook and Chill”?

* “Kypsennä ja jäähdytä” -tuotantotapa

tarkoittaa sitä, että ruoka valmistetaan ja jäähdytetään välittömästi valmistumisen jälkeen, kylmäsäilytetään, kuljetetaan kuumennuskeittiöön, jossa se kuumennetaan, säilytetään lämpimänä ja tarjoillaan.

* Kylmäkuljetus ei ole sidoksissa ruoan val-

mistusaikaan, mikä auttaa säästämään kuljetuskalustossa ja kuljetuskustannuksissa.

Myös raaka-ainehävikki vähenee.

mällä väellä; henkilöstön vähennystarve on kolmannes.

Vaikka luku kuulostaa äkkiseltään isolta, uhka se ei silti ole. Henkilöstö pienenee kolmanneksella joka tapauksessa vaihtuvuuden ja eläkkeelle siirtymisten takia.

Ruokaa keskuskeittiömallissa tehdään kaiken kaikkiaan enemmän itse. Sitä valmistetaan aamusta iltaan eikä vain kolmen tunnin aikana.

Tarkoitus on, että saman katon alle keskuskeittiöön saataisiin Tilapalveluiden tukitoiminnot eli mukaan tulisivat myös varikko, siivous ja kiinteistöhuolto.

Uutta keskuskeittiötä on suunnitelmien mukaan mahdollista päästä rakentamaan 2016. Sopiva tontti tätä varten on Kuninkaanportin alueella, mutta rakentamista varten tarvitaan vielä kaavamuutos.

Aluekeittiöt tehokkaassa käytössä

Birgitta Creutziger, ruokapalveluyksikön esimies, muistuttaa, että edellinen keittiöverkkosuunnitelma aloitettiin 2004, ja keittiöiden toimintaa ohjattiin sen mukaan vuoteen 2010 asti.

– Nyt oli aika selvittää, miten jatkamme tästä eteenpäin. Kilpailutilanne on yksi syy, mutta yhtä lailla meidän pitää tarkastella keittiöiden kuntoa. Osassa on sisäilmaongelmia, osa taas on käymässä ahtaaksi.

Kaikkien lastauslaituritkaan eivät ole nykypäivää ja joissakin keittiöissä kylmätiloja tarvittaisiin lisää.

12

– Vielä kaksi vuotta sitten meillä oli kahdeksan aluekeittiötä, nyt niitä on seitsemän, ja yhden keittiön toiminnot on siirretty jäljellä oleviin. Samaan aikaan on tullut uusia päiväkoteja ja palvelutaloja.

Aluekeittiöt siis ovat hyvin tehokkaassa käytössä, eikä niiden kapasiteettia tällaisenaan ole mahdollista nostaa.

Mikä on minun tulevaisuuden työ?

Birgitta huomauttaa, että Tilapalveluilla on nyt lukuisten mahdollisuuksien paikka.

– Onhan tämä innostavaa. Mitään valmista mallia ei ole, sillä jokainen kunta miettii omat parhaiten sopivat ratkaisut.

Kun keittiöverkkoa ryhdytään uudistamaan, koko Tilapalveluiden henkilökunnalla on samaan aikaan mahdollisuus miettiä omaa osaamistaan ja tehtäviä.

Syksyn aikana koko henkilöstö saa kyselyn, jossa selvitetään mielenkiinnon kohteita ja osaamista. Sen yhteydessä pääsee kertomaan, jos huomaa kaipaavansa lisää ammatillista koulutusta tai jos vaikka mieli tekisi vaihtaa työnkuva täysin toisenlaiseksi. Koulutuksiin on luvassa määrärahoja, joten nyt kannattaa kertoa vaikka halukkuudesta oppisopimuskoulutukseen ja sitä kautta uuteen ammattiin.

Oma pakka on mahdollista sekoittaa kokonaan ja siirtyä vaikkapa kiinteistöhuollosta keittiöön – tai päinvastoin. •

5 x vi n k ki ä: Näin jaksat

läpi pimeän talven!

Tartu purkkiin!

1.

Suomalaiset saavat pimeänä aikana liian vähän D-vitamiinia. Parhaiten D-vitamiini vaikuttaa, kun otat sen illalla ja aloitat käytön jo syksyllä.

2.

4.

Ylös, ulos ja lenkille!

Kävelylenkki virkistää ja piristää paitsi kehoa myös mieltä. Raittiin ilman ja reippailun tuoma mielihyvä kantaa koko päivän.

Syö hyvin!

Hyvä ruokavalio auttaa oikeasti jaksamaan. Eikä hyvän ruuan tarvitse olla ankeaa.

Ota selvää, miten voit tehdä terveellistä ja hyvää ruokaa – ja nauti!

3. Tee sitä, mistä pidät!

Hyvän mielen voit saada vanhojen kavereiden tapaamisesta tai lukemisesta, lennokin askartelusta tai neulomisesta. Tee sitä, mistä itsellesi tulee hyvä mieli, äläkä takerru sinua ärsyttäviin asioihin.

5.

Valinta on sinun!

Vaikka olisit synnynnäinen sohvaperuna, löydät taatusti itsellesi sopivan lajin, jolla pääset liikkumisen alkuun. Uinti, jooga tai jumppa. Pallopelit tai hiihtäminen.

Porvoossa on paljon erilaisia harrastusmahdollisuuksia.

Hyvä me!

13

Tii mit

TUTUKSI

Kärryt kulkevat

ja tiskikone laulaa Kulloon koulukeskuksen tehotiimi nauraa, laulaa ja puhuu kaikesta maan ja taivaan välillä.

Siitäkin huolimatta, että välillä kiireen keskellä otetaan juoksuaskelia.

Teksti: Reija Kokkola Kuva: Virpi lehtinen

14

T

eija Parviainen ja Anne Oksanen istuvat Kulloon koulukeskuksen pihamaalla nauttimassa lounasta syysauringossa. Takana on kiireinen työpäivä, mutta Teijaa ja Annea ei haittaa lasten kovaääninen pallopeli ja iloinen leikki.

Pian paikalle saapuu Kulloon päiväkodin puolella työskentelevä Tarja Dahlqvist.

Hän hoitaa päiväkodin palvelun sekä koulun ruoka-

Huumoria viljellään pitkin päivää

Nämä naiset viihtyvät hyvin työssään. Ja kun kemiat sopivat yhteen, kiireinen työ sujuu vauhdikkaasti.

Keittiövastaava Anne Oksanen on tilahuoltajana työskentelevän Teija Parviaisen avusta kiitollinen. Teija nimittäin siivoaa Kulloon koulun tilat aamuisin ja siirtyy sen jälkeen Annen avuksi keittiöön.

– Se on se, kun osaa lukea toisen työtä. Ja ehkä ajatuksiakin, naiset nauravat.

He kertovat työn lomassa puhuvansa kaikesta maan ja taivaan välillä. Täällä myös nauretaan paljon. Huumoria viljellään pitkin kiireistä päivää, koska sen avulla kuulemma pärjää pitkälle. Anne ja Tarja kiittelevät Teijaa porukan ilopilleriksi. Työkaverin näkeminenkin saa hyvälle tuulelle.

– Ja kaiken lisäksi Teija vielä laulaakin usein, Anne kertoo.

Vapaa-ajalla naiset harrastavat liikuntaa, jotta kroppa pysyy kunnossa ja töissäkin jaksaa paremmin.

– Joka aamu on kiva tulla töihin, kun on mukavat työkaverit ja mieluisa työ, Teija sanoo.

Vauhti on melkoinen, mutta tekemisen meininki on näillä naisilla verissä.

Jokaista tarvitaan

salin siivouksen ja pyykkihuollon. Porukkaan kuuluu myös tilahuoltaja Thianthip Ylänkö, joka siivoaa aamuisin Kullo skolanin tilat, mutta hän on jo siirtynyt loppupäiväksi kaupungille muualle töihin.

– Nämä meidän pikkuasiakkaamme ovat aivan ihania. Vaikka työmme on kiireistä, meillä on aikaa vaihtaa pari sanaa lastenkin kanssa, Teija ja Anne sanovat.

– Siivoustyön lisäksi autan mielelläni lastenhoidossa, se on mukavaa. Jos joku on löytänyt maasta mielenkiintoisen kiven ja haluaa näyttää sitä minulle, niin toki jään sitä katsomaan, Tarja lisää.

Hetken aikaa vaikutti jo siltä, että toimiva tiimi olisi hajonnut, kun Teijaa oltiin siirtämässä Kulloosta muualle.

Onneksi hänelle järjestyi yhdistelmätyö, siivousta ja keittiötyötä.

Vauhti on melkoinen, mutta tekemisen meininki on näillä naisilla verissä.

– Tämä tiimi toimii! Kärryt kulkevat ja tiskikone laulaa. Jokainen työvaihe vaatii tekijänsä, Anne ja Teija sanovat.

Tarja sanoo olevansa vähän hiljaisempaa sorttia.

Anne ja Teija ilahtuvat kuitenkin aina, jos Tarja töiltään ehtii piipahtaa kyökin puolella. Naisten päivää ilahduttaa myös ”talonmies Pikkarainen” – toiselta nimeltään ”Puuha-Pete” – eli kiertävä kiinteistönhoitaja Lasse Ojala. He ovat pyytäneet luvan käyttää hänestä kyseisiä lempinimiä.

– Sehän on minulle kunnia, Lasse hymyilee.

Pikkarainen saa osakseen paljon kiitosta. Hänen apunsa on kullanarvoista kiireen keskellä.

– Hän ei arkaile tarttua toimeen, Anne kiittää.

Sitten taas nauretaan, kun Anne, Teija ja Tarja asettuvat kuvaan Pikkaraisen ympärille.

– Tässähän voisi alkaa viihtyä, Lasse toteaa. • Hyvä me!

15

Lääkärin neuvo

Ilo irti elämästä Työssä hyvin mielin oleminen kumpuaa paljolti elämisen ilosta. Mietipä hetki, mistä nautit ja saat elämääsi mielihyvää.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Riitta Leistén-Antell KUVITUS: SHUTTERSTOCK

P

orvoon tilapalveluiden omalääkäri Riitta Leistén-Antell ei halua patistaa henkilökuntaa reippailemaan ja laihduttamaan väkipakolla, vaikka liikunta ja painonhallinta toki edesauttavat terveyttä ja ehkäisevät sairauksia. Sen sijaan Leistén-Antell toivoisi, että jokainen löytäisi terveellisemmän elämän ilon kautta.

– Usein mietimme vastaanotolla, mikä olisi kivaa, mitä haluaisin tehdä. Mistä saa elämään iloa ja mielihyvää.

Moni onkin löytänyt sen oman jutun. Siitä alkaa positiivinen kierre, joka parhaimmillaan parantaa terveyttä.

Elämänlaatu kohenee ja töissäkin on mukavampi olla.

16

Fyysisesti raskas työ rasittaa niin kroppaa kuin mieltäkin. Terveelliset elämäntavat auttavat jaksamaan, mutta niiden noudattamiseen ei pidä suhtautua ryppyotsaisesti. Liikunta on hyvä vastapaino ruumiilliselle työlle, mutta siitä ei tule mitään, jos ei keksi juuri itselle sopivaa tapaa liikkua.

– Fyysisen työn vastapainoksi pitää voida nauttia elämästä ja myös levätä. Kun arkeen tulee iloa, alkaa helposti kiinnittää enemmän huomiota myös fyysiseen hyvinvointiin. Itseen pitää kuitenkin suhtautua sallivasti.

Vaikka kolesteroliarvot olisivat koholla, voi silti nauttia välillä herkkujakin, vaikka ne eivät ole kolesterolille hyväksi.

Työkyky kumpuaa hyvästä elämänlaadusta

Leistén-Antellin mielestä kaikkein tärkeintä oman hyvinvoinnin ja terveyden kannalta on oman työn arvostus. Selkävaivainen lääkäri toteaa, ettei itse tulisi toimeen ilman tilahuoltajia.

– Ylpeys omasta työstä on erittäin tärkeä asia. Toivon, että jokainen työntekijä osaisi arvostaa työtään.

Jokainen meistä on ammattilainen omassa työssään, hän painottaa.

Leistén-Antell toteaa, että työntekijällä itsellään on viime kädessä vastuu oman elämänlaadun parantami-

sesta. Ilo ja kipinä elämään sekä työhön löytyvät omista haaveista ja toiveista, jotka ovat usein ihan mahdollisia toteuttaa.

– Jokaisen meistä kannattaisi miettiä, mistä saa mielihyvää omaan elämäänsä juuri sillä hetkellä.

Kivan tekeminen, esimerkiksi harrastukset, eivät välttämättä vaadi rahaa. Metsään voi mennä ihastelemaan luontoa yksin tai yhdessä kaverin kanssa. Vesijumppa, ehkä aikanaan kauhistus, onkin kivaa. Kasvien kasvattaminen on hauskaa ja todellista viherterapiaa. Joskus täytyy saada myös vain lepäillä sohvalla. •

Hyvä me!

17

a n i t t a m m A

Sujuva Arki Kun lamppu sammuu tai ovi jumittaa, kiinteistönhoitaja tulee hätiin. Postikaan ei itsestään putkahda työpöydälle tai laatikkoon.

Entä sitten maistuva lounas? Sen on joku suunnitellut ja toteuttanut.

Ammattilainen huolehtii siitä, että arki sujuu.

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi lehtinen

Erik Iivari

Jotta ruoka olisi mahdollisimman tasalaatuista

P

äivän kohokohta on usein lounas tai muu hengähdyshetki kivan porukan ja hyvän ruoan parissa. Kun saat lautasellisen höyryävää keittoa ja tuoksuvaa lihapataa, et välttämättä tule ajatelleeksi, mikä kaikkea suunnittelutyötä ruoan hyväksi on tehty. Ruokapalvelusuunnittelija Erik Iivarin päivät kuluvat Aromi-järjestelmän parissa Porvoon tilapalveluiden toimistossa.

– Aromi-järjestelmä on keittiöiden toiminnanohjausjärjestelmä, jonka pääkäyttäjä olen, Iivari kertoo.

Aromijärjestelmää kehitetään edelleen yhä automaattisemmaksi, jotta ruoka olisi mahdollisimman tasalaatuista. Järjestelmässä on valtavat määrät ruoanvalmistusohjeita, joita Iivari lisää, muokkaa ja kehittää yhteistyössä ruokapalveluyksikön muun henkilöstön kanssa.

18

– Tavoitteena on tasalaatuinen ruoka, jonka valmistamisessa ei ole vakioitujen ruokaohjeiden ansiosta muuttujia, sillä raaka-aineet ja niiden suhteet on määritelty etukäteen. Ruoanvalmistajat ovat olleet pääroolissa tässä vakioinnissa, ja he tulevat jatkossakin vaikuttamaan uusiin resepteihin. Automaatiota kehitetään vielä siten, että tilaukset ja laskutus muuttuvat automaattisiksi eikä enää tarvitse käyttää puhelinta tai paperia. Aromin automaatiojärjestelmän pilotointi aloitetaan vuodenvaihteessa.

Aromi-järjestelmän lisäksi Iivaria työllistää Titaniatyövuorosuunnitelma.

– Automaattinen työvuorosuunnitelma on ollut käytössä ruokapalveluyksikössä toukokuusta lähtien. Enää ei tarvitse laskea käsin tunteja tai pohtia lain kiemuroita.

Toiminta on tasapuolista ja läpinäkyvää, Iivari toteaa. •

Heidi Päivärinta

Pienempää ja vähän suurempaa viilausta

P

ieni tyttö tarttuu kiinteistönhoitaja Heidi Päivärintaa hihasta. Heidi on ollut tuttu näky muun muassa Grännäsin koululaisille viime juhannuksesta lähtien, kun hän aloitti työt Porvoon tilapalveluissa.

Tytöllä on asiaa: luokasta on lamppu sammunut.

Voisiko Heidi auttaa?

– Tehtävämme on auttaa siellä missä tarvitaan. Se kuuluu hyvään asiakaspalveluun. Alueeseeni kuuluu kaksi päiväkotia ja kaksi koulua, joten kohtaan päivän mittaan paljon lapsia, mutta myös opettajia, siivoojia ja muita aikuisia. Usein lapset tulevat suoraan kertomaan, missä apua tarvitaan, Päivärinta kertoo.

Hänen tukikohtansa on Ölsten, mutta yleensä Päivärinta suunnistaa suoraan siihen kohteeseen, jossa hän edellisen päivän kokemuksesta tietää olevan ensim-

mäisenä tarvetta kiinteistönhoitoon. Työpariin otetaan yhteyttä silloin, kun tarvitaan kaksi paria käsiä, kuten esimerkiksi kaluston siirtämisessä.

– Itsenäinen ja monipuolinen työ sopii minulle.

Pientä korjausta ja pihatöitä tarpeen mukaan. Kesällä leikkaan nurmet, syksyllä haravoin, talvella luon lumet. Tuleva talvi ei minua pelota, sillä olen tehnyt töitä muun muassa tallilla, joten luomishommakin on minulle tuttua. Tykkään olla ulkona ja liikkua eri paikoissa.

Heidi Päivärinta on ensimmäinen ja ainut naispuolinen kiinteistönhoitaja Tilapalveluissa. Kollegat ovat ottaneet hänet avosylin vastaan.

– Kaikki ovat olleet tosi avuliaita ja huomauttaneet, että jos on mitä tahansa kysyttävää, niin tässä olemme auttamassa.• Hyvä me!

19

Henry Arola

Posti kulkee

K

iinteistönhoitaja Henry Arola avaa pääpostin oven tasan yhdeksältä aamulla. Hän huolehtii siitä, että kaupungin sisäinen posti kulkee perille. Postinjakaminen vie hänen päivästään leijonanosan. Jäljelle jäävä aika kuluu varsinaisissa kiinteistönhoitajan hommissa.

– Postin jakamiseen menee viidestä kuuteen tuntia. Reitti kulkee monen pisteen kautta Porvoon Vedestä Kuninkaanporttiin.

Arola on työskennellyt kolme vuotta kiinteistönhoitajana. Sitä ennen hän toimi vahtimestarina kaupungintalossa, jolloin postin jakaminen kuului

20

myös työnkuvaan. Ihmiset ovat tulleet tutuiksi, ja postinjaon aikana on mukava vaihtaa pari sanaa tuttujen kesken.

Koska postinjako vie työajasta suurimman osan, Arola ehtii muihin töihin vain ennen pääpostin aukeamista ja noin kahden jälkeen iltapäivällä.

– Minulla on hyvä työpari. Onneksi pisimmät lomat ovat kesäisin, jolloin tuuraamme toisiamme.

Nimittäin kesällä koulut ja päiväkodit on suljettu, ja postinkulkukin seis. Talvilomat ovat kyllä tosi kiireistä aikaa tuuraavalle parille, mutta kyllä niistäkin selvitään, Arola hymyilee. •