Hyvä me! nro. 2/2014

n henkilรถstรถlehti Porvoon tilapalveluide 14

2/20

ARJEN

SANK ARIT

ttömän työn emme suinkaan näkymä tta mu i, ikk ka ta rei ka olaisten lasten, Olemme arjen san päivit täin tuhansien porvo tuu tun ja y ky nä ki jäl e tekijöitä. Työmm huolta itsestämme! husten arjessa. Pidetään nuorten, aikuisten ja van

ELUT PORVOO N TILA PALV

HYVÄ GÖRAN!

G

öran jäi lomalle 2.9. jäädäkseen eläkkeelle 1.12. Hän suuntasi kahden kuukauden Euroopan kiertueelle asuntoautolla koiriensa kanssa.

24 vuoden jälkeen Porvoon kaupungilla Göran halusi ”sulkea oven kunnolla ” ja avata uuden – niinpä hän muutti Porvoosta Jämsään.

Liikelaitoksen perustamisen jälkeen Göran oli kantava voima kiinteistöpalvelussa, vieden eteenpäin uutta tapaa toimia – asiakaslähtöisyyttä ja liiketoimintalähtöisyyttä. Göran täyttää syyskuun 24. pv 66 vuotta.

Toivotamme hänelle rutkasti onnea ja hyvin ansaittuja eläkepäiviä.

PÄÄTOIMITTAJA Annika Malms-Tepponen

2

JULKAISIJA Porvoon tilapalvelut

TOIMITUS peak press & productions oy Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa puh. 019 535 552 www.peakpress.net

Toimituspäällikkö | Päivi Ahvonen AD | Sanna Nylén PAINOPAIKKA Lönnberg Painot Oy, 2014

EEVA KANGAS

Olemme siis älykkäitä

V

uoden 2015 talousarvion valmistelu on loppusuoralla.

Paikallislehdistä voidaan miltei päivittäin lukea talouden madonluvuista – alijäämästä, valtionosuusleikkauksista ja mahdollisista veronkorotuksista. Meidän on hyvä tiedostaa tosiasiat ja yhdessä etsiä ne keinot, joilla voidaan tuottaa palvelut riittävän hyvin ja taloudellisesti. Meidänkin tuottamamme palvelut rahoitetaan verovaroilla, ja olemme itsekin mukana niitä maksamassa.

12 – Tietoturva on yhtä hyvä tai huono kuin sen heikoin lenkki, muistuttaa tietohallintopäällikkö Axel Ek.

10

Kansalaiskeskustelu on siivittänyt lisäselvityksiä keittiöverkon kehittämisestä. Nykyisen aluekeittiöverkon kehittämistä tutkittiin vielä kertaalleen, mutta lopputulos oli sama kuin aiemminkin, eli ainoa järkevä vaihtoehto on keskuskeittiön rakentaminen. Miksi rakentaa seitsemän keittiötä ja lisätä vuotuisia käyttökustannuksia, kun asia voidaan hoitaa yhdellä! Tavoitteenamme on valmistaa laadukasta ruokaa järkevin kustannuksin. Tekemisen malli muuttuu ja muutokset haastavat meitä kaikkia – otetaan ne kuitenkin myönteisinä haasteina, jolloin meillä on mahdollisuus oppia uusia asioita.

Päätoimittaja Annika Malms-Tepponen

Olemme saaneet työkohteisiin paljon uusia tietokoneita. Tavoitteena on, että työsuhteeseen liittyvien asioiden hoito tapahtuisi mahdollisimman joustavasti Henkan kautta. Uuden toimintatavan omaksuminen vaatii aikaa, mutta harjoitellaan tätäkin yhdessä tapaus kerrallaan. Intran käyttö tulee kaikille mahdolliseksi. Sieltä löytyvät niin ajankohtaiset asiat kuin omaan työsuhteeseenkin liittyvät ohjeet.

Iltojen pimetessä suunnittelemme tilapalvelun yhteisiä pikkujouluja.

Monet ovat lämmöllä muistaneet ensimmäisiä yhteisiä juhliamme Iiriksessä vuonna 2011.

Maailma ympärillämme on muutoksessa. Organisaatioita, jotka ymmärtävät toimintaympäristön muutokset, niihin kohdistuvat vaatimukset ja haasteet ja osaavat tältä pohjalta tehdä oikeita ratkaisuja, luonnehditaan älykkäiksi.

Olemme siis älykkäitä!

Tsemppiä syksyyn :)

Annika

Tässä numerossa Työn sujuminen on aitoa työhyvinvointia.

Arjen sankarit ......................................................................... 2 Pääkirjoitus ............................................................................. 3 Parasta työssäni ..................................................................... 4 Uutiset...................................................................................... 6 Turre ei kelpaa salasanaksi ............................................ 8 Sujuu kuin Strömsössä .................................................... 10 Porvoon tilapalvelut satsaa koulutukseen ......................... 12 Helli jalkojasi .......................................................................... 16 Ammattina sujuva arki........................................................... 18 Hyvä me!

3

Työ & tekijät!

Parasta työssäni TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: PÄIVÄ AHVONEN

Työtäni arvostetaan

Helka Juntunen, palvelukeittiön vastaava, Hornhattulan päiväkoti

”Päiväkodissa on todella paljon lapsia vauvaikäisistä alkaen. Syöjiä riittää, joten päivät kuluvat juuri sopivassa kiireessä, kun keitän perunat, pastat ja riisit sekä valmistan salaatin ja välipalat.

Etenkin, kun puuroa on välipalana, tiskaaminen on iso urakka. Se ei haittaa, koska pidän työstäni todella paljon.

Työskentelen keittiössä, joten lapsia en oikeastaan päivän mittaan näe.

Arvostan sitä, että minulla on kivat työkaverit, hyvät työvälineet ja mukava työskentely-ympäristö. Ja tietenkin

minua ilahduttaa se, että saan usein kuulla olevani ilopilleri.

Minulle on tärkeää tuntea, että työtäni arvostetaan ja että olen pidetty talossa. Ehkä juuri se onkin se paras juttu työssäni. En ole edes malttanut jäädä eläkkeelle, vaikka ikäni puolesta se olisi mahdollista. Olen luonteeltani eläväinen, ja ehdin työni lisäksi harrastaa kaikenlaista. Käyn tanssimassa, ja syksyisin marjastan sekä keittelen mehuja.”

Ei samanlaista päivää ”Työtehtäviä on laidasta laitaan, mikä sopii minulle hyvin. Lumityöt, pienet korjaukset, nurmikot. Työskentelen sisällä ja ulkona aina tarpeen mukaan.

Olen aiemmin työskennellyt timpurina ja maalarina, joten käsillä tekeminen sopii minulle hyvin. Teen oikeastaan kaikkea, mihin vaan löytyy

työkalut. Työvuosia on kertynyt näissä hommissa jo yhdeksän. Jos en tykkäisi tästä työstä, olisin jo lähtenyt kävelemään. Siirtyminen Porvoon tilapalveluiden työntekijäksi ei ollut mitenkään suuri muutos, sillä työt jatkuivat entisellään. Parasta on vaihtelevuus. Ei ole aina yhtä ja samaa.”

Dennis Forsberg, kiinteistönhoitaja, Gammelbackan koulu ja parakki sekä puisto, Eestinmäen ja Peippolan päiväkodit

Teoriaa ja työssä oppimista

4

Inka Rimpiläinen, Puistopäiväkodin keittiö, oppisopimusopiskelija

”Olen aloittanut oppisopimuskoulutuksen Edupolissa vasta äskettäin. Heti alkuun olen saanut opetella keittiötöitä täällä päiväkodissa. Keitän riisit, pastat, perunat ja valmistan salaatit ja välipalat.

Odotan myös innoissani Edupolin etäpäiviä, jolloin saan työssä oppimisen lisäksi teoriakoulutusta.

Mielestäni työajat ovat ihan ok, eikä työ ole liian raskasta fyysisesti. Päiväkodin henkilökunta ja työkaverit ovat myös mukavia ja ystävällisiä. Parasta kuitenkin on se, kun lapset tulevat ovenrakoon juttelemaan. Pidän kovasti lapsista, ja tykkään jutella heidän kanssaan.”

Lapset ovat hauskoja ”Olen aiemminkin työskennellyt kiinteistöhommissa, joten siirtyminen liikuntatoimesta kiinteistöpuolelle oli luontevaa. Alan vaihto tuli ajankohtaiseksi, kun loukkasin olkapääni, joka ei vieläkään ole ihan kunnossa. Alkuun kokeiltiin neljän tunnin työpäiviä, ja hiljalleen työpäivääni pidennettiin normaaliin kahdeksaan tuntiin. Kun homma sujui, ja yksi työntekijä jäi eläkkeelle, sain vakipaikan sisäsiirrolla.

Kävi hyvä tuuri!

Työni on monipuolista ja liikkuvaa.

Luon lumia, leikkaan nurmea, karsin puita, korjaan leikkitelineitä ja vaihdan

lamppuja. Työpisteinä on monta päiväkotia, ja minusta on mukavaa, kun lapset tulevat juttelemaan. Ensin he saattoivat ihmetellä, että mikäs äijä se meidän pihalla käppäilee, mutta pian he minuun tottuivat. Olenkin saanut paljon pieniä apureita. Kun karsin omenapuita, lapset kasasivat innokkaasti huonoksi menneitä kottikärryihin ja syötävät omenat laitettiin talteen.

Parasta työssäni on juuri lasten ja henkilökunnan kanssa asioiminen. Lisäksi kiitos kuuluu kivoille ja avuliaille työkavereille. Apua saa aina, kun tarvitsee.”

Ronny Jalonen, kiinteistönhoitaja, seitsemän kiinteistöä Porvoossa

Kuin toinen perhe

Julia Gournoug, Johanna-koti, laitoshuoltaja

”Muistan, kun uutta hoitokotia rakennettiin. Kävelin usein ohi, ja lähetin taivaaseen toiveen, että joskus pääsisin sinne töihin.

Ehkä joku suurempi kuuli minua, ja nyt työskentelen täällä laitoshoitajana. Olen suunnattoman kiitollinen kaikesta. Minulla on itsenäinen työ ja loistavat työvälineet. Desinfiointi- ja puhdistusaineet sekä muut työvälineet ovat huippuluokkaa, ja voin tilata tarvittaessa niitä itse. Aamuisin vien roskat molemmista kerroksista, ja päivän mittaan siivoan 60 huonet-

ta. Yhdistelmäkoneella saan ihanan puhdasta aikaan.

On aivan mahtavaa, että esimieheni soittaa aina välillä ja kysyy, pärjäänkö ja onko kaikki hyvin. Minulla on tunne, että osaan ja pärjään!

Arvostan todella paljon sitä, että ihmiset täällä hymyilevät ja tervehtivät minua. Täällä kaikki ovat positiivisia, ei ole kiusaamista tai selän takana puhumista. Parasta ovatkin ihanat työkaverit. He ovat minulle kuin toinen perhe.”

Oman käden jälki näkyy ”Olen iloinen siitä, että olen saanut suunnitella päiväkodin toimintaa.

Olen saanut sopia suoraan asioista asiakkaan kanssa, ja yhdessä olemme tehneet päiväkodista yksilöllisen. Minulla on vahva mukana olon tuntu, yhteispeli sujuu! Ja jos jokin asia ei toimi, teemme muutoksen yhdessä.

Jouduin olemaan puolitoista vuotta sairauslomalla olkapään leikkauksen takia. Pääsin aluksi työkokeiluun,

jolloin työskentelin vain muutaman tunnin päivässä. Kun käsi tuntui kestävän, pääsin takaisin töihin ihan kunnolla. Se on ollut minulle tärkeää, sillä pidän työnteosta ja kaipasin arjen rutiineja.

Työ on liikkuvaista, asiakkaat ja henkilökunta ovat mukavia ja työ palkitsevaa. Parasta kaikessa on työyhteisön hyvä ilmapiiri, vaikka työ on usein varsin kiireistä. ”

Eija Nykänen, Gammelbackan parakkipäiväkoti, palvelukeittiön vastaava

Hyvä me!

5

Uutiset!

SANNA NYLÉN

KOONNUT: PÄIVI AHVONEN

?

MITÄ KUULUU KEITTIÖSUUNNITELMALLE?

M Kallen kierroksella

S

yysvaellus patikoitiin tänä syksynä lokakuun alussa Liljendalissa. Kymmenen kilometriä hujahti mainiossa seurassa ja hyvillä eväillä ryyditettynä kuin huomaamatta. Mukaan vapaamuotoiselle lauantairetkelle toivotettiin tervetulleiksi myös perheenjäsenet. Henkilöstön yhteinen ulkoiluretki järjestettiin kolmatta kertaa.

issä ja miten ateriat valmistetaan Porvoossa tulevaisuudessa? Toimitaanko täällä keskuskeittiömallin mukaan vai jotenkin muuten?

Asia on seuraavaksi kaupunginhallituksen käsittelyssä 20.10.2014.

– Johtokunta on puoltanut keskuskeittiömallia, mutta nyt odotetaan kaupunginhallituksen päätöstä hankesuunnitelman tekemisestä, kertoo Birgitta Creutziger, ruokapalveluyksikön esimies.

Keskuskeittiömallissa lämmintä ruokaa ei kuljeteta aluekeittiöihin vaan ruoka liikkuu kylmänä. Ateriat lämmitetään jakelukeittiöissä, joissa myös keitetään niin sanotut energialisäkkeet eli perunat, riisi tai pasta.

Birgitta kertoo, että Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n puheenjohtaja on syksy aikana vierailleet aluekeittiössä.

Lokakuussa kaupunginhallituksen jäsenet tutustuivat Kotkassa toimivaan keskuskeittiöön. Myös vanhempainyhdistykselle on jaettu lisää tietoa uusista keittiösuunnitelmista.

Vyönkiristys jatkuu

T

iukoille ajoille ei näy loppua. Liikelaitos Porvoon tilapalveluiden toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen kertoo, että Porvoon talousarvioehdotus on lautakuntakierroksen jälkeen 20 miljoonaa euroa alijäämäinen.

– Syy ei ole se, että kaupunki olisi paisuttanut menojaan.

Taustalla on valtionosuuksien pieneneminen sekä esimerkiksi tontin myyntituottojen väheneminen.

Säästökohteita on etsitty kissojen ja koirien kanssa, mutta veronkorotukset näyttävät yhä edelleen todennäköisiltä.

– Tilapalveluissakin on tehty tilanteen parantamiseksi hartiavoimin hommia, mutta joudumme miettimään tuottavuuden lisäämistä edelleen. Kaikkea toimintaa arvioidaan kriittisesti ja eläk-

6

keelle lähtevien tilalle palkataan yhä harvemmin uusia ihmisiä.

Entä onko tiedossa myös irtisanomisia?

– Tätä on ennenaikaista lähteä spekuloimaan. Me teemme parhaamme ja pyrimme sopeutumaan tuottavuustavoitteisiin.

Kestävyysvaje on todellisuutta, mutta meidän on mahdollista vastata siihen omaa kurssia rukkaamalla.

Hyviä esimerkkejä uudenlaisesta työteosta ovat Annikan mielestä esimerkiksi ketterät monitoimiosaajien työnkuvat sekä päättäjin käsissä oleva ehdotus keskuskeittiömallista.

– Tällaisessa tilanteessa ei voi muuta kuin tehdä hommat hyvin ja pysyä edelleen varteen otettavana, laadukkaana ja tehokkaana toimijana.

Uutiset!

Porvoon tilapalvelut

satsaa koulutukseen

Osaamiskartoituksen tulosten perusteella voi täydentää ja kehittää omaa osaamistaan. Polku eteenpäin voi olla vaikkapa ensiapukurssi tai oppisopimuskoulutus. Moniosaajia tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

TEKSTI: REIJA KOKKOLA, KUVITUS: SHUTTERSTOCK JA SANNA NYLÉN, KUVA: VIRPI LEHTINEN

Hyvä me!

7

”Uuteen yrityskulttuuriin siirtyminen edellyttää, että koko henkilöstö on havahtunut siihen, että entinen työnantaja on nykyään asiakas.”

E

dupolin Porvoon tilapalveluiden henkilökunnalle teettämä osaamiskartoitus toimii pohjana henkilökunnan osaamisen arvioinnissa ja osaamisen kehittämisessä.

Asiakaspäällikkö Eija Lenkkeri Edupolista näkee osaamiskartoituksen erinomaiseksi tavaksi lähteä kehittämään Porvoon tilapalveluiden osaamista kaikilla tasoilla.

– Ensin työntekijät arvioivat omaa osaamistaan asteikolla 1–5. Tätä arviointia esimiehet eivät nähneet, kun oli heidän vuoronsa puolestaan arvioida työntekijöiden osaamista. Ennen tätä olimme ylimpien esimiesten kanssa katsoneet, mitä osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Näistä tiedoista muodostui osaamiskartoituksen pohja, Lenkkeri kertoo.

– Annoimme osaamisille myös arvosanan liiketoiminnallisen merkityksen pohjalta, eli arvion siitä, millä tasolla henkilöstön osaamisen tulee olla. Kun arvioita verrattiin toisiinsa, kävi ilmi mahdollinen osaamisen kuilu. Jotta esimiehet pääsisivät eteenpäin henkilöstön kehittämisessä, laadin heille koulutuskartan.

PIILO-OSAAMINEN ESIIN

Kartoitus ei Lenkkerin mukaan jää pelkästään paperiksi, vaan se on tarkoitettu työkaluksi esimiehille henkilöstön osaamisen kehittämisessä.

8

Kartoituksella haettiin myös piilo-osaamista, mitä monella työtekijällä on. Tulevaisuudessa myös Porvoon tilapalveluissa tarvitaan moniosaajia, jotka voivat työskennellä eri pisteissä ja vieläpä laajentaa koulutuksella osaamistaan.

– On tärkeää laajentaa omaa osaamistaan, jos tämänhetkiset työtehtävät eivät enää jatkossa työllistä tarpeeksi. Työtehtävät tulevat monipuolistumaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi siivoustyöstä voi tarvittaessa siirtyä keittiötyöhön. Se tuo mukavaa vaihtelua päivään, Lenkkeri arvioi.

PANOSTETAAN ASIAKASPALVELUUN

Työnantajana Porvoon tilapalvelut haluaa varmistaa työntekijöidensä tulevaisuuden kehittämällä vahvasti asiakaspalveluaan. On tärkeää, että liikelaitoksen työntekijät arvostavat asiakasta, ja pyrkivät parhaaseen mahdolliseen asiakaspalveluun. Näin asiakassuhteet ja työt säilyvät Porvoon tilapalveluilla.

– Porvoon tilapalveluilla on vahva tahtotila lisätä henkilöstönsä osaamista sekä asiakaslähtöistä ajattelua. Uuteen yrityskulttuuriin siirtyminen edellyttää, että koko henkilöstö on havahtunut siihen, että entinen

”Enää ei ole sun työsi ja mun työni. Yhdessä tekemällä Porvoon tilapalvelut on vahva toimija.” työnantaja on nykyään asiakas, Lenkkeri painottaa.

Liikelaitos kannustaa koko henkilöstöään ajattelemaan, että työtä tehdään yhdessä. Yhteisöllisyys on iso voimavara.

– Enää ei ole sun työsi ja mun työni. Yhdessä tekemällä Porvoon tilapalvelut on vahva toimija.

KEHITTÄVÄ KEHITYSKESKUSTELU

Tulevissa kehityskeskusteluissa esimies käy yhdessä työntekijän kanssa läpi Edupolin tekemän henkilökohtaisen kartoituksen. Tällöin työntekijä näkee myös esimiehen arvioinnin. Moni saa vahvistusta itsetunnolleen, kun näkee esimiehen positiivisen palautteen. Jos taas todetaan osaamisen kuilu tai muu päivityksen tarve, suunnitellaan yhdessä uusi polku eteenpäin. Se voi olla vaikkapa ensiapukurssi tai oppisopimuskoulutus.

– Porvoon tilapalvelut, Edupoli ja Oppisopimuskeskus ovat tehneet koko ajan tiivistä yhteistyötä.

Oppisopimuskoulutus sopii loistavasti Porvoon tilapalveluille, koska työtehtävät ovat pääsääntöisesti varsin käytännönläheisiä. Oppisopimuskoulutuksella voi suorittaa perustutkinnon tai vaikkapa erityisammattitutkinnon. Myös osatutkinto on mahdollinen.

Koulutukset alkavat vuoden 2015 puolella, jotta kaikilla osapuolilla on aikaa valmistautua uuteen tilanteeseen, Lenkkeri toteaa.

Jotta tulevat kehityskeskustelut olisivat mahdollisimman hedelmällisiä, on tärkeää, että kumpikin osapuoli valmistautuu tilanteeseen hyvin. Edupoli on järjestänyt esimiehille kursseja palautteen antamisessa.

– Kannattaa miettiä, miksi olen samaa tai eri mieltä. Perusteluita voi vaikka kirjata ylös ennakkoon. Kyseessä on kuitenkin lähtökohtaisesti positiivinen ja rakentava tilanne, Asiakaspäällikkö Eija Lenkkeri korostaa.

EEVA KANGAS

Porvoon tilapalvelut, toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen

TOIMINTAYMPÄRISTÖ ON JATKUVASSA MUUTOKSESSA

Y

mpäristö, jossa Porvoon tilapalvelutkin toimii, on jatkuvassa muutostilassa.

Siihen vaikuttavat monet seikat, kuten lainsäädäntö ja poliittiset päätökset. Se meidän täytyy ottaa huomioon tehdessämme suunnitelmia tulevaisuuden varalle.

Esimerkiksi kuntalain muutos vaikuttaa tukipalveluiden kysyntään. Sillä säädellään muun muassa tukipalveluiden ostamista, eli juuri sitä, mitä me täällä Porvoon tilapalveluissa tuotamme.

Toinen tulevaisuuden työtilanteeseen vaikuttava seikka on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, eli sote-uudistus. Koska tulevaisuus on epävarmaa, on erittäin tärkeää kouluttautua ja kehittää itseään.

Vaikka olisi tehnyt samaa työtä vuosikaudet, on aina mahdollisuus oppia uutta ja laajentaa osaamistaan. Hyvä esimerkki tästä on yhdistelmätyön kehittäminen. Oli sitten työnantaja tulevaisuudessa mikä taho tahansa, osaamista arvostetaan.

Tutkintotodistus on hyvä tapa osoittaa osaamista ja uudistumiskykyä. Siksi tarjoamme muun muassa oppisopimuskoulutusmahdollisuuden työntekijöillemme.”

Hyvä me!

9

Turre EI KELPAA

SALASANAKSI Tietoturvasta huolehtiminen kuuluu kaikille.

Siihen kuuluu yhtä lailla sähköpostin vahva salasana kuin asiattomien ihmisten ohjaaminen oikeaan paikkaan.

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN, KUVA: PÄIVÄ AHVONEN, KUVITUS: SANNA NYLÉN

10

M

yönnetään: tietoturvaasioita ei tule pohdittua järin usein arkisen työpäivän aikana. Toisaalta miksi tarvitsisikaan, jos ne hoituvat ajattelematta, selkärangasta. Siis kun esimerkiksi on itsestään selvää, että viimeisenä työpaikalta lähtevä lukitsee ovet ja tarkistaa, että ikkunat ovat kiinni. Eikä päästä asiattomia työpaikalle.

Tietohallintopäällikkö Axel Ek muistuttaa, että tietoturva on yhtä hyvä tai huono kuin sen heikoin lenkki. Toisin sanoen joka ikisen ihmisen asenne ja käytös ratkaisevat tietoturvan tason.

– Tietoturvaohjeistukset koskevat jokaista. Vaikka meillä olisi kuinka mittavat suojauskeinot, niistä ei ole hyötyä, elleivät ihmiset toimi vastuullisesti.

Ek pohtii, ettemme helposti ymmärrä, miten tietoturvariippuvainen koko nykyinen palvelujärjestelmä on. Jos sähköinen järjestelmä jostakin syystä kokonaan kaatuisi, ongelmat olisivat valtavat ja erityisen dramaattiset sosiaali- ja terveyssektorilla.

Jokaisen on siis syytä muistaa esimerkiksi se, että jos työpisteeseen tulee sinne kuulumattomia ihmisiä, heiltä on kysyttävä syytä harhailuun ja ohjattava heidät oikeaan paikkaan. Jos sähköpostiin tulee epäilyttäviä liitetiedostoja, niitä ei saa avata. Näistä kannattaa aina vinkata helpdeskiin.

Jokaisen velvollisuus on myös pitää huolta salasanoista. Niitä ei tehdä helposti keksittäviksi eikä niitä myöskään paljasteta ulkopuolisille.

”Tietoturva on yhtä hyvä tai huono kuin sen heikoin lenkki.”

OHJEET TARKENTUVAT LOPPUVUONNA

Kopkop, koputetaan puuta: Porvoossa ei ole sattunut vakavia tietoturvaonnettomuuksia. Tämä ei tarkoita, ettei näin voisi tapahtua. Ek muistuttaa, että tämän vuoksi tietoturvaan liittyviä asioita pitää kerrata – silläkin uhalla, että muistutukset esimerkiksi tietokoneen sulkemisesta aina työpisteeltä poistuttaessa alkavat kyllästyttää.

– Tärkeitä ovat myös tietoturvakoulutukset, sillä niiden avulla parannamme tietoisuuttamme, Ek huomauttaa.

Tietoturvaohjeet tarkentuvat kuluvan vuoden loppupuolella ja ensi vuoden aikana. Nyt ohjeista on tarkoitus tehdä aiempaa helpommin ymmärrettäviä sekä kiinnittää huomiota liikkuvaan työhön ja vapaa-aikaan.

– Tarkoitus on muistuttaa tietoturvasta myös työpisteestä toiseen siirryttäessä sekä siihen, että tiedon on pysyttävä turvassa myös kotoa töitä tehtäessä.

KOIRAN NIMI EI OLE HYVÄ SALASANA

Tietoturvasta on erityisen tärkeää huolehtia henkilöstön vaihtuessa, kun taloon tullaan tai täältä lähdetään.

– Osa perehdyttämistä ovat tietoturva-asiat.

Käytännössä kaupungin tietojärjestelmien käyttäjäoikeuksien saaminen vaatii tietoturvakoulutuksen suorittamista, mikä kuuluu uuden ihmisen perehdyttämiseen.

Pääsyoikeudet perustuvat käyttäjänsä työnkuvaan, toisin sanoen jos työnkuva vaihtuu, myös pääsy eri ohjelmiin muuttuu.

TIETOTURVAN MUISTILISTA * Selvitä, mitkä työssäsi käyttämistä tiedoista ovat salaisia ja toimi sen mukaan. * Jos huomaat asiattomia kulkijoita, kysy mihin he ovat menossa ja vie heidät oikeaan paikkaan. Jokaisella toimitiloissa vierailevalla on oltava isäntä tai emäntä, joka vastaa vieraansa oleskelusta ja kulkemisesta. * Sulje ovet ja ikkunat, kun lähdet viimeisenä paikalta. * Lukitse tietokoneesi, kun poistut työpisteestä. Käytä näyttösuojaa, jos työskentelet muualla kuin omassa pisteessäsi. * Muista myös mobiililaitteiden tietoturva. * Vahva salasana ei ole yhtä kuin puolison tai koiran nimi eikä sitä löydy sanakirjasta. Käytä siinä mieluusti vähintään 15:tä merkkiä, joista osa on erikoismerkkejä. * Tutustu kaupungin tietoturvapolitiikkaan ja ohjeisiin.

Uudet, päivitetyt ohjeistukset ovat tulossa loppuvuoden aikana. * Muista että sähköposti on luottamuksellista. Edustat työnantajaa, kun käytät työnantajan sähköpostiosoitetta. Ilmoita epäilyttävistä liitetiedostoista.

Hyvä me!

11

Sujuu kuin

Strömsössä

Työn sujuminen on aitoa työhyvinvointia.

Sitähän me kaikki haluamme, mutta todellisuus vaikuttaa päinvastaiselta: sähläys yleistyy. Millainen on työn sujuvuuden resepti?

TEKSTI: KIRSI RIIPINEN,KUVA: EIJA MARIA GERLANDER, KOTI-ALBUMI, KUVITUS: SANNA NYLEN

T

yönteko keskeytyy monta kertaa kesken päivän, ja keskittyminen on hakoteillä. Mitä työelämälle on tapahtumassa?

Kehit t ämis a siantuntija Eija-Maria Gerlander Kevasta muistuttaa, että työn arkea muuttavat nyt monet eri asiat. Kustannustehokkuuden vaatimukset vaikuttavat käytännössä kaikkiin, työnteon tavat muuttuvat nopeasti, ja asiakkaiden toiveet ja vaatimukset elävät ajassa.

– Kun monta palikkaa on muutoksessa samaan aikaan, ei ole ihme, että tuntuu takkuiselta. Onko edes mahdollista hoitaa töitä kunnolla loppuun asti?

Gerlander sanoo, että jokainen joutuu pohtimaan, miten säilyttää työssään sujuvuus ja mielekkyys.

Hänen mielestään keskeistä on, että työporukka pitää yhtä ja tunnistaa, että esimiehen ja työntekijöiden on soudettava yhdessä ja samaan suuntaan.

– Vanhakantainen esimies–alainen-asetelma epäilyksineen ja kyräilyineen on myrkkyä, joka ei kerta kaikkiaan toimi.

Aikansa elänyttä työkulttuuria on sekin, että työpäivän ajaksi aivot jätetään narikkaan, kun käskyt ja tahti tulevat ylhäältä.

– Kilpailussa ei tuollaisella työnotteella pärjätä.

12

OMIA IDEOITA JA TEHTÄVÄKIERTOA

Jotta yhteinen vene kulkee joutuisasti eteenpäin, jotta työ toisin sanoen sujuu, jokainen joutuu miettimään omaa rooliaan.

– Omaa työtä koskevissa asioissa kannattaa olla aktiivinen. Muutostilanteissa ei hyödytä jäädä kärvistelemään ja odottaa, että joku näkisi pulmat. Sen sijaan kannattaa kertoa avoimesti, miten työntekoa olisi mahdollista parantaa. Se kertoo kiinnostuksesta ja arvostuksesta omaa työtä kohtaan.

Jos taas maristaan ilman että tuodaan esille ideoita, synnytetään negatiivista ilmapiiriä, joka leviää nopeasti. Korjausehdotukset ja myönteinen asenne vievät asioita eteenpäin ja sujuvoittavat työtä.

Jos oma motivaatio on hiipumassa, pitää selvittää, onko sen taustalla esimerkiksi vääränlainen tapa tehdä töitä vai ilmiselvä kyllästyminen. Sitäkään ei kannata jäädä hautomaan yksin. Toisinaan paras lääke mielekkyyteen on tehtäväkierto.

VÄLITÄ KOLLEGOISTA

Myös varhaisen puuttumisen mallilla sujuvoitetaan työntekoa. Ideahan on, että jos homma takkuilee, asia

HYVÄSTÄ VIELÄ PAREMMAKSI otetaan puheeksi. Joku voi tarvita lisää koulutusta selvitäkseen muuttuneesta työnkuvasta, toisella voi olla ongelmia terveytensä kanssa.

– Jos huomaa, että kollegalla on vaikeuksia selvitä normaalista työtehtävästä, häntä kannattaa ottaa hihasta kiinni ja kysäistä, onko jokin hätänä, tarvitsisiko hän apua.

Varhaisen puuttumisen malliin kuuluu myös järjestellä pitkältä sairauslomalta palaavan työt siten, että hän selviää niistä ilman uuvuttavaa ponnistelua.

On koko työyhteisön etu, että mahdolliset sairauslomakierteet saadaan katkaistua, että remmi pysyy kasassa. Silloin työtkin sujuvat.

M

iten työ sujuu Porvoon tilapalveluissa? Mikäli vastausta haetaan keväällä tehdyn työhyvinvointikyselyn Sykkeen tuloksista, tulos on, että hyvin.

– Tulokset koko Porvoossa olivat positiivisia, kertoo toimitusjohtaja Annika Malms-Tepponen.

Erityisen ilahduttavaa Annikan mielestä oli se, että moni tilapalveluiden ihmisistä kertoi haluavansa jatkaa työuraa eläkeiänkin jälkeen.

Plussaa oli myös se, että vaikka monesti työaika tuntuu loppuvan kesken, tilapalveluissa on kyselyn tulosten mukaan kuitenkin varattu aikaa eri tehtäviä varten keskimäärin hyvin.

– Meidän ihmiset pitävät mitoituksia oikeudenmukaisina, Annika sanoo.

Hyvistä tuloksista huolimatta työhyvinvointikyselyn tuloksia puretaan auki syksyllä pienissä työpaikkakokouksissa sekä työsuojelupareittain.

Annika muistuttaa, että aina on asioita, joissa on parannettavaa – vaikka paljon on saatu aikaan jo nyt. Työpaikkakokouksia pidetään säännöllisesti, palautejärjestelmää on kehitetty sekä hankittu uusia työtä helpottavia välineitä.

– Meidän pitää miettiä vielä esimerkiksi sitä, miten ihmiset voisivat vaikuttaa enemmän työhönsä. Pitää muistuttaa siitä, että jokainen voi olla mukana aktiivisesti miettimässä keinoja työn kehittämiseen.

Hyvä me!

13

Helli jalkojasi

Seisomatyöläisen jalat joutuvat koville, etenkin jos työasento on staattinen.

Keräsimme Tilapalveluiden työfysioterapeutin Jonas Turusen vinkit jalkojen hoitoon. Jalkojaan kannattaa huoltaa ja vammoja ennaltaehkäistä niin työpäivän aikana kuin sen jälkeenkin.

TEKSTI JA KUVA: PÄIVI AHVOEN, KUVITUS: SANNA NYLEN

14

Yleisin oire alaraajojen rasituksesta ovat turvotus ja väsyminen. Heikentynyt verenkierto ja aineenvaihdunta ovat tekijöitä, jotka johtavat turvotukseen. Siksi pyritäänkin siihen, että työpäivän aikana aktivoidaan alaraajojen lihaksia. Se saa aikaan veren virtauksen laskimoista sydämeen, kertoo Jonas Turunen.

TYÖPÄIVÄN JÄLKEEN

TYÖPÄIVÄN AIKANA:

• Mitä raskaampi fyysinen työ sen tärkeämpi on hengitys- ja verenkiertoelinten hyvä hoito. Se tapahtuu parhaiten kestävyysliikunnalla. Raskas työ asettaa keholle enemmän vaatimuksia.

• Yleisesti ottaen kannattaa vaihtaa asentoa mahdollisimman usein. Se tasaa rasitusta.

• Hiero jalkapohjaa. Käytä vaikka tennispalloa tai vesipulloa ja kuljeta jalkapohjaa joka suuntaan sen päällä.

• Siirrä painoa varpaille, kantapäille ja tee kevyitä kyykkyjä. Se vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa jaloissa.

• Siirrä pieniä esineitä varpaiden avulla.

Poimi vaikka lyijykynä lattialta ja toista.

Jalkapohjaa ja –holvia tukevat pienet lihakset kiittävät.

• Käytä hyviä työjalkineita ja vaihda työjalkineita päivän aikana mikäli se on mahdollista. Jalkapohjan pienet lihakset ilahtuvat kaikenlaisesta vaihtelusta.

• Lihashuolto eli alaraajojen avaavat venytysliikkeet tekevät hyvää.

• 10-30 sekunninkin mikrotauot, joiden aikana voit istua, tekevät hyvää.

• Pyörittele nilkkoja ja nosta sitten jalat kohoasentoon vaikka seinää vasten ja käy makuulle. Kohoasento vilkastuttaa myös verenkiertoa ja on mukavan rentouttavaa työpäivän päätteeksi.

• Jos voit välillä nostaa jalkoja vuorotellen jollekin tasolle tee se. Esimerkiksi seisten tehtävät työt

Hyvä me!

15

Sujuva arki TEKSTI: REIJA KOKKOLA KUVAT: PÄIVI AHVONEN

Flunssakausi iskee. Työtekijät sairastuvat. Asiakkaan arkeen se ei kuitenkaan saa vaikuttaa.

Tilalle järjestetään tuuraaja, joka perehdytetään työhön. Jos kiinteistöissä paikat repsottavat tai sisäilma askarruttaa, lähtee ammattilainen hätiin. Ateriat saapuvat kohteisiinsa ajallaan. Se vaatii tarkkaa suunnittelua ja kovaa työtä. Näin arki saadaan sujumaan.

P ia-Mari a Sta

Huhtisten al

uekeittiön es

rck,

imies

”REISSUVIHKOJEN AVULLA SAAMME PALAUTETTA RUOASTA.”

S

atoi tai paistoi, tuli räntää tai ei, Pia-Maria Starck nousee pyörän selkään puoli seitsemän maissa aamulla ja polkee työpakalleen Huhtisiin. Sitten hän tarkistaa, ovatko kaikki työkaverit paikalla, eli kolme vakituista ja yksi sijainen.

Starck sanoo olevansa joka paikan höylä.

– Jos joku on vaikkapa sairaana, menen tekemään hänen tehtäviään. Se onnistuu, sillä kaikki täällä osaavat hommansa, eivätkä tarvitse neuvontaa. Olen muutenkin mukana aamuhommissa, eli pakkaan päiväkoteihin lähteviä ruokia tai valmistan erikoisruokavalioruokia. Aamut ovat kiireisiä, kun ruoat pitää saada nopeasti kohteisiinsa ja ruokkia oma väki, eli päiväkodin ja koulun asiakkaat.

Kun aamukiire helpottaa ja ruokailu on päässyt alkamaan, Starck siirtyy toimistolle pariksi tunniksi tekemään paperitöitä.

– Valmistelen tilauksia, suunnittelen ruokalistoja ja

16

teen muita paperitöitä.

Syötyään lounaan hän siirtyy purkamaan valtavia tiskimääriä keittiölle palautuneista laatikoista. Sen jälkeen jää vielä hetki aikaa tutkia toimistolla mahdollista palautetta.

– Keittiöiden välillä kulkevien reissuvihkojen avulla saamme palautetta ruoasta, ja minä sitten vastaan palautteeseen, Starck kertoo.

Starck on oiva esimerkki siitä, miten voi kehittää ja kouluttaa itseään työn ohessa. Hän on suorittanut kokin ja esimiehen tutkinnon oppisopimuskoulutuksella.

Parhaillaan hän suorittaa oppisopimuksella johtajan erikoisammattitutkintoa.

– Oppisopimuskoulutus on minulle ehdottomasti paras tapa opiskella. Näitä hommia oppii parhaiten työssä oppimalla. On hienoa, että työnantaja antaa henkilökunnalle mahdollisuuden tällaiseen itsensä kehittämiseen, Starck kiittää.

”KOSKAAN EI VOI VARMASTI TIETÄÄ, MITÄ TYÖPÄIVÄ TUO TULLESSAAN.”

E

nnen kahdeksaa aamulla kiinteistöpäällikkö Mika Söderström kurvaa autollaan Porvoon tilapalveluiden toimiston pihaan.

– Vastaan yksikköni kanssa Porvoon kaupungin kiinteistöjen ylläpidosta. Kiinteistönhoitajia meillä on noin 40. Yhdessä talotekniikkakavereiden kanssa tuotamme kiinteistönhoitopalveluita niin, että asiakkaiden arki sujuu ja he voivat keskittyä omaan toimintaansa. Meillä on lisäksi LVISA- ja sisäilma-asioiden asiantuntemusta, Söderström kertoo.

Hänestä on mukavaa, että päivät ovat monipuolisia, eikä koskaan voi varmasti tietää, mitä työpäivä tuo tullessaan. Kiinteistöpalvelupäällikön pitävät kiireisenä monenlaiset hallinnolliset tehtävät, palaverit sekä paperihommat. Kentällä häntä ei jatkuvasti nähdä.

– Paljon menee aikaa juridisiin ja hallinnollisiin asi-

Mika Söderström,

vt. kiinteistöpalvelupäällikkö

oihin, mutta käytännön työtkin pitäisi ehtiä hoitaa. Ja varsinkin nyt alkuvaiheessa tulee paljon uutta asiaa.

Porvoon tilapalveluita ravistellut työkulttuurimuutos liikelaitokseksi siirtymisen myötä on näkynyt arjessa. Söderström iloitsee siitä, että kehitystä parempaan suuntaan on jo tapahtunut ja kehitystyötä jatketaan tulevaisuudessakin. Pinttyneet vuosikymmeniä vanhat ajatusmallit ja toimintatavat ovat saamassa uutta suuntaa.

– Työtehtäviini kuuluu myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen. Meillä on tällä hetkellä hyvä porukka ja tekemisen meininki. Kulttuurimuutos on kuitenkin vaatinut pitkän ajan, ja sen jalkauttaminen kentälle on ollut vaihtelevaa. Osa on uudessa asiakaslähtöisessä ajattelussa mukana heti, osalta se on vaatinut aikaa. Toimintamme on kuitenkin tehostunut vastaamaan paremmin nykypäivän vaatimuksia, Söderström kuvailee.

Hyvä me!

17

”HAASTEITA RIITTÄÄ, MUTTA TYÖ ON TODELLA MUKAVAA JA PALKITSEVAA.”

J

aana Sauremaa on itsekin vielä tutustumisvaiheessa, sillä hän aloitti työt siivoustyön ohjaajana viime toukokuussa.

Hän on perehtynyt vastuulleen kuuluviin kouluihin, päivä- ja vanhainkoteihin sekä terveysasemaan.

– Toimin työnjohtajien tukena, kun arjessa sattuu ja tapahtuu. Etenkin sairaustapauksissa tarvitaan tuuraajaa, jota opastan opastaa uuteen kohteeseen.

Paljon aikaa kuluu palavereissa, suunnittelussa ja asiakastapaamisissa. Haasteita riittää, mutta työ on todella mukavaa ja palkitsevaa.

Saarenmaasta on mukavaa, kun jokainen päivä on erilainen. Tiettyjen rutiinien lisäksi yllätyksiäkin riittää. Joskus hän viettää vaikka koko päivän siivoustyöntekijän tukena, mikäli tämä tarvitsee erityistä neuvontaa.

– Meillä on sovittuja yhteistyöpalavereja, joiden pohjalta suunnittelemme toimintaamme, esimerkik-

18

Jaana Sauremaa, siivoustyön ohjaaja

si ohjeistuksia työntekijöillemme. Aina on kuitenkin myös tilanteita, joissa pitää reagoida nopeasti, kuten juuri tuuraamistilanteissa, Sauremaa sanoo.

Aamuisin hän suuntaa Kuninkaanportin toimistolle, ellei edellisenä päivänä ole sovittu asiakaspalaveria asiakkaan luokse tai perehdyttämistä kohteessa jossa on aloittanut uusi työntekijä tai sijainen. Perjantaisin on varattu kaksi ja puoli tuntia työnjohtajakokoukseen. Sitä Sauremaa pitää hyvänä käytäntönä.

– Puhumme menneestä ja tulevasta. Esimiehemme Marianne Seppänen pitää talouskatsauksen, saamme ohjeistuksia ja työnohjausta ja suunnittelemme lomien aikatauluja.

Tällä hetkellä Sauremaa työstää myös toiminnanohjauskansiota. Tavoite on, että jokaiseen toimipisteeseen voidaan taata tasalaatuinen suoritus.

– On tärkeää, että työntekijät voivat hyvin. Silloin he jaksavat, ja asiakas saa parasta mahdollista palvelua.