Eliksiiri

Eliksiiri

Även svens på ka!

Loviisan lääkäriaseman sidosryhmälehti 1/2010

Kuka huolehtisi yrittäjästä Työhyvinvointi puhuttaa Syö hyvin, voi paremmin

Ennakoiva työterveyshuolto

40+ Senioriliikunta

vuosihuoltoon!

Satsaa liikuntaan

1

Uudenlaista ajattelua senioriasumiseen

Loviisan lääkäriasema esittäytyy s. 42

AMMATINHARJOITTAJA - SINULLAKIN ON OIKEUS TYÖTERVEYSHUOLTOON! Olet myös oikeutettu sairauspäivärahaan tai sairausosapäivärahaan.

Lue lisää sivulta 10.

Sisällys 5

Infopilleri Pientä ja helposti pureskeltavaa

8

ratkaisevan nopeaa hoitoa Yleislääkärin vastaanotolla

14

VAIN terve jaksaa yrittää Oma terveys on yrittäjän tärkein voimavara

15

TYÖHYVINVOINTI on strateginen sijoitus Itkeekö työkaveri? Onko pomo pahana?

17

HENKILÖKEMIA on huono selitys Noora Lintukangas kolumnoi

18

TÖIHIN on mukava tulla Kulta-Ajan koti arvostaa työntekijöitään

20

Kuuntele kehoasi Johanna Lagerholmin elämänmuutos

23

KEHO ei tarvitse rahaa vaan rakkautta Osteopaatin puheilla

28

OMA koti kullan kallis Turvallista ja helppoa asumista senioreille

30

Työ opettaa, koulu täydentää Oppisopimuksella ammattiin

32

Älä ota nälkävelkaa! Sanoo Patrik Borg s. 37

LIIKUNTA on lääkettä Lääkäri Raija Tuononen kertoo miksi kannattaa liikkua

35

KESKIVARTALOLIHAVUUS saa soittaa hälytyskelloja Metabolinen oireyhtymä on länsimainen elintasosairaus

38

KÄÄNNÄ katse silmiin Optikko Jarmo Laine ja silmälääkäri Reijo Ahosen yhteistyö

2

Seniorit viihtyvät punttisalilla s. 24

Eliksiiri

Lääkäri vain auttaa Harvaa kevättä on odotettu kuten tätä! Vaikka talvi oli ennätyskaunis, oli se myös kylmin, lumisin ja liukkain naismuistiin. Loviisassakin lennähdeltiin satoja kertoja takamuksille, liukasteltiin portaissa, jopa tipahdeltiin katoilta – lumityöt oli tehtävä sielläkin. Selkiä venähti, ranteita murtui ja takaraivoihin nousi kivistäviä kuhmuja. Harvana talvena on lääkäriä tarvittu kuten tänä.

Istuin itsekin yllätyksekseni maaliskuisena aamuna aamupalaverin sijaan loviisalaisen lääkäriasema Ergon vastaanotolla loukkaantuneen käden kanssa. Kiihdyttäessäni kotiovelta autolle väliin tuli liukas mäki.

Lääkärin tarve tulee yleensä varoittamatta, siksi Ergokin on ottanut hyvän palvelun periaatteekseen sen, ettei asiakkaan tarvitse odottaa hoitoa. Nopeaa toiminta oli nytkin. Murtumia ei löytynyt, ja hetken päästä ajelin jo kohti Helsinkiä käsi napakassa siteessä.

Vaikka osaava palvelu hädän hetkellä onkin ilo, ei sellaista ihmetroppia olekaan, jolla pelkkä lääkäri pitäisi ihmisen terveenä. Tämä lehti muistuttaa siitä, että hyvinvointi on myös läheisiä ympärillämme, kaupungin liikuntatarjontaa, työn sisältöä, työterveyshuoltoa, osaavaa palvelua kaupassa, oikeanlaista vakuuttamista ja joskus jopa vieruskaverin ensiaputaitoja. Kun terveyden perusasiat ovat kunnossa, ei yksi mätkähdys mäessä tunnu missään.

Kaikkein merkittävin terveystekijä olet sinä itse: Sinä päätät käydä teettämässä lääkärillä koneistosi keväthuollon. Sinä teet valinnan sijoittaa terveyteesi ruokavalion ja liikunnan saralla. Sinä huolehdit jaksamisestasi. Ja sinä hidastat vauhtia, kun edessä on liukas mäki.

Höllää tänä keväänä tahtia ja satsaa itseesi, niin pullotat parasta elämän eliksiiriä!

Mia Jokiniva Päätoimittaja Eliksiiri

Eliksiiri

Julkaisija | Loviisan Lääkäriasema Ergo, Kuningattarenkatu 11, Kauppakeskus Galleria 2 krs, 07900 Loviisa, 019 517 2000 Kustantaja | peak press & productions oy, Laivurinkatu 2, 07920 Loviisa, 019 535 552, www.peakpress.net Päätoimittaja | Mia Jokiniva Toimitusneuvosto | Päivi Ahvonen, LL Janne Lepola, Margareta Bergheim-Johansson, Mia Jokiniva Toimitus & ulkoasu | peak press Toimituspäällikkö & AD | Päivi Ahvonen Taitto | Päivi Ahvonen, Milla Ketolainen Toimittajat | Seppo Iisalo, Reija Kokkola, Ulla Ora Valokuvaajat | Virpi Lehtinen, Eeva Kangas Ruotsinkielinen käännös | Staffan Möller Painopaikka | Scanweb, Kouvola. Kannen paperi Galerie Art Silk 200g Silk, MY Brite Silk 80g. |Kannen kuva Virpi Lehtinen ISSN-L 1798-937X , ISSN 1798-937X

3

info pillereitä

Koonneet Päivi Ahvonen, Seppo Iisalo, Mia Jokiniva

Loviisa Baby 2010 -

Lahja jokaiselle vauvalle

Uuden Loviisan kunniaksi kaupunki lahjoittaa kaikille vuonna 2010 syntyville vauvoille Pillow Case -nutun. Pillow Case on artesaani, valokuvataiteilija Virpi Lehtisen vanhoista tyynynpäällisistä suunnittelema pehmeä kietaisupaita.

Lehtinen kerää ihania retro-tyynyliinoja kirpputoreilta ja käyttää paljon aikaa hauskojen kuosien löytämiseen. Paidan vuori on yhdestä, päällinen toisesta tyynyliinasta. Kuosien herkullinen yhdistely tekee vauvanutuista oikeita karamelleja.

Ekologiset kietaisupaidat on viimeistelty huolella ja ne on numeroitu uniikeiksi pieniksi taideteoksiksi. Ompelutyössä auttaa Nea Heine Pikku Pietarin Pihasta.

Vauvat saavat paitansa neuvoloiden kautta, myös takautuvasti. Pyydä siis omaasi, jos et ole jo saanut sitä. Mikäli sinulla on kaapissasi herkullinen mummon vanha tyynyliina, jonka soisit jatkavan elämäänsä vauvanvaatteena, voit tuoda sen peak pressin studiolle maanantaisin huhtikuun kahden ensimmäisen viikon ajan. Osoite on Laivurinkatu 2.

Lovisa Baby 2010 -

En gåva åt varje baby!

Kuva Janne Lehtinen

För att hedra Nya Lovisa skänker staden en Pillow Case-omlottskjorta till alla bebisar som föds år 2010. Den mjuka babyskjortan Pillow Case, som är gjord av gamla örngott, bär artesanen och fotografen Virpi Lehtinens signatur.

Lehtinen skaffar härliga retrobetonade örngott på bland annat loppmarknader, där hon letar efter skojiga mönster. Skjortans foder är gjort av ett örngott, medan översidan är gjort av ett annat. Mönsterkombinationen gör skjortorna till verkliga karameller. De ekologiska skjortorna är välgjorda och numrerade som små unika konstverk.Vid sömnaden assisterar Nea Heine från Lilla Petters Gård.

Bebisarna får sina skjortor från rådgivningen, även i efterhand. Kom ihåg att be om en skjorta om du inte har fått någon. Kanske du har ett trevligt örngott från mormors tid i skåpet? Lämna in örngottet hos peakpress på Skepparegatan 2 i Lovisa (måndagar, första två veckor i april) om du vill ge det ett nytt liv.

4

Hyvin varusteltu lääkekaappi voi säästää jopa sairaaalareissulta.

Mitä sinun lääkekaapistasi puuttuu?

Kotilääkekaapin

Milloin kannattaa lähteä lääkäriin?

TOP 10 1. Särkylääke 2. Kuumemittari 3. Desinfiointiaine 4. Kortisonivoide 5. Laastari 6. Närästyslääke 7. Antihistamiini 8. Kurkkutabletit 9. Ummetuslääke 10. Kyypakkaus

Muistathan aika ajoin tarkistaa lääkekaappisi sisällön. Vanhentuneet lääkkeet eivät kuulu roskiin, vaan apteekkiin. Joka kodissa olisi hyvä olla myös ensiapulaukku.

Ilmoitamme yrityksillemme tulevista kursseista hyvissä ajoin.

Elvyttämiskoulutus harjoituksineen kuuluu jokaisen kurssin ohjelmaan. Lisäksi kartoitetaan ennaltaehkäisevästi riskejä.

– Vähintään puolet koulutusajasta koostuu käytännön harjoituksista, Tove Ahlgren kertoo.

Yleisenä tavoitteena pidetään sitä, että 5–25 henkilön työpaikoilla vähintään yksi työntekijä on saanut elvytys- ja ensiapukoulutuksen. Toisaalta ensiapu on kenelle tahansa tärkeä kansalaistaito.

Lisätietoja: Tove Ahlgren 019 517 2024, tove.ahlgren@loviisanlaakariasema.fi

Ota Kela-kortti mukaan asioidessasi Loviisan lääkäriasemalla. Näin omavastuuosuus voidaan vähentää suoraan laskustasi. Jos sinulla on yksityinen vakuutus, vakuutusyhtiötäsi voidaan laskuttaa suoraan. Lisätietoa ajanvarauksesta 019 517 2000.

Alle kouluikäiset lapset voivat sairastaa kotona nuhakuumetta kaksi tai kolme vuorokautta, ennen kuin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkärintutkimuksen tarve riippuu kuitenkin lapsen yleiskunnosta. Syökö hän, juoko hän ja tuleeko virtsaa? Jos kuivumisen vaara on olemassa, lääkärin puoleen kannattaa kääntyä viipymättä. pitää hakeutua lääkärin vastaanotolle, sillä kysymys voi olla infektiotaudista tai ruokamyrkytyksestä.

• Jos sinulle sattuu työ- tai vapaa-ajan tapaturma, ota yhteys työterveydenhuoltoon tai lääkäriasemaan. Vaikka vamma ei olisi vakava, dokumentointi on tarpeen vakuutustenkin takia.

Heti hoitoon

• Voimakkaat kiputilat, jotka eivät mene ohi tavallisilla särkylääkkeillä, vaativat lääkärissä käyntiä. Erityisesti sydän- ja rintakivut antavat aihetta pikaiseen syyn selvittämiseen.

• Jos ihmisen olemus muuttuu yhtäkkisesti, suupieli roikkuu ja puhe alkaa sammaltaa, älä viivyttele yhteydenotossasi.

•

Silmään kohdistuviin vammoihin on aina syytä suhtautua vakavasti. Vähäiseltäkin näyttävä silmävamma voi vaurioittaa pysyvästi silmän valoa taittavia osia ja aiheuttaa näön heikkenemisen.

•

Sijoita euro – saat takaisin kuusi Kun pieni Dragsfjärdin kunta 20-kertaisti työhyvinvointiin ja työterveyshuoltoon käyttämänsä rahasumman, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä väheni selvästi. Kunta säästi vuodessa yli 65 000 euroa.

– Työhyvinvointiin sijoitetun summan tuotto oli 46 prosenttia, tiivisti Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen Tampereella hiljattain pidetyssä työhyvinvointiseminaarissa.

Dragsfjärd ei ole yksittäistapaus. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin sijoitetuille rahoille saa keskimäärin lähes kuusinkertaisen tuoton.

•

• Myös kahden kolmen päivän ripulin jälkeen

Osaisitko elvyttää työkaverin?

Osaatko toimia oikein, jos joku saa työpaikallasi sairauskohtauksen tai jos sattuu tapaturma? Loviisan lääkäriaseman ensiapukurssien suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa työterveydenhoitaja ja ensiaputaidon kouluttaja Tove Ahlgren.

– Mukaan voivat tulla ensikertalaisten lisäksi myös ne, jotka tuntevat tarvetta kerrata ja täydentää ensiaputaitojaan.

Ensiapukursseja on eripituisia. Esimerkiksi EA1 ja EA2 ovat 16-tuntisia ja kaksipäiväisiä, kun taas kertauskurssit ovat 4–8 tunnin mittaisia.

– Ensikertalaisille suosittelen EA1-kurssia, jonka voi sitten kerrata kolmen vuoden kuluttua.

Mitään yleispätevää sääntöä siitä, milloin lääkäriin kannattaa lähteä ei ole. Silti joitain viitteellisiä ohjeita on olemassa.

Tarvitsetko lääketieteellistä kelpoisuustodistusta?

Loviisan lääkäriasemalta saat säteilytyön, sukeltamisen, merimiestyöskentelyn ja lentämisen sekä lennonjohdon edellyttämät kelpoisuustodistukset.

LÄHDE: Kauppalehti tiistai 16.02.2010. Lue tai kuuntele koko uutinen sivulla kauppalehti.fi

5

Palovammassa mahdollisimman nopeasti aloitettu viilentäminen vähentää vamman syvyyttä ja kipua. Jos loukkaantuneen tila on vakava tai lapsi saa pienenkin pahan palovamman, soita hätäkeskuksen numeroon 112.

Vakuutusasiaa

Sairaus- tai tapaturmavakuutukset mahdollistavat nopean hoidon. Vakuutuksen ottanut voi käyttää yksityisen lääkäriaseman palveluja, erikoislääkärin tutkimukset mukaan lukien.

Vakuutuksista turvaa L

ähivakuutuksen Loviisan toimiston palvelupäällikkö Leena Lindfors ja myyntipäällikkö Mikael Forstén kertovat, mitä etuja Lähivakuutuksen aikuisille tehty sairaus- ja tapaturmavakuutus Aikuisturva tarjoaa.

Kenelle aikuisturva on tarkoitettu?

– Aikuisturvavakuutus korvaa 18–65-vuotiaiden aikuisten sairauden ja tapaturman hoitokuluja. Vakuutuksen ottaja voi valita laajan turvan, jolloin hän saa hoitokulujen lisäksi myös päiväkorvauksen tapaturman aiheuttamasta työkyvyttömyydestä, tapaturman haittakorvauksen sekä kuolemantapakorvauksen tapaturmaisesta kuolemasta.

Voiko kuka tahansa hakea aikuisturvaa?

– Aikuisturvaa voivat hakea kaikki 17–59-vuotiaat. Se on tarkoitettu niin yrittäjille, työssäkäyville, opiskelijoille kuin kotiäideille tai -isillekin.

Vaaditaanko etukäteen lääkärin todistus?

- Ei. Vakuutus myönnetään henkilön itsensä täyttämän ja allekirjoittaman terveysselvityksen perusteella.

Mitä hyötyä aikuisen sairauskuluvakuutuksesta on?

– Esimerkiksi se, että vakuutuksen ottanut voi itse päättää, valitseeko hän julkisen terveydenhoidon vai käyttääkö yksityisen lääkäriaseman palveluja, erikoislääkärin tutkimukset mukaan lukien.

– Yksityispuolella pääsee nopeasti tutkimuksiin ja hoitoon, jota muuten joutuisi odottamaan pitkiä aikoja.

Tapaturmien lisäksi sairauskuluvakuutus korvaa sairauden hoitokuluja, esimerkiksi korkean verenpaineen hoitoon määrättyjen lääkkeiden kulut ja lääkärikulut.

Mitä aikuisturvavakuutus maksaa?

– Hinta riippuu vakuutuksen ottajan iästä ja vakuutuksen laajuudesta. Tässä yksi hintaesimerkki: Pariskunnalla on kotivakuutus Lähivakuutuksessa. 43-vuotiaan miehen sairauskuluvakuutus maksaa tällöin 164 euroa vuodessa. 36-vuotiaan vaimon vuosimaksu on 122 euroa.

Lähivakuutuksella on myös omat vastaavat sairaus- ja tapaturmavakuutustuotteet lapsille ja nuorille.

LÄHIVAKUUTUKSEN TOIMISTOT: Loviisa/Lovisa Brandensteininkatu/ Brandensteinsgatan 19 020 522 7640 Lapinjärvi/Lappträsk Lapinjärventie/Lappträskvägen 25 A 3 020 522 7450 Liljendal Kartanontie/Herrgårdsvägen 14 A 1 020 522 7440

Kundbetjäningschef Leena Lindfors och försäljningschef Mikael Forstén på Lokalförsäkrings kontor i Lovisa berättar vilka förmåner Lokalförsäkrings vuxenskydd erbjuder.

För vem är vuxenskyddet avsett?

– Vuxenskyddsförsäkringen ersätter vårdkostnaderna vid sjukdom och olycksfall för personer i åldern 18–65 år. Försäkringstagaren kan välja omfattande skydd, vilket innebär att försäkringen, utöver vårdkostnaderna, betalar dagersättning vid olycksrelaterad arbetsoförmåga, menersättning vid olycksfall och dödsfallsersättning vid olycksrelaterat dödsfall.

Kan vem som helst teckna vuxenskyddsförsäkring?

– Alla i åldern 17–59 år kan teckna en vuxenskyddsförsäkring. Försäkringen är avsedd för såväl företagare, som förvärvsarbetande, studerande och hemmavarande mödrar och fäder.

Behövs läkarintyg?

- Nej. Försäkringen beviljas på basis av en hälsoutredning som försäkringstagaren själv fyller i och

6

Lähivakuutuksen Loviisan toimistossa neuvovat palvelupäällikkö Leena Lindfors, myyntipäällikkö Mikael Forstén ja asiakasneuvoja Lena Weckman.

undertecknar.

Vad har man för nytta av sjukkostnadsförsäkringen för vuxna?

– Bland annat att försäkringstagaren själv kan välja om hon eller han vill anlita den offentliga sjukvården eller en privat läkarstation, inklusive specialläkarundersökning.

– Den privata sektorn erbjuder ofta snabbare undersökning och vård än den offentliga. Utöver kostnaderna vid olycksfall ersätter sjukkostnadsförsäkringen vårdkostnaderna vid sjukdom, till exempel läkarkostnaderna och medicinkostnaderna vid behandling av högt blodtryck.

Vad kostar vuxenskyddsförsäkringen?

– Försäkringspremien beror på försäkringstagarens ålder och försäkringens omfattning. Här följer ett exempel: Exempelparet har en hemförsäkring hos Lokalförsäkring. Den 43-årige makens sjukkostnadsförsäkring kostar 164 euro per år och den 36-åriga makans 122 euro per år.

info pillereitä Piikitä punkkia vastaan

Suomessa on kattava ilmainen rokotusohjelma, mutta rokotusohjelmaa täydentäviä rokotteita voi hankkia maksamalla ne itse. Rokotusohjelmaa voi täydentää muun muassa HPV-, pneumokokki-, influenssa-, vyöruusu-, vesirokko-, puutiaisaivotulehdus- ja niin sanotuilla matkailurokotteilla. Kysy lääkäriltäsi. Lisätietoa rokotteista www.suojaudu.fi

Kevät ja niiskunenät ovat täällä taas Duodecimin kustantama Allergia on perusteos niille, jotka haluavat ymmärtää paremmin allergioiden syntyä, oireita ja hoitoa. Haittatekijöiden poissulkeminen ei ole enää allergisen ainoa hoitomuoto, vaan nykyisin suositellaan myös valvottua karaisemista eli allergisen sietokyvyn parantamista.

Tilaus Duodecimin verkkokaupasta www.duodecim.fi Hinta 45 €.

Rokote suojaa tyttöjä kohdunkaulan syövältä Papilloomaviruksen aiheuttama infektio HPV on suurin kohdunkaulan syövän riskitekijä. Loviisan lääkäriasemalla vastaanottoa pitävä synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Anna-Maija Airaksinen kertoo, että papilloomaviruksen aiheuttamaan infektioon on löydetty ehkäisevä rokote. Rokote suojaa tehokkaasti kohdunkaulan syövältä, mikäli se annetaan ennen seksielämän aloittamista.

Altistuminen papilloomavirukselle alkaa, kun nuori aloittaa seksielämän. Airaksisen mukaan nykynuorilla se tapahtuu melko varhain.

– Ehkä jo ylä-asteikäisenä. Rokote ei tietenkään ole kehotus nuorelle aloittaa seksielämä, hän sanoo.

Rokotteesta on hyötyä vain siinä tapauksessa, ettei ole ehtinyt sairastaa yhtään HPV-infektiota. Siksi jo 10–12-vuotiaat tytöt kannattaisi rokottaa. Tämän hetken tutkimustiedon mukaan rokotteen suoja kestää ainakin viisi vuotta, mahdollisesti eliniän.

– Itselläni on tuon ikäiset tyttäret. Aioin kyllä rokotuttaa heidät, Airaksinen sanoo.

Ä

lä osta lääkkeitä netistä!

Internetin kautta myytävät

lääkkeet ovat usein vaarallisia väärennöksiä. Osta lääkkeet turvallisesti apteekista, jossa sinua neuvoo asiantunteva henkilökunta.

Onnettomuus merillä? Soita!

Yleinen hätänumero 112 Meripelastus 020 41000

Haloo? Onko Kela?

Kun soitat Kelaan, et enää soita suoraan paikalliseen toimistoon, vaan valtakunnalliseen palvelunumeroon. Linjat ovat auki arkisin kello 8.00–18.00.

Nuoret naiset voivat sijoittaa ensimmäisen käyntinsä gynekologin luokse siihen, kun seksielämä koittaa ellei esimerkiksi kuukautisten kanssa ole ongelmia aikaisemmin, kertoo synnytys- ja naistentautien erikoislääkäri Anna-Maija Airaksinen.

Loviisan lääkäriaseman oma laboratorio palvelee aina lääkärikeskuksen ollessa auki. Pikakokeista saa vastaukset odottaessa ja lopuista yleisistä tutkimuksista saman päivän aikana. Laboratorio toimii ilman ajanvarausta, silti erilaisiin rasitus- ja toimintakokeisiin, esimerkiksi sokerirasitukseen, spirometriaan ja EKG-tutkimukseen kannattaa varata aika. Peruslaboratoriotutkimuksia tehdään arkipäivisin myös ilman lähetettä, mutta KELA korvaa ainoastaan lääkärin määräämät tutkimukset. Erillisestä korvauksesta voidaan laboratoriokokeet ottaa myös asiakkaan kodissa.

7

Asiakas maksaa puheluista paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun.

Palvelunumerot löytyvät osoitteesta www.kela.fi

Tiesitkö, että

• Loviisan tanssiopistolla on miesten oma pilatesryhmä. Tunti on hyvä muun muassa selkävaivoista kärsiville. Lisätietoja www.loviisantanssiopisto.fi • Kuntokeskus Balanssi järjestää paino nhallintakursseja.

Ryhmässä painon pudotus, hallinta ja liikunta on helpompaa kuin yksin. Lue lisää aiheesta www.kunt okeskusbalanssi.fi

Terveyspalvelut Loviisan lääkäriasema Ergossa pyritään siihen, että hoitoon pääsee mahdollisimman nopeasti. Yleensä ajan saa jo samalle päivälle.

Teksti Reija Kokkola, kuvat Virpi Lehtinen

Ratkaisevan nopeaa hoitoa Moni suomalainen lähtee lääkäriin vasta kun on pakko. Yleensä silloin on jo kiire. Sairauksia helpommin suomalainen hakee lääkäriltä apua äkilliseen loukkaantumiseen.

Loviisan lääkäriasema Ergon yleislääkäri Janne Lepola laskeskelee tapaavansa vuosittain tuhansia loukkaantuneita ja sairastuneita loviisalaisia. Kesäisin myös ulkopaikkakuntalaiset koputtelevat ovella. Heidän vaivansa ovat usein pienonnettomuuksista johtuvia, kuten ongenkoukkuja sormissa.

Jokainen potilas hoidetaan Lääkärin työ on hektistä, sillä useimpina päivinä juostaan kilpaa kellon kanssa. Asiakkaan ei saa antaa odottaa, sillä nopeus on yksityisen lääkäriaseman valttikortti.

– Lähtökohtana on se, että vastaanotolle saa ajan samana päivänä, jos ei ihan illan kynnyksellä soita. Aikaa varataan noin 15–20 minuuttia potilasta kohden, Lepola sanoo.

– Ergossa työskentelee yrittäjinä useita lääkäreitä, joten taiteilemme niin, että kaikki halukkaat saavat mahdollisimman nopeasti vastaanottoajan eikä heidän tarvitsisi odotella liian pitkään odotustilassa.

Kiire tai ei, Lepola vakuuttaa, että jokainen potilas hoidetaan hyvin. Laboratorioon pääsee yleensä myös heti ja tulokset saadaan samalla käyntikerralla.

– Jos laboratorionäytteet lähetetään keskuslaboratorioon Helsinkiin, tulokset saa seuraavana päivänä.

Apu vaivaan kuin vaivaan Ensimmäiseksi Lepola haastattelee asiakkaan ja kysyy vaivaa. Sitten tutkitaan, tehdään päätelmät ja aloitetaan hoito.

– Hoitokin pyritään käynnistämään nopeasti. Jos apua ei saa yleislääkäriltä, asiakas ohjataan spesialistin luokse. Samalla saatetaan ottaa näytteet, joita erityislääkärin tiedetään tarvitsevan, Lepola kertoo.

Epidemioiden lisäksi tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat Lepolan asiakkaiden tyypillisiä vaivoja.

Myös vuodenajat vaikuttavat lääkäriaseman työtilanteeseen. Talvisin Loviisan läpi kulkee yleensä pari flunssa-aaltoa, ja kesällä taas mökkiläiset hoidattavat itseään lääkäriasemalla.

– Talvisin liukastellaan ja kesällä harrastukset aiheuttavat jonkin verran loukkaantumisia.

Hoitoa ja hallintoa Lepola työskentelee neljänä päivänä viikosta Loviisan Ergossa. Yhtenä päivänä hän ottaa potilaita vastaan Vantaalla lääkärikeskus Jumbomedissä.

Päivä alkaa aamuyhdeksältä, ja työt lääkäriasemalla päättyvät viimeistään iltakuudelta. Väliin mahtuu kymmeniä asiakkaita ja erilaisia vaivoja. Päivän päätyttyä Lepola tekee yrittäjyyteen kuuluvia hallinnollisia töitä.

Vaikka työ on rankkaa, se on myös antoisaa. Voimaa antaa lääkärin vahva halu auttaa. Kyky hoitaa potilas kuntoon on usein paras kiitos.

Lepola kertoo vähän aikaa sitten vastaanotolle saapuneesta miehestä, joka oli käynyt päävammansa kanssa jo kolmella lääkärillä. Vaikka kaikki neurologiset testit näyttivät normaaleja tuloksia, mukana ollut vaimo oli sitä mieltä, että mies ei ole oma itsensä.

Lepola tarkkaili miestä hetken ja kysyi tarkentavia kysymyksiä. Hän sai yhden vastauksen, jonka perusteella päätti lähettää asiakkaan välittömästi Helsinkiin jatkotutkimuksiin.

Seuraavana päivänä Lepola sai miehen vaimolta soiton: työdiagnoosi oli ollut oikea. Mies oli leikattu välittömästi. Helsinkiläinen lääkäri oli sanonut, että miehellä olisi ollut elinaikaa enää noin puolitoista tuntia.

– Nyt mies on kunnossa. Soitto antoi hyvän mielen pitkäksi aikaa ja oli samalla osoitus siitä, että joskus elämä on pienestä kiinni. Seurantalinjaan päätyminen hoitomuotona olisi ollut kohtalokasta, Lepola sanoo. n

8

Valmistaudu vastaanotolle Harva tulee ajatelleeksi, että ei ole ihan yhdentekevää, millä tavalla asiakas valmistautuu lääkärikäyntiin. Moni käy ennen lääkäriin tuloa vessassa ja suihkussa.

Jos epäilee virtsatietulehdusta tai kärsii muista alavatsaongelmista, eivät vessa tai suihku ennen lähtöä kannata virtsanäytteen ottamisen takia.

Flunssapotilaiden ei pitäisi tulla lääkäriasemalle kovin paljon ennen sovittua vastaanottoaikaa.

Näin vältetään tartuntoja.

Lääkelista on myös hyvä olla mukana lääkärille tultaessa etenkin, jos hoitosuhde ei ole kestänyt pitkään.Se on tärkeää, sillä kaikki lääkkeet eivät sovi keskenään käytettäväksi.

Lovisa Läkarstation Ergo strävar efter att erbjuda så snabb vård som möjligt. I allmänhet får patienterna besökstid redan samma dag.

Loviisan lääkäriasema Ergon yleislääkäri Janne Lepola työskentelee neljänä päivänä viikosta Loviisan Ergossa.

Yhtenä päivänä hän ottaa potilaita vastaan Vantaalla lääkärikeskus Jumbomedissä.

Snabb vård Allmänläkare Janne Lepola vid Lovisa Läkarstation Ergo tar emot flera tusen sjuka eller skadade lovisabor per år.

– Sommartid har vi även patienter från andra orter. Fiskekrokar som landat i huden och andra mindre olycksfall är vanliga besöksorsaker, berättar Janne Lepola.

Alla patienter behandlas Ibland är det hektiskt värre. Eftersom snabbheten är ett trumfkort får man inte låta kunderna vänta för länge.

– Principen är att kunden skall få en besökstid samma dag. Besökstiden är normalt 15 - 20 minuter. Ergo har flera privatläkare, så i allmänhet lyckas vi i våra föresatser.

Janne Lepola försäkrar att alla patienter behandlas oavsett brådskan. Laboratoriet betjänar i allmänhet genast, vilket innebär att patienten får de flesta provsvaren i samband med läkarbesöket.

Hjälp vid olika besvär Besöket inleds med en kort intervju. Janne Lepola undersöker patienten och ställer en diagnos, varefter behandlingen påbörjas.

– Strävan är att inleda behandlingen så fort som möjligt. Vid behov remitteras patienten till en specialläkare. Ibland tar vi sådana prover som vi på förhand vet att specialläkaren önskar, berättar Janne Lepola.

Epidemier och sjukdomar i stöd- och rörelseorganen är vanliga åkommor.

Besvären varierar med årstiderna. Under vintern behandlar vi bland annat influensa och halkskador och sommartid behandlar vi olika semesterskador.

Vård och administration

Yleislääkäri saa pienellä paikkakunnalla hoidettavakseen asiakkaita laidasta laitaan.

Lapsiperheet arvostavat sitä, että he saavat lapsilleen ajan tutulle lääkärille nopeasti.

LOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA ERGO Kuningattarenkatu 11, Loviisa 019 517 2000 www.loviisanlaakariasema.fi

9

Janne Lepola tar emot på Lovisa Läkarstation Ergo fyra dagar i veckan. Under arbetsdagen, som börjar klockan 9 och slutar klockan 18, träffar Janne Lepola tiotals patienter med olika besvär. Sitt administrativa arbete sköter han efter den egentliga arbetsdagen.

Arbetet är tungt men givande. Janne Lepola drivs av en stark vilja att hjälpa. Läkaryrket utvecklar människokännedomen och ofta förtäljer redan handslaget väldigt mycket.

– Då patienten stiger in i rummet iakttar jag hans eller hennes rörelser och hållning. Vid intervjun berättar sättet att tala ofta lika mycket om hur patienten mår som det han eller hon säger, förklarar Janne Lepola. n

Työterveyshuolto

Työterveyshuolto

ON OIKEUS

Hely Snellman kertoo, että tarkastuksissa on löytynyt yrityksiä, jotka ovat toimineet jopa kymmenen vuotta ilman työterveyshuoltoa.

10

Työterveyshuolto kuuluu kaikille työpaikoille, vaikka asia pienimmissä

Teksti Ulla Ora, kuvat Virpi Lehtinen

yrityksissä helposti unohtuu.

Lain mukaan jokaisen yrityksen työntekijällä on oltava mahdollisuus työterveyshuoltoon.

– Kaikki yritykset, joissa on yksikin palkattu työntekijä, ovat velvollisia järjestämään työntekijöilleen työterveyshuollon, sanoo työterveyshoitaja Hely Snellman Loviisan lääkäriasema Ergosta.

Hänen mukaansa myös yksityisyrittäjien työterveydestä huolehtiminen on tärkeää. Nykyään heidänkin on mahdollista saada Kelan korvausta lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi sairaanhoidon kustannuksista.

Olennainen osa työterveyshuoltoa on työstä johtuvien terveyshaittojen ennaltaehkäisy. Tavoitteena on, että työntekijä olisi fyysisesti ja henkisesti hyvässä kunnossa myös eläkkeelle jäädessään.

Työsuojelupiirit tekevät yrityksissä erilaisia tarkastuksia, joissa selvitetään, onko yrityksen työterveyshuolto järjestetty asianmukaisesti. Snellmanin mukaan tarkastuksissa on löytynyt yrityksiä, jotka ovat toimineet jopa kymmenen vuotta ilman työterveyshuoltoa.

Työterveyspalveluista laaditaan sopimus Työterveyshuollon palveluiden järjestämisestä laaditaan työterveyshuoltosopimus. Sopimuksen voi tehdä joko yksityisen lääkäriaseman tai kunnallisen työterveyshuoltoyksikön kanssa. Yritykset voivat myös yksin tai yhdessä muiden yritysten kanssa perustaa oman työterveysaseman.

Sopimuksen laatimisen jälkeen työterveyshuollon edustajat tekevät työpaikkaselvityksen, jossa kartoitetaan työpaikan fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät sekä henkiset kuormitustekijät. Myös työpaikan tapaturmariskit, ergonomiset olosuhteet sekä ensiapuasiat käydään läpi.

Työpaikkaselvityksestä laaditaan kirjallinen raportti, johon kirjataan toimenpide-ehdotukset esiin tulleiden riskitekijöiden vähentämiseksi. Työterveyshuolto seuraa myös näiden toimenpide-ehdotusten toteutumista.

Työpaikkaselvityksen pohjalta yritykselle laaditaan työterveyshuollon toimintasuunnitelma, johon kirjataan muun muassa lakisääteisten terveystarkastusten ja muiden terveyden seurantatarkastusten aikataulu ja

11

sisältö sekä muu yhteistyö kunakin toimintakautena.

Aktiivisella yhteistyöllä hyviä tuloksia Snellmanin mielestä aktiivinen yhteistyö yrityksen ja työterveyshuollon välillä on hedelmällistä.

– Yhteistyön avulla saadaan myös parhaat tulokset muun muassa yrityksen sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Useiden yritysten kanssa yhteydenpito onkin varsin aktiivista ja molemminpuolista.

Työterveyshoitajat osallistuvat kutsuttuina myös yritysten työsuojelutoimikuntien kokouksiin, joissa saadaan tietoa yrityksen työturvallisuuteen liittyvistä asioista.

Työtehtävien vaihto auttaa jaksamaan Usein esimies ottaa työterveyshuoltoon yhteyttä, jos työntekijän työkyky on alentunut tai hänellä on runsaasti poissaoloja. Silloin työterveyshuollon edustajat, työntekijä ja esimies neuvottelevat yhdessä, millä keinoilla työntekijän työssä selviytymistä voidaan parhaiten tukea.

– Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi lyhennetty työaika tai työtehtävien muutos vähemmän rasittaviin tehtäviin, kertoo Snellman.

Työterveyshoitajalle voi puhua kaikista ongelmista.

Jos vaiva ei kuulu työterveyshuollon piiriin, asiakas ohjataan jatkotutkimuksiin. Tarkkaa rajanvetoa siihen, mikä kuuluu työterveyshuollon piiriin, on hankala asettaa. Esimerkiksi jonkin pitkäaikaissairauden päähoitovastuu saattaa olla muualla, mutta työterveyshuollon tulee aktiivisesti seurata sairauden vaikutusta työntekijän työssä selviytymiseksi.

Tyypillisimmät sairasvastaanotolle tulon syyt ovat erilaiset infektiosairaudet, vatsataudit sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet.

Uupumus näkyy vastaanotolla Työtahdin kiristyminen useissa yrityksissä näkyy myös työterveyshuollossa, kun stressi ja työuupumus ajavat työntekijöitä vastaanotolle.

– Sellaisiakin tilanteita on tullut, että asiakkaan vointia kysyttäessä vastauksena on itku, jossa uupumus purkautuu.

Snellmanin mukaan työilmapiiriin liittyvät asiat ja mahdollinen kiusaaminen ovat seikkoja, jotka tulevat esiin työterveyshuollossa. Hän korostaa, että työterveyshuollolla on vaitiolovelvollisuus. Snellmanin mukaan yleensä asioista pystytään keskustelemaan työntekijän sekä työnantajan kanssa yhdessä. n

Text Ulla Ora, foto Virpi Lehtinen

Loviisassa työterveyshuoltoa järjestää Ergon lisäksi kunnallinen työterveysyksikkö. Loviisan Lääkäriasema Ergossa työterveysasioista vastaa kolme työterveyshoitajaa, kolme työterveyslääkäriä sekä fysioterapeutti.

Laskennalliset enimmäismäärät, vuosi 2009 Kalkylerat maximibelopp, år 2009 Kustannusten enimmäismäärä € Maximalt kostnadsbelopp €

Työntekijäkohtainen enimmäismäärä, vuosi 2009 / Maximibelopp per anställd, år 2009 Korvausluokka / Ersättningsklass I

148,70

89,22

Korvausluokka / Ersättningsklass II

223,10

111,55

Työnantajakohtainen enimmäismäärä, kun työntekijöitä enintään 9, vuosi 2009 Maximibelopp per anställd då antalet anställda är högst 9, år 2009 Korvausluokka / Ersättningsklass I

1487,00

892,20

Korvausluokka / Ersättningsklass II

2231,00

1115,50

Lagen om företagshälsovård gäller alla arbetsplatser trots att den ibland glöms bort vid mindre företag.

God företagshälsovård minskar sjukfrånvaron Enligt lagen skall alla arbetstagare ha tillgång till företagshälsovård.

– Alla företag, även de som har bara en anställd, är skyldiga att ordna företagshälsovård, berättar före-

Korvauksen enimmäismäärä € Maximalt ersättningsbelopp €

tagshälsovårdare Hely Snellman från Lovisa Läkarstation Ergo.

Hon anser att även privatföretagare bör tänka på arbetshälsan.

Idag får privatföretagare ersättning för den lagstadgade företagshälsovården och sina sjukvårdskostnader från FPA. Största delen av företagshälsovården handlar om förebyggande av arbetsrelaterade skador och besvär.

Målsättningen är att de anställda skall må fysiskt och psykiskt bra då de går i pension.

Vid arbetarskyddsdistriktens inspektioner kartläggs företagens hälsovård. Hely Snellman berättar att det finns företag som har verkat i upp till ett decennium utan företagshälsovård.

Avtal om företagshälsovård Företaget gör upp ett företagshälsovårdsavtal med en privat producent eller med en kommunal hälsovårdsenhet.Alternativt kan företaget, ensamt eller i samarbete med andra företag, grunda en egen företagshälsovårdscentral.

Efter att avtalet träffats kartlägger företagshälsovården arbetsplatsens fysiska, kemiska och biologis-

12

ka riskfaktorer och även de mentala belastningsfaktorerna. Man går även i genom olycksfallsriskerna, ergonomin och första hjälpen. Efter kartläggningen sammanställs en skriftlig rapport med förslag till riskreducerande åtgärder. Företagshälsovården följer också upp hur dessa rekommendationer förverkligas.

På basis av arbetsplatsutredningen uppgörs en företagshälsovårdsplan, som omfattar tidsscheman för och innehållet i de lagstadgade hälsoundersökningarna och andra undersökningar samt annat samarbete under verksamhetsperioden.

Goda resultat genom aktivt samarbete Enligt Hely Snellman bär aktivt samarbete mellan företaget och företagshälsovården frukt.

– Samarbetet leder bland annat till minskad sjukfrånvaro. Samarbetet med de flesta företagen är både aktivt och ömsesidigt. Företagshälsovårdarna bjuds ofta in till arbetarskyddskommittéernas möten, vid vilka företagens arbetarskyddsfrågor diskuteras.

Uppgiftsrotation gör det lättare att orka Cheferna kontaktar ofta företagshälsovården då någon medarbetares arbetsförmåga har sjunkit eller den anställda har hög sjukfrånvaro. I sådana situationer diskuterar en representant för företagshälsovården, arbetstagaren och chefen tillsammans hur man kan stöda och hjälpa den anställda att orka i arbetet.

– Lösningen kan vara till exempel förkortad arbetstid eller förändrade arbetsuppgifter, berättar Hely Snellman.

Kela korvaa yrityksille kustannuksia Laki vaatii yrityksiltä vähintään lakisääteisen työterveyshuoltosopimuksen. Sen lisäksi yritykset voivat tarjota työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja sisältävän työterveyshuollon. Sairaanhoidon laajuus määritellään sopimuksessa.

Työterveyshuollon kiinteitä kustannuksia ovat työterveyshuollon perusmaksut, joiden suuruus riippuu sopimuksen laajuudesta.

Muut kustannukset syntyvät palvelujen käytön mukaan.

Kela korvaa yrityksille lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia ja sairaanhoidon kustannuksista 50 prosenttia.

Taulukosta näkyvät Kelan korvausten laskennalliset enimmäismäärät.

De anställda kan ta upp alla sina problem med företagshälsovårdaren. Om problemet eller besväret inte omfattas av företagshälsovården styrs den anställda till fortsatt undersökning. Det är svårt att dra en tydlig gräns mellan vad som hör till företagshälsovården och vad som inte hör dit. Ansvaret för vården av en person som lider av till exempel en kronisk sjukdom kan höra till någon annan instans, men företagshälsovårdens uppgift är att aktivt följa upp hur sjukdomen inverkar på förmågan att orka i arbetet.

De vanligaste besöksorsakerna är olika infektioner, magsjuka och besvär i stöd- och rörelseorganen.

Arbetsutmattning syns på mottagningen Den uppskruvade arbetstakten vid många företag återspeglas av att allt fler besöker mottagningen på grund av stress och utmattning.

– Det händer ibland att den anställda brister i gråt då man frågar hur han eller hon mår.

Hely Snellman berättar att mobbning och problem i anslutning till arbetsklimatet är frågor som företagshälsovården får ta itu med. Hon betonar att företagshälsovården har tystnadsplikt.

I allmänhet kan problemen diskuteras tillsammans med den anställda och den anställdas chef. n I Lovisa erbjuder Läkarstation Ergo och den kommunala hälsovårdsenheten företagshälsovård. Företagshälsovården vid Lovisa Läkarstation Ergo sköts av tre företagshälsovårdare, tre företagshälsovårdsläkare och en fysioterapeut.

>>>

Case: Eltete Teksti Ulla Ora, kuva Virpi Lehtinen

Pitkät poissaolot vähentyivät Työterveyshuolto on helpottanut työntekijöiden arkea kartonkisia pakkausmateriaaleja valmistavassa loviisalaisyritys Eltetessä.

– Meillä tehdään fyysisesti rasittavaa työtä,

liittyviä asioita läpi useita kertoja vuodessa.

veyshuollon avulla olemme saaneet neuvoja

– Työntekijät ovat yrityksen voimavara. Tiivis

vinkkejä sopivista apuvälineistä, kertoo Elte-

tänyt pitkiä poissaoloja. Meillä on ollut useita

jossa oikea työasento on tärkeä. Työter-

työasentoihin, ohjeita taukojumppiin sekä ten henkilöstöpäällikkö Sini Hakkarainen.

Esimerkkinä toimivista apuvälineistä hän mainitsee yritykseen hankitut vahvuuksilla varustetut suojalasit.

– Moni silmälaseja tarvitseva ei halunnut

käyttää suojalaseja, joten saimme työter-

veyshuollosta neuvon, että niitä voi hankkia myös vahvuuksilla, Hakkarainen jatkaa.

Työ Eltetessä on enimmäkseen seisomatyötä, mikä rasittaa selkää ja niskaa.

– Olemme saaneet ohjeistukset taukojumppia varten, mutta niiden järjestäminen on

jokaisen omalla vastuulla, eihän ketään voi pakottaa liikkumaan. Eltetessä käydään työturvallisuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin

13

yhteistyö työterveyshuollon kanssa on vähenkolmikantapalavereja, joissa työterveyshoi-

taja, työntekijä ja työnantaja yrittävät löytää

työntekijän tilanteeseen ratkaisua. Usein keinona on työtehtävien vaihto.

Hakkaraisen mukaan Eltetessä on haluttu keskittää työterveyshuolto samaan paikkaan. Hä-

nen mielestään tiivis yhteistyö työterveyshoitajan kanssa on ollut tarpeen.

– Työpaikan ilmapiiri ja työkaverit ovat tär-

keitä tekijöitä työssä jaksamisessa. Onneksi nykyään voidaan puhua myös psyykkisistä ongelmista. Joskus yhteishengen eteen on

jouduttu työpaikallamme ponnistelemaan, ja työuupumustakin on ollut.

Työpaikalla on viihdyttävä. Muuten kynnys jäädä kotiin sairaslomalle madaltuu.

n

Työterveyshuolto

Loviisan lääkäriasema on Mehiläisen työterveyshuollon yhteistyökumppani.

Vain terve jaksaa yrittää Yrittäjillä on usein kyky ennakoida ja arvioida liiketoimintaansa liittyviä riskejä. Joskus kuitenkin unohtuu yksi keskeinen tekijä, oma terveys. Siihen panostamisella

Työterveyshuolto painottaa ennaltaehkäisyä, sanoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri KariPekka Martimo.

Teksti Päivi Ahvonen, kuva Arto Wiikari

on suora vaikutus yritystoiminnan onnistumiseen.

Työntekijälle työterveyshuolto on mieluisa etuisuus, jota pienyrittäjät eivät aina osaa hyödyntää omalla kohdallaan.

– Me lähestymme pienyrittäjiä tarjoamalla heille sitä samaa työterveyshuollon tuomaa lisäarvoa kuin isompien yritysten palkansaajatkin saavat, kertoo Mehiläisen johtava työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimo.

Terveys auttaa yrittämään Martimo on puhunut aiheesta ”Terveys auttaa yrittämään” tilaisuuksissa, jotka on suunnattu yksin- tai pienyrittäjille.

– Peilistähän se yrittäjän tärkein resurssi ja vastuuhenkilö löytyy. Jokaisen omissa intresseissä on pitää itsensä kunnossa eli työkykyisenä. Tässä työterveyshuolto voi auttaa. Yksinyrittäjien on hyvä pohtia työterveyshuollon suomia mahdollisuuksia. Se on etuus, jota ei kannata jättää käyttämättä.

Yrittäjät kokevat työnsä lähtökohtaisesti mielekkääksi ja ovat valmiita panostamaan työhön vähän enemmänkin kuin lääkäri määräisi.

Ennakoi riskit Martimon mukaan kaikessa yrittämisessä ja liiketoiminnassa menestyvät ne, jotka osaavat ennakoida riskejä ja hallita niitä. Yksinyrittäjän kannattaa pohtia,

mitä häneen itseensä liittyviä riskejä on olemassa ja miten niitä voi pienentää.

– Yrittäjän oma joustavuus ja kestävyys ovat liiketoimintaa edistäviä vahvuuksia, joita uhkaavia riskejä harvoin mietitään. Kuitenkin esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöllä voi olla perustavanlaatuiset vaikutukset siihen, miten yrittäjä voi bisnestään hoitaa.

Työterveyshuolto kartoittaa yhdessä yrittäjän kanssa kriittiset ominaisuudet ja riskit, joita sitten lähdetään yhdessä purkamaan.

– Sairaustapauksen sattuessa myös yrittäjällä on oikeus sairauspäivärahaan, osasairauspäivärahaan (osaaikaiseen sairauslomaan) ja muihin erilaisiin Kelan etuuksiin, joita ei kannata jättää käyttämättä.

Moni YEL-vakuutettu ei esimerkiksi välttämättä tiedä, että omavastuuaika sairastumistapauksessa on kolme arkipäivää, minkä jälkeen myös yksityisyrittäjä on oikeutettu sairauspäivärahaan. On olemassa erilaisia etuisuuksia, joista harva yrittäjä tietää, ellei kuulu työterveyshuollon piiriin.

Yrittäjä tarvitsee verkostoja Työterveyslääkäri Kari-Pekka Martimon mukaan yrittäjiksi valikoituu usein sitkeitä ihmisiä, jotka ryhtyvät yrittäjiksi työn mielekkyyden vuoksi. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin. Yrittäjillä ei ole muita suurempi riski sairastua masennusperäiseen tai muuhun

14

työuupumukseen.

– Silti verkostoituminen on tärkeää. Jokainen tarvitsee joko työssä tai vapaa-ajalla kontakteja, joiden avulla saa päästettyä paineet ulos. Vaarana yksinyrittäjällä voi olla se, että hän ei osaa purkaa puhuen työhön liittyviä hankalia tunteita. Vaikeiden asioiden verbalisointi auttaa jäsentämään asioita ja näkemään ne selkeämmin.

Sen vuoksi keskustelu on tärkeää.

Yrittäjälle uudistuminen ja luovuus ovat tärkeitä.

Niihin vaikuttaa suoraan esimerkiksi se, kuinka paljon nukkuu.

– Uni on tärkeää, mutta esimerkiksi alkoholi nopean rentoutumisen keinona on huono, koska se heikentää eheyttävän yöunen vaikutusta useaksi vuorokaudeksi. n

Pienissä yrityksissä työntekijät voivat keskimääräistä paremmin, mitattiinpa työhyvinvointia, sairauspoissaoloja, työn mielekkyyttä tai vaikutusmahdollisuuksia. Yrityksen rakenteet ovat usein kunnossa, mutta niitä pitäisi vahvistaa huolehtimalla myös työterveysasioista.

Työhyvinvointi

on strateginen sijoitus

Teksti Mia Jokiniva, kuvitus Sanna Nylen

Kauniit puheet ja keppijumppa eivät riitä yrityksen työhyvinvointistrategiaksi. MUKAVA-hankkeessa uskotaan, että kun yritys oppii työhyvinvoinnista tarpeeksi, se näkyy henkisen, fyysisen ja taloudellisen pääoman kasvuna. >>>

15

Työhyvinvointi

MUKAVA on opetushallituksen rahoittama hanke, joka toimii vuosina 2008-2010. Mukaan kuuluvat Amiedu, Edupoli, Kiipulan ammattiopisto, Pohjois-Satakunnan AKK, Porin aikuiskoulutuskeskus, PSK-Aikuisopisto, Sedu aikuiskoulutus, Timali, TTS koulutus, Ylä-Savon ammattiopisto. Mukana ovat myös AIKE Oy ja Työterveyslaitos.

Työkaveri itkee vessassa, kun pomo on ollut taas äreänä. Firman tulostavoitteet karkaavat. Oma lounastauko uhkaa jäädä työtaakan takia väliin, mutta jos kuitenkin pitäisi mölyt mahassaan ja kiristäisi tahtia, niin ehkä mielen pohjalla kaiveleva muisto edellisistä ytneuvotteluista haihtuisi etäämmälle?

Monessa yrityksessä haastavat ajat tuntuvat työntekijöiden hyvinvoinnissa. Jaksaminen on kahvipöytäkeskustelujen ykkösaihe. Henkilöstölehdet luettelevat hyvinvointivinkkejä, ja aihe mainitaan johdon PowerPoint-esityksissä. On sauvakävelypalavereja ja työpaikkaliikuntaa. Silti, vaikka työhyvinvoinnista puhutaan kaikkialla, moni voi huonosti. Miksi?

– Pelkkä puhe tai yksittäiset teot, kuten virkistyspäivät, eivät riitä työhyvinvoinnin luomiseen. Hyvinvoinnin pitäisi näkyä johdonmukaisemmin yritysten strategioissa. Myös strategioiden toteuttamiseen pitäisi sitoutua, sanoo valtakunnallisen MUKAVA-työhyvinvointihankkeen Edupolin osuuden projektipäällikkö Mervi Kalsi.

MUKAVA-hankkeeseen kuuluu Edupolin lisäksi yhdeksän muuta suomalaista aikuiskoulutusorganisaatiota. Ne kehittävät ja arvioivat kolmivuotisen hankkeen aikana omaa toimintaansa työhyvinvoinnin

edistämiseksi. Samalla ne kouluttavat suomalaisyrityksiä, jotta työhyvinvointi osattaisiin tuoda kaikkialla tehokkaammin puheista käytäntöihin.

Jokaisella sama vastuu – Työhyvinvointi koostuu kaikesta työpaikoilla tapahtuvasta. Se on psyykkistä ja fyysistä terveyttä, hyviä sosiaalisia suhteita, mutta myös motivaatiota työhön.

Lisäksi siihen vaikuttavat työntekijän ammatillinen osaaminen, työn johtaminen ja yksityiselämäkin, Kalsi kertaa.

Koska työhyvinvoinnista ovat vastuussa kaikki työpaikalla toimijat, jokaisen johtajasta alaiseen täytyy ymmärtää, miten yhteisen hyvän eteen toimitaan.

MUKAVA tarjoaa yrityksille palveluja, joissa vahvistetaan organisaatioiden työhyvinvointirakenteita niiden yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Maija-Leena Kaikkonen toimii yhdessä MUKAVAn aikuiskoulutusorganisaatiossa, Kiipulan ammattiopistossa, työelämäpäällikkönä. Hän on kokenut kouluttaja ja tietää, milloin yrityksissä voidaan huonosti.

– Työhyvinvoinnin kärsiminen voi ilmetä esimerkiksi lisääntyneinä sairauspoissaoloina. Minun työni

16

on selvittää, mistä oikein on kyse, Kaikkonen sanoo.

Joskus syyksi huonosti voimiseen osoittautuu nopealla tahdilla muuttunut työympäristö, työtehtävät, joskus esimerkiksi huono johtaminen tai puutteelliset työyhteisötaidot. Avoimella keskustelulla ja oikeilla toimenpiteillä viihtyminen sekä työtehot voidaan hilata taas plussan puolelle.

Terveys kertautuu tuottavuutena MUKAVA-hankkeen uusi anti keskustelulle työhyvinvoinnista on se, että kun työhyvinvointi kirjataan jo yrityksen strategiaan, toteutuu se toimenpiteidenkin tasolla varmemmin.

Kaikkonen kertoo, että Suomessa tällainen strategia-ajattelu vasta orastaa. Hyvin onnistuneeksi esimerkiksi hän nimeää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin, jonka hyvinvointiluvut ovat omaa luokkaansa.

HUS onkin kirjannut strategiaansa työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet, toteutustavat ja työkalut.

Koska työhyvinvointi koskettaa koko yhteiskunnan toimivuutta, sen ylläpitämiseen pitäisi ryhtyä ajoissa.

Monissa yrityksissä on tiedostettu vasta taloudellisten

Näin hoidat työhyvinvointia: Työtekijänä: • Ole luotettava työtoveri.

• Harjoita tervettä kriittisyyttä itsesi ja työpaikan toimintamallien suhteen.

• Ole kiinnostunut päivittämään taitojasi työntekijänä.

• Hoida oma tehtäväsi ja anna pomon hoitaa omansa.

• Tue esimiestäsi. Hän ei ole kaiken kestävä sylkykuppi.

• Arvioi säännöllisesti motivaatiotasi, kykyjäsi ja toiveitasi työtehtävien suhteen.

Johtajana: Ole johdonmukainen ja oikeudenmukainen päätöksissäsi.

• Tunne johtamisen perusviitekehys. Johtamista on opiskeltava kuten muitakin taitoja.

• Kunnioita alaisiasi ja tunne heidät, he ansaitsevat sen.

• Toimi johtajana siksi, että haluat sitä. Ei siksi, että olet ajautunut työhön.

•

Yhteisön jäsenenä: • Ota vastuu käytöksestäsi.Työpaikka ei ole areena kiukutteluun.

• Arvosta ja kannusta työtovereita.

• Käytä vuorovaikutustaitojasi. Anna palautetta ja kuuntele.

• Kysy rohkeasti, mutta jaa myös tietoasi, jos sinulta kysytään.

seikkojen kautta, että työhyvinvointiin kannattaisi panostaa.

Työterveyslaitoksen valmisteilla olevan tutkimuksen mukaan suomalaiset työnantajat menettivät vuonna 2008 ennenaikaisten eläkkeiden takia yli 23 miljardia euroa. Jos lukuun lisätään sairauspoissaolojen ja työtapaturmien aiheuttamat kulut, kasvaa summa entisestään.

– Ikääntyvä väestö asettaa omat paineensa nuorten hyvinvoinnin hoitamiselle. Viime aikaiset tutkimukset osoittavat huolestuttavasti, että alle 30-vuotiaista jo noin 10 % arvelee, ettei ole enää työkykyinen parin vuoden kuluttua*, Mervi Kalsi täydentää.

MUKAVA-hankkessa uskotaan, että suomalaisen työn tulevaisuus voi olla paljon näitä lukuja valoisampikin. Hankkeen filosofia perustuu siihen, että työhyvinvointiosaaminen ei tule kenellekään äidinmaidossa.

Sekin on asia, joka opitaan. n

Henkilökemia on huono selitys Työpaikka ei ole perhe tai parisuhde, jossa ollaan olemassa toista varten, kirjoittaa Noora Lintukangas.

Työyhteisö on työntekijälle hyvin merkityksellinen. Töissä vietetään lähtökohtaisesti kahdeksan tuntia päivässä, mutta työkavereita ei voi valita samalla tavalla kuin puolisoaan tai ystäviään. Työtehtävät voivat jo sinällään olla tarpeeksi haastavia, mutta mitä jos työkaverit tämän lisäksi ovat hankalia tyyppejä? Kun peliin astuvat tunteet, itse kunkin henkilökohtaiset ongelmat, huonosti nukuttu yö, päänsärky tai teini-ikäisen lapsen kanssa aamulla käyty riita, asiat monimutkaistuvat.

Työpaikalle tullaan ennen kaikkea tekemään työtä. En tarkoita, että se ei voisi olla myös mukavaa ja nautinnollista. Tarkoitan, että työnantaja maksaa työntekijälle tämän ajasta ja työpanoksesta. Aikuisen ihmisen pitäisi työpaikallaan kyetä tekemään töitä myös ei-niin-kivojen tai ei-niin-samanhenkisten ihmisten kanssa. Tunteita ei tarvitse tuoda työpaikalle.

Anteeksi kuinka? Eikö ihminen nyt kuitenkin ole psykofyysinen kokonaisuus: huonosti nukuttu yö nyt vain aiheuttaa äreyttä, joka saattaa kanavoitua työyhteisöön. Kiire saattaa aiheuttaa tiuskimista. Alaisen typerä kysymys provosoi vastaamaan nenäkkäästi. Asia on juuri näin.

Kysymys onkin itsensä tuntemisesta ja itsehillinnästä. Ja sen tunnistamisesta, mikä kuuluu työpaikalle ja mikä taas ei. On utopiaa ajatella, että kaikki kollegat olisivat ”samalla aaltopituudella”.

Työntekijöiden ei tarvitse olla parhaita kavereita keskenään. Itse asiassa näin on jopa parempi. Kun tavoitteena ei ole miellyttää ystävää, pääsevät erilaiset mielipiteet myös rohkeammin esiin. Tällainen työyhteisö toimii ammatillisesti, jolloin kaikkien on mukava tehdä töitä. Myös vastuunjako ja esimiessuhteet ovat näin selkeämpiä. Kun kaikki kykenevät työntekoon kaikkien kanssa voi työyhteisö keskittyä olennaiseen: työn tekemiseen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja työhön liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Tämä lisää motivaatiota, viihtymistä, työssä oppimista sekä onnistumisen elämyksiä ja tekee työstä tuloksellisempaa. Esimieheltä tämä tosin vaatii myös raudanlujaa ammattitaitoa ja tasapuolisuutta sekä tervettä itsetuntoa.

Omien tunteiden ja käytösmallien tunnistaminen on hyvin tärkeää.

Jos jokainen on vastuussa itsestään ja omasta ammattimaisesta käytöksestään, päästään sillä pitkälle. Kokeilkaa vaikka!

Huumori on muuten hyvä merkki sisäisestä joustavuudesta.

Kirjoittaja on loviisalainen toimittaja, joka on työskennellyt niin alaisena kuin esimiehenä hyvin erilaisissa työyhteisöissä. Hänen ajatuksensa työyhteisön hyvinvoinnista pohjaavat organisaatiopsykologi Pekka Järvisen kirjoihin ja luentoihin.

*Työhyvinvoinnin asiantuntijayritys Odumin ja työeläkeyhtiö Varman tekemä laaja Suomalaisen työntekijän hyvinvoinnin selvitys (2009)

Kolumni 17

Työhyvinvointi Loviisalaisen hoitokoti Kulta-Ajan kodin johtaja Susanne Vauhkonen haluaa työntekijöidensä pysyvän talossa. Siksi hän näkee vaivaa sen eteen, että työpaikalla voidaan hyvin.

Töihin on Teksti Ulla Ora, kuvat Virpi Lehtinen

mukava tulla – Toivon, että asioista puhutaan suoraan. Ongelmat tulee selvittää mieluummin ennen kuin niitä edes tulee, loviisalaisen hoitokodin johtaja Susanne Vauhkonen sanoo.

Vauhkonen pitää vuosittain työntekijöilleen kehityskeskustelun. Hän neuvottelee jokaisen työntekijän kanssa kahden kesken työpaikan ilmapiiristä. Vuorovaikutustaitoja ja tiimityöskentelyä pohditaan myös ulkopuolisten kouluttajien avulla.

– Huomaan melko helposti, jos joku työntekijä voi huonosti. Silloin pyrin puhumaan hänen kanssaan ja selvittämään tilanteen, mutta usein ongelma liittyy enemmän kotioloihin kuin työpaikalle.

Vauhkonen korostaa, että käytännön työtehtävien jako ja työn suunnittelu ovat tärkeitä tekijöitä hyvän ilmapiirin luomiseksi. Kulta-Ajan kodissa istutaan maanantaisin pohtimaan koko viikon rutiinit.

Perheenjäsenten tultava toimeen

Susanne Vauhkosella on ratkaisukeskeinen lähestymistapa hyvän työilmapiirin edistämiseen.

18

Kulta-Ajan kodissa on 35 työntekijää ja 50 asiakasta, joista suurin osa on päihde- ja mielenterveysongelmaisia. Asiakkaiden ikä vaihtelee 35:stä 60 vuoteen. Heillä on hoitokodissa omat huoneet. Ruokailu on yhteisissä tiloissa.

– Osalle asiakkaista tämä on ainoa perhe. Meillä asuu ihmisiä, joiden välit omaisiin ovat katkenneet.

Täällä kuunellaan kaikkia, jotka haluavat esittää uusia ideoita, Sinikka Rytkönen ja Taina Blomqvist kertovat.

Föreståndaren för vårdhemmet KultaAjan Koti i Lovisa, Susanne Vauhkonen, vill att personalen stannar och därför vinnlägger hon sig om de anställdas trivsel.

Trevligt att gå till jobbet – Jag önskar att vi kan lösa problemen redan innan de uppstår. Susanne Vauhkonen för enskilda samtal med de anställda och anlitar utomstående experter för att förbättra arbetsklimatet.

Familjemedlemmarna måste komma överens Vårdhemmet Kulta-Ajan Koti har 35 anställda och 50 klienter, vars ålder varierar mellan 35 och 60 år.

– Vissa klienter har inga anhöriga och därför är det viktigt att vårdhemmets anställda stannar hos oss.

Susanne Vauhkonen berättar att de som är lediga ofta hoppar in när det behövs för att få det hela att fungera.

Det är svårt att hitta kompetenta vikarier.

– Vi har mycket låg sjukfrånvaro.

Perheenä oleminen on hoitajille haaste, siksi työntekijöiden pysyminen talossa on tärkeää.

Vauhkonen on tyytyväinen siihen, että heillä on riittävästi vakinaista henkilökuntaa. Pätevistä sijaisista on kuitenkin pula. Siksi työntekijät tulevat vapailta töihin paikkaamaan poissaolevan vuoroja ja saavat vastaavasti vapaata.

Luottamuksella ja huumorilla eteenpäin Sinikka Rytkönen tuli töihin Kulta-Ajan kotiin 19 vuotta sitten, kun koti oli juuri perustettu. Hän on viihtynyt talossa.

– Tärkeintä täällä on hyvä työilmapiiri. Työkaverit ja asukkaat tukevat toisiaan, Rytkönen sanoo.

Hänen mielestään on tärkeää, että esimiehet luottavat työntekijöihin ja antavat heille vastuuta. Hän itse on talossa työsuojeluvaltuutettuna.

– Rivityössä leipääntyy nopeasti, jos ei saa toteuttaa omia ideoita ja uudistaa tehtäviä. Täällä se on onnistunut, ja olen kokenut, että minuun luotetaan. Jos meille tulee uusi työntekijä tuoreiden ideoiden kanssa, häntä pitää kuunnella ja ottaa oppia sen sijaan, että ideat tyrmättäisiin.

– Niin, ja huumori on iso juttu, ilman sitä on vaikea pärjätä tällaisessa työyhteisössä, hän muistuttaa.

Kulta-Ajan kodin työntekijät viettävät yhteistä ai-

kaa myös työpaikkansa ulkopuolella. He tekevät teatterimatkoja sekä risteilyitä. Viime vuonna työporukka järjesti iltamat työväentalolla.

– Harjoittelimme ohjelmaa työpaikalla taukojen aikana. Sitä oli ihana tehdä ja suurin osa väestä tuli mukaan.

Rytkönen puhuu kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, joka vaikuttaa kaikkeen jaksamiseen.

– Jos työpaikalla on hyvä henki, sinne menee mielellään. Poissaolot vähenevät automaattisesti.

Hyvä henki vähentää poissaoloja Lähihoitajaksi opiskeleva Vesa Miettinen tuli KultaAikaan oppisopimuksella.

– Olen työskennellyt autonkuljettajana, rakennuksilla sekä haudankaivajana. Pelkäsin, että naisvaltaisilla aloilla juorutaan selän takana, mutta en ole huomannut sellaista täällä. Kuljen Loviisaan töihin Porvoosta saakka. Joka aamu on ollut mukava lähteä.

Vastaava sairaanhoitaja Taina Blomqvist on ollut talossa kahdeksan vuotta ja kokee hoitokotityön itselleen sopivaksi.

– Yksityisessä kodissa kaikkien täytyy tsempata, jotta työpaikalla voidaan hyvin. Täällä työntekijät tuntevat toisensa, eikä vaihtuvuus ole suurta. n

19

Chefens förtroende är viktigt Sinikka Rytkönen, som började arbeta vid vårdhemmet då det grundades för 19 år sedan, är idag skyddsombudsman.

– Det viktigaste är att cheferna litar på de anställda och ger dem ansvar.

– Då vi anställer personal är vi alltid lyhörda för nya idéer.

– Humor hjälper oss att orka, säger Sinikka Rytkönen.

De anställda umgås även utanför jobbet. Ifjol ordnades till exempel ett samkväm på folkets hus.

God atomsfär minskar frånvaron Sinikka Rytkönen använder gärna begreppet övergripande välmående.

– Om arbetsklimatet är gott går alla gärna till jobbet, vilket minskar frånvaron.

Vesa Miettinen, som studerar till närvårdare, kom till vårdhemmet på läroavtal.

– Jag åker varje morgon från Borgå till Valkom och det känns alltid rätt.

Vårdhemmets ansvariga sjuksköterska, Taina Blomqvist, har jobbat åtta år i huset och upplever sitt arbete som givande.

– På ett privat vårdhem måste alla kämpa för välmåendet. Hos oss stöder de anställda varandra. n

Hyvinvointi

Johanna Lagerholm on alanvaihtaja. Kun entinen työ ei enää tuntunut omalta, kouluttautui hän uudestaan. Nyt Johanna on luontaistuotepuodin tyytyväinen omistaja.

Teksti Reija Kokkola , kuvat Virpi Lehtinen

Kuuntele kehoasi

20

Johanna Lagerholm päätti muuttaa elämänsä muutama vuosi sitten. Hän lopetti työnsä luokanopettajana ja aloitti luontaistuoteyrittäjänä. Uranvaihto ei ole kaduttanut päivääkään. Lagerholm tietää, että keho ja mieli kulkevat käsi kädessä ja pyrkii itsekin kohti kokonaisvaltaista tasapainoa.

– Tykkäsin työskennellä lasten kanssa. Mutta kotona minua odottivat kolme pientä lasta. Tunsin, ettei minulla riittänyt töiden jälkeen enää tarpeeksi läsnäoloa heille. Lisäksi olin jo koulutyttönä haaveillut omasta luontaistuotekaupasta, hän sanoo.

37-vuotias Johanna Lagerholm kertoo olleensa aina kiinnostunut luontaishoidoista. Hänen ajatusmaailmansa kulmakivenä on holistinen terveysnäkemys siitä, että ihmisen hyvinvointi on kokonaisvaltaista. Siihen vaikuttavat ravinto, liikunta, ympäristö, oikeastaan ihan kaikki. Kuten myös työ, jonka parissa vietetään leijonanosa arjesta.

– Elämä on tasapainoilua, mutta olen tietoisesti

pyrkinyt kehittämään itsetuntemustani. Olen oppinut kuuntelemaan kehoani ja todennut fyysisen hyvinvoinnin vaikutuksen mielen tasapainoon. Minulle se konkretisoituu hyvin uusimmassa harrastuksessani flow-joogassa.

Objektiiviset neuvot auttavat Johanna Lagerholmin kaupan takahuoneessa on runsaasti alaan liittyvää kirjallisuutta.

– Tämä työ ei ole minulle pelkästään luontaistuotteiden myymistä, vaan pyrin neuvomaan ja auttamaan asiakkaita mahdollisimman monipuolisesti. Luontaistuotekaupassa asiakkaat jäävät helposti ymmälleen tarjonnan yltäkylläisyyden keskellä. Ja jos on vielä etukäteen lukenut luontaistuotejulkaisuja, on hämmennys sitäkin suurempi. Asiantuntija osaa neuvoa oikean tuotteen valinnassa ja tuotteiden yhteensopivuudessa.

Luontaistuotemainonnan viesti on tällä hetkellä ”vahvin lääke on paras”, mikä ei Lagerholmin mielestä välttämättä ole hyväksi jokaiselle. Toki mainonnan kautta saadaan kuluttajille välitetyksi myös uutta tietoa. Kun naistenlehdet kirjoittivat suomalaisten tarvitsevan runsaasti D-vitamiinia pimeänä vuodenaikana, lisääntyi sen myynti viime syksynä reilusti.

– Kuuriluontoisesti voin suositella vahvoja tuotteita, mutta muuten perusterveen ihmisen kannattaa olla maltillinen annostuksissa. Suosittelen mielelläni mahdollisimman luonnonmukaisia ja puhtaita tuotteita, Johanna Lagerholm neuvoo.

tärkeä asia. Jos asiakas ostaa tuotteen, jonka terveydelliset vaikutukset liittyvät tiettyihin sairauksiin, siitä muistetaan mainita asiakkaalle. Soittamalla valmistajalle voidaan selvittää mahdollisia sivu- tai yhteisvaikutuksia.

– Jos käyttää säännöllisesti tiettyä luontaistuotetta, siitä täytyy mainita lääkärille. Meillekin tieto mahdollisista lääkehoidoista on tärkeää, jotta voimme auttaa oikean tuotteen valinnassa. Joskus emme suosittele lainkaan luontaistuotetta tietyn lääkityksen yhteydessä.

Johannan mukaan lääkärit ovat nykyään jossain

määrin hyväksyneet luontaistuotteiden merkityksen.

– Esimerkiksi leikkauksesta toipuvaa potilasta saatetaan neuvoa ottamaan D-vitamiinia ja Ubikinonvalmistetta.

Luontaistuoteala on vahvassa kasvussa. Jos tuoteedustaja puhuu vain euroista, Johannassa herää epäilys.

– Silloin itse asia unohtuu. Haluan tietää tuotteista, en siitä miten paljon hyödyn rahallisesti. n HERBATIK Aleksanterinkatu 2, 07900 Loviisa 019 535 979 www.herbatik.fi

Aleksanterinkadulla sijaitsevasta luontaistuotepuodista saa myös säilöntä- ja lisäaineettomia nallekarkkeja ja luomulimonaadia.

Turvallisuus on tärkeintä Joskus mielikuvat ohjaavat vahvastikin kuluttajien ostokäyttäytymistä. Siksi asiakkaan kanssa keskusteleminen on tärkeää.

– Pyrin mahdollisimman objektiiviseen neuvontaan kartoittamalla asiakkaan tarpeen ja tilanteen. Mietin yhdessä asiakkaan kanssa, mikä tuote laajasta valikoimasta olisi paras juuri hänelle. Aina ei tietenkään keskustelua synny, jotkut vain hakevat tuotteen hyllystä.

Tuotteiden turvallisuus on Johanna Lagerholmille

21

Hyvinvointi

HERBATIK Alexandersgatan 2, Lovisa 019 535 979 www.herbatik.fi

Lyssna på din kropp Johanna Lagerholm har sadlat om.

Då hennes tidigare arbete inte längre kändes rätt valde hon att byta yrke.

Idag är Johanna lycklig ägare till en bod för naturprodukter.

För några år sedan beslöt Johanna att förändra sitt liv hon slutade som klasslärare och började som företagare inom branschen naturprodukter. Hon ångrar inte sitt val.

– Jag tyckte mycket om att arbeta med barn. Hemma väntade dock mina egna tre barn och jag upplevde att jag inte orkade ge dem tillräckligt mycket efter arbetsdagen. Dessutom hade jag drömt om en egen naturproduktaffär ända sedan jag själv gick i skolan, berättar Johanna som nu är 37 år.

Johanna, som har en holistisk hälsosyn, ser människans välbefinnande som en helhet. Kosten, motionen, miljön och nästan allt annat inverkar på välbefinnandet. Liksom även jobbet, som ju lägger beslag på merparten av vår vakna tid.

Den övergripande balansen har dock inte varit en självklarhet ens för Johanna.

– Livet är en balansgång. Jag har medvetet strävat efter att bygga upp min självkänsla och jag har lärt mig att lyssna på min kropp. Fysiskt välbefinnande leder till mental balans. Det har jag kunnat konstatera i min nya hobby flow-yoga.

Objektiv rådgivning I Herbatik-affärens bakre rum finns gott om litteratur i ämnet.

– Mitt arbete handlar inte enbart om att sälja naturprodukter. Jag strävar efter att instruera och hjälpa mina kunder så mångsidigt som möjligt.

Kunder blir ofta förvirrade av sortimentets mångfald. De som på förhand har läst publikationer om naturvårdsprodukter skrapar sig ännu mer i huvudet.

Vad skall jag välja? Vilka produkter går att kombinera?

Egentligen skulle jag behöva allting!

Dagens reklam går ofta på temat ”det starkaste är bäst”, vilket enligt Johanna inte alltid är sant. Reklamen ger dock konsumenterna nyttig information om t.ex. nyheter. Sedan förra hösten har Herbatik bland

I Herbatik finns även ekologiska livsmedel i produktsortimentet.

annat sålt väldigt mycket D-vitamin.

– Jag kan rekommendera starka produkter för kurändamål, men friska människor bör vara mer återhållsamma vid doseringen. Jag rekommenderar gärna naturenliga och rena produkter, säger Johanna.

Konsumenternas köpbeteende styrs ibland av felaktiga uppfattningar och därför instruerar Johanna gärna sina kunder.

– För att kunna ge så objektiv information som möjligt kartlägger jag kundens behov och situation.

Kunden och jag funderar sedan tillsammans på vilken produkt som är lämplig. Ibland uppstår ingen diskussion, eftersom vissa kunder vet vad de vill ha, säger Johanna.

Trygga naturprodukter Produkttryggheten är viktig för Johanna. Om kunden väljer en produkt vars egenskaper sammanhänger med någon sjukdomsbehandling nämner hon alltid detta

22

för kunden. Genom att ringa till tillverkaren kan eventuella biverkningar och eventuell samverkan med andra preparat utredas.

– Den som äter någon naturprodukt regelbundet bör nämna detta för sin läkare. Det är även lättare för oss att rekommendera produkter om vi känner till eventuell medicinering. Vid viss medicinering vill vi inte alls rekommendera intag av naturprodukter. Johanna berättar att dagens läkare i viss mån godkänner naturprodukter.

Till exempel patienter som återhämtar sig från en operation kan rekommenderas intag av D-vitamin och ubikinon.

Som företagare ser Johanna Lagerholm det stora utbudet inom den växande branschen mycket tydligt.

Om representanten endast talar om euro och cent drar hon öronen åt sig.

– Det viktigaste är känna till produkten. Jag vill ha information om egenskaperna, inte om hur mycket jag kan förtjäna. n

Keho ei tarvitse rahaa

1800-luvulta peräisin oleva hoitomuoto, osteopatia,

vaan rakkautta

on tullut viime vuosina yhä suositummaksi myös Suomessa. Pehmeästä ja kehoa kunnioittavasta

Teksti Reija Kokkola, kuva Eeva Kangas

hoitomuodosta on saatu apua lukuisiin vaivoihin.

Osteopatialla voidaan hoitaa nivel- ja liikuntaelinsairauksia, mutta myös esimerkiksi astmaa, migreeniä ja sisäelimiin liittyviä ongelmia. Lääkäriasema Ergossa työskentelevä osteopaatti Topias Aro on opiskellut alaa sekä Suomessa että Englannissa. Osteopaatti ei hoida vain kehon tiettyä osaa tai kohtaa, vaan koko ihmistä. Kun keho kuntoutuu, voi mielikin paremmin.

– Hoito alkaa oikeastaan jo siinä vaiheessa, kun asiakas varaa ajan. Hoitotilanne käynnistyy hänen astuttuaan huoneeseen. Ensin haastattelen häntä. Peruskysymysten lisäksi kysyn asiakkaan ammatista, harrastuksista, mahdollisista diagnooseista, lääkityksestä, lisäravinteiden käytöstä, kaatumisista ja kolareista. Vastaukset antavat hyödyllistä taustatietoa, Aro kertoo.

Itse hoito on miellyttävää, pehmeää ja rytmistä hieromista. Topias Aro sanookin, että jokaisessa elollisessa olennossa on oma rytminsä, jonka osteopaatti aistii.

– Rytmin tuntemisen voi oppia. Hoito vaatii täydellistä keskittymistä.

Taitava osteopaatti käyttää hoitaessaan aistejaan monipuolisesti.

– Tunto- ja näköaistin lisäksi myös hajuaistin kautta voi saada tärkeää tietoa hoidettavan kehosta. Esimerkiksi millainen on asiakkaan ruoansulatuselimistön tilanne. Onko liikaa vai liian vähän mahahappoja, kenties ummetusta?

Kehon oma parantava voima Osteopatia perustuu kehon omaan parantavaan voimaan. Se houkutellaan esiin hoidossa.

– Kehoa pitää kunnioittaa. Täytyy kyetä tuntemaan, tavallaan kuulla, mitä kehossa tapahtuu hoidon aikana.

Kehon viisaus menee piiloon, jos alan väkisin painia hoidettavan kanssa. Terapeutin täytyy osata tehdä yh-

teistyötä kehon kanssa. Hoitaminen on oivaltavaa, ei suorittavaa, hän kuvailee.

Halu parantua on avain hoidon onnistumiseen. Jos tarvitsemme kipua, kehomme ei parane. Saatamme olla jopa koukussa kipuun.

– Kyse on mielen ja kehon halusta parantua. Hoito saattaa esimerkiksi nostaa kuumeen, jos keho tarvitsee kuumeen parantuakseen. Hoitokertojen määrään vaikuttaa se, haluaako asiakas hoitaa oireen vai sen lähteen.

Yhteistyössä lääkärin kanssa Aron mukaan moni käyttää lääkkeitä turhaan. Monet lääkäritkin ovat huolestuneita runsaasta lääkkeiden käytöstä. Osteopatiassa ei kuitenkaan väheksytä lääkkeiden arvoa tai perinteistä lääketiedettä.

– Toimimme yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Välillä tarvitaan lääkäriä, välillä kehoterapeuttia, Aro toteaa.

Kun hän rytmikkäästi pyöritellen hieroo kehoa, hän hieroo myös mieltä.

Osteopaateille kehon ja mielen liitto on itsestään selvyys.

– Keho tarvitsee vettä, hyvää ravintoa, liikuntaa, lepoa ja iloa sekä toisten kehojen läheisyyttä. Keho ei kaipaa hienoa uraa tai rahaa. Se tarvitsee hyvää mieltä, tasapainoa. n

Topias Aro tuntee ihmisen anatomian ja fysiologian, tunne-elämän merkitystä unohtamatta..

23

Liikunta

Ohjatussa ryhmässä tai omin neuvoin

• Loviisan kaupunki järjestää senioreille runsaasti liikuntamahdollisuuksia. Seniorijumppia on keskustassa, Valkossa, Koskenkylässä, Teutjärvellä, Ruotsinpyhtään kirkonkylällä ja Tesjoella.

• Vesijumppia järjestetään Palvelutalo Esplanadissa, jossa pyörii kuusi eri ryhmää, joihin jokaisella on mahdollisuus osallistua.

• Esplanadissa kokoontuu miesten aamujumpparyhmä keskiviikkoisin. Mukana on viitisentoista aktiivijumpparia. Keskiviikkoisin Esplanadissa järjestetään myös tuolijumppaa, jossa on yli 20 osallistujaa.

• Seniorien kuntosaliryhmiä on Loviisan liikuntahallilla sekä Ruotsinpyhtään Ruukissa.

• Senioripuistossa on mahdollisuus liikkua ohjatun ryhmän mukana tai omin neuvoin.

Anna Hiltunen on liikkunut koko ikänsä.

Hän nauttii kuntosaliaamuista tutussa ryhmässä.

Kuntokeskus Balanssin senioritreenit ovat keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 10.30-11.45.

24

Seniorit nostelevat tottuneesti painoja loviisalaisella kuntosalilla.

Mukava ryhmä houkuttelee salille joka viikko.

Seniorit Teksti Ulla Ora, kuvat Eeva Kangas

viihtyvät punttisalilla Seniorien ohjattu kuntosaliryhmä loviisalaisella kuntosali Balansilla on toiminut jo neljä vuotta.

– Sosiaalisuus on tärkeä osa liikkumista. Yhdessä kuntoileminen on hauskaa, emmekä suhtaudu lihasten kasvattamiseen kovin vakavasti. Kai ne vatsalihaksetkin jossain ovat, vaikka yhdessä nauramme missäköhän lienevät, sanoo aktiivijäsen Tuija Lindholm.

Hänen mukaansa salilla pitää saada hiki päälle, silloin kotiin mennessä on hyvä mieli siitä, että sai taas lähdettyä. Senioriyhmän jäsenet sparraavat kavereita myös vapaa-aikana.

– Meillä on ryhmäkuria. Jos treenikaveri tulee kadulla vastaan, muistutetaan saliaamuista, Lindholm jatkaa.

Kuntosaliyrittäjä Titta Pakkanen tekee ryhmälle uuden treeniohjelman joka kuudes viikko. Ryhmä harjoittelee normaalilla sarjalipulla, eli ohjaus on käytännössä ilmaista.

Pakkasen mielestä kuntosalilla käynti ryhmässä sopii erityisesti senioreille, jotka eivät ole aiemmin harrasta-

neet saliliikuntaa. Hän aikoo perustaa uuden senioriryhmän myös aloittelijoille.

– Lihasmassa vähenee iän mukana. Jos liikunta jää väliin, tasapaino heikkenee, eikä lopulta jaksa nostaa edes kehoa penkiltä.

Seniorit keskittyvät salilla voimaharjoituksiin sekä tasapainoharjoituksiin, jotta lihasmassa kasvaisi.

– Periaatteessa kuntosalilla liikkuminen sopii kaikille senioreille. Jokaisen on vain otettava huomioon omat rajoitteensa. Esimerkiksi korkea verenpaine voi estää tiettyjen liikkeiden tekemisen, Pakkanen sanoo.

Vesijumppiin on jonoa Palvelutalo Esplanadissa pyörii peräti kuusi seniorien vesijumpparyhmää. Kerralla altaaseen mahtuu 25 jumppaajaa.

– Vesijumpat ovat niin suosittuja, että aina joku jää odottamaan vuoroaan, kertoo kuntohoitaja Arja Isotalo.

25

Vuonna 1995 rakennetun palvelutalon uima-allas on käytössä seitsemänä päivänä viikossa, usein aamusta iltaan.

Vesi on elementtinä hyvä senioriliikkujille, koska veden vastus estää rajujen liikkeiden syntymisen. Vesijumppa sopii erinomaisesti sellaisillekin, joilla on jokin liikuntarajoite, kuten polvivamma.

– Vedessä tehdään periaatteessa samoja liikkeitä kuin maalla. Vedessä voi mennä selin makuulle ja käyttää apuvälineitä.

Isotalo vetää vedessä hydrobickeja, jotka koostuvat musiikin tahdissa tehtävistä liikesarjoista. Isotalo korostaa, että liikunta sopii kaikenikäisille, eikä milloinkaan ole liian myöhäistä aloittaa.

– Vanhin jumppiini osallistuva on sata vuotta täyttävä aktiivinen seniori. Minulla on myös pyörätuolijumppareita. Jumppaamaan voi tulla, vaikka vain yksi jalka liikkuu. n

Liikunta

Aseta selkeät tavoitteet ja etene määrätietoisesti, niin saavutat tuloksia.

Oli kyse sitten kunnon kohottamisesta tai painon pudottamisesta.

Teksti Päivi Ahvonen, kuvat Jukka Sorjonen, Virpi Lehtinen

Tavoitteista motivaatiota treeneihin Minna Hongisto-Sorjonen oli harjoitellut kuntosalilla vuoden nähdessään Mari Silmärin ilmoituksen Personal trainer -palveluista.

– Muistan vielä ajatelleeni, mitenköhän Loviisan kokoisessa kaupungissa riittää asiakkaita henkilökohtaiselle valmentajalle. Pikku hiljaa kuitenkin kypsyi ajatus kokeilla tätäkin, olinhan jo yrittänyt suunnilleen kaikkia olemassa olevia konsteja pudottaa painoani.

Aseta tavoite, etene määrätietoisesti Minna Hongisto-Sorjonen rohkaisi mielensä ja meni Mari Silmärin puheille.

– Hänen ruokavalio- ja harjoitteluohjeensa sekä lähestymistapansa sopivat minulle kuin nenä päähän.

Innostuin treenaamisesta todella oppiessani oikean suoritustekniikan. Mari Silmäri opetti, että pitää harjoitella vähän yli mukavuusrajan, jotta muutoksia tapahtuu. Opin paljon uutta ruokavaliostakin, vaikka luulin tietäväni siitä suunnilleen kaiken.

Minna Hongisto-Sorjonen ryhtyi urakoimaan tavoitteitaan kohti hänelle laaditun kokonaisvaltaisen ohjelman mukaisesti. Keskeistä siinä on tavoitteiden asettaminen ja määrätietoinen eteneminen niiden saavuttamiseksi.

Ja kun tuloksia alkaa syntyä, se motivoi.

– Marin ohjeilla saa tuloksia aikaiseksi, kunhan noudattaa ohjeita – ja se on sitten itsestä kiinni. Rasvaprosenttini muuttui vuodessa huimasti. Alussa se oli yli 30, mutta kun viimeksi mitattiin, se oli laskenut reippaasti alle 20:een.

Personal trainer tsemppaa, kun oma usko meinaa hiipua.

– Marin tuki on ollut todella merkittävä. En ikinä olisi osannut itse asettaa tällaisia tavoitteita itselleni.

En olisi päässyt näin pitkälle ilman hänen tukeaan.

Kun olin edennyt ensimmäiseen tavoitteeseeni, kymmenen kilon painonpudotukseen, olin aivan fiiliksissä.

Nyt treenaan systemaattisesti ja määrätietoisesti 4–5 kertaa viikossa tähtäimenä osallistuminen fitness-kisoihin.

Niskat jumissa?

Liikunta on mannaa kipeille niskan ja hartioiden lihaksille, mutta aina välillä keho kaipaa enemmän huoltoa.

Sitä Balanssissa antaa urheiluhieroja ja naprapaatti Petri Halonen. Naprapaatti hoitaa tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöitä manipuloimalla, mobilisoimalla, hieromalla ja venyttämällä.

Minna Hongisto-Sorjonen (vas.) kehuu kuntosalin kannustavaa ja hyvää tunnelmaa. Salilla treenaa kaikenlaisia ihmisiä: nuoria, vanhoja, isoja, pieniä, aloittelijoita ja edistyneitä. Mari Silmäri ja Titta Pakkanen sparraavat. Yrittäjä Titta Pakkanen on luonut oman Facebook-sivustonsa yhteyteen Balanssin facebook-ryhmän. Käykää katsomassa!

KUNTOKESKUS BALANSSI • Brandensteininkatu 11, Loviisa • 019 533 332 • www.kuntokeskusbalanssi.fi

26

Työssään Petri Halonen keskittyy myös ongelmien ennaltaehkäisyyn. Niska–hartiaseudun jäykkyys, alaselän kivut tai iskiasoireet ja hiirikäden ongelmat ovat tyypillisiä vaivoja joihin hoidosta voi saada apua.

Aloittelijalle on hyötyä starttitunneista. Niillä käydään laitteet ja liikkeet läpi ohjatusti. Starttitunnit pidetään keskiviikkoisin klo 18–19 ja ensimmäinen kerta on maksuton.

Muutto edessä Kuntosali Balanssi muuttaa huhtikuussa saman rakennuksen sisällä, talon toiselle puolelle. Muuton vuoksi sali on suljettu lauantaina ja sunnuntaina 17.–18.4.

Muuttoavajaisia vietetään sitten sunnuntaina 25.4. kello 14–18. Sinä aikana pääset osalliseksi hyvistä tarjouksista, esimerkiksi koko kesän treenit, eli neljä kuukautta saa harjoitella kolmen hinnalla. Uusille jäsenille tarjotaan kahden henkilön kuukausijäsenyyttä yhden hinnalla. n

Tsemppiä !

• Pain onha llint Kurssi akur sisältää ssi 11.4 verenp .–16.5. kilökoh ainemit taisen taukse r avinto t, henpainon -ohjelm hallint an, ohja aa tuke ajan ka tut v a t treenit ksi ker viiden taa viik rasvap viikon ossa (t rosent o&su k timitta lo 17) s Kurssin ukset a ekä hinta o lussa ja n 149 e lopussa enintä uroa ja . än 10 h mukaa enkilöä n pääse ilmoitt . Kolm autunu e e e n simmä tta saa kastuk istä ilmaise sen Lo n lääkä viisan rintarlääkäria semall • Mar a. i Silm ärin s Leiri 1 euraa 15.–16.5 vat t reenil . ja Leir Leiri 1 eirit: i II 12.– = ravin 13.6. to- ja k rustee untosa t, aloit liharjo telijoil ittelun Leiri II le pe= ravin t o ja kunt taa syv osaliha emmält rjoitte ä, jo tr Teoria lu pineenann a ja kä aille. ytäntö ä! 2 pä ivää 40 €

Oletko hyvinvointia lalla?

Kaipaatko apua ja tu kea?

HAI on Euroopan aluekehitysrahasto n (EAKR) rahoittam hanke, jonka tavoit a teena on hyvinvoin tiyritysten aktivoint Itä-Uudellamaalla. HAI i on osa kuuden ma akunnan yhteistä LEHTI-hanketta, jot a koordinoi Lahden seu dun kehitysyhtiö Lakes Oy Hy vinvointiala käsitetää n täs sä yhteydessä niin laajasti, että se sisältää hoidon ja ho iva n, kauneuden ja terveyden, liikunna n ja kulttuurin. Lisäti eto ja an taa projektipäällikkö Anne Pe isa 050 366 0125, anne.peisa@posintra .fi, www.haihanke.co m

Pernajanlahden rannalla sijaitseva perinteinen Kvarnuddenin tila haluaa toiminnallaan inspiroida kehitykseen, harmoniaan ja terveellisiin elämäntapoihin.

Henrika Nordinin luotsaamana Kvarnudden satsaa voimakkaasti alueelliseen yhteistyöhön.

Henrika Nordinin luotsaaman Kvarnuddenin mielenkiintoinen historia on läsnä tänäkin päivänä. Lisätietoa www.kvarnudden.fi

Teksti ja kuva Päivi Ahvonen

Sairaalaklovnien ja naurujoogien keidas Kvarnuddenin ”Nimismiehen huvilan” salin nurkassa seisoo vanha kaappi ovet auki. Kaappiin on viikattu kauniita käsin kirjailtuja lakanoita ja vaatteita. Ne muistuttavat ajoista, jolloin helsinkiläislapset tulivat kesäsiirtolaan. 1940-luvulta lähtien näillä tiluksilla on kirmaillut kesäisin lapsia, mutta vuosien saatossa on omistaja vaihtunut ja toiminta kehittynyt.

– Leirikoulujen ohella tarjoamme tiloja kokouksille, kursseille, ”tyhy”-päiville ja yksityisille juhlille. Asiakkaina ovat niin yksityiset kuin yhdistyksetkin ja jonkin verran yrityksiä. Toimintamme aktiiviseen kehittämiseen olemme saaneet tukea HAI-hankkeelta.

HAI on kehitysyhtiö Posintran hallinoima hanke. Sen tarkoitus on parantaa hyvinvointialan yrittäjien toimintaedellytyksiä, liiketoimintaa ja yhteistyötä Itä-Uudellamaalla.

Yhteistyö poiki osuuskunnan nimeltä Helmihetki. Siinä on mukana 13 yrittäjää.

– Näin olemme voineet laajentaa palvelu- ja ohjelmatarjontaamme ja järjestää myös yhteisiä tilaisuuksia. Hanke auttaa meitä myös pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetun PKY-laatujärjestelmän luomisessa. Yhteistyö helpottaa ideointia ja sisältöjen kehittämistä. Markkinointi on edullisempaa, ja vaihdamme vinkkejä ja kuulumisia. Kaikkea ei tarvitse tehdä kantapään kautta.

– Yksinyrittäjä voi kokea itsensä sananmukaisesti yksinäiseksi silloin, kun inspiraatio katoaa. Ajatusten ja kokemusten vaihtaminen pitää virkeänä ja auttaa jaksamaan. Lisäksi se voi kasvattaa liiketoimintaa.

Helmihetkistä vetoapua

Kvarnudden on eräänlainen hyvän olon keidas, jossa niin sairaalaklovnit kuin naurujoogit ovat pitäneet tapaamisiaan. Hiljaisuus on yksi asia, josta täällä halutaan pitää kiinni.

– Tänne mahtuu monenlaista toimintaa, mutta mönkijöitä tai moottorikelkkoja ei ole tulossa. Sen sijaan rakennamme Hiljaisuuden polkua, jota kulkiessa voi hiljentyä aistimaan ympäröivää luontoa ja kuunnella vain itseään. Uskomme, että tällaiselle on tilaus nykypäivän kiireisessä ja kovaäänisessä maailmanmenossa. n

Kvarnudden tarjoaa uskomattoman hienot puitteet luonnonkauniissa ympäristössä. Majoitus ja ruoka hoituvat talon puolesta, mutta ohjelmatarjontaa monipuolistamaan Henrika Nordin on kokenut tarvitsevansa yhteistyökumppaneita.

– Juuri tässä HAI on ollut meille hyödyllinen. Sen avulla olen tutustunut alueen muihin hyvinvointialan toimijoihin ja heidän palveluihinsa.

27

Hyvän olon keidas

Seniorit

Loviisaan on suunnitteilla kolme pienkerrostaloa, jotka soveltuvat vanhuusiän asumiseen. Liikkuminen on tehty helpoksi myös liikuntaesteisille, ja kattavat palvelut ovat käden ulottuvilla.

Oma koti Teksti Reija Kokkola, kuvat Arrak Arkkitehdit Oy

kullan kallis

Kun ikää alkaa karttua joko itselle tai läheisille, kiertyvät ajatukset vanhuuden päivien turvalliseen asumiseen. Nykyään vain harvalla on niin tiivis turvaverkko, että elämä omassa kodissa voi jatkua ihan loppumetreille asti. Silti haaveet itsenäisestä elämästä tutussa ympäristössä elävät monen ajatuksissa.

Voisinko elää ja asua turvallisesti sekä harrastaa aktiivisesti, vaikka vanhuus jo koputtelee ovella? Turvallinen ja itsenäinen loppuelämä on mahdollista Loviisassa, mikäli hoivayrittäjä Kaarina Liljeströmin suunnitelmat täyden palvelun senioritaloista etenevät myötätuulessa.

Palvelut käden ulottuvilla Liljeström näyttää asunto-osakeyhtiö Ulrikanpihan omistusasuntojen havainnepiirustuksia, joihin on kuvattu kolme pienkerrostaloa luonnonkauniissa ympäristössä. Suunnitteilla on 35 huoneistoa, jotka vaihtelevat kooltaan yksiöstä kolmioon.

Kuva itsenäisestä vanhuudesta alkaa piirtyä, kun Liljeström kuvailee asumisolosuhteita. Hissien ja luhtikäy-

tävien avulla liikkuminen on tehty vaivattomaksi liikuntarajoitteisillekin. Samassa pihapiirissä Senorma Oy sekä Ulrikanhovi tarjoavat erilaisia palveluja, joita voi käyttää oman tarpeen mukaan.

– Esimerkiksi siivous-, ateria- ja hoivapalveluita voi tilata. Jos kunto heikkenee, on saatavilla myös turvapalveluita. Lisäksi asukkailla on mahdollisuus käydä syömässä Ulrikanhovin ruokasalissa, Liljeström kertoo.

Kiinteistöön tulee myös erillinen tila, jossa ulkopuoliset yrittäjät, kuten kampaaja, jalkahoitaja ja hieroja voivat tarjota palvelujaan. Pysyvyyttä elämään tuovat tutut hoitajat ja muut tutut palveluntarjoajat. Ulrikanpihalla on myös yhteinen sauna ja viihtyisä takkahuone. Isommissa asunnoissa on tilavaraus omalle saunalle.

– Asukkaiden elämä pyritään saamaan mahdollisimman helpoksi ja mukavaksi. Tarkoitus on, että asunnossa voi asua elämänsä loppuun saakka.

Aktiivista elämää Ulrikanpihaa ympäröi kaunis luonto. Liikkumaan

Arrak Arkkitehdit Oy:n suunnittelemat asunnot ovat laadukkaita ja esteettömään asumiseen tarkoitettuja. – Ne ovat erittäin ekologisia ja vastaavat monenlaisia mieltymyksiä, arkkitehti Hannu Kiiskilä kuvailee.

28

pääsee lähimaastossa.

– Liikuntaa harrastaville on upeat kävely- ja hiihtomaastot. Lähimetsissä voi myös marjastaa ja sienestää.

Rauhallisessa pihapiirissä voi viettää aikaa vaikkapa puutarhaa hoitaen, Liljeström kuvailee.

Asumismuoto sopii myös pariskunnille, joista toinen hoitaa huonompikuntoista. Omaishoitaja saa helposti järjestetyksi sijaisen.

– Muutakin apua saa joustavasti. On myös mahdollista, että sukupolvet muuttavat yhdessä senioritaloon.

Tilausravintolassa voi järjestää perhejuhlat suuremmallekin vierasjoukolle.

Asunto Oy Ulrikanpihan huolellisesti rakennetut asunnot pitävät hyvin arvonsa. Tarvittaessa kodinvaihto tehdään muuttajalle vaivattomaksi.

– Autamme muuttajaa käytännön asioissa, kuten vaikkapa taulujen ja lamppujen kiinnityksessä.

– Rakentaminen aloitetaan mahdollisesti jo tänä keväänä. Asuntojen hinnoittelussa pyritään kohtuullisuuteen, Liljeström sanoo. n

Senioritalojen asukkaiden vieraat voivat tarvittaessa majoittua samalla tontilla sijaitsevaan Ulrikahoviin.

Hem ljuva hem I Lovisa planeras tre låghus för boende på ålderns höst. Alla tjänster finns nära till hands och även rörelsehindrade har lätt att röra sig.

Då man själv eller någon närstående åldras cirklar tankarna kring tryggt boende på ålderns höst. Idag är det få som har ett sådant stödnätverk att de kan bo hemma ända till livets slut, men de flesta när en dröm om ett självständigt liv i bekant miljö.

Kan jag bo och leva tryggt och fortsätta att vara aktiv trots att ålderdomen knackar på dörren? Lovisa kan erbjuda en trygg och självständig ålderdom om omsorgsföretagare Kaarina Liljeströms planer på ett seniorhus med full service realiseras.

sina tjänster. Kontinuiteten säkerställs av bekanta vårdare och tjänsteleverantörer. Ulrikanpiha utrustas med en gemensam bastu och en trivsam gillestuga. I de större lägenheterna reserveras utrymme för egen bastu.

– Strävan är att göra invånarnas liv så trevligt och lätt som möjligt. Man skall kunna bo i sin lägenhet så länge man lever.

Tjänster på en armlängds avstånd

Ulrikanpiha ligger i naturskön miljö och den omgivande terrängen erbjuder goda möjligheter till uteliv.

– I omgivningen löper goda promenad- och skidstråk, i grannskogen kan man plocka bär och svamp och på det lugna gårdsområdet kan man pyssla i trädgården, berättar Kaarina Liljeström.

Boendeformen lämpar sig utmärkt för sådana par där den ena maken sköter den andra. Närståendevårdaren kan lätt ordna ersättande vård under sin lagstadgade ledighet.

– Boendeformen erbjuder även annan hjälp och assistans och i beställningsrestaurangen kan invånarna arrangera till exempel större familjefester.

Värdet hos Asunto Oy Loviisan Ulrikanpihas välbyggda lägenheter består. De som flyttar in får all behövlig hjälp.

– Vi hjälper med praktiska saker såsom upphängning av tavlor och montering av armatur.

Byggandet inleds eventuellt redan i vår. Vid prissättningen av bostäderna eftersträvas rimlighet, säger Kaarina Liljeström. n

Kaarina Liljeström visar skisserna till ägarbostäderna i bostadsaktiebolaget Ulrikanpiha, som omfattar tre låghus i naturskön miljö. Bland de 35 planerade bostäderna finns en-, två och trerumslägenheter.

Bilden av en trygg, personlig och självständig ålderdom träder fram då Kaarina Liljeström beskriver boendeförhållandena.

Tack vare hissar och loftgångar har även rörelsehindrade personer lätt att röra sig. Ulrikanpiha och Senorma Oy, som finns inom samma område, erbjuder olika valbara tjänster för invånarna.

– Man kan beställa bland annat städ-, måltids- och omsorgstjänster. Vid behov tillhandahålls även säkerhetstjänster.

Den som vill kan äta i gårdens matsal, berättar Kaarina Liljeström.

Fastigheten förses även med en separat lokal i vilken utomstående företag, såsom frisörer, fotvårdare och massörer, kan erbjuda

10v.

Viestintä- ja mainostoimisto peak press on toiminut Loviisassa jo kymmenen vuotta.

Teemme töitä voimalla kymmenen ammattilaisen.

Aktivt liv

29

peak press laivurinkatu 2 | loviisa www.peakpress.net

Työ opettaa, koulu täydentää Oppisopimuksella satoihin ammatteihin – työpaikan kau tta

Lähihoitajan tutkinto on yksi niistä lukuisista ammattitutkinnoista, jonka voi suorittaa myös oppisopimuksella. Koulutusmuoto soveltuu nuorille ja aikuisille. Työ- eli opiskelupaikka on kuitenkin hankittava itse.

30

• Oppisopimuskoulutuksella tarkoiteta an ammatillisia opintoja, joissa ammattitaito hankitaan työpaikalla käytännön työtehtäviä tekemällä.

Lisäksi oppimista syvennetään oppi laitoksissa suoritettavilla opinnoilla.

• Oppisopimuksella voidaan suorittaa perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisam mattitutkinto.

• Oppisopimus soveltuu hyvin myös jo työsopimuksessa olevan henkilöstön peru s- tai jatkokoulutukseen.

• Koulutukseen pääsyn edellytyksenä on sopiva työpaikka, jossa opiskelijalla on mahdollisuus oppia kaikkia suoritettavan tutkinnon osa-alueita.

• Oppisopimus on työsopimus, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulu tuksen järjestäjää.

• Myös yrittäjällä on mahdollisuus oppisopimusopiskeluun.

• Koulutus toteutetaan valtion varoi n, ja se on maksuton opiskelijalle ja työnantajalle.

• Tutkintovalikoima on laaja; oppisopim uksella voi valmistua satoihin ammatteihin.

Lisätietoa www.opso.fi

Teksti Reija Kokkola, kuvat Virpi Lehtinen

Margit Güldenkoh opiskelee oppisopimuksella lähihoitajaksi Loviisan sairaalan vuodeosastolla, jossa asiakkaina on etenkin vanhuksia. Opiskelussa painotetaan oikean asenteen merkitystä; vanhusta tulee kuunnella, koskea ja kunnioittaa. Opiskelun lisäksi Güldenkoh huolehtii viisilapsisen perheen arjesta. Syksyllä tilanne helpottuu, kun opiskelut loppuvat ja hän valmistuu lähihoitajaksi.

– Olen iloinen siitä, että olen jaksanut opiskella ja olen kiitollinen tällaisesta opiskelumahdollisuudesta.

Se on minulle myös ainoa vaihtoehto opiskella, koska opiskeluajalta maksetaan palkkaa. Kuusihenkisen perheen elämä ei ole ilmaista.

Margit Güldenkoh muutti perheineen Virosta Loviisaan vuonna 2006. Hän ei osannut tuolloin vielä suomea, mutta pääsi töihin yksityiseen hoivakotiin. Oppisopimuspaikka löytyi myöhemmin Loviisan sairaalasta.

Opiskelu on hänen mielestään sujunut hyvin ja joustavasti. Kirjalliset tehtävät ovat kehittäneet Margitin kielitaitoa, hän puhuu ja kirjoittaa suomea jo sujuvasti.

Asenne ratkaisee Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen koulutustar-

kastaja Heikki Raitavuon mukaan lähihoitajaksi opiskelu oppisopimuksella on lisääntynyt jatkuvasti.

– Lähihoitajat myös työllistyvät erinomaisesti, hän sanoo.

Raitavuo painottaa, että teoriaopinnot ovat lähihoitajan koulutuksessa tärkeitä, mutta kyky olla luontevasti ihmisen lähellä ja aito halu auttaa ovat vähintään yhtä oleellisia.

Kahdeksankymmentä prosenttia opiskelusta on työssä oppimista ja loput tietopuolista opiskelua.

– Lähihoitajien oppisopimusopiskelu on laaja-alainen koulutus. Työnantajalle se on nopea tapa saada juuri omiin tarpeisiin räätälöityä henkilökuntaa.

Raitavuo korostaa, että oppisopimussuhde perustuu aina vastavuoroisuuteen.

– Siinä vaaditaan resursseja työnantajalta. Toisaalta työyhteisö saa uutta intoa ja potkua eteenpäin.

Henkilökohtainen kouluttaja tukena Oppisopimuksella rekrytoidut työntekijät ovat tärkeä osa sairaalan henkilöstöä. Työnantaja sitoutuu tukemaan opiskelijaa ja osoittamaan hänelle henkilökohtaisen kouluttajan. Oppisopimusopiskelija on yksi sai-

Arbetet lär, skolan kompletterar Närvårdarexamen är en av flera yrkesexamina som kan avläggas genom läroavtal. Utbildningsformen lämpar sig för såväl yngre som äldre. Den som är intresserad bör själv söka en läroavtalsplats genom att kontakta arbetsgivaren.

Margit Güldenkoh studerar till närvårdare genom läroavtal på Lovisa sjukhus vårdavdelning, där de flesta patienterna är äldre människor. I studierna betonas betydelsen av rätt attityd; det gäller att lyssna till, vidröra och respektera patienterna.

Vid sidan om studierna sköter Margit sin familj med fem barn. Då Margit får sin examen i höst blir livet lättare.

– Jag är glad att jag har orkat studera och tacksam för studiemöjligheten. Läroavtalsutbildningen är den enda möjliga studieformen för mig eftersom jag får lön under studietiden. En sexpersoners familj kostar pengar.

Då Margit Güldenkoh flyttade till Lovisa med sin familj år 2006 var hon helt enspråkig. Hon fick anställning på ett privat vårdhem och hittade senare läroavtalsplatsen på Lovisa sjukhus. Studierna har framskridit väl. De skriftliga uppgifter-

raalan työntekijöistä, ja hänellä on oma ohjaaja koko koulutuksen ajan.

Margit Güldenkohin henkilökohtainen kouluttaja Loviisan sairaalassa on lähihoitaja Kristina Frondelius.

Hän kehuu koulutettavansa asennetta ja tiedonhalua.

He ovat ystävystyneet yhdessä työskennellessään.

Margit Güldenkohin mukaan teoriaopinnot ovat olleet haastavia, mutta eivät kuitenkaan ylitsepääsemättömän vaikeita.

– Oppisopimusopiskelijan täytyy kyetä itsenäiseen opiskeluun. Toisaalta, jos tulee ongelmia, apua saa kouluttajilta. n

na har utvecklat Margits språkkunskaper och idag både skriver och talar hon finska flytande.

Attityden avgör Utbildningsinspektör Heikki Raitavuo från Östra Nylands läroavtalscentral berättar att den läroavtalsbaserade närvårdarutbildningens popularitet ökar.

– De som studerat genom läroavtal har lätt att hitta arbete, berättar Heikki Raitavuo.

Han säger att de teoretiska studierna förvisso är viktiga, men att förmågan att umgås otvunget med människor och en genuin vilja att hjälpa är minst lika viktiga. Åttio procent av studierna är praktiska medan resterande tjugo procent är av teoretisk natur.

– Läroavtalsutbildningen till närvårdare är en bred utbildning. För arbetsgivaren innebär den

31

Henkilökohtaisen kouluttajan Kristina Frondeliuksen (vas) ja Margit Güldenkohin oppisopimussuhde perustuu vastavuoroisuuteen.

ett smidigt sätt att hitta skräddarsydd arbetskraft.

Heikki Raitavuo betonar att läroavtalen alltid baserar sig på ömsesidighet.

– Avtalen fordrar resurser hos arbetsgivaren, men samarbetet ger arbetsgemenskapen ny gnista.

Personlig handledare Den arbetskraft som rekryterats via läroavtal utgör en viktig del av sjukhusets personal. Arbetsgivaren förbinder sig att stöda den studerande och anvisa honom eller henne en personlig handledare. Den som studerar genom läroavtal är en av sjukhusets anstälda och har en personlig handledare under hela studietiden.

Närvårdaren Kristina Frondelius, som är Margit Güldenkohs personliga handledare, berömmer sin elevs inställning och vilja att lära sig. Samarbetet har gjort Kristina och Margit till goda vänner.

Margit Güldenkoh berättar att teoristudierna har varit utmanande men inte oöverkomligt svåra.

– Den som studerar genom läroavtal måste klara av självständiga studier. Om det uppstår problem får man ändå alltid hjälp av sin handledare. n

Terveyspalvelut

Neljänkympin kieppeillä alkaa yleensä kehon väistämätön rapistuminen. Sitä voidaan kuitenkin sysätä eteenpäin oikeilla elintavoilla ja sopivalla liikunnalla. Myös mielen hyvinvointi näkyy ulospäin.

Liikunta

Teksti Reija Kokkola, kuvat Virpi Lehtinen

on lääkettä Perusterveen ihmisen keho on kestävä, joustava ja vitaalinen. Ainakin neljänkympin korville asti. Kasvaminen loppuu jo 18–20 ikävuoden paikkeilla, mutta kehon joustavuus ja sopeutumiskyky ovat hyviä vielä pitkään kasvun loppumisen jälkeenkin.

– Elimistö on elinvoimainen noin 35–40-vuotiaaksi asti. Se kykenee kompensoimaan erilaisia rasitustiloja ja vääränlaisia elintapojakin, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Raija Tuononen lääkärikeskus Ergosta.

Hän ei kuitenkaan tarkoita, että olisi samantekevää, kuinka kroppaansa kohtelee ennen tätä virstanpylvästä.

Vääjäämätöntä rapistumisvaihetta voi sysätä eteenpäin terveellisillä elämäntavoilla.

– Kehon rappeutuminen on yksilöllistä, joten ei pidä tuijottaa sokeasti ikävuosia. Huonot elintavat, kuten vähäinen tai olematon liikunta sekä tupakointi aikaistavat kehon rapistumista, Tuononen toteaa.

Käänteisesti terveet elintavat ja hyvä ruokavalio voivat siirtää tuon niin sanotun ikälisän käynnistymistä.

Geeniperimäkin vaikuttaa kehon vanhenemistahtiin.

Tuonosen mielestä tupakoinnin haittoja ei voi liikaa korostaa. Jos sauhuttelu on jäänyt tavaksi, kannattaa

32

tavasta pyrkiä irti viimeistään nelikymppisenä.

– Kohonneen syöpäriskin lisäksi tupakointi nopeuttaa kehon rapistumista. Selvimmin se näkyy yleensä ihossa. Tupakoinnin lopettaminen on terveysteko, jonka vaikutukset näkyvät kaikilla tasoilla, hän sanoo.

Salakavala ikälisä Jos nelikymppinen on perusterve, hän ei tunne vanhenevansa. Silti verenpaine tai sokeri- ja kolesteroliarvot saattavat olla koholla.

– Siksi olisi hyvä tietää oma tilanne, ja seurata kehitystä edes jokseenkin säännöllisesti. Kannattaa myös ottaa huomioon perimä. Sisarusten tai vanhempien sydän- ja verisuonisairauksista voi jo ennustaa alttiuksia.

Tuonosen mukaan moni huomaa ”ikälisän” kertymisen vasta hengitysoireiden ilmennyttyä.

– Tavallisin oire on hengenahdistus. Yhtäkkiä huomataan, että portaiden nouseminen tai muu pienikin ponnistus hengästyttää.

Moni luulee sairastuneensa astmaan, vaikka todellisuudessa kyse on yksinkertaisesti huonosta fyysises-

tä kunnosta. Yletön hengästyminen johtuu siitä, että keuhkot eivät ole tottuneet rasitukseen. Myös tupakointi lisää hengenahdistusta.

Huomaa makkara vyötäröllä Yksi varsin näkyvä vanhenemisen merkki on vyötärölle kertynyt makkara, joka on hiipinyt siihen vaivihkaa.

Makkara voi olla merkki metabolisesta oireyhtymästä, jota kutsutaan myös keskivartalo- tai omenalihavuudeksi. Hoikat jalat ja pyöreä vatsa ovat selkeä merkki tästä.

– Naisten vyötärönympärys saisi olla enintään 85 senttiä, miesten 95 senttiä. Metabolisessa oireyhtymässä vatsaonteloon on kerääntynyt ylimääräistä rasvaa. Se on terveydelle vaarallista. Ylimääräinen rasva lantiolla tai reisissä ei ole terveydelle yhtä haitallista.

Tekemällä jäykkyys vähenee Tuonosen mukaan ihmisen kroppa on tehty liikuteltavaksi, ei lojumaan. On aika tavallista, että yli nelikymppisenä lonkat, polvet ja niska jäykistyvät kehon elastisuuden vähennyttyä iän myötä.

– Liikunta on lääkettä. Tekemällä jäykkyys vähenee.

Nelikymppisenä kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti liikuntatottumuksiin. Painoa ei pidä kohdistaa kipeytyneisiin niveliin. Esimerkiksi kuntosalilla jalkakyykyn sijasta kannattaa valita soutulaite, jos polvet reistaavat.

Vesijumppa on loistava tapa treenata turvallisesti.

Vedessä joutuu huomaamattaan ponnistelemaan pysyäkseen pystyasennossa, mikä taas aktivoi monenlaisia lihaksia.

– Kehon kaikki lihakset pallean ja polvien välillä tulevat tehokkaaseen käyttöön.

Itselleen saa olla armollinen Vaikka Tuononen korostaa liikunnan tärkeyttä, hän kehottaa olemaan itselleen armollinen. Fanaattinen urheileminen ei sekään ole järkevää. Nykyään työelämä on liian suorituspainotteista, eikä sitä pitäisi siirtää liikuntaan. Liikunnasta pitää saada iloa, jolloin mielikin voi hyvin.

Nelikymppisillä elämäntilanne saattaa aiheuttaa muutoksia myös mielenterveydessä.

– Lapset lentävät pesästä, työura on ehkä jumiutunut. Moni kysyy itseltään, oliko tämä nyt tässä.

Tuononen kehottaa miettimään, mitä kaikkea ihanaa voikaan vielä tapahtua. Positiivinen elämänasenne, sopiva liikunta ja terveet elintavat luovat hyvän pohjan elämälle.

– Punaviinilasillista ja siideriä unohtamatta. n

Liikettä niveliin!

Kotisohva houkuttelee. Palelee ja väsyttää. Päivän lehdetkin ovat vielä lukematta.

45-vuotiaan kroppa on jähmettynyt istumatyössä, jossa pulssi nousee lähinnä stressin takia. Toisaalta näen mielessäni tuttujen jumppakavereitten jo pujahtavan tanssiopiston tai jumppasalin ovesta sisään. Siellä on valoisaa, musiikkia ja iloista naurua.

Alun lämmittelyn jälkeen hiki nousee pintaan ja pulssi kohoaa. Oli sitten kyseessä rytminen tanssi, staattinen lihasharjoitus tai yksinkertaisesti hikijumppa, koen aina saman hyvänolontunteen kropan työskennellessä.

Parasta on, jos vielä pääkin joutuu koetukselle. Mieli lepää, kun keskityn koreografiaan. Sen sijaan loppurentoutuksen aikana huomaan, että ajatus pujahtaa liian helposti jauhelihakastikkeeseen tai autoremonttiin.

Silti huomaan hymyileväni, kun ajelen kaikessa rauhassa kohti kotia.

Raija Tuononen kehottaa kaikkia nelikymppisiä liikkumaan. - Jokaiselle löytyy itselleen sopiva liikuntamuoto.

Reija Kokkola

33

Terveyspalvelut

motion

som medicin Kroppen börjar i allmänhet tackla av då man fyllt fyrtio, men processen kan fördröjas med hjälp av sunda levnadsvanor och

Text Reija Kokkola, grafik Milla Ketolainen

motion. Även det mentala välbefinnandet syns utåt.

Människokroppen är förvånansvärt tålig. Tillväxten upphör då vi är 18– 20 år gamla, men kroppens flexibilitet och anpassningsförmåga är goda ännu länge därefter.

– Kroppen börjar i allmänhet förfalla då man fyllt fyrtio, berättar Raija Tuononen, som är specialläkare i allmänmedicin vid Lovisa Läkarstation Ergo.

Detta innebär dock inte att det är egalt hur vi behandlar kroppen fram till dess. Man kan fördröja förfallet med hjälp av sunda levnadsvanor.

– Kroppens förfall är individuellt, vilket innebär att man inte får stirra sig blind på åldern. Osunda levnadsvanor, såsom för lite motion och rökning, tidigarelägger processen. Motsvarande kan sunda levnadsvanor och hälsosam kost fördröja processen. Åldrandet påverkas även av genetiska faktorer, påpekar Raija Tuononen.

Hon betonar rökningens skadeverkningar. Om rökningen har blivit en vana är det skäl att fimpa för gott senast i fyrtio års åldern.

– Utöver den ökade risken att insjukna i cancer försnabbar rökningen kroppens förfall, vilket i allmänhet först syns på huden säger Raija Tuononen.

ofta på att lungorna inte är vana vid ansträngning. Rökning förstärker effekten.

Risktecken: fetma runt midjan Ett tydligt tecken på åldrande är att man blir fet runt midjan. Bukfetman eller äppelfetman kan vara ett symtom på metabolt syndrom.

– Hos kvinnor är det maximala midjemåttet 85 och hos män 95 centimeter. Vid metabolt syndrom ansamlas fett i bukhålan, vilket är farligt.

Aktivitet minskar styvheten Kroppen mår bra av aktivitet och rörelse. Det är vanligt att höfterna, knäna och nacken styvnar då man blir äldre.

– Motion fungerar som medicin. Den som upplever styvhet i någon led bör dock välja motionsformer som inte anstränger leden för mycket. Till exempel vattengymnastik är en utmärkt och trygg motionsform som engagerar så gott som kroppens alla muskler.

Måtta i allt

Lömskt åldrande Friska fyrtioåringar upplever i allmänhet inte att de åldras.

– Blodtrycket, blodsockervärdet och kolesterolvärdet kan stiga utan att man lägger märke till det. Det lönar sig att kontrollera sina värden och följa upp dem någorlunda regelbundet. Man bör även beakta eventuella ärftlighetsfaktorer, till exempel om något av syskonen eller någon förälder har drabbats av hjärt- och kärlsjukdom.

Raija Tuononen berättar att många upplever att de åldras först då de får andningssvårigheter.

– Det vanligaste symtomet är andtäppa. Många tror att de har drabbats av astma, trots att det egentligen handlar om dålig fysisk kondition. Andfåddhet beror

34

Motionen är viktig för hälsan, men man bör inte ta ut sig. Målsättningen skall vara fysiskt och psykiskt välbefinnande.

Då man passerat de fyrtio kan även mentala problem uppträda.

– Barnen har flyttat hemifrån och karriären kanske stampar på stället. Många frågar sig vad de nu skall leva för.

Raija Tuononen uppmanar oss att se positivt på livet och allt det fina det har att bjuda. Sunda levnadsvanor, motion i lämpliga portioner och ett glas rödvin eller cider då och då gör livet värt att leva. n

KILOILLE KYYTIÄ!

Loviisan lääkäriasema tarjoaa kolmelle ensimmäiselle kuntokeskus Balanssin painonhallintakurssille ilmoittautuneelle ilmaisen lääkärintarkastuksen! Ilmoittautuminen Balanssiin. Katso sivu 26.

Mikä metabolinen oireyhtymä ?

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on länsimainen elintasosairaus. Siinä on kyse

Metabolisella oireyhtymällä (MBO) tarkoitetaan aikuisiän diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin altistavaa riskitekijärypästä. Metabolisen oireyhtymän tärkeimpiä piirteitä ovat keskivartalolihavuus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriö.

sekä aikuisiän diabetekseen kolminkertaistuu. Metabolinen oireyhtymä

Miten tunnistan metabolisen oireyhtymän?

Jos voit vastata myöntävästi kolmeen alla luetelluista muutoksista, kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Lihavuus Painoindeksi on 30 tai sen yli.

Sukurasite Lähisukulaisella on aikuistyypin diabetes.

Vyötärömitta Vyötärön ympärysmitta on yli 95 cm (mies), yli 85 cm (nainen).

Kohonnut verenpaine Verenpaine on 140/90 tai sen yli, tai lukemasta riippumatta sinulla on verenpainelääkitys.

Triglyseridit Veren paastoseeruminäytteessä (fS-trigly) seerumin kolesterolipitoisuus on yli 1,7 mmol/l.

HDL-kolesteroli HDL-kolesteroli eli ns. hyvä kolesteroli on liian alhainen (miehillä alle 1,00 mmol/l ja naisilla alle 1,3 mmol/l).

Heikentynyt sokerinsietokyky tai aikuisiän diabetes Kohonnut verensokeri (paastoplasman glukoosi eli fP-gluk yli 6,1).

Mitä voit itse tehdä metabolisen oireyhtymän (MBO) torjumiseksi?

Pidä painosi kurissa ja liiku päivittäin.

Laihduta, jos painoindeksisi on yli 25.

Vähennä rasvaa, erityisesti piilorasvaa.

Siirry käyttämään pehmeitä kasvisrasvoja, ja käytä niitäkin kohtuudella.

Vähennä suolaa.

Käytä alkoholia kohtuudella.

vaaratekijäryppäästä, jonka myötä riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin

havaitaan usein työterveyshuollon määräaikaistarkastuksessa.

Keskivartalolihavuus saa soittaa hälytyskelloja Teksti Päivi Ahvonen, kuvitus Milla Ketolainen

Metabolinen oireyhtymä on aikamme uusia vitsauksia.

Epäterveelliset elämäntavat – liian rasvan, sokerin ja alkoholin käyttö sekä tupakointi – ovat oireyhtymän suurin syy. Ylipaino, kohonnut verenpaine, heikentynyt sokerinsietokyky ja huonot kolesteroliarvot usein sen seuraus. Toisilla ihmisillä on myös suurempi sukurasite kuin toisilla.

Metabolisen oireyhtymän kriteerit täyttävällä henkilöllä on kolminkertainen riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aikuisiän eli kakkostyypin diabetekseen. Sydän- ja verisuonitauteja ovat muun muassa verenpainetauti, sepelvaltimotauti, aivohalvaus ja katkokävely.

Keskivartalo- eli omenalihavuus on silmin havaittavissa. Sen sijaan heikentynyt sokerinsietokyky tai huonot kolesteroliarvot eivät välttämättä huomauta itsestään. Ihminen voi tuntea itsensä täysin terveeksi isoine mahoineen ja huonoine sokeriarvoineen.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa metabolinen oireyhtymä todetaan, sen helpompi sitä on hoitaa. Useimmiten se havaitaan määräaikaistarkastuksen yhteydessä.

Hoidossa avainsana on motivaatio. Kaikki varmas-

Älä tupakoi.

35

ti mielellään haluaisivat laihtua ja syödä terveellisesti, mutta aina se ei ole niin yksinkertaista.

Helppo, vaikea hoito Paras hoito ja samalla ennaltaehkäisy on painon pudotus ja säännöllisen liikunnan lisääminen. Painon pudotuksessa terveellinen ruokavalio on tärkeässä asemassa. Kuituja pitää nauttia runsaasti, rasvoja vähän ja alkoholinkäyttö rajoittaa kohtuulliseksi.

Säännöllinen liikunta on myös tärkeässä asemassa metabolisen oiryhtymän hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Säännöllisyys tarkoittaa tässä tapauksessa vähintään 3–5 kertaa viikossa harrastettavaa kestävyysliikuntaa.

Ihanteellisinta olisi, jos liikuntaa harrastettaisiin päivittäin puolesta tunnista tuntiin. Kohtalaiselle kestävyysliikunnalle on ominaista, että ihminen hengästyy, mutta hän pystyy vielä puhumaan.

Liikunta on yhtä lailla ennaltaehkäisevää kuin hoitavaakin. Myös liikuntasalilla käynti auttaa jonkin verran. Se ei välttämättä niinkään laihduta, mutta voi parantaa sokeritasapainoa. n

Tule ja nauTi !

Treenaamme omassa salissa Loviisan vanhalla Meijerillä. Lukujärjestyksen ja tarjoukset löydät nettisivuiltamme. Ilmoittautuminen kesäkursseille alkaa 3.5. Lue lisää netistä www.loviisantanssiopisto.fi AIKUISILLE Baletti Nykytanssi Flow-jooga Pilates Body & Mind DanceEnergy KuntoMix Pilates&Stretch miehille LAPSILLE Satubaletti Lastentanssi Nykytanssi Break Sirkustaide

För vUxNA Balett Nutidsdans Flow-yoga Pilates Body & Mind DanceEnergy KuntoMix Pilates för män

Metabolt syndrom, som är en västerländsk välfärdssjukdom, handlar om en grupp faktorer som ökar risken för att insjukna i hjärt- och kärlsjukdomar och vuxendiabetes trefalt. Det metabola syndromet upptäcks ofta i samband med rutinkontroller hos företagshälsovården.

Fetma runt midjan är en varningssignal Metabolt syndrom hör till dagens gissel. Den viktigaste orsaken till syndromet är osunda levnadsvanor - intag av för mycket fett, socker och alkohol samt rökning.

Följderna är ofta övervikt, förhöjt blodtryck, nedsatt sockertolerans och förhöjda kolesterolvärden. Vissa människor har en större ärftlig belastning än andra.

Personer som uppfyller kriterierna för metabolt syndrom löper tre gånger större risk än andra att insjukna i hjärt- och kärlsjukdomar och/eller vuxendiabetes (typ 2-diabetes). Till gruppen hjärt- och kärlsjukdomar hör bland annat blodtryckssjukdom, kransartärsjukdom, stroke och fönstertittarsjuka (klaudikation).

Bukfetma- eller äppelfetma syns, men nedsatt sockertolerans och förhöjda kolesterolvärden blir lätt oupptäckta. Man kan känna sig hur frisk och kry som helst trots att man har stor mage och dåliga blodsockervärden.

Ju tidigare det metabola syndromet upptäcks, desto lättare är det att behandla. Syndromet upptäcks ofta vid rutinkontroller.

Lätt men ändå svår behandling

För BArN Sagobalett Barndans Nutidsdans Break-Dance Cirkuskonst

www.loviisantanssiopisto.fi

Vid behandlingen av metabolt syndrom, som är mycket vanligt, är motivationen a och o. Vi vill nog alla gå ner i vikt och äta hälsosamt, men det är ofta lättare sagt än gjort.

Den bästa behandlingen av metabolt syndrom är att

36

gå ner i vikt och att motionera regelbundet. Det samma gäller för förebyggande av sjukdomen. Hälsosam kost med mycket fibrer och låg fetthalt och måttligt intag av alkohol är centrala faktorer vid bantning.

Med regelbunden motion avses i detta fall uthållighetsmotion minst 3–5 gånger i veckan.

– Det optimala är att motionera mellan en halv och en timme varje dag. Vid måttlig uthållighetsmotion blir man andfådd men kan fortfarande tala.

Motion fungerar både som behandling och som förebyggande åtgärd. Gymträning kanske inte sänker vikten, men den har positiv inverkan på sockerbalansen. n

Vad kan jag göra för att förebygga metabolt syndrom?

• Håll vikten i schack och motionera dagligen.

• Banta om ditt viktindex är över 25.

• Minska intaget av fett, framför allt av osynligt fett.

• Välj mjuka växtfetter och använd dessa med måtta.

• Minska intaget av salt.

• Använd alkohol med måtta.

• Sluta röka.

Teksti Reija Kokkola, kuva Suvi Laine

4

comments

Älä ota nälkävelkaa Ravitsemustieteilijä Patrik Borgin uusim-

massa hyvänolon oppaassa Löydä tie ke-

veään oloon (Otava, 2009) kerrotaan miten elämäntaparemontin voi toteuttaa rennosti ja hyvällä omallatunnolla syöden. Kirjassa

seurataan kahdeksan kuukauden ajan kuuden henkilön matkaa kohti hoikempaa ja terveempää elämää.

Onko laihtuminen aina tavoiteltava ja

positiivinen asia, Patrik Borg.

– Ei toki. Mutta jos laihtuminen parantaa

nyt nälkävelka ei aina tunnu nälkänä, vaan

on nälkävelan, säästöliekin, huonon olon,

Elimistö osaa laskea syömisen määrät hyvin

elintapamuutosten riski.

mielitekona, tunne- tai tapasyömisenä.

pitkälle aikaväille ohjaten painoa normaalipainoon.

terveyttä ja hyvinvointia, niin se kannattaa.

Mikä on suositeltava laihtumistahti?

hyvän olon lisäämiseksi on aina suositelta-

– Kilo, enintään kaksi kuussa on useimmilla

tarkoitus tai ei.

la muutoksilla. Laihdutuksen ydinasia on

Elämäntapojen viilaaminen jaksamisen ja

vaa. Yleensä se myös laihduttaa, oli sitten

Mitä on nälkävelka?

– Jos syö liian vähän, se voi johtaa myö-

hemmin suureen syömistarpeeseen. Synty-

järkevin tahti. Tämä onnistuu maltillisil-

laihtua sellaisella vauhdilla ja tavalla, joka ei herätä nälkävelkaa. Yleisesti määriteltyä oikeaa tahtia ei ole olemassa, mutta mitä nopeammin laihtuu, sitä suurempi

37

epäterveen laihtumisen ja pysymättömien

Mitä on laihduttaminen mielenkiintoi-

sen tekemisen avulla?

– Monella ikilaihduttajalla ajattelu on aivan

liikaa kytkeytynyt syömiseen, ja joutilaisuus ylläpitää syömisajatusten mieleen tuloa.

Mielenkiintoinen harrastaminen ja tekeminen ovat osa mielekästä elämää. Se auttaa myös painonhallinnassa, mutta ei yksin riitä.

n

Silmät & näkö

Käännä katse silmiin Ikänäkö, rumat sangat tai silmäpainetauti? Optikkoliike Jarmo Laine

Teksti Seppo Iisalo, kuvat Eeva Kangas

on etsinyt ratkaisuja loviisalaisten silmäongelmiin jo 24 vuotta.

Optikon ja silmälääkärin työnjako on perusteiltaan selkeä. Optikko suorittaa perusnäöntarkastuksen, mittaa tarvittaessa silmänpaineen ja tekee silmälasimääritykset.

Silmäsairauksien toteaminen ja hoidon määrääminen taas kuuluu silmälääkärille. Myös alle 8-vuotiaiden lasten lasimääritys on lain mukaan silmälääkärin vastuulla.

Jos mitään silmäsairautta ei ole todettu, on luontevaa, että nuorten ja aikuisten näön tarkastuksen tekee optikko, joka on saanut siihen perusteellisen koulutuksen.

– Jos optikon tekemän näöntarkastuksen yhteydessä sitten ilmenee jotakin sellaista, mikä edellyttää lisätutkimuksia, ohjaamme asiakkaan silmälääkärin vastaanotolle, optikko Jarmo Laine kertoo.

Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun näöntarkkuus osoittautuu hyvin heikoksi. Syynä saattaa olla harmaakaihi. Vastaavasti korkea silmänpaine voi viitata glaukoomaan eli silmänpainetautiin. Molempien toteaminen on silmälääkärin vastuulla.

– Joissakin tapauksissa tarvitaan vielä jatkotutkimuksia. Silloin silmälääkäri kirjoittaa lähetteen silmäklinikalle Helsinkiin.

Salakavala silmänpainetauti Nuorilla ja alle 50-vuotiailla silmät ovat yleensä terveet, joten heidän ei tarvitse joka vuosi käydä silmälääkärin vastaanotolla.

Toinen tilanne on niillä, joilla on todettu silmäsairaus tai joilla geeniperimän kautta on tavallista suurempi riski sairastua esimerkiksi silmänpainetautiin.

Silmälääkärin tutkimus on silloin hyvä tehdä kahden kolmen vuoden välein tai useamminkin.

Jarmo Laineen mukaan 50–60 vuoden iässä jokaisen kannattaa käydä vähintään kerran silmälääkärissä mahdollisen silmänpainetaudin poissulkemiseksi.

– Silmänpainetauti on sikäli salakavala, että se ei oireile. Kuitenkin se voi aiheuttaa peruuttamattomia silmänpohjan muutoksia. Näkö saattaa säilyä hyvänä, mutta näkökenttä kaventua. Se voi myöhemmin johtaa jopa ajokortin menettämiseen.

Työnantaja voi korvata näyttöpäätelasit Optikon tai silmälääkärin vastaanotolla selviää, millaiset lasit asiakas mahdollisesti tarvitsee. Niin sanotut rajattomat lasit vaativat hieman totuttelua, mutta uudella linssitekniikalla varustetut tuotteet ovat niin kehittyneitä, että ongelmia ilmenee hyvin harvoin.

Joskus tavalliset silmälasit eivät sovellu näyttöpäätetyöskentelyyn. Tällöin optikko voi määrätä näyttöpäätelasit, jotka työnantaja saattaa korvata.

– Tarvetta erillisiin näyttöpäätelaseihin on kuitenkin harvoin alle 50-vuotiailla, Laine huomauttaa.

Ei vain välttämätön paha Silmälasit eivät ole ihmiselle vain välttämätön paha, vaan ne tuovat käyttäjälleen näkömukavuutta ja mikseivät myös muodikkuutta.

– Nykyisin ei enää ole niin harvinaista, että on kahdet tai kolmetkin silmälasit eri käyttötarkoituksiin. n

38

Optikko Jarmo Laine Kuningattarenkatu 11, Loviisa 019 531 915 www.optikkojlaine.fi Optikot Jarmo Laine ja Timo Lohva Silmälääkärit Reijo Ahonen ja Jarno Ylitalo, vastaanotto viikoittain Myymälänhoitaja: Kirsi Tamminen-Stenman Kehysesittelijä: Anita Laine

Simälääkkäri Reijo Ahosen vastaanotolle ei tarvitse ajaa Helsinkiin asti, sillä hänellä on vastaanotto myös optikko Jarmo Laineen tiloissa Loviisassa. < Asiakas saa uudet lasit nopeasti, sillä linssioen hionta tehdään paikan päällä Loviisassa.

39

Ögon & syn Åldersyn, fula glasögön eller gråstarr? Optiker Jarmo Laine har skött lovisabors synproblem i 24 år.

Text Seppo Iisalo, foto Eeva Kangas

Kompetent betjäning Optikern och ögonläkaren har en klar arbetsfördelning. Optikern undersöker synen, mäter vid behov ögontrycket och definierar glasögonbehovet, medan diagnostiseringen och behandlingen av ögonsjukdomar är ögonläkarens uppgift.

Enligt lagen skall en ögonläkare ansvara för ordineringen av glasögon till barn under 8 år.

Undersökningen av synen hos ungdomar och vuxna som inte lider av någon ögonsjukdom görs av optikern, som har gedigen utbildning inom området.

– Om vi upptäcker något avvikande vid undersökningen styr vi kunden till ögonläkare, berättar Jarmo Laine.

Kraftigt nedsatt synskärpa kan vara ett tecken på gråstarr (katarakt) och högt ögontryck kan bero på ögontryckssjukdom (glaukom). Sjukdomarna diagnostiseras alltid av en ögonläkare.

– I vissa fall behövs tilläggsundersökningar och då remitterar ögonläkaren kunden till ögonkliniken i Helsingfors.

jukdom eller som på grund av genetisk belastning löper ökad risk att drabbas av till exempel glaukom, bör däremot besöka ögonläkare med minst två till tre års intervall. Enligt Jarmo Laine bör alla i åldersgruppen 50–60 år konsultera en ögonläkare åtminstone en gång för att utesluta glaukom.

– Ögontryckssjukdomen är lömsk eftersom den inte ger några tidiga symtom.

Sjukdomen kan dock leda till omfattande och irreversibla skador i ögonbottnen.

Trots att synskärpan är god kan synfältet vara reducerat, vilket bland annat kan leda till indragning av körkortet.

Arbetsgivaren kan ersätta kostnaderna för bildskärmsglasögon

Lömskt glaukom

Optikern eller ögonläkaren fastställer hurudana glasögon kunden behöver. De så kallade progressiva linserna fordrar lite övning, men dagens moderna linser ger väldigt sällan problem. Ibland lämpar sig de vanliga glasögonen inte för terminalarbete.

I sådana fall kan optikern ordinera bildskärmsglasögon, som ofta betalas av arbetsgivaren.

– Personer under 50 år behöver sällan separata bildskärmsglasögon, säger Jarmo Laine.

Hos unga och vuxna under 50 år är ögonen i allmänhet i skick, vilket innebär att de normalt inte behöver besöka ögonläkare regelbundet. De som lider av en ögons-

Inte något nödvändigt ont Glasögonen skall inte upplevas som något nödvändigt ont. De ger sin bärare synkomfort och ofta en fräsch look.

– Idag är det inte alls ovanligt att man har två eller tre par glasögon för olika ändamål.

Optiker Jarmo Laine Drottninggatan 11, Lovisa 019 531 915 www.optikkojlaine.fi

Sunn un päivy taiSönd stys agsjo 12–1 ur 4

Kuningattarenkatu 15 Drottningatan Puh/tel. 019 531 275 Fax 019 531831 kruunuapteekki.loviisa@salnet.fi www.kruunuapteekki.fi

40

taide kuuluu kaikille !

Miltä Eliksiiri maistui?

5

Mikä artikkeli kiinnosti erityisesti, mistä haluaisit lukea lisää?

Lähetä viesti toimitukseen osoitteella toimitus@peakpress.net.

Kiitokseksi palautteestasi jaamme vastausjärjestyksessä oheiset palkinnot.

Viisi Patrik Borgin kirjaa Löydä tie keveään oloon.

Kaipaatko remonttia elämäntapoihisi? Kannustavat apainonhallintaopit toimivat käytännössä.

3

Kolme luonnonkosmetiikkaa valmistavan Santen tuotepakettia.

Jokaisessa on Santen hoitava musta ripsiväri, pehmeästi levittyvä musta kajalkynä ja huulia hoitava huulikiilto 05 Shiny Cassis. Yhden paketin arvo on noin 40€.

3

Kolme Duodecimin kustantamaa Allergiakirjaa. Allergia on perusteos, jossa kuvataan allergiset sairaudet, perusmekanismit, oireiden synty, tutkimukset ja hoito.

Yhden kirjan arvo on 45 €.

e d . riJ u m b oinM ä e n lä ä k

Ajanvaraus puh. 075 755 0100

Ih m is lä h e ta a ll a .

Va n keskus

Loviisan lääkäriaseman yhteistyökumppani Vantaalla JUMBOMED Vantaan Jumbomed päivystää iltamyöhään ja viikonloppuisin.

Jumbomedistä saat joustavasti ajan lastenlääkärille, korvalääkärille, psykiatrille ja muille erikoislääkäreille.

Lääkärin vastaanottopalvelut Yleislääkärit, erikoisalääkärit, psykologipalvelut

Tutkimukset ja toimenpiteet Laboratoriopalvelut, kuvantaminen, kliininen fysiologia, rokotusasema, ensiapukurssit ja henkinen tuki.

Lääkärikeskus JumboMed | Elämyskeidas Flamingo Tasetie 8 | 3.kerros | 01510 Vantaa

41

Aukioloajat: ma–pe klo 7.30–20.00 la klo 10.00–15.00 su klo 12.00–16.00 Laboratorio ja röntgen palvelevat myös viikonloppuisin aukioloaikojen puitteissa.

www.jumbomed.fi

LOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA – LOVISA LÄKARSTATION ERGO LÄÄKÄRIT >>>

LOVIISAN LÄÄKÄRIASEMA ERGO Kuningattarenkatu 11 Kauppakeskus Galleria, 2.krs 07900 Loviisa VAIHDE/ AJANVARAUS

LL Janne Lepola, Yleislääkäri, työterveyslääkäri, ilmailulääkäri

Teppo Mahrberg Yleislääkäri, työterveyslääkäri

Raija Tuononen Yleislääketieteen erikoislääkäri

Berit Antman Työterveyshuollon erikoislääkäri, yleislääkäri

Minna Korhonen Yleislääkäri, työterveyslääkäri

Saga Söderholm Keuhkosairauksien erikoislääkäri

(019) 517 2000 Fax. (019) 533 098

Carola Krook Ortopedian erikoislääkäri

AUKIOLOAIKAMME

Anneli Seppälä-Lindroos Sisätautien erikoislääkäri kardiologi

1.9.–31.5. ma–to klo 08–18 pe klo 08–16 la klo 10–13 1.6.–31.8. ma–to klo 08–16 pe klo 08–14 la suljettu Lauantai aukioloajat: Lääkäriasema on avoinna lauantaisin 1.9.–31.5. välisenä aikana klo 10–13.

Lauantaivastaanotto toimii ilman ajanvarausta ja potilaat hoidetaan saapumisjärjestyksessä.

Lauantaisin laboratoriossamme saa otettua päivystysnäytteet lääkärin lähetteellä käynnin yhteydessä.

LABORATORION AUKIOLOAJAT

1.9.–31.5. ma–to klo 8–15 pe klo 8–13.30 lauantaisin päivystysnäytteet lääkärin lähetteellä 1.6.–31.8. ma–to klo 8–15 pe klo 8–13.30 la suljettu Sairaanhoitajan vastaanotto

Anna Westerlund Gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Magnus Grönholm Iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri

Anssi Alanampa Ultraäänitutkimukset, röntgenlääkärit/radiologi

Johan Britschgi Gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Ritva Louhivaara Gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Anna-Maija Airaksinen Gynekologi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

TYÖTERVEYS HUOLTO >>>

Markku Multanen LT, urologian, kirurgian ja yleislääketieteen erikoislääkäri

AJA VARANUS 019 5 17 20 0

Työterveyslääkärit Minna Korhonen, Janne Lepola, Teppo Mahrberg, Berit Antman

0

Cathlene Andersson Työfysioterapeutti Mari Ahoranta (virkavapaalla) työterveyshoitaja

Erja Kuisma Laboratoriohoitaja

Hely Snellman Työterveyshoitaja

Tove Ahlgren Työterveyshoitaja

PALVELUT & TERAPEUTIT >>>

MUITA: Psykologi Sture Enberg Lymfaterapeutti Susanna Keskitalo

kiropraktikko Caj Schauman

Puheterapeutti Catarina Ekström (ruotsinkielinen)

Osteopaatti Topias Aro

Hieroja Mats Spets

SEKÄ:

VASTAANOTTO >>> sairaanhoitajat, lähihoitajat

Christiina Rantanen sairaanhoitajaja

Sairaanhoitajat hoitavat esimerkiksi haavoja, poistavat tikkejä, suorittavat korvahuuhteluja ja voivat myöntää 1–3 päivää sairauslomaa.

Bettina Aalto lähihoitaja Anu Bergström lähihoitaja Jaana Raivola laboratoriohoitaja Tiia Forsberg Sairaanhoitaja

Marina Ovaskainen Perushoitaja

Malin Stenroos Lähihoitaja

<<< Käynti Galleriaan, löydät meidät toisesta kerroksesta.

42

Hautaustoimisto

Lindqvist

VirkistyZhieronnassa!

• Kuljetukset

Anu Bergström

Z

• Hautausjärjestelyt Anu Bergström • Kukkasidonnat Laillistettu hieroja , lähihoitaja • Pitopalvelu/muistotilaisuudet • Perunkirjoitukset Mariankatu 11, Loviisa Ajanvaraus 019 535 555 Kuningattarenkatu 17, LOVIISA ✆(019) 532 710, PÄIVYSTYS 24h

0200 3000 (pvm/mpm) ma-pe 8-20

www.hautaustoimistolindqvist.fi Hautaustoimisto

Z

Begravningsbyrå

Lindqvist

Z • Kuljetukset • Hautausjärjestelyt • Kukkasidonnat • Pitopalvelu/muistotilaisuudet • Perunkirjoitukset

Kuningattarenkatu 17, LOVIISA

Z

Lindqvist

Z

• Transporter • Jordfästningsarrangemang • Binderier • Catering/minnesstunder • Bouppteckningar

Taina Taina Larsson | Sairaanhoitaja, CIDESCO-kosmetologi Ajanvaraus 019 533 338 tai 040 5899 239 | Salon Monica Grönqvist

Drottninggatan 17, LOVISA

✆(019) 532 710, PÄIVYSTYS 24h

✆(019) 532 710, DEJOUR 24h

www.hautaustoimistolindqvist.fi

www.hautaustoimistolindqvist.fi

Begravningsbyrå

Z

Lindqvist

SHINDO Z

• Transporter • Jordfästningsarrangemang • Binderier • Catering/minnesstunder • Bouppteckningar

TAXI Spetsson 0400-490 681

Drottninggatan 17, LOVISA

24/7

bårtaxi Inva paaritaksi

Elisabeth Lobbas 050 3414 980

✆(019) 532 710, DEJOUR 24h

www.hautaustoimistolindqvist.fi

Pitanssi eni puoti Tanssinharrastajan erikoisliike.

Nyt saat pikkuballerinan ja nuoren tanssitarvikkeet “Voi Juku” -myymälästä.

Kuningattarenkatu 14, Loviisa | Avoinna ark. 10-17, la 10-14 Balettitossut • Puvut • Kietaisutakit • Trikoot • Avaimenperät • Tanssikassit ja kaikkea muuta pientä kivaa.

Aikuisten tanssiasusteet Loviisanseudun tanssiopistolta Meijerillä tuntien yhteydessä.

43

kuidulla vauhtia elämään!

Valokuitu on ainoa tekniikka joka vastaa kaikkiin tietoliikennetarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa! Kuidulla mm. huippunopea internet ja mahtava TV-ohjelmatarjonta HDTV-teräväpiirtolähetyksineen.

Kuningattarenk. 16 | puh. (019) 505 8400 | Ma-pe 9-17, la 9-13 | www.lpo.fi