Moniulotteinen maaseutu

Juha Sven Korhonen: Lipukan vanhan puolen sisätilat

Moniulotteinen maaseutu Löytöretki paikallisyhteisön rakentamiseen

Tulevaisuuden kuvaa avartava näyttely Iivantiiran kesätapahtumassa ’Paluu Iivantiiran Ypykkään’ 31.7.2010, klo 10-15

Talojen kehitystä valottavia ilmakuvia Iivantiirassa on meneillään historiatietoa kartuttava hanke. Projektin ohjausryhmä määritteli kylän taloja koskevan keruun erääksi painopistealueeksi. Tämä ajatus tuotti monenlaista kiinnostavaa lähestymistapaa asian selvittelyssä. Huomattiin muun muassa, että seudun kodeissa komistelevat usein omaa kotitilaa esittävät ilmakuvat.

Eräissä olohuoneissa on jopa eri aikakerrostumia valottavia valokuvia, joista näkee tilan kehitysvaiheita.

Aikaisimmat ilmakuvat ovat sotia edeltävältä kaudelta. Lammin kylässä asuva Keijo Kääriäinen kuvasi vuonna 1967 huomattavan määrän korkeatasoisia ilmakuvia Iivantiirasta. Kääriäinen suurensi kuviaan ja varusti valokuvat kehyksillä ja myi niitä taideteoksina seudun asukkaille. Kääriäinen on kymmentätuhatta ilmakuvaa lähentelevällä tuotannollaan tuotteliain Suomen ilmakuvaaja.

Kokoelmaa hallinnoi nykyisin Suomen Ilmakuva Oy. Hänen esimerkkiään ovat noudattaneet monet muut, esim. Ari Koistisen ja SAIR. Tuurissa toimiva Pohjoismainen Ilmakuvakeskus Oy (ent. RinoKuva Oy) tekee tänäkin päivänä muutaman vuoden väliajoin kuvauslentoja Pohjois-Kuhmoon.

Valokuvia on otettu ajan parhaalla kalustolla ja niinpä kuvien piirtotarkkuus on usein hämmästyttävän hyvä. Joissakin varhaisemmissa tapauksissa valokuvaaja on vielä’parannellut’ piirtoa, ajalle ominaisella retusoinnilla.

Historiatiedon lähteinä nämä yksityiskohtaiset kuvat antavat erinomaisen lähtökohdan haastattelutyölle. Kuvissa näkyy koko joukko menneiden aikojen toimintatapoja, joista haastattelijan olisi muuten vaikea hankkia tietoa: Kotieläimille rakennetut aitarakenteet, purettaviksi määrätyt vanhat rakennukset, katto-materiaalit ja maalivärit. Keijo Kääriäisen Hirvivaaran kuva näyttää kaikki oleelliset partisaanien terroritekoihin liittyvät kohteet.

Syntymäkotien taloja esittävät kuvat Raitalan olohuoneen kunniapaikalla

Keijo Kääriäisen taidokkaasti kuvaama ilmakuva Iivantiiran Ypykästä

Missä on kylä ja mistä alkaa perukka?

Nykyisessä, maakunnallisesti ohjatussa kehityksessä, taajamat ja harvaan asuttu maaseutu koetaan usein toisilleen vastakkaisina asutusmuotoina. Puhutaan mielellään kaupungeista ja kuntakeskuksista sekä niiden ulkopuolelle sijoittuvasta perukasta.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja kertoo mielellään tarinaa lääkäristä, jonka monet potilaat olivat kotoisin Perukasta. Heräsi kysymys, että ’Missä se Perukka oikein sijaitsee?’.

Paikallisesti määriteltynä perukka on kuitenkin jo oman talon veräjän taakse sijoittuvat alueet, eikä mikään taajaman vastakohta. Samanlaista käsitteiden epäselvyyttä on havaittavissa ’kylä’-käsitteen kohdalla.

Usein kuullaan kysyttävän, että missä sijaitsee Iivantiiran kyläkeskusta.

Sellaistahan ei ole. Onpa kylän asutusta verrattu haulikkopyssyllä ammuttuun luotiin.

Sama ’kylä’-käsite on kuitenkin kuntahallinnon väline. Perustetaan kyläparlamentteja ja kyläkoordinaattoreiden virkoja. Joskus saadaan aikaan myös kylien välisiä kouluriitoja. Seudun etu vaatii kuitenkin, että siirrytään pois näistä, kapean historiallisen ajanjakson yhteydessä synnytetyistä yksiköistä. On aivan ilmeistä, että suotuisampaan kehitykseen päästäisiin vetäytymällä takaisin varhaisempiin termeihin.

Palataan viime vuosisadan alun hahmotukseen, siis Iivantiiran Ypykkään. Silloin kylä koostui lähellä sijaitsevista taloista, eikä keinotekoisista, jo aikansa eläneistä hallinnollisista kyläyksiköistä: koulupiiristä, äänestysalueesta tai henkikirjoituskylästä.

On aika ottaa aloite omiin käsiin siirtymällä laajempaan, seutua koskevaan hahmotukseen. Niin kauan kun harvaan asutun maaseudun asukkaat ovat pelkkiä hallinnon kohteita, on todella vaikeaa ratkaista tämän päivän haasteita: Vanhusten kotihoitoa, koulukysymystä, postin supistuvaa palveluverkostoa. Jos sen sijaan hallinnossa hyväksytään se tosiasia että myös paikallistasolla on omaa kehitysvoimaa niin tilanne voisi näyttää hyvin toisenlaiselta. Tunnuksena tälle uudenlaiselle aloitteellisuudelle voisi olla: ’Kehitys lähtee liikkeelle perukasta’.

Iivantiiran kyläyhdistys seudun kehittäjänä Kyläyhdistyksen ensisijaisena tehtävänä on ”Iivantiiran kylän kaikenpuolinen kehittäminen”. Tähän kuuluu kyläpalvelujen järjestäminen, ympäristön hoito, harrastustoiminnan kehittäminen, mutta myös elinolosuhteiden, elämisen laadun ja asukkaiden toimeentuloedellytysten parantaminen.

Paikallistasolla nämä haasteet kyetään hahmottamaan kokonaisvaltaisesti ja pitkäjänteisesti. Seutu ei kuitenkaan elä tyhjiössä, vaan useimmat eteen tulevat haasteet syntyvät yhteisön ulkopuolella.

Kunnan ja maakunnan hallinto on tuonut lukuisia, varsin vaikeasti hallittavia ongelmia asukkaiden ratkottaviksi: Kouluverkoston kehittäminen, kylällä sijaitsevien kaupungin kiinteistöjen myynti ja kehittäminen, valtion tietoliikenteen runkoverkkojen rakentaminen sekä valtion omistamien metsien hoito. Nämä ovat kaikki esimerkkejä syvästi kylää vaikuttavista tekijöistä, joiden hallinta kuitenkin tapahtuu muualla kuin kyläyhteisössä.

Kyläyhdistys voi kannanotoillaan ja omalla toiminnallaan vaikuttaa asioiden kulkuun. Yhdistys laati kaupungin kouluverkkosuunnitelmasta oman koulupoliittisen kannanottonsa. Yhdistyksen johto suunnitteli yhdessä metsähallituksen edustajan kanssa miten viranomaisen ympäristöhoidolliset toimenpiteet palvelisivat parhaiten kylää.

Ankaran talven myötä kylätalon lämmityskulut kasvoivat huomattavan suuriksi, mikä on koetellut yhdistyksen taloutta. Tämä on esimerkki kohteesta, jossa joustava yhteistoiminta kaupunkiviranomaisen kanssa olisi tuottanut kaikkia osapuolia tyydyttävän kokonaistuloksen.

Kyläverkkorakentamisessa on samantyyppinen tilanne, jossa markkinaosuuksia havitteleva teleyhtiö pelaa maakuntapoliittisia pelejään, sen sijaan että asettuisi yhteistyöhön alueen kokonaisetua ajavan, taitavan iivantiiralaisen osapuolen kanssa. Yhdistyksellä on valmius avoimeen ja positiivisesti rakentavaan yhteistyöhön.

Iivantiiran Ypykkä paikannettuna maailmankartalle

Kyläyhdistyksen piirissä syntyi myös aloite kylän talojen kolmiulotteisesta mallintamisesta. Lähtökohtana oli meneillään oleva historiatiedon keruuhanke, jossa talojen kehitys oli noussut mielenkiinnon kohteeksi. Kun Kuhmon kansalaisopisto otti mallinnuskurssin ohjelmaansa, työ herätti myös kaupungin asukkaiden mielenkiinnon. Internetissä osoitteessa http://sites.google.com/site/iivantiira3d/ julkaistujen työraporttien kautta luotiin yhteyttä muualla Suomessa asuviin taiteilijoihin. Työhön on osallistunut Juha Sven Korhonen, Inari Krohn, Tapani Tamminen sekä omalla paikkakunnalla asuva Ariadna Donner.

Ympyräkuva avartaa näkymää Panoraamakuvauksella on pitkät perinteet jo valoherkkien materiaalien aikakaudella. Digitaalinen kuvaus ja sähköinen kuvien muokkaus ovat kuitenkin tuoneet kuvien yhdistelyn jokaisen harrastajan ulottuville.

Timoniemeen asettuneet Krista ja Timo Jortikka ovat erikoistuneet luonto- ja matkailukohteiden ammattimaiseen dokumentointiin. He kutsuvat panoraamakuvausta mielellään 360 asteen ympyräkuvaukseksi. Heidän työpanoksensa monipuoliseen satoon voi tutustua osoitteessa http://www.ympyrakuvat.fi.

Ympyräkuvaajat käyttävät apuvälineinään kalansilmäobjektiivia ja jalustassa tarkasti pyörivää panoraamapäätä. Ympyräkuvan katselija voi helposti suunnata huomionsa kuvauspaikasta kaikkiin ilmansuuntiin. Näkymää voi tiltata ylös ja alas ja sitä voi myös kohtuullisessa määrin zoomata kuvan syvyystarkkuutta menettämättä.

Iivantiirassa tehdyissä pilottikuvauksissa keskityttiin Hirvivaaraan, Ypykkäpuroon ja kylätaloon. Tuotettujen kuvien avulla voidaan arvioida ympyräkuvauksen ilmaisuvoimaa. Hirvivaaraa esittelevään kokonaisuuteen sisältyy partisaanihyökkäyksen kohteena olleen aitan sisäkuva. Kohteessa voi tutkiskella järkyttävässä välikohtauksessa ammuttujen luotien reikiä aitan seinämällä. Jortikat kokevat kiinnostavana liittää ympyräkuvat johonkin syvällisemmin Hirvivaarasta kertovaan esitykseen.

Kylätaloon on tarkoitus liittää vuokrattavia huoneistoja esitteleviä kuvia. Ypykkäpuron luontokohteessa Jortikat demonstroivat miten luontomatkailijalla on mahdollisuus esikatsella tai palata kiinnostuksen kohteena olevaan sananmukaisesti kuvankauniiseen maisemaan. Krista ja Timo Jortikka ovat liittyneet ’Iivantiira 3D sovellukset’ – työryhmään, joka pilotoi Kuhmon kansalaisopiston yhteydessä erilaisia keinoja houkutella kävijöitä ja asukkaita Kuhmon harvaan asutulle maaseudulle. Tavoitteena on kehitellä kuvaustapa, jolla kolmiulotteiset mallit voidaan joustavasti liittää ympyräkuviin.

Kiitokset Tämän näyttelyn kiitokset menevät ennen kaikkea niille Iivantiiran asukkaille, jotka anteliaasti toivottivat uusien palvelujen kehittäjät, taiteilijat ja tutkijat tervetulleiksi koteihinsa. Ilmakuvien näyttelyä ei olisi voitu rakentaa ilman, että kuvien omistajat olisivat lainanneet kuviaan. Haluamme tässä yhteydessä myös kiittää August Korhosen liikettä lentopalloturnauksen voittajille palkinnoksi annettavasta lahjakortista. Kiitokset kuuluu myös Suomen Ilmakuva Oy:lle, joka on antanut luvan julkistaa Keijo Kääriäisen Ypykkä-kuvaa esittelytarkoituksissa.

Kalle Juntunen seuraa Hirvivaaran ympyrävalokuvauksen valmisteluja