Saariselkä Nyt! / Kevät 2021

ä k l e t s i r y ! a a S N KEVÄT 2021

Aah, aurinkoa!

Ivalo • Inarin Kodit Oy Ivalontie 7 99800 Ivalo

Saariselkä - Ivalo: Tutta Romakkaniemi 040 5071 718 Mökit Inari - Utsjoki: Aki Romakkaniemi 0400 967 279

Palvelemme sinua kaikissa kiinteistö- ja asuntoasioissa Inarin ja Utsjoen alueella. Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Kaikki kohteemme löydät osoitteista: kiinteistomaailma.fi,

oikotie.fi ja etuovi.com

Upeimmat lomamökit ja -huoneistot Saariselkä - Inari - Utsjoki ivalo@kiinteistomaailma.fi

www.kiinteistomaailma.fi/inari

1200€ + 4,3% velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000€ tai sopimuksen mukaan.

2

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Liukulumikengät ovat talven suosikkituote Pääsiäisen kirkolliset tapahtumat Inarin seurakunta

Pääsiäisaajan kirkollisten tapahtumien tarkemmat tiedot löytyvät Inarin seurakunnan sivuilta osoitteesta inarinseurakunta.fi. Nykyiset koronan vuoksi asetetut kokoontumisrajoitukset päättyvät 28.3, eikä niiden päättymisestä tai jatkumisesta pääsiäisen aikana ole ollut maaliskuun alussa varmuutta.

Mikäli koronarajoitukset estävät seurakuntalaisten osallistumisen jumalanpalveluksiin, striimataan Ivalon kirkon ja Saamelaiskirkon jumalanpalvelukset Inarin seurakunnan facebooksivuille livenä.

Pielpajärven Erämaakirkolla ei ole pääsiäisen aikana tapahtumia.

Myös Saariselän Tunturikappeli on suljettu.

Lapin ortodoksinen seurakunta 28.3. Palmusunnuntai. Sevettijärven kirkko, liturgia klo 10.

29.3. Suuri Maanantai. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10 ja paastoliturgia klo 17.

30.3. Suuri Tiistai. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10 ja paastoliturgia klo 17.

31.3. Suuri Keskiviikko. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10 ja paastoliturgia klo 17.

1.4. Kiirastorstai. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10 ja liturgia klo 16.

2.4. Pitkäperjantai. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10, kuninkaalliset hetket klo 15 ja ehtoopalvelus klo 17.

3.4. Suuri Lauantai. Ivalon kirkko, aamupalvelus klo 10 ja liturgia klo 14.

Ivalon kirkko lauantaina klo 23.30 puoliyöpalvelus, klo 00 saatto pihamaalla ja pääsiäispalveluksen aloitus, sen jälkeen kirkossa aamupalvelus ja liturgia.

8.4. Kirkas Torstai. Sevettijärven kirkko, liturgia klo 10.

Ivalon ortodoksinen kirkko sijaitsee Terveyskeskuksen vierellä osoitteessa Rantatie 22. Sevettijärven kirkko sijaitsee keskellä kylää, Sevettijärventien varrella.

Karvahiihtimet, karvapohjasukset, lyhytsukset, liukulumikengät – uudella, lumessa liikkumisen suosikkituotteella on jo monta nimeä.

Liukulumikengät yhdistävät erähiihdon ja lumikenkäilyn, metsäsukset ja lumikengät. Ne ovat tavallisia tunturi- tai metsäsuksia leveämmät ja lyhyemmät ja niiden pohjan keskialueella on kiinteä nousukarva.

Saariselällä liukulumikengistä on tullut talven ja kevään suosikkituote. Aikaisemmin niitä vuokrasivat vain lumikenkäilijät, mutta nyt tuote on tullut tutuksi myös ”tavalliselle kansalle”. Varsinkin metsästäjät ovat innostuneet liukulumikengistä, jotka kääntyvät helposti lumessa, ovat näppäriä kuljettaa ja liikkua ja leveinä kantavat metsäsuksia paremmin lumessa.

Tavaratalo Kuukkelin Booking Toimiston välinevuokraamossa oli helmikuun lopulla 17 paria liukulumikenkiä ja tulossa on kymmenen paria lisää. Kaikki ovat kotimaisia OAC -merkin Skinbased -liukulumikenkiä. OAC on kehittänyt liukulumikenkiä jo vuodesta 2012 ja ne on alusta lähtien valmistettu Suomessa.

- Liukulumikenkien pohjan etu- ja takaosassa on liukas unicoat-pohja ja keskellä pitävä nousukarva. Kuukkelin vuokraamon valikoimissa on kaksi pituutta, joista pidemmissä on hankikelille sopiva teräskantti. Lyhyemmät liukulumikengät sopivat hyvin umpilumeen, Barun Khanal esittelee vuokraamon tuotteita.

Liukulumikenkien siteet sopivat tavallisiin kenkiin, mutta talvikäyttöön sopivat vaelluskengät ovat paras valinta, koska ne tukevat nilkkaa. Siteet sopivat monen kokoisiin kenkiin, sillä niiden kokoa voi säätää.

Liukulumikengät sopivat umpilumeen tai metsäpoluille. Kivikkoinen tai hiekkainen alue ei niille sovi, sillä se tuhoaa pohjat. Mutta omia polkuja kulkevat pääsevät liukulumikengillä helposti sinne, minne muilla välineillä ei pääse.

Huolletuille laduille liukulumikengillä ei kannata mennä, sillä perinteisen hiihdon latu-uraan ne eivät mahdu ja luisteluladun kovalla pinnalla ne luisuvat herkästi sivuttain.

- Liukulumikenkien kanssa käyHuipputason pujottelijanakin tunnettu Merle Soppela tykkää Saariselästä ja liukulumikenkäuutuudesta.

tetään sauvoja, joista parhaita ovat isoilla sommilla varustetut teleskooppisauvat, Khanal kertoo.

Liukulumikengät eivät juuri huoltoa kaipaa. Nousukarvojen alueelle voi tarvittaessa käyttää vesipohjaista nousukarvakyllästettä ja Unicoat- eli UC-pohjaa voi voidella neste- tai pasta -pikavoiteella. Voitelurautaa liukulumikengille ei voi käyttää.

Tavaratalo Kuukkelin vuokraamon valikoimissa on myös tavallisia lumikenkiä, tavallisia pienempiä sekä Saariselän pulkkamäkeen soveltuvia isoja pulkkia, reppuja, kypäriä ja laskettelulaseja sekä hiihtosauvoja. Sähköavusteiisia läskipyöriä vuokraamossa on yli 40 ja tavallisia kymmenkunta.

Myös pienempiä retkeilyvarusteita, kuten termospulloja ja retkikeittimiä, voi vuokrata.

Vuokraamo välittää useita Saariselällä järjestettäviä viikkoohjelmia, retkiä ja safareita sekä aktiviteetteja, joita esitellään useeana iltapäivänä Ravintola Kuukkelissa. (HS)

Saariselkä Nyt!

3

KEVÄT 2021

Saman katon alta lähes kaikki mitä lomalla ja arjessa tarvitset!

Kotiinkuljetus myös K-Marketista! Tilaa P. 044 3636 972

RAVINTOLA KUUKKELI TAKE AWAY - NOUDA JA NAUTI!

Syö hyvin ja edullisesti! Nouda tai tilaa kotiinkuljetus p. 044 3636970 LÄÄKEKAAPPI

AKTIVITEETIEN VÄLITYS VÄLINEVUOKRAAMO · Maastopyörät · Sähköpyörät · Lumikengät · Pulkat · Potkurit · Lumiliukusukset

P. 0600 302700

WWW.KUUKKELI.INFO

JOKA PÄIVÄ KLO 9 - 21

KUUKKELI@SAARISELKA.FI

IVALON

APTEEKKI

Ivalontie 10 99800 Ivalo puh. 010-281 7215 www.ivalonapteekki.fi ivalon.apteekki@apteekit.net

Palvelemme Ivalossa:

ma 9-18, ti-to 9-17, pe 9-18, la 10-14 PALVELUPISTEET:

INARI K-Market Inari puh. 016 671 500 KARIGASNIEMI K-Market Härkönen puh. 016 676 241 NUORGAM Samimootor Oy puh. 016 321 88 00 SAARISELKÄ K-Market Kuukkeli puh. 016 668 741 UTSJOKI Uulan Säästö puh. 016-677 105 NÄÄTÄMÖ K-Market Näätämö puh. 020 735 4466 INARIN KUNNAN KIRJASTOAUTO puh. 0400 327 475

4

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Tankavaara piilotettu helmi Tankavaaran Kultakylän ohi ei kannata pyyhältää, sanoo paikan yrittäjä Marko Touru. -Tämä on erilainen elämyskeskus aivan nelostien vieressä ja Urho Kekkosen kansallispuiston kainalossa.

Täällä pääsee heti hurmaantumaan luonnosta ja rauhasta.

Tankavaaran kynttiläkuusikot kutsuvat kulkemaan kilometrin mittaiselle villasukkapolulle. Heitä kengät pois ja laita kahdet tai kolmet villasukat jalkoihisi. Päällimmäiset sukat olisi hyvä olla kylmät, jotta lumi ei tartu ja paakkuunnu niihin. Laita sukkien varteen teippi, kuminauha tai vaikka tuubihuivi pitämään niitä ylhäällä, sillä neulos kostuessaan löystyy. Kulkeminen on kevyttä ja luonnollisen hauskaa.

Voit rauhoittua kuuntelemaan hiljaisuutta, kuukkelit tarkkailevat sinua ja saatat nähdä monenlaisia eläinten jälkiä. Tai voit leikitellä lasten kanssa kirmaillen puhtaassa hohtavassa lumessa, kun kengät eivät kahlitse menoa. Tasapaino harjaantuu, jalkaterän lihakset vahvistuvat ja samalla se elvyttää verenkiertoa. Aftersukkailua voit viettää rennosti illalla edelleen villasukat jalassa ja harjoittaa meditatiivista mielenhuoltoa neulomalla uusia tai parsimalla vanhoja.

Ota huomioon, että villasukkalenkkeily vaatii pakkaskelin, mielellään yli viisi astetta. Harrastus kannattaa aloittaa lyhyillä lenkeillä, ettei jalkasi kipeydy. Pysy aina merkityllä väylällä, umpihangessa saattaa olla teräviä kiviä tai kantoja ja voit loukata itsesi.

Lapissa on kaivettu kultaa jo 150 vuotta ja talvellakin Tankavaaran Kultakylässä voi kokeilla kullanhuuhdontaa. Se onnistuu Wanhan Waskoolimies -ravintolan yhteydessä sijaitsevassa kullanhuuhdontahuoneessa. Siellä on pieni hiekkakenttä ja virtaavalla vedellä varustettu ränni, ihan kuin oikeal-

Sompio-talo toimi aikaisemmin UKkansallispuiston opastuskeskuksena.

Näyttelyyn menossa salolaiset Marjukka ja Esa Paajolahti ja Oona Olsbo.

Porista tullut Jutilan perhe päätti viettää lumisadepäivän Tankavaarassa.

la kultavaltauksella. Vaskoolit ovat seinän vierustalla rivissä ja vaskausallas keskellä huonetta. Ikkunasta näkyy paksun lumipeitteen alla olevat Tankavaaran kultamaat. Nelihenkinen LaMantian perhe tuli lomailemaan Lappiin, he halusivat nähdä ja kokea, kuinka kultaa huuhdotaan.

Kimmo Panula, kullanhuuhdonnan opas aloitti kertomalla, että Tankavaaran alueelta löytyi kaksi vuotta sitten oikea 62grammainen isomushippu sekä viime kesänä ekokultaa noin viisi kiloa ja koko Lapin alueelta noin 40 kiloa. Nimi ekokulta tulee siitä, että kaivauksilla käytetään vain vettä lisänä.

– Meidän kultamme on puhdasta, noin 96 prosenttia siitä on kultaa. Kolme vuotta sitten Lapista löytyi ensimmäistä kertaa timantti. Timantti ei näytä kiveä kummemmalta, mutta se on kovaa. Tämä löydös on varmennettu laboratoriokokeilla.

Kultahippujen toivossa LaMantian perheen pojat perehtyivät innoissaan Panulan johdolla huuhdonnan vaiheisiin.

- Ensin hiekkaa laitetaan huuhdontaränniin, jossa virtaa vesi. Vesi kuljettaa huuhdottavan maa-aineksen läpi rännin, kulta painavampana laskeutuu rännin pohjalle. Rännin pohjalla on rihloja, joiden väliköihin kulta jää. Tämän jälkeen rihla huuhdellaan huolellisesti vaskooliin. Vaskatessa vesi tekee työn. Kullan kyllä tunnistaa keltaisesta väristä ja saatte pitää kaiken löytämänne kullan, opastaa Panula.

Kohti salaisuuksien matkaa hiipien villasukissa. (Kuva Kaija Ryytty)

Lapset vaskaavat nopealiikkeisesti ja Panula pyytelee heitä olemaan varuillaan ja katsomaan ettei huolimattomilla liikkeillä kulta huuhtoudu pois.

Viimein kuuluu iloisia ääniä, jotain on löytynyt ja kultahituset saa säilöä putki-loon omiksi matkamuistoiksi. Toinen lapsista sujauttaa tyytyväisenä kultaputkilonsa pikku pussukkaan ja sanoo saaneensa säkillisen kultaa. Ensi kesänä taitaa alkaa uusi kultaryntäys Lappiin.

Sompio-talolla on eläin- ja eränäyttely, jossa on yhdistetty Lapin luontoa, eläimiä ja taidetta. Talon isoissa tiloissa on esillä muun muassa Suomen suurpedot karhut, sudet ja ahmat. Jokaisella katsojalla on reilusti tilaa lähestyä eläimiä, eikä vilkkaillekaan lapsille tule täällä ongelmaa. Heille on tarjolla kaikenlaista kivaa; pelejä, ratsu, petotehtäviä ja voi katsella sekä lueskella eläimistä.

Sompio-talolla on myös kahvila pienine herkkuineen.

– Luonnon lisäksi halusimme tuoda täällä näyttelyssä esille myös sen, että kullankaivajatkin olivat metsästäjiä ja kalastajia, Karhu-Korhonen esimerkiksi kuuluisa karhunpyytäjä. Täällä on Karhu-Korhosen alkuperäinen vaskooli ja reppu, kertoo Kimmo Panula. – Ja Urho Kekkosen tuoli vuodelta 1977, jossa hän istui Tankavaaran ensimmäisissä kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskisoissa.

Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Ruhanen

Saariselkä Nyt!

5

KEVÄT 2021

TERVETULOA SAARISELÄN NESTEELLE TAKE AWAY pizzat, burgerit...

Kotiinkuljetus Saariselkä-KakslauttanenKiilopää -alueella klo 10-19.30 LOUNAS-BUFFET taas sulun jälkeen normaalisti ma-pe klo 11-15.

ä k l e s i r a Sa

Maan maukkaat hampurilaiset ja ateriat sekä mehevät pizzat, myös take away-pakkauksissa.

Oman leipurin aamutuoreet makeat herkut ja pikkusuolaiset.

Seuraa meitä nestesaariselka.fi

AVOINNA: MoottorikelkkaMA-PE 8-20 vuokraamostamme korkealaatuiset LA-SU LYNX-kelkat.

9-20

NESTE SAARISELKÄ

jari.tiainen@kangastintti.inet.fi +358 (0) 16 668 691 AVOINNA: MA-LA 8-20, SU 9-19

Moottorikelkka vuokraamostam korkealaatuise LYNX-kelkat.

Lillian tarkkaavaisena vaskaamassa. >

Timotio LaMantia opettelee innokkaana rännitystä. >> Pikkurahalla saat karhunkarvapurkin meiltä muistoksi, hymyilee Panula. >>>

Noudatamme koronamääräyksiä, joten seuraa sivultamme ajankohtaiset palvelumahdollisuutemme. https://www.tankavaara.fi Eläin- ja eränäyttely on avoinna joka päivä klo 11-16, 15.2.-5.4.21.

isyet!lkä SaarN

Sompio-talon osoite on Tankavaarantie 11 B. Parkkipaikka on juuri ennen keskusta.

Kultakylästä löytyy lisäksi ravintola, mökkejä ja hotellihuoneita sekä leirintäalue.

Tankavaaran Kultakylä sijaitsee E75 tien varrella Sodankylän pohjoisosassa osoitteessa Tankavaarantie 31, Ivalosta 60 kilometriä ja Saariselältä 30 kilometriä etelään. Rovaniemeltä 230 kilometriä pohjoiseen.

Asiakaspalvelu: puh: +358 16 626 158, sähköposti: info@tankavaara.fi

Julkaisija: InariNet Tuottaja ja vastaava päätoimittaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo +358 40 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi Toimittaja: Helena Sahavirta Kuvat: PasiR, Helena Sahavirta, Juha Kauppinen ja Pertti Turunen.

Kansikuva: ScanStockPhoto Paino: Kaleva Print, Oulu. Kuljetus Kristo Oy.

6

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Rakennus on seissyt yli 50 vuotta Ivalojoen pohjoisrannalla

Emäntäkoulun kiinteistö myynnissä edelleen Ivalon keskustan tuntumassa sijaitseva Kalottikeskuksen kiinteistö on edelleen myynnissä.

Kiinteistö on poistettu huutokaupat.comin sivuilta, koska siitä ei ole tehty tarpeeksi korkeaa tarjousta. Inarin kunta edellyttää myyntihinnan nousevan yli sadan tuhannen euron, kiinteistöstä tehty korkein tarjous oli kuitenkin vain vaatimattomat 40 000 euroa.

Ivalojoen pohjoisrannalla sijait-

seva Kalottikeskuksen kiinteistö on toiminut Ivalon Emäntäkouluna ja myöhemmin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) opetustiloina. SAKK:n saatua omat tilat kiinteistö jäi varastoja toimistotiloiksi. Rakennuksen itäsiipi on vuokrattu asunnoiksi.

Kiinteistössä on 3500 neliötä.

Nelikerroksisen rakennuksen kellarikerroksessa on sauna- ja pesulatiloja, asuin- ja toimistoker-

Revontulipulkkaradalle Kaunispään huipulta

Talon tunnistaa aikakautensa tuotteeksi esimerkiksi pääsisäänkäynnin yksityiskohdista.

roksia on kolme. Inarin kunnan kehittämiskoordinaattori Marja Männistön mukaan rakennus sopisi matkailumajoitukseen esimerkiksi hostel-toimintaan.

Rakennuksessa on mm. kaksi keittiötä, joista toinen on toimiva ammattikeittiö.

Selvitysssmiehenä toimivan Männistön mukaan kiinteistö myydään, koska Kalottikeskus eli Kalotin oppimiskeskus-säätiö

Saariselän Revontulipulkkarata (Rinne 1) vie Kau-nispään Huipulta 1 800 metrin matkan tuolihissin ala-asemalle.

- Kaunispään huipulle pääsee Suksibussilla tai tuolihissillä.

- Suksibussi ajaa aikataulun mukaan eri puolilta matkailukeskusta Kaunispään Huipulle.

- Tuolihissin ala-asema on Ski Saariselän hiihtokeskuksessa. Hissinousu on maksullinen ja tarjolla onkin erilaisia paketteja, joissa on pulkan lisäksi mm. kypärä ja opas.

- Kaunispään huipulla opasteet ohjaavat tuolihis-

sin yläasemalta tai parkkipaikalta laskettelurinteen (Rinne 2) ohi pulkkaradan yläpäähän. Pulkkaradan tunnistaa myös valotaiteesta.

- Pulkkaradalla on kolme reittiä. Reitti 1 vie Tunturikappelin lähelle. Valaistu Reitti 1.1 on keskivaikea ja vie tuolihissille. Reitti 1.2 on helppo ja vie tuolihissille.

- Kypärä ei ole pulkkaradalla pakollinen, mutta sen käyttöä suositellaan.

- Pulkkailu on ehdottomasti kielletty laskettelurinteissä, jotka ovat siihen liian jyrkkiä ja vaarallisia.

halutaan lopettaa. Säätiölle ei ole enää tarvetta eikä se SAKK:n lähdön jälkeen enää toteuta perustehtäväänsä. Jos kiinteistö ei mene kaupaksi, se siirtyy Inarin kunnalle.

Helena Sahavirta kuvat: PasiR

Vuokraa pulkka!

- Ski Saariselän ala-aseman Välinevuokraamo vuokraa Terhi-pulkkia, jotka on tarkoitettu kovempaan laskuun.

- Pulkkia vuokraavat myös Kuukkeli Sales & Customer Service ja Saariselän Keskusvaraamo. Niitä myy Tavaratalo Kuukkeli.

- Useista hotelleista saa pulkkia lainaan panttia vastaan tai vuokralle.

- Pulkkaradan alla Kappelin lähellä on Pulkkaparkki, josta pulkan voi lainata.

Saariselkä Nyt!

7

KEVÄT 2021

Inarin seurakunta realisoi osan kiinteistöistään lähivuosina Inarissa on ehkä lähivuosina tulossa myyntiin useita seurakuntien omistamia tontteja ja kiinteistöjä, sillä Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä laatii tämän vuoden aikana kiinteistöstrategiansa.

Myynnissä on jo Uudenjoen kämppäkartano, joka on vanha metsätyökämppä Rajajoosepin tien tuntumassa. Se on viimeksi toiminut partiolaisten leirikeskuksena, mutta Inarin Tunturisudet -lippukunta on luopunut sen vuokraamisesta. Sitä ennen Uudellajoella on järjestetty Inarin seurakunnan rippikoululeirejä.

Päärakennus on valmistunut vuosina 1958-59 ja se on sähköistetty.

Tontilla on lisäksi rantasauna, kaksi puuvajaa, WC ja purkukuntoinen piharakennus. Tontin koko on 2,9 ha.

Myynti tehdään Kiinteistömaailman tarjouskaupalla.

Mietittävänä on myös Pajakosken leirikeskuksen tulevaisuus. Seurakunnan leirikeskus sijaitsee Ivalojoen rannalla Pajakosken törmällä ja sen maa-alue on 12 ha. Pajakosken kiinteistökehittämistä tai myymistä suunnitellaan Inarin kirkkoherra

Sairaalantien 50-vuotiasta kirkkoherranvirastoa odottaa ehkä purkaminen,

Tuomo Huuskon mukaan ”jollakin aikataululla”.

- Inarin seurakunnan kirkkoherranvirastossa kärsitään sisäilmaongelmista ja 1970- ja -80-lukujen vaihteessa valmistuneessa rakennuksessa on myös rakenteellisia ongelmia, Huusko kertoo. Viraston tiloille etsitään nyt

vaihtoehtoisia ratkaisuja.Vielä on kuitenkin epäselvää, tuleeko kirkkoherranviraston tontti jossain vaiheessa myyntiin. Nykyinen kirkkoherranvirasto sijaitsee Sairaalantiellä lähellä Ivalon keskustaa.

Pohjois-Lapin seurakuntayhtymällä on joitakin tontteja myös Inarin kirkonkylässä, ja ne tulevat

Huuskon mukaan lähivuosina myyntiin.

Inarin ja Utsjoen seurakunnat aloittivat Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän vuonna 2018. Seurakuntayhtymä on yksi talousyksikkö, mutta muuten Inarin ja Utsjoen seurakunnat toimivat itsenäisinä. (HS)

Saariselkä Nyt!

8

KEVÄT 2021

Uusi kartta maastopyörien talvireiteistä Saariselän talvisista maastopyöräreiteistä on julkaistu uusi, ilmainen kartta. Saariselkä Open Fell Biking Winter Trails sisältää Saariselän ja Kiilopään alueiden kaikki maastopyörillä talviaikaan ajettavat reitit. Ne on myös luokiteltu kartassa tasoltaan helppoihin ja kohtalaisiin.

Pääosa reiteistä on helppo-

ja. Reittien varrelle on merkitty tulipaikat, päivätuvat, kodat, laavut ja kahvilat.

Kartat takana on ohjeita avotunturissa pyöräilyyn, pyöräilyn etiketti, ohjeita pukeutumisesta ja muistutus siitä, että maastoon lähdettäessä on syytä ottaa mukaan täydellä akulla varustettu puhelin. Lisäksi kannattaa jättää reittisuun-

nitelma ystävien tai vuokraamon tietoon.

Saariselän talvipyöräilypolut vedetään joka talvi uusia reittejä pitkin, joten kartta on tarpeen. Talvikaudella 2021 reittejä on parikymmentä.

Pyöräily ei ole sallittua laduilla eikä moottorikelkkareiteillä, muuten voi pyöräillä reittien ulkopuolella. Suositeltavaa on kuitenkin käyttää pyöräilyyn soveltuvia talvireittejä.

Lisää tietoa inarisaariselkä.fi ja openfellbiking.com. Talvipolkujen huoltotilanne löytyy sivustolta saariselkanordicski.com.

Talvireittikarttoja voi hakea ainakin matkailuneuvontapisteistä, joita on Saariselällä, Ivalossa ja Inarissa.

Saariselän Palvelupiste Kiehinen Gielas-hotellin tiloissa on avoinna joka päivä klo 9 - 16.30 25.4 saakka ja kesäajan arkipäivisin klo 9 - 16.30. Ivalon matkailuneuvonta Metsähallituksen palvelupisteessä on avoinna maalis- ja huhtikuussa arkisin klo 9 - 16.30 ja 14.6. - 31.8. arkisin klo 9 - 16.30. Inarin kirkonkylän matkailuneuvonta Saamelaismuseo Siidassa on avoinna 30.4 saakka ma - la klo 10 - 17 ja 1.6. 30.9. joka päivä klo 9 - 17.

Matkailuneuvontapisteissä on myös kaikki pohjoisen alueen ret-

Talvireittikartasta löytyvät pyöräilyyn sopivat reitit.

Metsähallituksen retkeilysivustojen suunnittelija Tuija Kangasniemi esittelee uutta Saariselän maastopyöräilyn talvireittien karttaa.

keilykartat, jotka ovat vedenkestäviä ja repeämättömiä, sekä koko alueen erämaiden karttoja ja

maastokarttoja. Lisäksi esillä on yritysten esitteitä ja Metsähallituksen retkeilytuotteita. (HS)

Tieremontti kohensi Inarin kyläkuvaa Sevetin tietä korjataan ensi kesänä Inarin kirkonkylän yleisilme koheni viime kesänä toteutetun tieremontin yhteydessä: sillä kohennettiin sekä liikenneturvallisuutta että viihtyvyyttä.

Keskustan kevyen liikenteen väylät on uusittu ja ne on erotettu tie- ja piha-alueista kiveyksillä ja graniittipylväillä. Kylän keskusta on saanut myös uuden kevyen liikenteen väylän Menesjärven tienhaaran ja Juutuanjoen välille.

Liikkeiden piha-alueita on parannettu rakentamalla uusia liittymiä ja paikoitusalueita ja jäsentämällä kulkua niille. Inarin taajaman koko valaistus on myös uusittu.

Risteysalueiden turvallisuutta on parannettu rakentamalla saarekkeet Kansanopistolle vievän Sarviniementien, Postimatintien ja Nukkumajoen risteysalueille.

Kirkonkylän tori on kunnostettu ja kylään on tehty istutuksia. Valtatie

neljä päällystettiin uudelleen Nukkumajoelta Inarin lämpölaitoksen kohdalle.

Päällystystöitä on tehty Inarin kirkonkylän lisäksi Saariselällä ja Ivalossa ja mm. Ivalon kylän kolme liikenneympyrää on päällystetty uudelleen. Inarissa valtatie 4 on päällystetty uudestaan Nukkumajoelta Sarviniemen tienhaaraan.

- Urakka on työllistänyt paikallista konekalustoa, alihankkijoita ja miehiä. Työmaan keskivahvuus on ollut 6 - 7 miestä, työpäällikkö Tuomo Rauhala Destia Oy:stä kertoo.

Inarin kirkonkylän tiehankkeen urakkahinta oli noin 2,3 miljoonaa euroa. Hankkeeseen saatiin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea. Väylävirasto ja Inarin kunta rahoittivat kumpikin 25 prosenttia hankkeen kustannuksista.

Rakennuttajana toimi Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Urakan toteutti kokonaisuudessaan Destia Oy. Hanke kaikkien kolme Inarin kunnan suurimman taajaman eli Saariselän, Ivalon ja Inarin liikennejärjestelyiden kohentamiseksi alkoi jo vuonna 2014 ja se saatiin päätökseen viime kesänä.

Sevetin tie remonttiin ensi kesänä Seuraava isompi tiehanke Inarissa on Sevettijärven tien korjaaminen Suprusta Sevettijärven kylälle.

Hanke on valmistelussa Lapin ELYkeskuksessa ja jo viime kesänä Maanmittauslaitos aloitti maantietoimituksen välillä Supru - Sevettijärvi.

Urakkakilpailun tarjouspyynnöt lähtevät marras-joulukuun vaihteessa ja kilpailutus ratkeaa tammikuus-

sa 2021. Tietyöt alkanevat kesällä 2021 ja urakkatarjouksista riippuu, kuinka pitkä osuus tiestä pystytään parantamaan. Suprusta Sevettijärvelle on nyt noin 20 kilometriä mutkaista ja mäkistä maantietä.

Supru-Sevettijärvi sisältyy EU:n Kolarctic -ohjelmaan, jonka kustannusarvio on kaikkiaan 5 miljoonaa euroa. Kustannuksissa on mukana suunnittelutöitä sekä myös tieyhteyden parantaminen Norjan ja Suomen rajan sekä Neidenin kylän välillä.

Norjan puolella rakennuttamisesta vastaa Norjan tiehallinto Statens vegvesen.

- Sevettijärven tie on tärkeä myös norjalaisille. Kirkkoniemestä on lyhyempi ajomatka Suomen kautta vaikka Altaan, kun sitä vertaa ajamiseen Norjan teiden kautta, Lapin ELY-keskuksen yksikönpäällikkö Olli Mourujärvi kertoo. Sevetin tiellä liikkuu myös norjalaista rahtia. (HS)

Saariselkä Nyt!

9

KEVÄT 2021

Inarin Käsityöpuoti löytyy nyt netistä Verkkokauppa sai Suomalaisen Työn Liiton tunnustuksen

Petteri Kyrö (puukot, korut, perhot, perhorasiat, puutyöt, akvarellit hopeasta, puusta, nahkasta sekä poronsarvesta ja -luusta),

Katja Magga (hopeasta, poronluusta, sisnasta, koparoista sekä mateen ja lohen nahkasta valmistetut korvakorut, riipukset ja hiussoljet),

Piia Kangas (kudotut huivit, viltit, sisnalaukut ja pussukat)

Magnus Langen käsin sorvatut puukulhot ja muut puutuotteet koivusta, tuomesta, pihlajasta ja lehtikuusesta.

Inari on ollut perinteisesti käsityöläisten kylä - ja on sitä nykyäänkin. Inarin käsityöpuoti on siirtänyt perinteet nykypäivään, sillä se toimii ympäri vuoden verkkokauppana.

- Käsityöpuoti sai alkunsa kesäkauppana Inarin kirkonkylässä, verkkokaupasta vastaava Joni Maununen kertoo. Se yhdisti myymäläänsä Saamelaisalueen koulutuskeskuksen taidekäsityön linjoilla opiskelleita ja myös muita käsityöläisiä. Kesäkauppa tyrehtyi viime kesänä koronaan, mutta viime vuodenvaihteessa 2019-2020 perustettu verkkokauppa on sen jälkeen toiminut hyvin.

Verkkokaupassa on mukana täysi tusina puotilaisia, jotka kaikki ovat itsenäisiä pohjoisen käsityö- ja muotoilualan ammattilaisia. Heille pohjoinen luonto tarjoaa ehtymättömän inspiraation lähteen, mutta myös lähellä luontoa olevia raaka-aineita.

He tuottavat verkkokauppaan laadukkaita ja uniikkeja käsitöitä sekä pienissä sarjoissa tehtyjä tuotteita - ja taatusti kotimaista työtä.

- Suomalaisen Työn Liitto myönsi verkkokaupalle tänä vuonna “Design from Finland”tunnustuksen kotimaisen työn ja luovuuden vaalijana. Tunnustus on ensimmäinen verkkokaupalle annettu, Maununen kertoo.

Verkkokauppa on toiminut nyt vuoden ja palaute on ollut hyvää.

- Asiakkaat kiittävät ja kertovat, kuinka käyttävät hankkimiaan tuotteita. Erityisen suosittuja ovat olleet kettukorut ja syksyllä villahuivit myytiin loppuun.

Uusia koruntekijöitä on Maunusen mukaan tulossa mukaan, samoin valikoima laajenee ehkä laukkuihin ja asusteisiin. Vuodenvaihteen jälkeen valikoimiin saadaan lisää myös värikkäitä lasituotteita.

Inarin Käsityöpuodin verkkokaupassa myyvät tuotteitaan Piia Kangas (kudotut huivit,

Leila Korppila (villasta ja puuvillasta kudotut shaalit, huivit, poppanat ja muut kudetyöt),

viltit, sisnalaukut ja pussukat), Katja Magga (hopeasta, poronluusta, sisnasta, koparoista sekä mateen ja lohen nahkasta valmistetut korvakorut, riipukset ja hiussoljet), Anitta Vierelä (hopeasta, kuparista, tuohesta, nahkasta, poronsarvesta ja -luusta valmistetut korvakorut, riipukset ja sormukset), Erja Tuhkala (villasta ja silkistä kudotut huivit ja shaalit sekä taide), Iita Villiina Jaakonaho (lasit, viinilasit, mukit, kannut, lautaset, kulhot, vaasit, taide- ja koriste-esineet ja lasikorut), Nita Rebekka Huomo (sisustus- ja taidetekstiilit villasta, puuvillasta, pellavasta ja juutista), Taveämmi (kengät ja laukut nahkasta, poroturkiksesta ja huovasta), Petteri Kyrö (puukot, korut, perhot, perhorasiat, puutyöt, akvarellit hopeasta, puusta, nahkasta

sekä poronsarvesta ja -luusta), Leila Korppila (villasta ja puuvillasta kudotut shaalit, huivit, poppanat ja muut kudetyöt), Inari Handictafts (huivit villasta ja silkistä) ja Magnus Lange (käsin sorvatut puukulhot ja muut puutuotteet koivusta, tuomesta, pihlajasta ja lehtikuusesta).

Helsinkiläinen Mari Hokkanen (valokuvataide, lavasteet kierrätysmateriaaleista) on mukana verkkokaupassa “kutsuvieraana”, Verkkokaupasta voi hankkia myös tavallisia lahjakortteja tai “tilaustuote lahjakortteja”, jolloin käsityöläinen tekee lahjan saajalle tuotteen mittojen ja toiveiden mukaan.

Inarin käsityöpuoti löytyy verkosta osoitteesta www. kasityopuoti.fi. (HS)

10

Saariselkä Nyt!

Lappi on Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimamaakunta Kiinteistöverotulot 2,6 miljoonaa

Suomen Tuulivoimayhdistys ry (STY) on tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö, joka kokoaa yhteen tuulivoima-alasta kiinnostuneita yksityishenkilöitä, yrityksiä ja muita tahoja. Vuonna 1988 perustettu yhdistys jakaa tietoa, ja tukee tuulivoima-alan kehitystä ja toimintaa Suomessa. STY:llä on yli 140 yritysjäsentä ja noin 200 henkilöjäsentä, joiden yhteinen tahtotila on edistää tuulivoimarakentamista. Yritysjäsenet edustavat lukuisia eri toimialoja.

KEVÄT 2021

Lapissa on tilaa ja avaruutta uusiutuvan energian tuotantoon.

Lapin maakunta on vuoden 2020 tilastojen mukaan Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimamaakunta, jossa on 15 prosenttia koko maan tuulivoimakapasiteetista. Maakunnan kunnat saivat vuonna 2020 yhteensä 2,6 miljoonan euron kiinteistöverotulot tuulivoimaloistaan. Kaikista Suomen tuulivoimaloista maksettiin viime vuonna yhteensä yli 15 miljoonaa euroa kiinteistöveroa eri kuntiin.

edelleen Pohjois-Pohjanmaa 35 prosentin osuudella koko maan tuulivoimakapasiteetista.

Uusia tuulivoimaloita rakennettiin vuonna 2020 viiteen kuntaan: Limingalle, Maalahteen, Marttilaan, Närpiöön ja Pyhäjoelle. Suomen suurin tuulivoimakunta on edelleen Kalajoki, jossa on 64 tuulivoimalaa. Kalajoen tuulivoimalat tuottivat kunnalle kiinteistöverotuloa yli 1,5 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Vaikka Lapin maakunnan kuntiin ei valmistunut viime vuonna uusia tuulivoimaloita, oli se Suomen kolmanneksi suurin tuulivoimamaakunta. Yhteensä maakunnan kunnissa oli vuoden 2020 lopussa 123 tuulivoimalaa, joka vastaa 15 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Tuulivoimaloista maksettiin viime vuonna pelkästään Lapin maakuntaan 2,6 miljoonaa euroa kiinteistöveroa. Lapin suurin tuulivoimakunta on Simo, jossa on 37 tuulivoimalaa. Simon kunta sai tuulivoimaloistaan viime vuonna 845 000 euroa kiinteistöverotuloa.

Tuulivoima tuo Suomen kuntiin tulevaisuudessa kasvavan määrän kiinteistöverotuloa: ”Hajautettuna energiantuotannon muotona tuulivoiman tuomat edut jakaantuvat jo nyt laajasti kuntiin ympäri Suomea. Nyt noin 70 kuntaa saa kiinteistöveroa tuulivoimaloistaan ja lisäksi noin 70:een kuntaan on suunnitteilla tuulivoimaloita.

Tuulivoiman edullisuuden ja sen mahdollistaman markkinaehtoisen eli tuettoman rakentamisen ansiosta siis yhä useampi suomalaiskunta tulee jatkossa hyötymään tuulivoimasta kuntatalouden piristysruiskeena,” toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Suomen toiseksi suurimmaksi tuulivoimamaakunnaksi nousi vuoden 2020 aikana Pohjanmaa, jossa on 17 prosenttia Suomen tuulivoimakapasiteetista. Suomen suurin tuulivoimamaakunta on

Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n tiedote

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Kielipesästä kouluunhanke aloittaa Sevettijärvellä Kolttakulttuurisäätiö sai suuren apurahan

11 Kolttakulttuurisäätiö on saanut uhanalaisen koltansaamen elvyttämiseen yhteensä 200 000 euron apurahan Suomen Kulttuurirahastolta. Apurahalla toteutetaan Kielipesästä kouluun -hanke, jolla kielipesästä kouluun siirtyville lapsille kehitetään vahvempaa omakielistä koulutietä.

Kaksivuotisen hankkeen aikana palkataan kaksi kumppanuusopettajaa, joiden avulla lapsille saadaan lisää äidinkielistä opetusta.

- Tarkoitus on ajaa sisään kumppanuusopettaja-malli tukemaan lasten koulupolkua, kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff kertoo. Kumppanuussopettajat paikkaavat muun muassa vakavaa opettajapulaa, sillä puutetta on varsinkin pätevistä koltansaamen opettajista.

- Kumppanuusopettajat voivat tukea harvoja koltansaamea taitavia opettajia ja auttaa muun muassa oppimateriaalien tekemisessä, Feodoroff kaavailee.

Kahden kumppanuusopettajan etsiminen vuosille 2021 – 2022 alkaa heti. He voivat olla esimerkiksi kielen osaajia, joilla on jonkin verran opetustaitoa.

Yhtä kumppanuusopettajista kaavaillaan ainakin Sevettijärven koululle.

Koltansaamen siirtyminen uudelle sukupolvelle on katkennut useissa perheissä, koska vanhemmat ovat menettäneet kielensä. Koltansaamea on jo vuosia elvytetty alle kouluikäisten lasten kielipesissä, mutta kouluun siirtymisen jälkeen moni lapsi saa yleensä vain kaksi viikkotuntia äidinkielensä opetusta. Kumppanuusopettajat voivat auttaa myös vanhempia lastensa koulunkäynnin tukemisessa.

- Koltansaamea opetetaan Inarin kunnassa sekä lähi- että etäopetuksena, Kolttakulttuurisäätiön asiamies Mari Korpimäki kertoo. Äidinkielen opetuksena koltansaamea annetaan Sevettijärven koululla 7 tuntia viikossa, josta lähiopetuksena vain Sevettijärvellä neljä ja etäopetuksena Inarissa kolme tuntia.

VIRTUAL REALITY

SNOOKER

METSÄSTYS SIMULAATTOR

BILJARDI

Koronarajoitukset koskevat osaltaan myös Keilahallia, joten kannattaa tutustua ajankohtaisiin tiedotteisiin yrityksen kotisivulla ja Facebookissa

AVOINNA: SU-TO: 15-22 PE-LA: 15-24

VARAUKSET:

www.saariselkabowling.fi

SHUFFLE BOARD

Valinnaisena kakkoskielenä koltansaamea opetetaan Sevettijärvellä kaksi viikkotuntia, lisäksi yhtenä valinnaisaineena on kolttakulttuuri tunti viikossa.

Muu koltansaamen opetus on Inarissa ja Ivalossa etäopetusta valinnaisena kakkoskielenä, opetus annetaan Sevettijärveltä. Lähiopetusta Ivalossa ei voitu järjestää, koska opettajaa ei löytynyt.

Kielipesä on kielelliselle vähemmistölle tai alkuperäiskansan lapsille tarkoitettu päivittäinen hoitopaikka, jossa kaikki toiminta tapahtuu kyseisellä kielellä. Koltansaamen kielipesiä on Inarin kunnassa Sevettijärvellä ja Ivalossa. Inarinsaamen kielellä toimii kolme kielipesää: yksi Ivalossa ja kaksi eri-ikäisille lapsille Inarin kirkonkylällä. (HS)

Saariselkä Nyt!

12

KEVÄT 2021

Pasi Ruotsalainen

Pohjois-Lappi on hyvin järjestäytynyt yhdyskunta, täällä porotkin käyttävät suojatietä.

Etätyö on uusi mahdollisuus Pohjois-Lapille Kansainväliseen matkailuun tarvitaan selvät säännöt - Pohjois-Lapissa on hyvät puitteet etätyöhön ja se on myös näkynyt korona-aikana. Mökkejä on vuokrattu pitkäaikaiseen käyttöön ja myös hotelleissa on mahdollista tehdä etätyötä ja käyttää kokoustiloja etätyöhön. Etätyöskentelyn kehittämisellä on paljon mahdollisuuksia alueella, toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi InariSaariselkä Matkailu Oy:stä kertoo.

Etätyötä tehdään kiinteän toimiston ulko-puolella esimerkikisi kotona tai etäpisteessä, joka voi olla myös hotelli tai mökki. Sähköisen tieto- ja viestintätekniikan kehitys on lisännyt mahdollisuuksia tehdä työtä muualla kuin vakituisessa työpisteessä ja koronapandemian levitessä siihen siirtymistä on myös suositeltu.

Kumpuniemen mukaan Pohjois-Lappiin on tultu esimerkiksi koko perheen voimin ja lomailun jälkeen yksi tai osa perheestä on vielä jäänyt paikkakunnalle etätöihin. Tai etätöihin on voitu saapua myös yksinään.

Saariselällä ja koko Pohjois-Lapissa on hyvät mahdollisuudet etätyöhön, sillä majoituskapasitettia on paljon ja tietoliiken-neverkot ovat pääsääntöisesti hyvät.

Majoitusta on etsitty myös uudenlaisista paikoista, muun muassa kylistä, sillä myös niissä riittää väljyyttä, kuten koko alueella.

- Vaikka tiedetään etätyön tekemisen lisääntyneen alueella, on sen mittaaminen hyvin haastavaa, Kumpuniemi kertoo. Hän ennakoi, että etätyön tekeminen tulee kuitenkin lisääntymään, kun mallit on koronan aikana opittu. Ehkä etelästä tullaan esimerkikisi kuukaudeksi Lappiin töitä tekemään tai etätyökausi yhdistetään lomaan.

sa ja etätyömahdollisuuksien lisäksi on tarjottu vapaaajan harrastusvälineitä, muun muassa lumikenkiä ja läskipyöriä.

Korona-aikaa on PohjoisLapissa eletty lähinnä kotimaisen matkailun varassa ja tianne jatkuu varmasti talvikauden ja tulevan kesän aikana. Kumpuniemi uskoo kuitenkin, että kansainvälisessä matkailussa on jo paljon patoutunutta painetta päästä liikkumaan.

- Ensi talvelle tarvitaan selkeät säännöt siitä, kuinka kansainväliset matkailijat pääsevät maahan – sitä on toivottu myös koko koronan ajan. Rokotusten edistyminen vaikuttaa siihen, että matkoja uskalletaan taas varata.

- Myös kaksi- tai monipaikkaisuus varmaan lisääntyy eli tullaan ajoittain mökille tai johonkin vakituiseen paikkaan tekemään töitä pidemmäksi ajanjaksoksi.

Inari-Saariselkä Matkailu Oy aloitti etätyömahdollisuuksien markkinoimisen jo syksyllä: eri toimijat ovat kehittäneet omaa tarjontaan-

- Kun matkailun elpyminen alkaa, on meillä edelleen veto-voimainen luonto ja kulttuuri, minkä lisäksi tulevat vahvana trendinä ulkona tapahtuvat toiminnat, Kumpuniemi sanoo. Saavutettavuus tulee olemaan iso tekijä, se taas riippuu lentoliikenteen elpymisestä.

- Matkailun myynti on

pitkäjänteistä toimintaa ja korona on hankaloittanut sitä koska tilanne on epävarma. Pohjois-Lappi on matkailualueena edelleenkin kansainvälisesti kiinnostava, matkailun elpymisen vauhti on kuitenkin kysymysmerkki, Kumpuniemi arvioi.

Hän kuitenkin uskoo, että kotimaan matkailu lisääntyy, sillä moni on käynyt Pohjois-Lapissa ensimmäistä kertaa ja vaikuttunut aidosta Lapista.

- Täällä on suomalaisillekin paljon nähtävää ja koettavaa ja lappilaisten ihmisten palvelualttius on myös ihastuttanut, Kumpuniemi arvioi Utsjoella etätyöstä on saatu erittäin hyviä kokemuksia, kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio kertoo.

Kouluissa oppilaat olivat etäyhteydessä viime maaliskuusta vapun tienoille ja myös kunnassa lähes kaikki työntekijät pystyvät nyt tarvittaessa työskentelemään etänä. Myös matkailuyritykset ovat markkinoineet etätyön mahdollisuuksia ja saaneetkin näin asiakkaita.

Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Marja Kumpuniemi

Utsjoella on hyvät valokuituyhteydet ja tasokkaita matkailuyrityksiä, joten etätyöhön on hyvät mahdollisuudet. Kunnalla onkin asian tiimoilta muutamia hankkeita vireillä Lapin yliopiston kanssa.

- Etätyö vaatii uudenlaisen työkulttuurin kehittämistä.

Etäalueilla voitaisiin yhdistää työ ja vapaa-aika kun harrasteet – vaikka hiihtomaastot – olisivat oven takana, Tieva-Niittyvuopio sanoo. Valtio voisi hajauttaa työpaikkoja ja verotuskäytäntöä voitaisiin uudistaa niin, että ihmiset voisivat asua useassa kunnassa.

- Etätyöskentelyn laajentaminen edellyttää sen ottamista huomioon lainsäädännössä. Se on hirveän hyvä vaihtoehto, kun sitä kehitetään oikein.

Teksti ja kuva: Helena Sahavirta

Saariselkä Nyt!

New

Bistro

13

KEVÄT 2021

Cafe

Ivalo

Ravintolasali on suljettu 8.-28.3.2021.

Sulun ajan palvelee ma-la 11-19, su 11-18

TAKE AWAY

ravintola. Meiltä mukaasi: LOUNAS ma-pe 11-15 12€ A la carte ma-la 11-18.30 su 11-17.30

Sulun jälkeen palvelemme taas normaalisti, tervetuloa!

• pizzat • burgerit • poronkäristys Seuraa meitä Facebookissa.

Sieltä löydät lounaslistan ja aukioloajat sulun jälkeen.

Ivalontie 17 99800 Ivalo 046 6238 154

Kiiruna – taivaanrajan lintu Tunturilakien kolkoimmissa kivikoissa, tuulen tuivertamina, aivan taivaan ja maan rajalla, elää vähälle huomiolle jäänyt kanalintu, kiiruna, omaa elämäänsä.

Tämä riekon läheinen sukulainen vaihtaa serkkunsa tapaan väriään vuodenaikojen mukaan. Talvella sitä ei juuri erota riekosta kuin elintapojensa kautta, vain koiraskiiruna erottuu nokasta silmäkulmaan kulkevan mustan juovan avulla.

Kiirunan kesäpuku on kivenharmaa ja erottuu helpommin riekon ruskeasta.

Tunturikivikoiden hiljainen hiiviskelijä

Kiiruna talvi- ja kesäpuvussaan.

(Kuvat: Pertti Turunen)

Riekotkin nousevat joskus tunturinlaelle, mutta kiiruna elää siellä pysyvästi. Sitä tapaa vain aniharvoin tunturikoivuvyöhykkeeltä, havumetsiin se eksyy vain äärimmäisessä poikkeustapauksessa. Kiiruna on hivenen pienempi kuin riekko, ja sen piiloutumiskyky tunturilaen autiuteen on hämmästyttävä. Myös sen untuvapuku on tehty kestämään kylmiä lakimaiden viimoja.

Allekirjoittanut haeskeli kerran kiirunoita Kiilopään lakimaalta järjestelmällisesti haravoiden. Lopulta

pysähdyin tuulensuojaan kivipaaden taakse eväitä syömään. Tein juuri havaintovihkoon merkintää kiirunan poissaolosta, kun huomasin pienen kivimurikan liikahtavan melkein jaloissani. Siinähän oli ollut varttitunnin paikoilleen jähmettyneenä, täydellisesti maastoon sulautuneena kiirunakoiras. Kohta huomasin seuraavani kokonaista poikuetta kivikon suojissa.

Suojapukuunsa luottavaisena kiiruna vaikuttaa hämmentävän kesyltä. Se on harjaantuneelle metsästäjälle helppo saalis, ja siksi sen ja myös riekon metsästämistä pitäisi välttää tunturilakimailla.

Kiirunasta retkikohde

Kiirunoita on mahdollista havaita myös Saariselän lähiympäristössä. Suksikelien aikana kannattaa haravoida vaikkapa Kiilopään, Urupään tai Vahtamapään lakimaita ja erityisesti niitten suojanpuoleisia kivikoita.

Kiirunat viihtyvät vähälumisissa rakkakivikoissa, koska ne saavat sieltä sekä tuulensuojaa että varpukasvillisuudesta ravintoa. Syksyisin ja talvisin kiirunat saattavat esiintyä suurissa parvissa.

Toukokuun lopulla ja

kesäkuun alussa kiiruna on helppo löytää vaikkapa Pyhä-Nattasen louhikkosilta rinnemailta. Koiraskiirunat esiintyvät näkyvillä paikoilla ja päästävät narisevaa ääntä tämän tästä. Erityisesti aamuyö on kiirunoitten juhla-aikaa.

Kiirunoitten seuraaminen kiikarilla ja jopa ilmankin on hauskaa ja palkitsevaa, kunhan ensin onnistuu paikallistamaan linnut.

Sekä kiiruna- että riekkokoiraat pysyvät päätä lukuun ottamatta valkoisina vielä kesäkuun puolelle ja niiden näkyvä soidinkäyttäytyminen jatkuu kiivaana.

Tällöin naaras hautoo jo tulevaa sukupolvea ja koiras käytöksellään ikään kuin uhraa itsensä pedoille. Koiras saattaa loistaa jopa kilometrin päähän, kun naarasta puolestaan ei havaitse edes kahdesta metristä.

Ihmisen ohella pahin uhka kiirunoille tulee taivaalta – salamannopean tunturihaukan saaliista 90 % on riekkoja ja kiirunoita. Nyt kun sekä riekko- että myös kiirunakannat ovat kannanvaihtelunsa alamaissa, ei harvinaisella tunturihaukallakaan mene hyvin.

Vesa Luhta

14

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Aivan Saariselän kylän kupeella, Luton ja kappelin välissä könöttää harmaa, avoin päivätupa. Helpoimmin sinne pääsee lähtemällä Hiihtoportista ja laskemalla Vellinsärpimälle lähtevää latua alas kolmisensataa metriä.

Autiokämppää kutsutaan virallisesti Kummituskämpäksi. Mistä moinen nimi?

Kummitteleeko siellä?

Entinen Karvaselän autiotupa Metsähallitus siirsi vuonna 1997 Kummituskämpän nimen saaneen Karvaselän autiotuvan Saariselälle nykyiselle paikalleen päivätupakäyttöön. Se oli alun perin toiminut Kittilän postipolun etappitupana, mutta maantien valmistuttua Kittilään 1970 oli se autotien varressa olevana muuttunut rymypaikaksi, ja katsottiin aiheelliseksi purkaa.

Karvaselkään oli rakennettu jo 1840-luvulla kaksihuoneinen kievari kulkumiehiä varten ja sen pitäjäksi asettui Aslak Jomppanen Utsjoelta. Matkailijoiden vähyyden vuoksi kievarinpito ei kannattanut, ja Jomppanen siirtyi melko pian muihin töihin. Jo 1880-luvulta eteenpäin oli kämppä autiona. Siinä yöpyivät satunnaiset matkamiehet ja postinkantajat, ja siinä saattoivat talvehtia myös metsissä asustelleet ja rosvoina pidetyt Haippa, Hamarin Antti ja Menes-Jussa kukin vuorollaan.

Vintiltä löytyy luuranko Sohvi Tammela oli kulkukauppias, joka kulki usein Kittilästä Inarin kautta Jäämeren markkinapaikoille. 1920-luvulla Tammela katosi mystisesti pikkupoikansa kanssa, ja viimeksi hänet oli nähty lähtevän Inarista postipolkua pitkin kohti Kittilää.

Samoihin aikoihin muutoinkin kolkon autiokämpän maineessa olleessa kievarissa alkoi kulkijoiden mukaan tapahtua kummallisia asioita. Paikalle tullessa näytti ulkoa päin kuin sisällä olisi ollut tulet, vaikka siellä vastaanottikin musta kylmennyt piisi. Ulko-ovi alkoi aukeilla itsekseen, montakin kertaa yössä ja ovesta työntyi sisälle hohtava pitkä honkatikku. Myös vintiltä kuului selvää kopinaa.

Matkalaiset olivat peloissaan rynnänneet yöhön ja yöpyneet mieluummin tulilla kuin kummittelevassa kämpässä.

Postinkantaja Martti Mattus kyllästyi 20-luvun lopulla kopisteluun, ja päätti tutkia vintin perusteellisesti. Hän kaivoi vintin muhat auki ja kuinka ollakaan – niiden seasta löytyi pienikokoinen luuranko. Posti-Martti työnsi luut postilaukkuunsa ja kantoi ne Inariin poliisi Heimo Lehtolan nähtäville. Yhdessä he arvelivat, että luut saattoivat kuulua Sohvi Tammelalle tai hänen pojalleen.

Mitään DNA-testiä luista ei tietenkään otettu, ja luut haudattiin vähin äänin.

Pidettiin mahdollisena, että Sohvi Tammela oli joutunut ryöstömurhan kohteeksi, sillä hänellä oli ollut Inarista lähtiessään mukanaan paksu lompakko.

Aivan yhtä todennäköistä on, että luut olivat jonkun Jäämerelle fiskuuseen matkalla olleen, joka oli kuollut tauteihin tai nälkään. Ruumis oli talven aikana peitetty vintin muhiin, ja ajateltu haettavaksi myöhemmin virallisiin hautajaisiin.

Takkatuli rätisee, tuuli humisee nurkissa, lattialaudat narisevat. Vietä hetki aidossa kummituskämpässä, jos uskallat.

Kummituskämpän kopinoita Kummituskämppä sijaitsee aivan Saariselän keskustan tuntumassa.

yhden tulipalon ja yhden kämpän purkamisen ja siirtämisen myötä ja jäänyt killistelemään Karvaselän vanhan kentän liepeille.

Oikea kummituskämppä paloi Meni kymmenen vuotta ja kummittelu rauhoittui Karvaselän vanhassa kievarissa. Sotien alla tupa kuitenkin paloi – vanhan kämpän paloturvallisuus petti savupiipun halkeamasta.

1940-luvun lopulla tilalle rakennettiin uusi yksihuoneinen kämppä, joka siis siirrettiin myöhemmin Saariselälle. Kummittelun olisi luullut loppuvan uuden kämpän myötä, mutta kummitus tuntuikin siirtyneen uuteen kämppään.

Inarissa löytyi Kangasniemen Oivan kaltaisia tarinanikkareita, jotka kertoivat turisteille ja toimittajille vanhaa tarinaa siirtäen sen uuteen kämppään.

Ovet aukeilivat taas ja honkatikku työntyi sisään. Varsinainen kummitusrenessanssi koitti Veikko Ennalan tehtyä kämpästä kertomuksen Apu-lehteen

1965. Muut toimittajat seurasivat perästä pitäen kummituksen mainetta yllä.

Vanhoissa kämpissä yöpyessä kuuluu niistä usein öisin natinaa ja kopsetta – ja ovikin avautuu itsestään. Kämpän sisäilman voimakas lämpeneminen saa oven helposti avautumaan, tästä on kokemusta allekirjoittaneeltakin. Kämppien vinteillä saattaa olla näätä tai kärppä, ja niiden liikehtiminen aiheuttaa rapinaa ja kopinaa.

Tekipä eräs ivalolainen 70-luvulla jekun ystävilleen heidän yöpyessä syyspimeällä kummituskämpässä.

Mies kiersi ikkunanpuitteen alta narun puun takaa ovenkahvaan, jolla sai sisältä käsin nykäistyä oven kerta toisensa jälkeen auki. Yöpyminen oli päättynyt hysteeriseen kirkumiseen ja poistumiseen paikalta. Kämpän kummitusmaine vain kasvoi.

Ihmisten peloilla on taipumusta toteuttaa todisteita itselleen. Kolkko vanha nariseva autiotupa syyspimeässä myrskyssä on otollinen paikka kummitustarinoitten synnylle.

Vieläkö kämpässä kummittelee?

Kummituskämppä löytyy helposti, joten kukin voi käydä itse kokemassa asian.

Viattoman näköinen autiotupa könöttää nyt Luton törmällä aivan Saariselän kappelin takana. Johtuuko kirkon läheisyydestä, mutta tuoreempia kummitustarinoita ei kämpästä enää ole kerrottu.

Liekö kummitusparkakin jo kyllästynyt

Vesa Luhta Kuvat: Juha Kauppinen (ulko) PasiR (sisä)

Mutta kukapa tietää, vaikka nykyiseen Kummituskämppään hakeutuisi uusi ja virkku kummitus, joka saisi taas tapahtumaan kummia. Puitteet, maine ja tarinat ovat ainakin hyviä.

Saariselkä Nyt!

LUOHTIMAJA 288 338

15

KEVÄT 2021

Viisi täysinvarusteltua, toimivaa, rauhallista yksiötä, 1-3 vrk 4 vrk 5 vrkvuoteet6 kahdelle vrk viikko jokaisessa ja lisävuoteet kahdelle

Kiilopäällä Kiilopäällä Nn INEe DUlLlLin aikat p i t EdsEu e p ä s aikla iösp let!

Yketi a neljä p jop jälle max nel

383

Vuodenaika / viikot Vuodenaika

432

450

11-3- 3vrkvrk44vrk vrk 55vrk vrk 66vrk vk vrk viikko

Sydäntalvi 230 270 270 306 306 345,60 346 360 360 Sydäntalvi 230 Hiihtolomaviikot 269 315 315 357 357 403 403 420 420 Hiihtolomaviikot 269 Kevätviikot 422 495 495 561 561 634 634 660 660 Kevätviikot 422 Rusketusviikot 269 315 315 357 357 403 403 420 420 Rusketusviikot 269 Kesäviikot 55/vrk 55/vrk 55/vrk 55/vrk 55/vrk 55/vrk 55/vrk 750/kk 750/kk Kesäviikot 55/vrk Ruskaviikot 288 338 338 383 383 432 432 450 450 Ruskaviikot 288 Ensilumenviikot 230 270 270 306 306 346 346 360 360 Ensilumenviikot 230 Joulu ja Uusi vuosi ETÄTYÖ TARJOUS 750/kk 450 KORONA-AJAN

Lisää kuvia ja tietoa Luohtimajasta osoitteessa www.akujarvi.fi Tiedustelut ja varaukset: 0400 693 862/Mauno tai mauno@akujarvi.fi tai Saariselän Keskusvaraamo puh. 020 310 000 tai keskusvaraamo@saariselka.com

Pulmusten helkyntä tuo kevään Kirkkaan kilisevä liverrys helähtelee taivaalta. Silmä tavoittaa pikkuisen parven lumenharmaita kevyesti lentäviä lintuja sinistä kevättaivasta vasten. Siellä minne aurinko tai ihmisen toiminta on luonut pälviä, parvi laskee maahan.

Yhteysääniensä avulla paikalle liittyy toinen ja kolmaskin parvi, kunnes pulmusia einehtii maassa kymmeniin laskettava määrä. Parvi jatkaa matkaansa kohti pohjoisia asuinalueitaan, tunturien lakimaita.

Tunturien lapset Tuskin mikään maamme eliölajeista pesii niin karussa ympäristössä kuin piskuinen pulmunen. Sen elinpiiri on lähes kasvitonta tunturilaen rakkakivikkoa ja jyrkänteitä, jossa tuuli puhaltaa hyönteisetkin vähiin. Jostakin kuitenkin kaikkiruokainen pulmunen kaivelee ravintonsa. Sille kelpaa niin matalien tunturiheinien siemenet, kallionraoissa kasvavat marjat kuin kivien välissä vilistävät hämähäkitkin.

Nykyisin pulmuset pesivät vain YläLapin tunturien puuttomissa lakiosissa ja joillakin korkeammilla yksittäisillä tuntureilla kuten Savukosken Sauoivalla. Vielä noin sata vuotta sitten pulmuset pesivät Perämeren rannikon kivikkosaarillakin, mutta ovat sittemmin sieltä tyystin kadonneet.

Pulmusen tulevaisuuden ennuste ei lupaa hyvää, mikäli sitä verrataan muihin maamme arktisimpiin lajeihin. Tunturikiuru, kiljuhanhi ja naali ovat kaikki jo joko kadonneet maamme luonnosta tai riutuvat sukupuuton partaalla. Pulmusia on kuitenkin vielä noin 4000 paria, mutta kanta on tullut vuosien saatossa tuntuvasti alaspäin. Vaikka sen varhaisempaa kannankehitystä tunnetaan huonosti, niin melko luotettavan arvion mukaan pulmusia on enää kymmenesosa 1940-luvun määristä.

Kevään airuet Vaikka pulmusta pidetään maamme ensimmäisenä muuttolintuna, niin Lapissa se ei sitä suinkaan ole. Inaris-

Kevään airuet ruokatauolla. sa ensimmäisinä muuttajina on totuttu pitämään taviokuurnaa, maakotka ja koskikaraa, jotka kaikki talvehtivat ainakin osin eteläisessä Suomessa, eikä niitä siellä siten voikaan laskea muuttolinnuiksi. Pulmusten kililii-lentolaulua kuulee Inarissa kuitenkin yleensä vasta huhtikuun alkupäivinä.

Vanha kansa muistelee miten pulmuset tulivat jopa tuhansien lintujen parvissa pohjolaan. Ne laskeutuivat herkeästi pihoihin, missä näkyi heinäntähteitä ja hevosenjätöksiä. Nälissään olevat pohjolan ihmiset pyydystivät pieniä pulmusia hevosenjouhista tehdyillä rihmoilla, vaikka eipä yhdessä 40 grammaa painavassa linnussa paljoa syömistä ollut.

Mutta useammasta linnusta tehty keitto saattoi pelastaa kovan talven riuduttamat ihmiset keripukilta tai jopa nälkäkuolemalta.

Puhdas kuin pulmunen Nykyään näkee harvoin enää satoihin nousevaa pulmusparvea. Muutamina keväinä pulmuset ovat kuitenkin valloittaneet satapäisenä parvena jopa Ivalon keskustan katot ja katujen pielet useiden päivien ajaksi. Tavanomaiset muuttoparvet jäävät silti nykyisin kymmenestä kolmeenkymmeneen yksilöön.

Harvinaistuneita pulmusia sekoitetaan usein paljon yleisempiin vaeltaviin talvilintuihin, urpiaisten ja tundraurpiaisten parviin.

Pulmuset ovat helposti tunnistettavissa. Oikeastaan mikään lintu ei ole niin selvästi valkoisen voittoinen. Koiraslinnun lähes musta selkä luo valkoiseen vahvan kontrastin. Pesimäpiirissään koiras laulaa herkeämättä kaunista liverrystään korkealla kiven nokassa, jolloin

pulmusten pesimäpiiri on helppo löytää.

Pesä onkin jo vaikeampi löytää, naaras hautoo muniaan kivenkolojen kätköissä, mutta miksipä kukaan haluaisi pulmusen pesintää häiritä.

Pulmuseen liittyvä käsite sen puhtaudesta lienee enemmän runollista alkusointuisuutta ja vertauskuvallisuutta.

Syksyllä variksenmarjoilla mässänneet linnut näyttävät päin vastoin melko suttuisilta. Puhtaanvalkeata pulmusissa onkin vain vatsapuoli. Tummanharmaassa tunturikivikossa tuo väri on kuitenkin vahva signaali elämän koettelevasta leikistä.

Vesa Luhta Kuva: Pertti Turunen

16

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

Poronlihaa kylmäkuljetuksella Lapista suoraan kuluttajille - Poronliha on arvostettu tuote, jopa yksi kalleimmistakin, mutta kysyntää sille löytyy, kertoo Deliporo Oy:n toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

Saariselällä toimiva Deliporo Oy on myynyt poronlihaa suoraan Etelä-Suomen kuluttajille jo 16 vuotta - nyt palveluihin on lisätty kotiinkuljetus Uudenmaan alueella.

Yritys myy poronlihaa yksityisille kuluttajille, myynnin lisääntyminen on selkeä trendi.

Poronlihakuljetuksia on loka-joulukuussa joka viikko ja tammikuusta loppukesään joka kolmas viikko.

Asiakaskunta löytyy pääosin Oulun eteläpuolelta - ja siinä pääkaupunkiseutu on selvästi vahvin.

Suosituin porotuote on vuodesta toiseen ollut 12 kilon lihapaketti eli puolikas vasa paloiteltuna.

Toiseksi eniten tilataan poronkäristyslihoja ja kolmanneksi suosituimpia ovat erilaiset pihvi-, filee- ja paistipaketit.

Verkkokaupasta saa myös poronlihajalosteita: kotimaisia Ivalossa valmistettuja savuporotuotteita, poromakkaroita ja puolivalmisteita, erimerkiksi poroburgerpihvejä ja -pyöryköitä sekä kylmä- ja lämminsavutuotteita.

Deliporo Oy myy myös muita Lapin tuotteita. Vaikka poronliha onkin päätuote, voi verkkokaupasta tilata mm. rasioihin pakattua hillaa, patavalmiiksi puhdistettuja riekkoja ja graavattua sekä kylmäsavustettua siikaa ja lohta.

Sienivalikoimassa on tatteja, kantarelleja, suppilovahveroita ja korvasieniä pannuvalmiiksi käsiteltyinä.

Kaikki Deliporo Oy:n tuotteet ovat pakastettuja ja ne myös kuljetetaan asiakkaille pakastettuina.

Yli sata noutopistettä Etelä-Suomessa - Poronlihan saanti ei ole koskaan taattua, sillä se

riippuu olosuhteista luonnossa. Esimerkiksi vuonna 2020 oli huono vasakesä, mutta emme kuitenkaan joutuneet myymään “eioota”, Vanhanen kertoo.

Yleensä liha on vähissä kesä-heinäkuussa ennen kun erotukset alkavat.

Liha tulee pääosin Ivalojoen Poro Oy:ltä, joka on toiminut yli 20 vuotta Ivalon Tolosen kylässä. Poronomistajat tekevät itse kaiken porojen hoitamisesta teurastukseen, leikkaamiseen ja mm. savustamiseen.

- Logistiikka on ollut vaikein yksittäinen asia, Vanhanen kertoo. Nykyään Deliporo Oy ostaa kaikki kuljetuspalvelut La Cotra Oy:ltä, joka on erikoistunut kylmä- ja pakkaskuljetuksiin. Yrityksellä on neljä reittiä Lapista Etelä-Suomeen, pysähdyspaikat ja aikataulut riippuvat kuljetustarpeista.

Yritys kuljettaa poronlihan lisäksi myös muita pakastetuotteita eri puolilta Lappia ja tuo paluukyyteinä tavaraa Lappiin.

Deliporo Oy:llä on yli 90 noutopistettä Etelä-Suomessa ja asiakas voi valita niistä itselleen sopivan. Tilattu tuote viedään noutopisteen pakastehuoneeseen, josta se luovutetaan asiakkaalle.

Deliporo Oy tekee yhteistyötä sekä Paliskuntain yhdistyksen että maineikkaiden keittiömestareiden kanssa. Deliporo Oy:n verkkosivuilla onkin lukuisa valikoima kokeiltuja pororeseptejä.

Reseptien lisäksi annamme ohjeita poronlihan käsittelystä ja valmistuksesta, Vanhanen kertoo.

Uudellamaalla kuljetukset vaikka kotiovelle Deliporo Oy perustettiin 2000-luvun alussa, kun Norja asetti poronlihalle tuontitullin ja isoilla toimijoilla oli varastot täynnä lihaa. Iso osa poronlihan markkinoista katosi, joten Deliporo Oy lähti luomaan

uusia markkinoita.

- Olimme silloin pioneereja. Nyt reseptien saatavuus on parantunut ja lihan suosio kasvanut.

Viime syksynä Uudellamaalla aloitettiin yhteistyökumppanin kanssa pakettien kotiinkuljetukset, joiden suosio yllätti Vanhasen.

- Meillä on lisäksi ilmaiset kuljetukset yli 500 euron tilauksille, Vanhanen huomauttaa. Hän on tyytyväinen kuljetusten sujumiseen: yli tuhannen kilometrin pakastekuljetus on vaativa suoritus, mutta kaikki paketit on saatu perille ja ylivoimainen enemmistö asiakkaista on ollut hyvin tyytyväisiä.

Lisää poronlihan myyjiä löytyy internetsivulta pororeseptit.fi, joka on koottu Poroelinkeinon uudet toimintamallit ja imagomarkkinointi koronakriisissä -hankeessa EU:n tuella.

(HS)

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021

17

Mökille voi tilata valmiita ruokaannoksia tai vaikka kokin Muutamista Saariselän ravintoloista voi ostaa take away -annoksia, tilata majoituspaikaansa valmiiksi katetun aamiais- tai päivällispöydän - tai jopa kokin, joka valmistaa kaiken aamiaisista illallisiin. Joihinkin vuokramökkeihin voi tilata aamiaistarvikkeet valmiiksi jääkaappiin.

Ravintola Pirkon Pirtin verkkokaupasta voi tilata valmiin aterian ja noutaa sen seuraavana päivänä, tarjolla on myös rasioihin pakattu ja majoituspaikkaan

toimitettava aamiainen.

Pirkon Pirtin pitopalvelu tarjoaa mökeille erilaisia aterioita valmiiksi pöytään katettuina. Aterioissa on aamiaisia ja lounaita sekä alku-, kala-, liha ja jälkiruokia. Lisäksi keittiömestarin suosittelemalla listalla on neljä erilaista vaihtoehtoa.

Kuljetusten lisäksi voi tilata kattamisen, tiskaamisen ja siistimisen sekä kokin ja/tai tarjoilijan palveluita.

Pitopalvelu voi myös suorittaa ruoka- ja juomaostokset asiakkaan puolesta sekä valmistaa retkieväät.

Lisää tietoja pirkonpirtti.fi.

Ravintola Pub Teerenpesän menun kaikkia annoksia voi tilata ja

noutaa mukaan. Á la carte listan lisäksi ravintolassa on lastenlista ja pubilista.

Lisää tietoa teerenpesa.fi.

Anne´s Garden Grill & Cafen palveluihin sisältyy myös take away.

Listalla on hampurilaisten ja pizzojen lisäksi useita pääruokia ja salaatteja sekä lasten menu. Lisää tietoa annesgardengrill.fi.

Suomen Latu Kiilopäällä, kaikki ateriat on mahdollista saada take awayna omaan hotellihuoneeseen tai mökkiin. Lisää tietoa kiilopaa.fi.

Ravintola & Cafe Kuukkeli Kauppakeskus Kuukkelin yhteydessä on sekä kahvila, perheravintola,

pikaruokala ja leipomo.

Lappilaisten annosten ohella tarjolla on pizzoja ja hampurilaisia sekä lämpimiä buffet-ruokia. Take awayannoksia voi ostaa mukaan, mutta ravintolassa on myös kuljetuspalvelu.

Foodora-kuljetuspalvelun kautta majapaikkaan voi tilata kaikkia ravintolan ruoka-annoksia: sekä pizzoja, hampurilaisia ja salaatteja että lämpimiä ruokia.

K-Market Saariselän Kuukkelissa toimii myös verkkokauppa, joten ruokatarvikkeita voi tilata etukäteen sekä kaupasta noudettavaksi että majoituspaikkaan kuljetettavaksi.

Tilaukset voi tehdä netissä, puhelimitse tai sähköpostilla.

Lisää tietoa kuukkeli.info. fi.

Saariselän Keskusvaraamon asiakkaat voivat tilata varaamalleen mökille aamiaistarvikepaketin, joka toimitetaan suoraan mökille asiakkaan jääkaappiin.

Valikoimissa on kaksi vaihtoehtoa, joissa molemmissa on samoja perustarvikkeita kuten leipää, levitettä, erilaisia leikkeleitä, maitoa, mehua, muroja jne. Toisessa aamiaispaketissa on lisäksi hedelmiä. Pakettien sisältö löytyy Keskusvaraamon nettisivuston Aktiviteetit-sivulta. Lisää tietoa saariselka.com. (HS)

Saariselkä Nyt!

18

KEVÄT 2021

Perustarjontaa on kuitenkin keilaaminen.

Kiehtova virtuaalimaailma on uutta Saariselällä.

Virtuaalitodellisuus kutsuu Saariselällä Uusi ulottuvuus, virtuaalitodellisuus, odottaa kokeilijoita uusine peleineen Saariselän Keilahallissa. Valve Index VR-lasit vievät niin nuoret kuin iäkkäämmätkin asiakkaat kolmiulotteisten maailmaan: tarjolla on erilaisia pelejä yksin tai yhdessä pelattavaksi.

On musiikki- ja sotapelejä, kalastuspelit taas vievät niin Amazonjoelle kuin tunturijärvillekin - tai vaikka merelle hain pyyntiin. Yhden pelin aikana voi harjoitella kaverin kanssa pommin purkamista niin, että toinen purkaa ja toinen antaa purkuohjeita manuaalista lukemalla.

Virtuaalilaseihin liittyvät ohjaimet tunnistavat herkästi sormien liikkeet ja peleissä on reilusi valinnanvaraa: mm.

Beat Saber, Super Hot, Boneworks,

Angry Birds ja Arizona Sunshine.

Keilahallin 3D-ammunta- ja metsästyssimulaattori on monipuolinen SimWay HUNT Pro, jossa on yli sata metsästysvaihtoehtoa. Riistaksi voi valita mm. merilintuja, riekon, fasaanin, karhun, hirven tai villisian. Ampua voi myös savikiekkoja.

Aseina on punapistetähtäimellä varustettuja haulikoita ja kiväärejä sekä villilänsiteemalla myös revolveri.

Keilahallissa voi entiseen tapaan heitellä keilapalloja kahdeksalla radalla ja keilaus onkin peleistä edelleen suosituin.

- Meillä käy keilaamassa esimerkiksi yritysporukoita ja ivalolaisia eläkeläisporukoita. Ikähaitari ulottuu

Koronarajoitukset koskevat osaltaan myös Keilahallia, joten kannattaa tutustua ajankohtaisiin tiedotteisiin yrityksen kotisivulla ja Facebookissa Keilahalliyrittäjä Pekka Laakso näyttää, kuinka pallot pussitetaan. pienistä lapsista iäkkäämpiin ja apureunat pitävät myös perheen pienimpien pallot radalla, Laakso kertoo.

Keilahallissa on myös snooker, biljardi, darts ja pöytäcurling. Tarjolla on myös erilaisia paketteja, joihin voi yhdistää eri pelejä ja herkuttelun viereisessä ravintolassa.

Pohjoiseen kehitetään pitkiä retkipyöräilyreittejä Ilmastokriisi pakottaa matkailua uudistumaan

- Meillä on baarissa juomien rinnalla myös pientä syötävää, muun muassa pizzapaloja ja muuta sormiruokaa, Laakso kertoo.

Ravintolasulun aikana ja sen jälkeenkin Keilahallin aukioloajat kannattaa tarkistaa Netistä (HS)

Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja Norjan alueelle kehitetään monipuolista pitkien retkipyöräilyreittien verkostoa. STIL- ja Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeiden tavoitteena on rakentaa useamman päivän pyöräilyreittejä ja palvelutarjontaa arktiselle alueelle.

Suomessa on jo reagoitu pyörämatkailureittien ja -palvelujen kysynnän kasvuun, mutta Lapin alueen kehittäminen on keskittynyt maastopyöräilyyn matkailukeskusten tuntumassa. Pohjois-Suomen, -Ruotsin ja -Norjan alueelle kehitetään nyt monipuolista pitkien retkipyöräilyreittien verkostoa kahden hankkeen voimin. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtama STIL-hanke keskittyy kevyempiin päällystettyjä teitä käyttäviin reitteihin ja Pyöräilykuntien verkoston Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa tehdään erityisesti pyörävaellukseen sopivia reittejä.

STIL-hankkeen tavoitteena on rakentaa helppoja, useamman päivän pyöräilyreittejä Suomen Lappiin, Norjan Finnmarkiin ja Ruotsin Norrbotteniin, sekä luoda alueille pyörämatkailusta kiinnostuneiden palvelutarjoajien verkosto. ”Visiona on, että pohjoisessa voisi lähteä useiden päivien pyöräretkelle tarvitsematta olla huolissaan pyöränhuoltokyvyistään tai kunnostaan.

Reitit suunnitellaan niin, että ne sopivat monenlaisille kohderyhmille lapsiperheistä ikääntyviin”, kertoo STIL-hankkeen vetäjä, erikoistutkija Seija Tuulentie Lukesta.

Palvelujen tarjontaan tarvitaan monenlaisten yritysten apua. Kaksivuotisen STIL-hankkeen reittien linjauksia ei ole vielä lyöty lukkoon, ja pyöräilyn kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten verkostoa aletaan muodostaa.

Saariselkä Nyt!

Saariselkä

19

KEVÄT 2021

Ravintola Pirkon PirtinPirtin kotoisassa ja lämpimässä ja tunnelmassa Ravintola Pirkon kotoisassa lämpimässä pääset kokemaan mieleenpainuvia ruokahetkiä. Ravintola on tunnettu maistuvasta ruuasta ja lämminhenkisestä asiakaspalvelustaan. tunnelmassa pääset kokemaan mieleenpainuvia Pirtti on Saariselän suosituimpia ruokapaikkoja kautta aikojen. Rento ruokahetkiä. meininki ja makoisaa ruokaa, mitä sitä Saariselän kulkija muuta kaipaa.

Tervetuloa Pirkon Pirttiin!maistuvasta ruuasta ja lämminRavintola on tunnettu Palvelemme Teitä myös poikkeusolojen 8.-28.3. aikana Meiltä on saatavilla TAKE AWAY -annoksina A LA CARTE -ruokia, menuhenkisestä asiakaspalvelustaan.

Pirttierilaisia on Saariselän kokonaisuuksia ja rauhalliseen ja rentouttavaan lomaan räätälöityjä suosituimpia ruokapaikkoja aikojen.

Rento ateriapaketteja. Tilaukset sähköpostitsekautta tai kotisivujen palautelomakkeen kautta edellisenä päivänä klo 18 mennessä. Saatavilla on myös kotiin meininki ja makoisaa ruokaa, mitä sitä Saariselän kuljetus Saariselän alueella seuraavana päivänä klo 14-16 välisenä aikana 10€ lisämaksusta.

Voit myös noutaa ateriat paikanpäältä. kulkija muuta kaipaakaan...

Kurkkaa ala carte, pitopalvelu ja verkkokaupastamme maukkaat annokset ja menukokonaisuudet pirkonpirtti.fi

Tervetuloa Pirkon Pirttiin!

Joudumme sulkemaan ravintolan 8.- 28.3. väliseksi ajaksi.

Sulun jälkeen toimimme normaalisti.

Tarkista aukioloaikamme osoitteesta

www.pirkonpirtti.fi

Facebook: Ravintola Pirkon Pirtti

Ravintola Pirkon Pirtti Honkapolku 2, 99830 Saariselkä +358 16 668 050 mail@pirkonpirtti.fi Avoinna joka päivä 15-23 27.4. asti

Tuhannen kilometrin reittikokonaisuus pyörävaeltamiseen Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeessa kehitetään Pohjois-Suomen ja -Norjan alueelle erityisesti bikepackingiin eli pyörävaellukseen sopivia reittejä. Yli 1000 kilometrin reittikokonaisuus julkaistaan todennäköisesti jo kesälle 2021. ”45 000 kilometrin pyöräretken kokemukseni kolmelta mantereelta eivät vähentäneet Lapin lumoa. Päinvastoin. Tajusin, että arktisen alueen luonto ja tuhannet kilometrit hiekkateitä, mönkijäuria ja vaelluspolkuja tarjoavat maailmanluokan potentiaalin retki-pyöräreittien kehittämiseen”, toteaa retkipyöräilijä ja Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeen projektipäällikkö Taneli Roininen Pyörämatkailukeskuksesta ja Pyöräilykuntien verkosto ry:stä.

Pyörämatkailun suosio on ollut voimakkaassa kasvussa 2010-luvun loppupuolelta lähtien.

Retkipyöräilyssä yhdistyvät luontomatkailu sekä terveellinen ja vastuullinen elämäntapa.

Lisäksi se sopii monille, koska reitin, päivämatkat ja vauhdin voi valita oman kunnon mukaan ja alkuun pääsee millä tahansa polkupyörällä.

”Retkipyöräily on lähimatkailua parhaimmillaan - kiireetöntä kulkemista, joka vie lähelle paikallista kulttuuria ja luontoa vähähiilisesti. Ilmastokriisi pakottaa matkailun etsimään uusia toimintamalleja ja pyörämatkailu, erityisesti yhdistettynä julkiseen liikenteeseen, on yksi vastaus haasteeseen. Samalla tuetaan Lapin matkailun ympärivuotisuutta”, sanoo Lapin yliopiston apulaisprofessori Outi Rantala STILhankkeesta.

Lisätietoja: Seija Tuulentie, STIL-hankkeen projektipäällikkö, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, seija.tuulentie@luke.fi, +358295324438 Taneli Roininen, Arctic Bikepacking Trail -reittikehityshankkeen projektipäällikkö, Pyörämatkailukeskus & Pyöräilykuntien verkosto ry, taneli. roininen@pyoramatkailukeskus. fi,+358400993960 STIL-hankkeen rahoittajana on Interreg Nord ja partnereina Luken lisäksi Suomesta Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu, Ruotsista Pajalan kunta ja Norjasta Tromssan yliopiston Tromssan ja Altan kampukset.

Monet pohjoisen kunnat tukevat hanketta.

Luonnonvarakeskuksen tiedote

Pyöräreittihankkeen julkistus on hyvä uutinen lajin

pioneereille Saariselälläkin.

20

Saariselkä Nyt!

KEVÄT 2021