Pohjois-Lappi Nyt! Kesä 2020 -lehti by Pasi Ruotsalainen

i p p a L s i o Pohj nyt!

Ilmainen, ota mukaasi!

Kesä - Ruska 2020

Suviajan ihmisiä, ilmiöitä ja elämää. Parhaita palveluja, tuotteita ja tarjouksia.

• Ivalo • Inari • Utsjoki • Saariselkä 33 3

Tervetuloa kesäiselle Huipulle!

KESÄTERASSI

Avoinna: 19.6-28.6.. 10.6.-30.6. 10-17 .... 10-17

(Poikkeus 22.6. 10-13.30) 29.6.-8.8...... 10-19 1.7.-3.8. 10-19 4.8.-28.9. 10-17 (Poikkeus 15.8. ja 16.8. 10-18) 9.8.alkaen.... 10-17

14 90

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Pohjois-Lappi (numerot kartalla viittaavat lehden ilmoituksiin) 35

Välimatkoja:

Vuotso-Ivalo 72 Saariselkä-Ivalo 35 Ivalo-Inari 38 Ivalo- Karigasniemi 137 Ivalo-Kaamanen 65 Ivalo-Utsjoki 158 Ivalo-Lemmenjoki, 90 Ivalo-Nellim 40 Ivalo-Kirkkoniemi 234 Karigasniemi-Utsjoki 107 Utsjoki-Nuorgam 51 Nuorgam-Vesisaari, Norja 80 Nuorgam-Neiden, Norja 113 Neiden-Ivalo 195 Inari-Kittilä 195 Ivalo-Rajajooseppi 53

i p p a L s i o j Poh nyt! Julkaisija ja kustantaja: InariNet, 23. vuosikerta. Vastaava päätoimittaja/tuottaja: Pasi Ruotsalainen, Ivalo 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi Toimittajat ja vakituiset avustajat: Helena Sahavirta, Pertti Turunen, Vesa Luhta Painopaikka: Kaleva Oy, Oulu. Kansikuva: Pixabay Verkkoliite ja näköislehti osoitteessa: saariselkanyt.com

Huom! Lehden mennessä painoon koronarajoituksia alettiin purkaa ja mm. Norjan rajan ylitys tuli mahdolliseksi. Kannattaa kuitenkin seurata uutisia ja hallituksen tiedotteita, koska kukaan ei tiedä miten pandemia etenee...

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

POROTILA

1.7. alk. taidenäyttely SANKAREITA JA VEIJAREITA KULTAMAILLA

TOINI SANILA

• Tasokasta ruokaa Lapin luonnosta, erikoisuutena kalaja pororuoat. • Täydet anniskeluoikeudet. • Matka- ja retkieväät • Majoitustilaa n. 60 hengelle savuttomissa huoneissa ja mökeissä. • Opastusta kalastuspaikoille.

• Erinomaiset ulkoilumaastot. • Porotalouden ja saamelaiskulttuurin esittelyä. • Matkamuistoja. Porotila Toini Sanila Sanilantie 36 99930 Sevettijärvi 016-672 509 toini@sanila.fi

kertoo kullan tarinan niin Lapista kuin maailmaltakin. Vain 25 min. Saariselältä etelään.

KESÄ HEINÄ-ELO SYYS

ma-pe 10-16

joka päivä 10-17

ma-pe 10-16

Juhannuksena suljettu.

LIPUT: 12€/ 10€/ 6 € puh. + 358 16 626 171 info@kultamuseo. o@kultamuseo  www.kultamuseo. 99695 TANKAVAARA

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Inarijärven Alttoniemeen suunnitteilla luksusmajoitusta Inarijärveen pistävän Miesniemen itärannalle Alttoniemeen suunnitellaan luksushotellia, joka valmistuisi syksyllä 2022. Noin 15 miljoonan euron hankkeessa olisi hotellin lisäksi lasikattoisia igluja sekä saunamaailma. Alttoniemi sijaitsee Ivalon ja Inarin puolivälissä, Miesniemessä. Hotelli sijoittuisi niemen itärannan rinnealueelle. Alttoniemi

Arcticwell -hankkeen takana on oululainen teollisuusneuvos Veikko Lesonen, joka on omistanut hotellille kaavaillut tontit ja niillä sijaitsevat kelomökit jo parikymmentä vuotta. Paikalle haetaan ranta-asemakaavaa. Alustavan aikataulun mukaan rakentaminen voisi alkaa kesällä 2021 ja hanke valmistuisi syksyllä 2022.

Hotellihuoneista avautuisi näkymä Inarijärvelle.

- Puhtaus, ekologisuus ja koskemattomuus, kokonaisuuden suunnitellut arkkitehti Pave Mikkonen oululaisesta PAVE Arkkitehdit Oy:stä kuvailee hanketta. Hotellihankkeen kaikkiaan 4 000 - 5 000 neliötä kaivettaisiin osittain maan alle, näkyviin jäisi vain muutama sata neliötä. Rakentaminen tehtäisiin jo olemassa olevalta tieltä. Tarkoitus on myös poistaa paikalla jo olevat kelomökit niin, että niistä jäisi käyttöön vain yksi, johon tulisi sauna ja kylpylätiloja. Mikkosen mukaan ranta-alueeseen ei koskettaisi ja siinä olevat nykyisetkin jäljet ennallistettaisiin. Rannalle ei myöskään tulisi valtavia laitureita eikä suuria jahteja. Hotelli sijoittuisi viuhkamaisesti rinteeseen, korkeuskäyriä seuraten. Sen 50 hotellihuonetta olisivat noin 40-neliöisiä sviittejä. Hotelli olisi yksikerroksinen mutta henkilökunnan asunnot sijoittuisivat sen kaksikerroksiseen osaan. Henkilökuntaa olisi paikalla 24/7, jolla vältettäisiin edestakainen autoralli. Autot “piilotettaisiin” autokatokseen. Kauemmas

Rakennukset sijoittuisivat rinteeseen viuhkamaisesti. hotelliyksiköstä tulisi noin 200 neliön “mökki” yksityisyyttä etsiville henkilöille, esimerkiksi kansainvälisille kuuluisuuksille. - Yllätyksellisyys on yksi hankkeen keskeisistä ajatuksista. Paikalle saapuva asiakas ei näkisi lainkaan perinteistä hotellia vaan ihmettelisi, mihin hän on tullut, Mikkonen tähdentää. Hänen mukaansa rakennusten eteen jää niin vankka puusto, ettei rakenteita näkyisi myöskään järvelle. Julkisivussa käytettäisiin väritykseltään mustanpuhuvaa hiillettyä puuta. Hotellin lämmitys perustuisi maalämpöön ja

aurinkopaneeleihin. jätevedet käsiteltäisiin paikalla pienpuhdistamossa ja myös muut jätteet paikallisesti tontilla. Mikkosen mukaan hanke vastaa tämän hetken kysyntään: se on pieni ja korkealaatuinen. Alueella korostuvat rauha ja puhtaus, suuri rooli olisi myös maisemarakentamisen korkealla tasolla. Erämaisiin maisemiin sijoittuva hotelli olisi kuitenkin melko lähellä palveluita: venematkaa Inarin kirkonkylään kertyisi vain kuusi kilometriä ja automatka Ivalon lentoasemalle kestäisi puolisen tuntia. Oululainen Lesonen on Kemissä syntynyt yrittäjä ja suursijoittaja. Hän

perusti 1986 Suomen JOT-palvelun, joka toimi eri vaiheissa testausja automaatioteknologian kehittäjänä ja laitevalmistajana. Yritys on myyty Kiinaan. Vuonna 1999 hän perusti Head Invest Oy:n, joka on teknologiakonsernin emoyhtiö. Sen osia ovat moottori-, kone ja ajoneuvoteollisuuden ympäristöystävällisiä ratkaisuja kehittävä Proventia Group Oyj, kirurgista robotiikkaa kehittävä Head Instruments Oy ja muovin kierrätyslaitteistoja kehittävä Head Recycle Systems Oy. Helena Sahavirta

Tenon lohikesästä odotetaan nyt parempaa

Vielä tovi starttiin ja veneet työntyvät virtaan.

- Viime kesä oli Tenon lohisaaliiden osalta pohjakosketus, nyt odotetaan parempaa, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Panu Orell. Viime kesänä Tenosta nousi poikkeuksellisen vähän pientä eli 1 - 3 -kiloista lohta ja nyt määrän pitäisi kääntyä kasvuun. Hän uskoo myös isompien kolmen merivuoden lohien eli 7 - 10 -kiloisten saalismäärän kasvavan tänä kesänä. Tenon tulva on tänä kesänä ollut myöhässä, vesi on ollut tavallista korkeammalla ja myös virtaus on ollut kova. - Kalastamaan ei ole päästy ajoverkoilla eikä padoilla, joten kala on päässyt nousemaan, Orell kertoo. Tulva on vaikuttanut kulkutukseen varsinkin Suomen puolella. Norjan puolella Tenon alajuoksulla virtaus on vähäisempi, joten mahdollisuudet kulkuttaa ovat olleet paremmat. - Kalastuskausi alkaa yleensä kesäkuun puolivälissä, joten vielä siihen on hyvät mahdollisuudet, Orell huomauttaa.

Tenon kalastussääntö on leikannut kaikkea Tenon lupa-alueen kalastusta vuodesta 2017 lähtien. Ennen sitä Tenon matkailukalastajille myytiin Suomessa 30 000 - 35 000 lupavuorokautta, nyt enää 10 000 - 10 700 lupavuorokautta. - Se on johtanut kyllä siihenkin, että ennen Suomen puolella kalastaneet ovat alkaneet ostaa lupansa Norjan puolelta, Orell toteaa. Luke seuraa Tenon lohennousua kaikuluotaimilla ja vedenalaisilla videokameroilla. Nousulohien kokonaismääriä on seurattu kaksi vuotta kaikuluotauslaskennoilla Polmakissa, noin 55 kilometriä Tenojokisuulta ylävirtaan. Laskenta pääsi alkamaan nyt 2 - 3 viikkoa myöhemmin kuin tavallisesti. Esimerkiksi Polmakissa osa lohista ehti nousta ennen kaikuluotainlaskennan aloittamista ja sen jälkeenkin osa on noussut tulvan takia laskimien ohi. Kaikuluotainlaskennan tuloksia voi seurata Luken nettisivuilla osoitteessa http://kalahavainnot.luke.fi/fi/seuran-

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Omistamme tämän lehden työkaverimme

Ritva Savelan muistolle Lehden tekijät

Ritva menehtyi nopeasti edenneeseen sairauteen 25.4.2020. Hän toimi kustantamieni lehtien toimittajana yhteensä 18 vuotta. Ritvalle, kuten meille muillekin lehdentekijöille, kesälehti oli vuodenkierron viimeinen rutistus ennen lomia. Lehden aineiston ja ilmoitusten hankintamatkoilla meillä oli tapana tehdä kierros pohjoisen kyliin aina Norjaa myöten. Nuo muutaman päivän matkat olivat hienoja reissuja. Ritvalla oli paljon ystäviä ja tuttuja ympäri laajaa levikkialuettamme ja hänen oli helppo tutustua uusiin ihmisiin. Meillä oli selvä työnjako; Ritva hoiti haastattelut ja minä ilmoitusmyynnin ja kuvaamisen. Ihmettelen vieläkin Ritvan ilmiömäistä tapaa koota juttunsa. Hän keskusteli haastateltavansa kanssa, teki hyvin harvoin muistiinpanoja, hän kypsytti aihetta mielessään joskus useita päiviäkin ja kun deadline lähestyi, hän vain ikään kuin tulosti jutut koneelleen ja lähetti ne minulle taittoon. Harvoin niissä oli mitään korjattavaa. Hän oli myös erittäin monipuolinen, hän hallitsi hyvin erilaiset tyylilajit ja monenlaiset juttutyypit. Tämän lehden aineiston kokosimme osittain toimittaja Helena Sahavirran kanssa, matkatessamme muistelimme ystäväämme. Uskon, että hän oli mukanamme tuolla kierroksella ja iloitsi kanssamme uudesta kesästä.

nyt!

N Y Y S K Y S , KESÄÄN A T T U A K N A I T SPOR Helly Hansen Racing Jacket

Hely Hansen Vist naisille

119

9995

Rukka Palkeila

129

Merrel MQM naisille goretex

Salomon Supercross

9990

119

Vuodenaika 1-3 vrk 4 vrk 5 vrk 6 vrk viikko Kevätviikot 11-15/2018 422 495 561 634 660 Rusketusviikot 16-22/2018 269 315 Orion 357 naisille 403 420 Salomon Kesäviikot 23-34/2018 55/yö 55/yö Alliston 55/yö 55/yö 750/kk ja miehille Ruskaviikot 35-39/2018 288 338 383 432 450 Ensilumenviikot 40-50/2018 230 270 306 346 360 Joulu ja Uusi Vuosi 2018 450

Merrel Nova miehille

8995

Pasi Ruotsalainen

4995

Nyt kaikki saman katon alla:

Liinavaatesetti 12 eur/hlö. Yksi takkapuusäkki sis. hintoihin. (Pidätämme oikeuden hintojen muutoksiin)

1 MAALI-KONEKOTA

Ivalo, Ivalontie 8, puh. 016 661 122 nat/tenojoen-nousulohiseuranta. Tietoja päivitetään vähintään viikottain. Nousulohien määriä on laskettu vedenalaisten videokameroiden avulla Tenon sivujoista, Utsjoessa vuodesta 2002 ja Laksjohkassa vuodesta 2009 alkaen. Videokamerat asennettiin paikoilleen jo ennen tulvaa. Mikäli kamerat kestävät asennuspaikoillaan, saadaan niiden avulla tietoa nousulohien määristä tilanteessa, jossa Tenon pääuoman kaikuluotauslaskenta on viivästynyt. Kalastusmatkailijoiden lohisaaliita voi seurata Luken nettisivuilla osoitteessa http:// kalahavainnot.luke.fi/fi/seurannat/tenojoenlohisaaliit/. Saalisseuranta päivittyy kalastuskauden loppuun asti. Tenojoen kalastusmatkailijoiden ilmoittamat lohisaaliit näkyvät viikkokohtaisesti eri painoluokissa. Lisäksi näkyy lohisaaliin jakautuminen eri kalastusalueille Nuorgamiin, Vetsikkoon, Utsjoelle ja Outakoskelle. Sivustolta löytyvät myös kalastusmatkailijoiden ilmoittamat saalistiedot vuosilta 2017-19.

Helena Sahavirta Kuva: Pertti Turunen

LUOHTIMAJA Kiilopäällä N EDULLINE aikat p ti e p Yksiössä ljälle! jopa ne

Viisi täysinvarusteltua, toimivaa, rauhallista yksiötä, jokaisessa vuoteet kahdelle ja lisävuoteet kahdelle

55€/yö Kesäkuukausi 750€ Kesähuone

Ruskalla: 288/1-3vrk 338/4vrk 383/5vrk 432/6 vrk 450/viikko Liinavaatesetti 12 eur/hlö.

Lisää kuvia ja tietoa Luohtimajasta osoitteessa www.akujarvi.fi Tiedustelut ja varaukset: 0400 693 862/Mauno tai mauno@akujarvi.fi tai Saariselän Keskusvaraamo puh. 020 310 000 tai keskusvaraamo@saariselka.com

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Vesa-Matti Kleemola (vas.) ja Raili Rajala (oik.) jututtivat Saariselällä kesäkuun lumilla lasketelleita Ellaa ja Jussia, jotka olivat tulleet kesämäkeen Rukalta ja Espoosta.

Pyöräilystä rakennetaan uutta matkailuvalttia Kaikki polut sopivat pyöräiltäviksi, mutta kun siitä halutaan rakentaa matkailun uusi houkutin, tarvitaan tuotekehittelyä ja markkinointia. - Asiakkaan pitää saada helposti selville pyöräilyreitin sopivuus juuri hänelle: millaista on maasto, kuinka jyrkkiä ovat mäet, onko kivikkoja ja pitääkö ylittää jokia - ja kuuluuko reitillä kännykkä, kuvailee Vesa Matti Kleemola. Hän aloitti maaliskuun alussa Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n Saariselkä kansainvälisen pyörämatkailun kohteeksi -hankkeen koor-

dinaattorina. Tavoitteena on tuotteistaa kahdessa vuodessa Ylä-Lapin pyöräilyreitit. - Merkityistä reiteistä tehdään pyöräilijöille sopivia kokonaisuuksia ja niille reittikuvaukset. Jo turvallisuuden takia asiakkaan pitää tietää, millaiselle reitille on lähdössä, Kleemola korostaa. - Saariselällä on loistavat mahdollisuudet tehdä pyöräilystä kansainvälinen hittituote. Se erottuu erämaisuudella ja tarinoilla, jotka liittyvät niin kultaan kuin saamelaiskulttuuriinkin, Kleemola kertoo.

Erämaisuus halutaan myös säilyttää: luomupoluilla ei ole joka paikassa sorastuksia ja alueella on paljon hiekkapohjaisia, helppoja reittejä. Pyöräily on Keski-Euroopassa jo suurempaa kuin risteilyt, trendi alkoi jo 2013 ja kasvaa koko ajan. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja Suomen suurimpia kilpailijoita on Pohjois-Italia, jossa Alpeilla voi pyöräillä kylästä kylään. Toisaalta koko Suomi erottuu pyöräilyalueena, jossa on autioita teitä ja erämaisuutta. Kansainvälisille matkailijoille pitää kuitenkin

tehdä selväksi, että täällä reiteillä on pärjättävä omillaan eikä maastossa ole kahviloita. Koko Lappi on juuri nyt kovassa nosteessa ja yhteistyötä tehdään mm. Ylläksen ja Levin kanssa, sillä pyöräilijät käyvät mielellään useissa kohteissa. Pelkästään Ylä-Lapin alueella on noin 600 kilometriä merkittyjä ja hoidettuja reittejä. Saariselällä on usean sadan kilometrin pituinen tiheä reittiverkosto. Kansallispuistossa saa pyöräillä vain merkityillä reiteillä eli laduilla ja vaellusreiteillä, mutta niiden ulkopuo-

lella on paljon merkitsemättömiä “poronpolkuja”. Lisäksi laskettelurinteillä voi harrastaa alamäkipyöräilyä. - UK-kansallispuistossa ei ole ollut konflikteja eri kulkijoiden välillä, kertoo Suomen Latu Kiilopään Roll Outdoors -pyörävuokraamosta vastaava Raili Rajala. Kiilopäällä oli viime talvena 50 kilometriä talvipyöräilyreittejä. Puolimetrinen lanattu ura käy pyöräilijöiden lisäksi lumikenkäilijöille ja kävelijöille. Rajalan mukaan se oli suosittu heti ensimmäisenä talvena ja olisi juuri keskieurooppalaisille sopiva erikoisuus. - Yhdellä saksalaisella matkanjärjestäjällä on jo myynnissä Saariselälle talvipyöräilytuote, Kleemola kertoo. Pyörävaellukset, pikepacking, ovat nouseva trendi ja sopivat hyvin Saariselälle. Maastopyörällä pääsee kauas ja voi kulkea omavaraisesti, mutta heille voi tarjota myös opastuksia, varusteita ja tarvikekuljetuksia. Lapin liittoon on juuri lähtenyt selvityshakemus noin 1 500 kilometriä pitkästä pyörävaelluksesta. Se kiertäisi PohjoisSuomessa ja -Norjassa ja sen yksi etappi olisi Saariselkä. Pohjois-Lappi sopii myös hyvin pyöräilykisoihin ja -tapahtumiin, koska täällä voidaan pyöräillä vaikka läpi yöttömän yön. Hankkeeseen sisältyy myös kansainvälisen markkinoinnin ja koko alueen tuotteistamisen suunnittelua sekä yritysten avustamista oman pyöräilytarjontansa tuotteistamisessa. Mukana on “virallisten” toimijoiden lisäksi asiantuntijoina kansainvälisesti tunnettuja pyöräilyvaikuttajia. Kleemola toivoo, että pyöräilyn markkinoinnissa kokeiltaisiin joustavasti sitä, mikä saattaisi maailmalla kiinnostaa. Somenäkyvyyttä on helppo saada ja se houkuttelee paikalle varsinkin innokkaita harrastajia, joiden kautta sana leviää. Helena Sahavirta

Autiotuvat on avattu, noudata ohjeita vieraillessasi Metsähallitus sulki maaliskuun lopulla koronan takia autio-, varaus- ja vuokratuvat sekä autiotupien saunat. Ne avattiin jälleen 1. kesäkuuta. Metsähallitus huomauttaa kuitenkin, että asiakkaiden käytös on ratkaisevaa, kun majoitutaan ahtaissa tuvissa. Samalla korostetaan, että tupia turvallisempi vaihtoehto on oma teltta tai riippumatto. Autiotuvat ja niiden saunat ovat vapaasti käytettävissä. Vuokratuvat varataan kokonaan kunkin asiakkaan käyttöön. Varaustuvista asiakas varaa vain petipaikan. Niiden asiakasmääriä alennetaan varausjärjestelmässä, jotta turvavälit voidaan paremmin säilyttää. Varaustupiin aikaisemmin ajalle 1.6. – 31.8. tehtyjä varauksia ei kuitenkaan peruta, vaikka petipaikat olisi myyty täyteen. Metsähallitus pyytää varauksen tehneitä asiakkaita ottamaan itse yhteyttä lähimpään asiakaspalvelupisteeseen, jos he haluavat varmistaa, että turvavälit yms. toteutuvat varaustuvilla. Varausmaksun on oltava maksettu ennen avainten/pääsykoo-

dien luovuttamista. Jos asiakas haluaa peruuttaa kesän ajalle tekemänsä varauksen (1.6.-31.8.), niin sen voi tehdä ilman kuluja.

Ohjeita tupiin majoittumiseen: Matkalle ei pidä lähteä sairaana tai jos on flunssa- tai vatsaoireita, silloin ei myöskään pidä majoittua tupiin. Kädet pitää pestä saippualla ennen tupaan menoa ja tuvassa käynnin jälkeen. Suoraan vesistössä ei pidä tiskata eikä peseytyä. Pesuvedet tulee imeyttää maahan riittävän kauas vesistöstä. Koronaviruksen ehkäisyyn liittyvät ohjeet pätevät myös maastossa, kuten käsidesin ja saippuan käyttö sekä yskimis- ja aivastamisohjeet. Toisiin asiakkaisiin on myös pidettävä riittävä turvaväli. Mukana on hyvä olla oma juomavesi ja oma vessapaperi. Juomapulloa ei saa täyttää tuvan vesiastian päällä. Metsähallitus ei tee tuvilla tehostettua siivousta eikä niitä sii-

vota varausten välillä. Tuvilla ei ole käsidesiä, joten mukana pitää olla oma saippua ja käsidesi. Yön yli retkellä tulisi olla mukana myös oma teltta, laavu tai riippumatto.

Majoituksen päätyttyä kahvat ja muut pinnat tulee pyyhkiä. Jos majoituksen aikana on ollut flunssaoireita tai sen jälkeen todetaan koronatartunta, tulee ottaa yhteys Metsähalli-

tuksen lähimpään asiakaspalvelupisteeseen. Lisätietoja Metsähallituksen Luontoon.fi-verkkopalvelusta. Helena Sahavirta Kuva: Pasi Nivasalo

Inarijärven Varttasaaren eteläpuolella Kärppäsaaren pohjoiskärjessä sijaitseva Kärppätupa on myös avattu kulkijoille, kuten muutkin autio- ja varaustuvat.

TERVETULOA APARTMENT KUUKKELI Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com UUDISTUVAAN LOMAHUONEISTOJA, KELOMAJATALO KUUKKELIIN

KAIKKI HUONEET JA HUONEISTOT SAARISELÄN YDINKESKUSTASSA

A Yli 60 KOISHELDÄNETT SAAR SA nyt! YDINKESKUSTAS

ARISELÄN 16 KOHDETTA SA . AS LAANIL SA elle Kelomökki kuud a ss ila hengelle LaanSAARISELÄN

A Yli 60 KOHDETT

Saariselän APARTMENT KUUKKELI APARTMENTS KUUKKELI 1-6 HENGELLE TERVETULOA suurin ja moni- 10LOMAHUONEISTOJA, korkeatasoista lomahuoneistoa ja 10 kelotalohuonetta UUDISTUVAAN puolisin lahja-, KELOMAJATALO tuliais-, tekstiili- KAIKKI HUONEET JA HUONEISTOT KUUKKELIIN

ja matkamuistomyymälä. Saariselän

majoituskuukkeli.fi

suurin ja moniTEKSTIILEJÄ Meiltä saat lähes kaiken mitä ERÄ tarvitset! POHJApuolisin lahja-, KERROKSESSA

vuotta palvelua Saariselällä

39 38

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA •PERUNAJA SAVUPORORIESKAT KOTILEIPOMO •ISOT PORONLIHA- JA LIHAPIIRAKAT •MUNKIT; RINKELI-, JÄTTI-, LAKKA- JA VADELMA

LEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN Puh. tilaukset 044 3636 970

Kotikeittiö – Take Away UUNITUOREITA

OMAN LEIPOMON TUOTTEITA •PERUNA- JA SAVUPORORIESKAT Ravintolastamme •ISOT PORONLIHA- JA LIHAkotiruokaa mukaasi PIIRAKAT •MUNKIT; RINKELI-, JÄTTI-, LAKKA- kilohintaan JA VADELMA edulliseen Puh. tilaukset 044 3636 970 • Kuukkelin poronkäristys Kotikeittiö – Take Away • päivän annokset • Kuukkelin pizzat Uusia,viihtyisiä 2-hengen huoneita • hampurilaiset 7 kpl Saariselän ydinkeskustassa, Ravintolastamme aamiaiset sisältyvät hintaaan. Tilaukset 044 3636 970

vuotta palvelua Saariselällä

Uutta Kuukkelissa:

Nyt myös ohjelmapalvelut meiltä. Uusia,viihtyisiä 2-hengen huoneita Meiltä myös taksija 7lentokenttäkuljetukset kpl Saariselän ydinkeskustassa, aamiaiset sisältyvät 0600 302 hintaaan. 700

kotiruokaa mukaasi edulliseen kilohintaan • Kuukkelin poronkäristys • päivän annokset • Kuukkelin pizzat • hampurilaiset Tilaukset 044 3636 970

AR 16 KOHDETTA SA A. SS A IL LAAN elle Kelomökki kuud a ss ila an La hengelle

10 korkeatasoista lomahuoneistoa ja 10 kelotalohuonetta

Tarjoamme kaikille majoittuville myös mahdollisuuden aamupalaan ravintola Kuukkelissa joka päivä klo 8-10.30 enakkoon varattaessa.

LEIPOO JOKA PÄIVÄ AAMUSTA ILTAAN

Meiltä saat lähes kaiken UUNITUOREITA mitä tarvitset!

SSA YDINKESKUSTA ISELÄN

SAARISELÄN YDINKESKUSTASSA APARTMENTS KUUKKELI 1-6 1-8 HENGELLE

ALE JOKA -20-50 RECEPTION PÄIVÄ 9-21

tuliais-, tekstiiliKOTILEIPOMO ja matkamuistomyymälä. %

INARI-SAARISELKÄ LOMAHUONEISTOT KAUPPAKESKUS KUUKKELI / POSTI Saariseläntie 1 99830 Saariselkä puh. varaukset

044 3636 972

NYT MYÖS KELOTALOLOMAHUONEISTOJA SAARISELÄN LAANILASSA 4 km SAARISELÄN ETETarjoamme kaikille majoittuville myösYDINKESKUSTASTA mahdollisuuden aamupalaan SAARISELKÄ BOOKING CENTER KUUKKELI PUH. 0600 302 700 LÄÄN. 10 kpl 4-hengen LOMAHUONEISTOJA • 4 kpl KELOravintola Kuukkelissa joka päivä klo 8-10.30 enakkoon varattaessa. Uusi toimistomme pääsisäänkäynnin lähellä. Avoinna joka päivä TALOHUONEITA. Sauna• lämpiää joka INARI-SAARISELKÄ LOMAHUONEISTOT klo 9-21 • MAJOITUS HUONEET • ilta. HUONEISTOT • OHJELMA-

RECEPTION

JOKA

9-21

KAUPPAKESKUS KUUKKELI / POSTI

Saariseläntie 1 99830 Saariselkä PALVELUTTervetuloa • TAKSI • LENTOKENTTÄKULJETUKSET • RYHMÄPÄIVÄ uudistettuun MATKAT • MAASTOPYÖRIEN VUOKRAUS puh. varaukset 044 3636 972

Ravintola Kuukkeliin

NYT MYÖS KELOTALOLOMAHUONEISTOJA SAARISELÄN Palvelemme joka4päivä klo 9-21. Keittiö avoinna klo 20.30 saakka ETELAANILASSA km SAARISELÄN YDINKESKUSTASTA •A-oikeudet •Hyvä, edullinen Nyt myös erikoisLÄÄN. 10 kpl 4-hengen LOMAHUONEISTOJA • 4 kpl KELOkahvit ja haudutettu tee ja suosittu ruokapaikka TALOHUONEITA. Sauna lämpiää joka ilta.

RAVINTOLAuudistettuun KUUKKELIN PIZZAT MAUKKAAT LOUNAS Tervetuloa LAUTASMYÖS MUKAAN HAMPURILAISET PÄIVÄLLINEN ANNOKSET LAAJENNETTU KESÄTERASSI Ravintola Kuukkeliin

Palvelemme jokamukaan päivä klo 9-21.• Uusittu Keittiö avoinna 20.30 saakka • Maukkaita ruoka-annoksia kilohinnoin. ruokalista sisältääklo myös KUUKKELI PIZZATAKSI PORONKÄRISTYS Kuukkelin pizzataksi tuo Kuukkelin oman keittiön ja leipomon tuotteet Nyt uunituomyösmajapaikkaasi. erikoisKuukkelin kuuluisan, perinteisen•Hyvä, poronkäristyksen. • Kuukkelin kotileipomon •A-oikeudet edullinen Palvelu toimii klo 9-20. Tilaa ajoissa, varmistat saannin. Lisätietoja palveluista ja ja reetja leivonnaiset, maankuulut lakkapossumunkit ym... Puh. 044 3636 970 Pizzataksin menu päivittäin Facebookissa Ravintola Kuukkeli Saariselkä kahvit ja haudutettu tee suosittu ruokapaikka

LOUNAS PÄIVÄLLINEN BUFFET

LAUTASANNOKSET

PIZZAT MAUKKAAT MYÖS MUKAAN HAMPURILAISET myös majapaikkaasi. Tilaukset 040 3636 970

• Maukkaita ruoka-annoksia mukaan kilohinnoin. • Uusittu ruokalista sisältää myös Kuukkelin kuuluisan, perinteisen poronkäristyksen. • Kuukkelin kotileipomon uunituoreet leivonnaiset, maankuulut lakkapossumunkit ym... Puh. 044 3636 970

Tuovilan Gummi Oy 1

Täyden palvelun rengastalo Ivalossa

Meiltä

KELKAT MÖNKIJÄT

MYYNTI HUOLTO VARAOSAT TARVIKKEET

JA MUUT HUIPPUMERKIT. Tervetuloa valitsemaan!

Inarijärventie 281 Ivalo puh. 016 662 495

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Petteri Valle uskoo matkailuun

- Utsjoki on löytämätön helmi

Ravintola Deatnun terassi kurkottaa Tenolle.

Saamelaisuus on meillä matkailussakin kantava teema, Petteri Valle kertoo Tenon Aittisuvannon rannalla. Suomen ehkä komein terassi ojentuu vuolaasti virtaavan Tenon ylle Aittisuvannon rannalla. Sitä vastapäätä kohoavat Norjan tunturit, Utsjoen kirkonkylään on vain parin kilometrin matka. - Tästä on kuvattu monet lohen väsytykset, Lomakylä Vallen isäntä Petteri Valle kertoo terassilla. Ravintola Deatnun seinällä komeileekin täytettynä isännän suvannosta uistelema 24,5 -kiloinen kojamo. Lomakylä Valle on perheyritys, jota Pet-

teri lähti sukupolvenvaihdoksen jälkeen kehittämään kesällä 1999. - Pojasta lähtien olin touhunnut lohensoutajana ja minulla oli oma ohjelmapalveluyritys. Tarkoitus oli kuitenkin olla poromies, Valle kertoo. Mutta kun isä joutui luopumaan yritystoiminnasta, siirtyi poika matkailuyrittäjäksi ja hänen poikansa jatkaa nyt porotöitä. Petteri Valle lähti kehittämään lomakylää ripeästi: mökit kunnostettiin ja niiden

rinnalle nousi lomahuoneisto sekä 12 hotellihuonetta, tunturiin rakennettiin tukikohtia. Omaa maata on Tenon rannassa kilometri, suunnitelmissa on lisätä vielä mökki- ja ehkä myös hotellimajoitusta. - Laatuun satsaamme vieläkin enemmän. Yritystoiminnan kantava teema on kuitenkin saamelaisuus, joka näkyy myös kaikissa ohjelmissa, Valle kertoo. - Aittisuvanto oli saamelaisten tärkeä markkinapaikka, täällä on kotapohjia, vanha kalmisto ja ikivanhoja peurakuoppia. Mukana tarinoissa on myös porotalous poroajelujen ja tokkakäyntien aikana ja erityisesti saamelainen poronhoito ennen ja nyt. Varsinkin kota-illat tarinoineen ja nuotioruokineen ovat suosittuja. Viime keväänä ja vielä alkukesästä Teno tulvi niin rajusti, ettei ajoverkkopyyntiin eli kulkutukseen päästy Tenolla lainkaan. Tulva auttaa kuitenkin lohen nousua ja matkailun osaltakin kesä näyttää hyvältä. Ylimpäänä toiveena keväällä oli silti Norjan rajan avautuminen. - Sitä (sulkemista) on ihmetelty, kun ei täällä ole ollut koronaa ollenkaan, Valle sanoo. Toinen harmin aihe on Tenon kalastussääntö: vanha sääntö pienillä tarkennuksilla olisi ollut parempi kuin nykyinen. - Paikalliset omistavat Tenon rannat,

mutta heillä on statistin osa kun säännöstä neuvotellaan, hän arvostelee. Nettimyynti jätti iäkkäät kalastajat pois, soutajilta meni työt, lupavuorokaudet vähenivät rajusti, 60% kalastusmatkailijoista katosi eikä kalastusmatkailu ole palautunut. Petteri Valle uskoo kuitenkin matkailuun, sillä hänen mielestään Utsjoki on löytämätön helmi: on puhdasta luontoa, hiljaisuutta ja tilaa. Matkailun työpaikat pitäisivät nuoret paikkakunnalla - palaaminen on vaikeaa, jos on lähdetty ja perhe perustettu muualle Suomeen. - Kateutta ei täällä tarvita. Me vanhemmat yrittäjät voisimme toimia nuorten mentoreina, Valle kannustaa. Matkailun kehittämisestä pitää sopia muiden elinkeinojen eli poronhoidon, kalastuksen ja metsästyksen kanssa. Moni asia ratkeaisi yhteistyöllä, kuten kuljetukset Ivalon lentoasemalta. Nyt moni hoitaa niitä omalla kalustolla, koska lennoilta ei ole Utsjoelle vakituista linja-autovuoroa. Muutenkin helsinkikeskeisyys kismittää häntä: Lapin matkailu on iso vientituote, mutta esimerkiksi Finnairin kotimaan lennot ovat liian kalliita ja vuoroja Helsingistä Ivalon lentoasemalle edelleen liian vähän. Teksti ja kuvat: Helena Sahavirta

Raja-Joosepin rajanylityspaikkaa kehitetään vastaamaan liikenteen kasvua Inarissa sijaitsevan Raja-Joosepin rajanylityspaikan kehittämishankkeessa uusitaan liikennealue ja rakennus, jonne Tulli- ja rajatarkastusasema siirtyvät. Uudistukset valmistuvat vuonna 2021. Hanke kuuluu Kolarctic CBC rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan. – Urakoitsijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella GRK Infra Oy. Rakennustyöt alkavat kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Raja-Joosepin rajanylityspaikan hankkeessa rakennetaan rajanylityspaikalle erilliset kaistat henkilöauto-, linja-auto ja rekkaliikenteelle sekä ruuhka-ajan erillinen tarkastuskaista, kertoo projektipäällikkö Terhi Haapaniemi Väylävirastosta. Hanke toteutetaan yhteistyöhankkeena, jonka osapuolia ovat Väyläviraston lisäksi Senaatti-kiinteistöt, Tulli, Rajavartiolaitos, Säteilyturva-

keskus ja intelligent Traffic Management Finland Oy. –Väylävirasto koordinoi kehittämishanketta ja toimii EU-rahoitussopimuksen mukaisena päähakijana eli lead partnerina, kertoo Rajanylityspaikkojen kehittämishankkeiden projektipäällikkö Jyri Mustonen. Väyläviraston tilaamassa rakennussuunnitelmassa on varauduttu myös lisäkaistojen rakentamiseen sekä maasta lähtevälle, että maahan tulevalle liikenteelle, mikäli rajaliikenne kasvaa ennakoitua enemmän. Nykyisen Urho Kaleva Kekkosen puiston (UKK-puisto) yhteyden tilalle on suunniteltu korvaava yhteys. Parannukset edistävät myös rajanylityspaikalla liikkuvien henkilöiden jalankulun turvallisuutta. Lisäksi tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen jonotusaikoja lyhentämällä.

Valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt rakennuttaa Tullille ja Rajavartiolaitokselle uuden asemarakennuksen noin 800 metriä länteen nykyiseltä asemapaikalta. Tavoitteena on turvata Tullin ja Rajavartiolaitoksen toiminnalliset edellytykset sekä turvata poronhoidon toimintaedellytykset rajan läheisyydessä. Uusi tulli- ja rajatarkastusasema vastaa käyttäjien tarpeisiin pitkälle tulevaisuuteen. Hanke kuuluu Kolarctic CBC rajat ylittävän yhteistyön ohjelmaan, jolla lisätään alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaa. Työt valmistuvat vuonna 2021. Parannustoimiin on budjetoitu 11,4 miljoonaa euroa, johon tukea saadaan Kolarctic CBC-ohjelmasta 10,3 miljoonaa euroa EU:n ja Suomen valtion varoja. (Väyläviraston tiedote)

Raja-Joosepin rajanylityspaikka Raja-Joosepin rajanylityspaikka sijaitsee Inarin kunnassa 50 kilometrin päässä Ivalon kylästä. Vartioaseman vastuulla on Raja-Joosepin kansainvälinen rajanylityspaikka, joka sijaitsee 7 kilometrin päässä rajavartioasemasta. Valvontavastuulla olevaa valtakunnan rajaa on Raja-Joosepin toiminta-alueella 57 kilometriä. Rajaosuus jakautuu maa- ja vesirajaan. Maarajaa on valvottavana 56,5 kilometriä ja vesirajaa 0,5 kilometriä. Vuonna 2019 rajanylityksiä Raja-Joosepin rajanylityspaikalla rekisteröitiin 80 800.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

Husk Husk

Husky, Snowmobile and Reindeer Activities Joit Husky, Snowmobile and Reindeer Activities - Join- us 3

Husky&Co.

Husky, Snowmobile and Reindeer Activities - Join us to explore the Northern Lapland!

Tule tutustumaan 250 husky-koiraamme, varaa opastettu farmikierros.

Husky Safaris Husky Safaris 2-3h (155€)/person 145€ (155€)/person •2-3h•145€ •4h 170€/person (incl. lunch) •4h 170€/person (incl. lunch)

Snowmobile safa Snowmobile safaris 2-3h 85€/person •2-3h•85€/person •4h 130€/person (inc •4h 130€/person (incl.lunch •Aurora Hunting 130 •Aurora Hunting 130€/pers

Reindeer Safaris MÖNKIJÄLLÄ MAASTOON Snowmobile safaris 2h 110€/person •HUSKYPATIKKA Kahden tunnin opastettu Sähköpyöräily Husky Safarison haus-Also 2-3h 85€/person • Also Snowshoe Hike, Ice Fishing and different •Vietä 3,5hSafaris 130€/person Snowshoe Ice Fishing Safaris and different mönkijäsafariHike, 100EUR/ hlö. Myös mukava ulkoiluhetki ka tapa145€ tutustua UKK• 4h 130€/person (incl.lunch) (155€)/person •2-3h •huskykoiriemme Aurora Hunting 135€/person pitemmät kestot mahdollisia. kanssa! tailor made programs. for further details! tailor made programs. Ask forAsk further details! puistoon ja muihin •Aurora Hunting 130€/person •4h 170€/person (incl.lähilunch) alueen tunturireitteihin. SYKSYN REVONAlso Snowshoe Hike, Ice FishingTULIRETKET Safaris and different Vuokrahinnat: tailor made programs. Ask for further details! MÖNKIJÄLLÄ.

3 hours / 40€ per hlö 6 tuntia / 60€ per hlö 24 tuntia / 80€ per hlö

Yhdistä mönkijäsafari ja revontuliretki.

Husky&Co.

SAARISELKÄ. Lisätiedot ja varaukset puh. 044 729 0007 Bookings & Information Activities +358 447 290 007 www.huskyco.fi husky@huskyco.fi www.huskyco.fi

Bookin

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Yöttömän yön Pohjois-Lappi

ta saalistaa jalokalaa. Sitä toki voi käydä pyytämässä päivämatkalainenkin, kunhan muistaa hankkia ajoissa luvan ja soutajan itselleen. Muita kalastusmahdollisuuksia voi kysellä vaikkapa paikallisista hotelleista, joista toinen sijaitsee Tenon ja toinen Utsjoen rannalla. Majoitustiloja tarjoavat hotellien lisäksi useat mökkikylät. Tenojoen yli Norjaan pääsee Saamen siltaa pitkin. Koiran passin tulee olla voimassa, mikäli haluaa mennä lemmikin kanssa ulkomaille. Koronapandemian vuoksi kannattaa myös seurata hallituksen ohjeita matkustamisesta.

Suomen pohjoisin….

Tenon rantaa seuraava Karigasniemi - Utsjoki tie on saanut Suomen kaunein tie -tunnustuksen Lapin sanotaan alkavan milloin mistäkin – Kuusamoakin joskus Lapiksi kutsutaan. Oikeastihan Lappiin tullaan silloin, kun päästään Vuotsoon ja ajellaan siitä ylöspäin, käydään ehkä Tankavaaran kultakylässä ja Kultamuseossa, suunnataan kohti Ivalojoen kultamaita, lähestytään Saariselän upeita tunturimaisemia. Saariselkää pidetään leimallisesti talvikeskuksena, jossa on Suomen parhaat hiihtomaastot, kaiken kattavat palvelut ja mainioita menopaikkoja. Saariselkää ei kuitenkaan kannata unohtaa kesälläkään. Se tarjoaa loistavat vaellusmahdollisuudet, merkattuja reittejä, tasokkaita tulistelupaikkoja ja vertaansa vailla olevia maisemia löytyy kaiken tasoiselle kulkijalle. Löytyy myös tasokkaita mökkejä, hotellimajoitusta – kunkin matkustavaisen toiveiden ja lompakon mukaan. Saariselkä elää ja voi hyvin myös kesällä.

Kauppojen kuntakeskus

Mahtavan Ivalojoen kainalossa kehittyy Inarin kunnan hallinnollinen keskus Ivalo, vajaan neljän tuhannen asukkaan taajama toreineen ja kauppoineen. Yöpyäkin Ivalossa voi hyvillä mielin; kaksi hotellia ja Näverniemen ja Ivalo River Camping lomakylät mökkeineen tarjoavat hyvät unet yöttömässä yössä. Ivalossa voi niin ikään shoppailla vaikkapa Lahjatavaratalossa, hankkia kalastus- ja retkeilyvälineitä sekä täydentää juomavalikoimaansa S-Marketin yhteydessä olevasta Alkosta. - Alkon tuotteita ei sitten ravintoloiden lisäksi pohjoisempaa saakaan ellei ole Nuorgamin tai Karigasniemen suunnalle menossa. Norjasta viinejä ei juuri kannata ostaa – hinnat ovat hirveitä.

Matkalla pohjoiseen

Ivalon ja Inarin välinen tieosuus kuuluu Suomen kauneimpiin. Tien

länsipuolta reunustavat jylhät vaaramaisemat, itäpuolta silmiä hivelevän upeat vesistöt. Kymmenisen kilometriä Ivalosta pohjoiseen voi piipahtaa Sovintovaaran näköalapaikalla, mikäli puomi ei ole kiinni, vaaran laelta avautuu inarilainen luonto kauneimmillaan. Samasta risteyksestä pääsee Ukonjärven lomakylään, jossa voi viivähtää pitempäänkin. Myössäjärven maisemissa kannattaa jarrutella sen verran, että ehtii käydä tutustumassa harvinaiseen karhunpesäkiveen, ja siinä samalla voi nauttia kohtuuhintaista Inarin siikaa tai perinteistä poronkäryä, kahvistella ja hankkia vaikkapa matkamuistoja Karhutuvasta.

Ylisen Lapin viimeinen automaatti

Inarin perinteinen kesämatkailukeskus on ollut jo vuosikymmenet Inarin kirkonkylä, saamelaisen kulttuurin elävä keskus. Saamelaismuseo – luontokeskus Siida on tällä hetkellä remontin kourissa, mutta toimii poi k keusjär jestelyi n. Inarin kirkonkylä on saamelaisen käsityön luvattua maata. Sieltä löytyvät niin maailmankuulut hopeatyöt kuin muutkin perinteiset, korkeatasoiset kädentaidon tuotteet. Samoin tietysti matkustavainen voi hankkia muuta tarpeellista tavaraa monipuolisen tarjonnan puitteissa. M/S Inarin mukana pääsee Inarijärven risteilylle, jonka aikana kierretään mm. Ukonsaari, se on ehdolla maailman perintökohteeksi. Ukonsaaressa on tehty arkeologisia kaivauksia, joilla on pyritty selvittämään löytyisikö sieltä vielä ennen tavoittamatonta esineistöä historian aamunkoitteesta. Käteistä rahaa havittelevalle on Inarin kirkonkylässä viimeinen mahdollisuus nostaa sitä automaatista.

Poroja Karigasniemen tiellä

Porot kuuluvat pohjoiseen luontoon – ja pohjoisille teille. Niiden

kanssa kannattaa olla varovainen koko poronhoitoalueella. Kaamasesta Karigasniemelle johtava tie on verrattain kapea, mäkinen ja kesäisin suhteellisen vilkasliikenteinen. Siellä tapaa niin ylinopeutta ajavia norjalaisia kuin mitä kummallisimpiin paikkoihin poroja ihastelemaan pysähtyneitä turistejakin, joten kannattaa hillitä kaasujalkaa, jotta pääsee turvallisesti perille. Kaikki itseään kunnioittavat matkailijat käyvät kanakoirien ja lintubongareitten paratiisissa Muotkan Ruoktussa moikkkaamassa Hansia ja maistamassa Hansin kuulua poronkäristystä. Monille Muotkan Ruoktun ja ympäristön maisemat ovat niitä parhaita vaelluspaikkoja, jotka on helppo saavuttaa tunturikeitaan mökkejä tukikohtana pitäen.

ajan vilkas liikenne ei suosi moista käyttäytymistä – vaaratilanteita on ollut enemmän kuin tarpeeksi vastaan tulijan yllättäessä. Säikähdyksissään jotkut autoilijat ovat vetäisseet autonsa melkein liikaakin omalle puolelle – lähes rotkoon.

Lohta ja soutajia

Suurin osa kesällä Utsjoella pitempään viihtyvistä matkailijois-

Utsjoelta pääsee toki Norjaan myös Nuorgamin kautta, ja kannattaa mennäkin. Tunturiin louhittu kapeahko tie myötäilee Tenojoen rantaa, välillä voi alempana käydä katsastamassa vanhaa maisematietä ja joen mahtavia kosken kuohuja. Nuorgamiin tultaessa kaikki on Suomen pohjoisinta. Paitsi tulli, joka on Norjan puolella. On Suomen pohjoisin ravintola, leirintäalue, Alko, elintarvikemyymälä ja talo. Muun muassa. Nuorgam on tilastollisesti Suomen juopoin kylä. Niin paljon alkoholia henkilöä kohden piskuisessa kylässä myydään. Alkon parkkipaikalla on pelkästään norjalaisia autoja. Jotkut tulevat parin sadan kilometrin päästä Suomeen viinakauppaan. Ja ruokakauppaan. Ja illatsuihin ravintolaan. Nuorgamista kannattaa ostaa juotavat ja syötävät Norjaan mentäessä. Muistaen kuitenkin sen, että vaikka kuinka olisi viikonloppu ja tarkoitus nauttia samoja viinaksia vielä kotisuomessa, vienti- ja tuontirajat ovat olemassa. Norja on ulkomaa. Ritva Savelan aineiston pohjalta, InariNetin työryhmä

Palveluja löytyy

Piskuinen Karigasniemi on kesäaikana täynnä menoa ja meininkiä. Normaalioloissakin norjalaiset kansoittavat kylän kaupat ja ravintolat, kesällä väen moninkertaistavat Tenon lohen kutsun kuulleet kalastajat. Norjalaisten ansiota on sekin, että paikallisesta kaupasta löytyy erinomainen palveleva lihatiski, että ravintoloissa tanssitaan viikonloppuisin ja että ainoa kylän työttömyyden lajeista on vapaaehtoinen sellainen.

Petsamo-patsas Ivalon keskustassa.

Korkeuskammoisille oikea suunta

Karigasniemen ja Utsjoen välinen maisematie kulkee korkealla tunturimaastossa esitelleen matkustavaiselle niin Tenojoen virtaavan voiman kuin Norjan tuntureiden kesälläkin lumiset huiput. Korkeanpaikan pelosta kärsivälle ainoa oikea matkustussuunta tällä tiellä on Karigasniemeltä Utsjoelle päin. Toiseen suuntaan matkustaessa saattaa oikealla puolella paikoin avautuva putous hirvittää niin paljon, että auto helposti, melkein kuin itsestään, siirtyy tien keskiviivalle tai jopa sen väärälle puolelle. Kesä-

EU:n rahoilla valmistunut ulkoilureitistö Ivalossa kutsuu kävelylle.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

New

nyt!

0400-291 582

Bistro

Cafe

AIKATAULU

À la Carte

NUORGAM – IVALO M – S ++ 09.30 Nuorgam rajaylityspaikka 09.35 Nuorgam Samimootor 10.30 Utsjoki Matkahuolto 10.58 Mieraslompolo 11.40 Kaamanen Kievari 11.55 Kaamanen Kievari 12.15 Inari Hotelli Inari 12.25 Inari Hotelli Inari 13.00 Ivalo Matkahuolto

Tuoreita salaatteja, kansainvälisiä ja paikallisia ruokia. Leivomme itse leivät, kakut ja leivokset. Meiltä myös erikoiskahvit ja haudutettu tee, kaakao, jäätelötötteröitä ja -annoksia.

IVALO – NUORGAM M – S ++ 16.10 Ivalo Matkahuolto 16.40 Inari Hotelli Inari 16.45 Inari Hotelli Inari 17.05 Kaamanen Kievari 17.20 Kaamanen Kievari 18.00 Mieraslompolo 18.30 Utsjoki Matkahuolto 18.35 Utsjoki Matkahuolto 19.10 Nuorgam Samimootor 19.15 Nuorgam rajanylityspaikka

Ivalo

Lounas ark. 11-15 joka päivä ma-la 11-21.30 su 11-19.30

• burgerit • pizzat • poronkäristys • aurinkoterassi • tilaa bussiryhmille Meillä on yli 200 • A-oikeudet asiakaspaikkaa. Ivalontie 17 99800 Ivalo 046 6238 154

AIKATAULU

NÄÄTÄMÖ – IVALO Ma – Pe Näätämö kauppa Sevettijärvi koulu Partakko, Siuttajoensuu Kaamanen Kievari Kaamasen Kievari Inari Kuukkeli Inari Kuukkeli Ivalo Matkahuolto

08.00 08.30 09.12 09.40 09.55 10.20 10.30 11.00

IVALO – NÄÄTÄMÖ Ma– Pe Ivalo Matkahuolto Inari Mathaluolto Inari Kuukkeli Kaamanen Kievari Kaamasen Kievari Partakko Siuttajoensuu Sevettijärvi koulu Näätämö kauppa

15.15 15.45 15.55 16.20 16.35 17.05 17.50 18.15

Selitteet: ++ Koulujen kesäloma aikana. Voimassa 1.6.2020 – 11.8.2020

ma-to... 9-22 pe-la .... 9-01 su ....... 11-20

Uusi autokorjaamo

Autohuolto Ivalo

Ivalo • Inarin Kodit Oy Ivalontie 71299800 Ivalontie 99800Ivalo Ivalo Puh: + 358 (0)40 4838 860

Saariselkä-Ivalo: Tutta Romakkaniemi 040 5071 718 Mökit, Inari-Utsjoki: Aki Romakkaniemi 0400 967 279 ivalo@kiinteistomaailma.fi www.kiinteistomaailma.fi/inari

Real Estate Services

We will servesinua you with all ofkiinteistöyour real estate and housing issues Palvelemme kaikissa ja asuntoasioissa Inarin ja in the Inari and Utsjoki regions. Service is available every day of Utsjoen alueella. Myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kaikki kohteemme the weekosoitteista: including weekends and evenings. löydät kiinteistomaailma.fi, oikotie.fi ja etuovi.com

Upeimmat lomamökit- ja huoneistot Saariselkä - Inari - Utsjoki 1200€ + 4,3% velattomasta kauppahinnasta + asiakirjakulut. Minimipalkkio 3000€ tai sopimuksen mukaan. ivalo@kiinteistomaailma.fi

• huolto-ohjelmat • öljynvaihdot • jakopään huollot • 3D-nelipyöräsuuntaus • kytkimen ja vauhtipyörän vaihdot • alustan korjaus: iskarit, nivelet, laakerit • käyntihäiriöiden diagnosointi ja korjaus • DSG/automaattivaihteistojen öljynvaihto huuhtelemalla • pakokaasumittaus ja OBD katsastusta varten • akun kunnon testaus • autosähkötyöt Inarijärventie 417b, 99800 Ivalo puh. 050 467 6240 Avoinna: ma-pe klo 8-16

Päivitetyt tapahtumatiedot

löytyvät osoitteista inari-saariselka.fi inari.fi ja utsjoki.fi

KESÄ ja RUSKA 2020

nyt!

Giellajohka houkuttelee kalavesien äärelle Giellajohka on pieni perheyritys Kaamasesta Karigasniemeen vievän tien varrella, Kiellajoen rannassa. Sitä vetävät nyt viidettä kesää rovaniemeltä kotoisin olevat Anita Järvelin sekä

hänen poikansa Jouni ja tyttärensä Anni. - Poikani näki Giellajohkan myynti-ilmoituksen ja innostuimme heti. Kaikkien elämä muuttui täysin, mutta emme

Anita Järvelin johtaa Giellajohkan perheyritystä yhdessä poikansa ja tyttärensä kanssa.

Kiellajoen harjus on komea kala

Taviokuurna, ravintolan lintulaudan vakiovieras.

ole katuneet kauppaa. Työtä on paljon, mutta se on mukavaa ja saamme tehdä sitä yhdessä, Anita Järvelin kertoo. Vaikka yrityksen puitteet olivatkin jo valmiiksi hyvät, ovat uudet omistajat tehneet remonttia. Giellajohkaan on noussut kolme uutta ja tasokasta mökkiä, joiden lasiseinät näyttävät pohjoiseen kohti jokea ja revontulia. Rantasaunaa on uudistettu, samoin rannan kalastajamajaa. Vierastalossa on monen kokoisia huoneita, kaikissa wc ja suihku. Karavaanareille tarkoitetulla alueella on mm. septi- ja vesitankkaukset ja huoltorakennus. Tulistelupaikkoja on kammissa ja rantakodassa. Kalastus on Giellajohkan kesäohjelmien kärki, toinen ovat Nordkappiin ajavat matkailijat

ja kolmas asiskasryhmä Muotkatunturiin kulkevat omatoimiset vaeltajat. - Myymme kalastuslupia, vuokraamme kalastusvälineitä ja annamme tärppivinkkejä, Järvelin kertoo. Kiellajoesta voi saada harjusta, taimenta, siikaa ja haukia, lähistön Aksujärvestä niiden lisäksi ahvenia ja reeskoja, Pasijärvestä rautua ja taimenta. - Joesta nousee joka kesä kolmi- tai nelikiloisia taimenia ja mahdollisuus on saada jopa kuusikiloisia, tosin se on harvinaista, Järvelin kertoo. Giellajohkan lähellä on hyvät sieni- ja marjamaat, joille vieraita luvataan myös opastaa. Yritys järjestää myös kalastussafareita ja opastettuja kalaretkiä ja tarjoaa vaeltajille kuljetuspalveluita:

heitä kuljetetaan reittien alkupäähän tai siirrellään tarvittaessa ajoneuvoja. - Meillä käy myös lintubongareita ja ruskavaeltajia. Tämä on “pimeä paikka” ja siksi tänne tulee myös revontulituristeja, joita varten meillä on hälytysjärjestelmä, Järvelin kertoo. Giellajohka on avoinna toukokuuta lukuunottamatta ympäri vuoden ja A-oikeuksin varustettu ravintola avoinna joka päivä kello 9 - 21. Vaikka lähimpään naapuriin onkin matkaa kymmenkunta kilometriä, voi ravintolassa tavata paikallisia asukkaita Kaamasmukan, Karigasniemen ja Kaamasen kylistä - sekä tietysti norjalaisia. Helena Sahavirta Kuva: PasiR

”Saariselkä on tunturikeskusten ykkönen” Kun Tiina Haapala tuli noin 30 vuotta sitten ensi kerran Saariselälle, oli peli heti selvä: “tämä on minun paikkani”. Liikunnallisen naisen harrastukset ja huvitukset yhdistyivät tunturikeskuksessa - aurinkolomat eivät ole häntä koskaan kiinnostaneet. - Lähdin katsomaan, miksi muut käyvät Lapissa. Ja syy paljastui heti: ihastuin itsekin maisemiin ja kelomökkeihin, hän kertoo. Silloin elettiin kevättalvea ja Turussa asunut Haapala lasketteli Saariselällä kolme tai neljä päivää. Myöhemmin käynnit laajenivat kevättalven ohella kesään ja Kaamosjazzien aikaisiin syyspäiviin. - Lasteni isän löysin Laanilasta ja lapsetkin ovat pienestä pitäen käyneet Saariselällä ja peuhanneet lumessa. Koko perhe on viettänyt täällä jouluja. Nyt parikymppiset tytär ja poika opiskelevat, mutta ovat nuorina aikuisina alkaneet itsekin käymään tunturissa. Perhe hankki Saariselältä oman tukikohdan yli 20 vuotta sitten. Useita

vuosia he viihtyivät paritalon puolikkaassa, joka kuitenkin paloi muutama vuosi sitten. Sen paikalle valmistui vuosi sitten uusi rakennus. - Nykyään vietän Saariselällä joka vuosi 2 - 3 kuukautta, yksinkin viihtyvä Haapala kertoo. Talvella hän saattaa hiihtää 25 kilometrin päivälenkkejä ja paljaan maan aikaan “vapaaherrattarena” viihtyvä Haapala patikoi. - Tunnen hyvin maastot ja teen päiväretkiä. Mökillä on kiva viettää välipäiviä ja kun täällä on pitkään käynyt, löytyy kylältä aina tuttuja. Haapala pitää myös kaamosajasta ja saattaa silloin viipyä Saariselällä kahdesta kolmeen viikkoa. - Tekemistä täällä kyllä löytyy. Kiilopään savusauna ja avanto on mieluisa kohde ja patikoidessakin saatan kastautua lampiin, Haapala nauraa. Patikoida voi myös lähiseudun kullanhuuhdontapaikoille. Yksi Haapalan lempireiteistä on latu Kulmakurulle sekä kelin mukaan Taajostuvalle tai Rautulammelle. Vihdin Nummelassa asuva Haa-

pala matkustaa Saariselälle talvella lentäen ja loppukeväällä sekä syksyllä yleensä omalla autolla. Silloin hän saattaa myös poiketa tuttujen luona Sevettijärvellä päiväkahveilla. - Jos matkailija ei ole liikunnallinen, voisi hän ajella autolla lähialueilla ja nauttia nähtävyyksistä. Haapala suosittelee uusille Saariselän kävijöille myös opastettuja retkiä. - Saariselkä on minulle edelleen sopivan kokoinen paikka ja ehdoton ykkönen, Haapala kertoo. Muiden tunturikeskusten maastot eivät vedä sille vertoja. Sen lisäksi lumi tulee Saariselälle varhain syksyllä ja pysyy pitkään, ladut avataan aikaisin ja tunturit ovat aivan lähellä matkailukeskusta. Haapalaa miellyttää myös Saariselän mökkialueen rauhallisuus: ympärillä on vanhoja yritysten kelomökkejä eikä yöelämä kuulu lainkaan koko naapurustoon. Laduille pääsee takapihalta ja oikopolkua pitkin nopeasti kylän keskustaan, - Ja täällä on se aito Lapin tunnelma! (HS)

Tiina Haapala viihtyy Saariselällä joka vuosi useita kuukausia, sekä talvella, kesällä että syksyllä.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

TERVETULOA UUDISTUNEELLE SAARISELÄN NESTEELLE 3

ä k l e s i r a a S

LOUNAS

joka päivä 11-15 Maan maukkaat hampurilaiset ja ateriat sekä mehevät pizzat, myös take away -pakkauksissa. Oman leipurin aamutuoreet makeat herkut ja pikkusuolaiset. Tule kahville ja nauti! Uudistimme tilojamme. Nyt meillä on yli 100 asiakaspaikkaa. Nyt riittää isoillekin ryhmille.

NESTE SAARISELKÄ

90 11

AVOINNA: MA-LA 8-20 SU 9-18

jari.tiainen@kangastintti.fi +358 (0) 16 671 002

15 15 15 Luontokuvaaja Pertti Turusen

TENO-valokuvanäyttely Inarin Siidassa 8.6.-27.9.2020

Tenojoki, Saamen virta, legendaarinen lohijoki, virtaa halki upeiden maisemien. Se erottaa Norjan ja Suomen valtakunnat mutta samalla yhdistää saamen kansaa joen kahta puolen. Ainutlaatuinen Tenon laakso kuuluu maassamme arvokkaisiin maisema-alueisiin ja merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Turunen on valokuvannut Tenojokea usean vuoden ajan. Jussi Eiramo säätiö mahdollisti näyttelyn toteuttamisen. Näyttelyn aloituspaikkana Saamelaismuseo Siida on itseoikeutettu sijaintinsa puolesta. Näyttelyn kuvatekstit ovat suomen, pohjoissaamen ja englannin kielellä. Lisäksi multimediaesitys näyttelysalin yhteydessä vie katsojat matkalle Tenojoen ainutlaatuiseen maisemaan.

Elsa majoittaa:

Puhumme vanhaa suomea ja meiltä saat myös opastukset Pykeijan historiaan. Vieraile legendaarisessa Jäämeren Jäämeren rantamökit Saunassa ja pulahda virkistävään Jäämereen. saunaPuhumme vanhaa suomea ja meiltä saat myösVaraa opastukset Elsa majoittaa: aivan rannalla! Puhumme vanhaa suomea ja meiltä saat myös opastukset ElsaJäämeren majoittaa: aikasi ja vietä kiireetön hetki!legendaarisessa Pykeijan historiaan. Vieraile Jäämeren Jäämeren rantamökit Pykeijan ja historiaan. Vieraile Jäämeren Sähkölämmitys, keittolevy, Galleria-taidenäyttelytila, jossalegendaarisessa mahdollisuus Saunassa pulahdaCaravan-alue virkistävään Jäämereen.kahvitteluun. Varaa saunaJäämeren rantamökit Saunassa ja pulahda virkistävään Jäämereen. Varaa saunaaivan Jäämeren rannalla! 2 sänkyä + lisävuode. Järjestämme myös kulttuurija musiikkitapahtumia. Gallerian merinäköalalla! aikasi ja vietä kiireetön hetki! aivan Jäämeren rannalla! aikasi jaCaravan-alue vietä kiireetönmerinäkoalalla. hetki! rannassa Sähkölämmitys, Pykeijan talot keittolevy, Galleria-taidenäyttelytila, jossa mahdollisuus kahvitteluun. Sähkölämmitys, keittolevy, Galleria-taidenäyttelytila, jossa mahdollisuus kahvitteluun. Alueellamme löytyykulttuuripaljon tekemistä ja näkemistä mm: 2kylän sänkyä + lisävuode. Järjestämme myös ja musiikkitapahtumia. Gallerian keskustassa. Useita 2 sänkyä + lisävuode. Järjestämme myös kulttuurija musiikkitapahtumia. elämyksellinen patikointi Ranvikaan lintukalliolle, jossaGallerian voit Caravan-alue merinäkoalalla. Pykeijan huoneita, talot keittiö, wc, suihku, rannassa rannassa Pykeijan talot havaita mm.Caravan-alue merikotkia ja merinäkoalalla. muita lintuja, kirkko ja historiallinen Alueellamme löytyy paljon tekemistä ja näkemistä mm: kylän keskustassa. Useita sopii myös isommille ryhmille, Alueellamme löytyy paljon tekemistä ja näkemistä mm: hautausmaa, kuningasrapu ja merikalat + kalaretket ammatikakylän keskustassa. Useita patikointi Ranvikaan lintukalliolle, jossa voit huoneita, keittiö, wc, suihku, elämyksellinen kodikas tunnelma ja hyvä elämyksellinen patikointi Ranvikaan jossa voit lastajan matkassa, uusimpana Aurora-talo luonnon huoneita, keittiö, wc, suihku, havaita mm. merikotkia ja muita lintuja,lintukalliolle, kirkko ja historiallinen sopii myös isommille ryhmille, havainnointiin varustelutaso. havaita mm. ja merikotkia ja ja muita lintuja,+kirkko ja historiallinen kahvitteluun. merikalat kalaretket ammatikasopii myös isommille ryhmille, hautausmaa, kuningasrapu kodikas tunnelma ja hyvä hautausmaa, kuningasrapu jaAurora-talo merikalat +luonnon kalaretket ammatikalastajan matkassa, uusimpana kodikas tunnelma ja hyvä Olga ja Johanna -talot kylän lastajan matkassa, uusimpana Aurora-talo luonnon varustelutaso.Syksyllä myydään havainnointiin ja kahvitteluun. varustelutaso. keskustassa, kysyjalisää Elsalta! havainnointiin kahvitteluun.

Varaukset/tiedustelut +47 465 40 416 & Elsa +47 90 032 249 Varaukset/tiedustelut +47 465 40 416 & Elsa +47 90 032 249 Varaukset/tiedustelut +47 465 40 416 & Elsa +47 90 032 249

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Luontomatkailijat suosivat Muotkan Ruoktua Tunturikylä Muotkan Ruoktun seinustalla riippuu koko joukko lintujen ruokinta-automaatteja ja parvi pikkulintuja pyrähteleekin pihakoivikossa. - Paljon pikkulintuja pesii tässä ympäristössä, Muotkan Ruoktun isäntä Hans Niittyvuopio kertoo. Taviokuurnia on koko joukko ja pulmusia paljon. - Pikkupoikana pulmusia pyydystettiin hevosen häntäjouhella, Niittyvuopio naurahtaa. Enää sellaista ei tehdä ja Muotkan Ruoktussakin käy paljon lintubongareita ja rengastajia etsimässä harvinaisuuksia. Muotkan Ruoktu sijaitsee valtatien varrella, 20 kilometriä Kaamasesta Karigasniemeen päin, Muotkatunturin erämaan kupeessa. Sitä suosivat varsinkin kotimaiset erä- ja luontomatkailijat, kalastajat, riekonpyytäjät ja muut metsästäjät, linnustajat ja koirakokeiden järjestäjät sekä valokuvauksen harrastajat.

Lähellä on Aksujärvi sekä Peltojärvi ja -joki, jotka tunnetaan hyvinä kalavesinä. - Lähivaaralta on avara näkymä Inarijärvelle saakka, Tunturikyläkin on 220 metriä merenpinnan yläpuolella, Niittyvuopio kertoo. Muotkan Ruoktussa on tavallisia ja saunallisia mökkejä, 15 paikkaa matkailuautoille sekä tulistelukota illanviettoja varten. Pihalta lähtevät 2 ja 12 kilometriä pitkät luontopolut. Muotkan Ruoktun kahvila on auki joka päivä klo 8 22. Kahvin, pullan ja muiden virvokkeiden lisänä ovat Boikeudet ja myynnissä myös kalastuslupia. Ruokalistalta löytyy varsinkin Suomen parhaimmaksi nimettyä poronkäristystä, onhan isäntä itsekin poromies.

Monta vaihetta porojen ja matkailun parissa

Muotkan Ruoktun isäntä Hans Niittyvuopio, 87, on äi-

tinsä puolelta Norjan ja isän puolelta Suomen saamelaisia. Hän on syntynyt Karigasniemellä, joka silloin oli kuuden talon kylä. Niissä kaikissa asui hänen isänsä sisarusten perheitä. Hans kävi kansakoulua Outakoskella, mutta sen keskeyttivät sota ja evakko. Kun evakosta palattiin 1945, olivat saksalaiset polttaneet kotitalon. Niittyvuopio lähti 12-vuotiaana porometsään, jossa siihen aikaan elettiin “porolappalaisen elämää”: yövyttiin laavussa vaikka 50 asteen pakkasissa ja siirryttiin porotokan mukana aina uusille laitumille. Vuonna 1959 hän tapasi Helsingistä Karigasniemeen terveydenhoitajaksi tulleen Ullan, jonka kanssa avioitui ja perusti perheen. Hans Niittyvuopio osti vuonna 1976 Muotkan Ruoktun, joka silloin oli pieni, vain muutaman mökin lomakylä. Niistä vuosista paljon on

Hans Niittyvuopiolla on tuhansia tarinoita Lapista.

muuttunut sekä poro- että matkailuelinkeinossa. Muokkan Ruoktulla on myös oma kannatusyhdistys, Muotka Ruovttu Ustibat -Muotkan Ruoktun Ystävät, joka järjestää mm. siivoustalkoita Muotkatuntureilla. Nykyään Hans Niittyvuopio viettää talvikuukaudet Espanjassa

mutta palaa aina ennen maaliskuuta avaamaan Muotkan Ruoktun. Lisää Hans Niittyvuopion elämänpolusta voi lukea Anne Lukkarilan kirjasta Sata vuotta satumaata - poromiehen palkisilla (2018). (HS)

Tankavaaran perinteikkäät kultakisat käydään heinä-elokuun vaihteessa. Kuvassa loppukilpailun raju alkurutistus, etualalla Tankavaarassa hienosti menestynyt maailmanmestari Ken Karlsson Ruotsista.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat jälleen Tankavaarassa Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut järjestetään Tankavaarassa 30.7.-2.8. Samalla juhlitaan Tankavaaran Kultakylän 50-vuotisjuhlia. Viime vuonna Tankavaarassa kisat tiin maailman parhaiden kullanhuuhtojien titteleistä, nyt kisataan kotimaan

mestaruuksista. Sarjoja on entiseen tapaan useita ja omansa myös vastaalkajille. Voittajia ovat ne, joka huuhtovat lyhimmässä ajassa esiin useimmat hiekkasankoon piilotetut kultahiput. Tässä kisassa voittaminen edellyttää tarkkuutta, kärsivällisyyttä ja nopeita hoksot-

timia. Heinä-elokuun vaihteessa järjestettävien kisojen aikana panostetaan erityisesti kisaajien ja katsojen turvallisuuteen. Kisojen tapahtumasivuille ja paikan päälle tehdään koronaviruksen leviämiseen ja sen estämiseen liittyvä ohjeistus ja pai-

kalla noudatetaan viranomaisten antamia ohjeita. - Pääasia on, että kisat saadaan pidettyä, Kultakylän isäntä Marko Touru korostaa. Kilpailijoita on kisoissa ollut viime vuosina pari sataa ja yleisöä saman verran, joten väkimäärä pysynee sallituissa rajoissa. Turvaväleistä pi-

detään huoli sekä jonoissa, huuhdonta-altaassa että yleisöpaikalla. - Nyt toimitaan kilpailupainotteisesti, yksi sarja kerrallaan. Väkimäärää seurataan ja oheisohjelmaan ei panosteta entiseen tapaan, Touru suunnittelee. Kaikki tutut kisojen yksilösarjat ovat luvassa, ehkä myös joukkuesarjat pystytään järjestämään. SM-kisan järjestävät yhteistyössä Lapin Kullankaivajain Liitto ja Tankavaaran Kultakylä. Tapahtuma on yleisölle maksuton. Lähialueelta löytyy majoitusta ja myös karavaanareille on oma alue kisa-alueen tuntumassa.

Tankavaaran Kultakylän 50-vuotisjuhlia vietetään lauantaina 1.8. Kultakylän huuhtomo avattiin ensimmäisen kerran 12.6.1970. Siitä lähtien Tankavaarassa on opastettu uusia kullankaivajia ja alan harrastajia huuhdonnan pariin ja pidetty perinnettä yllä. Myös SM-kisojen aikana voi tutustua kullanhuuhdontaan oppaan johdolla. Ensimmäiset kullanhuuhdonnan SM-kisat järjestettiin Tankavaarassa kesällä 1974 ja MMkisat kesällä 1977, minkä jälkeen huuhdonnassa onkin kisattu eri puolilla maailmaa. (HS)

Mainosaikaa LED-mainosnäyttöihin

Inar!Net

Pasi Ruotsalainen 040 5745 310 Varaa oma kampanjasi!

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Perheyritys JBus Oy ajaa pitkiä linjoja Ylä-Lapissa

nyt!

1 Nykyaikaiset, hopeanharmaat pikkubussit ovat tuttu näky pohjoisen teillä.

- Ajoimme linja-autovuoroja koko korona-ajan, vaikka matkustajat olivat vähissä. Kaikki olivat silloin paikallisia, mutta nyt kesäkuussa on alkanut tulla kotimaisia vaeltajia ja kalastajia, JBus Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Haapanen kertoo. JBus hoitaa ainoana liikennöitsijänä linja-autoyhteyksiä Ivalosta Utsjoen kirkonkylän kautta Nuorgamiin sekä Näätämöön. Autot kulkevat joka arkipäivä linjalla Näätämö-Ivalo-Näätämö. Nuorgamiin ja Utsjoen kirkonkylään ajetaan joka viikonpäivä niin, että auto lähtee Nuorgamista klo 9.30 ja on Ivalossa klo 13. Ivalosta bussi lähtee takaisin Nuorgamiin klo 16.10 ja perillä ollaan klo 19.11. Linjalla on yhteys Rovaniemeltä tuleviin ja sinne lähteviin Eskelisen linja-autovuoroihin. - Rahtia kulkee linjoilla paljon ja myös 17-paikkaisissa busseissa on isot tavaratilat, Haapanen kertoo. JBus Oy on sodankyläläinen perheyritys, jonka perusti Jarmo Haapasen isä jo vuonna 1959. Jarmo Haapanen siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 1989. - Sodankylä on edelleen yhtiön pääpaikka, missä meillä on myös oma korjaamo, Haapanen kertoo. Ivalossa yhtiöllä on kolme autoa sekä halli-, korjaamo- ja toimistotiloja. Yhtiöllä on yhteensä 19 autoa, kuusipaikkaisesta

tilataksista 63-paikkaisiin linja-autoihin. Vakituisia kuljettajia on 15 ja Haapanen ajaa heidän joukossaan ajaa itsekin linjoja. - Meillä on isoja ja pieniä busseja ja kalusto on tuoretta, hän kertoo. Yhtiön kaikki tilausajot peruuntuivat koronan takia maaliskuun puolivälissä eikä uusia ole vielä tiedossa, Haapanen kertoi kesäkuun alkupuolella. - Norjan rajan avautuminen olisi tärkeää, silloin lisääntyisivät sekä rahdit että matkustajat ja sillä olisi suuri vaikutus. Utsjoen kirkonkylässä on ensi talvikaudella toiminnassa kaksi hotellia, joten Ivalon lentoaseman ja Utsjoen välille tarvitaan vakituinen ja suora linja-autoyhteys. - Suunnitelmat ovat kyllä olleet valmiina jo kevättalvella ja ne on Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuskin (ELY-keskus) hyväksynyt. Myös Utsjoen kunta oli kevättalvella tulossa mukaan pienellä avustuksella, Haapanen kertoo. Suunnitelmien mukaan Finnairin päiväkoneelta olisi suora yhteys Utsjoen kirkonkylään ja Nuorgamiin ja samoin Utsjoelta olisi yhteys Ivalosta lähtevälle iltakoneelle. - Kaikki riippuu nyt koronasta, Haapanen huokaa, mutta ehkä syksyllä tai marraskuussa yhteys voisi toimia. Joka tapauksessa hän uskoo matkailun lisääntyvän Utsjoella. (HS)

Ivalon Auto Oy 1

Suomen pohjoisin Fixus-liike. Ivalontie 20 99800 Ivalo

• Veneilijän ja autoilijan Tavaratalo • Auton renkaiden ja varaosien myynti ja huollot • Autovuokraamo • Veneiden ja perämoottoreiden myynti ja huolto • Mönkijöiden myynti ja huolto

Puhelimet Myymälä: 0400-690180 Korjaamo: 0500-690180 Mauri: 0400-125560 Seppo: 0400-150100 info@ivalonauto.fi

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Paadarin taimen on taimenista kaunein Kalastusretki Paadarille 1950

Isäni Tauno Luhta (1917-1991) sai elämänsä ensimmäisen kesäloman seinäjokelaisesta Uimolan kultasepänliikkeestä 1949. Hän lähti silloisen naapurinsa Paavo Viitalan kanssa pitkään unelmoimalleen kalaretkelle Lappiin. Jostain oikusta se suuntautui Inariin Paadarjärvelle. Seuraavana kesänä hän lähti samaan paikkaan, mutta nyt oli mukana hänen serkkunsa Sulo Tiisjärvi, sekä siskonsa Kaino Luhta, myöhemmin Periviita. Tällä kertaa matkassa oli myös kamera, ja siitä syystä tämä kertomus kohdistuu juuri tuohon retkeen. Näistä retkistä alkoi isäni Lappi-retkeily. Oma mökki nousi Inariin 1968. Isäni opetteli sitomaan perhot itse ja myös opetti taitoa kalakärpäsen puremille Seinäjoella ja Kauhavalla. Kesällä 1981 hän sai Tenon Tuovilan suvannosta 18,5- kiloisen kojamon, jolla hän voitti mm. Urheilukalastus-lehden lohisarjan.

Junalla, linja-autolla ja vuokratulla sout-veneellä

Vuonna 1950 Seinäjoelta lähdettiin Lappiin junalla, joka kulki yön yli Rovaniemelle. Linja-auto lähti sieltä kohti Inaria. Tie oli vielä päällystämätön, mutta Sodankylän jälkeen kuski alkoi kiihdyttää, ja Vuotsoon saavuttiin lähes puoli tuntia etuajassa. Kahvilassa tyttö myi pullakahvit kaikille, ja katosi sitten kuskin kanssa takahuoneeseen. Matkaan lähdettiin taas reilusti myöhässä, mutta kuski kaahasi

aikataulun kiinni jo Kaunispään maisemapysähdykseen mennessä. Inariin saavuttiin myöhään illalla. Isäni tiesi saavansa Paldaniukselta veneen, ja tällä kertaa sieltä järjestyi myös yöpaikka, kun isäntäväki näki nuoren naisen kuuluvan seurueeseen. - Eihän sitä nyt yötä vasten lähdetä Juutuaa nousemaan... Tuohon aikaan Jäniskoski ja Ritakoski ohitettiin metsän kautta tehtyjä ralleja pitkin, mutta muut kosket ponnisteltiin joko köysillä tai sauvomalla. Paadarille asti selvittiin saman vuorokauden aikana. Hyvä leiripaikka löytyi pohjoisrannalta, jossa joskus riehuneen metsäpalon jäljiltä oli polttopuita loputtomiin. Ranta koostui ensiluokkaisesta hiekkamaasta. Sääskiä ilmestyi heti kun ilma kävi pilviseksi. Niitä torjuttiin amerikkalaisella Jungle Oilmyrkyllä, jota isäni kutsui tyrmäystipoiksi. Myöhemmin aine vedettiin markkinoilta terveysriskiensä vuoksi.

Taimenia veneen pohja täynnä

Se aika mitä ei nukuttu tai käytetty syömiseen, oltiin vesillä. Taimentä tuli parhaiten illan tunteina, suurin kala oli 3,5-kiloinen, useimmat 1-2 kilon välillä. Vaikka mukana oli myös ostovieheitä, tuli valtaosa kaloista isäni tekemillä messinkisillä lusikkauistimilla Kaino-tätini ei missään vaiheessa jäänyt miehistä jälkeen. Hän sai kalaa saman verran kuin muutkin, eikä suostunut myöskään miksikään leiriemännäksi.

Puolen tunnin soudun tulokset ja Boca-rullat.

Kaino-tädin rekorditaimen, 2,8 kg, naisvoimaa 70 vuoden takaa Hän myös perkasi kalansa.. Muoviämpäreitä ei tuohon aikaan ollut, joten kalat suolattiin 40 litran kokoiseen silakkanelikkoon. Astia säilytettiin syvälle hiekkamaahan kaivetussa kuopassa, jossa oli suhteellisen viileää. Suolaa pantiin roimasti, ja kalat olivat ihme kyllä syötäviä vielä kotona. Vaikka pakastimia ei ollut, taimenta syötiin joulunakin, enimmät suolat pois liuottaen. Ruokaa ei tuohon aikaan heitetty menemään.

Juutua avautui pitkän tauon jälkeen taimenen elokuiseen pyyntiin joskus 70-luvun alkuvuosina. Isäni kertoi myöhemmin, että Paadarjärvi oli hänen mielestään upein paikka, missä hän on

kalastanut. Jostain syystä hän ei enää sinne mennyt. Vesa Luhta Kuvat Tauno Luhdan kala-albumi

Kaukaa kuului moottorin ääni

Maakotka näkyi usein taivaalla. Se vaikutti pesivän jossain lähellä. Sää pysyi tyynenä, sateettomana. Tämä oli jotakin, mistä isäni oli pitkinä sotavuosina unelmoinut Eräänä kaikuvan tyynenä iltana ihmeteltiin porukalla jostain kaukaa lännestä selvästi kuuluvaa moottorin ääntä. Myöhemmin selvisi, että kyseessä oli Kullervo Korhosen kaivinkone Jäkälä-äytsiltä. Kultaseppänä isäni oli aiemmin ostanut Konttuurin Ellin eli Elias Mäen Moberginojalta kaivamaa kultaa 20 grammaa. Taimenenkalastus vei kuitenkin voiton Lemmenjoen kultamaiden kutsusta. Lomapäivät loppuivat, vene palautettiin. Linja-auto lähti kohti etelää. Vuotsossa nähtiin taas sama pikavisiitti, mutta Sodankylässä oltiin jo aikataulussa. Näitä tarinoita kuuntelin korvat hörölläni aina kun kodissamme kävi vieraita, ja oli vähänkään nautittu tiukempaa juomaa. Tarinoista rakentui ihmeellinen rummunkalvo, joka pärisytti minutkin samoihin saloihin, erityisesti Juutuan kuohuissa. Ylenin isäni soutajaksi heti kun

Sulo Tiisjärven ja taimenen suut messingillä. Viereisessä vavassa isäni tekemän messinkisen lusikkauistimen prototyyppi.

Kalat suolattiin isoon silakkanelikkoon. Vasemmalla Tauno Luhta, oikealla Sulo Tiisjärvi.

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

Utsjoki on toista maata Kun maantie nousee Petsikolle, muuttuu maisema tunturikoivikoksi. Kaukana edessä häämöttävät Norjan lumiset huiput. Kangasmaata peittävät vaivaiskoivut, jäkälä ja riekon- ja variksenmarja. Joku riekko saattaa pyrähtää lentoon ja suokukot karkeloida omaa soidintaan. Kun tie laskeutuu Utsjoen ja Tenon jokilaaksoihin, rehevöityy maisema. Tenon rantaniityillä kukkivat kullerot ja Karigasniemen suunnassa on jopa maitotiloja. Mutta jos ajetaan Nuorgamiin, loppuvat viimeisetkin havupuut. Tämä on Suomen pisimmän kaamoksen ja valoisimman yöttömän yön maa, jossa vuodenajat vaihtuvat selvästi. On oikea syksy. Lumi sataa varhain ja pysyy pitkään. Talvea kestää kevääseen asti ja kun se vihdoin tulee, se rynnistää päälle vauhdilla. Lumet sulavat ja lehti on kohta puussa. Kesä nousee kukkaan yhtä nopeasti - ja pian se on myös ohi. - Muutokset ovat rajuja, siirrytään vauhdilla ääripääs-

tä toiseen. Voin hyvin kuvitella, kuinka hurjalta se ehkä tuntuu eteläsuomalaisesta, saati sitten ulkomaalaisesta, Utsjoelle muuttanut lappilainen miettii. Sää voi muuttua nopeasti ja olla jokilaaksossa toinen kuin Petsikolla. Siihen vaikuttavat tunturit, joet ja Jäämeri, joka on lähinnä Nuorgamissa. Vuodenajat ovat Utsjoella vielä vahvasti mukana elämässä. Poroerotukset, riekon ansapyynti, lohenkalastus, hillanpoiminta - ne saattavat ajaa kaiken muun ohi. Skalluvaaran erotusaidalla on koulu poroperheiden lapsille. Lohta pyydetään läpi yöttömän yön ja tunturisoilla voi hillastuksessa vierähtää toinenkin päivä. Isojen erämaiden ja rajujen vuodenaikojen maassa se on luontaista. Kulttuuri ja elämäntapa ovat omanlaisensa kokonaisuus, hyvällä tavalla. Saamelaisuus yltää Tenon jokiuoman ja valtionrajan yli. Kieli on yhteinen, pohjoissaamea puhutaan Suomen ja Norjan ra-

nyt!

Äitijoki, Deatnu, Teno piirtää rajan valtakuntien välille. Saamelaisuus yltää kuitenkin jokiuoman ja valtionrajan yli.

jan molemmin puolin. Moni osaa myös Suomessa norjaa ja Norjassa suomea, sillä sukulaisuus-, ystävyys- ja kauppasuhteet yltävät nekin rajan yli. Koulukin tekee yhteistyötä rajan yli ja nuorisoa näyttävät siellä ja täällä kiinnostavan enemmän mönkijät ja moottorikelkat kuin mopot. Saamelaismusiikin ja -elokuvan isot festivaalit yhdistävät pohjoisessa varsinkin nuoria saamelaisia. Yhteistä on myös omakielinen media: Saamen Radio, omakieliset televisiouutiset, lehdet, kirjallisuus ja muu kulttuuri. Ja oma Saamen lippu. Jo satoja vuosia sitten markkinat kokosivat pohjoisen ihmiset yhteen ja niin tapahtuu edelleenkin. Ensimmäinen kirjallinen maininta Varangin markkinoista on vuodelta 1688 - ja yhä Vuonnamárkanat järjestetään vuosittain Norjan Nessebyssä. Tenon rannan Aittijoki ja Mantojärven Kirkkotupien alue ovat nekin vanhoja markkinapaikkoja. Tänään markkinapaikko-

Porotokat ovat jokapäiväinen näky pohjoisen teiden varsilla.

Ylisen Lapin erilaisuus näkyy myös ravintolan menussa. Täällä syödään lähiruokaa: lohta, taimenta, poroa, riekkoa, hillaa...

ja ovat rajakaupat. Kauppaa käydään Utsjoella molempiin suuntiin, kurssien mukaan. Nuorgamin ja Karigasniemen isot rajamarketit keräävät nyt ostajia Norjan puolelta. Nuorgamia pidetään suomalaistuneena kylänä, jonne on muuttanut etelämpää mm. rajavartijoita ja opettajia, matkailun ja kaupan työntekijöitä sekä sairaanhoitajia, jotka käyvät töissä Norjassa. - Täällä on paljon pieniä perheyrityksiä ja Utsjoen pienin työttömyys, nuorgamilainen yrittäjä kertoo. Norjan läheisyys on vaikuttanut siihen, että palvelut ja kaupankäynti ovat Nuorgamissa kuuluneet kylän elämään jo kauan. Turistit kulkevat Utsjoen kautta kohti Pohjois-Norjaa ja Nordkappia, kalastamaan merta ja tunturivesiä tai ihailemaan v uonomaisemia. Tenon lohituristit viipyvät aikansa, samoin Tenon mökkiläiset. Toisia houkuttelee lohi, toisia se, kuinka erilaisuudessaan virkistävää elämä Utsjoella on. (HS)

Uusi erinomainen Kiilopään opas ilmestynyt Yhteispaketissa ilmestynyt Kiilopään retkeilyopas ja tunturikartat Kiilopään lähialueista ja Koilliskairasta nelostieltä Anterinmukkaan saakka on erinomaisen onnistunut kokeilu yhdistää samaan kansioon sekä mielenkiintoista tietoa UK-puiston retkeilijälle että mainiot säänkestävät kartat. Kirja & karttapaketin kustantajalla, Suomen Ladulla, on ollut todellinen onni saadessaan paketin tekstiosan kirjoittajaksi alan johtavan osaajan, Jouni Laaksosen. Laaksonen johdattaa kulkijaa tehokkaasti alueen retkikohteille ja reiteille. Paketin kirjaosan nimi onkin Kiilopää – Vaelluksia ja päiväretkiä Koilliskairassa – luonto, historia ja reitit. Teksteissä vilahtelevat nimet

on numeroituina löydettävissä kartoilta. Tämä auttaa varsinkin aloittelevaa päiväretkeilijää löytämään mm. Kiilopään lähiympäristön upeat kurut, joista Suomen Ladun entinen toiminnanjohtaja Tuomo Jantunenkin on kirjoittanut ylistävästi blogeissaan. Jouni Laaksosen tekstit kuljettavat retkeilystä innostunutta löytämään Kiilopään lähialueen upeat päiväretkikohteet, joita löytyy kaikkiin ilmansuuntiin. Tällä tavoin päiväretkeilijästä voi kouliutua helposti yhä pitempien ja haasteellisempien reittien vaeltaja. Kohtuullisen turvalliset reitit ohjaavat vaeltajaa vähin erin kauemmaksi, Vongoivalle ja Anterinmukkaan saakka. Oivaltavasti kirjoittaja muistuttaa

myös kaikkien virallisten kohteitten ulkopuolella olevan hienoja maastokohteita. Tylsää neliömetriäähän ei erämaassa olekaan! Laaksonen ei sorru myöskään vähättelemään vaaroja, joita voi sattua erityisesti talviretkeilyssä. Opas sisältää ytimekästä tietoa UK-puiston Inarin ja Sodankylän puoleisista osista auttaen samalla ymmärtämään alueen historiaa. Oppaassa on myös taustatietoa alueen varhaisemmista vaiheista nykyiseen historiantietoon tukien, mm. Kiilopään nimen etymologiasta, jonka mukaan nimen kuuluisi olla Kyläpää. Toki jotakin korjattavaakin on: oppaan kartoissa on Kiilopään eteläpuolisen Palkispään numero siirtynyt tunturin pienemmän nokan huipun kohdalle. Kartoissa

puhutaan nelostien ja Kiilopään välillä sijaitsevasta Rönkönlammen kämpästä, vaikka mainittu kämppä sijaitsee Aholampien rannalla Aho-ojan latvalla. Oikea Rönkönlampi löytyy nimenomaan Rönkönojan latvasta lähempänä Kakslauttasta, ja on muuten sekin ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, vaikka sitä ei oppaassa mainitakaan. Harvoin kuitenkaan tapaa näin kätevässä pikku oppaassa näin paljon oleellista tietoa. Nappisuoritus Jouni Laaksoselta ja Suomen Ladulta.Oletan että kirjaa saa Kiilopään lisäksi Saariselän Kiehisestä. Vesa Luhta

nyt!

KESÄ ja RUSKA 2020

Koronakesän kullanhuuhdontapaikat Inarin ja Sodankylän kultamaiden huuhdontamahdollisuuksiin ei koronavirus ole vaikuttanut mitenkään. Kultamailta löytyy edelleen sekä vapaita että vallattuja alueita, joilla on mahdollisuus harjoittaa kullanhuuhdontaa, kunhan tarvittavat luvat ovat kunnossa.

Oma kullanhuuhdonta-alue

Mikäli haluaa vallata itselleen ihka oman kaivuupaikan, tulee siihen hakea kullanhuuhdontalupa Tukesilta. Itse hakuprosessiin saa apua www.tukes. fi- ja www.kullankaivajat.fi- sivustoilta. Tukesin sivuilta löytyy myös ajantasainen huuhdontalupakartta, josta näkee missä on vapaita alueita. Maastossa on jokamiehenoikeudella mahdollista suorittaa vain pienimuotoista näytteidenottoa eli käytännössä kaivaa pieni kuoppa ja vaskata siitä soraa. Jäljet on peitettävä. Kullan jäljittämistä helpottaa se tieto, että ilman näytteenottoakin voi olettaa vanhojen laajojen kaivuupaikkojen reunoilta ja joskus pohjastakin jotakin löytyvän. Vaskausnäytettä laajempaan huuhdontatyöhön on aina hankittava lupa.

LKL:n valtaukset

Oman paikan erilaisten lupien kirjo maksaa yllättävän suuria summia, joten on järkevää hakeutua esim vuokralle jo olemassaoleville huuhdonta-alueille, tai liittyä Lapin Kullankaivajain Liiton jäseneksi, jolloin pääsee työskentelemään

miltei ilmaiseksi LKL:n monille lupa-aluieile. Näitä löytyy käytännössä kaikilta kulta-alueilta, pääosin Laanilan läheltä ja Palsinojalta, jotka ovat helposti myös saavutettavissa, sekä myös Lemmenjoelta. Näistäkin saa tarkempaa tietoa LKL:n sivuilta www.kullankaivajat.fi. Kaivajan tulee ainoastaan todistaa maksaneensa jäsenmaksun sekä muistaa raportoida tuloksistaan. Toki kaikilta kaivajilta odotetaan hyvää käytöstä ja aitoa innostusta kovaan työhön.

Tankavaaran tarjoamat palvelut

Tankavaaran perinteisellä vaskaamolla voi erityisesti aloittelija perehtyä huuhdontaan pätevän oppaan avustuksella. Vaskaamistaito on käytännössä tärkein yksittäinen taito, joka on syytä hallita ennen kuin ryhtyy omatoimisempaan työskentelyyn. Vaskaaminen maksaa Tankavaarassa 12 e tunnilta joka päivä klo 10-18 välisenä aikana ainakin elokuun loppuun saakka. Tankavaarassa on tarjolla monipuolista majoitusta, myös vanhaan kullankaivajatyyliin. Tankavaaralla tarjoaa

Lapsetkin viihtyvät valtauksella. Sateenkaarenpäässä pääsee rännittämään omat kullat sopimuksen mukaan. myös rännittämistä omalla vuokrattavalla kaivuupaikalla Tankavaaran kultakylän tuntumassa olevilla huuhdontalupaalueilla. Näistä voi tiedustella sähköpostilla osoitteesta info@tankavaara.fi. Tankavaarassa järjestetään myös perinteiset Kullanhuuhdonnan SM-kisat sekä samalla Kullanhuuhtojien mestaruuskisat peräkkäin 30.7.-2.8. Samalla juhlitaan Tankavaaran kultakylän 50-vuotisjuhlia 1.8.

Sateenkaarenpään palvelut Laaniojalla

Nykyisen Laanilan kievarin takaa kulkee Sateenkaarenpääntie noin 1,5 km:n päähän, josta on vielä 400 m hyväkuntoista polkua Sateenkaarenpään tarjoamiin rännitysmahdollisuuksiin. Paikalla on 11 ränniä, joihin saa vuokrata tietoiskulla neuvottua kullanhuuhdontaa lapioilla. Minimiaika on 4 tuntia, mutta pitempäänkin voi kaivaa halutessaan.

Kuten Tankavaarassa voi Sateenkaarenpäässäkin kaivaa aidoilla kulta-aluiella neitseellistä maata. Paikalla on tarjolla myös majoitusta aitoon kullankaivajatyyliin, sekä keittiö ja sauna. Kullan myötä löytyy myös korukiviä, ja niitä on mahdollista hioa paikalla ohjattuna tai omin päin.

Muuta tärkeätä

Kullanhuuhdontaan liittyviä palveluita ja majoitusta löytyy lisäksi ainakin Laanilan Savotta-

kahvilasta sekä Kutturantien varren ns. Kekkosen kämpältä. Ja muistakaa – koronatauti ei ole kokonaan ohi. Tästä syystä epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on noudatettava erityistä huolellisuutta oman hygienian suhteen. Kullankaivuukausi on lyhyt, käytännössä nelisen kuukautta, ja taudin levittäminen voi pilata esimerkiksi ammattikaivajalta koko kesän. Vesa Luhta

Sankareita ja veijareita kultamailla -taidenäyttely Kultamuseossa Tankavaarassa 1.7.2020 alkaen

Kullankaivajia sekä heitä ympäröiviä Lapin maisemia on ikuistettu maalaamalla, piirtämällä yms. taiteen keinoin yhtä kauan kuin on ollut kaivuakin. Tunnustetut ja ITE-taiteilijat ovat ottaneet näkemyksissään erilaisia vapauksia siinä, miten kohteensa ovat kuvanneet. Tyylit vaihtelevat impressionistisesta naivistiseen tunnelman ollessa käsinkosketeltava: olivatpa kyseessä äijänköriläät kaljatauolla montullaan hellepäivänä tai kurvikas sirkustaitelija trapetsillaan. Lapin luonnon outo taika ja pohjoisen valo ja värit välittyvät niin ikään töistä olivat ne sitten tuotettu öljyllä, väriliidulla tai lyijykynällä. Kultamuseon omista taidekokoelmista koottu vaihtuva näyttely avautuu yleisölle 1.7.2020 ja se on esillä 30.4.2021 asti. Näyttely sisältyy pääsylipun hintaan. Tekstit ovat suomeksi ja englanniksi. Tervetuloa Lapin kultamaille, sankareiden ja veijareiden maailmaan!

Kultamuseo

Promokuvassa Niilo ”Nipa” Raumala Taiteilija: Pirkka Petelius, 1976, liitu Kuva: Kultamuseo/ Hanna Mattila

- aloitti toimintansa yksityisenä museona 1973, ja vuodesta 2009 ylläpitovastuu on ollut yksityisellä Kultamuseosäätiöllä - on erikoismuseo, ja sen päätarkoituksena on säilyttää ja esitellä Lapin kullankaivuuperinnettä ja -historiaa - on myös maailman ainoa kansainvälinen kultamuseo. Näyttelyssä on esillä yli 20 alueen ja valtion kultahistoria - sijaitsee Tankavaarassa, Pohjois-Sodankylässä nelostien varrella - on avoinna ympäri vuoden, ja ajankohtaiset aukioloajat löytyvät verkkosivuilta

Näköislehti ilmoituksineen: www.saariselkanyt.com

nyt!

TERVETULOA TANKILLE AUTOT, PYÖRÄT JA MATKUSTAJAT

LOUNAS ark. 10.30-14

i r a n I 8

• À la carte • Pizzat • Scan Burger

AVOINNA: Bakery MA-PE 8-20 MyymäläLA-SU 9-20 Grilli

NESTE INARI

Polkutie 99870 Inari +358 (0) 16 671 002

ASIAMIES PALVELEMME:

Opaskirja kultahippujen etsijälle Kulta on houkutellut ihmisiä Lapin tunturipurojen rannoille pian 150 vuotta. Kullankaivu on raskasta työtä. Se edellyttää tietoa, taitoa, lakien ja määräysten noudattamista, lupia ja anomuksia. Parhaimmillaan se on myös elämäntapa, johon kuuluu aidon ja alkuperäisen luonnon kokeminen, erämaan rauha, Lapin kesän kiihkeä rytmi ja pieni mahdollisuus löytää suuri kultahippu. Kullankaivu on tällä hetkellä hyvin suosittua, siitä kertoo muun muassa Lapin Kullankaivajain liiton jäsenmäärä; yli 3000. Kullanetsinnän saloihin johdattaa kaivukauden 2014 alussa julkaistu Hipputeoksen kustantama Seppo J. Partasen ja Raimo Niemelän kirja Kullankaivajan opas. Kummallakin tekijällä on takanaan kymmenien vuosien kokemus kullankaivajana ja kultahistorian tutkijana. Kirjassa on runsaasti käy-

MA-PE ..... 7-22 LA ........... 7-22 SU ........... 9-21

AVATTU UUSI

Inari

INARINTIE Inarin keskustassa, valtatien varrella Inarintie 57, 99870 Inari, puh. 050 364 9654

tännön neuvoja kullanhuuhdonnasta, vaskauksesta, rännin rakentamisesta, vesijohtojen, letkujen, höyry- ja sähkövoiman käytöstä, kultaleirin varustamisesta saunan ja WC:n rakentamiseen sekä työn jälkien maisemoinnista. Kullankaivajan oppaassa on yli 200 sivua, runsaasti kuvia ja karttoja, osoitteita ja linkkejä, ohjepiirustuksia teknisistä laitteita ja rakenteista.

POHJOISIN

Bakery MyymäläGrilli

ASIAMIES

NESTEKAASU

PALVELEMME:

MA-PE ..... 7-22 Palvelemme LA ........... 7-22 joka SU ........... 9-21

päivä

7-22

Inarin keskustassa, valtatien varrella 050 364 9654

INARINTIE

klo 8.30-19

nyt!

TERVETULOA!

KESÄ ja RUSKA 2020

KESÄKEITTIÖSTÄ AVOINNA:

valikoima 19 ukkaita kamuistoja:

16.6.-11.8.avoinna klo 8-21 (Keittiö 11-19)

SIA • PUUKKOJA ONTALJOJA UJA Hyvä valikoima ELAKKEJA laadukkaita AISIA matkamuistoja: Hyvä valikoima ONEULEITA KOTIMAISIA • KUKSIA • PUUKKOJA laadukkaita • PORONTALJOJA AKORUN KORUJA matkamuistoja: KÄSITÖITÄ • HATTUJA PIHKA• KUKSIA • PUUKKOJA • HYLJELAKKEJA • PORONTALJOJA UJA • ERILAISIA • HATTUJA KIRJONEULEITA N • HYLJELAKKEJA • TAIGAKORUN KORUJA • ERILAISIA PUJA • MERIPIHKA-

12.8.-30.9. klo 8.30-19 AVOINNA:

Aito poromiehen TERVETULOA! PORONKÄRISTYS SAVULOHTA TERVETULOA! 16.6.-11.8. klo 8-21 12.8.-30.9. klo 8.30-19

KESÄKEITTIÖSTÄ (annoksiin sis. leipä, levite, kahvi)

LastenKESÄKEITTIÖSTÄ annokset ... 10€ Aito poromiehen Kahvi+ (Keittiö avoinna 11-19) hilloPORONKÄRISTYS Kahvi+oman talon 50 munkki Aito poromiehen SAVULOHTA 2,50 € MUNKKI ............. (annoksiin sis. leipä, levite, kahvi) PORONKÄRISTYS Kahvi+lettu+ Lasten annokset ... 10€ SAVULOHTA LETTU+HILLO+KERMAhillo+kerma(annoksiin sis. leipä, levite, kahvi) Kahvi+oman talon 4 50 vaahto........... 4,50 €€ € VAAHTO ............. Lasten annokset ... 10 MUNKKI ............. 2,50 Kahvi+oman talon SAVUKALAA Lohikeitto... 8 50 LETTU+HILLO+KERMA2,504,50 € € MUNKKI ............. VAAHTO ............. LAKKAHILLOA Aitoa poromiehen LETTU+HILLO+KERMA-

(Keittiö avoinna 11-19)

KIRJONEULEITA KORUJA • TAIGAKORUN KORUJA • LAPIN LAPINKULTA • MERIPIHKAKUULUISAA RUMPUJA OTTO-KARHUA KORUJA ÖTOLPPIA Karhunpesäkiven • LAPIN JOJO 2,50€ €/yö VAANAREILLE RUMPUJA

TULE pesäkiven TAPAAMAAN 2,50€

SAVUKALAA PORONKÄRISTYSTÄ, puh.0400 965 341 VAAHTO ............. 4,50€ salopi@outolintu.inet.fi SAVULOHTA LAKKAHILLOA

SAVUKALAA puh.0400 965 341 (Kaikkien ruoka-annosten hintaan salopi@outolintu.inet.fi sisältyy leipä, levite ja kahvi) LAKKAHILLOA UOTTEITA MUISTOKSI TULIAISIKSI SÄHKÖTOLPPIAMATKALTA, LAHJAKSI TAI puh.0400 965 3410400 965 341 Karhutupa €/yö KARAVAANAREILLE salopi@outolintu.inet.fi LAADUKKAITA TUOTTEITA10 MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI salopi@outolintu.inet.fi Karhunpesäkiven SÄHKÖTOLPPIA JOJO 2,50€ KARAVAANAREILLE

10€/yö

LAADUKKAITA TUOTTEITA MUISTOKSI MATKALTA, LAHJAKSI TAI TULIAISIKSI Aidot norjalaiset villapaidat Käsintehdyt Lapin makeiset.

Jos Lapin kesä

Aidot norjalaiset Aidotvillanorjapaidat laiset villayllättää, paidat meiltä

lämmintä ylle.

Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa. Hienoa lappilaista keramiikkaa.

TERVETULOA LUONNONKAUNIILLE KARHUNPESÄKIVELLE Käsintehdyt makeiset. Jos Lapin kesä yllättää, lämmintä ylle. Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa. Jos Lapin kesäLapin yllättää, meiltä lämmintä ylle. meiltä Aitoja turkislakkeja. Hienoa, lappilaista keramiikkaa.

Hyvää kesää, kireitä siimoja! 9